Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanosta Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen ja Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen nojalla

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 ( 1 ) ja erityisesti sen 15 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään saalisrajoituksen alaisten lajien kaikkien saaliiden ja Välimerellä myös sellaisten lajien saaliiden, joihin sovelletaan vähimmäiskokoja, purkamisesta aluksesta (’purkamisvelvoite’). Mainitun asetuksen 15 artiklan 1 kohta kattaa kalastustoiminnan unionin vesillä ja unionin kalastusalusten harjoittaman kalastustoiminnan sellaisilla unionin vesien ulkopuolisilla vesillä, jotka eivät kuulu kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

(2)	Purkamisvelvoitetta sovelletaan viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2015 pienten ja suurten pelagisten lajien kalastukseen, teollisiin tarkoituksiin harjoitettavaan kalastukseen sekä lohenkalastukseen Itämerellä.

(3)	Unioni on sopimuspuolena useissa alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä, ja sen vuoksi kyseisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vahvistamat toimenpiteet sitovat sitä.

(4)	Joissakin alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen toimenpiteissä määrätään, että niiden vastuualueella kalastavien alusten on heitettävä pois tietyt saaliit, jotka periaatteessa kuuluvat purkamisvelvoitteen soveltamisalaan.

(5)	Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 2 kohdassa komissiolle siirretään valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, joilla pannaan täytäntöön kansainväliset velvoitteet unionin oikeudessa, mukaan lukien erityisesti poikkeukset purkamisvelvoitteesta.

(6)	Sen vuoksi on tarpeen selkeyttää, missä tilanteissa purkamisvelvoitetta ei sovelleta, jotta varmistetaan, että unioni noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan, ja tuodaan kalastajille oikeusvarmuutta.

(7)

Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) isosilmätonnikalan ja keltaevätonnikalan monivuotisesta säilyttämis- ja hoito-ohjelmasta antaman suosituksen 11–01 mukaisesti tiettyjen kalastusalusten ei pitäisi sallia kalastaa, säilyttää aluksella, jälleenlaivata, kuljettaa, siirtää, jalostaa tai purkaa isosilmätonnikalaa Atlantilla.

(8)

ICCAT:n suosituksessa 13–07 vahvistetaan poisheittämisvelvoite Itä-Atlantin tonnikalaa pyytäville aluksille ja rysille tietyissä tilanteissa. Erityisesti kyseisen suosituksen 29 kohdassa todetaan, että tietyn vähimmäisviitepainon tai -koon alittava tonnikala on heitettävä takaisin mereen. Kyseisestä vähimmäiskoosta säädetään tätä nykyä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 302/2009 ( 2 ). Tätä poisheittämisvelvoitetta sovelletaan kaikkeen Itä-Atlantin tonnikalan kalastukseen, mukaan lukien virkistys- ja urheilukalastus.

(9)

Lisäksi ICCAT:n suosituksessa 13–07 olevassa 31 kohdassa vahvistetaan poisheittämisvelvoite tonnikalalle, joka painaa 8–30 kilogrammaa tai jonka lovipituus on 75–115 senttimetriä, kun kyseinen tonnikala on pyydetty tahattomana saaliina kyseistä lajia aktiivisesti pyytävillä aluksilla ja rysillä ja sen osuus on yli 5 prosenttia tonnikalan kokonaissaaliista.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 302/2009 9 artiklan 12 kohdassa vahvistettu tonnikalan tahattomien saaliiden painoluokka eroaa ICCAT:n suosituksessa 13–07 olevassa 31 kohdassa vahvistetusta painoluokasta; kyseinen suositus hyväksyttiin mainitun asetuksen voimaantulon jälkeen. Odotettaessa asetuksen (EY) N:o 302/2009 tarkistusta kyseisen ICCAT:n suosituksen 31 kohta olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä tällä asetuksella.

(11)	ICCAT:n suosituksessa 13–07 olevan 32 kohdan mukaan alukset, jotka eivät pyydä aktiivisesti tonnikalaa, eivät saa pitää aluksella tonnikalaa yli 5:tä prosenttia niiden kokonaissaaliista laskettuna painon tai yksittäisten kalojen lukumäärän mukaan.

(12)	ICCAT:n suosituksessa 13–07 olevassa 34 ja 41 kohdassa vahvistetaan velvoite päästää takaisin mereen virkistys- tai urheilukalastuksessa elävänä saatu tonnikala.

(13)

Pohjois-Atlantin miekkakalan säilyttämistä koskevassa ICCAT:n suosituksessa 13–02 vahvistetaan poisheittämisvelvoite Pohjois-Atlantin miekkakalaa kalastaville aluksille tietyissä tilanteissa. Erityisesti 9 kohdassa todetaan, että tietyn vähimmäisviitepainon tai -koon alittava miekkakala olisi heitettävä takaisin mereen. Kyseinen vähimmäiskoko vahvistetaan tätä nykyä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 520/2007 ( 3 ).

(14)

Lisäksi samaisessa suosituksen 13–02 kohdassa vahvistetaan poisheittämisvelvoite miekkakalalle, jonka elopaino on alle 25 kilogrammaa tai jonka pituus alaleuan kärjestä pyrstön loveen on alle 125 senttimetriä, jos miekkakala on saatu tahattomana saaliina ja sen osuus on yli 15 prosenttia aluksen koko miekkakalasaaliin miekkakalojen lukumäärästä purkamista kohden.

(15)	Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus ICCAT:n suositusten 11–01, 13–07 ja 13–02 ja unionin lainsäädännön välillä, purkamisvelvoitetta ei tulisi soveltaa unionin aluksiin, jotka osallistuvat kyseisten suositusten soveltamisalaan kuuluviin kalastuksiin.

(16)

Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden 5 artiklassa, 6 artiklan 3 kohdassa ja liitteessä I.A vahvistetaan poisheittämisvelvoite villakuoreen saaliille, jotka ylittävät vahvistetun kiintiön tai sallitun sivusaalisprosentin. Liitteessä I.A vahvistetaan villakuoreen suurimmaksi sallituksi saaliiksi (TAC) nykyisin nolla. Lisäksi myös villakuoreen sivusaaliisiin, jotka saadaan muissa purkamisvelvoitteen soveltamisalaan kuuluvissa kalastuksissa, sovelletaan tietyissä olosuhteissa NAFO:n sääntöjen mukaista poisheittämisvelvoitetta.

(17)	Jotta varmistetaan yhdenmukaisuus NAFOn säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden ja unionin lainsäädännön välillä, purkamisvelvoitetta ei tulisi soveltaa kyseisten toimenpiteiden soveltamisalaan kuuluviin kalastuksiin.

(18)	Kun otetaan huomioon asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetty aikataulu, tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

Tässä asetuksessa vahvistetaan poikkeukset asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa vahvistetusta purkamisvelvoitteesta unionin kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen ja Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen nojalla. Asetusta sovelletaan kalastustoimintaan unionin vesillä ja unionin kalastusalusten harjoittamaan kalastustoimintaan sellaisilla unionin vesien ulkopuolisilla vesillä, jotka eivät kuulu kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

1. Tätä artiklaa sovelletaan isosilmätonnikalaan (Thunnus obesus) ja keltaevätonnikalaan (Thunnus albacares) Atlantin valtamerellä.

2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, kalastusalukset, joiden suurin pituus on vähintään 20 metriä ja joita ei ole kirjattu ICCAT:n rekisteriin aluksista, joilla on lupa kalastaa isosilmätonnikalaa ja keltaevätonnikalaa, eivät saa kalastaa kohdennetusti, säilyttää aluksella, jälleenlaivata, kuljettaa, siirtää, jalostaa tai purkaa aluksesta isosilmätonnikalaa ja keltaevätonnikalaa Atlantin valtamerellä.

1. Tätä artiklaa sovelletaan tonnikalaan (Thunnus thynnus) Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, tonnikalaa ei saa kalastaa kohdennetusti, pitää aluksella, jälleenlaivata, siirtää, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, asettaa näytille tai saattaa myyntiin, jos se alittaa

3. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, aktiivisilla pyyntialuksilla tai rysillä pyydetyn sellaisen tonnikalan tahattomista saaliista, jonka koko vaihtelee 8 kilogramman tai 75 senttimetrin ja asetuksen (EY) N:o 302/2009 9 artiklan 1 kohdassa kilogrammoina tai senttimetreinä vahvistetun vähimmäiskoon välillä, voidaan säilyttää aluksella, jälleenlaivata, siirtää, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, asettaa näytille taikka saattaa myyntiin enintään 5 prosenttia.

4. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, tonnikalaa aktiivisesti pyytävät pyyntialukset ja rysät eivät saa pitää aluksella tai rysässä tonnikalaa, joka painaa 8–30 kilogrammaa tai jonka lovipituus on 75–115 senttimetriä ja jonka osuus ylittää 5 prosenttia tonnikalasta.

5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu 5 prosentin osuus lasketaan tonnikalan kaikkien tahattomien saaliiden sisältämien kalojen lukumääränä aluksella kunkin kalastustoimen jälkeen millä tahansa hetkellä pidetyistä tonnikalan kokonaissaaliista.

6. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, pyyntialukset, jotka eivät aktiivisesti pyydä tonnikalaa, eivät saa pitää aluksella tonnikalaa yli 5:tä prosenttia kokonaissaaliista laskettuna painon tai yksittäisten kalojen lukumäärän mukaan. Yksittäisten kalojen lukumäärään perustuvaa laskentaa sovelletaan ainoastaan ICCAT:n hallinnoimaan tonnikalaan ja sen lähilajeihin.

7. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, jos asianomaisen kalastusaluksen tai rysän lippujäsenvaltiolle myönnetty kiintiö on jo täyttynyt:

8. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, virkistyskalastuksessa elävänä saatu tonnikala on vapautettava.

9. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, urheilukalastuksessa elävänä saatu tonnikala on vapautettava.

1. Tätä artiklaa sovelletaan miekkakalaan (Xiphias gladius) Atlantin valtamerellä.

2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, miekkakalaa, joka alittaa asetuksen (EY) N:o 520/2007 liitteessä IV vahvistetun vähimmäiskoon, ei saa kalastaa kohdennetusti, pitää aluksella tai jälleenlaivata, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, asettaa näytille tai saattaa myyntiin.

3. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, sellaisen miekkakalan tahattomista saaliista, jonka elopaino on alle 25 kilogrammaa tai jonka pituus alaleuan kärjestä pyrstön loveen on alle 125 senttimetriä, voidaan säilyttää aluksella, jälleenlaivata, siirtää, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, asettaa näytille taikka saattaa myyntiin enintään 15 prosenttia.

4. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, aluksella ei saa pitää miekkakalaa, jonka elopaino on alle 25 kilogrammaa tai jonka pituus alaleuan kärjestä pyrstön loveen on alle 125 senttimetriä ja jonka osuus ylittää 15 prosenttia miekkakalasaaliista.

5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu 15 prosentin osuus lasketaan miekkakalojen lukumääränä aluksen koko miekkakalasaaliista kutakin purkamista kohden.

1. Tätä artiklaa sovelletaan villakuoreeseen (Mallotus villosus) NAFOn yleissopimusalueella.

2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, villakuoretta, joka saadaan saaliiksi yli unionin lainsäädännössä myönnetyn kiintiön, ei saa pitää aluksella.

3. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, villakuoretta, joka saadaan sivusaaliina purkamisvelvoitteen soveltamisalaan kuuluvissa kalastuksissa NAFOn vastuualueella, ei saa pitää aluksella.

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

( 2 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 302/2009, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2009, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä, asetuksen (EY) N:o 43/2009 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1559/2007 kumoamisesta (EUVL L 96, 15.4.2009, s. 6).

( 3 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 520/2007, annettu 7 päivänä toukokuuta 2007, eräiden laajalti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 973/2001 kumoamisesta (EUVL L 123, 12.5.2007, s. 3).

( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 217/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Luoteis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä ja kalastustoimintaa koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 42).

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/171, annettu 20 päivänä marraskuuta 2015,	L 33	1	10.2.2016