Euroopan talousyhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Färsaarten maakuntahallituksen välinen KALASTUSSOPIMUS

EUROOPAN TALOUSYHTEISÖ, jäljempänä "yhteisö", ja

TANSKAN HALLITUS JA FÄRSAARTEN MAAKUNTAHALLITUS, jotka

PALAUTTAVAT MIELEEN Färsaarten aseman sekä itsehallintoalueena että yhteisön yhden jäsenvaltion kiinteänä osana,

PALAUTTAVAT MIELEEN Färsaaria koskevista ongelmista 4 päivänä helmikuuta 1974 annetun neuvoston päätöslauselman,

OTTAVAT HUOMIOON kalastuksen elintärkeän merkityksen Färsaarten pääasiallisena taloudellisena toimintana,

OTTAVAT HUOMIOON yhteisen halunsa varmistaa kalakantojen säilyttämisen ja järkiperäisen hoidon niiden rannikoiden edustalla olevilla vesialueilla,

PITÄVÄT MIELESSÄ, että osa niiden kalastusvyöhykkeen tietyillä alueilla olevista elollisista luonnonvaroista muodostuu toisistaan riippuvaisista kalakannoista, joita molempien sopimuspuolten kalastajat hyödyntävät,

TOTEAVAT, että kalastusvyöhykkeiden laajentaminen Atlantin alueella voi saada aikaan sellaista pyyntiponnistuksen siirtymistä, joka on omiaan vaikuttamaan epäsuotuisasti kalavaroihin,

TUNNUSTAVAT, että näissä olosuhteissa alueen rantavaltioita kiinnostaa ensisijaisesti varmistaa asianmukaisilla toimenpiteillä elollisten luonnonvarojen järkiperäinen säilyttäminen ja hoito,

OTTAVAT HUOMIOON Yhdistyneiden Kansakuntien kolmannen merioikeuskonferenssin työn,

VAHVISTAVAT, että rantavaltioiden on laajentaessaan aluetta, jolla elolliset luonnonvarat kuuluvat niiden lainkäyttövaltaan, ja käyttäessään täysivaltaisia oikeuksiaan näiden luonnonvarojen tutkimiseen, hyväksikäyttämiseen, säilyttämiseen ja hoitoon noudatettava kansainvälisen oikeuden periaatteita,

PITÄVÄT MIELESSÄ, että Färsaarten ympärille on 1 päivästä tammikuuta 1977 päätetty perustaa kalastusvyöhyke, joka ulottuu 200 meripeninkulman päähän rannikosta ja jolla Färsaaret käyttää täysivaltaisia oikeuksiaan kyseisen vyöhykkeen luonnonvarojen tutkimiseen, hyväksikäyttämiseen, säilyttämiseen ja hoitoon, ja ottavat huomioon, että yhteisö on sopinut, että sen jäsenvaltioiden kalastusvyöhykkeiden rajat, jäljempänä "yhteisön kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluva alue", ulotetaan 200 meripeninkulman päähän, jolloin kalastuksen harjoittamista näiden rajojen sisäpuolella koskee yhteisön yhteinen kalastuspolitiikka, ja

HALUAVAT vahvistaa kumpaakin sopimuspuolta kiinnostavan kalastustoiminnan edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Kumpikin sopimuspuoli antaa toisen sopimuspuolen kalastusaluksille luvan kalastaa sen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella seuraavien määräysten mukaisesti.

2 artikla

1. Kumpikin sopimuspuoli määrittää tarvittaessa, jollei odottamattomista olosuhteista aiheudu muutoksia ja ottaen huomioon tarpeen hoitaa elollisia luonnonvaroja järkiperäisesti, vuosittain kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaansa kuuluvan alueen osalta:

a) yksittäisten kalakantojen tai kalakantaryhmien suurimman sallitun saaliin ottaen huomioon tarkimmat käytettävissä olevat tieteelliset tiedot, kalakantojen keskinäisen riippuvuuden, toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen tekemän työn sekä muut asian kannalta merkitykselliset seikat;

b) asianmukaisten neuvottelujen jälkeen toisen sopimuspuolen kalastusaluksille myönnettävät osuudet sekä alueet, joilla näiden osuuksien perusteella voidaan kalastaa. Molemmat sopimuspuolet tavoittelevat tyydyttävää tasapainoa niiden kalastusvyöhykkeillä olevien kalastusmahdollisuuksien osalta. Näiden kalastusmahdollisuuksien määrittämiseksi kumpikin sopimuspuoli ottaa huomioon:

i) molempien sopimuspuolten tavanomaiset saaliit;

ii) tarpeen rajoittaa mahdollisimman vähiin kalastusmahdollisuuksien vähentymisestä sopimuspuolille aiheutuvat vaikeudet;

iii) kaikki muut asian kannalta merkitykselliset seikat.

Kummankin sopimuspuolen toteuttamat kalastuksen sääntelytoimenpiteet, joiden tarkoituksena on kalakantojen säilyttäminen niitä ylläpitämällä tai elvyttämällä sellaisen tason saavuttamiseksi, jolla voidaan varmistaa mahdollisimman suuri tuotto, eivät saa vaikeuttaa tämän sopimuksen mukaisesti myönnettyjen kalastusoikeuksien täyttä hyväksikäyttöä.

3 artikla

Kumpikin sopimuspuoli voi päättää, että sopimuspuolen kalastusalusten harjoittama kalastustoiminta toisen sopimuspuolen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella on luvanvaraista. Kummankin sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat sopivana ajankohtana toiselle sopimuspuolelle tarvittaessa sellaisten kalastusalusten nimet ja rekisterinumerot, joilla on oikeus kalastaa toisen sopimuspuolen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella, sekä näiden alusten muut asian kannalta merkitykselliset ominaisuudet. Toinen sopimuspuoli myöntää sen jälkeen 2 artiklan b alakohdan määräysten mukaisesti myönnettyjä kalastusmahdollisuuksia vastaavat lisenssit.

4 artikla

1. Sopimuspuolen kalastusalukset, jotka harjoittavat toimintaansa toisen sopimuspuolen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella, noudattavat viimeksi mainitun sopimuspuolen vahvistamia säilyttämistoimenpiteitä, sekä myös muita tämän sopimuspuolen antamia yksityiskohtaisia sääntöjä ja edellytyksiä sekä kalastusta koskevia sääntöjä ja määräyksiä.

2. Kaikista uusista yksityiskohtaisista säännöistä, edellytyksistä, laeista ja asetuksista ilmoitetaan asianmukaisesti etukäteen.

5 artikla

1. Kumpikin sopimuspuoli toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että sen alukset noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä ja muita sovellettavia määräyksiä.

2. Kumpikin sopimuspuoli voi kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti toteuttaa kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella toimenpiteet, jotka voivat olla tarpeen sen varmistamiseksi, että toisen sopimuspuolen alukset noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.

6 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat toimimaan yhteistyössä meren elollisten luonnonvarojen moitteettoman hoidon ja säilyttämisen varmistamiseksi ja tähän liittyvien tarvittavien tieteellisten tutkimusten helpottamiseksi erityisesti, kun ne koskevat:

a) sopimuspuolten kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden kalakantoja näiden kalakantojen kalastusta koskevien sääntelytoimenpiteiden mahdollisimman suuren yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi;

b) sopimuspuolten kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla ja näiden alueiden ulkopuolella niihin rajoittuvilla alueilla esiintyviä molempia sopimuspuolia kiinnostavia kalakantoja.

7 artikla

Sopimuspuolet sopivat, että ne neuvottelevat keskenään tämän sopimuksen täytäntöönpanoon ja moitteettomaan soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä.

Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta aiheutuu erimielisyyttä, sopimuspuolet neuvottelevat asiasta keskenään.

8 artikla

Mikään tämän sopimuksen määräys ei vaikuta millään tavoin kummankaan sopimuspuolen näkemyksiin merioikeutta koskevista kysymyksistä eikä myöskään millään tavoin rajoita niitä.

9 artikla

Tämä sopimus ei rajoita millään tavoin Färsaarilla asuvien Tanskan kansalaisten oikeuksia Tanskan kuningaskunnassa.

10 artikla

Tätä sopimusta sovelletaan yhtäältä alueisiin, joilla sovelletaan Euroopan talousyhteisön perustamissopimusta mainitussa sopimuksessa määrätyillä edellytyksillä, ja toisaalta Färsaariin.

11 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen, että tätä tarkoitusta varten tarvittavat menettelyt on saatettu päätökseen. Siihen asti, kunnes sopimus tulee voimaan, sitä sovelletaan väliaikaisesti 1 päivästä tammikuuta 1977.

12 artikla

Tämä sopimus on aluksi voimassa kymmenen vuotta sen voimaantulopäivästä. Jollei jompikumpi sopimuspuoli sano sopimusta irti ilmoittamalla asiasta viimeistään yhdeksän kuukautta ennen kyseisen ajanjakson päättymistä, sen voimassaolo jatkuu aina kuusi vuotta kerrallaan sillä edellytyksellä, että irtisanomisilmoitusta ei ole tehty viimeistään kuusi kuukautta ennen kunkin ajanjakson päättymistä.

13 artikla

Sopimuspuolet sopivat tarkastelevansa tätä sopimusta sen jälkeen, kun Yhdistyneiden Kansakuntien kolmannen merioikeuskonferenssin yhteydessä käydyt neuvottelut monenvälisestä sopimuksesta on saatettu päätökseen.

14 artikla

Tämä sopimus on tehty kahtena kappaleena englannin, hollannin, italian, ranskan, saksan, tanskan ja fäärin kielellä, jokaisen tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen.

Tämän vakuudeksi alla mainitut tätä tarkoitusta varten asianmukaisesti valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Brysselissä viidentenätoista päivänä maaliskuuta vuonna tuhat yhdeksänsataaseitsemänkymmentäseitsemän.

Udfærdiget i Bruxelles, den femtenden marts nitten hundrede og syvoghalvfjerds.

Geschehen zu Brüssel am fünfzehnten März neunzehnhundertsiebenundsiebzig.

Done at Brussels on the fifteenth day of March in the year one thousand nine hundred and seventy-seven.

Fait à Bruxelles, le quinze mars mil neuf cent soixante-dix-sept.

Fatto a Bruxelles, addì quindici marzo millenovecentosettantasette.

Gedaan te Brussel, de vijftiende maart negentienhonderd zevenenzeventig.

Skriva i Bruxelles, tann fimtandi mars 1977.

Euroopan yhteisöjen neuvoston puolesta

For Rådet for De europæiske Fællesskaber

Für den Rat der Europäischen Gemeinschaften

For the Council of the European Communities

Pour le Conseil des Communautés européennes

Per il Consiglio delle Comunità europee

Voor de Raad van de Europese Gemeenschappen

Fyri Europeiska Búskaparliga Felagsskapin

>VIITTAUS FILMIIN>

Tanskan hallituksen ja Färsaarten maakuntahallituksen puolesta

For den danske regering og det færøske landsstyre

Fuer die Regierung von Dänemark und die Landesregierung der Färöer

For the Government of Denmark and the Home Government of the Faroe Islands

Pour le gouvernement du Danemark et le gouvernement local des îles Féroé

Per il governo danese e il governo locale delle isole Færøer

Voor de Regering van Denemarken en de plaatselijke Regering van de Faeröer

Fyri Donsku stjórnina og Føroye Landsst´yri>VIITTAUS FILMIIN>