02022R1369 — FI — 01.04.2023 — 001.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
Muutettu:
▼B
NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/1369,
annettu 5 päivänä elokuuta 2022,
koordinoiduista kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteistä
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joilla puututaan vakaviin kaasun toimitusvaikeuksiin unionin kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi yhteisvastuun hengessä. Kyseisiin sääntöihin kuuluvat kansallisten kaasun kysynnän vähentämistoimenpiteiden koordinoinnin, seurannan ja raportoinnin parantaminen sekä neuvoston mahdollisuus komission ehdotuksesta julistaa unionin hälytystilanne unionin kriisitasona, jolla otetaan käyttöön unionin laajuinen kysynnän pakollinen vähentämisvelvoite.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1)
'toimivaltaisella viranomaisella' kansallista valtion viranomaista tai kansallista sääntelyviranomaista, jonka jäsenvaltio on nimennyt asetuksessa (EU) 2017/1938 säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanon varmistamiseksi;
2)
'unionin hälytystilanteella' unionin kriisitasoa, joka käynnistää kysynnän pakollisen vähentämisen ja joka ei liity mihinkään asetuksen (EU) 2017/1938 11 artiklan 1 kohdan mukaiseen kriisitasoon;
3)
'kaasunkulutuksella' maakaasun kokonaistoimituksia jäsenvaltion alueella tapahtuvaan toimintaan, mukaan lukien kotitalouksien loppukäyttö, teollisuus ja sähkön tuottaminen, mutta pois lukien muun muassa kaasu varastointikapasiteettien täyttämiseksi, noudattaen komission (Eurostatin) käyttämää, ’kaasun toimitusta, jalostusta ja kulutusta’ koskevaa määritelmää;
4)
'syöttöaineella' komission (Eurostatin) energiataselaskelmissa tarkoitettua ’maakaasun muuta kuin energiakäyttöä’;
▼M1
5)
”kaasun viitekulutuksella” jäsenvaltion keskimääräistä kaasunkulutusta viitekaudella; jäsenvaltioissa, joissa kaasunkulutus on kasvanut vähintään kahdeksan prosenttia 1 päivän huhtikuuta 2021 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välisellä kaudella viitekauden keskimääräiseen kaasunkulutukseen verrattuna, ”kaasun viitekulutuksella” tarkoitetaan ainoastaan kaasunkulutuksen määrää 1 päivän huhtikuuta 2021 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välisellä kaudella;
6)
”viitekaudella”1 päivän huhtikuuta 2017 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välistä kautta;
▼B
7)
'välitavoitteella' asetuksen (EY) N:o 2017/1938 liitteessä I a vahvistettua välitavoitetta.
▼M1
3 artikla
Kysynnän vapaaehtoinen vähentäminen
Jäsenvaltioiden on parhaansa mukaan pyrittävä vähentämään kaasunkulutustaan 1 päivän huhtikuuta 2023 ja 31 päivän maaliskuuta 2024 välisenä aikana vähintään 15 prosentilla verrattuna keskimääräiseen kaasunkulutukseensa 1 päivän huhtikuuta 2017 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välisenä aikana, jäljempänä ”kysynnän vapaaehtoinen vähentäminen”. Kyseisiin kysynnän vapaaehtoisiin vähentämistoimenpiteisiin sovelletaan 6, 7 ja 8 artiklaa.
▼B
4 artikla
Neuvoston julistama unionin hälytystilanne
1.
Neuvosto voi komission ehdotuksesta julistaa unionin hälytystilanteen täytäntöönpanopäätöksellä.
2.
Komissio esittää tällaista unionin hälytystilannetta koskevan ehdotuksen, jos se katsoo, että on olemassa huomattava riski vakavasta kaasun toimituspulasta tai jos kaasun kysyntä on poikkeuksellisen korkeaa, eivätkä 3 artiklan mukaiset toimenpiteet riitä tilanteen ratkaisemiseen, mikä johtaa kaasun toimitustilanteen merkittävään heikkenemiseen unionissa, kuitenkin niin, että markkinat pystyvät hallitsemaan häiriötä ilman, että tarvitaan muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä.
3.
Komissio esittää neuvostolle unionin hälytystilanteen julistamista koskevan ehdotuksen myös silloin, kun sitä pyytää vähintään viisi toimivaltaista viranomaista, jotka ovat julistaneet hälytystilanteen kansallisella tasolla asetuksen (EU) 2017/1938 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla.
4.
Neuvosto voi määräenemmistöllä muuttaa komission ehdotusta.
5.
Komissio kuulee asetuksen (EU) 2017/1938 liitteessä I vahvistettuja asiaankuuluvia riskiryhmiä, jäljempänä 'riskiryhmät', ja kyseisen asetuksen 4 artiklalla perustettua kaasualan koordinointiryhmää ennen kuin se esittää neuvostolle unionin hälytystilanteen julistamista koskevan ehdotuksen.
6.
Neuvosto voi komission ehdotuksesta täytäntöönpanopäätöksellä julistaa unionin hälytystilanteen ja 5 artiklan mukaiset velvoitteet päättyneiksi. Komissio esittää tällaista täytäntöönpanopäätöstä koskevan ehdotuksen neuvostolle, jos se katsoo arvioinnin perusteella, että unionin hälytystilanteen perusteena olleet syyt eivät enää oikeuta ylläpitämään kyseistä hälytystilannetta, ja kuultuaan asiaankuuluvia riskiryhmiä ja kaasualan koordinointiryhmää.
5 artikla
Kysynnän pakollinen vähentäminen unionin hälytystilanteessa
1.
Jos neuvosto julistaa unionin hälytystilanteen, kunkin jäsenvaltion on vähennettävä kaasunkulutustaan 2 kohdan mukaisesti, jäljempänä 'kysynnän pakollinen vähentäminen'.
▼M1
2.
Niin kauan kuin unionin hälytystilanne on voimassa, kaasunkulutusta on kysynnän pakollisen vähentämisen toteuttamiseksi vähennettävä kussakin jäsenvaltiossa 1 päivän huhtikuuta 2023 ja 31 päivän maaliskuuta 2024 välisenä aikana, jäljempänä ”vähentämiskausi”, 15 prosentilla verrattuna sen kaasun viitekulutukseen. Kaikki kysynnän vähentämiset, jotka jäsenvaltiot ovat saavuttaneet unionin hälytystilanteen julistamista edeltäneen kauden aikana, on otettava kysynnän pakollisessa vähentämisessä huomioon.
▼B
3.
Jos jäsenvaltion sähköjärjestelmä on synkronoitu vain jonkin kolmannen maan sähköjärjestelmän kanssa ja synkronointi kyseisen kolmannen maan järjestelmän kanssa lakkaa toimimasta, kyseinen jäsenvaltio vapautetaan 2 kohdan soveltamisesta niin pitkäksi aikaa kuin sähköjärjestelmän turvallisen ja luotettavan toiminnan varmistaminen edellyttää sähköjärjestelmäpalveluja eristetysti tai muita sähkön siirtoverkonhaltijan palveluja.
4.
Jäsenvaltio vapautetaan 2 kohdan soveltamisesta niin pitkäksi aikaa kuin kyseistä jäsenvaltiota ei ole liitetty suoraan minkään muun jäsenvaltion yhteenliitettyyn kaasuverkkoon.
5.
Jäsenvaltio voi rajoittaa kaasun viitekulutusta, jota käytetään kysynnän pakollisen vähentämistavoitteen laskentaan 2 kohdan nojalla, sillä kaasun määrällä, joka on sen 1 päivän elokuuta 2022 välitavoitteen ja 1 päivänä elokuuta 2022 toteutuneen varastoidun kaasun tosiasiallisen määrän erotus, jos jäsenvaltio on saavuttanut välitavoitteen kyseisenä päivänä.
6.
Jäsenvaltio voi rajoittaa kaasun viitekulutusta, jota käytetään kysynnän pakollista vähentämistä koskevan tavoitteen laskentaan 2 kohdan nojalla, sillä kaasun määrällä, joka on viitekaudella kulutettu syöttöaineena.
▼M1
6 a.
Jäsenvaltio voi mukauttaa kaasun viitekulutusta, jota käytetään kysynnän pakollisen vähentämistavoitteen laskentaan 2 kohdan nojalla, sillä kaasunkulutuksen kasvaneella määrällä, joka johtuu siirtymisestä kaukolämmityksessä hiilestä kaasuun, jos kyseinen kasvu on 1 päivän elokuuta 2023 ja 31 päivän maaliskuuta 2024 välisenä aikana vähintään kahdeksan prosenttia viitekauden keskimääräiseen kaasunkulutukseen verrattuna ja sikäli kuin tämä kasvu johtuu suoraan kyseisestä siirtymisestä.
▼B
7.
Jäsenvaltio voi rajoittaa kysynnän pakollista vähentämistä kahdeksalla prosenttiyksiköllä, mikäli se osoittaa, että sen yhteenliitäntä muihin jäsenvaltioihin kiinteänä teknisenä vientikapasiteettina mitattuna muodostaa alle 50 % sen vuotuisesta kaasunkulutuksesta vuonna 2021 ja että kyseistä kapasiteettia yhteenliitännöissä muihin jäsenvaltioihin on tosiasiassa käytetty kaasun siirtoon vähintään 90-prosenttisesti ainakin yhden kuukauden ajan ennen poikkeuksesta ilmoittamista, jollei jäsenvaltio kykene osoittamaan, että kysyntää ei ollut ja kapasiteetti oli maksimoitu ja että sen kansalliset nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokset ovat kaupallisesti ja teknisesti valmiita siirtämään markkinoiden edellyttämiä määriä kaasua muihin jäsenvaltioihin.
8.
Sähkökriisiin joutunut jäsenvaltio voi tilapäisesti rajoittaa 2 kohdan mukaista kysynnän pakollista vähentämistä tasolle, joka on välttämätön sähkönjakeluun kohdistuvien riskien lieventämiseksi, jos muita sellaisia taloudellisia vaihtoehtoja sähkön tuottamiseen tarvittavan kaasun korvaamiseksi ei ole, jotka eivät vakavasti vaarantaisi toimitusvarmuutta. Tällaisessa tapauksessa kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava rajoituksen syyt ja toimitettava riittävästi näyttöä poikkeusolosuhteista, joiden perusteella rajoitusta sovelletaan. Jäsenvaltion on tarvittaessa päivitettävä asetuksen (EU) 2019/941 10 artiklan mukaista riskeihinvarautumissuunnitelmaa.
9.
Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle päätöksestään rajoittaa kysynnän pakollista vähentämistä 5, 6, 7 ja 8 kohdan nojalla sekä toimitettava tarvittava näyttö siitä, että kysynnän pakollisen vähentämisen rajoittamisen ehdot täyttyvät. Edellä olevan 5, 6 ja 7 kohdan osalta ilmoitus voidaan antaa jo tämän asetuksen tultua voimaan, ja se on annettava viimeistään kahden viikon kuluttua unionin hälytystilanteen julistamisesta. Edellä olevan 8 kohdan osalta ilmoitus on annettava viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun kyseisessä kohdassa tarkoitetun sähkökriisin aiheuttanut tilanne on ilmennyt. Jäsenvaltion on ilmoitettava aikomuksestaan myös asiaankuuluville riskiryhmille ja kaasualan koordinointiryhmälle.
10.
Komissio arvioi ilmoituksen perusteella sekä riskiryhmiä ja kaasualan koordinointiryhmää kuultuaan, täyttyvätkö 5, 6, 7 ja 8 kohdan mukaisen rajoituksen ehdot. Jos komissio katsoo, että rajoitus ei ole perusteltu, se antaa lausunnon, jossa ilmaistaan, miksi jäsenvaltion olisi poistettava kysynnän pakollisen vähentämisen rajoitus tai muutettava sitä. Kyseinen lausunto annetaan viimeistään 30 työpäivän kuluttua siitä, kun 9 kohdan mukainen täydellinen ilmoitus on annettu.
11.
Jos 5, 6, 7 ja 8 kohdassa tarkoitetun kysynnän pakollisen vähentämisen rajoituksen ehdot eivät enää täyty, jäsenvaltion on sovellettava 2 kohdan mukaista kysynnän pakollista vähentämistavoitetta.
12.
Komissio seuraa jatkuvasti, täyttyvätkö 5, 6, 7 ja 8 kohdan mukaisen, kysynnän pakollisen vähentämisen rajoituksen ehdot.
13.
Kysynnän pakollisiin vähentämistoimenpiteisiin sovelletaan 6, 7 ja 8 artiklaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta voimassa olevien pitkäaikaisten sopimusten soveltamista.
6 artikla
Toimenpiteet kysynnän vähentämisen toteuttamiseksi
1.
Jäsenvaltiot voivat vapaasti valita sopivat toimenpiteet kysynnän vähentämiseksi. Edellä 3 ja 5 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden on oltava selkeästi määriteltyjä, läpinäkyviä, oikeasuhteisia, syrjimättömiä ja todennettavissa olevia. Jäsenvaltioiden on toimenpiteitä valitessaan otettava huomioon asetuksessa (EU) 2017/1938 vahvistetut periaatteet. Toimenpiteiden on erityisesti täytettävä seuraavat edellytykset:
a)
ne eivät saa perusteettomasti vääristää kilpailua tai kaasun sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa;
b)
ne eivät saa vaarantaa muiden jäsenvaltioiden tai unionin kaasun toimitusvarmuutta;
c)
niiden on oltava suojattujen asiakkaiden osalta asetuksen (EU) 2017/1938 säännösten mukaisia.
2.
Jäsenvaltioiden on kysynnän vähentämistoimenpiteitä toteuttaessaan harkittava muihin kuin asetuksen (EU) 2017/1938 2 artiklan 5 alakohdassa määriteltyihin suojattuihin asiakkaisiin vaikuttavien toimenpiteiden asettamista etusijalle, ja ne voivat myös jättää kyseiset asiakkaat tällaisten toimenpiteiden ulkopuolelle puolueettomin ja avoimin perustein, joissa on otettava huomioon niiden taloudellinen merkitys sekä muun muassa seuraavat tekijät:
a)
häiriön vaikutus yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimitusketjuihin;
b)
mahdolliset kielteiset vaikutukset muissa jäsenvaltioissa, erityisesti yhteiskunnan kannalta kriittisten tuotantoketjun loppupään alojen toimitusketjuissa;
c)
teollisuuslaitoksille mahdollisesti aiheutuvat pitkäaikaiset vahingot;
d)
mahdollisuudet vähentää kulutusta ja korvata tuotteita unionissa.
3.
Jäsenvaltioiden on kysynnän vähentämistoimenpiteistä päättäessään harkittava toimenpiteitä, joilla vähennetään kaasunkulutusta sähköalalla, toimenpiteitä, joilla kannustetaan polttoaineen vaihtamiseen teollisuudessa, kansallisia valistuskampanjoita sekä kohdennettuja velvoitteita lämmityksen ja jäähdytyksen vähentämiseksi, joilla edistetään siirtymistä muihin polttoaineisiin ja vähennetään kulutusta teollisuudessa.
7 artikla
Kysynnän vähentämistoimenpiteiden koordinointi
1.
Jotta voidaan varmistaa 3 ja 5 artiklan mukaisten kysynnän vapaaehtoisten ja pakollisten vähentämistoimenpiteiden asianmukainen koordinointi, jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä kussakin asiaankuuluvassa riskiryhmässä.
2.
Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on saatettava asetuksen (EU) 2017/1938 8 artiklan mukaisesti laadittu kansallinen hätäsuunnitelmansa ajan tasalle 31 päivään lokakuuta 2022 mennessä siten, että siinä otetaan huomioon kysynnän vapaaehtoiset vähentämistoimenpiteet. Kunkin jäsenvaltion on myös tarvittaessa saatettava kansallinen hätäsuunnitelmansa ajan tasalle, jos on julistettu tämän asetuksen 4 artiklan mukainen unionin hälytystilanne. Asetuksen (EU) 2017/1938 8 artiklan 6–10 kohtaa ei sovelleta tämän kohdan mukaisesti laadittujen kansallisten hätäsuunnitelmien päivityksiin.
3.
Jäsenvaltioiden on kuultava komissiota ja asiaankuuluvia riskiryhmiä ennen tarkistettujen hätäsuunnitelmien hyväksymistä. Komissio voi kutsua koolle riskiryhmien ja kaasualan koordinointiryhmän kokouksia, joissa keskustellaan kansallisiin kysynnän vähentämistoimenpiteisiin liittyvistä kysymyksistä, ottaen huomioon jäsenvaltioiden tässä yhteydessä esittämät näkemykset.
8 artikla
Seuranta ja täytäntöönpanon valvonta
▼M1
1.
Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on seurattava kysynnän vähentämistoimenpiteiden täytäntöönpanoa alueellaan. Jäsenvaltioiden on raportoitava kaasunkulutuksestaan (terajouleina, TJ) komissiolle vähintään kahden kuukauden välein ja viimeistään seuraavan kuukauden 15 päivänä. Jos voimassa on 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti julistettu unionin hälytystilanne, tiedot on toimitettava kuukausittain.
Jäsenvaltiot voivat sisällyttää raportointiinsa alakohtaisen erittelyn kaasun kulutuksesta, mukaan lukien kaasun kulutus seuraavilla aloilla:
a)
kaasun käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa;
b)
kaasun kulutus teollisuudessa;
c)
kaasun kulutus kotitalouksissa ja palveluissa.
Sovellettaessa tätä kohtaa sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1099/2008 (
1
) vahvistettuja määritelmiä ja tilastointikäytäntöjä.
Kaasualan koordinointiryhmä avustaa komissiota kysynnän vapaaehtoisen ja pakollisen vähentämisen seurannassa.
▼B
2.
Jos komissio havaitsee ilmoitettujen kysynnän vähentämislukujen perusteella riskin siitä, että jäsenvaltio ei pysty täyttämään 5 artiklan mukaista kysynnän pakollista vähentämisvelvoitetta, komissio pyytää jäsenvaltiota toimittamaan suunnitelman, jossa esitetään strategia kysynnän vähentämisvelvoitteen saavuttamiseksi tehokkaasti. Komissio pyytää myös asetuksen (EU) 2017/1938 13 artiklan mukaista yhteisvastuutoimenpidettä pyytävää jäsenvaltiota toimittamaan suunnitelman, jossa esitetään strategia kaasun kysynnän mahdollisten lisävähentämisten saavuttamiseksi asetuksen (EU) 2017/1938 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Molemmissa tapauksissa komissio antaa toimitetuista suunnitelmista lausunnon, johon sisältyy huomautuksia ja ehdotuksia, ja ilmoittaa siitä neuvostolle. Kyseisen jäsenvaltion on otettava komission lausunto asianmukaisesti huomioon.
3.
Komissio tiedottaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
9 artikla
Uudelleentarkastelu
Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen
►M1
1 päivään maaliskuuta 2024 ◄ mennessä ottaen huomioon unioniin suuntautuvan kaasutoimituksen yleisen tilanteen ja esittää neuvostolle kertomuksen kyseisen uudelleentarkastelun tärkeimmistä tuloksista. Komissio voi kyseisen kertomuksen perusteella erityisesti ehdottaa tämän asetuksen soveltamisajan pidentämistä.
10 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
▼M1
Sitä sovelletaan 31 päivään maaliskuuta 2024.
▼B
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.