02016R0438 — FI — 01.04.2020 — 001.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/438,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY täydentämisestä säilytysyhteisöjen velvollisuuksien osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(EUVL L 078 24.3.2016, s. 11)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/1619, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2018,

  L 271

6

30.10.2018



▼B

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/438,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY täydentämisestä säilytysyhteisöjen velvollisuuksien osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)



1 LUKU

MÄÄRITELMÄT JA KIRJALLISTA SOPIMUSTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET TIEDOT

(Direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 2 kohta)

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a) 

’sidoksella’ tilannetta, jossa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välinen sidossuhde on seurausta joko suorasta tai välillisestä omistusosuudesta yrityksessä, kun tämä osuus on vähintään 10 prosenttia pääomasta tai äänioikeuksista tai kun sen nojalla on mahdollista vaikuttaa huomattavasti kyseisen yrityksen johtamiseen;

b) 

’konsernisidoksella’ tilannetta, jossa vähintään kaksi yritystä tai yhteisöä kuuluu samaan konserniin direktiivin 2013/34/EU ( 1 ) 2 artiklan 11 kohdan tai asetuksen (EY) N:o 1606/2002 ( 2 ) mukaisesti hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisessa merkityksessä.

2 artikla

Sopimus säilytysyhteisön nimeämisestä

1.  Sopimus, joka on todisteena säilytysyhteisön nimeämisestä direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on laadittava yhtäältä säilytysyhteisön ja toisaalta rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön välillä jokaisesta rahastoyhtiön hoitamasta sijoitusrahastosta.

2.  Sopimuksen on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

a) 

kuvaus palveluista, jotka säilytysyhteisön on tarjottava, ja menettelyistä, jotka säilytysyhteisön on otettava käyttöön kunkin sellaisen omaisuuserätyypin osalta, johon yhteissijoitusyritys voi sijoittaa ja jotka annetaan säilytysyhteisön säilytettäväksi;

b) 

kuvaus tavasta, jolla säilytys- ja valvontatoiminnot on hoidettava riippuen niiden varojen tyypistä ja niistä maantieteellisistä alueista, joihin yhteissijoitusyritys aikoo sijoittaa, ja säilytystehtävien osalta myös maaluettelot ja menettelyt, joita noudatetaan maiden lisäämisessä luetteloon tai niiden poistamisessa luettelosta. Kuvauksen on oltava johdonmukainen niiden tietojen kanssa, jotka annetaan yhteissijoitusyrityksen säännöissä, perustamisasiakirjoissa ja tarjousasiakirjoissa varoista, joihin yhteissijoitusyritys voi sijoittaa;

c) 

sopimuksen voimassaoloaika ja sen muuttamiselle ja päättämiselle asetetut edellytykset, mukaan lukien tilanteet, jotka voisivat johtaa sopimuksen päättämiseen, sekä yksityiskohtaiset tiedot päättämismenettelystä ja menettelyistä, joiden mukaisesti säilytysyhteisö lähettää kaikki merkitykselliset tiedot seuraajalleen;

d) 

sopimuspuoliin asianomaisten lakien ja asetusten mukaisesti sovellettavat luottamuksellisuutta koskevat velvoitteet. Nämä velvoitteet eivät saa heikentää toimivaltaisten viranomaisten kykyä saada käyttöönsä merkitykselliset asiakirjat ja tiedot;

e) 

keinot ja menettelyt, joilla säilytysyhteisö toimittaa rahastoyhtiölle tai sijoitusyhtiölle kaikki olennaiset tiedot, joita tämä tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen, mukaan lukien varoihin liittyvien oikeuksien käyttö, ja jotta rahastoyhtiö tai sijoitusyhtiö saisi riittävän ajoissa totuudenmukaisen käsityksen yhteissijoitusyrityksen tileistä;

f) 

keinot ja menettelyt, joilla rahastoyhtiö tai sijoitusyhtiö toimittaa kaikki olennaiset tiedot säilytysyhteisölle tai varmistaa, että säilytysyhteisö saa kaikki tarvittavat tiedot tehtäviensä suorittamiseksi, mukaan lukien menettelyt, joilla varmistetaan, että säilytysyhteisö saa tietoja muilta rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön nimeämiltä osapuolilta;

g) 

menettelyt, joita on noudatettava, kun yhteissijoitusyrityksen sääntöihin, perustamisasiakirjoihin tai tarjousasiakirjoihin suunnitellaan muutosta, ja yksityiskohtaiset tiedot tilanteista, jotka on annettava tiedoksi säilytysyhteisölle tai joissa muutoksen tekemiseen tarvitaan säilytysyhteisön ennakkosuostumus;

h) 

kaikki tarvittavat tiedot, jotka on vaihdettava yhtäältä sijoitusyhtiön tai rahastoyhtiön tai yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivan kolmannen osapuolen ja toisaalta säilytysyhteisön välillä yhteissijoitusyrityksen osuuksien myynnistä, merkinnästä, lunastuksesta, liikkeeseenlaskusta, peruuttamisesta ja takaisinostosta;

i) 

kaikki tarvittavat tiedot, jotka on vaihdettava sijoitusyhtiön tai rahastoyhtiön tai yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivan kolmannen osapuolen ja säilytysyhteisön välillä säilytysyhteisön tehtävien hoidosta;

j) 

jos sopimuspuolet harkitsevat kolmansien osapuolten nimeämistä hoitamaan osia niille kuuluvista tehtävistä, sitoumus, jonka mukaan ne antavat säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja mahdollisesti nimettävästä kolmannesta osapuolesta ja pyynnöstä tietoja kolmannen osapuolen valinnassa käytettävistä perusteista sekä toimenpiteistä, joita sopimuspuolet ovat suunnitelleet valvoakseen valitun kolmannen osapuolen harjoittamaa toimintaa;

k) 

tiedot sopimuspuolten tehtävistä ja vastuualueista, jotka koskevat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä velvoitteita;

l) 

tiedot kaikista yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivan sijoitusyhtiön tai rahastoyhtiön nimissä avatuista käteistileistä ja menettelyt, joilla varmistetaan, että säilytysyhteisö saa tiedon uusien tilien avaamisesta;

m) 

yksityiskohtaiset tiedot säilytysyhteisön eskalointimenettelyistä, mukaan lukien niiden rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden tunnistetiedot, joihin säilytysyhteisön on otettava yhteyttä aloittaessaan eskalointimenettelyn;

n) 

säilytysyhteisön sitoumus tehdä ilmoitus siitä, että varojen erottaminen ei ole enää riittävää suojelemiseksi sellaisen kolmannen osapuolen maksukyvyttömyydeltä, jolle säilyttäminen on siirretty direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti tietyllä oikeudenkäyttöalueella;

o) 

menettelyt, joilla varmistetaan, että säilytysyhteisö voi tutkia tehtäviensä hoidon yhteydessä rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön toimintaa sekä arvioida saatujen tietojen laatua, mukaan lukien käyttämällä oikeutta tutustua rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön kirjanpitoon tai käymällä paikan päällä tämän tiloissa;

p) 

menettelyt, joilla varmistetaan, että rahastoyhtiö tai sijoitusyhtiö voi tarkastaa, kuinka säilytysyhteisö suoriutuu säilytysyhteisön tehtävistä.

Edellä a–p alakohdassa esitellyt välineet ja menettelyt on kuvailtava yksityiskohtaisesti säilytysyhteisön nimeämisestä tehtävässä sopimuksessa ja siihen myöhemmin mahdollisesti tehtävissä muutoksissa.

3.  Sopimuspuolet voivat sopia, että kaikki tietojenvaihto niiden välillä tai osa siitä hoidetaan sähköisesti edellyttäen, että ne varmistavat, että tiedot tallennetaan asianmukaisesti.

4.  Jollei kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä, kaikista sijoitusrahastoista ei ole pakko tehdä erillistä kirjallista sopimusta.

Rahastoyhtiö ja säilytysyhteisö voivat tehdä yhden sopimuksen, jossa luetellaan sopimuksen kohteena olevat rahastoyhtiön hoitamat sijoitusrahastot.

5.  Säilytysyhteisön nimeämisestä todisteena olevassa sopimuksessa ja myöhemmissä sopimuksissa on mainittava sopimukseen sovellettava lainsäädäntö.



2 LUKU

SÄILYTYSTOIMINNOT, ASIANMUKAISTA HUOLELLISUUTTA KOSKEVAT TEHTÄVÄT, VAROJEN EROTTELEMISTA KOSKEVA VELVOITE JA MAKSUKYVYTTÖMYYSSUOJA

(Direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 3, 4 ja 5 kohta sekä 22 a artiklan 2 kohdan c ja d alakohta)

3 artikla

Valvontatehtävät – yleiset vaatimukset

1.  Säilytysyhteisön on arvioitava nimeämishetkellä yhteissijoitusyrityksen sijoituspolitiikan ja -strategian luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen liittyvät riskit sekä rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön organisaatioon liittyvät riskit. Tämän arvioinnin perusteella säilytysyhteisön on suunniteltava valvontamenettelyt, jotka ovat tarkoituksenmukaiset yhteissijoitusyrityksen ja sen sijoitusvarojen kannalta, pantava ne täytäntöön ja sovellettava niitä. Kyseiset menettelyt on päivitettävä säännöllisesti.

2.  Hoitaessaan direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 3 kohdan mukaisia valvontatehtäviään säilytysyhteisön on suoritettava rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön tai nimetyn kolmannen osapuolen vastuulla olevien prosessien ja menettelyjen jälkitarkastuksia ja muita tarkistuksia. Säilytysyhteisön on varmistettava kaikissa olosuhteissa, että käytössä on asianmukainen todentamis- ja täsmäytysmenettely, joka pannaan täytäntöön ja jota sovelletaan ja tarkastellaan uudelleen tihein väliajoin. Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on varmistettava, että kaikki yhteissijoitusyrityksen varoihin ja toimintoihin liittyvät ohjeet lähetetään säilytysyhteisölle, jotta tämä pystyy suorittamaan oman todentamis- tai täsmäytysmenettelynsä.

3.  Säilytysyhteisön on otettava käyttöön selkeä ja kattava eskalointimenettely puuttuakseen tilanteisiin, joissa se havaitsee valvontatehtäviensä hoidon yhteydessä mahdollisia poikkeamia, ja annettava pyynnöstä yksityiskohtaiset tiedot menettelystä rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön toimivaltaisille viranomaisille.

4.  Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on annettava säilytysyhteisölle sen alkaessa hoitaa tehtäviään ja sen jälkeen jatkuvasti kaikki olennaiset tiedot, jotka säilytysyhteisö tarvitsee noudattaakseen direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan, mukaan lukien tiedot, jotka kolmansien osapuolten on annettava säilytysyhteisölle.

Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on erityisesti varmistettava, että säilytysyhteisöllä on oikeus tutustua kirjanpitoon ja toimittaa tarkastuksia paikalla rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön tiloissa ja rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön mahdollisesti nimeämien palveluntarjoajien tiloissa tai arvioida pätevien riippumattomien tilintarkastajien tai muiden asiantuntijoiden laatimiin hyväksyttyihin ulkoisiin lausumiin sisältyviä raportteja ja lausuntoja käytössä olevien menettelyjen riittävyyden ja merkityksellisyyden varmistamiseksi.

4 artikla

Merkintää ja lunastuksia koskevat tehtävät

1.  Säilytysyhteisön katsotaan täyttävän direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 3 kohdan a alakohdassa vahvistetut vaatimukset, kun se varmistaa, että rahastoyhtiö tai sijoitusyhtiö on laatinut asianmukaisen ja johdonmukaisen menettelyn ja panee täytäntöön ja soveltaa kyseistä menettelyä

a) 

täsmäyttääkseen merkintätoimeksiannot yhteissijoitusyrityksen saamien merkintätulojen kanssa sekä liikkeeseenlaskettujen osuuksien lukumäärän näiden merkintätulojen kanssa;

b) 

täsmäyttääkseen lunastustoimeksiannot yhteissijoitusyrityksen maksamien lunastusten kanssa sekä peruttujen osuuksien lukumäärän näiden lunastusten kanssa;

c) 

tarkastaakseen säännöllisesti, että täsmäytysmenettely on asianmukainen.

Sovellettaessa a, b ja c alakohtaa säilytysyhteisön on erityisesti tarkastettava säännöllisesti, että yhteissijoitusyrityksen tileillä olevien osuuksien kokonaismäärä ja yhteissijoitusyrityksen rekisteriin merkittyjen liikkeellä olevien osuuksien kokonaismäärä ovat johdonmukaiset keskenään.

2.  Säilytysyhteisön on varmistettava ja tarkastettava säännöllisesti, että yhteissijoitusyrityksen osuuksien myyntiä, liikkeeseenlaskua, takaisinostoa, lunastusta ja peruuttamista koskevat menettelyt ovat kansallisen lainsäädännön sekä yhteissijoitusyrityksen sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaiset, ja todennettava menettelyjen tehokas täytäntöönpano.

3.  Säilytysyhteisön tarkastusten toteutusvälin on oltava johdonmukainen merkintä- ja lunastusvirtojen kanssa.

5 artikla

Osuuksien arvonmääritystä koskevat tehtävät

1.  Säilytysyhteisön katsotaan täyttävän direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 3 kohdan b alakohdassa vahvistetut vaatimukset, kun se ottaa käyttöön menettelyjä

a) 

todentaakseen jatkuvasti, että yhteissijoitusyrityksen varojen arvon määrittämiseksi otetaan käyttöön ja sovelletaan asianmukaisia ja johdonmukaisia menettelyjä sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, kuten direktiivin 2009/65/EY 85 artiklassa säädetään, samoin kuin yhteissijoitusyrityksen sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaisesti;

b) 

varmistaakseen, että arvonmäärityspolitiikat ja -menettelyt pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että niitä tarkastellaan säännöllisesti uudelleen.

2.  Säilytysyhteisön on suoritettava 1 kohdassa tarkoitetut varmennukset tiheydellä, joka vastaa direktiivin 2009/65/EY 85 artiklan mukaisesti annetussa kansallisessa lainsäädännössä sekä yhteissijoitusyrityksen säännöissä tai perustamisasiakirjoissa määriteltyä yhteissijoitusyrityksen varojen arvonmääritysväliä.

3.  Jos säilytysyhteisö katsoo, että yhteissijoitusyrityksen osuuksien arvon laskentaa ei ole suoritettu sovellettavan lainsäädännön tai yhteissijoitusyrityksen sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaisesti, sen on ilmoitettava asiasta rahastoyhtiölle tai sijoitusyhtiölle sekä varmistettava yhteissijoitusyrityksen sijoittajien parhaan edun mukaisen korjaustoimen oikea-aikainen toteutus.

6 artikla

Yhteissijoitusyrityksen antamien ohjeiden noudattamista koskevat tehtävät

Säilytysyhteisön katsotaan täyttävän direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 3 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset, kun se laatii ja panee täytäntöön vähintään

a) 

asianmukaiset menettelyt todentaakseen, että rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön ohjeet noudattavat sovellettavia lakeja ja asetuksia sekä yhteissijoitusyrityksen sääntöjä ja perustamisasiakirjoja;

b) 

eskalointimenettelyn, jos yhteissijoitusyritys on rikkonut toisessa kohdassa tarkoitettuja rajoja tai rajoituksia.

Sovellettaessa a alakohtaa säilytysyhteisön on erityisesti seurattava sitä, noudattaako yhteissijoitusyritys sille asetettuja sijoitusrajoituksia ja vivutusrajoja. Edellä a alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen on oltava oikeassa suhteessa yhteissijoitusyrityksen luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen.

7 artikla

Liiketoimien oikea-aikaista selvittämistä koskevat tehtävät

1.  Säilytysyhteisön katsotaan täyttävän direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 3 kohdan d alakohdassa vahvistetut vaatimukset, kun se ottaa käyttöön menettelyn sellaisten tilanteiden havaitsemiseksi, joissa yhteissijoitusyrityksen varoja koskeviin toimiin liittyviä maksuja ei suoriteta yhteissijoitusyritykselle yleensä käytössä olevissa määräajoissa, asiasta ilmoittamiseksi rahastoyhtiölle tai sijoitusyhtiölle ja, jos tilannetta ei ole korjattu, vastapuolen pyytämiseksi palauttamaan varat mahdollisuuksien mukaan.

2.  Jos liiketoimia ei toteuteta säännellyillä markkinoilla, säilytysyhteisön on suoritettava 1 kohdan mukaiset tehtävänsä ottaen huomioon näiden liiketoimien ehdot.

8 artikla

Yhteissijoitusyrityksen tulojen laskentaan ja jakamiseen liittyvät tehtävät

1.  Säilytysyhteisön katsotaan täyttävän direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 3 kohdan e alakohdassa vahvistetut vaatimukset, kun se

a) 

varmistaa, että nettotulot lasketaan yhteissijoitusyrityksen sääntöjen, perustamisasiakirjojen ja sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti aina, kun tuloja on tarkoitus jakaa;

b) 

varmistaa asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamisen, jos yhteissijoitusyrityksen tilintarkastajat ovat esittäneet tilinpäätöstä koskevia varaumia. Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on annettava säilytysyhteisölle kaikki tilinpäätöksessä esitettyjä varaumia koskevat tiedot;

c) 

tarkastaa osinkomaksujen täydellisyyden ja oikeellisuuden aina, kun tuloja on tarkoitus jakaa.

2.  Jos säilytysyhteisö katsoo, ettei tulojen laskentaa ole suoritettu sovellettavan lainsäädännön tai yhteissijoitusyrityksen sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaisesti, sen on ilmoitettava asiasta rahastoyhtiölle tai sijoitusyhtiölle sekä varmistettava yhteissijoitusyrityksen sijoittajien parhaan edun mukaisen korjaustoimen oikea-aikainen toteutus.

9 artikla

Käteistilien seuranta – yleiset vaatimukset

1.  Jos yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivan sijoitusyhtiön tai rahastoyhtiön nimissä pidetään yllä käteistiliä tai avataan käteistili direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa yhteisössä, rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on varmistettava, että säilytysyhteisölle annetaan sen alkaessa hoitaa tehtäviään ja sen jälkeen jatkuvasti kaikki olennaiset tiedot, jotka se tarvitsee saadakseen selkeän käsityksen kaikista yhteissijoitusyrityksen kassavirroista, jotta säilytysyhteisö pystyy täyttämään velvoitteensa.

2.  Kun säilytysyhteisö on nimetty, sijoitusyhtiön tai rahastoyhtiön on ilmoitettava säilytysyhteisölle kaikki olemassa olevat sijoitusyhtiön tai yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivan rahastoyhtiön nimissä avatut käteistilit.

3.  Sijoitusyhtiön tai rahastoyhtiön on varmistettava, että säilytysyhteisö saa kaikki tiedot sijoitusyhtiön tai yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivan rahastoyhtiön avaamista uusista käteistileistä.

10 artikla

Yhteissijoitusyrityksen kassavirtojen seuranta

1.  Säilytysyhteisön katsotaan täyttävän direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 4 kohdassa vahvistetut vaatimukset, kun se huolehtii yhteissijoitusyrityksen kassavirtojen tehokkaasta ja asianmukaisesta seurannasta, ja erityisesti, kun se ainakin

a) 

varmistaa, että kaikki yhteissijoitusyrityksen käteisvarat kirjataan tileille, jotka on avattu joko keskuspankissa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU ( 3 ) mukaisesti toimiluvan saaneessa luottolaitoksessa tai sellaisessa kolmannessa maassa toimiluvan saaneessa luottolaitoksessa, jossa edellytetään käteistilejä yhteissijoitusyrityksen toimintoja varten, kunhan luottolaitoksiin kyseisessä kolmannessa maassa sovelletut toiminnan vakautta koskevat valvonta- ja sääntelyvaatimukset vastaavat yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen arvion mukaan vähintään unionissa sovellettavia vaatimuksia;

b) 

ottaa käyttöön tehokkaat ja asianmukaiset menettelyt kassavirtaliikkeiden täsmäyttämiseksi ja tekee tällaiset täsmäytykset päivittäin tai kassavirtaliikkeiden tapahtumisen aikaan, jos käteisrahaliikenne on vähäistä;

c) 

ottaa käyttöön asianmukaiset menettelyt merkittävien kassavirtojen ja yhteissijoitusyrityksen toimintojen kannalta epäjohdonmukaisten kassavirtojen yksilöimiseksi kunkin pankkipäivän päätteeksi;

d) 

tarkastelee säännöllisin väliajoin uudelleen kyseisten menettelyjen riittävyyttä, mukaan lukien täsmäytysprosessin vuotuinen kokonaistarkastus, ja varmistaa, että sijoitusyhtiön tai yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivan rahastoyhtiön tai yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivan säilytysyhteisön nimissä avatut käteistilit sisällytetään täsmäytysprosessiin;

e) 

seuraa jatkuvasti täsmäytysten tuloksia ja toimia, jotka toteutetaan täsmäytysmenettelyissä havaittujen poikkeamien perusteella, ja ilmoittaa välittömästi oikaisematta jääneistä poikkeamista rahastoyhtiölle tai sijoitusyhtiölle ja myös toimivaltaisille viranomaisille, jos tilannetta ei voida korjata;

f) 

tarkastaa, ovatko sen itse kirjaamat käteispositiotiedot yhdenmukaisia yhteissijoitusyrityksen kirjaamien tietojen kanssa.

Arvioidessaan a alakohdassa tarkoitettujen kolmannen maan luottolaitoksiin sovellettujen toiminnan vakautta koskevien valvonta- ja sääntelyvaatimusten vastaavuutta toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon täytäntöönpanosäädökset, jotka komissio on antanut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 ( 4 ) 107 artiklan 4 kohdan nojalla.

2.  Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on varmistettava, että kaikki kolmannessa osapuolessa avattuun käteistiliin liittyvät ohjeet ja tiedot lähetetään säilytysyhteisölle, jotta tämä pystyy suorittamaan oman täsmäytysmenettelynsä.

11 artikla

Merkitsemisen yhteydessä suoritettavia maksuja koskevat tehtävät

Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on varmistettava, että säilytysyhteisölle annetaan tiedot maksuista, joita sijoittajat suorittavat tai joita suoritetaan sijoittajien lukuun yhteissijoitusyrityksen osuuksien merkitsemisen yhteydessä, jokaisen sellaisen pankkipäivän päätteeksi, jona yhteissijoitusyrityksen lukuun toimiva sijoitusyhtiö tai rahastoyhtiö tai yhteissijoitusyrityksen lukuun toimiva osapuoli, kuten omistustietojen ylläpitäjä, vastaanottaa tällaisia maksuja tai toimeksiantoja sijoittajalta. Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on varmistettava, että säilytysyhteisö saa kaikki muut olennaiset tiedot, jotka se tarvitsee huolehtiakseen siitä, että maksut kirjataan käteistileille, jotka on avattu yhteissijoitusyrityksen lukuun toimivan sijoitusyhtiön tai rahastoyhtiön nimissä taikka säilytysyhteisön nimissä direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

12 artikla

Säilytettävät rahoitusvälineet

1.  Yhteissijoitusyritykselle kuuluvat rahoitusvälineet, joita ei voida fyysisesti toimittaa säilytysyhteisölle, on sisällytettävä säilytysyhteisön säilytystehtävien piiriin, jos kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a) 

ne ovat direktiivin 2009/65/EY 50 artiklan 1 kohdan a–e ja h alakohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineitä tai 51 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettuja johdannaisia sisältäviä siirtokelpoisia arvopapereita;

b) 

ne voidaan kirjata tai pitää arvopaperitilillä suoraan tai välillisesti säilytysyhteisön nimissä.

2.  Rahoitusvälineitä, jotka kirjataan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti vain suoraan yhteissijoitusyrityksen nimissä liikkeeseenlaskijalle itselleen tai tämän edustajalle, kuten kirjaajalle tai omistustietojen ylläpitäjälle, ei voida pitää säilytettävinä.

3.  Yhteissijoitusyritykselle kuuluvat rahoitusvälineet, jotka voidaan fyysisesti toimittaa säilytysyhteisölle, on sisällytettävä kaikissa tapauksissa säilytysyhteisön säilytystehtävien piiriin.

13 artikla

Säilytettäviä varoja koskevat säilytystehtävät

1.  Säilytysyhteisön katsotaan täyttävän direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 5 kohdan a alakohdassa säädetyt vaatimukset, jotka koskevat säilytettäviä rahoitusvälineitä, kun se varmistaa, että

a) 

rahoitusvälineet kirjataan asianmukaisesti direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 5 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti;

b) 

kirjanpitoa ja erillisiä tilejä hoidetaan tavalla, joka varmistaa niiden oikeellisuuden ja varsinkin sen, että ne vastaavat yhteissijoitusyrityksen lukuun hallussa pidettäviä rahoitusvälineitä ja käteisvaroja;

▼M1

c) 

säilytysyhteisön sisäisten tilien ja kirjanpidon ja sellaisen kolmannen osapuolen tilien ja kirjanpidon, jolle säilytys on siirretty direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, välillä tehdään täsmäytyksiä niin usein kuin on tarpeen;

▼B

d) 

noudatetaan asianmukaista huolellisuutta suhteessa säilytettäviin rahoitusvälineisiin sijoittajansuojan korkean tason varmistamiseksi;

e) 

kaikki olennaiset säilytysriskit arvioidaan koko säilytysketjussa ja niitä seurataan ja rahastoyhtiölle tai sijoitusyhtiölle ilmoitetaan mahdollisesti havaittavat olennaiset riskit;

f) 

otetaan käyttöön riittävät organisatoriset järjestelyt, joilla voidaan minimoida riski rahoitusvälineistä tai niihin liittyvistä oikeuksista aiheutuvista tappioista tai rahoitusvälineiden tai niihin liittyvien oikeuksien pienenemisestä petosten, heikon hallinnon, riittämättömän rekisteröinnin tai huolimattomuuden vuoksi;

g) 

yhteissijoitusyrityksen tai sen lukuun toimivan rahastoyhtiön omistusoikeus kyseisiin varoihin todennetaan.

▼M1

Ensimmäisen alakohdan c alakohdan osalta täsmäytysväli on määritettävä seuraavien seikkojen perusteella:

a) 

yhteissijoitusyrityksen tavanomainen kaupankäyntitoiminta;

b) 

kaupankäynti tavanomaisen kaupankäyntitoiminnan ulkopuolella;

c) 

kaupankäynti toisen asiakkaan puolesta, jonka varoja kolmas osapuoli pitää samalla rahoitusvälinetilillä kuin yhteissijoitusyrityksen varoja.

▼M1

2.  Jos säilytysyhteisö on siirtänyt säilytettäviä varoja koskevia säilytystoimintojaan kolmannelle osapuolelle direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, kyseiseen säilytysyhteisöön on sovellettava edelleen 1 kohdan a–e alakohdan mukaisia vaatimuksia. Säilytysyhteisön on myös varmistettava, että kolmas osapuoli noudattaa 1 kohdan b–g alakohdan mukaisia vaatimuksia.

▼B

14 artikla

Omistajuuden todentamista ja kirjanpitoa koskevat säilytystehtävät

1.  Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on annettava säilytysyhteisölle sen alkaessa hoitaa tehtäviään ja sen jälkeen jatkuvasti kaikki olennaiset tiedot, jotka se tarvitsee noudattaakseen direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan, ja varmistettava, että kolmannet osapuolet antavat säilytysyhteisölle kaikki olennaiset tiedot.

2.  Säilytysyhteisön katsotaan täyttävän direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 5 kohdan b alakohdassa vahvistetut vaatimukset, kun se vähintään

a) 

saa viipymättä kaikki olennaiset tiedot, jotka se tarvitsee hoitaakseen omistajuuden todentamista ja kirjanpitoa koskevat tehtävänsä, mukaan lukien olennaiset tiedot, jotka kolmansien osapuolten on annettava säilytysyhteisölle;

b) 

saa riittävästi luotettavia tietoja saadakseen varmuuden yhteissijoitusyrityksen omistusoikeudesta varoihin;

c) 

pitää kirjaa niistä varoista, joiden osalta sillä on varmuus siitä, että yhteissijoitusyritys on niiden omistaja, siten, että se

i) 

merkitsee kirjanpitoonsa yhteissijoitusyrityksen nimissä varat, mukaan lukien niiden nimelliset määrät, joiden osalta sillä on varmuus siitä, että yhteissijoitusyritys on niiden omistaja;

ii) 

kykenee esittämään milloin tahansa kattavan ja ajantasaisen omaisuusluettelon yhteissijoitusyrityksen varoista, mukaan lukien niiden nimelliset määrät.

Sovellettaessa tämän kohdan c alakohdan ii alakohtaa säilytysyhteisön on varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan, ettei varoja voida luovuttaa, siirtää, vaihtaa eikä toimittaa ilmoittamatta siitä säilytysyhteisölle tai kolmannelle osapuolelle, jolle säilytys on siirretty direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti. Säilytysyhteisöllä on oltava mahdollisuus saada asianomaiselta kolmannelta osapuolelta viipymättä asiakirjatodisteet kustakin liiketoimesta ja positiosta. Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on varmistettava, että asianomainen kolmas osapuoli antaa säilytysyhteisölle viipymättä todistukset tai muut asiakirjatodisteet aina, kun varoja myydään tai hankitaan tai toteutetaan yhtiötapahtuma, jonka rahoitusvälineitä lasketaan liikkeeseen, ja vähintään kerran vuodessa.

3.  Säilytysyhteisön on varmistettava, että rahastoyhtiöllä tai sijoitusyhtiöllä on käytössä ja että se panee täytäntöön asianmukaiset menettelyt todentaakseen, että yhteissijoitusyrityksen hankkimat varat kirjataan asianmukaisesti yhteissijoitusyrityksen nimissä, ja tarkastettava, että yhteissijoitusyrityksen kirjanpidossa olevat positiot ja varat, joiden säilytysyhteisö katsoo olevan yhteissijoitusyrityksen omistuksessa, ovat yhdenmukaiset. Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on varmistettava, että kaikki yhteissijoitusyrityksen varoihin liittyvät ohjeet lähetetään säilytysyhteisölle, jotta tämä pystyy suorittamaan oman todentamis- tai täsmäytysmenettelynsä.

4.  Säilytysyhteisön on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön eskalointimenettely sellaisten tilanteiden varalta, joissa havaitaan poikkeama, mukaan lukien ilmoituksen antaminen rahastoyhtiölle tai sijoitusyhtiölle ja toimivaltaisille viranomaisille, jos tilannetta ei voida korjata.

15 artikla

Asianmukainen huolellisuus

1.  Säilytysyhteisön katsotaan täyttävän direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset, kun se panee täytäntöön dokumentoidun asianmukaista huolellisuutta koskevan menettelyn sen kolmannen osapuolen, jolle säilytystoiminnot on tarkoitus siirtää tai on siirretty, valintaa ja jatkuvaa valvontaa varten, ja soveltaa tätä menettelyä. Kyseistä menettelyä on tarkasteltava uudelleen säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa.

2.  Valitessaan ja nimetessään kolmannen osapuolen, jolle on tarkoitus siirtää säilytystoimintoja direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, säilytysyhteisön on noudatettava kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineiden antamiselle kyseisen kolmannen osapuolen säilytettäväksi on riittävä suojataso. Säilytysyhteisön on vähintään

a) 

arvioitava sääntelykehystä ja oikeudellista kehystä, mukaan lukien maariski, säilytysriski ja kyseisen kolmannen osapuolen kanssa tehdyn sopimuksen täytäntöönpanokelpoisuus. Arvioinnin on erityisesti mahdollistettava se, että säilytysyhteisö voi määrittää, millaisia vaikutuksia kolmannen osapuolen mahdollisella maksukyvyttömyydellä olisi yhteissijoitusyrityksen varoihin ja oikeuksiin;

b) 

varmistettava, että kolmannen osapuolen sijaitessa kolmannessa maassa a alakohdassa tarkoitettujen sopimusmääräysten täytäntöönpanokelpoisuuden arviointi perustuu oikeudelliseen neuvontaan, jota antaa säilytysyhteisöstä tai kyseisestä kolmannesta osapuolesta riippumaton luonnollinen tai oikeushenkilö;

c) 

arvioitava, ovatko kolmannen osapuolen käytännöt, menettelyt ja sisäinen valvonta riittävät sen varmistamiseksi, että yhteissijoitusyrityksen varat ovat korkeatasoisen varovaisuuden ja suojan kohteena;

d) 

arvioitava, ovatko kolmannen osapuolen talous ja maine riittävät sille siirrettyjen tehtävien kannalta. Kyseisen arvioinnin on perustuttava mahdolliselta kolmannelta osapuolelta saatuihin tietoihin sekä muihin tietoihin;

e) 

varmistettava, että kolmannella osapuolella on riittävät toiminnalliset ja teknologiset valmiudet, jotta sille siirretyille säilytystehtäville voidaan taata korkea suoja- ja turvataso.

▼M1

2 a  Sopimuksen, jolla säilytysyhteisö nimeää kolmannen osapuolen säilyttämään kyseisen säilytysyhteisön asiakkaina olevan yhteissijoitusyrityksen varoja, on sisällettävä vähintään seuraavat määräykset:

a) 

takeet, joilla varmistetaan säilytysyhteisön pääsy varoja säilyttävän kolmannen osapuolen asianomaiseen kirjanpitoon ja rahoitusvälinetileihin sekä niitä koskeva tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus, jotta säilytysyhteisö voi täyttää valvontavelvoitteensa ja asianmukaista huolellisuutta koskevat velvoitteensa, ja erityisesti jotta se voi

i) 

yksilöidä kaikki yhteisöt säilytysketjussa;

ii) 

tarkistaa, että niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrä, jotka on kirjattu rahoitusvälinetilille, joka on avattu yhteissijoitusyrityksen tai sen lukuun toimivan rahastoyhtiön nimissä säilytysyhteisön kirjanpitoon, vastaa niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrää, jotka ovat kolmannen osapuolen säilytettävinä kyseisen yhteissijoitusyrityksen lukuun, siten kuin se on kirjattu kolmannen osapuolen kirjanpidossa avatulle rahoitusvälinetilille;

iii) 

tarkistaa, että niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrä, jotka on kirjattu ja joita pidetään rahoitusvälinetilillä, joka on avattu liikkeeseenlaskijan arvopaperikeskuksessa tai liikkeeseenlaskijan edustajan luona kolmannen osapuolen nimissä säilytysyhteisön asiakkaiden puolesta, vastaa niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrää, jotka on kirjattu rahoitusvälinetileille, joka on avattu säilytysyhteisön kirjanpitoon kunkin säilytysyhtiön asiakkaana olevan yhteissijoitusyrityksen tai sen lukuun toimivan rahastoyhtiön nimissä;

b) 

tiedot vastaavista oikeuksista ja velvollisuuksista, joista on sovittu kolmannen osapuolen ja muun kolmannen osapuolen välillä, jos säilytystoimintoja siirretään edelleen.

▼B

3.  Säilytysyhteisön on noudatettava kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta tehdessään kolmannen osapuolen säännöllisiä tarkastuksia ja tämän jatkuvaa valvontaa sen varmistamiseksi, että kolmas osapuoli täyttää edelleen 2 kohdassa säädetyt perusteet ja direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan 3 kohdan a–e alakohdassa säädetyt edellytykset, ja sen on vähintään

a) 

valvottava kolmannen osapuolen toiminnan tuloksia ja sitä, kuinka hyvin se noudattaa säilytysyhteisön standardeja;

b) 

varmistettava, että kolmas osapuoli toimii erittäin huolellisesti, järkevästi ja varovaisesti hoitaessaan säilytystehtäviään ja erityisesti, että se erottelee rahoitusvälineet tehokkaasti tämän asetuksen 16 artiklan mukaisesti;

c) 

tutkittava säilytysriskejä, joita liittyy päätökseen varojen uskomisesta kolmannen osapuolen säilytettäväksi, ja ilmoitettava viipymättä rahastoyhtiölle tai sijoitusyhtiölle kyseisissä riskeissä tapahtuvista muutoksista. Kyseisen arvioinnin on perustuttava kolmannelta osapuolelta saatuihin tietoihin sekä muihin tietoihin. Uudelleentarkastelua on tihennettävä ja sen soveltamisalaa on laajennettava markkinahäiriöiden aikana tai kun on havaittu riski;

d) 

valvottava direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 7 kohdassa säädetyn kiellon noudattamista;

e) 

valvottava direktiivin 2009/65/EY 25 artiklassa säädetyn kiellon ja tämän asetuksen 21–24 artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattamista.

4.  Edellä olevaa 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin, kun kolmas osapuoli, jolle säilytystoimintoja siirretään direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, on päättänyt siirtää kaikki säilytystoimintonsa tai osan niistä toiselle kolmannelle osapuolelle direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan nojalla.

5.  Säilytysyhteisön on laadittava valmiussuunnitelmia kaikille markkinoille, joille se nimeää kolmannen osapuolen, jolle siirretään säilytystoimintoja direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti. Valmiussuunnitelman on sisällettävä mahdollisen vaihtoehtoisen palveluntarjoajan tunnistetiedot.

6.  Säilytysyhteisön on toteutettava yhteissijoitusyrityksen ja sen sijoittajien parhaan edun mukaisia toimenpiteitä, mukaan lukien sopimuksen päättäminen, jos kolmas osapuoli, jolle säilytys on siirretty direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, ei enää noudata tämän asetuksen vaatimuksia.

7.  Jos säilytysyhteisö on siirtänyt säilytystoimintonsa direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti kolmannelle osapuolelle, joka on sijoittautunut kolmanteen maahan, sen on varmistettava, että kyseisen kolmannen osapuolen kanssa tehdyssä sopimuksessa mahdollistetaan sopimuksen varhainen päättäminen ottaen huomioon tarve toimia yhteissijoitusyrityksen ja sen sijoittajien edun mukaisesti, jos sovellettavassa maksukyvyttömyyslainsäädännössä ja oikeuskäytännössä ei enää tunnusteta yhteissijoitusyrityksen varojen erottelemista kolmannen osapuolen maksukyvyttömyystapauksessa tai lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä vahvistetut edellytykset eivät enää täyty.

8.  Jos sovellettavassa maksukyvyttömyyslainsäädännössä ja oikeuskäytännössä ei enää tunnusteta yhteissijoitusyrityksen varojen erottelemista sellaisen kolmannen osapuolen maksukyvyttömyystapauksessa, jolle säilytystoiminnot on siirretty direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, tai ei enää varmisteta, että säilytysyhteisön asiakkaina olevien yhteissijoitusyritysten varat eivät ole osa kolmannen osapuolen omaisuutta maksukyvyttömyystapauksessa eivätkä ole jaettavissa sellaisen kolmannen osapuolen, jolle säilytystoiminnot on siirretty direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, velkojille tai realisoitavissa näiden hyväksi, säilytysyhteisön on välittömästi ilmoitettava siitä rahastoyhtiölle tai sijoitusyhtiölle.

9.  Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on 8 kohdassa tarkoitetut tiedot saatuaan ilmoitettava tiedoista välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselleen ja harkittava kaikkia aiheellisia toimenpiteitä yhteissijoitusyrityksen varojen suhteen, mukaan lukien niiden luovutus ottaen huomioon tarve toimia yhteissijoitusyrityksen ja sen sijoittajien edun mukaisesti.

16 artikla

Varojen erottelemista koskeva velvoite

▼M1

1.  Jos säilytystoiminnot on siirretty kokonaan tai osittain kolmannelle osapuolelle, säilytysyhteisön on varmistettava, että kolmas osapuoli, jolle säilytystoiminnot siirretään direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, toimii mainitun direktiivin 22 a artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädetyn varojen erottelemista koskevan velvoitteen mukaisesti, minkä säilytysyhteisö tekee varmistamalla ja todentamalla, että kolmas osapuoli

a) 

kirjaa asianmukaisesti kaikki yksilöidyt rahoitusvälineet rahoitusvälinetilille, joka on avattu kolmannen osapuolen kirjanpidossa rahoitusvälineiden säilyttämiseksi säilytysyhteisön asiakkaiden puolesta, ottamatta huomioon säilytysyhteisölle, kolmannelle osapuolelle ja kolmannen osapuolen muille asiakkaille kuuluvia rahoitusvälineitä, jotta säilytysyhteisö voi täsmätä niiden yksilöityjen rahoitusvälineiden määrän, jotka on kirjattu tileille, jotka on avattu säilytysyhteisön kirjanpitoon kunkin säilytysyhteisön asiakkaana olevan yhteissijoitusyrityksen tai sen lukuun toimivan rahastoyhtiön nimissä;

b) 

huolehtii kaikesta tarvittavasta kirjanpidosta ja kaikista tarvittavista rahoitusvälinetileistä siten, että se voi milloin tahansa viipymättä erottaa säilytysyhteisön asiakkaiden varat kolmannen osapuolen omista varoista, kolmannen osapuolen muiden asiakkaiden varoista ja säilytysyhteisön omaan lukuunsa hallussa pitämistä varoista;

c) 

hoitaa kirjanpitoa ja rahoitusvälinetilejä tavalla, joka varmistaa niiden oikeellisuuden ja erityisesti niiden vastaavuuden suhteessa varoihin, joita säilytetään säilytysyhteisön asiakkaina olevien yhteissijoitusyritysten lukuun, ja säilytysyhteisö voi niiden perusteella milloin tahansa määrittää kyseisten varojen tarkan luonteen, sijainnin ja omistajuuden;

d) 

toimittaa säilytysyhteisölle säännöllisesti ja aina, kun olosuhteissa tapahtuu jokin muutos, lausunnon, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot säilytysyhteisön asiakkaina olevien yhteissijoitusyritysten varoista;

e) 

tekee niin usein kuin tarpeen täsmäytyksiä säilytysyhteisön rahoitusvälinetilien ja sisäisen kirjanpidon sekä sellaisen kolmannen osapuolen rahoitusvälinetilien ja sisäisen kirjanpidon välillä, jolle säilytysyhteisö on siirtänyt edelleen säilytystoimintoja direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

Täsmäytysväli on määritettävä 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

f) 

ottaa käyttöön riittävät toimintajärjestelyt minimoidakseen riskin siitä, että rahoitusvälineet tai kyseisiin rahoitusvälineisiin liittyvät oikeudet häviävät tai vähenevät rahoitusvälineiden väärinkäytön, niihin liittyvän petoksen, huonon hallinnon, tietojen riittämättömän kirjaamisen ja säilyttämisen tai huolimattomuuden vuoksi;

g) 

pitää yhteissijoitusyrityksen käteisvarat tilillä tai tileillä kolmannen maan keskuspankissa tai kolmannessa maassa toimiluvan saaneessa luottolaitoksessa, edellyttäen että luottolaitoksiin kyseisessä kolmannessa maassa sovellettavat toiminnan vakautta koskevat vaatimukset sekä valvonta- ja sääntelyvaatimukset vastaavat yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten arvion mukaan vähintään unionissa sovellettavia vaatimuksia direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti.

▼B

2.  Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin, kun kolmas osapuoli, jolle säilytystoimintoja siirretään direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, on päättänyt siirtää kaikki säilytystoimintonsa tai osan niistä toiselle kolmannelle osapuolelle direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

17 artikla

Yhteissijoitusyrityksen varojen maksukyvyttömyyssuoja säilytystoimintojen siirron yhteydessä

1.  Säilytysyhteisön on varmistettava, että kolmannessa maassa sijaitseva kolmas osapuoli, jolle säilytystoimintoja on tarkoitus siirtää tai on siirretty direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kolmannen osapuolen maksukyvyttömyystapauksessa kolmannen osapuolen säilyttämät yhteissijoitusyrityksen varat eivät ole jaettavissa kolmannen osapuolen velkojille eivätkä realisoitavissa näiden hyväksi.

2.  Säilytysyhteisön on varmistettava, että kolmas osapuoli toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a) 

►M1  saa riippumattomalta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä oikeudellista neuvontaa, jolla vahvistetaan, että sovellettavassa maksukyvyttömyyslainsäädännössä tunnustetaan säilytysyhteisönasiakkaiden varojen erotteleminen kolmannen osapuolen omista varoista, kolmannen osapuolen muiden asiakkaiden varoista ja varoista, joita kolmas osapuoli pitää hallussa säilytysyhteisön omaan lukuun, ja että säilytysyhteisön asiakkaina olevien yhteissijoitusyritysten varat eivät ole osa kolmannen osapuolen omaisuutta maksukyvyttömyystapauksessa eivätkä ole jaettavissa sellaisen kolmannen osapuolen, jolle säilytystoiminnot on siirretty direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, velkojille tai realisoitavissa näiden hyväksi; ◄

b) 

varmistaa, että sovellettavassa kyseisen kolmannen maan maksukyvyttömyyslainsäädännössä ja oikeuskäytännössä vahvistetuissa edellytyksissä tunnustetaan se, että säilytysyhteisön asiakkaina olevien yhteissijoitusyritysten varat erotellaan ja että ne eivät ole jaettavissa a alakohdassa tarkoitetuille velkojille eivätkä realisoitavissa näiden hyväksi, ja että nämä edellytykset täyttyvät tehtäessä säilytysyhteisön kanssa sopimus säilytystoimintojen siirtämisestä sekä jatkuvasti säilytystoimintojen siirtämisen koko keston ajan;

c) 

ilmoittaa viipymättä säilytysyhteisölle, jos jokin b alakohdassa tarkoitetuista edellytyksistä ei enää täyty;

▼M1 —————

▼B

f) 

ilmoittaa säilytysyhteisölle sovellettavan maksukyvyttömyyslainsäädännön ja sen tosiasiallisen soveltamisen muutoksista.

▼M1 —————

▼B

4.  Säilytysyhteisön on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia sovelletaan soveltuvin osin, kun kolmas osapuoli, jolle säilytystoimintoja siirretään direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, on päättänyt siirtää kaikki säilytystoimintonsa tai osan niistä toiselle kolmannelle osapuolelle direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.



3 LUKU

RAHOITUSVÄLINEIDEN MENETYS JA VASTUUSTA VAPAUTUMINEN

(Direktiivin 2009/65/EY 24 artiklan 1 kohta)

18 artikla

Säilytettävänä olevan rahoitusvälineen menetys

1.  Direktiivin 2009/65/EY 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säilytettävänä olevan rahoitusvälineen menetyksen katsotaan tapahtuneen, kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy suhteessa säilytysyhteisön tai kolmannen osapuolen, jolle rahoitusvälineiden säilyttäminen on siirretty direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, säilyttämään rahoitusvälineeseen:

a) 

yhteissijoitusyrityksen väitetty omistusoikeus osoitetaan pätemättömäksi, koska se on joko lakannut olemasta olemassa tai sitä ei ole koskaan ollut olemassa;

b) 

yhteissijoitusyritys on menettänyt lopullisesti omistusoikeutensa rahoitusvälineeseen;

c) 

yhteissijoitusyritys on lopullisesti kykenemätön määräämään rahoitusvälineestä suoraan tai välillisesti.

2.  Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on todettava rahoitusvälineen menetys noudattaen toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä helposti olevaa dokumentoitua prosessia. Kun menetys on todettu, siitä on ilmoitettava välittömästi sijoittajille pysyvällä välineellä.

3.  Säilytettävänä olevaa rahoitusvälinettä ei katsota menetetyksi direktiivin 2009/65/EY 24 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisessa merkityksessä, vaikka yhteissijoitusyritys on menettänyt lopullisesti omistusoikeutensa tiettyyn rahoitusvälineeseen, jos se korvataan kuitenkin toisella rahoitusvälineellä tai -välineillä tai muunnetaan toiseksi rahoitusvälineeksi tai -välineiksi.

4.  Jos kolmas osapuoli, jolle rahoitusvälineiden säilytys on siirretty direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, muuttuu maksukyvyttömäksi, rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on todettava säilytettävänä olevan rahoitusvälineen menetys välittömästi sen jälkeen kun jokin 1 kohdassa luetelluista edellytyksistä täyttyy varmuudella.

Varmuus siitä, täyttyykö jokin 1 kohdassa vahvistetuista edellytyksistä, on saatava viimeistään maksukyvyttömyysmenettelyn päättyessä. Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön ja säilytysyhteisön on seurattava maksukyvyttömyysmenettelyä tiiviisti määrittääkseen, onko kaikki kolmannelle osapuolelle, jolle rahoitusvälineiden säilytys on siirretty direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, uskotut rahoitusvälineet tai osa niistä tosiasiallisesti menetetty.

5.  Säilytettävänä olevan rahoitusvälineen menetys on todettava riippumatta siitä, johtuvatko 1 kohdassa luetellut edellytykset petoksesta, huolimattomuudesta taikka muusta tahallisesta tai tahattomasta käyttäytymisestä.

19 artikla

Vastuusta vapautuminen

1.  Säilytysyhteisöä ei aseteta vastuuseen direktiivin 2009/65/EY 24 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla edellyttäen, että se voi osoittaa kaikkien seuraavien edellytysten täyttyvän:

a) 

menetyksen aiheuttanut tapahtuma ei johdu säilytysyhteisön tai kolmannen osapuolen, jolle direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti säilytettävinä olevien rahoitusvälineiden säilytys on siirretty, teosta eikä laiminlyönnistä;

b) 

säilytysyhteisö ei olisi voinut kohtuudella estää menetyksen aiheuttanutta tapahtumaa huolimatta kaikista huolellisen säilytysyhteisön vastuulle alan yleisen käytännön mukaisesti kuuluvista varotoimenpiteistä;

c) 

säilytysyhteisö ei olisi voinut estää menetystä huolimatta asianmukaisen huolellisuuden tiukasta ja kattavasta noudattamisesta, josta on osoituksena

i) 

sellaisten rakenteiden ja menettelyjen käyttöönotto, täytäntöönpano, soveltaminen ja ylläpito sekä sellaisen asiantuntemuksen varmistaminen, jotka ovat riittäviä ja oikeassa suhteessa yhteissijoitusyrityksen varojen luonteeseen ja monitahoisuuteen ja joilla voidaan havaita riittävän ajoissa ja seurata jatkuvasti ulkopuolisia tapahtumia, jotka saattavat johtaa säilytettävänä olevan rahoitusvälineen menettämiseen;

ii) 

jatkuva arviointi siitä, liittyykö johonkin i kohdassa mainituista tapahtumista merkittävä riski säilytettävänä olevan rahoitusvälineen menettämisestä;

iii) 

tietojen antaminen rahastoyhtiölle tai sijoitusyhtiölle havaituista merkittävistä riskeistä ja tarvittaessa asianmukaisten toimien toteuttaminen säilytettävinä olevien rahoitusvälineiden menettämisen estämiseksi tai sen vaikutusten lieventämiseksi, jos on havaittu tosiasiallisia tai mahdollisia ulkopuolisia tapahtumia, joihin uskotaan liittyvän merkittävä riski säilytettävänä olevan rahoitusvälineen menettämisestä.

2.  Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten voidaan katsoa täyttyvän seuraavissa olosuhteissa:

a) 

ihmisen hallinnan tai vaikutusvallan ulkopuolella olevat luonnontapahtumat;

b) 

hallituksen tai hallintoelimen, mukaan lukien minkä tahansa tuomioistuimen, hyväksymä laki, asetus, päätös tai määräys, joka vaikuttaa säilytettävänä oleviin rahoitusvälineisiin;

c) 

sota, mellakat tai muut merkittävät mullistukset.

3.  Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten ei katsota täyttyvän tilanteissa, joissa on kyse kirjanpitovirheestä, toimintahäiriöstä, petoksesta tai varojen erottelemista koskevien vaatimusten laiminlyönneistä säilytysyhteisön tai sellaisen kolmannen osapuolen tasolla, jolle direktiivin 2009/65/EY 22 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti säilytettävinä olevien rahoitusvälineiden säilytys on siirretty.



4 LUKU

RIIPPUMATTOMUUTTA KOSKEVAT VAATIMUKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

(Direktiivin 2009/65/EY 25 artikla)

20 artikla

Ylin hallintoelin

Sovellettaessa tätä lukua ’rahastoyhtiön ylimmällä hallintoelimellä’ tarkoitetaan rahastoyhtiön ylintä hallintoelintä tai sijoitusyhtiön ylintä hallintoelintä.

21 artikla

Yhteinen hallinto

Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön ja säilytysyhteisön on aina noudatettava kaikkia seuraavia vaatimuksia:

a) 

yksikään henkilö ei voi olla samanaikaisesti sekä rahastoyhtiön ylimmän hallintoelimen jäsen että säilytysyhteisön ylimmän hallintoelimen jäsen;

b) 

yksikään henkilö ei voi olla samanaikaisesti sekä rahastoyhtiön ylimmän hallintoelimen jäsen että säilytysyhteisön työntekijä;

c) 

yksikään henkilö ei voi olla samanaikaisesti sekä säilytysyhteisön ylimmän hallintoelimen jäsen että rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön työntekijä;

d) 

jos rahastoyhtiön ylin hallintoelin ei vastaa yhtiön sisällä valvontatehtävistä, enintään kolmasosa rahastoyhtiön valvontatehtävistä vastaavan elimen jäsenistä voi olla samanaikaisesti säilytysyhteisön ylimmän hallintoelimen tai sen valvontatehtävistä vastaavan elimen jäseniä tai säilytysyhteisön työntekijöitä;

e) 

jos säilytysyhteisön ylin hallintoelin ei vastaa säilytysyhteisön sisällä valvontatehtävistä, enintään kolmasosa säilytysyhteisön valvontatehtävistä vastaavan elimen jäsenistä voi olla samanaikaisesti rahastoyhtiön ylimmän hallintoelimen jäseniä tai rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön valvontatehtävistä vastaavan elimen jäseniä tai rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön työntekijöitä.

22 artikla

Säilytysyhteisön nimeäminen ja säilytystehtävien siirtäminen

1.  Rahastoyhtiöllä tai sijoitusyhtiöllä on oltava säilytysyhteisön valitsemista ja nimeämistä varten päätöksentekoprosessi, jonka on perustuttava ennalta määriteltyihin objektiivisiin kriteereihin ja oltava pelkästään yhteissijoitusyrityksen ja yhteissijoitusyrityksen sijoittajien edun mukainen.

2.  Jos rahastoyhtiö tai sijoitusyhtiö nimeää säilytysyhteisön, johon sillä on sidos tai konsernisidos, sen on säilytettävä asiakirjatodisteet seuraavista:

a) 

arvio, jossa vertaillaan keskenään sellaisen säilytysyhteisön nimeämistä, jolla on sidos tai konsernisidos rahastoyhtiöön tai sijoitusyhtiöön, ja sellaisen säilytysyhteisön nimeämistä, jolla ei ole tällaista sidosta tai konsernisidosta, ja jossa otetaan huomioon kaikkien arvioitujen säilytysyhtiöiden osalta vähintään kustannukset, asiantuntemus, taloudellinen asema ja niiden tarjoamien palvelujen laatu;

b) 

raportti, joka perustuu a alakohdassa tarkoitettuun arvioon ja jossa kuvataan, miten nimeäminen täyttää 1 kohdassa tarkoitetut ennalta määritellyt objektiiviset kriteerit ja tehdään pelkästään yhteissijoitusyrityksen ja yhteissijoitusyrityksen sijoittajien edun mukaisesti.

3.   ►M1  Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on osoitettava yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, että se on tyytyväinen säilytysyhteisön nimeämiseen ja että nimeäminen on ainoastaan yhteissijoitusyrityksen ja yhteissijoitusyrityksen sijoittajien edun mukaista. Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on asetettava 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjatodisteet yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen saataville. ◄

4.  Rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön on pyynnöstä perusteltava yhteissijoitusyrityksen sijoittajille säilytysyhteisön valinta.

5.  Säilytysyhteisöllä on oltava kolmansien osapuolten, joille se voi siirtää säilytystoimintoja direktiivin 2009/65/EY 22 a artiklan mukaisesti, valintaa varten päätöksentekoprosessi, jonka on perustuttava ennalta määriteltyihin objektiivisiin kriteereihin ja oltava ainoastaan yhteissijoitusyrityksen ja yhteissijoitusyrityksen sijoittajien edun mukainen.

23 artikla

Eturistiriidat

Jos rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön ja säilytysyhteisön välillä on sidos tai konsernisidos, niiden on otettava käyttöön toimintatapoja ja menettelyjä, joilla varmistetaan, että ne

a) 

yksilöivät kaikki eturistiriidat, jotka johtuvat kyseisestä sidoksesta;

b) 

toteuttavat kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimenpiteet eturistiriitojen välttämiseksi.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua eturistiriitaa ei voida välttää, rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön ja säilytysyhteisön on hallittava ja valvottava eturistiriitaa ja ilmoitettava siitä, jotta estetään haitalliset vaikutukset yhteissijoitusyrityksen ja yhteissijoitusyrityksen sijoittajien etuihin.

24 artikla

Yhtiöiden hallitusten ja valvontatoimintojen riippumattomuus

1.  Jos rahastoyhtiön tai sijoitusyhtiön ja säilytysyhteisön välillä on konsernisidos, niiden on varmistettava seuraavat seikat:

a) 

jos rahastoyhtiön ylin hallintoelin ja säilytysyhteisön ylin hallintoelin vastaavat myös valvontatoiminnoista asianomaisten yhtiöiden sisällä, rahastoyhtiön ylimmän hallintoelimen ja säilytysyhteisön ylimmän hallintoelimen jäsenistä vähintään kolmasosan tai kahden jäsenen, riippuen siitä kumpi on alhaisempi, on oltava riippumattomia;

b) 

jos rahastoyhtiön ylin hallintoelin ja säilytysyhteisön ylin hallintoelin eivät vastaa valvontatoiminnoista asianomaisten yhtiöiden sisällä, valvontatoiminnoista rahastoyhtiön sisällä ja säilytysyhteisön sisällä vastaavan elimen jäsenistä vähintään kolmasosan tai kahden jäsenen, riippuen siitä kumpi on alhaisempi, on oltava riippumattomia.

2.  Ensimmäisen kohdan soveltamiseksi rahastoyhtiön ylimmän hallintoelimen jäsenten, säilytysyhteisön ylimmän hallintoelimen jäsenten tai edellä mainittujen yhtiöiden valvontatoiminnoista vastaavan elimen jäsenten katsotaan olevan riippumattomia, jos he eivät ole ylimmän hallintoelimen tai valvontatoiminnoista vastaavan elimen jäseniä eivätkä työntekijöitä missään niistä muista yrityksistä, joiden välillä on konsernisidos, eikä heillä ole sellaisia liike-, perhe- tai muita suhteita rahastoyhtiöön tai sijoitusyhtiöön, säilytysyhteisöön ja mihinkään muuhun konsernin yhtiöön, jotka aiheuttavat heidän harkintakykyään haittaavan eturistiriidan.

25 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 13 päivästä lokakuuta 2016.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.


( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1).

( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).