alueellinen tuki;

pk-yrityksille myönnettävä investointituki, toimintatuki ja tuki pk-yritysten rahoituksensaantiin;

ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki;

tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki;

koulutustuki;

epäedullisessa asemassa olevien tai alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työhönottoon ja työllistämiseen myönnettävä tuki;

tuki tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi;

sosiaalinen kuljetustuki syrjäisten seutujen asukkaiden hyväksi;

tuki laajakaistainfrastruktuureille;

tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen;

tuki urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille;

tuki paikallisille infrastruktuureille;

tuki alueellisille lentoasemille;

tuki satamille;

tuki Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille; ja

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki.

tämän asetuksen III luvun 1 jakson (lukuun ottamatta 15 artiklaa), 2, 3, 4 ja 7 jakson (lukuun ottamatta 44 artiklaa) sekä 10 jakson mukaiset ohjelmat ja kyseisen luvun 16 jakson nojalla rahoitustuotteiden muodossa toteutettu tuki, jos keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti on yli 150 miljoonaa euroa, kuuden kuukauden jälkeen niiden voimaantulosta. Tämän asetuksen III luvun 16 jakson mukaisen tuen osalta vain Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 ( 1 ) 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut EU:n takuun jäsenvaltion osioon maksetut jäsenvaltion maksuosuudet, jotka on korvamerkitty tiettyä rahoitustuotetta varten, otetaan huomioon arvioitaessa, ylittääkö rahoitustuotteeseen liittyvä kyseisen jäsenvaltion keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti 150 miljoonaa euroa. Komissio voi päättää, että tämän asetuksen soveltamista tällaisiin tukiohjelmiin jatketaan pitempään, arvioituaan asiaankuuluvan arviointisuunnitelman, jonka jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 20 työpäivän kuluessa ohjelman voimaantulosta. Jos komissio on jo jatkanut tämän asetuksen soveltamista ensimmäisen kuuden kuukauden jälkeen tällaisten ohjelmien osalta, jäsenvaltiot voivat päättää jatkaa näitä ohjelmia tämän asetuksen soveltamisajan loppuun saakka edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio on toimittanut arviointikertomuksen komission hyväksymän arviointisuunnitelman mukaisesti. Tämän asetuksen nojalla myönnetyn aluetuen myöntämistä voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti jatkaa asianomaisten aluetukikarttojen voimassaoloajan päättymiseen saakka;

kaikki 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen ohjelmien muutokset, lukuun ottamatta muutoksia, jotka eivät voi vaikuttaa tukiohjelman soveltuvuuteen sisämarkkinoille tämän asetuksen nojalla tai eivät voi merkittävästi vaikuttaa hyväksytyn arviointisuunnitelman sisältöön;

kolmansiin maihin tai jäsenvaltioihin suuntautuvaan vientiin liittyvään toimintaan myönnettävä tuki eli tuki, joka on suoraan sidoksissa vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin;

tuki, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 ( 2 ) soveltamisalaan kuuluva kalastus- ja vesiviljelyalalla myönnettävä tuki lukuun ottamatta koulutustukea, pk-yritysten rahoituksensaantiin myönnettävää tukea, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea, pk-yritysten innovaatiotukea, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea, alueellista investointitukea syrjäisimmillä alueilla, alueellisia toimintatukiohjelmia, tukea maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin, tukea yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin, tukea Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin ja InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvää tukea, lukuun ottamatta komission asetuksen (EU) N:o 717/2014 ( 3 ) 1 artiklan 1 kohdassa lueteltuja toimintoja;

maatalouden alkutuotannon alalla myönnettävä tuki lukuun ottamatta alueellista investointitukea syrjäisimmillä alueilla, alueellisia toimintatukiohjelmia, pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävää tukea, riskirahoitustukea, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea, pk-yrityksille myönnettävää innovaatiotukea, ympäristötukea, koulutustukea, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea, tukea maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin, tukea yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin, tukea Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin ja InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvää tukea;

maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoille saattamisen alalla myönnettävä tuki seuraavissa tapauksissa:

neuvoston päätöksen 2010/787/EU ( 4 ) soveltamisalaan kuuluva tuki kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi;

13 artiklassa tarkoitetut alueellisen tuen muodot.

tukiohjelmat, joissa ei nimenomaisesti suljeta pois yksittäisen tuen maksamista yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa saman jäsenvaltion myöntämä tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi, lukuun ottamatta tukiohjelmia tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi ja 19 b artiklan sekä III luvun 2 a ja 16 jakson soveltamisalaan kuuluvia tukiohjelmia;

tapauskohtainen tuki a alakohdassa tarkoitetulle yritykselle;

tuki vaikeuksissa oleville yrityksille, lukuun ottamatta tukiohjelmia tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi, käynnistystukiohjelmia, alueellisia toimintatukiohjelmia, 19 b artiklan soveltamisalaan kuuluvia tukiohjelmia, tukea pk-yrityksille 56 f artiklan nojalla ja tukea rahoituksen välittäjille 16, 21, 22 ja 39 artiklan nojalla sekä III luvun 16 jakson nojalla, edellyttäen että vaikeuksissa olevia yrityksiä ei kohdella muita yrityksiä suotuisammin. Tätä asetusta sovelletaan kuitenkin poikkeuksellisesti yrityksiin, jotka eivät olleet vaikeuksissa 31 päivänä joulukuuta 2019 mutta joista tuli vaikeuksissa olevia yrityksiä 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana.

tukitoimenpiteet, joissa tuen myöntämisen ehtona on, että tuensaajalla on oltava päätoimipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa tai että sen on oltava pääasiallisesti sijoittautunut kyseiseen jäsenvaltioon; vaatimus, jonka mukaan tuensaajalla on oltava tuen maksamisajankohtana toimipaikka tai sivuliike tuen myöntävässä jäsenvaltiossa, on kuitenkin sallittu;

tukitoimenpiteet, joissa tuen myöntämisen ehtona on, että tuensaajan on käytettävä kotimaassa tuotettuja tuotteita tai kotimaisia palveluja;

tukitoimenpiteet, joissa rajoitetaan tuensaajien mahdollisuutta hyödyntää tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin tuloksia toisissa jäsenvaltioissa.

alueellinen investointituki: ”mukautettu tuen määrä”, joka on laskettu 2 artiklan 20 alakohdassa määritellyn menetelmän mukaisesti, kun on kyse investoinnista, jonka tukikelpoiset kustannukset ovat 100 miljoonaa euroa;

alueellinen kaupunkikehitystuki: 16 artiklan 3 kohdassa säädetty 20 miljoonaa euroa;

pk-yrityksille myönnettävä investointituki: 7,5 miljoonaa euroa yritystä ja investointihanketta kohden;

pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki: 2 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

pk-yritysten messuille osallistumiseen myönnettävä tuki: 2 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

tuki yrityksille, jotka osallistuvat Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin: 20 artiklan mukainen tuki: 2 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden; 20 a artiklan mukainen tuki: 20 a artiklan 2 kohdassa säädetyt määrät yritystä ja hanketta kohden;

riskirahoitustuki: 15 miljoonaa euroa tukikelpoista yritystä kohden kuten 21 artiklan 9 kohdassa säädetään;

käynnistystuki: 22 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa säädetyt määrät yritystä kohden;

tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki:

▼M4

▼B

tutkimusinfrastruktuureille myönnettävä investointituki: 20 miljoonaa euroa infrastruktuuria kohden;

tuki innovaatioklustereille: 7,5 miljoonaa euroa klusteria kohden;

pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki: 5 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

prosesseihin tai organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki: 7,5 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden;

koulutustuki: 2 miljoonaa euroa koulutushanketta kohden;

tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon: 5 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen: 10 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki: 10 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden avustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki: 5 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

investointituki ympäristönsuojeluun, lukuun ottamatta investointitukea päästöttömien ja vähäpäästöisten maantieajoneuvojen julkiseen lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin, investointitukea pilaantuneiden alueiden kunnostamiseen ja tukea energiatehokkaan kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen jakeluverkko-osalle: 15 miljoonaa euroa yritystä ja investointihanketta kohden; 30 miljoonaa euroa 38 artiklan 3 a kohdan soveltamisalaan kuuluvaan tukeen tiettyjen rakennusten energiatehokkuusinvestointeja varten; ja 30 miljoonaa euroa jäljellä olevan kokonaisrahoituksen nimellismäärästä 38 artiklan 7 kohdan soveltamisalaan kuuluvaan tukeen tiettyjen rakennusten energiatehokkuusinvestointeja varten;

investointituki päästöttömien ja vähäpäästöisten maantieajoneuvojen julkiseen lataus- tai tankkausinfrastruktuuriin: 15 miljoonaa euroa yritystä ja investointihanketta kohden ja tukiohjelmien tapauksessa enintään 150 miljoonan euron keskimääräinen vuotuinen budjetti;

investointituki energiatehokkuushankkeisiin: 39 artiklan 5 kohdassa säädetyt määrät;

investointituki pilaantuneiden alueiden kunnostamiseen: 20 miljoonaa euroa yritystä ja investointihanketta kohden;

toimintatuki sähköntuotantoon uusiutuvista energialähteistä ja toimintatuki uusiutuvista energialähteistä pienissä laitoksissa tuotetun energian käytön edistämiseen: 15 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden. Kun tuki myönnetään tarjouskilpailumenettelyn perusteella 42 artiklan nojalla: 150 miljoonaa euroa vuodessa ottaen huomioon kaikkien 42 artiklan soveltamisalaan kuuluvien ohjelmien yhteenlaskettu budjetti;

tuki kaukolämmön tai kaukojäähdytyksen jakeluverkolle: 20 miljoonaa euroa yritystä ja investointihanketta kohden;

investointituki energiainfrastruktuurille: 50 miljoonaa euroa yritystä ja investointihanketta kohden;

avustuksen muodossa myönnettävä tuki kiinteille laajakaistaverkoille: 100 miljoonan euron kokonaiskustannukset hanketta kohden; rahoitusvälineen muodossa myönnettävä tuki kiinteille laajakaistainfrastruktuureille: lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;

avustuksen muodossa myönnettävä tuki 4G- tai 5G-matkaviestinverkkojen käyttöönottoon: 100 miljoonan euron kokonaiskustannukset hanketta kohden; rahoitusvälineen muodossa myönnettävä tuki 4G- tai 5G-matkaviestinverkoille: lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;

avustuksen muodossa myönnettävä tuki tietyille Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvien infrastruktuurien alalla yhteistä etua koskeville hankkeille, jotka rahoitetaan asetuksen (EU) 2021/1153 nojalla tai joille on myönnetty huippuosaamismerkki kyseisen asetuksen nojalla: 100 miljoonan euron kokonaiskustannukset hanketta kohden; rahoitusvälineen muodossa myönnettävä tuki tietyille Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvien infrastruktuurien alalla yhteistä etua koskeville hankkeille: lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;

tietoliikenneyhteyksien parantamiseen tähtäävien avustusohjelmien muodossa annettavan tuen osalta: jäsenvaltion kaikkien tällaisten ohjelmien valtiontuen kokonaisbudjetti 24 kuukauden aikana saa olla enintään 50 miljoonaa euroa (kokonaismäärä, mukaan luettuina valtakunnalliset ja alueelliset tai paikalliset ohjelmat);

investointituki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen: 150 miljoonaa euroa hanketta kohden; toimintatuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen: 75 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden;

audiovisuaalisia teoksia edistävät tukiohjelmat: 50 miljoonaa euroa vuodessa ohjelmaa kohden;

investointituki urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille: 30 miljoonaa euroa tai kokonaiskustannukset yli 100 miljoonaa euroa hanketta kohden; toimintatuki urheiluinfrastruktuurille: 2 miljoonaa euroa vuodessa infrastruktuuria kohden;

paikallisille infrastruktuureille myönnettävä investointituki: 10 miljoonaa euroa tai kokonaiskustannukset yli 20 miljoonaa euroa samaa infrastruktuuria kohden;

tuki alueellisille lentoasemille: 56 a artiklassa säädetyt tuki-intensiteetit ja tukimäärät;

tuki merisatamille: tukikelpoiset kustannukset 130 miljoonaa euroa hanketta kohden (tai 150 miljoonaa euroa hanketta kohden merisatamassa, joka sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 ( 28 ) 47 artiklassa tarkoitetun ydinverkkokäytävän työsuunnitelmaan); ruoppauksen osalta hanke määritellään kaikeksi kalenterivuoden aikana suoritetuksi ruoppaukseksi; ja

tuki sisävesisatamille: tukikelpoiset kustannukset 40 miljoonaa euroa hanketta kohden (tai 50 miljoonaa euroa hanketta kohden sisävesisatamassa, joka sisältyy asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklassa tarkoitetun ydinverkkokäytävän työsuunnitelmaan); ruoppauksen osalta hanke määritellään kaikeksi kalenterivuoden aikana suoritetuksi ruoppaukseksi;

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki: III luvun 16 jaksossa säädetyt määrät; ja

yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin ja maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin osallistuvien pk-yritysten kustannuksiin myönnettävä tuki: 19 a artiklan mukainen tuki: 2 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden; 19 b artiklan mukainen tuki: 19 b artiklan 2 kohdassa säädetyt määrät hanketta kohden.

avustuksiin ja korkotukiin sisältyvä tuki;

lainoihin sisältyvä tuki, kun bruttoavustusekvivalentti on laskettu tuen myöntämishetkellä voimassa olevan viitekoron perusteella;

takauksiin sisältyvä tuki

veroetuuksiin sisältyvä tuki, kun toimenpiteessä määrätään ylärajasta, jolla voidaan varmistaa, että sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä;

alueellinen kaupunkikehitystuki, jos 16 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

20 a artiklan mukainen tuki yrityksille Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistumista varten, jos siinä säädetään enimmäismäärästä, jolla varmistetaan, että 20 a artiklassa säädettyä sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä;

riskirahoitustoimenpiteisiin sisältyvä tuki, jos 21 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

käynnistystuki, jos 22 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

tuki energiatehokkuushankkeisiin, jos 39 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

tuki markkinahinnan lisäksi maksettavina preemioina, jos 42 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät;

takaisinmaksettavina ennakkoina myönnetty tuki, jos takaisinmaksettavan ennakon yhteenlaskettu nimellismäärä ei ylitä tämän asetuksen mukaan sovellettavia kynnysarvoja tai jos ennen toimenpiteen täytäntöönpanoa takaisinmaksettavan ennakon bruttoavustusekvivalentin laskemiseen käytettävä menetelmä on hyväksytty sen jälkeen kun siitä on ilmoitettu komissiolle;

tuki, joka myönnetään aineellisen omaisuuden myyntinä tai vuokraamisena alle markkinahintojen, jos arvon on määrittänyt riippumaton asiantuntija ennen transaktiota tai se on määritetty yleisesti saatavilla olevan, säännöllisesti ajan tasalle saatetun ja yleisesti hyväksytyn vertailuarvon perusteella;

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki, jos III luvun 16 jaksossa asetetut edellytykset täyttyvät.

yrityksen nimi ja koko;

kuvaus hankkeesta, mukaan lukien sen alkamis- ja päättymispäivä;

hankkeen sijainti;

luettelo hankkeen kustannuksista;

tuen muoto (avustus, laina, takaus, takaisinmaksettava ennakko, pääomanlisäys tai muu) ja hankkeessa tarvittavan julkisen rahoituksen määrä.

alueellisen investointituen tapauksessa: että toteutetaan hanke, jota ei olisi toteutettu kyseisellä alueella tai joka ei olisi ollut riittävän kannattava tuensaajalle kyseisellä alueella ilman tukea;

kaikissa muissa tapauksissa, että seurauksena on:

toimenpiteellä vahvistetaan oikeus tukeen objektiivisin perustein ja ilman jäsenvaltion harkintavaltaa; ja

toimenpide on hyväksytty ja tullut voimaan ennen tuetun hankkeen tai toiminnan toteutukseen liittyvien töiden aloittamista; lukuun ottamatta myöhemmin käyttöön otettavia verojärjestelmiä, jos kyseinen toiminta kuului jo aikaisempien veroetuuksiin perustuvien järjestelmien soveltamisalaan.

alueellinen toimintatuki ja alueellinen kaupunkikehitystuki, jos 15 ja 16 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät,

pk-yrityksille rahoituksensaantiin myönnettävä tuki, jos 21 ja 22 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät,

palkkatukien muodossa myönnettävä tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon ja palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen, jos 32 ja 33 artiklassa asetetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät,

tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen ja tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden avustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, jos 34 ja 35 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät,

direktiivin 2003/96/EY mukaisina alennuksina ympäristöveroista myönnettävä tuki, jos tämän asetuksen 44 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät,

tuki tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi, jos 50 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät,

sosiaalinen kuljetustuki syrjäisten seutujen asukkaiden hyväksi, jos 51 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät,

tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen, jos 53 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät,

tuki Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistuville yrityksille, jos 20 tai 20 a artiklassa asetetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät;

tuki huippuosaamismerkin saaneisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, tuki huippuosaamismerkin saaneisiin Marie Skłodowska-Curie -toimiin ja Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin Proof of Concept -toimiin, yhteisrahoitettuihin hankkeisiin liittyvä tuki ja yhteisrahoitettuihin tiimiyttämistoimiin liittyvä tuki, jos 25 a, 25 b, 25 c tai 25 d artiklassa asetetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät;

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki, jos III luvun 16 jaksossa asetetut edellytykset täyttyvät;

yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin ja maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin osallistuville tai niistä hyötyville pk-yrityksille myönnettävä tuki, jos 19 a tai 19 b artiklassa asetetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät.

minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, kun kyseiset toimenpiteet koskevat eri yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia;

minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, joka liittyy samoihin, osittain tai kokonaan päällekkäisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, ainoastaan silloin kun tällainen kasautuminen ei johda kyseiseen tukeen tämän asetuksen nojalla sovellettavan tuen enimmäisintensiteetin tai enimmäismäärän ylittymiseen.

Lopullisille tuensaajille III luvun 16 jakson piiriin kuuluvalla InvestEU-rahaston tuella myönnettyä rahoitusta ja sen kattamia kustannuksia ei oteta huomioon määritettäessä, onko tämän kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädettyjä kasautumista koskevia säännöksiä noudatettu. Sen sijaan tämän alakohdan ensimmäisen virkkeen kasautumissäännösten noudattamisen kannalta merkityksellinen määrä lasketaan alla esitetyllä tavalla. Ensin hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista vähennetään InvestEU-rahaston tuella myönnetyn rahoituksen nimellismäärä, jolloin tulokseksi saadaan jäljellä olevat tukikelpoiset kokonaiskustannukset; toiseksi lasketaan tuen enimmäismäärä soveltamalla korkeinta tuki-intensiteettiä tai tuen määrää ainoastaan jäljellä oleviin tukikelpoisiin kokonaiskustannuksiin.

Kun kyseessä ovat artiklat, joiden osalta ilmoituskynnysarvo ilmoitetaan tuen enimmäismääränä, lopullisille tuensaajille InvestEU-rahaston tuella annetun rahoituksen nimellismäärää ei myöskään oteta huomioon määritettäessä, onko 4 artiklan mukaisia ilmoituskynnysarvoja noudatettu.

Vaihtoehtoisesti InvestEU-rahastosta III luvun 16 jakson nojalla tuettujen etuoikeutettujen lainojen tai etuoikeutettujen lainojen takuiden osalta lopullisille tuensaajille myönnettyihin tällaisiin lainoihin tai takuisiin liittyvä tuen bruttoavustusekvivalentti voidaan laskea tapauksen mukaan 5 artiklan 2 kohdan b tai c alakohdan mukaisesti. Tuen bruttoavustusekvivalenttia voidaan käyttää tämän kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti sen varmistamiseksi, että kasautuminen samoihin yksilöitävissä oleviin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnettävän muun tuen kanssa ei johda tämän asetuksen nojalla tukeen sovellettavan korkeimman tuki-intensiteetin tai tukimäärän taikka ilmoituskynnysarvon ylittymiseen.

tämän asetuksen 11 artiklassa tarkoitettu, liitteessä II olevan mallin mukainen vakiomuotoinen yhteenveto tai linkki siihen;

kunkin tukitoimenpiteen koko teksti 11 artiklan mukaisesti tai linkki koko tekstiin;

liitteessä III tarkoitetut tiedot jokaisen yli 500 000 euron suuruisen yksittäisen tuen myöntämisestä tai maatalouden alkutuotannon alalla toimivien muiden kuin 2 a jakson soveltamisalaan kuuluvien tuensaajien osalta tiedot jokaisen yli 60 000 euron suuruisen yksittäisen tuen myöntämisestä tällaiseen tuotantoon ja kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien muiden kuin 2 a jakson soveltamisalaan kuuluvien tuensaajien osalta tiedot jokaisen yli 30 000 euron suuruisen yksittäisen tuen myöntämisestä.

linkit tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin valtiontuen verkkosivustoihin;

11 artiklassa tarkoitetut yhteenvedot.

komission sähköisen ilmoitusjärjestelmän kautta liitteessä II olevan mallin mukainen vakiomuotoinen yhteenveto jokaisesta tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneesta tukitoimenpiteestä ja linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin, mukaan lukien sen muutokset, 20 työpäivän kuluessa toimenpiteen voimaantulosta; ja

komission asetuksessa (EY) N:o 794/2004 ( 35 ) tarkoitettu sähköisessä muodossa oleva vuosiraportti tämän asetuksen soveltamisesta; vuosiraportin on sisällettävä kyseisessä asetuksessa mainitut tiedot kultakin kokonaiselta vuodelta tai sen osalta, jonka aikana tätä asetusta sovelletaan. Kun kyseessä ovat rahoitustuotteet, jotka jäsenvaltio toteuttaa InvestEU-rahastoon sisältyvän jäsenvaltio-osion puitteissa tai jotka toteuttaa kansallinen kehityspankki, joka toimii toteutuskumppanina tai rahoituksen välittäjänä InvestEU-ohjelman puitteissa, tämä jäsenvaltion velvoite katsotaan täytetyksi, jos toteutuskumppani toimittaa vuosiraportit komissiolle komission ja toteutuskumppanin allekirjoittamassa takuusopimuksessa vahvistettujen asiaankuuluvien raportointivaatimusten mukaisesti.

aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtyjen investointien kustannukset;

alkuinvestoinnin seurauksena luotujen työpaikkojen odotetut palkkakustannukset laskettuina kahden vuoden ajalta; tai

a ja b alakohdan yhdistelmä, joka ei ylitä a tai b alakohdan sitä määrää, joka on korkeampi.

maa-alueita ja rakennuksia koskevan vuokrasopimuksen on oltava voimassa vähintään viisi vuotta investointihankkeen arvioidun toteuttamisajankohdan jälkeen suurten yritysten tapauksessa tai kolme vuotta pk-yritysten tapauksessa;

laitoksen tai koneiden vuokrasopimus on tehtävä rahoitusleasingin muodossa ja siihen on sisällyttävä velvoite, jonka mukaan tuensaajan on ostettava kyseinen omaisuuserä vuokrasopimuksen päätyttyä.

sitä on käytettävä ainoastaan tukea saavassa toimipaikassa;

sen on oltava poistokelpoista;

se on ostettava markkinaehdoin kolmansilta osapuolilta, jotka ovat ostajasta riippumattomia; ja

sen on sisällyttävä tuensaajayrityksen varoihin ja liityttävä hankkeeseen, jota varten tukea myönnetään, vähintään viiden vuoden ajan tai kolmen vuoden ajan, kun kyseessä on pk-yritys.

investointihankkeen tuloksena kyseisen toimipaikan työntekijöiden nettomäärän on lisäännyttävä 12 edellisen kuukauden keskiarvoon verrattuna, mikä merkitsee sitä, että kaikki menetetyt työpaikat on vähennettävä kyseisen ajanjakson aikana luotujen työpaikkojen määrästä;

työpaikat on täytettävä kolmen vuoden kuluessa töiden loppuun saattamisesta; ja

kaikki investoinnin avulla luodut työpaikat on säilytettävä kyseisellä alueella vähintään viiden vuoden ajan tai pk-yritysten tapauksessa kolmen vuoden ajan siitä ajankohdasta, kun työpaikka täytettiin ensimmäisen kerran, paitsi jos työpaikka on menetetty 1 päivän tammikuuta 2020 ja 30 päivän kesäkuuta 2021 välisenä aikana.

tukea saa myöntää ainoastaan alueilla, joilla ei ole samaan luokkaan kuuluvaa verkkoa (joko peruslaajakaistaverkkoa tai NGA-verkkoa) ja joilla tällaista verkkoa ei todennäköisesti kehitetä kaupallisin ehdoin kolmen vuoden kuluessa tuen myöntämistä koskevasta päätöksestä; ja

tuetun verkko-operaattorin on tarjottava tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin aktiivisia ja passiivisia tukkuliittymiä, joihin sisältyy fyysinen eriyttäminen NGA-verkkojen tapauksessa; sekä

tuki on myönnettävä tarjouskilpailuun perustuvaa valintamenettelyä noudattaen.

tuen määrä voidaan arvioida objektiivisesti ennakolta kiinteän summan perusteella tai tonnia/ajokilometriä kohden tai muun tarkoituksenmukaisen yksikön perusteella;

lisäkuljetuskustannukset on laskettu tuotteiden kyseisen jäsenvaltion kansallisten rajojen sisällä kulkeman matkan perusteella käyttäen tuensaajalle vähiten kustannuksia aiheuttavaa kuljetusvälinettä.

tuensaajat harjoittavat taloudellista toimintaa kyseisellä alueella;

vuotuinen tukimäärä tuensaajaa kohden kaikkien toimintatukiohjelmien nojalla on enintään 20 prosenttia tuensaajalle kyseisellä alueella aiheutuvista vuotuisista työvoimakustannuksista.

35 prosenttia tuensaajan kyseessä olevalla syrjäisimmällä alueella vuosittain tuottamasta bruttoarvonlisäyksestä;

40 prosenttia tuensaajan vuotuisista työvoimakustannuksista kyseessä olevalla syrjäisimmällä alueella;

30 prosenttia tuensaajan vuotuisesta liikevaihdosta kyseessä olevalla syrjäisimmällä alueella.

ne toteutetaan kaupunkikehitysrahastojen kautta tukialueilla;

Euroopan rakenne- ja investointirahastot osallistuvat niiden rahoittamiseen;

niillä tuetaan yhdennettyä strategiaa kaupunkialueiden kestävään kehittämiseen.

kaupunkikehitysrahaston hoitajat on valittava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Erityisesti kaupunkikehitysrahaston hoitajia ei saa syrjiä niiden missä tahansa jäsenvaltiossa sijaitsevan toimipaikan tai perustamispaikan perusteella. Voidaan vaatia, että kaupunkikehitysrahaston hoitajien on täytettävä ennalta määritellyt, sijoituksen luonteen perusteella objektiivisesti perustellut ehdot;

riippumattomat yksityiset sijoittajat on valittava sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön asianmukaiset riskin- ja hyödynjakojärjestelyt, joissa muiden sijoitusten kuin takausten tapauksessa suositaan epäsymmetristä voitonjakoa tappioriskiltä suojautumisen sijaan. Jos yksityisiä sijoittajia ei valita tällaisella menettelyllä, yksityisten sijoittajien saaman kohtuullisen tuoton määrittelyssä on käytettävä riippumatonta asiantuntijaa, joka valitaan avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä;

kun on kyse epäsymmetrisestä tappionjakojärjestelystä julkisten ja yksityisten sijoittajien välillä, julkisen sijoittajan tappion ylärajaksi on asetettava 25 prosenttia kokonaissijoituksesta;

kun on kyse takauksista yksityisille sijoittajille kaupunkikehityshankkeissa, takausosuus on rajattava 80 prosenttiin ja jäsenvaltion kokonaistappioiden ylärajaksi on asetettava 25 prosenttia takauksella suojattavasta salkusta;

sijoittajien on voitava olla edustettuina kaupunkikehitysrahaston hallintoelimissä, kuten hallintoneuvostossa tai neuvoa-antavissa elimissä;

kaupunkikehitysrahasto on perustettava sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on käytettävä due diligence -prosessia, jolla varmistetaan liiketaloudellisesti järkevä sijoitusstrategia kaupunkikehitykseen liittyvän tukitoimenpiteen täytäntöönpanemiseksi.

kaupunkikehitysrahastojen hoitajien on oltava lain tai sopimuksen mukaisesti velvoitettuja toimimaan ammattimaiselta rahastonhoitajalta edellytetyllä huolellisuudella sekä vilpittömässä mielessä ja välttämään eturistiriitoja; parhaita käytänteitä on sovellettava ja rahaston on oltava viranomaisvalvonnan kohteena;

kaupunkikehitysrahastojen hoitajien palkkion on vastattava markkinakäytäntöä. Tämän edellytyksen katsotaan täyttyvän, kun rahastonhoitaja on valittu avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä kokemukseen, asiantuntemukseen sekä operatiiviseen ja taloudelliseen kapasiteettiin liittyvien objektiivisten kriteerien perusteella;

kaupunkikehitysrahaston hoitajien saaman palkkion on määräydyttävä tuloksen perusteella tai niiden on jaettava osa sijoitusriskistä yhteissijoittamalla omia varojaan, jotta taataan, että niiden edut vastaavat pysyvästi julkisten sijoittajien etuja;

kaupunkikehitysrahastojen hoitajien on vahvistettava sijoitusstrategia, perusteet ja suunniteltu aikataulu sijoittamiselle kaupunkikehityshankkeisiin ja arvioitava ennakolta hankkeiden elinkelpoisuutta ja niiden odotettua vaikutusta kaupunkikehitykseen;

kutakin oman pääoman ehtoista ja luonteista sijoitusta varten on laadittava selkeä ja realistinen irtautumisstrategia.

kun on kyse lainoista, lainan nimellismäärä otetaan huomioon laskettaessa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sijoituksen enimmäismäärää;

kun on kyse takauksista, sen kohteena olevan lainan nimellismäärä otetaan huomioon laskettaessa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sijoituksen enimmäismäärää.

aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtyjen investointien kustannukset;

investointihankkeella suoraan luotujen työpaikkojen arvioidut palkkakustannukset laskettuina kahden vuoden ajalta.

investointi sellaiseen aineelliseen ja/tai aineettomaan omaisuuteen, joka liittyy uuden toimipaikan perustamiseen, olemassa olevan toimipaikan laajentamiseen, toimipaikan tuotannon monipuolistamiseen uusiin lisätuotteisiin tai olemassa olevan toimipaikan tuotantoprosessin perusteelliseen muuttamiseen; tai

toimipaikalle kuuluvien omaisuuserien ostaminen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

sitä on käytettävä ainoastaan tukea saavassa toimipaikassa;

se on katsottava poistokelpoiseksi omaisuudeksi;

se on ostettava markkinaehdoin kolmansilta osapuolilta, jotka ovat ostajasta riippumattomia;

se on sisällytettävä yrityksen varoihin vähintään kolmen vuoden ajaksi.

työpaikat on luotava kolmen vuoden kuluessa investoinnin loppuun saattamisesta;

kyseisen toimipaikan työntekijöiden nettomäärän on lisäännyttävä 12 edellisen kuukauden keskiarvoon verrattuna;

työpaikat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan siitä ajankohdasta, kun ne täytettiin ensimmäisen kerran.

20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse pienistä yrityksistä;

10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse keskisuurista yrityksistä.

kustannukset valmistelutuesta, valmiuksien kehittämisestä, koulutuksesta ja verkostoitumisesta, joiden tavoitteena on yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian tai eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmän hankkeen valmistelu ja toteutus;

hyväksyttyjen toimien toteutus;

ryhmän yhteistyötoimien valmistelu ja toteutus;

toimintakustannukset, jotka liittyvät yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian tai eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmän hankkeen toteuttamisen hallintoon;

eurooppalaisen innovaatiokumppanuuteen liittyvän yhteisön tai yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian edistäminen, jotta helpotetaan sidosryhmien välistä vaihtoa tietojen saamiseksi ja strategian ja hankkeiden edistämiseksi ja potentiaalisten tuensaajien tukemiseksi toimien kehittämisessä ja hakemusten valmistelussa.

henkilöstökustannukset;

toimisto- ja hallintokustannukset;

matka- ja majoituskustannukset;

ulkopuolisiin asiantuntija- ja muihin palveluihin liittyvät kustannukset;

laitteistokustannukset;

infrastruktuuri- ja urakkakustannukset.

oman pääoman ehtoista tai luonteista rahoitusta, tai rahoitustukea riskirahoitussijoitusten tarjoamiseksi suoraan tai välillisesti tukikelpoisille yrityksille;

lainoja riskirahoitussijoitusten tarjoamiseksi suoraan tai välillisesti tukikelpoisille yrityksille;

takauksia riskirahoitussijoituksista aiheutuvien tappioiden kattamiseksi suoraan tai välillisesti tukikelpoisille yrityksille.

ne eivät ole harjoittaneet toimintaa millään markkinoilla;

ne ovat toimineet markkinoilla alle seitsemän vuoden ajan ensimyynnistä markkinoilla;

niiden tarvitsema ensimmäinen riskirahoitussijoitus on uusille tuote- tai maantieteellisille markkinoille tuloa koskevan liiketoimintasuunnitelman perusteella yli 50 prosenttia niiden keskimääräisestä vuotuisesta liikevaihdosta edeltävien viiden vuoden aikana.

riskirahoituksen 9 kohdan mukaista kokonaismäärää ei ylitetä;

alkuperäiseen liiketoimintasuunnitelmaan sisältyi mahdollisuus lisäsijoituksiin;

lisäsijoituksen saava yritys ei ole muuttunut muun yrityksen kuin toimenpiteen nojalla riskirahoitusta tarjoavan rahoituksen välittäjän tai riippumattoman yksityisen sijoittajan sidosyritykseksi liitteessä I olevan 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jollei uusi yksikkö täytä pk-yritysten määritelmän ehtoja.

10 prosenttia tukikelpoisille yrityksille myönnetystä riskirahoituksesta ennen yritysten toteuttamaa ensimyyntiä markkinoilla;

40 prosenttia tämän artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille tukikelpoisille yrityksille myönnetystä riskirahoituksesta;

60 prosenttia 5 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille tukikelpoisille yrityksille myönnetystä riskirahoituksesta sijoituksiin ja riskirahoituksesta tukikelpoisiin yrityksiin 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetun seitsenvuotisjakson jälkeen tehtäviin lisäsijoituksiin.

sen toteuttajana on oltava yksi tai useampi rahoituksen välittäjä, lukuun ottamatta yksityisten sijoittajien verokannustimia, jotka koskevat suoria sijoituksia tukikelpoisiin yrityksiin;

rahoituksen välittäjät ja sijoittajat tai rahastonhoitajat on valittava avoimella ja syrjimättömällä menettelyllä, joka toteutetaan sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja jonka tavoitteena on ottaa käyttöön asianmukaiset riskin- ja hyödynjakojärjestelyt, joissa muiden sijoitusten kuin takausten tapauksessa suositaan epäsymmetristä voitonjakoa tappioriskiltä suojautumisen sijaan;

kun on kyse epäsymmetrisestä tappionjakojärjestelystä julkisten ja yksityisten sijoittajien välillä, julkisen sijoittajan tappion ylärajaksi on asetettava 25 prosenttia kokonaissijoituksesta;

kun on kyse 2 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluvista takauksista, takausosuus on rajattava 80 prosenttiin ja jäsenvaltion kokonaistappioiden ylärajaksi on asetettava 25 prosenttia takauksella suojattavasta salkusta. Ainoastaan takaukset, jotka kattavat takauksen kohteena olevasta salkusta odotetut tappiot, voidaan myöntää ilmaiseksi. Jos takaus kattaa myös odottamattomat tappiot, rahoituksen välittäjän on maksettava markkinaehtoinen takauspalkkio siitä takauksen osasta, joka kattaa odottamattomat tappiot.

rahoituksen välittäjät on perustettava sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;

jäsenvaltion tai yhteisön, jonka tehtäväksi toimenpiteen toteuttaminen on annettu, on käytettävä due diligence -prosessia, jolla varmistetaan liiketaloudellisesti järkevä sijoitusstrategia riskirahoitustoimenpiteen täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien asianmukaiset riskienhajautusperiaatteet, joilla pyritään taloudelliseen kannattavuuteen ja tehokkuuteen sijoitussalkun koon ja maantieteellisen kattavuuden suhteen;

tukikelpoisille yrityksille myönnettävän riskirahoituksen on perustuttava toteuttamiskelpoiseen liiketoimintasuunnitelmaan, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot tuotteesta, myynnistä ja kannattavuuden kehityksestä ja jossa elinkelpoisuutta arvioidaan ennakolta;

kutakin oman pääoman ehtoista ja luonteista sijoitusta varten on laadittava selkeä ja realistinen irtautumisstrategia.

niiden on oltava lain tai sopimuksen mukaisesti velvoitettuja toimimaan ammattimaiselta rahastonhoitajalta edellytetyllä huolellisuudella sekä vilpittömässä mielessä ja välttämään eturistiriitoja; parhaita käytänteitä on sovellettava ja rahaston on oltava viranomaisvalvonnan kohteena;

niiden palkkion on vastattava markkinakäytäntöä. Tämän vaatimuksen katsotaan täyttyvän, kun rahastonhoitaja tai rahoituksen välittäjä on valittu avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä valintamenettelyllä kokemukseen, asiantuntemukseen sekä operatiiviseen ja taloudelliseen kapasiteettiin liittyvien objektiivisten kriteerien perusteella;

niiden saaman palkkion on määräydyttävä tuloksen perusteella tai niiden on jaettava osa sijoitusriskistä yhteissijoittamalla omia varojaan, jotta taataan, että niiden edut vastaavat pysyvästi julkisen sijoittajan etuja;

niiden on vahvistettava sijoitusstrategia, perusteet ja suunniteltu aikataulu sijoittamiselle;

sijoittajien on voitava olla edustettuina sijoitusrahaston hallintoelimissä, kuten hallintoneuvostossa tai neuvoa-antavissa elimissä.

toimenpiteen seurauksena rahoituksen välittäjä tekee sijoituksia, joita ei olisi tehty tai jotka olisi tehty rajoitetusti tai eri tavalla ilman tukea. Rahoituksen välittäjän on pystyttävä osoittamaan, että sillä on käytössä menetelmä, joka varmistaa, että kaikki edut siirretään mahdollisimman suuressa määrin lopullisille tuensaajille suurempina rahoitusmäärinä, riskialttiimpina salkkuina, pienempinä vakuusvaatimuksina, pienempinä takauspalkkioina tai alhaisempina korkoina;

kun on kyse lainoista ja vieraaksi pääomaksi luokitelluista oman pääoman luonteisista sijoituksista, välineen nimellismäärä otetaan huomioon laskettaessa 9 kohdassa tarkoitettua sijoituksen enimmäismäärää;

kun on kyse takauksista, takauksen kohteena olevan lainan nimellismäärä otetaan huomioon laskettaessa 9 kohdassa tarkoitettua sijoituksen enimmäismäärää. Takaus voi olla enintään 80 prosenttia sen kohteena olevasta lainasta.

pk-yritysten tasolla tuki täyttää asetuksessa (EU) N:o 1407/2013 säädetyt edellytykset; ja

kaikki tässä artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät lukuun ottamatta 5, 6, 9, 10 ja 11 kohdassa säädettyjä edellytyksiä; ja

riskirahoitustoimenpiteellä, jolla tarjotaan tukikelpoisille yrityksille oman pääoman ehtoisia tai luonteisia sijoituksia tai lainasijoituksia, on hankittava lisärahoitusta riippumattomilta yksityisiltä sijoittajilta rahoituksen välittäjien tai pk-yritysten tasolla siten, että yksityisen rahoituksen yhteenlaskettu osuus on vähintään 60 prosenttia pk-yrityksille tarjotusta riskirahoituksesta.

yritys ei ole jatkanut toisen yrityksen toimintaa;

yritys ei ole vielä jakanut voittoa;

yritys ei ole syntynyt sulautuman tuloksena.

lainat, joiden korko ei ole markkinaehtoinen, joiden juoksuaika on kymmenen vuotta ja nimellismäärä enintään miljoona euroa tai 1,5 miljoonaa euroa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan edellytykset täyttäville tukialueille sijoittautuneiden yritysten tapauksessa tai 2 miljoonaa euroa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan edellytykset täyttäville tukialueille sijoittautuneiden yritysten tapauksessa. Jos lainan juoksuaika on 5–10 vuotta, enimmäismääriä voidaan mukauttaa kertomalla edellä mainitut määrät kymmenen vuoden ja lainan todellisen juoksuajan välisellä suhteella. Jos lainan juoksuaika on alle viisi vuotta, enimmäismäärä on sama kuin viisivuotisten lainojen tapauksessa;

takaukset, joiden takauspalkkio ei ole markkinaehtoinen, kesto on kymmenen vuotta ja taattu määrä enintään 1,5 miljoonaa euroa tai 2,25 miljoonaa euroa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan edellytykset täyttäville tukialueille sijoittautuneiden yritysten tapauksessa tai 3 miljoonaa euroa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan edellytykset täyttäville tukialueille sijoittautuneiden yritysten tapauksessa. Jos takauksen kesto on 5–10 vuotta, taattua enimmäismäärää voidaan mukauttaa kertomalla edellä mainitut määrät kymmenen vuoden ja takauksen todellisen keston välisellä suhteella. Jos takauksen kesto on alle viisi vuotta, taattu enimmäismäärä on sama kuin viisivuotisten takausten tapauksessa. Takaus voi olla enintään 80 prosenttia sen kohteena olevasta lainasta.

avustukset, mukaan lukien oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset, koronalennukset ja takausmaksun alennukset, joiden bruttoavustusekvivalentti on enintään 0,4 miljoonaa euroa tai 0,6 miljoonaa euroa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan edellytykset täyttäville tukialueille sijoittautuneiden yritysten tapauksessa tai 0,8 miljoonaa euroa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan edellytykset täyttäville tukialueille sijoittautuneiden yritysten tapauksessa.

perustutkimus;

teollinen tutkimus;

kokeellinen kehittäminen;

toteutettavuustutkimukset.

henkilöstökustannukset: tutkijat, teknikot ja muu tutkimustoimintaa avustava henkilöstö siltä osin kuin henkilöstö toimii hankkeen parissa;

välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa. Jos tällaisia välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan;

rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa. Rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan. Maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan liiketaloudellisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;

ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, kun niitä on käytetty yksinomaan hanketta varten;

muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse perustutkimuksesta;

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse teollisesta tutkimuksesta;

25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse kokeellisesta kehittämisestä;

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse toteutettavuustutkimuksista.

10 prosenttiyksikköä keskisuurten yritysten tapauksessa ja 20 prosenttiyksikköä pienten yritysten tapauksessa;

15 prosenttiyksikköä, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

jos infrastruktuurilla on sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa, kunkin toiminnan lajin rahoitus, kustannukset ja tulot on kirjattava erikseen johdonmukaisesti sovellettujen ja objektiivisesti perusteltavissa olevien kustannuslaskennan periaatteiden mukaan;

infrastruktuurin toiminnasta tai käytöstä perittävän hinnan on vastattava markkinahintaa;

infrastruktuurin käyttöoikeus on tarjottava useille käyttäjille läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Yrityksille, jotka ovat rahoittaneet vähintään 10 prosenttia infrastruktuurin investointikustannuksista, voidaan myöntää etuoikeus infrastruktuurin käyttöön suotuisammin ehdoin. Ylikompensaation välttämiseksi tällaisen etuoikeutetun käyttöoikeuden on oltava oikeassa suhteessa yrityksen maksamaan osuuteen investointikustannuksista ja ehdot on julkistettava;

jos infrastruktuuri saa julkista rahoitusta sekä taloudelliseen että muuhun kuin taloudelliseen toimintaan, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön valvonta- ja takaisinperintämenetelmä, jotta voidaan varmistaa, että sovellettavaa tuki-intensiteettiä ei ylitetä seurauksena taloudellisten toimintojen lisääntymisestä verrattuna tuen myöntämisajankohtana odotettuun tilanteeseen.

klusterin toiminnan edistäminen yhteistoiminnan helpottamiseksi, tietojenvaihto ja erikoistuneiden tai räätälöityjen yritystukipalvelujen tarjoaminen tai kanavointi;

klusterin markkinointi uusien yritysten tai organisaatioiden osallistumisen lisäämiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi;

klusterin infrastruktuurin hallinnointi; koulutusohjelmien, työpajojen ja konferenssien järjestäminen, jotta voidaan tukea tietämyksen jakamista ja verkottumista ja monikansallista yhteistyötä.

patenttien ja muiden aineettomien omaisuuserien hankkimiseen, voimaansaattamiseen ja puolustamiseen liittyvät kustannukset;

tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation tai suuren yrityksen korkeasti koulutetun henkilöstön tilapäiseen siirtoon liittyvät kustannukset, kun henkilöstö palkataan uuteen tutkimus-, kehitys- ja innovointitehtävään tuensaajan palvelukseen eikä se korvaa muuta henkilöstöä;

innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin liittyvät kustannukset;

henkilöstökustannukset;

välineistä, laitteista, rakennuksista ja maa-alueista aiheutuvat kustannukset siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa;

kustannukset, joita aiheutuu ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetusta tai lisensoidusta sopimustutkimuksesta, tietämyksestä ja patenteista;

muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset, mukaan lukien suoraan hankkeesta aiheutuvat materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset.

tieto siitä, että tuettu hanke toteutetaan;

tuetun hankkeen tavoitteet;

tuetusta hankkeesta odotettavissa olevien tulosten arvioitu julkaisemispäivä ja niiden julkaisemispaikka internetissä;

tieto siitä, että tuetun hankkeen tulokset ovat kaikkien kyseisellä sektorilla tai alasektorilla toimivien yritysten saatavilla ilmaiseksi.

kouluttajista aiheutuvat henkilöstökustannukset, ainoastaan niiden tuntien osalta, joiden aikana kouluttajat osallistuvat koulutukseen;

kouluttajien ja koulutettavien toimintakustannukset, jotka liittyvät suoraan koulutushankkeeseen, kuten matkakulut, majoituskulut, hankkeeseen suoraan liittyvät materiaali- ja tarvikekulut, poistot työkaluista ja laitteista siinä laajuudessa kuin niitä käytetään yksinomaan koulutushankkeessa;

koulutushankkeeseen liittyvien neuvontapalveluiden kustannukset;

koulutettavista aiheutuvat henkilöstökustannukset ja yleiset välilliset kustannukset (hallintokustannukset, vuokra, yleiskustannukset) niiden tuntien osalta, joiden aikana koulutettavat osallistuvat koulutukseen.

10 prosenttiyksikköä, jos koulutus on suunnattu alentuneesti työkykyisille tai epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille;

10 prosenttiyksikköä, jos tuki myönnetään keskisuurille yrityksille, ja 20 prosenttiyksikköä, jos tuki myönnetään pienille yrityksille.

koulutettavat eivät ole miehistön varsinaisia jäseniä, vaan he ovat aluksella varsinaisen miehistön lisäksi; ja

koulutus toteutetaan unionin rekistereissä olevissa aluksissa.

toimitilojen mukauttamisesta aiheutuvat kustannukset;

kustannukset, jotka aiheutuvat henkilöstön työllistämisestä ja kouluttamisesta yksinomaan alentuneesti työkykyisten työntekijöiden avustamiseen;

kustannukset, jotka aiheutuvat laitteiden mukauttamisesta tai hankkimisesta taikka ohjelmistojen hankkimisesta ja validoinnista alentuneesti työkykyisten työntekijöiden käyttöön, mukaan lukien mukautetun teknologian ja apuvälineteknologian laitteista aiheutuvat kustannukset, jotka ovat lisäkustannuksia suhteessa kustannuksiin, jotka tuensaajalle olisi aiheutunut, jos se olisi työllistänyt työntekijöitä, jotka eivät ole alentuneesti työkykyisiä;

kustannukset, jotka liittyvät alentuneesti työkykyisten työntekijöiden kuljettamisesta työpaikalle ja työhön liittyviin toimintoihin;

palkkakustannukset niiden tuntien osalta, jotka alentuneesti työkykyinen työntekijä on kuntoutuksessa;

jos tuensaaja tarjoaa suojatyötä, kyseisen yrityksen tuotantotilojen rakentamisesta, asennustöistä tai uudenaikaistamisesta aiheutuvat kustannukset ja kaikki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä suoraan aiheutuvat hallinto- ja kuljetuskustannukset.

henkilöstön työllistämisestä yksinomaan epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden avustamiseen enintään 12 kuukauden ajan epäedullisessa asemassa olevan työntekijän työhönotosta tai enintään 24 kuukauden ajan erityisen epäedullisessa asemassa olevan työntekijän työhönotosta;

henkilöstön kouluttamisesta avustamaan epäedullisessa asemassa olevia työntekijöitä.

sen on mahdollistettava, että tuensaaja voi parantaa toimintansa ympäristönsuojelun tasoa ylittämällä sovellettavat unionin normit riippumatta siitä, onko voimassa velvoittavia kansallisia normeja, jotka ovat tiukempia kuin unionin normit;

sen on mahdollistettava, että tuensaaja voi parantaa toimintansa ympäristönsuojelun tasoa unionin normien puuttuessa.

hyväksyttyjen unionin normien mukaisen, maantie-, rautatie-, sisävesi- ja meriliikenteessä käytettävän uuden kuljetuskaluston hankintaan edellyttäen, että hankinta suoritetaan ennen kyseisten normien voimaantuloa ja niitä ei sovelleta velvoittaviksi muuttumisen jälkeen jo ennen kyseistä päivää ostettuihin ajoneuvoihin;

maantie-, rautatie-, sisävesi- ja meriliikenteessä käytettävien nykyisten kuljetusvälineiden jälkiasennuksiin edellyttäen, että unionin normit eivät olleet vielä voimassa kyseisten kuljetusvälineiden käyttöönottopäivänä ja niitä ei sovelleta velvoittaviksi muuttumisen jälkeen taannehtivasti kyseisiin ajoneuvoihin.

kun ympäristönsuojeluun tehtävistä investoinneista aiheutuvat kustannukset voidaan yksilöidä kokonaisinvestointikustannuksista erilliseksi investoinniksi, tukikelpoisia kustannuksia ovat nämä ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset;

kaikissa muissa tapauksissa ympäristönsuojeluun investoinnista aiheutuvat kustannukset yksilöidään vertaamalla samankaltaiseen, vähemmän ympäristöystävälliseen investointiin, joka olisi realistisesti tehty ilman tukea. Näiden investointien kustannusten välinen ero ilmaisee ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset, jotka ovat tukikelpoisia kustannuksia.

kun ympäristönsuojeluun tehtävistä investoinneista aiheutuvat kustannukset voidaan yksilöidä kokonaisinvestointikustannuksista erilliseksi investoinniksi, tukikelpoisia kustannuksia ovat nämä ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset;

kaikissa muissa tapauksissa ympäristönsuojeluun investoinnista aiheutuvat kustannukset yksilöidään vertaamalla samankaltaiseen, vähemmän ympäristöystävälliseen investointiin, joka olisi realistisesti tehty ilman tukea. Näiden investointien kustannusten välinen ero ilmaisee ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset, jotka ovat tukikelpoisia kustannuksia.

20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse pienistä yrityksistä, 15 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse keskisuurista yrityksistä, ja 10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse suurista yrityksistä, jos investointi toteutetaan ja saatetaan päätökseen yli kolme vuotta ennen unionin uuden normin voimaantuloa;

15 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse pienistä yrityksistä, 10 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse keskisuurista yrityksistä, ja 5 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse suurista yrityksistä, jos investointi toteutetaan ja saatetaan päätökseen 1–3 vuotta ennen unionin uuden normin voimaantuloa.

kun energiatehokkuuteen tehtävistä investoinneista aiheutuvat kustannukset voidaan yksilöidä kokonaisinvestointikustannuksista erilliseksi investoinniksi, tukikelpoisia kustannuksia ovat nämä energiatehokkuuteen liittyvät kustannukset;

jos investointi liittyy i) asuinrakennusten, ii) opetuksen antamiseen tai sosiaalipalveluihin tarkoitettujen rakennusten, iii) julkishallintoon, oikeustoimeen, poliisitoimintaan tai palontorjuntapalveluihin liittyvään toimintaan tarkoitettujen rakennusten tai iv) sellaisten i, ii tai iii alakohdassa tarkoitettujen rakennusten, joissa muu kuin kyseisissä kohdissa mainittu toiminta kattaa alle 35 prosenttia lattiapinta-alasta, energiatehokkuuden parantamiseen, tukikelpoisia kustannuksia ovat kaikki investointikustannukset, jotka tarvitaan paremman energiatehokkuustason saavuttamiseen edellyttäen että energiatehokkuusparannukset johtavat perusparannusten tapauksessa primäärienergian kysynnän vähenemiseen vähintään 20 prosentilla ja uusien rakennusten tapauksessa vähintään 10 prosentin primäärienergiasäästöihin verrattuna raja-arvoon, joka on asetettu niissä kansallisissa toimenpiteissä, joilla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU ( 39 ) saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Primäärienergian kysynnän lähtötilanne ja arvioitu parannus on määriteltävä viittaamalla direktiivin 2010/31/EU 2 artiklan 12 kohdassa määriteltyyn energiatehokkuustodistukseen;

kaikissa muissa tapauksissa energiatehokkuuteen tehtävistä investoinneista aiheutuvat kustannukset yksilöidään vertaamalla niitä samankaltaiseen, vähemmän energiatehokkaaseen investointiin, joka olisi realistisesti tehty ilman tukea. Näiden kahdenlaisten investointien kustannusten välinen ero ilmaisee energiatehokkuuteen liittyvät kustannukset, jotka ovat tukikelpoisia kustannuksia.

integroitu uusiutuvaa energiaa paikan päällä tuottava laitos sähkön ja/tai lämmön tuotantoon;

laitteet uusiutuvaa energiaa paikan päällä tuottavan laitoksen tuottaman energian varastointiin;

rakennukseen sisällytetyt laitteet ja niihin liittyvä infrastruktuuri rakennuksen käyttäjien sähköajoneuvojen lataamiseen;

investoinnit rakennuksen digitalisointiin, etenkin sen älyvalmiuden parantamiseen. Tukikelpoisia investointeja voivat olla toimenpiteet, jotka rajoittuvat rakennusten passiiviseen tai rakenteelliseen kaapelointiin dataverkkoja varten ja tarvittaessa passiivisen verkon liitännäiseen osaan, joka on rakennuksen ulkopuolisella yksityisalueella. Huomioon ei oteta yksityisalueen ulkopuolella tapahtuvaa kaapelointia dataverkkoja varten.

tuki myönnetään lainan tai takuun muodossa energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden toteuttajalle energiatehokkuussopimuksen nojalla tai tuki muodostuu rahoitustuotteesta, joka on tarkoitettu toteuttajan jälleenrahoittamiseen (esim. myyntilaskurahoitus, forfaiting-rahoitus):

tämän kohdan mukaisesti myönnettävän jäljellä olevan kokonaisrahoituksen nimellismäärä on enintään 30 miljoonaa euroa tuensaajaa kohden;

tuki myönnetään pk-yrityksille tai pienille midcap-yrityksille;

tuki myönnetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 27 kohdassa tarkoitettuun energiatehokkuussopimukseen;

energiatehokkuussopimus liittyy 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun rakennukseen.

integroitu uusiutuvaa energiaa paikan päällä tuottava laitos sähkön ja/tai lämmön tuotantoon;

laitteet uusiutuvaa energiaa paikan päällä tuottavan laitoksen tuottaman energian varastointiin;

rakennukseen sisällytetyt laitteet ja niihin liittyvä infrastruktuuri rakennuksen käyttäjien sähköajoneuvojen lataamiseen;

investoinnit rakennuksen digitalisointiin, etenkin sen älyvalmiuden parantamiseen. Tukikelpoisia investointeja voivat olla toimenpiteet, jotka rajoittuvat rakennusten passiiviseen tai strukturoituun kaapelointiin dataverkkoja varten ja tarvittaessa passiivisen verkon liitännäiseen osaan, joka on rakennuksen ulkopuolisella yksityisalueella. Huomioon ei oteta yksityisalueen ulkopuolella tapahtuvaa kaapelointia dataverkkoja varten.

Rahoituksen välittäjien rahastonhoitajat ja energiatehokkuusrahaston hoitajat on valittava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Erityisesti niitä ei saa syrjiä niiden missä tahansa jäsenvaltiossa sijaitsevan toimipaikan tai perustamispaikan perusteella. Rahoituksen välittäjien ja energiatehokkuusrahaston hoitajien voidaan edellyttää täyttävän ennalta määritellyt sijoituksen luonteen perusteella objektiivisesti perustellut ehdot.

Riippumattomat yksityiset sijoittajat on valittava sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön asianmukaiset riskin- ja hyödynjakojärjestelyt, joissa muiden sijoitusten kuin takausten tapauksessa suositaan epäsymmetristä voitonjakoa tappioriskiltä suojautumisen sijaan. Jos yksityisiä sijoittajia ei valita tällaisella menettelyllä, yksityisten sijoittajien saaman kohtuullisen tuoton määrittelyssä on käytettävä riippumatonta asiantuntijaa, joka valitaan avoimella ja syrjimättömällä menettelyllä.

Kun on kyse epäsymmetrisestä tappionjakojärjestelystä julkisten ja yksityisten sijoittajien välillä, julkisen sijoittajan tappion ylärajaksi on asetettava 25 prosenttia kokonaissijoituksesta.

Kun on kyse takauksista, takausosuus on rajattava 80 prosenttiin ja jäsenvaltion kokonaistappioiden ylärajaksi on asetettava 25 prosenttia takauksella suojattavasta salkusta. Ainoastaan takaukset, jotka kattavat takauksen kohteena olevasta salkusta odotetut tappiot, voidaan myöntää ilmaiseksi. Jos takaus kattaa myös odottamattomat tappiot, rahoituksen välittäjän on maksettava markkinaehtoinen takauspalkkio siitä takauksen osasta, joka kattaa odottamattomat tappiot.

Sijoittajien on voitava olla edustettuina energiatehokkuusrahaston tai rahoituksen välittäjän hallintoelimissä, kuten hallintoneuvostossa tai neuvoa-antavissa elimissä.

Energiatehokkuusrahasto tai rahoituksen välittäjä on perustettava sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, ja jäsenvaltion on käytettävä due diligence -prosessia, jolla varmistetaan liiketaloudellisesti järkevä sijoitusstrategia energiatehokkuuteen liittyvän tukitoimenpiteen täytäntöönpanemiseksi.

ne ovat lain tai sopimuksen mukaisesti velvoitettuja toimimaan ammattimaiselta rahastonhoitajalta edellytetyllä huolellisuudella sekä vilpittömässä mielessä ja välttämään eturistiriitoja; parhaita käytänteitä on sovellettava ja rahaston on oltava viranomaisvalvonnan kohteena;

niiden palkkio vastaa markkinakäytäntöä. Tämän edellytyksen katsotaan täyttyvän, kun rahastonhoitaja on valittu avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä menettelyllä kokemukseen, asiantuntemukseen sekä operatiiviseen ja taloudelliseen kapasiteettiin liittyvien objektiivisten kriteerien perusteella;

niiden saaman palkkion on määräydyttävä tuloksen perusteella tai niiden on jaettava osa sijoitusriskistä yhteissijoittamalla omia varojaan, jotta taataan, että niiden edut vastaavat pysyvästi julkisen sijoittajan etuja;

niiden on vahvistettava sijoitusstrategia, perusteet ja suunniteltu aikataulu sijoittamiselle energiatehokkuushankkeisiin ja arvioitava ennakolta hankkeiden taloudellista elinkelpoisuutta ja niiden odotettua vaikutusta energiatehokkuuteen;

energiatehokkuusrahastoon sijoitettuja tai rahoituksen välittäjälle myönnettyjä julkisia varoja varten on oltava selkeä ja realistinen irtautumisstrategia, jonka ansiosta markkinat voivat rahoittaa energiatehokkuushankkeet, kun markkinat ovat valmiit siihen.

jos kustannukset, joita aiheutuu investoinnista energiantuotantoon uusiutuvista energialähteistä, voidaan erottaa kokonaisinvestointikustannuksista erillisenä investointina, esimerkiksi helposti tunnistettavissa olevana lisäosana jo olemassa olevaan laitokseen, nämä uusiutuvaan energiaan liittyvät kustannukset ovat tukikelpoisia kustannuksia;

kun kustannukset, joita aiheutuu investoinnista energiantuotantoon uusiutuvista energialähteistä, voidaan yksilöidä vertaamalla samankaltaiseen, vähemmän ympäristöystävälliseen investointiin, joka olisi realistisesti tehty ilman tukea, näiden investointien kustannusten välinen ero ilmaisee uusiutuvaan energiaan liittyvät kustannukset, jotka muodostavat tukikelpoiset kustannukset;

kun on kyse tietyistä pienistä laitoksista, joiden tapauksessa vähemmän ympäristöystävällistä investointia ei voida määrittää, koska pieniä laitoksia ei ole olemassa, korkeamman ympäristönsuojelun tason saavuttamisen edellyttämät kokonaisinvestointikustannukset muodostavat tukikelpoiset kustannukset.

45 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos tukikelpoiset kustannukset on laskettu 6 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti;

30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos tukikelpoiset kustannukset on laskettu 6 kohdan c alakohdan mukaisesti.

tietyn uuden ja innovatiivisen teknologian pitemmän aikavälin potentiaali; tai

monipuolistamistarve; tai

verkkorajoitteet ja verkon vakaus; tai

järjestelmän (integrointi)kustannukset; tai

tarve välttää sitä, että tuki biomassalle vääristää raaka-ainemarkkinoita.

jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat virallisesti tunnustaneet, että tapahtuma on luonteeltaan luonnonmullistus; ja

luonnonmullistuksen ja yrityksen kärsimien vahinkojen välillä on suora syy-seuraussuhde.

kiinteän laajakaistaverkon käyttöönotto kotitalouksien ja sosioekonomisten vaikuttajien yhdistämiseksi alueilla, joilla ei ole luotettavasti vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle (kynnysarvo) kykenevää verkkoa tai joilla ei ole uskottavasti suunniteltu otettavaksi tällaista verkkoa käyttöön kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta tai tuetun verkon kanssa samalla aikajänteellä, joka ei saa olla alle kahta vuotta. Tämä on todennettava kartoituksella ja julkisella kuulemisella 4 kohdan mukaisesti. Alueita, joilla vähintään yksi olemassa oleva tai uskottavasti suunnitteilla oleva verkko kykenee luotettavasti tarjoamaan vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle, ei oteta huomioon. Tuetun verkon on turvattava nykyisiin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin verkkoihin verrattuna vähintään kaksinkertaiset siirtonopeudet verkosta käyttäjälle ja käyttäjältä verkkoon, ja sen on pystyttävä luotettavasti tarjoamaan vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuksia verkosta käyttäjälle (tavoitearvo);

kiinteän laajakaistaverkon käyttöönotto kotitalouksien ja sosioekonomisten vaikuttajien yhdistämiseksi alueilla, joilla ei ole luotettavasti vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle (kynnysarvo) kykenevää verkkoa tai joilla ei ole uskottavasti suunniteltu otettavaksi tällaista verkkoa käyttöön kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta tai tuetun verkon kanssa samalla aikajänteellä, joka ei saa olla alle kahta vuotta. Tämä on todennettava kartoituksella ja julkisella kuulemisella 4 kohdan mukaisesti. Alueita, joilla vähintään yksi olemassa oleva tai uskottavasti suunnitteilla oleva verkko kykenee luotettavasti tarjoamaan vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle, ei oteta huomioon. Tuetun verkon on turvattava nykyisiin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin verkkoihin verrattuna vähintään kaksinkertaiset siirtonopeudet verkosta käyttäjälle ja käyttäjältä verkkoon, ja sen on pystyttävä luotettavasti tarjoamaan vähintään 300 Mbit/s siirtonopeuksia verkosta käyttäjälle ja vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuksia käyttäjältä verkkoon (tavoitearvoja);

kiinteän laajakaistaverkon käyttöönotto yksinomaan sosioekonomisten vaikuttajien yhdistämiseksi alueilla, joilla on vain yksi luotettavasti vähintään 100 Mbit/s mutta alle 300 Mbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle (kynnysarvoja) kykenevä verkko tai joilla on uskottavasti suunniteltu otettavaksi vain yksi tällainen verkko käyttöön kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta tai tuetun verkon kanssa samalla aikajänteellä, joka ei saa olla alle kahta vuotta. Tämä on todennettava kartoituksella ja julkisella kuulemisella 4 kohdan mukaisesti. Alueita, joilla vähintään yksi olemassa oleva tai uskottavasti suunnitteilla oleva verkko kykenee luotettavasti tarjoamaan vähintään 300 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle, ei oteta huomioon. Alueita, joilla vähintään kaksi olemassa olevaa tai uskottavasti suunnitteilla olevaa verkkoa kykenee luotettavasti tarjoamaan vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle, ei myöskään oteta huomioon. Tuetun verkon on turvattava nykyisiin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin verkkoihin verrattuna vähintään kaksinkertaiset siirtonopeudet verkosta käyttäjälle ja käyttäjältä verkkoon, ja sen on pystyttävä luotettavasti tarjoamaan vähintään 1 Gbit/s siirtonopeuksia verkosta käyttäjälle (tavoitearvo).

kartoituksessa on yksilöitävä maantieteelliset kohdealueet, jotka julkisen tuen on tarkoitus kattaa, ja siinä on otettava huomioon kaikki nykyiset julkiset ja yksityiset verkot, jotka pystyvät luotettavasti tarjoamaan 3 kohdassa määriteltyjen kynnysarvojen mukaisia siirtonopeuksia investoinnin tyypistä riippuen. Kartoitus on tehtävä i) puhtaasti kiinteiden verkkojen osalta osoitetasolla verkon peittoalueella olevien kotitalouksien ja toimitilojen perusteella ja ii) kiinteiden langattomien liityntäverkkojen osalta osoitetasolla verkon peittoalueella olevien kotitalouksien ja toimitilojen perusteella tai enintään 100 × 100 metrin suuruisten ruutujen perusteella. Kartoitus on i ja ii alakohdan osalta aina varmennettava julkisella kuulemisella;

julkisen kuulemisen toteuttavat toimivaltaiset viranomaiset julkaisemalla suunnitellun toimenpiteen keskeiset ominaisuudet ja luettelon kartoituksessa a alakohdan mukaisesti yksilöidyistä maantieteellisistä kohdealueista asianmukaisella verkkosivustolla (myös kansallisella tasolla). Julkisessa kuulemisessa asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään huomautuksensa toimenpiteestä ja toimittamaan a alakohdan mukaisesti perustellut tiedot olemassa olevista verkoistaan, jotka pystyvät luotettavasti tarjoamaan kohdealueella 3 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen mukaisia siirtonopeuksia, tai tällaisista verkoistaan, joita ne uskottavasti suunnittelevat ottavansa käyttöön kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta. Jos tuen myöntävän viranomaisen tuetun infrastruktuurin käyttöönotolle asettama aikajänne on lyhyempi tai pidempi kuin kolme vuotta, samaa aikajännettä, joka ei voi olla alle kahta vuotta, on käytettävä myös arvioitaessa, onko edellisessä virkkeessä tarkoitettuja verkkoja uskottavasti suunnitteilla. Julkisen kuulemisen on kestettävä vähintään 30 päivää.

Tuki on kohdennettava sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoajille avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä kilpailuun perustuvalla valintamenettelyllä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen periaatteiden mukaisesti ja teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, ja perustuen taloudellisesti edullisimpaan tarjoukseen. Tukea myöntävän viranomaisen on kilpailuun perustuvaa valintamenettelyä varten vahvistettava etukäteen puolueettomat, läpinäkyvät ja syrjimättömät laadulliset myöntämiskriteerit, joita on punnittava suhteessa pyydettyyn tukimäärään. Laadullisten ominaisuuksien ollessa vastaavat tuki myönnetään tarjoajalle, jonka pyytämän tuen määrä on pienin.

Kun tuki myönnetään ilman kilpailullista valintamenettelyä viranomaiselle kiinteän laajakaistaverkon käyttöönottamiseksi ja ylläpitämiseksi suoraan tai sisäisen yksikön välityksellä, viranomainen tai sisäinen yksikkö saa tarjota tuetun verkon avulla ainoastaan tukkutason palveluja. Viranomaisten on varmistettava erillinen kirjanpito verkon toimintaan käytettyjen varojen ja muiden sen käytettävissä olevien varojen välillä. Mahdolliset kolmansille osapuolille verkon rakentamiseen tai ylläpitämiseen myönnettävät toimiluvat tai vastaavat on kohdennettava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä kilpailuun perustuvalla valintamenettelyllä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen periaatteiden mukaisesti ja teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, ja perustuen taloudellisesti edullisimpaan tarjoukseen.

Kartoituksessa on selkeästi yksilöitävä maantieteelliset kohdealueet, jotka julkisen tuen avulla on tarkoitus kattaa, ja siinä on otettava huomioon kaikki nykyiset matkaviestinverkot investoinnin tyypistä riippuen. Kartoitus on tehtävä enintään 100 × 100 metrin ruutujen perusteella. Kartoitus on aina varmistettava julkisella kuulemisella.

Julkisen kuulemisen toteuttavat toimivaltaiset viranomaiset julkaisemalla suunnitellun toimenpiteen keskeiset ominaisuudet ja luettelon kartoituksessa a alakohdan mukaisesti yksilöidyistä maantieteellisistä kohdealueista asianmukaisella verkkosivustolla (myös kansallisella tasolla). Julkisessa kuulemisessa asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään huomautuksensa toimenpiteestä ja toimittamaan a alakohdan mukaisesti perustellut tiedot kohdealueella olemassa olevista matkaviestinverkoistaan tai tällaisista verkoistaan, joita ne uskottavasti suunnittelevat ottavansa käyttöön kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta. Jos tuen myöntävän viranomaisen tuetun infrastruktuurin käyttöönotolle asettama aikajänne on lyhyempi tai pidempi kuin kolme vuotta, samaa aikajännettä, joka ei voi olla alle kahta vuotta, on käytettävä myös arvioitaessa, onko edellisessä virkkeessä tarkoitettuja verkkoja uskottavasti suunnitteilla. Julkisen kuulemisen on kestettävä vähintään 30 päivää.

Tuki on kohdennettava sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoajille avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä kilpailuun perustuvalla valintaprosessilla julkisia hankintoja koskevien sääntöjen periaatteiden mukaisesti ja teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, ja perustuen taloudellisesti edullisimpaan tarjoukseen. Tukea myöntävän viranomaisen on kilpailuun perustuvaa valintamenettelyä varten vahvistettava etukäteen puolueettomat, läpinäkyvät ja syrjimättömät laadulliset myöntämiskriteerit, joita on punnittava suhteessa pyydettyyn tukimäärään. Laadullisten ominaisuuksien ollessa vastaavat tuki myönnetään tarjoajalle, jonka pyytämän tuen määrä on pienin.

Kun tuki myönnetään ilman kilpailullista valintamenettelyä viranomaiselle passiivisen matkaviestinverkon käyttöönottamiseksi ja ylläpitämiseksi suoraan tai sisäisen yksikön välityksellä, viranomainen tai sisäinen yksikkö saa tarjota tuetun verkon avulla ainoastaan tukkutason palveluja. Viranomaisten on varmistettava erillinen kirjanpito verkon toimintaan käytettyjen varojen ja muiden sen käytettävissä olevien varojen välillä. Mahdolliset kolmansille osapuolille verkon rakentamiseen tai ylläpitämiseen myönnettävät toimiluvat tai vastaavat on kohdennettava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä kilpailuun perustuvalla valintaprosessilla julkisia hankintoja koskevien sääntöjen periaatteiden mukaisesti ja teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, ja perustuen taloudellisesti edullisimpaan tarjoukseen.

Alueilla, joilla ei ole luotettavasti vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle kykenevää verkkoa tai joilla ei ole uskottavasti suunniteltu otettavaksi tällaista verkkoa käyttöön kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta tai tuetun verkon kanssa samalla aikajänteellä, joka ei voi olla alle kahta vuotta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: i) kartoituksessa ja julkisessa kuulemisessa otetaan huomioon myös olemassa olevat tai uskottavasti suunnitteilla olevat kiinteät laajakaistaverkot, jotka on määritetty 52 artiklan 4 kohdan mukaisesti; ii) tuettu 4G- tai 5G-verkon kiinteä langaton liityntäratkaisu mahdollistaa luotettavasti vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle, sekä verkosta käyttäjälle ja käyttäjältä verkkoon vähintään kaksinkertaisen siirtonopeuden verrattuna kyseisillä alueilla oleviin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin kiinteisiin verkkoihin;

Alueilla, joilla ei ole luotettavasti vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle kykenevää verkkoa tai joilla ei ole uskottavasti suunniteltu otettavaksi tällaista verkkoa käyttöön kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta tai tuetun verkon kanssa samalla aikajänteellä, joka ei voi olla alle kahta vuotta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: i) kartoituksessa ja julkisessa kuulemisessa otetaan huomioon myös olemassa olevat tai uskottavasti suunnitteilla olevat kiinteät laajakaistaverkot, jotka on määritetty 52 artiklan 4 kohdan mukaisesti; ii) tuettu 4G- tai 5G-verkon kiinteä langaton liityntäratkaisu mahdollistaa luotettavasti vähintään 300 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle ja vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuden käyttäjältä verkkoon, sekä verkosta käyttäjälle ja käyttäjältä verkkoon vähintään kaksinkertaisen siirtonopeuden verrattuna kyseisillä alueilla oleviin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin kiinteisiin verkkoihin.

Tuensaajan on rahoitettava vähintään 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista omilla varoillaan tai ulkopuolisella rahoituksella, joka ei sisällä julkista tukea. Jos tuensaajan 25 prosentin rahoitusosuus tarjotaan ulkoisena rahoituksena investointijärjestelyllä, jossa yhdistyy eri rahoituslähteitä, edellisessä virkkeessä esitetty edellytys, jonka mukaan ulkoiseen rahoitukseen ei saa sisältyä julkista tukea, korvataan edellytyksellä, jonka mukaan järjestelyssä on oltava vähintään 30 prosenttia yksityisiä investointeja.

Tukikelpoisia ovat ainoastaan kustannukset, jotka ovat asetuksen (EU) 2021/1153 mukaisia tukikelpoisia investointikustannuksia infrastruktuurin käyttöönottoa varten.

Hanke on valittava asetuksen (EU) 2021/1153 mukaisesti jollakin seuraavista tavoista:

Hankkeen on mahdollistettava yhteydet, jotka ylittävät voimassa oleviin lakisääteisiin velvollisuuksiin liittyvät vaatimukset, kuten taajuuksien käyttöoikeuksiin liitetyt vaatimukset;

Hankkeessa on varmistettava kolmansille osapuolille avoimet tukkutason käyttöoikeudet, mukaan lukien toimintojen eriyttäminen, tasapuolisin, kohtuullisin ja asianmukaisin ehdoin tapauksen mukaan 52 artiklan 7 ja 8 kohdan tai 52 a artiklan 8 ja 9 kohdan mukaisesti.

Investoinnit, jotka tehdään 5G-käytävän maiden rajat ylittävän osuuden käyttöönottoon asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 (TEN-T-käytävät) säädetyissä Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivoissa yksilöidyn liikenneväylän varrella ja jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset erityisedellytykset:

Investoinnit, jotka tehdään tiettyjä laskentakeskuksia, suurteholaskentakeskuksia ja datainfrastruktuureita yhteen liittävän ja Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen tavoitteita tukevan yleiseurooppalaisen terabittirunkoverkon maiden rajat ylittävän osuuden käyttöönottoon ja jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset erityisedellytykset:

Investoinnit, jotka tehdään tiettyjen sosioekonomisten vaikuttajien pilvi-infrastruktuureita yhteen liittävän runkoverkon maiden rajat ylittävän osuuden käyttöönottoon ja jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset erityisedellytykset:

Investoinnit, jotka tehdään merenalaisen kaapeliverkon käyttöönottoon ja jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset erityisedellytykset:

kuluttajien käytettävissä olevat avustusohjelmat uuden laajakaistaliittymän tilaamiseksi tai nykyisen liittymän päivittämiseksi vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle, edellyttäen, että kaikki sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat, jotka pystyvät luotettavasti tarjoamaan vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle, voivat osallistua ohjelmaan; avustusta ei saa myöntää palveluntarjoajan vaihtamiseen saman siirtonopeuden puitteissa tai olemassa olevan, siirtonopeudeltaan verkosta käyttäjälle vähintään 30 Mbit/s liittymän päivittämiseen;

pk-yritysten käytettävissä olevat avustusohjelmat uuden laajakaistaliittymän tilaamiseksi tai nykyisen liittymän päivittämiseksi vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle, edellyttäen, että kaikki tarjoajat, jotka pystyvät luotettavasti tarjoamaan vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle, voivat osallistua ohjelmaan; avustusta ei saa myöntää palveluntarjoajan vaihtamiseen saman siirtonopeuden puitteissa tai olemassa olevan, siirtonopeudeltaan verkosta käyttäjälle vähintään 100 Mbit/s liittymän päivittämiseen.

museot, arkistot, kirjastot, taide- ja kulttuurikeskukset tai -tilat, teatterit, elokuvateatterit, oopperatalot, konserttisalit, muut esittävän taiteen järjestöt, elokuvaperintöä vaalivat laitokset ja muut vastaavat taide- ja kulttuuri-infrastruktuurit, -järjestöt ja -laitokset;

aineellinen kulttuuriperintö, mukaan lukien kaikenlaiset irtaimet tai kiinteät kulttuuriperintö- ja arkeologiset kohteet, muistomerkit, historialliset paikat ja rakennukset; luonnonperintö, joka liittyy kulttuuriperintöön tai jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat muodollisesti tunnustaneet olevan kulttuuri- tai luonnonperintöä;

kaikenmuotoinen aineeton kulttuuriperintö, myös kansanperinne ja käsityöperinne;

taide- tai kulttuuritapahtumat ja -esitykset, festivaalit, näyttelyt ja muut samankaltaiset kulttuuritoiminnot;

kulttuuri- ja taidekasvatustoiminnot ja tietoisuuden edistäminen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisen ja edistämisen tärkeydestä koulutusohjelmilla ja kansalaisten tietoisuuden parantamiseen tähtäävillä ohjelmilla, myös käyttämällä uutta teknologiaa;

musiikin ja kirjallisuuden kirjoittaminen, toimittaminen, tuotanto, jakelu, digitalisointi ja kustantaminen, käännökset mukaan lukien.

investointituki, mukaan lukien tuki kulttuuri-infrastruktuurin rakentamiseen ja parantamiseen;

toimintatuki.

infrastruktuurin rakentamisesta, nykyaikaistamisesta, hankkimisesta, säilyttämisestä tai parantamisesta aiheutuvat kustannukset, jos infrastruktuuria käytetään ajallisesti tai sen tilakapasiteetista käytetään vuodessa vähintään 80 prosenttia kulttuurisiin tarkoituksiin;

kustannukset, jotka aiheutuvat kulttuuriperinnön hankkimisesta, mukaan lukien hankinta leasing-vuokrauksella, omistusoikeuden siirtämisestä tai fyysisestä siirtämisestä;

kustannukset, jotka aiheutuvat aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta, säilyttämisestä, restauroinnista ja kunnostamisesta, mukaan lukien lisäkustannukset, jotka aiheutuvat asianmukaisissa olosuhteissa varastoinnista, erityistyökaluista ja materiaaleista, ja kustannukset, jotka aiheutuvat dokumentoinnista, tutkimustyöstä, digitalisoinnista ja julkaisemisesta;

kustannukset, jotka aiheutuvat kulttuuriperinnön tuomisesta paremmin yleisön saataville, mukaan lukien kustannukset, jotka aiheutuvat digitalisoinnista ja muusta uudesta teknologiasta, kohteisiin pääsyn helpottamisesta henkilöille, joilla on erityistarpeita (erityisesti luiskat ja hissit vammaisille, pistekirjoitusopasteet ja käsinkosketeltavat näyttelyt museoissa), sekä kulttuurisen moninaisuuden edistämisestä esitysten, ohjelmien ja vierailijoiden osalta;

kustannukset, jotka aiheutuvat kulttuurihankkeista ja -toiminnoista, yhteistyö- ja vaihto-ohjelmista ja apurahoista, mukaan lukien valintamenettelyistä aiheutuvat kustannukset, mainostamisesta aiheutuvat kustannukset ja kustannukset, jotka ovat suoraan seurausta hankkeesta.

kulttuurilaitoksen tai kulttuuriperintökohteen kustannukset, jotka liittyvät jatkuvaan tai ajoittaiseen toimintaan, kuten näyttelyihin, esityksiin, tilaisuuksiin ja niiden kaltaisiin kulttuuritoimintoihin, jotka ovat osa tavanomaista liiketoimintaa;

kustannukset, joita aiheutuu kulttuuri- ja taidekasvatustoiminnoista ja kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisen ja edistämisen tärkeyttä koskevan tietoisuuden lisäämisestä koulutusohjelmilla ja kansalaisten tietoisuuden parantamiseen tähtäävillä ohjelmilla, myös käyttämällä uutta teknologiaa;

kustannukset, joita aiheutuu kulttuurilaitokseen tai kulttuuriperintökohteeseen ja -toimintoihin pääsyn parantamisesta, mukaan lukien digitalisoinnista ja uuden teknologian käytöstä aiheutuvat kustannukset ja vammaisten esteettömyyden parantamisesta aiheutuvat kustannukset;

toimintakustannukset, jotka liittyvät suoraan kulttuurihankkeeseen tai -toimintoon, kuten kiinteistön ja kulttuuritilojen vuokraus, matkakulut, materiaalit ja tarvikkeet, jotka liittyvät suoraan kulttuurihankkeeseen tai -toimintoon, näyttelyjen arkkitehtoniset rakenteet ja näyttämölavasteet, koneiden, ohjelmistojen ja laitteiden lainaus ja vuokraus ja poistot niistä, tekijänoikeuksien kattamien teosten ja muiden niihin liittyvillä immateriaalioikeuksilla suojattujen sisältöjen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset, mainontakustannukset ja kustannukset, jotka ovat suoraan seurausta hankkeesta tai toiminnosta; poisto- ja rahoituskustannukset ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos investointituki ei kata niitä;

kulttuurilaitoksessa tai kulttuuriperintökohteessa taikka hankkeen parissa työskentelevästä henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset;

kustannukset, jotka aiheutuvat ulkopuolisten konsulttien ja palveluntarjoajien tarjoamista neuvonta- ja tukipalveluista ja jotka ovat suoraan seurausta hankkeesta.

tuki audiovisuaalisten teosten tuotantoon;

tuotantoa edeltävän vaiheen tuki; ja

levitystuki.

edellyttää, että enintään 160 prosenttia tietyn audiovisuaalisen teoksen tuotantoon myönnetystä tuesta käytetään tuen myöntävän jäsenvaltion alueella; tai

laskea tietyn audiovisuaalisen teoksen tuotantoon myönnettävä tuki osuutena tuotantotoimien menoista tuen myöntävässä jäsenvaltiossa, tavallisesti verokannustimiin perustuvien tukiohjelmien tapauksessa.

tuotantotuen osalta: audiovisuaalisten teosten tuotannosta aiheutuvat kokonaiskustannukset mukaan lukien kustannukset, joita aiheutuu teosten tuomisesta paremmin vammaisten henkilöiden saataville;

tuotantoa edeltävän vaiheen tuen osalta: audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisesta ja kehittämisestä aiheutuvat kustannukset;

levitystuen osalta: audiovisuaalisten teosten levittämisestä ja myynninedistämisestä aiheutuvat kustannukset.

60 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse rajat ylittävistä tuotannoista, joissa on tuottajia useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta ja joihin rahoitusta antaa useampi kuin yksi jäsenvaltio;

100 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista, kun on kyse vaikeista audiovisuaalista teoksista ja yhteistuotannoista OECD:n kehitysapukomitean (DAC) luetteloon kuuluvien maiden kanssa.

investointituki, mukaan lukien tuki urheiluinfrastruktuurin ja monikäyttöisen vapaa-ajan infrastruktuurin rakentamiseen tai parantamiseen;

toimintatuki urheiluinfrastruktuurille;

50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista sellaisten lentoasemien tapauksessa, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä oli yhdestä kolmeen miljoonaa matkustajaa kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana;

75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista sellaisten lentoasemien tapauksessa, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä oli enintään miljoona matkustajaa kahden tuen tosiasiallista myöntämistä edeltäneen tilivuoden aikana.

investoinneista sataman infrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen;

investoinneista kulkuinfrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen;

ruoppauksesta.

100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat enintään 20 miljoonaa euroa;

80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat yli 20 miljoonaa euroa ja enintään 50 miljoonaa euroa;

60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa ja enintään 4 artiklan 1 kohdan ee alakohdassa säädetyn määrän.

investoinneista sataman infrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen;

investoinneista kulkuinfrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen;

ruoppauksesta.

hanketta kohden, kun kyseessä on 56 e artiklan 2 ja 4 kohdan, 56 e artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdan, 56 e artiklan 6 ja 7 kohdan, 56 e artiklan 8 kohdan a ja b alakohdan sekä 56 e artiklan 9 kohdan soveltamisalaan kuuluva tuki;

lopullista tuensaajaa kohden, kun kyseessä on 56 e artiklan 5 kohdan a alakohdan ii ja iii alakohdan, 56 e artiklan 8 kohdan d alakohdan, 56 e artiklan 10 kohdan ja 56 f artiklan soveltamisalaan kuuluva tuki.

sen on täytettävä 2–9 kohdan yhdessä kohdassa vahvistetut edellytykset; ja

jos rahoitus myönnetään lainojen muodossa lopullisille tuensaajille, korkoprosentin on vastattava vähintään lainan myöntämisajankohtana sovellettavan viitekoron peruskorkoa.

tukea voidaan myöntää vain hankkeisiin, jotka täyttävät kaikki 52 artiklassa säädetyt sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset, ellei tämän kohdan c ja d alakohdassa toisin mainita;

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;

hankkeella liitetään ainoastaan sellaisia sosioekonomisia vaikuttajia, jotka ovat julkishallintoja tai julkisia tai yksityisiä yhteisöjä, joille on uskottu perussopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yleishyödyllisten palvelujen tai yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen tuottaminen. Hankkeita, joihin sisältyy muita elementtejä tai yksikköjä kuin ne, jotka täsmennetään tässä kohdassa, ei oteta huomioon;

poiketen 52 artiklan 4 kohdasta, yksilöity markkinoiden toimintapuute on todennettava joko asianmukaisella kartoituksella, tai jos tällaista kartoitusta ei ole käytettävissä, julkisella kuulemisella seuraavasti:

tukea myönnetään vain investointeihin, jotka tehdään kaasun ja sähkön energiainfrastruktuuriin, johon ei sovelleta kolmannen osapuolen pääsyä, tariffisääntelyä ja eriyttämistä koskevaa poikkeusta, energian sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön mukaisesti, seuraavien hankeluokkien osalta:

uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian tuotantoon myönnettävän investointituen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

edellä a alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa; edellä b alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 75 miljoonaa euroa.

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä saa olla enintään

tukea ei myönnetä koulutukseen, jonka tarkoituksena on noudattaa pakollisia kansallisia koulutusvaatimuksia.

Infrastruktuureihin, lukuun ottamatta satamia, tarkoitettua tukea myönnetään vain seuraaviin hankkeisiin:

Satamien infrastruktuurihankkeisiin myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

Edellä a tai b alakohdassa tarkoitettu InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa.

tukea myönnetään vain seuraaviin hankkeisiin:

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 100 miljoonaa euroa.

tukea myönnetään vain seuraaviin hankkeisiin:

rajoittamatta a alakohdan soveltamista, jos tukitoimenpide liittyy energiatehokkuuden parantamiseen 1) asuinrakennuksissa, 2) opetuksen antamiseen tai sosiaalipalveluihin liittyvään toimintaan tarkoitetuissa rakennuksissa tai oikeustoimeen, poliisitoimintaan tai palontorjuntapalveluihin liittyvään toimintaan tarkoitetuissa rakennuksissa, 3) julkishallintoon liittyvään toimintaan tarkoitetuissa rakennuksissa tai 1), 2) tai 3) tarkoitetuissa rakennuksissa, joissa muun kuin1), 2) tai 3) tarkoitetun toiminnan osuus on alle 35 prosenttia lattiapinta-alasta, tukea voidaan myöntää myös toimenpiteisiin, joilla parannetaan samanaikaisesti näiden rakennusten energiatehokkuutta ja joihin sisällytetään jokin tai kaikki seuraavista investoinneista:

Tuen lopullinen saaja voi olla rakennuksen omistaja (omistajat) tai vuokralainen (vuokralaiset) riippuen siitä, kuka saa rahoituksen hankkeelle;

edellä a alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 50 miljoonaa euroa;

edellä b alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston tuen nojalla hanketta kohden myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä saa olla enintään 50 miljoonaa euroa lopullista tuensaajaa ja rakennusta kohden;

tuki toimenpiteisiin, joilla parannetaan b alakohdassa tarkoitettujen rakennusten energiatehokkuutta, voi liittyä myös energiatehokkuussopimusten edistämiseen seuraavin edellytyksin:

tukea voidaan myöntää

edellä a kohdan i, ii ja iii alakohdan soveltamisalaan kuuluvien hankkeiden osalta InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 75 miljoonaa euroa. Edellä olevan a kohdan iv, v ja vi alakohdan soveltamisalaan kuuluvien hankkeiden osalta InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 30 miljoonaa euroa.

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä on enintään 15 miljoonaa euroa ja se myönnetään

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä on enintään 15 miljoonaa euroa ja se myönnetään pk-yrityksille tai pienille midcap-yrityksille, joiden pääasiallinen toiminta sijaitsee tukialueilla, edellyttäen että rahoitusta ei käytetä 2 artiklan 61 a kohdassa määriteltyyn toiminnan siirtämiseen;

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä on enintään 2 miljoonaa euroa ja se myönnetään pk-yrityksille tai pienille midcap-yrityksille.

yrityksellä on enemmistö toisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä;

yritys on oikeutettu asettamaan tai erottamaan toisen yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten enemmistön;

yrityksellä on oikeus käyttää määräysvaltaa toisessa yrityksessä tämän kanssa tehdyn sopimuksen taikka tämän perustamiskirjan, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen määräyksen nojalla;

toisen yrityksen osakkeenomistajana tai jäsenenä olevan yrityksen hallinnassa on toisen yrityksen muiden osakkeenomistajien tai jäsenten kanssa tehdyn sopimuksen nojalla yksin enemmistö kyseisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä.