KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1208,
annettu 7 päivänä elokuuta 2020,
jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti raportoimien tietojen rakenteesta, muodosta, toimittamistavasta ja tarkastamisesta sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 749/2014 kumoamisesta
I LUKU
KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EU) 2018/1999 täytäntöönpanosäännöt seuraavien seikkojen osalta:
asetuksen (EU) 2018/1999 19 artiklan mukainen kansallisia sopeutumistoimia, huutokauppatulojen käyttöä ja kehitysmaille annettavaa taloudellista ja teknistä tukea koskeva jäsenvaltioiden raportointi;
asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan mukainen kasvihuonekaasuinventaarioiden ennakkotietoja, kasvihuonekaasuinventaarioita sekä kirjattuja kasvihuonekaasupäästöjä ja -poistumia koskeva jäsenvaltioiden raportointi;
asetuksen (EU) 2018/1999 37 artiklan mukaiset kansallisten inventaariojärjestelmien perustamista, käyttämistä ja toimintaa koskevat vaatimukset;
asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan mukaisen kattavan tarkastuksen suorittamisen aikataulu ja menettely;
asetuksen (EU) 2018/1999 39 artiklan mukainen kansallista politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmää koskeva jäsenvaltioiden raportointi.
2 artikla
Soveltamisala
Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden toimittamiin raportteihin, jotka sisältävät vaadittuja tietoja vuodesta 2021 eteenpäin.
3 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
”määrämuotoisella raportointitaulukolla” (CRT) taulukkoa, jossa esitetään tiedot ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasujen lähdekohtaisista päästöistä ja nielukohtaisista poistumista, jotka sisältyvät Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan sopimuspuolten konferenssin päätöksen 5/CMA.3 liitteeseen I;
”vertailulaskennalla” hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, jäljempänä ”IPCC”, käyttämää vertailulaskentaa, joka määritetään vuoden 2006 IPCC:n ohjeissa kansallisista kasvihuonekaasuinventaarioista, jäljempänä ”IPCC:n vuoden 2006 ohjeet”;
”lähestymistavalla 1” epävarmuuksien arvioinnin perusmenetelmää, joka sisältyy vuoden 2006 IPCC:n ohjeisiin;
”avainluokalla” luokkaa, jolla on huomattava vaikutus jäsenvaltion tai unionin kasvihuonekaasujen kokonaisinventaarioon päästöjen ja poistumien absoluuttisten määrien, päästöjen ja poistumien kehityssuuntien tai päästöjen ja poistumien epävarmuuden kautta;
”sektorikohtaisella laskennalla” IPCC:n sektorikohtaista laskentaa, joka määritetään vuoden 2006 IPCC:n ohjeissa;
”kasvihuonekaasuinventaarioasiakirjoja koskevalla mallilla” mallia, joka sisältyy Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan sopimuspuolten konferenssin päätöksen 5/CMA.3 liitteeseen V päätöksen 18/CMA.1 mukaisesti;
”avoimuutta koskevilla säännöillä, menettelyillä ja suuntaviivoilla” Pariisin sopimuksen 13 artiklassa tarkoitettuja toiminnan ja tuen avoimuuspuitteita koskevia sääntöjä, menettelyjä ja suuntaviivoja, jotka esitetään Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätöksen 18/CMA.1 liitteessä;
”kasvihuonekaasuinventaariota koskevilla ohjeilla” komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1044 ( 1 ) 3 artiklassa määriteltyjä ohjeita;
”uudelleenlaskennalla” menettelyä, jolla arvioidaan kasvihuonekaasuinventaariota koskevien ohjeiden mukaisesti uudelleen aiemmin toimitetuissa kasvihuonekaasuinventaarioissa esitettyjä ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, koska on tapahtunut muutoksia menetelmissä tai tavassa, jolla päästökertoimia ja toimintotietoja hankitaan ja käytetään, tai on otettu mukaan uusia päästölähde- ja nieluluokkia.
II LUKU
JÄSENVALTIOIDEN RAPORTOINTI KANSALLISISTA SOPEUTUMISTOIMISTA, HUUTOKAUPPATULOISTA SEKÄ TUESTA KEHITYSMAILLE
4 artikla
Tiedot kansallisista sopeutumistoimista
Jäsenvaltioiden on raportoitava tiedot kansallisista sopeutumistoimista asetuksen (EU) 2018/1999 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämän asetuksen liitteessä I esitetyssä muodossa.
5 artikla
Tiedot huutokauppatulojen käytöstä
Jäsenvaltioiden on raportoitava tiedot päästöoikeuksien huutokaupasta saamiensa tulojen käytöstä asetuksen (EU) 2018/1999 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän asetuksen liitteessä II esitetyissä muodoissa.
Jos komissio katsoo, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot eivät ole riittävän yksityiskohtaisia direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdan noudattamisen arvioimiseksi, komissio pyytää asianomaista jäsenvaltiota toimittamaan raportin uudelleen ja antamaan siinä riittävän yksityiskohtaiset tiedot. Raportti on toimitettava uudelleen kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.
6 artikla
Tiedot taloudellisesta ja teknisestä tuesta kehitysmaille
III LUKU
JÄSENVALTIOIDEN RAPORTOINTI KASVIHUONEKAASUINVENTAARIOIDEN ENNAKKOTIEDOISTA, KASVIHUONEKAASUINVENTAARIOISTA SEKÄ KIRJATUISTA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖISTÄ JA -POISTUMISTA
7 artikla
Raportointi kasvihuonekaasuinventaarioiden ennakkotiedoista
Jäsenvaltioiden on raportoitava kasvihuonekaasuinventaarioidensa ennakkotiedot asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti liitteessä VI esitetyssä muodossa;
luokat jaotellaan tasolla, joka perustuu toimintotietoihin ja menetelmiin, jotka ovat käytettävissä vuotta X–1 koskevien arvioiden laatimista varten;
direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvat päästöt ja asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat päästöt erotellaan erillisiin sarakkeisiin lähdeluokan mukaan, jos tiedot ovat saatavilla.
8 artikla
Kasvihuonekaasuinventaarioiden raportointia koskevat yleiset säännöt
Kunkin jäsenvaltion on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot täyttämällä kasvihuonekaasuinventaariota koskevien ohjeiden ja tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen mukaisesti
määrämuotoiset raportointitaulukot, joihin sisältyvät kaikki laskentataulukot tai XML-tiedostot riippuen siitä, mikä ohjelmisto on käytettävissä, ja jotka kattavat asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisen jäsenvaltion maantieteellisen soveltamisalan;
tämän asetuksen 9–23 artiklassa täsmennetyt tiedot.
9 artikla
Raportointi uudelleenlaskennoista
Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan d alakohdassa tarkoitetut syyt kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien uudelleenlaskentaan vuosina 1990, 2005 ja X–3 sekä ilmoitettava, miten aikasarjojen yhdenmukaisuus kaikkien raportoitujen vuosien osalta säilytetään, kirjallisesti kansallisen inventaarioraportin uudelleenlaskentoja koskevan yhteenvetoluvun luonnoksena.
10 artikla
Raportointi suositusten toteuttamisesta
11 artikla
Raportointi inventaariomenetelmistä, päästökertoimista ja niihin liittyvistä menetelmäkuvauksista unionin avainluokkien osalta
Jäsenvaltioiden on toimitettava seuraavat asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan m kohdassa tarkoitetut tiedot unionin inventaarioraportin laatimista varten:
yhteenvetotiedot unionin avainluokkien osalta käytetyistä menetelmistä ja päästökertoimista määrämuotoisten raportointitaulukoiden asiaankuuluvissa XML-tiedostoissa;
jos määrämuotoisiin raportointitaulukoihin ei sisälly tietoja menetelmistä ja päästökertoimista, kyseisten unionin avainluokkien osalta tämän asetuksen liitteessä IX olevan 3 osan mukaiset tiedot;
unionin avainluokkien päivitetyt menetelmäkuvausten yhteenvedot liitteessä IX olevassa 4 osassa esitetyssä muodossa.
Komissio toimittaa jäsenvaltioille seuraavat tiedot 1 kohdassa tarkoitettua raportointia varten:
luettelo unionin uusimmista avainluokista 31 päivään lokakuuta mennessä liitteessä IX olevassa 1 osassa esitetyssä muodossa;
edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu luettelo päivitettynä ja muutokset korostettuina 28 päivään helmikuuta mennessä;
tiedot inventaariomenetelmistä, päästökertoimista ja menetelmäkuvausten yhteenvedoista, jos ne ovat saatavilla, 31 päivään lokakuuta mennessä liitteessä IX olevassa 2 osassa esitetyssä muodossa;
edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot päivitettyinä 28 päivään helmikuuta mennessä.
12 artikla
Raportointi epävarmuudesta ja kattavuudesta
Jäsenvaltioiden on raportoitava kansallisessa inventaarioraportissa tiedot asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan m alakohdassa tarkoitetusta kattavuutta koskevasta yleisestä arviosta ja täsmennettävä
luokat, joita raportin mukaan ei ole arvioitu (NE-merkintä), sellaisina kuin ne on määritelty avoimuutta koskevissa säännöissä, menettelyissä ja suuntaviivoissa, ja yksityiskohtaiset selitykset kyseisen merkinnän käytöstä erityisesti tapauksissa, joissa kasvihuonekaasuinventaariota koskevissa ohjeissa on annettu kasvihuonekaasujen arviointimenetelmiä;
kasvihuonekaasuinventaarion maantieteellinen kattavuus ja mahdolliset erot UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen sekä asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisen maantieteellisen kattavuuden välillä.
13 artikla
Raportointi indikaattoreista
Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan e alakohdassa tarkoitetut indikaattoreita koskevat tiedot liitteessä XI esitetyssä muodossa.
14 artikla
Raportointi ilmoitettujen päästöjen yhdenmukaisuudesta EU:n päästökauppajärjestelmän tietojen kanssa
15 artikla
Raportointi ilman epäpuhtauksia koskevien raportointitietojen johdonmukaisuudesta
Jäsenvaltioiden on raportoitava tekstimuodossa tiedot asetuksen (EU) N:o 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan j ja i alakohdassa tarkoitetuista tarkastusten tuloksista ja asetuksen (EU) N:o 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan b alakohdan mukaisesta tietojen johdonmukaisuudesta ja täsmennettävä seuraavat seikat:
ovatko inventaarioissa, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet direktiivin (EU) 2016/2284 nojalla, olevat hiilimonoksidin (CO), rikkidioksidin (SO2), typpioksidien (NOx) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöarviot yhdenmukaiset asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisissa kasvihuonekaasuinventaarioissa esitettyjen vastaavien päästöarvioiden kanssa;
niiden direktiivin (EU) 2016/2284 mukaisten raporttien lähetyspäivät, joita verrattiin asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti toimitettuun inventaarioon.
16 artikla
Raportointi fluoratuista kasvihuonekaasuista raportoitujen tietojen yhdenmukaisuudesta
Jäsenvaltioiden on raportoitava tekstimuodossa tiedot asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan j alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuista tarkastusten tuloksista ja täsmennettävä seuraavat seikat:
jäsenvaltioiden tekemät tarkistukset yksityiskohtaisuuden tason, tietoaineistojen ja verrattujen raporttien osalta;
tarkistusten tärkeimmät tulokset ja selitykset suurimmille epäjohdonmukaisuuksille;
se, onko toiminnanharjoittajien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014 ( 2 ) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti keräämiä tietoja hyödynnetty, ja jos on, miten;
syyt, joiden vuoksi tarkastuksia ei pidetty merkityksellisinä, jos niitä ei tehty.
17 artikla
Raportointi yhdenmukaisuudesta energiatilastojen kanssa
18 artikla
Raportointi kansallisten inventaariojärjestelmien tai rekistereiden kuvauksiin tehtävistä muutoksista
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava selvästi kansallisen inventaarioraportin asiaa koskevissa luvuissa, ettei niiden asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan k ja l alakohdassa tarkoitettujen kansallisten inventaariojärjestelmien tai mahdollisten kansallisten rekistereiden kuvauksessa ole tapahtunut muutoksia edellisen kansallisen inventaarioraportin toimittamisen jälkeen.
19 artikla
Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvista kasvihuonekaasupäästöistä
Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevassa 2 osassa lueteltujen kasvihuonekaasujen asetuksen (EU) 2018/842 2 artiklan 1 kohdassa määritettyyn soveltamisalaan kuuluvat ja asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan a alakohdassa tarkoitetut ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt ja asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan d alakohdassa tarkoitetut tietojen päivitykset tämän asetuksen liitteessä XV esitetyssä muodossa.
20 artikla
Raportointi asetuksen (EU) 2018/841 nojalla tehtyjä siirtoja koskevista yhteenvetotiedoista
Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan f alakohdassa tarkoitetut yhteenvetotiedot asetuksen (EU) 2018/841 12 ja 13 artiklan nojalla tehdyistä siirroista tämän asetuksen liitteessä XVI esitetyssä muodossa. Sen jälkeen kun komissio on koonnut tiedot, yhteenveto tämän kohdan mukaisesti toimitetuista tiedoista asetetaan saataville sähköisessä muodossa kolmen kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden raporttien vastaanottamisesta. Tässä yhteenvedossa on ilmoitettava kutakin vuosittaista maankäyttöyksikkötapahtumaa kohti maksettujen hintojen vaihtelualue.
21 artikla
Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 nojalla tehtyjä siirtoja koskevista yhteenvetotiedoista
22 artikla
Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten joustomahdollisuuksien aiotusta käytöstä
23 artikla
Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 mukaisesta siirroista saatujen tulojen käytöstä
Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 1 osan n alakohdassa tarkoitetut tiedot asetuksen (EU) 2018/842 5 artiklan 6 kohdan mukaisesta tulojen käytöstä tämän asetuksen liitteessä XIX esitetyssä muodossa.
24 artikla
Raportointi kirjatuista kasvihuonekaasupäästöistä ja -poistumista
Jäsenvaltioiden on raportoitava kirjatut kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti liitteessä XX esitetyssä muodossa.
25 artikla
Yhteistyön ja koordinoinnin aikataulut unionin kasvihuonekaasuinventaarion ja UNFCCC:n tarkastuksen laadintaa varten
IV LUKU
KANSALLISTEN INVENTAARIOJÄRJESTELMIEN PERUSTAMISTA, KÄYTTÄMISTÄ JA TOIMINTAA KOSKEVAT VAATIMUKSET
26 artikla
Kansallisten inventaariojärjestelmien toiminnot
Asetuksen (EU) 2018/1999 37 artiklan mukaisten kansallisten inventaariojärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä kunkin jäsenvaltion on
otettava käyttöön ja ylläpidettävä institutionaalisia, oikeudellisia ja menettelyihin liittyviä järjestelyjä, jotka ovat tarpeen 27–29 artiklan mukaisten toimintojen suorittamiseksi, kaikkien toimintojen suorittamisesta vastaavien valtion virastojen ja muiden yksiköiden välillä;
varmistettava riittävät valmiudet 27–29 artiklan mukaisten toimintojen suorittamiseksi oikea-aikaisesti, muun muassa keräämällä tietoja ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien arvioimiseksi sekä suorittamalla inventaarioiden kehittämisprosessiin osallistuvan henkilöstön teknistä pätevyyttä koskevia järjestelyjä.
27 artikla
Inventaarioiden suunnittelu
Inventaarionsa suunnittelun yhteydessä kunkin jäsenvaltion on
nimettävä yksi kansallinen yksikkö, jolla on kokonaisvastuu kansallisesta inventaariosta, ja asetettava sen posti- ja sähköpostiosoitteet saataville;
määriteltävä ja jaettava erityiset vastuualueet inventaarioiden kehittämisprosessissa, mukaan lukien vastuualueet, jotka liittyvät menetelmien valintaan, tietojen ja erityisesti tilastopalveluista ja muista yksiköistä saatavien toimintotietojen ja päästökertoimien keräämiseen, tietojen käsittelyyn ja arkistointiin sekä laadunvalvontaan ja laadunvarmistukseen;
laadittava inventaarioiden laadunvarmistus- ja laadunvalvontasuunnitelma, jossa kuvataan inventaarioiden kehittämisprosessin aikana suoritettavat erityiset laadunvalvontamenettelyt, helpotettava suoritettavia yleisiä laadunvarmistusmenettelyjä ja asetettava laatutavoitteet;
harkittava prosessien käyttöönottoa inventaarion, tarvittaessa mukaan lukien myös mahdolliset uudelleenlaskennat, virallista tarkastelua ja hyväksymistä varten ennen inventaarion lähettämistä ja vastattava inventaarion tarkastusmenettelyissä esiin tulleisiin kysymyksiin.
28 artikla
Inventaarioiden laadinta
Kasvihuonekaasuinventaariota koskevien ohjeiden mukaisesti kunkin jäsenvaltion on
määritettävä avainluokat ja laadittava arviot käyttäen asianmukaisia menetelmiä avainluokkien päästöjen ja poistumien arvioimiseksi;
kerättävä riittävästi toimintotietoja, prosessitietoja ja päästökertoimia, jotka ovat tarpeen ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien arvioimiseksi valittujen menetelmien tueksi;
tehtävä määrällinen arvio inventaarion epävarmuudesta kunkin luokan osalta ja koko inventaarion osalta ja laadittava uudelleenlaskennat aiemmin toimitetuista ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevista arvioista;
laadittava kansallinen inventaario ja pantava täytäntöön yleiset inventaarion laadunvalvontamenettelyt laadunvarmistus- ja laadunvalvontasuunnitelmansa mukaisesti.
Inventaarionsa laadinnan yhteydessä kunkin jäsenvaltion on tarvittaessa
sovellettava avainluokissa ja yksittäisissä luokissa, joissa on tehty merkittäviä menetelmä- ja/tai tietotarkistuksia, luokkakohtaisia laadunvalvontamenettelyjä kasvihuonekaasuinventaariota koskevien ohjeiden mukaisesti;
säädettävä, että riippumaton kolmas osapuoli tai henkilöstö, joka ei osallistu inventaarion kehittämiseen, tekee inventaarion perustarkastuksen ennen inventaarion toimittamista 27 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen suunniteltujen laadunvarmistusmenettelyjen mukaisesti;
säädettävä laajemmasta tarkastuksesta avainluokkien ja sellaisten luokkien osalta, joissa menetelmissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia;
arvioitava uudelleen inventaarioiden suunnitteluprosessia avoimuutta koskevien sääntöjen, menettelyjen ja suuntaviivojen mukaisten tarkastusten perusteella sekä asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan ja inventaarion laadintaprosessia koskevien säännöllisten sisäisten arviointien mukaisesti tämän asetuksen 27 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen vahvistettujen laatutavoitteiden saavuttamiseksi.
29 artikla
Inventaarioiden hallinnointi
Inventaarionsa hallinnoinnin yhteydessä kunkin jäsenvaltion on
arkistoitava raportoitujen aikasarjojen osalta vuosittain inventaariotiedot, mukaan lukien kaikki eritellyt päästökertoimet ja toimintotiedot sekä dokumentaatio siitä, miten ne on tuotettu ja eritelty; sisäiset asiakirjat laadunvarmistus- ja laadunvalvontamenettelyistä, ulkoiset ja sisäiset tarkastukset, asiakirjat keskeisistä vuosittaisista lähteistä ja keskeisten lähteiden tunnistamisesta sekä suunnitellut inventaarioiden parannukset;
annettava avoimuutta koskevien sääntöjen, menettelyjen ja suuntaviivojen ja asetuksen (EU) 2018/1999 38 artiklan mukaisille tarkastusryhmille pääsy kaikkiin arkistoituihin tietoihin, joita jäsenvaltio käyttää inventaarion laatimisessa, ottaen huomioon maakohtaiset salassapitosäännöt;
vastattava oikea-aikaisesti inventaariotietojen tarkistusprosessien eri vaiheista johtuviin inventaariotietojen selvennyspyyntöihin sekä kansallista järjestelmää koskevien tietojen selvennyspyyntöihin.
V LUKU
MENETTELY JA AIKATAULU KATTAVAN TARKASTUKSEN SUORITTAMISEKSI
30 artikla
Menettely kattavan tarkastuksen suorittamiseksi
31 artikla
Tekniset korjaukset
32 artikla
Lopulliset tarkastusraportit
Komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle kattavan tarkastuksen päättymisestä ja toimittaa jäsenvaltiolle lopullisen tarkastusraportin viimeistään 30 päivänä elokuuta 2025, 30 päivänä elokuuta 2027 ja 30 päivänä elokuuta 2032.
33 artikla
Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa
Jäsenvaltioiden on
osallistuttava tarkastukseen liitteessä XXII vahvistetun aikataulun mukaisesti;
nimettävä unionin johdolla tehtävälle tarkastukselle kansallinen yhteyspiste;
tarvittaessa osallistuttava maavierailun järjestämiseen ja helpotettava sitä;
tapauskohtaisesti vastattava kysymyksiin, annettava lisätietoja ja esitettävä tarkastusraportteja koskevia huomioita.
34 artikla
Aikataulu kattavien tarkastusten suorittamiseksi
Kattava tarkastus toteutetaan liitteessä XXII vahvistetun aikataulun mukaisesti.
VI LUKU
POLITIIKAT, TOIMENPITEET JA ENNUSTEET
35 artikla
Toimittamistavat raportointia varten
Jäsenvaltioiden on käytettävä tämän luvun mukaisten tietojen toimittamiseksi asetuksen (EU) 2018/1999 28 artiklassa tarkoitettua sähköistä alustaa ja siihen liittyviä komission, jota avustaa Euroopan ympäristökeskus asetuksen (EU) 2018/1999 42 artiklan mukaisesti, välineitä ja malleja.
36 artikla
Raportointi kansallisista politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmistä
Jäsenvaltioiden on toimitettava asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VI olevassa a alakohdassa tarkoitettu kuvaus kansallisista järjestelmistä, joilla raportoidaan politiikoista ja toimenpiteistä tai toimenpidekokonaisuuksista sekä ennusteista, tämän asetuksen liitteessä XXIII esitetyssä muodossa.
37 artikla
Raportointi kansallisista politiikoista ja toimenpiteistä
Jäsenvaltioiden on raportoitava tekstimuodossa seuraavat tiedot:
asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VI olevassa b alakohdassa tarkoitetut päivitykset, jotka koskevat pitkän aikavälin strategioita;
asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VI olevassa d alakohdassa tarkoitetut suunnitellut lisäpolitiikat ja -toimenpiteet;
asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VI olevassa e alakohdassa tarkoitetut eri politiikkojen ja toimenpiteiden väliset yhteydet sekä se, miten tällaisilla politiikoilla ja toimenpiteillä edistetään eri ennusteskenaarioiden toteutumista.
38 artikla
Raportointi kansallisista ennusteista
Jäsenvaltioiden on toimitettava tekstimuodossa asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VII tarkoitettuja kansallisia ennusteita, jotka koskevat ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, koskevia lisätietoja, joissa täsmennetään
ennusteen tulokset, jotka koskevat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvia päästöjä, direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvia päästöjä sekä asetuksen (EU) 2018/841 mukaisia ennakoituja kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VII olevan b alakohdan mukaisesti;
asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VII olevassa d kohdassa tarkoitetut herkkyysanalyysin tulokset
sekä raportoitujen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen osalta lyhyt selitys siitä, mitkä parametrit vaihtelivat ja millä tavoin;
eriteltyinä direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvien kokonaispäästöjen ja asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvien kokonaispäästöjen sekä asetuksen (EU) 2018/841 mukaisten ennakoitujen kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien mukaan, mikäli nämä tiedot ovat saatavilla;
ennusteiden lähtökohtana käytettävä inventaariotietojen vuosi (vertailuvuosi) ja inventaarioraportin vuosi;
ennusteissa käytettävät menetelmät sekä lyhyt kuvaus käytettävistä malleista ja niiden sektorikohtaisesta, maantieteellisestä ja ajallisesta kattavuudesta, malleja koskevien lisätietojen viitteet sekä tiedot tietolähteistä, tärkeimmistä ulkoisiin seikkoihin perustuvista oletuksista ja käytetyistä parametreistä; asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä VII olevan e kohdan mukaisesti.
VII LUKU
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
39 artikla
Kumoaminen
Kumotaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 749/2014 1 päivästä tammikuuta 2021 tämän asetuksen 40 artiklassa säädetyin siirtymäsäännöksin.
40 artikla
Siirtymäsäännös
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 39 artiklassa säädetään, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 749/2014 3–18 artiklaa ja 27–43 artiklaa sovelletaan edelleen raportteihin, jotka sisältävät vuosia 2019 ja 2020 koskevia vaadittuja tietoja.
41 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
Tiedot kansallisista sopeutumistoimista 4 artiklan mukaisesti
1. Kansalliset olosuhteet, vaikutukset, haavoittuvuudet, riskit ja sopeutumiskyky ( 4 )
1.1 Sopeutumistoimien kannalta merkitykselliset kansalliset olosuhteet:
biogeofysikaaliset ominaisuudet;
väestörakenne;
talous ja infrastruktuuri.
1.2 Ilmaston seurannan ja mallintamisen kehys:
ilmaston seurantaa, mallintamista, ennusteita ja skenaarioita koskevat tärkeimmät toimet;
keskeiset lähestymistavat, menetelmät ja välineet sekä niihin liittyvät epävarmuudet ja haasteet.
1.3 Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja siihen liittyvän haavoittuvuuden ja riskien, myös sopeutumiskyvyn, arviointi:
keskeisten tulevien ilmastouhkien yksilöiminen taulukossa 1 luetelluista uhkista sekä keskeiset sektorit, joihin uhkat vaikuttavat ( 7 ).
Taulukko 1 – Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu ( 8 )
|
|
Lämpötilaan liittyvät |
Tuuleen liittyvät |
Veteen liittyvät |
Maamassoihin ja maaperään liittyvät |
|
Krooniset |
Lämpötilan muutokset (ilma, makea vesi, merivesi) |
Tuuliolojen muutokset |
Sadeolojen ja -tyyppien muutokset (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade) |
Rannikon eroosio |
|
|
|
Sademäärien ja/tai hydrologinen vaihtelu |
Maaperän huonontuminen (myös aavikoituminen) |
|
|
Lämpötilan vaihtelut |
|
Valtamerten happamoituminen |
Maaperän eroosio |
|
|
Ikiroudan sulaminen |
|
Meriveden intruusio |
Vettyneen rinnemaan valuminen |
|
|
|
|
Merenpinnan kohoaminen |
|
|
|
|
|
Meren jääpeitteen muutokset |
|
|
|
|
|
Veden niukkuus |
|
|
|
Akuutit |
Lämpöaalto |
Sykloni |
Kuivuus |
Lumivyöry |
|
Kylmyysaalto/halla/pakkanen |
Myrsky (myös lumimyrskyt, pöly- ja hiekkamyrskyt) |
Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade) |
Maanvyörymä |
|
|
Maastopalo |
Pyörremyrsky |
Tulva (rannikko-, joki-, hulevesi- ja pohjavesi- ja äkkitulva) |
Maanpinnan vajoaminen |
|
|
|
|
Lumi- ja jääkuorma |
|
|
|
|
|
Jäätikköjärven purkautuminen |
|
Kustakin sektorista, johon vaikutukset kohdistuvat, yleiskatsaus seuraavista luokiteltuna kvalitatiivisella asteikolla korkea/keskitasoinen/matala/ei sovelleta, ja tarvittaessa selitys ( 9 ):
keskeisten uhkien havaitut vaikutukset, mukaan lukien muutokset esiintymistiheydessä ja laajuudessa;
keskeisten uhkien esiintymisen ja niille altistumisen todennäköisyys tulevissa ilmasto-oloissa parhaiden käytettävissä olevien ilmastomallinnusten perusteella;
haavoittuvuus, myös sopeutumiskyky;
mahdollisten tulevien vaikutusten riski.
2. Oikeudelliset ja poliittiset puitteet sekä institutionaaliset järjestelyt
2.1 Oikeudelliset ja poliittiset puitteet ja sääntely, mukaan lukien kansalliset sopeutumisstrategiat (NAS), kansalliset sopeutumissuunnitelmat (NAP) ( 10 ) ja mahdolliset sektorikohtaiset sopeutumissuunnitelmat.
2.2 Yleiskatsaus institutionaalisista järjestelyistä ja hallinnosta kansallisella tasolla seuraavia varten:
ilmastoon liittyvän haavoittuvuuden ja riskien arviointi;
sopeutumispolitiikan suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta, arviointi ja tarkistaminen ( 11 );
ilmastonmuutoksen vaikutusten ja ilmastonmuutoksen sietokyvyn sisällyttäminen ympäristöarviointimenettelyihin;
asiaan liittyvien tietojen (kuten riskejä tai ilmastokatastrofeista johtuvia vahinkoja koskevien tietojen) kerääminen, omistusoikeus ja uudelleenkäyttö sekä niiden saatavuus;
ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumissuunnittelun sisällyttäminen katastrofiriskien hallinnan järjestelmiin ja päinvastoin ( 12 ).
2.3 Yleiskatsaus institutionaalisista järjestelyistä ja hallinnosta alueellisella tasolla ( 13 ):
oikeudelliset vaatimukset ja strategiset asiakirjat;
verkostot tai muu sopeutumista koskeva yhteistyö kansallisten viranomaisten välillä;
hyviä käytäntöjä koskevat esimerkit verkostoista tai muusta yhteistyöstä paikallisten ja alueellisten viranomaisten välillä.
3. Sopeutumisstrategiat, -politiikat, -suunnitelmat ja -tavoitteet
3.1. Sopeutumisprioriteetit;
3.2 Sopeutumiseen liittyvät haasteet, puutteet ja esteet ( 14 );
3.3 Kansallisten strategioiden, politiikkojen, suunnitelmien ja toimien yhteenvedot, joissa keskitytään tavoitteisiin ja päämääriin, suunniteltuihin toimiin ( 15 ), talousarvioon ja aikatauluun ( 16 );
3.4 Yleiskatsaus alueellisen tason strategioiden, politiikkojen, suunnitelmien ja toimien sisällöstä;
3.5 Yleiskatsaus toimista, joilla sisällytetään ilmastonmuutokseen sopeutuminen sektorikohtaisiin politiikkoihin, suunnitelmiin ja ohjelmiin, mukaan lukien katastrofiriskien hallinnan strategiat ja toimintasuunnitelmat;
3.6 Sidosryhmien osallistuminen;
Yleiskatsaus kansallisella tasolla toteutettavista sopeutumispolitiikan toimenpiteistä ja alueellisen tason hyviä käytäntöjä koskevia esimerkkejä, jotka liittyvät yhteyksiin
niiden sidosryhmien kanssa, jotka ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille;
yksityisen sektorin kanssa ( 17 ).
4. Sopeutumistoimien ja -prosessien seuranta ja arviointi
4.1 Seuranta ja arviointimenetelmät ( 18 ), jotka liittyvät seuraaviin:
ilmastoon liittyvien vaikutusten, haavoittuvuuksien ja riskien vähentäminen sekä sopeutumiskyvyn lisääminen;
sopeutumistoimien täytäntöönpano.
4.2 Edellä 3.3 ja 3.6 kohdissa tarkoitettujen suunniteltujen toimenpiteiden täytäntöönpanon tilanne, mukaan lukien yhteenveto alueellisen tason toimista sekä ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamiseen tarkoitetun rahoituksen käytöstä. Rahoitusta koskevan raportoinnin on katettava seuraavat:
ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, mukaan lukien katastrofiriskien hallinta, osoitetut varat,
4.3 Arviointi edistymisestä kohti seuraavia ( 21 ):
ilmastovaikutusten, haavoittuvuuksien ja riskien vähentäminen;
sopeutumiskyvyn lisääminen;
sopeutumisprioriteettien noudattaminen;
puuttuminen sopeutumisen esteisiin.
4.4 Toimet, joita on toteutettu seuraavien tarkastelemiseksi uudelleen ja niiden päivittämiseksi:
haavoittuvuuden ja riskien arviointi;
kansalliset sopeutumispolitiikat, -strategiat, -suunnitelmat ja -toimenpiteet.
4.5 Yleiskatsaus hyvistä käytännöistä, jotka liittyvät alueellisten sopeutumissuunnitelmien, -politiikkojen, -strategioiden ja -toimenpiteiden tarkistamiseen ja päivittämiseen.
5. Yhteistyö, hyvät käytännöt, synergiat, kokemus ja kokemuksista saatu oppi sopeutumisen alalla
5.1 Hyvät käytännöt ja kokemuksista saatu oppi, myös alueellisella tasolla ( 22 );
5.2 Sopeutumistoimien synergia muiden kansainvälisten järjestelyjen ja/tai sopimusten kanssa, erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden ja katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen kanssa;
5.3 Yhteistyö unionin jäsenvaltioiden kanssa, kansainvälinen yhteistyö sekä yhteistyö alueellisten ja kansainvälisen organisaatioiden kanssa ( 23 ):
yhteistyö tietojen jakamiseksi sekä tieteen ja instituutioiden vahvistamiseksi ja sopeutumista koskevan tiedon lisäämiseksi;
yhteistyö sopeutumistoimien parantamiseksi alueellisella, kansallisella, makroalueellisella ja kansainvälisellä tasolla, mukaan lukien yhteistyön ala, laajuus ja tyypit.
6. Muut mahdolliset tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumisesta
6.1 Kansallisen koordinaattorin ja organisaation yhteystiedot;
6.2 Asiaan liittyvät verkkosivustot ja sosiaalisen median lähteet, joita käytetään viestintään sopeutumistoimista kansallisella ja alueellisella tasolla, tilanteen mukaan;
6.3 Keskeiset raportit ja julkaisut kansallisella ja alueellisella tasolla;
6.4 Mahdolliset muut asiaan liittyvät tiedot.
LIITE II
Tiedot huutokauppatulojen käytöstä 5 artiklan mukaisesti
Taulukko 1
Päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot ja niiden käyttö vuonna X – 1
|
1 |
|
Määrä vuodelta X – 1 |
|
|
2 |
|
tuhatta euroa |
tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1) |
|
3 |
A |
B |
C |
|
4 |
Päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen kokonaismäärä |
|
|
|
5 |
Päästöoikeuksien lisämäärästä direktiivin 2003/87/EY 3 g a artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti saatujen tulojen kokonaismäärä (2) |
|
|
|
6 |
Direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdassa esitettyihin tarkoituksiin käytetty päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen kokonaismäärä tai vastaava taloudellinen arvo |
|
|
|
7 |
Direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdassa esitettyihin tarkoituksiin sidottu(3) muttei käytetty päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen kokonaismäärä tai vastaava taloudellinen arvo |
|
|
|
8 |
Päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen kokonaismäärä tai vastaava taloudellinen arvo, jota ei ole vielä sidottu tai käytetty |
|
|
|
9 |
Taloudellinen lähestymistapa Selittäkää kansallinen lähestymistapa (rahasto, ad-hoc -hankkeet, vastaava taloudellinen arvo yleisen talousarvion kautta tai mikä tahansa näiden yhdistelmä) ja kaikki muutokset tähän lähestymistapaan edellisen raportoinnin jälkeen |
|
|
|
Huomautus: X = vuosi, jona raportointi suoritetaan Huomautukset: (1) Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyyn määrään sovellettua reaalista valuuttakurssia. (2) Direktiivin 2003/87/EY 3 g a artiklan 3 kohdan mukaan joulukuun 31 päivään 2030 saakka osa päästöoikeuksista osoitetaan jäsenvaltioille, joiden vastuulla olisi ollut suuri määrä laivayhtiöitä suhteutettuna niiden vuoden 2020 väestöön. Kyseisen päästöoikeuksien osuuden huutokauppaamisesta saadut tulot raportoidaan tässä erikseen ja sisällytetään rivillä 4 ilmoitettuun määrään. (3) ”Sitoumuksella” tarkoitetaan, että jäsenvaltio on osoittanut määrän tiettyyn ohjelmaan tai toimenpiteeseen esimerkiksi erityisen rahaston budjettikohdassa tai tuensaajan kanssa tehdyllä sopimuksella, mutta määrää ei ole vielä maksettu. |
|||
Taulukko 2
Päästöoikeuksien huutokaupasta 5. kesäkuuta 2023 lähtien saatujen sellaisten tulojen kokonaismäärä, jotka on kumulatiivisesti käytetty vuonna X – 1 direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdassa esitettyihin tarkoituksiin, tavoitteena 100 prosentin käyttö
|
|
Raportoidaan: — Huutokaupasta vuonna X – 1 saadut tulot, jotka on käytetty 10 artiklan 3 kohdassa esitettyihin tarkoituksiin vuonna X – 1 tuhansina euroina (tai kansallisena valuuttayksikkönä) ja ilmaistuna myös prosenttiosuutena vuonna X – 1 saaduista tuloista — Huutokaupasta vuonna X – 2 saadut kokonaistulot, jotka on käytetty10 artiklan 3 kohdassa esitettyihin tarkoituksiin vuoteen X – 1 mennessä tuhansina euroina (tai kansallisena valuuttayksikkönä) ja ilmaistuna myös prosenttiosuutena vuonna X – 2 saaduista tuloista(1) |
Huomautukset |
||||||||
|
Vuosi |
2023 |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
2028 |
2029 |
2030 |
% yhteensä |
Jos sataa prosenttia ei ole vielä käytetty, selittäkää, miksi näin on ja milloin sadan prosentin tavoite todennäköisesti saavutetaan |
|
2023(2) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2024 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2025 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2026 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2027 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2028 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2029 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2030 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Huomautus: X = vuosi, jona raportointi suoritetaan Huomautukset: (1) Toinen valkoinen solu kutakin vuotta koskevalla rivillä osoittaa summan vuoden X – 2 tuloista, jotka on käytetty vuonna X – 1 ja vuonna X – 2. Esim. vuotta 2023 koskevan rivin vuoden 2024 maksuja koskevassa sarakkeessa oleva solu osoittaa summan vuoden 2023 tuloista, jotka on käytetty vuosina 2023 ja 2024. Tämän taulukon tarkoituksena on kartoittaa tiettynä vuonna saatujen tulojen käyttö 100 prosentin velvoitteen täyttämiseksi. (2) 5. kesäkuuta – 31. joulukuuta 2023. |
||||||||||
Taulukko 3
Päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot, jotka on vuonna X – 1 käytetty tai sidottu kansallisiin, unionin tai kansainvälisiin tarkoituksiin direktiivin 2003/87/EY 3 d ja 10 artiklan mukaisesti
|
1 |
Käytön tyyppi (1) |
Hankkeen tai ohjelman nimi |
Lyhyt kuvaus |
Luokka (2) |
Määrä vuodelta X – 1 |
Tila: käytetty, vuosi (3) |
Tila: sidottu, vuosi(4) |
Näkyvyys (5) |
Merenkulun uudelleenjakomekanismi (6) |
Kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma / oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma (7) |
Nettonollateknologian valmistus |
Huomautukset |
|
|
2 |
Esim. direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdan a kohta, direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdan b kohta |
Esim. ohjelman, toiminnon, toimen tai hankkeen nimi |
Ilmoittakaa myös täytäntöönpaneva virasto sekä viite verkossa olevaan lähteeseen, jossa on tarkempi kuvaus |
Parhaiten vastaava luokka tarjotuista vaihtoehdoista |
tuhatta euroa |
tuhatta kansallista valuuttayksikköä |
Vuosi, jona tulot saatiin |
Vuosi, jona tulot saatiin |
Ilmoittakaa, miten ja kenen toimesta (esim. tuensaaja, julkinen elin) näkyvyys varmistetaan |
Merkitkää rasti, jos hankkeessa tai ohjelmassa käytetään 3 g a artiklan 3 kohdan mukaisia tuloja |
Ilmoittakaa, jos toimella toteutetaan kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa tai oikeudenmukaista siirtymää koskevaa suunnitelmaa |
Merkitkää rasti, jos hanke tai ohjelma koskee nettonollateknologian valmistusta(8) |
Esimerkiksi selvitys puuttuvista tiedoista tai laadulliset tiedot käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole saatavissa |
|
3 |
A |
B |
C |
D |
E |
F |
G |
H |
I |
J |
K |
L |
M |
|
4 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
5 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
(Lisätkää rivejä tarvittaessa) |
|||||||||||||
|
6 |
|
Käytetty tulojen kokonaismäärä tai vastaava taloudellinen arvo |
|
|
Sarakkeen D summa |
Sarakkeen E summa |
|
|
|
|
|
|
|
|
Huomautus: X = vuosi, jona raportointi suoritetaan Huomautukset: (1) Valitkaa seuraavassa luettelossa esitetyistä tarkoituksista, jotka määritellään direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdassa. Jäsenvaltioiden on vältettävä määrien laskemista kahteen kertaan tässä taulukossa. Jos yksittäisellä ohjelmalla tai hankkeella edistetään useaa tarkoitusta, valitkaa tarkoitus, jota se edistää eniten: a) kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, myös osallistumalla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon sekä Poznanin ilmastonmuutoskonferenssissa (COP 14 ja COP/MOP 4) toimintavalmiiksi saatettuun sopeuttamisrahastoon, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen sekä päästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehittämisen, myös demonstrointihankkeiden, rahoittaminen, mukaan luettuna osallistuminen Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman aloitteisiin ja eurooppalaisten teknologiayhteisöjen aloitteisiin; b) uusiutuvien energiamuotojen ja sähkönsiirtoverkkojen kehittäminen, jotta voidaan täyttää uusiutuvista lähteistä tuotettua energiaa koskeva unionin sitoumus ja yhteenliitettävyyttä koskevat unionin tavoitteet, ja muiden turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen siirtymistä edistävien teknologioiden kehittäminen sekä energiatehokkuuden tehostamista asiaan kuuluvissa säädöksissä sovituilla tasoilla koskevan unionin sitoumuksen täyttämisen edistäminen, mukaan lukien itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävien kuluttajien ja uusiutuvan energian yhteisöjen sähköntuotanto; c) toimenpiteet, joilla pyritään välttämään metsäkato ja tukemaan turvemaiden, metsien ja muiden maa- tai meriekosysteemien suojelua ja ennallistamista, mukaan lukien näiden alueiden ja erityisesti merisuojelualueiden suojelua, ennallistamista ja parempaa hoitoa edistävät toimenpiteet, sekä lisäämään luonnon monimuotoisuutta edistävää metsitystä ja metsien uudelleenistutusta muun muassa kehitysmaissa, jotka ovat ratifioineet Pariisin sopimuksen, ja toimenpiteet, joilla pyritään siirtämään teknologiaa ja helpottamaan ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin sopeutumista näissä maissa; d) hiilidioksidin sitominen metsätoiminnan ja maaperän avulla unionissa; e) erityisesti kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttävistä voimaloista ja usealta teollisuuden toimialalta ja toimialan osalta peräisin olevan hiilidioksidin ympäristön kannalta turvallinen talteenotto ja geologinen varastointi, myös kolmansissa maissa, ja innovatiiviset teknologiset hiilenpoistomenetelmät, kuten hiilidioksidin talteenotto suoraan ilmasta ja varastointi; f) sellaisiin liikennemuotoihin investointi ja niihin siirtymisen nopeuttaminen, jotka edistävät merkittävästi alan vähähiilistämistä, mukaan lukien ilmastoystävällisten rautateiden matkustaja- ja rahtiliikenteen sekä linja-autoliikenteen palvelujen ja teknologioiden kehittäminen, toimenpiteet meriliikennealan vähähiilistämiseksi, mukaan lukien alusten ja satamien energiatehokkuuden parantaminen, innovatiiviset teknologiat ja infrastruktuuri sekä kestävät vaihtoehtoiset polttoaineet, kuten vety ja ammoniakki, jotka tuotetaan uusiutuvista energialähteistä, ja päästöttömät käyttövoimateknologiat sekä sellaisten toimenpiteiden rahoittaminen, joilla tuetaan lentoasemien vähähiilistämistä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen sekä tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisesta kestävälle lentoliikenteelle annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisesti; g) energiatehokkuuden ja puhtaan teknologian tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvilla aloilla; h) energiatehokkuuden, kaukolämpöjärjestelmien ja lämpöeristyksen parantamiseen ja tehokkaisiin uusiutuviin kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmiin tähtäävät toimenpiteet tai toimenpiteet rakennusten pitkälle menevän ja vaiheittain pitkälle menevän perusparannuksen tukemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU mukaisesti alkaen energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten perusparannuksesta; ha) rahoitustuen tarjoaminen pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin liittyviin sosiaalisiin näkökohtiin puuttumiseksi muun muassa vähentämällä vääristäviä veroja sekä uusiutuvasta sähköstä perittävien verojen ja maksujen kohdennettu vähentäminen; hb) sellaisten kansallisten ilmasto-osinkojärjestelmien rahoittaminen, joilla on todistetusti myönteinen ympäristövaikutus, joka on dokumentoitu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa vuosittaisessa raportissa; i) EU:n päästökauppajärjestelmän hallinnollisten kustannusten kattaminen; j) ilmastotoimien rahoitus haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa, mukaan lukien sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin; k) taitojen kehittäminen ja työvoiman uudelleenkohdentaminen, jotta voidaan edistää oikeudenmukaista siirtymää ilmastoneutraaliin talouteen erityisesti alueilla, joihin työpaikkojen siirtyminen on eniten vaikuttanut, tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, ja investoiminen sellaisten työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutukseen, joihin siirtymä mahdollisesti vaikuttaa, mukaan lukien meriliikenteen työntekijät; l) mahdolliseen jäljelle jäävään hiilivuodon riskiin puuttuminen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/956 liitteen I soveltamisalaan kuuluvilla toimialoilla siten, että tuetaan näiden toimialojen siirtymää ja edistetään niiden vähähiilistämistä valtiontukisääntöjen mukaisesti. (2) Valitkaa seuraavasta luettelosta. Jos yksittäinen ohjelma tai hanke koskee useaa alaa, valitkaa ala, jota se edistää eniten: 1. Energiahuolto, verkot ja varastointi (esim. uusiutuvat energialähteet, itse tuotettua energiaa käyttävät kuluttajat) 2. Energiatehokkuus, lämmitys ja jäähdytys rakennuksissa 3. Teollisuuden irtautuminen hiilestä (vähähiiliset teknologiat, hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi (CCUS) sekä energiatehokkuus teollisuudessa, ei kuitenkaan energia-alalla) 4. Pysyvät poistumat (bioenergian tuotantoon yhdistetty hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (BECCS) tai suoraan ilmakehästä tapahtuva talteenotto ja varastointi (DACCS) 5. Sosiaalinen tuki ja oikeudenmukainen siirtymä 6. Kansainväliset tarkoitukset ja kansainvälinen ilmastorahoitus 7. Julkinen liikenne ja liikkuminen (rautatie-, linja-auto-, metro- ja raitiovaunuliikenne, pyöräily, kävely) 8. Tieliikenne (autot, kuorma-autot) 9. Ilmailu (myös vaihtoehtoiset polttoaineet) 10. Meriliikenne (myös energiatehokkuus, infrastruktuuri ja vaihtoehtoiset polttoaineet) 11. Sopeutuminen 12. LULUCF-sektori, maatalous ja maankäyttöön perustuvat poistot 13. Jätehuolto 14. Hallintomenot 15. Muu (3) Ilmoittakaa, mitä vuotta käytetyt määrät koskevat eli minä vuonna ne saatiin huutokaupoista. Nämä tiedot ovat tarpeen, jotta voidaan laskea, onko 100 prosenttia tietyn vuoden tuloista käytetty. (4) Ilmoittakaa, mitä vuotta sidotut määrät koskevat eli minä vuonna ne saatiin huutokaupoista. ”Sitoumuksella” tarkoitetaan, että jäsenvaltio on osoittanut määrän tiettyyn ohjelmaan tai toimenpiteeseen esimerkiksi erityisen rahaston budjettikohdassa tai tuensaajan kanssa tehdyllä sopimuksella, mutta määrää ei ole vielä maksettu. (5) Direktiivin 2003/87/EY 30 m artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien huutokaupasta saaduista tuloista, joiden käytöstä ne päättävät 3 d artiklan 4 kohdan, 10 artiklan 3 kohdan ja 30 d artiklan 6 kohdan mukaisesti, rahoitettujen toimien tai hankkeiden rahoituksen lähteen näkyvyys. Jos rahoituksen näkyvyyttä ei ole varmistettu, selittäkää, miten siihen on pyritty. (6) Direktiivin 2003/87/EY 3 g a artiklan 3 kohdan mukaan joulukuun 31 päivään 2030 saakka osa päästöoikeuksista osoitetaan jäsenvaltioille, joiden vastuulla olisi ollut suuri määrä laivayhtiöitä suhteutettuna niiden väestöön. Kyseisen päästöoikeuksien osuuden huutokaupasta saadut tulot olisi käytettävä 10 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan g alakohdassa esitettyihin tarkoituksiin merenkulkualan osalta sekä f ja i alakohdassa esitettyihin tarkoituksiin. Kyseessä olevien jäsenvaltioiden on ilmoitettava sarakkeessa J, jos tällaisia tuloja on käytetty. (7) Direktiivin (EU) 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdan nojalla jäsenvaltioiden on täsmennettävä tarvittaessa ja tapauksen mukaan, mitä tuloja käytetään ja mitä toimia toteutetaan pantaessa täytäntöön niiden yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia, jotka on toimitettu asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti, ja alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia, jotka on laadittu oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta 24 päivänä kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1056 11 artiklan mukaisesti (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1, http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1056/oj). Ilmoittakaa kyseessä olevan toimen viitenumero (esim. NECP-toimi 1.1 tai JTP XX.1) (8) Ilmoittakaa, jos tuloja on käytetty hankkeeseen tai ohjelmaan, joka koskee jotakin seuraavista nettonollateknologioista: — aurinkotekniikka, mukaan lukien: aurinkosähkö-, aurinkolämpösähkö- ja aurinkolämpöteknologiat; — maatuulivoimaan ja merellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan liittyvät teknologiat; — akkuteknologiat ja energian varastointiteknologiat; — lämpöpumput ja geotermisen energian teknologiat; — vetyteknologiat, mukaan lukien elektrolyysilaitteet ja polttokennot; — kestävät biokaasu- ja biometaaniteknologiat; — hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiat; — sähköverkkoteknologiat, mukaan lukien liikenteen sähkölatausteknologiat ja verkon digitalisointiin liittyvät teknologiat; — fissioon perustuvat ydinenergiateknologiat, mukaan lukien ydinpolttoainekiertoon liittyvät teknologiat; — kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden teknologiat; — vesivoimateknologiat; — uusiutuvan energian teknologiat, jotka eivät kuulu edellä oleviin luokkiin; — energiajärjestelmään liittyvät energiatehokkuusteknologiat, mukaan lukien lämpöverkkoteknologiat; — muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden teknologiat; — bioteknologiaan perustuvat ilmasto- ja energiaratkaisut; — hiilestä irtautumiseen tähtäävät muutosvoimaiset teollisuusteknologiat, jotka eivät kuulu edellä oleviin luokkiin; — hiilidioksidin kuljetus- ja hyödyntämisteknologiat. |
|||||||||||||
Taulukko 4
Päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen käyttö kansainvälisiin tarkoituksiin vuonna X – 1
|
1 |
|
Vuonna X – 1 käytetty määrä |
Vuonna X – 1 sidottu määrä |
Huomautukset |
||
|
2 |
Päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen tai vastaavan taloudellisen arvon käyttö kansainvälisiin tarkoituksiin (1) |
tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (2) |
tuhatta euroa |
tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (2) |
tuhatta euroa |
Esimerkiksi selvitys puuttuvista tiedoista, laadulliset tiedot käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole saatavissa, ja muut asiaan liittyvät tiedot |
|
3 |
A |
B |
C |
D |
E |
F |
|
4 |
Muiden kolmansien maiden kuin kehitysmaiden tukemiseen direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdan ja 3 d artiklan 4 kohdan mukaisesti käytetty kokonaismäärä |
|
|
|
|
|
|
5 |
Kehitysmaiden tukemiseen direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdan ja 3 d artiklan 4 kohdan mukaisesti käytetty kokonaismäärä |
|
|
|
|
|
|
6 |
Kehitysmaiden tukemiseen monenvälisten kanavien kautta käytetty kokonaismäärä |
|
|
|
|
Täsmentäkää kanavat ja kanavakohtaiset määrät (3) |
|
7 |
Kehitysmaiden tukemiseen kahdenvälisten tai alueellisten kanavien kautta käytetty kokonaismäärä |
|
|
|
|
Esittäkää lyhyt kuvaus ja täsmentäkää, mikä kolmas maa on kyseessä. |
|
Huomautus: X = vuosi, jona raportointi suoritetaan Huomautukset: (1) Kansainvälisiin tarkoituksiin käytettyjen tai sidottujen määrien on vastattava taulukossa 3 mainittuja hankkeita ja ohjelmia sikäli kun ne on rahoitettu unionin ulkopuolella. Tällaisia määriä ovat muun muassa määrät, jotka on osoitettu direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdan j alakohdassa mainittuun tarkoitukseen (ilmastotoimien rahoitus haavoittuvassa asemassa olevissa kolmansissa maissa, mukaan lukien sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin), sekä määrät, joiden osalta taulukon 3 sarakkeessa D on valittu luokka 6 ”Kansainväliset tarkoitukset ja kansainvälinen ilmastorahoitus”. (2) Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyyn määrään sovellettua reaalista valuuttakurssia. (3) Esimerkiksi energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden maailmanlaajuinen rahasto (GEEREF), direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu sopeuttamisrahasto, UNFCCC:n alainen ilmastonmuutoksen erityisrahasto (SCCF), UNFCCC:n alainen vihreä ilmastorahasto, vähiten kehittyneiden maiden rahasto, UNFCCC:n täydentävien toimien rahasto, REDD+-toimien monenkeskinen tuki, Maailmanlaajuinen ympäristörahasto, Maailmanpankki, Kansainvälinen rahoitusyhtiö, Afrikan kehityspankki, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ja Latinalaisen Amerikan kehityspankki. |
||||||
LIITE III
Tiedot taloudellisesta ja teknisestä tuesta kehitysmaille 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti
Taulukko 1: Sidottu ja käytetty tuki julkisista varoista kahdenvälisten ja alueellisten kanavien kautta, mukaan lukien teknologian kehittäminen ja siirtäminen sekä toimintavalmiuksien kehittäminen tilanteen mukaan (1) (2)
|
Kanava |
Vastaanottaja |
Toimen /ohjelman/ hankkeen tai muun* nimi |
Rahoituslähde |
Rahoitusväline |
Tuen tyyppi |
Sektori |
Sidottu määrä (a) |
Annettu määrä (a) |
Avustusekvivalentti* (a)(b) |
Osa-sektori* (c) |
Teknologian siirto/ Toimintavalmiuksien kehittäminen* (d) |
Lisätiedot* (e) |
|
kahdenvälinen/ alueellinen/ muu (täsmennä) |
alue/ maa |
|
virallinen kehitysapu / muu julkinen rahoitus Muu (täsmennä) |
lahja-apu/ markkinaehtoinen laina / muu kuin markkinaehtoinen laina / pääoma/ takuu/ vakuutus/ muu (täsmennä) |
sopeutuminen/ hillintä/ monialaiset toimet |
energia/ liikenne/ teollisuus/ maatalous/ metsätalous/ vesi ja sanitaatio / monialaiset toimet/ muu (täsmennä) |
|
|
|
|
T/ C/ molemmat/ ei sovelleta |
|
Huomautukset:
(1) Asteriskilla (*) merkityt kohdat on täytettävä mahdollisuuksien mukaan.
(2) Tiedot raportoidaan kalenterivuotta (X – 1) kohti.
Määrä raportoidaan kansallisessa valuutassa.
Nämä tiedot on toimitettava sellaisina kuin ne raportoidaan YK:lle tai OECD:lle mahdollisten kansainvälisesti sovittujen tietovaatimusten mukaisesti.
Osasektorikohtaisia tietoja raportoitaessa voidaan käyttää OECD:n kehitysapukomitean laatimia CRS-järjestelmän viisinumeroisia tapahtumakoodeja.
Jäsenvaltioiden on merkittävä ”T”, jos toimella edistetään teknologian kehittämistä ja siirtoa, ”C”, jos kyseessä on toimintavalmiuksien kehittäminen, ja ”molemmat”, jos kyseessä ovat monialaiset toimet. Tarvittaessa merkitään ”N/A” (ei sovelleta).
Annetaan lisätietoja, kuten linkki ohjelmaa koskeviin asiakirjoihin tai ohjelman kuvaukseen.
Taulukko 2: Sidottu ja maksettu tuki julkisista varoista monenvälisten kanavien kautta, mukaan lukien teknologian kehittäminen ja siirtäminen sekä toimintavalmiuksien kehittäminen tilanteen mukaan (1) (2)
|
Kanava |
Monenvälinen laitos |
Toimen/ ohjelman/ hankkeen tai muun* nimi |
Rahoituslähde |
Rahoitusväline |
Sidottu määrä (a) (yleis-/ perustuki) |
Annettu määrä (a) (yleis-/ perustuki) |
Sidottu määrä (a) (Ilmastoa koskeva) |
Annettu määrä (a) (Ilmastoa koskeva) |
Vastaanottaja* |
Avustusekvivalentti* (a)(b) |
Sisäänvirtaus/ Ulosvirtaus* (c) |
|
monenvälinen monen- kahdenvälinen/ muu (täsmennä) |
|
|
virallinen kehitysapu / muu julkinen rahoitus muu (täsmennä) |
lahja-apu/markkinaehtoinen laina / muu kuin markkinaehtoinen laina / pääoma/ takuu/ vakuutus/ muu (täsmennä) |
|
|
|
|
maailmanlaajuinen/ alueellinen/ maa |
|
Sisäänvirtaus/ ulosvirtaus |
|
Laskennallinen monenvälinen osuus* (d) |
Rahoitusväline |
Tuen tyyppi * |
Sektori* |
Osa sektori* (e) |
Teknologian siirto / valmiuksien kehittäminen* (f) |
Lisätiedot* (g) |
|
kyllä/ ei/ ei sovelleta |
lahja-apu/ markkinaehtoinen laina / muu kuin markkinaehtoinen laina / pääoma/ takuu/ vakuutus/ politiikkatoimi/ muu (täsmennä) |
sopeutuminen/ hillintä/ monialaiset toimet |
energia/ liikenne/ teollisuus/ maatalous/ metsätalous/ vesi ja sanitaatio / monialaiset toimet/ muu |
|
T/ C/ molemmat/ ei sovelleta |
|
Huomautukset:
(1) Asteriskilla (*) merkityt kohdat on täytettävä mahdollisuuksien mukaan.
(2) Tiedot raportoidaan kalenterivuotta (X – 1) kohti.
Määrä raportoidaan kansallisessa valuutassa.
Nämä tiedot on toimitettava sellaisina kuin ne raportoidaan YK:lle tai OECD:lle mahdollisten kansainvälisesti sovittujen tietovaatimusten mukaisesti.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava, perustuuko määrä sisäänvirtausosuuteen monenväliselle instituutiolle vai monenvälisen instituution rahoitusvarojen ulosvirtausosuuteen.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava, onko ilmastoa koskeva määrä laskettu OECD:n laskennallisten monenvälisten rahoitusosuuksien mukaisesti.
OECD:n kehitysapukomitean laatimia CRS-järjestelmän viisinumeroisia tapahtumakoodeja voidaan käyttää raportoitaessa osasektorikohtaisesta erittelystä.
Jäsenvaltioiden on merkittävä ”T”, jos toimella edistetään teknologian kehittämistä ja siirtoa, ”C”, jos kyseessä on valmiuksien kehittäminen, ja ”molemmat”, jos kyseessä ovat monialaiset toimet. Tarvittaessa merkitään ”N/A” (ei sovelleta).
Annetaan lisätietoja, kuten linkki ohjelmaa koskeviin asiakirjoihin tai ohjelman kuvaukseen.
Taulukko 3: Tiedot julkisten toimenpiteiden kautta mobilisoidusta rahoitustuesta (1) (2)
|
Kanava |
Vastaanottaja |
Toimen/ ohjelman/ hankkeen tai muun nimi |
Julkisen toimenpiteen tyyppi |
Tuen tyyppi |
Sektori |
Mobilisoitu määrä (a) |
Osasektori * (b) |
Avustusekvivalentti* (a) (c) |
Tuen mobilisoimiseksi käytettyjen varojen määrä * |
Lisätiedot * (d) |
|
kahdenvälinen/ alueellinen/ monenvälinen |
maailmanlaajuinen/ alue/ maa |
|
lahja-apu/ markkinaehtoinen laina / muu kuin markkinaehtoinen laina / pääoma/ takuu/ vakuutus/ valmiuksien kehittäminen/ teknologian kehittäminen ja siirto/ muu (täsmennä) |
sopeutuminen/ hillintä/ monialaiset toimet |
energia/ liikenne/ teollisuus/ maatalous/ metsätalous/ vesi ja sanitaatio / monialaiset toimet/ muu (täsmennä) |
|
|
|
|
|
Huomautukset:
(1) Asteriskilla (*) merkityt kohdat on täytettävä mahdollisuuksien mukaan.
(2) Tiedot raportoidaan kalenterivuotta (X – 1) kohti.
Määrä raportoidaan kansallisessa valuutassa.
OECD:n kehitysapukomitean laatimia CRS-järjestelmän viisinumeroisia tapahtumakoodeja voidaan käyttää raportoitaessa osasektorikohtaisia tietoja.
Nämä tiedot on toimitettava sellaisina kuin ne raportoidaan YK:lle tai OECD:lle mahdollisten kansainvälisesti sovittujen tietovaatimusten mukaisesti.
Annetaan lisätietoja, kuten linkki ohjelmaa koskeviin asiakirjoihin tai ohjelman kuvaukseen.
Malli 1: Tiedot julkisten toimenpiteiden kautta mobilisoidusta rahoitustuesta toimea kohti (1) (2); käytetään tapauksissa, joissa jäsenvaltio ei voi täyttää taulukkoa 3
Toimen/ohjelman/hankkeen tai muun nimi
|
|
1. Kanava
|
|
2. Vastaanottaja
|
|
3. Julkisen toimenpiteen tyyppi
|
|
4. Tuen tyyppi
|
|
5. Sektori
|
|
6. Mobilisoitu määrä (a)
|
|
7. Osasektori * (b)
|
|
8. Avustusekvivalentti * (a)(c)
|
|
9. Tuen mobilisointiin käytettyjen resurssien määrä*
|
|
10. Lisätiedot * (d)
|
|
Huomautukset:
(1) Asteriskilla (*) merkityt kohdat on täytettävä mahdollisuuksien mukaan.
(2) Tiedot raportoidaan kalenterivuotta (X – 1) kohti.
Määrä raportoidaan kansallisessa valuutassa.
OECD:n kehitysapukomitean laatimia CRS-järjestelmän viisinumeroisia tapahtumakoodeja voidaan käyttää raportoitaessa osasektorikohtaisia tietoja.
Nämä tiedot on toimitettava sellaisina kuin ne raportoidaan YK:lle tai OECD:lle mahdollisten kansainvälisesti sovittujen tietovaatimusten mukaisesti.
Annetaan lisätietoja, kuten linkki ohjelmaa koskeviin asiakirjoihin tai ohjelman kuvaukseen.
LIITE IV
Menetelmiä koskevat laadulliset tiedot 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Malli 1: Menetelmiä koskevat laadulliset tiedot ja muut määritelmiä ja menetelmiä koskevat tiedot
1. Ilmastorahoitus
|
|
2. Uutuus ja lisäisyys
|
|
3. Kehitysmaa
|
|
4. Yleis-/perus(tuki)
|
|
5. Ilmastoa koskeva tuki
|
|
6. Rahoitusvälineet (esim. lahja-apu, markkinaehtoinen laina, muu kuin markkinaehtoinen laina, pääoma, takuu, vakuutus, muu (täsmennä)).
|
|
7. Rahoituslähde (virallinen kehitysapu (ODA), muu julkinen rahoitus (OOF) ja muu)
|
|
8. Tila (sidottu ja annettu)
|
|
9. Mobilisoitu tuki (esim. (i) yksilöidään selkeä syy-yhteys julkisten toimenpiteiden ja mobilisoidun yksityisen rahoituksen välillä, jos toimi ei olisi edistynyt tai edistynyt laajassa määrin ilman sopimuspuolen toimia; (ii) annetaan tiedot julkisten toimenpiteiden tuloksena mobilisoidun yksityisen rahoituksen mittauskohdasta (esim. sitoumuskohta, käyttökohta) mahdollisuuksien mukaan liittyen mobilisointiin käytettyyn välineeseen tai mekanismin tyyppiin; (iii) annetaan tiedot rajoista, joita käytetään julkisilla toimenpiteillä mobilisoidun rahoituksen yksilöintiin
|
|
10. Sektori, osasektori
|
|
11. Tuen typpi (hillintä/sopeutuminen/monialaiset toimet)
|
|
12. Julkinen rahoitus/yksityinen rahoitus (esim. erityisesti, jos yksiköitä tai rahoitusta sekoitetaan)
|
|
13. Rion tunnusmerkkien (kertoimien) soveltaminen
|
|
14. Määritetään annetun tuen ja mobilisoidun tuen avustusekvivalentti, kun on annettu avustusekvivalenttia koskevat tiedot
|
|
15. Menetelmät, joita käytetään mobilisoitua tukea koskevien lukujen määrittämiseen
|
|
16. Kuinka on vältetty kaksinkertainen laskenta ”sidotuiksi” tai ”annetuiksi” raportoitujen varojen sekä niiden varojen välillä, jotka vastaanottava osapuoli käyttää Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaisesti kansallisesti määritellyn panoksen saavuttamiseen
|
|
17. Kuvaus järjestelmistä ja prosesseista, joita käytetään julkisten toimenpiteiden kautta sidotun, annetun ja mobilisoidun tuen yksilöintiin, jäljittämiseen ja raportointiin
|
|
18. Kuvaus kansallisista järjestelmistä ja institutionaalisista järjestelyistä, joita käytetään suunniteltua tukea koskevien tietojen antamisesta, mukaan lukien tiedot suunnitelluista toimista, jotka liittyvät julkisesti rahoitettuihin teknologian siirron hankkeisiin sekä UNFCCC:n alaisiin kehitysmaiden toimintavalmiuksien kehittämishankkeisiin
|
|
19. Käytettävissä olevat tiedot, kuvaus kansallisista järjestelmistä ja institutionaalisista järjestelyistä, joita käytetään tuen antamiseen teknologian siirrolle ja valmiuksien parantamiselle, mukaan lukien perustana olevat oletukset, määritelmät ja menetelmät, joita käytetään tiedottamiseen teknologian siirtoon ja valmiuksien kehittämiseen myönnettävästä tuesta
|
|
20. Tiedot kanavista ja kohdatuista esteistä, saadusta kokemuksesta ja toimenpiteistä, joiden avulla esteistä on selvitty
|
|
21. Tiedot siitä, miten on pyritty varmistamaan, että julkisten toimenpiteiden kautta sidottu, annettu ja mobilisoitu tuki vastaa Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteita
|
|
22. Tiedot siitä, miten sidottu, annettu ja mobilisoitu tuki kohdennetaan kehitysmaiden auttamiseen, kun ne pyrkivät saavuttamaan Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteet, mukaan lukien niiden avustaminen pyrkimyksissä saada rahoitusvirrat vastaamaan kehitystä kohti alhaisia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastonkestävää kehitystä
|
|
23. Tiedot siitä, miten annetut tiedot osoittavat edistymistä edellisistä Pariisin sopimuksen tavoitetasoista tuen antamisessa sekä rahoituksen mobilisoinnissa
|
|
24. Miten pyritään varmistamaan, että julkisten toimenpiteiden kautta annetulla ja mobilisoidulla rahoitustuella käsitellään tehokkaasti sopimuspuolina olevien kehitysmaiden Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä tarpeita ja prioriteetteja, sellaisena kuin ne on yksilöity maalähtöisissä strategioissa ja välineissä, kuten joka toinen vuosi laadittavassa avoimuusraportissa, kansallisesti määritellyissä panoksissa ja kansallisissa sopeutumissuunnitelmissa
|
|
25. Tiedot toimista ja suunnitelmista, joilla mobilisoidaan lisää ilmastorahoitusta osana maailmanlaajuisia pyrkimyksiä mobilisoida ilmastorahoitusta monista erilaisista lähteistä, mukaan lukien tiedot suhteesta käytettävien julkisten toimenpiteiden ja mobilisoidun yksityisen rahoituksen välillä
|
|
26. Tiedot monenvälistä rahoitusta koskevasta raportoinnista, mukaan lukien: (i) perustuuko raportoitu monenvälinen rahoitus sisäänvirtausosuuteen monenväliselle instituutiolle vai monenvälisen instituution rahoitusvarojen ulosvirtausosuuteen; (ii) onko monenvälinen rahoitus raportoitu ilmastoa koskevaksi ja kuinka ilmastoa koskeva osuus on laskettu, esimerkiksi käyttäen olemassa olevia kansainvälisiä standardeja; (iii) onko monenvälinen rahoitus raportoitu perus-/yleisenä rahoituksena, edellyttäen, että varsinainen ilmastorahoitus, johon se siirretään, riippuu monenvälisten laitosten ohjelmistovalinnoista; (iv) onko monenvälistä rahoitusta osoitettu raportoivalle sopimuspuolelle ja miten sitä on osoitettu.
|
|
LIITE V
Saatavilla olevat tiedot suunnitellusta tuesta 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti
Taulukko: Saatavilla olevat tiedot suunnitellusta tuesta
|
Vuosi/ jakso |
Vastaanottaja (a) |
Toimen/ ohjelman/ hankkeen nimi |
Annettavan avun ennakoitu määrä (b) |
Tuen tyyppi |
Teknologian siirto/ Valmiuksien kehittäminen (c) |
Lisätiedot (d) |
|
|
maailmanlaajuinen/ alue/ maa |
|
|
hillintä/ sopeutuminen/ monialaiset toimet |
T/ C/ molemmat/ ei sovelleta |
|
Huomautukset:
(a) Jäsenvaltioiden on annettava tiedot vastaanottavasta maasta tai alueesta parhaimmaksi katsotulla erittelyn tasolla.
(b) Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava tuen määrä kansallisessa valuutassa (suositeltavaa on ilmoittaa nimellisarvo sitoumusten perusteella).
(c) Jäsenvaltioiden on merkittävä ”T”, jos toimella edistetään teknologian kehittämistä ja siirtoa, ”C”, jos kyseessä on valmiuksien kehittäminen, ja ”molemmat”, jos kyseessä ovat monialaiset toimet. Tarvittaessa merkitään ”N/A” (ei sovelleta).
(d) Annetaan lisätietoja, kuten linkki ohjelmaa koskeviin asiakirjoihin tai ohjelman kuvaukseen tai käytettävissä olevat tiedot Pariisin sopimuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
Malli 1: Saatavilla olevat tiedot suunnitellusta tuesta toimea/ohjelmaa/hanketta kohti; käytetään tapauksissa, joissa jäsenvaltio ei voi täyttää taulukkoa 1
Toimen/ohjelman/hankkeen nimi
|
|
1. Vuosi
|
|
2. Vastaanottaja (a)
|
|
3. Tuen ennakoitu määrä (b)
|
|
4. Tuen tyyppi
|
|
5. Teknologian siirto /valmiuksien kehittäminen (c)
|
|
6. Lisätiedot (d)
|
|
Huomautukset:
(a) Jäsenvaltioiden on annettava tiedot vastaanottavasta maasta tai alueesta parhaimmaksi katsotulla erittelyn tasolla.
(b) Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava tuen määrä kansallisessa valuutassa (suositeltavaa on ilmoittaa nimellisarvo sitoumusten perusteella).
(c) Jäsenvaltioiden on merkittävä ”T”, jos toimella edistetään teknologian kehittämistä ja siirtoa, ”C”, jos kyseessä on valmiuksien kehittäminen, ja ”molemmat”, jos kyseessä ovat monialaiset toimet. Tarvittaessa merkitään ”N/A” (ei sovelleta).
(d) Annetaan lisätietoja, kuten linkki ohjelmaa koskeviin asiakirjoihin tai ohjelman kuvaukseen tai käytettävissä olevat tiedot Pariisin sopimuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
LIITE VI
Raportointi kasvihuonekaasuinventaarioiden ennakkotiedoista 7 artiklan mukaisesti
|
Jäsenvaltio: |
|
|
Raportointivuosi ”t – 1”: |
|
|
Raportointivuosi ”t” |
|
|
KASVIHUONEKAASUN LÄHTEIDEN JA |
CO2 (1) |
CH4 |
N2O |
HFC-yhdisteet |
PFC-yhdisteet |
SF6 |
Määrittelemättömät HFC- ja PFC-yhdisteiden seokset |
NF3 |
Yhteensä |
|
Päästökauppajärjestelmä |
Taakanjako (3) |
|
NIELUJEN LUOKAT |
CO2-ekvivalenttia (kt) |
|
CO2-ekvivalenttia (kt) |
|||||||||
|
Yhteensä (nettopäästöt) (1) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1. Energia |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A. Polttoaineiden poltto (sektorikohtainen lähestymistapa) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1. Energiateollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2. Teollisuus ja rakentaminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3. Liikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4. Muut sektorit |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
5. Muu erittelemätön polttoainekäyttö |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B. Polttoaineiden haihtumapäästöt |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1. Kiinteät polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2. Öljy ja maakaasu |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
C. Hiilidioksidin kuljetus ja varastointi |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2. Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A. Mineraaliteollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B. Kemianteollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
C. Metalliteollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
D. Polttoaineiden ja liuottimien muu kuin energiakäyttö |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
E. Elektroniikkateollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
F. Otsonikerrosta heikentäville aineille vaihtoehtoisten tuotteiden käyttö |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
G. Muiden tuotteiden valmistus ja käyttö |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
H. Muut teollisuusprosessien päästöt |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3. Maatalous |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A. Kotieläinten ruoansulatus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B. Lannan käsittely |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
C. Riisinviljely |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
D. Maatalousmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
E. Savannien kulotus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
F. Kasvintähteiden poltto pellolla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
G. Kalkitus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
H. Urean levitys |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
I. Muut hiiltä sisältävät lannoitteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
J. Muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4. Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (1) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A. Metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B. Viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
C. Ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
D. Kosteikot |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
E. Rakennettu alue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
F. Muu maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
G. Puutuotteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
H. Muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
5. Jätteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A. Kiinteiden jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B. Kiinteiden jätteiden biologinen käsittely |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
C. Jätteiden polttaminen ja avopoltto |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
D. Jätevesien puhdistus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
E. Muut |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
6. Muut (yhteenvetotaulukon 1.A mukaisesti) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lisätiedot: |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kansainvälisen liikenteen polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lentoliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vesiliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
CO2-päästöt biomassasta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Talteenotettu hiilidioksidi |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Epäsuora CO2 (2) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Päästöjen kokonaismäärä CO2-ekvivalenteiksi muunnettuna, ilman maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta |
|
|
|
|
||||||||
|
Päästöjen kokonaismäärä CO2-ekvivalenteiksi muunnettuna, maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous mukaan lukien |
|
|
|
|
||||||||
|
Päästöjen kokonaismäärä CO2-ekvivalenteiksi muunnettuna, sisältäen epäsuorat CO2-päästöt mutta ilman maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta |
|
|
|
|
||||||||
|
Päästöjen kokonaismäärä CO2-ekvivalenteiksi muunnettuna, sisältäen epäsuorat CO2-päästöt ja maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous mukaan lukien |
|
|
|
|
||||||||
Huomautukset:
(1) Maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta peräisin olevan hiilidioksidin osalta päästöjen ja poistumien nettomäärät. Raportoinnissa poistumien etumerkki on aina negatiivinen (-) ja päästöjen positiivinen (+).
(2) Kaikkien jäsenvaltioiden osalta, jotka raportoivat epäsuorat hiilidioksidipäästöt, kansalliset kokonaismäärät ilmoitetaan mukaan lukien ja pois lukien epäsuorat hiilidioksidipäästöt.
(3) Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat päästöt.
|
Lyhyt kuvaus keskeisistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen tai vähentymiseen vuonna X – 1 (arvio) verrattuna vuoteen X – 2 (inventaario). Jos tiedot ovat julkisesti saatavilla, liittäkää tähän linkki tiedot sisältävälle verkkosivustolle. Lisäksi voidaan antaa tietoa epävarmuuksista, jotka liittyvät LULUCF-sektorin arvioihin. |
|
|
LIITE VII
Yleiskatsaus kasvihuonekaasujen inventaarioita koskevasta raportoinnista 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti(1), (2)
|
Artikla tässä asetuksessa |
Tiedot esitetään kansallisessa inventaarioraportissa (rastittakaa) |
Tiedot esitetään kansallisen inventaarioraportin erillisessä liitteessä (rastita) |
Viittaus kansalliseen inventaarioraporttiin tai erilliseen liitteeseen (täsmennä) |
|
9 artikla Raportointi uudelleenlaskennoista |
Pakollinen |
Ei sovelleta |
Uudelleenlaskentoja ja parannuksia koskeva kansallisen inventaarioraportin luku |
|
10 artikla Raportointi liitteessä VIII olevassa taulukossa 1 esitettyjen suositusten toteuttamisesta |
Pakollinen |
Pakollinen |
Uudelleenlaskentoja ja parannuksia koskeva kansallisen inventaarioraportin luku |
|
10 artikla Raportointi liitteessä VIII olevassa taulukossa 2 esitettyjen suositusten toteuttamisesta |
Ei sovelleta |
Pakollinen |
|
|
12 artiklan 1 kohta Raportointi epävarmuudesta |
Ei sovelleta |
Pakollinen |
|
|
12 artiklan 2 kohta Raportointi kattavuudesta |
Pakollinen |
Ei sovelleta |
Asiaa koskeva määrämuotoinen raportointitaulukko (CRT-taulukko) sekä kansallisen inventaarioraportin asianomaiset luvut |
|
14 artiklan 1 kohta Raportointi ilmoitettujen päästöjen yhdenmukaisuudesta päästökauppajärjestelmän tietojen kanssa (liitteen XII tiedot) |
Ei sovelleta |
Pakollinen |
|
|
14 artiklan 2 kohta Raportointi ilmoitettujen päästöjen yhdenmukaisuudesta päästökauppajärjestelmän tietojen kanssa (tekstimuotoiset tiedot) |
Mahdollinen |
Mahdollinen |
Jos kansallisessa inventaarioraportissa: kansallisen inventaarioraportin asianomaiset osiot |
|
15 artikla Raportointi ilman epäpuhtauksia koskevien raportointitietojen yhdenmukaisuudesta |
Mahdollinen |
Mahdollinen |
Jos kansallisessa inventaarioraportissa: laadunvarmistusta, laadunvalvontaa ja todentamissuunnitelmaa koskeva kansallisen inventaarioraportin luku |
|
16 artikla Raportointi fluoratuista kasvihuonekaasuista raportoitujen tietojen yhdenmukaisuudesta |
Mahdollinen |
Mahdollinen |
Jos kansallisessa inventaarioraportissa: kansallisen inventaarioraportin asianomaiset osiot |
|
17 artikla Raportointi yhdenmukaisuudesta energiatilastojen kanssa |
Mahdollinen |
Mahdollinen |
Jos kansallisessa inventaarioraportissa: kansallisen inventaarioraportin asianomaiset osiot |
|
18 artikla Raportointi kansallisten inventaariojärjestelmien tai rekistereiden kuvauksiin tehtävistä muutoksista |
Pakollinen |
Ei sovelleta |
Kansallisen inventaarioraportin asianomaiset luvut |
Huomautukset:
(1) Tiedot, jotka on toimitettava 15 päivään tammikuuta mennessä, on toimitettava kansallisen inventaarioraportin lukujen luonnoksina tai erillisinä liitteinä.
(2) Merkintä ”mahdollinen” tarkoittaa, että jäsenvaltioiden on valittava, raportoidaanko tiedot kansallisessa inventaarioraportissa vai kansallisen inventaarioraportin erillisessä liitteessä.
LIITE VIII
Raportointi suositusten toteuttamisesta 10 artiklan mukaisesti
Taulukko 1: Raportointimuoto tiedoille kunkin UNFCCC:n viimeiseksi julkaisemassa tarkastusraportissa mainitun suosituksen täytäntöönpanon tilasta, mukaan lukien syyt sille, että kyseistä suositusta ei ole pantu täytäntöön
|
UNFCCC:n viimeisimmän inventaarion tarkastuksen vuosi |
|||||
|
CRT-luokka/asia |
Tarkastuksessa esitetty suositus |
Tarkastusraportti/kohta |
Jäsenvaltion vastaus/täytäntöönpanon tila |
Syy sille, ettei suositusta ole pantu täytäntöön |
Kansallisen inventaarioraportin luku/osio |
|
|
|
|
|
|
|
Taulukko 2: Raportointimuoto tiedoille viimeksi julkaistussa komission täytäntöönpanoasetuksen N:o 749/2014 35 artiklan 2 kohdan tai tämän asetuksen 32 artiklan mukaisessa tarkastusraportissa mainitun kunkin suosituksen, teknisen korjauksen tai tarkistetun arvion täytäntöönpanon tilasta
|
Viimeisimmän EU:n sisäisen inventaarion tarkastuksen vuosi |
||||
|
CRT-luokka/asia |
Tarkastuksessa esitetty suositus, tekninen korjaus tai tarkistettu arvio |
Tarkastusraportti/kohta |
Jäsenvaltion vastaus/täytäntöönpanon tila |
Kansallisen inventaarioraportin luku/osio |
|
|
|
|
|
|
LIITE IX
Raportointi inventaariomenetelmistä, päästökertoimista ja niihin liittyvistä menetelmäkuvauksista unionin avainluokkien osalta 11 artiklan mukaisesti
|
Osa 1 |
Osa 2 |
Osa 3 |
Osa 4 |
|||||||||||
|
A |
B |
C |
D |
E |
F |
G |
H |
I |
J |
K |
L |
M |
N |
O |
|
Tiedot, jotka komission on annettava |
Tiedot, jotka jäsenvaltioiden on ilmoitettava |
|||||||||||||
|
Unionin avainluokkien tunnistaminen |
Unionin avainluokkiin liittyvät tiedot |
|
||||||||||||
|
lähetystä edeltävän vuoden 31. lokakuuta ja tämänhetkisen inventaarion lähetysvuoden 28. helmikuuta mennessä |
sarakkeeseen B merkittyjen unionin avainluokkien osalta 15. tammikuuta ja 15. maaliskuuta mennessä |
sarakkeeseen A merkittyjen unionin avainluokkien osalta 15. tammikuuta ja 15. maaliskuuta mennessä |
||||||||||||
|
Luettelo unionin avainluokista (a) |
Merkitse rastilla avainluokat, joiden osalta tiedot menetelmistä ja päästökertoimista eivät ole käytettävissä tai jäsenvaltiot eivät ole raportoineet niistä määrämuotoisessa raportointitaulukossa (CRT) |
Merkitse rasti, jos kyseessä on uusi unionin avainluokka verrattuna unionin edelliseen kasvihuonekaasuinventaarioon |
Jäsenvaltion viimeisimmässä inventaariossa käytetyt menetelmät (b) |
Jäsenvaltion viimeisimmässä inventaariossa käytetyt päästökertoimet (c) |
Jäsenvaltion menetelmäkuvausten yhteenvedot viimeisimmässä inventaariossa (c) |
Viittaus (osion numero) kuvaukseen lopullisessa kansallisessa inventaarioraportissa (c) (g) |
Merkitse rasti, jos kyseessä on uusi unionin avainluokka verrattuna unionin viimeisimpään kasvihuonekaasuinventaarioon (d) |
Jäsenvaltion viimeisimmässä inventaariossa käytetyt menetelmät (b) |
Jäsenvaltion viimeisimmässä inventaariossa käytetyt päästökertoimet (b) |
Merkitse rasti, jos viimeisimmässä inventaariossa (sarake I) käytetyt menetelmät poikkeavat edellisessä inventaariossa käytetyistä menetelmistä (sarake D) |
Merkitse rasti, jos viimeisimmässä inventaariossa (sarake J) käytetyt menetelmät poikkeavat edellisessä inventaariossa käytetyistä päästökertoimista (sarake E) |
Menetelmäkuvausten yhteenvedot viimeisimmässä inventaariossa |
Merkitse rasti, jos kyseessä on menetelmäkuvauksiin tehty merkittävä muutos (sarake M) verrattuna edelliseen inventaarioon (sarake F) |
Viittaus (osion numero) kuvaukseen lopullisessa kansallisessa inventaarioraportissa (g) |
Huomautukset:
(a) Komissio määrittää unionin avainluokkien analyysissä käytetyt luokat luokan koodin, luokan nimen, arvioidun kasvihuonekaasun ja tarvittaessa polttoainetyypin perusteella. Esimerkiksi: 1.A.1.a, Sähkön ja lämmön tuotanto energiatoimialalla, kaasumaiset polttoaineet, CO2.
(b) Määrämuotoisten raportointitaulukoiden tiivistelmissä käytetyt merkinnät (lyhenteet) ”käytettyä menetelmää” ja ”päästökertoimia” varten.
(c) Tiedot edellisen vuoden kuvauksesta on lisättävä ensimmäisen kerran 31. lokakuuta 2023 mennessä.
(d) Sarakkeen H tiedot ilmoittaa komissio.
(e) Komissio ilmoittaa sarakkeen F tiedot ensimmäisen kerran 31. lokakuuta 2023 mennessä.
(f) Sarakkeissa I, J, K ja L raportoitujen tietojen muutokset raportoidaan tarvittaessa ainoastaan sarakkeeseen B merkityistä avainluokista.
(g) ”Lopullisella kansallisella inventaarioraportilla” tarkoitetaan viimeisintä EU:lle lähetettyä täydellistä käytettävissä olevaa kansallista inventaarioraporttia.
LIITE X
Raportointi epävarmuuksista ja kattavuudesta 12 artiklan mukaisesti
|
A |
B |
C |
D |
E |
F |
G |
H |
I |
J |
K |
L |
M |
|
IPCC-luokka |
Kaasu |
Perusvuoden päästöt tai poistumat |
Vuoden X päästöt tai poistumat |
Toimintotietojen epävarmuus |
Päästökertoimen/arviointiparametrin epävarmuus |
Kokonais-epävarmuus |
Vaikutus varianssiin luokittain vuonna X |
Tyypin A herkkyys |
Tyypin B herkkyys |
Päästökertoimen/arviointiparametrin epävarmuuden aiheuttama kansallisten päästöjen kehityssuunnan epävarmuus |
Toimintotietojen epävarmuuden aiheuttama kansallisten päästöjen kehityssuunnan epävarmuus |
Kansallisten kokonaispäästöjen kehityssuunnan epävarmuus |
|
|
|
Syöttötiedot |
Syöttötiedot |
Syöttötiedot Huomautus A |
Syöttötiedot Huomautus A |
|
|
Huomautus B |
|
I * F Huomautus C |
Huomautus D |
K2 + L2 |
|
|
|
Gg CO2-ekvivalenttia |
Gg CO2-ekvivalenttia |
% |
% |
% |
|
% |
% |
% |
% |
% |
|
Esim. 1.A.1 Energia- teollisuuden polttoaine 1 |
CO2 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Esim. 1.A.1 Energia- teollisuuden polttoaine 2 |
CO2 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jne. |
… |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteensä |
|
Σ C |
Σ D |
|
|
|
Σ H |
|
|
|
|
Σ M |
|
|
|
|
|
|
Koko inventaarion prosentuaalinen epävarmuus: |
|
|
|
|
Kehityssuuntauksen epävarmuus: |
|
|
|
Lähde: IPCC:n vuoden 2006 ohjeet, osa 1, taulukko 3.2, ”Approach 1 uncertainty calculation”. |
||||||||||||
LIITE XI
Raportointi indikaattoreista 13 artiklan mukaisesti
|
Nro |
Eurostatin energiatehokkuusindikaattoreiden nimike |
Indikaattori |
Osoittaja/nimittäjä (1) (4) |
Ohjeet/määritelmät (2) (3) |
Vuosi X – 2 |
|
1 |
TRANSFORMATION B0 |
Energiatoimialan tuottajien ja omatarvetuottajien voimalaitosten hiilidioksidiominaispäästöt, t/TJ |
Energiatoimialan tuottajien ja omatarvetuottajien lämpövoimalaitosten hiilidioksidipäästöt, kt |
Kaikkien fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt sähkön ja lämmön kokonaistuotannossa energiatoimialan ja omatarvetuottajien lämpövoimaloissa ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Pelkästään lämpöä tuottavien laitosten päästöjä ei oteta huomioon. |
|
|
Energiatoimialan lämpövoimalaitosten ja omatarvetuottajien lämpövoimalaitosten kaikkien tuotteiden tuotos, PJ |
Energiatoimialan ja omatarvetuottajien lämpövoimaloissa ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa tuotettu kokonaissähkö ja mahdollisesti kolmansille osapuolille myyty lämpö (sähkön ja lämmön yhteistuotanto). Pelkästään lämpöä tuottavien laitosten tuotosta ei oteta huomioon. Energiatoimialan lämpövoimaloiden pääasiallisena toimintona on sähkön (ja lämmön) tuottaminen myytäväksi kolmansille osapuolille. Ne voivat olla yksityisessä tai julkisessa omistuksessa. Omatarvetuottajien lämpövoimaloissa tuotetaan sähköä (ja lämpöä) ainoastaan tai osittain niiden omaan käyttöön niiden päätoimintaa tukevana toimintona. Sähkön kokonaistuotanto mitataan päämuuntajan lähdöstä, eli siihen sisältyy sähkönkulutus laitoksen apulaitteissa ja muuntajissa (lähde: energiatase) |
|
|||
|
2 |
TRANSFORMATION E0 |
Omatarvetuottajien energiantuotannon hiilidioksidiominaispäästöt, t/TJ |
Omatarvetuottajien hiilidioksidipäästöt, kt |
Kaikkien fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt sähkön ja lämmön kokonaistuotannossa omatarvetuottajien lämpövoimaloissa ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. |
|
|
Omatarvetuottajien voimalaitosten kaikkien tuotteiden tuotos, PJ |
Omatarvetuottajien lämpövoimaloissa ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa tuotettu kokonaissähkö ja mahdollisesti kolmansille osapuolille myyty lämpö (sähkön ja lämmön yhteistuotanto). Omatarvetuottajien lämpövoimaloissa tuotetaan sähköä (ja lämpöä) ainoastaan tai osittain niiden omaan käyttöön niiden päätoimintaa tukevana toimintona. Sähkön kokonaistuotanto mitataan päämuuntajan lähdöstä, eli siihen sisältyy sähkönkulutus laitoksen apulaitteissa ja muuntajissa (lähde: energiatase) |
|
|||
|
3 |
INDUSTRY A1.1 |
Rauta- ja terästeollisuuden kokonaishiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa |
Rauta- ja terästeollisuuden kokonaishiilidioksidipäästöt, kt |
Hiilidioksidipäästöt fossiilisten polttoaineiden poltosta raudan ja teräksen valmistuksessa, mukaan luettuna polttaminen sähkön ja lämmön tuotantoa varten (IPCC:n lähdeluokka 1A2a), sekä raudan ja teräksen tuotantoprosesseista (IPCC:n lähdeluokka 2C1) ja rautaseosten tuotantoprosesseista (IPCC:n lähdeluokka 2C2). |
|
|
Rauta- ja terästeollisuuden bruttoarvonlisäys, mrd. euroa |
Bruttoarvonlisäys vuoden 2016 kiintein hinnoin perusraudan ja -teräksen ja rautaseosten valmistuksessa (NACE 27.1), putkien valmistuksessa (NACE 27.2), muussa raudan ja teräksen alkujalostuksessa (NACE 27.3), raudan valussa (NACE 27.51) ja teräksen valussa (NACE 27.52) (lähde: kansantalouden tilinpito) |
|
|||
|
4 |
INDUSTRY A1.2 |
Kemianteollisuuden energiaperäinen hiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa |
Kemianteollisuuden energiaperäiset hiilidioksidipäästöt, kt |
Fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksessa, mukaan luettuna polttaminen sähkön ja lämmön tuotantoa varten (IPCC:n lähdeluokka 1A2c) |
|
|
Kemianteollisuuden bruttoarvonlisäys, mrd. euroa |
Bruttoarvonlisäys vuoden 2016 kiintein hinnoin kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksessa (NACE 24) (lähde: kansantalouden tilinpito) |
|
|||
|
5 |
INDUSTRY A1.3 |
Lasi-, keramiikka- ja rakennusmateriaaliteollisuuden energiaperäinen hiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa |
Lasi-, keramiikka- ja rakennusmateriaaliteollisuuden energiaperäiset hiilidioksidipäästöt, kt |
Fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa (NACE 26), mukaan luettuna polttaminen sähkön ja lämmön tuotantoa varten. |
|
|
Lasi-, keramiikka- ja rakennusmateriaaliteollisuuden bruttoarvonlisäys, mrd. euroa |
Bruttoarvonlisäys vuoden 2016 kiintein hinnoin ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa (NACE 26) (lähde: kansantalouden tilinpito) |
|
|||
|
6 |
INDUSTRY A1.4 |
Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden energiaperäinen hiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa |
Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden energiaperäiset hiilidioksidipäästöt, kt |
Fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden valmistuksessa, mukaan luettuna polttaminen sähkön ja lämmön tuotantoa varten (IPCC:n lähdeluokka 1A2e). |
|
|
Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden bruttoarvonlisäys, mrd. euroa |
Bruttoarvonlisäys vuoden 2016 kiintein hinnoin elintarvikkeiden ja juomien (NACE 15) ja tupakkatuotteiden (NACE 16) valmistuksessa (lähde: kansantalouden tilinpito) |
|
|||
|
7 |
INDUSTRY A1.5 |
Paperi- ja painoteollisuuden energiaperäinen hiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa |
Paperi- ja painoteollisuuden energiaperäiset hiilidioksidipäästöt, kt |
Fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa sekä kustantamisessa, painamisessa ja tallenteiden jäljentämisessä, mukaan luettuna polttaminen sähkön ja lämmön tuotantoa varten (IPCC:n lähdeluokka 1A2d) |
|
|
Paperi- ja painoteollisuuden bruttoarvonlisäys, mrd. euroa |
Bruttoarvonlisäys vuoden 2016 kiintein hinnoin massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa (NACE 21) sekä kustantamisessa, painamisessa ja tallenteiden jäljentämisessä (NACE 22) (lähde: kansantalouden tilinpito) |
|
|||
|
8 |
HOUSEHOLDS A0 |
Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmityksestä aiheutuvat kotitalouksien hiilidioksidiominaispäästöt, kg/m2 |
Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmityksestä aiheutuvat kotitalouksien hiilidioksidipäästöt, kt |
Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmittämiseksi tehtävästä fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kotitalouksissa |
|
|
Pysyvästi asuttujen asuntojen pinta-ala, milj. m2 |
Pysyvästi asuttujen asuntojen kokonaispinta-ala |
|
|||
|
9 |
SERVICES B0 |
Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmityksestä aiheutuvat kaupan, palveluiden ja julkisen sektorin hiilidioksidiominaispäästöt, kg/m2 |
Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmityksestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kaupan, palveluiden ja julkisella sektorilla, kt |
Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmittämiseksi tehtävästä fossiilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt julkisen ja yksityisen sektorin kaupallisissa ja institutionaalisissa rakennuksissa. |
|
|
Palvelujen tarjoamiseen käytettävien rakennusten pinta-ala, milj. m2 |
Palvelujen tarjoamiseen (NACE 41, 50, 51, 52, 55, 63, 64, 65, 66, 67, 70, 71, 72, 73, 74, 75, 80, 85, 90, 91, 92, 93, 99) käytettävien rakennusten kokonaispinta-ala |
|
|||
|
10 |
TRANSPORT B0 |
Henkilöautojen dieselperäiset hiilidioksidiominaispäästöt, g/km |
Dieselkäyttöisten henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, kt |
Dieselpolttoaineen poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kaikessa henkilöautoliikenteessä (IPCC:n lähdeluokka 1A3bi, ainoastaan diesel) |
|
|
Dieselkäyttöisillä henkilöautoilla kuljetut kilometrit, mrd. km |
Kaikkien sellaisten dieselkäyttöisten henkilöautojen ajoneuvokilometrit, joilla ajaminen on sallittu yleisillä teillä (lähde: liikennetilastot) |
|
|||
|
11 |
TRANSPORT B0 |
Henkilöautojen bensiiniperäiset hiilidioksidiominaispäästöt, g/km |
Bensiinikäyttöisten henkilöautojen hiilidioksidipäästöt, kt |
Bensiinipolttoaineen poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kaikessa henkilöautoliikenteessä (IPCC:n lähdeluokka 1A3bi, ainoastaan bensiini) |
|
|
Bensiinikäyttöisillä henkilöautoilla kuljetut kilometrit, mrd. km |
Kaikkien sellaisten bensiinikäyttöisten henkilöautojen ajoneuvokilometrit, joilla ajaminen on sallittu yleisillä teillä (lähde: liikennetilastot) |
|
Huomautus: X = raportointivuosi
Huomautukset:
(1) Jäsenvaltion on ilmoitettava osoittaja ja nimittäjä, jos ne eivät sisälly yhteiseen raportointitaulukkoon (CRT).
(2) Jäsenvaltioiden on noudatettava näitä ohjeita. Jos ohjeita ei voida noudattaa täydellisesti tai jos osoittaja ja nimittäjä eivät ole täysin yhdenmukaisia, jäsenvaltion on ilmoitettava tämä selvästi.
(3) Viittaukset IPCC:n lähdeluokkiin viittaavat IPCC:n kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden ohjeisiin vuodelta 2006.
(4) Miljardi tarkoittaa tuhatta miljoonaa.
LIITE XII
Raportointi ilmoitettujen päästöjen yhdenmukaisuudesta EU:n päästökauppajärjestelmän tietojen kanssa 14 artiklan mukaisesti
|
Laitosten ja toiminnanharjoittajien direktiivin 2003/87/EY mukaisesti raportoimien todennettujen päästöjen jako kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion lähdeluokkiin Jäsenvaltio |
|
Raportointivuosi: |
|
Tietojen perusta: todennetut päästökauppajärjestelmän päästöt ja kasvihuonekaasupäästöt, jotka on raportoitu vuodelta X – 2 toimitetussa inventaariossa |
|
|
Kokonaispäästöt (CO2-ekv.) |
|||
|
|
Kasvihuonekaasuinventaarion päästöt [kt CO2-ekv.] (3) |
Direktiivin 2003/87/EY mukaisesti todennetut päästöt [kt CO2-ekv.] (3)(5) |
Suhde (%) (Todennetut päästöt/inventaarion päästöt) (3) |
Huomautus (2) |
|
Kasvihuonekaasupäästöt (kasvihuonekaasuinventaariota varten: kasvihuonekaasupäästöt yhteensä, myös epäsuorat hiilidioksidipäästöt, jos niistä on raportoitu, ilman LULUCF-sektoria ja pois lukien kotimaan lentoliikenteen päästöt; direktiivi 2003/87/EY: direktiivin 2003/87/EY 2 artiklan 1 kohdan mukaisten kiinteiden laitosten kasvihuonekaasupäästöt |
|
|
|
|
|
CO2-päästöt (kasvihuonekaasuinventaariota varten: CO2-päästöt yhteensä, myös epäsuorat päästöt, jos niistä on raportoitu, ilman LULUCF-sektoria ja pois lukien kotimaan lentoliikenteen päästöt; direktiivi 2003/87/EY: direktiivin 2003/87/EY 2 artiklan 1 kohdan mukaisten kiinteiden laitosten CO2-päästöt |
|
|
|
|
|
Luokka (1) |
CO2-päästöt |
|||
|
Kasvihuonekaasuinventaarion päästöt [kt] (3) |
Direktiivin 2003/87/EY mukaisesti todennetut päästöt [kt] (3)(5) |
Suhde (%) (Todennetut päästöt/inventaarion päästöt) (3) |
Huomautus (2) |
|
|
1.A Polttoaineiden poltto yhteensä |
|
|
|
|
|
1.A Polttoaineiden poltto, kiinteät polttolaitokset |
|
|
|
|
|
1.A.1 Energiateollisuus |
|
|
|
|
|
1.A.1.a Sähkön ja lämmön tuotanto energiatoimialalla |
|
|
|
|
|
1.A.1.b Öljynjalostus |
|
|
|
|
|
1.A.1.c Kiinteiden polttoaineiden tuotanto ja muu energia-alan teollisuus |
|
|
|
|
|
Rauta ja teräs (kasvihuonekaasuinventaarion osalta yhdistetyt CRT-luokat 1.A.2.a + 2.C.1 + 1.A.1.c sekä muut asiaankuuluvat CRT-luokat, joihin sisältyvät raudan ja teräksen aiheuttamat päästöt (esim. 1A1a, 1B1) (4) ) |
|
|
|
|
|
1.A.2. Teollisuus ja rakentaminen |
|
|
|
|
|
1.A.2.a Rauta ja teräs |
|
|
|
|
|
1.A.2.b Muut kuin rautametallit |
|
|
|
|
|
1.A.2.c Kemikaalit |
|
|
|
|
|
1.A.2.d Massa, paperi ja painotuotteet |
|
|
|
|
|
1.A.2.e Elintarvikkeet, juomat ja tupakka |
|
|
|
|
|
1.A.2.f Ei-metalliset mineraalit |
|
|
|
|
|
1.A.2.g Muu |
|
|
|
|
|
1.A.3. Liikenne |
|
|
|
|
|
1.A.3.e Muu liikenne (putkikuljetukset) |
|
|
|
|
|
1.A.4 Muut sektorit |
|
|
|
|
|
1.A.4.a Kauppa, palvelut ja julkinen sektori |
|
|
|
|
|
1.A.4.c Maa-, metsä- ja kalatalous |
|
|
|
|
|
1.B Polttoaineiden haihtumapäästöt |
|
|
|
|
|
1.C Hiilidioksidin kuljetus ja varastointi |
|
|
|
|
|
1.C.1 Hiilidioksidin kuljetus |
|
|
|
|
|
1.C.2 Injektointi ja varastointi |
|
|
|
|
|
1.C.3 Muu |
|
|
|
|
|
2.A Mineraalituotteet |
|
|
|
|
|
2.A.1 Sementin tuotanto |
|
|
|
|
|
2.A.2 Kalkin tuotanto |
|
|
|
|
|
2.A.3 Lasin tuotanto |
|
|
|
|
|
2.A.4 Muu karbonaattien käyttö |
|
|
|
|
|
2.B Kemianteollisuus |
|
|
|
|
|
2.B.1 Ammoniakin tuotanto |
|
|
|
|
|
2.B.3 Adipiinihapon tuotanto (CO2) |
|
|
|
|
|
2.B.4 Kaprolaktaamin, glyoksaalin ja glyoksyylihapon tuotanto |
|
|
|
|
|
2.B.5 Karbidien tuotanto |
|
|
|
|
|
2.B.6 Titaanidioksidin tuotanto |
|
|
|
|
|
2.B.7 Natriumkarbonaatin (soodan) tuotanto |
|
|
|
|
|
2.B.8 Petrokemikaalien ja hiilimustan tuotanto |
|
|
|
|
|
2.C Metalliteollisuus |
|
|
|
|
|
2.C.1 Raudan ja teräksen tuotanto |
|
|
|
|
|
2.C.2 Rautaseosten tuotanto |
|
|
|
|
|
2.C.3 Alumiinin tuotanto |
|
|
|
|
|
2.C.4 Magnesiumin tuotanto |
|
|
|
|
|
2.C.5 Lyijyn tuotanto |
|
|
|
|
|
2.C.6 Sinkin tuotanto |
|
|
|
|
|
2.C.7 Muiden metallien tuotanto |
|
|
|
|
|
Luokka (1) |
N2O-päästöt |
|||
|
Kasvihuonekaasuinventaarion päästöt [kt CO2-ekv.] (3) |
Direktiivin 2003/87/EY mukaisesti todennetut päästöt [kt CO2-ekv.] (3)(5) |
Suhde (%) (Todennetut päästöt/inventaarion päästöt) (3) |
Huomautus (2) |
|
|
2.B.2 Typpihapon tuotanto |
|
|
|
|
|
2.B.3 Adipiinihapon tuotanto |
|
|
|
|
|
2.B.4 Kaprolaktaamin, glyoksaalin ja glyoksyylihapon tuotanto |
|
|
|
|
|
Luokka (1) |
PFC-yhdisteiden päästöt |
|||
|
Kasvihuonekaasuinventaarion päästöt [kt CO2-ekv.] (3) |
Direktiivin 2003/87/EY mukaisesti todennetut päästöt [kt CO2-ekv.] (3)(5) |
Suhde (%) (Todennetut päästöt/inventaarion päästöt) (3) |
Huomautus (2) |
|
|
2.C.3 Alumiinin tuotanto |
|
|
|
|
|
Huomautus: X = raportointivuosi Huomautukset: (1) Todennettujen päästöjen jako eriteltyihin inventaarioluokkiin 4-numerotasolla on raportoitava, jos tällainen todennettujen päästöjen jako on mahdollinen ja päästöjä esiintyy. Tässä yhteydessä on käytettävä seuraavia merkintöjä: NO = ei esiinny (not occurring) IE = sisällytetty muualle (included elsewhere) C = luottamuksellinen (confidential) vähämerkityksellinen = asianomaisessa CRT-luokassa saattaa ilmetä pieni määrä todennettuja päästöjä, mutta määrä on < 5 % luokasta. (2) Huomautus-sarakkeessa on esitettävä lyhyt yhteenveto suoritetuista tarkastuksista. Jäsenvaltio voi halutessaan esittää siinä myös lisäselityksiä raportoidusta jaosta. (3) Tiedot raportoidaan yhden desimaalin tarkkuudella kilotonnien ja prosenttien osalta. (4) Kaikkien ”Rautaan ja teräkseen” liittyvien CRT-luokkien yhdistelmä. Kukin jäsenvaltio määrittää yhdistelmän itse; annettu kaava on pelkästään esimerkki. (5) Direktiivin 2003/87/EY 2 artiklan 1 kohdassa säädetty soveltamisala, joka kattaa kyseisen direktiivin liitteessä I luetellut toiminnot, ei kuitenkaan ilmailutoimintaa, meriliikennetoimintaa ja toimintoja, jotka luetellaan kyseisessä liitteessä ainoastaan 14 ja 15 artiklan soveltamiseksi. Hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin biomassan käytöstä direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetuissa kiinteissä laitoksissa, katsotaan nollaksi tämän liitteen soveltamista varten. |
||||
LIITE XIII
Raportointi ilman epäpuhtauksia koskevien raportointitietojen yhdenmukaisuudesta 15 artiklan mukaisesti
|
PÄÄSTÖLUOKAT |
Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidut epäpuhtauden X päästöt (kt) (3) |
Direktiivin (EU) 2016/2284 (kansallisia päästörajoja koskeva direktiivi) nojalla raportoidut epäpuhtauden X päästöt, toimitettu versio X (kt) (3) |
Absoluuttinen ero (kt) (1) (3) |
Suhteellinen ero (%) (2) (3) |
Erojen syyt |
|
Kansalliset päästöt yhteensä ilman LULUCF-sektoria |
|
|
|
|
|
|
1. Energia |
|
|
|
|
|
|
A. Polttoaineiden poltto (sektorikohtainen lähestymistapa) |
|
|
|
|
|
|
1. Energiateollisuus |
|
|
|
|
|
|
2. Teollisuus ja rakentaminen |
|
|
|
|
|
|
3. Liikenne |
|
|
|
|
|
|
4. Muut sektorit |
|
|
|
|
|
|
5. Muu erittelemätön polttoainekäyttö |
|
|
|
|
|
|
B. Polttoaineiden haihtumapäästöt |
|
|
|
|
|
|
1. Kiinteät polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
2. Öljy ja maakaasu sekä muut energiantuotannon päästöt |
|
|
|
|
|
|
2. Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö |
|
|
|
|
|
|
A. Mineraaliteollisuus |
|
|
|
|
|
|
B. Kemianteollisuus |
|
|
|
|
|
|
C. Metalliteollisuus |
|
|
|
|
|
|
D. Polttoaineiden ja liuottimien muu kuin energiakäyttö |
|
|
|
|
|
|
G. Muiden tuotteiden valmistus ja käyttö |
|
|
|
|
|
|
H. Muut teollisuusprosessien päästöt |
|
|
|
|
|
|
3. Maatalous |
|
|
|
|
|
|
B. Lannan käsittely |
|
|
|
|
|
|
D. Maatalousmaa |
|
|
|
|
|
|
F. Kasvintähteiden poltto pellolla |
|
|
|
|
|
|
J. Muu |
|
|
|
|
|
|
5. Jätteet |
|
|
|
|
|
|
A. Kiinteiden jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle |
|
|
|
|
|
|
B. Kiinteiden jätteiden biologinen käsittely |
|
|
|
|
|
|
C. Jätteiden polttaminen ja avopoltto |
|
|
|
|
|
|
D. Jätevesien puhdistus |
|
|
|
|
|
|
E. Muu |
|
|
|
|
|
|
6. Muu |
|
|
|
|
|
Huomautukset:
(1) Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidut päästöt vähennettyinä NEC-inventaariossa raportoiduilla päästöillä.
(2) Ero kilotonneina jaettuna kasvihuonekaasuinventaariossa raportoiduilla päästöillä.
(3) Kilotonnit ja prosentit on ilmaistava yhden desimaalin tarkkuudella.
LIITE XIV
Raportointi yhdenmukaisuudesta energiatilastojen kanssa 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti
|
POLTTOAINETYYPIT |
Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoitu todettavissa oleva kulutus (TJ) (3) |
Asetuksen (EY) N:o 1099/2008 mukaisesti raportoitujen tietojen avulla todettavissa oleva kulutus (TJ) (3) |
Absoluuttinen ero (1) (TJ) (3) |
Suhteellinen ero (2) % (3) |
Erojen syyt |
||
|
Nestemäiset fossiiliset polttoaineet |
Primääripolttoaineet |
Raakaöljy |
|
|
|
|
|
|
Orimulsio |
|
|
|
|
|
||
|
Kaasukondensaatti |
|
|
|
|
|
||
|
Sekundääriset polttoaineet |
Bensiini |
|
|
|
|
|
|
|
Lentopetroli |
|
|
|
|
|
||
|
Muu petroli |
|
|
|
|
|
||
|
Öljyliuske |
|
|
|
|
|
||
|
Kevyt polttoöljy/dieselöljy |
|
|
|
|
|
||
|
Raskas polttoöljy |
|
|
|
|
|
||
|
Nestekaasu |
|
|
|
|
|
||
|
Etaani |
|
|
|
|
|
||
|
Teollisuusbensiini |
|
|
|
|
|
||
|
Bitumi |
|
|
|
|
|
||
|
Voiteluaineet |
|
|
|
|
|
||
|
Öljykoksi |
|
|
|
|
|
||
|
Jalostamojen syöttöaineet |
|
|
|
|
|
||
|
Muut öljyt |
|
|
|
|
|
||
|
Muut nestemäiset fossiiliset polttoaineet |
|
|
|
|
|
||
|
Nestemäiset fossiiliset polttoaineet yhteensä |
|
|
|
|
|
||
|
Kiinteät fossiiliset polttoaineet |
Primääripolttoaineet |
Antrasiitti |
|
|
|
|
|
|
Koksihiili |
|
|
|
|
|
||
|
Muu bituminen kivihiili |
|
|
|
|
|
||
|
Puolibituminen kivihiili |
|
|
|
|
|
||
|
Ruskohiili |
|
|
|
|
|
||
|
Öljyliuske ja bitumipitoinen hiekka |
|
|
|
|
|
||
|
Sekundääriset polttoaineet |
Hiili- ja ruskohiilibriketit |
|
|
|
|
|
|
|
Koksiuunikoksi/kaasukoksi |
|
|
|
|
|
||
|
Kivihiiliterva |
|
|
|
|
|
||
|
Muut kiinteät fossiiliset polttoaineet |
|
|
|
|
|
||
|
Kiinteät fossiiliset polttoaineet yhteensä |
|
|
|
|
|
||
|
Kaasumaiset fossiiliset polttoaineet |
Maakaasu (kuiva) |
|
|
|
|
|
|
|
Muut kaasumaiset fossiiliset polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
Kaasumaiset fossiiliset polttoaineet yhteensä |
|
|
|
|
|
|
|
|
Jätteet (muu kuin biomassaosuus) |
|
|
|
|
|
||
|
Muut fossiiliset polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
Turve |
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteensä |
|
|
|
|
|
||
Huomautukset:
(1) Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoitu todettavissa oleva kulutus vähennettynä asetuksen (EY) N:o 1099/2008 mukaisesti raportoitujen tietojen avulla todettavissa olevalla kulutuksella.
(2) Absoluuttinen ero jaettuna kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidulla todettavissa olevalla kulutuksella.
(3) Tiedot raportoidaan yhden desimaalin tarkkuudella kilotonnien ja prosenttien osalta.
LIITE XV
Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 (ESR) soveltamisalaan kuuluvista kasvihuonekaasupäästöistä 19 artiklan mukaisesti(1)
|
A |
|
X – 2 |
X – 3 (2) |
X – 4 (3) |
X – 5 (4) |
X – 6 (5) |
|
B |
Kasvihuonekaasupäästöt |
kt CO2-ekv. |
kt CO2-ekv. |
kt CO2-ekv. |
kt CO2-ekv. |
kt CO2-ekv. |
|
C |
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman LULUCF-sektoria (6) |
|
|
|
|
|
|
Ca |
Negatiiviset päästöt biomassan polton yhteydessä talteenotetusta ja pitkäaikaiseen varastoon siirretystä hiilidioksidista sekä teollisuuden prosessien yhteydessä talteenotetusta ja pitkäaikaiseen varastoon siirretystä biogeenisestä hiilidioksidioksista |
|
|
|
|
|
|
D |
Direktiivin 2003/87/EY mukaiset kiinteiden laitosten todennetut kokonaispäästöt (7) |
|
|
|
|
|
|
E |
Lähdeluokan ”1.A.3.a Kotimaan lentoliikenne” CO2-päästöt |
|
|
|
|
|
|
F |
Taakanjakoasetuksen (ESR) mukaiset kokonaispäästöt (= C – Ca – D – E) |
|
|
|
|
|
|
G |
Vuotuinen päästökiintiö siten kuin se on määritelty täytäntöönpanosäädöksessä asetuksen (EU) 2018/842 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti |
|
|
|
|
|
|
H |
Ero vuotuisten päästökiintiöyksiköiden ja taakanjakoasetuksen (ESR) mukaisten kokonaispäästöjen (= G – F) välillä |
|
|
|
|
|
|
Huomautus: X = raportointivuosi Huomautukset: (1) Raportointi on pakollista vuosina 2027 ja 2032; raportointi on vapaaehtoista vuosina 2023, 2024, 2025, 2026, 2028, 2029, 2030 ja 2031. (2) Raportointia vuoden X – 3 päästöistä ei sovelleta vuosina 2023 ja 2028. (3) Raportointia vuoden X – 4 päästöistä ei sovelleta vuosina 2023, 2024, 2028 ja 2029. (4) Raportointia vuoden X – 5 päästöistä ei sovelleta vuosina 2023, 2024, 2025, 2028, 2029 ja 2030. (5) Raportointia vuoden X – 6 päästöistä ei sovelleta vuosina 2023, 2024, 2025, 2026, 2028, 2029, 2030 ja 2031. (6) Koko unionin maantieteelliseltä alueelta peräisin olevat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, joihin sisällytetään myös epäsuorat hiilidioksidipäästöt, jos niistä on raportoitu, ja jotka vastaavat CRT-yhteenvetotaulukossa samalta vuodelta raportoituja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä ilman LULUCF-sektoria. (7) Direktiivin 2003/87/EY 2 artiklan 1 kohdassa säädetty soveltamisala, joka kattaa kyseisen direktiivin liitteessä I luetellut toiminnot, ei kuitenkaan ilmailutoimintaa, meriliikennetoimintaa ja toimintoja, jotka luetellaan kyseisessä liitteessä ainoastaan 14 ja 15 artiklan soveltamiseksi. Hiilidioksidipäästöt, jotka ovat peräisin biomassan käytöstä direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetuissa kiinteissä laitoksissa, katsotaan nollaksi tämän liitteen soveltamista varten. Tässä raportoitujen tietojen on oltava yhdenmukaisia todennettujen päästöjen kanssa, sellaisina kuin ne on kirjattu direktiivin 2003/87/EY 20 artiklassa tarkoitettuun EU:n tapahtumalokiin 8 päivään tammikuuta kello 18:30 mennessä alustavaa inventaarioraporttia varten ja 8 päivään maaliskuuta kello 18:30 mennessä lopullista inventaarioraporttia varten. |
||||||
LIITE XVI
Raportointi asetuksen (EU) 2018/841 nojalla tehtyjä siirtoja koskevista yhteenvetotiedoista 20 artiklan mukaisesti
|
Tiedot vuonna X – 1 tehdyistä siirroista (1) |
|
|
1 osa: Yleiskatsaus vuonna X – 1 tehdyistä siirroista |
|
|
Siirtojen määrä |
|
|
Raportoivan jäsenvaltion vuonna X – 1 myymä kokonaismäärä (t CO2ekv.) |
|
|
Raportoivan jäsenvaltion vuonna X – 1 hankkima kokonaismäärä (t CO2ekv.) |
|
|
2 osa: Yksittäisiin siirtoihin liittyvät tiedot |
|
|
Siirto 1 (2) |
|
|
Siirretty määrä (t CO2ekv.) |
|
|
Kirjanpitokausi (3) |
|
|
Siirtävä jäsenvaltio |
|
|
Hankkiva jäsenvaltio |
|
|
Hinta CO2-ekvivalenttitonnia kohti |
|
|
Siirtosopimuksen päivämäärä |
|
|
Odotetun tapahtuman vuosi rekisterissä |
|
|
Muut tiedot (esim. hillintähankkeet tai -ohjelmat) |
|
Huomautus: X = raportointivuosi
Huomautukset:
(1) Poikkeuksellisesti ensimmäisenä raportointivuonna 2023 raportoinnin olisi katettava myös kaikki asetuksen (EU) 2018/841 mukaisesti ennen vuotta 2022 tehdyt siirrot.
(2) Sama kuin vuonna X – 1 tapahtuneiden siirtojen määrä.
(3) Valitkaa vuosien 2021–2025 tilinpitokausi tai vuosien 2026–2030 tilinpitokausi.
LIITE XVII
Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 nojalla tehtyjä siirtoja koskevista yhteenvetotiedoista 21 artiklan mukaisesti
Taulukko 1: Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 nojalla tehtyjä siirtoja koskevista yhteenvetotiedoista 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti
|
Tiedot vuonna X – 1 tehdyistä siirroista (1) |
||
|
1 osa: Yleiskatsaus vuonna X – 1 tehdyistä siirroista |
||
|
|
Siirtojen määrä |
|
|
|
Raportoivan jäsenvaltion vuonna X – 1 myymien vuotuisten päästökiintiöyksiköiden määrä |
|
|
|
Raportoivan jäsenvaltion vuonna X – 1 ostamien vuotuisten päästökiintiöyksiköiden määrä |
|
|
2 osa: Yksittäisiin siirtoihin liittyvät tiedot |
||
|
|
Siirto 1 (2) |
|
|
|
Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden määrä |
|
|
|
Siirrettyjen vuotuisten päästökiintiöyksiköiden (4) lähdevuosi (3) |
|
|
|
Siirtävä jäsenvaltio |
|
|
|
Hankkiva jäsenvaltio |
|
|
|
Hinta vuotuista päästökiintiöyksikköä kohti |
|
|
|
Siirtosopimuksen päivämäärä |
|
|
|
Odotetun tapahtuman vuosi rekisterissä |
|
|
|
Muut tiedot (esim. hillintähankkeet tai -ohjelmat) |
|
Huomautus: X = raportointivuosi
Huomautukset:
(1) Tehty siirto tarkoittaa tehtyä sopimusta siitä, että vuotuisia päästökiintiöyksiköitä siirretään kahden tai useamman jäsenvaltion välillä.
Poikkeuksellisesti ensimmäisenä raportointivuonna 2023 raportoinnin olisi katettava myös kaikki asetuksen (EU) 2018/842 mukaisesti ennen vuotta 2022 tehdyt siirrot.
(2) Sama kuin 2 osa niiden siirtojen määrän osalta, jotka tehtiin vuonna X – 1 ja joita ei vielä aiemmin ole raportoitu 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
(3) Vuosi, jona siirtävän jäsenvaltion velvoitetiliä on veloitettu.
(4) Lähdevuosi ilmoitetaan ainoastaan siirtävän jäsenvaltion raportissa. Hankkivien jäsenvaltioiden, jotka raportoivat tehdyistä siirroista, ei tarvitse raportoida lähdevuotta.
Taulukko 2: Raportointi asetuksen (EU) 2018/842 nojalla tehtyjä siirtoja koskevista yhteenvetotiedoista 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( *1 )
|
Tiedot siirroista, jotka on tehty 1. tammikuuta vuonna X alkaen sen jälkeen, kun on toimitettu edellinen kuukausittainen raportti 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti |
||
|
1 osa: Yleiskatsaus raportin kattamana aikana tehdyistä siirroista |
||
|
|
Siirtojen määrä |
|
|
2 osa: Tiedot raportin kattamana aikana tehdyistä yksittäisistä siirroista |
||
|
|
Siirto 1 (1) |
|
|
|
Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden (AEA) määrä |
|
|
|
Siirrettyjen vuotuisten päästökiintiöyksiköiden (3) lähdevuosi (2) |
|
|
|
Siirtävä jäsenvaltio |
|
|
|
Hankkiva jäsenvaltio |
|
|
|
|
|
|
|
Siirtosopimuksen päivämäärä |
|
|
|
Odotetun tapahtuman vuosi rekisterissä |
|
|
|
Muut tiedot (esim. hillintähankkeet tai -ohjelmat) |
|
Huomautus: X = raportointivuosi
Huomautukset:
(1) Sama kuin 2 osa niiden siirtojen määrän osalta, jotka on tehty 1 päivästä tammikuuta vuonna X alkaen sen jälkeen, kun on toimitettu edellinen kuukausittainen raportti.
(2) Vuosi, jona siirtävän jäsenvaltion velvoitetiliä on veloitettu.
(3) Lähdevuosi ilmoitetaan ainoastaan siirtävän jäsenvaltion raportissa. Hankkivien jäsenvaltioiden, jotka raportoivat tehdyistä siirroista, ei tarvitse raportoida lähdevuotta.
LIITE XVIII
Raportointi joustomahdollisuuksien aiotusta käytöstä 22 artiklan mukaisesti
Taulukko 1: Tiedot asetuksen (EU) 2018/842 5 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetusta joustomahdollisuuksien aiotusta käytöstä
|
1 osa: Yleiskatsaus aiotuista siirroista muihin jäsenvaltioihin ja muista jäsenvaltioista (1) |
||
|
|
Muihin maihin tehtävien aiottujen siirtojen luokkien määrä siten kuin luokat määritetään 2 osassa |
|
|
Muista maista tehtävien aiottujen siirtojen luokkien määrä siten kuin luokat määritetään 3 osassa |
|
|
|
Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden kokonaismäärä, jonka raportoiva jäsenvaltio aikoo myydä |
|
|
|
|
Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden kokonaismäärä, jonka raportoiva jäsenvaltio aikoo ostaa |
|
|
2 osa: Tiedot muihin jäsenvaltioihin tehtävien aiottujen siirtojen yksittäisistä luokista |
||
|
|
Aiottujen siirtojen luokka 1 (2) |
|
|
|
Siirrettäväksi aiottujen vuotuisten päästökiintiöyksiköiden lähdevuosi (3) |
|
|
|
Siirron tyyppi (4) |
|
|
|
Siirrettäväksi aiottujen vuotuisten päästökiintiöyksiköiden määrä |
|
|
|
Odotettu vähimmäishinta vuotuista päästökiintiöyksikköä kohti euroina (valinnainen tieto) |
|
|
|
Muut asiaan liittyvät tiedot (esim. hillintähankkeet tai -ohjelmat) |
|
|
3 osa: Tiedot muista jäsenvaltioista tehtävien aiottujen siirtojen yksittäisistä luokista |
|
|
|
|
Aiottujen siirtojen luokka 1 (5) |
|
|
|
Hankittavaksi aiottujen vuotuisten päästökiintiöyksiköiden määrä |
|
|
|
Hankittavaksi aiottujen vuotuisten päästökiintiöyksiköiden velvoitevuosi (6) |
|
|
|
Odotettu enimmäishinta vuotuista päästökiintiöyksikköä kohti euroina (valinnainen tieto) |
|
|
|
Muut asiaan liittyvät tiedot (esim. hillintähankkeet tai -ohjelmat) |
|
Huomautukset:
(1) 2 ja 3 osassa raportoitujen yksittäisten aiottujen siirtoluokkien summa
(2) Sama kuin 2 osa muihin maihin tehtävien aiottujen siirtojen luokkien määrän osalta (esim. eri tyypit ja lähdevuodet).
(3) Vuosi, jona siirtävän jäsenvaltion velvoitetiliä on veloitettu.
(4) Jäsenvaltioiden on eriteltävä tässä siirrot 5 artiklan 4 tai 5 kohdan mukaisiin siirtoihin.
(5) Sama kuin 3 osa muista maista tehtävien aiottujen siirtojen luokkien määrän osalta (esim. eri velvoitevuodet).
(6) Hankkivan jäsenvaltion kohteena olevan velvoitetilin vuosi.
Taulukko 2: Tiedot asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta joustomahdollisuuksien aiotusta käytöstä
|
1 osa: Yhteenvetotiedot aiotuista LULUCF-velvoitesiirroista (1) |
||
|
|
Aiottujen LULUCF-velvoitesiirtojen määrä siten kuin ne on määritetty 2 osassa |
|
|
|
LULUCF-velvoitesiirtoihin käytettävien aiottujen nettopoistumien kokonaismäärä (t CO2ekv.) |
|
|
2 osa: Tiedot, jotka liittyvät yksittäisiin aiottuihin LULUCF-velvoitesiirtoihin |
||
|
|
Aiottu LULUCF-velvoitesiirto 1 (2) |
|
|
|
Velvoitevuosi (3) |
|
|
|
LULUCF-velvoitesiirroissa käytettävien aiottujen nettopoistumien aiottu määrä (t CO2 ekv.) |
|
|
|
Muut merkitykselliset tiedot |
|
Huomautukset:
(1) Yksittäisten aiottujen LULUCF-velvoitesiirtojen määrä siten kuin ne on ilmoitettu 2 osassa.
(2) Sama kuin 2 osa kunkin aiotun LULUCF-velvoitesiirron osalta, esim. eriteltynä poistovuosittain.
(3) Asetuksen (EU) 2018/842 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kohteena olevan velvoitetilin vuosi.
LIITE XIX
Raportointi siirroista saatujen tulojen käytöstä 23 artiklan mukaisesti
Taulukko 1: Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatavien tulojen käyttö ilmastonmuutoksen torjumiseen vuonna X – 1
|
|
|
Vuonna X – 1 käytetty kokonaismäärä |
josta vuonna X – 1 käytetty määrä, joka on ilmoitettu sidotuksi vuotta X – 1 edeltävinä vuosina |
Vuonna X – 1 sidottu muttei käytetty kokonaismäärä |
Vuonna X – 1 käytetty vastaava taloudellinen arvo (2) |
|
||||
|
2 |
Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen käyttö vuonna X – 1 |
tuhatta euroa |
tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1) |
tuhatta euroa |
tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1) |
tuhatta euroa |
tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1) |
tuhatta euroa |
tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (1) |
Huomautukset Esittäkää esimerkiksi selvitys puuttuvista tiedoista, laadulliset tiedot yksittäisistä käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole saatavilla, ja muut asiaan liittyvät tiedot |
|
3 |
A |
B |
C |
D |
E |
|
|
|
|
F |
|
4 |
Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen kokonaismäärä tai vastaava taloudellinen arvo, joka on käytetty vuonna X – 1 ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa tai kolmansissa maissa |
Summa B5 + B6 |
Summa C5 + C6 |
|
|
|
|
|
|
|
|
5 |
josta ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa vuonna X – 1 käytetty määrä (mikäli tiedot ovat saatavilla erillistä raportointia varten) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
6 |
josta ilmastonmuutoksen torjumiseen kolmansissa maissa vuonna X – 1 käytetty määrä (mikäli tiedot ovat saatavilla erillistä raportointia varten) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Huomautus: X = raportointivuosi
Huomautukset:
(1) Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyihin määriin sovellettua reaalista valuuttakurssia.
(2) Kun jäsenvaltio raportoi ”vastaavan taloudellisen arvon” taulukossa 1, se vahvistaa, että kaikki taulukoissa 2–3 ilmoitetut arvot edustavat myös vastaavaa taloudellista arvoa.
Taulukko 2: Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen (tai vastaavan taloudellisen arvon) käyttö ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa (1)
|
1 |
Jäsenvaltio(t), jo(i)ssa tulot on käytetty |
Tarkoitus, johon tulot on käytetty |
Lyhyt kuvaus |
Määrä vuodelta X – 1 |
Tila (3) |
Käytön tyyppi (4) |
Rahoitusväline (5) |
Täytäntöönpaneva virasto |
Huomautukset |
||
|
2 |
Valitkaa yksi tai usea jäsenvaltio |
esim. ohjelman, toiminnon, toimen tai hankkeen nimi |
sekä viite verkossa olevaan lähteeseen, jossa on tarkempi kuvaus, jos sellainen on saatavilla |
tuhatta euroa |
tuhatta kansallista valuuttayksikköä (2) |
|
sidottu (suunniteltu käytettäväksi) mutta ei käytetty / käytetty |
valitkaa käyttötarkoituksen tyyppi |
valitkaa rahoitusvälineen tyyppi |
(esim. asiasta vastaava ministeriö) |
Esittäkää esimerkiksi selvitys puuttuvista tiedoista, laadulliset tiedot yksittäisistä käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole saatavilla, ja muut asiaan liittyvät tiedot |
|
3 |
|
A |
B |
C |
D |
|
E |
F |
G |
H |
I |
|
4 |
|
|
|
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
|
5 |
|
|
|
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
|
(Lisätään rivejä tarvittaessa) |
|||||||||||
|
6 |
Tulojen kokonaismäärä tai vastaava taloudellinen arvo |
Sarakkeen C summa |
Sarakkeen D summa |
|
|
|
|
|
|
||
Huomautus: X = raportointivuosi
Huomautukset:
(1) Tämän taulukon tiedot raportoidaan ainoastaan tarvittaessa.
(2) Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X–1 tai käytettyyn määrään sovellettua reaalista valuuttakurssia.
(3) Jäsenvaltioiden on esitettävä ”sidotuista” ja ”käytetyistä” tuloista käytetyt määritelmät raportissaan. Jos osa raportoidusta määrästä on sidottu ja toinen osa käytetty tietyn ohjelman/hankkeen yhteydessä, olisi käytettävä kahta erillistä riviä. Jos jäsenvaltiot eivät pysty erottamaan sidottuja ja käytettyjä määriä toisistaan, raportoiduille määrille on valittava sopivin luokka. Kaikissa taulukoissa on käytettävä yhdenmukaisia määritelmiä.
Yleisesti ”sidotut” vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saadut tulot ovat niitä, joiden käytöstä ilmasto- ja energiaan liittyviin tarkoituksiin on tehty oikeudellinen sitoumus, mutta joita joissakin tapauksissa ei ole vielä käytetty raportoinnin aikaan. ”Käytettyjä” vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatuja tuloja ovat ne, jotka on käytetty raportoinnin aikaan. Joissakin tapauksissa ”sidotuilla tuloilla” voidaan kuitenkin viitata tuloihin, joiden käyttöä vasta suunnitellaan alustavasti, ja ”käytetyillä tuloilla” niihin, jotka on siirretty tietylle valtion virastolle tiettyä tarkoitusta varten taikka aluehallinnolle.
(4) Valittavissa olevat käyttötarkoitusten tyypit:
Jäsenvaltioiden on vältettävä määrien laskemista kahteen kertaan tässä taulukossa. Jos tietty käyttötarkoitus soveltuu useisiin käyttötarkoitustyyppeihin, voidaan valita useita tyyppejä. Määrää ei kuitenkaan saa ilmoittaa kerrottuna, vaan käyttötarkoitustyyppejä koskevat lisärivit on yhdistettävä tietokenttään, jossa kyseinen määrä ilmoitetaan.
Jos useat rahoitusvälineet ovat raportoidun ohjelman tai hankkeen kannalta merkityksellisiä, voidaan valita useita luokkia.
Taulukko 3: Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen (tai vastaavan taloudellisen arvon) käyttö ilmastonmuutoksen torjumiseen kolmansissa maissa (1) (2)
|
1 |
|
Vuonna X – 1 sidottu määrä (2) |
Vuonna X – 1 käytetty määrä (2) |
Huomautukset |
||
|
2 |
Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen tai vastaavan taloudellisen arvon käyttö kansainvälisiin tarkoituksiin |
tuhatta euroa |
tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (3) |
tuhatta euroa |
tuhatta kansallista valuuttayksikköä tarvittaessa (3) |
Esittäkää esimerkiksi selvitys puutteellisista tiedoista, laadulliset tiedot yksittäisistä käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole saatavilla, ja muut asiaan liittyvät tiedot (4) |
|
3 |
A |
C |
D |
E |
F |
G |
|
4 |
Muiden kolmansien maiden kuin kehitysmaiden tukemiseen käytetty kokonaismäärä |
|
|
|
|
|
|
5 |
Kehitysmaiden tukemiseen käytetty kokonaismäärä |
|
|
|
|
|
Huomautus: X = raportointivuosi
Huomautukset:
(1) Jäsenvaltioiden on vältettävä määrien laskemista kahteen kertaan tässä taulukossa. Jos tietty käyttötarkoitus soveltuu useille riveille, niistä on valittava tarkoituksenmukaisin, ja kyseinen määrä ilmoitetaan vain kerran. Tällaisia valintapäätöksiä voidaan tarvittaessa selittää tarkemmin mukaan liitettävässä tekstissä.
(2) Tämän taulukon tiedot raportoidaan ainoastaan tarvittaessa.
(3) Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyihin määriin sovellettua reaalista valuuttakurssia.
(4) Jäsenvaltioiden on esitettävä ”sidotuista” ja ”käytetyistä” tuloista käytetyt määritelmät raportissaan. Jos osa raportoidusta määrästä on sidottu ja toinen osa käytetty tietyn ohjelman/hankkeen yhteydessä, olisi käytettävä kahta erillistä riviä. Jos jäsenvaltiot eivät pysty erottamaan sidottuja ja käytettyjä määriä toisistaan, raportoiduille määrille on valittava sopivin luokka. Kaikissa taulukoissa on käytettävä yhdenmukaisia määritelmiä.
Taulukko 4: Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen (tai vastaavan taloudellisen arvon) käyttö kehitysmaiden tukemiseen monenvälisten kanavien kautta (1)
|
1 |
|
Määrä vuodelta X – 1 |
Tila (2) |
Tuen tyyppi (3) |
Rahoitusväline (4) |
Sektori (5) |
Huomautukset |
||
|
2 |
Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen käyttö kehitysmaiden tukemiseen monenvälisten kanavien kautta (6) (7) |
tuhatta euroa |
tuhatta kansallista valuuttayksikköä (8) |
|
Valitkaa seuraavista: sidottu/käytetty |
Valitkaa seuraavista: hillintä, sopeutuminen, monialaiset toimet, muu, tietoja ei saatavilla |
Valitkaa seuraavista: lahja-apu, markkinaehtoinen laina, muu kuin markkinaehtoinen laina, pääoma, muu, tietoja ei saatavilla |
Valitkaa seuraavista: energia, liikenne, teollisuus, maatalous, metsätalous, vesi ja sanitaatio, monialaiset toimet, muu, tietoja ei saatavilla |
Esittäkää esimerkiksi selvitys puuttuvista tiedoista, laadulliset tiedot yksittäisistä käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole saatavilla, ja muut asiaan liittyvät tiedot |
|
3 |
A |
B |
C |
|
E |
F |
G |
H |
I |
|
4 |
Kehitysmaiden tukemiseen monenkeskisten kanavien kautta käytetty kokonaismäärä |
Sarakkeen B summa |
Sarakkeen C summa |
|
|
|
|
|
|
|
5 |
josta käytetty monenkeskisten rahastojen kautta, tapauksen mukaan |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
6 |
Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden maailmanlaajuinen rahasto (GEEREF) |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
7 |
UNFCCC:n alainen sopeutumisrahasto |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
8 |
UNFCCC:n alainen ilmastonmuutoksen erityisrahasto (SCCF) |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
9 |
UNFCCC:n alainen vihreä ilmastorahasto |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
10 |
Vähiten kehittyneiden maiden rahasto |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
11 |
UNFCCC:n täydentävien toimien rahasto |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
12 |
REDD+-toimien monenkeskinen tuki |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
13 |
Muut monenkeskiset ilmastoon liittyvät rahastot (täsmennettävä) |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
14 |
josta käytetty monenkeskisten rahoituslaitosten kautta, tapauksen mukaan |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
15 |
Maailmanlaajuinen ympäristörahasto |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
16 |
Maailmanpankki (9) |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
17 |
Kansainvälinen rahoitusyhtiö (9) |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
18 |
Afrikan kehityspankki (9) |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
19 |
Euroopan jälleenrakennus ja kehityspankki (9) |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
20 |
Latinalaisen Amerikan kehityspankki (9) |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
21 |
Muut monenkeskiset rahoituslaitokset tai tukiohjelmat, täsmennettävä (9) |
|
|
|
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
Huomautus: X = raportointivuosi
Huomautukset:
(1) Tämän taulukon tiedot raportoidaan ainoastaan tarvittaessa.
(2) Tilaa koskevat tiedot on annettava mahdollisuuksien mukaan eriteltyinä. Jäsenvaltioiden on esitettävä ”sidotuista” ja ”käytetyistä” tuloista käytetyt määritelmät raportissaan. Jos jäsenvaltiot eivät pysty erottamaan sidottuja ja käytettyjä määriä toisistaan, raportoiduille määrille on valittava sopivin luokka.
(3) Raportoitava, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla monenkeskisestä rahastosta tai pankeista. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseistä riviä koskevia tietoja.
(4) Valitkaa sopivin rahoitusväline. Jos useat rahoitusvälineet ovat kyseisen rivin kannalta merkityksellisiä, voidaan valita useita luokkia. Avustuksia myönnetään pääasiassa monenvälisille laitoksille, eikä muita luokkia juurikaan sovelleta. Useampia luokkia käytetään kuitenkin yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi UNFCCC:n kahden vuoden välein laadittavia raportteja koskevien raportointivaatimusten kanssa. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseistä riviä koskevia tietoja.
(5) Voidaan valita useita soveltuvia aloja. Jäsenvaltiot voivat raportoida sektorikohtaisen jakauman, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseistä riviä koskevia tietoja.
(6) Jäsenvaltioiden on vältettävä määrien laskemista kahteen kertaan tässä taulukossa. Jos tietty käyttötarkoitus soveltuu useille riveille, niistä on valittava soveltuvin, ja kyseinen määrä ilmoitetaan vain kerran. Tällaisia valintapäätöksiä voidaan tarvittaessa selittää tarkemmin mukaan liitettävässä tekstissä.
(7) Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseisiä soluja koskevia tietoja.
(8) Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyyn määrään sovellettua reaalista valuuttakurssia.
(9) Tähän taulukkoon olisi kirjattava vain esimerkiksi OECD:n kehitysapukomitean indikaattorien mukaan ilmastoa koskeva rahoitustuki.
Taulukko 5: Vuotuisten päästökiintiöyksiköiden siirroista saatujen tulojen (tai vastaavan taloudellisen arvon) käyttö kehitysmaille annettavaan kahdenväliseen tai alueelliseen tukeen (1) (2)
|
1 |
Ohjelman, toiminnon, toimen tai hankkeen nimi |
Vastaanottava maa/alue |
Määrä vuodelta X – 1 |
Tila (3) |
Tuen tyyppi (4) |
Sektori (5) |
Rahoitusväline (6) |
Täytäntöönpaneva virasto |
Huomautukset |
||
|
2 |
|
|
tuhatta euroa |
tuhatta kansallista valuuttayksikköä (7) |
Rastittakaa, jos raportoidaan ”vastaava taloudellinen arvo” |
Valitkaa seuraavista: sidottu/käytetty |
Valitkaa seuraavista: hillintä, sopeutuminen, REDD+, monialaiset toimet, muu, tietoja ei saatavilla |
Valitkaa seuraavista: energia, liikenne, teollisuus, maatalous, metsätalous, vesi ja sanitaatio, monialaiset toimet, muu, tietoja ei saatavilla |
Valitkaa seuraavista: lahja-apu, markkinaehtoinen laina, muu kuin markkinaehtoinen laina, pääoma, suorat hankeinvestoinnit, investointirahastot, verotustukitoimet, rahoitustukitoimet, muu, tietoja ei saatavilla |
(esim. asiasta vastaava ministeriö) |
Esittäkää esimerkiksi selvitys puuttuvista tiedoista, laadulliset tiedot yksittäisistä käyttötarkoituksista, jos määrällisiä tietoja ei ole saatavilla, ja muut asiaan liittyvät tiedot |
|
3 |
A |
B |
C |
D |
E |
F |
G |
H |
I |
J |
K |
|
4 |
|
|
|
|
■ |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
Valitkaa seuraavista: |
|
|
|
(Lisätään rivejä tarvittaessa) |
|||||||||||
|
5 |
Kehitysmaiden tukemiseen kahdenvälisten kanavien tai alueellisen tuen kautta käytetty kokonaismäärä |
|
Sarakkeen D summa |
Sarakkeen D summa |
■ |
|
|
|
|
|
|
Huomautus: X = raportointivuosi
Huomautukset:
(1) Jäsenvaltioiden on vältettävä määrien laskemista kahteen kertaan tässä taulukossa. Jos tietty käyttötarkoitus soveltuu useille riveille, niistä on valittava tarkoituksenmukaisin, ja kyseinen määrä ilmoitetaan vain kerran. Tällaisia valintapäätöksiä voidaan tarvittaessa selittää tarkemmin mukaan liitettävässä tekstissä.
(2) Tämän taulukon tiedot raportoidaan ainoastaan tarvittaessa.
(3) Tilaa koskevat tiedot on ilmoitettava ainakin taulukossa 3 ja ne olisi ilmoitettava myös tässä taulukossa, jos ne ovat saatavilla eriteltyinä. Jos jäsenvaltiot eivät pysty erottamaan sidottuja ja käytettyjä määriä toisistaan, raportoiduille määrille on valittava sopivin luokka.
(4) Tähän taulukkoon olisi kirjattava vain esimerkiksi OECD:n kehitysapukomitean indikaattorien mukaan ilmastoa koskeva rahoitustuki.
(5) Voidaan valita useita soveltuvia aloja. Jäsenvaltiot voivat raportoida sektorikohtaisen jakauman, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseistä riviä koskevia tietoja.
(6) Valitkaa sopivin rahoitusväline. Jos useat rahoitusvälineet ovat kyseisen rivin kannalta merkityksellisiä, voidaan valita useita luokkia. Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää vain, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseistä riviä koskevia tietoja.
Merkintää ”Tietoja ei saatavilla” voidaan käyttää, jos saatavilla ei ole ehdottomasti mitään kyseisiä soluja koskevia tietoja.
(7) Valuutan muuntamisessa on käytettävä valuuttakurssin vuotuista keskiarvoa vuodelta X – 1 tai käytettyyn määrään sovellettua reaalista valuuttakurssia.
LIITE XX
Raportointi kirjatuista kasvihuonekaasupäästöistä ja -poistumista 24 artiklan mukaisesti
Taulukko 1a
LULUCF-sektorin kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat sellaisina kuin ne on ilmoitettu kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa(1)(2)(3)
|
1 osa: LULUCF-sektorin kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat inventaarion ja tilinpitoluokan vastaavuustasolla |
|
Nettopäästöt ja -poistumat erikseen seuraavien osalta: CO2, CH4, N2O (kt CO2ekv.) |
Nettopäästöt ja -poistumat (kt CO2ekv.) (lasketaan automaattisesti) |
||||||||||||
|
Kasvihuonekaasujen lähteiden ja nielujen alaluokat |
Kasvihuonekaasujen lähteiden ja nielujen luokat |
LULUCF-asetuksen tilinpidon alaluokka |
LULUCF-asetuksen tilinpidon luokka |
2021 |
2022 |
2023 |
2024 |
2025 |
Yhteensä |
2021 |
2022 |
2023 |
2024 |
2025 |
Yhteensä |
|
4.A.1. Metsämaana pysyvä metsämaa |
4.A Metsämaa |
Metsämaana pysyvä metsämaa |
Hoidettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.A.2.1 Metsämaaksi muutettu viljelysmaa |
4.A Metsämaa |
Metsämaaksi muutettu viljelysmaa |
Metsitetty maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.A.2.2 Metsämaaksi muutetut ruohikkoalueet |
4.A Metsämaa |
Metsämaaksi muutetut ruohikkoalueet |
Metsitetty maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.A.2.3 Metsämaaksi muutetut kosteikot |
4.A Metsämaa |
Metsämaaksi muutettu kosteikko |
Metsitetty maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.A.2.4 Metsämaaksi muutettu rakennettu alue |
4.A Metsämaa |
Metsämaaksi muutettu rakennettu alue |
Metsitetty maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.A.2.5 Metsämaaksi muutettu muu maa |
4.A Metsämaa |
Metsämaaksi muutettu muu maa |
Metsitetty maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.B.1. Viljelysmaana pysyvä viljelysmaa |
4.B. Viljelysmaa |
Viljelysmaana pysyvä viljelysmaa |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.B.2.1 Viljelysmaaksi muutettu metsämaa |
4.B. Viljelysmaa |
Viljelysmaaksi muutettu metsämaa |
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.B.2.2 Viljelysmaaksi muutetut ruohikkoalueet |
4.B. Viljelysmaa |
Viljelysmaaksi muutetut ruohikkoalueet |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.B.2.3 Viljelysmaaksi muutetut kosteikot |
4.B. Viljelysmaa |
Viljelysmaaksi muutettu kosteikko |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.B.2.4 Viljelysmaaksi muutettu rakennettu alue |
4.B. Viljelysmaa |
Viljelysmaaksi muutettu rakennettu alue |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.B.2.5 Viljelysmaaksi muutettu muu maa |
4.B. Viljelysmaa |
Viljelysmaaksi muutettu muu maa |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.C.1. Ruohikkoalueina pysyvät ruohikkoalueet |
4.C. Ruohikkoalueet |
Ruohikkoalueina pysyvät ruohikkoalueet |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.C.2.1 Ruohikkoalueiksi muutettu metsämaa |
4.C. Ruohikkoalueet |
Ruohikkoalueiksi muutettu metsämaa |
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.C.2.2 Ruohikkoalueiksi muutettu viljelysmaa |
4.C. Ruohikkoalueet |
Ruohikkoalueiksi muutettu viljelysmaa |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.C.2.3 Ruohikkoalueiksi muutetut kosteikot |
4.C. Ruohikkoalueet |
Ruohikkoalueiksi muutetut kosteikot |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.C.2.4 Ruohikkoalueiksi muutettu rakennettu alue |
4.C. Ruohikkoalueet |
Ruohikkoalueiksi muutettu rakennettu alue |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.C.2.5 Ruohikkoalueiksi muutettu muu maa |
4.C. Ruohikkoalueet |
Ruohikkoalueiksi muutettu muu maa |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.1. Kosteikkoina pysyvät kosteikot |
4.D. Kosteikot |
Kosteikkona pysyvä kosteikko |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.1.1 Turvetuotantoalueeksi muutettu metsämaa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu metsämaa |
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.1.2 Turvetuotantoalueeksi muutettu viljelysmaa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu viljelysmaa |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.1.3 Turvetuotantoalueeksi muutetut ruohikkoalueet |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutetut ruohikkoalueet |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.1.4 Turvetuotantoalueeksi muutettu rakennettu alue |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu rakennettu alue |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.1.5 Turvetuotantoalueeksi muutettu muu maa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu muu maa |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.2.1 Tulvitetuiksi alueiksi muutettu metsämaa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu metsämaa |
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.2.2 Tulvitetuiksi alueiksi muutettu viljelysmaa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu viljelysmaa |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.2.3 Tulvitetuiksi alueiksi muutetut ruohikkoalueet |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutetut ruohikkoalueet |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.2.4 Tulvitetuiksi alueiksi muutettu rakennettu alue |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu rakennettu alue |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.2.5 Tulvitetuiksi alueiksi muutettu muu maa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu muu maa |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.3.1 Muiksi kosteikoiksi muutettu metsämaa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu metsämaa |
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.3.2 Muiksi kosteikoiksi muutettu viljelysmaa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu viljelysmaa |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.3.3 Muiksi kosteikoiksi muutetut ruohikkoalueet |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutetut ruohikkoalueet |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.3.4 Muiksi kosteikoiksi muutettu rakennettu alue |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu rakennettu alue |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.3.5 Muiksi kosteikoiksi muutettu muu maa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu muu maa |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.E.1. Rakennettuna alueena pysyvä rakennettu alue |
4.E. Rakennettu alue |
ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.E.2.1 Rakennetuksi alueeksi muutettu metsämaa |
4.E. Rakennettu alue |
Rakennetuksi alueeksi muutettu metsämaa |
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.E.2.2 Rakennetuksi alueeksi muutettu viljelysmaa |
4.E. Rakennettu alue |
Rakennetuksi alueeksi muutettu viljelysmaa |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.E.2.3 Rakennetuksi alueeksi muutetut ruohikkoalueet |
4.E. Rakennettu alue |
Rakennetuksi alueeksi muutetut ruohikkoalueet |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.E.2.4 Rakennetuksi alueeksi muutetut kosteikot |
4.E. Rakennettu alue |
Rakennetuksi alueeksi muutettu kosteikko |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.E.2.5 Rakennetuksi alueeksi muutettu muu maa |
4.E. Rakennettu alue |
ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.F.2. Muuna maana pysyvä muu maa |
4.F. Muu maa |
ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.F.2.1 Muuksi maaksi muutettu metsämaa |
4.F. Muu maa |
Muuksi maaksi muutettu metsämaa |
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.F.2.2 Muuksi maaksi muutettu viljelysmaa |
4.F. Muu maa |
Muuksi maaksi muutettu viljelysmaa |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.F.2.3 Muuksi maaksi muutetut ruohikkoalueet |
4.F. Muu maa |
Muuksi maaksi muutetut ruohikkoalueet |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.F.2.4 Muuksi maaksi muutetut kosteikot |
4.F. Muu maa |
Muuksi maaksi muutettu kosteikko |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.F.2.5 Muuksi maaksi muutettu rakennettu alue |
4.F. Muu maa |
ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.G Puutuotteet, joista: hoidetun metsämaan puutuotteet(2) |
4.G. Puutuotteet |
Hoidetun metsämaan puutuotteet |
Hoidettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.G Puutuotteet, joista: asetuksen (EU) 2018/841 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu paperi |
4.G. Puutuotteet |
Hoidetun metsämaan puutuotteet, jotka ovat asetuksen (EU) 2018/841 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia |
Hoidettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.G Puutuotteet, joista: metsitetyn maan puutuotteet (2) |
4.G. Puutuotteet |
Metsitetyn maan puutuotteet |
Metsitetty maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.G Puutuotteet, joista: metsäkatoalueiden puutuotteet |
4.G. Puutuotteet |
ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.G Puutuotteet, joista: muusta maasta peräisin olevat puutuotteet |
4.G. Puutuotteet |
ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.H. Muu (täsmennettävä) |
4.H. Muu |
ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Taulukko 1a, 2 osa: yhteenveto CRT-taulukkoon vertaamista varten (automaattisesti laskettu) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
Nettopäästöt ja -poistumat erikseen seuraavien osalta: CO2, CH4, N2O (kt CO2ekv.) |
Nettopäästöt ja -poistumat (kt CO2ekv.) (lasketaan automaattisesti) |
||||||||||
|
|
Kasvihuonekaasujen lähteiden ja nielujen luokat |
|
|
2021 |
2022 |
2023 |
2024 |
2025 |
Yhteensä |
2021 |
2022 |
2023 |
2024 |
2025 |
Yhteensä |
|
|
4.A Metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.B. Viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.C. Ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D. Kosteikot |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.E. Rakennettu alue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.F. Muu maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.G. Puutuotteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.H. Muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Taulukko 1a, 3 osa: yhteenveto tilinpitoluokittain (automaattisesti laskettu) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
Nettopäästöt ja -poistumat erikseen seuraavien osalta: CO2, CH4, N2O (kt CO2ekv.) |
Nettopäästöt ja -poistumat (kt CO2ekv.) (lasketaan automaattisesti) |
||||||||||
|
|
|
|
LULUCF-asetuksen tilinpidon luokka |
2021 |
2022 |
2023 |
2024 |
2025 |
Yhteensä |
2021 |
2022 |
2023 |
2024 |
2025 |
Yhteensä |
|
|
|
|
Metsitetty maa yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsäkatoalueet yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hoidettu viljelysmaa yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hoidetut ruohikkoalueet yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hoidettu metsämaa yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hoidettu kosteikko yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kirjaamattomat yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Huomautukset: (1) Jäsenvaltioita kehotetaan toimittamaan nämä tiedot vuosittain, mukaan lukien tilinpitotaulukkoon 1b sisältyvät tiedot. Päästöt ilmaistaan positiivisina arvoina (+) ja poistumat negatiivisina arvoina (-). (2) Puutuotteet, mukaan lukien asetuksen (EU) 2018/841 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu paperi. (3) Jäsenvaltiot voivat viitata kasvihuonekaasuinventaarion tietoihin joidenkin tässä taulukossa vaadittujen tietojen osalta, jos kyseisiä tietoja koskevat inventaarioraportin CRT-taulukot on täytetty käyttämällä pudotusvalikkoa, jos sellainen on käytettävissä. Pudotusvalikko on tällä hetkellä käytettävissä CRT-taulukoissa 4.A–4.F, 4(II) ja 4(III). |
|||||||||||||||
Taulukko 1b
Tilinpitotaulukko
|
|
Maankäyttöön liittyvät tilinpitoluokat |
NETTOPÄÄSTÖT/-POISTUMAT (10) |
Tilinpitoparametrit |
Tilinpitomäärä (3) |
|||||
|
|
2021 |
2022 |
2023 |
2024 |
2025 |
Yhteensä (2) |
|||
|
|
|
||||||||
|
A |
Pakolliset tilinpitoluokat |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A.1 |
Hoidettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
josta metsämaana pysyvää metsämaata |
siirretty automaattisesti taulukosta 1a |
|
|
|||||
|
|
josta hoidetusta metsämaasta peräisin olevia puutuotteita (8) (9) |
siirretty automaattisesti taulukosta 1a |
|
|
|||||
|
|
josta hoidetusta metsämaasta peräisin olevia puutuotteita luokassa paperi (8) (9) |
siirretty automaattisesti taulukosta 1a |
|
|
|||||
|
|
josta kuollutta puuainesta(8) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tilinpidon ulkopuolelle jätettävät luonnontuhoista johtuvat päästöt (4) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tilinpidon ulkopuolelle jätettävät myöhemmät poistumat luonnontuhojen vaurioittamilla maa-alueilla (5) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsien vertailutaso (6) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsien vertailutason tekniset korjaukset (7) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hoidettua metsämaata koskeva enimmäismäärä (8) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A.2 |
Metsitetty maa |
siirretty automaattisesti taulukosta 1a |
|
|
|||||
|
|
josta metsitetystä maasta peräisin olevia puutuotteita (9)(11) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tilinpidon ulkopuolelle jätettävät luonnontuhoista johtuvat päästöt (4) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tilinpidon ulkopuolelle jätettävät myöhemmät poistumat luonnontuhojen vaurioittamilla maa-alueilla (5) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A.3 |
Metsäkatoalue |
siirretty automaattisesti taulukosta 1a |
|
|
|||||
|
A.4 |
Hoidettu viljelysmaa(1) |
siirretty automaattisesti taulukosta 1a |
|
|
|||||
|
A.5 |
Hoidetut ruohikkoalueet(1) |
siirretty automaattisesti taulukosta 1a |
|
|
|||||
|
B |
Valinnaiset tilinpitoluokat |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B.1 |
Hoidetut kosteikot (jos valittu) |
siirretty automaattisesti taulukosta 1a |
|
|
|||||
|
|
YHTEENSÄ |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Huomautukset: (1) Tilinpitoparametri luokille hoidettu viljelysmaa, hoidetut ruohikkoalueet ja/tai hoidettu kosteikko (jos valittu): peruskauden 2005–2009 keskiarvo asetuksen (EU) 2018/841 7 artiklan 1–3 kohdan mukaisesti. (2) Kumulatiiviset nettopäästöt ja -poistumat velvoitekauden kaikilta tässä ilmoituksessa raportoiduilta vuosilta. (3) Tilinpitomäärä on kaikkien päästöjen ja kaikkien poistumien kokonaissumma jäsenvaltion alueella kaikissa 2 artiklassa mainituissa maankäyttöön liittyvissä asetuksen (EU) 2018/841 mukaisesti kirjatuissa tilinpitoluokissa. (4) Jäsenvaltio, joka on ilmoittanut aikovansa soveltaa luonnontuhoja koskevia säännöksiä, voi päättää jättää luonnontuhoista johtuvat päästöt tilinpidon ulkopuolelle milloin tahansa velvoitekauden päättymiseen saakka, katso asetuksen (EU) 2018/841 10 artikla. (5) Kaikki myöhemmät poistumat mailla, joiden osalta luonnontuhoista johtuvat päästöt on jätetty tilinpidon ulkopuolelle, vähennetään kyseisen toiminnon tilinpitomäärästä. (6) Metsien vertailutaso, sellaisena kuin se määritetään asetuksen (EU) 2018/841 8 artiklan 8 ja 9 kohdan mukaan annetussa delegoidussa säädöksessä, ilmoitettuina CO2-ekvivalenttikilotonneina/vuosi. (7) Asetuksen (EU) 2018/841 8 artiklan 11 kohdan mukaiset tekniset korjaukset ilmoitettuina CO2-ekvivalenttikilotonneina/vuosi. Jäsenvaltioiden on raportoitava tekniset korjaukset vuonna 2027, mutta niitä kannustetaan raportoimaan tiedot, kun ne ovat saatavilla. (8) Asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti määrä, joka vastaa enintään 3,5 prosenttia kyseisen jäsenvaltion päästöistä asetuksen 2018/841 liitteessä III määriteltynä jäsenvaltion perusvuotena tai -kautena. Poikkeuksia sovelletaan kuolleeseen puuainekseen ja puutuotteisiin, pois lukien asetuksen (EU) 2018/841 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu paperi. (9) Näitä päästöjä ei sisällytetä kyseisen tilinpitoluokan (metsitetty maa ja hoidettu metsämaa) päästöihin. Puutuotteita koskevat arviot annetaan erikseen asetuksen (EU) 2018/841 liitteessä IV olevan A kohdan d alakohdan mukaisesti: vertailutasot sisältävät puutuotteiden hiilivaraston, jotta voidaan vertailla oletusta välittömästä hajoamisesta sekä ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmää ja puoliintumisaikoja. (10) Päästöt ilmaistaan positiivisina arvoina (+) ja poistumat negatiivisina arvoina (-). |
|||||||||
Taulukko 2
Tiedot luonnontuhoista johtuvista päästöistä ja poistumista (1)
|
Maantieteellisen sijainnin tunnistuskoodi (2) |
YKSITTÄISEN LUONNONTUHON TIEDOT |
LUONNONTUHOJEN VAURIOITTAMA ALUE ENSIMMÄISENÄ RAPORTOINTIVUONNA |
LUONNONTUHOJEN VAURIOITTAMILTA ALUEILTA PERÄISIN OLEVAT PÄÄSTÖT |
Taustataso (7) |
Marginaali (7) |
Käynnistävä ehto (8) |
TILINPITOMÄÄRÄT |
|||||||
|
Luonnontuhojen vaurioittama alue tuhon ensimmäisenä raportointivuonna |
Luonnontuhojen vaurioittama alue inventaariovuonna |
Kokonaispäästöt (4) |
Pelastushakkuut (5) |
Luonnontuhoista johtuvat päästöt (6) |
Inventaariovuoden päästöt, jotka voidaan jättää tilinpidon ulkopuolelle inventaariovuonna (9) |
Myöhemmät poistumat inventaariovuonna (10) |
||||||||
|
|
|
|
||||||||||||
|
Luonnontuhojen vuosi (3) |
Tuhojen tyyppi |
CO2 |
CH4 |
N2O |
Päästöt |
Poistumat |
||||||||
|
(tuhatta hehtaaria) |
(kt CO2ekv.) |
(kt CO2ekv.) |
(kt CO2ekv.) |
(kyllä/ei) |
(kt CO2ekv.) |
|||||||||
|
Yhteensä v. 2021 luonnontuhojen osalta ( 11), (12) |
Vuosi: 2021 |
Yhteensä v. 2021 luonnontuhojen osalta (11), (12) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteensä v. 2022 luonnontuhojen osalta ( 11), (12) |
Vuosi: 2022 |
Yhteensä v. 2022 luonnontuhojen osalta (11), (12) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteensä v. 2023 luonnontuhojen osalta (11), (12) |
Vuosi: 2023 |
Yhteensä v. 2023 luonnontuhojen osalta (11), (12) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteensä v. 2024 luonnontuhojen osalta (11), (12) |
Vuosi: 2024 |
Yhteensä v. 2024 luonnontuhojen osalta (11), (12) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteensä v. 2025 luonnontuhojen osalta (11), (12) |
Vuosi: 2025 |
Yhteensä v. 2025 luonnontuhojen osalta (11), (12) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lisätietokenttä |
||||||||||||||
|
Osapuolten on annettava yksityiskohtainen selvitys siitä, miten tilinpidon ulkopuolelle jätettävät myöhemmät poistumat lasketaan asiaa koskevassa kansallisen inventaarioraportin liitteessä. Ilmoittakaa tässä lisätietokentässä, mihin kansallisen inventaarioraportin kohtaan viitataan, jos taulukon sisällön ymmärtäminen edellyttää lisätietoja. |
||||||||||||||
|
Lisätietokenttä |
|
|||||||||||||
|
Huomautukset: (1) Tämän taulukon mukaisten tietojen ilmoittamista edellytetään jäsenvaltioilta, jotka soveltavat säännöstä, jonka mukaan luonnontuhoista johtuvat päästöt voidaan jättää tilinpidon ulkopuolelle asetuksen (EU) 2018/841 10 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioita kehotetaan toimittamaan nämä tiedot vuosittain. (2) Maantieteellisellä sijainnilla tarkoitetaan niiden alueiden rajoja, joilla luonnontuhojen vaurioittamat maa-alueet sijaitsevat; nämä ilmoitetaan erikseen metsitetyn maan ja hoidetun metsämaan osalta. Tiedot annetaan tarvittaessa lisätietokentässä. Maantieteellisesti täsmällisten tietojen tarvetta harkitaan asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 3 osan mukaisesti. (3) Luonnontuhon esiintymisvuosi. (4) Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tässä kohdassa luonnontuhoista johtuvat päästöt. Tässä raportoitujen tietojen olisi oltava vähintään esim. Pariisin sopimukseen perustuvien kansainvälisten tietovaatimusten mukaisia. Käytetystä hiilivaraston muutosten arviointimenetelmästä riippumatta jäsenvaltion on tarvittaessa ilmoitettava kansallisessa inventaarioraportissa, kuinka luonnontuhoista johtuvat hiilidioksidipäästöt on eritelty. (5) Pelastushakkuista johtuvat päästöt inventaariovuonna. Kansallisessa inventaarioraportissa ilmoitetaan, miten pelastushakkuista johtuvat päästöt on arvioitu. (6) Tässä kohdassa ilmoitettuihin päästöihin ei sisällytetä pelastushakkuista johtuvia päästöjä. (7) Kansallisessa inventaarioraportissa olisi ilmoitettava, miten taustataso ja marginaali on laskettu. Tämä koskee myös mahdollista taustatason ja marginaalin uudelleenlaskentaa, jolla pyritään yhdenmukaisuuteen ilmoitettujen päästöjen laskentamenetelmän kanssa. (8) Jos luonnontuhoista johtuvat päästöt ylittävät taustatason ja marginaalin summan (jos marginaalia tarvitaan), tähän soluun merkitään ”kyllä”. (9) Päästöt, jotka voidaan jättää tilinpidon ulkopuolelle inventaariovuonna, ovat yhtä kuin luonnontuhoista johtuvat päästöt vähennettynä taustatasolla. (10) Jäsenvaltioiden on ilmoitettava alla olevassa lisätietokentässä sekä kansallisessa inventaarioraportissa, miten tilinpidon ulkopuolelle jätettävät myöhemmät poistumat on laskettu. Jäsenvaltioiden on myös osoitettava, että käytetty menetelmä on yhdenmukainen niiden menetelmien kanssa, joita on käytetty taustatason ja tarvittaessa marginaalin laskemiseen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava lisätietokentässä, missä kansallisen inventaarioraportin kohdassa nämä tiedot ovat. (11) Luonnontuhot on lueteltava erikseen kunkin vuoden ja tuhotyypin osalta (tässä järjestyksessä, kokonaisarvio luonnontuhojen vaikutuksista/vuosi). Useat samantyyppiset yksittäiset luonnontuhot, kuten vakavasta kuivuuskaudesta johtuvat palot, voidaan esittää yhdessä, kunhan kaikki tarvittavat tiedot ilmoitetaan kansallisessa inventaarioraportissa tai sen liitteissä. Myös siinä tapauksessa, että useat erityypiset luonnontuhot ovat vaurioittaneet samaa aluetta, kansallisessa inventaarioraportissa olisi kerrottava tarkemmin, miten päästöjen ja poistumien laskeminen kahteen kertaan on estetty. Myös siinä tapauksessa, että luonnontuhot ovat vaurioittaneet samaa aluetta useana vuonna, kansallisessa inventaarioraportissa olisi kerrottava tarkemmin, miten näiltä alueilta peräisin olevien päästöjen ja poistumien laskeminen kahteen kertaan on estetty. (12) Jäsenvaltioiden on raportoitava inventaariovuonna tapahtuneista luonnontuhoista johtuvat päästöt. Jäsenvaltiot voivat raportoida jälkikäteen myös aiempina vuosina tapahtuneista luonnontuhoista johtuvat päästöt, jos tämä on taustatason laskennassa käytetyn menetelmän mukaista. |
||||||||||||||
LIITE XXI
Yhteistyön ja koordinoinnin aikataulut unionin kasvihuonekaasuinventaarioraportin laadintaa varten 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti
|
Vaihe |
Toimija |
Aikataulu |
Asia |
|
1. Jäsenvaltioiden vuosittaisten inventaarioiden toimittaminen (täydellinen CRT ja kansallisen inventaarioraportin osat) |
Jäsenvaltiot |
Vuosittain 15. tammikuuta mennessä |
Asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan 3 kohdassa luetellut seikat |
|
2. Jäsenvaltioiden toimittamien inventaarioiden alkutarkastus |
Komissio, mukaan lukien Eurostat ja yhteinen tutkimuskeskus (JRC), apunaan Euroopan ympäristökeskus (EEA) |
Viimeistään 28. helmikuuta jäsenvaltioiden toimitettua inventaariot 15. tammikuuta mennessä |
EEA varmistaa tarkastuksin jäsenvaltioiden inventaarioiden läpinäkyvyyden, tarkkuuden, yhdenmukaisuuden, kattavuuden ja vertailtavuuden. Eurostat ja EEA vertaavat jäsenvaltioiden CRT:ssä toimittamia energiatietoja Eurostatin energiatietoihin (sektorikohtainen ja vertailulaskenta). JRC tarkastaa jäsenvaltioiden maataloutta koskevat inventaariot (jäsenvaltioita kuullen). EEA tarkastaa jäsenvaltioiden maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta (LULUCF) koskevat inventaariot (JRC:tä ja jäsenvaltioita kuullen). Alkutarkastusten tulokset dokumentoidaan. |
|
3. Unionin inventaariota ja inventaarioraporttia koskevien luonnosten laatiminen (unionin inventaarioraportin osat) |
Komissio (mukaan lukien Eurostat ja JRC), apunaan EEA |
Viimeistään 28. helmikuuta |
Unionin inventaariota ja inventaarioraporttia koskevat luonnokset (jäsenvaltioiden yhteen kootut tiedot), jotka perustuvat jäsenvaltioiden inventaarioihin ja tarpeen mukaan lisätietoihin (toimitettu 15. tammikuuta). |
|
4. Alkutarkastusten tulosten lähettäminen, mukaan lukien ilmoitus mahdollisten puutteiden korjaamisesta |
Komissio, apunaan EEA |
Viimeistään 28. helmikuuta |
Alkutarkastusten tulosten lähettäminen, mukaan lukien ilmoitus mahdollisten puutteiden korjaamisesta, ja tulosten asettaminen saataville. |
|
5. Unionin inventaariota ja inventaarioraporttia koskevan luonnoksen lähettäminen |
Komissio, apunaan EEA |
Viimeistään 28. helmikuuta |
Unionin inventaarioluonnos lähetetään jäsenvaltioille 28. helmikuuta. Jäsenvaltiot tarkistavat tiedot. |
|
6. Jäsenvaltiot toimittavat päivitetyt tai täydennetyt inventaariotiedot ja valmiit kansalliset inventaarioraportit |
Jäsenvaltiot |
Viimeistään 15. maaliskuuta |
Jäsenvaltiot toimittavat päivitetyt tai täydennetyt inventaariotiedot (epäyhdenmukaisuuksien tai puutteiden korjaamiseksi) ja valmiit kansalliset inventaarioraportit. |
|
7. Jäsenvaltioiden huomautukset unionin inventaarioluonnoksesta |
Jäsenvaltiot |
Viimeistään 15. maaliskuuta |
Tarvittaessa toimitetaan korjatut tiedot ja unionin inventaarioluonnosta koskevat huomautukset. |
|
8. Jäsenvaltioiden vastineet alkutarkastuksiin |
Jäsenvaltiot |
Viimeistään 15. maaliskuuta |
Jäsenvaltiot antavat tarvittaessa vastineensa alkutarkastusten tuloksiin. |
|
9. Alkutarkastusten tuloksia koskevien jatkokysymysten lähettäminen |
Komissio, apunaan EEA |
15. maaliskuuta–31. maaliskuuta |
Jäsenvaltioiden alkutarkastusten tuloksiin antamien vastineiden arviointi sekä jatkokysymysten lähettäminen jäsenvaltioille. |
|
10. Kansallisista inventaarioista puuttuvien tietojen arviointi |
Komissio, apunaan EEA |
Viimeistään 31. maaliskuuta |
Komissio valmistelee arviot puuttuvista tiedoista raportointivuoden maaliskuun 31. päivään mennessä ja toimittaa ne jäsenvaltioille. |
|
12. Jäsenvaltioiden huomautukset puuttuvia tietoja koskevista komission arvioista. |
Jäsenvaltiot |
Viimeistään 7. huhtikuuta |
Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle huomautuksensa puuttuvia tietoja koskevista komission arvioista. |
|
13. Jäsenvaltioiden vastineet alkutarkastusten tuloksia koskeviin jatkokysymyksiin |
Jäsenvaltiot |
Viimeistään 7. huhtikuuta |
Jäsenvaltioiden toimittavat vastineensa alkutarkastusten tuloksia koskeviin jatkokysymyksiin. |
|
14. Jäsenvaltiot toimittavat tietonsa UNFCCC:lle |
Jäsenvaltiot |
Viimeistään 15. huhtikuuta |
Tiedot toimitetaan UNFCCC:lle (ja jäljennös tiedoista EEA:lle). |
|
15. Lopullinen vuosittainen unionin inventaario (mukaan lukien unionin inventaarioraportti) |
Komissio, apunaan EEA |
Viimeistään 15. huhtikuuta |
UNFCCC:lle lähetetään unionin lopullinen vuotuinen inventaario. |
|
16. Alkutarkastusvaiheen jälkeen toimitettavien muiden mahdollisten tietojen lähettäminen |
Jäsenvaltiot |
Jos jäsenvaltio toimittaa muita tietoja |
Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle kaikki muut uudet tiedot (CRF tai kansallinen inventaarioraportti), jotka ne toimittavat UNFCCC:n sihteeristöön alkutarkastusvaiheen jälkeen. |
LIITE XXII
Aikataulu ja menettely kattavan tarkastuksen suorittamiseksi 30 artiklan mukaisesti
Asetuksen 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut sihteeristötehtävät:
(1) työsuunnitelmanlaatiminen kattavaa tarkastusta varten;
(2) teknisistä asiantuntijoista koostuvan tarkastusryhmän työssä tarvittavien tietojen kerääminen ja toimittaminen tarkastusryhmälle;
(3) tässä asetuksessa säädettyjen tarkastustoimien koordinointi, mukaan lukien tietojenvaihto teknisistä asiantuntijoista koostuvan tarkastusryhmän ja tarkastuksen kohteena olevan jäsenvaltion nimeämien yhteyshenkilöiden välillä sekä muut käytännön järjestelyt;
(4) tarkastuksen edistymisen seuranta komissiota kuullen sekä jäsenvaltioille tiedottaminen tapauksista, joissa jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaarioissa ilmenee 31 artiklassa tarkoitettuja merkittäviä ongelmia;
(5) tarkastusraporttiluonnosten ja lopullisten tarkastusraporttien koostaminen, laadunvarmistus ja muokkaus sekä niiden toimittaminen kyseessä olevalle jäsenvaltiolle ja Euroopan komissiolle.
Asetuksen 30 artiklassa tarkoitetut tarkastukset:
(6) inventaarioarvioiden yksityiskohtainen tarkastelu, mukaan lukien jäsenvaltioiden inventaarioiden laadinnassa käyttämät menetelmät;
(7) yksityiskohtainen analyysi siitä, miten jäsenvaltio on pannut täytäntöön inventaarioarvioiden parantamiseen liittyvät suositukset, jotka sisältyvät ennen tarkastelun kohteena olevien tietojen toimittamista jäsenvaltion saataville asetettuun uusimpaan UNFCCC:n vuosittaiseen tarkastusraporttiin, sekä syiden tarkastelu siinä tapauksessa, ettei suosituksia ole pantu täytäntöön;
(8) yksityiskohtainen analyysi jäsenvaltion perusteista sille, miksi se ei ole pannut suosituksia täytäntöön;
(9) yksityiskohtainen arvio kasvihuonekaasupäästöarvioiden aikasarjojen yhdenmukaisuudesta;
(10) yksityiskohtainen arvio siitä, onko uudelleenlaskennat, jotka jäsenvaltio on tehnyt tietyssä inventaariossa edelliseen inventaarioon verrattuna, raportoitu läpinäkyvästi ja tehty kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien ohjeiden mukaisesti;
(11) jatkotoimet, jotka toteutetaan alkutarkastusten tulosten ja niiden lisätietojen perusteella, jotka tarkastuksen kohteena oleva jäsenvaltio on toimittanut vastauksena teknisistä asiantuntijoista koostuvan tarkastusryhmän kysymyksiin, sekä muut asiaa koskevat tarkastukset;
(12) muut alkutarkastuksia täydentävät tarkastukset;
Teknisten korjausten yksityiskohdat 31 artiklan mukaisesti:
(13) tämän asetuksen 32 artiklassa tarkoitettuun tarkastusraporttiin sisällytetään ainoastaan päästö- ja poistuma-arvioihin tehtävät tekniset korjaukset sekä niiden näyttöön perustuvat perustelut. Vuonna 2027 tehtävässä tarkastuksessa asetuksen 2018/842 soveltamisalaan kuuluvien päästöjen teknisten korjausten on katettava vuosien 2021–2025 päästöt;
(14) Vuonna 2032 tehtävässä tarkastuksessa asetuksen 2018/842 soveltamisalaan kuuluvien päästöjen teknisten korjausten on katettava vuosien 2026–2030 päästöt;
(15) Jos päästön tekninen korjaus ylittää merkittävyyskynnyksen vähintään yhtenä tarkastelun kohteena olevana inventaariovuonna muttei kaikkina aikasarjan vuosina, tekninen korjaus lasketaan kaikkien muiden tarkastuksen kohteena olevien vuosien osalta aikasarjan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.
Taulukko
Aikataulu 34 artiklassa tarkoitetuille vuosina 2025, 2027 ja 2032 toteutettaville kattaville tarkastuksille
|
Vaihe |
Tehtävän kuvaus |
Aikataulu |
|
Tarkastusaineiston valmistelu vuosien 2025, 2027 ja 2032 kattavia inventaariotarkastuksia varten |
Aineistot vuosien 2025, 2027 ja 2032 kattavia inventaariotarkastuksia varten on valmisteltava jäsenvaltioiden 15. huhtikuuta toimittamien tietojen perusteella. |
15. huhtikuuta–25. huhtikuuta |
|
Asiakirjatarkastus ja kysymysten toimittaminen jäsenvaltioille |
Teknisistä asiantuntijoista koostuva tarkastusryhmä suorittaa tarkastukset ja laatii kysymykset jäsenvaltioille niiden 15. huhtikuuta toimittamien tietojen perusteella. Kysymykset lähetetään jäsenvaltioille. |
25. huhtikuuta–13. toukokuuta |
|
Vastaukset asiakirjatarkastuksen kysymyksiin |
Jäsenvaltiot vastaavat teknisistä asiantuntijoista koostuvan tarkastusryhmän asiakirjatarkastuksen perusteella laatimiin kysymyksiin. |
13. toukokuuta–27. toukokuuta |
|
Keskitetty tarkastus ja lisäkysymysten toimittaminen jäsenvaltioille |
Teknisistä asiantuntijoista koostuva tarkastusryhmä kokoontuu käsittelemään jäsenvaltioiden vastauksia, määrittelemään laaja-alaiset ongelmat, varmistamaan tulosten yhdenmukaisuuden eri jäsenvaltioiden välillä, sopimaan suosituksista, laatimaan mahdollisia teknisiä korjauksia jne. Mahdolliset lisäkysymykset laaditaan ja lähetetään jäsenvaltioille. |
Yksi viikko 25. toukokuuta ja 15. kesäkuuta välisenä aikana |
|
Vastaukset lisäkysymyksiin ja mahdollisiin teknisiin korjauksiin |
Jäsenvaltiot toimittavat vastauksensa lisäkysymyksiin ja mahdollisiin teknisiin korjauksiin keskitetyn tarkastuksen aikana. |
Keskitetyn tarkastuksen aikana |
|
Teknisiä korjauksia koskevien luonnosten toimittaminen |
Teknisiä korjauksia koskevat luonnokset lähetetään jäsenvaltioille. |
Yhden vuorokauden kuluttua keskitetyn tarkastuksen päättymisestä |
|
Vastaukset teknisiä korjauksia koskeviin luonnoksiin |
Jäsenvaltiot vastaavat teknisiä korjauksia koskeviin luonnoksiin tai toimittavat tarkistetut arviot. |
15 vuorokauden kuluttua keskitetyn tarkastuksen päättymisestä |
|
Tarkastusraporttiluonnosten laatiminen |
Teknisistä asiantuntijoista koostuva tarkastusryhmä laatii tarkastusraporttiluonnokset, joihin sisällytetään myös mahdolliset ratkaisemattomat kysymykset ja suositusluonnokset sekä tarvittaessa teknisiä korjauksia koskevan luonnoksen yksityiskohdat ja perustelut. |
21 vuorokauden kuluttua keskitetyn tarkastuksen päättymisestä |
|
Mahdolliset vierailut jäsenvaltioissa |
Jos jäsenvaltioiden raportoimissa inventaarioissa on edelleen merkittäviä laatuongelmia tai teknisistä asiantuntijoista koostuva tarkastusryhmä ei pysty ratkaisemaan kysymyksiä, voidaan poikkeustapauksissa suorittaa tapauskohtaisia vierailuja jäsenvaltioissa. |
29. kesäkuuta–9. elokuuta |
|
Tarkastusraporttiluonnosten toimittaminen jäsenvaltioille |
Tarkastusraporttiluonnokset lähetetään jäsenvaltioille. |
21 vuorokauden kuluttua keskitetyn tarkastuksen päättymisestä |
|
Tarkastusraporttiluonnoksia koskevat huomautukset |
Jäsenvaltiot toimittavat huomautuksensa tarkastusraporttiluonnoksista ja ilmoittavat, mitkä huomautukset ne haluavat sisällyttää lopulliseen tarkastusraporttiin. |
40 vuorokauden kuluttua tarkastusraporttiluonnoksen vastaanottamisesta |
|
Tarkastusraporttien valmistuminen |
Jäsenvaltioiden kanssa pidetään tarvittaessa epävirallista yhteyttä mahdollisten vielä avoinna olevien seikkojen selvittämiseksi. Teknisistä asiantuntijoista koostuva tarkastusryhmä viimeistelee tarkastusraportit. Tarkastusraporteille tehdään laaduntarkastus ja niiden teksti muokataan lopulliseen muotoon. |
75 vuorokauden kuluttua keskitetyn tarkastuksen päättymisestä |
|
Lopullisten tarkastusraporttien toimittaminen |
Lopulliset tarkastusraportit lähetetään komissiolle ja jäsenvaltioille. |
83 vuorokauden kuluttua keskitetyn tarkastuksen päättymisestä |
LIITE XXIII
Kansallisia politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmiä koskevassa 36 artiklan mukaisessa raportoinnissa käytettävä malli
Ensimmäisessä 36 artiklan mukaisesti toimitettavassa raportissa on oltava täydellinen kuvaus järjestelmästä ja kaikki seuraavassa taulukossa luetellut tiedot. Seuraavina raportointivuosina on ilmoitettava ainoastaan muutokset, joita kansalliseen politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmään on tehty.
|
Raportointivelvoite |
Tekstimuotoiselle tiedolle varatut kentät |
Esimerkkejä tiedoista, joita voidaan ilmoittaa tämän raportointivelvoitteen perusteella |
|
Niiden tahojen nimet ja yhteystiedot, jotka ovat kokonaisvastuussa kansallisista politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmistä |
|
— Ilmoittakaa vastuutaho tai -tahot sekä luetelkaa niiden tehtävät ja vastuualueet. Jos tahoja on useita, ilmoittakaa, mikä on johtava taho. — Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa nimien ja yhteystietojen muutokset. |
|
Käytössä olevat institutionaaliset järjestelyt politiikkoja ja toimenpiteitä koskevien raporttien sekä ennusteiden ja ennusteita koskevien raporttien laatimista varten, mukaan lukien organisaatiokaavio |
|
— Määrittäkää kansallisen järjestelmänne yleinen rakenne. Luetelkaa kaikki organisaatiot, jotka osallistuvat politiikkoja ja toimenpiteitä koskevien raporttien sekä ennusteiden laadintaan ja tietojen arkistointiin. Selvittäkää näiden organisaatioiden vastuualueet ja keskinäiset yhteydet. — Laatikaa organisaatiokaaviosta kuvaus, josta käy ilmi kansallisen politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmän organisaatiorakenne, mukaan lukien organisaatioiden väliset toiminnalliset ja hierarkkiset suhteet. — Jos kansallisen järjestelmän kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa institutionaalisiin järjestelyihin tehdyt muutokset ja selvittäkää, mitä ne tarkoittavat. |
|
Politiikkoja ja toimenpiteitä sekä ennusteita koskevien raporttien laatimista varten käytössä olevat oikeudelliset järjestelyt |
|
— Onko käytössä oikeudellisia järjestelyjä, joilla varmistetaan raportoinnin loppuun saattaminen ja tietojen toimittaminen? Ilmoittakaa, millaista lainsäädäntöä on käytössä ja mikä on sen soveltamisala. — Jos järjestelyjen kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa muutokset, joita on tehty politiikkoja, toimenpiteitä ja ennusteita koskevien raporttien laatimista varten käytössä oleviin oikeudellisiin järjestelyihin. |
|
Menettelytavat ja hallinnolliset järjestelyt sekä aikataulut, jotka ovat käytössä politiikkoja, toimenpiteitä ja ennusteita koskevien raporttien laadinnassa sen varmistamiseksi, että ilmoitettavat tiedot ovat ajankohtaisia, läpinäkyviä, täsmällisiä, yhdenmukaisia, vertailtavia ja täydellisiä. |
|
— Selvittäkää, millainen on politiikkoja, toimenpiteitä ja ennusteita koskevien raporttien valmistelukierros. — Esittäkää yhteenveto menetelmistä ja mekanismeista, joilla varmistetaan ilmoitettavien tietojen ajankohtaisuus, läpinäkyvyys, täsmällisyys, yhdenmukaisuus, vertailtavuus ja täydellisyys. — Selvittäkää, miten varmistetaan yhdenmukaisuus politiikkoja ja toimenpiteitä sekä tarvittaessa direktiivin (EU) 2016/2284 mukaisia ennusteita koskevien raporttien laadinnassa. — Voitte halutessanne esittää kaavioita, joista käy ilmi asiaan liittyvien kansallisen järjestelmän prosessien kulku. Kaavioissa voivat olla mukana järjestelmän kautta kulkevat tietovirrat sekä tieto siitä, missä vaiheissa sovelletaan laadunvalvonta- ja laadunvarmistustoimia. — Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa menettelytapoihin ja hallinnollisiin järjestelyihin tehdyt muutokset. |
|
Tiedonhankintaprosessin kuvaus |
|
— Esittäkää yhteenveto politiikkojen ja toimenpiteiden kehittämistä ja arviointia sekä ennusteiden laatimista varten tehtävästä tiedonhankintaprosessista. Kertokaa, onko politiikkojen, toimenpiteiden ja ennusteiden tueksi käytettävän tiedon hankinnassa ja hyödyntämissä käytössä yhdenmukaiset prosessit ja miten näitä prosesseja hyödynnetään. — Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa tiedonhankintaprosessiin tehdyt muutokset. |
|
Kuvaus järjestelmän yhdenmukaisuudesta kansallisen inventaariojärjestelmän kanssa |
|
— Kertokaa, miten järjestelmä on yhdenmukaistettu kansallisen kasvihuonekaasuinventaariojärjestelmän kanssa esimerkiksi kuvaamalla prosessit, joilla varmistetaan käytettyjen tietojen yhdenmukaisuus. — Voitte halutessanne kertoa tarkemmin järjestelmän yhteyksistä muihin ilmastoraportointijärjestelmiin. — Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa muutoksista, joita yhteyksissä kansalliseen kasvihuonekaasuinventaariojärjestelmään on tapahtunut. |
|
Kuvaus yhteyksistä asetuksen (EU) 2018/1999 17 artiklan mukaisiin yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskeviin edistymisraportteihin |
|
— Esittäkää yhteenveto politiikkoihin, toimenpiteisiin ja ennusteisiin liittyvän tiedon hankinnassa käytettyjen prosessien sekä energiaunionin muiden ulottuvuuksien edistymisestä raportoimisessa käytettyjen prosessien välisistä yhteyksistä. Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi prosessit, joilla edistetään energiaan liittyvien tietojen yhdenmukaista hyödyntämistä politiikkojen, toimenpiteiden ja ennusteiden kehittämisessä sekä yhdennettyjen edistymisraporttien laadinnassa. — Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa muutoksista, joita yhteyksissä energiaan liittyviin raportointijärjestelmiin on tapahtunut. |
|
Kuvaus politiikkoja, toimenpiteitä ja ennusteita koskevassa raportoinnissa käytettävistä laadunvarmistus- ja laadunvalvontatoimista |
|
— Esittäkää yhteenveto käytetyistä laadunvalvontatoimista, joilla pyritään varmistamaan politiikkoja, toimenpiteitä ja ennusteita koskevien raporttien täsmällisyys ja täydellisyys. Ilmoittakaa käytössä olevat laadunvarmistustoimet. — Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa laadunvalvonta- ja laadunvarmistustoimiin tehdyt muutokset. |
|
Kuvaus prosessista, jolla valitaan oletukset, menetelmät ja mallit ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä koskevien ennusteiden laatimisen perustaksi |
|
— Kuvatkaa prosessi, johon käytettyjen oletusten, menetelmien ja mallien valinta perustuu. Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa myös valintojensa perustelut tai viitata muihin raportteihin, joista tieto käy ilmi. — Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa prosesseihin tehdyt muutokset. |
|
Kuvaus menettelyistä, jotka koskevat jäsenvaltioiden kansallisten politiikka-, toimenpide- ja ennustejärjestelmien virallista tarkastelua ja hyväksymistä |
|
— Kuvatkaa kansallisen järjestelmän tai siihen tehtyjen muutosten virallinen hyväksymismenettely. — Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa menettelyyn tehdyt muutokset. |
|
Tiedot institutionaalisista, hallinnollisista ja menettelyihin liittyvistä järjestelyistä, jotka koskevat EU:n kansallisesti määritellyn panoksen kansallista täytäntöönpanoa, tai näihin järjestelyihin tehdyistä muutoksista |
|
— Selvittäkää, millä tavoin politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanojärjestelyt toimivat kansallisen täytäntöönpanon välineinä ja millä tavoin ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskeviin ennusteisiin liittyvät järjestelyt toimivat edistymisen seuraamisen välineinä. — Jos kuvaus on toimitettu jo aiemmin, ilmoittakaa järjestelyihin tehdyt muutokset. |
|
Kuvaus siitä, miten sidosryhmät ovat osallistuneet politiikkojen, toimenpiteiden ja ennusteiden valmisteluun |
|
— Kertokaa, miten sidosryhmät ovat osallistuneet politiikkojen, toimenpiteiden ja ennusteiden valmisteluun. Ilmoittakaa, mitä sidosryhmiä on kuultu ja mitä muutoksia tai parannuksia on tehty. |
LIITE XXIV
Raportointi kansallisista politiikoista ja toimenpiteistä 37 artiklan mukaisesti
Taulukko 1: Sektorit, kaasut ja politiikkavälineen tyyppi
|
Politiikan tai toimenpiteen numero |
Politiikan tai toimenpiteen nimi |
Yksittäinen politiikka tai toimenpide vai politiikka- tai toimenpidekokonaisuus |
Jos kyseessä politiikka- tai toimenpidekokonaisuus, sen kattamat yksittäiset politiikat tai toimenpiteet |
Maantieteellinen kattavuus (a) |
Kohteena oleva(t) sektori(t) (b) |
Kohteena oleva(t) kasvihuonekaasu(t) (c) |
Tavoite (d) |
Määrällinen tavoite (e) |
Lyhyt kuvaus |
Arvio politiikan tai toimenpiteen vaikutuksesta asetuksen (EU) 2018/1999 15 artiklassa tarkoitetun pitkän aikavälin strategian saavuttamiseen |
Politiikkavälineen tyyppi (f) |
Unionin politiikat, jotka johtivat politiikan tai toimenpiteen täytäntöönpanoon |
Toteutuksen tila (h) |
Toteutusajankohta |
Ennusteskenaario, johon politiikka tai toimenpide sisältyy |
Politiikan täytäntöönpanosta vastaavat tahot (i) |
Indikaattorit, joilla seurataan ja arvioidaan edistymistä ajan mittaan (j) |
Viitteet arviointeihin ja niiden perusteena oleviin teknisiin raportteihin |
Yleiset huomautukset |
|||||
|
Unionin politiikka (g) |
Muu |
Alkaa |
Päättyy |
Tyyppi |
Nimi |
Kuvaus |
Vuosi |
Arvo |
||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Huomautukset: Lyhenteet: GHG = kasvihuonekaasu; LLULUCF = maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous.
(a) Jäsenvaltioiden on valittava seuraavista luokista: kattaa vähintään kaksi maata, kansallinen, alueellinen, paikallinen.
(b) Jäsenvaltioiden on valittava seuraavista aloista (useampia aloja voidaan valita, jos kyseessä ovat monialaiset politiikat ja toimenpiteet): energiahuolto (johon sisältyvät polttoaineiden poraus ja louhinta, siirtäminen, jakelu ja varastointi, energian muuntaminen lämmitystä ja jäähdytystä varten sekä sähköntuotanto), energiankulutus (johon sisältyy kotitalouksien, julkishallinnon, palvelualan, teollisuuden ja maatalouden kaltaisten loppukäyttäjien polttoaineiden ja sähkön kulutus) liikenne, teolliset prosessit (joihin sisältyvät raaka-aineita kemiallisesti tai fyysisesti muuntava teollinen toiminta, joka aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, kasvihuonekaasujen käyttö tuotteissa ja fossiilisista polttoaineista peräisin olevan hiilen muu kuin energiakäyttö), maatalous, LULUCF; jätehuolto/jätteet, muut sektorit.
(c) Jäsenvaltioiden on valittava seuraavista kasvihuonekaasuista (ne voivat valita useita kasvihuonekaasuja): hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O), fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet), perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet), rikkiheksafluoridi (SF6), typpitrifluoridi (NF3).
(d) Tavoitteella tarkoitetaan alustavaa määritelmää toimenpiteen odotetuista seurauksista (tulokset ja vaikutukset mukaan luettuina). Jäsenvaltioiden on valittava seuraavista tavoitteista (ne voivat valita useita tavoitteita; lisätavoitteet voidaan lisätä ja täsmentää kohdassa ”muu”):
Energiahuolto – uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen sähköntuotantoalalla; uusiutuvan energian käytön lisääminen lämmitys- ja jäähdytysalalla; siirtyminen vähemmän hiili-intensiivisiin polttoaineisiin; uusiutumattoman vähähiilisen energiatuotannon tehostaminen (ydinvoima); hävikin vähentäminen; tehokkuuden parantaminen energia-alalla ja energian muuntamisessa; hiilidioksidin talteenotto ja varastointi tai hiilidioksidin talteenotto ja käyttö; energiantuotannon hajapäästöjen torjunta; muu / energiahuolto.
Energian kulutus – rakennusten energiatehokkuuden parantaminen; laitteiden energiatehokkuuden parantaminen; palveluiden/palvelualan energiatehokkuuden parantaminen; energiatehokkuuden parantaminen teollisuuden loppukäyttöaloilla; kysynnän hallinta/vähentäminen; muu / energian kulutus.
Liikenne – ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen; siirtyminen joukkoliikenteeseen tai moottorittomaan liikenteeseen; vähähiiliset polttoaineet; sähköinen maantieliikenne; kysynnän hallinta/vähentäminen; liikennekäyttäytymisen parantaminen; liikenneinfrastruktuurin parantaminen; kansainvälisestä lento- tai meriliikenteestä aiheutuvien päästöjen vähentäminen; muu liikenne.
Teolliset prosessit – puhdistustekniikan asentaminen; teollisten prosessien hajapäästöjen torjunnan parantaminen; fluorattujen kaasujen valmistuksen valvonnan sekä hajapäästöjen ja käytöstä poistosta aiheutuvien päästöjen torjunnan parantaminen; fluorattujen kaasujen korvaaminen kaasuilla, joiden GWP-arvo on alhaisempi; muut teolliset prosessit.
Jätehuolto/jätteet – kysynnän hallinta/vähentäminen; kierrätyksen tehostaminen; metaanin (CH4) talteenotto ja käyttö; käsittelytekniikan parantaminen; kaatopaikkojen hallinnoinnin parantaminen; jätteiden polttaminen energiakäyttöön; jätevesihuoltojärjestelmien parantaminen; jätteiden kaatopaikoille sijoittamisen vähentäminen; muu jäte.
Maatalous – lannoitteiden/lannan käytön vähentäminen viljelysmaalla; muut viljelysmaan hoitoa parantavat toimet; eläintuotannon parantaminen; eläinperäisten jätteiden käsittelyn parantaminen; laidunmaiden tai ruohikkoalueiden hoitoa parantavat toimet; eloperäisen maan hoidon parantaminen; muu maatalous.
LULUCF – metsittäminen ja uudelleenmetsittäminen; hiilen säilyttäminen nykyisissä metsissä; puuntuotannon lisääminen nykyisissä metsissä, käytössä olevien puutuotteiden määrän lisääminen; metsänhoidon parantaminen; metsänhävityksen estäminen; suojautumisen tehostaminen luonnontuhoja vastaan; runsaasti kasvihuonekaasuja tuottavien raaka-aineiden ja materiaalien korvaaminen puutuotteilla; kosteikkojen ojituksen välttäminen ja uudelleenvettäminen; huonontuneen maaperän ennallistaminen; muu LULUCF.
Muu – Jäsenvaltioiden on esitettävä lyhyt kuvaus tavoitteesta.
(e) Määrällisistä tavoitteista jäsenvaltioiden on liitettävä mukaan vähintään luvut, yksiköt, päättymisvuosi ja perusvuosi. Määrällisten tavoitteiden on oltava täsmällisiä, mitattavia, saavutettavia, realistisia ja aikasidonnaisia.
(f) Jäsenvaltioiden on valittava seuraavan tyyppisistä toimista: taloudelliset toimet; verotusta koskevat toimet; vapaaehtoiset/neuvotellut sopimukset; sääntelytoimet; tiedotustoimet; koulutustoimet; tutkimustoimet; suunnittelutoimet; muut.
(g) Ilmoittakaa tässä vain kansallisella politiikalla toteutetut unionin politiikat tai tapaukset, joissa kansallisilla politiikoilla pyritään suoraan täyttämään unionin politiikkojen tavoitteet. Jäsenvaltioiden on valittava jokin politiikka taulukkomuodon sähköisessä versiossa esitetystä luettelosta tai valittava ”muu” ja ilmoitettava unionin politiikan nimi. Jäsenvaltioiden on valittava direktiivi (EU) 2016/2284, jos politiikka tai toimenpide on ilmoitettu kyseisen direktiivin nojalla.
(h) Jäsenvaltioiden on valittava seuraavista luokista: suunniteltu; hyväksytty; pantu täytäntöön; päättynyt. Politiikat ja toimenpiteet, jotka ovat päättyneet, on raportoitava mallissa vain, jos ne vaikuttavat tai niiden odotetaan edelleen vaikuttavan kasvihuonekaasupäästöihin.
(i) Jäsenvaltioiden on valittava seuraavista vaihtoehdoista ja annettava politiikan tai toimenpiteen täytäntöönpanosta vastaavien tahojen nimet (tahoja voidaan valita useampi kuin yksi): valtionhallinto; alueelliset yksiköt; paikallishallinto; yritykset/teollisuusjärjestöt; tutkimuslaitokset; muut tahot, joita ei mainita luettelossa.
(j) Jäsenvaltioiden on ilmoitettava politiikkojen ja toimenpiteiden edistymisen seurannassa ja arvioinnissa käytetyt indikaattorit yksikköineen sekä niiden arvot. Nämä arvot voivat olla joko jälki- tai ennakkoarvioinnin arvoja, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava, mitä vuotta tai mitä vuosia arvo koskee. Arvot voidaan ilmoittaa useiden indikaattoreiden ja vuosien osalta. Jäsenvaltioiden määrittämien tulosindikaattorien on oltava merkityksellisiä, hyväksyttyjä, uskottavia, selkeitä ja kestäviä.
Taulukko 2: Yksittäisten politiikkojen ja toimenpiteiden tai politiikka- ja toimenpidekokonaisuuksien ilmastonmuutosta hillitsevien vaikutusten ennakko- ja jälkiarviointien saatavilla olevat tulokset (a)
|
Politiikan tai toimenpiteen numero |
EU:n päästökauppajärjestelmän, LULUCF-sektorin ja/tai taakanjakoalojen päästöihin vaikuttava politiikka |
Ennakkoarviointi |
Jälkiarviointi (e) |
|||||||||||||||||||||||||
|
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset vuonna t (kt CO2-ekvivalenttia vuodessa) |
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset vuonna t + 5 (kt CO2-ekvivalenttia vuodessa) |
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset vuonna t + 10 (kt CO2-ekvivalenttia vuodessa) |
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset vuonna t + 15 (kt CO2-ekvivalenttia vuodessa) |
Selvitys hillintää koskevien arvioiden perusteista |
Tekijät, joihin politiikat ja toimenpiteet ovat vaikuttaneet |
Asiakirjatodisteet / arvion lähde, jos saatavilla (lisätkää hyperlinkki raporttiin, josta luku on saatu) |
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys (kt CO2-ekvivalenttia vuodessa) (b) |
Selvitys hillintää koskevien arvioiden perusteista |
Tekijät, joihin politiikat ja toimenpiteet ovat vaikuttaneet |
Asiakirjatodisteet /arvion lähde, jos saatavilla (lisätkää hyperlinkki raporttiin, josta luku on saatu) |
||||||||||||||||||
|
Päästökauppajärjestelmä |
Taakanjako |
LULUCF (c) |
Yhteensä (d) |
Päästökauppajärjestelmä |
Taakanjako |
LULUCF (c) |
Yhteensä (d) |
Päästökauppajärjestelmä |
Taakanjako |
LULUCF (c) |
Yhteensä (d) |
EU ETS |
ESR |
LULUCF (c) |
Yhteensä (d) |
Vuosi, jota vähennys koskee |
EU ETS |
ESD/ESR |
LULUCF (c) |
Yhteensä (d) |
||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lyhenteet: EU ETS = EU:n päästökauppajärjestelmä, ESR = taakanjakoasetus (EU) 2018/842, ESD = taakanjakopäätös N:o 406/2009/EY, LLULUCF = maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous.
Huomautukset:
(a) Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikki politiikat ja toimenpiteet tai politiikka- ja toimenpidekokonaisuudet, joista tällainen arviointi on saatavilla. Huomautus: t tarkoittaa ensimmäistä raportointivuoden jälkeistä vuotta, joka päättyy numeroon 0 tai 5.
(b) Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa jälkiarvioinnit useammalta kuin yhdeltä vuodelta; mahdollisuuksien mukaan olisi keskityttävä vuosiin, jotka päättyvät numeroon 0 tai 5.
(c) Kasvihuonekaasujen kasvaneet poistumat tai vähentyneet päästöt on ilmaistava positiivisena lukuna. Vähentyneet poistumat tai kasvaneet päästöt on ilmaistava negatiivisena lukuna.
(d) Tähän kenttään merkitään EU ETS- ja ESR-sektorien kokonaissumma, jos tiedossa ei ole, kuinka määrä jakaantuu EU ETS:n ja ESR:n kesken.
(e) Jälkiarviointeihin sisältyvät kaikki arvioinnit, jotka perustuvat täytäntöönpanokauden osien tai koko kauden tuloksiin.
Taulukko 3: Ilmastonmuutosta hillitsevien yksittäisten politiikkojen ja toimenpiteiden tai politiikka- ja toimenpidekokonaisuuksien saatavilla olevat ennakoidut ja toteutuneet kustannukset ja hyödyt (a)
|
Politiikan tai toimenpiteen numero |
Ennakoidut kustannukset ja hyödyt |
Toteutuneet kustannukset ja hyödyt |
||||||||||||||||||||
|
Vuosi tai vuodet, joiden osalta kustannukset on laskettu |
Bruttokustannukset euroina yhtä vähennettyä/sidottua CO2-ekvivalenttitonnia kohti |
Absoluuttiset bruttokustannukset vuodessa euroina |
Hyödyt (b) euroina yhtä vähennettyä/sidottua CO2-ekvivalenttitonnia kohti |
Absoluuttinen hyöty (b) vuodessa euroina |
Nettokustannukset euroina yhtä vähennettyä/sidottua CO2-ekvivalenttitonnia kohti |
Absoluuttiset nettokustannukset vuodessa euroina |
Vuosi, jolta hinnat ovat |
Kustannusarvioiden kuvaus (kustannusarvion perusta, arvioon sisältyvien kustannusten tyyppi, menetelmä) (c) |
Asiakirjatodisteet / arvion lähde (lisätkää hyperlinkki raporttiin, josta luku on saatu) |
Kuvaus muista hyödyistä kuin niistä, jotka liittyvät kasvihuonekaasujen vähentämiseen |
Vuosi tai vuodet, joiden osalta kustannukset on laskettu |
Bruttokustannukset euroina yhtä vähennettyä/sidottua CO2-ekvivalenttitonnia kohti |
Absoluuttiset bruttokustannukset vuodessa euroina |
Hyödyt (b) euroina yhtä vähennettyä/sidottua CO2-ekvivalenttitonnia kohti |
Absoluuttinen hyöty (b) vuodessa euroina |
Nettokustannukset euroina yhtä vähennettyä/sidottua CO2-ekvivalenttitonnia kohti |
Absoluuttiset nettokustannukset vuodessa euroina |
Vuosi, jolta hinnat ovat |
Kustannusarvioiden kuvaus (kustannusarvion perusta, arvioon sisältyvien kustannusten tyyppi, menetelmä) (c) |
Asiakirjatodisteet / arvion lähde (lisätkää hyperlinkki raporttiin, josta luku on saatu) |
Kuvaus muista hyödyistä kuin niistä, jotka liittyvät kasvihuonekaasujen vähentämiseen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Huomautukset:
(a) Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikki politiikat ja toimenpiteet tai politiikka- ja toimenpidekokonaisuudet, joista tällainen arviointi on saatavilla.
(b) Hyöty on ilmoitettava mallissa negatiivisena kustannuksena.
(c) Kuvauksessa on ilmoitettava huomioon otettujen kustannusten ja hyötyjen tyyppi, kustannusten ja hyötyjen arvioinnissa kuullut sidosryhmät, perustaso, johon kustannuksia ja hyötyjä verrataan, sekä käytetyt menetelmät.
LIITE XXV
Raportointi kansallisista ennusteista 38 artiklan mukaisesti
Taulukko 1a:
Kasvihuonekaasujen päästöennusteet kaasujen ja luokkien mukaan (1)
|
Luokka (2) |
Erikseen seuraavien osalta: CO2, CH4, N2O, SF6, NF3, (kt) ja HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, määrittelemättömät HFC- ja PFC-yhdisteiden seokset (kt CO2-ekv.) (3) |
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (kt CO2-ekv.) |
Päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat päästöt (kt CO2-ekv.) (4) |
Taakanjakoasetuksen (ESR) mukaiset päästöt (kt CO2-ekv.) (5) |
||||||||||||||||||||
|
|
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
Vuosi |
||||||||||||||||||||
|
|
ennusteen perusvuosi (6) |
t-5 (7) |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
ennusteen perusvuosi |
t-5 |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
ennusteen perusvuosi |
t-5 |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
ennusteen perusvuosi |
t-5 |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
|
Yhteensä ilman LULUCF-sektoria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteensä LULUCF-sektori mukaan lukien |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1. Energia |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A. Polttoaineiden poltto |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1. Energiateollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
a. Sähkön- ja lämmöntuotanto energiatoimialalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
b. Öljynjalostus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
c. Kiinteiden polttoaineiden tuotanto ja muu energia-alan teollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2. Teollisuus ja rakentaminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3. Liikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
a. Kotimaan lentoliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
b. Maantieliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
c. Rautatieliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
d. Kotimaan vesiliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
e. Muu liikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4. Muut sektorit |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
a. Kauppa, palvelut ja julkinen sektori |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
b. Kotitaloudet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
c. Maa-, metsä- ja kalatalous |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
5. Muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B. Polttoaineiden haihtumapäästöt |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1. Kiinteät polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2. Öljy ja maakaasu sekä muut energiantuotannon päästöt |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
C. Hiilidioksidin kuljetus ja varastointi |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2. Teollisuuden prosessit |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A. Mineraaliteollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
josta 2.A.1 (sementin tuotanto) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B. Kemianteollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
C. Metalliteollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
josta 2.C.1 (raudan ja teräksen tuotanto) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
D. Polttoaineiden ja liuottimien muu kuin energiakäyttö |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
E. Elektroniikkateollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
F. Otsonikerrosta heikentäville aineille vaihtoehtoisten tuotteiden käyttö (8) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
G. Muiden tuotteiden valmistus ja käyttö |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
H. Muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3. Maatalous |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A. Kotieläinten ruoansulatus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B. Lannan käsittely |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
C. Riisinviljely |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
D. Maatalousmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
E. Savannien kulotus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
F. Kasvintähteiden poltto pellolla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
G. Kalkitus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
H. Urean levitys |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4. Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF, ilmoitetut päästöt ja poistumat) (9) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A. Metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B. Viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
C. Ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
D. Kosteikot |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
E. Rakennettu alue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
F. Muu maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
G. Puutuotteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
H. Muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
I. Ilmansaastelaskeuma |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
J. Typen huuhtoutuminen ja valuminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
5. Jätteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
A. Kiinteiden jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
B. Kiinteiden jätteiden biologinen käsittely |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
C. Jätteiden polttaminen ja avopoltto |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
D. Jätevesien puhdistus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
E. Muu (täsmennettävä) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lisätiedot |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kansainvälisen liikenteen polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lentoliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vesiliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
CO2-päästöt biomassasta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Talteenotetut CO2-päästöt |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Epäsuorat CO2-päästöt (jos saatavilla) (10) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Huomautus: t tarkoittaa ensimmäistä raportointivuoden jälkeistä vuotta, joka päättyy numeroon 0 tai 5. Huomautukset: (1) Tietojen olisi oltava yhdenmukaisia tämän asetuksen 8 artiklan mukaisesti raportoitujen tietojen kanssa. (2) Merkintöjen käyttö: vuonna 2006 annetuissa IPCC:n kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevissa ohjeissa määriteltyjen käyttöehtojen osalta (luku 8: raportointia koskevat ohjeet ja taulukot) voidaan tarvittaessa käyttää merkintöjä ”IE” (sisällytetty muualle), ”NO” (ei esiinny), ”C” (luottamuksellinen) ja ”NA” (ei sovelleta), jos ennusteista ei saada tietoja tietyllä raportointitasolla (ks. IPCC:n ohjeet vuodelta 2006). Merkintää ”NE” (ei arvioitu) käytetään vain tilanteessa, jossa tietojen kerääminen jostain kansallisten päästöjen kokonaistason ja kehityssuunnan kannalta merkityksettömästä luokasta tai tietyn luokan kaasusta edellyttäisi kohtuuttomia ponnistuksia. Tällaisessa tilanteessa jäsenvaltion on lueteltava kaikki näistä syistä pois jätetyt luokat ja niihin kuuluvat kaasut sekä perusteltava niiden pois jättäminen päästöjen tai poistumien todennäköisellä määrällä sekä liitettävä luokkaan merkintä ”NE” (ei arvioitu) raportointitaulukoissa. (3) Määrittelemättömät HFC- ja PFC-yhdisteiden seokset ilmoitetaan ainoastaan, jos ennusteissa esiintyy päästöjä, joita ei ole mahdollista ilmoittaa HFC- tai PFC-yhdisteinä. (4) Direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvat päästöt. (5) Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat päästöt. (6) Tiedoissa on ilmoitettava, minkä yksittäisen inventaarion (vuosi ja versio) mukaan perusvuosi on määritelty. (7) Vuoden t-5 arvot ilmoitetaan vain, jos t-5 on myöhempi kuin ennusteen perusvuosi. (8) ODS = otsonikerrosta heikentävät aineet (ozone-depleting substances). (9) Raportoinnissa poistumien etumerkki on aina negatiivinen (-) ja päästöjen positiivinen (+). Jos kaikki taulukossa 1b vaaditut tiedot on ilmoitettu, tietoja ei tarvitse ilmoittaa tässä kohdassa. (10) Asetuksen (EU) 2918/841 2 artiklan 2 kohdan mukainen raportointi ilmansaastelaskeumista ja typen huuhtoutumisesta ja valumisesta tehdään vuodesta 2026 alkaen maankäyttöluokittain CRT-taulukon 4(I) mukaisesti. (11) Tässä taulukossa ilmoitetut ennustetut epäsuorat CO2-päästöt ovat osa ennustettujen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää (pois lukien ja mukaan lukien LULUCF), ja ne ilmoitetaan sellaisina, jos niistä on olemassa ennuste ja ne esitetään siinä erillään muista ilmoitetuista päästöistä. |
||||||||||||||||||||||||
Taulukko 1b:
Kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa ilmoitettuja LULUCF-sektorin kasvihuonekaasupäästöjä ja -poistumia koskevat ennusteet (ilmoitetaan, jos taulukkoa 5a ei ole täytetty kokonaan) ) ( 1)(2)
|
1 osa: LULUCF-sektorin kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat inventaarion ja tilinpitoluokan vastaavuustasolla |
|
Erikseen seuraavien osalta: CO2, CH4, N2O (kt CO2-ekv.) |
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (kt CO2ekv.) |
||||||||||||
|
Kasvihuonekaasujen lähteiden ja nielujen luokat |
Luokka taulukossa 1a |
LULUCF-asetuksen tilinpidon alaluokka (kuten taulukossa 5a) |
LULUCF-asetuksen tilinpidon luokka |
ennusteen perusvuosi (3) |
t-5 |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
ennusteen perusvuosi |
t-5 |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
|
4.A.1. Metsämaana pysyvä metsämaa |
4.A Metsämaa |
Metsämaana pysyvä metsämaa |
Hoidettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.A.2.1 Metsämaaksi muutettu viljelysmaa |
4.A Metsämaa |
Metsämaaksi muutettu viljelysmaa |
Metsitetty maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.A.2.2 Metsämaaksi muutetut ruohikkoalueet |
4.A Metsämaa |
Metsämaaksi muutetut ruohikkoalueet |
Metsitetty maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.A.2.3 Metsämaaksi muutetut kosteikot |
4.A Metsämaa |
Metsämaaksi muutettu kosteikko |
Metsitetty maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.A.2.4 Metsämaaksi muutettu rakennettu alue |
4.A Metsämaa |
Metsämaaksi muutettu rakennettu alue |
Metsitetty maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.A.2.5 Metsämaaksi muutettu muu maa |
4.A Metsämaa |
Metsämaaksi muutettu muu maa |
Metsitetty maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.B.1. Viljelysmaana pysyvä viljelysmaa |
4.B. Viljelysmaa |
Viljelysmaana pysyvä viljelysmaa |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.B.2.1 Viljelysmaaksi muutettu metsämaa |
4.B. Viljelysmaa |
Viljelysmaaksi muutettu metsämaa |
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.B.2.2 Viljelysmaaksi muutetut ruohikkoalueet |
4.B. Viljelysmaa |
Viljelysmaaksi muutetut ruohikkoalueet |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.B.2.3 Viljelysmaaksi muutetut kosteikot |
4.B. Viljelysmaa |
Viljelysmaaksi muutettu kosteikko |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.B.2.4 Viljelysmaaksi muutettu rakennettu alue |
4.B. Viljelysmaa |
Viljelysmaaksi muutettu rakennettu alue |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.B.2.5 Viljelysmaaksi muutettu muu maa |
4.B. Viljelysmaa |
Viljelysmaaksi muutettu muu maa |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.C.1. Ruohikkoalueina pysyvät ruohikkoalueet |
4.C. Ruohikkoalueet |
Ruohikkoalueina pysyvät ruohikkoalueet |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.C.2.1 Ruohikkoalueiksi muutettu metsämaa |
4.C. Ruohikkoalueet |
Ruohikkoalueiksi muutettu metsämaa |
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.C.2.2 Ruohikkoalueiksi muutettu viljelysmaa |
4.C. Ruohikkoalueet |
Ruohikkoalueiksi muutettu viljelysmaa |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.C.2.3 Ruohikkoalueiksi muutetut kosteikot |
4.C. Ruohikkoalueet |
Ruohikkoalueiksi muutetut kosteikot |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.C.2.4 Ruohikkoalueiksi muutettu rakennettu alue |
4.C. Ruohikkoalueet |
Ruohikkoalueiksi muutettu rakennettu alue |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.C.2.5 Ruohikkoalueiksi muutettu muu maa |
4.C. Ruohikkoalueet |
Ruohikkoalueiksi muutettu muu maa |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.1. Kosteikkoina pysyvät kosteikot |
4.D. Kosteikot |
Kosteikkona pysyvä kosteikko |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.1.1 Turvetuotantoalueeksi muutettu metsämaa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu metsämaa |
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.1.2 Turvetuotantoalueeksi muutettu viljelysmaa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu viljelysmaa |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.1.3 Turvetuotantoalueeksi muutetut ruohikkoalueet |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutetut ruohikkoalueet |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.1.4 Turvetuotantoalueeksi muutettu rakennettu alue |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu rakennettu alue |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.1.5 Turvetuotantoalueeksi muutettu muu maa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu muu maa |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.2.1 Tulvitetuiksi alueiksi muutettu metsämaa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu metsämaa |
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.2.2 Tulvitetuiksi alueiksi muutettu viljelysmaa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu viljelysmaa |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.2.3 Tulvitetuiksi alueiksi muutetut ruohikkoalueet |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutetut ruohikkoalueet |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.2.4 Tulvitetuiksi alueiksi muutettu rakennettu alue |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu rakennettu alue |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.2.5 Tulvitetuiksi alueiksi muutettu muu maa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu muu maa |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.3.1 Muiksi kosteikoiksi muutettu metsämaa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu metsämaa |
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.3.2 Muiksi kosteikoiksi muutettu viljelysmaa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu viljelysmaa |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.3.3 Muiksi kosteikoiksi muutetut ruohikkoalueet |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutetut ruohikkoalueet |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.3.4 Muiksi kosteikoiksi muutettu rakennettu alue |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu rakennettu alue |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D.2.3.5 Muiksi kosteikoiksi muutettu muu maa |
4.D. Kosteikot |
Kosteikoksi muutettu muu maa |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.E.1. Rakennettuna alueena pysyvä rakennettu alue |
4.E. Rakennettu alue |
ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.E.2.1 Rakennetuksi alueeksi muutettu metsämaa |
4.E. Rakennettu alue |
Rakennetuksi alueeksi muutettu metsämaa |
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.E.2.2 Rakennetuksi alueeksi muutettu viljelysmaa |
4.E. Rakennettu alue |
Rakennetuksi alueeksi muutettu viljelysmaa |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.E.2.3 Rakennetuksi alueeksi muutetut ruohikkoalueet |
4.E. Rakennettu alue |
Rakennetuksi alueeksi muutetut ruohikkoalueet |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.E.2.4 Rakennetuksi alueeksi muutettu kosteikko |
4.E. Rakennettu alue |
Rakennetuksi alueeksi muutettu kosteikko |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.E.2.5 Rakennetuksi alueeksi muutettu muu maa |
4.E. Rakennettu alue |
ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.F.1. Muuna maana pysyvä muu maa |
4.F. Muu maa |
ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.F.2.1 Muuksi maaksi muutettu metsämaa |
4.F. Muu maa |
Muuksi maaksi muutettu metsämaa |
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.F.2.2 Muuksi maaksi muutettu viljelysmaa |
4.F. Muu maa |
Muuksi maaksi muutettu viljelysmaa |
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.F.2.3 Muuksi maaksi muutetut ruohikkoalueet |
4.F. Muu maa |
Muuksi maaksi muutetut ruohikkoalueet |
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.F.2.4 Muuksi maaksi muutetut kosteikot |
4.F. Muu maa |
Muuksi maaksi muutettu kosteikko |
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.F.2.5 Muuksi maaksi muutettu rakennettu alue |
4.F. Muu maa |
ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.G Puutuotteet, joista: hoidetun metsämaan puutuotteet |
4.G. Puutuotteet |
Hoidetun metsämaan puutuotteet |
Puutuotteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.G Puutuotteet, joista: metsitetyn maan puutuotteet |
4.G. Puutuotteet |
Metsitetyn maan puutuotteet |
Puutuotteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.G Puutuotteet, joista: metsäkatoalueiden puutuotteet |
4.G. Puutuotteet |
ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.G Puutuotteet, joista: muusta maasta peräisin olevat puutuotteet |
4.G. Puutuotteet |
ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.H. Muu (täsmennettävä) |
4.H. Muu |
ei kirjata asetuksen (EU) 2018/841 nojalla |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Taulukko 1b, 2 osa: taulukon 1a yhteenveto (automaattisesti laskettu) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
Erikseen seuraavien osalta: CO2, CH4, N2O (kt CO2-ekv.) |
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (kt CO2-ekv.) |
||||||||||
|
|
Kasvihuonekaasujen lähteiden ja nielujen luokat (Kuten taulukko 1a) |
|
|
ennusteen perusvuosi |
t-5 |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
ennusteen perusvuosi |
t-5 |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
|
|
4.A. Metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.B. Viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.C. Ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.D. Kosteikot |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.E. Rakennettu alue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.F. Muu maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.G. Puutuotteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.H. Muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Taulukko 1b, 3 osa: taulukon 5a yhteenveto (automaattisesti laskettu) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
Erikseen seuraavien osalta: CO2, CH4, N2O (kt CO2-ekv.) |
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (kt CO2-ekv.) |
||||||||||
|
|
|
|
LULUCF-asetuksen tilinpidon luokka |
ennusteen perusvuosi |
t-5 |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
ennusteen perusvuosi |
t-5 |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
|
|
|
|
Metsitetty maa yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsäkatoalueet yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hoidettu viljelysmaa yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hoidetut ruohikkoalueet yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hoidettu metsämaa yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hoidettu kosteikko yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puutuotteet yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kirjaamattomat yht. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Huomautus: t tarkoittaa ensimmäistä raportointivuoden jälkeistä vuotta, joka päättyy numeroon 0 tai 5. Huomautukset: (1) Vuosittainen raportointi on vapaaehtoista vuoteen t-10 saakka. (2) Päästöt ilmaistaan positiivisina ja poistumat negatiivisina arvoina. (3) Vuoden t-5 arvot ilmoitetaan vain, jos t-5 on myöhempi kuin ennusteen perusvuosi. |
|||||||||||||||
Taulukko 2:
Politiikkojen ja toimenpiteiden ennustetun edistymisen seurannassa ja arvioinnissa mahdollisesti käytetyt indikaattorit
|
Indikaattori (1) /osoittaja/nimittäjä |
Yksikkö |
Ohjeet/määritelmät |
Ohjeet/lähde |
Indikaattoria käytetty (kyllä/ei) |
Ennuste, jossa otetaan huomioon nykyiset toimenpiteet (WEM) |
Ennuste, jossa otetaan huomioon lisätoimenpiteet (WAM) |
||||||||
|
Perusvuosi |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
Perusvuosi |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
|||||
|
Koko talouden hiili-intensiteetti |
tCO2-ekv./GDP |
euroa (2016); Hiili-intensiteetti lasketaan Eurostatin määrittelemän BKT:n perusteella |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kotimaisen sähkön ja lämmön tuotannon kasvihuonekaasuintensiteetti |
tCO2/MWh |
Sähkön ja lämmön kokonaistuotanto megawattitunteina Eurostatin määritelmien mukaisesti |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Energian loppukulutuksen kasvihuonekaasuintensiteetti sektoreittain |
|
|
||||||||||||
|
Teollisuus |
tCO2-ekv./toe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kotitaloudet |
tCO2-ekv./toe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Palvelusektori |
tCO2-ekv./toe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Liikenne |
tCO2-ekv./toe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Matkustajaliikenne (jos saatavilla) |
tCO2-ekv./toe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Rahtiliikenne (jos saatavilla) |
tCO2-ekv./toe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lisätkää rivi kutakin muuta indikaattoria kohden |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Huomautus: t tarkoittaa ensimmäistä raportointivuoden jälkeistä vuotta, joka päättyy numeroon 0 tai 5. Huomautukset: (1) Lisätkää rivi kutakin ennusteissa käytettyä indikaattoria kohden. |
||||||||||||||
Taulukko 3:
Raportointi ennusteita varten mahdollisesti käytetyistä parametreistä/muuttujista (1) (2)
|
Käytetty parametri (3) (WEM-skenaario) |
|
Vuosi |
Arvot |
Oletusyksikkö |
|
|
|
Sektorikohtaiset ennusteet, joissa parametriä on käytetty (6) |
|
||||||||||||||||
|
Parametri / ennusteiden muuttuva osa (7) |
Perusvuosi = viitevuosi |
Perusvuosi = viitevuosi |
t - 5 |
t |
t + 5 |
t + 10 |
t + 15 |
Tietolähde |
Tietolähteen julkaisuvuosi |
Tietolähteen julkaisuvuosi |
1.A:1 Energiateollisuus |
1:A:2 Teollisuus ja rakentaminen |
1:A:3 Liikenne, pois lukien 1:A:3:a Kotimaan lentoliikenne |
1:A:4:a Kauppa, palvelut ja julkinen sektori |
1:A:4:b Kotitaloudet |
1B Polttoaineiden haihtumapäästöt |
2 Teollisuuden prosessit ja tuotteiden käyttö |
3 Maatalous |
4 LULUCF |
5 Jätteet |
Kansainvälinen lentoliikenne EU:n päästökauppajärjestelmässä 1:A:3:a | Kotimaan lentoliikenne |
Huomautukset (ohjeeksi) |
|||
|
1. Yleiset parametrit ja muuttujat |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Väkiluku |
|
|
|
|
|
|
|
|
Lukumäärä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Bruttokansantuote (BKT) |
Reaalinen kasvuaste |
|
|
|
|
|
|
|
|
% |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) (8) |
|
Kiinteinä hintoina miljoonaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Bruttoarvonlisäys yhteensä |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa euroa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Bruttoarvonlisäys – maatalous |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa euroa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Bruttoarvonlisäys – rakentaminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa euroa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Bruttoarvonlisäys – palvelut |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa euroa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Bruttoarvonlisäys – energia-ala |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa euroa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Bruttoarvonlisäys – teollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa euroa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Kotitalouksien määrä |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kotitalouksien koko |
|
|
|
|
|
|
|
|
asukkaita/kotitalous |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa vuodessa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Matkustajakilometrien määrä (kaikki liikennemuodot) |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa mkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Matkustajakilometrien lukumäärä – maantieliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa mkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
josta julkisella liikenteellä |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa mkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
josta yksityisautolla |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa mkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
josta moottoripyörällä |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa mkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
josta linja-autolla |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa mkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Matkustajakilometrien lukumäärä – rautatieliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa tkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Matkustajakilometrien määrä – kotimaan lentoliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa tkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Matkustajakilometrien määrä – kansainvälinen lentoliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa tkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Matkustajakilometrien määrä – kotimaan vesiliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa tkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tavaraliikenteen tonnikilometrit (kaikki liikennemuodot) |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa tkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tavaraliikenteen tonnikilometrit – maantieliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa tkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tavaraliikenteen tonnikilometrit – rautatieliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa tkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tavaraliikenteen tonnikilometrit – kotimaan lentoliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa tkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tavaraliikenteen tonnikilometrit – kansainvälinen lentoliikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa tkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tavaraliikenteen tonnikilometrit – kotimaan vesiliikenne (sisävesiliikenne ja kansallinen meriliikenne) |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa tkm |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kansainväliset polttoaineiden (tukku)tuontihinnat |
Hiili |
|
|
|
|
|
|
|
|
joko euroa/GJ |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016); ilmoittakaa, onko komission suositusta noudatettu; lämpöarvojen osalta käytetään Eurostatin julkaisemia arvoja |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
tai euroa/toe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
|
Raakaöljy |
|
|
|
|
|
|
|
|
joko euroa/GJ |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016); ilmoittakaa, onko komission suositusta noudatettu |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
tai euroa/toe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
|
Maakaasu |
|
|
|
|
|
|
|
|
joko euroa/GJ |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016); ilmoittakaa, onko komission suositusta noudatettu; lämpöarvojen osalta käytetään Eurostatin julkaisemia arvoja |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
tai euroa/toe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|||
|
Hiilen hinta EU:n päästökauppajärjestelmässä |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/päästöoikeus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016); ilmoittakaa, onko komission suositusta noudatettu |
|
|
Euron vaihtokurssit tarvittaessa (euroalueeseen kuulumattomat maat) |
|
|
|
|
|
|
|
|
euro/ valuutta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Yhdysvaltain dollarin vaihtokurssit tarvittaessa |
|
|
|
|
|
|
|
|
USD/ valuutta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
USD (2016) |
|
|
Lämmitystarveluku |
|
|
|
|
|
|
|
|
Lukumäärä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jäähdytystarveluku |
|
|
|
|
|
|
|
|
Lukumäärä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2. Energiataseet ja indikaattorit |
|
|
lämpöarvojen osalta käytetään Eurostatin julkaisemia arvoja |
||||||||||||||||||||||
|
2.1 Energiahuolto |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Kotimainen tuotanto polttoaineryhmittäin (yhteensä) |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kiinteät polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Öljy |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maakaasu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ydinvoima |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uusiutuvat energialähteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jätteet ja muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sähkön nettotuonti |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kotimainen energian kokonaiskulutus polttoaineryhmittäin (yhteensä) |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kiinteät fossiiliset polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Raakaöljy ja öljytuotteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maakaasu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ydinenergia |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sähkö |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lämpöenergia |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uusiutuvat energialähteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jätteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2.2 Sähkö ja lämpö |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Sähkön kokonaistuotanto (yhteensä) |
|
|
|
|
|
|
|
|
GWh |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ydinenergia |
|
|
|
|
|
|
|
|
GWh |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kiinteät polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
GWh |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Öljy (ml. jalostamokaasu) |
|
|
|
|
|
|
|
|
GWh |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maakaasu (ml. johdetut kaasut) |
|
|
|
|
|
|
|
|
GWh |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uusiutuvat energialähteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
GWh |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut polttoaineet (vety, metanoli) |
|
|
|
|
|
|
|
|
GWh |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lämpövoimaloiden lämmöntuotanto |
|
|
|
|
|
|
|
|
GWh |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteistuotantolaitosten lämmöntuotanto, mukaan lukien teollisuusprosessien lämmön talteenotto |
|
|
|
|
|
|
|
|
GWh |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2.3 Muuntosektori |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Lämpövoimaloiden polttoainepanos |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kiinteät polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Öljy |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kaasu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Polttoainepanos muihin muuntoprosesseihin |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2.4 Energian kulutus |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Energian loppukulutus |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kiinteät polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Öljy |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kaasu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sähkö |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lämpöenergia |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uusiutuva energia |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
josta ympäristöstä saatavaa lämpöä |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Teollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kiinteät polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Öljy |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kaasu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sähkö |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lämpö |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uusiutuva energia |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kotitaloudet |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kiinteät polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Öljy |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kaasu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sähkö |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lämpö |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uusiutuva energia |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Palvelusektori |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kiinteät polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Öljy |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kaasu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sähkö |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lämpö |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uusiutuva energia |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maatalous/Metsätalous |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Liikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kiinteät polttoaineet |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Öljy |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kaasu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sähkö |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lämpö |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uusiutuva energia |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
josta matkustajaliikenteen osuus (jos saatavilla) |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
josta rahtiliikenteen osuus (jos saatavilla) |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
josta kansainvälisen lentoliikenteen osuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muu |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Loppukulutus, muu kuin energiakäyttö |
|
|
|
|
|
|
|
|
ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2.5 Hinnat |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Sähkön hinnat käyttösektorityypin mukaan |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Kotitaloudet |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/MWh |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Teollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/MWh |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Palvelusektori |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/MWh |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Polttoaineiden kansalliset vähittäishinnat (veroineen, lähteittäin ja sektoreittain) |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Hiili, teollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Hiili, kotitaloudet |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Kevyt polttoöljy, teollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Kevyt polttoöljy, kotitaloudet |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Dieselöljy, liikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Dieselöljy, yksilöliikenne (jos saatavilla) |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Dieselöljy, julkinen liikenne (jos saatavilla) |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Bensiini, liikenne |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Bensiini, yksilöliikenne (jos saatavilla) |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Bensiini, julkinen liikenne (jos saatavilla) |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Maakaasu, teollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
Maakaasu, kotitaloudet |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/ktoe |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa (2016) |
|
|
3. Muihin kuin hiilidioksidipäästöihin liittyvät parametrit |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
3.1 Maatalous |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Kotieläimet |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Lypsykarja |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta päätä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut naudat kuin lypsykarja |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta päätä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lampaat |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta päätä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Siat |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta päätä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Siipikarja |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta päätä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Keinolannoitteiden käytöstä aiheutuva typpipanos |
|
|
|
|
|
|
|
|
kt typpeä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lannan käytöstä aiheutuva typpipanos |
|
|
|
|
|
|
|
|
kt typpeä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Typpeä sitovien viljelykasvien sitoma typpi |
|
|
|
|
|
|
|
|
kt typpeä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maaperään palautettuihin kasvintähteisiin sisältyvä typpi |
|
|
|
|
|
|
|
|
kt typpeä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viljellyn eloperäisen maaperän pinta-ala |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3.2 Jätteet |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Kiinteän yhdyskuntajätteen tuotanto |
|
|
|
|
|
|
|
|
t |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kaatopaikoille vietävä kiinteä yhdyskuntajäte |
|
|
|
|
|
|
|
|
t |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Talteenotetun metaanin osuus kaikesta kaatopaikkojen tuottamasta metaanista |
|
|
|
|
|
|
|
|
% |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4. LULUCF |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
4.1 Hoidettu metsämaa |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Puun korjuu metsästä energiakäyttöön |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta kuutiometriä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puun korjuu metsästä muuhun kuin energiakäyttöön |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta kuutiometriä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsän kasvu |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta kuutiometriä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsätuhot sisältyvät mallinnukseen |
|
|
|
|
|
|
|
|
Kyllä/ei |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsämaana pysyvä metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.2 Metsitetty maa |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Puun korjuu metsästä energiakäyttöön |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta kuutiometriä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puun korjuu metsästä muuhun kuin energiakäyttöön |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta kuutiometriä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsän kasvu |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta kuutiometriä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsämaaksi muutettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsämaaksi muutetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsämaaksi muutetut kosteikot |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsämaaksi muutettu rakennettu alue |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsämaaksi muutettu muu maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.3 Metsäkatoalue |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Viljelysmaaksi muutettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruohikkoalueiksi muutettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kosteikoiksi muutettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Rakennetuksi alueeksi muutettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muuksi maaksi muutettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.4 Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Viljelysmaana pysyvä viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viljelysmaaksi muutetut ruohikkoalueet, kosteikot, rakennettu alue tai muu maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kosteikoksi, rakennetuksi alueeksi tai muuksi maaksi (ei kuitenkaan metsämaaksi) muutettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.5 Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Ruohikkoalueina pysyvät ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruohikkoalueiksi muutettu viljelysmaa, kosteikot, rakennettu alue tai muu maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kosteikoksi, rakennetuksi alueeksi tai muuksi maaksi muutetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.6 Hoidettu kosteikko |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Kosteikkona pysyvä kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kosteikoksi muutettu rakennettu alue tai muu maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Rakennetuksi alueeksi tai muuksi maaksi muutettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
tuhatta hehtaaria |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
4.7 Puutuotteet |
|
|
|||||||||||||||||||||||
|
Puutuotteissa olevan hiilivaraston kasvu (4) |
|
|
|
|
|
|
|
|
kt hiiltä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puutuotteissa olevan hiilivaraston vähentyminen (4) |
|
|
|
|
|
|
|
|
kt hiiltä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puutuotteiden puoliintumisaika (5) |
|
|
|
|
|
|
|
|
vuotta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
5. Muut parametrit ja muuttujat |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tärkeimpien asiaankuuluvien teknologioiden osalta käytetyt teknologiakustannuksia koskevat oletukset: Lisätkää rivi kutakin asiaankuuluvaa teknologiaa kohden |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lisätkää rivi kutakin muuta merkityksellistä parametriä kohden |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Huomautus: t tarkoittaa ensimmäistä raportointivuoden jälkeistä vuotta, joka päättyy numeroon 0 tai 5. Huomautukset: (1) Lisätkää taulukon loppuun rivi kutakin ennusteissa käytettyä maakohtaista parametriä varten. Huom. Parametreihin sisältyvät tässä myös muuttujat, koska jotkin luetelluista parametreistä voivat olla muuttujia tietyissä käytetyissä ennustevälineissä riippuen siitä, mitä mallia käytetään. (2) Ainoastaan ne parametrit/muuttujat on ilmoitettava, jotka ovat osa ennusteita (joko syötettäviä tai ennusteista johdettavia tietoja). (3) Merkintöjen käyttö: Tarvittaessa voidaan käyttää merkintöjä IE (sisällytetty muualle), NO (ei esiinny), C (luottamuksellinen), NA (ei sovelleta) ja NE (ei arvioitu/ei käytetä). Merkintää NE (ei arvioitu) käytetään vain tilanteessa, jossa ehdotettua parametriä ei käytetä syötettävissä tiedoissa eikä siitä raportoida jäsenvaltioiden ennusteiden yhteydessä. Huomautus: t tarkoittaa ensimmäistä raportointivuoden jälkeistä vuotta, joka päättyy numeroon 0 tai 5. (4) Voi sisältää hoidetusta metsämaasta ja metsitetystä maasta peräisin olevia puutuotteita. (5) Ilmoittakaa puutuotteiden tyypit alla olevilla riveillä (kohdassa ”Lisätkää rivi kutakin muuta merkityksellistä parametriä kohden”). (6) Merkitkää kyllä/ei. (7) Täsmentäkää eri sektorikohtaisissa malleissa käytettyjen parametrien muut eri arvot. (8) Rahamääräisten arvojen ilmaisemisessa käytettyyn perusvuoteen mahdollisesti tehtävät muutokset perustuvat komission tämän asetuksen 38 artiklan 3 kohdan mukaisesti antamiin suosituksiin tärkeimpien kansainvälisesti määriteltyjen parametrien arvojen yhdenmukaistamisesta. |
|||||||||||||||||||||||||
Taulukko 4:
Mallin perustiedot
|
Mallin nimi (lyhenne) |
|
|
Mallin täydellinen nimi |
|
|
Mallin versio ja tila |
|
|
Viimeisimmän tarkistuksen päivämäärä |
|
|
Mallin kuvauksen URL-osoite |
|
|
Mallin tyyppi |
|
|
Yhteenveto |
|
|
Tarkoitettu sovellusala |
|
|
Tärkeimpien syöttötietoluokkien ja tietolähteiden kuvaus |
|
|
Validointi ja arviointi |
|
|
Tuotosmäärät |
|
|
Mallin kattamat kasvihuonekaasut |
|
|
Sektorikohtainen kattavuus |
|
|
Maantieteellinen kattavuus |
|
|
Ajallinen kattavuus (esim. ajalliset vaiheet, aikajänne) |
|
|
Muut mallit, jotka ovat vuorovaikutuksessa tämän mallin kanssa, ja vuorovaikutuksen tyyppi (esim. tuottaa tietoa tähän malliin, käyttää tästä mallista saatua tietoa) |
|
|
Panokset muista malleista |
|
|
Tiedot ennusteiden ja käytettyjen mallien pohjana käytetystä arvioinnista ja teknisistä raporteista |
|
|
Mallin rakenne (jos käytätte kaaviota, lisätkää se raportointimalliin) |
|
|
Huomautuksia tai muita merkityksellisiä tietoja |
|
|
Huomautukset: Jäsenvaltiot voivat jäljentää tämän taulukon raportoidakseen lisätietoja kasvihuonekaasujen päästöennusteiden laatimisessa käytetyistä yksittäisistä malleista tai osamalleista. |
|
Taulukko 5a:
LULUCF-sektorin raportoituja päästöjä ja poistumia koskevat ennusteet asetuksessa (EU) N:o 2018/841 määriteltyjen kaasujen ja tilinpitoluokkien mukaan jaoteltuina
(ilmoitetaan vain, jos taulukkoa 1b ei ole täytetty kokonaan)
|
Luokka |
CO2(kt) |
CH4(kt) |
N2O(kt) |
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (kt CO2-ekv.) |
||||||||||||||||||||
|
|
ennusteen perusvuosi |
t-5 (2) |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
ennusteen perusvuosi |
t-5 |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
ennusteen perusvuosi |
t-5 |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
ennusteen perusvuosi |
t-5 |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
|
Hoidettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsämaana pysyvä metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsitetty maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsämaaksi muutettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsämaaksi muutetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsämaaksi muutettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsämaaksi muutettu rakennettu alue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsämaaksi muutettu muu maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsäkatoalue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viljelysmaaksi muutettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruohikkoalueiksi muutettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kosteikoksi muutettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Rakennetuksi alueeksi muutettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muuksi maaksi muutettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viljelysmaana pysyvä viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viljelysmaaksi muutetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viljelysmaaksi muutettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viljelysmaaksi muutettu rakennettu alue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viljelysmaaksi muutettu muu maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kosteikoksi muutettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Rakennetuksi alueeksi muutettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muuksi maaksi muutettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruohikkoalueina pysyvät ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruohikkoalueiksi muutettu viljelysmaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruohikkoalueiksi muutetut kosteikot |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruohikkoalueiksi muutettu rakennettu alue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruohikkoalueiksi muutettu muu maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kosteikoksi muutetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Rakennetuksi alueeksi muutetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muuksi maaksi muutetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hoidettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kosteikkona pysyvä kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kosteikoksi muutettu rakennettu alue |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kosteikoksi muutettu muu maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Rakennetuksi alueeksi muutettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muuksi maaksi muutettu kosteikko |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Puutuotteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hoidettu metsämaa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Metsitetty maa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Huomautus: t tarkoittaa ensimmäistä raportointivuoden jälkeistä vuotta, joka päättyy numeroon 0 tai 5. |
||||||||||||||||||||||||
Taulukko 5b:
Päästöjä ja poistumia koskevat ennusteet LULUCF-sektorin osalta asetuksen (EU) 2018/841 mukaisesti sekä taakanjaon piiriin kuuluvien sektorien osalta asetuksen (EU) N:o 2018/842 mukaisesti (1) (2)
|
Luokka |
2021–2025 |
2026–2029 |
2030 |
|
|
Kumulatiiviset päästöt/poistumat yhteensä (kt CO2ekv.) |
Kumulatiiviset päästöt/poistumat yhteensä (kt CO2ekv.) |
Kumulatiiviset päästöt/poistumat yhteensä (kt CO2ekv.) |
|
Taakanjaon piiriin kuuluvat sektorit (3) |
|
|
|
|
LULUCF: Metsitetty maa |
|
|
|
|
LULUCF: Metsäkatoalue |
|
|
|
|
LULUCF: Hoidettu viljelysmaa |
|
|
|
|
LULUCF: Hoidetut ruohikkoalueet |
|
|
|
|
LULUCF: Hoidettu metsämaa, ml. puutuotteet |
|
|
|
|
LULUCF: Hoidettu metsämaa, ml. puutuotteet, oletuksena välitön hajoaminen |
|
|
|
|
LULUCF: Hoidettu kosteikko (4) |
|
|
|
|
Yhteensä |
|
|
|
|
Huomautukset: (1) LULUCF-sektorin tilinpitoluokat määritellään asetuksessa (EU) 2018/841. (2) Kirjatut LULUCF-sektorin hoidettua metsämaata koskevat päästöt ovat raportoituja päästöjä/poistumia verrattuna vertailutasoon ja ne lasketaan asetuksen (EU) 2018/841 8 artiklan mukaisesti. Tällaisten kirjattujen arvojen ilmoittaminen on pakollista ainoastaan, kun sovelletaan asetuksen (EU) 2018/841 8 artiklan 8 ja 9 kohdan mukaan annetussa delegoidussa säädöksessä määritettyjä metsien vertailutasoja kyseessä olevalla jaksolla (2021–2025). (3) Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat päästöt. (4) Jäsenvaltioiden, jotka eivät aio valita tätä luokkaa mukaan kauden 2021–2025 tilinpitoon, on käytettävä kyseisellä kaudella merkintää ”ei valittu”. |
|||
Taulukko 6
Herkkyysanalyysin tulokset (toimitetaan erikseen kunkin lasketun herkkyysskenaarion osalta)
|
Luokka |
Kasvihuonekaasupäästöt/-poistumat (kt CO2-ekv.) |
|||||
|
|
ennusteen perusvuosi |
t-5 |
t |
t+5 |
t+10 |
t+15 |
|
Yhteensä ilman LULUCF-sektoria |
|
|
|
|
|
|
|
Kiinteistä laitoksista peräisin olevat päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat päästöt/poistumat yhteensä |
|
|
|
|
|
|
|
Taakanjaon piiriin kuuluvat sektorit yhteensä |
|
|
|
|
|
|
|
LULUCF (ilmoitettu) |
|
|
|
|
|
|
|
Lisätkää tarvittaessa rivejä muita merkityksellisiä sektoreita/luokkia varten |
|
|
|
|
|
|
|
Huomautus: t tarkoittaa ensimmäistä raportointivuoden jälkeistä vuotta, joka päättyy numeroon 0 tai 5. |
||||||
Taulukko 7
Keskeiset parametrit, joita varioitiin herkkyysanalyysissä
(Toimittakaa erikseen jokaisen lasketun herkkyysskenaarion osalta.) Täyttäkää vain ne parametrit, joita varioitiin kyseisessä skenaariossa.
|
Parametrin arvot herkkyysskenaariossa |
|
Vuosi |
Arvot |
Oletusyksikkö |
|
||||||
|
Varioitu parametri (1) |
Perusvuosi = viitevuosi |
Perusvuosi = viitevuosi |
t- 5 |
t |
t + 5 |
t + 10 |
t + 15 |
Huomautukset (ohjeeksi) |
|||
|
Yleiset parametrit ja muuttujat |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Väkiluku |
|
|
|
|
|
|
|
|
Lukumäärä |
|
|
|
Bruttokansantuote (BKT) |
Reaalinen kasvuaste |
|
|
|
|
|
|
|
|
% |
|
|
Kiinteinä hintoina |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa euroa |
euroa (2016)(2) |
|
|
Bruttoarvonlisäys yhteensä |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa euroa |
euroa (2016) |
|
|
Bruttoarvonlisäys – maatalous |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa euroa |
euroa (2016) |
|
|
Bruttoarvonlisäys – rakentaminen |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa euroa |
euroa (2016) |
|
|
Bruttoarvonlisäys – palvelut |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa euroa |
euroa (2016) |
|
|
Bruttoarvonlisäys – energia-ala |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa euroa |
euroa (2016) |
|
|
Bruttoarvonlisäys – teollisuus |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa euroa |
euroa (2016) |
|
|
Kansainväliset polttoaineiden (tukku)tuontihinnat |
Hiili |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/GJ |
euroa (2016) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/toe |
euroa (2016) |
|
|
Raakaöljy |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/GJ |
euroa (2016) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/toe |
euroa (2016) |
|
|
Maakaasu |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/GJ |
euroa (2016) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/toe |
euroa (2016) |
|
|
Hiilen hinta EU:n päästökauppajärjestelmässä |
|
|
|
|
|
|
|
|
euroa/päästöoikeus |
euroa (2016) |
|
|
Lämmitystarveluku |
|
|
|
|
|
|
|
|
Lukumäärä |
|
|
|
Jäähdytystarveluku |
|
|
|
|
|
|
|
|
Lukumäärä |
|
|
|
Matkustajakilometrien määrä (kaikki liikennemuodot) |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa mkm |
|
|
|
Tavaraliikenteen tonnikilometrit (kaikki liikennemuodot) |
|
|
|
|
|
|
|
|
miljoonaa tkm |
|
|
|
(Lisätkää rivejä muita varioituja parametrejä varten) |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Huomautus: t tarkoittaa ensimmäistä raportointivuoden jälkeistä vuotta, joka päättyy numeroon 0 tai 5. Huomautus: lisätkää muita varioituja parametrejä koskevat rivit taulukon loppuun. Jos parametriä ei ole varioitu, jättäkää sitä koskeva rivi tyhjäksi. (1) Merkitkää kyllä/ei. (2) Rahamääräisten arvojen ilmaisemisessa käytettyyn perusvuoteen mahdollisesti tehtävät muutokset perustuvat komission tämän asetuksen 38 artiklan 3 kohdan mukaisesti antamiin suosituksiin tärkeimpien kansainvälisesti määriteltyjen parametrien arvojen yhdenmukaistamisesta. |
|||||||||||