PÖYTÄKIRJA Välimeren suojelemisesta maalta peräisin olevalta pilaantumiselta

TÄMÄN PÖYTÄKIRJAN SOPIMUSPUOLET, jotka

OVAT Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevan Barcelonassa 16 päivänä helmikuuta 1976 hyväksytyn yleissopimuksen OSAPUOLIA,

HALUAVAT panna täytäntöön mainitun yleissopimuksen 4 artiklan 2 kohdan ja 8 ja 15 artiklan,

TOTEAVAT ihmisen toiminnan nopean lisääntymisen Välimeren alueella erityisesti teollistumisen ja kaupungistumisen osalta sekä rannikkoväestön määrän ajoittaisen kasvun turismin vuoksi,

TUNNUSTAVAT merelliselle ympäristölle ja ihmisten terveydelle maalta peräisin olevasta pilaantumisesta aiheutuvan vaaran ja vakavat ongelmat, joita tämä pilaantuminen aiheuttaa useilla Välimeren rannikkovesillä ja jokisuistoilla ja jotka johtuvat ensisijaisesti käsittelemättömien, riittämättömästi käsiteltyjen tai puutteellisesti johdettujen kotitalous- ja teollisuusjätteiden mereen päästämisestä,

TUNNUSTAVAT rannikkovaltioiden väliset kehitystasojen erot ja ottavat huomioon kehitysmaiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vaatimukset, ja

OVAT PÄÄTTÄNEET toteuttaa tiiviissä yhteistyössä tarvittavat toimenpiteet Välimeren suojelemiseksi maalta peräisin olevalta pilaantumiselta,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tämän pöytäkirjan sopimuspuolet (jäljempänä "sopimuspuolet") toteuttavat kaikki aiheelliset toimenpiteet joista, rannikolla sijaitsevista laitoksista tai viemäreistä tapahtuvasta valumisesta johtuvan tai mistä tahansa muusta niiden alueella olevasta maalla sijaitsevasta lähteestä peräisin olevan Välimeren alueen pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi, torjumiseksi ja hallitsemiseksi.

2 artikla

Tässä pöytäkirjassa:

a) "yleissopimuksella" tarkoitetaan Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevaa Barcelonassa 16 päivänä helmikuuta 1976 hyväksyttyä yleissopimusta;

b) "järjestöllä" tarkoitetaan yleissopimuksen 13 artiklassa tarkoitettua toimielintä;

c) "makeanveden rajalla" tarkoitetaan kohtaa vesistössä, jossa laskuveden aikana ja makeanveden alivirtaaman aikana suolapitoisuus kohoaa huomattavasti meriveden vaikutuksesta.

3 artikla

Tämän pöytäkirjan soveltamisalueeseen (jäljempänä "pöytäkirjassa tarkoitettu alue") kuuluu:

a) yleissopimuksen 1 artiklassa rajattu Välimeren alue;

b) vesialueet, jotka ovat aluemeren leveyden mittauksen perusviivasta katsoen maan puolella ja jotka vesistöjen kohdalla ulottuvat makeanveden rajaan asti;

c) mereen yhteydessä olevat suolaisen veden altaat.

4 artikla

1. Tätä pöytäkirjaa sovelletaan:

a) sopimuspuolten alueella olevista maalla sijaitsevista lähteistä peräisin oleviin ja pöytäkirjassa tarkoitetulle alueelle kulkeutuviin saastepäästöihin, erityisesti:

- suoraan mereen laskevien viemärien tai rannikolla tai siltä käsin tapahtuvan jätteen kaatamisen tai laskemisen kautta,

- epäsuorasti jokien, kanavien tai muiden vesistöjen välityksellä, mukaan lukien pohjavedet, tai valumalla;

b) ilmakehän kautta tapahtuvaan maalta peräisin olevaan pilaantumiseen edellytyksin, jotka määritellään sopimuspuolten yleissopimuksen 17 artiklan määräysten mukaisesti hyväksymässä pöytäkirjan lisäliitteessä.

2. Pöytäkirjaa sovelletaan myös mereen sijoitetuista, jonkin sopimuspuolen lainkäyttövallan alaisista kiinteistä keinotekoisista rakenteista, joita käytetään muihin tarkoituksiin kuin mannerjalustan, merenpohjan ja sen maaperän mineraalivarojen tutkimiseen ja hyväksikäyttöön, peräisin oleviin saastepäästöihin.

5 artikla

1. Sopimuspuolet sitoutuvat poistamaan maalta peräisin olevan, tämän pöytäkirjan liitteessä I lueteltujen aineiden aiheuttaman pöytäkirjassa tarkoitetun alueen pilaantumisen.

2. Tätä varten ne laativat ja toteuttavat tapauksen mukaan joko yhdessä tai erikseen, tarvittavat ohjelmat ja toimenpiteet.

3. Näihin ohjelmiin ja toimenpiteisiin kuuluvat erityisesti yhteiset päästöstandardit ja käyttöstandardit.

4. Sopimuspuolet vahvistavat standardit ja soveltamisaikataulut maalta peräisin olevan pilaantumisen poistamista koskevien ohjelmien ja toimenpiteiden täytäntöönpanemista varten ja tarkastelevat niitä uudelleen säännöllisin väliajoin, tarvittaessa joka toinen vuosi, kunkin liitteessä I luetellun aineen osalta tämän pöytäkirjan 15 artiklan määräysten mukaisesti.

6 artikla

1. Sopimuspuolet sitoutuvat vähentämään ratkaisevasti pöytäkirjassa tarkoitetun alueen maalta peräisin olevaa pilaantumista, joka johtuu tämän pöytäkirjan liitteessä II luetelluista aineista tai lähteistä.

2. Tätä varten ne laativat ja toteuttavat tapauksen mukaan joko yhdessä tai erikseen, aiheelliset ohjelmat ja toimenpiteet.

3. Päästöjen laskemisen edellytyksenä on ehdottomasti oltava toimivaltaisten kansallisten viranomaisten myöntämä lupa, jossa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon tämän pöytäkirjan liitteen III määräykset.

7 artikla

1. Sopimuspuolet laativat ja hyväksyvät asteittain, yhteistyössä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, ohjeet ja tarvittaessa yhteiset standardit tai vaatimukset, jotka koskevat erityisesti:

a) rannikolla sijaitsevien viemäriputkistojen pituutta, syvyyttä ja sijaintia, ottaen huomioon erityisesti jätevesien esikäsittelyssä käytettävät menetelmät;

b) erillistä käsittelyä vaativia jätevesiä koskevia erityismääräyksiä;

c) erityistarkoituksiin käytettävän meriveden laatua, joka on tärkeä ihmisten terveyden, elollisten luonnonvarojen ja ekosysteemien suojelun kannalta;

d) merellistä ympäristöä merkittävästi pilaavien tuotteiden, laitosten ja teollisuuden prosessien valvontaa ja asteittaista korvaamista;

e) liitteissä I ja II lueteltujen aineiden päästömääriä, pitoisuuksia jätevesissä ja päästömenetelmiä koskevia erityismääräyksiä.

2. Näissä ohjeissa, standardeissa ja yhteisissä vaatimuksissa on otettava huomioon paikalliset ekologiset, maantieteelliset ja fysikaaliset erityispiirteet, sopimuspuolten taloudellinen tilanne ja kehitystarve, nykyinen pilaantumisen taso ja merellisen ympäristön todellinen sietokyky, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän pöytäkirjan 5 artiklan määräysten soveltamista.

3. Edellä 5 ja 6 artiklassa määrätyt ohjelmat ja toimenpiteet on hyväksyttävä ottaen huomioon niiden asteittaista soveltamista varten olemassaolevien laitosten mukauttamis- ja muuntamismahdollisuudet, sopimuspuolten taloudellinen tilanne ja niiden kehitystarve.

8 artikla

Sopimuspuolet toteuttavat mahdollisimman pian yleissopimuksen 10 artiklan määräysten ja siinä määrättyjen jatkuvien valvontaohjelmien mukaisesti ja tarvittaessa yhteistyössä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa jatkuvia valvontatoimia, joiden tarkoituksena on:

a) arvioida mahdollisimman järjestelmällisesti rannikkojen pilaantumisen tasoa erityisesti liitteissä I ja II lueteltujen aineiden tai lähteiden osalta ja hankkia säännöllisesti tätä asiaa koskevia tietoja;

b) arvioida tämän pöytäkirjan mukaisesti merellisen ympäristön pilaantumisen vähentämiseksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia.

9 artikla

Sopimuspuolet toimivat yleissopimuksen 11 artiklan mukaisesti mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä maalta peräisin olevaan pilaantumiseen liittyvillä tieteen ja teknologian aloilla, erityisesti erilaisten pilaantumista aiheuttavien aineiden määrien, kulkeutumisreittien ja vaikutusten sekä näiden aineiden käsittelyä, vähentämistä tai poistamista koskevien uusien menetelmien kehittämisen osalta. Tätä varten sopimuspuolet pyrkivät erityisesti:

a) vaihtamaan tieteellisiä ja teknisiä tietoja;

b) yhteensovittamaan tutkimusohjelmansa.

10 artikla

1. Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä, joko suoraan, alueellisten järjestöjen tai muiden pätevien kansainvälisten järjestöjen välityksellä tai kahdenvälisesti, laatiakseen ja mahdollisuuksien mukaan pannakseen täytäntöön erityisesti tieteen, koulutuksen ja teknologian alalla kehity smaiden avustusohjelmia maalta peräisin olevan pilaantumisen ja sen merelliselle ympäristölle haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi.

2. Tekninen avustus koskisi erityisesti tieteellisen ja teknisen henkilöstön koulutusta sekä asianmukaisen materiaalin hankkimista, käyttöä ja valmistusta näiden maiden osalta edullisin ehdoin, joista sovitaan asianomaisten sopimuspuolten kesken.

11 artikla

1. Jos kahden tai useamman sopimuspuolen alueen ylittävästä tai niiden välisen rajan muodostavasta vesistöstä peräisin olevat päästöt uhkaavat aiheuttaa pöytäkirjassa tarkoitetun alueen merellisen ympäristön pilaantumisen, asianomaisia sopimuspuolia kehotetaan toimimaan yhteistyössä tämän pöytäkirjan täyden soveltamisen varmistamiseksi noudattaen kukin osaltaan tämän pöytäkirjan määräyksiä.

2. Sopimuspuolta ei voida pitää vastuullisena pilaantumisesta, joka on peräisin muun kuin sopimuspuolena olevan valtion alueelta. Kuitenkin sopimuspuolen on pyrittävä toimimaan yhteistyössä edellä tarkoitetun valtion kanssa pöytäkirjan täyden soveltamisen mahdollistamiseksi.

12 artikla

1. Kun jonkin sopimuspuolen alueelta alkunsa saanut maalta peräisin oleva pilaantuminen uhkaa suoraan vaarantaa yhden tai useamman muun sopimuspuolen edut, asianomaiset sopimuspuolet sitoutuvat, ottaen huomioon yleissopimuksen 22 artiklan 1 kohdan määräykset, yhden tai useamman sopimuspuolen pyynnöstä neuvottelemaan tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.

2. Asia otetaan minkä tahansa asianomaisen sopimuspuolen pyynnöstä seuraavan tämän pöytäkirjan 14 artiklan mukaisesti pidettävän sopimuspuolten kokouksen esityslistaan; tässä kokouksessa voidaan laatia suosituksia tyydyttävään ratkaisuun pääsemiseksi.

13 artikla

1. Sopimuspuolet toimittavat toisilleen järjestön välityksellä tiedot toteutetuista toimenpiteistä, saavutetuista tuloksista ja tarvittaessa tämän pöytäkirjan soveltamisessa ilmenneistä vaikeuksista. Näiden tietojen keräämistä ja esittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritetään sopimuspuolten kokousten yhteydessä.

2. Tällaisiin tietoihin on sisällyttävä muun muassa:

a) tämän pöytäkirjan 6 artiklan mukaisesti myönnettyjä lupia koskevat tilastotiedot;

b) tämän pöytäkirjan 8 artiklassa määrätyn jatkuvan valvonnan tuloksena saadut tiedot;

c) sopimuspuolten alueelta päästettyjen pilaantumista aiheuttavien aineiden määrät;

d) tämän pöytäkirjan 5 ja 6 artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet.

14 artikla

1. Tämän pöytäkirjan sopimuspuolet kokoontuvat säännöllisesti yleissopimuksen 14 artiklan mukaisesti järjestettyjen yleissopimuksen sopimuspuolten säännöllisten kokousten yhteydessä. Tämän pöytäkirjan sopimuspuolet voivat pitää myös ylimääräisiä kokouksia yleissopimuksen 14 artiklan mukaisesti.

2. Tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kokousten tarkoituksena on erityisesti:

a) valvoa tämän pöytäkirjan soveltamista ja tarkastella toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta sekä tarvetta määrätä muista toimenpiteistä erityisesti liitteillä;

b) tarkistaa ja muuttaa tarvittaessa tämän pöytäkirjan liitteitä;

c) laatia ja hyväksyä ohjelmia ja toimenpiteitä tämän pöytäkirjan 5, 6 ja 15 artiklan mukaisesti;

d) hyväksyä tämän pöytäkirjan 7 artiklan mukaisesti ohjeita, standardeja ja yhteisiä vaatimuksia missä tahansa sopimuspuolten sopimassa muodossa;

e) laatia suosituksia tämän pöytäkirjan 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

f) tarkastella sopimuspuolten tämän pöytäkirjan 13 artiklan mukaisesti toimittamia tietoja;

g) suorittaa tarvittaessa muita tämän pöytäkirjan edellyttämiä tehtäviä.

15 artikla

1. Sopimuspuolten kokous hyväksyy kahden kolmasosan enemmistöllä tämän pöytäkirjan 5 ja 6 artiklassa määrätyt ohjelmat ja toimenpiteet, joiden tarkoituksena on maalta peräisin olevan pilaantumisen vähentäminen tai poistaminen.

2. Sopimuspuolten, jotka eivät ole voineet hyväksyä ohjelmaa tai toimenpiteitä, on tiedotettava sopimuspuolten kokouksessa toimenpiteistä, jotka se aikoo toteuttaa kyseisen ohjelman tai toimenpiteiden osalta; nämä sopimuspuolet voivat kuitenkin milloin tahansa antaa hyväksyntänsä kyseiselle ohjelmalle tai toimenpiteille.

16 artikla

1. Tähän pöytäkirjaan sovelletaan kaikkia pöytäkirjoja koskevia yleissopimuksen määräyksiä.

2. Tähän pöytäkirjaan sovelletaan yleissopimuksen 18 artiklan mukaisesti hyväksyttyä työjärjestystä ja rahoitussääntöjä, jos tämän pöytäkirjan sopimuspuolet eivät sovi asiasta toisin.

3. Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten Välimeren alueen rannikkovaltioiden täysivaltaisten edustajien Välimeren suojelemista maalta peräisin olevaa pilaantumiselta koskevaan, Ateenassa 12-17 päivänä toukokuuta 1980 pidettävään konferenssiin kutsutuille valtioille Ateenassa 17 päivästä toukokuuta 1980 alkaen 16 päivään kesäkuuta 1980 asti ja Madridissa 17 päivästä kesäkuuta 1980 alkaen 16 päivään toukokuuta 1981 asti. Se on myös avoinna allekirjoittamista varten samoihin päivämääriin asti Euroopan talousyhteisölle ja muille samankaltaisille alueellisille taloudellisille ryhmittymille, joiden vähintään yksi jäsen on Välimeren rannikkovaltio ja jotka käyttävät toimivaltaa tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

4. Tämä pöytäkirja on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Espanjan hallituksen huostaan, joka toimii tallettajavaltiona.

5. Toukokuun 17 päivän 1981 jälkeen tämä pöytäkirja on avoinna liittymistä varten 3 kohdassa tarkoitetuille valtioille, Euroopan talousyhteisölle ja mille tahansa mainitussa kohdassa tarkoitetulle ryhmittymälle.

6. Tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut sopimuspuolet ovat tallettaneet vähintään kuusi pöytäkirjan ratifioimis- tai hyväksymiskirjaa tai liittymiskirjaa.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet hallitustensa asianmukaisesti siihen valtuuttamina ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Ateenassa seitsemäntenätoista päivänä toukokuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakahdeksankymmentä yhtenä kappaleena englannin, arabian, espanjan ja ranskan kielellä, kaikkien neljän tekstin ollessa yhtä todistusvoimaisia.

LIITE I

A. Seuraavat aineet ja aineryhmät luetellaan ilman tärkeysjärjestystä pöytäkirjan 5 artiklan soveltamista varten. Ne on valittu ensisijaisesti seuraavien ominaisuuksien perusteella:

- myrkyllisyys,

- pysyvyys,

- biokertyvyys.

1. Orgaaniset halogeeniyhdisteet ja aineet, jotka merellisessä ympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä(1).

2. Orgaaniset fosforiyhdisteet ja aineet, jotka merellisessä ympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä(2).

3. Orgaaniset tinayhdisteet ja aineet, jotka merellisessä ympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä(3).

4. Elohopea ja sen yhdisteet.

5. Kadmium ja sen yhdisteet.

6. Käytetyt voiteluöljyt.

7. Pysyvät synteettiset aineet, jotka voivat kellua, liettyä veteen tai upota, ja jotka voivat haitata meren oikeutettua käyttöä.

8. Aineet, joilla on todettu olevan karsinogeenisia, teratogeenisia tai mutageenisia ominaisuuksia merellisessä ympäristössä tai sen välityksellä.

9. Radioaktiiviset aineet, mukaan lukien niiden jätteet, jos niiden päästöt eivät ole toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen merellisen ympäristön suojelua varten määrittelemien säteilysuojelun periaatteiden mukaisia.

B. Tätä liitettä ei sovelleta päästöihin, jotka sisältävät sopimuspuolten yhteisesti määrittämiä raja-arvoja vähäisempiä määriä edellä A osassa lueteltuja aineita.

(1) Lukuun ottamatta niitä, jotka ovat biologisesti vaarattomia tai jotka muuttuvat nopeasti biologisesti vaarattomiksi aineiksi.

LIITE II

A. Seuraavassa ilman tärkeysjärjestystä pöytäkirjan 6 artiklan soveltamista varten luetellut aineet ja aineryhmät tai pilaantumisen lähteet on valittu ensisijaisesti liitteen I osalta käytetyin perustein ottaen kuitenkin huomioon, että ne ovat yleensä vähemmän haitallisia tai muuttuvat helpommin vaarattomiksi luonnollisen prosessin tuloksena ja aiheuttavat sen vuoksi vahinkoa pienemmille rannikkoalueille.

1. Seuraavat aineet sekä niiden yhdisteet:

1. sinkki

2. kupari

3. nikkeli

4. kromi

5. lyijy

6. seleeni

7. arseeni

8. antimoni

9. molybdeeni

10. titaani

11. tina

12. barium

13. beryllium

14. boori

15. uraani

16. vanadiini

17. koboltti

18. tallium

19. telluuri

20. hopea

2. Eliöntorjunta-aineet ja niiden johdannaiset, jotka eivät sisälly liitteen 1 luetteloon.

3. Orgaaniset silikoniyhdisteet ja aineet, jotka saattavat merellisessä ympäristössä muodostaa tällaisia yhdisteitä, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat biologisesti vaarattomia tai jotka muuttuvat nopeasti biologisesti vaarattomiksi aineiksi.

4. Raakaöljy ja hiilivedyt alkuperästä riippumatta.

5. Syanidit ja fluoridit.

6. Pesuaineet ja muut biologisesti hajoamattomat pinta-aktiiviset aineet.

7. Epäorgaaniset fosforiyhdisteet ja alkuainefosfori.

8. Tautia aiheuttavat mikro-organismit.

9. Termiset päästöt.

10. Aineet, joilla on haitallinen vaikutus vesiympäristöstä saatavien ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden hajuun ja/tai makuun, ja yhdisteet, joiden voidaan epäillä merellisessä ympäristössä muodostavan tällaisia aineita.

11. Aineet, joilla on joko suoraan tai epäsuorasti kielteinen vaikutus merellisen ympäristön happipitoisuuteen, erityisesti sellaiset, jotka saattavat aiheuttaa rehevöitymistä.

12. Happamat tai emäksiset yhdisteet, jotka koostumuksensa tai määränsä vuoksi voivat huonontaa meriveden laatua.

13. Alunperin myrkyttömät aineet, jotka saattavat muuttua haitallisiksi merelliselle ympäristölle tai haitata meren oikeutettua käyttöä päästettyjen määrien vuoksi.

B. Edellä A osassa mainittujen aineiden päästöjen valvontaa ja ankaraa rajoittamista on sovellettava sopusoinnussa liitteen III kanssa.

LIITE III

Myönnettäessä lupia tämän pöytäkirjan liitteessä II tai liitteen I B osassa mainittuja aineita sisältävien jätteiden päästöä varten on otettava huomioon tapauksen mukaan erityisesti seuraavat tekijät:

A. Jätteen ominaisuudet ja koostumus

1. Jätteen lähteen tyyppi ja merkittävyys (esim. teollisuuden prosessi).

2. Jätteen tyyppi (alkuperä, keskimääräinen koostumus).

3. Jätteen olomuoto (kiinteä, nestemäinen, liete).

4. Kokonaismäärä (esim. vuosittain päästettävä määrä).

5. Päästötapa (jatkuva, ajoittainen, vuodenaikojen mukaan vaihteleva jne.).

6. Pääasiallisten aineosien, liitteessä I lueteltujen aineiden, liitteessä II lueteltujen aineiden ja tapauksen mukaan muiden aineiden pitoisuus.

7. Jätteen fysikaaliset, kemialliset ja biokemialliset ominaisuudet.

B. Jätteen aineosien ominaisuudet haitallisuuden osalta

1. Pysyvyys merellisessä ympäristössä (fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen).

2. Myrkyllisyys ja muut haitalliset vaikutukset.

3. Kertyvyys biologisiin materiaaleihin ja kerrostumiin.

4. Biokemiallinen muuntuvuus, jonka tuloksena muodostuu haitallisia yhdisteitä.

5. Kielteiset vaikutukset happipitoisuuteen ja -tasapainoon.

6. Taipumus fysikaalisiin, kemiallisiin ja biokemiallisiin muutoksiin ja vuorovaikutukseen merellisessä ympäristössä muiden meriveden aineosien kanssa, josta saattaa aiheutua biologisia tai muita jäljempänä E osassa lueteltujen käyttötarkoituksien kannalta haitallisia vaikutuksia.

C. Mereenpäästöpaikan ja vastaanottavan merellisen ympäristön ominaisuudet

1. Rannikkoalueen hydrografiset, meteorologiset, geologiset ja topografiset ominaisuudet.

2. Päästöpaikka ja -tyyppi (viemäri, kanava, laskuoja jne.) ja sen sijainti suhteessa muihin alueisiin (kuten virkistysalueisiin, kutu-, kasvatus- ja kalastusalueisiin, äyriäisalueisiin) ja muihin päästöihin.

3. Vastaanottavassa merellisessä ympäristössä päästöpaikalla saatava alkuperäinen liuoksen väkevyys.

4. Hajaantumisominaisuudet, kuten virtauksen, vuoroveden ja tuulen vaikutus vaakasuoraan kulkeutumiseen ja pystysuoraan sekoittumiseen.

5. Vastaanottavan veden ominaisuudet päästöalueen fysikaalisten, kemiallisten, biologisten ja ekologisten olosuhteiden perusteella.

6. Vastaanottavan merellisen ympäristön kyky absorboida jätepäästöt ilman haitallisia vaikutuksia.

D. Jätteisiin liittyvän teknologian saatavuus

Jätteiden vähentämis- ja päästömenetelmät on valittava sekä teollisuuden että kotitalouksien jätevesien osalta ottaen huomioon seuraavien saatavuus ja toteuttamismahdollisuudet:

a) vaihtoehtoiset käsittelymenetelmät;

b) uudelleenkäyttö- ja jätehuoltomenetelmät;

c) jätteiden maalle päästämisen mahdollisuus;

d) vähän jätettä tuottavat teknologiat.

E. Meriekosysteemeille ja meriveden käytölle mahdollisesti aiheutuvat haitat

1. Vaikutus ihmisten terveyteen seuraaviin seikkoihin kohdistuvien pilaantumisvaikutusten vuoksi:

a) syötävät merieliöt;

b) uimavedet;

c) esteettinen arvo.

2. Vaikutus meriekosysteemeihin, erityisesti elollisiin luonnonvaroihin, uhanalaisiin lajeihin ja helposti vahingoittuviin elinympäristöihin.

3. Vaikutus muuhun meren oikeutettuun käyttöön.