02017R1004 — FI — 14.07.2021 — 001.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/1004,

annettu 17 päivänä toukokuuta 2017,

kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 kumoamisesta

(uudelleenlaadittu)

(EUVL L 157 20.6.2017, s. 1)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1139, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021,

  L 247

1

13.7.2021



▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/1004,

annettu 17 päivänä toukokuuta 2017,

kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 kumoamisesta

(uudelleenlaadittu)



I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi tällä asetuksella annetaan säännöt kalatalousalaa koskevien biologisten, ympäristöä koskevien, teknisten ja sosioekonomisten tietojen keruusta ja hallinnasta, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklassa säädetään.
2.  
Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot kerätään vain, jos niiden keruuseen ei velvoiteta muissa unionin säädöksissä kuin tässä asetuksessa.
3.  
Niiden kalastuksenhoidon kannalta välttämättömien tietojen osalta, jotka kerätään unionin muiden säädösten nojalla, tällä asetuksella määritellään ainoastaan kyseisten tietojen käyttöä ja toimittamista koskevat säännöt.

2 artikla

Tietosuoja

Tämän asetuksen nojalla kerättyjen tietojen käsittelyn, hallinnan ja käytön on tarvittaessa oltava direktiivin 95/46/EY ja asetusten (EY) N:o 45/2001 ja (EY) N:o 223/2009 mukaista, eikä niiden käsittely, hallinta ja käyttö saa vaikuttaa kyseisten säädösten soveltamiseen.

3 artikla

Määritelmät

Tätä asetusta sovellettaessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa tarkoitettuja määritelmiä. Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1) 

’kalatalousalalla’ tarkoitetaan kaupalliseen kalastukseen, virkistyskalastukseen, vesiviljelyyn ja kalastustuotteiden jalostusteollisuuteen liittyviä toimia;

2) 

’virkistyskalastuksella’ tarkoitetaan muuta kuin kaupallista kalastustoimintaa, jossa meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään virkistys-, matkailu- tai urheilutarkoituksiin;

3) 

’merialueella’ tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 2 kohdassa vahvistettua maantieteellistä aluetta, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen perustamaa aluetta tai 9 artiklan 11 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä määriteltyä aluetta;

4) 

’perustiedoilla’ tarkoitetaan yksittäisiin aluksiin, luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin tai yksittäisiin näytteisiin liittyviä tietoja;

5) 

’metatiedoilla’ tarkoitetaan tietoja, jotka tarjoavat laadullista ja määrällistä tietoa kerätyistä perustiedoista;

6) 

’yksilöimättömillä tiedoilla’ tarkoitetaan perustietoihin perustuvia tietoja sellaisessa muodossa, ettei luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä voida niistä tunnistaa suoraan tai välillisesti;

7) 

’yhdistetyillä tiedoilla’ tarkoitetaan perustiedoista tai yksilöimättömistä tiedoista erityisiä analyysitarkoituksia varten laadittua koostetta;

8) 

’tieteellisellä tarkkailijalla’ tarkoitetaan henkilöä, joka on nimitetty tarkkailemaan kalastustoimintaa tieteellisissä tarkoituksissa toteutettavan tiedonkeruun puitteissa ja jonka on nimennyt tiedonkeruuta koskevien kansallisten työsuunnitelmien täytäntöönpanosta vastaava elin;

9) 

’tutkimustiedolla’ tarkoitetaan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja, joita kerätään, hallinnoidaan tai käytetään tämän asetuksen nojalla.



II LUKU

UNIONIN MONIVUOTISISSA OHJELMISSA TOTEUTETTAVA TIETOJEN KERUU JA HALLINNOINTI



1 JAKSO

Unionin monivuotiset ohjelmat

4 artikla

Unionin monivuotisen ohjelman perustaminen

1.  
Komissio perustaa unionin monivuotisen ohjelman 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen keruuta ja hallinnointia varten noudattaen sisältöä ja kriteereitä koskevia 5 artiklan säännöksiä.

Komissio hyväksyy unionin monivuotisen ohjelman sen osan, joka kattaa 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt asiat, delegoiduilla säädöksillä 24 artiklan mukaisesti.

Komissio hyväksyy unionin monivuotisen ohjelman sen osan, joka kattaa 5 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa säädetyt asiat, täytäntöönpanosäädöksillä 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.  
Ennen tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten vahvistamista komissio kuulee 9 artiklassa tarkoitettuja alueellisia koordinointiryhmiä, tieteellis-teknis-taloudellista kalastuskomiteaa (STECF) ja muita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 26 artiklassa tarkoitettuja asianmukaisia tieteellisiä elimiä.

5 artikla

Unionin monivuotisen ohjelman sisältö ja sen perustamista koskevat kriteerit

1.  

Unionin monivuotisessa ohjelmassa vahvistetaan

a) 

yksityiskohtainen luettelo asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 ja 25 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista tietovaatimuksista;

b) 

luettelo pakollisista merellä tehtävistä tieteellisistä tutkimuksista;

c) 

kynnykset, joiden alittuessa jäsenvaltioita ei velvoiteta keräämään kalastus- ja vesiviljelytoimintaansa perustuvia tietoja tai tekemään tieteellisiä tutkimuksia merellä.

2.  

Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin sisältyvät

a) 

biologiset tiedot, jotka mahdollistavat ekosysteemipohjaisen lähestymistavan kalastuksenhoitoon ja kalavarojen säilyttämiseen, sen mukaan kuin on tarpeen yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöön panemiseksi, kaikista saaliista, jotka on saatu saaliina tai sivusaaliina unionin kaupallisessa kalastuksessa ja tapauksen mukaan virkistyskalastuksessa unionin ja sen ulkopuolisilla vesillä, mukaan luettuina ankeriaat ja lohet kyseeseen tulevilla sisävesillä sekä muut kaupallisesti merkitykselliset diadromiset kalalajit;

b) 

tiedot, joiden avulla voidaan arvioida unionin kalastuksen vaikutuksia meriekosysteemeihin unionin vesillä ja unionin ulkopuolisilla vesillä, mukaan lukien tiedot muiden kuin kohdelajien ja erityisesti unionin tai kansainvälisen oikeuden nojalla suojeltujen lajien sivusaaliista, tiedot kalastuksen vaikutuksista merellisiin luontotyyppeihin, haavoittuvat merialueet mukaan luettuina, sekä tiedot kalastuksen vaikutuksista ravintoverkkoihin;

c) 

tiedot unionin kalastusalusten toiminnasta unionin vesillä ja unionin ulkopuolisilla vesillä, mukaan lukien unionin laivaston kalastuksen, pyyntiponnistuksen ja kapasiteetin tasot;

d) 

kalastusta koskevat sosioekonomiset tiedot, joiden avulla voidaan arvioida unionin kalastusalan sosioekonominen tilanne;

e) 

meriviljelyä koskevat sosioekonomiset ja kestävyyttä koskevat tiedot, joiden avulla voidaan arvioida unionin vesiviljelyalan sosioekonominen tilanne ja kestävyys, ympäristövaikutus mukaan luettuna;

f) 

kalanjalostusalaa koskevat sosioekonomiset tiedot, joiden avulla voidaan arvioida kyseisen alan sosioekonominen tilanne.

3.  
Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin voivat lisäksi sisältyä sisävesillä harjoitettavaa vesiviljelyä koskevat sosioekonomiset ja kestävyyttä koskevat tiedot, joiden avulla voidaan arvioida unionin vesiviljelyalan sosioekonominen tilanne ja kestävyys, ympäristövaikutus mukaan luettuna.
4.  

Unionin monivuotisen ohjelman perustamiseksi komissio ottaa huomioon

a) 

yhteisen kalastuspolitiikan hallinnoinnista ja tehokkaasta täytäntöönpanosta aiheutuvat tietotarpeet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisten tietojen avulla on myös voitava määrittää kyseisen asetuksen 9 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten suunnitelmien täytäntöönpanon edellyttämät tavoitteet;

b) 

tarpeen saada merkityksellisiä, kattavia ja luotettavia tietoja, joita voidaan käyttää tehtäessä kalastuksenhoitoa ja ekosysteemien suojelemista koskevia päätöksiä ja jotka kattavat myös haavoittuvat lajit ja elinympäristöt;

c) 

tietojen tarpeen ja merkityksellisyyden vesiviljelyn unionin tason kestävän kehityksen kannalta ottaen huomioon, että vesiviljelyn vaikutukset ovat pääosin paikallisia;

d) 

tarpeen tukea politiikkatoimien vaikutusten arviointia;

e) 

kustannukset ja hyödyt ottaen huomioon kaikkein kustannustehokkaimmat ratkaisut tiedonkeruun tavoitteen saavuttamiseksi;

f) 

tarpeen välttää olemassa olevien aikasarjojen katkeaminen;

g) 

yksinkertaistamisen tarpeen ja tarpeen välttää päällekkäistä tiedonkeruuta 1 artiklan mukaisesti;

h) 

tarpeen saada tarvittaessa tietoja kalastuksesta, josta ei ole riittävästi tietoja;

i) 

alueelliset erityispiirteet ja alueellisissa koordinointiryhmissä tehdyt alueelliset sopimukset;

j) 

unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainväliset velvoitteet;

k) 

tiedonkeruutoimien alueellisen ja ajallisen kattavuuden.

5.  

Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu luettelo pakollisista merellä tehtävistä tieteellisistä tutkimuksista laaditaan ottaen huomioon seuraavat vaatimukset:

a) 

yhteisen kalastuspolitiikan hallinnoinnista aiheutuvat tietotarpeet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa asetettujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi;

b) 

tietotarpeet, jotka johtuvat kansainvälisesti sovitusta yhteensovittamisesta ja yhdenmukaistamisesta;

c) 

hoitosuunnitelmien arvioinnista aiheutuvat tietotarpeet;

d) 

ekosysteemin muuttujien seurannasta aiheutuvat tietotarpeet;

e) 

kalakanta-alueiden riittävän kattamisen edellyttämät tietotarpeet;

f) 

tarve välttää merellä tehtävien tieteellisten tutkimusten päällekkäisyys; ja

g) 

tarve välttää aikasarjojen katkeaminen.

6.  
Saalisrajoitusten alaisten kalakantojen osalta säännöt, jotka koskevat eri jäsenvaltioiden osallistumista 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin merellä tehtäviin tieteellisiin tutkimuksiin, perustuvat siihen, millainen on asiaankuuluvien jäsenvaltioiden osuus unionin käytettävissä olevista kyseisen kalakannan suurimmista sallituista saaliista. Niiden kalakantojen osalta, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia, säännöt perustuvat siihen, millainen on asiaankuuluvien jäsenvaltioiden suhteellinen osuus koko kyseisen kalakannan hyödyntämisessä.
7.  
Saalisrajoitusten alaisten kalakantojen osalta 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu kynnys vahvistetaan sen perusteella, millainen on kyseisen jäsenvaltion osuus unionin käytettävissä olevista kyseisen kalakannan suurimmista sallituista saaliista. Niiden kalakantojen osalta, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia, kynnykset vahvistetaan sen perusteella, millainen on jäsenvaltion suhteellinen osuus koko kyseisen kalakannan hyödyntämisessä. Vesiviljelyn ja jalostusalan osalta kynnysten on oltava oikeasuhteisia kyseisten alojen suhteelliseen kokoon nähden jäsenvaltiossa.



2 JAKSO

Unionin monivuotisen ohjelman täytäntöönpano jäsenvaltioissa

6 artikla

Kansalliset työsuunnitelmat

▼M1

1.  
Jäsenvaltioiden on kerättävä tiedot unionin monivuotisen ohjelman mukaisesti laaditun työsuunnitelman, jäljempänä ’kansallinen työsuunnitelma’, puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden nykyisten, unionin oikeuden mukaisten tiedonkeruuta koskevien velvoitteiden noudattamista. Jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset työsuunnitelmansa sähköisesti komissiolle viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 15 päivänä lokakuuta, josta alkaen kansallista työsuunnitelmaa on määrä soveltaa, paitsi jos olemassa oleva suunnitelma on edelleen voimassa, jolloin jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle.
2.  
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa hyväksytään 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset työsuunnitelmat viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, josta alkaen kansallista työsuunnitelmaa on määrä soveltaa. Hyväksyessään kansallisia työsuunnitelmia komissio ottaa huomioon STECF:n 10 artiklan mukaisesti suorittaman arvioinnin. Jos arviointi osoittaa, että kansallinen työsuunnitelma ei ole tämän artiklan mukainen tai ei takaa tietojen tieteellistä asianmukaisuutta tai ehdotettujen menetelmien ja menettelyjen riittävää laatua, komissio ilmoittaa tästä viipymättä kyseiselle jäsenvaltiolle ja ilmoittaa, mitä muutoksia se katsoo tarpeelliseksi tehdä työsuunnitelmaan. Sen jälkeen kyseisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tarkistettu kansallinen työsuunnitelma.

▼B

3.  

Jäsenvaltioiden kansallisissa työsuunnitelmissa on oltava yksityiskohtainen kuvaus seuraavista:

a) 

unionin monivuotisen ohjelman mukaisesti kerättävät tiedot;

b) 

tiedonkeruun aika- ja aluejako ja toistumistiheys;

c) 

tietolähde sekä menettelyt ja menetelmät, joita käyttäen tiedot kerätään ja käsitellään tutkimustiedon loppukäyttäjille tarjottaviksi tietokokonaisuuksiksi;

d) 

laadunvarmistus- ja -valvontakehys tietojen riittävän laadun varmistamiseksi 14 artiklan mukaisesti;

e) 

missä muodossa ja milloin tiedot asetetaan tutkimustiedon loppukäyttäjien saataville ottaen huomioon tutkimustiedon loppukäyttäjien määrittelemät tarpeet, jos ne ovat tiedossa;

f) 

kansainväliset ja alueelliset yhteistyö- ja koordinointijärjestelyt, mukaan luettuina kahdenväliset ja monenväliset sopimukset, jotka on tehty tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi; sekä

g) 

miten unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainväliset velvoitteet on otettu huomioon.

4.  
Jotta tiedonkeruutoiminta olisi riittävän kattavaa ja tehokasta ja jotta vältettäisiin päällekkäiset tiedonkeruutoimet, jokaisen jäsenvaltion on kansallista työsuunnitelmaa laatiessaan toimittava yhteistyössä tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitetuissa alueellisissa koordinointiryhmissä ja sovitettava toimensa, erityisesti samalla merialueella toteutettavat toimet, yhteen toisten jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltioiden on tässä prosessissa pyrittävä myös ottamaan asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan asianmukaisella tasolla. Tarvittaessa tällainen yhteistyö ja yhteensovittaminen voi tapahtua myös muualla kuin alueellisissa koordinointiryhmissä.

▼M1

5.  
Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten työsuunnitelmien jättämismenettelyjä, -muotoa ja -aikatauluja koskevat säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

▼B

7 artikla

Kansalliset yhteyshenkilöt

1.  
Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä kansallinen yhteyshenkilö ja ilmoitettava siitä komissiolle. Kansallinen yhteyshenkilö toimii komission ja jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon yhteyspisteenä kansallisten työsuunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä.
2.  

Lisäksi kansallisen yhteyshenkilön on erityisesti

a) 

koordinoitava 11 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen laadintaa;

b) 

varmistettava tietojen toimitukset jäsenvaltiossa; ja

c) 

koordinoitava asiaankuuluvien asiantuntijoiden osallistumista komission järjestämiin asiantuntijaryhmien tapaamisiin ja 9 artiklassa tarkoitettuihin asiaankuuluviin alueellisiin koordinointiryhmiin.

3.  
Jos jäsenvaltiossa on useita kansallisen työsuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvia elimiä, kansallinen yhteyshenkilö vastaa tällaisen työn koordinoinnista.
4.  
Jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen kansallisella yhteyshenkilöllä on riittävät valtuudet edustaa jäsenvaltiotaan 9 artiklassa tarkoitetuissa alueellisissa koordinointiryhmissä.

8 artikla

Yhteistyö unionissa

Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä ja sovitettava toimensa yhteen parantaakseen edelleen tietojen laatua, oikea-aikaisuutta ja kattavuutta, jotta voidaan parantaa edelleen tiedonkeruumenetelmien luotettavuutta ja sitä kautta jäsenvaltioiden tiedonkeruutoimia.

9 artikla

Alueellinen yhteensovittaminen ja yhteistyö

1.  
Kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden on sovitettava tiedonkeruutoimensa yhteen muiden jäsenvaltioiden kanssa samalla merialueella ja tehtävä kaikkensa toimintansa sovittamiseksi yhteen sellaisten kolmansien maiden kanssa, joilla on samalla merialueella suvereniteettiinsa tai lainkäyttövaltaansa kuuluvia vesialueita.
2.  
Alueellisen yhteensovittamisen helpottamiseksi asiaankuuluvien jäsenvaltioiden on perustettava kutakin merialuetta varten alueelliset koordinointiryhmät.
3.  
Alueellisten koordinointiryhmien on pyrittävä kehittämään ja panemaan täytäntöön tietojen keruuta ja käsittelyä koskevia menettelyjä, menetelmiä, laadunvarmistusta ja laadunvalvontaa, jotta tieteellisten lausuntojen luotettavuutta voitaisiin edelleen parantaa. Alueellisten koordinointiryhmien on tätä varten pyrittävä kehittämään ja toteuttamaan alueellisia tietokantoja.
4.  
Alueelliset koordinointiryhmät koostuvat jäsenvaltioiden nimittämistä asiantuntijoista, kansalliset yhteyshenkilöt mukaan luettuina, ja komission edustajista.
5.  
Alueelliset koordinointiryhmät laativat toimintojansa koskevat menettelysäännöt ja sopivat niistä.
6.  
Jos jokin kysymys koskee useaa merialuetta, alueellisten koordinointiryhmien on sovitettava toimensa yhteen toisten ryhmien ja komission kanssa.
7.  
Asiaankuuluvien tutkimustiedon loppukäyttäjien, muun muassa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 26 artiklassa tarkoitettujen asianmukaisten tieteellisten elinten, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, neuvoa-antavien toimikuntien ja kolmansien maiden, edustajat on tarvittaessa kutsuttava osallistumaan alueellisten koordinointiryhmien kokouksiin tarkkailijoina.
8.  
Alueelliset koordinointiryhmät voivat laatia alueellisten työsuunnitelmien luonnoksia, joiden on oltava yhteensopivia tämän asetuksen ja unionin monivuotisen ohjelman kanssa. Näihin alueellisten työsuunnitelmien luonnoksiin voi sisältyä menettelyjä, menetelmiä, laadunvarmistusta ja laadunvalvontaa 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa sekä 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen tietojen keruun ja käsittelyn osalta, alueellisesti yhteen sovitettuja näytteenottostrategioita ja tietojen toimittamista alueellisiin tietokantoihin koskevia ehtoja. Niihin voi myös sisältyä merellä tehtäviin tieteellisiin tutkimuksiin osallistumiseen liittyviä kustannustenjakojärjestelyjä.
9.  
Kun alueellisen työsuunnitelman luonnos on laadittu, kyseisten jäsenvaltioiden on toimitettava se komissiolle viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä lokakuuta, josta alkaen alueellista työsuunnitelmaa on määrä soveltaa, paitsi jos olemassa oleva suunnitelma on edelleen voimassa, jolloin kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle. Komissio voi hyväksyä alueellisten työsuunnitelmien luonnokset täytäntöönpanosäädöksellä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio ottaa tällöin tarvittaessa huomioon 10 artiklassa tarkoitetun STECF:n arvioinnin. Jos arviointi osoittaa, että alueellisen työsuunnitelman luonnos ei ole tämän artiklan mukainen tai ei varmista tietojen tieteellistä merkitystä tai ehdotettujen menetelmien ja menettelyjen riittävää laatua, komissio ilmoittaa tästä viipymättä kyseisille jäsenvaltioille ja ilmoittaa, mitä muutoksia se katsoo tarpeelliseksi tehdä työsuunnitelman luonnokseen. Sen jälkeen kyseisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tarkistettu alueellisen työsuunnitelman luonnos.
10.  
Alueellisen työsuunnitelman katsotaan korvaavan kunkin kyseisen jäsenvaltion kansallisten työsuunnitelmien asiaankuuluvat kohdat tai täydentävän niitä.
11.  
Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä säännöistä, jotka koskevat menettelyjä, merellä tehtäviin tieteellisiin tutkimuksiin osallistumiseen liittyviä kustannustenjakojärjestelyjä, tiedonkeruussa käytettävän merialueen alaa sekä tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen alueellisten työsuunnitelmien muotoa ja toimittamis- ja hyväksymisaikatauluja. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

10 artikla

STECF:n suorittama työsuunnitelmien arviointi

STECF arvioi 6 ja 9 artiklassa tarkoitetut kansalliset työsuunnitelmat ja alueellisten työsuunnitelmien luonnokset. Näin toimiessaan se ottaa huomioon:

a) 

työsuunnitelmien ja niihin tehtyjen muutosten yhteensopivuuden 6 ja 9 artiklan kanssa; ja

b) 

työsuunnitelmiin sisältyvien tietojen tieteellisen merkityksen 1 artiklan 1 kohdan soveltamisen kannalta sekä ehdotettujen menetelmien ja menettelyjen laadun.

11 artikla

Kansallisten työsuunnitelmien tulosten arviointi ja hyväksyminen

1.  
Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain komissiolle kertomus kansallisten työsuunnitelmiensa täytäntöönpanosta. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä säännöistä, jotka koskevat vuosikertomuksiin liittyviä menettelyjä sekä vuosikertomusten muotoa ja toimittamis- ja hyväksymisaikatauluja. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
2.  

STECF arvioi 10 artiklan mukaisesti

a) 

kansallisten työsuunnitelmien toteutuksen; ja

b) 

jäsenvaltioiden kokoamien tietojen laadun.

3.  

Komissio arvioi kansallisten työohjelmien täytäntöönpanoa seuraavan perusteella:

a) 

STECF:n arviointi; ja

b) 

asianmukaisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, joiden sopimuspuoli tai tarkkailija unioni on, ja asiaankuuluvien kansainvälisten tieteellisten elinten kuuleminen.



3 JAKSO

Tiedonkeruumenettelyä koskevat vaatimukset

12 artikla

Näytteenottopaikkoihin pääsy

1.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisen työsuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavan elimen nimeämillä tietojen kerääjillä on pääsy kaikkiin saaliisiin, aluksiin ja muihin näytteenottopaikkoihin, yritysrekistereihin ja kaikkiin tarvittaviin tietoihin.
2.  
Unionin kalastusalusten päälliköiden on päästettävä alukselle tieteelliset tarkkailijat ja tehtävä näiden kanssa yhteistyötä, jotta nämä voivat täyttää velvollisuutensa unionin kalastusaluksella ollessaan, sekä hyväksyttävä tarvittaessa kansallisissa työsuunnitelmissa vahvistettujen vaihtoehtoisten tiedonkeruumenetelmien käyttö, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansainvälisten velvoitteiden noudattamista.
3.  
Unionin kalastusalusten päälliköt voivat kieltäytyä päästämästä merellä sovellettavan seurantajärjestelmän mukaisesti toimivia tieteellisiä tarkkailijoita alukselle ainoastaan, jos aluksella ilmiselvästi ei ole riittävästi tilaa tai jos tämä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti turvallisuussyistä perusteltua. Tällöin tiedot on kerättävä käyttäen kansallisen työsuunnitelmassa vahvistettuja vaihtoehtoisia tiedonkeruumenetelmiä, jotka kansallisen työsuunnitelman täytäntöönpanosta vastaava elin on laatinut ja joita se valvoo.



4 JAKSO

Tiedonhallintamenettely

13 artikla

Tietojen säilyttäminen

Jäsenvaltioiden on

a) 

varmistettava, että kansallisten työsuunnitelmien mukaisesti kerätyt perustiedot säilytetään turvallisesti sähköisissä tietokannoissa, ja toteutettava kaikki toimenpiteet varmistaakseen, että niitä käsitellään luottamuksellisina;

b) 

varmistettava, että kansallisten työsuunnitelmien mukaisesti kerättyihin sosioekonomisiin perustietoihin liittyvät metatiedot säilytetään turvallisesti sähköisissä tietokannoissa;

c) 

toteutettava tarvittavat tekniset toimenpiteet tietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, vahingoittumiselta tai luvattomalta käytöltä taikka jakelulta.

14 artikla

Tietojen laadunvalvonta ja validointi

1.  
Jäsenvaltiot vastaavat kansallisten työsuunnitelmien mukaisesti kerättyjen perustietojen laadusta ja täydellisyydestä sekä niistä johdetuista, tutkimustiedon loppukäyttäjille toimitettavista yksilöimättömistä ja yhdistetyistä tiedoista.
2.  

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a) 

kansallisten työsuunnitelmien mukaisesti kerättyjen perustietojen virheettömyys tarkistetaan asianmukaisesti aiheellisia laadunvalvontamenettelyjä noudattaen;

b) 

kansallisten työsuunnitelmien mukaisesti kerätyistä perustiedoista johdetut yksilöimättömät ja yhdistetyt tiedot validoidaan ennen niiden toimittamista tutkimustiedon loppukäyttäjille;

c) 

edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut perustietoihin, yksilöimättömiin tietoihin ja yhdistettyihin tietoihin sovellettavat laadunvarmistusmenettelyt kehitetään kansainvälisten tieteellisten elinten, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, STECF:n ja alueellisten koordinointiryhmien hyväksymien menettelyjen mukaisesti.



III LUKU

TIETOJEN KÄYTTÖ

15 artikla

Perustietojen saatavuus ja siirto

1.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komissiolla on pääsy 13 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin kansallisiin sähköisiin tietokantoihin 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti kerättyjen, muiden kuin sosioekonomisten perustietojen olemassaolon tarkistamiseksi.
2.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komissiolla on pääsy 13 artiklan b alakohdassa tarkoitettuihin kansallisiin sähköisiin tietokantoihin 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti kerättyjen sosioekonomisten tietojen tarkistamiseksi.
3.  
Jäsenvaltioiden on tehtävä komission kanssa sopimuksia sen varmistamiseksi, että komissiolla on tosiasiallinen ja esteetön pääsy niiden 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin sähköisiin tietokantoihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muissa unionin säännöissä vahvistettujen velvoitteiden noudattamista.
4.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että merellä tehtävissä tieteellisissä tutkimuksissa kerätyt perustiedot toimitetaan unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti kansainvälisille tieteellisille järjestöille ja alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen asiaankuuluville tieteellisille elimille.

16 artikla

Perustietojen käsittely

1.  

Jäsenvaltioiden on koostettava perustiedot yksilöimättömien tai yhdistettyjen tietojen tietokokonaisuuksiksi noudattaen

a) 

tapauksen mukaan asiaankuuluvia kansainvälisiä vaatimuksia;

b) 

tapauksen mukaan kansainvälisellä tai aluetasolla sovittuja protokollia.

2.  
Jäsenvaltion on toimitettava tutkimustiedon loppukäyttäjille ja komissiolle tarvittaessa kuvaus pyydettyjen tietojen käsittelyssä sovelletuista menetelmistä ja niiden tilastolliset ominaisuudet.

17 artikla

Menettely yksilöimättömien ja yhdistettyjen tietojen saatavuuden varmistamiseksi

1.  
Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset prosessit ja sähköiset tekniikat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan ja tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. Niiden on pidättäydyttävä rajoittamasta tarpeettomasti yksilöimättömien ja yhdistettyjen tietojen jakelua tutkimustiedon loppukäyttäjille ja muille kiinnostuneille osapuolille.
2.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaiset suojatoimet, jos tiedot sisältävät tietoja tunnistetuista tai tunnistettavissa olevista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä. Jäsenvaltio voi kieltäytyä siirtämästä asiaankuuluvia yksilöimättömiä ja yhdistettyjä tietoja, jos on vaara, että luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt voidaan tunnistaa, jolloin asianomaisen jäsenvaltion on ehdotettava tutkimustiedon loppukäyttäjän ilmaisemien tarpeiden tyydyttämiseksi vaihtoehtoisia tapoja, jotka turvaavat nimettömyyden.
3.  
Kun on kyse kalastuksenhoitoa koskevien lausuntojen perusteeksi tarkoitettuja tietoja koskevista tutkimustiedon loppukäyttäjien pyynnöistä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaankuuluvat yksilöimättömät ja yhdistetyt tiedot päivitetään ja saatetaan asiaankuuluvien tutkimustiedon loppukäyttäjien saataville pyynnössä asetetussa määräajassa, joka ei voi olla vähempää kuin yksi kuukausi kyseisiä tietoja koskevan pyynnön vastaanottamisesta.
4.  
Kun on kyse muista kuin 3 kohdassa tarkoitetuista pyynnöistä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaankuuluvat tiedot päivitetään ja saatetaan asiaankuuluvien tutkimustiedon loppukäyttäjien ja muiden kiinnostuneiden osapuolten saataville kohtuullisessa ajassa. Jäsenvaltioiden on kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamispäivästä ilmoitettava pyynnön esittäneelle osapuolelle tämän ajan pituudesta, jonka on oltava oikeassa suhteessa pyynnön laajuuteen ja mahdolliseen lisäkäsittelytarpeeseen.
5.  
Jos muiden kuin 3 kohdassa tarkoitettujen tutkimustiedon loppukäyttäjien tai muiden kiinnostuneiden osapuolten tietopyyntö edellyttää jo kerättyjen tietojen lisäkäsittelyä, jäsenvaltio voi periä ennen tietojen toimittamista tarvittavasta tietojen lisäkäsittelystä tosiasiallisesti aiheutuvat kustannukset pyynnön esittäneeltä osapuolelta.
6.  
Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi antaa luvan 3 kohdassa säädetyn määräajan pidentämiseen.
7.  
Jos yksilöimättömiä tietoja pyydetään tieteellistä julkaisua varten, jäsenvaltiot voivat kansallisen työsuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavan elimen nimeämien tietojen kerääjien ammatillisten etujen suojaamiseksi vaatia, että tietojen julkaisua lykätään kolmella vuodella siitä päivämäärästä, johon tiedot liittyvät. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tutkimustiedon loppukäyttäjille ja komissiolle tällaisista päätöksistä ja niiden perusteista.

18 artikla

Yhteensopivat tietojen säilytys- ja vaihtojärjestelmät

1.  
Jotta kustannuksia saataisiin karsittua ja tutkimustiedon loppukäyttäjien ja muiden kiinnostuneiden osapuolten pääsyä yksilöimättömiin ja yhdistettyihin tietoihin helpotettaisiin, jäsenvaltioiden, komission, tieteellisten neuvoa-antavien elinten ja asiaankuuluvien tutkimustiedon loppukäyttäjien on tehtävä yhteistyötä yhteensopivien tietojen säilytys- ja vaihtojärjestelmien kehittämiseksi ottaen huomioon direktiivin 2007/2/EY säännökset. Kyseisillä järjestelmillä on myös helpotettava tietojen jakelua muille kiinnostuneille osapuolille. Tällaiset järjestelmät voidaan toteuttaa alueellisina tietokantoina. Tämän asetuksen 9 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja alueellisia työsuunnitelmia voidaan käyttää lähtökohtana tällaisista järjestelmistä sovittaessa.
2.  
Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä säännöistä, jotka koskevat menettelyjä, muotoja, koodeja ja aikatauluja, joita on käytettävä tietojen säilytys- ja vaihtojärjestelmien yhteensopivuuden varmistamiseksi, sekä suojatoimien käyttöön ottamista tarvittaessa tapauksissa, joissa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin säilytys- ja vaihtojärjestelmiin sisältyy tietoja, jotka liittyvät tunnistettuihin tai tunnistettavissa oleviin luonnollisiin henkilöihin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

19 artikla

Tietojen toimittamisesta kieltäytymisen tarkistaminen

Jos jäsenvaltio kieltäytyy toimittamasta tietoja 17 artiklan 7 kohdan nojalla, tutkimustiedon loppukäyttäjä voi pyytää komissiota arvioimaan kieltäytymisen. Jos komissio havaitsee, että kieltäytymistä ei ole asianmukaisesti perusteltu, se voi vaatia jäsenvaltiota toimittamaan tiedot tutkimustiedon loppukäyttäjälle kuukauden kuluessa.

20 artikla

Tutkimustiedon loppukäyttäjien ja muiden kiinnostuneiden osapuolten velvoitteet

1.  

Tutkimustiedon loppukäyttäjillä ja muilla kiinnostuneilla osapuolilla on seuraavat velvoitteet:

a) 

näiden on käytettävä tietoja ainoastaan tietopyynnössä mainittuun tarkoitukseen 17 artiklan mukaisesti;

b) 

näiden on ilmoitettava asianmukaisesti tietolähde;

c) 

näiden on vastattava tieteen etiikan mukaisesti moitteettomasta ja asianmukaisesta tietojen käytöstä;

d) 

näiden on ilmoitettava komissiolle ja kyseisille jäsenvaltioille kaikista tietoihin mahdollisesti liittyvistä ongelmista;

e) 

näiden on toimitettava kyseisille jäsenvaltioille ja komissiolle tietojen käytöstä saatuja tuloksia koskevat viitetiedot;

f) 

nämä eivät saa toimittaa pyydettyjä tietoja edelleen kolmansille osapuolille ilman kyseisen jäsenvaltion suostumusta;

g) 

nämä eivät saa myydä tietoja kolmannelle osapuolelle.

2.  
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki tapaukset, joissa tutkimustiedon loppukäyttäjät ja muut kiinnostuneet osapuolet eivät ole noudattaneet näitä säännöksiä.
3.  
Jos tutkimustiedon loppukäyttäjät ja muut kiinnostuneet osapuolet eivät noudata jotakin 1 kohdassa säädetyistä vaatimuksista, komissio voi antaa kyseiselle jäsenvaltiolle luvan rajoittaa kyseisen tietojen käyttäjän pääsyä tietoihin tai estää sen kokonaan.



IV LUKU

TIETEELLISTEN LAUSUNTOJEN TUKEMINEN

21 artikla

Kansainvälisten elinten kokouksiin osallistuminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset asiantuntijat osallistuvat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, joiden sopimuspuoli tai tarkkailija unioni on, ja kansainvälisten tieteellisten elinten asiaa käsitteleviin kokouksiin.

22 artikla

Kansainvälinen yhteensovittaminen ja yhteistyö

1.  
Jäsenvaltiot ja komissio sovittavat toimensa yhteen ja tekevät yhteistyötä parantaakseen edelleen tietojen laatua, oikea-aikaisuutta ja kattavuutta, jotta voidaan parantaa edelleen tieteellisten lausuntojen luotettavuutta, työsuunnitelmien laatua sekä alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, joiden sopimuspuoli tai tarkkailija unioni on, ja kansainvälisten tieteellisten elinten työmenetelmiä.
2.  
Yhteensovittaminen ja yhteistyö on toteutettava siten, ettei estetä avointa tieteellistä keskustelua ja että pyritään edistämään tieteellisten lausuntojen puolueettomuutta.



V LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Seuranta

1.  
Komissio seuraa yhdessä STECF:n kanssa työsuunnitelmien toteutusta 25 artiklassa tarkoitetussa kalastus- ja vesiviljelyalan komiteassa.
2.  
Komissio antaa viimeistään 11 päivänä heinäkuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja toiminnasta.

24 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  
Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.  
Siirretään komissiolle 10 päivästä heinäkuuta 2017 kolmen vuoden ajaksi 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän kolmen vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3.  
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.  
Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.  
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.  
Edellä olevan 4 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

25 artikla

Komiteamenettely

1.  
Tämän asetuksen täytäntöönpanossa komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 47 artiklalla perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2.  
Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

26 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.  
Kumotaan asetus (EY) N:o 199/2008 10 päivästä heinäkuuta 2017.
2.  

Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään,

a) 

sovelletaan kumottuja säännöksiä ennen 10 päivää heinäkuuta 2017 hyväksyttyihin kansallisiin ohjelmiin;

b) 

sovelletaan 10 päivänä heinäkuuta 2017 voimassa olevaa asetuksen (EY) N:o 199/2008 3 artiklassa tarkoitettua unionin monivuotista ohjelmaa sen keston ajan tai siihen asti, että tämän asetuksen nojalla hyväksytään uusi unionin monivuotinen ohjelma, sen mukaan, kumpi näistä tapahtuu ensin.

3.  
Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.



LIITE



Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 199/2008

Tämä asetus

1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 1 kohta

1 artiklan 2 kohta

1 artiklan 1 kohta

—

1 artiklan 2 kohta

—

1 artiklan 3 kohta

1 artiklan 3 kohta

2 artikla

2 artiklan a ja c–h alakohta

3 artiklan 1–7 alakohta

2 artiklan b, i, j ja k alakohta

—

—

3 artiklan 8 ja 9 alakohta

3 artikla

4 ja 5 artikla

4 artikla

6 artikla

5 artikla

8 ja 9 artikla

—

7 artikla

6 artikla

10 artikla

7 artikla

11 artikla

8 artikla

—

9 artikla

—

10 artikla

12 artiklan 1 kohta

11 artikla

12 artiklan 2 ja 3 kohta

12 artikla

5 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 5 kohta

13 artikla

13 artikla

14 artikla

14 artikla

15 artikla

—

16 artikla

15 artikla

17 artikla

16 artikla

18, 19 ja 20 artikla

17 artikla

21 artikla

19 artikla

22 artikla

20 artikla

23 artikla

21 artikla

24 artikla

22 artikla

25 ja 27 artikla

24 ja 25 artikla

26 artikla

23 artiklan 1 kohta

—

23 artiklan 2 kohta

28 artikla

26 artikla

29 artikla

27 artikla

Liite

Liite