Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 651/2014,

annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014,

tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

SISÄLLYSLUETTELO
I LUKU.	Yhteiset säännökset
II LUKU.	Valvonta
III LUKU.	Eri tukimuotoja koskevat säännökset
1. jakso —	Alueellinen tuki
2. jakso —	PK-yrityksille myönnettävä tuki
2a jakso —	Tuki Euroopan alueelliselle yhteistyölle
3. jakso —	PK-yrityksille rahoituksensaantiin myönnettävä tuki
4. jakso —	Tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävä tuki
5. jakso —	Koulutustuki
6. jakso —	EPÄEDULLISESSA ASEMASSA OLEVIEN JA ALENTUNEESTI TYÖKYKYISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN HYVÄKSI MYÖNNETTÄVÄ TUKI
7. jakso —	Ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki
8. jakso —	TUKI TIETTYJEN LUONNONMULLISTUSTEN AIHEUTTAMAN VAHINGON KORVAAMISEKSI
9. jakso —	SOSIAALINEN KULJETUSTUKI SYRJÄISTEN ALUEIDEN ASUKKAIDEN HYVÄKSI
10. jakso —	TUKI LAAJAKAISTAINFRASTRUKTUUREILLE
11. jakso —	TUKI KULTTUURIN JA KULTTUURIPERINNÖN EDISTÄMISEEN
12. jakso —	Tuki urheiluinfrastruktuureille ja monikäyttöisille vapaa-ajan infrastruktuureille
13. jakso —	TUKI PAIKALLISILLE INFRASTRUKTUUREILLE
14. jakso —	TUKI ALUEELLISILLE LENTOASEMILLE
15. jakso —	TUKI SATAMILLE
16. jakso —	InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki
IV LUKU.	Loppusäännökset

I LUKU

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin tukimuotoihin:

alueellinen tuki;

pk-yrityksille myönnettävä investointituki, toimintatuki ja tuki pk-yritysten rahoituksensaantiin;

ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki;

tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki;

koulutustuki;

epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työhönottoon ja työllistämiseen myönnettävä tuki;

tuki tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi;

sosiaalinen kuljetustuki syrjäisten seutujen asukkaiden hyväksi;

tuki laajakaistainfrastruktuureille;

tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen;

▼M1

tuki urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille;

tuki paikallisille infrastruktuureille;

▼M4

tuki alueellisille lentoasemille;

tuki satamille;

▼M4

tuki Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille; ja

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki.

▼B

Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

▼M6

tämän asetuksen III luvun 1 jakson (lukuun ottamatta 15 artiklaa), 2 jakson (lukuun ottamatta 19 c ja 19 d artiklaa), 3, 4 ja 7 jakson (lukuun ottamatta 44 artiklaa) sekä 10 jakson mukaiset ohjelmat, jos jäsenvaltion keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti on yli 150 miljoonaa euroa, kuuden kuukauden jälkeen niiden voimaantulosta, sekä III luvun 16 jakson nojalla rahoitustuotteiden muodossa toteutettu tuki, jos jäsenvaltion keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti on yli 200 miljoonaa euroa, kuuden kuukauden jälkeen niiden voimaantulosta. Tämän asetuksen III luvun 16 jakson mukaisen tuen osalta vain Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 ( 1 ) 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut EU:n takuun jäsenvaltion osioon maksetut jäsenvaltion maksuosuudet, jotka on korvamerkitty tiettyä rahoitustuotetta varten, otetaan huomioon arvioitaessa, ylittääkö rahoitustuotteeseen liittyvä kyseisen jäsenvaltion keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti 200 miljoonaa euroa. Komissio voi päättää, että tämän asetuksen soveltamista tällaisiin tukiohjelmiin jatketaan pitempään, arvioituaan asiaankuuluvan arviointisuunnitelman, jonka jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 20 työpäivän kuluessa ohjelman voimaantulosta. Jos komissio on jo jatkanut tämän asetuksen soveltamista ensimmäisen kuuden kuukauden jälkeen tällaisten ohjelmien osalta, jäsenvaltiot voivat päättää jatkaa näitä ohjelmia tämän asetuksen soveltamisajan loppuun saakka edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio on toimittanut arviointikertomuksen komission hyväksymän arviointisuunnitelman mukaisesti;

▼B

kaikki 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen ohjelmien muutokset, lukuun ottamatta muutoksia, jotka eivät voi vaikuttaa tukiohjelman soveltuvuuteen sisämarkkinoille tämän asetuksen nojalla tai eivät voi merkittävästi vaikuttaa hyväksytyn arviointisuunnitelman sisältöön;

kolmansiin maihin tai jäsenvaltioihin suuntautuvaan vientiin liittyvään toimintaan myönnettävä tuki eli tuki, joka on suoraan sidoksissa vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin;

tuki, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella.

▼M1

Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

▼M6

kalastus- ja vesiviljelyalalla myönnettävä tuki, joka kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 ( 2 ) soveltamisalaan, lukuun ottamatta seuraavia:

—

koulutustuki;

—

pk-yritysten rahoituksensaantiin myönnettävä tuki;

—

tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki;

—

pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki;

—

epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävä tuki;

—

alueellinen investointituki syrjäisimmillä alueilla;

—

alueelliset toimintatukiohjelmat;

—

tuki yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin;

—

tuki Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille;

—

heinäkuun 1 päivästä heinäkuuta 2023 lähtien neuvoston direktiivin 2003/96/EY ( 3 ) 15 artiklan 1 kohdan f alakohdassa ja 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen ympäristöverojen alennusten muodossa myönnettävä tuki;

—

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki, lukuun ottamatta komission asetuksen (EU) N:o 717/2014 ( 4 ) 1 artiklan 1 kohdassa lueteltuja toimintoja;

—

19 c artiklassa tarkoitettu mikroyrityksille sähkön, kaasun tai lämmön saantia koskevien julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki;

—

maatalouden alkutuotannon alalla myönnettävä tuki, lukuun ottamatta alueellista investointitukea syrjäisimmillä alueilla, alueellisia toimintatukiohjelmia, pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävää tukea, riskirahoitustukea, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea, pk-yrityksille myönnettävää innovaatiotukea, ympäristötukea, koulutustukea, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea, yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin myönnettävää tukea, Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnettävää tukea, InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvää tukea, 19 c artiklassa tarkoitettua mikroyrityksille sähkön, kaasun tai lämmön saantiin liittyvien julkisten interventioiden muodossa myönnettävää tukea ja 19 d artiklassa tarkoitettua pk-yrityksille sähkön, kaasun tai maakaasusta tai sähköstä tuotetun lämmön saantia koskevien väliaikaisten julkisten interventioiden muodossa myönnettävää tukea Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttaman hinnannousun vaikutusten lieventämiseksi;

▼M1

maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoille saattamisen alalla myönnettävä tuki seuraavissa tapauksissa:

kun tuen määrä on vahvistettu alkutuottajilta ostettujen tai kyseisten yritysten kaupan pitämien tuotteiden hinnan tai määrän mukaan;

ii)

kun tuen ehtona on, että sen pitää siirtyä osittain tai kokonaan alkutuottajille;

neuvoston päätöksen 2010/787/EU ( 5 ) soveltamisalaan kuuluva tuki kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi;

13 artiklassa tarkoitetut alueellisen tuen muodot.

▼B

Jos yritys toimii ensimmäisen alakohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetuilla soveltamisalan ulkopuolelle jätetyillä aloilla ja aloilla, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, tätä asetusta sovelletaan jälkimmäisiä aloja tai toimintoja varten myönnettyyn tukeen edellyttäen, että jäsenvaltiot varmistavat tarkoituksenmukaisin keinoin, kuten eriyttämällä toiminnot tai kustannukset, että soveltamisalan ulkopuolelle jätetyillä aloilla harjoitettavat toiminnot eivät hyödy tämän asetuksen mukaisesti myönnetystä tuesta.

▼M4

Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

tukiohjelmat, joissa ei nimenomaisesti suljeta pois yksittäisen tuen maksamista yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa saman jäsenvaltion myöntämä tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi, lukuun ottamatta tukiohjelmia tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi ja 19 b artiklan sekä III luvun 2 a ja 16 jakson soveltamisalaan kuuluvia tukiohjelmia;

tapauskohtainen tuki a alakohdassa tarkoitetulle yritykselle;

tuki vaikeuksissa oleville yrityksille, lukuun ottamatta tukiohjelmia tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi, käynnistystukiohjelmia, alueellisia toimintatukiohjelmia, 19 b artiklan soveltamisalaan kuuluvia tukiohjelmia, tukea pk-yrityksille 56 f artiklan nojalla ja tukea rahoituksen välittäjille 16, 21, 22 ja 39 artiklan nojalla sekä III luvun 16 jakson nojalla, edellyttäen että vaikeuksissa olevia yrityksiä ei kohdella muita yrityksiä suotuisammin. Tätä asetusta sovelletaan kuitenkin poikkeuksellisesti yrityksiin, jotka eivät olleet vaikeuksissa 31 päivänä joulukuuta 2019 mutta joista tuli vaikeuksissa olevia yrityksiä 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana.

▼B

Tätä asetusta ei sovelleta valtiontukitoimenpiteisiin, jotka ovat niihin liittyvien ehtojen vuoksi tai niiden rahoitustavan vuoksi unionin oikeuden vastaisia, erityisesti

tukitoimenpiteet, joissa tuen myöntämisen ehtona on, että tuensaajalla on oltava päätoimipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa tai että sen on oltava pääasiallisesti sijoittautunut kyseiseen jäsenvaltioon; vaatimus, jonka mukaan tuensaajalla on oltava tuen maksamisajankohtana toimipaikka tai sivuliike tuen myöntävässä jäsenvaltiossa, on kuitenkin sallittu;

tukitoimenpiteet, joissa tuen myöntämisen ehtona on, että tuensaajan on käytettävä kotimaassa tuotettuja tuotteita tai kotimaisia palveluja;

tukitoimenpiteet, joissa rajoitetaan tuensaajien mahdollisuutta hyödyntää tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin tuloksia toisissa jäsenvaltioissa.

▼M6

Tämän asetuksen III luvun 7 jaksoa ei sovelleta ydinenergian tuotantoa koskeviin valtiontukitoimenpiteisiin.

▼B

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’tuella’ tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet;

’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ tai ’pk-yrityksillä’ tarkoitetaan yrityksiä, jotka täyttävät liitteen I mukaiset perusteet;

’alentuneesti työkykyisellä työntekijällä’ tarkoitetaan henkilöä,

joka on tunnustettu alentuneesti työkykyiseksi työntekijäksi kansallisessa lainsäädännössä; tai

jolla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka yhdessä erilaisten esteiden kanssa voi estää hänen täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa työympäristöön yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa;

’epäedullisessa asemassa olevalla työntekijällä’ tarkoitetaan henkilöä,

joka ei ole ollut vakinaisessa ansiotyössä kuuden viimeksi kuluneen kuukauden aikana; tai

joka on 15–24-vuotias; tai

jolla ei ole keskiasteen koulutusta eikä ammatillista pätevyyttä (kansainvälinen koulutusluokitus 3) tai joka on päättänyt täysipäiväisen opiskelun enintään kaksi vuotta sitten ja joka ei aikaisemmin ole saanut ensimmäistä vakinaista palkallista työpaikkaansa; tai

joka on yli 50-vuotias; tai

joka on yksin elävä aikuinen, jolla on vähintään yksi huollettava; tai

joka työskentelee jäsenvaltiossa sellaisella alalla tai sellaisessa ammatissa, jonka sukupuolijakauman epätasapaino on vähintään 25 prosenttia suurempi kuin keskimääräinen sukupuolijakauman epätasapaino kaikilla elinkeinoelämän aloilla kyseisessä jäsenvaltiossa, ja kuuluu tähän aliedustettuun sukupuoliryhmään; tai

joka kuuluu jäsenvaltion etniseen vähemmistöön ja joka tarvitsee kieli- tai ammatillista koulutusta tai työkokemusta, jotta hänen mahdollisuutensa vakituisen työpaikan saamiseen paranevat;

’kuljetuksella’ tarkoitetaan matkustajien kuljettamista ilma-aluksella, meriteitse, maanteitse, rautateitse ja sisävesitse tai rahdinkuljetuspalvelujen tarjoamista toisen lukuun;

’kuljetuskustannuksilla’ tarkoitetaan kustannuksia, jotka tuensaaja on käytännössä maksanut toisen lukuun suoritettavista kuljetuksista matkaa kohden ja joita ovat:

rahtimaksut, käsittelykustannukset ja tilapäisen varastoinnin kustannukset edellyttäen, että ne liittyvät kyseiseen matkaan;

rahtiin sovellettavat vakuutuskustannukset;

rahdista ja soveltuvin osin kantavuudesta perityt verot, tullit tai maksut sekä lähtö- että määräpaikassa; ja

vaarattomuutta ja turvallisuutta koskevan valvonnan kustannukset, kohonneista polttoainekustannuksista aiheutuvat lisämaksut;

’syrjäisillä alueilla’ tarkoitetaan syrjäisimpiä alueita, Maltaa, Kyprosta, Ceutaa ja Melillaa, sekä saaria, jotka ovat osa jonkin jäsenvaltion aluetta, ja harvaan asuttuja alueita;

’maataloustuotteiden kaupan pitämisellä’ tarkoitetaan tavaran pitämistä tai esille panemista myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista, toimittamista tai muulla tavoin markkinoille saattamista lukuun ottamatta ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jatkojalostajille alkutuottajan toimesta tai tuotteen valmistamista tällaista ensimyyntiä varten; alkutuottajan suorittama tuotteen myynti loppukäyttäjälle katsotaan kaupan pitämiseksi, jos se tapahtuu erillisissä, kyseiseen tarkoitukseen varatuissa tiloissa;

’maatalouden alkutuotannolla’ tarkoitetaan perussopimuksen liitteessä I lueteltujen maaperän ja kotieläintuotannon tuotteiden tuotantoa toteuttamatta muita näiden tuotteiden luonnetta muuttavia toimia;

10.

’maataloustuotteiden jalostamisella’ tarkoitetaan maataloustuotteen käsittelyä niin, että myös käsittelyn tuloksena saatava tuote on maataloustuote, lukuun ottamatta maatilatoimintaa, joka on tarpeen eläin- tai kasvituotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten;

11.

’maataloustuotteella’ tarkoitetaan perussopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita, lukuun ottamatta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 liitteessä I lueteltuja kalastus- ja vesiviljelyalan tuotteita;

12.

’syrjäisimmillä alueilla’ tarkoitetaan perussopimuksen 349 artiklassa määriteltyjä alueita. Eurooppa-neuvoston päätöksen 2010/718/EU mukaisesti Saint-Barthélemy lakkasi olemasta syrjäisin alue 1 päivänä tammikuuta 2012. Eurooppa-neuvoston päätöksen 2012/419/EU mukaisesti Mayottesta tuli syrjäisin alue 1 päivänä tammikuuta 2014;

13.

’kivihiilellä’ tarkoitetaan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission kansainvälisessä hiililuokitusjärjestelmässä määriteltyihin ja kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi annettavasta valtiontuesta 10 päivänä joulukuuta 2010 annetussa neuvoston päätöksessä ( 6 ) selvennettyihin luokkiin A ja B kuuluvaa korkean, keskitason ja alhaisen laatuluokan kivihiiltä;

14.

’yksittäisellä tuella’ tarkoitetaan

tapauskohtaista tukea; ja

ii)

tukiohjelman perusteella yksittäisille tuensaajille myönnettävää tukea;

15.

’tukiohjelmalla’ tarkoitetaan säädöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan muita täytäntöönpanotoimenpiteitä vaatimatta myöntää yrityksille, jotka määritellään säädöksessä yleisesti ja käsitteellisesti, sekä säädöstä, jonka perusteella tiettyyn hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle toistaiseksi ja/tai rajoittamaton määrä;

16.

’arviointisuunnitelmalla’ tarkoitetaan asiakirjaa, joka sisältää vähintään seuraavat vähimmäisosat: arvioitavan tukiohjelman tavoitteet, arviointikysymykset, tulosindikaattorit, arvioinnin suunniteltu suorittamismenetelmä, tiedonkeruuta koskevat vaatimukset, arvioinnin ehdotettu ajoitus, mukaan lukien lopullisen arviointikertomuksen jättämispäivä, arvioinnin suorittavan riippumattoman elimen kuvaus tai kriteerit, joita käytetään sen valinnassa, ja yksityiskohtaiset säännöt, joilla varmistetaan arvioinnin julkistaminen;

17.

’tapauskohtaisella tuella’ tarkoitetaan tukea, jota ei myönnetä tukiohjelman perusteella;

18.

’vaikeuksissa olevalla yrityksellä’ tarkoitetaan yritystä, jonka tapauksessa vähintään yksi seuraavista olosuhteista on olemassa:

▼M6

On kyse yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu (ja joka ei ole alle kolme vuotta olemassa ollut pk-yritys, tai kun on kyse kelpoisuudesta riskirahoitustukeen, pk-yritys, joka täyttää 21 artiklan 3 kohdan b alakohdan edellytyksen ja joka on oikeutettu riskirahoitussijoitukseen valitun rahoituksen välittäjän due diligence -prosessin jälkeen), ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi. Näin on silloin, kun kertyneiden tappioiden vähentäminen rahastoista (ja kaikista muista yhtiön omiin varoihin tavallisesti luettavista eristä) johtaa negatiiviseen tulokseen, joka on suurempi kuin puolet merkitystä osakepääomasta. Tässä säännöksessä ’yhtiöllä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu’, tarkoitetaan erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU ( 7 ) liitteessä I mainittuja yritysmuotoja ja ’osakepääoma’ sisältää tarvittaessa emissiovoitot.

On kyse yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu (ja joka ei ole alle kolme vuotta olemassa ollut pk-yritys, tai kun on kyse kelpoisuudesta riskirahoitustukeen, pk-yritys, joka täyttää 21 artiklan 3 kohdan b alakohdan edellytyksen ja joka on oikeutettu riskirahoitussijoitukseen valitun rahoituksen välittäjän due diligence -prosessin jälkeen), ja joka on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi. Tässä säännöksessä ’yhtiöllä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu’, tarkoitetaan erityisesti direktiivin 2013/34/EU liitteessä II mainittuja yritysmuotoja.

▼B

Yritys on asetettu yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai täyttää kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yleistäytäntöönpanomenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä.

Yritys on saanut pelastamistukea eikä ole vielä maksanut lainaa takaisin tai lopettanut takausta, tai on saanut rakenneuudistustukea ja on vielä rakenneuudistussuunnitelman kohteena.

On kyse yrityksestä, joka ei ole pk-yritys, ja kahden viime vuoden ajan:

yrityksen velkaantumisaste on ollut yli 7,5 ja

yrityksen käyttökatteen (EBITDA) suhde nettorahoituskuluihin on ollut alle 1,0.

19.

’varojen käytön aluesidonnaisuudella’ tarkoitetaan tuen myöntävän viranomaisen tuensaajille asettamia velvoitteita, joiden mukaan tietyllä alueella on käytettävä varoja tietty vähimmäismäärä ja/tai harjoitettava tuotantotoimintaa tietyllä vähimmäistasolla;

▼M6

20.

’mukautetulla tuen määrällä’ tarkoitetaan suuren investointihankkeen sallitun tuen enimmäismäärää, joka määritetään seuraavan laskentakaavan mukaisesti:

mukautettu tuen määrä = R × (A + 0,50 × B + 0 × C),

jossa R on kyseiseen alueeseen sovellettava tuen enimmäisintensiteetti, lukuun ottamatta pk-yritysten tuki-intensiteetin lisäystä; A on 55 miljoonaa euroa tukikelpoisista kustannuksista; B on 55 miljoonan euron ja 110 miljoonan euron väliin jäävä osa tukikelpoisista kustannuksista ja C on tukikelpoisten kustannusten 110 miljoonan euron ylittävä osa;

▼B

21.

’takaisinmaksettavalla ennakolla’ tarkoitetaan hankkeeseen myönnettyä lainaa, joka maksetaan yhdessä tai useammassa erässä ja jonka takaisinmaksuehdot riippuvat hankkeen tuloksista;

22.

’bruttoavustusekvivalentilla’ tarkoitetaan tuen määrää, jos se olisi myönnetty tuensaajalle avustuksena, ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä;

23.

’töiden alkamisella’ tarkoitetaan joko investointiin liittyvien rakennustöiden alkamista tai ensimmäistä laillisesti velvoittavaa sitoumusta tilata laitteita tai muuta sitoumusta, joka tekee investoinnista peruuttamattoman, riippuen siitä, kumpi tapahtuu aikaisemmin. Maan ostoa ja valmistelutöitä, kuten lupien hankkimista ja toteutettavuustutkimusten tekemistä, ei katsota töiden alkamiseksi. Yrityskaupoissa ’töiden alkamisella’ tarkoitetaan hankittuun toimipaikkaan suoraan liittyvien omaisuuserien hankintahetkeä;

24.

’suurilla yrityksillä’ tarkoitetaan yrityksiä, jotka eivät täytä liitteen I mukaisia perusteita;

25.

’myöhemmin käyttöön otettavalla verojärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka on aikaisemman veroetuuksiin perustuvan järjestelmän muutettu versio ja jolla korvataan se;

26.

’tuki-intensiteetillä’ tarkoitetaan tuen bruttomäärää ilmaistuna prosentteina tukikelpoisista kustannuksista ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä;

▼M6

27.

’tukialueilla’ tarkoitetaan perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti hyväksytyssä ja tuen myöntämishetkellä voimassa olevassa aluetukikartassa nimettyjä alueita;

▼B

28.

’tuen myöntämispäivällä’ tarkoitetaan päivää, jolloin tuensaajalle myönnetään laillinen oikeus tuensaantiin asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla;

29.

’aineellisella omaisuudella’ tarkoitetaan maa-alueita, rakennuksia ja laitoksia sekä koneita ja laitteita;

30.

’aineettomalla omaisuudella’ tarkoitetaan omaisuutta, jolla ei ole fyysistä tai taloudellista ilmentymää, kuten patentteja, lisenssejä, taitotietoa tai muuta henkistä omaisuutta;

31.

’palkkakustannuksilla’ tarkoitetaan tuensaajan todellisuudessa maksamaa kokonaissummaa kyseisen työpaikan osalta; kustannuksiin sisältyvät tietyltä ajalta bruttopalkka (ennen veroja) ja pakolliset maksut, kuten sosiaaliturvamaksut sekä lasten ja vanhempien hoitokustannukset;

▼M6

32.

’työntekijöiden määrän nettolisäyksellä’ tarkoitetaan kyseisen toimipaikan työntekijöiden määrän nettolisäystä verrattuna tietyn jakson keskiarvoon, kun luotujen työpaikkojen määrästä on vähennetty kyseisenä ajanjaksona menetettyjen työpaikkojen määrä. Palveluksessa olevan kokoaikatyötä, osa-aikatyötä ja kausityötä tekevän henkilöstön määrä on laskettava vuosityöyksiköiden murto-osina;

▼B

33.

’erityisinfrastruktuurilla’ tarkoitetaan infrastruktuuria, joka on rakennettu ennakolta yksilöitävissä olevalle yritykselle (yrityksille) ja räätälöity sen tarpeisiin;

▼M6

34.

’rahoituksen välittäjällä’ tarkoitetaan mitä tahansa rahoituslaitosta sen muodosta ja omistuksesta riippumatta, myös rahastojen rahastoa, yksityistä sijoitusrahastoa, julkista sijoitusrahastoa, pankkia, mikrorahoituslaitosta ja takausyhtiötä;

▼B

35.

’matkalla’ tarkoitetaan tavaroiden siirtämistä lähtöpaikasta määräpaikkaan, mukaan lukien mahdolliset välivaiheet kyseisessä jäsenvaltiossa tai sen ulkopuolella, yhtä tai useampaa kuljetusvälinettä käyttäen;

36.

’kohtuullisella tuotolla’ tarkoitetaan odotettua tuottoa, joka vastaa riskioikaistua diskonttokorkoa, jossa otetaan huomioon hankkeeseen liittyvän riskin taso ja yksityisten sijoittajien suunnitteleman pääomasijoituksen suuruus;

37.

’kokonaisrahoituksella’ tarkoitetaan tukikelpoiseen yritykseen tai hankkeeseen tämän asetuksen 3 jakson tai 16 tai 39 artiklan nojalla tehdyn sijoituksen kokonaismäärää lukuun ottamatta täysin yksityisiä sijoituksia, jotka tehdään markkinaehdoin ja jotka eivät kuulu kyseessä olevan valtiontukitoimenpiteen piiriin;

38.

’tarjouskilpailulla’ tarkoitetaan syrjimätöntä tarjouskilpailua, johon osallistuu riittävä määrä yrityksiä ja jossa tuki myönnetään joko tarjouksentekijän tekemän alkuperäisen tarjouksen tai selvityshinnan perusteella. Lisäksi tarjouskilpailuun liittyvä talousarvio tai määrä on siinä mielessä tiukasti rajoitettu, että se johtaa tilanteeseen, jossa kaikki osallistujat eivät voi saada tukea;

▼M1

39.

’liikevoitolla’ tarkoitetaan investoinnin diskontattujen tuottojen ja diskontattujen toimintakustannusten välistä eroa investoinnin taloudellisena pitoaikana, jos tämä ero on positiivinen. Toimintakustannuksiin sisältyvät muun muassa henkilöstökustannukset, materiaalit, sopimusperusteiset palvelut, viestintä-, energia-, huolto-, vuokra- ja hallintokustannukset, mutta niihin eivät sisälly poisto- ja rahoituskustannukset, jos ne on katettu investointituella. Tulojen ja toimintakustannusten diskonttaaminen asianmukaisella diskonttokorolla mahdollistaa kohtuullisen voiton tekemisen;

▼M6

39 a.

’markkinaehtoisuudella’ tarkoitetaan sitä, että sopimuspuolten välisen liiketoimen ehdot eivät poikkea ehdoista, joista olisi sovittu riippumattomien yritysten välillä, ja niihin ei sisälly kilpailunvastaista yhteistyötä. Kaikkien transaktioiden, jotka ovat seurausta avoimesta, läpinäkyvästä ja syrjimättömästä menettelystä, katsotaan täyttävän markkinaehtoperiaatteen;

39b.

’kirjallisella’ tarkoitetaan minkä tahansa muotoista kirjoitettua asiakirjaa, myös sähköisiä asiakirjoja, edellyttäen, että tällaiset sähköiset asiakirjat tunnustetaan vastaaviksi asianomaisessa jäsenvaltiossa sovellettavien hallinnollisten menettelyjen ja lainsäädännön mukaisesti.

▼B

Alueelliseen tukeen sovellettavat määritelmät

▼M6 —————

▼B

41.

’alueellisella investointituella’ tarkoitetaan alueellista tukea, joka myönnetään alkuinvestointiin tai alkuinvestointiin uuteen taloudelliseen toimintaan;

▼M6

42.

’alueellisella toimintatuella’ tarkoitetaan tukea, jolla vähennetään yrityksen juoksevia kustannuksia; näihin sisältyvät sellaiset kustannusryhmät kuin henkilöstökustannukset, materiaalit, sopimusperusteiset palvelut, viestintä-, energia-, huolto-, vuokra- ja hallintokustannukset, mutta niihin eivät sisälly poisto- ja rahoituskustannukset, jotka liittyvät investointitukea saaneeseen investointiin;

43.

’terästeollisuudella’ tarkoitetaan yhden tai useamman seuraavassa luetellun tuotteen tuotantoa:

harkkorauta ja ferroseokset:

harkkorauta teräksen valmistukseen, metallivalimoissa käytettävä ja muu harkkorauta, peilirauta ja runsashiilinen rautamangaani, lukuun ottamatta muita rautaseoksia;

raudasta, tavallisesta teräksestä tai erikoisteräksestä valmistetut tuotteet alkumuodossa tai välituotteena:

sula teräs, myös valanteina, myös taottavaksi tarkoitetut harkot, puolivalmisteet kuten tankoteelmät, billetit ja laattateelmät, levyaihiot, tinalevyaihiot, kuumavalssatut levyainekset keloina, lukuun ottamatta sulan teräksen valmistusta pienistä ja keskisuurista sulatoista peräisin olevasta valuteräksestä;

raudasta, tavallisesta teräksestä tai erikoisteräksistä valmistetut kuumamuokatut tuotteet:

kiskot, ratapölkyt, sidekiskot, aluslaatat, palkit, raskaat profiilit, vähintään 80 mm, ponttirauta ja -teräs, tangot ja profiilit, alle 80 mm, ja laatat, alle 150 mm, valssilanka, putkien renkaat ja neliöt, kuumavalssattu vanne ja nauha (myös nauha putkia varten), kuumavalssatut levyt (myös päällystetyt), levyt, vähintään 3 mm, leveät laatat, vähintään 150 mm, lukuun ottamatta metallilankaa ja metallilankatuotteita, tankoja ja rautavaloksia;

kylmänä viimeistellyt tuotteet:

tinapinnoitettu levy, lyijy-tinapinnoitettu levy, mustalevy, galvanoidut levyt, muut päällystetyt levyt, kylmävalssatut levyvalmisteet, sähkölevyt, tinapinnoitetun levyn valmistamiseen tarkoitettu levy, kylmävalssatut levyt, rullina tai suorina levyinä;

putket:

saumattomat teräsputket, hitsatut teräsputket, halkaisija yli 406,4 mm;

▼M6

43a.

’ruskohiilellä’ tarkoitetaan Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission kansainvälisessä hiililuokitusjärjestelmässä määriteltyä alhaisen laatuluokan C hiiltä tai ortoligniittiä ja alhaisen laatuluokan B hiiltä tai metaligniittiä;

▼M6 —————

▼M6

45.

’kuljetusalalla’ tarkoitetaan matkustajien kuljettamista ilma-aluksella, meriteitse, maanteitse, rautateitse ja sisävesitse tai rahdinkuljetuspalvelujen tarjoamista toisen lukuun; ’kuljetusalalla’ tarkoitetaan erityisesti seuraavaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1893/2006 ( 8 ) vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) mukaista toimintaa:

NACE 49: Maaliikenne ja putkijohtokuljetus, lukuun ottamatta luokkia NACE 49.32 Taksiliikenne, 49.39 Ilmassa ja raiteilla kulkevien köysiratojen sekä hiihto- ja kaapelihissien liikenne, mikäli ne eivät kuulu kaupunkien ja esikaupunkien joukkoliikennejärjestelmiin, 49.42 Muuttopalvelut, 49.5 Putkijohtokuljetus;

NACE 50: Vesiliikenne;

NACE 51: Ilmaliikenne, lukuun ottamatta luokkaa NACE 51.22 Avaruusliikenne;

▼B

46.

’rajoitetulle määrälle toimialoja suunnatulla ohjelmalla’ tarkoitetaan ohjelmaa, joka kattaa alle viiteen tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 luokkaan (nelinumeroinen tunnus) kuuluvia toimintoja;

47.

’matkailutoiminnalla’ tarkoitetaan seuraavaa NACE Rev. 2:n luokituksen mukaista toimintaa:

NACE 55: Majoitus;

NACE 56: Ravitsemistoiminta;

NACE 79: Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta, varauspalvelut;

NACE 90: Kulttuuri- ja viihdetoiminta;

NACE 91: Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta;

NACE 93: Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut;

▼M6

47a.

’investoinnin valmistumisajankohdalla’ tarkoitetaan hetkeä, jolloin kansalliset viranomaiset katsovat investoinnin olevan valmis, tai jos sellaista ei ole, ajankohtaa kolme vuotta töiden aloittamisen jälkeen;

▼M1

48.

’harvaan asutuilla alueilla’ tarkoitetaan NUTS 2 -alueita, joiden väestötiheys on alle 8 asukasta neliökilometriä kohti, tai NUTS 3 -alueita, joiden väestötiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohti, tai alueita, jotka komissio on hyväksynyt harvaan asutuiksi tuen myöntämisajankohtana voimassa olevaa aluetukikarttaa koskevassa yksittäisessä päätöksessä;

▼M1

48 a.

’erittäin harvaan asutuilla alueilla’ tarkoitetaan NUTS 2 -alueita, joiden väestötiheys on alle 8 asukasta neliökilometriä kohti, tai alueita, jotka komissio on hyväksynyt erittäin harvaan asutuiksi alueiksi tuen myöntämisajankohtana voimassa olevaa aluetukikarttaa koskevassa yksittäisessä päätöksessä;

▼M6

49.

’alkuinvestoinnilla’ tarkoitetaan jotakin seuraavista:

aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtyä investointia, joka liittyy yhteen tai useampaan seuraavista:

—

uuden toimipaikan perustaminen;

—

olemassa olevan toimipaikan kapasiteetin lisääminen;

—

toimipaikan tuotannon monipuolistaminen sellaisiin tuotteisiin tai palveluihin, joita toimipaikassa ei ole aikaisemmin tuotettu tai

—

toimipaikkaan tehtävän investoinnin kohteena olevan tuotteen (olevien tuotteiden) tuotantoprosessin tai palvelun (palvelujen) tarjonnan perusteellinen muuttaminen;

sellaisen toimipaikan omaisuuden hankinta, joka on suljettu tai olisi suljettu, jos sitä ei olisi ostettu. Pelkkää yrityksen osakkeiden hankkimista ei katsota alkuinvestoinniksi.

Korvausinvestointi ei näin ollen ole alkuinvestointi;

50.

’samalla tai samankaltaisella toiminnalla’ toimintaa, joka kuuluu samaan tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) nelinumerotasoon (nelinumeroinen tunnus);

51.

’alkuinvestoinnilla, jolla luodaan uutta taloudellista toimintaa’ tarkoitetaan:

aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtyä investointia, joka liittyy yhteen tai molempiin seuraavista:

—

uuden toimipaikan perustaminen;

—

toimipaikan tuotannon monipuolistaminen edellyttäen, että uusi toiminta ei ole samaa tai samankaltaista kuin kyseisessä toimipaikassa on aikaisemmin harjoitettu tai

sellaisen toimipaikan omaisuuden hankintaa, joka on suljettu tai olisi suljettu, jos sitä ei olisi ostettu edellyttäen, että hankittua omaisuutta käyttämällä harjoitettava uusi toiminta ei ole samaa tai samankaltaista kuin ennen hankintaa kyseisessä toimipaikassa harjoitettu toiminta.

Pelkkää yrityksen osakkeiden hankkimista ei katsota alkuinvestoinniksi, jolla luodaan uutta taloudellista toimintaa;

▼B

52.

’suurella investointihankkeella’ tarkoitetaan alkuinvestointia, jonka tukikelpoiset kustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa laskettuina tuen myöntämispäivän hintojen ja valuuttakurssien mukaan;

53.

’määräpaikalla’ tarkoitetaan paikkaa, jossa tavarat puretaan;

54.

’lähtöpaikalla’ tarkoitetaan paikkaa, jossa tavarat lastataan kuljetusta varten;

▼M1

55.

’toimintatukikelpoisilla alueilla’ tarkoitetaan perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja syrjäisimpiä alueita, harvaan asuttuja alueita tai erittäin harvaan asuttuja alueita;

▼B

56.

’kuljetusvälineellä’ tarkoitetaan raideliikennettä, maantien rahtiliikennettä, sisävesiliikennettä, meriliikennettä, lentoliikennettä ja intermodaalista kuljetusta;

57.

’kaupunkikehitysrahastolla’ tarkoitetaan erikoistunutta sijoitusvälinettä, joka on perustettu kaupunkikehityshankkeisiin sijoittamiseksi kaupunkialueiden kehittämistä koskevan tukitoimenpiteen nojalla. Kaupunkikehitysrahastoja hoitaa kaupunkikehitysrahaston hoitaja;

58.

’kaupunkikehitysrahaston hoitajalla’ tarkoitetaan ammattimaista rahastoyhtiötä, joka on oikeushenkilö ja joka valitsee tukikelpoiset kaupunkikehityshankkeet ja tekee sijoitukset niihin;

59.

’kaupunkikehityshankkeella’ tarkoitetaan investointihanketta, joka voi tukea yhdennetyssä lähestymistavassa kaupunkialueiden kestävään kehittämiseen suunniteltujen toimien toteuttamista ja auttaa saavuttamaan siinä määritellyt tavoitteet, mukaan lukien hankkeet, joiden sisäinen korkokanta ei ehkä riitä houkuttelemaan rahoitusta puhtaasti kaupallisin perustein. Kaupunkikehityshanke voidaan järjestää erillisenä rahoitusrakenteena tuensaajana olevan yksityisen sijoittajan oikeudellisessa rakenteessa tai erillisenä oikeushenkilönä, esimerkiksi erillisyhtiönä;

60.

’kaupunkialueiden kestävän kehittämisen yhdennetyllä strategialla’ tarkoitetaan virallisesti ehdotettua ja asianmukaisen paikallisviranomaisen tai viraston vahvistamaa strategiaa, joka on määritelty tietylle maantieteelliselle kaupunkialueelle ja ajanjaksolle ja jossa määritetään yhdennetyt toimet taloudellisiin sekä ympäristöön, ilmastoon ja väestörakenteeseen liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin kaupunkialueilla;

61.

’luontoissuorituksella’ tarkoitetaan maan tai kiinteistön luovuttamista, kun kyseinen maa tai kiinteistö muodostaa osan kaupunkikehityshanketta;

▼M1

61a.

’siirtämisellä’ tarkoitetaan saman tai samankaltaisen toiminnan tai sen osan siirtämistä ETA-sopimuksen yhden sopimuspuolen alueella sijaitsevasta toimipaikasta (alkuperäinen toimipaikka) ETA-sopimuksen toisen sopimuspuolen alueella sijaitsevaan toimipaikkaan, jossa tuettu investointi suoritetaan (tuettu toimipaikka). Siirtämisestä on kyse, jos alkuperäisessä ja tuetussa toimipaikassa tuotettu tuote tai palvelu palvelee ainakin osittain samaa tarkoitusta ja täyttää samantyyppisten asiakkaiden vaatimukset tai tarpeet ja työpaikkoja menetetään samassa tai samankaltaisessa toiminnassa jossakin tuensaajan alkuperäisessä toimipaikassa ETA-alueella;

▼B

Pk-yrityksille myönnettävää tukea koskevat määritelmät

62.

’investointihankkeella suoraan luodulla työpaikalla’ tarkoitetaan työpaikkaa, joka liittyy investoinnin kohteena olevaan toimintaan; näihin kuuluvat työpaikat, jotka on luotu investoinnin aiheuttaman kapasiteetin käyttöasteen nousun vuoksi;

▼M4 —————

▼B

Pk-yrityksille rahoituksensaantiin myönnettävää tukea koskevat määritelmät

66.

’oman pääoman luonteisella sijoituksella’ tarkoitetaan rahoitusmuotoa, joka sijoittuu oman pääoman ehtoisen ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen välille ja johon liittyvä riski on suurempi kuin paremmassa etuoikeusasemassa olevilla veloilla mutta pienempi kuin rajoituksettomalla omalla pääomalla ja jonka tuotto haltijalle perustuu pääasiassa kohdeyrityksen voittoihin tai tappioihin ja joka on maksukyvyttömyyden yhteydessä vakuudeton. Oman pääoman luonteiset sijoitukset voidaan luokitella vieraaksi pääomaksi, joka on vakuudetonta ja heikommassa etuoikeusasemassa, mukaan lukien välirahoitus, ja joka voidaan joissakin tapauksissa muuntaa omaksi pääomaksi tai etuoikeutetuksi pääomaksi;

67.

’takauksella’ tarkoitetaan asetuksen 1, 3 ja 7 jakson yhteydessä kirjallista sitoumusta vastata kokonaan tai osittain kolmannen osapuolen uusista lainatransaktioista, kuten velkainstrumenteista tai leasinginstrumenteista, sekä oman pääoman luonteisista instrumenteista;

68.

’takausosuudella’ tarkoitetaan julkisen sijoittajan kattamaa prosenttiosuutta tappioista jokaisen kyseessä olevan valtiontukitoimenpiteen nojalla tukikelpoisen transaktion osalta;

69.

’irtautumisella’ tarkoitetaan rahoituksen välittäjän tai sijoittajan luopumista osuuksistaan, mukaan lukien yrityskauppa, alaskirjaus, osakkeiden/lainojen takaisinlunastus, myynti toiselle rahoituksen välittäjälle tai toiselle sijoittajalle, myynti rahoituslaitokselle ja myynti julkisella tarjouksella, mukaan lukien listautumisanti;

70.

’rahoitusmäärällä’ tarkoitetaan takaisinmaksettavaa julkista sijoitusta rahoituksen välittäjään riskirahoitustoimenpiteeseen sijoittamiseksi siten, että kaikki tuotot palautetaan julkiselle sijoittajalle;

71.

’riskirahoitussijoituksella’ tarkoitetaan oman pääoman ehtoisia ja luonteisia sijoituksia, lainoja mukaan lukien leasingsopimukset, takauksia tai niiden yhdistelmää tukikelpoisille yrityksille uusien sijoitusten tekemistä varten;

▼M6

72.

’riippumattomalla yksityisellä sijoittajalla’ tarkoitetaan tässä alakohdassa määriteltyä yksityistä ja riippumatonta sijoittajaa. ’Yksityisillä’ sijoittajilla tarkoitetaan sijoittajia, jotka omistusrakenteestaan riippumatta tavoittelevat puhtaasti kaupallista etua, käyttävät omia varojaan ja kantavat sijoituksensa täyden riskin ja joihin kuuluvat erityisesti: luottolaitokset, jotka sijoittavat omalla riskillään ja omin varoin, yksityiset lahjarahastot ja säätiöt, perheiden sijoituksia hoitavat yritykset (family offices) ja bisnesenkelit, yrityssijoittajat, vakuutusyhtiöt, eläkerahastot ja akateemiset laitokset sekä luonnolliset henkilöt, riippumatta siitä, harjoittavatko he taloudellista toimintaa vai eivät. Tässä määritelmässä yksityisinä sijoittajina ei pidetä Euroopan investointipankkia, Euroopan investointirahastoa, kansainvälistä rahoituslaitosta, jossa jäsenvaltio on osakkaana, eikä oikeushenkilöä, joka harjoittaa ammattimaista rahoitustoimintaa ja jolle jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia (kansallinen kehityspankki tai muu kehityslaitos). ’Riippumattomalla’ sijoittajalla tarkoitetaan sijoittajaa, joka ei ole osakkaana siinä tukikelpoisessa yrityksessä, johon se sijoittaa. Lisäsijoitusten yhteydessä sijoittaja pysyy ’riippumattomana’, jos sitä pidettiin riippumattomana sijoittajana aiemmalla sijoituskierroksella. Kun perustetaan uusi yritys, yksityisten sijoittajien, myös tällaisen uuden yrityksen perustajien, katsotaan olevan kyseisestä yrityksestä riippumattomia;

73.

’luonnollisella henkilöllä’ tarkoitetaan 21 a ja 23 artiklaa sovellettaessa muuta henkilöä kuin oikeushenkilöä, joka ei ole perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys;

▼B

74.

’oman pääoman ehtoisella sijoituksella’ tarkoitetaan pääoman tarjoamista yritykselle sijoittamalla siihen suoraan tai välillisesti vastineena vastaavan osuuden omistamisesta kyseisestä yrityksestä;

75.

’ensimyynnillä markkinoilla’ tarkoitetaan yrityksen toteuttamaa ensimmäistä myyntiä tuote- tai palvelumarkkinoilla, lukuun ottamatta rajoitettua myyntiä markkinoiden testaamiseksi;

76.

’julkisesti noteeraamattomalla pk-yrityksellä’ tarkoitetaan pk-yritystä, jota ei ole noteerattu arvopaperipörssin virallisella pörssilistalla, lukuun ottamatta vaihtoehtoisia kauppapaikkoja;

77.

’lisäsijoituksella’ tarkoitetaan uutta riskirahoitussijoitusta yritykseen sen jälkeen, kun siihen on jo tehty riskirahoitussijoituksia vähintään kerran aikaisemmin;

78.

’jälkirahoituksella’ tarkoitetaan yrityksen olemassa olevien osakkeiden ostamista aikaisemmalta sijoittajalta tai osakkaalta;

▼M6

79.

’toimeksisaaneella yhteisöllä’ tarkoitetaan Euroopan investointipankkia ja Euroopan investointirahastoa, kansainvälistä rahoituslaitosta, jossa jäsenvaltio on osakkaana, tai oikeushenkilöä, joka harjoittaa ammattimaista rahoitustoimintaa ja jolle jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia (kansallinen kehityspankki tai muu kehityslaitos). Toimeksisaanut yhteisö voidaan valita tai nimittää suoraan tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU ( 9 ) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 ( 10 ) 38 artiklan 4 kohdan b alakohdan iii alakohdan tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 ( 11 ) 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

80.

’innovatiivisella yrityksellä’ tarkoitetaan yritystä, joka täyttää yhden seuraavista edellytyksistä:

se voi osoittaa ulkopuolisen asiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella, että se kehittää lähitulevaisuudessa tuotteita, palveluja tai prosesseja, jotka ovat uusia tai parantavat huomattavasti alansa viimeisintä kehitystasoa ja joihin liittyy teknologisen tai teollisen epäonnistumisen riski;

sen tutkimus- ja kehityskustannukset ovat vähintään 10 prosenttia sen toiminnan kokonaiskuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta tai, jos on kyse vastaperustetusta yrityksestä, jolla ei vielä ole taloudellista historiaa, sen kuluvan tilikauden tilinpäätöksessä, jonka ulkopuolinen tilintarkastaja on vahvistanut;

se on tuen myöntämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana: i) saanut Euroopan innovaationeuvostolta huippuosaamismerkin komission täytäntöönpanoasetuksella C(2017)7124 ( 12 ) hyväksytyn vuosien 2018–2020 Horisontti 2020 -työohjelman tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 ( 13 ) 2 artiklan 23 alakohdan ja 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai ii) saanut Euroopan innovaationeuvoston rahastosta sijoituksen, esimerkiksi asetuksen 2021/695 48 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun Accelerator-ohjelman puitteissa tehdyn sijoituksen;

se on tuen myöntämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana: i) osallistunut johonkin komission CASSINI-avaruusaloitteen toimeen (kuten Business Accelerator tai Matchmaking) ( 14 ); ii) saanut investointirahoitusta CASSINIn siemen- ja kasvurahoitusjärjestelystä (Seed and Growth Funding Facility) tai ISEP-ohjelmasta (InnovFin Space Equity Pilot); iii) saanut CASSINI-palkinnon; iv) saanut asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti avaruustutkimuksen alalla rahoitusta, joka on johtanut startup-yrityksen perustamiseen; v) saanut rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimen tuensaajana Euroopan puolustusrahastosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/697 ( 15 ) mukaisesti; tai vi) saanut rahoitusta Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1092 ( 16 ) mukaisesti;

81.

’vaihtoehtoisella kauppapaikalla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU ( 17 ) 4 artiklan 1 kohdan 22 alakohdassa määriteltyä monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää, jossa vähintään 50 prosenttia kaupankäynnin kohteeksi otetuista rahoitusinstrumenteista on pk-yritysten liikkeeseen laskemia;

▼B

82.

’lainalla’ tarkoitetaan sopimusta, joka velvoittaa lainanantajan antamaan lainanottajan käyttöön sovitun suuruisen rahasumman sovituksi ajaksi ja jonka mukaan lainanottaja on velvoitettu maksamaan kyseinen rahasumma takaisin sovittuna aikana. Se voi olla muodoltaan laina tai muu rahoitusinstrumentti, myös leasingsopimus, jonka tärkein piirre on, että se antaa lainanantajalle vähimmäistuoton. Olemassa olevien lainojen uudelleenrahoitus ei ole tukikelpoinen laina;

Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää tukea koskevat määritelmät

83.

’tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolla’ tarkoitetaan sellaista yhteisöä (kuten korkeakoulut tai tutkimuslaitokset, teknologiansiirtoelimet, innovaatioiden välittäjät, tutkimussuuntautuneet fyysiset tai virtuaaliset yhteistyöyhteisöt) sen oikeusasemasta (julkis- tai yksityisoikeudellinen) tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia koulutuksen, julkaisujen tai tiedonsiirron kautta. Kun tällainen yhteisö harjoittaa myös taloudellista toimintaa, tällaisen taloudellisen toiminnan rahoituksesta, kustannuksista ja tuloista on pidettävä erillistä kirjanpitoa. Tällaisessa yhteisössä ratkaisevaa vaikutusvaltaa esimerkiksi osakkaana tai jäsenenä käyttävillä yrityksillä ei saa olla etuoikeutta sen saavuttamiin tuloksiin;

84.

’perustutkimuksella’ tarkoitetaan kokeellista tai teoreettista työtä, jolla pyritään pääasiassa hankkimaan uutta tietoa ilmiöiden tai havaittavissa olevien tosiseikkojen perusperiaatteista, ja joilla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn kaupalliseen päämäärään tai tavoitteeseen;

▼M6

85.

’teollisella tutkimuksella’ tarkoitetaan suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon ja taitojen hankkimiseen pyrkiviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on, että näitä tietoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, prosessit tai palvelut, mukaan lukien digitaaliset tuotteet, prosessit tai palvelut paranevat huomattavasti, millä tahansa alalla, teknologian alalla, toimialalla tai sektorilla (mukaan lukien muun muassa digitaalitoimialat ja -teknologiat, kuten suurteholaskenta, kvanttiteknologia, lohkoketjuteknologia, tekoäly, kyberturvallisuus, massadata ja pilvipalveluteknologia).

Teollinen tutkimus kattaa monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomisen ja voi sisältää prototyyppien rakentamisen laboratorioympäristössä tai ympäristössä, johon liittyy simuloituja rajapintoja olemassa olevien järjestelmien kanssa, sekä pilottituotantolinjojen rakentamisen, kun niitä tarvitaan teollisen tutkimuksen harjoittamiseen ja erityisesti geneerisen teknologian validointiin;

86.

►C4 ’kokeellisella kehittämisellä’ tarkoitetaan olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoiminta- ja muun relevantin tiedon ja osaamisen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä tavoitteena kehittää uusia tai parannettuja tuotteita, prosesseja tai palveluja, mukaan lukien digitaalisia tuotteita, prosesseja tai palveluja millä tahansa alalla, teknologian alalla, toimialalla tai sektorilla (mukaan lukien muun muassa digitaalitoimialat ja -teknologiat, kuten suurteholaskenta, kvanttiteknologia, lohkoketjuteknologia, tekoäly, kyberturvallisuus, massadata ja pilvipalvelu- tai reunalaskentateknologia). ◄ Tämä voi kattaa myös esimerkiksi toiminnan, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien tai palvelujen konseptitason määrittely, suunnittelu ja dokumentointi.

Kokeellinen kehittäminen voi käsittää uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien tai palvelujen prototyypit, demonstrointi- ja pilottihankkeet, testauksen ja validoinnin ympäristössä, joka edustaa käytännön toimintaolosuhteita, kun ensisijaisena tavoitteena on tehdä uusia teknisiä parannuksia tuotteisiin, prosesseihin tai palveluihin, jotka eivät ole vielä merkittävässä määrin vakiintuneet. Siihen voi sisältyä kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottitoteutusten kehittämistä, jos ne muodostavat luontaisesti lopullisen kaupallisen tuotteen ja niiden tuottaminen pelkästään demonstrointia ja validointia varten olisi liian kallista.

Kokeellinen kehittäminen ei kata olemassa oleviin tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin rutiininomaisesti tai säännöllisin väliajoin tehtäviä muutoksia, vaikka kyseiset muutokset merkitsisivät parannuksia;

▼B

87.

’toteutettavuustutkimuksella’ tarkoitetaan hankkeen potentiaalin arviointia ja analysointia, jonka tavoitteena on tukea päätöksentekoprosessia tuomalla objektiivisesti ja rationaalisesti esiin hankkeen vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat sekä yksilöimällä resurssit, joita sen toteuttaminen edellyttää, ja mahdollisuudet sen onnistumiseen;

88.

’henkilöstökustannuksilla’ tarkoitetaan tutkijoista, teknikoista ja muusta tutkimustoimintaa avustavasta henkilöstöstä aiheutuvia kustannuksia siinä määrin, kuin nämä toimivat kyseessä olevan hankkeen tai toiminnon parissa;

▼M6 —————

▼B

90.

’todellisella yhteistyöllä’ tarkoitetaan vähintään kahden riippumattoman osapuolen välistä yhteistyötä tietämyksen tai teknologian siirtämiseksi tai työnjakoon perustuvan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, kun osapuolet määrittelevät yhdessä yhteistyöhankkeen laajuuden, osallistuvat sen toteuttamiseen ja jakavat sen riskit sekä tulokset. Yksi tai useampi osapuoli voi kattaa hankkeen kaikki kustannukset ja siten vapauttaa muut osapuolet sen taloudellisista riskeistä. Sopimustutkimusta ja tutkimuspalvelujen tarjoamista ei katsota yhteistyön muodoiksi;

▼M6

90 a.

Jäljempänä 25 e artiklaa sovellettaessa ’muilla kuin puolustussovelluksilla’ tarkoitetaan sovelluksia muissa tuotteissa kuin puolustukseen liittyvissä tuotteissa, jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY ( 18 ) liitteessä;

▼B

91.

’tutkimusinfrastruktuurilla’ tarkoitetaan laitteistoja, resursseja ja liitännäisiä palveluja, joita tiedeyhteisö käyttää tutkimuksen tekemiseen eri aloilla, ja sen piiriin kuuluvat tieteelliset välineistöt tai välinekokonaisuudet, tietopohjaiset resurssit, kuten kokoelmat, arkistot, jäsennelty tieteellinen tieto, tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat infrastruktuurit, kuten grid-verkot, tietojenkäsittelylaitteet, ohjelmistot ja viestintävälineet tai muut tutkimuksessa tarvittavat luonteeltaan ainutkertaiset välineet. Tällaiset tutkimusinfrastruktuurit voivat sijaita yhdessä paikassa tai hajautettuina (järjestettynä resurssien verkostona) eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä 25 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 723/2009 ( 19 ) 2 artiklan a alakohdan mukaisesti;

▼M6

92.

’innovaatioklustereilla’ tarkoitetaan riippumattomien osapuolten (kuten innovatiivisten startup-yritysten, pienten, keskisuurten ja suurten yritysten sekä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien, digitaali-innovointikeskittymien, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja muiden talouden toimijoiden) rakenteita tai organisoituja ryhmittymiä, joiden tarkoituksena on lisätä innovaatiotoimintaa ja uusia yhteistyön muotoja esimerkiksi digitaalisin keinoin, infrastruktuurin yhteiskäytöllä ja/tai sen edistämisellä, osaamisen ja asiantuntemuksen vaihdolla sekä osallistumalla tavoitteellisesti osaamisen siirtoon, verkostoitumiseen, tietojen levittämiseen ja yhteistoimintaan klusteriin kuuluvien yritysten ja muiden organisaatioiden keskuudessa. Digitaali-innovointikeskittymät, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 ( 20 ) perustetusta keskitetysti hallinnoidusta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavat eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät, ovat organisaatioita, joiden tavoitteena on edistää digitaaliteknologioiden, kuten tekoälyn, pilvipalvelujen, reuna- ja suurteholaskennan sekä kyberturvallisuuden laajaa käyttöönottoa teollisuudessa (erityisesti pk-yrityksissä) ja julkisen sektorin organisaatioissa. Digitaali-innovointikeskittymät voidaan itsessään katsoa tätä asetusta sovellettaessa innovaatioklusteriksi;

▼B

93.

’korkeasti koulutetulla henkilöstöllä’ tarkoitetaan henkilöstöä, jolla on korkea-asteen loppututkinto ja vähintään viiden vuoden ammatillinen kokemus, joka voi sisältää myös tohtorinkoulutuksen;

▼M6

94.

’innovaatiotoiminnan neuvontapalveluilla’ tarkoitetaan konsultointia, apua ja koulutusta tietämyksen siirron, aineettoman omaisuuden hankinnan, suojaamisen ja hyödyntämisen tai näihin liittyvien standardien ja säännösten aloilla sekä innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen (mukaan lukien digitaaliteknologiat ja -ratkaisut) käyttöönottoon tai käyttöön liittyvää konsultointia, apua tai koulutusta;

95.

’innovaatiotoimintaa tukevilla palveluilla’ tarkoitetaan toimistotilojen, tietopankkien, pilvipalvelujen ja tiedontallennuspalvelujen, kirjastojen, markkinatutkimuksen, laboratorioiden, laatumerkintöjen, testauksen, kokeilujen ja sertifioinnin tai muiden asiaan liittyvien palvelujen, mukaan lukien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien tai innovaatioklustereiden palvelut, tarjontaa, jonka tarkoituksena on kehittää toimivampia tai teknologisesti kehittyneempiä tuotteita, prosesseja tai palveluja, mukaan lukien innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen (mukaan lukien digitaaliteknologiat ja -ratkaisut) käyttöönotto;

96.

’organisaatioinnovoinnilla’ tarkoitetaan uuden organisatorisen menetelmän toteuttamista yrityksen tasolla (konsernitasolla tietyllä toimialalla Euroopan talousalueella), työpaikan organisoinnissa tai ulkoisten suhteiden organisoinnissa, esimerkiksi hyödyntämällä uudenlaista tai innovatiivista digitaaliteknologiaa. Tämän määritelmän piiriin eivät kuulu muutokset, jotka perustuvat yrityksessä jo käytettyihin organisatorisiin menetelmiin, muutokset liikkeenjohtostrategiassa, yritysten yhteenliittymät ja yritysostot, tietyn prosessin käytön lopettaminen, pelkkä jälkirahoitus tai pääoman lisäys, muutokset, jotka johtuvat pelkästään tuotannontekijöiden hintojen muutoksista, tuotannon asiakaskohtainen mukauttaminen, lokalisointi, säännölliset kausittaiset ja muut jaksoittaiset muutokset sekä uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden kauppa;

97.

’prosessi-innovoinnilla’ tarkoitetaan uuden tai merkittävästi parannetun tuotanto- tai toimitusmenetelmän toteuttamista (mukaan lukien merkittävät muutokset tekniikoissa, laitteissa tai ohjelmistoissa) yrityksen tasolla (konsernitasolla tietyllä toimialalla Euroopan talousalueella), mukaan lukien esimerkiksi hyödyntämällä uudenlaisia tai innovatiivisia digitaaliteknologioita tai -ratkaisuja. Tämän määritelmän piiriin eivät kuulu pienet muutokset tai parannukset, tuotanto- tai palvelukapasiteetin lisääminen ottamalla käyttöön valmistus- tai logistiikkajärjestelmiä, jotka ovat hyvin samanlaisia kuin jo käytössä olevat, prosessin käytön lopettaminen, pelkkä jälkirahoitus tai pääoman lisäys, muutokset, jotka johtuvat pelkästään tuotannontekijöiden hintojen muutoksista, tuotannon asiakaskohtainen mukauttaminen, lokalisointi, säännölliset kausittaiset ja muut jaksoittaiset muutokset sekä uusien tai merkittävästi parannettujen tuotteiden kauppa;

▼B

98.

’tilapäisellä siirrolla’ tarkoitetaan sitä, että henkilöstö on tuensaajan palveluksessa tilapäisesti ja henkilöstöllä on oikeus palata entisen työnantajansa palvelukseen;

▼M6

98 a.

’testaus- ja kokeiluinfrastruktuurilla’ tarkoitetaan tiloja, laitteita, valmiuksia ja resursseja, kuten testipenkkejä, pilottituotantolinjoja, demonstrointikohteita, testauslaitoksia tai eläviä laboratorioita, ja niihin liittyviä tukipalveluja, joita käyttävät pääasiassa yritykset, erityisesti pk-yritykset, jotka hakevat tukea testaukseen ja kokeiluihin uusien tai parannettujen tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseksi sekä teknologioiden testaamiseksi ja laajentamiseksi ja edistyksen saavuttamiseksi teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen avulla. Julkisesti rahoitettujen testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien käyttöoikeus on annettava useille käyttäjille ja myönnettävä läpinäkyvästi, syrjimättömästi ja markkinaehdoin. Testaus- ja kokeiluinfrastruktuureja kutsutaan toisinaan myös teknologiainfrastruktuureiksi ( 21 );

▼B

Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea koskevat määritelmät

99.

’erityisen epäedullisessa asemassa olevalla työntekijällä’ tarkoitetaan henkilöä:

joka ei ole ollut vakinaisessa ansiotyössä vähintään 24 kuukauteen; tai

joka ei ole ollut vakinaisessa ansiotyössä vähintään 12 kuukauteen ja joka kuuluu johonkin ’epäedullisessa asemassa olevan työntekijän’ määritelmässä mainituista ryhmistä b–g;

100.

’suojatyöllä’ tarkoitetaan työpaikkaa yrityksessä, jonka työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on alentuneesti työkykyisiä työntekijöitä;

Ympäristönsuojeluun myönnettävään tukeen sovellettavat määritelmät

▼M6

101.

’ympäristönsuojelulla’ tarkoitetaan kaikkia toimia tai toimintoja, joilla pyritään vähentämään tai ehkäisemään fyysiselle ympäristölle (mukaan lukien ilmalle, vedelle ja maaperälle), ekosysteemeille tai luonnonvaroille ihmisen toiminnasta aiheutuvia pilaantumisia, kielteisiä ympäristövaikutuksia tai muita haittoja, ilmastonmuutoksen hillintä mukaan luettuna, pienentämään tällaisten haittojen riskiä, suojaamaan ja palauttamaan biologista monimuotoisuutta tai edistämään luonnonvarojen järkiperäistä käyttöä, mukaan lukien energiansäästötoimenpiteet ja uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä muut tekniikat kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden epäpuhtauksien vähentämiseksi, sekä siirtymään kiertotalousmalleihin ensiömateriaalien käytön vähentämiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi. Se kattaa myös toimet, joilla vahvistetaan sopeutumiskykyä ja minimoidaan haavoittuvuus ilmastovaikutusten suhteen;

102.

’unionin normilla’ tarkoitetaan:

velvoittavaa unionin normia, jossa vahvistetaan tasot, jotka yksittäisten yritysten on saavutettava ympäristön kannalta, lukuun ottamatta unionin tasolla asetettuja normeja tai tavoitteita, jotka sitovat jäsenvaltioita mutta eivät yksittäisiä yrityksiä tai

velvoitetta käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT), siten kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU ( 22 ), ja varmistaa, että päästötasot eivät ylitä päästötasoja, jotka saavutettaisiin käyttämällä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa; kun parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot on määritelty direktiivin 2010/75/EU tai muiden sovellettavien direktiivien nojalla annetuissa täytäntöönpanosäädöksissä, kyseisiä tasoja käytetään tätä asetusta sovellettaessa; jos nämä tasot ilmaistaan vaihteluvälinä, sovelletaan sitä raja-arvoa, jonka kyseinen yritys saavuttaa parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla ensimmäisen kerran;

102 a.

’latausinfrastruktuurilla’ tarkoitetaan kiinteää tai liikkuvaa infrastruktuuria, joka tarjoaa sähköä kulkuvälineille tai liikkuvalle terminaalikalustolle tai liikkuvalle maahuolintakalustolle;

102 b.

’tankkausinfrastruktuurilla’ tarkoitetaan kiinteää tai liikkuvaa infrastruktuuria, joka tarjoaa vetyä kulkuvälineille tai liikkuvalle terminaalikalustolle tai liikkuvalle maahuolintakalustolle;

102 c.

’uusiutuvalla vedyllä’ tarkoitetaan vetyä, joka on tuotettu uusiutuvasta energiasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 ( 23 ) esitettyjen, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden määrittelymenetelmien mukaisesti;

▼M6

102 d.

’uusiutuvalla sähköllä’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä;

102 e.

’älylatauksella’ tarkoitetaan lataustoimintoa, jossa akkuun siirrettävän sähkön määrä säätyy reaaliaikaisesti sähköisen tiedonsiirron kautta saadun tiedon perusteella;

102 f.

’puhtaalla kulkuvälineellä’ tarkoitetaan:

kevyiden tieliikenteen ajoneuvojen osalta: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY ( 24 ) 4 artiklan 4 alakohdan a alakohdassa määriteltyä puhdasta ajoneuvoa;

raskaiden hyötyajoneuvojen osalta:

—

31 päivään joulukuuta 2025 asti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1242 ( 25 ) 3 artiklan 12 alakohdassa määriteltyä vähäpäästöistä raskasta hyötyajoneuvoa,

—

31 päivään joulukuuta 2025 asti direktiivin 2009/33/EY 4 artiklan 4 alakohdan b alakohdassa määriteltyä puhdasta ajoneuvoa, joka ei kuulu asetuksen (EU) 2019/1242 soveltamisalaan;

sisävesialusten osalta:

—

matkustajaliikenteen sisävesialusta, jossa on hybridi- tai kaksipolttoainemoottori, jonka energiasta vähintään 50 prosenttia saadaan normaalikäytössä polttoaineista, jotka eivät aiheuta suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä, tai akkusähköstä;

—

rahtiliikenteen sisävesialusta, jonka suorat (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöt tonnikilometriä kohden (g CO2/tkm) laskettuna (tai uusien alusten tapauksessa arvioituna) käyttäen Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) energiatehokkuuden operatiivista indikaattoria (EEOI) ovat 50 prosenttia pienemmät kuin asetuksen (EU) 2019/1242 11 artiklan mukaisesti määritetty raskaiden hyötyajoneuvojen (alaryhmä 5-LH) keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen viitearvo;

merialusten osalta:

—

matkustaja- ja rahtiliikenteeseen tai satama- tai aputoimintoihin tarkoitettua meri- ja rannikkovesiliikenteen alusta, i) jossa on hybridi- tai kaksoispolttoainemoottori, jonka energiasta vähintään 25 prosenttia saadaan normaalikäytössä merellä ja satamissa polttoaineista, jotka eivät aiheuta suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä, tai akkusähköstä tai ii) joka on saavuttanut Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n EEDI-indeksin (Energy Efficiency Design Index) arvon, joka on 10 prosenttia alempi kuin 1 päivänä huhtikuuta 2022 sovellettava EEDI-vaatimus, ja alus voi käyttää polttoainetta, joka ei tuota suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä, tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevia polttoaineita;

—

rahtiliikenteeseen tarkoitettua meri- ja rannikkovesiliikenteen alusta, jota käytetään yksinomaan sellaisiin rannikkoliikenne- ja lähimerenkulkupalveluihin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa nykyään maitse kuljetettavan rahdin liikennemuotosiirtymä merikuljetuksiin, joissa alusten suorat hiilidioksidipäästöt ovat EEDI:n perusteella laskettuna 50 prosenttia pienemmät kuin raskaille hyötyajoneuvoille (alaryhmä 5-LH) määritetty keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen viitearvo, joka on julkaistu asetuksen (EU) 2019/1242 11 artiklan mukaisesti;

raideliikenteen liikkuvan kaluston osalta: liikkuvaa kalustoa, joka ei tuota lainkaan suoria pakokaasujen hiilidioksidipäästöjä, kun niitä käytetään radalla, jolla on tarvittava infrastruktuuri, ja jos tällaista infrastruktuuria ei ole käytettävissä, niissä käytetään tavanomaista moottoria (kaksitoimista moottoria);

102 g.

’päästöttömällä kulkuvälineellä’ tarkoitetaan

kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien osalta: ajoneuvoa, joka kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013 ( 26 ) soveltamisalaan ja joka ei tuota lainkaan pakokaasujen hiilidioksidipäästöjä, laskettuna kyseisen asetuksen 24 artiklan ja liitteen V vaatimusten mukaisesti;

kevyiden tieliikenteen ajoneuvojen osalta: M1-, M2- tai N1-luokan ajoneuvoa, joka ei tuota lainkaan pakokaasujen hiilidioksidipäästöjä, sellaisena kuin se on määritettynä komission asetuksessa (EU) 2017/1151 ( 27 ) vahvistettujen vaatimusten mukaisesti;

raskaiden hyötyajoneuvojen osalta: direktiivin 2009/33/EY 4 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä päästötöntä raskasta hyötyajoneuvoa;

sisävesialusten osalta: matkustaja- tai tavaraliikenteeseen tarkoitettua sisävesiliikenteen alusta, joka ei tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;

merialusten osalta: matkustaja- tai tavaraliikenteeseen tai satama- tai aputoimintoihin tarkoitettua meri- ja rannikkovesiliikenteen alusta, joka ei tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;

raideliikenteen liikkuvan kaluston osalta: liikkuvaa kalustoa, joka ei tuota lainkaan suoria (pakokaasujen) hiilidioksidipäästöjä;

102 h.

’kulkuvälineellä’ tarkoitetaan mitä tahansa seuraavista:

M1-, M2-, N1-, M3-, N2-, N3- tai L-luokan maantieajoneuvot;

matkustaja- tai tavaraliikenteeseen tarkoitetut sisävesi- tai meri- ja rannikkovesiliikenteen alukset;

raideliikenteen liikkuva kalusto;

ilma-alukset;

102 i.

’liikkuvalla maahuolintakalustolla’ tarkoitetaan ilma- tai meriliikenteeseen liittyvissä palvelutoiminnoissa käytettävää liikkuvaa kalustoa;

102 j.

’liikkuvalla terminaalikalustolla’ tarkoitetaan siirrettävää kalustoa, jota käytetään tavaroiden ja intermodaalisten lastausyksiköiden lastaamiseen, purkamiseen ja uudelleenlastaukseen sekä rahdin siirtämiseen terminaalialueella;

▼M6

103.

’energiatehokkuudella’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU ( 28 ) 2 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä energiatehokuutta;

103 a.

’primäärienergialla’ tarkoitetaan uusiutuvista tai uusiutumattomista lähteistä peräisin olevaa energiaa, jota ei ole muunnettu millään prosessilla;

▼M6 —————

▼M4

103 c.

’digitalisaatiolla’ tarkoitetaan sellaisilla sähköisillä laitteilla ja/tai järjestelmillä toteutetun teknologian käyttöönottoa, jotka mahdollistavat tuotteen toiminnallisuuden lisäämisen, verkkopalvelujen kehittämisen, prosessien nykyaikaistamisen tai siirtymisen liiketoimintamalleihin, jotka perustuvat välikäsien poistumiseen tavaroiden tuotannossa ja palvelujen tarjoamisessa niin, että saadaan aikaan muutosvaikutus;

▼M6

103 d.

’älyvalmiudella’ tarkoitetaan rakennusten tai niiden osien kykyä mukauttaa toimintansa asukkaiden tarpeiden mukaan, mukaan lukien energiatehokkuuden ja kokonaistehokkuuden optimointi, ja kykyä mukauttaa toimintansa verkon signaaleiden mukaan;

103 e.

’pienellä midcap-yrityksellä’ tarkoitetaan yritystä, joka ei ole pk-yritys ja jonka työntekijöiden määrä on enintään 499 laskettuna liitteessä I olevan 3–6 artiklan mukaisesti ja jonka vuotuinen liikevaihto on enintään 100 miljoonaa euroa tai tilikauden tase on enintään 86 miljoonaa euroa; useita yksikköjä on pidettävä yhtenä yrityksenä, jos jokin liitteessä I olevan 3 artiklan 3 kohdassa luetelluista edellytyksistä täyttyy. Sovellettaessa 56 e artiklan 10 kohtaa ja 56 f artiklaa pienellä midcap-yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka ei ole pk-yritys ja jonka palveluksessa on enintään 499 työntekijää;

▼M6

103 f.

’energiansäästöillä’ tarkoitetaan direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 5 alakohdassa määriteltyjä energiansäästöjä;

▼B

104.

’energiatehokkuushankkeella’ tarkoitetaan investointihanketta, joka parantaa rakennuksen energiatehokkuutta;

▼M6

105.

’energiatehokkuusrahastolla’ tarkoitetaan erikoistunutta sijoitusvälinettä, joka on perustettu tarkoituksena sijoittaa energiatehokkuushankkeisiin, joiden tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Energiatehokkuusrahastoja hoitaa energiatehokkuusrahaston hoitaja;

▼B

106.

’energiatehokkuusrahaston hoitajalla’ tarkoitetaan ammattimaista rahastoyhtiötä, joka on oikeushenkilö ja joka valitsee tukikelpoiset energiatehokkuushankkeet ja tekee sijoitukset niihin;

107.

’tehokkaalla yhteistuotannolla’ tarkoitetaan yhteistuotantoa, joka on energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU ( 29 ) 2 artiklan 34 alakohdassa vahvistetun tehokkaan yhteistuotannon määritelmän mukaista;

▼M6

108.

’yhteistuotannolla’ tai ’sähkön ja lämmön yhteistuotannolla’ tarkoitetaan direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 30 alakohdassa määriteltyä yhteistuotantoa;

▼M6

108 a.

’uusiutuvaan energiaan perustuvalla yhteistuotannolla’ tarkoitetaan yhteistuotantoa, jossa käytetään 100-prosenttisesti uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa lämmön ja sähkön tuotantopanoksena;

108 b.

’lämpöpumpulla’ tarkoitetaan konetta, laitetta tai järjestelmää, joka siirtää lämpöä luonnonympäristöstä, kuten ilmasta, vedestä tai maaperästä, rakennuksiin tai teollisuussovelluksiin kääntämällä lämmön luonnollisen virtauksen siten, että se virtaa alhaisemmasta lämpötilasta korkeampaan. Vaihtosuuntaiset lämpöpumput voivat myös siirtää lämpöä rakennuksesta luonnonympäristöön;

▼C4

109.

’uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla’ tai ’uusiutuvalla energialla’ tarkoitetaan energiaa, joka on tuotettu voimaloissa, joissa käytetään ainoastaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä uusiutuvia energialähteitä, ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian lämpöarvona mitattua osuutta, joka on tuotettu myös tavanomaisia energialähteitä käyttävissä hybridivoimaloissa; se kattaa yhteisen sähkömittarin taakse (yhteisasennuksena tai uusiutuvia lähteitä käyttävän laitoksen lisäasennuksena) asennettujen varastointijärjestelmien täyttämiseen käytettävän uusiutuvan sähkön, mutta ei varastointijärjestelmien tuloksena tuotettua sähköä;

▼M6

109 a.

’uusiutuvan energian yhteisöllä’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 16 alakohdassa määriteltyä uusiutuvan energian yhteisöä;

▼M6 —————

▼M6

114.

’innovatiivisella teknologialla’ tarkoitetaan alan viimeisimpään kehitykseen verrattuna uutta ja hiljattain hyväksyttyä teknologiaa, johon liittyy teknologisen tai teollisen epäonnistumisen riski ja jossa ei ole kyse olemassa olevan teknologian optimoimisesta tai laajentamisesta;

▼M6

114 a.

’demonstraatiohankkeella’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 ( 30 ) 2 artiklan 24 alakohdassa määriteltyä demonstraatiohanketta;

114 b.

’hinnanerosopimuksella’ tarkoitetaan tukimuotoa, joka antaa tuensaajalle oikeuden korvaukseen, joka vastaa kiinteän rajahinnan ja viitehinnan – kuten markkinahinnan – erotusta tuotosyksikköä kohti;

▼M6

115.

’tasehallinnalla’ sähköalalla tarkoitetaan asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä tasehallintaa;

116.

’tavanomaisilla tasevastuilla’ tarkoitetaan kaikkia teknologioita koskevia syrjimättömiä tasevastuita, jotka eivät vapauta yhtäkään tuottajaa asetuksen (EU) 2019/943 5 artiklan mukaisista tasevastuista;

▼M6

116 a.

’tasevastaavalla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 14 alakohdassa määriteltyä tasevastaavaa;

▼M6

117.

’biomassalla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 24 alakohdassa määriteltyä biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa;

▼M6

117 a.

’biopolttoaineilla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 33 alakohdassa määriteltyjä biopolttoaineita;

117 b.

’biokaasulla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 28 alakohdassa määriteltyä biokaasua;

117 c.

’bionesteillä’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 32 alakohdassa määriteltyjä bionesteitä;

117 d.

’biomassapolttoaineilla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 27 alakohdassa määriteltyjä biomassapolttoaineita;

▼M6

118.

’rahoitusvajeella’ tarkoitetaan ylimääräisiä nettokustannuksia, jotka määritellään tuetun hankkeen taloudellisten tulojen ja kustannusten (mukaan lukien investointi ja toiminta) ja vaihtoehtoisen hankkeen, jonka tuensaaja toteuttaisi uskottavasti ilman tukea, tulojen ja kustannusten (mukaan lukien investointi ja toiminta) erotuksena. Rahoitusvajeen määrittämiseksi jäsenvaltion on esitettävä tosiasiallisen skenaarion ja uskottavan vaihtoehtoisen skenaarion osalta määrällinen arvio kaikista pääasiallisista kustannuksista ja tuloista, tuensaajien arvioiduista painotetuista keskimääräisistä pääomakustannuksista tulevien kassavirtojen diskonttaamiseksi sekä tosiasiallisen ja vaihtoehtoisen skenaarion nettonykyarvosta hankkeen elinkaaren ajalta. Tyypilliset ylimääräiset nettokustannukset voidaan arvioida tosiasiallisen skenaarion nettonykyarvon ja vaihtoehtoisen skenaarion nettonykyarvon erotuksena viitehankkeen elinkaaren aikana;

119.

’ympäristöverolla tai veronluonteisella ympäristömaksulla’ tarkoitetaan veroa tai maksua, jota sovelletaan sellaiseen määräytymisperusteeseen, tuotteeseen tai palveluun, jolla on selkeä kielteinen vaikutus ympäristöön, tai jonka tarkoituksena on veloittaa tietyistä toiminnoista, tavaroista tai palveluista siten, että ympäristökustannukset voidaan sisällyttää niiden hintaan tai tuottajat ja kuluttajat ohjata ympäristöystävällisempään toimintaan;

▼B

120.

’unionin verotuksen vähimmäistasolla’ tarkoitetaan unionin lainsäädännössä säädettyä verotuksen vähimmäistasoa; energiatuotteiden ja sähkön osalta sillä tarkoitetaan energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY ( 31 ) liitteessä I säädettyä verotuksen vähimmäistasoa;

▼M6 —————

▼M6

121 a.

’kunnostamisella’ tarkoitetaan ympäristön hoitotoimia, kuten kontaminanttien tai liikaravinteiden poistamista maaperästä ja vedestä tai niiden myrkyttömäksi tekemistä, joilla pyritään poistamaan huonontumisen lähteet;

121 b.

’ennallistamisella’ tarkoitetaan ympäristön hoitotoimia, joiden tavoitteena on palauttaa ennalleen ekosysteemin toiminnan taso huonontuneilla alueilla, ja joiden päämääränä on uudistettu ja jatkuva ekosysteemipalvelujen tarjonta pikemminkin kuin osoitetun luonnontilaisen tai lähes luonnontilaisen viite-ekosysteemin biologinen monimuotoisuus ja eheys;

121 c.

’ekosysteemillä’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 ( 32 ) 2 artiklan 13 alakohdassa määriteltyä ekosysteemiä;

121 d.

’biologisella monimuotoisuudella’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2020/852 2 artiklan 15 alakohdassa määriteltyä biologista monimuotoisuutta;

▼B

122.

’aiheuttamisperiaatteella’ tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan pilaantumisen aiheuttajan on maksettava kunnostamisesta aiheutuvat kustannukset;

123.

’pilaantumisella’ tarkoitetaan vahinkoa, jonka pilaantumisen aiheuttaja aiheuttaa vahingoittamalla ympäristöä välittömästi tai välillisesti tai aikaansaamalla fyysiselle ympäristölle tai luonnonvaroille aiheutuvaan vahinkoon johtavat olosuhteet;

▼M6

123 a

’epäpuhtauksilla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyjä epäpuhtauksia;

123 b.

’pilaamisella’ tarkoitetaan direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä pilaamista;

123 c.

’luontopohjaisella ratkaisulla’ tarkoitetaan toimintaa, jossa suojellaan, säilytetään, ennallistetaan, käytetään kestävästi ja hoidetaan luonnollisia tai muokattuja maa-, makeavesi-, rannikko- ja meriekosysteemejä ja jossa vastataan yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja ympäristöhaasteisiin tuloksellisesti ja mukautuvasti ja tuotetaan samalla ihmisten hyvinvointiin, ekosysteemipalveluihin, häiriönsietokykyyn ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä hyötyjä;

123 d.

’palauttamisella’ tarkoitetaan prosessia, jolla tuetaan ekosysteemin elpymistä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ekosysteemien erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvän selviytymiskyvyn parantamiseksi. Ekosysteemien palauttaminen kattaa toimenpiteet, joilla parannetaan ekosysteemin tilaa ja luodaan tai perustetaan ekosysteemi uudelleen, sekä toimenpiteet ekosysteemien selviytymiskyvyn ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen parantamiseksi;

▼M6

124.

’energiatehokkaalla kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmällä’ tarkoitetaan direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 alakohdassa määriteltyä tehokasta kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmää;

▼M6

124 a.

’kaukolämmityksellä’ ja ’kaukojäähdytyksellä’ tarkoitetaan direktiivin 2010/31/EU 2 artiklan 19 alakohdassa määriteltyä kaukolämmitystä tai kaukojäähdytystä;

124 b.

’kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmillä’ tarkoitetaan lämmön ja/tai jäähdytyksen tuotantolaitoksia, varastoja ja jakeluverkkoa, joka kattaa sekä primääri-, siirto- ja sekundaariputkiston ja jonka kautta lämpöä tai jäähdytystä toimitetaan kuluttajille. Viittauksilla kaukolämpöön tarkoitetaan kaukolämmitys- ja/tai kaukojäähdytysjärjestelmiä riippuen siitä, toimittavatko putkistot lämpöä tai jäähdytystä yhdessä vai erikseen;

▼B

125.

’pilaantumisen aiheuttajalla’ tarkoitetaan osapuolta, joka pilaa ympäristöä välittömästi tai välillisesti taikka aikaansaa ympäristön pilaantumiseen johtavat olosuhteet;

▼M6

126.

’uudelleenkäytöllä’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY ( 33 ) 3 artiklan 13 alakohdassa määriteltyä uudelleenkäyttöä;

127.

’valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 16 alakohdassa määriteltyä valmistelua uudelleenkäyttöön;

128.

’kierrätyksellä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 17 alakohdassa määriteltyä kierrätystä;

▼M6

128 a.

’resurssitehokkuudella’ tarkoitetaan tuotosyksikön tuottamiseen tarvittavien panosten määrän vähentämistä tai neitseellisten panosten korvaamista uusiopanoksilla;

128 b.

’jätteellä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä jätettä;

128 c.

’hukkalämmöllä’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 9 alakohdassa määriteltyä hukkalämpöä;

128 d.

’käsittelyllä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 14 alakohdassa määriteltyä käsittelyä sekä muiden tuotteiden, materiaalien tai aineiden käsittelyä;

128 e.

’hyödyntämisellä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 15 alakohdassa määriteltyä hyödyntämistä sekä muiden tuotteiden, materiaalien tai aineiden hyödyntämistä;

128 f.

’loppukäsittelyllä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 19 alakohdassa määriteltyä loppukäsittelyä;

128 g.

’muilla tuotteilla, materiaaleilla tai aineilla’ tarkoitetaan muita materiaaleja, tuotteita ja aineita kuin jätettä, mukaan lukien direktiivin 2008/98/EY 5 artiklassa tarkoitetut sivutuotteet, maa- ja metsätalouden jäämäainesta, jätevettä, sadevettä ja valuntavettä, mineraaleja, ravinteita, tuotantoprosessien jätekaasuja ja tarpeettomia tuotteita, osia ja materiaaleja;

128 h.

’tarpeettomilla tuotteilla, osilla ja materiaaleilla’ tarkoitetaan tuotteita, osia tai materiaaleja, joita haltija ei enää tarvitse tai joista ei ole tälle hyötyä, mutta jotka soveltuvat uudelleenkäyttöön;

128 i.

’erilliskeräyksellä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä erilliskeräystä;

▼M6 —————

▼M6

130.

’energiainfrastruktuurilla’ tarkoitetaan kaikkia fyysisiä laitteita tai laitoksia, jotka sijaitsevat unionin alueella tai yhdistävät unionin yhteen tai useampaan kolmanteen maahan ja jotka kuuluvat seuraaviin ryhmiin:

sähkö:

siirto- ja jakelujärjestelmät; ’siirrolla’ tarkoitetaan sähkön siirtämistä maalla ja merellä yhteenliitetyssä erityisen korkeajännitteisessä ja korkeajännitteisessä järjestelmässä toimitettavaksi loppuasiakkaille tai jakelijoille, mutta ei sähkön toimitusta, ja ’jakelulla’ taas tarkoitetaan sähkön siirtämistä maalla ja merellä suur-, keski- ja pienjännitteisissä jakelujärjestelmissä toimitettavaksi asiakkaille, mutta ei sähkön toimitusta;

ii)

kaikki i alakohdassa tarkoitettujen järjestelmien turvallisen, varman ja tehokkaan toiminnan kannalta välttämättömät laitteet tai laitteistot, mukaan lukien suojaus-, valvonta- ja ohjausjärjestelmät kaikilla jännitetasoilla sekä sähköasemat;

iii)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 ( 34 ) 2 artiklan 51 alakohdassa määritellyt täysin integroidut verkkokomponentit;

iv)

älykkäät sähköverkot, eli järjestelmät ja komponentit, joissa yhdistetään tieto- ja viestintäteknologiaa käyttämällä operatiivisia digitaalisia alustoja, ohjausjärjestelmiä ja anturiteknologioita sekä siirtotasolla että jakelutasolla ja joiden tarkoituksena on saada aikaan tehokkaampi ja älykkäämpi sähkönsiirto- ja sähkönjakeluverkko, lisätä kapasiteettia uusien tuotanto-, varastointi- ja kulutusmuotojen integroimiseksi sekä helpottaa uusia liiketoimintamalleja ja markkinarakenteita;

merisähköverkot, eli i alakohdan määritelmän mukaiset sähkön siirto- tai jakeluinfrastruktuurin laitteet ja laitokset, joilla on kaksi käyttötarkoitusta: merellä tuotetun uusiutuvan sähkön liittäminen verkkoon ja siirtäminen tai jakelu merellä sijaitsevista tuotantopaikoista kahteen tai useampaan maahan. Tämä kattaa myös älyverkot sekä niihin liittyvät turvallisen, varman ja tehokkaan toiminnan kannalta välttämättömät meritekniset laitteet tai laitteistot, mukaan lukien suojaus-, valvonta- ja ohjausjärjestelmät, ja tarvittavat sähköasemat, jos myös niillä varmistetaan teknologinen yhteentoimivuus ja muun muassa rajapintojen yhteensopivuus eri teknologioiden välillä;

kaasu (maakaasu, biokaasu, mukaan lukien biometaani, ja/tai muista kuin biologisista lähteistä peräisin oleva uusiutuva kaasu):

siirto- ja jakeluputket, jotka ovat osa putkistoja, lukuun ottamatta maakaasun tuotantovaiheen aikaisia korkeapainekaasuputkia;

ii)

edellä i alakohdassa tarkoitettuihin suurpainekaasuputkistoihin yhteydessä olevat maanalaiset varastot;

iii)

nesteytetyn maakaasun tai paineistetun maakaasun vastaanotto-, varastointi- ja kaasuunnuttamislaitokset tai paineenvähennyslaitokset;

iv)

kaikki järjestelmän turvallisen, varman ja tehokkaan toiminnan tai kaksisuuntaisen kapasiteetin mahdollistamisen kannalta välttämättömät laitteet tai laitteistot, mukaan lukien kompressoriasemat;

älykkäät kaasuverkot, eli kaikki seuraavat laitteet ja laitteistot, joiden tarkoituksena on mahdollistaa uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen (myös vedyn ja muuta kuin biologista alkuperää olevien kaasujen) liittäminen verkkoon ja helpottaa sitä: digitaaliset järjestelmät ja komponentit, joissa yhdistetään tieto- ja viestintäteknologiaa, ohjausjärjestelmiä ja anturiteknologioita, jotka mahdollistavat kaasun tuotannon, siirron, jakelun ja kulutuksen interaktiivisen ja älykkään seurannan, mittauksen, laadunvalvonnan ja hallinnan kaasuverkossa. Lisäksi älyverkkoihin voivat sisältyä laitteet, jotka mahdollistavat vastakkaisvirtaukset jakelutasolta siirtotasolle ja siihen tarvittavat parannukset olemassa olevaan verkkoon;

vety:

vedyn korkeapainesiirtoon tarkoitetut siirtoputket, sekä vedyn paikalliseen jakeluun tarkoitetut jakeluputkistot, jotka tarjoavat saatavuuden useille verkonkäyttäjille läpinäkyvästi ja syrjimättömästi;

ii)

varastointilaitokset, joita käytetään erittäin puhtaan vedyn varastointiin, mukaan lukien varastointiin käytettävä vetyterminaalin osa mutta lukuun ottamatta tuotantotoimintaan käytettävää osaa, ja mukaan lukien laitteistot, jotka ovat yksinomaan tehtäviään hoitavien vetyverkonhaltijoiden käytettävissä. Vedyn varastointilaitoksiin kuuluvat i alakohdassa tarkoitettuihin korkeapaineisiin vetyputkiin yhdistetyt maanalaiset varastot;

iii)

kaasulle tai pelkästään vedylle tarkoitetut vedyn tai muihin kemiallisiin aineisiin sidotun vedyn edelleenjakelu-, vastaanotto-, varastointi- ja kaasuunnuttamislaitokset tai paineenvähennyslaitokset vedyn syöttämiseksi verkkoon;

iv)

terminaalit eli laitokset, joissa nestemäinen vety muunnetaan kaasumaiseksi vedyksi vetyverkkoon syöttämistä varten. Terminaaleihin luetaan kuuluviksi myös liitännäislaitteistot ja tilapäinen varastointi, joita tarvitaan muuntamisprosessissa ja kaasun toimittamisessa sen jälkeen siirtoverkkoon, mutta siihen eivät kuulu varastointiin käytettävät vetyterminaalin osat;

rajayhdysputket eli vetyverkko (tai sen osa), joka ylittää jäsenvaltioiden välisen rajan tai kulkee sen poikki tai joka ylittää jäsenvaltion ja kolmannen maan välisen rajan tai kulkee sen poikki kyseisen jäsenvaltion alueeseen tai sen aluevesiin saakka;

vi)

kaikki vetyjärjestelmän turvallisen, varman ja tehokkaan toiminnan tai kaksisuuntaisen kapasiteetin mahdollistamisen kannalta välttämättömät laitteet tai laitteistot, mukaan lukien kompressoriasemat;

Jokainen i–vi alakohdassa luetelluista rakenteista voi olla vasta perustettu rakenne tai maakaasukäytöstä vetykäyttöön muutettu rakenne tai näiden kahden yhdistelmä. Edellä i–vi alakohdassa luetellut rakenteet, joihin kolmannella osapuolella on pääsy, katsotaan energiainfrastruktuuriksi;

hiilidioksidi:

muut kuin tuotantovaiheen putkistot, joita käytetään hiilidioksidin siirtämiseen useammasta kuin yhdestä lähteestä, eli teollisuuslaitoksista (voimalaitokset mukaan luettuina), jotka tuottavat hiilidioksidikaasua poltosta tai muista kemiallisista reaktioista, joihin liittyy fossiilisia tai muita kuin fossiilisia hiiliyhdisteitä, hiilidioksidin pysyvää geologista varastointia varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY ( 35 ) 3 artiklan mukaisesti tai hiilidioksidin käyttämiseksi raaka-aineena tai biologisten prosessien tuotoksen lisäämisessä;

ii)

hiilidioksidin nesteytys- ja puskurivarastolaitokset, joita tarvitaan hiilidioksidin siirtoon tai varastointiin. Tähän eivät sisälly siinä geologisessa muodostumassa olevat infrastruktuurit, jota käytetään hiilidioksidin pysyvään geologiseen varastointiin direktiivin 2009/31/EY 3 artiklan mukaisesti, eivätkä niihin liittyvät pinta- ja injektointilaitokset;

iii)

kaikki järjestelmän moitteettoman, turvallisen ja tehokkaan toiminnan kannalta välttämättömät laitteet tai laitteistot, mukaan lukien suojaus-, valvonta- ja ohjausjärjestelmät. Tähän voi sisältyä yksinomaan hiilidioksidin siirtoon ja varastointiin tarkoitettua liikkuvaa kalustoa edellyttäen, että tällainen liikkuva kalusto vastaa puhtaan kulkuvälineen määritelmää;

Edellä i, ii ja iii alakohdassa luetellut rakenteet, joihin kolmannella osapuolella on pääsy, katsotaan energiainfrastruktuuriksi;

infrastruktuuri, jota käytetään useilta tuottajilta tai käyttäjiltä peräisin olevan höyryn, kuuman veden tai jäädytettyjen nesteiden muodossa olevan lämpöenergian siirtoon tai jakeluun ja joka perustuu uusiutuvaan energiaan tai teollisista sovelluksista peräisin olevan hukkalämmön käyttöön;

yhteistä etua koskevat hankkeet siten kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 ( 36 ) 2 artiklan 4 alakohdassa ja keskinäistä etua koskevat hankkeet siten kuin niihin viitataan perussopimuksen 171 artiklassa;

muut infrastruktuuriluokat, jotka mahdollistavat fyysiset tai johtimettomat yhteydet uusiutuvan tai hiilivapaan energian tuottajien ja käyttäjien välille useista liityntä- ja ottokohdista ja joka on avoin kolmansille osapuolille, jotka eivät ole osa infrastruktuurin omistaja- tai hallinnoijayritystä;

Edellä a–g alakohdassa lueteltuja rakenteita, jotka on rakennettu yhtä tai pientä ennakolta yksilöityjen käyttäjien ryhmää varten ja räätälöity niiden tarpeisiin, jäljempänä ’erityisinfrastruktuuri’, ei katsota energiainfrastruktuuriksi;

▼M6

130 a.

’jakeluverkonhaltijalla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 29 alakohdassa määriteltyä jakeluverkonhaltijaa;

130 b.

’siirtoverkonhaltijalla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 35 alakohdassa määriteltyä siirtoverkonhaltijaa;

130 c.

’sähkön varastoinnilla’ tarkoitetaan sähkön loppukäytön siirtämistä sen tuotantohetkeä myöhempään ajankohtaan tai sähköenergian muuntamista energiamuotoon, jossa se voidaan varastoida, kyseisen energian varastointia ja sen muuntamista myöhemmin takaisin sähköenergiaksi;

130 d.

’lämmön varastoinnilla’ tarkoitetaan lämpöenergian loppukäytön siirtämistä sen tuotantohetkeä myöhempään ajankohtaan tai sähkö- tai lämpöenergian muuntamista energiamuotoon, jossa se voidaan varastoida, kyseisen energian varastointia ja tarvittaessa sen muuntamista tai takaisinmuuntamista lämpöenergiaksi loppukäyttöä varten (lämmitys tai jäähdytys);

▼M6

131.

’energian sisämarkkinalainsäädännöllä’ tarkoitetaan direktiiviä (EU) 2019/944, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/73/EY ( 37 ), asetusta (EU) 2019/943 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 715/2009 ( 38 );

▼M6

131 a.

’hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla’ tai ’CCS:llä’ tarkoitetaan teknologioita, joiden avulla voidaan ottaa talteen teollisuuslaitosten päästämää hiilidioksidia, prosessiperäiset päästöt mukaan luettuina, tai ottaa sitä talteen suoraan ilmasta, kuljettaa sitä varastointipaikkaan ja injektoida sitä soveltuviin maanalaisiin geologisiin muodostumiin pysyvää varastointia varten;

131 b.

’hiilidioksidin talteenotolla ja käytöllä’ tai ’CCU:lla’ tarkoitetaan teknologioita, joiden avulla voidaan ottaa talteen teollisuuslaitosten päästämää hiilidioksidia, prosessiperäiset päästöt mukaan luettuina, tai ottaa sitä talteen suoraan ilmasta ja kuljettaa sitä hiilidioksidin kulutus- tai hyödyntämispaikkaan täysimääräisesti käytettäväksi;

▼B

Sosiaaliseen kuljetustukeen syrjäisten alueiden asukkaiden hyväksi sovellettavat määritelmät

132.

’vakinaisella asuinpaikalla’ tarkoitetaan paikkaa, jossa luonnollinen henkilö asuu vähintään 185 päivää kalenterivuodessa henkilökohtaisten ja ammatillisten siteidensä vuoksi; jos henkilöllä on ammatillisia siteitä eri paikkaan kuin henkilökohtaisia siteitä, ja jos hän asuu kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, hänen vakinaiseksi asuinpaikakseen katsotaan henkilökohtaisten siteiden paikka, jos hän palaa sinne säännöllisesti; jos henkilö asuu jäsenvaltiossa suorittaakseen määrätyn pituisen tehtävän, hänen asuinpaikkanaan pidetään edelleen sitä paikkaa, jossa hänen henkilökohtaiset siteensä ovat, riippumatta siitä, palaako hän sinne kyseisen toiminnan aikana; opiskelu yliopistossa tai koulussa toisessa jäsenvaltiossa ei merkitse vakinaisen asuinpaikan muutosta; vaihtoehtoisesti ’vakinaisella asuinpaikalla’ on merkitys, joka sille on annettu jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä.

Laajakaistainfrastruktuureille myönnettävää tukea koskevat määritelmät

▼M4 —————

▼M6 —————

▼B

135.

’kaapelikanavilla’ tarkoitetaan maanalaista putkea tai suojarakennetta, johon laajakaistaverkon (valokuitu-, kupari- tai koaksiaali)kaapelit asennetaan;

136.

’fyysisellä eriyttämisellä’ annetaan kilpailijoille mahdollisuus hyödyntää loppukuluttajan tilaajayhteyttä ja käyttää tilaajayhteydellä suoraan omia tiedonsiirtojärjestelmiään;

▼M6

137.

’laajakaistainfrastruktuurilla’ tarkoitetaan laajakaistaverkkoa, jossa ei ole aktiivisia komponentteja ja joka käsittää fyysisen infrastruktuurin, kuten kanavat, pylväät, mastot, tornit, pimeän kuidun, kytkentäkaapit ja kaapelit (mukaan lukien pimeä kuitu ja kuparikaapelit);

▼M6

137 a.

’runkoliityntäverkolla’ tarkoitetaan laajakaistaverkon osaa, joka yhdistää liityntäverkon runkoverkkoon, ja joka ei tarjoa suoraa yhteyttä loppukäyttäjille. Runkoliityntäverkko on verkon osa, jossa loppukäyttäjien tietoliikenne kootaan yhteen;

137 b.

’runkoverkolla’ tarkoitetaan ydinverkkoa, joka yhdistää runkoliityntäverkot eri alueilta;

137 c.

’liityntäverkolla’ tarkoitetaan laajakaistaverkon osaa, joka liittää runkoliityntäverkon loppukäyttäjän kiinteistöön tai laitteistoon;

▼M4 —————

▼M6

139.

’tukkutason käyttöoikeuksilla’ tarkoitetaan käyttöoikeutta, jonka avulla operaattori voi hyödyntää toisen operaattorin infrastruktuuria. Tukkutason käyttöoikeuksien on käsitettävä teknisen kehityksen tässä vaiheessa ainakin seuraavat käyttöoikeustuotteet: i) FTTx-verkot: laajakaistainfrastruktuurin käyttöoikeus, eriytetty käyttöoikeus ja bittivirtatason käyttöoikeus; ii) kaapeliverkot: laajakaistainfrastruktuurin käyttöoikeus ja aktiivisten palvelujen käyttöoikeus; iii) kiinteät langattomat verkot: laajakaistainfrastruktuurin käyttöoikeus ja aktiivisten palvelujen käyttöoikeus; iv) matkaviestinverkot: laajakaistainfrastruktuurin käyttöoikeus ja aktiivisten palvelujen (vähintään verkkovierailupalvelut) käyttöoikeus; v) satelliittijärjestelmät: aktiivisten palvelujen käyttöoikeus; vi) runkoliityntäverkot: laajakaistainfrastruktuurin käyttöoikeus ja aktiivisten palvelujen käyttöoikeus;

139 a.

’tavoitettavilla kiinteistöillä’ tarkoitetaan loppukäyttäjien kiinteistöjä, joihin palveluntarjoaja voi neljän viikon kuluessa loppukäyttäjän pyynnöstä tarjota laajakaistapalveluja (riippumatta siitä, onko nämä kiinteistöt jo liitetty verkkoon). Laajakaistapalvelujen tarjoamisesta loppukäyttäjien tiloihin perittävä hinta ei tässä tapauksessa saa ylittää tavanomaisia liityntämaksuja, mikä tarkoittaa, että hinta ei saa sisältää muita tai poikkeuksellisia kustannuksia tavanomaiseen kaupalliseen käytäntöön verrattuna eikä se saa missään tapauksessa ylittää tavanomaista hintaa kyseisessä jäsenvaltiossa. Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on määritettävä kyseinen tavanomainen hinta;

▼M4

139 b.

’sosioekonomisilla vaikuttajilla’ tarkoitetaan yhteisöjä, jotka voivat tehtävänsä, luonteensa tai sijaintinsa vuoksi tuottaa suoraan tai välillisesti merkittäviä sosioekonomisia hyötyjä kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille lähialueellaan tai vaikutusalueellaan, mukaan lukien muun muassa viranomaiset, julkiset tai yksityiset yhteisöt, joille on annettu tehtäväksi tuottaa yleishyödyllisiä palveluja tai perussopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, sekä laajasti digitalisoituneet yritykset;

139 c.

’5G-käytävällä’ tarkoitetaan liikenneväylää, maantietä, rautatietä tai sisävesiväylää, joka on kokonaan digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin ja erityisesti 5G-järjestelmien kattama ja mahdollistaa keskeytymättömät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1153 ( 39 ) määritellyn mukaiset digitaaliset synergiapalvelut, kuten verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus, vastaavat älykkäät liikkuvuuspalvelut rautateillä tai digitaalinen yhteenliitettävyys sisävesiväylillä;

▼M6

139 d.

’ruuhka-ajalla’ tarkoitetaan tyypillisesti tunnin mittaista vuorokauden ajankohtaa, jolloin verkon kuormitus on yleensä suurimmillaan;

139 e.

’ruuhka-aikaolosuhteilla’ tarkoitetaan olosuhteita, joissa verkon odotetaan toimivan ’ruuhka-aikana’;

139 f.

’merkityksellisellä aikahorisontilla’ tarkoitetaan aikaväliä, jonka perusteella tarkastellaan suunniteltuja yksityisiä investointeja ja joka vastaa jäsenvaltion arvioimaa suunnitellun valtiorahoitteisen verkon käyttöönoton aikaikkunaa alkaen suunniteltua valtion interventiota koskevan julkisen kuulemisen julkaisemisesta ja päättyen verkon toiminnan aloittamiseen (eli tukku- ja/tai vähittäistason palvelujen tarjonnan käynnistymiseen valtiorahoitteisessa verkossa). Merkityksellinen aikahorisontti ei voi olla alle kahta vuotta;

▼B

Kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen myönnettävää tukea koskevat määritelmät

140.

’vaikeilla audiovisuaalisilla teoksilla’ tarkoitetaan teoksia, jotka jäsenvaltiot ovat määritelleet sellaisiksi ennalta määriteltyjen arviointiperusteiden perusteella perustaessaan tukiohjelmia tai myöntäessään tukea, ja joihin voidaan lukea elokuvat, joiden ainoa alkuperäinen versio esitetään alueeltaan, väestöltään tai kielialueeltaan rajallisen jäsenvaltion kielellä, lyhytelokuvat, ensimmäistä tai toista elokuvaansa työstävien ohjaajien elokuvat, dokumenttielokuvat, pienen budjetin elokuvat tai muulla tavoin kaupallisesti haastavat teokset;

141.

’OECD:n kehitysapukomitean (DAC) luettelolla’ tarkoitetaan maita ja alueita, jotka ovat oikeutettuja saamaan virallista kehitysapua ja sisältyvät Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimaan luetteloon;

142.

’kohtuullinen voitto’ määritetään kyseessä olevalla toimialalla tavanomaisen voiton perusteella. Pääoman tuotto, joka ei ylitä sovellettavaa swap-korkoa lisättynä 100 peruspisteen preemiolla, katsotaan joka tapauksessa kohtuulliseksi.

Urheiluinfrastruktuureille ja monikäyttöisille vapaa-ajan infrastruktuureille myönnettävää tukea koskevat määritelmät

143.

’ammattimaisella urheilulla’ tarkoitetaan urheilun harjoittamista ansiotyönä tai vastikkeellisena palveluna, riippumatta siitä, onko ammattiurheilijan ja kyseessä olevan urheilujärjestön välillä muodollista työsopimusta, jos korvaus ylittää osallistumiskustannukset ja muodostaa merkittävän osan urheilijan tuloista. Urheilutapahtumaan osallistumisesta aiheutuvia matka- ja majoituskuluja ei katsota tässä asetuksessa korvaukseksi.

▼M1

Alueellisille lentoasemille myönnettävää tukea koskevat määritelmät

144.

’lentoasemainfrastruktuurilla’ tarkoitetaan lentoaseman tarjoamien, lentoyhtiöille ja palveluntuottajille suunnattujen lentoasemapalvelujen tuottamiseen tarkoitettua infrastruktuuria ja kalustoa, mukaan lukien kiitotiet, terminaalit, asematasot, rullaustiet, keskitetty maahuolintainfrastruktuuri ja muut laitteistot, jotka tukevat lentoasemapalveluja suoraan, pois lukien sellainen infrastruktuuri ja kalusto, joka on tarpeen ensi sijassa lentoliikenteeseen liittymättömän toiminnan harjoittamiseksi;

145.

’lentoyhtiöllä’ tarkoitetaan lentoyhtiötä, jolla on voimassa oleva liikennelupa, jonka jokin jäsenvaltio tai Euroopan yhteisen ilmailualueen jäsen on myöntänyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 ( 40 ) mukaisesti;

146.

’lentoasemalla’ tarkoitetaan yksikköä tai yksiköiden ryhmää, joka harjoittaa taloudellista toimintaa tarjoamalla lentoasemapalveluja lentoyhtiöille;

147.

’lentoasemapalveluilla’ tarkoitetaan palveluja, joita lentoasema tai sen tytäryhtiöt tarjoavat lentoyhtiöille ja joiden tarkoituksena on varmistaa ilma-aluksen käsittely laskeutumisesta nousuun asti samoin kuin matkustajien ja rahdin käsittely, jotta lentoyhtiöt voivat tarjota lentoliikennepalveluja, mukaan lukien maahuolintapalveluiden tarjonta ja keskitetyn maahuolintainfrastruktuurin tarjonta;

148.

’keskimääräisellä vuotuisella matkustajamäärällä’ tarkoitetaan lukua, joka määritetään lähtevien ja saapuvien matkustajien määrän perusteella tuen myöntämistä edeltäneiden kahden tilivuoden aikana;

149.

’keskitetyllä maahuolintainfrastruktuurilla’ tarkoitetaan infrastruktuuria, jota tavallisesti ylläpitää lentoaseman pitäjä, joka antaa sen lentoasemalla toimivien maahuolintapalvelujen tarjoajien käyttöön maksua vastaan, mutta se ei sisällä maahuolintapalvelujen tarjoajien omistamia tai ylläpitämiä laitteita;

150.

’suurnopeusjunalla’ tarkoitetaan junaa, jonka nopeus voi olla yli 200 km/h;

151.

’maahuolintapalveluilla’ tarkoitetaan neuvoston direktiivin 96/67/EY ( 41 ) liitteessä kuvailtuja palveluja, joita tarjotaan lentoasemien käyttäjille lentoasemilla;

152.

’lentoliikenteeseen liittymättömällä toiminnalla’ tarkoitetaan lentoyhtiöille tai muille lentoaseman käyttäjille tarjottavia kaupallisia palveluja, kuten avustavia palveluja matkustajille, huolitsijoille ja muille palveluntarjoajille, toimistojen ja liikkeiden vuokrausta, autojen pysäköintitiloja ja hotelleja;

153.

’alueellisella lentoasemalla’ tarkoitetaan lentoasemaa, jonka keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä on enintään 3 miljoonaa matkustajaa;

Satamille myönnettävää tukea koskevat määritelmät

154.

’satamalla’ tarkoitetaan maa- ja vesialuetta, joka muodostuu sellaisesta infrastruktuurista ja sellaisista laitteista, jotka mahdollistavat vesiliikenteen alusten vastaanottamisen, niiden lastaamisen ja purkamisen, tavaroiden varastoinnin, tavaroiden vastaanottamisen ja toimittamisen sekä matkustajien, miehistön ja muiden henkilöiden alukseen ottamisen ja maihin laskemisen, sekä kaikkea muuta liikenteenharjoittajien satamassa tarvitsemaa infrastruktuuria;

155.

’merisatamalla’ tarkoitetaan satamaa, jota käytetään pääasiallisesti merialusten vastaanottamiseen;

156.

’sisävesisatamalla’ tarkoitetaan muuta satamaa kuin merisatamaa, jota käytetään sisävesiliikenteen alusten vastaanottamiseen;

▼M6

157.

’satamainfrastruktuurilla’ tarkoitetaan infrastruktuuria ja laitteita, joita käytetään liikenteeseen liittyvien satamapalvelujen tarjoamiseen, kuten alusten kiinnittämiseen käytetyt paikat, laiturimuurit, pistolaiturit ja kelluvat ponttonirampit vuorovesialueilla, satama-altaat, maantäytöt ja maan käyttöönotto, infrastruktuuri aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien keräystä varten ja satamien lataus- ja tankkausinfrastruktuuri, joka toimittaa kulkuvälineille, liikkuvalle terminaalikalustolle ja liikkuvalle maahuolintakalustolle sähköä, vetyä, ammoniakkia ja metanolia;

▼M1

158.

’sataman suprastruktuurilla’ tarkoitetaan maanpäällisiä rakenteita (esimerkiksi varastointiin), kiinteitä laitteita (esimerkiksi varastoja ja terminaalirakennuksia) sekä satama-alueella olevaa liikkuvaa kalustoa (esimerkiksi nostureita) liikenteeseen liittyvien satamapalvelujen tarjontaa varten;

159.

’kulkuinfrastruktuurilla’ tarkoitetaan minkä tahansa tyyppistä satamaan johtavaa tai satamassa olevaa infrastruktuuria, joka on tarpeen sen varmistamiseksi, että käyttäjät pääsevät satamaan maa-, meri- tai jokiteitse, kuten teitä, raideliikenteen ratoja, tuloväyliä ja sulkuja;

160.

’ruoppauksella’ tarkoitetaan sedimenttien poistamista satamaan johtavan tai satamassa olevan vesiväylän pohjasta;

▼M6 —————

▼M1

162.

’aluksilla’ tarkoitetaan joko omalla käyttövoimalla liikkuvia tai muunlaisia kelluvia rakenteita, joissa on yksi tai useampi uppoumarunko;

163.

’merialuksilla’ tarkoitetaan muita aluksia kuin niitä, joita käytetään yksinomaan tai pääasiassa sisävesiväylillä tai suojatuilla vesillä tai niiden välittömässä läheisyydessä;

164.

’sisävesialuksilla’ tarkoitetaan aluksia, jotka on tarkoitettu yksinomaan tai pääasiassa liikennöintiin sisävesiväylillä tai suojatuilla vesillä tai niiden välittömässä läheisyydessä;

165.

’infrastruktuurilla aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien keräystä varten’ tarkoitetaan kiinnitettyjä, kelluvia tai liikkuvia satamalaitteita, jotka pystyvät ottamaan vastaan aluksella syntyvän jätteen tai lastijäämät, jotka määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/59/EY ( 42 ).

▼M4

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvää tukea koskevat määritelmät (tämän artiklan muiden otsikoiden alla määritellyillä termeillä on sama merkitys myös InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvän tuen osalta)

166.

’InvestEU-rahastolla’, ’EU:n takuulla’, ’rahoitustuotteella’, ’kansallisella kehityspankilla tai -laitoksella’ ja ’toteutuskumppanilla’ tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EU) 2021/523 2 artiklassa annetuissa määritelmissä;

167.

’rahoituksen välittäjällä’ tarkoitetaan 16 jaksoa sovellettaessa 34 kohdassa tarkoitettua rahoituksen välittäjää, lukuun ottamatta toteutuskumppaneita;

168.

’kaupallisella rahoituksen välittäjällä’ tarkoitetaan rahoituksen välittäjää, joka tavoittelee voittoa ja toimii täysin omalla riskillään ilman julkista takuuta; kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia ei pidetä kaupallisina rahoituksen välittäjinä;

169.

’kaupunkisolmukohdalla’ tarkoitetaan samaa kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 ( 43 ) 3 artiklan p kohdassa;

170.

’uudella tulokkaalla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU ( 44 ) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rautatieyritystä, joka täyttää seuraavat edellytykset:

se on saanut kyseiselle markkinasegmentille direktiivin 2012/34/EU 17 artiklan 3 kohdan nojalla toimiluvan alle 20 vuotta ennen kuin tuki myönnetään;

se ei ole tämän asetuksen liitteessä I olevan 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sidoksissa rautatieyritykseen, joka on saanut direktiivin 2012/34/EU 3 artiklan 14 kohdassa tarkoitetun toimiluvan ennen 1 päivää tammikuuta 2010;

171.

’kaupunkiliikenteellä’ tarkoitetaan liikennettä kaupungissa tai taajamassa ja sen työssäkäyntialueella;

172.

’ekosysteemillä’, ’biologisella monimuotoisuudella’ ja ’ekosysteemin hyvällä tilalla’ tarkoitetaan samaa kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 ( 45 ) 2 artiklassa;

▼B

3 artikla

Poikkeuksen edellytykset

Tukiohjelmat, tukiohjelmista myönnetty yksittäinen tuki ja tapauskohtainen tuki ovat perussopimuksen 107 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että tuki täyttää kaikki tämän asetuksen I luvussa säädetyt edellytykset ja tämän asetuksen III luvussa säädetyt kyseessä olevaa tukimuotoa koskevat erityisedellytykset.

4 artikla

Ilmoituskynnysarvot

Tätä asetusta ei sovelleta tukeen, joka ylittää seuraavat kynnysarvot:

▼M6

alueellinen investointituki: kun on kyse investoinnista, jonka tukikelpoiset kustannukset ovat vähintään 110 miljoonaa euroa, tukimäärät yritystä ja investointihanketta kohden ovat seuraavat:

—

jos aluetuen enimmäisintensiteetti on 10 prosenttia: 8,25 miljoonaa euroa;

—

jos aluetuen enimmäisintensiteetti on 15 prosenttia: 12,38 miljoonaa euroa;

—

jos aluetuen enimmäisintensiteetti on 20 prosenttia: 16,5 miljoonaa euroa;

—

jos aluetuen enimmäisintensiteetti on 25 prosenttia: 20,63 miljoonaa euroa;

—

jos aluetuen enimmäisintensiteetti on 30 prosenttia: 24,75 miljoonaa euroa;

—

jos aluetuen enimmäisintensiteetti on 35 prosenttia: 28,88 miljoonaa euroa;

—

jos aluetuen enimmäisintensiteetti on 40 prosenttia: 33 miljoonaa euroa;

—

jos aluetuen enimmäisintensiteetti on 50 prosenttia: 41,25 miljoonaa euroa;

—

jos aluetuen enimmäisintensiteetti on 60 prosenttia: 49,5 miljoonaa euroa;

—

jos aluetuen enimmäisintensiteetti on 70 prosenttia: 57,75 miljoonaa euroa;

alueellinen kaupunkikehitystuki: 22 miljoonaa euroa 16 artiklan 3 kohdassa säädetyn mukaisesti;

pk-yrityksille myönnettävä investointituki: 8,25 miljoonaa euroa yritystä ja investointihanketta kohden;

pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki: 2,2 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

pk-yritysten messuille osallistumiseen myönnettävä tuki: 2,2 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

▼M6

e a)

19 c artiklassa tarkoitettu mikroyrityksille sähkön, kaasun tai lämmön saantia koskevien julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki: 200 000 euroa tuensaajaa ja kalenterivuotta kohden. Maataloustuotteiden alkutuotannon alalla toimivien mikroyritysten osalta tämä enimmäismäärä on 25 000 euroa tuensaajaa ja kalenterivuotta kohden ja kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien mikroyritysten osalta 30 000 euroa tuensaajaa ja kalenterivuotta kohden;

e b)

19 d artiklassa tarkoitettu pk-yrityksille sähkön, kaasun tai maakaasusta tai sähköstä tuotetun lämmön saantia koskevien väliaikaisten julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttaman hinnannousun vaikutusten lieventämiseksi: 2 miljoonaa euroa tuensaajaa ja kalenterivuotta kohden. Maataloustuotteiden alkutuotannon alalla toimivien pk-yritysten osalta tämä enimmäismäärä on 250 000 euroa tuensaajaa ja kalenterivuotta kohden ja kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien pk-yritysten osalta 300 000 euroa tuensaajaa ja kalenterivuotta kohden. Maataloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävän tuen ehtona on, että tukea ei siirretä osittain tai kokonaan alkutuottajille;

▼M6

tuki yrityksille, jotka osallistuvat Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin: 20 artiklan mukainen tuki: 2,2 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden; 20 a artiklan mukainen tuki: 20 a artiklan 2 kohdassa säädetyt määrät yritystä ja hanketta kohden;

riskirahoitustuki: 16,5 miljoonaa euroa tukikelpoista yritystä kohden 21 artiklan 8 kohdassa ja 21 a artiklan 2 kohdassa säädetyn mukaisesti;

käynnistystuki: 22 artiklan 3, 4, 5 ja 7 kohdassa säädetyt määrät yritystä kohden;

tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki:

jos hanke on ensi sijassa perustutkimusta: 55 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden; näin on silloin, kun yli puolet hankkeen tukikelpoisista kustannuksista aiheutuu toiminnoista, jotka kuuluvat perustutkimuksen luokkaan;

ii)

jos hanke on ensi sijassa teollista tutkimusta: 35 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden; näin on silloin, kun yli puolet hankkeen tukikelpoisista kustannuksista aiheutuu toiminnoista, jotka kuuluvat teollisen tutkimuksen luokkaan tai teollisen tutkimuksen ja perustutkimuksen luokkiin yhdessä;

iii)

jos hanke on ensi sijassa kokeellista kehittämistä: 25 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden; näin on silloin, kun yli puolet hankkeen tukikelpoisista kustannuksista aiheutuu toiminnoista, jotka kuuluvat kokeellisen kehittämisen luokkaan;

iv)

jos kyse on Eureka-hankkeesta tai perussopimuksen 185 tai 187 artiklan nojalla perustetun yhteisyrityksen toteuttamasta hankkeesta tai 25 artiklan 6 kohdan d alakohdan ehdot täyttävästä hankkeesta, i–iii alakohdassa tarkoitetut määrät kaksinkertaistetaan;

jos tuki tutkimus- ja kehityshankkeille myönnetään takaisinmaksettavina ennakkoina, jotka niiden bruttoavustusekvivalentin laskemiseen käytettävien hyväksyttyjen menetelmien puuttuessa ilmaistaan prosentteina tukikelpoisista kustannuksista, ja toimenpide edellyttää, että hankkeen onnistuessa, siten kuin onnistuminen määritellään kohtuullisen ja varovaisen hypoteesin perusteella, ennakko maksetaan takaisin korkoineen, jotka vastaavat vähintään myöntämisajankohtana sovellettavaa diskonttokorkoa, i–iv alakohdassa tarkoitettuja määriä korotetaan 50 prosenttia;

vi)

tutkimusta edeltäviin toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki: 8,25 miljoonaa euroa tutkimusta kohden;

vii)

25 a artiklan nojalla toteutettaviin huippuosaamismerkin saaneisiin ja tutkimus- ja kehityshankkeisiin pk-yrityksille myönnettävä tuki: 25 a artiklassa tarkoitettu määrä;

viii)

25 b artiklan nojalla toteutettaviin Marie Skłodowska-Curie -toimiin ja Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin Proof of Concept -toimiin myönnettävä tuki: 25 b artiklassa tarkoitetut määrät;

ix)

25 c artiklan nojalla toteutettaviin yhteisrahoitettuihin tutkimus- ja kehityshankkeisiin liittyvä tuki: 25 c artiklassa tarkoitetut määrät;

tiimiyttämistoimiin liittyvä tuki: 25 d artiklassa tarkoitetut määrät;

xi)

Euroopan puolustusrahastosta tai Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta 25 e artiklan mukaisesti tuettujen hankkeiden yhteisrahoitukseen liittyvä tuki: 80 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

tutkimusinfrastruktuureille myönnettävä investointituki: 35 miljoonaa euroa infrastruktuuria kohden;

j a)

testaus- ja kokeiluinfrastruktuureille myönnettävä investointituki: 25 miljoonaa euroa infrastruktuuria kohden;

tuki innovaatioklustereille: 10 miljoonaa euroa klusteria kohden;

pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki: 10 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

prosessi- tai organisaatioinnovointiin myönnettävä tuki: 12,5 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

koulutustuki: 3 miljoonaa euroa koulutushanketta kohden;

tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon: 5,5 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen: 11 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki: 11 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden avustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki: 5,5 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

investointituki ympäristönsuojeluun, jollei toisin mainita: 30 miljoonaa euroa yritystä ja investointihanketta kohden;

s a)

tuki 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulle erityisinfrastruktuurille ja varastoinnille: 25 miljoonaa euroa hanketta kohden;

▼M6

s b)

investointituki 36 a artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun lataus- tai tankkausinfrastruktuuriin: 30 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden ja tukiohjelmien tapauksessa 300 miljoonan euron keskimääräinen vuotuinen budjetti;

s c)

38 a artiklan 7 kohdassa ja 39 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettu investointituki rakennusten energia- ja ympäristötehokkuuden yhdistettyyn parantamiseen: 30 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

s d)

38 b artiklassa tarkoitettu tuki energiatehokkuussopimusten edistämiseen: 30 miljoonaa euroa jäljellä olevan kokonaisrahoituksen nimellismäärästä tuensaajaa kohden;

s e)

rahoitusvälineiden muodossa myönnettävä investointituki rakennusten energiatehokkuushankkeisiin: 39 artiklan 5 kohdan mukaiset määrät;

s f)

44 a artiklassa tarkoitettu ympäristöverojen tai -maksujen alennuksen muodossa myönnettävä tuki: 50 miljoonaa euroa vuodessa ohjelmaa kohden;

▼M6 —————

▼M6

42 artiklassa tarkoitettu toimintatuki uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön käytön edistämiseen ja 43 artiklassa tarkoitettu toimintatuki uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian ja uusiutuvan vedyn edistämiseen pienissä hankkeissa sekä uusiutuvan energian yhteisöissä: 30 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden; kaikkien 42 artiklan soveltamisalaan kuuluvien ohjelmien talousarvioiden summa ja kaikkien 43 artiklan soveltamisalaan kuuluvien ohjelmien talousarvioiden summa saa olla enintään 300 miljoonaa euroa vuodessa;

46 artiklassa tarkoitettu tuki kaukolämmitys- ja/tai -jäähdytysjärjestelmille: 50 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

48 artiklassa tarkoitettu tuki energiainfrastruktuurille: 70 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

avustuksen muodossa myönnettävä tuki kiinteille laajakaistaverkkojen käyttöönottoon: 100 miljoonan euron kokonaiskustannukset hanketta kohden; rahoitusvälineen muodossa myönnettävä tuki kiinteille laajakaistaverkoille: lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;

▼M4

ya)

avustuksen muodossa myönnettävä tuki 4G- tai 5G-matkaviestinverkkojen käyttöönottoon: 100 miljoonan euron kokonaiskustannukset hanketta kohden; rahoitusvälineen muodossa myönnettävä tuki 4G- tai 5G-matkaviestinverkoille: lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;

yb)

avustuksen muodossa myönnettävä tuki tietyille Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvien infrastruktuurien alalla yhteistä etua koskeville hankkeille, jotka rahoitetaan asetuksen (EU) 2021/1153 nojalla tai joille on myönnetty huippuosaamismerkki kyseisen asetuksen nojalla: 100 miljoonan euron kokonaiskustannukset hanketta kohden; rahoitusvälineen muodossa myönnettävä tuki tietyille Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvien infrastruktuurien alalla yhteistä etua koskeville hankkeille: lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;

y c)

tietoliikenneyhteyksien parantamiseen tähtäävien avustusohjelmien muodossa annettavan tuen osalta: jäsenvaltion kaikkien tällaisten ohjelmien valtiontuen kokonaisbudjetti 24 kuukauden aikana saa olla enintään 50 miljoonaa euroa (kokonaismäärä, mukaan luettuina valtakunnalliset ja alueelliset tai paikalliset ohjelmat);

▼M6

y d)

avustuksen muodossa myönnettävä tuki runkoliityntäverkkojen käyttöönottoon: 100 miljoonan euron kokonaiskustannukset hanketta kohden; kun kyseessä on rahoitusvälineen muodossa myönnettävä tuki runkoliityntäverkkojen käyttöönottoon, viimekätiselle edunsaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;

▼M6

investointituki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen: 165 miljoonaa euroa hanketta kohden; toimintatuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen: 82,5 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

aa)

audiovisuaalisia teoksia edistävät tukiohjelmat: 55 miljoonaa euroa vuodessa ohjelmaa kohden;

bb)

investointituki urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille: 33 miljoonaa euroa tai kokonaiskustannukset yli 110 miljoonaa euroa hanketta kohden; toimintatuki urheiluinfrastruktuurille: 2,2 miljoonaa euroa vuodessa infrastruktuuria kohden;

cc)

paikallisille infrastruktuureille myönnettävä investointituki: 11 miljoonaa euroa tai kokonaiskustannukset yli 22 miljoonaa euroa samaa infrastruktuuria kohden;

▼M1

dd)

tuki alueellisille lentoasemille: 56 a artiklassa säädetyt tuki-intensiteetit ja tukimäärät;

▼M6

ee)

tuki merisatamille: tukikelpoiset kustannukset 143 miljoonaa euroa hanketta kohden (tai 165 miljoonaa euroa hanketta kohden merisatamassa, joka sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 ( 46 ) 47 artiklassa tarkoitetun ydinverkkokäytävän työsuunnitelmaan); ruoppauksen osalta hanke määritellään kaikeksi yhden kalenterivuoden aikana suoritetuksi ruoppaukseksi;

ff)

tuki sisävesisatamille: tukikelpoiset kustannukset 44 miljoonaa euroa hanketta kohden (tai 55 miljoonaa euroa hanketta kohden sisävesisatamassa, joka sisältyy asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklassa tarkoitetun ydinverkkokäytävän työsuunnitelmaan); ruoppauksen osalta hanke määritellään kaikeksi yhden kalenterivuoden aikana suoritetuksi ruoppaukseksi;

▼M4

gg)

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki: III luvun 16 jaksossa säädetyt määrät; ja

▼M6

hh)

yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin osallistumisesta pk-yrityksille aiheutuviin kustannuksiin myönnettävä tuki: 19 a artiklan mukainen tuki: 2 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden; 19 b artiklan mukainen tuki: 19 b artiklan 2 kohdassa säädetyt määrät hanketta kohden.

▼B

Kynnysarvoja, joista säädetään tai joihin viitataan 1 kohdassa, ei saa kiertää tukiohjelmien tai tukihankkeiden keinotekoisella jakamisella.

5 artikla

Tuen läpinäkyvyys

Tätä asetusta sovelletaan ainoastaan tukeen, jonka osalta on mahdollista laskea etukäteen tarkka bruttoavustusekvivalentti tarvitsematta tehdä riskinarviointia (’läpinäkyvä tuki’).

Seuraavat tukimuodot katsotaan läpinäkyviksi:

avustuksiin ja korkotukiin sisältyvä tuki;

lainoihin sisältyvä tuki, kun bruttoavustusekvivalentti on laskettu tuen myöntämishetkellä voimassa olevan viitekoron perusteella;

takauksiin sisältyvä tuki

jos bruttoavustusekvivalentti on laskettu komission tiedonannossa vahvistettujen safe harbour -maksujen perusteella;

ii)

jos ennen toimenpiteen täytäntöönpanoa takauksen bruttoavustusekvivalentin laskemiseen käytettävä menetelmä on hyväksytty EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon ( 47 ) tai jonkin sen seuraajatiedonannon perusteella sen jälkeen kun kyseisestä menetelmästä on ilmoitettu komissiolle valtiontuen alalla annetun, kyseisenä ajankohtana sovellettavan komission asetuksen mukaisesti, ja hyväksytty menetelmä koskee nimenomaisesti kyseistä takaustyyppiä ja kyseistä kohteena olevaa liiketoimityyppiä tätä asetusta sovellettaessa;

veroetuuksiin sisältyvä tuki, kun toimenpiteessä määrätään ylärajasta, jolla voidaan varmistaa, että sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä;

alueellinen kaupunkikehitystuki, jos 16 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

▼M4

e a)

20 a artiklan mukainen tuki yrityksille Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistumista varten, jos siinä säädetään enimmäismäärästä, jolla varmistetaan, että 20 a artiklassa säädettyä sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä;

▼M6

riskirahoitustoimenpiteisiin sisältyvä tuki, jos 21 ja 21 a artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

▼B

käynnistystuki, jos 22 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

▼M6

g a)

pk-yrityksille 2 artiklan 94 alakohdassa määriteltyjen innovaatiotoiminnan neuvontapalvelujen ja 95 alakohdassa määriteltyjen innovaatiotoimintaa tukevien palvelujen alennettuina käyttömaksuina tai maksuttomana käyttöoikeutena annettava tuki, jota tarjoavat esimerkiksi tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiot, tutkimusinfrastruktuurit, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurit tai innovaatioklusterit tukiohjelman perusteella, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

alennettujen maksujen tai maksuttoman käyttöoikeuden tuoma etu on määritettävissä ja osoitettavissa;

ii)

täydelliset tai osittaiset alennukset palveluista ja säännöt, joiden mukaisesti pk-yritykset voivat hakea alennuksia, ne voidaan valita alennusten saajiksi ja niille voidaan myöntää alennuksia, asetetaan julkisesti saataville (verkkosivustoilla tai muilla soveltuvilla tavoilla) ennen kuin palveluntarjoaja alkaa tarjota alennuksia;

iii)

palveluntarjoajan on pidettävä kirjaa kullekin pk-yritykselle hinnanalennuksena myönnetyn tuen määristä sen varmistamiseksi, että 28 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja enimmäismääriä noudatetaan. Tämä kirjapito on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, jona palveluntarjoaja myönsi viimeisen tuen;

▼B

tuki energiatehokkuushankkeisiin, jos 39 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

tuki markkinahinnan lisäksi maksettavina preemioina, jos 42 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

takaisinmaksettavina ennakkoina myönnetty tuki, jos takaisinmaksettavan ennakon yhteenlaskettu nimellismäärä ei ylitä tämän asetuksen mukaan sovellettavia kynnysarvoja tai jos ennen toimenpiteen täytäntöönpanoa takaisinmaksettavan ennakon bruttoavustusekvivalentin laskemiseen käytettävä menetelmä on hyväksytty sen jälkeen kun siitä on ilmoitettu komissiolle;

▼M1

tuki, joka myönnetään aineellisen omaisuuden myyntinä tai vuokraamisena alle markkinahintojen, jos arvon on määrittänyt riippumaton asiantuntija ennen transaktiota tai se on määritetty yleisesti saatavilla olevan, säännöllisesti ajan tasalle saatetun ja yleisesti hyväksytyn vertailuarvon perusteella;

▼M6

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki, jos III luvun 16 jaksossa asetetut edellytykset täyttyvät;

▼M6

mikroyrityksille sähkön, kaasun tai lämmön saantia koskevien julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki, jos 19 c artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

pk-yrityksille sähkön, kaasun tai maakaasusta tai sähköstä tuotetun lämmön saantia koskevien väliaikaisten julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttaman hinnannousun vaikutusten lieventämiseksi, jos 19 d artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät.

▼B

6 artikla

Kannustava vaikutus

Tällä asetusta sovelletaan ainoastaan tukeen, jolla on kannustava vaikutus.

Tuella katsotaan olevan kannustava vaikutus, jos tuensaaja on jättänyt kirjallisen tukihakemuksen kyseiselle jäsenvaltiolle ennen hanketta tai toimintaa koskevien töiden aloittamista. Tukihakemuksen on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

yrityksen nimi ja koko;

kuvaus hankkeesta, mukaan lukien sen alkamis- ja päättymispäivä;

hankkeen sijainti;

luettelo hankkeen kustannuksista;

tuen muoto (avustus, laina, takaus, takaisinmaksettava ennakko, pääomanlisäys tai muu) ja hankkeessa tarvittavan julkisen rahoituksen määrä.

Suurille yrityksille myönnettävällä tapauskohtaisella tuella katsotaan olevan kannustava vaikutus, jos jäsenvaltio on 2 kohdassa säädetyn edellytyksen täyttymisen varmistamisen lisäksi tarkistanut ennen kyseisen tuen myöntämistä, että tuensaajan laatimasta asiakirja-aineistosta saadaan vahvistus sille, että tuki johtaa vähintään yhteen seuraavista:

alueellisen investointituen tapauksessa: että toteutetaan hanke, jota ei olisi toteutettu kyseisellä alueella tai joka ei olisi ollut riittävän kannattava tuensaajalle kyseisellä alueella ilman tukea;

kaikissa muissa tapauksissa, että seurauksena on:

—

hankkeen/toiminnan merkittävästi laajempi soveltamisala tuen seurauksena; tai

—

tuensaajan hankkeen/toiminnan toteuttamiseen käyttämän kokonaismäärän merkittävä lisääntyminen tuen seurauksena; tai

—

kyseisen hankkeen/toiminnan merkittävästi nopeampi toteutusvauhti.

Poiketen siitä, mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, veroetuuksien muotoisilla toimenpiteillä katsotaan olevan kannustava vaikutus, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

toimenpiteellä vahvistetaan oikeus tukeen objektiivisin perustein ja ilman jäsenvaltion harkintavaltaa; ja

toimenpide on hyväksytty ja tullut voimaan ennen tuetun hankkeen tai toiminnan toteutukseen liittyvien töiden aloittamista; lukuun ottamatta myöhemmin käyttöön otettavia verojärjestelmiä, jos kyseinen toiminta kuului jo aikaisempien veroetuuksiin perustuvien järjestelmien soveltamisalaan.

Poiketen siitä, mitä 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään, seuraavilla tukimuodoilla ei edellytetä olevan kannustavaa vaikutusta tai katsotaan olevan kannustava vaikutus:

▼M1

alueellinen toimintatuki ja alueellinen kaupunkikehitystuki, jos 15 ja 16 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

▼M6

pk-yrityksille rahoituksensaantiin myönnettävä tuki, jos 21, 21 a ja 22 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

▼B

palkkatukien muodossa myönnettävä tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon ja palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen, jos 32 ja 33 artiklassa asetetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät;

▼M1

tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen ja tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden avustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, jos 34 ja 35 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

▼B

direktiivin 2003/96/EY mukaisina alennuksina ympäristöveroista myönnettävä tuki, jos tämän asetuksen 44 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

tuki tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi, jos 50 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

sosiaalinen kuljetustuki syrjäisten seutujen asukkaiden hyväksi, jos 51 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen, jos 53 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

▼M4

tuki Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistuville yrityksille, jos 20 tai 20 a artiklassa asetetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät;

tuki huippuosaamismerkin saaneisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, tuki huippuosaamismerkin saaneisiin Marie Skłodowska-Curie -toimiin ja Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin Proof of Concept -toimiin, yhteisrahoitettuihin hankkeisiin liittyvä tuki ja yhteisrahoitettuihin tiimiyttämistoimiin liittyvä tuki, jos 25 a, 25 b, 25 c tai 25 d artiklassa asetetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät;

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki, jos III luvun 16 jaksossa asetetut edellytykset täyttyvät;

▼M6

tuki pk-yrityksille, jotka osallistuvat yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin tai hyötyvät niistä, jos 19 a tai 19 b artiklassa asetetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät;

▼M6

tuki ympäristövahinkojen korjaamiseen sekä luontotyyppien ja ekosysteemien ennallistamiseen, jos korjaamis- tai ennallistamiskustannukset ylittävät maan tai omaisuuden arvonnousun ja 45 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät;

tuki biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja luontopohjaisten ratkaisujen täytäntöönpanoon ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi, jos 45 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät;

tuki uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämiseen 41, 42 ja 43 artiklan mukaisesti, kun tuki myönnetään automaattisesti puolueettomin ja syrjimättömin perustein ja ilman jäsenvaltion lisäharkintavaltaa ja toimenpide on hyväksytty ja voimassa ennen tuetun hankkeen tai toiminnan töiden aloittamista;

mikroyrityksille sähkön, kaasun tai lämmön saantia koskevien julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki, jos 19 c artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

▼B

7 artikla

Tuki-intensiteetti ja tukikelpoiset kustannukset

▼M6

Kaikki tuki-intensiteetin ja tukikelpoisten kustannusten laskemisessa käytettävät luvut on ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. Tukikelpoisista kustannuksista kannettua arvonlisäveroa, joka voidaan kansallisen verolainsäädännön nojalla palauttaa, ei kuitenkaan saa ottaa huomioon laskettaessa tuki-intensiteettiä ja tukikelpoisia kustannuksia. Tukikelpoiset kustannukset on osoitettava asiakirjoilla, joiden on oltava selkeitä, eriteltyjä ja ajantasaisia. Tukikelpoiset kustannukset voidaan laskea noudattaen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja edellyttäen, että toimi rahoitetaan ainakin osittain unionin rahastosta, joka sallii yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttämisen, ja että kustannusluokka on tukikelpoinen kyseisen poikkeussäännöksen mukaisesti. Tällöin sovelletaan kyseistä unionin rahastoa koskevissa säännöissä säädettyjä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja. Lisäksi myös neuvoston Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 ( 48 ) nojalla hyväksymien elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaisesti toteutettavien hankkeiden tukikelpoiset kustannukset voidaan laskea yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen mukaisesti edellyttäen, että käytetään asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 tai asetuksessa (EU) 2021/1060 vahvistettuja yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja. Lisäksi 25 a ja 25 b artiklan mukaisen tuen osalta välilliset kustannukset voidaan laskea 25 a ja 25 b artiklan 3 kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

▼B

Jos tukea myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määrä on tuen bruttoavustusekvivalentti.

►M1 Tulevaisuudessa maksettava tuki, muun muassa useassa erässä maksettava tuki, diskontataan myöntämisajankohdan mukaiseen arvoon. ◄ Tukikelpoiset kustannukset diskontataan niiden myöntämisajankohdan mukaiseen arvoon. Diskonttauksessa käytettävä korko on myöntämisajankohtana sovellettava diskonttokorko.

▼M1 —————

▼B

Jos tuki myönnetään takaisinmaksettavina ennakkoina, jotka niiden bruttoavustusekvivalentin laskemiseen käytettävien hyväksyttyjen menetelmien puuttuessa ilmaistaan prosentteina tukikelpoisista kustannuksista, ja toimenpide edellyttää, että hankkeen onnistuessa, joka on määritelty kohtuullisen ja varovaisen hypoteesin perusteella, ennakko maksetaan takaisin korkoineen, jotka vastaavat vähintään tuen myöntämisajankohtana sovellettavaa diskonttokorkoa, III luvussa asetettuja tuen enimmäisintensiteettejä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä.

Jos alueellinen tuki myönnetään takaisinmaksettavina ennakkoina, tuen myöntämisajankohtana voimassa olevan aluetukikartan mukaisia tuen enimmäisintensiteettejä ei saa korottaa.

8 artikla

Kasautuminen

Tuettuun toimintaan tai hankkeeseen taikka yritykselle myönnetyn valtiontuen kokonaismäärä on otettava huomioon määritettäessä sitä, noudatetaanko 4 artiklassa säädettyjä ilmoituskynnysarvoja ja III luvussa säädettyjä tuen enimmäisintensiteettejä.

▼M6

Kun unionin toimielinten, virastojen, yhteisyritysten tai muiden elinten keskitetysti hallinnoimaa unionin rahoitusta, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltion määräysvaltaan, myönnetään yhdessä valtiontuen kanssa, ainoastaan valtiontuki on otettava huomioon määritettäessä, onko ilmoituskynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä tai enimmäismääriä noudatettu edellyttäen, että samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnetyn julkisen rahoituksen kokonaismäärä ei ylitä sovellettavissa unionin lainsäädännön säännöissä vahvistettua suurinta mahdollista rahoitusastetta. Tästä poiketen Euroopan puolustusrahastosta tuettavien hankkeiden julkinen kokonaisrahoitus voi rahaston soveltamasta enimmäisrahoitusasteesta riippumatta olla hankkeen tukikelpoisten kokonaiskustannusten suuruinen edellyttäen, että tämän asetuksen mukaisia ilmoituskynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä tai tuen enimmäismääriä noudatetaan.

▼B

Tuki, jolla on yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia ja jolle myönnetään poikkeus tämän asetuksen nojalla, voi kasautua

minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, kun kyseiset toimenpiteet koskevat eri yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia;

▼M4

minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, joka liittyy samoihin, osittain tai kokonaan päällekkäisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, ainoastaan silloin kun tällainen kasautuminen ei johda kyseiseen tukeen tämän asetuksen nojalla sovellettavan tuen enimmäisintensiteetin tai enimmäismäärän ylittymiseen.

Lopullisille tuensaajille III luvun 16 jakson piiriin kuuluvalla InvestEU-rahaston tuella myönnettyä rahoitusta ja sen kattamia kustannuksia ei oteta huomioon määritettäessä, onko tämän kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädettyjä kasautumista koskevia säännöksiä noudatettu. Sen sijaan tämän alakohdan ensimmäisen virkkeen kasautumissäännösten noudattamisen kannalta merkityksellinen määrä lasketaan alla esitetyllä tavalla. Ensin hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista vähennetään InvestEU-rahaston tuella myönnetyn rahoituksen nimellismäärä, jolloin tulokseksi saadaan jäljellä olevat tukikelpoiset kokonaiskustannukset; toiseksi lasketaan tuen enimmäismäärä soveltamalla korkeinta tuki-intensiteettiä tai tuen määrää ainoastaan jäljellä oleviin tukikelpoisiin kokonaiskustannuksiin.

Kun kyseessä ovat artiklat, joiden osalta ilmoituskynnysarvo ilmoitetaan tuen enimmäismääränä, lopullisille tuensaajille InvestEU-rahaston tuella annetun rahoituksen nimellismäärää ei myöskään oteta huomioon määritettäessä, onko 4 artiklan mukaisia ilmoituskynnysarvoja noudatettu.

Vaihtoehtoisesti InvestEU-rahastosta III luvun 16 jakson nojalla tuettujen etuoikeutettujen lainojen tai etuoikeutettujen lainojen takuiden osalta lopullisille tuensaajille myönnettyihin tällaisiin lainoihin tai takuisiin liittyvä tuen bruttoavustusekvivalentti voidaan laskea tapauksen mukaan 5 artiklan 2 kohdan b tai c alakohdan mukaisesti. Tuen bruttoavustusekvivalenttia voidaan käyttää tämän kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti sen varmistamiseksi, että kasautuminen samoihin yksilöitävissä oleviin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnettävän muun tuen kanssa ei johda tämän asetuksen nojalla tukeen sovellettavan korkeimman tuki-intensiteetin tai tukimäärän taikka ilmoituskynnysarvon ylittymiseen.

▼M6

Tuki, jonka tapauksessa tukikelpoisia kustannuksia ei voida yksilöidä ja jolle on myönnetty vapautus 19 b, 20 a, 21, 21 a, 22 tai 23 artiklan, 56 e artiklan 5 kohdan a alakohdan ii, iii tai iv alakohdan, 56 e artiklan 10 kohdan ja 56 f artiklan nojalla, voi kasautua minkä tahansa sellaisen muun valtiontuen kanssa, jonka tapauksessa tukikelpoiset kustannukset ovat yksilöitävissä. Tuki, jonka tapauksessa tukikelpoisia kustannuksia ei voida yksilöidä, voi kasautua muun valtiontuen kanssa, jonka tapauksessa tukikelpoisia kustannuksia ei voida yksilöidä, siihen korkeimpaan kokonaisrahoituksen kynnysarvoon asti, joka on vahvistettu kunkin tapauksen erityisolosuhteet huomioon ottaen tässä tai jossakin toisessa komission antamassa ryhmäpoikkeusasetuksessa tai päätöksessä. Tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanut tuki, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, voi kasautua sellaisen muun tuen kanssa, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia ja joka on myönnetty jäsenvaltion taloudessa vallitsevan vakavan häiriön poistamiseen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla ja joka on hyväksytty komission päätöksellä. Tuki, jonka tapauksessa tukikelpoisia kustannuksia ei voida yksilöidä ja jolle on myönnetty vapautus 56 e artiklan 5 kohdan a alakohdan ii, iii tai iv alakohdan, 56 e artiklan 10 kohdan ja 56 f artiklan nojalla, voi kasautua muun sellaisen tuen kanssa, jonka tapauksessa tukikelpoisia kustannuksia ei voida yksilöidä ja jolle on myönnetty vapautus kyseisten artiklojen nojalla.

▼B

Tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanut tuki ei voi kasautua vähämerkityksisen tuen kanssa samojen tukikelpoisten kustannusten osalta, jos kasautuminen johtaisi tämän asetuksen III luvussa vahvistetun tuen enimmäisintensiteetin ylittymiseen.

Poiketen siitä, mitä 3 kohdan b alakohdassa säädetään, 33 ja 34 artiklassa tarkoitettu alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävä tuki voi kasautua muun tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneen, samat tukikelpoiset kustannukset kattavan tuen kanssa, vaikka tämän asetuksen nojalla sovellettava korkein kynnysarvo ylittyisikin, edellyttäen että kasautuminen ei johda tuki-intensiteettiin, joka olisi yli 100 prosenttia kyseisistä kustannuksista ajalta, jolloin kyseiset työntekijät ovat työllistettyinä.

▼M1

Poiketen siitä, mitä 1–6 kohdassa säädetään, määritettäessä sitä, noudatetaanko 15 artiklan 4 kohdassa vahvistettuja syrjäisimmillä alueilla myönnettävän alueellisen toimintatuen enimmäismääriä, huomioon otetaan ainoastaan tämän asetuksen nojalla täytäntöön pantu alueellinen toimintatuki syrjäisimmillä alueilla.

▼B

9 artikla

Julkaiseminen ja tiedonanto

▼M6

Jäsenvaltioiden on varmistettava seuraavien tietojen julkaiseminen komission avoimuusmoduulissa ( 49 ) tai kattavalla valtiontukisivustolla kansallisella tai alueellisella tasolla:

tämän asetuksen 11 artiklassa tarkoitettu, liitteessä II olevan mallin mukainen vakiomuotoinen yhteenveto tai linkki siihen;

kunkin tukitoimenpiteen koko teksti 11 artiklan mukaisesti tai linkki koko tekstiin;

liitteessä III tarkoitetut tiedot jokaisesta yli 100 000 euron suuruisesta yksittäisestä tuesta tai 16 jakson mukaisesti InvestEU-rahastosta tuettaviin rahoitustuotteisiin liittyvän tuen osalta kustakin yli 500 000 euron suuruisesta yksittäisestä tuesta tai maatalouden alkutuotannossa tai kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien tuensaajien osalta, jotka eivät kuulu 2 a jakson soveltamisalaan, kustakin yli 10 000 euron suuruisesta yksittäisestä tuesta.

Jäljempänä 20 artiklassa tarkoitetuille Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnetyn tuen osalta tässä kohdassa tarkoitetut tiedot on julkaistava sen jäsenvaltion verkkosivustolla, jossa kyseessä oleva, tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 ( 50 ) 21 artiklassa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1059 ( 51 ) 45 artiklassa määritelty hallintoviranomainen sijaitsee. Yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot voivat vaihtoehtoisesti päättää, että niistä kukin julkaisee omalla alueellaan toteutettuja tukitoimenpiteitä koskevat tiedot verkkosivustollaan.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä julkaisuvelvoitteita ei sovelleta 20 a artiklassa tarkoitettuun Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnettyyn tukeen eikä 19 b artiklan nojalla yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin myönnettyyn tukeen.

Veroetuuksiin perustuvien ohjelmien ja 16, 21 a ja 22 artiklan mukaisten ohjelmien ( 52 ) tapauksessa tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan edellytysten katsotaan täyttyvän, jos jäsenvaltiot julkaisevat vaaditut tiedot yksittäisistä tukimääristä seuraavia vaihteluvälejä käyttäen (miljoonaa euroa):

0,01–0,1 (ainoastaan kalastuksen ja vesiviljelyn sekä maatalouden alkutuotannon osalta);

0,1–0,5;

0,5–1;

1–2;

2–5;

5–10;

10–30; ja

30 ja enemmän.

▼B

Tämän asetuksen 51 artiklan mukaisten ohjelmien tapauksessa tässä artiklassa säädettyjä julkaisuvelvoitteita ei sovelleta loppukuluttajiin.

▼M4

3a.

Jos rahoitustuotteen on toteuttanut jäsenvaltio InvestEU-rahastoon sisältyvästä jäsenvaltio-osiosta tai kansallinen kehityspankki, joka toimii InvestEU:n mukaisena toteutuskumppanina tai rahoituksen välittäjänä, jäsenvaltiolla on edelleen velvoite varmistaa tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa säädettyjen tietojen julkaiseminen. Tämä velvoite katsotaan kuitenkin täytetyksi, jos toteutuskumppani toimittaa komissiolle 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot viimeistään sitä varainhoitovuotta seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä, jona tuki myönnettiin, ja jos komission ja toteutuskumppanin allekirjoittamassa takuusopimuksessa määrätään, että komissiolle on toimitettava 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot.

▼M6

Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot on järjestettävä ja asetettava saataville liitteessä III kuvatussa vakiomuodossa, niihin on voitava tehdä toimivalla tavalla hakuja ja niiden on oltava tallennettavissa omalle koneelle. Tiedot on julkaistava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämispäivästä, tai veroetuuksina myönnettävän tuen tapauksessa vuoden kuluessa veroilmoituksen jättämisen määräpäivästä, ja niiden on oltava saatavilla vähintään kymmenen vuoden ajan tuen myöntämispäivästä. Jos veroetuuksina myönnettävän tuen osalta ei ole olemassa muodollista vaatimusta vuosi-ilmoituksesta, tätä kohtaa sovellettaessa tuen myöntämispäiväksi katsotaan sen vuoden 31 päivä joulukuuta, jolle tuki myönnettiin.

▼B

Komissio julkaisee verkkosivustollaan

linkit tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin valtiontuen verkkosivustoihin;

11 artiklassa tarkoitetut yhteenvedot.

Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä noudattamaan tämän artiklan säännöksiä viimeistään kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

II LUKU

VALVONTA

10 artikla

Ryhmäpoikkeuksesta johtuvan edun peruuttaminen

Jos jäsenvaltio myöntää tukea, jonka esitetään olevan vapautettu ilmoitusvaatimuksesta tämän asetuksen nojalla mutta joka ei täytä I–III luvussa asetettuja edellytyksiä, komissio voi, annettuaan kyseiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää näkemyksensä asiasta, antaa päätöksen, jossa todetaan, että kaikista tai osasta kyseisen jäsenvaltion hyväksymistä tulevista tukitoimenpiteistä, jotka muutoin täyttäisivät tämän asetuksen vaatimukset, on ilmoitettava komissiolle perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Ilmoitettavat toimenpiteet voidaan rajoittaa toimenpiteisiin, joilla myönnetään tietyn tyyppistä tukea tai tukea tiettyjen tuensaajien hyväksi, tai kyseisen jäsenvaltion tiettyjen viranomaisten toteuttamiin toimenpiteisiin.

▼M2

11 artikla

Raportointi

▼M4

Jäsenvaltioiden, tai 20 artiklan nojalla Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnetyn tuen tapauksessa vaihtoehtoisesti sen jäsenvaltion, jossa tapauksen mukaan asetuksen (EU) N:o 1299/2013 21 artiklassa tai asetuksen (EU) 2021/1059 45 artiklassa määritelty hallintoviranomainen sijaitsee, on toimitettava komissiolle:

komission sähköisen ilmoitusjärjestelmän kautta liitteessä II olevan mallin mukainen vakiomuotoinen yhteenveto jokaisesta tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneesta tukitoimenpiteestä ja linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin, mukaan lukien sen muutokset, 20 työpäivän kuluessa toimenpiteen voimaantulosta; ja

komission asetuksessa (EY) N:o 794/2004 ( 53 ) tarkoitettu sähköisessä muodossa oleva vuosiraportti tämän asetuksen soveltamisesta; vuosiraportin on sisällettävä kyseisessä asetuksessa mainitut tiedot kultakin kokonaiselta vuodelta tai sen osalta, jonka aikana tätä asetusta sovelletaan. Kun kyseessä ovat rahoitustuotteet, jotka jäsenvaltio toteuttaa InvestEU-rahastoon sisältyvän jäsenvaltio-osion puitteissa tai jotka toteuttaa kansallinen kehityspankki, joka toimii toteutuskumppanina tai rahoituksen välittäjänä InvestEU-ohjelman puitteissa, tämä jäsenvaltion velvoite katsotaan täytetyksi, jos toteutuskumppani toimittaa vuosiraportit komissiolle komission ja toteutuskumppanin allekirjoittamassa takuusopimuksessa vahvistettujen asiaankuuluvien raportointivaatimusten mukaisesti.

▼M6

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta 20 a artiklassa tarkoitettuun Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnettyyn tukeen eikä 19 b artiklassa tarkoitettuun yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin myönnettyyn tukeen.

▼M2

Jos jäsenvaltio sen seurauksena, että tämän asetuksen soveltamisaikaa on jatkettu 31 päivään joulukuuta 2023 komission asetuksella (EU) 2020/972 ( 54 ), aikoo jatkaa toimenpiteitä, joista on toimitettu komissiolle yhteenveto tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, kyseisen jäsenvaltion on saatettava tämä yhteenveto ajan tasalle näiden toimenpiteiden jatkamisen osalta ja annettava komissiolle tiedoksi ajan tasalle saatetut yhteenvetotiedot 20 työpäivän kuluessa sen säädöksen voimaantulosta, jolla kyseistä jäsenvaltion toimenpidettä jatketaan.

▼M1

12 artikla

Valvonta

▼M4

Jotta komissio voi valvoa tämän asetuksen nojalla ilmoitusvaatimuksesta vapautettua tukea, jäsenvaltioiden, tai vaihtoehtoisesti 20 artiklassa tarkoitetuille Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnetyn tuen tapauksessa sen jäsenvaltion, jossa hallintoviranomainen sijaitsee, on säilytettävä yksityiskohtainen asiakirja-aineisto, joka sisältää tarvittavat tiedot ja asiakirjatodisteet, joiden perusteella voidaan vahvistaa, että kaikki tässä asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät. Asiakirja-aineisto on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin tapauskohtainen tuki myönnettiin tai jolloin ohjelman viimeinen tuki myönnettiin.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta 20 a artiklassa tarkoitettuun Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnettyyn tukeen eikä 19 b artiklassa tarkoitettuun maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin ja yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin myönnettyyn tukeen.

▼M1

Kun on kyse ohjelmista, joiden perusteella verotukea myönnetään automaattisesti, kuten tuensaajien veroilmoituksiin perustuvat ohjelmat, ja joissa ei ennakolta varmisteta kaikkien sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien edellytysten täyttymistä kunkin tuensaajan osalta, jäsenvaltioiden on varmistettava säännöllisesti, vähintään jälkikäteen ja otannan perusteella, että kaikki sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset täyttyvät, ja tehtävä tarvittavat päätelmät. Jäsenvaltioiden on säilytettävä yksityiskohtaiset tiedot näistä varmistuksista vähintään kymmenen vuoden ajan valvontatoimien toteuttamispäivästä.

Komissio voi pyytää kultakin jäsenvaltiolta kaikkia tietoja ja asiakirjatodisteita, jotka komissio katsoo tarvitsevansa voidakseen valvoa tämän asetuksen soveltamista, mukaan lukien 1 ja 2 kohdassa mainitut tiedot. Kyseisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle pyydetyt tiedot ja asiakirjatodisteet 20 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta tai pyynnössä asetettavan pidemmän määräajan kuluessa.

▼B

III LUKU

ERI TUKIMUOTOJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Alueellinen tuki

A alajakso

Alueellinen investointi- ja toimintatuki

▼M6

13 artikla

Alueellisen tuen kohdeala

Tätä jaksoa ei sovelleta seuraaviin:

tuki terästeollisuudelle sekä ruskohiili- ja kivihiilialalle;

tuki kuljetusalalle ja siihen liittyvälle infrastruktuurille; tuki energian tuotantoon, varastointiin, siirtoon, jakeluun ja infrastruktuuriin, lukuun ottamatta alueellista investointitukea syrjäisimmillä alueilla ja alueellisia toimintatukiohjelmia; sekä tuki laajakaista-alalle, lukuun ottamatta alueellisia toimintatukiohjelmia;

alueellinen tuki sellaisten ohjelmien muodossa, jotka on suunnattu rajoitetulle määrälle tiettyjä toimialoja; ohjelmia, joiden kohteena on matkailu tai maataloustuotteiden jalostaminen ja markkinointi, ei katsota tietylle talouden toimialalle suunnatuiksi;

alueellinen toimintatuki yrityksille, joiden pääasialliset toiminnot kuuluvat NACE Rev. 2:n pääluokkaan K ’Rahoitus- ja vakuutustoiminta’, tai yrityksille, joiden toiminta kattaa konsernin sisäiset toiminnot ja joiden pääasialliset toiminnot kuuluvat NACE Rev. 2:n luokkaan 70.10 ’Pääkonttorien toiminta’ tai 70.22 ’Muu liikkeenjohdon konsultointi’.

▼B

14 artikla

Alueellinen investointituki

Alueelliset investointitukitoimenpiteet ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tuki on myönnettävä tukialueilla.

▼M6

Perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan edellytykset täyttävillä tukialueilla tukea voidaan myöntää kaiken tyyppisiin alkuinvestointeihin tuensaajan koosta riippumatta. Perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan edellytykset täyttävillä tukialueilla tukea voidaan myöntää pk-yrityksille kaiken tyyppisiin alkuinvestointeihin ja suurille yrityksille ainoastaan sellaiseen alkuinvestointiin, jolla luodaan uutta taloudellista toimintaa kyseisellä alueella.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat yksi tai useampi seuraavista kustannuksista:

aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtyjen investointien kustannukset tai

alkuinvestoinnin seurauksena luotujen työpaikkojen arvioidut palkkakustannukset laskettuina kahden vuoden ajalta tai

a ja b alakohdassa tarkoitettujen kustannusten osien yhdistelmä, joka ei kuitenkaan ylitä a tai b alakohdan sitä määrää, joka on korkeampi.

Investointi on säilytettävä kyseisellä alueella vähintään viiden vuoden ajan tai pk-yritysten tapauksessa kolmen vuoden ajan investoinnin valmistumisajankohdasta. Tämä ei estä sellaisen tuotantolaitoksen tai laitteen korvaamista, joka on vanhentunut tai rikkoutunut tämän ajanjakson aikana edellyttäen, että taloudellista toimintaa jatketaan kyseisellä alueella vähimmäisajan.

Hankittujen omaisuuserien on oltava uusia, paitsi kun on kyse pk-yrityksistä ja toimipaikan ostosta.

Kustannukset, jotka liittyvät aineellisen omaisuuden vuokraamiseen, voidaan ottaa huomioon seuraavien edellytysten täyttyessä:

maa-alueisiin ja rakennuksiin liittyvän vuokrasopimuksen on oltava voimassa vähintään viisi vuotta investoinnin arvioidun valmistumisajankohdan jälkeen, jos kyseessä on suuri yritys, ja kolme vuotta, jos kyseessä on pk-yritys;

laitosten tai koneiden vuokrasopimus on tehtävä rahoitusleasingin muodossa ja siihen on sisällyttävä velvoite, jonka mukaan tuensaajan on ostettava kyseinen omaisuuserä vuokrasopimuksen päätyttyä.

Jos kyseessä on 2 artiklan 49 alakohdan b alakohdassa tai 51 alakohdan b alakohdassa tarkoitettu alkuinvestointi, huomioon otetaan periaatteessa ainoastaan kustannukset, jotka aiheutuvat omaisuuserien ostamisesta ostajasta riippumattomilta kolmansilta osapuolilta. Jos pieni yritys siirtyy alkuperäisen omistajan perheenjäsenelle tai yhdelle tai useammalle entiselle työntekijälle, luovutaan kuitenkin edellytyksestä, jonka mukaan omaisuuserät on ostettava kolmansilta osapuolilta, jotka ovat ostajasta riippumattomia. Kauppa on toteutettava markkinaehdoin. Jos liiketoiminnan omaisuuserien hankintaan liittyy aluetukikelpoinen lisäinvestointi, tämän lisäinvestoinnin tukikelpoiset kustannukset olisi lisättävä liiketoiminnan omaisuuserien hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin. Jos omaisuuserien hankintaan on myönnetty tukea jo ennen niiden ostamista, kyseisten omaisuuserien kustannukset on vähennettävä liiketoiminnan hankintaan liittyvistä tukikelpoisista kustannuksista.

Suurille yrityksille tuotantoprosessin perusteelliseen muutokseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoisten kustannusten on oltava suuremmat kuin poistot, jotka on tehty uudistettavaan toimintaan liittyvästä omaisuudesta kolmen edeltävän verovuoden aikana. Suurille yrityksille tai pk-yrityksille olemassa olevan liiketoiminnan tuotannon monipuolistamiseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoisten kustannusten on oltava vähintään 200 prosenttia suuremmat kuin uudelleen käytettävän omaisuuden kirjanpitoarvo töiden alkamista edeltävänä verovuonna.

▼B

Aineeton omaisuus voidaan ottaa huomioon laskettaessa investointikustannuksia, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

sitä on käytettävä ainoastaan tukea saavassa toimipaikassa;

sen on oltava poistokelpoista;

se on ostettava markkinaehdoin kolmansilta osapuolilta, jotka ovat ostajasta riippumattomia; ja

▼M6

se on sisällytettävä tuensaajayrityksen omaisuuteen ja sen on liityttävä hankkeeseen, jota varten tukea myönnetään, vähintään viiden vuoden ajan (kolmen vuoden ajan, kun kyseessä on pk-yritys).

Suurten yritysten tapauksessa aineettoman omaisuuden kustannuksista tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan enintään 50 prosenttia alkuinvestoinnin tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Pk-yritysten tapauksessa tukikelpoisia on 100 prosenttia aineettoman omaisuuden kustannuksista.

▼B

Jos tukikelpoiset kustannukset lasketaan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti arvioitujen palkkakustannusten perusteella, seuraavien edellytysten on täytyttävä:

▼M6

investointihankkeen on johdettava kyseisen toimipaikan työntekijöiden määrän nettolisäykseen verrattuna 12 edellisen kuukauden keskiarvoon sen jälkeen kun luotujen työpaikkojen määrästä on vähennetty kyseisellä kaudella menetetyt työpaikat vuosityöyksikköinä;

työpaikat on täytettävä kolmen vuoden kuluessa investoinnin valmistumisajankohdasta;

▼M4

kaikki investoinnin avulla luodut työpaikat on säilytettävä kyseisellä alueella vähintään viiden vuoden ajan tai pk-yritysten tapauksessa kolmen vuoden ajan siitä ajankohdasta, kun työpaikka täytettiin ensimmäisen kerran, paitsi jos työpaikka on menetetty 1 päivän tammikuuta 2020 ja 30 päivän kesäkuuta 2021 välisenä aikana.

▼M6 —————

▼B

12.

►M6 Tuki-intensiteetti ei saa ylittää tuen myöntämisajankohtana voimassa olevassa aluetukikartassa vahvistettua tuen enimmäisintensiteettiä kyseisellä alueella. ◄ Jos tuki-intensiteetti lasketaan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti, tuen enimmäisintensiteetti ei saa ylittää suurinta mahdollista tuen määrää, joka saadaan soveltamalla kyseistä intensiteettiä investointi- tai palkkakustannusten perusteella. Suurten investointihankkeiden tapauksessa tukimäärä ei saa ylittää mukautettua tukimäärää, joka on laskettu 2 artiklan 20 alakohdassa määritellyn menetelmän mukaisesti.

13.

►M6 Mikä tahansa samaan tai samankaltaiseen toimintaan liittyvä alkuinvestointi, jonka sama tuensaaja (konsernitasolla) käynnistää kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona sen toisen tuetun investoinnin työt alkavat samalla tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön 3-tason alueella, katsotaan osaksi yhtä ja samaa investointihanketta. ◄ Kun tällaisessa yhdessä ainoassa investointihankkeessa on kyse suuresta investointihankkeesta, kyseiselle yhdelle ainoalle investointihankkeelle myönnettävä kokonaistukimäärä ei saa ylittää suurten investointihankkeiden mukautettua tukimäärää.

▼M6

14.

Tuensaajan on rahoitettava vähintään 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista omilla varoillaan tai ulkopuolisella rahoituksella sellaisessa muodossa, johon ei liity julkista tukea. Vaatimusta 25 prosentin omarahoituksesta ei sovelleta syrjäisimmillä alueilla tehtäviin investointeihin myönnettyyn investointitukeen, jos pienempi omarahoitus riittää tuen enimmäisintensiteetin täyteen saavuttamiseen.

15.

Jos kyseessä on asetuksen (EU) N:o 1299/2013 tai asetuksen (EU) 2021/1059 soveltamisalaan kuuluviin Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin liittyvä alkuinvestointi, tuen enimmäisintensiteettiä alueella, jolla alkuinvestointi sijaitsee, sovelletaan kaikkiin hankkeeseen osallistuviin tuensaajiin. Jos alkuinvestointi sijaitsee kahdella tai useammalla tukialueella, tuen enimmäisintensiteetti on sillä tukialueella sovellettava enimmäisintensiteetti, jolla suurin osa tukikelpoisista kustannuksista aiheutuu. Perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tukeen oikeutetuilla tukialueilla tätä säännöstä sovelletaan suuriin yrityksiin ainoastaan, jos alkuinvestointi luo uutta taloudellista toimintaa.

▼M1

16.

Tuensaajan on vahvistettava, että se ei ole kahden tuen hakemista edeltävän vuoden aikana siirtänyt toimintoja toimipaikkaan, jossa on tarkoitus toteuttaa alkuinvestointi, johon tukea haetaan, ja sitouduttava siihen, ettei se tee niin myöskään kahden vuoden aikana sen alkuinvestoinnin loppuun saattamisesta, johon tukea haetaan. ►M2 Ennen 31 päivää joulukuuta 2019 tehtyjen sitoumusten osalta tämän asetuksen 2 artiklan 61a kohdassa tarkoitettuna siirtämisenä ei pidetä työpaikkojen menetystä samassa tai samankaltaisessa toiminnassa jossakin tuensaajan alkuperäisessä toimipaikassa ETA-alueella 1 päivän tammikuuta 2020 ja 30 päivän kesäkuuta 2021 välisenä aikana. ◄

17.

Kalastus- ja vesiviljelyalalla tukea ei saa myöntää yrityksille, jotka ovat syyllistyneet yhteen tai useampaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 ( 55 ) 10 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa vahvistettuun rikkomiseen, eikä kyseisen asetuksen 11 artiklan mukaisiin toimiin.

▼M1

15 artikla

Alueellinen toimintatuki

Alueelliset toimintatukiohjelmat syrjäisimmillä alueilla, harvaan asutuilla alueilla ja erittäin harvaan asutuilla alueilla ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Alueellisilla toimintatukiohjelmilla voidaan harvaan asutuilla alueilla korvata toimintatukikelpoisilla alueilla tuotettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannukset sekä näillä alueilla jatkojalostettujen tuotteiden lisäkuljetuskustannukset seuraavien edellytysten täyttyessä:

tuen määrä voidaan arvioida objektiivisesti ennakolta kiinteän summan perusteella tai tonnia/ajokilometriä kohden tai muun tarkoituksenmukaisen yksikön perusteella;

▼M6

lisäkuljetuskustannukset on laskettu tuotteiden kyseisen jäsenvaltion kansallisten rajojen sisällä kulkeman matkan perusteella käyttäen tuensaajalle vähiten kustannuksia aiheuttavaa kuljetusvälinettä. Jäsenvaltio voi vaatia, että valittu kuljetusmuoto täyttää jotkin ympäristönormit, ja jos tuensaajalle asetetaan tällaisia vaatimuksia, se voi perustaa lisäkuljetuskustannusten laskennan kyseisten ympäristönormien noudattamisesta aiheutuviin alhaisimpiin kustannuksiin.

▼M1

Tuki-intensiteetti ei saa olla yli 100 prosenttia tässä kohdassa määritetyistä lisäkuljetuskustannuksista.

▼M6

Harvaan ja erittäin harvaan asutuilla alueilla alueelliset toimintatukiohjelmat estävät tai vähentävät väestökatoa seuraavin edellytyksin:

▼M1

tuensaajat harjoittavat taloudellista toimintaa kyseisellä alueella;

vuotuinen tukimäärä tuensaajaa kohden kaikkien toimintatukiohjelmien nojalla on enintään 20 prosenttia tuensaajalle kyseisellä alueella aiheutuvista vuotuisista työvoimakustannuksista.

►C2 Syrjäisimmillä alueilla toimintatukiohjelmilla voidaan korvata ylimääräiset toimintakustannukset, joita kyseisillä alueilla aiheutuu suorana seurauksena yhdestä tai useammasta perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitetusta pysyvästä haitasta, jos tuensaajat harjoittavat taloudellista toimintaa syrjäisimpiin alueisiin kuuluvalla alueella ja kaikkien tämän asetuksen nojalla toteutettujen toimintatukiohjelmien nojalla myönnetty vuotuinen tukimäärä tuensaajaa kohden ei ylitä jotakin seuraavista prosenttiosuuksista: ◄

35 prosenttia tuensaajan kyseessä olevalla syrjäisimmällä alueella vuosittain tuottamasta bruttoarvonlisäyksestä;

40 prosenttia tuensaajan vuotuisista työvoimakustannuksista kyseessä olevalla syrjäisimmällä alueella;

30 prosenttia tuensaajan vuotuisesta liikevaihdosta kyseessä olevalla syrjäisimmällä alueella.

▼B

B alajakso

Kaupunkikehitystuki

16 artikla

Alueellinen kaupunkikehitystuki

Alueellinen kaupunkikehitystuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Kaupunkikehityshankkeiden on täytettävä seuraavat kriteerit:

ne toteutetaan kaupunkikehitysrahastojen kautta tukialueilla;

Euroopan rakenne- ja investointirahastot osallistuvat niiden rahoittamiseen;

niillä tuetaan yhdennettyä strategiaa kaupunkialueiden kestävään kehittämiseen.

▼M6

Kaupunkikehityshankkeeseen jonkin kaupunkikehitystukitoimenpiteen nojalla tehtävä kokonaisinvestointi saa olla enintään 22 miljoonaa euroa.

▼M4

Tukikelpoisia kustannuksia ovat kaupunkikehityshankkeen kokonaiskustannukset edellyttäen, että ne ovat tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 ja 65 artiklan tai asetuksen (EU) 2021/1060 67 ja 68 artiklan mukaisia.

▼B

Kaupunkikehitysrahaston tukikelpoisille kaupunkikehityshankkeille myöntämä tuki voi olla muodoltaan oman pääoman ehtoista tai luonteista rahoitusta, lainoja, takauksia tai niiden yhdistelmä.

▼M6

Kaupunkikehitystuella on saatava kerättyä lisäinvestointeja 2 artiklan 72 alakohdassa määritellyiltä riippumattomilta yksityisiltä sijoittajilta kaupunkikehitysrahastojen tai kaupunkikehityshankkeiden tasolla niin, että ne kattavat vähintään 20 prosenttia kaupunkikehityshankkeelle myönnetystä kokonaisrahoituksesta.

▼B

Yksityiset ja julkiset sijoittajat voivat osallistua kaupunkikehityshankkeen toteuttamiseen käteisrahoituksella tai luontoissuorituksella tai niiden yhdistelmällä. Luontoissuoritus on otettava huomioon sen markkina-arvon mukaan, jonka riippumaton ja pätevä asiantuntija tai asianmukaisesti valtuutettu viranomainen on määrittänyt.

Kaupunkikehitystoimenpiteiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

kaupunkikehitysrahaston hoitajat on valittava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Erityisesti kaupunkikehitysrahaston hoitajia ei saa syrjiä niiden missä tahansa jäsenvaltiossa sijaitsevan toimipaikan tai perustamispaikan perusteella. Voidaan vaatia, että kaupunkikehitysrahaston hoitajien on täytettävä ennalta määritellyt, sijoituksen luonteen perusteella objektiivisesti perustellut ehdot;

riippumattomat yksityiset sijoittajat on valittava sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön asianmukaiset riskin- ja hyödynjakojärjestelyt, joissa muiden sijoitusten kuin takausten tapauksessa suositaan epäsymmetristä voitonjakoa tappioriskiltä suojautumisen sijaan. Jos yksityisiä sijoittajia ei valita tällaisella menettelyllä, yksityisten sijoittajien saaman kohtuullisen tuoton määrittelyssä on käytettävä riippumatonta asiantuntijaa, joka valitaan avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä;

kun on kyse epäsymmetrisestä tappionjakojärjestelystä julkisten ja yksityisten sijoittajien välillä, julkisen sijoittajan tappion ylärajaksi on asetettava 25 prosenttia kokonaissijoituksesta;

kun on kyse takauksista yksityisille sijoittajille kaupunkikehityshankkeissa, takausosuus on rajattava 80 prosenttiin ja jäsenvaltion kokonaistappioiden ylärajaksi on asetettava 25 prosenttia takauksella suojattavasta salkusta;

sijoittajien on voitava olla edustettuina kaupunkikehitysrahaston hallintoelimissä, kuten hallintoneuvostossa tai neuvoa-antavissa elimissä;

kaupunkikehitysrahasto on perustettava sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on käytettävä due diligence -prosessia, jolla varmistetaan liiketaloudellisesti järkevä sijoitusstrategia kaupunkikehitykseen liittyvän tukitoimenpiteen täytäntöönpanemiseksi.

Kaupunkikehitysrahastoja on hoidettava liiketaloudellisin perustein ja niiden on varmistettava, että rahoituspäätökset perustuvat tuotto-odotuksiin. Näin katsotaan olevan silloin, kun kaupunkikehitysrahaston hoitajat täyttävät seuraavat edellytykset:

kaupunkikehitysrahastojen hoitajien on oltava lain tai sopimuksen mukaisesti velvoitettuja toimimaan ammattimaiselta rahastonhoitajalta edellytetyllä huolellisuudella sekä vilpittömässä mielessä ja välttämään eturistiriitoja; parhaita käytänteitä on sovellettava ja rahaston on oltava viranomaisvalvonnan kohteena;

kaupunkikehitysrahastojen hoitajien palkkion on vastattava markkinakäytäntöä. Tämän edellytyksen katsotaan täyttyvän, kun rahastonhoitaja on valittu avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä kokemukseen, asiantuntemukseen sekä operatiiviseen ja taloudelliseen kapasiteettiin liittyvien objektiivisten kriteerien perusteella;

kaupunkikehitysrahaston hoitajien saaman palkkion on määräydyttävä tuloksen perusteella tai niiden on jaettava osa sijoitusriskistä yhteissijoittamalla omia varojaan, jotta taataan, että niiden edut vastaavat pysyvästi julkisten sijoittajien etuja;

kaupunkikehitysrahastojen hoitajien on vahvistettava sijoitusstrategia, perusteet ja suunniteltu aikataulu sijoittamiselle kaupunkikehityshankkeisiin ja arvioitava ennakolta hankkeiden elinkelpoisuutta ja niiden odotettua vaikutusta kaupunkikehitykseen;

kutakin oman pääoman ehtoista ja luonteista sijoitusta varten on laadittava selkeä ja realistinen irtautumisstrategia.

10.

Kun kaupunkikehitysrahastosta myönnetään lainoja tai takauksia kaupunkikehityshankkeille, seuraavien edellytysten on täytyttävä:

kun on kyse lainoista, lainan nimellismäärä otetaan huomioon laskettaessa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sijoituksen enimmäismäärää;

kun on kyse takauksista, sen kohteena olevan lainan nimellismäärä otetaan huomioon laskettaessa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sijoituksen enimmäismäärää.

11.

Jäsenvaltio voi antaa kaupunkikehitystukitoimenpiteen toteuttamisen tehtäväksi toimeksisaaneelle yhteisölle.

2 JAKSO

Pk-yrityksille myönnettävä tuki

17 artikla

Pk-yrityksille myönnettävä investointituki

Investointituki pk-yrityksille, jotka harjoittavat toimintaa unionin alueella tai sen ulkopuolella, on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

▼M6

Tukikelpoisia kustannuksia ovat yksi tai useampi seuraavista kustannuksista:

aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtyjen investointien kustannukset, mukaan lukien kertaluonteiset poistokelvottomat kustannukset, jotka liittyvät suoraan investointiin ja sen alkutoteutukseen;

investointihankkeella suoraan luotujen työpaikkojen arvioidut palkkakustannukset laskettuina kahden vuoden ajalta;

a ja b alakohdassa tarkoitettujen kustannusten osien yhdistelmä, joka ei kuitenkaan ylitä a tai b alakohdan sitä määrää, joka on korkeampi.

Jotta investoinnit voitaisiin katsoa tässä artiklassa tarkoitetuiksi tukikelpoisiksi kustannuksiksi, niiden on koostuttava seuraavista:

investointi sellaiseen aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, joka liittyy uuden toimipaikan perustamiseen; olemassa olevan toimipaikan laajentamiseen; toimipaikan tuotannon monipuolistamiseen sellaisiin tuotteisiin tai palveluihin, joita toimipaikassa ei ole aikaisemmin tuotettu; tai toimipaikkaan tehtävän investoinnin kohteena olevan tuotteen (tuotteiden) tuotantoprosessin tai palvelun (palvelujen) tarjonnan perusteelliseen muuttamiseen; tai

sellaisen toimipaikan omaisuuden hankinta, joka on suljettu tai olisi suljettu, jos sitä ei olisi ostettu. Pelkkää yrityksen osakkeiden hankkimista ei katsota investoinniksi. Kauppa on toteutettava markkinaehdoin. Periaatteessa huomioon otetaan ainoastaan kustannukset, jotka aiheutuvat, kun omaisuuserät ostetaan kolmansilta osapuolilta, jotka ovat ostajasta riippumattomia. Jos pieni yritys siirtyy alkuperäisen omistajan perheenjäsenelle tai yhdelle tai useammalle entiselle työntekijälle, luovutaan kuitenkin edellytyksestä, jonka mukaan omaisuuserät on ostettava kolmansilta osapuolilta, jotka ovat ostajasta riippumattomia.

Korvausinvestointi ei näin ollen muodosta tässä kohdassa tarkoitettua investointia.

▼M6

3 a.

Kustannukset, jotka liittyvät aineellisen omaisuuden vuokraamiseen, voidaan ottaa huomioon seuraavien edellytysten täyttyessä:

maa-alueisiin ja rakennuksiin liittyvän vuokrasopimuksen on oltava voimassa vähintään kolme vuotta investoinnin arvioidun valmistumisajankohdan jälkeen;

▼B

Aineettoman omaisuuden on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset:

sitä on käytettävä ainoastaan tukea saavassa toimipaikassa;

▼M6

sen on oltava poistokelpoista;

▼B

se on ostettava markkinaehdoin kolmansilta osapuolilta, jotka ovat ostajasta riippumattomia;

▼M6

se on sisällytettävä tukea saavan yrityksen omaisuuteen vähintään kolmen vuoden ajaksi.

▼B

Investointihankkeella suoraan luotujen työpaikkojen on täytettävä seuraavat edellytykset:

työpaikat on luotava kolmen vuoden kuluessa investoinnin loppuun saattamisesta;

kyseisen toimipaikan työntekijöiden nettomäärän on lisäännyttävä 12 edellisen kuukauden keskiarvoon verrattuna;

työpaikat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan siitä ajankohdasta, kun ne täytettiin ensimmäisen kerran.

Tuki-intensiteetti voi olla enintään:

20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse pienistä yrityksistä;

10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse keskisuurista yrityksistä.

18 artikla

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat ulkopuolisten konsulttien tarjoamista konsulttipalveluista aiheutuvat kustannukset.

Kyseiset palvelut eivät saa olla jatkuvaa tai säännöllistä toimintaa eivätkä liittyä yrityksen tavanomaisiin toimintakustannuksiin, kuten rutiininomaisiin veroneuvontapalveluihin, säännöllisiin lainopillisiin palveluihin tai mainontaan liittyviin kustannuksiin.

19 artikla

Tuki pk-yritysten osallistumiseen messuille

Tuki pk-yritysten osallistumiseen messuille on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka aiheutuvat messu- tai näyttelyosaston vuokraamisesta, pystyttämisestä ja hoitamisesta, kun yritys osallistuu tietyille messuille tai tiettyyn näyttelyyn.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

▼M6

19 a artikla

Tuki yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin osallistuville pk-yrityksille aiheutuviin kustannuksiin

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 tai asetuksen (EU) 2021/1060 soveltamisalaan kuuluviin yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin osallistuvien pk-yritysten kustannuksiin myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta, jos se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Seuraavat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artiklan 1 kohdassa tai asetuksen (EU) 2021/1060 34 artiklan 1 kohdassa, sen mukaan kumpaa sovelletaan, säädetyt kustannukset ovat tukikelpoisia yhteisölähtöisten paikallisten kehittämishankkeiden osalta:

kustannukset valmistelutuesta, valmiuksien kehittämisestä, koulutuksesta ja verkostoitumisesta, joiden tavoitteena on yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian valmistelu ja toteutus;

hyväksyttyjen toimien toteutus;

yhteistyötoimien valmistelu ja toteutus;

toimintakustannukset, jotka liittyvät yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian toteuttamisen hallintoon;

yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian edistäminen, jotta helpotetaan sidosryhmien välistä yhteydenpitoa tietojen saamiseksi ja strategian ja hankkeiden edistämiseksi ja potentiaalisten tuensaajien tukemiseksi toimien kehittämisessä ja hakemusten valmistelussa.

Tuki-intensiteetti ei saa ylittää tuen enimmäisosuuksia, joista säädetään yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tukevissa rahastokohtaisissa asetuksissa.

19 b artikla

Rajoitetut tukimäärät yhteisölähtöisistä paikallisista kehittämishankkeista hyötyville pk-yrityksille

Tuki 19 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin osallistuville tai niistä hyötyville yrityksille on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta, jos se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen kokonaismäärä saa olla enintään 200 000 euroa hanketta kohden.

▼M6

19 c artikla

Mikroyrityksille sähkön, kaasun tai lämmön saantia koskevien julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki

Mikroyrityksille sähkön, kaasun tai lämmön saantia koskevien julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta, jos se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset. Tätä artiklaa sovelletaan

hinnoitteluun puuttuviin julkisiin interventioihin, joilla alennetaan energiantoimittajien mikroyrityksiin sähkö-, kaasu- tai lämpöyksikköä kohden soveltamia hintoja;

mikroyrityksille joko suoraan tai energiantoimittajien välityksellä suoritettaviin maksuihin, joilla korvataan sähkön, kaasun tai lämmön kulutusyksikköä kohden osa kyseisen kulutuksen kustannuksista.

Edellä olevan 1 kohdan nojalla toteutettavien tukitoimenpiteiden on täytettävä seuraavat ehdot:

ne eivät saa aiheuttaa syrjintää energiantoimittajien tai mikroyritysten kesken;

niissä on annettava samoin perustein kaikille energiantoimittajille mahdollisuus esittää tarjouksensa sähkön, kaasun tai lämmön toimittamisesta mikroyrityksille;

niihin on sisällyttävä mekanismi, jolla varmistetaan tuen päätyminen mahdollisimman suuressa määrin lopulliselle tuensaajalle, jos tuki myönnetään energiantoimittajan kautta; ja

niiden on johdettava kustannukset ylittävään hintatasoon, joka mahdollistaa tosiasiallisen hintakilpailun.

Tuen määrän on oltava yhtä suuri kuin myönnetty tukimaksu tai, jos kyseessä on hinnoitteluun puuttuva julkinen interventio, tuen määrä ei saa ylittää sen markkinahinnan, joka tuensaajan olisi pitänyt maksaa sähkön, kaasun ja/tai lämmön kokonaiskulutuksesta, ja tästä kulutuksesta julkisen intervention jälkeen maksettavan hinnan välistä erotusta.

19 d artikla

Pk-yrityksille sähkön, kaasun tai maakaasusta tai sähköstä tuotetun lämmön saantia koskevien väliaikaisten julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttaman hinnannousun vaikutusten lieventämiseksi

Pk-yrityksille sähkön, kaasun tai maakaasusta tai sähköstä tuotetun lämmön saantia koskevien väliaikaisten julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta, jos se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset. Tätä artiklaa sovelletaan

hinnoitteluun puuttuviin julkisiin interventioihin, joilla alennetaan energiantoimittajien sähkö-, kaasu- tai lämpöyksikköä kohden soveltamia hintoja;

pk-yrityksille joko suoraan tai energiantoimittajien välityksellä suoritettaviin maksuihin, joilla korvataan sähkön, kaasun tai lämmön kulutusyksikköä kohden osa kyseisen kulutuksen kustannuksista.

Edellä olevan 1 kohdan nojalla toteutettavien tukitoimenpiteiden on täytettävä seuraavat ehdot:

niissä myönnettävä tuki on rajoitettava enintään 70 prosenttiin tuensaajan sähkön, kaasun tai maakaasulla tai sähköllä tuotetun lämmön kulutuksesta tukitoimenpiteen kattamalla ajanjaksolla;

ne eivät saa aiheuttaa syrjintää energiantoimittajien tai pk-yritysten kesken;

niissä on maksettava energiantoimittajille korvaus, jos energiantoimittajien on julkisen intervention johdosta toimitettava energiaa kustannukset alittavaan hintaan;

niissä on annettava samoin perustein kaikille energiantoimittajille mahdollisuus esittää tarjouksensa sähkön, kaasun tai lämmön toimittamisesta;

niihin on sisällyttävä mekanismi, jolla varmistetaan tuen päätyminen mahdollisimman suuressa määrin lopulliselle tuensaajalle, jos tuki myönnetään energiantoimittajan kautta; ja

niiden on johdettava tarjonnan keskimääräiseen yksikköhintaan, joka on vähintään yhtä suuri kuin sähkön, kaasun tai lämmön keskimääräinen yksikköhinta loppukäyttäjille kyseisessä jäsenvaltiossa 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana.

Energiantoimittajille suoritettavat maksut energian toimittamisesta pk-yrityksille julkisen intervention vuoksi toimittajan kustannukset alittavaan hintaan ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että

hinnoitteluun puuttuva julkinen interventio täyttää 2 kohdassa säädetyt vaatimukset; ja

korvausmaksu ei ylitä sen hinnan, jonka energiantoimittaja olisi voinut odottaa saavansa soveltamalla markkinapohjaisia hintoja ilman interventiota, ja julkisella interventiolla asetetun kustannukset alittavan hinnan välistä erotusta.

Tätä artiklaa sovelletaan sinä ajanjaksona, jona hinnoitteluun puuttuvat julkiset interventiot joko kaasua, sähköä tai lämpöä kuluttavien pk-yritysten hyväksi on nimenomaisesti sallittu perussopimuksen 122 artiklaan perustuvan johdetun lainsäädännön nojalla, kulutetusta sähköstä, kaasusta tai lämmöstä aiheutuviin kustannuksiin myönnettävään tukeen. Tuki on myönnettävä viimeistään 12 kuukauden kuluessa tämän ajanjakson päättymisestä.

Tuen määrän on oltava yhtä suuri kuin joko pk-yritykselle tai energiantoimittajalle myönnetty tukimaksu tai, jos kyseessä on hinnoitteluun puuttuva julkinen interventio, tuen määrä ei saa ylittää sen markkinahinnan, joka tuensaajan olisi pitänyt maksaa energian kokonaiskulutuksesta, ja tästä kulutuksesta julkisen intervention jälkeen maksettavan hinnan välistä erotusta.

▼M4

2a JAKSO

Tuki Euroopan alueelliselle yhteistyölle

▼M4

20 artikla

Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeeseen osallistuvien yritysten kustannuksiin myönnettävä tuki

Asetuksen (EU) N:o 1299/2013 tai asetuksen (EU) 2021/1059 soveltamisalaan kuuluviin Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistuvien yritysten kustannuksiin myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat seuraavat yhteistyöhankkeeseen liittyvät kustannukset, joilla on niille tapauksen mukaan komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 481/2014 ( 56 ) tai asetuksen (EU) 2021/1059 38–43 artiklassa annettu merkitys:

henkilöstökustannukset;

toimisto- ja hallintokustannukset;

matka- ja majoituskustannukset;

ulkopuolisiin asiantuntija- ja muihin palveluihin liittyvät kustannukset;

laitteistokustannukset;

infrastruktuuri- ja urakkakustannukset.

Tuki-intensiteetti ei saa ylittää tapauksen mukaan asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 tai asetuksessa (EU) 2021/1060 ja/tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1059 säädettyä yhteisrahoituksen enimmäismäärää.

▼M4

20 a artikla

Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistuville yrityksille myönnettävät rajoitetut tukimäärät

Asetuksen (EU) N:o 1299/2013 tai asetuksen (EU) 2021/1059 soveltamisalaan kuuluviin Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistumisesta yrityksille aiheutuviin kustannuksiin myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

▼M6

Tämän artiklan nojalla myönnetyn tuen kokonaismäärä yritystä ja hanketta kohden saa olla enintään 22 000 euroa.

▼B

3 JAKSO

Pk-yrityksille rahoituksensaantiin myönnettävä tuki

▼M6

21 artikla

Riskirahoitustuki

Riskirahoitustukiohjelmat pk-yritysten hyväksi ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Jäsenvaltioiden on toteutettava riskirahoitustoimenpide joko suoraan tai toimeksisaaneen yhteisön välityksellä yhden tai useamman rahoituksen välittäjän kautta. Jäsenvaltioiden tai toimeksisaaneiden yhteisöjen on tarjottava rahoituksen välittäjille 9–13 kohdan mukaisesti julkinen rahoitusosuus ja rahoituksen välittäjien on tehtävä 14–17 kohdan mukaisesti 4–8 kohdan mukaisia riskirahoitussijoituksia tukikelpoisiin yrityksiin, jotka täyttävät 3 kohdassa säädetyt edellytykset. Jäsenvaltiot tai toimeksisaaneet yhteisöt eivät saa sijoittaa suoraan tukikelpoisiin yrityksiin ilman rahoituksen välittäjän osallistumista.

Tukikelpoisia yrityksiä ovat yritykset, jotka ovat julkisesti noteeraamattomia pk-yrityksiä ja jotka täyttävät ensimmäisen riskirahoitussijoituksen ajankohtana vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:

ne eivät ole harjoittaneet toimintaa millään markkinoilla;

ne ovat toimineet jollain markkinoilla seuraavasti:

alle kymmenen vuotta rekisteröitymisestään; tai

ii)

alle seitsemän vuotta ensimyynnistä markkinoilla.

Jos tiettyyn yritykseen on sovellettu jompaa kumpaa i tai ii alakohdassa tarkoitetuista tukikelpoisuusajoista, samalle yritykselle myöhemmin myönnettävään riskirahoitustukeen voidaan soveltaa ainoastaan kyseistä samaa tukikelpoisuusaikaa. Niiden yritysten osalta, jotka ovat ostaneet toisen yrityksen tai jotka ovat syntyneet sulautuman kautta, tukikelpoisuusajan on katettava myös ostetun yrityksen tai sulautuneiden yritysten toiminta, paitsi jos tällaisen ostetun yrityksen tai tällaisten sulautuneiden yritysten liikevaihto on alle 10 prosenttia ostaneen yrityksen liikevaihdosta ostoa edeltäneenä tilikautena tai sulautuman kautta syntyneiden yritysten tapauksessa alle 10 prosenttia sulautuneiden yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta sulautumista edeltäneenä tilikautena. Jos sovelletaan i alakohdassa tarkoitettua tukikelpoisuusaikaa, sellaisten tukikelpoisten yritysten osalta, joita ei tarvitse kirjata yhtiörekisteriin, tukikelpoisuusaika alkaa ajankohdasta, jolloin yritys joko aloittaa taloudellisen toiminnan tai on velvollinen maksamaan veroa taloudellisesta toiminnastaan, sen mukaan kumpi ajankohdista on aikaisempi;

niiden tarvitsema alkuinvestointi on uutta taloudellista toimintaa varten laaditun liiketoimintasuunnitelman perusteella yli 50 prosenttia niiden keskimääräisestä vuotuisesta liikevaihdosta edeltävien viiden vuoden aikana. Ensimmäisestä virkkeestä poiketen kyseinen kynnysarvo saa olla enintään 30 prosenttia seuraavissa investoinneissa, joita pidetään alkuinvestointeina uuteen taloudelliseen toimintaan:

investoinnit, joilla parannetaan merkittävästi toiminnan ympäristötehokkuutta 36 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

ii)

muut ympäristön kannalta kestävät investoinnit siten kuin ne on määritelty asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 1 alakohdassa;

iii)

investoinnit, joilla pyritään lisäämään liitteessä IV lueteltujen kriittisten raaka-aineiden louhinta-, erottelu-, jalostus- tai kierrätyskapasiteettia.

Riskirahoitussijoituksella voidaan kattaa myös lisäsijoituksia tukikelpoisiin yrityksiin, myös 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tukikelpoisuusajan jälkeen, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

8 kohdassa tarkoitettua riskirahoituksen kokonaismäärää ei ylitetä;

alkuperäiseen liiketoimintasuunnitelmaan on sisältynyt mahdollisuus lisäsijoituksiin;

lisäsijoituksen saava yritys ei ole muuttunut muun yrityksen kuin toimenpiteen nojalla riskirahoitusta tarjoavan rahoituksen välittäjän tai riippumattoman yksityisen sijoittajan sidosyritykseksi liitteessä I olevan 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jollei uusi yhteisö ole pk-yritys.

Tukikelpoisiin yrityksiin tehtävät riskirahoitussijoitukset voivat olla oman pääoman ehtoisia tai luonteisia sijoituksia, lainoja, takauksia tai niiden yhdistelmiä.

Jos tarjotaan takaus, se saa olla enintään 80 prosenttia perusteena olevasta tukikelpoiselle yritykselle myönnetystä lainasta.

Kun riskirahoitussijoitukset tehdään oman pääoman ehtoisina tai luonteisina sijoituksina tukikelpoisiin yrityksiin, riskirahoitustoimenpide voi kattaa jälkirahoituksen vain siinä tapauksessa, että jälkirahoitukseen yhdistetään uutta pääomaa, joka edustaa vähintään 50:tä prosenttia jokaisesta sijoituskierroksesta tukikelpoisiin yrityksiin.

Jäljellä olevan 5 kohdassa tarkoitetun riskirahoituksen kokonaismäärä voi olla enintään 16,5 miljoonaa euroa jonkin riskirahoitustoimenpiteen nojalla tukikelpoista yritystä kohden. Laskettaessa tämän riskirahoitussijoituksen enimmäismäärää on otettava huomioon seuraavat seikat:

rahoitusvälineen jäljellä oleva nimellismäärä, kun on kyse lainoista ja vieraaksi pääomaksi luokitelluista oman pääoman luonteisista sijoituksista;

perusteena olevan lainan jäljellä oleva nimellismäärä, kun on kyse takauksista.

Rahoituksen välittäjille tarjottava julkinen rahoitusosuus voi olla jokin seuraavista:

oman pääoman ehtoinen tai luonteinen rahoitus, tai rahoitustuki riskirahoitussijoituksen tarjoamiseksi suoraan tai välillisesti tukikelpoisille yrityksille;

laina riskirahoitussijoituksen tarjoamiseksi suoraan tai välillisesti tukikelpoisille yrityksille;

takaus riskirahoitussijoituksesta aiheutuvien tappioiden kattamiseksi suoraan tai välillisesti tukikelpoisille yrityksille.

10.

Yhtäältä jäsenvaltion (tai sen toimeksisaaneen yhteisön) ja toisaalta yksityisten sijoittajien, rahoituksen välittäjien tai rahastonhoitajien välisten riskin- ja hyödynjakojärjestelyjen on oltava riittäviä ja niissä on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

muissa muodoissa kuin takauksina myönnettävän riskirahoitustuen osalta etusijalle on asetettava ensisijaiset tuotot (epäsymmetrinen voitonjako tai tuottoon perustuvat kannustimet) mahdollisilta tappioilta suojautumiseen (tappiosuoja) nähden;

kun on kyse epäsymmetrisestä tappionjakojärjestelystä julkisten ja yksityisten sijoittajien välillä, julkisen sijoittajan ensitappion ylärajaksi on asetettava 25 prosenttia riskirahoitussijoituksesta;

takauksina myönnettävän riskirahoitustuen osalta takausosuus saa olla enintään 80 prosenttia ja jäsenvaltion kokonaistappiot saavat olla enintään 25 prosenttia takauksen kohteena olevasta salkusta. Ainoastaan takaukset, jotka kattavat takauksella suojattavasta salkusta odotetut tappiot, voidaan tarjota ilmaiseksi. Jos takaus kattaa myös odottamattomat tappiot, rahoituksen välittäjän on maksettava markkinaehtoinen takauspalkkio siitä takauksen osasta, joka kattaa odottamattomat tappiot.

11.

Jos rahoituksen välittäjille tarjottava julkinen rahoitusosuus on 9 kohdan a alakohdassa tarkoitettu oman pääoman ehtoinen tai luonteinen sijoitus, enintään 30 prosenttia rahoituksen välittäjän yhteenlasketuista pääomasijoituksista ja maksamattomista pääomasitoumuksista voidaan käyttää likviditeetinhallintatarkoituksiin.

12.

Riskirahoitustoimenpiteillä, joilla on tarkoitus tarjota tukikelpoisille yrityksille riskirahoitussijoituksia oman pääoman ehtoisina tai luonteisina sijoituksina tai lainoina, rahoituksen välittäjille myönnettävällä julkisella rahoitusosuudella on hankittava lisärahoitusta riippumattomilta yksityisiltä sijoittajilta rahoituksen välittäjien tai tukikelpoisten yritysten tasolla siten, että yksityisen rahoituksen yhteenlaskettu osuus saavuttaa seuraavat vähimmäisarvot:

10 prosenttia 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille tukikelpoisille yrityksille tarjotuista riskirahoitussijoituksista;

40 prosenttia 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille tukikelpoisille yrityksille tarjotuista riskirahoitussijoituksista;

60 prosenttia 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille tukikelpoisille yrityksille tarjotuista riskirahoitussijoituksista ja tukikelpoisiin yrityksiin 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tukikelpoisuusajan jälkeen tehtäviä lisäriskirahoitussijoituksia varten.

Sellaisten riippumattomien yksityisten sijoittajien tarjoamaa rahoitusta, jotka saavat 21 a artiklan mukaista riskirahoitustukea verokannustimina, ei oteta huomioon tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisten yksityisen rahoituksen yhteenlaskettujen osuuksien saavuttamisessa.

Ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa mainittuja yksityisen sektorin osuuksia alennetaan b alakohdan tapauksessa 20 prosenttiin ja c alakohdan tapauksessa 30 prosenttiin sellaisten investointien osalta, jotka on joko tehty perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohtaa soveltaen riskirahoitussijoituksen myöntämisajankohtana voimassa olevassa hyväksytyssä aluetukikartassa nimetyillä tukialueilla tai jotka saavat tukea neuvoston hyväksymän jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman perusteella tai jotka saavat tukea Euroopan puolustusrahastosta asetuksen (EU) 2021/697 mukaisesti tai unionin avaruusohjelmasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/696 ( 57 ) mukaisesti tai jotka saavat tukea asetuksen (EU) N:o 1303/2013, asetuksen (EU) 2021/1060 tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 ( 58 ) kattamista yhteisesti hallinnoitavista unionin rahastoista.

13.

Jos riskirahoitustoimenpide toteutetaan rahoituksen välittäjän kautta ja sen kohteena on tukikelpoisia yrityksiä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuilla eri kehitysasteilla, rahoituksen välittäjän on saavutettava yksityinen rahoitusosuus, joka vastaa vähintään kohteena olevassa salkussa olevien yksittäisten sijoitusten volyymiin perustuvaa painotettua keskiarvoa ja joka on seurausta vähimmäisrahoitusosuuksien soveltamisesta tällaisiin sijoituksiin 12 kohdassa tarkoitetulla tavalla, ellei riippumattomien yksityisten sijoittajien edellytettyä osallistumista saavuteta tukikelpoisten yritysten tasolla.

14.

Rahoituksen välittäjät ja rahastonhoitajat on valittava avoimella ja syrjimättömällä menettelyllä sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että hyväksytyt rahoituksen välittäjät ja rahastonhoitajat täyttävät ennalta määritellyt kriteerit, jotka ovat sijoitusten luonteen perusteella objektiivisesti perusteltuja. Menettelyn on perustuttava objektiivisiin kriteereihin, jotka liittyvät kokemukseen, asiantuntemukseen sekä operatiiviseen ja taloudelliseen kapasiteettiin, ja sen on täytettävä seuraavat kumulatiiviset edellytykset:

siinä on varmistettava, että hyväksytyt rahoituksen välittäjät ja rahastonhoitajat on perustettu sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;

siinä ei saa syrjiä rahoituksen välittäjiä ja rahastonhoitajia missä tahansa jäsenvaltiossa sijaitsevan toimipaikan tai perustamispaikan perusteella;

siinä pyritään ottamaan käyttöön 10 kohdassa tarkoitetut asianmukaiset riskin- ja voitonjakojärjestelyt ja 15 kohdassa tarkoitettu tuotto-odotuksiin perustuva päätöksenteko.

15.

Riskirahoitustoimenpiteillä on varmistettava, että julkisen rahoitusosuuden saavat rahoituksen välittäjät tekevät tuotto-odotuksiin perustuvia päätöksiä tarjotessaan tukikelpoisille yrityksille riskirahoitussijoituksia. Tämä velvoite täyttyy, kun seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

jäsenvaltion tai yhteisön, jonka tehtäväksi toimenpiteen toteuttaminen on annettu, on käytettävä due diligence -prosessia, jolla varmistetaan liiketaloudellisesti järkevä sijoitusstrategia riskirahoitustoimenpiteen täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien asianmukaiset riskienhajautusperiaatteet, joilla pyritään taloudelliseen kannattavuuteen ja tehokkuuteen sijoitussalkun koon ja maantieteellisen kattavuuden suhteen;

tukikelpoisille yrityksille tarjottavien riskirahoitussijoitusten on perustuttava toteuttamiskelpoiseen liiketoimintasuunnitelmaan, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot tuotteesta, myynnistä ja kannattavuuden kehityksestä ja jossa taloudellista elinkelpoisuutta arvioidaan ennakolta;

kutakin oman pääoman ehtoista ja luonteista sijoitusta varten on laadittava selkeä ja realistinen irtautumisstrategia.

16.

Rahoituksen välittäjiä on johdettava liiketaloudellisin perustein. Tämä vaatimus täyttyy, kun rahoituksen välittäjä ja, riippuen riskirahoitustoimenpiteen muodosta, rahastonhoitaja täyttävät seuraavat kumulatiiviset edellytykset:

niiden on oltava lain tai sopimuksen mukaisesti velvoitettuja toimimaan parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja ammattimaiselta rahastonhoitajalta edellytetyllä huolellisuudella sekä vilpittömässä mielessä ja välttämään eturistiriitoja; viranomaisvalvontaa käytetään tarpeen mukaan;

niiden palkkion on vastattava markkinakäytäntöä. Tämän vaatimuksen oletetaan täyttyvän, jos ne valitaan avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä valintamenettelyllä 14 kohdan mukaisesti;

niiden on kannettava osa sijoitusriskeistä joko yhteissijoittamalla omia varojaan tai niin, että niiden saama palkkio on suoritusperusteinen, jotta taataan, että niiden edut vastaavat pysyvästi jäsenvaltion tai sen toimeksisaaneen yhteisön etuja;

niiden on vahvistettava sijoitusstrategia, perusteet ja suunniteltu aikataulu sijoituksille;

sijoittajien on voitava olla edustettuina sijoitusrahaston mahdollisissa hallintoelimissä, kuten hallintoneuvostossa tai neuvoa-antavissa elimissä.

17.

Riskirahoitustoimenpiteessä, jossa riskirahoitussijoitus tarjotaan tukikelpoisille yrityksille takauksina, lainoina tai oman pääoman luonteisina vieraaksi pääomaksi luokiteltuina sijoituksina, rahoituksen välittäjän on tehtävä tukikelpoisiin yrityksiin riskirahoitussijoituksia, joita ei olisi toteutettu tai jotka olisi toteutettu rajoitetusti tai eri tavalla ilman tukea. Rahoituksen välittäjän on pystyttävä osoittamaan, että sillä on käytössä menetelmä, joka varmistaa, että kaikki edut siirretään mahdollisimman suuressa määrin tukikelpoisille yrityksille suurempina rahoitusmäärinä, riskialttiimpina salkkuina, pienempinä vakuusvaatimuksina, pienempinä takauspalkkioina tai alhaisempina korkoina.

18.

Riskirahoitustoimenpiteet, joilla tarjotaan riskirahoitussijoituksia pk-yrityksille, jotka eivät täytä 3 kohdan edellytyksiä, ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

pk-yritysten tasolla tuki täyttää komission asetuksessa (EU) N:o 1407/2013 ( 59 ), komission asetuksessa (EU) N:o 1408/2013 ( 60 ) tai asetuksessa (EU) N:o 717/2014säädetyt edellytykset sen mukaan, mitä niistä sovelletaan;

kaikki tässä artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, lukuun ottamatta 3, 4, 8, 12 ja/tai 13 kohdassa säädettyjä edellytyksiä;

riskirahoitustoimenpiteellä, jolla tarjotaan tukikelpoisille yrityksille riskirahoitussijoituksia oman pääoman ehtoisina tai luonteisina sijoituksina tai lainoina, on hankittava lisärahoitusta riippumattomilta yksityisiltä sijoittajilta rahoituksen välittäjien tai pk-yritysten tasolla siten, että yksityisen rahoituksen yhteenlaskettu osuus on vähintään 60 prosenttia pk-yrityksille tarjotusta riskirahoituksesta.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdassa mainittuja yksityisen sektorin osuuksia alennetaan 30 prosenttiin sellaisten investointien osalta, jotka on joko tehty perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohtaa soveltaen riskirahoitussijoituksen myöntämisajankohtana voimassa olevassa hyväksytyssä aluetukikartassa nimetyillä tukialueilla tai jotka saavat tukea neuvoston hyväksymän jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman perusteella tai saavat tukea Euroopan puolustusrahastosta asetus (EU) 2021/697 mukaisesti, unionin avaruusohjelmasta asetuksen (EU) 2021/696 mukaisesti tai asetuksen (EU) 1303/2013, asetuksen (EU) 2021/1060 tai asetuksen (EU) 2021/2115 soveltamisalaan kuuluvista yhteisesti hallinnoitavista unionin rahastoista.

▼M6

21 a artikla

Yksityisille sijoittajille, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, verokannustimina myönnettävä pk-yrityksille suunnattu riskirahoitustuki

Riippumattomille yksityisille sijoittajille, jotka ovat luonnollisia henkilöitä ja tarjoavat riskirahoitusta suoraan tai välillisesti tukikelpoisille yrityksille, verokannustimina myönnettävät riskirahoitustukiohjelmat pk-yritysten hyväksi ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukikelpoisia ovat yritykset, jotka täyttävät 21 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset. Edellä 21 artiklassa ja tässä artiklassa säädetty riskirahoitussijoitusten kokonaismäärä ei saa ylittää 21 artiklan 8 kohdassa säädettyä enimmäismäärää.

Jos riippumaton yksityinen sijoittaja tarjoaa riskirahoitusta välillisesti rahoituksen välittäjän kautta, tukikelpoinen sijoitus on toteutettava hankkimalla rahoituksen välittäjän osakkeita tai osuuksia, ja tämä puolestaan tarjoaa riskirahoitussijoituksia tukikelpoisille yrityksille 21 artiklan 5–8 kohdan mukaisesti. Rahoituksen välittäjän tai sen rahastonhoitajien tarjoamiin palveluihin ei voida myöntää minkäänlaisia verokannustimia.

Jos riippumaton yksityinen sijoittaja tarjoaa riskirahoitusta suoraan tukikelpoiselle yritykselle, ainoastaan tukikelpoisen yrityksen liikkeeseen laskemien uusien korkeariskisten kantaosakkeiden hankinta on tukikelpoinen sijoitus. Osakkeet on pidettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Jälkirahoitus katetaan ainoastaan 21 artiklan 7 kohdassa säädetyin edellytyksin. Mitä tulee verokannustinten mahdollisiin muotoihin, osakkeiden luovutuksesta aiheutuvat tappiot voidaan vähentää tuloverosta. Kun kyse on osinkoveroa koskevasta helpotuksesta, kaikki vaatimukset täyttävistä osakkeista saadut osingot voidaan vapauttaa (kokonaan tai osittain) tuloverosta. Vaatimukset täyttävien osakkeiden myynnistä saatu voitto voidaan vapauttaa (kokonaan tai osittain) luovutusvoittoverosta, tai tällaiseen voittoon liittyvää verovelvollisuutta voidaan lykätä, jos voitto sijoitetaan uudelleen uusiin vaatimukset täyttäviin osakkeisiin vuoden kuluessa.

Jos riippumaton yksityinen sijoittaja tarjoaa riskirahoitusta suoraan tukikelpoiselle yritykselle, jotta voidaan varmistaa tällaisen riippumattoman yksityisen sijoittajan riittävä osallistuminen 21 artiklan 12 kohdan mukaisesti, verohelpotus, joka lasketaan kaikkien verokannustimien yhteenlaskettuna enimmäisverohelpotuksena, ei saa ylittää seuraavia kynnysarvoja:

50 prosenttia tukikelpoisista sijoituksista, jotka riippumaton yksityinen sijoittaja on tehnyt 21 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tukikelpoisiin yrityksiin;

35 prosenttia tukikelpoisista sijoituksista, jotka riippumaton yksityinen sijoittaja on tehnyt 21 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tukikelpoisiin yrityksiin;

20 prosenttia tukikelpoisista sijoituksista, jotka riippumaton yksityinen sijoittaja on tehnyt 21 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tukikelpoisiin yrityksiin, tai tukikelpoisista lisäsijoituksista tukikelpoiseen yritykseen 21 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tukikelpoisuusajan jälkeen.

Ensimmäisessä alakohdassa mainittujen suorien investointien verohelpotusten enimmäisosuuksia voidaan korottaa a alakohdan tapauksessa 65 prosenttiin, b alakohdan tapauksessa 50 prosenttiin ja c alakohdan tapauksessa 35 prosenttiin sellaisten investointien osalta, jotka on joko tehty perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohtaa soveltaen riskirahoitussijoituksen myöntämisajankohtana voimassa olevassa hyväksytyssä aluetukikartassa nimetyillä tukialueilla tai jotka saavat tukea neuvoston hyväksymän jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman perusteella tai jotka saavat tukea Euroopan puolustusrahastosta asetuksen (EU) 2021/697 mukaisesti tai unionin avaruusohjelmasta asetuksen (EU) 2021/696 mukaisesti tai jotka saavat tukea asetuksen (EU) N:o 1303/2013, asetuksen (EU) 2021/1060 tai asetuksen (EU) 2021/2115 kattamista yhteisesti hallinnoitavista unionin rahastoista.

Jos riippumaton yksityinen sijoittaja tarjoaa riskirahoitusta välillisesti rahoituksen välittäjän kautta ja 21 artiklan 12 kohdan mukaisesti, verohelpotus, joka lasketaan kaikkien verokannustimien yhteenlaskettuna enimmäisverohelpotuksena, ei saa olla enemmän kuin 30 prosenttia riippumattoman yksityisen sijoittajan 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun tukikelpoiseen yritykseen tekemistä tukikelpoisista sijoituksista. Tätä verohelpotusten kynnysarvoa voidaan korottaa 50 prosenttiin sellaisten sijoitusten osalta, jotka on joko tehty perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohtaa soveltaen riskirahoitussijoituksen myöntämisajankohtana voimassa olleessa hyväksytyssä aluetukikartassa nimetyillä tukialueilla tai jotka saavat tukea neuvoston hyväksymän jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman perusteella tai jotka saavat tukea Euroopan puolustusrahastosta asetuksen (EU) 2021/697 mukaisesti tai unionin avaruusohjelmasta asetuksen (EU) 2021/696 mukaisesti tai jotka saavat tukea asetuksen (EU) N:o 1303/2013, asetuksen (EU) 2021/1060 tai asetuksen (EU) 2021/2115 kattamista yhteisesti hallinnoitavista unionin rahastoista.

▼B

22 artikla

Käynnistystuki

Käynnistystukiohjelmat ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

▼M6

Tukikelpoisia ovat sellaiset julkisesti noteeraamattomat pienet yritykset enintään viiden vuoden ajan niiden kirjautumisesta yhtiörekisteriin, jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset edellytykset:

yritys ei ole jatkanut toisen yrityksen toimintaa, paitsi jos haltuun otetun toiminnan liikevaihto on alle 10 prosenttia tukikelpoisen yrityksen liikevaihdosta haltuunottoa edeltäneenä tilikautena;

yritys ei ole vielä jakanut voittoa;

se ei ole hankkinut toista yritystä tai sitä ei ole muodostettu sulautuman kautta, paitsi jos hankitun yrityksen liikevaihto on alle 10 prosenttia tukikelpoisen yrityksen liikevaihdosta hankintaa edeltäneenä tilikautena tai sulautuman kautta muodostetun yrityksen liikevaihto on alle 10 prosenttia suurempi kuin sulautuvien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto sulautumista edeltäneenä tilikautena.

Sellaisten tukikelpoisten yritysten osalta, joita ei tarvitse kirjata yhtiörekisteriin, viiden vuoden tukikelpoisuusaika alkaa joko ajankohdasta, jolloin yritys aloittaa taloudellisen toiminnan, tai ajankohdasta, jona siitä tulee velvollinen maksamaan veroa taloudellisesta toiminnastaan sen mukaan, kumpi ajankohdista on aikaisempi.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdasta poiketen tämän artiklan nojalla tukikelpoisten yritysten sulautumisen kautta muodostettujen yritysten katsotaan myös olevan tukikelpoisia enintään viiden vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin vanhin sulautuneista yrityksistä on kirjattu yhtiörekisteriin.

Käynnistystukea voidaan myöntää seuraavissa muodoissa:

lainat, joiden korko ei ole markkinaehtoinen, joiden laina-aika on kymmenen vuotta ja nimellismäärä enintään 1,1 miljoona euroa tai 1,65 miljoonaa euroa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan edellytykset täyttäville tukialueille sijoittautuneiden yritysten tapauksessa tai 2,2 miljoonaa euroa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan edellytykset täyttäville tukialueille sijoittautuneiden yritysten tapauksessa. Sellaisten lainojen osalta, joiden laina-aika on viidestä kymmeneen vuoteen, enimmäismääriä voidaan mukauttaa kertomalla edellä mainitut määrät kymmenen vuoden ja todellisen laina-ajan välisellä suhteella. Sellaisten lainojen osalta, joiden laina-aika on alle viisi vuotta, enimmäismäärän on oltava sama kuin lainoilla, joiden laina-aika on viisi vuotta;

takaukset, joiden takauspalkkio ei ole markkinaehtoinen, kesto on kymmenen vuotta ja taattu määrä enintään 1,65 miljoonaa euroa tai 2,48 miljoonaa euroa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan edellytykset täyttäville tukialueille sijoittautuneiden yritysten tapauksessa tai 3,3 miljoonaa euroa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan edellytykset täyttäville tukialueille sijoittautuneiden yritysten tapauksessa. Sellaisten takausten osalta, joiden kesto on viidestä kymmeneen vuoteen, taattuja enimmäismääriä voidaan mukauttaa kertomalla edellä mainitut määrät kymmenen vuoden ja takauksen todellisen keston välisellä suhteella. Sellaisten takausten osalta, joiden kesto on alle viisi vuotta, taatun enimmäismäärän on oltava sama kuin takauksilla, joiden kesto on viisi vuotta; Takaus saa olla enintään 80 prosenttia kohteena olevasta lainasta;

avustukset, mukaan lukien oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset, koronalennukset ja takausmaksun alennukset, joiden bruttoavustusekvivalentti on enintään 0,5 miljoonaa euroa tai 0,75 miljoonaa euroa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan edellytykset täyttäville tukialueille sijoittautuneiden yritysten tapauksessa tai 1 miljoona euroa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan edellytykset täyttäville tukialueille sijoittautuneiden yritysten tapauksessa;

tukikelpoisille yrityksille suunnatut verokannustimet, joiden bruttoavustusekvivalentti on enintään 0,5 miljoonaa euroa tai 0,75 miljoonaa euroa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan edellytykset täyttäville tukialueille sijoittautuneiden yritysten tapauksessa tai 1 miljoona euroa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan edellytykset täyttäville tukialueille sijoittautuneiden yritysten tapauksessa.

▼B

Tuensaajaa voidaan tukea tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tukivälineiden yhdistelmällä, jos yhden tukivälineen kautta myönnettävän tuen osuus, laskettuna kyseisen välineen suurimman sallitun tukimäärän perusteella, otetaan huomioon määritettäessä tällaiseen välineiden yhdistelmään sisältyvien muiden välineiden sallitun enimmäistukimäärän jäljellä olevaa osuutta.

Pienten innovatiivisten yritysten tapauksessa 3 kohdassa asetetut määrät voidaan kaksinkertaistaa.

▼M6

Jos käynnistystukiohjelma toteutetaan yhden tai useamman rahoituksen välittäjän kautta, sovelletaan 21 artiklan 10, 14, 15, 16 ja 17 kohdassa säädettyjä rahoituksen välittäjiin sovellettavia edellytyksiä.

Edellä 3, 4 ja 5 kohdassa säädettyjen määrien lisäksi käynnistystukiohjelmissa voi olla kyse joko henkisen omaisuuden siirrosta tai siihen liittyvien käyttöoikeuksien myöntämisestä joko ilmaiseksi tai alle markkina-arvon. Siirron tai käyttöoikeuksien myöntämisen on tapahduttava 2 artiklan 83 alakohdassa tarkoitetulta tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolta, joka on luonut perustana olevan henkisen omaisuuden riippumattomassa omassa tai yhteistyöhön perustuvassa tutkimus- ja kehitystoiminnassa, 2 kohdassa tarkoitetulle tukikelpoiselle yritykselle. Siirron tai käyttöoikeuksien myöntämisen on täytettävä seuraavat edellytykset:

henkisen omaisuuden siirron tai siihen liittyvien käyttöoikeuksien myöntämisen tarkoituksena on tuoda markkinoille uusi tuote tai palvelu; ja

henkisen omaisuuden arvo määritetään markkinahintaan; näin on silloin, kun se on määritetty jollakin seuraavista menetelmistä:

määrä on vahvistettu avoimen, läpinäkyvän ja syrjimättömän, kilpailuun perustuvan menettelyn avulla;

ii)

riippumaton asiantuntija-arvio vahvistaa, että määrä vastaa vähintään markkinahintaa;

iii)

jos tukikelpoisella yrityksellä on etuoikeus henkiseen omaisuuteen, joka on syntynyt yhteistyössä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation kanssa, tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatio käyttää vastavuoroista oikeuttaan pyytää taloudellisesti edullisempia tarjouksia kolmansilta osapuolilta niin, että tukikelpoisen yhteistyöyrityksen tarjouksen on vastattava näitä tarjouksia.

Tässä alakohdassa tarkoitetusta henkisen omaisuuden arvosta voidaan vähentää sen mahdollisen rahallisen ja muun osuuden arvo, jolla tukikelpoinen yritys on osallistunut kyseiseen henkiseen omaisuuteen johtaneeseen tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation toimintaan.

Tämän kohdan mukaisen henkisen omaisuuden siirron tai siihen liittyvien käyttöoikeuksien myöntämisen tukimäärä saa olla enintään 1 miljoona euroa. Tuen määrä vastaa b alakohdassa tarkoitettua henkisen omaisuuden arvoa, josta on vähennetty b alakohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettu edellä mainittu alennus ja tuensaajalta saatava mahdollinen korvaus kyseisestä henkisestä omaisuudesta. Edellä b alakohdassa tarkoitettu henkisen omaisuuden arvo voi olla yli 1 miljoona euroa, jolloin tukikelpoinen yritys voi kattaa ylimenevän osan omilla varoillaan tai muilla keinoin.

▼B

23 artikla

Pk-yrityksiin erikoistuneille vaihtoehtoisille kauppapaikoille myönnettävä tuki

Pk-yrityksiin erikoistuneille vaihtoehtoisille kauppapaikoille myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Jos vaihtoehtoisen kauppapaikan toimintaa harjoittaa pieni yritys, tukitoimenpide voidaan toteuttaa käynnistystukena kauppapaikkatoiminnan harjoittajalle, ja tällöin sovelletaan 22 artiklassa asetettuja edellytyksiä

▼M6

Tukitoimenpide voidaan toteuttaa riippumattomille yksityisille sijoittajille, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, myönnettävinä verokannustimina, jotka koskevat 21 a artiklan 2 ja 5 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaan tukikelpoisiin yrityksiin vaihtoehtoisen kauppapaikan välityksellä tehtäviä riskirahoitussijoituksia.

▼B

24 artikla

Esiselvityskustannuksiin myönnettävä tuki

Tuki esiselvityskustannuksiin on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

▼M6

Tukikelpoisia kustannuksia ovat

kustannukset, jotka liittyvät alustavaan arviointiin tai rahoituksen välittäjien rahastonhoitajien tai sijoittajien toteuttamaan muodolliseen due diligence -prosessiin tukikelpoisten yritysten määrittämiseksi 21, 21 a ja 22 artiklan mukaisesti;

komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/565 ( 61 ) 36 artiklan 1 kohdassa määritellyn sijoitustutkimuksen kustannukset yksittäisessä tukikelpoisessa yrityksessä 21, 21 a ja 22 artiklan mukaisesti edellyttäen, että tutkimus asetetaan julkisesti saataville ja, jos tutkimus on annettu sijoitustutkimuspalvelujen tarjoajan asiakkaille ennen julkista saataville asettamista, asetetaan julkisesti saataville samassa muodossa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisestä asiakkaille esittämisestä.

Tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun sijoitustutkimuksen on täytettävä delegoidun asetuksen (EU) 2017/565 36 ja 37 artiklassa säädetyt vaatimukset.

▼M6

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

▼B

4 JAKSO

Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki

25 artikla

Tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävä tuki

▼M4

Tutkimus- ja kehityshankkeisiin, myös Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman nojalla huippuosaamismerkin saaneisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, ja yhteisrahoitettuihin tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä tapauksen mukaan yhteisrahoitettuihin tiimiyttämistoimiin myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

▼B

Tutkimus- ja kehityshankkeen tuetun osan on kuuluttava kokonaan vähintään yhteen seuraavista luokista:

perustutkimus;

teollinen tutkimus;

kokeellinen kehittäminen;

toteutettavuustutkimukset.

Tutkimus- ja kehityshankkeiden tukikelpoiset kustannukset eritellään seuraavien tutkimus- ja kehitystyön luokkien mukaisesti:

henkilöstökustannukset: tutkijat, teknikot ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siltä osin kuin henkilöstö toimii hankkeen parissa;

välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa. Jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan;

rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa. Rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan. Maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan liiketaloudellisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;

ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten;

▼M6

muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset; tällaiset tutkimus- ja kehityshankkeen kustannukset voidaan laskea myös yksinkertaistetulla kustannusmallilla enintään 20 prosentin kiinteänä osuutena a–d alakohdassa tarkoitetuista tutkimus- ja kehityshankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 1 kohdan kolmannen virkkeen soveltamista. Tässä tapauksessa välillisten kustannusten laskennassa käytetyt tutkimus- ja kehityshankkeen kustannukset on määritettävä tavanomaisten kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti, ja niihin on sisällytettävä ainoastaan a–d alakohdassa tarkoitetut tukikelpoiset tutkimus- ja kehityshankkeen kustannukset.

▼B

Toteutettavuustutkimusten tukikelpoisia kustannuksia ovat tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset.

Tuensaajakohtainen tuki-intensiteetti voi olla enintään:

100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse perustutkimuksesta;

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse teollisesta tutkimuksesta;

25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse kokeellisesta kehittämisestä;

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse toteutettavuustutkimuksista.

▼M6

Teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen tuki-intensiteettejä voidaan korottaa enintään 80 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista a–d alakohdan mukaisesti niin, että b, c ja d alakohtaa ei saa yhdistää toisiinsa:

10 prosenttiyksikköä keskisuurten yritysten tapauksessa ja 20 prosenttiyksikköä pienten yritysten tapauksessa;

15 prosenttiyksikköä, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

hankkeeseen liittyy todellista yhteistyötä

—

sellaisten yritysten välillä, joista vähintään yksi on pk-yritys, tai se toteutetaan vähintään kahdessa jäsenvaltiossa, tai jäsenvaltiossa ja ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa valtiossa, eikä mikään yksittäinen yritys vastaa enemmästä kuin 70 prosentista tukikelpoisia kustannuksia, tai

—

yrityksen ja yhden tai useamman tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation välillä siten, että jälkimmäiset kantavat vähintään 10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja niillä on oikeus julkaista omat tutkimustuloksensa;

ii)

hankkeen tuloksia levitetään laajasti konferensseissa, julkaisuissa, avoimissa tietoarkistoissa tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta;

iii)

tuensaaja sitoutuu asettamaan viipymättä saataville lisenssejä tuettujen tutkimus- ja kehityshankkeiden tutkimustuloksiin, jotka on suojattu teollis- ja tekijänoikeuksin, markkinahintaan ja ilman yksinoikeutta ja syrjimättömästi niistä kiinnostuneiden käyttöön ETA-alueella;

iv)

tutkimus- ja kehityshanke toteutetaan perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan edellytykset täyttävällä tukialueella;

5 prosenttiyksikköä, jos tutkimus- ja kehityshanke toteutetaan perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan edellytykset täyttävällä tukialueella;

25 prosenttiyksikköä, jos tutkimus- ja kehityshanke täyttää seuraavat edellytykset:

jokin jäsenvaltio on valinnut kyseisen tutkimus- ja kehityshankkeen avoimen ehdotuspyynnön perusteella osaksi vähintään kolmen jäsenvaltion tai ETA-sopimuksen sopimuspuolen yhdessä suunnittelemaa hanketta; ja

ii)

kyseiseen tutkimus- ja kehityshankkeeseen liittyy todellista yritysten yhteistyötä vähintään kahdessa jäsenvaltiossa tai ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa, kun tuensaaja on pk-yritys, tai vähintään kolmessa jäsenvaltiossa tai ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa, kun tuensaaja on suuri yritys; ja

iii)

vähintään toinen seuraavista edellytyksistä täyttyy:

—

tutkimus- ja kehityshankkeen tuloksia levitetään laajalti vähintään kolmessa jäsenvaltiossa tai ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevassa maassa konferensseissa, julkaisuissa, avoimissa tietoarkistoissa tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta; tai

—

▼B

Toteutettavuustutkimusten tapauksessa tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä keskisuurten yritysten ja 20 prosenttiyksikköä pienten yritysten osalta.

▼M4

25 a artikla

Tuki hankkeille, joille on myönnetty huippuosaamismerkki

Pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman nojalla huippuosaamismerkin saaneisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tuetun tutkimus- ja kehityshankkeen tai toteutettavuustutkimuksen tukikelpoisia toimia ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti, pois lukien toimet, jotka eivät kuulu kokeellisen kehittämisen toimien piiriin.

Tuetun tutkimus- ja kehityshankkeen tai toteutettavuustutkimuksen tukikelpoisten kustannusten luokat, enimmäismäärät ja laskentamenetelmät ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti.

Tuki saa olla enintään 2,5 miljoonaa euroa pk-yritystä ja tutkimus- ja kehityshanketta tai toteutettavuustutkimusta kohti.

Kuhunkin tutkimus- ja kehityshankkeeseen tai toteutettavuustutkimukseen myönnettävä julkinen kokonaisrahoitus ei saa ylittää rahoitusosuutta, joka on vahvistettu kyseiselle tutkimus- ja kehityshankkeelle tai toteutettavuustutkimukselle Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti.

25 b artikla

Marie Skłodowska-Curie -toimiin ja Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin Proof of Concept -toimiin myönnettävä tuki

Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman nojalla huippuosaamismerkin saaneisiin Marie Skłodowska-Curie -toimiin ja Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin Proof of Concept -toimiin myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tuetun toimen tukikelpoisia toimintoja ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti.

Tuetun toimen tukikelpoisten kustannusten luokat, enimmäismäärät ja laskentamenetelmät ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti.

Kuhunkin tuettuun toimeen myönnettävä julkinen kokonaisrahoitus saa olla enintään Horisontti 2020 -ohjelmassa tai Horisontti Eurooppa -ohjelmassa vahvistetun tuen enimmäistason suuruinen.

25 c artikla

Yhteisrahoitettuihin tutkimus- ja kehityshankkeisiin liittyvä tuki

Yhteisrahoitettuun tutkimus- ja kehityshankkeeseen tai toteutettavuustutkimukseen (mukaan lukien perussopimuksen 185 tai 187 artiklaan perustuvien institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien nojalla toteutettavat tutkimus- ja kehityshankkeet tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaan määritelty ohjelman yhteisrahoitustoimi), jonka toteuttaa vähintään kolme jäsenvaltiota tai vaihtoehtoisesti kaksi jäsenvaltiota ja vähintään yksi assosioitunut maa ja joka on valittu niin, että arvioinnista ja paremmuusjärjestykseen asettamisesta ovat vastanneet riippumattomat asiantuntijat kansainvälisen ehdotuspyynnön jälkeen Horisontti 2020- tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti, myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tuetun tutkimus- ja kehityshankkeen tai toteutettavuustutkimuksen tukikelpoisia toimintoja ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti, pois lukien toimet, jotka eivät kuulu kokeellisen kehittämisen toimien piiriin.

Julkinen kokonaisrahoitus ei saa ylittää rahoitusosuutta, joka on vahvistettu kyseiselle tutkimus- ja kehityshankkeelle tai toteutettavuustutkimukselle valinnan, paremmuusjärjestykseen asettamisen ja arvioinnin jälkeen Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti.

Horisontti 2020- tai Horisontti Eurooppa -ohjelmasta myönnettävän rahoituksen on katettava vähintään 30 prosenttia kaikista Horisontti 2020- tai Horisontti Eurooppa -ohjelmassa määritellyn tutkimus- ja innovointitoimen tai innovointitoimen tukikelpoisista kustannuksista.

25 d artikla

Tiimiyttämistoimiin liittyvä tuki

Yhteisrahoitettuihin tiimiyttämistoimiin, joissa on mukana vähintään kaksi jäsenvaltiota ja jotka valitaan niin, että niiden arvioinnista ja paremmuusjärjestykseen asettamisesta vastaavat riippumattomat asiantuntijat kansainvälisen ehdotuspyynnön jälkeen Horisontti 2020- tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti, myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Yhteisrahoitetun tiimiyttämistoimen tukikelpoisia toimia ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti. Huomioon ei oteta toimia, jotka eivät kuulu kokeellisen kehittämisen toimien piiriin.

Tukikelpoisten kustannusten luokat, enimmäismäärät ja laskentamenetelmät ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti. Lisäksi tukikelpoisia ovat hankkeeseen liittyvään aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtävistä investoinneista aiheutuvat kustannukset.

Julkinen kokonaisrahoitus ei saa ylittää rahoitusosuutta, joka on vahvistettu kyseiselle tiimiyttämistoimelle valinnan, paremmuusjärjestykseen asettamisen ja arvioinnin jälkeen Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti. Lisäksi hankkeeseen liittyviin aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin myönnettävä tuki saa olla enintään 70 prosenttia investointikustannuksista.

Tiimiyttämistoimen infrastruktuureihin myönnettävään investointitukeen sovelletaan seuraavia lisäedellytyksiä:

jos infrastruktuurilla on sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa, kunkin toiminnan lajin rahoitus, kustannukset ja tulot on kirjattava erikseen johdonmukaisesti sovellettujen ja objektiivisesti perusteltavissa olevien kustannuslaskennan periaatteiden mukaan;

infrastruktuurin toiminnasta tai käytöstä perittävän hinnan on vastattava markkinahintaa;

infrastruktuurin käyttöoikeus on tarjottava useille käyttäjille läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Yrityksille, jotka ovat rahoittaneet vähintään 10 prosenttia infrastruktuurin investointikustannuksista, voidaan myöntää etuoikeus infrastruktuurin käyttöön suotuisammin ehdoin. Ylikompensaation välttämiseksi tällaisen etuoikeutetun käyttöoikeuden on oltava oikeassa suhteessa yrityksen maksamaan osuuteen investointikustannuksista ja ehdot on julkistettava;

jos infrastruktuuri saa julkista rahoitusta sekä taloudelliseen että muuhun kuin taloudelliseen toimintaan, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön valvonta- ja takaisinperintämenetelmä, jotta voidaan varmistaa, että sovellettavaa tuki-intensiteettiä ei ylitetä seurauksena taloudellisten toimintojen lisääntymisestä verrattuna tuen myöntämisajankohtana odotettuun tilanteeseen.

▼M6

25 e artikla

Euroopan puolustusrahastosta tai Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta tuettujen hankkeiden yhteisrahoitukseen liittyvä tuki

Euroopan puolustusrahastosta tai Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta rahoitettavan tutkimus- ja kehityshankkeen yhteisrahoitukseen myönnetty tuki, joka on arvioitu, sijoitettu ensisijaisuusjärjestykseen ja valittu Euroopan puolustusrahaston tai Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman sääntöjen mukaisesti, on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tuetun hankkeen tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Euroopan puolustusrahaston tai Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman sääntöjen nojalla.

Julkisen rahoituksen kokonaismäärä voi olla enimmillään 100 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista, mikä tarkoittaa, että kustannukset, joita unionin rahoitus ei kata, voidaan kattaa valtiontuella.

Jos tuensaajan saama tuki-intensiteetti ylittää tuen enimmäisintensiteetin, jonka tuensaaja olisi voinut saada 25 artiklan 5, 6 ja 7 kohdan mukaisesti, tuensaajan on maksettava tuen myöntävälle viranomaiselle markkinahinta hankkeen tuloksena syntyvien teollis- ja tekijänoikeuksien tai prototyyppien käytöstä muihin kuin puolustussovelluksiin. Tuen myöntävälle viranomaiselle tällaisesta käytöstä maksettava enimmäismäärä ei missään tapauksessa saa ylittää tuensaajan saaman tuen ja sen tuen enimmäismäärän, jonka tuensaaja olisi voinut saada kyseiselle tuensaajalle 25 artiklan 5, 6 ja 7 kohdan nojalla sallitun tuen enimmäisintensiteetin perusteella, välistä erotusta.

▼B

26 artikla

Tutkimusinfrastruktuureille myönnettävä investointituki

Taloudellista toimintaa harjoittavien tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen tai kehittämiseen myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Jos tutkimusinfrastruktuurilla on sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa, kunkin toiminnan lajin rahoitus, kustannukset ja tulot on kirjattava erikseen johdonmukaisesti sovellettujen ja objektiivisesti perusteltavissa olevien kustannuslaskennan periaatteiden mukaan.

Infrastruktuurin toiminnasta tai käytöstä perittävän hinnan on vastattava markkinahintaa.

Infrastruktuuriin on tarjottava pääsy useille käyttäjille läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Yrityksille, jotka ovat rahoittaneet vähintään 10 prosenttia infrastruktuurin investointikustannuksista, voidaan myöntää etuoikeus infrastruktuurin käyttöön suotuisammin ehdoin. Liiallisten korvausten välttämiseksi tällaisen etuoikeutetun käyttöoikeuden on oltava oikeassa suhteessa yrityksen maksamaan osuuteen investointikustannuksista ja ehdot on julkistettava.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset.

▼M6

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa enintään 60 prosenttiin, jos julkisesta rahoituksesta vastaa vähintään kaksi jäsenvaltiota tai jos kyseessä on unionin tasolla arvioitu ja valittu tutkimusinfrastruktuuri.

▼B

Jos tutkimusinfrastruktuuri saa julkista rahoitusta sekä taloudelliseen että muuhun kuin taloudelliseen toimintaan, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön valvonta- ja takaisinperintämenetelmä, jotta voidaan varmistaa, että sovellettavaa tuki-intensiteettiä ei ylitetä seurauksena taloudellisten toimintojen lisääntymisestä verrattuna tuen myöntämisajankohtana odotettuun tilanteeseen.

▼M6

26 a artikla

Testaus- ja kokeiluinfrastruktuureille myönnettävä investointituki

Tuki testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien rakentamiseen tai parantamiseen on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Infrastruktuurin toiminnasta tai käytöstä perittävän hinnan on vastattava markkinahintaa tai, jos markkinahintaa ei ole, vastattava kustannuksia lisättynä kohtuullisella marginaalilla.

Infrastruktuuriin on tarjottava pääsy useille käyttäjille läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Yrityksille, jotka ovat rahoittaneet vähintään 10 prosenttia infrastruktuurin investointikustannuksista, voidaan myöntää etuoikeus infrastruktuurin käyttöön suotuisammin ehdoin. Ylikompensaation välttämiseksi tällaisen etuoikeutetun käyttöoikeuden on oltava oikeassa suhteessa yrityksen maksamaan osuuteen investointikustannuksista ja käyttöehdot on julkistettava.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa enintään 40 prosenttiin suurten yritysten, 50 prosenttiin keskisuurten yritysten ja 60 prosenttiin pienten yritysten tukikelpoisista investointikustannuksista seuraavasti:

10 prosenttiyksikköä keskisuurten yritysten ja 20 prosenttiyksikköä pienten yritysten osalta;

lisäksi 10 prosenttiyksikköä sellaisten rajat ylittävien testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta, joita rahoittaa vähintään kaksi jäsenvaltiota, tai unionin tasolla arvioitujen ja valittujen testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta;

lisäksi 5 prosenttiyksikköä sellaisten testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien osalta, joiden vuotuisesta kapasiteetista vähintään 80 prosenttia on osoitettu pk-yrityksille.

▼B

27 artikla

Tuki innovaatioklustereille

Tuki innovaatioklustereille on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

▼M6

Investointitukea voidaan myöntää innovaatioklusterin omistajalle. Toimintatukea voidaan myöntää innovaatioklusterin ylläpitäjälle. Jos ylläpitäjä on eri taho kuin omistaja, se voi olla oikeushenkilö tai yritysten yhteenliittymä, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä. Kaikissa tapauksissa kunkin yrityksen on pidettävä erillistä kirjanpitoa kunkin toiminnon (klusterin omistajuus, toiminta ja käyttö) kustannuksista ja tuloista sovellettavien kirjanpitostandardien mukaisesti.

▼B

Oikeus käyttää klusterin tiloja, infrastruktuuria ja toimintoja on oltava avoinna useille käyttäjille ja se on tarjottava läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Yrityksille, jotka ovat rahoittaneet vähintään 10 prosenttia innovaatioklusterin investointikustannuksista, voidaan myöntää etuoikeutettu käyttöoikeus suotuisammin ehdoin. Liiallisten korvausten välttämiseksi tällaisen etuoikeutetun käyttöoikeuden on oltava oikeassa suhteessa yrityksen maksamaan osuuteen investointikustannuksista ja ehdot on julkistettava.

▼M6

Klusterin infrastruktuurin käytöstä ja sen toimintaan osallistumisesta perittävien maksujen on vastattava markkinahintaa tai vastattava kustannuksia lisättynä kohtuullisella marginaalilla.

▼B

Investointitukea voidaan myöntää innovaatioklusterien rakentamiseen tai parantamiseen. Tukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset.

Innovaatioklustereille myönnettävän investointituen tuki-intensiteetti saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 15 prosenttiyksikköä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla sijaitsevien innovaatioklustereiden tapauksessa ja 5 prosenttiyksikköä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla sijaitsevien innovaatioklustereiden tapauksessa.

Innovaatioklustereiden toiminnan harjoittamiseen voidaan myöntää toimintatukea. Sitä saa myöntää enintään kymmeneksi vuodeksi.

Innovaatioklustereille myönnettävän toimintatuen tukikelpoisia kustannuksia ovat seuraaviin toimintoihin liittyvät henkilöstö- ja hallintokustannukset (yleiskustannukset mukaan lukien):

klusterin toiminnan edistäminen yhteistoiminnan helpottamiseksi, tietojenvaihto ja erikoistuneiden tai räätälöityjen yritystukipalvelujen tarjoaminen tai kanavointi;

klusterin markkinointi uusien yritysten tai organisaatioiden osallistumisen lisäämiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi;

klusterin infrastruktuurin hallinnointi; koulutusohjelmien, työpajojen ja konferenssien järjestäminen, jotta voidaan tukea tietämyksen jakamista ja verkottumista ja monikansallista yhteistyötä.

Toimintatuen tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista sen ajanjakson aikana, jona tukea myönnetään.

28 artikla

Pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki

Pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia:

patenttien ja muiden aineettomien omaisuuserien hankkimiseen, voimaansaattamiseen ja puolustamiseen liittyvät kustannukset;

tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation tai suuren yrityksen korkeasti koulutetun henkilöstön tilapäiseen siirtoon liittyvät kustannukset, kun henkilöstö palkataan uuteen tutkimus-, kehitys- ja innovointitehtävään tuensaajan palvelukseen eikä se korvaa muuta henkilöstöä;

▼M6

innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset, mukaan lukien tutkimus- ja tiedonlevitysorganisaatioiden, tutkimusinfrastruktuurien, testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien tai innovaatioklustereiden tarjoamat palvelut.

▼B

Tuki-intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

▼M6

Innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin myönnettävän tuen erityistapauksessa tuki-intensiteetti voidaan korottaa 100 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista edellyttäen, että innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin myönnettävän tuen kokonaismäärä ei ole yli 220 000 euroa yritystä kohden minkään kolmen vuoden ajanjakson aikana.

▼B

29 artikla

Prosesseihin tai organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki

Tuki prosesseihin ja organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Suurille yrityksille myönnettävä tuki soveltuu sisämarkkinoille ainoastaan, jos ne tekevät tuetun toiminnan piirissä todellista yhteistyötä pk-yritysten kanssa ja jos yhteistyöhön osallistuvien pk-yritysten osuus tukikelpoisista kokonaiskustannuksista on vähintään 30 prosenttia.

Seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia:

henkilöstökustannukset;

välineistä, laitteista, rakennuksista ja maa-alueista aiheutuvat kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa;

kustannukset, joita aiheutuu ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetusta tai lisensoidusta sopimustutkimuksesta, tietämyksestä ja patenteista;

muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 15 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista suurten yritysten tapauksessa ja 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista pk-yritysten tapauksessa.

30 artikla

Kalastus- ja vesiviljelyalan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki

Kalastus- ja vesiviljelyalan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tuetun hankkeen on oltava kyseisen sektorin tai alasektorin kaikkien yritysten edun mukainen.

Ennen tuetun hankkeen aloituspäivää internetissä on julkaistava seuraavat tiedot:

tieto siitä, että tuettu hanke toteutetaan;

tuetun hankkeen tavoitteet;

tuetusta hankkeesta odotettavissa olevien tulosten arvioitu julkaisemispäivä ja niiden julkaisemispaikka internetissä;

tieto siitä, että tuetun hankkeen tulokset ovat kaikkien kyseisellä sektorilla tai alasektorilla toimivien yritysten saatavilla ilmaiseksi.

Tuetun hankkeen tulosten on oltava saatavilla internetissä tuetun hankkeen päättymispäivästä alkaen tai siitä päivästä alkaen, jona kyseisiä tuloksia koskevia tietoja annetaan tietyn organisaation jäsenille, riippuen siitä, kumpi tapahtuu aikaisemmin. Tulosten on oltava saatavilla internetissä vähintään viiden vuoden ajan tuetun hankkeen päättymispäivästä alkaen.

Tuki on myönnettävä suoraan tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolle eikä siihen saa sisältyä tutkimukseen liittymättömän tuen suoraa myöntämistä yritykselle, joka tuottaa, jalostaa tai pitää kaupan kalastus- tai vesiviljelyalan tuotteita.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat 25 artiklan 3 kohdassa säädetyt kustannukset.

Tuki-intensiteetti voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

5 JAKSO

Koulutustuki

31 artikla

Koulutustuki

Koulutustuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukea ei saa myöntää koulutukselle, jota yritykset järjestävät noudattaakseen velvoittavia kansallisia koulutusnormeja.

Seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia:

kouluttajista aiheutuvat henkilöstökustannukset, ainoastaan niiden tuntien osalta, joiden aikana kouluttajat osallistuvat koulutukseen;

▼M1

kouluttajien ja koulutettavien toimintakustannukset, jotka liittyvät suoraan koulutushankkeeseen, kuten matkakulut, majoituskulut, hankkeeseen suoraan liittyvät materiaali- ja tarvikekulut, poistot työkaluista ja laitteista siinä laajuudessa kuin niitä käytetään yksinomaan koulutushankkeessa;

▼B

koulutushankkeeseen liittyvien neuvontapalveluiden kustannukset;

koulutettavista aiheutuvat henkilöstökustannukset ja yleiset välilliset kustannukset (hallintokustannukset, vuokra, yleiskustannukset) niiden tuntien osalta, joiden aikana koulutettavat osallistuvat koulutukseen.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa seuraavasti siten, että se on enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista:

10 prosenttiyksikköä, jos koulutus on suunnattu alentuneesti työkykyisille tai epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille;

10 prosenttiyksikköä, jos tuki myönnetään keskisuurille yrityksille, ja 20 prosenttiyksikköä, jos tuki myönnetään pienille yrityksille.

Merenkulkualan koulutukseen myönnettävän tuen intensiteetti voidaan korottaa 100 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

koulutettavat eivät ole miehistön varsinaisia jäseniä, vaan he ovat aluksella varsinaisen miehistön lisäksi; ja

koulutus toteutetaan unionin rekistereissä olevissa aluksissa.

6 JAKSO

Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävä tuki

32 artikla

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon

Epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoa edistävät tukiohjelmat ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat palkkakustannukset epäedullisessa asemassa olevan työntekijän työhönottoa seuraavan enintään 12 kuukauden jakson ajalta. Jos kyse on erityisen epäedullisessa asemassa olevasta työntekijästä, tukikelpoisia kustannuksia ovat palkkakustannukset työhönottoa seuraavan enintään 24 kuukauden jakson ajalta.

Jos työhönotto ei johda kyseisen yrityksen työntekijöiden nettomäärän lisääntymiseen verrattuna edellisen 12 kuukauden jakson keskiarvoon, toimen tai toimien on pitänyt vapautua vapaaehtoisen poistuman, työkyvyttömyyden, iästä johtuvan eläkkeelle siirtymisen, vapaaehtoisen työajan lyhentämisen tai työntekijän virheestä johtuvan laillisen erottamisen vuoksi eikä irtisanomisten seurauksena.

Lukuun ottamatta virheestä johtuvaa laillista erottamista, epäedullisessa asemassa olevilla työntekijöillä on oltava oikeus yhtämittaiseen työjaksoon, jonka pituus vastaa vähintään työsopimuksia koskevan kansallisen lainsäädännön tai niitä koskevien työehtosopimusten mukaista vähimmäiskestoa.

Jos työjakso kestää alle 12 kuukautta, tai alle 24 kuukautta erityisen epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden tapauksessa, tukea vähennetään samassa suhteessa.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

33 artikla

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen

Tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat palkkakustannukset miltä tahansa ajalta, jonka aikana alentuneesti työkykyinen työntekijä työllistetään.

Lukuun ottamatta virheestä johtuvan laillisen erottamisen tapauksia, alentuneesti työkykyisillä työntekijöillä on oltava oikeus yhtämittaiseen työjaksoon, jonka pituus vastaa vähintään työsopimuksia koskevan kyseisen kansallisen lainsäädännön tai niitä koskevien, yrityksen kannalta oikeudellisesti velvoittavien työehtosopimusten mukaista vähimmäiskestoa.

Tuki-intensiteetti voi olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

34 artikla

Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki

Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvat lisäkustannukset korvaava tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perustamissopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia:

toimitilojen mukauttamisesta aiheutuvat kustannukset;

kustannukset, jotka aiheutuvat henkilöstön työllistämisestä ja kouluttamisesta yksinomaan alentuneesti työkykyisten työntekijöiden avustamiseen;

kustannukset, jotka aiheutuvat laitteiden mukauttamisesta tai hankkimisesta taikka ohjelmistojen hankkimisesta ja validoinnista alentuneesti työkykyisten työntekijöiden käyttöön, mukaan lukien mukautetun teknologian ja apuvälineteknologian laitteista aiheutuvat kustannukset, jotka ovat lisäkustannuksia suhteessa kustannuksiin, jotka tuensaajalle olisi aiheutunut, jos se olisi työllistänyt työntekijöitä, jotka eivät ole alentuneesti työkykyisiä;

kustannukset, jotka liittyvät alentuneesti työkykyisten työntekijöiden kuljettamisesta työpaikalle ja työhön liittyviin toimintoihin;

palkkakustannukset niiden tuntien osalta, jotka alentuneesti työkykyinen työntekijä on kuntoutuksessa;

jos tuensaaja tarjoaa suojatyötä, kyseisen yrityksen tuotantotilojen rakentamisesta, asennustöistä tai uudenaikaistamisesta aiheutuvat kustannukset ja kaikki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä suoraan aiheutuvat hallinto- ja kuljetuskustannukset.

Tuki-intensiteetti voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

35 artikla

Epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden avustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki

Epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden avustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, joita aiheutuu

henkilöstön työllistämisestä yksinomaan epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden avustamiseen enintään 12 kuukauden ajan epäedullisessa asemassa olevan työntekijän työhönotosta tai enintään 24 kuukauden ajan erityisen epäedullisessa asemassa olevan työntekijän työhönotosta;

henkilöstön kouluttamisesta avustamaan epäedullisessa asemassa olevia työntekijöitä.

Annettavan avun on koostuttava toimenpiteistä, joilla tuetaan epäedullisessa asemassa olevan työntekijän itsenäisyyttä ja sopeutumista työympäristöön, autetaan työntekijää sosiaaliturvaan liittyvissä ja hallinnollisissa menettelyissä, helpotetaan viestintää yrittäjän kanssa ja hallitaan konflikteja.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

7 JAKSO

Ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki

▼M6

36 artikla

Investointituki ympäristönsuojeluun, hiilestä irtautuminen mukaan luettuna

Ympäristönsuojeluun, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja poistaminen mukaan lukien, myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

▼M6

1 a.

Tätä artiklaa ei sovelleta toimenpiteisiin, joita koskevat yksityiskohtaisemmat säännöt vahvistetaan 36 a, 36 b ja 38–48 artiklassa. Tätä artiklaa ei myöskään sovelleta fossiilisia polttoaineita, maakaasu mukaan lukien, käyttäviin laitteisiin, koneisiin ja teollisiin tuotantolaitoksiin tehtäviin investointeihin. Tämä ei rajoita mahdollisuutta myöntää tukea sellaisten lisäkomponenttien asentamiseen, jotka parantavat olemassa olevien laitteiden, koneiden ja teollisten tuotantolaitosten ympäristönsuojelun tasoa, niin, että investointi ei johda tuotantokapasiteetin kasvuun eikä fossiilisten polttoaineiden kulutuksen lisääntymiseen.

1 b.

Tätä artiklaa sovelletaan myös vetyä käyttäviin laitteisiin ja koneisiin sekä vetyä kuljettavaan infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin siltä osin kuin käytetty tai kuljetettu vety voidaan luokitella uusiutuvaksi vedyksi. Sitä sovelletaan myös sellaisiin laitteisiin ja koneisiin tehtäviin investointeihin, jotka käyttävät vetypohjaisia polttoaineita, joiden energiasisältö on peräisin muista uusiutuvista lähteistä kuin biomassasta ja jotka on tuotettu muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville nestemäisille ja kaasumaisille liikenteen polttoaineille direktiivissä (EU) 2018/2001 ja sen täytäntöönpanosäädöksissä tai delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen menetelmien mukaisesti.

Tätä artiklaa sovelletaan myös investointitukiin, joita myönnetään sähköstä tuotettua ja uusiutuvaksi luokittelematonta vetyä tuottaviin ja käyttäviin laitoksiin, laitteisiin ja koneisiin ja 2 artiklan 130 alakohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettuihin sitä kuljettaviin erityisinfrastruktuureihin, siinä määrin kuin voidaan osoittaa, että tuotetulla, käytetyllä tai kuljetetulla sähköpohjaisella vedyllä saavutetaan vähintään 70 prosentin suuruiset elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset suhteessa fossiiliseen vertailukohtaan 94 g CO2eq/MJ. Laskettaessa tämän alakohdan mukaisia elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä vedyn tuottamiseen käytetyn sähkön tuottamiseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt määrittää marginaalituotantoyksikkö tarjousalueella, jolla elektrolyysilaite sijaitsee, taseselvitysjaksoina, joina elektrolyysilaite kuluttaa sähköä verkosta.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa investoinnin koko elinkaaren aikana saa käyttää, kuljettaa tai soveltuvin osin tuottaa ainoastaan kyseisissä alakohdissa vahvistetut edellytykset täyttävää vetyä. Jäsenvaltion on saatava tätä koskeva sitoumus.

▼B

Investoinnin on täytettävä yksi seuraavista edellytyksistä:

▼M6

sen on mahdollistettava sellaisen hankkeen toteuttaminen, joka johtaa tuensaajan toiminnan ympäristönsuojelun tason paranemiseen voimassa olevia unionin normeja korkeammalle tasolle, riippumatta siitä, onko olemassa pakollisia kansallisia normeja, jotka ovat tiukempia kuin unionin normit; hankkeissa, jotka linkittyvät tai liittyvät 2 artiklan 130 alakohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettuun vetyä, siten kuin siihen viitataan 1 b kohdassa, hukkalämpöä tai hiilidioksidia koskevaan erityisinfrastruktuuriin tai jotka johtavat liitäntään vetyä, siten kuin siihen viitataan 1 b kohdassa, hukkalämpöä tai hiilidioksidia koskevaan energiainfrastruktuuriin, ympäristönsuojelun tason paraneminen voi olla tulosta myös toisen infrastruktuuriketjuun osallistuvan toimijan toiminnasta; tai

ellei unionin normeja ole, sen on mahdollistettava sellaisen hankkeen toteuttaminen, joka johtaa tuensaajan toiminnan ympäristönsuojelun tason paranemiseen; hankkeissa, jotka linkittyvät tai liittyvät 2 artiklan 130 alakohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettuun vetyä, siten kuin siihen viitataan 1 b kohdassa, hukkalämpöä tai hiilidioksidia koskevaan erityisinfrastruktuuriin tai jotka johtavat liitäntään vetyä, siten kuin siihen viitataan 1 b kohdassa, hukkalämpöä tai hiilidioksidia koskevaan energiainfrastruktuuriin, ympäristönsuojelun tason paraneminen voi olla tulosta myös toisen infrastruktuuriketjuun osallistuvan toimijan toiminnasta; tai

▼M6

sen on mahdollistettava sellaisen hankkeen toteuttaminen, joka johtaa tuensaajan toiminnan ympäristönsuojelun tason paranemiseen hyväksyttyjen, mutta vielä voimaan tulemattomien unionin normien tasolle; hankkeissa, jotka linkittyvät tai liittyvät 2 artiklan 130 alakohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettuun vetyä, siten kuin siihen viitataan 1 b kohdassa, hukkalämpöä tai hiilidioksidia koskevaan erityisinfrastruktuuriin tai jotka johtavat liitäntään vetyä, siten kuin siihen viitataan 1 b kohdassa, hukkalämpöä tai hiilidioksidia koskevaan energiainfrastruktuuriin, ympäristönsuojelun tason paraneminen voi olla tulosta myös toisen infrastruktuuriketjuun osallistuvan toimijan toiminnasta.

2 a.

Hiilidioksidin talteenottoon ja kuljettamiseen tehtävien investointien on täytettävä seuraavat kumulatiiviset edellytykset:

hiilidioksidin talteenotto ja/tai kuljetus, mukaan lukien CCS- tai CCU-ketjun yksittäiset osat, on yhdistettävä täydelliseksi CCS- ja/tai CCU-ketjuksi;

investointihankkeen nettonykyarvon sen elinkaaren aikana on oltava negatiivinen. Hankkeen nettonykyarvon laskennassa on otettava huomioon vältetyt hiilidioksidipäästöjen kustannukset;

tukikelpoisia kustannuksia ovat ainoastaan ne ylimääräiset investointikustannukset, jotka aiheutuvat hiilidioksidin talteenotosta hiilidioksidia tuottavasta laitoksesta (teollisuuslaitoksesta tai voimalaitoksesta) tai suoraan ilmasta sekä talteen otettujen hiilidioksidipäästöjen puskurivarastoinnista ja kuljetuksesta.

2 b.

Kun tuella pyritään vähentämään tai välttämään suoria päästöjä, tuella ei saa pelkästään siirtää kyseisiä päästöjä toimialalta toiselle, vaan sillä on saatava aikaan kohteena olevien päästöjen kokonaisvähennyksiä; varsinkin kun tuella pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, tuella ei saa pelkästään siirtää kyseisiä päästöjä toimialalta toiselle, vaan sillä on saatava aikaan niiden kokonaisvähennyksiä.

▼M6

Tukea ei saa myöntää, jos investoinnit toteutetaan sen varmistamiseksi, että yritykset ainoastaan noudattavat jo voimassa olevia unionin normeja. Tukea, jonka ansiosta yritykset kykenevät noudattamaan hyväksyttyjä, mutta vielä voimaan tulemattomia unionin normeja, voidaan myöntää tämän artiklan nojalla edellyttäen, että investointi, johon tukea myönnetään, toteutetaan ja saatetaan päätökseen vähintään 18 kuukautta ennen kyseisen normin voimaantulopäivää.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat ylimääräiset investointikustannukset, jotka määritetään vertaamalla investoinnin kustannuksia vaihtoehtoiseen tilanteeseen, joka vallitsisi ilman tukea, seuraavasti:

jos vaihtoehtoinen tilanne koostuu vähemmän ympäristöystävällisestä investoinnista, joka vastaa kyseisen alan tai toiminnan tavanomaista kaupallista käytäntöä, tukikelpoiset kustannukset muodostuvat valtiontukea saavan investoinnin kustannusten ja vähemmän ympäristöystävällisen investoinnin kustannusten välisestä erotuksesta;

jos vaihtoehtoinen tilanne koostuu saman investoinnin toteuttamisesta myöhemmin, tukikelpoiset kustannukset muodostuvat valtiontukea saavan investoinnin kustannusten ja myöhemmän investoinnin kustannusten nettonykyarvon erotuksesta diskontattuna sen ajankohdan perusteella, jona tuettu investointi toteutettaisiin;

jos vaihtoehtoinen tilanne koostuu olemassa olevien laitteistojen ja laitteiden pitämisestä toiminnassa, tukikelpoiset kustannukset muodostuvat valtiontukea saavan investoinnin kustannusten ja olemassa olevien laitteistojen ja laitteiden huolto-, korjaus- ja nykyaikaistamisinvestointien kustannusten nettonykyarvon erotuksesta diskontattuna sen ajankohdan perusteella, jona tuettu investointi toteutettaisiin;

jos kyse on leasingsopimuksen alaisista laitteista, tukikelpoiset kustannukset muodostuvat valtiontukea saavien laitteiden leasingvuokrauksen nettonykyarvon ja niiden vähemmän ympäristöystävällisten laitteiden leasingvuokrauksen nettonykyarvon erotuksesta, jotka vuokrattaisiin ilman tukea; leasingvuokrakustannuksiin eivät sisälly laitteen tai laitteiston käytöstä aiheutuvat kustannukset (polttoainekustannukset, vakuutus, kunnossapito ja muut kulutushyödykkeet) riippumatta siitä, ovatko ne osa leasingsopimusta.

Kaikissa ensimmäisen alakohdan a–d alakohdassa luetelluissa tilanteissa vaihtoehtoisen tilanteen on vastattava investointia, jolla on verrattavissa oleva tuotoskapasiteetti ja elinkaari ja joka on jo voimassa olevien unionin normien mukainen. Vaihtoehtoisen tilanteen on oltava uskottava, kun otetaan huomioon EU:n päästökauppajärjestelmän oikeudelliset vaatimukset, markkinaolosuhteet ja kannustimet.

Jos valtiontukea saava investointi koostuu lisäkomponentin asentamisesta jo olemassa olevaan laitokseen, mille ei voida määritellä vähemmän ympäristöystävällistä vaihtoehtoista investointia, tukikelpoisia ovat investointikustannukset kokonaisuudessaan.

Jos valtiontukea saava investointi koostuu 2 artiklan 130 alakohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitetun vetyä, siten kuin siihen viitataan 1 b kohdassa, hukkalämpöä tai hiilidioksidia koskevan erityisinfrastruktuurin rakentamisesta, joka on tarpeen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetulla tavalla, tukikelpoisia ovat investointikustannukset kokonaisuudessaan. Varastointilaitosten, lukuun ottamatta uusiutuvan vedyn ja 1 b kohdan toisen alakohdan kattaman vedyn varastointilaitoksia, rakentamiseen tai parantamiseen liittyvät kustannukset eivät ole tukikelpoisia.

Tukikelpoisia eivät ole kustannukset, jotka eivät liity suoraan korkeamman ympäristönsuojelun tason saavuttamiseen.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Jos investointi, lukuun ottamatta biomassan käyttöön perustuvia investointeja, johtaa suorien kasvihuonekaasupäästöjen 100 prosentin vähennykseen, tuki-intensiteetti voi olla 50 prosenttia.

CCS- ja/tai CCU-hankkeeseen liittyvien investointien osalta tuki-intensiteetti saa olla enintään 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

▼B

Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta.

Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 15 prosenttiyksikköä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla sijaitsevien investointien tapauksessa ja 5 prosenttiyksikköä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla sijaitsevien investointien tapauksessa.

▼M6

Tuki-intensiteetti voi olla 100 prosenttia investointikustannuksista, jos tuki myönnetään tarjouskilpailumenettelyssä, joka täyttää 2 artiklan 38 alakohdassa säädettyjen edellytysten lisäksi kaikki seuraavat edellytykset:

tuen myöntäminen perustuu objektiivisiin, selkeisiin, läpinäkyviin ja syrjimättömiin tukikelpoisuus- ja valintaperusteisiin, jotka on määritelty etukäteen ja julkaistu vähintään kuusi viikkoa ennen hakemusten jättämisen määräaikaa tosiasiallisen kilpailun mahdollistamiseksi;

tukiohjelman täytäntöönpanon aikana, kun kyseessä on tarjouskilpailumenettely, jossa kaikki tarjoajat saavat tukea, kyseisen menettelyn rakennetta on korjattava tosiasiallisen kilpailun palauttamiseksi myöhemmissä tarjouskilpailumenettelyissä esimerkiksi supistamalla talousarviota tai volyymiä;

tarjouskilpailun tulokseen jälkikäteen tehtäviä (kuten jälkineuvotteluihin tarjouskilpailun tuloksista perustuvia) mukautuksia ei oteta huomioon;

vähintään 70 prosenttia valintakriteereistä, joilla tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen ja tuki viime kädessä kohdennetaan tarjouskilpailumenettelyssä, on määriteltävä suhteessa hankkeen vaikutukseen tukitoimenpiteen ympäristötavoitteisiin, esimerkiksi vertaamalla aikaansaatavan ympäristönsuojelun yksikköä kohden pyydetyn tuen määrää.

10.

Vaihtoehtona 4–9 kohdan soveltamiselle tuen määrä ei saa ylittää korkeamman ympäristönsuojelun tason saavuttamiseen suoraan liittyvien investointikustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella ja varmistettava jälkikäteen takaisinperintämenettelyllä.

11.

Poiketen 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a–d alakohdasta, 9 kohdasta ja 10 kohdasta tukikelpoiset kustannukset voidaan määrittää ilman vaihtoehtoisen skenaarion määrittelyä ja ilman tarjouskilpailumenettelyä. Tässä tapauksessa tukikelpoisia kustannuksia ovat investointikustannukset, jotka liittyvät suoraan korkeamman ympäristönsuojelun tason saavuttamiseen, ja 5–8 kohdassa vahvistettuja tuki-intensiteettejä ja lisiä alennetaan 50 prosenttia.

▼M6

36 a artikla

Investointituki lataus- tai tankkausinfrastruktuuriin

Investointituki lataus- tai tankkausinfrastruktuuriin on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tämä artikla koskee ainoastaan tukea lataus- tai tankkausinfrastruktuureille, jotka toimittavat sähköä tai vetyä kulkuvälineille, liikkuvalle terminaalikalustolle tai liikkuvalle maahuolintakalustolle. Vetyä toimittavan tuetun tankkausinfrastruktuurin osalta jäsenvaltion on saatava tuensaajalta sitoumus siitä, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2035 tankkausinfrastruktuuri toimittaa ainoastaan uusiutuvaa vetyä. Tätä artiklaa ei sovelleta satamien lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin liittyviin investointeihin myönnettävään tukeen.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat lataus- tai tankkausinfrastruktuurin rakentamisesta, asentamisesta, parantamisesta tai laajentamisesta aiheutuvat kustannukset. Tällaisia kustannuksia voivat olla kustannukset, jotka aiheutuvat itse lataus- tai tankkausinfrastruktuurista ja siihen liittyvistä teknisistä laitteistoista, sellaisten sähkö- tai muiden komponenttien, myös sähkökaapeleiden ja muuntajien, asentamisesta tai päivittämisestä, jotka vaaditaan lataus- tai tankkausinfrastruktuurin liittämiseksi verkkoon tai paikalliseen sähkön tai vedyn tuotanto- tai varastointiyksikköön sekä kaivaus- ja rakennustöistä, maa- tai tietöistä, asennuksesta ja asiaan liittyvistä luvista.

Tukikelpoisia voivat olla myös investointikustannukset, jotka aiheutuvat uusiutuvan sähkön tai uusiutuvan vedyn tuotannosta paikan päällä, tai uusiutuvan sähkön tai vedyn varastointiin tarkoitettujen varastointiyksiköiden investointikustannukset. Paikan päällä tuotettavan uusiutuvan sähkön tai uusiutuvan vedyn tuotantolaitoksen nimelliskapasiteetti ei saa ylittää sen lataus- tai tankkausinfrastruktuurin suurinta mitoitusantotehoa tai -tankkauskapasiteettia, johon se on liitetty.

Tämän artiklan mukainen tuki on myönnettävä tarjouskilpailumenettelyssä, joka täyttää 2 artiklan 38 alakohdassa säädettyjen edellytysten lisäksi kaikki seuraavat edellytykset:

tarjouskilpailun tulokseen jälkikäteen tehtäviä (kuten jälkineuvotteluihin tarjouskilpailun tuloksista perustuvia) mukautuksia ei oteta huomioon;

Jos tuki myönnetään 4 kohdan edellytysten mukaisessa tarjouskilpailumenettelyssä, tuki-intensiteetti voi olla enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Poiketen 4 kohdasta tukea voidaan myöntää ilman tarjouskilpailumenettelyä, kun tuki myönnetään tukiohjelman perusteella. Tässä tapauksessa tuki-intensiteetti saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä keskisuurten yritysten osalta ja 30 prosenttiyksikköä pienten yritysten osalta. Lisäksi tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 15 prosenttiyksikköä sellaisten investointien osalta, jotka sijaitsevat tuen myöntämisajankohtana voimassa olevassa hyväksytyssä aluetukikartassa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti nimetyillä tukialueilla, tai 5 prosenttiyksikköä sellaisten investointien osalta, jotka sijaitsevat tuen myöntämisajankohtana voimassa olevassa hyväksytyssä aluetukikartassa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti nimetyillä tukialueilla.

Yksittäiselle yritykselle myönnetty tuki saa olla enintään 40 prosenttia kyseisen ohjelman kokonaisbudjetista.

Jos lataus- tai tankkausinfrastruktuuri on muiden kuin tuensaajan tai tuensaajien käytettävissä, tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisen lataus- tai tankkausinfrastruktuurin rakentamiseen, asentamiseen, parantamiseen tai laajentamiseen, joka on yleisesti saatavilla ja tarjoaa syrjimättömän pääsyn käyttäjille, myös tariffien, tunnistautumis- ja maksumenetelmien ja muiden käyttöehtojen osalta. Muilta käyttäjiltä kuin tuensaajalta tai tuensaajilta lataus- tai tankkausinfrastruktuurin käytöstä perittävien maksujen on vastattava markkinahintoja.

Lataus- tai tankkausinfrastruktuurin ylläpitäjät, jotka tarjoavat infrastruktuurissaan sopimusperusteista maksumahdollisuutta, eivät saa harjoittaa perusteetonta syrjintää liikennepalveluntarjoajien välillä esimerkiksi soveltamalla perusteettomia etuoikeutettuja käyttöehtoja tai perusteettomia hintaeriytyksiä.

10.

Se, että tuki on välttämätöntä tuettavan kanssa samaan luokkaan (esimerkiksi latausinfrastruktuurin osalta normaali- tai suurteholataus) kohdistuvien lataus- tai tankkausinfrastruktuuri-investointien aikaansaamiseksi, on selvitettävä etukäteen järjestettävällä avoimella julkisella kuulemisella tai riippumattomalla markkinatutkimuksella, jotka saavat olla tukitoimenpiteen voimaantuloajankohtana enintään vuoden vanhoja. Erityisesti on selvitettävä, ettei tällaista investointia todennäköisesti toteuteta kaupallisin ehdoin kolmen vuoden kuluessa tukitoimenpiteen voimaantulosta.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä velvoitetta järjestää etukäteen avoin julkinen kuuleminen tai riippumaton markkinatutkimus ei sovelleta sellaisen lataus- tai tankkausinfrastruktuurin rakentamiseen, asentamiseen, parantamiseen tai laajentamiseen myönnettävään tukeen, joka ei ole yleisesti saatavilla.

11.

Poiketen 10 kohdasta tieajoneuvojen lataus- tai tankkausinfrastruktuuria koskevalle tuelle oletetaan olevan tarvetta, kun pelkästään sähköllä toimivien ajoneuvojen (latausinfrastruktuurin osalta) ja ainakin osittain vetykäyttöisten ajoneuvojen (tankkausinfrastruktuurin osalta), osuus on alle 3 prosenttia samaan luokkaan kuuluvien kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen ajoneuvojen kokonaiskannasta. Tätä kohtaa sovellettaessa henkilöautoja ja kevyitä hyötyajoneuvoja pidetään samaan ajoneuvoluokkaan kuuluvina.

12.

Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun lataus- tai tankkausinfrastruktuurin toiminnan harjoittamista varten on myönnettävä kilpailuun perustuvin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavat hankintasäännöt.

13.

Jos tukea myönnetään sellaisen uuden latausinfrastruktuurin käyttöönottoon, joka mahdollistaa enimmillään 22 kW:n sähkönsiirron, infrastruktuurin on pystyttävä tukemaan älylataustoimintoja.

▼M6

36 b artikla

Investointituki puhtaiden tai päästöttömien kulkuvälineiden hankintaan ja kulkuvälineiden jälkiasennuksiin

Investointituki, jota myönnetään tie-, raide-, sisävesi- tai meriliikenteen puhtaiden tai päästöttömien kulkuvälineiden hankintaan ja kulkuvälineiden, ilma-aluksia lukuun ottamatta, jälkiasennuksiin, jotta ne voidaan luokitella puhtaiksi tai päästöttömiksi kulkuvälineiksi, on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukea voidaan myöntää sellaisten puhtaiden kulkuvälineiden, joiden käyttövoima on ainakin osittain sähkö tai vety, tai päästöttömien kulkuvälineiden hankintaan tai leasingvuokraukseen vähintään 12 kuukauden ajaksi, sekä sellaisiin kulkuvälineiden jälkiasennuksiin, joiden myötä ne voidaan luokitella puhtaiksi tai päästöttömiksi kulkuvälineiksi.

Seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia:

puhtaiden tai päästöttömien kulkuvälineiden hankkimisesta koostuvien investointien osalta puhtaan tai päästöttömän kulkuvälineen hankkimisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Ne lasketaan erotuksena puhtaan tai päästöttömän kulkuvälineen hankkimisesta aiheutuvien investointikustannusten ja niiden investointikustannusten välillä, jotka olisivat aiheutuneet samaan luokkaan kuuluvan sovellettavien jo voimassa olevien unionin normien mukaisen kulkuvälineen hankkimisesta ilman tukea;

puhtaiden tai päästöttömien kulkuvälineiden leasingvuokrauksesta koostuvien investointien osalta puhtaan tai päästöttömän kulkuvälineen leasingvuokrauksesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Ne lasketaan erotuksena puhtaan tai päästöttömän kulkuvälineen leasingvuokrauksen nettonykyarvon ja sen nettonykyarvon välillä, joka samaan luokkaan kuuluvan sovellettavien jo voimassa olevien unionin normien mukaisen kulkuvälineen leasingvuokrauksella olisi ollut ilman tukea. Tukikelpoisia kustannuksia määritettäessä ei oteta huomioon kulkuvälineen käyttökustannuksia, mukaan lukien energia-, vakuutus- ja huoltokustannukset, riippumatta siitä, sisältyvätkö ne leasingsopimukseen;

kulkuvälineiden jälkiasennuksista, jotta ne voitaisiin luokitella puhtaiksi tai päästöttömiksi kulkuvälineiksi, koostuvien investointien osalta jälkiasennuksiin tehtävien investointien kustannukset.

Tämän artiklan mukainen tuki on myönnettävä tarjouskilpailumenettelyssä, joka täyttää 2 artiklan 38 alakohdassa säädettyjen edellytysten lisäksi kaikki seuraavat edellytykset:

tarjouskilpailun tulokseen jälkikäteen tehtäviä (kuten jälkineuvotteluihin tarjouskilpailun tuloksista perustuvia) mukautuksia ei oteta huomioon;

vähintään 70 prosenttia valintakriteereistä, joilla tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen ja tuki viime kädessä kohdennetaan tarjouskilpailumenettelyssä, on määriteltävä suhteessa hankkeen vaikutukseen tukitoimenpiteen ympäristötavoitteisiin; tässä voi olla kyse esimerkiksi puhdasta tai päästötöntä kulkuvälinettä kohden pyydetyn tuen määrästä.

Jos tuki myönnetään 4 kohdan edellytysten mukaisessa tarjouskilpailumenettelyssä, tuki-intensiteetti voi olla enimmillään:

100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jotka aiheutuvat päästöttömien kulkuvälineiden hankinnasta tai leasingvuokrauksesta tai kulkuvälineiden jälkiasennuksista, joiden myötä ne voidaan luokitella päästöttömiksi kulkuvälineiksi;

80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jotka aiheutuvat puhtaiden kulkuvälineiden hankinnasta tai leasingvuokrauksesta tai kulkuvälineiden jälkiasennuksista, joiden myötä ne voidaan luokitella puhtaiksi kulkuvälineiksi.

Poiketen 4 kohdasta tukea voidaan myöntää ilman tarjouskilpailumenettelyä, kun tuki myönnetään tukiohjelman perusteella.

Näissä tapauksissa tuki-intensiteetti saa olla enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä päästöttömien kulkuvälineiden osalta ja 20 prosenttiyksikköä keskisuurten yritysten osalta tai 30 prosenttiyksikköä pienten yritysten osalta.

Poiketen 4 kohdasta tukea voidaan myöntää ilman tarjouskilpailumenettelyä myös, jos se kohdistuu yrityksille, joiden kanssa on tehty avoimen, läpinäkyvän ja syrjimättömän julkisen tarjouskilpailun perusteella julkinen palveluhankintasopimus tie-, raide- tai vesiliikenteen julkisten henkilöliikennepalvelujen tarjoamisesta ja tuki liittyy ainoastaan julkisen palveluhankintasopimuksen kohteena olevien julkisten henkilöliikennepalvelujen tarjoamiseen käytettävien puhtaiden tai päästöttömien kulkuneuvojen hankintaan.

Tässä tapauksessa tuki-intensiteetti saa olla enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Päästöttömien kulkuneuvojen osalta tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä.

▼M6

38 artikla

Investointituki energiatehokkuustoimenpiteisiin muualla kuin rakennuksissa

Yritysten energiatehokkuuden parantamiseen muualla kuin rakennuksissa myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tämän artiklan nojalla ei saa myöntää tukea investointeihin, jotka toteutetaan hyväksyttyjen ja voimassa olevien unionin normien noudattamiseksi. Tämän artiklan nojalla voidaan myöntää tukea investointeihin, jotka toteutetaan sellaisten unionin normien noudattamiseksi, jotka on hyväksytty mutta jotka eivät vielä ole voimassa, edellyttäen, että investointi toteutetaan ja saatetaan päätökseen vähintään 18 kuukautta ennen normin voimaantuloa.

▼M6

2 a.

Tätä artiklaa ei sovelleta yhteistuotantoon eikä kaukolämmitykseen ja/tai -jäähdytykseen myönnettävään tukeen.

2 b.

Fossiilisilla polttoaineilla, mukaan lukien maakaasu, toimivien energialaitteiden asentamiseen myönnettävää tukea ei vapauteta tämän artiklan nojalla perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta.

▼M6

Tukikelpoisia ovat ylimääräiset investointikustannukset, joita korkeamman energiatehokkuustason saavuttaminen edellyttää. Ne määritetään vertaamalla investoinnin kustannuksia vaihtoehtoiseen tilanteeseen, joka vallitsisi ilman tukea, seuraavasti:

jos vaihtoehtoinen tilanne koostuu vähemmän energiatehokkaasta investoinnista, joka vastaa kyseisen alan tai toiminnan tavanomaista kaupallista käytäntöä, tukikelpoiset kustannukset muodostuvat valtiontukea saavan investoinnin kustannusten ja vähemmän energiatehokkaan investoinnin kustannusten välisestä erotuksesta;

jos kyse on leasingsopimuksen alaisista laitteista, tukikelpoiset kustannukset muodostuvat valtiontukea saavien laitteiden leasingvuokrauksen nettonykyarvon ja niiden vähemmän energiatehokkaiden laitteiden leasingvuokrauksen nettonykyarvon erotuksesta, jotka vuokrattaisiin ilman tukea; leasingvuokrakustannuksiin eivät sisälly laitteen tai laitteiston käytöstä aiheutuvat kustannukset (polttoainekustannukset, vakuutus, kunnossapito ja muut kulutushyödykkeet) riippumatta siitä, ovatko ne osa leasingsopimusta.

Kaikissa ensimmäisessä alakohdassa luetelluissa tilanteissa vaihtoehtoisen tilanteen on vastattava investointia, jolla on verrattavissa oleva tuotoskapasiteetti ja elinkaari ja joka on jo voimassa olevien unionin normien mukainen. Vaihtoehtoisen investoinnin on oltava uskottava, kun otetaan huomioon EU:n päästökauppajärjestelmän oikeudelliset vaatimukset, markkinaolosuhteet ja kannustimet.

Jos investointi koostuu selvästi yksilöitävissä olevasta investoinnista, jonka tarkoituksena on ainoastaan energiatehokkuuden parantaminen ja jolle ei ole tarkasteltavissa vähemmän energiatehokasta vaihtoehtoista investointia, tukikelpoisia ovat investointikustannukset kokonaisuudessaan.

Kustannukset, jotka eivät liity suoraan korkeamman energiatehokkuustason saavuttamiseen, eivät ole tukikelpoisia.

▼M6 —————

▼B

Tuki-intensiteetti voi olla enintään 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta.

▼M6

Tuki-intensiteetti voi olla 100 prosenttia kokonaisinvestointikustannuksista, jos tuki myönnetään tarjouskilpailumenettelyssä, joka täyttää 2 artiklan 38 alakohdassa säädettyjen edellytysten lisäksi kaikki seuraavat edellytykset:

tarjouskilpailun tulokseen jälkikäteen tehtäviä (kuten jälkineuvotteluihin tarjouskilpailun tuloksista perustuvia) mukautuksia ei oteta huomioon;

vähintään 70 prosenttia valintakriteereistä, joilla tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen ja tuki viime kädessä kohdennetaan tarjouskilpailumenettelyssä, on määritelty suhteessa hankkeen vaikutukseen tukitoimenpiteen ympäristötavoitteisiin; tässä voi olla kyse esimerkiksi säästettyä energiayksikköä tai energiatehokkuuden parantumisen yksikköä kohden pyydetyn tuen määrästä. Näiden valintakriteerien osuuden on oltava vähintään 70 prosenttia kaikkien valintakriteerien painotuksesta.

▼M6

Poiketen 3 kohdan a–d alakohdasta ja 7 kohdasta tukikelpoiset kustannukset voidaan määrittää ilman vertailua vaihtoehtoiseen skenaarioon ja ilman tarjouskilpailumenettelyä. Tässä tapauksessa tukikelpoisia kustannuksia ovat kokonaisinvestointikustannukset, jotka liittyvät suoraan korkeamman energiatehokkuuden tason saavuttamiseen, ja 4, 5 ja 6 kohdassa vahvistettuja tuki-intensiteettejä ja lisiä alennetaan 50 prosenttia.

38 a artikla

Investointituki energiatehokkuustoimenpiteisiin rakennuksissa

Yritysten energiatehokkuuteen rakennuksissa myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tämän artiklan nojalla ei saa myöntää tukea investointeihin, jotka toteutetaan hyväksyttyjen ja voimassa olevien unionin normien noudattamiseksi.

Tämän artiklan nojalla voidaan myöntää tukea investointeihin, jotka toteutetaan hyväksyttyjen, mutta vielä voimaan tulemattomien unionin normien noudattamiseksi. Jos kyseessä olevat unionin normit ovat energiatehokkuuden vähimmäisnormeja, tuki on myönnettävä ennen kuin normeista tulee kyseistä yritystä velvoittavia. Tässä tapauksessa jäsenvaltion on varmistettava, että tuensaajat toimittavat tarkan peruskorjaussuunnitelman ja -aikataulun, joista käy ilmi, että tuettu peruskorjaus on vähintään riittävä energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi. Jos kyseiset unionin normit poikkeavat energiatehokkuuden vähimmäisnormeista, investointi on toteutettava ja saatettava päätökseen vähintään 18 kuukautta ennen unionin normin voimaantuloa.

Tätä artiklaa ei sovelleta yhteistuotantoon eikä kaukolämmitykseen ja/tai -jäähdytykseen myönnettävään tukeen.

Tukikelpoisia ovat investointikustannukset kokonaisuudessaan. Kustannukset, jotka eivät liity suoraan rakennuksen korkeamman energiatehokkuustason saavuttamiseen, eivät ole tukikelpoisia.

Tuella on parannettava rakennuksen primäärienergian kulutuksena mitattua energiatehokkuutta vähintään i) 20 prosentilla verrattuna investointia edeltäneeseen tilanteeseen olemassa olevien rakennusten peruskorjauksen osalta tai ii) 10 prosentilla verrattuna investointia edeltäneeseen tilanteeseen, kun kyseessä ovat peruskorjaustoimenpiteet, jotka koskevat vain yhdentyyppisen direktiivin 2010/31/EU 2 artiklan 9 alakohdassa määritellyn rakennusosan asentamista tai korvaamista ja tällaiset kohdennetut peruskorjaustoimenpiteet muodostavat enintään 30 prosenttia tukiohjelman talousarviossa energiatehokkuustoimille varatusta osasta tai iii) 10 prosentilla verrattuna direktiivin 2010/31/EU osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista koskevissa kansallisissa toimenpiteissä asetettuun lähes nollaenergiarakennusten kynnysarvoon. Primäärienergian lähtökohtainen kysyntä ja arvioitu parannus on määritettävä viittaamalla direktiivin 2010/31/EU 2 artiklan 12 alakohdassa määriteltyyn energiatehokkuustodistukseen.

Rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen myönnetty tuki voidaan yhdistää tukeen, jota myönnetään johonkin tai kaikkiin seuraavista toimenpiteistä:

uusiutuvista energialähteistä paikan päällä sähköä, lämpöä tai jäähdytystä tuottavan integroidun laitteiston asentaminen, mukaan lukien esimerkiksi aurinkosähköpaneelit ja lämpöpumput;

uusiutuvaa energiaa paikan päällä tuottavan laitteiston tuottaman energian varastointiin tarvittavan laitteiston asentaminen. Varastointilaitteiston on vuositasolla otettava vähintään 75 prosenttia energiastaan siihen suoraan liitetystä uusiutuvan energian tuotantolaitteistosta;

liittyminen energiatehokkaaseen kaukolämpö- ja/tai kaukojäähdytysjärjestelmään ja siihen liittyviin laitteisiin;

latausinfrastruktuurin rakentaminen ja asentaminen rakennuksen käyttäjien käyttöön ja siihen liittyvän infrastruktuurin, kuten kaapelikanavien, rakentaminen ja asentaminen, jos pysäköintitilat sijaitsevat joko rakennuksen sisällä tai fyysisesti rakennuksen yhteydessä;

rakennuksen digitalisointiin, erityisesti sen älyvalmiuden parantamiseen, tarkoitettujen laitteiden asentaminen, mukaan lukien passiiviset sisäiset johdotukset tai rakenteellinen kaapelointi dataverkkoja varten ja laajakaistainfrastruktuurin liitännäinen osa kiinteistössä, johon rakennus kuuluu, mutta lukuun ottamatta kiinteistön ulkopuolella tapahtuvaa johdotusta tai kaapelointia dataverkkoja varten;

investoinnit viherkattoihin ja sadeveden pidätys- ja hyödyntämisjärjestelmiin.

Jos kyseessä ovat yhdistetyt a–f alakohdassa esitetyn mukaiset työt, tukikelpoisia ovat kaikki eri laitteistojen ja laitteiden investointikustannukset. Kustannukset, jotka eivät liity suoraan korkeamman energiatehokkuus- tai ympäristönsuojelutason saavuttamiseen, eivät ole tukikelpoisia.

Tukea voidaan myöntää joko rakennuksen omistajalle (omistajille) tai vuokralaiselle (vuokralaisille) riippuen siitä, kuka energiatehokkuustoimenpiteen teettää.

Tukea voidaan myöntää myös rakennuksen sisällä sijaitsevien lämmitys- tai jäähdytyslaitteiden energiatehokkuuden parantamiseen.

10.

11.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

12.

Poiketen 11 kohdasta jos investointi koostuu vain yhdentyyppisen direktiivin 2010/31/EU 2 artiklan 9 alakohdassa määritellyn rakennusosan asentamisesta tai korvaamisesta, tuki-intensiteetti saa olla enintään 25 prosenttia.

13.

Poiketen 11 ja 12 kohdasta jos tuki rakennuksiin tehtäviin investointeihin, jotka toteutetaan unionin normeiksi katsottavien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamiseksi myönnetään alle 18 kuukautta ennen unionin normien voimaantuloa, tuki-intensiteetti saa olla enintään 15 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun investointi koostuu vain yhdentyyppisen direktiivin 2010/31/EU 2 artiklan 9 alakohdassa määritellyn rakennusosan asentamisesta tai korvaamisesta, ja enintään 20 prosenttia kaikissa muissa tapauksissa.

14.

15.

16.

Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 15 prosenttiyksikköä, kun kyseessä on olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen myönnettävä tuki ja tuki johtaa rakennuksen primäärienergian kulutuksena lasketun energiatehokkuuden paranemiseen vähintään 40 prosentilla investointia edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Tätä tuki-intensiteetin korotusta ei sovelleta, jos investointi ei paranna rakennuksen energiatehokkuutta yli sen tason, joka on asetettu unionin normeiksi katsotuissa energiatehokkuutta koskevissa vähimmäisvaatimuksissa, jotka tulevat voimaan alle 18 kuukauden kuluttua investoinnin toteuttamisesta ja saattamisesta päätökseen.

38 b artikla

Tuki energiatehokkuussopimusten helpottamiseksi

Tuki energiatehokkuussopimusten helpottamiseksi on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tämän artiklan nojalla voidaan myöntää tukea direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 27 alakohdassa tarkoitettujen energiatehokkuussopimusten edistämiseen helpottamiseen.

Tämän artiklan nojalla tukikelpoisia ovat pk-yritykset ja pienet midcap-yritykset, jotka ovat energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden tarjoajia ja tuen viimekätisiä edunsaajia.

Tuki on myönnettävä etuoikeutetun lainan tai takauksen muodossa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä energiatehokkuussopimuksen mukaisesti tarjoavalle taholle tai sen on koostuttava rahoitustuotteesta, jonka tarkoituksena on kyseisen tahon rahoittaminen (esimerkiksi myyntilaskurahoitus tai forfaiting-rahoitus).

Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden tarjoajalle myönnettävän lainan tai takauksen kesto saa olla enintään 10 vuotta.

Jos tuki myönnetään etuoikeutetun lainan muodossa, kaupallisten velkarahoituksen tarjoajien yhteissijoitusten on oltava vähintään 30 prosenttia perustana olevan energiatehokkuussopimuksista koostuvan salkun arvosta ja energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden tarjoajan on maksettava takaisin vähintään lainan nimellismäärä.

Jos tuki myönnetään takauksen muodossa, takaus saa kattaa enintään 80 prosenttia lainan pääomasta ja mahdollisten tappioiden on jakauduttava luottolaitokselle ja valtiolle samassa suhteessa ja samoilla ehdoilla. Takauksen kohteena olevan määrän on pienennyttävä asteittain siten, että takaus kattaa aina enintään 80 prosenttia jäljellä olevasta lainasta.

Jäljellä olevan kokonaisrahoituksen nimellismäärä saa olla enintään 30 miljoonaa euroa tuensaajaa kohden.

▼M4

39 artikla

Rahoitusvälineiden muodossa myönnettävä investointituki rakennusten energiatehokkuushankkeisiin

▼B

Rakennuksia koskeviin energiatehokkuushankkeisiin myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

▼M6

Tämän artiklan nojalla voidaan myöntää tukea investointeihin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta.

2 a.

Rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen myönnetty tuki voidaan yhdistää tukeen, jota myönnetään johonkin tai kaikkiin seuraavista toimenpiteistä:

investoinnit liittymiseen energiatehokkaaseen kaukolämpö- ja/tai kaukojäähdytysjärjestelmään ja siihen liittyviin laitteisiin;

latausinfrastruktuurin rakentaminen ja asentaminen rakennuksen käyttäjien käyttöön, ja siihen liittyvän infrastruktuurin, kuten kaapelikanavoinnin, rakentaminen ja asentaminen, jos pysäköintialue sijaitsee joko rakennuksen sisällä tai fyysisesti rakennuksen yhteydessä;

rakennuksen digitalisointiin ja etenkin sen älyvalmiuden parantamiseen tarkoitettujen laitteiden asentaminen. Tukikelpoiset investoinnit voivat sisältää interventioita, jotka rajoittuvat passiiviseen sisäiseen johdotukseen tai rakenteelliseen kaapelointiin dataverkkoja varten ja laajakaistainfrastruktuurin liitännäiseen osaan kiinteistössä, johon rakennus kuuluu, mutta eivät sisällä kiinteistön ulkopuolella tapahtuvaa johdotusta tai kaapelointia dataverkkoja varten;

investoinnit viherkattoihin ja sadeveden pidätys- ja hyödyntämisjärjestelmiin.

Tukikelpoisia ovat energiatehokkuushankkeen kokonaiskustannukset, lukuun ottamatta 2 a kohdassa tarkoitettuja rakennuksia, joissa tukikelpoisia ovat energiatehokkuushankkeen kokonaiskustannukset sekä 2 a kohdassa lueteltujen laitteiden investointikustannukset.

▼M4

Tuki on myönnettävä määrärahana, pääomana, takauksena tai lainana energiatehokkuusrahastolle tai muulle rahoituksen välittäjälle, jonka on siirrettävä se mahdollisimman kattavasti suurempina rahoitusmäärinä, pienempinä vakuusvaatimuksina, pienempinä takauspalkkioina tai alhaisempina korkoina lopullisille tuensaajille, joita ovat rakennusten omistajat tai vuokralaiset.

►M6 Energiatehokkuusrahaston tai muun rahoituksen välittäjän on myönnettävä lainoja tai takauksia tukikelpoisille energiatehokkuushankkeille. Lainan nimellisarvo tai takauksen arvo saa olla enintään 25 miljoonaa euroa viimekätistä edunsaajaa ja hanketta kohti, lukuun ottamatta 2 a kohdassa tarkoitettuja yhdistettyjä investointeja, joiden osalta se saa olla enintään 30 miljoonaa euroa. ◄ Takaus saa olla enintään 80 prosenttia perusteena olevasta lainasta.

▼B

Rakennusten omistajien energiatehokkuusrahastolle tai muulle rahoituksen välittäjälle takaisin maksama määrä ei saa olla vähemmän kuin lainan nimellisarvo.

▼M6

Energiatehokkuustuella on saatava kerättyä lisäinvestointeja 2 artiklan 72 alakohdassa määritellyiltä riippumattomilta yksityisiltä sijoittajilta niin, että ne kattavat vähintään 30 prosenttia energiatehokkuushankkeelle myönnetystä kokonaisrahoituksesta. Kun tuki myönnetään energiatehokkuusrahastosta, tällaisia yksityisiä sijoituksia voidaan vivuttaa energiatehokkuusrahaston ja/tai energiatehokkuushankkeiden tasolla siten, että ne kattavat yhdessä vähintään 30 prosenttia energiatehokkuushankkeelle myönnetystä kokonaisrahoituksesta.

▼B

Jäsenvaltiot voivat perustaa energiatehokkuusrahastoja ja/tai käyttää rahoituksen välittäjiä myöntäessään energiatehokkuustukea. Seuraavien edellytysten on silloin täytyttävä:

Rahoituksen välittäjien rahastonhoitajat ja energiatehokkuusrahaston hoitajat on valittava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Erityisesti niitä ei saa syrjiä niiden missä tahansa jäsenvaltiossa sijaitsevan toimipaikan tai perustamispaikan perusteella. Rahoituksen välittäjien ja energiatehokkuusrahaston hoitajien voidaan edellyttää täyttävän ennalta määritellyt sijoituksen luonteen perusteella objektiivisesti perustellut ehdot.

Riippumattomat yksityiset sijoittajat on valittava sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön asianmukaiset riskin- ja hyödynjakojärjestelyt, joissa muiden sijoitusten kuin takausten tapauksessa suositaan epäsymmetristä voitonjakoa tappioriskiltä suojautumisen sijaan. Jos yksityisiä sijoittajia ei valita tällaisella menettelyllä, yksityisten sijoittajien saaman kohtuullisen tuoton määrittelyssä on käytettävä riippumatonta asiantuntijaa, joka valitaan avoimella ja syrjimättömällä menettelyllä.

Kun on kyse epäsymmetrisestä tappionjakojärjestelystä julkisten ja yksityisten sijoittajien välillä, julkisen sijoittajan tappion ylärajaksi on asetettava 25 prosenttia kokonaissijoituksesta.

Kun on kyse takauksista, takausosuus on rajattava 80 prosenttiin ja jäsenvaltion kokonaistappioiden ylärajaksi on asetettava 25 prosenttia takauksella suojattavasta salkusta. Ainoastaan takaukset, jotka kattavat takauksen kohteena olevasta salkusta odotetut tappiot, voidaan myöntää ilmaiseksi. Jos takaus kattaa myös odottamattomat tappiot, rahoituksen välittäjän on maksettava markkinaehtoinen takauspalkkio siitä takauksen osasta, joka kattaa odottamattomat tappiot.

Sijoittajien on voitava olla edustettuina energiatehokkuusrahaston tai rahoituksen välittäjän hallintoelimissä, kuten hallintoneuvostossa tai neuvoa-antavissa elimissä.

▼M6

Energiatehokkuusrahasto tai rahoituksen välittäjä on perustettava sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, ja jäsenvaltion on varmistettava due diligence -prosessi, jolla tarkistetaan, että energiatehokkuuteen liittyvän tukitoimenpiteen täytäntöönpanemiseksi sovelletaan liiketaloudellisesti järkevää sijoitusstrategiaa.

▼B

Rahoituksen välittäjiä ja energiatehokkuusrahastoja on hoidettava liiketaloudellisin perustein ja niiden on varmistettava, että rahoituspäätökset perustuvat tuotto-odotuksiin. Näin katsotaan olevan silloin, kun rahoituksen välittäjä ja tarvittaessa energiatehokkuusrahaston hoitajat täyttävät seuraavat edellytykset:

ne ovat lain tai sopimuksen mukaisesti velvoitettuja toimimaan ammattimaiselta rahastonhoitajalta edellytetyllä huolellisuudella sekä vilpittömässä mielessä ja välttämään eturistiriitoja; parhaita käytänteitä on sovellettava ja rahaston on oltava viranomaisvalvonnan kohteena;

niiden palkkio vastaa markkinakäytäntöä. Tämän edellytyksen katsotaan täyttyvän, kun rahastonhoitaja on valittu avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä kokemukseen, asiantuntemukseen sekä operatiiviseen ja taloudelliseen kapasiteettiin liittyvien objektiivisten kriteerien perusteella;

niiden saaman palkkion on määräydyttävä tuloksen perusteella tai niiden on jaettava osa sijoitusriskistä yhteissijoittamalla omia varojaan, jotta taataan, että niiden edut vastaavat pysyvästi julkisen sijoittajan etuja;

niiden on vahvistettava sijoitusstrategia, perusteet ja suunniteltu aikataulu sijoittamiselle energiatehokkuushankkeisiin ja arvioitava ennakolta hankkeiden taloudellista elinkelpoisuutta ja niiden odotettua vaikutusta energiatehokkuuteen;

energiatehokkuusrahastoon sijoitettuja tai rahoituksen välittäjälle myönnettyjä julkisia varoja varten on oltava selkeä ja realistinen irtautumisstrategia, jonka ansiosta markkinat voivat rahoittaa energiatehokkuushankkeet, kun markkinat ovat valmiit siihen.

▼M6

10.

Tämän artiklan nojalla ei saa myöntää tukea investointeihin, jotka toteutetaan hyväksyttyjen ja voimassa olevien unionin normien noudattamiseksi.

▼M6

11.

12.

Tukea voidaan myöntää myös rakennuksen sisällä sijaitsevien lämmitys- tai jäähdytyslaitteiden energiatehokkuuden parantamiseen.

13.

14.

Jäsenvaltio voi antaa tukitoimenpiteen toteuttamisen toimeksisaaneen yhteisön tehtäväksi.

▼M6

41 artikla

Investointituki uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian, uusiutuvan vedyn ja tehokkaan yhteistuotannon edistämiseen

Investointituki uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian, uusiutuvan vedyn ja tehokkaan yhteistuotannon, lukuun ottamatta uusiutuvasta vedystä tuotettua sähköä, edistämiseen on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

▼M6

1 a.

►C4 Tämän artiklan nojalla sähkön varastointihankkeisiin myönnettävä investointituki vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta vain siltä osin kuin se myönnetään yhdistetyille uusiutuvaa energiaa ja varastointia (sähkömittarin takana) koskeville hankkeille, joissa molemmat komponentit ovat saman investoinnin osatekijöitä tai kun varasto liitetään olemassa olevaan uusiutuvan energian tuotantolaitteistoon. ◄ Varastointikomponentin on vuositasolla otettava vähintään 75 prosenttia energiastaan siihen suoraan liitetystä uusiutuvan energian tuotantolaitteistosta. Investoinnin kaikkia komponentteja (tuotantokomponentteja ja varastointikomponentteja) pidetään yhtenä kokonaishankkeena tarkastettaessa, että 4 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja noudatetaan. Samoja sääntöjä sovelletaan lämpövarastoihin, jotka on liitetty suoraan uusiutuvan energian tuotantolaitteistoon.

▼M6

Biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun (mukaan lukien biometaani) ja biomassapolttoaineiden tuotantoon ja varastointiin myönnettävä investointituki vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta vain siltä osin kuin tuettavat polttoaineet täyttävät direktiivissä (EU) 2018/2001 ja sen täytäntöönpano- tai delegoiduissa säädöksissä vahvistetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit ja ne on valmistettu mainitun direktiivin liitteessä IX luetelluista raaka-aineista. Varastointikomponentin on vuositasolla saatava polttoainesisällöstään vähintään 75 prosenttia siihen suoraan liitetyistä biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun (mukaan lukien biometaani) ja biomassapolttoaineiden tuotantolaitoksista. Investoinnin kaikkia komponentteja (tuotantokomponentteja ja varastointikomponentteja) pidetään yhtenä kokonaishankkeena tarkastettaessa, että tämän asetuksen 4 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja noudatetaan.

Investointituki vedyn tuotantoon vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta ainoastaan sellaisten laitosten osalta, jotka tuottavat yksinomaan uusiutuvaa vetyä. Uusiutuvaa vetyä koskevissa hankkeissa, jotka koostuvat elektrolyysilaitteesta ja yhdestä tai useammasta uusiutuvan energian tuotantoyksiköstä yhden verkkoliitäntäpisteen takana, elektrolyysilaitteen kapasiteetti ei saa ylittää uusiutuvan energian tuotantoyksiköiden yhdistettyä kapasiteettia. Investointituki voi koskea nimenomaan uusiutuvan vedyn siirtoon tai jakeluun tarkoitettua infrastruktuuria sekä uusiutuvan vedyn varastointilaitoksia.

Investointituki tehokkaille yhteistuotantolaitoksille vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta ainoastaan siltä osin kuin niillä saavutetaan primäärienergian kokonaissäästöjä verrattuna lämmön ja sähkön erilliseen tuotantoon direktiivin 2012/27/EU tai kyseisen säädöksen myöhemmin kokonaan tai osittain korvaavan lainsäädännön mukaisesti. Investointituki sähkön ja lämmön varastointihankkeisiin, jotka liittyvät suoraan uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan tehokkaaseen yhteistuotantoon, vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta tämän artiklan 1 a kohdassa säädetyin edellytyksin.

▼M6

4 a.

Tehokkaaseen yhteistuotantoon myönnettävä investointituki vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta vain, jos sitä ei myönnetä fossiilisia polttoaineita käyttäville yhteistuotantolaitoksille, poikkeuksena maakaasua käyttävät laitokset, joiden osalta vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteiden noudattaminen varmistetaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 ( 62 ) liitteessä 1 olevan 4.30 kohdan mukaisesti.

▼M6

Investointitukea saa myöntää uudelle tai uudistetulle kapasiteetille. Tuen määrän on oltava riippumaton tuotantomäärästä.

Tukikelpoisia ovat investointikustannukset kokonaisuudessaan.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään:

45 prosenttia energiantuotantoon uusiutuvista energialähteistä, mukaan lukien direktiivin 2018/2001 liitteen VII mukaiset lämpöpumput, uusiutuvaan vetyyn sekä uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan tehokkaaseen yhteistuotantoon kohdistuvien investointien tukikelpoisista kustannuksista;

kaikkien muiden tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvien investointien osalta 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

▼B

▼M6 —————

▼M6

10.

Tuki-intensiteetti voi olla 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos tuki myönnetään tarjouskilpailumenettelyssä, joka täyttää 2 artiklan 38 alakohdassa säädettyjen edellytysten lisäksi kaikki seuraavat edellytykset:

tarjousprosessin tulokseen jälkikäteen tehtäviä mukautuksia (kuten tarjoustuloksista myöhemmin käytäviä neuvotteluja tai tarjouksen supistamista) ei sallita;

vähintään 70 prosenttia valintakriteereistä, joilla tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen ja tuki viime kädessä kohdennetaan tarjouskilpailumenettelyssä, on määritelty suhteessa pyydettyyn tukeen uusiutuvista lähteistä tai tehokkaalla yhteistuotannolla tuotettua energiakapasiteettiyksikköä kohden.

▼B

42 artikla

Toimintatuki uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistämiseen

▼M6

Toimintatuki uusiutuvista lähteistä tapahtuvan sähköntuotannon, lukuun ottamatta uusiutuvasta vedystä tuotettua sähköä, edistämiseen on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tuki on myönnettävä tarjouskilpailumenettelyssä, joka täyttää 2 artiklan 38 alakohdassa säädettyjen edellytysten lisäksi kaikki seuraavat edellytykset:

tarjousprosessin tulokseen jälkikäteen tehtäviä mukautuksia (kuten tarjoustuloksista myöhemmin käytäviä neuvotteluja tai tarjouksen supistamista) ei sallita;

Tarjouskilpailuprosessin on oltava ilman syrjintää avoin kaikille sähköntuottajille, jotka tuottavat sähköä uusiutuvista energialähteistä.

Tarjouskilpailumenettely voidaan rajoittaa tiettyihin teknologioihin, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

toimenpiteen tarkoituksena on tukea nimenomaisesti demonstraatiohankkeita;

toimenpiteellä ei pyritä pelkästään irtautumaan hiilestä vaan myös puuttumaan huonoon ilmanlaatuun tai muuhun pilaantumiseen;

jäsenvaltio esittää perustelut, joiden nojalla voidaan odottaa, että tukikelpoiset alat tai innovatiiviset teknologiat voivat edistää merkittävästi ja kustannustehokkaasti ympäristönsuojelua ja pitkälle menevää hiilestä irtautumista pidemmällä aikavälillä;

toimenpide on tarpeen, jotta vältetään riittävän monipuolistamisen kautta verkon vakauteen liittyvien ongelmien paheneminen;

valikoivamman lähestymistavan voidaan odottaa johtavan ympäristönsuojelun alhaisempiin kustannuksiin (esimerkiksi kun järjestelmäintegroinnin kustannukset alentuvat monipuolistamisen, myös uusiutuvien energiamuotojen välisen monipuolistamisen, seurauksena, mihin voisi sisältyä myös kysyntäjousto ja/tai varastointi) ja/tai vähäisempiin kilpailun vääristymiin.

Jäsenvaltioiden on arvioitava perusteellisesti, ovatko tällaiset seikat sovellettavissa, ja raportoitava siitä komissiolle 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa kuvailtujen sääntöjen mukaisesti.

Jos tarjouskilpailumenettely rajoittuu yhteen tai useampaan innovatiiviseen teknologiaan, myönnettävä tuki saa olla enintään 5 prosenttia uusiutuvista energialähteistä tuotettavan uuden sähköntuotantokapasiteetin vuotuisesta suunnitellusta kokonaismäärästä.

Tuki on myönnettävä markkinahinnan lisäksi maksettavana preemiona tai hinnanerosopimuksen muodossa sähköntuottajien myydessä sähkönsä suoraan markkinoilla.

Tuensaajien on myytävä sähkönsä suoraan markkinoilla, ja niillä on oltava tavanomaiset tasevastuut. Tuensaajat voivat ulkoistaa tasevastuut muille yrityksille, kuten yhteisostoryhmille. Lisäksi tukea ei saa myöntää ajanjaksoilta, joina hinnat ovat negatiiviset. Selvyyden vuoksi todetaan, että tätä sovelletaan siitä hetkestä alkaen, kun hinnat muuttuvat negatiivisiksi.

Uusiutuvaa sähköä tuottaville pienille laitoksille voidaan myöntää suoraa hintatukea, joka kattaa kaikki toimintakustannukset, sekä direktiivin (EU) 2018/2001 4 artiklan 3 kohdan mukainen vapautus vaatimuksesta myydä tuotettu sähkö markkinoilla. Laitoksia pidetään tätä kohtaa sovellettaessa pieninä, jos niiden kapasiteetti on alle asetuksen (EU) 2019/943 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan tai 5 artiklan 4 kohdan mukaisen sovellettavan kynnysarvon.

▼M6 —————

▼M6

11.

Tukea voidaan myöntää ainoastaan hankkeen elinkaaren ajaksi.

43 artikla

Toimintatuki uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian ja uusiutuvan vedyn edistämiseen pienissä hankkeissa ja uusiutuvan energian yhteisöissä

Toimintatuki uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian ja uusiutuvan vedyn, lukuun ottamatta uusiutuvasta vedystä tuotettua sähköä, edistämiseen pienissä hankkeissa ja uusiutuvan energian yhteisöissä on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tätä artiklaa sovellettaessa pienet hankkeet määritellään seuraavasti:

sähkön tuotanto tai varastointi – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 1 MW;

ii)

sähkön kulutus – hankkeet, joissa enimmäiskysyntä on enintään 1 MW;

iii)

lämmöntuotanto- ja kaasuntuotantoteknologiat – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 1 MW tai vastaava;

iv)

uusiutuvan vedyn tuotanto – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 3 MW tai vastaava;

biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun (mukaan lukien biometaani) ja biomassapolttoaineiden tuotanto – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 50 000 tonnia vuodessa;

vi)

kokonaan pk-yritysten omistuksessa olevat hankkeet ja demonstrointihankkeet – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti tai enimmäiskysyntä on enintään 6 MW;

vii)

kokonaan mikro- tai pienyritysten omistamat, ainoastaan tuulivoimahankkeet – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 18 MW.

▼M6

2 a.

Uusiutuvan energian yhteisöille myönnettävä tuki vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta ainoastaan sellaisten hankkeiden osalta, joissa asennettu kapasiteetti tai enimmäiskysyntä on enintään 6 MW kaikista uusiutuvista energialähteistä, lukuun ottamatta pelkkää tuulienergiaa, jonka osalta ilmoitusvelvollisuudesta vapautetaan laitokset, joiden asennettu kapasiteetti on enintään 18 MW.

2 b.

Toimintatuki vedyn tuotantoon vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta ainoastaan sellaisten laitosten osalta, jotka tuottavat yksinomaan uusiutuvaa vetyä.

▼M6

Biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun (mukaan lukien biometaani) ja biomassapolttoaineiden tuotantoon myönnettävä toimintatuki vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta vain siltä osin kuin tuettavat polttoaineet täyttävät direktiivissä (EU) 2018/2001 ja sen täytäntöönpano- tai delegoiduissa säädöksissä vahvistetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit ja ne on valmistettu mainitun direktiivin liitteessä IX luetelluista raaka-aineista.

▼M6 —————

▼M6

Tuki on rajoitettava vähimmäismäärään, joka tarvitaan tuetun hankkeen tai toiminnan toteuttamiseksi. Tämä edellytys täyttyy, jos tuki vastaa tukitoimenpiteen tavoitteen saavuttamiseksi välttämättömiä ylimääräisiä nettokustannuksia (’rahoitusvajetta’) verrattuna vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa tukea ei myönnettäisi. Yksityiskohtaista arviota ylimääräisistä nettokustannuksista ei edellytetä, jos tukimäärät määritetään tarjouskilpailumenettelyllä, koska tarjouskilpailu antaa luotettavan arvion mahdollisten tuensaajien tarvitsemasta tuen vähimmäismäärästä.

Tukea voidaan myöntää ainoastaan hankkeen elinkaaren ajaksi.

Tuki on myönnettävä markkinahinnan lisäksi maksettavana preemiona tai hinnanerosopimuksen muodossa sähköntuottajien myydessä sähkönsä suoraan markkinoilla.

▼M6

Tuensaajiin on sovellettava tavanomaisia tasehallintavelvoitteita. Tuensaajat voivat ulkoistaa tasevastuut muille yrityksille, kuten yhteisostoryhmille. Lisäksi tukea ei saa myöntää ajanjaksoilta, joina hinnat ovat negatiiviset. Selvyyden vuoksi todetaan, että tätä sovelletaan siitä hetkestä alkaen, kun hinnat muuttuvat negatiivisiksi.

Uusiutuvaa sähköä tuottaville pienille laitoksille ja demonstrointihankkeille voidaan myöntää suoraa hintatukea, joka kattaa kaikki toimintakustannukset, sekä direktiivin (EU) 2018/2001 4 artiklan 3 kohdan mukainen vapautus vaatimuksesta myydä tuotettu sähkö markkinoilla. Laitoksia pidetään tätä kohtaa sovellettaessa pieninä, jos niiden kapasiteetti on alle asetuksen (EU) 2019/943 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan tai 5 artiklan 4 kohdan mukaisen sovellettavan kynnysarvon.

▼M6

44 artikla

Direktiivissä 2003/96/EY tarkoitettujen veronalennusten muodossa myönnettävä tuki

Veronalennusten muodossa toteutettavat tukiohjelmat, jotka täyttävät direktiivin 2003/96/EY edellytykset, ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Veronalennuksen saajat on valittava läpinäkyvin ja objektiivisin perustein.

Veronalennuksen saajien on maksettava vähintään direktiivin 2003/96/EY liitteessä I säädetty vähimmäisvero, lukuun ottamatta seuraavia veronalennuksia:

direktiivin 2003/96/EY 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan perusteella myönnetyt veronalennukset veronalaisille tuotteille, joita käytetään verovalvonnan alaisissa kokeiluhankkeissa, joiden tarkoituksena on ympäristöystävällisempien tuotteiden tai uusiutuvista luonnonvaroista saatavien polttoaineiden tekninen kehittäminen;

direktiivin 2003/96/EY 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan ensimmäisen, toisen, neljännen ja viidennen luetelmakohdan perusteella myönnetyt veronalennukset i) aurinko-, tuuli-, aalto-, vuorovesi- tai geotermiselle sähkölle, ii) vesivoimalaitoksissa tuotetulle hydrauliselle sähkölle, iii) hylätyistä kivihiilikaivoksista peräisin olevasta metaanista tuotetulle sähkölle ja iv) polttokennoista tuotetulle sähkölle;

direktiivin 2003/96/EY 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan perusteella myönnetyt veronalennukset biomassasta tai biomassapohjaisista tuotteista tuotetulle sähkölle siinä määrin kuin biomassa täyttää direktiivissä (EU) 2018/2001 ja sen täytäntöönpano- tai delegoiduissa säädöksissä vahvistetut kestävyyttä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit;

direktiivin 2003/96/EY 15 artiklan 1 kohdan d alakohdan perusteella myönnetyt veronalennukset lämmön ja sähkön yhteistuotannossa tuotetulle sähkölle edellyttäen, että kyseessä on direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 34 alakohdassa määritelty tehokas yhteistuotanto;

direktiivin 2003/96/EY 15 artiklan 1 kohdan l alakohdan perusteella myönnetyt veronalennukset lämmitykseen käytettäville CN-koodiin 2705 kuuluville tuotteille;

direktiivin 2003/96/EY 16 artiklan 1 kohdan perusteella myönnetyt veronalennukset.

Veronalennusten muodossa toteutettavat tukiohjelmat voivat perustua sovellettavan verokannan alentamiseen tai kiinteän korvausmäärän maksamiseen tai näiden menetelmien yhdistelmään.

Direktiivin 2003/96/EY 16 artiklan 1 kohdan perusteella myönnetyt veronalennukset vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta vain siltä osin kuin tuettavat polttoaineet täyttävät direktiivissä (EU) 2018/2001 ja sen täytäntöönpano- tai delegoiduissa säädöksissä vahvistetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit ja ne on valmistettu mainitun direktiivin liitteessä IX luetelluista raaka-aineista.

▼M6

44 a artikla

Ympäristöverojen tai veronluonteisten ympäristömaksujen alennusten muodossa myönnettävä tuki

Ympäristöverojen tai veronluonteisten ympäristömaksujen alennusten muodossa toteutettavat tukiohjelmat ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset. Tätä artiklaa ei sovelleta direktiivin 2003/96/EY 2 artiklassa määritellyistä energiatuotteista ja kyseisessä artiklassa määritellystä sähköstä kannettavien verojen tai maksujen alennuksiin.

Ympäristöverojen tai veronluonteisten ympäristömaksujen alennuksina myönnettävä tuki on sisämarkkinoille soveltuvaa ainoastaan, jos sen avulla voidaan saavuttaa korkeampi ympäristönsuojelun taso ottamalla ympäristöveron tai -maksun piiriin yritykset, jotka eivät voisi harjoittaa taloudellista toimintaansa ilman alennusta.

Tukea voivat saada ainoastaan yritykset, jotka eivät voisi harjoittaa taloudellista toimintaansa ilman alennusta. Tätä artiklaa sovellettaessa näin katsotaan olevan, kun kyseessä ovat yritykset, joiden tuotantokustannukset nousisivat merkittävästi ympäristöveron tai veronluonteisen ympäristömaksun vuoksi ilman alennusta ja jotka eivät pystyisi siirtämään kyseistä kustannusten nousua asiakkaille. Tuotantokustannusten nousu lasketaan osuutena kunkin toimialan tai tuensaajaluokan bruttoarvonlisäyksestä.

Tuensaajat on valittava läpinäkyvin, syrjimättömin ja puolueettomin perustein. Tuki on myönnettävä samalla tavalla kaikille tukikelpoisille samalla toimialalla toimiville yrityksille, jotka ovat samassa tai samankaltaisessa tosiasiallisessa tilanteessa suhteessa tukitoimenpiteen tavoitteisiin.

Tuen bruttoavustusekvivalentti saa olla enintään 80 prosenttia nimellisverokannasta tai maksun nimellistasosta.

Ympäristöverojen tai veronluonteisten ympäristömaksujen alennusten muodossa toteutettavat tukiohjelmat voivat perustua sovellettavan verokannan alentamiseen tai kiinteän korvausmäärän maksamiseen tai näiden menetelmien yhdistelmään.

▼M6

45 artikla

Investointituki ympäristövahinkojen korjaamiseen, luontotyyppien ja ekosysteemien ennallistamiseen, biologisen monimuotoisuuden suojeluun tai palauttamiseen ja luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamiseen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi

Investointituki, jota myönnetään ympäristövahinkojen korjaamiseen, luontotyyppien ja ekosysteemien ennallistamiseen, biologisen monimuotoisuuden suojeluun tai palauttamiseen ja luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamiseen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi, on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää seuraavanlaiseen toimintaan:

ympäristövahinkojen korjaaminen, mukaan lukien maaperän, pintaveden tai pohjaveden laatuun tai meriympäristöön kohdistuneet vahingot;

heikentyneiden luontotyyppien ja ekosysteemien ennallistaminen;

biologisen monimuotoisuuden tai ekosysteemien suojelu tai palauttaminen ekosysteemien hyvän tilan saavuttamisen edistämiseksi tai jo hyvässä kunnossa olevien ekosysteemien suojelemiseksi;

luontopohjaisten ratkaisujen toteuttaminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi.

Tätä artiklaa ei sovelleta tukeen maanjäristysten, lumivyöryjen, maanvyöryjen, tulvien, pyörremyrskyjen, hurrikaanien, tulivuorenpurkausten ja luonnollisesti syttyneiden metsä- tai maastopalojen kaltaisten luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi.

Tätä artiklaa ei myöskään sovelleta voimalaitosten sulkemisen ja kaivos- tai erottelutoimintojen lopettamisen jälkeiseen kunnostamiseen tai ennallistamiseen myönnettäviin tukiin.

Jos tiedossa on, mikä taho tai yritys on kussakin jäsenvaltiossa sovellettavan lainsäädännön mukaan vastuussa ympäristövahingosta, kyseisen tahon tai yrityksen on rahoitettava ympäristön tilan heikkenemisen ja saastumisen ehkäisemiseen ja korjaamiseen tarvittavat työt aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY ( 63 ) tai muiden ympäristövahinkovastuuta koskevien unionin sääntöjen soveltamista, eikä tukea saa myöntää töihin, jotka kyseisen tahon tai yrityksen olisi lakisääteisesti suoritettava. Jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien oikeustoimet, tunnistaakseen ympäristövahingon lähteenä vastuussa olevan tahon tai yrityksen ja velvoittaakseen sen vastaamaan asiaan liittyvistä kustannuksista. Jos sovellettavan lainsäädännön mukaan vastuussa olevaa tahoa tai yritystä ei voida tunnistaa tai velvoittaa vastaamaan aiheuttamansa ympäristövahingon korjaamisen kustannuksista erityisesti siksi, että vastuussa olevaa yritystä ei ole enää laillisesti olemassa eikä mitään muuta yritystä voida pitää sen oikeusseuraajana tai taloudellisena seuraajana, tai jos korjaamiskustannusten kattamiseen ei ole riittävää rahavakuutta, tukea voidaan myöntää korjaamis- tai ennallistamistöihin. Tukea ei saa myöntää neuvoston direktiivin 92/43/ETY ( 64 ) 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen korvaavien toimenpiteiden täytäntöönpanoon. Tämän artiklan nojalla voidaan myöntää tukea ylimääräisiin kustannuksiin, jotka ovat tarpeen kyseisten toimenpiteiden laajentamiseksi tai tavoitetason nostamiseksi direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan 4 kohdassa säädettyjä oikeudellisia velvoitteita pidemmälle.

Ympäristövahinkojen korjaamiseen tai luontotyyppien ja ekosysteemien ennallistamiseen tehtävien investointien osalta tukikelpoisia ovat korjaamis- tai ennallistamistöistä aiheutuneet kustannukset, joista on vähennetty maa-alueen tai kiinteistön arvon nousu.

Riippumattoman ja pätevän asiantuntijan on tehtävä korjaamisesta tai ennallistamisesta johtuvaa maa-alueen tai kiinteistön arvon nousua koskevat arvioinnit.

Biologisen monimuotoisuuden suojeluun tai palauttamiseen sekä luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamiseen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi tehtävien investointien osalta tukikelpoisia ovat niiden töiden kokonaiskustannukset, joilla edistetään biologisen monimuotoisuuden suojelua tai palauttamista tai luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamista ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään:

100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun kyseessä ovat investoinnit ympäristövahinkojen korjaamiseen tai luontotyyppien ja ekosysteemien ennallistamiseen;

70 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun kyseessä ovat investoinnit biologisen monimuotoisuuden suojeluun tai palauttamiseen sekä luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi.

10.

Biologisen monimuotoisuuden suojeluun tai palauttamiseen sekä luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamiseen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi tehtävien investointien tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä pienille yrityksille myönnettävän tuen osalta ja 10 prosenttiyksikköä keskisuurille yrityksille myönnettävän tuen osalta.

46 artikla

Investointituki energiatehokkaaseen kaukolämmitykseen ja/tai -jäähdytykseen

Investointituki, jota myönnetään energiatehokkaiden kaukolämmitys- ja/tai -jäähdytysjärjestelmien rakentamiseen, laajentamiseen tai parantamiseen, mikä sisältää lämmön tai jäähdytyksen tuotantolaitosten ja/tai termisten varastointiratkaisujen ja/tai jakeluverkon rakentamisen, laajentamisen tai parantamisen, on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukea saa myöntää ainoastaan sellaisten kaukolämmitys- ja/tai -jäähdytysjärjestelmien rakentamiseen, laajentamiseen tai parantamiseen, jotka ovat tai joista on määrä tulla direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 alakohdassa määritellyllä tavalla energiatehokkaita. Jos järjestelmästä ei vielä tule täysin energiatehokasta tuettujen jakeluverkon töiden tuloksena, energiatehokkaan kaukolämmitys- ja/tai -jäähdytysjärjestelmän määritelmän edellytysten täyttämiseksi tarvittavat tuen kohteena olevien lämmön ja/tai jäähdytyksen tuotantolaitosten lisäparannukset on aloitettava kolmen vuoden kuluessa jakeluverkon tuettujen töiden aloittamisesta.

Tukea voidaan myöntää uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiantuotantoon, mukaan lukien direktiivin (EU) 2018/2001 liitteen VII mukaiset lämpöpumput, hukkalämpöön perustuvaan tuotantoon tai tehokkaaseen yhteistuotantoon sekä lämpövarastoratkaisuihin. Tuki jätteeseen perustuvalle energiantuotannolle voi kohdistua tuotantoon, joka perustuu joko uusiutuvien energialähteiden määritelmän mukaiseen jätteeseen tai jätteeseen, jota käytetään tehokkaan yhteistuotannon määritelmän mukaisissa laitoksissa. Syöttöpolttoaineena käytettävä jäte ei saa olla sellaista, että se on ristiriidassa direktiivin 2008/98/EY 4 artiklan 1 kohdassa määritellyn jätehierarkiaperiaatteen kanssa.

Tukea ei saa myöntää fossiilisiin polttoaineisiin, paitsi maakaasuun, perustuvien tuotantolaitosten rakentamiseen tai parantamiseen. Maakaasuun perustuvien tuotantolaitosten rakentamiseen tai parantamiseen voidaan myöntää tukea vain, jos vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteiden noudattaminen varmistetaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä 1 olevan 4.30 kohdan mukaisesti.

Tukea fossiilisten polttoaineiden pohjalta tuotettua lämpöä ja jäähdytystä siirtävien varastointi- ja jakeluverkkojen parantamiseen voidaan myöntää ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

jakeluverkko soveltuu tai tulee soveltuvaksi uusiutuvista energialähteistä ja/tai hukkalämmöstä tuotetun lämmityksen tai jäähdytyksen siirtämiseen;

parantaminen ei lisää energiantuotantoa fossiilisista polttoaineista maakaasua lukuun ottamatta. Jos maakaasusta tuotetun lämmön ja jäähdytyksen varastointijärjestelmää tai jakeluverkkoa parannetaan ja siltä osin kuin parantaminen lisää energian tuotantoa maakaasusta, kyseisten tuotantolaitosten on oltava linjassa vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteiden kanssa komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteessä 1 olevan 4.31 kohdan mukaisesti.

Tukikelpoisia ovat investointikustannukset, jotka liittyvät energiatehokkaan kaukolämmitys- ja/tai -jäähdytysjärjestelmän rakentamiseen tai parantamiseen.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta.

Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 15 prosenttiyksikköä, kun on kyse investoinneista, joissa käytetään ainoastaan uusiutuvia energialähteitä, hukkalämpöä tai näiden kahden yhdistelmää, uusiutuva yhteistuotanto mukaan luettuna.

Vaihtoehtoisesti 7 kohdassa säädetylle tuen enimmäisintensiteetti voi olla 100 prosenttia rahoitusvajeesta. Tuki on rajoitettava vähimmäismäärään, joka tarvitaan tuetun hankkeen tai toiminnan toteuttamiseksi. Tämä edellytys täyttyy, jos tuki vastaa 2 artiklan 118 alakohdassa määriteltyä rahoitusvajetta. Yksityiskohtaista arviota ylimääräisistä nettokustannuksista ei edellytetä, jos tukimäärät määritetään tarjouskilpailumenettelyllä, koska tarjouskilpailu antaa luotettavan arvion mahdollisten tuensaajien tarvitsemasta tuen vähimmäismäärästä.

47 artikla

Investointituki resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen siirtymisen tukemiseen

Resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukea voidaan myöntää seuraavan tyyppisiin investointeihin:

investoinnit, joilla parannetaan resurssitehokkuutta toisella tai molemmilla seuraavista vaihtoehdoista:

tietyn tuotantomäärän tuotannossa käytettyjen resurssien nettovähennys verrattuna tuensaajan jo käyttämään tuotantoprosessiin tai 7 kohdassa lueteltuihin vaihtoehtoisiin hankkeisiin tai toimintoihin. Kulutettuihin resursseihin on sisällytettävä kaikki kulutetut aineelliset resurssit, lukuun ottamatta energiaa, ja vähennys on määritettävä mittaamalla tai arvioimalla kulutus ennen tukitoimenpiteen toteuttamista ja sen jälkeen ottaen huomioon mahdolliset ulkoisten olosuhteiden muutokset, jotka voivat vaikuttaa resurssien kulutukseen;

ii)

primaariraaka-aineiden tai -tuotantopanosten korvaaminen uusioraaka-aineilla tai -tuotantopanoksilla (uudelleenkäytetyillä tai talteenotetuilla, myös kierrätetyillä) raaka-aineilla tai tuotantopanoksilla;

investoinnit tuensaajan tuottaman jätteen ehkäisemiseen ja vähentämiseen, uudelleenkäyttöön valmisteluun, puhdistamiseen ja kierrätykseen tai investoinnit kolmansien osapuolten tuottaman jätteen uudelleenkäyttöön valmisteluun, puhdistamiseen ja kierrätykseen, jos tällainen jäte muutoin jäisi käyttämättä tai loppukäsiteltäisiin tai käsiteltäisiin direktiivin 2008/98/EY 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa jätehierarkian ensisijaisuusjärjestyksessä alemmalla tasolla tai vähemmän resurssitehokkaalla tavalla tai johtaisi heikompilaatuiseen kierrätystulokseen;

investoinnit tuensaajan tai kolmansien osapuolten tuottamien sellaisten muiden tuotteiden, materiaalien tai aineiden keräämiseen, lajitteluun, puhdistamiseen, esikäsittelyyn ja käsittelyyn, jotka muutoin jäisivät käyttämättä tai käytettäisiin vähemmän resurssitehokkaasti;

investoinnit jätteen erilliskeräykseen ja lajitteluun uudelleenkäyttöön valmistelua tai kierrätystä varten.

Energian tuottamiseksi suoritettavaan jätteen loppukäsittelyyn tai hyödyntämiseen tarkoitettua tukea ei vapauteta tämän artiklan nojalla perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta.

Tuki ei saa vapauttaa jätettä tuottavia yrityksiä kustannuksista tai velvoitteista, jotka liittyvät niiden vastuulla olevan jätteen käsittelyyn unionin tai kansallisen lainsäädännön, mukaan lukien laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien nojalla, eikä kustannuksista, joita olisi pidettävä yrityksen tavanomaisina kustannuksina.

Tuki ei saa kannustaa jätteen tuottamiseen tai resurssien käytön lisäämiseen.

Investointeja, jotka liittyvät koko unionissa jo kannattavaa vakiintunutta kaupallista käytäntöä oleviin teknologioihin ei vapauteta tämän artiklan nojalla perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta.

Tukikelpoisia ovat ylimääräiset investointikustannukset, jotka määritetään vertaamalla hankkeen kokonaisinvestointikustannuksia kustannuksiin vähemmän ympäristöystävällisestä hankkeesta tai toiminnasta, jonka on oltava jokin seuraavista:

vaihtoehtoinen skenaario koostuen vertailukelpoisesta investoinnista, joka uskottavasti tehtäisiin uuteen tai olemassa olevaan tuotantoprosessiin ilman tukea ja jolla ei saavutettaisi samaa resurssitehokkuuden tasoa;

vaihtoehtoinen skenaario koostuen jätteen käsittelystä toteuttamalla käsittelytoimia, jotka sijoittuvat alemmalle tasolle direktiivin 2008/98/EY 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa jätehierarkian ensisijaisuusjärjestyksessä, tai jätteen, muiden tuotteiden, materiaalien tai aineiden käsittelystä vähemmän resurssitehokkaalla tavalla;

vaihtoehtoinen skenaario koostuen vertailukelpoisesta investoinnista perinteiseen tuotantoprosessiin, jossa käytetään primaariraaka-ainetta tai -syötettä, jos tuloksena oleva sekundaarinen (uudelleenkäytetty tai talteenotettu) tuote on teknisesti ja taloudellisesti korvattavissa primaarituotteella.

Kaikissa ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa luetelluissa tilanteissa vaihtoehtoisen skenaarion on vastattava investointia, jolla on verrattavissa oleva tuotoskapasiteetti ja elinkaari ja joka on jo voimassa olevien unionin normien mukainen. Vaihtoehtoisen skenaarion on oltava uskottava, kun otetaan huomioon oikeudelliset vaatimukset, markkinaolosuhteet ja kannustimet.

Jos investointi koostuu lisäkomponentin asentamisesta jo olemassa olevaan laitokseen, ja komponentille ei ole vähemmän ympäristöystävällistä vastinetta, tai jos tuen hakija voi osoittaa, että investointia ei toteutettaisi ilman tukea, tukikelpoisia ovat investointikustannukset kokonaisuudessaan.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta.

▼B

▼M6

10.

48 artikla

Investointituki energiainfrastruktuurille

Investointituki energiainfrastruktuurin rakentamiseen tai parantamiseen on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukea energiainfrastruktuurille, johon energian sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön mukaisesti sovelletaan osittain tai kokonaan kolmannen osapuolen pääsyä tai tariffisääntelyä koskevaa poikkeusta, ei vapauteta tämän artiklan nojalla perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta.

Tämä artikla ei vapauta ilmoitusvaatimuksesta sähkön ja kaasun varastointihankkeisiin tehtäviin investointeihin tarkoitettua tukea.

Tuki kaasuinfrastruktuurille vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta vain, jos kyseinen infrastruktuuri on tarkoitettu vetyä ja/tai uusiutuvia kaasuja varten tai sitä käytetään yli 50-prosenttisesti vedyn ja uusiutuvien kaasujen siirtoon.

Tukikelpoisia ovat investointikustannukset kokonaisuudessaan.

Tuen enimmäisintensiteetti voi olla 100 prosenttia rahoitusvajeesta. Tuki on rajoitettava vähimmäismäärään, joka tarvitaan tuetun hankkeen tai toiminnan toteuttamiseksi. Tämä edellytys täyttyy, jos tuki vastaa 2 artiklan 118 alakohdassa määriteltyä rahoitusvajetta. Yksityiskohtaista arviota ylimääräisistä nettokustannuksista ei edellytetä, jos tukimäärät määritetään tarjouskilpailumenettelyllä, koska tarjouskilpailu antaa luotettavan arvion mahdollisten tuensaajien vaatimasta tuen vähimmäismäärästä.

49 artikla

Tuki ympäristönsuojelua ja energiakysymyksiä koskeviin tutkimuksiin ja konsulttipalveluihin

Tuki tutkimuksiin tai konsulttipalveluihin, mukaan lukien energiakatselmukset, jotka liittyvät suoraan tämän jakson nojalla tukikelpoisiin investointeihin, on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Jos koko tutkimus tai konsulttipalvelu koskee tämän jakson nojalla tukikelpoisia investointeja, tukikelpoisia ovat tutkimus- tai konsulttipalvelukustannukset. Jos vain osa tutkimuksesta tai konsulttipalvelusta koskee tämän jakson nojalla tukikelpoisia investointeja, tukikelpoisia ovat niistä tutkimus- tai konsulttipalvelun osista aiheutuneet kustannukset, jotka liittyvät kyseisiin investointeihin.

2 a.

Tukea voidaan myöntää riippumatta siitä, seuraako tutkimuksen tai konsulttipalvelun tulosten perusteella investointi, joka on tämän jakson nojalla tukikelpoinen.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienten yritysten lukuun toteutettavista tutkimuksista tai konsulttipalveluista, ja 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurten yritysten lukuun toteutettavista tutkimuksista tai konsulttipalveluista.

Tukea ei saa myöntää direktiivin 2012/27/EU noudattamiseksi toteutettaviin energiakatselmuksiin, jollei kyse ole energiakatselmuksesta, joka tehdään kyseisen direktiivin nojalla pakollisen energiakatselmuksen lisäksi.

▼B

8 JAKSO

Tuki tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi

50 artikla

Tukiohjelmat tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi

Tukiohjelmat maanjäristysten, lumivyöryjen, maanvyöryjen, tulvien, pyörremyrskyjen, hurrikaanien, tulivuorenpurkausten ja luonnollisesti syttyneiden metsä- tai maastopalojen aiheuttaman vahingon korvaamiseksi ovat perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukea saa myöntää, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat virallisesti tunnustaneet, että tapahtuma on luonteeltaan luonnonmullistus; ja

luonnonmullistuksen ja yrityksen kärsimien vahinkojen välillä on suora syy-seuraussuhde.

Tukiohjelmat, jotka liittyvät tiettyyn luonnonmullistukseen, on otettava käyttöön kolmen vuoden kuluessa tapahtumasta. Tällaisten ohjelmien perusteella myönnettävä tuki on myönnettävä neljän vuoden kuluessa tapahtumasta.

Sellaisesta vahingosta aiheutuvat kustannukset, joka on suoraan seurausta luonnonmullistuksesta toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tunnustaman riippumattoman asiantuntijan tai vakuutusyhtiön arvion mukaan, ovat tukikelpoisia kustannuksia. Tällaisiin vahinkoihin voidaan lukea omaisuudelle kuten kiinteistöille, laitteille, koneille tai varastoille aiheutuneet aineelliset vahingot ja tulojen menetys, joka johtuu toiminnan keskeyttämisestä kokonaan tai osittain enintään kuuden kuukauden ajaksi luonnonmullistuksen tapahtumisesta. Aineellisten vahinkojen laskennan on perustuttava korjauskustannuksiin tai kyseisen omaisuuserän taloudelliseen arvoon ennen luonnonmullistusta. Ne eivät saa ylittää korjauskustannuksia tai luonnonmullistuksen aiheuttamaa markkina-arvon laskua, toisin sanoen omaisuudella välittömästi ennen luonnonmullistuksen tapahtumista olleen arvon ja välittömästi sen jälkeen olevan arvon välistä eroa. Tulojen menetys on laskettava yrityksen tilinpäätöstietojen perusteella (tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT), poistot ja työvoimakustannukset, jotka liittyvät ainoastaan luonnonmullistuksesta kärsineeseen toimipaikkaan) vertaamalla luonnonmullistuksen jälkeisten kuuden kuukauden tilinpäätöstietoja sitä edeltäneistä viidestä vuodesta valittujen kolmen vuoden keskiarvoon (jättämällä pois parhaimman ja heikoimman taloudellisen tuloksen antavat vuodet) laskettuna samalle kuuden kuukauden ajanjaksolle vuodesta. Vahinko on laskettava erikseen kullekin yksittäiselle tuensaajalle.

Tuki ja muut maksut, joita on saatu vahingon korvaamiseksi, mukaan lukien vakuutussopimusten perusteella saadut maksut, eivät voi olla yli 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

9 JAKSO

Sosiaalinen kuljetustuki syrjäisten alueiden asukkaiden hyväksi

51 artikla

Sosiaalinen kuljetustuki syrjäisten alueiden asukkaiden hyväksi

Matkustajalento- ja -meriliikenteelle myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Koko tuen on hyödytettävä loppukuluttajia, joiden vakinainen asuinpaikka sijaitsee syrjäisellä alueella.

Tuki on myönnettävä matkustajaliikenteelle reitillä, joka yhdistää syrjäisellä alueella sijaitsevan lentoaseman tai sataman toiseen lentoasemaan tai satamaan Euroopan talousalueella.

Tukea myönnettäessä ei saa harjoittaa syrjintää, joka perustuu liikenteenharjoittajan henkilöllisyyteen tai palvelun tyyppiin, eikä siihen saa liittyä rajoituksia, jotka koskevat tarkkaa reittiä kyseiselle syrjäiselle alueelle tai siltä pois.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat meno-paluulipun hinta syrjäiseltä alueelta tai syrjäiselle alueelle, mukaan lukien kaikki verot ja maksut, jotka liikenteenharjoittaja veloittaa kuluttajalta.

Tuki-intensiteetti voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

10 JAKSO

Tuki laajakaistainfrastruktuureille

▼M6

52 artikla

Tuki kiinteille laajakaistaverkoille

Tuki kiinteän laajakaistaverkon käyttöönottoon on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta, jos se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat kaikki kiinteän laajakaistaverkon rakentamisesta, ylläpidosta ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Tuen enimmäismäärä hanketta kohden vahvistetaan kilpailuun perustuvalla valintamenettelyllä 6 kohdan a alakohdan mukaisesti. Jos investointi toteutetaan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti ilman kilpailuun perustuvaa valintamenettelyä, tuen määrä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin tavanomaisen liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella ja varmistettava jälkikäteen takaisinperintämenettelyllä. Jotta ennusteita voitaisiin pitää kohtuullisina, on otettava huomioon kaikki investoinnin taloudellisen elinkaaren aikana oletettavasti syntyvät kustannukset ja tulot.

Tukikelpoisia ovat seuraavan tyyppiset vaihtoehtoiset investoinnit:

kiinteän laajakaistaverkon käyttöönotto kotitalouksien ja sosioekonomisten vaikuttajien yhdistämiseksi alueilla, joilla ei ole tai joille ei merkityksellisen aikahorisontin puitteissa uskottavasti ole suunnitteilla siirtonopeudeltaan verkosta käyttäjälle ruuhka-aikaolosuhteissa vähintään 100 Mbit/s (kynnysarvo) verkkoa. Tämä on todennettava kartoituksella ja julkisella kuulemisella 4 kohdan mukaisesti;

kiinteän laajakaistaverkon käyttöönotto sosioekonomisten vaikuttajien yhdistämiseksi alueilla, joilla on tai joille on merkityksellisen aikahorisontin puitteissa uskottavasti suunnitteilla vain yksi siirtonopeudeltaan verkosta käyttäjälle ruuhka-aikaolosuhteissa vähintään 100 Mbit/s mutta alle 300 Mbit/s (kynnysarvo) verkko. Tämä on varmistettava kartoituksella ja julkisella kuulemisella 5 kohdan mukaisesti.

Alueet, joilla on vähintään yksi ruuhka-aikaolosuhteissa vähintään 1 Gbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle päivitettävissä oleva verkko, eivät ole tukikelpoisia 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisissa interventioissa. Verkon katsotaan olevan päivitettävissä vähintään 1 Gbit/s nopeuteen ruuhka-aikaolosuhteissa verkosta käyttäjälle, jos tähän siirtonopeuteen päästään vähäisin investoinnein, kuten aktiivisten laitteiden päivityksin, ilman merkittäviä investointeja laajakaistainfrastruktuuriin.

Edellä olevan 3 kohdan tarkoituksiin toteutettavan kartoituksen ja julkisen kuulemisen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

kartoituksessa on yksilöitävä maantieteelliset kohdealueet, jotka valtion intervention on tarkoitus kattaa, ja siinä on otettava huomioon kaikki olemassa olevat kiinteät laajakaistaverkot. Kartoitus on tehtävä:

kiinteiden johdinverkkojen osalta osoitetasolla tavoitettavien kiinteistöjen perusteella;

ii)

kiinteiden langattomien liityntäverkkojen osalta osoitetasolla tavoitettavien kiinteistöjen perusteella tai enintään 100 x 100 metrin suuruisten ruutujen perusteella.

Kun otetaan samanaikaisesti käyttöön liityntäverkko ja liityntäverkon toiminnan kannalta välttämätön pienimuotoinen liitännäinen runkoliityntäverkko, runkoliityntäverkkojen kartoitusta ei tarvita.

Kaikki kohdealueiden kartoittamiseen käytetyn menetelmän osatekijät ja perustana olleet tekniset kriteerit on asetettava julkisesti saataville. Kartoitus on aina varmistettava julkisella kuulemisella.

toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava julkinen kuuleminen julkaisemalla suunnitellun valtion intervention keskeiset ominaisuudet ja luettelo a alakohdan mukaisesti kartoituksessa yksilöidyistä maantieteellisistä kohdealueista. Tiedot on asetettava saataville julkisella verkkosivustolla alueellisella ja kansallisella tasolla. Julkisessa kuulemisessa on pyydettävä asiasta kiinnostuneita kommentoimaan suunniteltua valtion interventiota ja toimittamaan perustellut a alakohdan mukaiset tiedot kohdealueilla jo olevista tai merkityksellisen aikahorisontin puitteissa uskottavasti suunnitteilla olevista verkoistaan, jotka tarjoavat 3 kohdassa esitettyjen kynnysarvojen mukaisia siirtonopeuksia. Julkisen kuulemisen on kestettävä vähintään 30 päivää.

Interventiolla on saatava aikaan merkittävä parannus (tasonnosto) verrattuna verkkoihin, jotka ovat olemassa tai joiden käyttöönotto on uskottavasti suunnitteilla merkityksellisen aikahorisontin puitteissa 5 kohdan mukaisesti toteutetun kartoituksen ja julkisen kuulemisen perusteella. Uskottavasti suunnitteilla olevat verkot on tasonnostoa arvioitaessa otettava huomioon vain, jos ne yksinään tarjoaisivat kohdealueilla merkityksellisen aikahorisontin puitteissa vastaavan suorituskyvyn kuin suunniteltu valtiorahoitteinen verkko. Tasonnosto tapahtuu, jos tuki-intervention tuloksena tehdään merkittävä uusi investointi laajakaistaverkkoon ja tuettu verkko tuo merkityksellisen aikahorisontin puitteissa markkinoille merkittäviä uusia valmiuksia laajakaistapalvelujen saatavuuden, kapasiteetin, siirtonopeuksien ja kilpailun osalta verrattuna olemassa oleviin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin verkkoihin. Interventiossa yli 70 prosenttia investoinneista on suunnattava laajakaistainfrastruktuuriin. Kaikissa 3 kohdan mukaan tukikelpoisissa interventioissa on joka tapauksessa saatava aikaan ainakin seuraavat parannukset:

3 kohdan a alakohdan mukaisissa interventioissa valtiorahoitteisen verkon on vähintään kolminkertaistettava siirtonopeus verkosta käyttäjälle nykyisiin verkkoihin verrattuna (tavoitearvo);

3 kohdan b alakohdan mukaisissa interventioissa valtiorahoitteisen verkon on vähintään kolminkertaistettava siirtonopeus verkosta käyttäjälle nykyisiin verkkoihin verrattuna ja kyettävä ruuhka-aikaolosuhteissa vähintään 1 Gbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle (tavoitearvo).

Tuki on myönnettävä seuraavasti:

tuki on kohdennettava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä kilpailuun perustuvalla valintamenettelyllä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen periaatteiden mukaisesti ja teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen ja perustuen taloudellisesti edullisimpaan tarjoukseen;

kun tuki myönnetään ilman kilpailullista valintamenettelyä viranomaiselle kiinteän laajakaistaverkon käyttöönottamiseksi ja ylläpitämiseksi suoraan tai sisäisen yksikön välityksellä, viranomainen tai sisäinen yksikkö saa tarjota tuetun verkon avulla ainoastaan tukkutason palveluja. Mahdolliset kolmansille osapuolille verkon rakentamiseen tai ylläpitämiseen myönnettävät toimiluvat tai vastaavat on kohdennettava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä kilpailuun perustuvalla valintamenettelyllä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen periaatteiden mukaisesti ja teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen ja perustuen taloudellisesti edullisimpaan tarjoukseen.

Tuetun verkon on tarjottava 2 artiklan 139 alakohdassa määriteltyjä tukkutason käyttöoikeuksia tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin. Poikkeuksena 3 kohdan a alakohdan nojalla tukikelpoisissa interventioissa voidaan tarjota fyysisen eriyttämisen sijaan virtuaalista eriyttämistä, jos kansallinen sääntelyviranomainen tai muu toimivaltainen viranomainen on etukäteen hyväksynyt virtuaalisesta eriyttämisestä koostuvan käyttöoikeustuotteen. Aktiivinen tukkutason käyttöoikeus on myönnettävä vähintään kymmeneksi vuodeksi verkon toiminnan alkamisesta, ja laajakaistainfrastruktuurin tukkutason käyttöoikeus on myönnettävä kyseisten verkkoelementtien koko elinkaaren ajaksi. Virtuaaliseen eriyttämiseen perustuva käyttöoikeus on myönnettävä ajanjaksoksi, joka vastaa sen infrastruktuurin elinkaarta, jonka korvaajana virtuaalinen eriyttäminen toimii. Samoja käyttöoikeutta koskevia ehtoja on sovellettava koko verkkoon, mukaan lukien verkon osat, joissa on käytetty olemassa olevia infrastruktuureja. Käyttöoikeuksien myöntämistä koskevat velvoitteet on täytettävä riippumatta verkon omistuksessa, hallinnossa tai toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Verkon on tarjottava käyttöoikeus vähintään kolmelle käyttöoikeuden pyytäjälle ja asetettava vähintään 50 prosenttia kapasiteetista käyttöoikeuden pyytäjien saataville. Jotta tukkutason käyttöoikeuksia voitaisiin tosiasiallisesti hyödyntää ja käyttöoikeuksien saajat voisivat tarjota palvelujaan, tukkutason käyttöoikeus on myönnettävä myös sellaisiin verkon osiin, joita valtio ei ole rahoittanut tai joita tuensaaja ei ehkä ole ottanut käyttöön, esimerkiksi myöntämällä käyttöoikeudet aktiivisiin laitteisiin, vaikka rahoitusta olisi saatu vain laajakaistainfrastruktuuriin.

Tukkutason käyttöoikeushinnan on perustuttava johonkin seuraavista vertailuarvoista ja hinnoitteluperiaatteista:

jäsenvaltion vertailukelpoisilla ja kilpaillummilla alueilla vallitsevat keskimääräiset julkaistut tukkuhinnat;

kansallisen sääntelyviranomaisen kyseisille markkinoille ja palveluille jo vahvistamat tai hyväksymät säännellyt hinnat; tai

kustannussuuntautuneisuus tai alakohtaisen sääntelykehyksen mukaisesti määrätty laskentamenetelmä.

Kansallista sääntelyviranomaista on kuultava tukkutason käyttöoikeustuotteista, käyttöoikeuksien ehdoista ja edellytyksistä, mukaan lukien hinnat, sekä tämän artiklan soveltamiseen liittyvistä erimielisyyksistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen sääntelyviranomaisen sääntelyjärjestelmän mukaista toimivaltaa.

10.

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön seuranta- ja takaisinperintämenettely, jos hankkeelle myönnetyn tuen määrä ylittää 10 miljoonaa euroa.

11.

Jotta tuki pysyisi oikeasuhteisena eikä johtaisi ylikompensaatioon tai ristikkäistukeen ei-tuettaville toiminnoille, tuensaajan on eriytettävä valtiorahoitteisen verkon käyttöönottoon ja toimintaan käytettävien varojen kirjanpito muiden käytössään olevien varojen kirjanpidosta.

52 a artikla

Tuki 4G- ja 5G-matkaviestinverkoille

Tuki 4G- ja 5G-matkaviestinverkon käyttöönottoon on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta, jos se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat kaikki matkaviestinverkon passiivisten ja aktiivisten komponenttien rakentamisesta, ylläpidosta ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Tuen enimmäismäärä hanketta kohden vahvistetaan kilpailuun perustuvalla valintamenettelyllä 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Jos investointi toteutetaan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti ilman kilpailuun perustuvaa valintamenettelyä, tuen määrä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin tavanomaisen liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella ja varmistettava jälkikäteen takaisinperintämenettelyllä. Jotta ennusteita voitaisiin pitää kohtuullisina, on otettava huomioon kaikki investoinnin taloudellisen elinkaaren aikana oletettavasti syntyvät kustannukset ja tulot.

5G-matkaviestinverkon käyttöönoton on sijoituttava alueille, joilla ei ole tai joille ei merkityksellisen aikahorisontin puitteissa uskottavasti ole suunnitteilla 4G- tai 5G-verkkoja. 4G-matkaviestinverkon käyttöönoton on sijoituttava alueille, joilla ei ole tai joille ei merkityksellisen aikahorisontin puitteissa uskottavasti ole suunnitteilla 3G-, 4G- tai 5G-verkkoja. Näiden vaatimusten täyttyminen on varmistettava kartoituksella ja julkisella kuulemisella 4 kohdan mukaisesti.

Edellä 3 kohdan tarkoituksiin toteutettavan kartoituksen ja julkisen kuulemisen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

kartoituksessa on selkeästi yksilöitävä maantieteelliset kohdealueet, jotka valtion intervention avulla on tarkoitus kattaa, ja siinä on otettava huomioon kaikki olemassa olevat matkaviestinverkot. Kartoitus on tehtävä enintään 100 x 100 metrin ruutujen perusteella. Kaikki kohdealueiden kartoittamiseen käytetyn menetelmän osatekijät ja perustana olleet tekniset kriteerit on asetettava julkisesti saataville. Kartoitus on aina varmistettava julkisella kuulemisella.

Kun otetaan samanaikaisesti käyttöön liityntäverkko ja liityntäverkon toiminnan kannalta välttämätön pienimuotoisempi liitännäinen runkoliityntäverkko, erillistä runkoliityntäverkkojen kartoitusta ei edellytetä;

toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava julkinen kuuleminen julkaisemalla suunnitellun valtion intervention keskeiset ominaisuudet ja luettelo a alakohdan mukaisesti kartoituksessa yksilöidyistä maantieteellisistä kohdealueista. Tiedot on asetettava saataville julkisella verkkosivustolla alueellisella ja kansallisella tasolla. Julkisessa kuulemisessa on pyydettävä asiasta kiinnostuneita kommentoimaan suunniteltua julkista interventiota ja toimittamaan perustellut a alakohdan mukaiset tiedot kohdealueilla jo olevista tai merkityksellisen aikahorisontin puitteissa uskottavasti suunnitteilla olevista 3 kohdassa esitettyjen ominaispiirteiden mukaisista matkaviestinverkoistaan. Julkisen kuulemisen on kestettävä vähintään 30 päivää.

Tuettua infrastruktuuria ei oteta huomioon arvioitaessa, täyttävätkö matkaviestinverkko-operaattorit kattavuutta koskevat velvoitteet, jotka perustuvat 4G- ja 5G-taajuuksien käyttöoikeuksiin liitettyihin ehtoihin.

Interventiolla on saatava aikaan merkittävä parannus (tasonnosto) verrattuna matkaviestinverkkoihin, jotka ovat olemassa tai joiden käyttöönotto on uskottavasti suunnitteilla merkityksellisen aikahorisontin puitteissa 4 kohdan mukaisesti toteutetun kartoituksen ja julkisen kuulemisen perusteella. Uskottavasti suunnitteilla olevat verkot on tasonnostoa arvioitaessa otettava huomioon vain, jos ne yksinään tarjoaisivat kohdealueilla merkityksellisen aikahorisontin puitteissa vastaavan suorituskyvyn kuin suunniteltu valtiorahoitteinen verkko. Tasonnosto tapahtuu, jos tuki-intervention tuloksena tehdään merkittävä uusi investointi matkaviestinverkkoon ja tuettu verkko tuo merkityksellisen aikahorisontin puitteissa markkinoille merkittäviä uusia valmiuksia matkaviestintäpalvelujen saatavuuden, kapasiteetin, siirtonopeuksien ja kilpailun osalta verrattuna olemassa oleviin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin verkkoihin. Interventiossa yli 50 prosenttia investoinneista on suunnattava laajakaistainfrastruktuuriin.

Tuki on myönnettävä seuraavasti:

kun tuki myönnetään ilman kilpailullista valintamenettelyä viranomaiselle matkaviestinverkon käyttöönottamiseksi ja ylläpitämiseksi suoraan tai sisäisen yksikön välityksellä, viranomainen tai sisäinen yksikkö saa tarjota tuetun verkon avulla ainoastaan tukkutason palveluja. Mahdolliset kolmansille osapuolille verkon rakentamiseen tai ylläpitämiseen myönnettävät toimiluvat tai vastaavat on kohdennettava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä kilpailuun perustuvalla valintamenettelyllä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen periaatteiden mukaisesti ja teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen ja perustuen taloudellisesti edullisimpaan tarjoukseen.

Tuetun verkon toiminnassa on tarjottava 2 artiklan 139 alakohdassa määriteltyjä tukkutason käyttöoikeuksia tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin. Aktiivinen tukkutason käyttöoikeus on myönnettävä vähintään kymmeneksi vuodeksi verkon toiminnan alkamisesta, ja laajakaistainfrastruktuurin tukkutason käyttöoikeus on myönnettävä kyseisten verkkoelementtien koko elinkaaren ajaksi. Samoja käyttöoikeutta koskevia ehtoja on sovellettava koko verkkoon, mukaan lukien tällaisen verkon osat, joissa on käytetty olemassa olevia infrastruktuureja. Käyttöoikeuksien myöntämistä koskevat velvoitteet on täytettävä riippumatta verkon omistuksessa, hallinnossa tai toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Jotta tukkutason käyttöoikeuksia voitaisiin tosiasiallisesti hyödyntää ja käyttöoikeuksien saajat voisivat tarjota palvelujaan, tukkutason käyttöoikeus on myönnettävä myös sellaisiin verkon osiin, joita valtio ei ole rahoittanut tai joita tuensaaja ei ehkä ole ottanut käyttöön, esimerkiksi myöntämällä käyttöoikeudet aktiivisiin laitteisiin, vaikka rahoitusta olisi saatu vain laajakaistainfrastruktuuriin.

Tukkutason käyttöoikeushinnan on perustuttava johonkin seuraavista vertailuarvoista ja hinnoitteluperiaatteista:

jäsenvaltion vertailukelpoisilla ja kilpaillummilla alueilla vallitsevat keskimääräiset julkaistut tukkuhinnat;

kansallisen sääntelyviranomaisen kyseisille markkinoille ja palveluille jo vahvistamat tai hyväksymät säännellyt hinnat;

kustannussuuntautuneisuus tai alakohtaisen sääntelykehyksen mukaisesti määrätty laskentamenetelmä.

Kansallista sääntelyviranomaista on kuultava tukkutason käyttöoikeustuotteista, käyttöoikeuksien ehdoista ja edellytyksistä, myös hinnoista, sekä tämän artiklan soveltamiseen liittyvistä erimielisyyksistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen sääntelyviranomaisen sääntelyjärjestelmän mukaista toimivaltaa.

10.

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön seuranta- ja takaisinperintämenettely, jos hankkeelle myönnetyn tuen määrä ylittää 10 miljoonaa euroa.

11.

Valtiorahoitteisen 4G- tai 5G-matkaviestinverkon käyttö kiinteiden langattomien liityntäpalvelujen tarjoamiseen on sallittua vain alueilla, joilla ei ole tai joille ei merkityksellisen aikahorisontin puitteissa uskottavasti ole suunnitteilla siirtonopeudeltaan verkosta käyttäjälle ruuhka-aikaolosuhteissa vähintään 100 Mbit/s verkkoa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

kartoituksessa ja julkisessa kuulemisessa otetaan huomioon olemassa olevat tai uskottavasti suunnitteilla olevat kiinteät laajakaistaverkot, jotka on määritetty 52 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

tuettu 4G- tai 5G-teknologiaan perustuva kiinteä langaton liityntäverkko vähintään kolminkertaistaa siirtonopeuden verkosta käyttäjälle nykyisiin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin verkkoihin verrattuna (tavoitearvo) 52 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

12.

▼M4

52 b artikla

Tuki yhteistä etua koskeville hankkeille Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvän infrastruktuurin alalla

Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvän infrastruktuurin alalla yhteistä etua koskeville hankkeille, joita rahoitetaan asetuksen (EU) 2021/1153 nojalla tai jotka ovat saaneet huippuosaamismerkin kyseisen asetuksen nojalla, myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Hankkeiden on täytettävä kaikki 3 kohdassa säädetyt yleiset sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset. Lisäksi niiden on kuuluttava yhteen 4 kohdassa säädettyyn tukikelpoisten hankkeiden luokkaan ja täytettävä kaikki kyseisessä kohdassa säädetyt asianomaista luokkaa koskevat erityiset sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset. Edellä 1 kohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvat ainoastaan hankkeet, joissa viitataan yksinomaan 4 kohdassa kunkin asiaankuuluvan luokan osalta määriteltyihin osatekijöihin ja yksiköihin.

Yleiset kumulatiiviset soveltuvuusedellytykset ovat seuraavat:

Tuensaajan on rahoitettava vähintään 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista omilla varoillaan tai ulkopuolisella rahoituksella, joka ei sisällä julkista tukea. Jos tuensaajan 25 prosentin rahoitusosuus tarjotaan ulkoisena rahoituksena investointijärjestelyllä, jossa yhdistyy eri rahoituslähteitä, edellisessä virkkeessä esitetty edellytys, jonka mukaan ulkoiseen rahoitukseen ei saa sisältyä julkista tukea, korvataan edellytyksellä, jonka mukaan järjestelyssä on oltava vähintään 30 prosenttia yksityisiä investointeja.

Tukikelpoisia ovat ainoastaan kustannukset, jotka ovat asetuksen (EU) 2021/1153 mukaisia tukikelpoisia investointikustannuksia infrastruktuurin käyttöönottoa varten.

Hanke on valittava asetuksen (EU) 2021/1153 mukaisesti jollakin seuraavista tavoista:

valinnan suorittaa komission nimittämä riippumaton rahoituksen välittäjä yhteisesti sovittujen investointisuuntaviivojen perusteella;

ii)

valinnan suorittaa komissio tarjouskilpailumenettelyssä selkein, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein;

iii)

valinnan suorittavat komission nimittämät riippumattomat asiantuntijat;

Hankkeen on mahdollistettava yhteydet, jotka ylittävät voimassa oleviin lakisääteisiin velvollisuuksiin liittyvät vaatimukset, kuten taajuuksien käyttöoikeuksiin liitetyt vaatimukset;

Hankkeessa on varmistettava kolmansille osapuolille avoimet tukkutason käyttöoikeudet, mukaan lukien toimintojen eriyttäminen, tasapuolisin, kohtuullisin ja asianmukaisin ehdoin tapauksen mukaan 52 artiklan 7 ja 8 kohdan tai 52 a artiklan 8 ja 9 kohdan mukaisesti.

Tukikelpoisten hankkeiden luokat ja niihin sovellettavat erityiset kumulatiiviset soveltuvuusedellytykset ovat seuraavat:

Investoinnit, jotka tehdään 5G-käytävän maiden rajat ylittävän osuuden käyttöönottoon asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 (TEN-T-käytävät) säädetyissä Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivoissa yksilöidyn liikenneväylän varrella ja jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset erityisedellytykset:

hankkeeseen sisältyy 5G-käytävän osuus, joka ylittää kahden tai useamman jäsenvaltion rajan tai ylittää vähintään yhden jäsenvaltion ja Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan rajan;

ii)

5G-käytävien jäsenvaltiossa sijaitsevien rajat ylittävien osuuksien kokonaispituus saa olla enintään 15 prosenttia niiden Euroopan laajuisen liikenteen ydinverkon 5G-käytävien kokonaispituudesta kyseisessä jäsenvaltiossa, joita eivät koske mitkään voimassa olevat oikeudelliset velvoitteet, kuten taajuuksien käyttöoikeuksiin liittyvät velvoitteet. Poikkeuksellisesti, jos jäsenvaltio tukee rajat ylittävien 5G-käytävien käyttöönottoa kattavassa Euroopan laajuisessa liikenneverkossaan, kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien 5G-käytävien maiden rajat ylittävien osuuksien kokonaispituus saa olla enintään 15 prosenttia niiden kattavan Euroopan laajuisen liikenneverkon 5G-käytävien kokonaispituudesta kyseisessä jäsenvaltiossa, joita eivät koske mitkään voimassa olevat oikeudelliset velvoitteet, kuten taajuuksien käyttöoikeuksiin liittyvät velvoitteet;

iii)

hankkeella varmistetaan verkotettuihin ja automatisoituihin liikennepalveluihin soveltuvaan 5G-matkaviestinverkkoon merkittävä uusi investointi, joka on suurempi kuin marginaaliset investoinnit, jotka liittyvät vain verkon aktiivisten elementtien päivittämiseen;

iv)

hankkeella tuetaan uuden passiivisen infrastruktuurin käyttöönottoa vain, jos olemassa olevaa passiivista infrastruktuuria ei voida käyttää uudelleen.

Investoinnit, jotka tehdään tiettyjä laskentakeskuksia, suurteholaskentakeskuksia ja datainfrastruktuureita yhteen liittävän ja Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen tavoitteita tukevan yleiseurooppalaisen terabittirunkoverkon maiden rajat ylittävän osuuden käyttöönottoon ja jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset erityisedellytykset:

hankkeessa otetaan käyttöön tai hankitaan yhteysresursseja, mukaan lukien peruuttamattomat käyttöoikeudet, pimeä kuitu tai laitteistot, sellaisen yleiseurooppalaisen runkoverkon maiden rajat ylittävän osuuden rakentamiseksi, joka tukee rajoittamattomalla päästä päähän ulottuvalla vähintään 1 Tbit/s siirtonopeudella vähintään kahden sellaisen laskentalaitteiston, suurteholaskentalaitteiston tai datainfrastruktuurin yhteenliittämistä, jotka: 1) ovat neuvoston asetuksen (EU) 2018/1488 ( 65 ) mukaisesti perustetun Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen isäntälaitoksia tai ovat tutkimusinfrastruktuureja ja muita laskenta- ja datainfrastruktuureja, jotka tukevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/695 ( 66 ) ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 723/2009 ( 67 ) vahvistettuja tutkimuksen lippulaivahankkeita ja missioita ja edistävät Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamista ja 2) sijaitsevat vähintään kahdessa jäsenvaltiossa tai vähintään yhdessä jäsenvaltiossa ja vähintään yhdessä Euroopan tutkimusalueen jäsenvaltiossa;

ii)

hankkeella varmistetaan runkoverkkoon merkittävä uusi investointi, joka on suurempi kuin marginaaliset investoinnit, jotka liittyvät esimerkiksi vain ohjelmistopäivityksiin tai lisensointiin;

iii)

yhteysresurssit hankitaan julkisena hankintana;

iv)

hankkeella tuetaan uuden passiivisen infrastruktuurin käyttöönottoa vain, jos olemassa olevaa passiivista infrastruktuuria ei voida käyttää uudelleen.

Investoinnit, jotka tehdään tiettyjen sosioekonomisten vaikuttajien pilvi-infrastruktuureita yhteen liittävän runkoverkon maiden rajat ylittävän osuuden käyttöönottoon ja jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset erityisedellytykset:

hankkeella liitetään yhteen sellaisten sosioekonomisten vaikuttajien pilvipalveluinfrastruktuureja, jotka ovat julkishallintoja tai julkisia tai yksityisiä yhteisöjä, joille on uskottu perussopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yleishyödyllisten palvelujen tai yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen tuottaminen;

ii)

hankkeeseen sisältyy uusien rajat ylittävien runkoverkkojen käyttöönoton rajat ylittävä osuus tai olemassa olevien verkkojen merkittävä päivitys, ja osuus 1) ylittää kahden tai useamman jäsenvaltion rajan tai 2) ylittää vähintään yhden jäsenvaltion ja vähintään yhden Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan rajan;

iii)

hanke kattaa vähintään kaksi i alakohdassa tarkoitettua tukikelpoista sosioekonomista vaikuttajaa, joista kukin toimii eri jäsenvaltiossa tai yhdessä jäsenvaltiossa ja yhdessä Euroopan talousalueen maassa;

iv)

hankkeella varmistetaan runkoverkkoon merkittävä uusi investointi, joka on suurempi kuin marginaaliset investoinnit, jotka liittyvät esimerkiksi vain ohjelmistopäivityksiin tai lisensointiin. Hankkeella on kyettävä tarjoamaan luotettavasti vähintään 10 Gbit/s kerrannaisten kokoluokkaa oleva symmetrinen siirtonopeus verkosta käyttäjälle ja käyttäjältä verkkoon;

hankkeella tuetaan uuden passiivisen infrastruktuurin käyttöönottoa vain, jos olemassa olevaa passiivista infrastruktuuria ei voida käyttää uudelleen.

Investoinnit, jotka tehdään merenalaisen kaapeliverkon käyttöönottoon ja jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset erityisedellytykset:

hankkeeseen sisältyy merenalaisen kaapeliverkon maiden rajat ylittävä osuus, joka 1) ylittää kahden tai useamman jäsenvaltion rajan tai 2) ylittää vähintään yhden jäsenvaltion ja Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan rajan. Vaihtoehtoisesti tukea saavan toimijan on varmistettava ainoastaan tukkutason palvelujen tarjonta, ja tuetun infrastruktuurin on parannettava Euroopan syrjäisimpien alueiden, merentakaisten alueiden tai saarialueiden yhteyksiä, myös vain yhden jäsenvaltion sisällä;

ii)

hanke ei saa koskea reittejä, joilla on jo vähintään kaksi olemassa olevaa tai uskottavasti suunnitteilla olevaa runkoinfrastruktuuria;

iii)

hankkeella varmistetaan merkittävä uusi investointi merenalaiseen kaapeliverkkoon ottamalla käyttöön uusi merenalainen kaapeli tai tekemällä liityntä olemassa olevaan merenalaiseen kaapeliin, puuttumalla varajärjestelmiin liittyviin ongelmiin ja tekemällä marginaalisia investointeja suurempia investointeja. Hankkeella on kyettävä tarjoamaan luotettavasti vähintään 1 Gbit/s symmetrinen siirtonopeus molempiin suuntiin;

iv)

hankkeella tuetaan uuden passiivisen infrastruktuurin käyttöönottoa vain, jos olemassa olevaa passiivista infrastruktuuria ei voida käyttää uudelleen.

▼M6

52 c artikla

Liityntäarvosetelit

Kuluttajille etätyöskentelyn, verkko-opiskelun ja koulutuspalvelujen käytön helpottamiseksi tai pk-yrityksille liityntäarvoseteliohjelman muodossa suunnattu tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta, jos se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Arvoseteliohjelman kesto saa olla enintään 3 vuotta. Loppukäyttäjien arvosetelit saavat olla voimassa enintään kaksi vuotta.

Seuraavat arvosetelien luokat ovat tukikelpoisia:

kuluttajille ja pk-yrityksille suunnatut arvosetelit uuden vähintään 30 Mbit/s siirtonopeutta verkosta käyttäjälle ruuhka-aikaolosuhteissa tarjoavan laajakaistapalvelun tilaamiseksi tai olemassa olevan tilauksen päivittämiseksi sellaiseksi edellyttäen, että kaikki sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat, jotka tarjoavat vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuksia verkosta käyttäjälle ruuhka-aikaolosuhteissa, voivat osallistua kyseiseen arvoseteliohjelmaan. Arvoseteleitä ei saa myöntää palveluntarjoajan vaihtamiseen toiseen palveluntarjoajaan, joka tarjoaa samoja jo nykyisen tilauksen perusteella saatavilla olevia siirtonopeuksia, eikä olemassa olevan vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuksia verkosta käyttäjälle ruuhka-aikaolosuhteissa tarjoavan tilauksen päivittämiseen;

pk-yrityksille suunnatut arvosetelit uuden vähintään 100 Mbit/s siirtonopeutta verkosta käyttäjälle ruuhka-aikaolosuhteissa tarjoavan laajakaistapalvelun tilaamiseksi tai olemassa olevan tilauksen päivittämiseksi sellaiseksi edellyttäen, että kaikki sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat, jotka tarjoavat vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuksia verkosta käyttäjälle ruuhka-aikaolosuhteissa, voivat osallistua kyseiseen arvoseteliohjelmaan. Arvoseteleitä ei saa myöntää palveluntarjoajan vaihtamiseen toiseen palveluntarjoajaan, joka tarjoaa samoja jo nykyisen tilauksen perusteella saatavilla olevia siirtonopeuksia, eikä olemassa olevan vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuksia verkosta käyttäjälle ruuhka-aikaolosuhteissa tarjoavan tilauksen päivittämiseen.

Arvosetelit saavat kattaa enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tukikelpoisia kustannuksia ovat kuukausimaksu, tavanomaiset asennuskustannukset ja kustannukset tarvittavista päätelaitteistoista, jotka loppukäyttäjät tarvitsevat voidakseen käyttää laajakaistapalveluja 3 kohdassa täsmennetyillä siirtonopeuksilla. Tukikelpoisia ovat myös kustannukset, joita aiheutuu rakennuksen sisäkaapeloinnista ja vähäisistä asennuksista loppukäyttäjän yksityisessä kiinteistössä tai loppukäyttäjän yksityisen kiinteistön välittömässä läheisyydessä olevassa julkisessa tilassa siinä määrin kuin ne ovat välttämättömiä ja liitännäisiä varsinaiselle palvelulle. Viranomaisten on maksettava arvoseteli suoraan loppukäyttäjille tai suoraan loppukäyttäjien valitsemalle palveluntarjoajalle.

Arvoseteleitä ei saa myöntää alueille, joilla ei ole 3 kohdassa tarkoitettuja tukikelpoisia palveluja tarjoavaa verkkoa. Jäsenvaltioiden on järjestettävä julkinen kuuleminen julkaisemalla tukiohjelman pääpiirteet ja maantieteellisten kohdealueiden luettelo julkisella verkkosivustolla alueellisella ja kansallisella tasolla. Julkisessa kuulemisessa on pyydettävä asiasta kiinnostuneita esittämään huomautuksensa toimenpide-ehdotuksesta ja toimittamaan perusteltua tietoa olemassa olevista verkoistaan, jotka pystyvät luotettavasti tarjoamaan 3 kohdassa määriteltyjä siirtonopeuksia. Julkisen kuulemisen on kestettävä vähintään 30 päivää.

Arvosetelien on oltava teknologianeutraaleja. Arvoseteliohjelmissa on varmistettava kaikkien mahdollisten palveluntarjoajien yhdenvertainen kohtelu ja tarjottava loppukäyttäjille mahdollisuus valita mahdollisimman laajasta valikoimasta palveluntarjoajia riippumatta käytetystä teknologiasta. Tätä varten jäsenvaltion on luotava verkkorekisteri kaikista tukikelpoisista palveluntarjoajista tai luotava vastaava vaihtoehtoinen menetelmä, jolla voidaan varmistaa valtion intervention avoimuus, läpinäkyvyys ja syrjimätön luonne. Loppukäyttäjillä on oltava mahdollisuus hakea rekisteristä tiedot kaikista yrityksistä, jotka pystyvät tarjoamaan tukikelpoisia palveluja. Kaikilla yrityksillä, jotka pystyvät tarjoamaan tukikelpoisia palveluja, on oikeus tulla pyynnöstä sisällytetyksi verkkorekisteriin tai jäsenvaltion valitseman mahdollisen vaihtoehtoisen tiedotusmenetelmän piiriin.

Markkinoiden vääristymisen minimoimiseksi jäsenvaltioiden on suoritettava markkinaselvitys, jossa yksilöidään alueella toimivat tukikelpoiset palveluntarjoajat ja kerätään tietoa niiden markkinaosuuksista, tukikelpoisten palvelujen käytöstä ja hinnoista. Tukea voidaan myöntää vain, jos markkinaselvityksessä todetaan, että arvoseteliohjelma on suunniteltu riittävän laajasti, jotta siitä ei koidu perusteetonta hyötyä rajalliselle määrälle palveluntarjoajia, ja että ohjelma ei lisää tiettyjen palveluntarjoajien (paikallista) markkinavoimaa.

Jos laajakaistapalvelujen tarjoaja on vertikaalisesti integroitunut ja sen vähittäismarkkinaosuus on yli 25 prosenttia, ollakseen tukikelpoinen sen on tarjottava avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin ehdoin vastaavilla tukkutason käyttöoikeusmarkkinoilla tukkutason käyttöoikeustuotteita, joiden perusteella mikä tahansa käyttöoikeuden hakija voi tarjota tukikelpoisia palveluja 3 kohdassa määritellyillä siirtonopeuksilla.

Tukkutason käyttöoikeushinnan on perustuttava johonkin seuraavista vertailuarvoista ja hinnoitteluperiaatteista:

jäsenvaltion vertailukelpoisilla ja kilpaillummilla alueilla vallitsevat keskimääräiset julkaistut tukkuhinnat;

kansallisen sääntelyviranomaisen kyseisille markkinoille ja palveluille jo vahvistamat tai hyväksymät säännellyt hinnat;

kustannussuuntautuneisuus tai alakohtaisen sääntelykehyksen mukaisesti määrätty laskentamenetelmä.

▼M6

52 d artikla

Tuki runkoliityntäverkoille

Runkoliityntäverkkojen käyttöönottoon myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat kaikki runkoliityntäverkon rakentamisesta, ylläpidosta ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Tuen enimmäismäärä hanketta kohden vahvistetaan kilpailuun perustuvalla valintamenettelyllä 6 kohdan a alakohdan mukaisesti. Jos investointi toteutetaan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti ilman kilpailuun perustuvaa valintamenettelyä, tuen määrä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin tavanomaisen liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella ja varmistettava jälkikäteen takaisinperintämenettelyllä. Jotta ennusteita voitaisiin pitää kohtuullisina, on otettava huomioon kaikki investoinnin taloudellisen elinkaaren aikana oletettavasti syntyvät kustannukset ja tulot.

Runkoliityntäverkkojen käyttöönoton on sijoituttava alueille, joilla ei ole tai joille ei merkityksellisen aikahorisontin puitteissa uskottavasti ole suunnitteilla valokuituun tai muuhun teknologiaan perustuvaa runkoliityntäverkkoa, jolla voidaan saavuttaa vastaava suoritustaso ja luotettavuus kuin valokuituverkolla. Tämä on varmistettava kartoituksella ja julkisella kuulemisella 4 kohdan mukaisesti.

Edellä 3 kohdan tarkoituksiin toteutettavan kartoituksen ja julkisen kuulemisen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

kartoituksessa on yksilöitävä runkoliityntäverkkoon liittyvän valtion intervention kohdealueet, ja siinä on otettava huomioon kaikki olemassa olevat runkoliityntäverkot. Kaikki kohdealueiden kartoittamiseen käytetyn menetelmän osatekijät ja perustana olleet tekniset kriteerit on asetettava julkisesti saataville. Kartoitus on aina varmistettava julkisella kuulemisella.

toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava julkinen kuuleminen julkaisemalla suunnitellun valtion intervention keskeiset ominaisuudet ja luettelo a alakohdan mukaisesti kartoituksessa yksilöidyistä maantieteellisistä kohdealueista. Tiedot on asetettava saataville julkisella verkkosivustolla alueellisella ja kansallisella tasolla. Julkisessa kuulemisessa on pyydettävä asiasta kiinnostuneita kommentoimaan suunniteltua julkista interventiota ja toimittamaan perustellut a alakohdan mukaiset tiedot jo olemassa olevista tai merkityksellisen aikahorisontin puitteissa uskottavasti suunnitteilla olevista runkoliityntäverkoista. Julkisen kuulemisen on kestettävä vähintään 30 päivää.

Interventiolla on saatava aikaan merkittävä parannus (tasonnosto) verrattuna runkoliityntäverkkoihin, jotka ovat olemassa tai joiden käyttöönotto on uskottavasti suunnitteilla merkityksellisen aikahorisontin puitteissa 4 kohdan mukaisesti toteutetun kartoituksen ja julkisen kuulemisen perusteella. Uskottavasti suunnitteilla olevat verkot on tasonnostoa arvioitaessa otettava huomioon vain, jos ne yksinään tarjoaisivat kohdealueilla merkityksellisen aikahorisontin puitteissa vastaavan suorituskyvyn kuin suunniteltu valtiorahoitteinen verkko. Tasonnosto tapahtuu, jos tuki-intervention tuloksena tehdään merkittävä uusi investointi runkoliityntäverkkoon ja tuettu runkoliityntäverkko perustuu valokuituun tai muihin teknologioihin, jotka kykenevät samaan suorituskykyyn kuin valokuitu verrattuna olemassa oleviin tai uskottavasti merkityksellisen aikahorisontin puitteissa suunnitteilla oleviin verkkoihin. Interventiossa yli 70 prosenttia investoinneista on suunnattava laajakaistainfrastruktuuriin.

Tuki on myönnettävä seuraavasti:

kun tuki myönnetään ilman kilpailullista valintamenettelyä viranomaiselle runkoliityntäverkon käyttöönottamiseksi ja ylläpitämiseksi suoraan tai sisäisen yksikön välityksellä, viranomainen tai sisäinen yksikkö saa tarjota tuetun verkon avulla ainoastaan tukkutason palveluja. Mahdolliset kolmansille osapuolille verkon rakentamiseen tai ylläpitämiseen myönnettävät toimiluvat tai vastaavat on kohdennettava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä kilpailuun perustuvalla valintamenettelyllä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen periaatteiden mukaisesti ja teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen ja perustuen taloudellisesti edullisimpaan tarjoukseen.

Tuetun verkon toiminnassa on tarjottava 2 artiklan 139 alakohdassa määriteltyjä tukkutason käyttöoikeuksia tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin sekä kiinteille että matkaviestinverkoille. Aktiivinen tukkutason käyttöoikeus on myönnettävä vähintään kymmeneksi vuodeksi verkon toiminnan alkamisesta, ja laajakaistainfrastruktuurin tukkutason käyttöoikeus on myönnettävä kyseisten verkkoelementtien koko elinkaaren ajaksi. Samoja käyttöoikeutta koskevia ehtoja on sovellettava koko verkkoon, mukaan lukien verkon osat, joissa on käytetty olemassa olevia infrastruktuureja. Käyttöoikeuksien myöntämistä koskevat velvoitteet on täytettävä riippumatta verkon omistuksessa, hallinnossa tai toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Valtiorahoitteisen verkon on kyettävä palvelemaan kaikkia kiinteitä ja matkaviestinverkkoja runkoliityntäverkkoon liittyvän intervention kohdealueilla ja asetettava vähintään 50 prosenttia kapasiteetista käyttöoikeuden pyytäjien saataville. Jotta tukkutason käyttöoikeuksia voitaisiin tosiasiallisesti hyödyntää ja käyttöoikeuksien saajat voisivat tarjota palvelujaan, tukkutason käyttöoikeus on myönnettävä myös sellaisiin verkon osiin, joita valtio ei ole rahoittanut tai joita tuensaaja ei ehkä ole ottanut käyttöön, esimerkiksi myöntämällä käyttöoikeudet aktiivisiin laitteisiin, vaikka rahoitusta olisi saatu vain laajakaistainfrastruktuuriin.

Tukkutason käyttöoikeushinnan on perustuttava johonkin seuraavista vertailuarvoista ja hinnoitteluperiaatteista:

jäsenvaltion vertailukelpoisilla kilpaillummilla alueilla vallitsevat keskimääräiset julkaistut tukkuhinnat;

kansallisen sääntelyviranomaisen kyseisille markkinoille ja palveluille jo vahvistamat tai hyväksymät säännellyt hinnat; tai

kustannussuuntautuneisuus tai alakohtaisen sääntelykehyksen mukaisesti määrätty laskentamenetelmä.

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön seuranta- ja takaisinperintämenetelmä, jos hankkeelle myönnetyn tuen määrä ylittää 10 miljoonaa euroa.

10.

▼B

11 JAKSO

Tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen

53 artikla

Tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen

Tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tuki on myönnettävä seuraaviin kulttuuritarkoituksiin ja -toimintoihin:

▼M1

museot, arkistot, kirjastot, taide- ja kulttuurikeskukset tai -tilat, teatterit, elokuvateatterit, oopperatalot, konserttisalit, muut esittävän taiteen järjestöt, elokuvaperintöä vaalivat laitokset ja muut vastaavat taide- ja kulttuuri-infrastruktuurit, -järjestöt ja -laitokset;

▼B

aineellinen kulttuuriperintö, mukaan lukien kaikenlaiset irtaimet tai kiinteät kulttuuriperintö- ja arkeologiset kohteet, muistomerkit, historialliset paikat ja rakennukset; luonnonperintö, joka liittyy kulttuuriperintöön tai jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat muodollisesti tunnustaneet olevan kulttuuri- tai luonnonperintöä;

kaikenmuotoinen aineeton kulttuuriperintö, myös kansanperinne ja käsityöperinne;

taide- tai kulttuuritapahtumat ja -esitykset, festivaalit, näyttelyt ja muut samankaltaiset kulttuuritoiminnot;

kulttuuri- ja taidekasvatustoiminnot ja tietoisuuden edistäminen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisen ja edistämisen tärkeydestä koulutusohjelmilla ja kansalaisten tietoisuuden parantamiseen tähtäävillä ohjelmilla, myös käyttämällä uutta teknologiaa;

musiikin ja kirjallisuuden kirjoittaminen, toimittaminen, tuotanto, jakelu, digitalisointi ja kustantaminen, käännökset mukaan lukien.

Tukea voidaan myöntää seuraavissa muodoissa:

investointituki, mukaan lukien tuki kulttuuri-infrastruktuurin rakentamiseen ja parantamiseen;

toimintatuki.

Investointituen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset, mukaan lukien

infrastruktuurin rakentamisesta, nykyaikaistamisesta, hankkimisesta, säilyttämisestä tai parantamisesta aiheutuvat kustannukset, jos infrastruktuuria käytetään ajallisesti tai sen tilakapasiteetista käytetään vuodessa vähintään 80 prosenttia kulttuurisiin tarkoituksiin;

kustannukset, jotka aiheutuvat kulttuuriperinnön hankkimisesta, mukaan lukien hankinta leasing-vuokrauksella, omistusoikeuden siirtämisestä tai fyysisestä siirtämisestä;

kustannukset, jotka aiheutuvat aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta, säilyttämisestä, restauroinnista ja kunnostamisesta, mukaan lukien lisäkustannukset, jotka aiheutuvat asianmukaisissa olosuhteissa varastoinnista, erityistyökaluista ja materiaaleista, ja kustannukset, jotka aiheutuvat dokumentoinnista, tutkimustyöstä, digitalisoinnista ja julkaisemisesta;

kustannukset, jotka aiheutuvat kulttuuriperinnön tuomisesta paremmin yleisön saataville, mukaan lukien kustannukset, jotka aiheutuvat digitalisoinnista ja muusta uudesta teknologiasta, kohteisiin pääsyn helpottamisesta henkilöille, joilla on erityistarpeita (erityisesti luiskat ja hissit vammaisille, pistekirjoitusopasteet ja käsinkosketeltavat näyttelyt museoissa), sekä kulttuurisen moninaisuuden edistämisestä esitysten, ohjelmien ja vierailijoiden osalta;

kustannukset, jotka aiheutuvat kulttuurihankkeista ja -toiminnoista, yhteistyö- ja vaihto-ohjelmista ja apurahoista, mukaan lukien valintamenettelyistä aiheutuvat kustannukset, mainostamisesta aiheutuvat kustannukset ja kustannukset, jotka ovat suoraan seurausta hankkeesta.

Toimintatuen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat seuraavat:

kulttuurilaitoksen tai kulttuuriperintökohteen kustannukset, jotka liittyvät jatkuvaan tai ajoittaiseen toimintaan, kuten näyttelyihin, esityksiin, tilaisuuksiin ja niiden kaltaisiin kulttuuritoimintoihin, jotka ovat osa tavanomaista liiketoimintaa;

kustannukset, joita aiheutuu kulttuuri- ja taidekasvatustoiminnoista ja kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisen ja edistämisen tärkeyttä koskevan tietoisuuden lisäämisestä koulutusohjelmilla ja kansalaisten tietoisuuden parantamiseen tähtäävillä ohjelmilla, myös käyttämällä uutta teknologiaa;

kustannukset, joita aiheutuu kulttuurilaitokseen tai kulttuuriperintökohteeseen ja -toimintoihin pääsyn parantamisesta, mukaan lukien digitalisoinnista ja uuden teknologian käytöstä aiheutuvat kustannukset ja vammaisten esteettömyyden parantamisesta aiheutuvat kustannukset;

toimintakustannukset, jotka liittyvät suoraan kulttuurihankkeeseen tai -toimintoon, kuten kiinteistön ja kulttuuritilojen vuokraus, matkakulut, materiaalit ja tarvikkeet, jotka liittyvät suoraan kulttuurihankkeeseen tai -toimintoon, näyttelyjen arkkitehtoniset rakenteet ja näyttämölavasteet, koneiden, ohjelmistojen ja laitteiden lainaus ja vuokraus ja poistot niistä, tekijänoikeuksien kattamien teosten ja muiden niihin liittyvillä immateriaalioikeuksilla suojattujen sisältöjen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset, mainontakustannukset ja kustannukset, jotka ovat suoraan seurausta hankkeesta tai toiminnosta; poisto- ja rahoituskustannukset ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos investointituki ei kata niitä;

kulttuurilaitoksessa tai kulttuuriperintökohteessa taikka hankkeen parissa työskentelevästä henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset;

kustannukset, jotka aiheutuvat ulkopuolisten konsulttien ja palveluntarjoajien tarjoamista neuvonta- ja tukipalveluista ja jotka ovat suoraan seurausta hankkeesta.

Investointituen osalta tukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä. Infrastruktuurioperaattori saa pitää kohtuullisen voiton kyseisellä ajanjaksolla.

Toimintatuen osalta tukimäärä ei saa ylittää toiminnasta aiheutuvien tappioiden ja kohtuullisen voiton kattamiseksi välttämätöntä määrää kyseisen ajanjakson aikana. Tämä on varmistettava etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

▼M6

Kun tuen määrä on enintään 2,2 miljoonaa euroa, vaihtoehtona 6 ja 7 kohdassa tarkoitetun menetelmän soveltamiselle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

▼B

►M1 ►C3 Kun on kyse 2 kohdan f alakohdassa määritellyistä toiminnoista, tuen enimmäismäärä ei saa ylittää joko tukikelpoisten kustannusten ja hankkeen diskontattujen tulojen erotusta tai 70:ää prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. ◄ ◄ Tulot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen tai takaisinperintämenettelyllä. Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, joita aiheutuu musiikin ja kirjallisuuden kustantamisesta, mukaan lukien tekijänoikeuskustannukset, kääntäjän palkkiot, kustannustoimittajan palkkiot, muut toimitukselliset kulut (oikoluku, korjaaminen, muokkaaminen), layout- ja painamista edeltävät kustannukset sekä painamiskustannukset tai sähköisen julkaisemisen kustannukset.

10.

Sanoma- ja aikakauslehdille ei voi myöntää tukea tämän artiklan nojalla riippumatta siitä, julkaistaanko ne painettuina vai sähköisesti.

54 artikla

Audiovisuaalisia teoksia edistävät tukiohjelmat

Tukiohjelmat audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon, levityksen ja myynninedistämisen tukemiseksi ovat perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tuki on suunnattava kulttuurituotteelle. Ilmeisten virheiden välttämiseksi tuotteen luokittelemisessa kulttuurituotteeksi kunkin jäsenvaltion on laadittava tehokkaat menettelyt, kuten yhden tai useamman henkilön valtuuttaminen valitsemaan ehdotukset tai vertaaminen ennalta määriteltyyn kulttuurikriteerien luetteloon.

Tukea voidaan myöntää seuraavissa muodoissa:

tuki audiovisuaalisten teosten tuotantoon;

tuotantoa edeltävän vaiheen tuki; ja

levitystuki.

Jos jäsenvaltio asettaa varojen käytölle aluesidonnaisuuksia, audiovisuaalisten teosten tuotantoa tukevissa tukiohjelmissa voidaan joko

edellyttää, että enintään 160 prosenttia tietyn audiovisuaalisen teoksen tuotantoon myönnetystä tuesta käytetään tuen myöntävän jäsenvaltion alueella; tai

laskea tietyn audiovisuaalisen teoksen tuotantoon myönnettävä tuki osuutena tuotantotoimien menoista tuen myöntävässä jäsenvaltiossa, tavallisesti verokannustimiin perustuvien tukiohjelmien tapauksessa.

▼M1

Molemmissa tapauksissa niiden menojen enimmäismäärä, joihin voidaan soveltaa varojen käytön aluesidonnaisuutta, on 80 prosenttia kokonaistuotantobudjetista.

Jotta hankkeille voitaisiin myöntää tukea, jäsenvaltio voi myös edellyttää tuotantotoiminnan vähimmäistasoa kyseisellä alueella, mutta kyseinen taso ei saa olla enemmän kuin 50 prosenttia kokonaistuotantobudjetista.

▼B

Seuraavat kustannukset ovat tukikelpoisia:

tuotantotuen osalta: audiovisuaalisten teosten tuotannosta aiheutuvat kokonaiskustannukset mukaan lukien kustannukset, joita aiheutuu teosten tuomisesta paremmin vammaisten henkilöiden saataville;

tuotantoa edeltävän vaiheen tuen osalta: audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisesta ja kehittämisestä aiheutuvat kustannukset;

levitystuen osalta: audiovisuaalisten teosten levittämisestä ja myynninedistämisestä aiheutuvat kustannukset.

Tuki-intensiteetti voi olla audiovisuaalisten teosten tuotannon osalta enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa seuraavasti:

60 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse rajat ylittävistä tuotannoista, joissa on tuottajia useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta ja joihin rahoitusta antaa useampi kuin yksi jäsenvaltio;

100 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse vaikeista audiovisuaalista teoksista ja yhteistuotannoista OECD:n kehitysapukomitean (DAC) luetteloon kuuluvien maiden kanssa.

Tuotantoa edeltävän vaiheen tuki-intensiteetti voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Jos tuloksena olevasta käsikirjoituksesta tai hankkeesta tehdään audiovisuaalinen teos kuten elokuva, tuotantoa edeltävän vaiheen kustannukset on sisällytettävä kokonaisbudjettiin ja otettava huomioon laskettaessa tuki-intensiteettiä. Teosten levittämisen osalta tuki-intensiteetti on sama kuin tuotannon tuki-intensiteetti.

Tukea ei saa varata tiettyihin tuotantotoimiin tai tuotantoarvoketjun yksittäisiin osiin. Tämän artiklan nojalla ei voida myöntää tukea elokuvastudioinfrastruktuureille.

10.

Tukea ei saa varata yksinomaan oman valtion kansalaisille, ja tuensaajilta ei saa edellyttää kansallisen kauppaoikeuden mukaisesti perustetun yrityksen asemaa.

12 JAKSO

Tuki urheiluinfrastruktuureille ja monikäyttöisille vapaa-ajan infrastruktuureille

55 artikla

Tuki urheiluinfrastruktuureille ja monikäyttöisille vapaa-ajan infrastruktuureille

Tuki urheiluinfrastruktuureille ja monikäyttöisille vapaa-ajan infrastruktuureille on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Urheiluinfrastruktuuri ei saa olla yksinomaan yhden ammattilaisurheilua edustavan käyttäjän käytössä. Muiden ammattilaisurheilua tai amatööriurheilua edustavien käyttäjien käyttöosuuden on oltava vuosittain vähintään 20 prosenttia ajasta. Jos infrastruktuuria käyttävät useat käyttäjät samanaikaisesti, lasketaan vastaavat käytön aikaosuudet.

Monikäyttöisten vapaa-ajan infrastruktuurien on oltava luonteeltaan monikäyttöisiä tiloja, jotka tarjoavat erityisesti kulttuuri- ja virkistyspalveluja, lukuun ottamatta huvipuistoja ja hotelleja.

Oikeus käyttää urheiluinfrastruktuuria tai monikäyttöistä vapaa-ajan infrastruktuuria on tarjottava läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Yrityksille, jotka ovat rahoittaneet vähintään 30 prosenttia infrastruktuurin investointikustannuksista, voidaan myöntää etuoikeus paremmin ehdoin, jos kyseiset ehdot julkistetaan.

Jos ammattimaiset urheiluseurat käyttävät urheiluinfrastruktuuria, jäsenvaltioiden on varmistettava, että infrastruktuurin käyttöä koskevat hinnoitteluehdot julkistetaan.

Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille urheiluinfrastruktuurin tai monikäyttöisen vapaa-ajan infrastruktuurin rakentamista, parantamista ja/tai toiminnan harjoittamista varten on myönnettävä avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavat hankintoja koskevat säännöt.

Tukea voidaan myöntää seuraavissa muodoissa:

investointituki, mukaan lukien tuki urheiluinfrastruktuurin ja monikäyttöisen vapaa-ajan infrastruktuurin rakentamiseen tai parantamiseen;

toimintatuki urheiluinfrastruktuurille;

Urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille myönnettävän investointituen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset.

Urheiluinfrastruktuurille myönnettävän toimintatuen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat infrastruktuurin tarjoamista palveluista aiheutuvat toimintakustannukset. Tällaisiin toimintakustannuksiin sisältyvät muun muassa henkilöstökustannukset, materiaalit, sopimusperusteiset palvelut, viestintä-, energia-, huolto-, vuokra- ja hallintokustannukset, mutta niihin eivät sisälly poisto- ja rahoituskustannukset, jos ne on katettu investointituella.

10.

Urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille myönnettävän investointituen osalta tukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

11.

Urheiluinfrastruktuurille myönnettävän toimintatuen osalta tukimäärä ei saa ylittää toiminnasta aiheutuvia tappioita kyseisen ajanjakson ajalta. Tämä on varmistettava etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

▼M6

12.

Kun tuen määrä on enintään 2,2 miljoonaa euroa, vaihtoehtona 10 ja 11 kohdassa tarkoitetun menetelmän soveltamiselle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

▼B

13 JAKSO

Tuki paikallisille infrastruktuureille

56 artikla

Paikallisille infrastruktuureille myönnettävä investointituki

Paikallisten infrastruktuurien rakentamiseen tai parantamiseen myönnettävä rahoitus, joka koskee infrastruktuuria, joka parantaa osaltaan paikallisella tasolla liiketoiminta- ja kuluttajaympäristöä ja nykyaikaistaa ja kehittää teollisuuspohjaa, on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Tätä artiklaa ei sovelleta infrastruktuureille myönnettävään tukeen, johon sovelletaan muita tämän asetuksen III luvun jaksoja, lukuun ottamatta alueellista tukea koskevaa 1 jaksoa. Tätä artiklaa ei myöskään sovelleta lentoasemainfrastruktuuriin ja satamainfrastruktuuriin.

Infrastruktuuri on asetettava kiinnostuneiden käyttäjien saataville avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Infrastruktuurin käytöstä tai myynnistä perittävän hinnan on vastattava markkinahintaa.

Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille infrastruktuurin toiminnan harjoittamista varten on myönnettävä avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavat hankintoja koskevat säännöt.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset.

Tukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

Erityisinfrastruktuurille ei myönnetä poikkeusta tämän artiklan nojalla.

▼M1

14 JAKSO

Tuki alueellisille lentoasemille

56 a artikla

Tuki alueellisille lentoasemille

Lentoasemalle myönnettävä investointituki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 3–14 kohdassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Lentoasemalle myönnettävä toimintatuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tämän artiklan 3, 4, 10 ja 15–18 kohdassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

Lentoaseman on oltava avoin kaikille potentiaalisille käyttäjille. Jos kapasiteettia rajoitetaan fyysisesti, käyttöoikeudet on jaettava asiaa koskevien, objektiivisten, läpinäkyvien ja syrjimättömien perusteiden pohjalta.

Tukea ei saa myöntää olemassa olevien lentoasemien siirtämiseen tai uuden matkustajaliikenteen lentoaseman luomiseen, mukaan lukien olemassa olevan lentokentän muuttaminen matkustajaliikenteen lentoasemaksi.

Kyseinen investointi ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen realististen liikenne-ennusteiden perusteella keskipitkällä aikavälillä odotetun liikennemäärän hoitamiseksi.

Investointitukea ei saa myöntää lentoasemalle, joka sijaitsee enintään 100 kilometrin päässä olemassa olevasta lentoasemasta tai jonne on enintään 60 minuutin matkustusaika autolla, linja-autolla, junalla tai suurnopeusjunalla kyseiseltä olemassa olevalta lentoasemalta, jolta liikennöidään asetuksen (EY) N:o 1008/2008 2 artiklan 16 kohdassa tarkoitettua säännöllistä lentoliikennettä.

Edellä olevaa 5 ja 6 kohtaa ei sovelleta sellaisiin lentoasemiin, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli enintään 200 000 matkustajaa, jos ei ole odotettavissa, että investointituen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä nousee yli 200 000 matkustajaan kahden tuen myöntämistä seuraavan tilivuoden aikana. Tällaisille lentoasemille myönnetyn investointituen on täytettävä joko 11 kohdan tai 13 ja 14 kohdan vaatimukset.

Edellä olevaa 6 kohtaa ei sovelleta, kun investointitukea myönnetään lentoasemalle, joka sijaitsee enintään 100 kilometrin päässä olemassa olevista lentoasemista, joilta liikennöidään asetuksen (EY) N:o 1008/2008 2 artiklan 16 kohdassa tarkoitettua säännöllistä lentoliikennettä, jos näiden muiden olemassa olevien lentoasemien ja tukea saavan lentoaseman välinen reitti edellyttää joko yhteensä vähintään 90 minuutin merikuljetusta tai ilmakuljetusta.

Investointitukea ei saa myöntää lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli yli kolme miljoonaa matkustajaa. Ei saa olla odotettavissa, että investointituen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen liikenne nousee yli kolmen miljoonan matkustajan kahden tuen myöntämistä seuraavan tilivuoden aikana.

10.

Tukea ei saa myöntää lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen rahtiliikenteen määrä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli yli 200 000 tonnia. Ei saa olla odotettavissa, että tuen johdosta lentoaseman keskimääräinen vuotuinen rahtiliikenne nousee yli 200 000 tonniin kahden tuen myöntämistä seuraavan tilivuoden aikana.

11.

Investointitukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

12.

Tukikelpoisia kustannuksia ovat lentoaseman infrastruktuuriin tehtyihin investointeihin liittyvät kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset.

13.

Investointituen määrä on enintään:

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista sellaisten lentoasemien tapauksessa, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä oli yhdestä kolmeen miljoonaa matkustajaa kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana;

75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista sellaisten lentoasemien tapauksessa, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä oli enintään miljoona matkustajaa kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana.

14.

Edellä 13 kohdassa säädettyjä tuen enimmäisintensiteettejä voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä, jos lentoasema sijaitsee syrjäisellä alueella.

15.

Toimintatukea ei saa myöntää lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajaliikenteen määrä kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana oli yli 200 000 matkustajaa.

16.

Toimintatuen määrä ei saa ylittää toiminnasta aiheutuvien tappioiden ja kohtuullisen voiton kattamiseksi välttämätöntä määrää kyseisen ajanjakson aikana. Tuki on myönnettävä joko ennakolta vahvistettuina, säännöllisesti maksettavina erinä, joita ei saa korottaa sen ajanjakson aikana, jona tukea myönnetään, tai jälkikäteen toiminnasta aiheutuneiden tappioiden perusteella määritettyinä määrinä.

17.

Toimintatukea ei saa maksaa sellaisen kalenterivuoden osalta, jonka aikana lentoaseman vuotuinen matkustajamäärä ylittää 200 000 matkustajaa.

18.

Toimintatuen myöntämisen ehtona ei saa olla sellaisten järjestelyjen tekeminen tiettyjen lentoyhtiöiden kanssa, jotka koskevat lentoasemamaksuja, markkinointimaksuja tai muita lentoyhtiön toimintaan kyseisellä lentoasemalla liittyviä taloudellisia seikkoja.

15 JAKSO

Tuki satamille

56 b artikla

Tuki merisatamille

Merisatamille myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

▼M6

1 a.

Tämän artiklan mukaista tukea ei saa myöntää sellaisen tankkausinfrastruktuurin rakentamiseen, asentamiseen tai parantamiseen, joka toimittaa aluksille fossiilisia polttoaineita, kuten dieseliä, kaasumuotoista maakaasua (paineistettua maakaasua (CNG)), nestemuotoista maakaasua (nesteytettyä maakaasua (LNG)) ja nestekaasua (LPG).

▼M1

Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset, joita aiheutuu:

investoinneista sataman infrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen;

investoinneista kulkuinfrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen;

ruoppauksesta.

▼M6

2 a.

Sähkön, vedyn, ammoniakin ja metanolin toimittamiseen tarkoitettuun lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin myönnettävän tuen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat lataus- tai tankkausinfrastruktuurin rakentamisen, asentamisen, parantamisen tai laajentamisen kustannukset. Tällaisia kustannuksia voivat olla kustannukset, jotka aiheutuvat itse lataus- tai tankkausinfrastruktuurista ja siihen liittyvistä teknisistä laitteistoista, kiinteät, liikkuvat ja kelluvat laitokset mukaan luettuina, sellaisten sähkö- tai muiden komponenttien, myös sähkökaapeleiden ja muuntajien, asentamisesta tai päivittämisestä, jotka vaaditaan lataus- tai tankkausinfrastruktuurin liittämiseksi verkkoon tai paikalliseen sähkön tai vedyn tuotanto- tai varastointiyksikköön sekä kaivaus- ja rakennustöistä, maa- tai tietöistä, asennuksesta ja asiaan liittyvistä luvista.

▼M1

Kustannukset, jotka liittyvät muihin kuin kuljetustoimintoihin, mukaan lukien satamassa toimivat teolliset tuotantolaitokset, toimistot ja kaupat, sekä sataman suprastruktuuriin, eivät ole tukikelpoisia.

Tukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin tai ruoppauksen liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

▼M6

Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin myönnettävän tuen intensiteetti investointia kohden saa olla enintään:

100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat enintään 22 miljoonaa euroa;

80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat yli 22 miljoonaa euroa ja enintään 55 miljoonaa euroa;

60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat yli 55 miljoonaa euroa ja enintään 4 artiklan 1 kohdan ee alakohdassa säädetyn määrän.

Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia 2 kohdan b ja c alakohdassa määritetyistä tukikelpoisista kustannuksista 4 artiklan 1 kohdan ee alakohdassa säädettyyn määrään asti.

▼M1

Edellä 5 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa säädettyjä tuki-intensiteettejä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla sijaitsevien investointien tapauksessa ja 5 prosenttiyksikköä perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaiset edellytykset täyttävillä tukialueilla sijaitsevien investointien tapauksessa.

Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten on myönnettävä kilpailumenettelyssä avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein.

Tuettu satamainfrastruktuuri on asetettava kiinnostuneiden käyttäjien saataville yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla markkinaehdoin.

▼M6

8 a.

Kun tukea myönnetään vetyä toimittavan tankkausinfrastruktuurin rakentamiseen, asentamiseen tai parantamiseen, tuensaajan on sitouduttava siihen, että tuettu tankkausinfrastruktuuri toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2035 ainoastaan uusiutuvaa vetyä. Kun tukea myönnetään ammoniakkia tai metanolia toimittavan tankkausinfrastruktuurin rakentamiseen, asentamiseen tai parantamiseen, tuensaajan on sitouduttava siihen, että tuettu tankkausinfrastruktuuri toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2035 ainoastaan sellaista ammoniakkia tai metanolia, jonka energiasisältö saadaan uusiutuvista lähteistä biomassaa lukuun ottamatta, ja joka on tuotettu muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville nestemäisille ja kaasumaisille liikenteen polttoaineille direktiivissä (EU) 2018/2001 ja sen täytäntöönpano- tai delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen menetelmien mukaisesti.

▼M6

Kun tuen määrä on enintään 5,5 miljoona euroa, vaihtoehtona 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun menetelmän soveltamiselle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

▼M1

56 c artikla

Tuki sisävesisatamille

Sisävesisatamille myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

▼M6

1 a.

▼M1

Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset, joita aiheutuu:

investoinneista sataman infrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen;

investoinneista kulkuinfrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen;

ruoppauksesta.

▼M6

2 a.

▼M1

Tuen enimmäisintensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista 4 artiklan 1 kohdan ff alakohdassa säädettyyn määrään asti.

Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten on myönnettävä kilpailuun perustuvassa menettelyssä, johon ei liity ehtoja, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein.

Tuettu satamainfrastruktuuri on asetettava kiinnostuneiden käyttäjien saataville yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla markkinaehdoin.

▼M6

7 a.

▼M6

Kun tuen määrä on enintään 2,2 miljoonaa euroa, vaihtoehtona 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun menetelmän soveltamiselle tuen enimmäismääräksi voidaan asettaa 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

▼M4

16 JAKSO

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki

56 d artikla

Soveltamisala ja yhteiset edellytykset

Tätä jaksoa sovelletaan InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvään tukeen, jolla tuetaan toteutuskumppaneita, rahoituksen välittäjiä tai lopullisia tuensaajia.

Tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää I luvussa, tässä artiklassa ja joko 56 e artiklassa tai 56 f artiklassa säädetyt edellytykset.

Tuen on täytettävä kaikki sovellettavat edellytykset, jotka on vahvistettu asetuksessa (EU) 2021/523 ja InvestEU-investointisuuntaviivoissa, jotka esitetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/1078 liitteessä.

▼M6

InvestEU-rahastosta tuettujen rahoitustuotteiden nojalla myönnettyyn kokonaisrahoitukseen sovelletaan 56 e ja 56 f artiklassa säädettyjä enimmäiskynnysarvoja, edellyttäen että rahoitukseen sisältyy tukea. Enimmäiskynnysarvoja sovelletaan:

hanketta kohden, kun kyseessä on 56 e artiklan 2, 3 ja 4 kohdan, 56 e artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdan tai 56 e artiklan 6, 7, 8 ja 9 kohdan soveltamisalaan kuuluva tuki, jonka osalta tukikelpoiset kustannukset ovat yksilöitävissä;

viimekätistä edunsaajaa kohden, kun kyseessä on 56 e artiklan 5 kohdan a alakohdan ii, iii ja iv alakohdan, 56 e artiklan 10 kohdan tai 56 f artiklan soveltamisalaan kuuluva tuki, jonka osalta tukikelpoiset kustannukset eivät ole yksilöitävissä.

▼M4

Tukea ei myönnetä uudelleenrahoituksen tai takuiden muodossa rahoituksen välittäjien olemassa oleviin salkkuihin.

56 e artikla

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvää tukea koskevat edellytykset

InvestEU-rahastosta tuetun rahoitustuotteen nojalla lopullisille tuensaajille myönnetyn tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

sen on täytettävä 2–9 kohdan yhdessä kohdassa vahvistetut edellytykset; ja

jos rahoitus myönnetään lainojen muodossa lopullisille tuensaajille, korkoprosentin on vastattava vähintään lainan myöntämisajankohtana sovellettavan viitekoron peruskorkoa.

Tuki Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvän infrastruktuurin alalla yhteistä etua koskeville hankkeille, joita rahoitetaan asetuksen (EU) 2021/1153 nojalla tai jotka ovat saaneet huippuosaamismerkin kyseisen asetuksen nojalla, myönnetään vain hankkeille, jotka täyttävät kaikki 52 b artiklassa säädetyt yleiset ja erityiset sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset. InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa.

▼M6

Kiinteän laajakaistaverkon tai 4G- ja 5G-matkaviestinverkon käyttöönottoon tiettyjen tukikelpoisten sosioekonomisten vaikuttajien liittämiseksi verkkoon myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

tukea voidaan myöntää vain hankkeisiin, jotka täyttävät soveltuvin osin kaikki 52 ja 52 a artiklassa säädetyt sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset, ellei tämän kohdan c ja d alakohdassa toisin mainita;

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;

hankkeella liitetään verkkoon sosioekonomisia vaikuttajia, jotka ovat julkishallintoja tai julkisia tai yksityisiä yhteisöjä, joille on uskottu perussopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yleishyödyllisten palvelujen tai yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen tuottaminen. Hankkeita, joihin sisältyy muita elementtejä tai yksikköjä kuin ne, jotka täsmennetään tässä kohdassa, ei oteta huomioon;

poiketen 52 artiklan 4 kohdasta, yksilöity markkinoiden toimintapuute on todennettava joko asianmukaisella kartoituksella, tai jos tällaista kartoitusta ei ole käytettävissä, julkisella kuulemisella seuraavasti:

kartoitusta voidaan pitää asianmukaisena, jos se on enintään 18 kuukautta vanha. Kartoituksessa on selkeästi yksilöitävä julkisen intervention piiriin kaavaillut sosioekonomiset vaikuttajat, ja sen on katettava kaikki olemassa olevat tai merkityksellisen aikahorisontin puitteissa uskottavasti suunnitteilla olevat siirtonopeudeltaan verkosta käyttäjälle ruuhka-aikaolosuhteissa vähintään 100 Mbit/s mutta alle 300 Mbit/s (kynnysarvot) verkot, joiden peittoalueeseen c kohdassa tarkoitetut yksilöidyt tukikelpoiset sosioekonomiset vaikuttajat kuuluvat. Kartoituksen on oltava toimivaltaisen viranomaisen suorittama. Kartoitus on tehtävä 1) puhtaasti kiinteiden verkkojen osalta osoitetasolla tavoitettavien kiinteistöjen perusteella; 2) kiinteiden langattomien liityntäverkkojen osalta osoitetasolla tavoitettavien kiinteistöjen perusteella tai enintään 100 × 100 metrin suuruisten ruutujen perusteella; 3) matkaviestinverkkojen osalta enintään 100 × 100 metrin suuruisten ruutujen perusteella. Kaikki kohdealueiden kartoittamiseen käytetyn menetelmän osatekijät ja perustana olleet tekniset kriteerit on asetettava julkisesti saataville. Direktiivin (EU) 2018/1972 22 artiklan mukaisesti toteutettua maantieteellistä selvitystä voidaan synergioiden ja julkishallinnon yksinkertaistamisen edistämiseksi pitää tässä kohdassa tarkoitettuna asianmukaisena kartoituksena, jos tässä kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät;

ii)

toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava julkinen kuuleminen julkaisemalla kaavaillun valtion intervention pääpiirteet julkisella verkkosivustolla alueellisella ja kansallisella tasolla. Julkisessa kuulemisessa on pyydettävä asiasta kiinnostuneita kommentoimaan suunniteltua julkista interventiota ja toimittamaan perustellut tiedot olemassa olevista tai merkityksellisen aikahorisontin puitteissa uskottavasti suunnitteilla olevista siirtonopeudeltaan verkosta käyttäjälle ruuhka-aikaolosuhteissa vähintään 100 Mbit/s mutta alle 300 Mbit/s (kynnysarvot) verkoista, joiden peittoalueeseen c kohdassa tarkoitettu ja i alakohdan mukaisesti yksilöity tukikelpoinen sosioekonominen vaikuttajat kuuluu, seuraavasti: 1) puhtaasti kiinteiden verkkojen osalta osoitetasolla tavoitettavien kiinteistöjen perusteella; 2) kiinteiden langattomien liityntäverkkojen osalta osoitetasolla tavoitettavien kiinteistöjen perusteella tai enintään 100 × 100 metrin suuruisten ruutujen perusteella; 3) matkaviestinverkkojen osalta enintään 100 × 100 metrin suuruisten ruutujen perusteella. Julkisen kuulemisen on kestettävä vähintään 30 päivää.

▼M4

Energian tuotantoon ja energiainfrastruktuuriin myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

▼M6

tukea myönnetään vain investointeihin, jotka tehdään energiainfrastruktuuriin, johon ei sovelleta kolmannen osapuolen pääsyä, tariffisääntelyä ja eriyttämistä koskevaa poikkeusta, energian sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön mukaisesti, seuraavien hankeluokkien osalta:

kaasuinfrastruktuuriin liittyvät hankkeet, jotka sisältyvät asetuksen (EU) N:o 347/2013 liitteessä VII olevaan unionin luetteloon yhteistä etua koskevista hankkeista; ja

ii)

kaikki sähköinfrastruktuuriin, vetyinfrastruktuuriin ja hiilidioksidi-infrastruktuuriin liittyvät hankkeet;

uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian tuotantoon myönnettävän investointituen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

tukea saa myöntää vain uusille laitoksille, jotka valitaan kilpailuun perustuvin, läpinäkyvin, objektiivisin ja syrjimättömin perustein 41 artiklan 10 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti;

ii)

tukea voidaan myöntää uusiutuvan energian ja sähkön tai lämmön varastointia koskeviin yhdistelmähankkeisiin edellyttäen, että 41 artiklan 1 a kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät;

iii)

tukea voidaan myöntää biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun (mukaan lukien biometaani) ja biomassapolttoaineiden varastointia koskeviin yhdistelmähankkeisiin edellyttäen, että 41 artiklan 2 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät;

iv)

uusiutuvaa vetyä tuottavien laitosten osalta tukea saa myöntää ainoastaan 41 artiklan 3 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttäville laitoksille;

biopolttoaineita tuottavien laitosten osalta tukea saa myöntää ainoastaan laitoksille, jotka tuottavat direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklassa ja sen täytäntöönpano- tai delegoiduissa säädöksissä tarkoitettujen kestävyyskriteerien ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevien kriteerien mukaisia biopolttoaineita ja jotka valmistetaan mainitun direktiivin liitteessä IX luetelluista raaka-aineista;

▼M4

edellä a alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa; edellä b alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 75 miljoonaa euroa.

Sosiaali-, koulutus-, kulttuuri- ja luonnonperintöinfrastruktuuriin ja -toimintaan myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

▼M6

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä saa olla enintään

110 miljoonaa euroa hanketta kohden sosiaalipalvelujen tarjoamiseen ja koulutukseen liittyviin infrastruktuuri-investointeihin; 165 miljoonaa euroa hanketta kohden kulttuuriin ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin, luonnonperintö mukaan luettuna;

ii)

33 miljoonaa euroa sosiaalipalveluihin liittyvään toimintaan;

iii)

82,5 miljoonaa euroa kulttuuriin ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvään toimintaan; ja

iv)

5,5 miljoonaa euroa yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen;

▼M4

tukea ei myönnetä koulutukseen, jonka tarkoituksena on noudattaa pakollisia kansallisia koulutusvaatimuksia.

Liikenteeseen ja liikenneinfrastruktuureihin myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

Infrastruktuureihin, lukuun ottamatta satamia, tarkoitettua tukea myönnetään vain seuraaviin hankkeisiin:

asetuksen (EU) N:o 1315/2013 3 artiklan a kohdassa määritellyt yhteistä etua koskevat hankkeet, lukuun ottamatta satamien tai lentoasemien infrastruktuuria koskevia hankkeita;

ii)

yhteydet Euroopan laajuisen liikenneverkon kaupunkisolmukohtiin;

iii)

liikkuva kalusto vain sellaisten rautatieliikennepalvelujen tarjoamista varten, jotka eivät kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1370/2007 ( 68 ) tarkoitetun julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen piiriin, edellyttäen että tuensaaja on uusi tulokas;

iv)

kaupunkiliikenne;

▼M6

lataus- tai tankkausinfrastruktuuri, joka toimittaa kulkuvälineille sähköä tai vetyä. Vetyä toimittavan tuetun tankkausinfrastruktuurin osalta tuensaajan on annettava sitoumus siitä, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2035 tankkausinfrastruktuuri toimittaa ainoastaan uusiutuvaa vetyä. Tätä kohtaa ei sovelleta satamien lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin liittyviin investointeihin myönnettävään tukeen.

▼M4

Satamien infrastruktuurihankkeisiin myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

tukea voidaan myöntää vain investointeihin, jotka tehdään kulkuinfrastruktuureihin ja satamainfrastruktuureihin, jotka asetetaan kiinnostuneiden käyttäjien saataville yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla markkinaehdoin;

ii)

mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten on myönnettävä kilpailuun pohjautuvasti, läpinäkyvästi, syrjimättömästi ja ilman ehdollisuuksia;

iii)

tukea ei myönnetä satamien suprastruktuuriin tehtäviin investointeihin;

▼M6

iv)

Kun tukea myönnetään vedyn tankkausinfrastruktuuriin, tuensaajan on annettava sitoumus siitä, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2035 tankkausinfrastruktuuri toimittaa ainoastaan uusiutuvaa vetyä. Kun tukea myönnetään ammoniakkia tai metanolia toimittavan tankkausinfrastruktuurin rakentamiseen, asentamiseen tai parantamiseen, tuensaajan on sitouduttava siihen, että tuettu tankkausinfrastruktuuri toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2035 ainoastaan sellaista ammoniakkia tai metanolia, jonka energiasisältö saadaan uusiutuvista lähteistä biomassaa lukuun ottamatta, ja joka on tuotettu muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville nestemäisille ja kaasumaisille liikenteen polttoaineille direktiivissä (EU) 2018/2001 ja sen täytäntöönpano- tai delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen menetelmien mukaisesti.

▼M6

Edellä a tai b alakohdassa tarkoitettu InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 165 miljoonaa euroa.

▼M4

Muihin infrastruktuureihin myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

tukea myönnetään vain seuraaviin hankkeisiin:

investoinnit yleishyödylliseen vedenjakelu- ja jätevesi-infrastruktuuriin;

▼M6

ii)

investoinnit resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen 47 artiklan 1–6 ja 10 kohdan mukaisesti;

▼M4

iii)

investoinnit tutkimusinfrastruktuuriin;

iv)

investoinnit innovaatioklusterien rakentamiseen tai parantamiseen;

▼M6

investoinnit testaus- ja kokeiluinfrastruktuureihin;

▼M6

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 110 miljoonaa euroa.

▼M4

Ympäristönsuojeluun, mukaan lukien ilmastonsuojelu, myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

tukea myönnetään vain seuraaviin hankkeisiin:

▼M6

investoinnit, joiden avulla yritykset voivat korjata tai ennalta ehkäistä fyysiselle ympäristölle tai luonnonvaroille tuensaajan omasta tai samaan hankkeeseen osallistuvan toisen tahon toiminnasta aiheutuvia haittoja (mukaan lukien ilmastonmuutos) edellyttäen, että i) investoinnit eivät koske fossiilisia polttoaineita, maakaasu mukaan lukien, käyttäviä laitteita, koneita ja teollisia tuotantolaitoksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta myöntää tukea sellaisten lisäkomponenttien asentamiseen, jotka parantavat olemassa olevien laitteiden, koneiden ja teollisten tuotantolaitosten ympäristönsuojelun tasoa, missä tapauksessa investointikustannukset eivät saa liittyä hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan laitokseen, ja ii) vetyä käyttäviin laitteisiin, koneisiin ja tuotantolaitoksiin kohdistuvien investointien tapauksessa tuensaaja sitoutuu käyttämään koko investoinnin elinkaaren ajan pelkästään uusiutuvaa vetyä. Tässä alakohdassa säädetyn nojalla ei voida myöntää tukea investointeihin, jotka toteutetaan hyväksyttyjen unionin normien noudattamiseksi, paitsi jos investointi toteutetaan ja saatetaan päätökseen vähintään 18 kuukautta ennen normin voimaantuloa;

ii)

rakennuksen tai yrityksen energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet edellyttäen, että investoinnit eivät koske laitteita, koneita tai teollisia tuotantolaitoksia, jotka käyttävät fossiilisia polttoaineita, maakaasu mukaan luettuna. Tässä alakohdassa säädetyn nojalla ei voida myöntää tukea investointeihin, jotka toteutetaan hyväksyttyjen unionin normien noudattamiseksi, paitsi jos investointi toteutetaan ja saatetaan päätökseen vähintään 18 kuukautta ennen normin voimaantuloa. Tukea voidaan tässä alakohdassa säädetyn nojalla myöntää poikkeuksellisesti kuitenkin rakennuksiin tehtäviin investointeihin, jotka toteutetaan unionin normeiksi katsottavien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamiseksi edellyttäen, että tuki myönnetään ennen kuin kyseisistä normeista tulee kyseiselle yritykselle pakollisia;

▼M4

iii)

pilaantuneiden alueiden kunnostaminen, edellyttäen että sovellettavan lainsäädännön nojalla ympäristövahingosta vastuussa olevaa oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä ei voida osoittaa 45 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun aiheuttamisperiaatteen mukaisesti;

iv)

ympäristötutkimukset;

luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien parantaminen ja ennallistaminen, kun toiminta edistää luonnon monimuotoisuuden suojelemista, säilyttämistä tai ennallistamista ja ekosysteemin hyvän tilan saavuttamista taikka jo hyvässä tilassa olevien ekosysteemien suojelemista;

▼M6

vi)

investointituki ainakin osittain sähköllä tai vedyllä toimivien puhtaiden kulkuvälineiden tai päästöttömien tie-, raide-, sisävesi- ja meriliikenteen kulkuvälineiden hankintaan sekä kulkuvälineiden jälkiasennuksiin, joiden myötä ne voidaan luokitella puhtaiksi tai päästöttömiksi kulkuvälineiksi.

▼M6

Rajoittamatta a alakohdan soveltamista rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen myönnetty tuki voidaan yhdistää tukeen, jota myönnetään johonkin tai kaikkiin seuraavista toimenpiteistä:

ii)

uusiutuvaa energiaa paikan päällä tuottavan laitteiston tuottaman energian varastointiin tarvittavan laitteiston asentaminen;

iii)

liittyminen energiatehokkaaseen kaukolämpö- ja/tai kaukojäähdytysjärjestelmään ja siihen liittyviin laitteisiin;

iv)

latausinfrastruktuurin rakentaminen ja asentaminen rakennuksen käyttäjien käyttöön, ja siihen liittyvän infrastruktuurin, kuten kaapelikanavoinnin, rakentaminen ja asentaminen, jos autojen pysäköintitilat sijaitsevat joko rakennuksen sisällä tai fyysisesti rakennuksen yhteydessä;

vi)

investoinnit viherkattoihin ja sadeveden pidätys- ja hyödyntämisjärjestelmiin.

Tukitoimenpiteellä ei saa tukea fossiilisia polttoaineita, maakaasu mukaan lukien, käyttävien energialaitteiden asentamista.

Tukea voidaan myöntää joko rakennuksen omistajalle (omistajille) tai vuokralaiselle (vuokralaisille) riippuen siitä, kuka saa rahoituksen hankkeelle;

▼M4

edellä a alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 50 miljoonaa euroa;

edellä b alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston tuen nojalla hanketta kohden myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä saa olla enintään 50 miljoonaa euroa lopullista tuensaajaa ja rakennusta kohden;

▼M6

tuki energiatehokkuuden parantamiseen voi liittyä myös energiatehokkuussopimusten edistämiseen, seuraavin edellytyksin:

tuki myönnetään pk-yrityksille tai pienille midcap-yrityksille, jotka ovat energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden tarjoajia ja tuen viimekätisiä edunsaajia;

ii)

tuki myönnetään direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 27 alakohdassa tarkoitettujen energiatehokkuussopimusten edistämiseen;

iii)

tuki myönnetään etuoikeutetun lainan tai takauksen muodossa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä energiatehokkuussopimuksen mukaisesti tarjoavalle taholle tai se koostuu rahoitustuotteesta, jonka tarkoituksena on kyseisen tahon rahoittaminen (esimerkiksi myyntilaskurahoitus tai forfaiting-rahoitus);

iv)

tämän alakohdan mukaisesti myönnettävän jäljellä olevan kokonaisrahoituksen nimellismäärä on enintään 30 miljoonaa euroa tuensaajaa kohden.

▼M4

Tutkimukseen, kehittämiseen, innovointiin ja digitalisointiin myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

tukea voidaan myöntää

perustutkimukseen;

ii)

teolliseen tutkimukseen;

iii)

kokeelliseen kehittämiseen;

iv)

pk-yritysten prosesseihin tai organisointiin liittyvään innovointiin;

innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin pk-yrityksille;

vi)

pk-yritysten digitalisointiin;

edellä a kohdan i, ii ja iii alakohdan soveltamisalaan kuuluvien hankkeiden osalta InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 75 miljoonaa euroa. Edellä olevan a kohdan iv, v ja vi alakohdan soveltamisalaan kuuluvien hankkeiden osalta InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 30 miljoonaa euroa.

▼M6

10.

Pk-yritykset tai tapauksen mukaan pienet midcap-yritykset voivat 2–9 kohdassa säädettyjen tukimuotojen lisäksi saada tukea myös InvestEU-rahastosta tuetun rahoituksen muodossa, jos sovellettavat edellytykset täyttyvät:

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä on enintään 16,5 miljoonaa euroa ja se myönnetään:

listaamattomille pk-yrityksille, jotka eivät ole vielä toimineet millään markkinoilla tai ovat toimineet alle kymmenen vuoden ajan rekisteröitymisestään tai alle seitsemän vuoden ajan ensimyynnistä markkinoilla; Jos tiettyyn yritykseen on sovellettu joko rekisteröityneenä olemisen kymmenen vuoden enimmäisaikaa tai ensimyynnistä markkinoilla kulumisen seitsemän vuoden enimmäisaikaa, samalle yritykselle myöhemmin tämän artiklan nojalla myönnettävään tukeen voidaan soveltaa ainoastaan kyseistä samaa enimmäisaikaa. Niiden yritysten osalta, jotka ovat ostaneet toisen yrityksen tai jotka ovat syntyneet sulautuman kautta, tukikelpoisuusajan on katettava myös ostetun yrityksen tai sulautuneiden yritysten toiminta, paitsi jos tällaisen ostetun yrityksen tai tällaisten sulautuneiden yritysten liikevaihto on alle 10 prosenttia ostaneen yrityksen liikevaihdosta ostoa edeltäneenä tilikautena tai sulautuman kautta syntyneiden yritysten tapauksessa alle 10 prosenttia sulautuneiden yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta sulautumista edeltäneenä tilikautena. Jos käytetään rekisteröitymiseen perustuvaa tukikelpoisuusaikaa, sellaisten tukikelpoisten yritysten osalta, joita ei tarvitse kirjata yhtiörekisteriin, kymmenen vuoden tukikelpoisuusajan katsotaan alkavan ajankohdasta, jolloin yritys joko aloittaa taloudellisen toiminnan tai on velvollinen maksamaan veroa taloudellisesta toiminnastaan, sen mukaan kumpi ajankohdista on aikaisempi. InvestEU-rahaston tuella myönnettävä rahoitus voi kattaa myös listaamattomiin pk-yrityksiin tässä alakohdassa tarkoitetun tukikelpoisuusajan jälkeen tehtäviä lisäsijoituksia, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) edellä a alakohdassa tarkoitettu kokonaisrahoituksen nimellismäärän yläraja ei ylity, 2) mahdollisuus lisäsijoituksiin sisältyi alkuperäiseen liiketoimintasuunnitelmaan ja 3) lisäsijoituksen saava lopullinen tuensaaja ei ole muuttunut muun yrityksen kuin InvestEU-rahaston tuella rahoitusta tarjoavan rahoituksen välittäjän tai riippumattoman yksityisen sijoittajan sidosyritykseksi liitteessä I olevan 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, ellei uusi yhteisö ole pk-yritys;

ii)

listaamattomille pk-yrityksille, jotka aloittavat uuden taloudellisen toiminnan, mitä varten alkuinvestoinnin on oltava yli 50 prosenttia keskimääräisestä vuotuisesta liikevaihdosta edeltävien viiden vuoden aikana. Ensimmäisestä virkkeestä poiketen seuraavia pidetään uuteen taloudelliseen toimintaan kohdistuvina investointeina, jos niihin liittyvä alkuinvestointi on liiketoimintasuunnitelman perusteella yli 30 prosenttia viiden edeltävän vuoden keskimääräisestä vuotuisesta liikevaihdosta: 1) investoinnit, joilla parannetaan toiminnan ympäristötehokkuutta merkittävästi unionin velvoittavia normeja enemmän tämän asetuksen 36 artiklan 2 kohdan mukaisesti, 2) muut asetuksen (EU) 2020/852 2 artiklan 1 alakohdassa määritellyt ympäristön kannalta kestävät investoinnit ja 3) investoinnit, joilla pyritään lisäämään liitteessä IV lueteltujen kriittisten raaka-aineiden louhinta-, erottelu-, jalostus-, käsittely- tai kierrätyskapasiteettia. Investoinnin ympäristön kannalta kestävä luonne on osoitettava asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklan mukaisesti, mukaan lukien ’ei merkittävää haittaa’ -periaate, tai muilla vertailukelpoisilla menetelmillä, mukaan lukien muun muassa InvestEU-rahaston kestävyysarviointi. Toimenpiteiden, jotka ovat identtisiä neuvoston hyväksymien elpymis- ja palautumissuunnitelmien toimenpiteiden kanssa, katsotaan olevan ’ei merkittävää haittaa’ -periaatteen mukaisia, koska tämä on jo todennettu;

iii)

pk-yrityksille tai pienille midcap-yrityksille, jotka ovat 2 artiklan 80 alakohdassa määriteltyjä innovatiivisia yrityksiä;

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä on enintään 16,5 miljoonaa euroa ja se myönnetään pk-yrityksille tai pienille midcap-yrityksille, joiden pääasiallinen toiminta sijaitsee tukialueilla, edellyttäen että rahoitusta ei käytetä 2 artiklan 61 a alakohdassa määriteltyyn toiminnan siirtämiseen;

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä on enintään 2,2 miljoonaa euroa ja se myönnetään pk-yrityksille tai pienille midcap-yrityksille.

▼M4

56 f artikla

InvestEU-rahastosta tuettuihin välitettyihin kaupallisiin rahoitustuotteisiin liittyvää tukea koskevat edellytykset

Rahoituksen lopullisille tuensaajille tarjoavat kaupalliset rahoituksen välittäjät, jotka valitaan avoimesti, läpinäkyvästi ja syrjimättömästi objektiivisten kriteerien perusteella.

Kaupallisella rahoituksen välittäjällä, joka tarjoaa rahoituksen lopulliselle tuensaajalle, säilyy vähintään 20 prosentin riski kustakin rahoitusliiketoimesta.

▼M6

Kaupallisten rahoituksen välittäjien kautta kullekin lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä saa olla enintään 8,25 miljoonaa euroa.

▼B

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

57 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 800/2008.

58 artikla

Siirtymäsäännökset

▼M1

Tätä asetusta, lukuun ottamatta 9 artiklaa, sovelletaan ennen tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten voimaantuloa myönnettyyn yksittäiseen tukeen, jos tuki täyttää kaikki tässä asetuksessa säädetyt edellytykset.

▼B

Komissio arvioi kaikki tuet, joita ei ole vapautettu perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta tämän asetuksen tai muiden aiemmin voimassa olleen asetuksen (EY) N:o 994/98 1 artiklan mukaisesti annettujen asetusten nojalla, asiaa koskevien puitteiden, suuntaviivojen, tiedonantojen ja ilmoitusten mukaisesti.

Ennen 1 päivää tammikuuta 2015 jonkin asetuksen (EY) N:o 994/98 1 artiklan mukaisesti hyväksytyn ja tuen myöntämishetkellä voimassa olleen asetuksen nojalla myönnetty yksittäinen tuki on sisämarkkinoille soveltuvaa ja vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta lukuun ottamatta alueellista tukea. Pk-yritysten hyväksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2014 perustetut riskipääomatukiohjelmat, jotka on asetuksen (EY) N:o 800/2008 nojalla vapautettu perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta, ovat edelleen ilmoitusvaatimuksesta vapautettuja ja sisämarkkinoille soveltuvia rahoitussopimuksen päättymiseen asti edellyttäen, että sitoumus julkisen rahoituksen myöntämisestä tuettuun pääomasijoitusrahastoon tällaisen rahoitussopimuksen perusteella tehtiin ennen 1 päivää tammikuuta 2015 ja että muut poikkeuksen edellytykset täyttyvät edelleen.

▼M6

3 a.

Yksittäinen tuki, joka on myönnetty 1 päivän heinäkuuta 2014 ja [tämän muutoksen voimaantulopäivän] välisenä aikana tämän asetuksen, sellaisena kuin sitä sovellettiin tuen myöntämisajankohtana, säännösten mukaisesti on sisämarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta. Yksittäinen tuki, joka on myönnetty ennen 1 päivää heinäkuuta 2014 tämän asetuksen säännösten mukaisesti, lukuun ottamatta 9 artiklaa, sellaisena kuin asetusta sovelletaan joko ennen 10 päivää heinäkuuta 2017 tai sen jälkeen, ennen 3 päivää elokuuta 2021 tai sen jälkeen taikka ennen tai jälkeen [tämän muutoksen voimaantulopäivä], on sisämarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta.

Tämän asetuksen voimassaolon päätyttyä sen nojalla poikkeuksen saaneisiin tukijärjestelmiin sovelletaan edelleen poikkeusta kuuden kuukauden mukautumisjakson ajan. Edellä olevan 21 artiklan 9 kohdan a alakohdan nojalla poikkeuksen saaneeseen riskirahoitustukeen sovellettavan poikkeuksen voimassaolo päättyy rahoitussopimuksessa vahvistetun ajanjakson lopussa edellyttäen, että julkisen rahoituksen sitominen tuettuun pääomasijoitusrahastoon on tehty tällaisen sopimuksen perusteella kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimassaoloajan päättymisestä ja kaikki muut poikkeuksen edellytykset täyttyvät edelleen.

▼M1

Jos tätä asetusta muutetaan, tukiohjelmiin, jotka ovat saaneet poikkeuksen tukiohjelman voimaantulohetkellä sovellettujen tämän asetuksen säännösten nojalla, sovelletaan edelleen poikkeusta kuuden kuukauden mukautuskauden ajan.

▼B

59 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014.

▼M6

Sitä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2026.

▼B

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

LIITE I

Pk-yrityksen määritelmä

1 artikla

Yritys

Yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa. Yrityksiksi katsotaan erityisesti yksiköt, jotka harjoittavat käsiteollista toimintaa tai muuta toimintaa yksin tai perheen voimin, henkilöyhtiöt taikka taloudellista toimintaa säännöllisesti harjoittavat yhdistykset.

2 artikla

Yritysluokkien määrittelyssä käytettävät henkilöstömäärät ja rahamääräiset raja-arvot

Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) luokka koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa.

Pk-yritysten luokassa pieni yritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.

Pk-yritysten luokassa mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.

3 artikla

Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa huomioon otettavat yritystyypit

Riippumattomia yrityksiä ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 2 kohdassa tarkoitettuina omistusyhteysyrityksinä tai 3 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä.

►C1 Omistusyhteysyrityksiä ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 3 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä ja joiden välillä on seuraava suhde: yritys (omistusketjussa ylempänä oleva yritys) omistaa yksin tai yhdessä yhden tai useamman 3 kohdassa tarkoitetun sidosyrityksen kanssa vähintään 25 prosenttia toisen yrityksen (omistusketjussa alempana olevan yrityksen) pääomasta tai äänimäärästä. ◄

Yritystä voidaan kuitenkin pitää riippumattomana eli sellaisena yrityksenä, jolla ei ole omistusyhteysyrityksiä, vaikka 25 prosentin kynnysarvo saavutettaisiin tai ylitettäisiin, kun on kyse seuraavista sijoittajaluokista, edellyttäen, että nämä sijoittajat eivät yksin tai yhdessä ole 3 kohdassa tarkoitetussa sidossuhteessa kyseiseen yritykseen:

julkiset sijoitusyhtiöt, riskipääomayhtiöt, riskipääomasijoituksia säännöllisesti tekevät luonnolliset henkilöt tai luonnollisten henkilöiden ryhmät (business angels), jotka sijoittavat omia varoja muihin kuin pörssissä noteerattuihin yrityksiin, kuitenkin siten, että näiden samaan yritykseen tehtyjen sijoitusten kokonaismäärä saa olla enintään 1 250 000 euroa;

korkeakoulut tai voittoa tavoittelemattomat tutkimuskeskukset;

institutionaaliset sijoittajat, mukaan lukien aluekehitysrahastot;

paikalliset itsehallintoelimet, joiden vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa euroa ja joissa on alle 5 000 asukasta.

Sidosyrityksiä ovat yritykset, joiden välillä vallitsee jokin seuraavista suhteista:

yrityksellä on enemmistö toisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä;

yritys on oikeutettu asettamaan tai erottamaan toisen yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten enemmistön;

yrityksellä on oikeus käyttää määräysvaltaa toisessa yrityksessä tämän kanssa tehdyn sopimuksen taikka tämän perustamiskirjan, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen määräyksen nojalla;

toisen yrityksen osakkeenomistajana tai jäsenenä olevan yrityksen hallinnassa on toisen yrityksen muiden osakkeenomistajien tai jäsenten kanssa tehdyn sopimuksen nojalla yksin enemmistö kyseisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä.

Oletetaan, että määräävää vaikutusta asianomaiseen yritykseen ei ole, jos 2 kohdan toisessa alakohdassa mainitut sijoittajat eivät osallistu välittömästi tai välillisesti asianomaisen yrityksen johtamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten sijoittajien oikeuksia osakkeenomistajina tai jäseninä.

Yritykset, joilla on jokin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista suhteista yhden tai useamman muun yrityksen välityksellä tai 2 kohdassa tarkoitettujen sijoittajien kanssa, katsotaan myös sidosyrityksiksi.

Yritykset, joilla on jokin näistä suhteista luonnollisen henkilön tai yhdessä toimivien luonnollisten henkilöiden ryhmän kautta, katsotaan myös sidosyrityksiksi, jos ne harjoittavat toimintaansa tai osaa toiminnoistaan samoilla merkityksellisillä markkinoilla tai lähimarkkinoilla.

Lähimarkkinoina pidetään tuotteen tai palvelun markkinoita, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa merkityksellisiä markkinoita.

Edellä 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta yritystä, jonka pääomasta tai äänimäärästä vähintään 25 prosenttia on yhden tai useamman yksin tai yhdessä toimivan julkisyhteisön tai -laitoksen hallinnassa, ei voida pitää pk-yrityksenä.

Yritys voi antaa ilmoituksen siitä, että se määritellään itsenäiseksi yritykseksi, omistusyhteysyritykseksi tai sidosyritykseksi, sekä 2 artiklan mukaisia raja-arvoja koskevista tiedoista. Ilmoitus voidaan antaa vaikka yrityksen pääoma olisi jakautunut siten, että sen omistuksen täsmällinen määrittely ei ole mahdollista, jos yritys antaa vilpittömässä mielessä ilmoituksen oikeutetusta oletuksesta, jonka mukaan vähintään 25 prosentin osuutta yrityksestä ei ole yhden tai yhteisesti useamman yrityksen omistuksessa keskinäisen sidossuhteen tai luonnollisten henkilöiden tai niiden muodostaman ryhmän kautta. Ilmoituksen tekeminen ei rajoita kansallisen tai unionin tason sääntelyn mukaisten tarkastusten ja todentamisten suorittamista.

4 artikla

Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot ja tarkastelujakso

Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot koskevat viimeistä päättynyttä tilikautta, ja ne lasketaan vuosittain. Laskennassa käytetään tilinpäätöshetken tietoja. Liikevaihdon määrä lasketaan ilman arvonlisäveroa ja muita välillisiä veroja.

Kun yrityksen vuotuiset tiedot tilinpäätöshetkellä ylittävät tai alittavat 2 artiklassa mainitut henkilöstömäärää koskevat tai rahamääräiset raja-arvot, yritys saavuttaa tai menettää keskisuuren yrityksen, pienen yrityksen tai mikroyrityksen aseman ainoastaan siinä tapauksessa, että ylitys tai alitus toistuu kahtena peräkkäisenä tilivuotena.

Kun kyseessä on sellainen vastikään perustettu yritys, jonka tilejä ei ole vielä päätetty, tarkasteltavat tiedot vahvistetaan tilikauden kuluessa tehdyn luotettavan arvion perusteella.

5 artikla

Henkilöstömäärä

Henkilöstömäärä vastaa vuosityöyksiköiden (VTY) määrää, toisin sanoen kyseisessä yrityksessä tai tämän yrityksen lukuun työskennelleiden kokopäiväisten työntekijöiden määrää yhden vuoden aikana. Niiden henkilöiden tekemä työ, jotka eivät ole työskennelleet koko vuotta tai jotka ovat työskennelleet osa-aikaisesti, kestosta riippumatta, ja kausityö lasketaan VTY:n osina. Henkilöstömäärään luetaan:

palkansaajat;

kyseisen yrityksen lukuun ja sen alaisuudessa työskentelevät henkilöt, jotka rinnastetaan palkansaajiin kansallisen lainsäädännön mukaan;

yrityksen johtamiseen osallistuvat omistajat;

yrityksessä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit, jotka saavat yritykseltä rahamääräisiä etuja.

Oppisopimussuhteessa tai ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita, jotka ovat oppisopimus- tai ammatillista koulutusta koskevassa sopimussuhteessa, ei lueta henkilöstömäärään. Äitiyslomien ja vanhempainlomien kestoa ei oteta huomioon laskennassa.

6 artikla

Yrityksen tietojen määräytyminen

Riippumattoman yrityksen tiedot, mukaan lukien henkilöstömäärää koskevat tiedot, määräytyvät tämän yhden yrityksen tilinpäätöksen perusteella.

Yrityksen, jolla on omistusyhteys- tai sidosyrityksiä, tiedot, mukaan lukien henkilöstömäärää koskevat tiedot, määräytyvät yrityksen tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella tai, jos sellainen on tehty, kyseisen yrityksen konsolidoidun tilinpäätöksen tai sellaisen konsolidoidun tilinpäätöksen perusteella, johon on lisätty yrityksen tiedot.

►C1 Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin lisätään asianomaisen yrityksen niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat omistusketjussa kyseistä yritystä. ◄ Lisääminen tehdään suhteessa pääoma- tai äänimääräosuuteen (suurempi näistä prosenttiosuuksista). Jos kyseessä on ristikkäinen omistusyhteys, käytetään näistä prosenttiosuuksista suurinta.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin lisätään 100 prosenttia niiden yritysten tiedoista, jotka ovat välittömästi tai välillisesti sidoksissa asianomaiseen yritykseen ja joita ei ole jo lisätty konsolidoituihin tilinpäätöstietoihin.

Edellä 2 kohdan soveltamiseksi asianomaisen yrityksen omistusyhteysyritysten tiedot määräytyvät tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. Tietoihin lisätään 100 prosenttia näiden omistusyhteysyritysten sidosyritysten tiedoista, jos niitä ei ole jo lisätty konsolidoituihin tilinpäätöstietoihin.

Edellä 2 kohdan soveltamiseksi asianomaisen yrityksen sidosyritysten tiedot määräytyvät tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. ►C1 Näihin tietoihin lisätään suhteuttaen kyseisten sidosyritysten niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat omistusketjussa kyseistä yritystä, jollei näitä tietoja ole jo sisällytetty konsolidoituun tilinpäätökseen suhteessa, joka vastaa vähintään 2 kohdan toisessa alakohdassa määriteltyä prosenttiosuutta. ◄

Jos konsolidoiduista tilinpäätöstiedoista ei käy ilmi tietyn yrityksen henkilöstömäärää, tämä määrä lasketaan lisäämällä suhteuttaen kyseisen yrityksen omistusyhteysyrityksiä koskevat tiedot sekä lisäämällä kyseisen yrityksen tietoihin sen sidosyrityksiä koskevat tiedot.

LIITE II

Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot

I OSA

Tiedot toimitetaan 11 artiklan mukaisesti käyttäen vakiintunutta komission tietotekniikkasovellusta

▼M6

OSA II

Toimitetaan 11 artiklan mukaisesti komission sähköisen ilmoitusjärjestelmän kautta

Ilmoittakaa, minkä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännöksen nojalla tukitoimenpide toteutetaan.

Ensisijainen tavoite – Yleiset tavoitteet (luettelo)	Tavoitteet (luettelo)		Tuen enimmäisintensiteetti prosentteina tai tuen vuotuinen enimmäismäärä kansallisessa valuutassa (kokonaislukuina)	Pk-yrityksille myönnettävät lisät (jos käytettävissä) prosentteina
Alueellinen tuki – investointituki (1) (14 artikla)	□ Ohjelma		… %	… %
	□ Tapauskohtainen tuki		… %	… %
Alueellinen tuki – toimintatuki (15 artikla)	□ Harvaan asutuilla alueilla (15 artiklan 2 kohta)		… %	… %
	□ Erittäin harvaan asutuilla alueilla (15 artiklan 3 kohta)		… %	… %
	□ Syrjäisimmillä alueilla (15 artiklan 4 kohta)		… %	… %
□ Alueellinen kaupunkikehitystuki (16 artikla)			… kansallinen valuutta	… %
Pk-yrityksille myönnettävä tuki (17 – 19 d artikla)	□ Pk-yrityksille myönnettävä investointituki (17 artikla)		… %	… %
	□ Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki (18 artikla)		… %	… %
	□ Tuki pk-yritysten osallistumiseen messuille (19 artikla)		… %	… %
	□ Tuki yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin osallistuville pk-yrityksille aiheutuviin kustannuksiin (19 a artikla)		… %	… %
	□ Rajalliset tukimäärät yhteisölähtöisistä paikallisista kehittämishankkeista hyötyville pk-yrityksille (19 b artikla) (2)		… kansallinen valuutta	… %
	□ Mikroyrityksille sähkön, kaasun tai lämmön saantia koskevien julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki (19 c artikla)		… %	… %
	□ Pk-yrityksille sähkön, kaasun tai maakaasusta tai sähköstä tuotetun lämmön saantia koskevien väliaikaisten julkisten interventioiden muodossa myönnettävä tuki Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttaman hinnannousun vaikutusten lieventämiseksi (19 d artikla)		… %	… %
Tuki Euroopan alueelliselle yhteistyölle (20 – 20 a artikla)	□ Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistuvien yritysten kustannuksiin myönnettävä tuki (20 artikla)		… %	… %
	□ Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistuville yrityksille myönnettävät rajoitetut tukimäärät (20 a artikla) (3)		… kansallinen valuutta	… %
Pk-yrityksille rahoituksensaantiin myönnettävä tuki (21–22 artikla)	□ Riskirahoitustuki (21 artikla)		… kansallinen valuutta	Ei sovelleta
	□ Yksityisille sijoittajille, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, verokannustimina myönnettävä pk-yrityksille suunnattu riskirahoitustuki (21 a artikla)		… kansallinen valuutta	Ei sovelleta
	□ Käynnistystuki (22 artikla)		… kansallinen valuutta	Ei sovelleta
□ Pk-yrityksille myönnettävä tuki – pk-yrityksiin erikoistuneille vaihtoehtoisille kauppapaikoille myönnettävä tuki (23 artikla)			… kansallinen valuutta	Ei sovelleta
□ Pk-yrityksille myönnettävä tuki – esiselvityskustannuksiin myönnettävä tuki (24 artikla)			… %	Ei sovelleta
Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki (25–30 artikla)	Tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävä tuki (25 artikla)	□ Perustutkimus (25 artiklan 2 kohdan a alakohta)	… %	… %
		□ Teollinen tutkimus (25 artiklan 2 kohdan b alakohta)	… %	… %
		□ Kokeellinen kehittäminen (25 artiklan 2 kohdan c alakohta)	… %	… %
		□ Toteutettavuustutkimukset (25 artiklan 2 kohdan d alakohta)	… %	… %
	□ Tuki hankkeille, joille on myönnetty huippuosaamismerkki (25 a artikla)		… kansallinen valuutta	… %
	□ Marie Skłodowska-Curie -toimiin ja Euroopan tutkimusneuvoston konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin Proof of Concept -toimiin myönnettävä tuki (25 b artikla)		… kansallinen valuutta	… %
	□ Yhteisrahoitettuihin tutkimus- ja kehityshankkeisiin liittyvä tuki (25 c artikla)		… %	… %
	□ Tiimiyttämistoimiin liittyvä tuki (25 d artikla)		… %	… %
	□ Euroopan puolustusrahastosta tai Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta tuettujen hankkeiden yhteisrahoitukseen liittyvä tuki (25 e artikla)		… %	… %
	□ Tutkimusinfrastruktuureille myönnettävä investointituki (26 artikla)		… %	… %
	□ Testaus- ja kokeiluinfrastruktuureille myönnettävä investointituki (26 a artikla)		… %	… %
	□ Tuki innovaatioklustereille (27 artikla)		… %	… %
	□ Pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki (28 artikla)		… %	… %
	□ Prosesseihin tai organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki (29 artikla)		… %	… %
	□ Kalastus- ja vesiviljelyalan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki (30 artikla)		… %	… %
□ Koulutustuki (31 artikla)			… %	… %
Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävä tuki (32–35 artikla)	□ Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon (32 artikla)		… %	… %
	□ Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen (33 artikla)		… %	… %
	□ Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki (34 artikla)		… %	… %
	□ Epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden avustamisesta aiheutuviin kustannuksiin myönnettävä tuki (35 artikla)		… %	… %
Ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki (36–49 artikla)	□ Investointituki ympäristönsuojeluun, hiilestä irtautuminen mukaan luettuna (36 artikla)		… %	… %
	□ Investointituki lataus- tai tankkausinfrastruktuuriin (36 a artikla)		… %	… %
	□ Investointituki puhtaiden tai päästöttömien kulkuvälineiden hankintaan ja kulkuvälineiden jälkiasennuksiin (36 b artikla)		… %	… %
	□ Investointituki energiatehokkuustoimenpiteisiin muualla kuin rakennuksissa (38 artikla)		… %	… %
	□ Investointituki energiatehokkuustoimiin rakennuksissa (38 a artikla)		… %	… %
	□ Tuki energiatehokkuussopimusten helpottamiseksi (38 b artikla)		… kansallinen valuutta	Ei sovelleta
	□ Rahoitusvälineiden muodossa myönnettävä investointituki rakennusten energiatehokkuushankkeisiin (39 artikla)		… kansallinen valuutta	Ei sovelleta
	□ Investointituki uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian, uusiutuvan vedyn ja tehokkaan yhteistuotannon edistämiseen (41 artikla)		… %	… %
	□ Toimintatuki uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistämiseen (42 artikla)		… %	… %
	□ Toimintatuki uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian ja uusiutuvan vedyn edistämiseen pienissä hankkeissa ja uusiutuvan energian yhteisöissä (43 artikla)		… %	… %
	□ Direktiivissä 2003/96/EY tarkoitettujen veronalennusten muodossa myönnettävä tuki (44 artikla)		… %	Ei sovelleta
	□ Ympäristöverojen tai veronluonteisten ympäristömaksujen alennusten muodossa myönnettävä tuki (44 a artikla)		… %	Ei sovelleta
	□ Investointituki ympäristövahinkojen korjaamiseen, luontotyyppien ja ekosysteemien ennallistamiseen, biologisen monimuotoisuuden suojeluun tai palauttamiseen ja luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamiseen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi (45 artikla)		… %	… %
	□ Investointituki energiatehokkaaseen kaukolämmitykseen ja -jäähdytykseen (46 artikla)		… %	… %
	□ Investointituki resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen siirtymisen tukemiseen (47 artikla)		… %	… %
	□ Investointituki energiainfrastruktuurille (48 artikla)		… %	… %
	□ Tuki ympäristönsuojelua ja energiakysymyksiä koskeviin tutkimuksiin ja konsulttipalveluihin (49 artikla)		… %	… %
□ Tukiohjelmat tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi (50 artikla)	Tuen enimmäisintensiteetti		… %	… %
	Luonnonmullistuksen tyyppi		□ maanjäristys □ lumivyöry □ maanvyörymä □ tulva □ pyörremyrsky □ hurrikaani □ tulivuorenpurkaus □ maastopalo
	Luonnonmullistuksen tapahtumisajankohta		pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv
□ Sosiaalinen kuljetustuki syrjäisten alueiden asukkaiden hyväksi (51 artikla)			… kansallinen valuutta	… %
□ Tuki kiinteille laajakaistaverkoille (52 artikla)			… kansallinen valuutta	… %
□ Tuki 4G- ja 5G-matkaviestinverkoille (52 a artikla)			… kansallinen valuutta	… %
□ Tuki yhteistä etua koskeville hankkeille Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvän infrastruktuurin alalla (52 b artikla)			… %	… %
□ Liityntäarvosetelit (52 c artikla)			… kansallinen valuutta	… %
□ Tuki runkoliityntäverkoille (52 d artikla)			… %	… %
□ Tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen (53 artikla)			… %	… %
□ Audiovisuaalisia teoksia edistävät tukiohjelmat (54 artikla)			… %	… %
□ Tuki urheiluinfrastruktuureille ja monikäyttöisille vapaa-ajan infrastruktuureille (55 artikla)			… %	… %
□ Paikallisille infrastruktuureille myönnettävä investointituki (56 artikla)			… %	… %
□ Tuki alueellisille lentoasemille (56 a artikla)			… %	… %
□ Tuki merisatamille (56 b artikla)			… %	… %
□ Tuki sisävesisatamille (56 c artikla)			… %	… %
InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki (56 d–56 f artikla)		□ Tuki Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvien infrastruktuurien alalla yhteistä etua koskeville hankkeille, joita rahoitetaan asetuksen (EU) 2021/1153 nojalla tai joille on myönnetty sen nojalla huippuosaamismerkki (56 e artiklan 2 kohta)	… kansallinen valuutta	… %
		□ Tuki kiinteän laajakaistaverkon käyttöönottoon ja tuki 4G- ja 5G-matkaviestinverkon käyttöönottoon tiettyjen tukikelpoisten sosioekonomisten vaikuttajien liittämiseksi verkkoon (56 e artiklan 3 kohta)	… kansallinen valuutta	… %
		□ Tuki energiantuotantoon ja energiainfrastruktuurille (56 e artiklan 4 kohta)	… kansallinen valuutta	… %
		□ Tuki sosiaali-, koulutus-, kulttuuri- ja luonnonperintöalan infrastruktuureille ja toimintoihin (56 e artiklan 5 kohta)	… kansallinen valuutta	… %
		□ Tuki liikennealalle ja liikenneinfrastruktuureille (56 e artiklan 6 kohta)	… kansallinen valuutta	… %
		□ Tuki muille infrastruktuureille (56 e artiklan 7 kohta)	… kansallinen valuutta	… %
		□ Tukiympäristönsuojeluun, ilmastonsuojelu mukaan luettuna (56 e artiklan 8 kohta)	… kansallinen valuutta	… %
		□ Tuki tutkimus- ja kehitystyöhön, innovaatiotoimintaan sekä digitalisaatioon (56 e artiklan 9 kohta)	… kansallinen valuutta	… %
		□ Tuki InvestEU-rahastosta tuetun rahoituksen muodossa pk-yrityksille tai pienille midcap-yrityksille (56 e artiklan 10 kohta)	… kansallinen valuutta	… %
	□ Tuki, joka liittyy InvestEU-rahastosta tuettuihin välitettyihin kaupallisiin rahoitustuotteisiin (56 f artikla)		… kansallinen valuutta	… %
(1) Kun kyseessä on tukiohjelmasta myönnettävää tukea täydentävä tapauskohtainen alueellinen tuki, ilmoitetaan sekä ohjelmasta myönnetyn tuen intensiteetti että tapauskohtaisen tuen intensiteetti. (2) Asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaan 19 b artiklan nojalla myönnettyä tukea ei ole pakko raportoida. Näin ollen tällaisesta tuesta raportointi on täysin vapaaehtoista. (3) Asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaan 20 a artiklan nojalla myönnettyä tukea ei ole pakko raportoida. Näin ollen tällaisesta tuesta raportointi on täysin vapaaehtoista.

▼B

LIITE III

Tietojen julkaisemista 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti koskevat säännökset

Jäsenvaltioiden on järjestettävä kattavat valtiontukien verkkosivustonsa, joilla 9 artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot julkaistaan, siten, että tiedot löytyvät helposti. Tiedot on julkaistava taulukkodatamuodossa, joka mahdollistaa hakujen tekemisen, tietojen poiminnan ja julkaisemisen internetissä, esimerkiksi csv- tai xml-muodossa. Verkkosivustolle on myönnettävä rajoitukseton pääsy kaikille asianomaisille osapuolille. Verkkosivustolle pääsy ei saa edellyttää käyttäjän aikaisempaa rekisteröitymistä.

Myönnetystä yksittäisestä tuesta on julkaistava seuraavat tiedot kuten 9 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään:

—

Tuensaajan nimi

—

Tuensaajan tunniste

—

Yritystyyppi (pk-yritys/suuri yritys) myöntämisajankohtana

—

Alue, jolla tuensaaja sijaitsee, NUTS II-tasolla ( 69 )

—

Toimiala NACE:n kolminumerotasolla ( 70 )

—

Tukiosa, kokonaislukuna kansallisessa valuutassa ( 71 )

—

Tukiväline ( 72 ) (avustus/korkotuki, laina/takaisinmaksettava ennakko/takaisinmaksettava avustus, takaus, veroetuus tai verovapautus, riskirahoitus, muu (täsmennettävä))

—

Myöntämispäivä

—

Tuen tarkoitus

—

Tuen myöntävä viranomainen

—

16 ja 21 artiklan mukaisten ohjelmien tapauksessa toimeksisaaneen yhteisön nimi ja valittujen rahoituksen välittäjien nimet

—

Tukitoimenpiteen viite ( 73 ).

▼M6

LIITE IV

Tämän asetuksen 21 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja 56 e artiklan 10 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut kriittiset raaka-aineet

Seuraavia raaka-aineita pidetään 21 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja 56 e artiklan 10 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuina kriittisinä raaka-aineina:

antimoni

arseeni

bauksiitti

baryytti

beryllium

vismutti

boori

koboltti

koksihiili

kupari

maasälpä

fluorisälpä

gallium

germanium

hafnium

helium

raskaat harvinaiset maametallit

kevyet harvinaiset maametallit

litium

magnesium

mangaani

luonnongrafiitti

nikkeli – akkulaatuinen

niobium

raakafosfaatti

fosfori

aa)

platinaryhmän metallit

bb)

skandium

cc)

piimetalli

dd)

strontium

ee)

tantaali

ff)

titaanimetalli

gg)

volframi

hh)

vanadiini

( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013 kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).

( 3 ) Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).

( 4 ) Komission asetus (EU) N:o 717/2014, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla (EUVL L 190, 28.6.2014, s. 45).

( 5 ) Neuvoston päätös 2010/787/EU, annettu 10 päivänä joulukuuta 2010, kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi annettavasta valtiontuesta (EUVL L 336, 21.12.2010, s. 24).

( 7 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

( 8 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

( 9 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

( 10 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013 Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

( 11 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

( 12 ) Komission täytäntöönpanopäätös C(2017)7124, annettu 27 päivänä lokakuuta 2017, vuosia 2018–2020 koskevan työohjelman hyväksymisestä tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ’Horisontti 2020’ (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman puitteissa ja työohjelman rahoittamisesta vuodeksi 2018.

( 13 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ’Horisontti Eurooppa’ perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

( 14 ) CASSINI-aloite, joka mainittiin ensimmäisen kerran kestävää ja digitaalista Eurooppaa koskevassa pk-yritysstrategiassa (COM(2020) 103 final, 10.3.2020), on joukko konkreettisia toimia, joiden tavoitteena on muun muassa helpottaa avaruusalan pk-yritysten mahdollisuuksia saada riskipääomaa laajentumisensa rahoittamiseksi.

( 15 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/697, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan puolustusrahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1092 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 149);

( 16 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1092, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamisesta unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi (EUVL L 200, 7.8.2018, s. 30).

( 17 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

( 18 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1).

( 20 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1).

( 21 ) Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja Technology Infrastructures, SWD(2019) 158 final, 8.4.2019.

( 22 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

( 23 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82);

( 24 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä vähäpäästöisen liikkuvuuden tukemiseksi (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).

( 25 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1242, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille raskaille hyötyajoneuvoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 595/2009 ja (EU) 2018/956 sekä neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta (EUVL L 198, 25.7. 2019, s. 202).

( 26 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52).

( 27 ) Komission asetus (EU) 2017/1151, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä (EUVL L 175, 7.7.2017, s. 1).

( 28 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

( 30 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/943, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoista (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 54)

( 32 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

( 33 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

( 34 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125).

( 35 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 114).

( 36 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39)

( 37 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94).

( 38 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 36).

( 39 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta (EUVL L 249, 14.7.2021, s. 38).

( 40 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1008/2008, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä (EUVL L 293, 31.10.2008, s. 3).

( 41 ) Neuvoston direktiivi 96/67/EY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1996, pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla (EYVL L 272, 25.10.1996, s. 36).

( 42 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/59/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa (EYVL L 332, 28.12.2000, s. 81).

( 43 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

( 44 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32).

( 45 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

( 46 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

( 48 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

( 49 ) Valtiontukien avoimuusmoduulin julkinen haku: https://webgate.ec.europa.eu/competition/transparency/public?lang=fi.

( 50 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1299/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259).

( 51 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1059, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 94).

( 52 ) Tämän asetuksen 16, 21 a ja 22 artiklan mukaisten ohjelmien osalta vaatimuksesta, jonka mukaan tiedot on julkaistava jokaisen yli 100 000 euron suuruisen yksittäisen tuen myöntämisestä, voidaan luopua, kun on kyse pk-yrityksistä, jotka eivät ole harjoittaneet kaupallista myyntiä markkinoilla.

( 53 ) Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1).

( 54 ) Komission asetus (EU) 2020/972, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2020, asetuksen (EU) N:o 1407/2013 muuttamisesta voimassaolon pidentämisen osalta sekä asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttamisesta voimassaolon pidentämisen ja tarvittavien mukautusten osalta (EUVL L 215, 7.7.2020, s. 3).

( 55 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).

( 56 ) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 481/2014, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 täydentämisestä yhteistyöohjelmiin liittyvien menojen tukikelpoisuutta koskevien erityissääntöjen osalta (EUVL L 138, 13.5.2014, s. 45).

( 57 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/696, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 69);

( 58 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1).

( 59 ) Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1).

( 60 ) Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 9).

( 61 ) Komission delegoitu asetus (EU) 2017/565, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU täydentämisestä sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, toiminnan harjoittamisen edellytysten ja kyseisessä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta (EUVL L 87, 31.3.2017, s. 1).

( 62 ) Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle (EUVL L 442 9.12.2021, s. 1).

( 63 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56).

( 64 ) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

( 65 ) Neuvoston asetus (EU) 2018/1488, annettu 28 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 252, 8.10.2018, s. 1).

( 66 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ’Horisontti Eurooppa’ perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1)

( 67 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1).”;

( 68 ) Komission delegoitu asetus (EU) 2021/1078, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 täydentämisestä vahvistamalla InvestEU-rahaston investointisuuntaviivat (EUVL L 234, 2.7.2021, s. 18).

( 69 ) Tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö (NUTS — Nomenclature of Territorial Units for Statistics). Yleensä käytetään tasoa 2.

( 70 ) ►M1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1). ◄

( 71 ) ►M1 Bruttoavustusekvivalentti tai tämän asetuksen 16, 21, 22 tai 39 artiklan mukaisten toimenpiteiden tapauksessa sijoituksen määrä. ◄ Toimintatuen tapauksessa voidaan ilmoittaa vuotuinen tukimäärä tuensaajaa kohden. Verojärjestelmien sekä 16 artiklan (alueellinen kaupunkikehitystuki) mukaisten ohjelmien ja 21 artiklan (riskirahoitustuki) mukaisten ohjelmien tapauksessa määrä voidaan ilmoittaa tämän asetuksen 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjä vaihteluvälejä käyttäen.

( 72 ) Jos tuki myönnetään useammista tukivälineistä, on ilmoitettava välinekohtaiset tukimäärät.

( 73 ) Komission tämän asetuksen 11 artiklassa tarkoitetussa sähköisessä menettelyssä ilmoittama viite.

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	KOMISSION ASETUS (EU) 2017/1084, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017,	L 156	1	20.6.2017
►M2	KOMISSION ASETUS (EU) 2020/972, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2020,	L 215	3	7.7.2020
M3	KOMISSION ASETUS (EU) 2021/452, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2021,	L 89	1	16.3.2021
►M4	KOMISSION ASETUS (EU) 2021/1237, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2021,	L 270	39	29.7.2021
M5	KOMISSION ASETUS (EU) 2023/917, annettu 4 päivänä toukokuuta 2023,	L 119	159	5.5.2023
►M6	KOMISSION ASETUS (EU) 2023/1315, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2023,	L 167	1	30.6.2023

►C1	Oikaisu, EUVL L 236, 14.9.2017, s. 28 (651/2014)
►C2	Oikaisu, EUVL L 026, 31.1.2018, s. 53 (2017/1084)
►C3	Oikaisu, EUVL L 90138, 13.2.2025, s. 1 (2017/1084)
►C4	Oikaisu, EUVL L 90265, 24.3.2025, s. 1 ((EU) 2023/1315)