2014A2520 — FI — 01.08.2015 — 001.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B	Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan VAPAAEHTOINEN KUMPPANUUSSOPIMUS metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja Euroopan unioniin suuntautuvasta puutuotteiden kaupasta (EUVL L 150 20.5.2014, s. 252)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	EUROOPAN UNIONIN JA INDONESIAN TASAVALLAN VAPAAEHTOISEN KUMPPANUUSSOPIMUKSEN NOJALLA PERUSTETUN YHTEISEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 3/2015, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2015,	L 213	11	12.8.2015

▼B

Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan

VAPAAEHTOINEN KUMPPANUUSSOPIMUS

metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja Euroopan unioniin suuntautuvasta puutuotteiden kaupasta

EUROOPAN UNIONI,

jäljempänä 'unioni',

INDONESIAN TASAVALTA,

jäljempänä 'Indonesia',

jäljempänä yhdessä 'osapuolet', jotka

PALAUTTAVAT MIELIIN 9 päivänä marraskuuta 2009 allekirjoitetun Indonesian tasavallan ja Euroopan yhteisön välisen puitesopimuksen kokonaisvaltaisesta kumppanuudesta ja yhteistyöstä,

OTTAVAT HUOMIOON unionin ja Indonesian läheiset yhteistyösuhteet, erityisesti Euroopan talousyhteisön sekä Indonesian, Malesian, Filippiinien, Singaporen ja Thaimaan eli Kaakkois-Aasian valtioiden liiton jäsenvaltioiden välillä vuonna 1980 tehdyn yhteistyösopimuksen,

PALAUTTAVAT MIELIIN Itä-Aasian ja muiden alueiden maiden 13 päivänä syyskuuta 2001 annetussa metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa ja metsähallintoa koskevassa Balin julistuksessa antaman sitoumuksen toteuttaa välittömiä toimia kansallisten ponnistelujen lisäämiseksi sekä kahdenvälisen, alueellisen ja monenvälisen yhteistyön lujittamiseksi metsälainsäädännön rikkomisten ja metsärikollisuuden torjumiseksi, erityisesti laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän laittoman kaupan ja korruption yhteydessä, sekä niistä oikeusvaltioon kohdistuvien kielteisten vaikutusten torjumiseksi,

PANEVAT MERKILLE neuvostolle ja Euroopan parlamentille annetun metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) käsittelevän komission tiedonannon ensimmäisenä toimenpiteenä kiireellisiä toimia vaativassa laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän puukaupan torjunnassa,

VIITTAAVAT Indonesian tasavallan metsätalousministerin sekä kehitysyhteistyöstä ja ympäristöasioista vastaavien Euroopan unionin komission jäsenten yhteiseen, Brysselissä 8 päivänä tammikuuta 2007 allekirjoitettuun julkilausumaan,

OTTAVAT HUOMIOON vuonna 1992 annetun oikeudellisesti sitomattoman mutta velvoittavan periaatejulistuksen kaikentyyppisten metsien hoitoa, suojelua ja kestävää kehitystä koskevasta maailmanlaajuisesta konsensuksesta sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän kaikkia metsätyyppejä koskevan oikeudellisesti sitomattoman asiakirjan hyväksymisen,

OVAT TIETOISIA ympäristöä ja kehitystä koskevassa vuoden 1992 Rion julistuksessa vahvistettujen periaatteiden merkityksestä kestävän metsänhoidon turvaamisessa, erityisesti yleisen tiedostamisen ja yleisön ympäristöasioihin osallistumisen merkitystä koskevasta periaatteesta 10 sekä alkuperäiskansojen ja muiden paikallisyhteisöjen keskeisen tärkeää roolia ympäristönhoidossa ja kehityksessä koskevasta periaatteesta 22,

OVAT TIETOISIA Indonesian tasavallan hallituksen pyrkimyksistä edistää hyvää metsähallintoa, metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa ja laillisen puutavaran kauppaa muun muassa Sistem Verifikasi Legalitas Kayun (SVLK) kautta indonesialaisen puutavaran laillisuuden varmistavana järjestelmänä (TLAS), joka on kehitetty useita alan sidosryhmiä käsittävän prosessin kautta hyvän hallintotavan, uskottavuuden ja edustavuuden periaatteita noudattaen,

OVAT TIETOISIA siitä, että Indonesian TLAS on suunniteltu takaamaan kaikkien puutuotteiden laillisuus,

OVAT TIETOISIA siitä, että vapaaehtoinen FLEGT-kumppanuussopimus tukee kestävää metsänhoitoa ja edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa metsäkadosta ja metsien heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähenemisen kautta, edistää metsien suojelua ja kestävää metsänhoitoa sekä täydentää metsien hiilivarastoja (REDD+),

OTTAVAT HUOMIOON villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) ja erityisesti vaatimuksen, jonka mukaan CITES-sopimuksen osapuolet myöntävät vientilupia liitteissä I, II ja III lueteltuihin lajeihin kuuluvia yksilöitä varten ainoastaan tietyin edellytyksin, joihin kuuluu se, että yksilöä ei ole saatu kyseisen osapuolen eläin- ja kasvinsuojelulakien vastaisella tavalla,

OVAT PÄÄTTÄNEET pyrkiä saamaan mahdollisimman vähäisiksi sellaiset alkuperäiskansoihin ja paikallisyhteisöihin sekä köyhään väestöön kohdistuvat kielteiset vaikutukset, joita tämän sopimuksen täytäntöönpanosta voi suoranaisesti aiheutua,

OTTAVAT HUOMIOON, että osapuolet pitävät tärkeinä kansainvälisesti sovittuja kehitystavoitteita ja Yhdistyneiden Kansakuntien asettamia vuosituhannen kehitystavoitteita,

OTTAVAT HUOMIOON, että osapuolet pitävät tärkeinä monenvälisen kauppajärjestelmän periaatteita ja sääntöjä, erityisesti vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevassa yleissopimuksessa (GATT-sopimus) ja Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamisesta tehdyissä muissa monenvälisissä sopimuksissa määrättyjä oikeuksia ja velvoitteita, sekä tarvetta soveltaa niitä avoimella ja syrjimättömällä tavalla,

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005 ja puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 20 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 995/2010,

VAHVISTAVAT vastavuoroisen kunnioittamisen, itsemääräämisoikeuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteet ja tunnustavat osapuolille tämän sopimuksen perusteella koituvat edut,

NOUDATTAVAT asianomaisia osapuolten lakeja ja määräyksiä,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tarkoitus

1. Kaikentyyppisten metsien kestävää hoitoa koskevan osapuolten yhteisen sitoumuksen mukaisesti tämän sopimuksen tavoitteena on muodostaa oikeudelliset puitteet sen varmistamiseksi, että kaikki tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat Indonesiasta unioniin tuodut puutuotteet on tuotettu laillisesti, ja näin edistää puutuotteiden kauppaa.

2. Lisäksi tämä sopimus tarjoaa perustan osapuolten vuoropuhelulle ja yhteistyölle tämän sopimuksen täysimääräisen soveltamisen helpottamiseksi ja edistämiseksi sekä metsälainsäädännön soveltamisen valvonnan ja metsähallinnon parantamiseksi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

a) 'tuonnilla unioniin' puutuotteiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen unionissa unionin tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun asetuksen (ETY) N:o 2913/1992 79 artiklassa tarkoitetulla tavalla, jos tuotteita ei voida katsoa tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/1992 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 1 artiklan 6 kohdassa määritellyiksi "luonteeltaan muiksi kuin kaupallisiksi tuotteiksi";

b) 'viennillä' puutuotteiden fyysistä lähtemistä tai poisviemistä mistä tahansa Indonesian maantieteellisen alueen osasta;

c) 'puutuotteilla' liitteessä IA ja liitteessä IB lueteltuja tuotteita;

d) 'HS-koodilla' Maailman tullijärjestön kansainvälisellä yleissopimuksella harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä perustetussa harmonoidussa tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmässä vahvistettua neli- tai kuusinumeroista tavaran koodia;

e) 'FLEGT-luvalla' Indonesian varmennettua laillista (V-Legal) asiakirjaa, jolla vahvistetaan, että unioniin suuntautuvaan vientiin tarkoitettu puutuotelähetys on tuotettu laillisesti; FLEGT-lupa voi olla painettu tai sähköisessä muodossa;

f) 'lupaviranomaisella' yhteisöjä, jotka Indonesia on valtuuttanut myöntämään ja vahvistamaan FLEGT-lupia;

g) 'toimivaltaisilla viranomaisilla' viranomaisia, jotka unionin jäsenvaltiot ovat nimenneet vastaanottamaan, hyväksymään ja tarkastamaan FLEGT-lupia;

h) 'lähetyksellä' FLEGT-luvassa tarkoitettua puutuote-erää, jonka lähettäjä tai laivaaja on lähettänyt Indonesiasta ja joka esitetään luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen unionissa sijaitsevassa tullitoimipaikassa;

i) 'laillisesti tuotetulla puutavaralla' puutuotteita, jotka on korjattu tai tuotu sekä tuotettu liitteessä II mainitun lainsäädännön mukaisesti.

3 artikla

FLEGT-lupajärjestelmä

1. Tämän sopimuksen osapuolet perustavat metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan lupajärjestelmän, jäljempänä 'FLEGT-lupajärjestelmä'. Siinä vahvistetaan menettelyt ja vaatimukset, joilla pyritään FLEGT-lupien avulla varmentamaan ja vahvistamaan, että unioniin toimitetut puutuotteet on tuotettu laillisesti. Unioni hyväksyy 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005 mukaisesti kyseisten lähetysten tuonnin Indonesiasta unioniin ainoastaan, jos niillä on FLEGT-lupa.

2. FLEGT-lupajärjestelmää sovelletaan liitteessä IA lueteltuihin puutuotteisiin.

3. Liitteessä IB lueteltuja puutuotteita ei saa viedä Indonesiasta, eikä niille saa myöntää FLEGT-lupaa.

4. Osapuolet sopivat toteuttavansa kaikki tarvittavat toimenpiteet FLEGT-lupajärjestelmän täytäntöön panemiseksi tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

4 artikla

Lupaviranomaiset

1. Lupaviranomainen tarkastaa, että puutuotteet on tuotettu laillisesti liitteessä II määritellyn lainsäädännön mukaisesti. Lupaviranomainen myöntää FLEGT-luvat laillisesti tuotettujen puutuotteiden lähetyksille unioniin suuntautuvaa vientiä varten.

2. Lupaviranomainen ei saa myöntää FLEGT-lupia puutuotteille, jos ne koostuvat Indonesiaan jostakin kolmannesta maasta tuoduista sellaisessa muodossa olevista puutuotteista, jonka osalta kyseisen kolmannen maan lait kieltävät viennin, tai sisältävät tällaisia tuotteita tai jos on näyttöä siitä, että kyseiset puutuotteet on tuotettu sen maan lakien vastaisella tavalla, jossa puut on korjattu.

3. Lupaviranomainen pitää yllä FLEGT-lupien myöntämismenettelynsä ja saattaa ne julkisesti käytettäviksi. Lupaviranomainen pitää myös kirjaa kaikista FLEGT-lupien kattamista lähetyksistä ja luovuttaa tietosuojaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä noudattaen nämä tiedot riippumatonta seurantaa varten taaten samalla viejien omistusoikeutta koskevien tietojen luottamuksellisuuden.

4. Indonesia perustaa lupatiedotusyksikön, joka toimii yhteyspisteenä toimivaltaisten viranomaisten ja lupaviranomaisten väliselle tietojen vaihdolle siten kuin liitteissä III ja V esitetään.

5. Indonesia ilmoittaa lupaviranomaisen ja lupatiedotusyksikön yhteystiedot Euroopan komissiolle. Osapuolet julkistavat nämä tiedot.

5 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

1. Toimivaltaiset viranomaiset tarkastavat, että jokaisella lähetyksellä on voimassa oleva FLEGT-lupa ennen kuin lähetys luovutetaan vapaaseen liikkeeseen unionissa. Lähetyksen luovutusta voidaan lykätä ja lähetys voidaan pitää viranomaisten hallussa, jos FLEGT-luvan pätevyydestä on epäilyksiä.

2. Toimivaltaiset viranomaiset pitävät kirjaa vastaanotetuista FLEGT-luvista ja julkaisevat tiedot vuosittain.

3. Toimivaltaiset viranomaiset myöntävät riippumattomiksi markkinavalvojiksi nimetyille henkilöille tai elimille kansallisen tietosuojalainsäädäntönsä mukaisesti pääsyn asianomaisiin asiakirjoihin ja tietoihin.

4. Toimivaltaiset viranomaiset eivät harjoita 5 artiklan 1 kohdassa kuvattua toimintaa, jos kyseessä on CITES-sopimuksen liitteissä luetelluista lajeista saatuja puutuotteita käsittävä lähetys, sillä niihin sovelletaan tarkastuksia koskevia luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 säännöksiä.

5. Euroopan komissio ilmoittaa Indonesialle toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedot. Osapuolet julkistavat nämä tiedot.

6 artikla

FLEGT-luvat

1. FLEGT-luvat myöntää lupaviranomainen vahvistaakseen, että puutuotteet on tuotettu laillisesti.

2. FLEGT-luvat laaditaan englanninkieliselle lomakkeelle englanniksi.

3. Osapuolet voivat keskinäisestä sopimuksesta perustaa sähköisiä järjestelmiä FLEGT-lupien myöntämistä, lähettämistä ja vastaanottamista varten.

4. Lupaa koskevat tekniset eritelmät esitetään liitteessä IV. FLEGT-lupien myöntämismenettely esitetään liitteessä V.

7 artikla

Laillisesti tuotetun puutavaran varmentaminen

1. Indonesia ottaa käyttöön TLAS-järjestelmän, jolla varmennetaan, että lähetettäväksi tarkoitetut puutuotteet on tuotettu laillisesti, ja varmistetaan, että unioniin viedään ainoastaan tällaisiksi varmennettuja lähetyksiä.

2. Järjestelmä, jolla varmennetaan, että puutuotelähetykset on tuotettu laillisesti, esitetään liitteessä V.

8 artikla

FLEGT-luvan kattamien lähetysten luovutus vapaaseen liikkeeseen

1. Menettelyt FLEGT-luvan kattamien lähetysten luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen unionissa kuvataan liitteessä III.

2. Jos toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltua syytä epäillä, ettei lupa ole pätevä tai aito tai ettei se vastaa lähetystä, joka sen on tarkoitus kattaa, voidaan soveltaa liitteessä III kuvattuja menettelyjä.

3. Jos FLEGT-lupia koskevissa neuvotteluissa nousee esiin ratkaisemattomia erimielisyyksiä tai vaikeuksia, asia voidaan siirtää yhteisen täytäntöönpanokomitean käsiteltäväksi.

9 artikla

Sääntöjenvastaisuudet

Osapuolet ilmoittavat toisilleen, jos ne epäilevät FLEGT-lupajärjestelmän kiertämistä tai sääntöjenvastaisuutta tai ovat saaneet sellaisesta näyttöä muun muassa seuraavien seikkojen osalta:

a) kaupan reittiä muutetaan esimerkiksi muuttamalla kaupan suuntaa Indonesiasta unioniin niin, että se kulkee jonkin kolmannen maan kautta;

b) FLEGT-lupien kattamat puutuotteet sisältävät kolmansista maista peräisin olevaa laittomasti tuotetuksi epäiltyä puuta, tai

c) FLEGT-luvan saamiseen tai käyttöön liittyy petos.

10 artikla

Indonesian TLAS-järjestelmän soveltaminen ja muut toimenpiteet

1. Indonesia varmentaa Indonesian TLAS-järjestelmää käyttäen unionin ulkopuolisille markkinoille viedyn sekä sen kotimarkkinoilla myydyn puutavaran laillisuuden sekä pyrkii varmentamaan tuotujen puutuotteiden laillisuuden käyttäen mahdollisuuksien mukaan tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi kehitettyä järjestelmää.

2. Näiden pyrkimysten tukemiseksi unioni edistää edellä mainitun järjestelmän käyttöä muilla kansainvälisillä markkinoilla ja kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa.

3. Unioni toteuttaa toimenpiteitä estääkseen laittomasti korjatun puun ja siitä saatujen tuotteiden saattamisen unionin markkinoille.

11 artikla

Sidosryhmien osallistuminen sopimuksen täytäntöönpanoon

1. Indonesia kuulee säännöllisesti sidosryhmiä tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ja edistää tältä osin asianmukaisia toimintastrategioita, toimintatapoja ja ohjelmia.

2. Unioni kuulee säännöllisesti sidosryhmiä tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ottaen huomioon tiedon saantia, kansalaisten osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevasta vuonna 1998 tehdystä yleissopimuksesta (Århusin yleissopimus) johtuvat velvoitteensa.

12 artikla

Sosiaaliset suojalausekkeet

1. Sopimuksen mahdollisten haittavaikutusten minimoimiseksi osapuolet sopivat perehtyvänsä paremmin vaikutuksiin, joita kohdistuu puuteollisuuteen sekä niiden alkuperäisväestöä edustavien ja paikallisten yhteisöjen elinkeinoihin, joihin sopimus saattaa vaikuttaa, siten kuin ne niiden kansallisissa laeissa ja asetuksissa kuvataan.

2. Osapuolet seuraavat, millä tavoin tämä sopimus vaikuttaa 1 kohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin ja muihin toimijoihin, ja toteuttavat kohtuullisia toimenpiteitä mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseksi. Osapuolet voivat sopia täydentävistä toimenpiteistä haittavaikutusten korjaamiseksi.

13 artikla

Markkinakannustimet

Kansainväliset velvoitteensa huomioon ottaen unioni edistää tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien puutuotteiden suotuisaa asemaa unionin markkinoilla. Tämä tarkoittaa erityisesti toimenpiteitä, joilla tuetaan

a) sellaista julkista ja yksityistä hankintapolitiikkaa, jossa tunnistetaan laillisesti korjatusta puusta saadut tuotteet ja taataan niille markkinat; ja

b) nykyistä suotuisampaa suhtautumista FLEGT-luvan saaneisiin tuotteisiin unionin markkinoilla.

14 artikla

Yhteinen täytäntöönpanokomitea

1. Osapuolet perustavat yhteisen mekanismin, jäljempänä 'yhteinen täytäntöönpanokomitea', tarkastelemaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoon ja arviointiin liittyviä kysymyksiä.

2. Kumpikin osapuoli nimeää edustajansa yhteiseen täytäntöönpanokomiteaan, joka tekee päätöksensä yksimielisesti. Yhteisen täytäntöönpanokomitean puheenjohtajina toimii kaksi korkeaa virkamiestä, joista toinen on unionista ja toinen Indonesiasta.

3. Yhteinen täytäntöönpanokomitea vahvistaa oman työjärjestyksensä.

4. Yhteinen täytäntöönpanokomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa osapuolten ennalta sopimana ajankohtana käsittelemään niiden ennalta sopimia asioita. Ylimääräisiä kokouksia voidaan kutsua koolle jommankumman osapuolen pyynnöstä.

5. Yhteinen täytäntöönpanokomitea

a) tarkastelee yhteisiä toimenpiteitä tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi ja hyväksyy ne;

b) arvioi ja seuraa tämän 15 artiklan nojalla perustettujen mekanismien havaintojen ja raporttien perusteella sopimuksen täytäntöönpanon edistymistä kokonaisuudessaan, mukaan luettuna TLAS-järjestelmän ja markkinatoimenpiteiden toiminta;

c) arvioi tämän sopimuksen täytäntöönpanosta johtuvia etua ja rajoituksia sekä päättää korjaavista toimenpiteistä;

d) tutkii raportit ja valitukset, jotka koskevat FLEGT-lupajärjestelmän soveltamista jommankumman osapuolten alueella;

e) sopii päivän, jona FLEGT-lupajärjestelmän toiminta alkaa sen jälkeen, kun TLAS-järjestelmän toiminta on arvioitu liitteessä VIII esitetyillä perusteilla;

f) määrittelee yhteistyöalat tämän sopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

g) perustaa tarvittaessa ylimääräisiä elimiä erityisasiantuntemusta vaativiin tehtäviin;

h) laatii, hyväksyy, jakaa ja julkistaa vuosiraportit, kokouksiaan koskevat raportit sekä muut työhönsä perustuvat asiakirjat;

i) suorittaa muut mahdolliset tehtävät, jotka se on ottanut hoitaakseen.

15 artikla

Seuranta ja arviointi

Osapuolet sopivat käyttävänsä tämän sopimuksen täytäntöönpanon ja vaikuttavuuden arvioimiseen seuraavien kahden mekanismin raportteja ja havaintoja:

a) Indonesia käyttää, unionia kuullen, määräaikaisarvioijan palveluja liitteessä VI kuvattujen tehtävien suorittamiseen;

b) unioni käyttää, Indonesiaa kuullen, riippumattoman markkinavalvojan palveluja liitteessä VII kuvattujen tehtävien suorittamiseen.

16 artikla

Tukitoimenpiteet

1. Tämän sopimuksen täytäntöönpanoa tukeviin, 14 artiklan 5 kohdan f alakohdan nojalla määriteltyihin toimenpiteisiin tarvittavien mahdollisten resurssien järjestämisestä päätetään unionin ja sen jäsenvaltioiden Indonesian kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan ohjelmasuunnittelun yhteydessä.

2. Osapuolet varmistavat, että tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä toimenpiteitä sovitetaan yhteen nykyisten ja tulevien kehitysyhteistyöohjelmien ja -aloitteiden kanssa.

17 artikla

Raportointi ja tietojen julkistaminen

1. Osapuolet varmistavat, että yhteisen täytäntöönpanokomitean toiminta on mahdollisimman avointa. Sen työhön perustuvat raportit laaditaan yhteisesti ja julkistetaan.

2. Yhteinen täytäntöönpanokomitea julkaisee vuosittain raportin, jossa esitetään muun muassa yksityiskohtaiset tiedot seuraavista:

a) unioniin FLEGT-lupajärjestelmän puitteissa vietyjen puutuotteiden määrät HS-nimikkeiden mukaan jaoteltuna;

b) Indonesian myöntämien FLEGT-lupien lukumäärä;

c) edistyminen tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät kysymykset;

d) laittomasti tuotettujen puutuotteiden viennin, tuonnin sekä kotimarkkinoille saattamisen ja kotimarkkinoilla käytävän kaupan estämiseksi toteutetut toimet;

e) Indonesiaan tuodut puutavara- ja puutuotemäärät sekä laittomasti tuotettujen puutuotteiden tuonnin estämiseksi ja FLEGT-lupajärjestelmän lahjomattomuuden säilyttämiseksi toteutetut toimet;

f) tapaukset, joissa FLEGT-lupajärjestelmän määräykset eivät täyty, ja niiden hoitamiseksi toteutetut toimet;

g) unioniin FLEGT-lupajärjestelmän nojalla tuotujen puutuotteiden määrät HS-nimikkeiden mukaan jaoteltuna, sekä unionin jäsenvaltio, jossa tuonti unioniin tapahtui;

h) unionin vastaanottamien FLEGT-lupien lukumäärä;

i) sellaisten tapausten lukumäärä ja kyseessä olevien puutuotteiden määrät, joissa on oltu yhteydessä 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Metsäalan parempaa hallintoa ja suurempaa avoimuutta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi ja tämän sopimuksen täytäntöönpanon ja vaikutusten seuraamiseksi sekä Indonesiassa että unionissa osapuolet sopivat, että liitteessä IX kuvatut tiedot saatetaan julkisesti saataville.

4. Osapuolet sopivat, etteivät ne oman lainsäädäntönsä mukaisesti julkista tämän sopimuksen nojalla vaihtamiaan luottamuksellisia tietoja. Kumpikaan osapuoli ei anna eikä salli viranomaistensa antaa yleisön tietoon niitä tämän sopimuksen nojalla vaihdettuja tietoja, jotka ovat liikesalaisuuksia tai luottamuksellista kaupallista tietoa.

18 artikla

Täytäntöönpanoa koskeva tiedotus

1. Tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevasta virallisesta viestinnästä vastaavat seuraavat osapuolten edustajat:

Indonesia:

Unioni:

Metsien käytöstä vastaava

metsätalousministeriön pääjohtaja

Euroopan unionin edustusto

Indonesiassa olevan edustuston päällikkö

2. Osapuolet ilmoittavat toisilleen viipymättä tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat tiedot, mukaan luettuina 1 kohtaa koskevat muutokset.

19 artikla

Alue, johon sopimusta sovelletaan

Tätä sopimusta sovelletaan alueeseen, johon sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta siinä määrätyin edellytyksin, ja Indonesian alueeseen.

20 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat riidat ripeästi neuvotteluin.

2. Jos riitaa ei saada ratkaistua neuvotteluin kahden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvotteluja alun perin pyydettiin, kumpi tahansa osapuoli voi siirtää asian yhteiselle täytäntöönpanokomitealle, joka pyrkii ratkaisemaan erimielisyyden. Yhteiselle täytäntöönpanokomitealle on toimitettava kaikki asiaa koskevat merkitykselliset tiedot, jotta se voi tarkastella tilannetta perusteellisesti hyväksyttävän ratkaisun aikaan saamiseksi. Tätä varten yhteisen täytäntöönpanokomitean on tarkasteltava kaikkia mahdollisuuksia tämän sopimuksen tosiasiallisen täytäntöönpanon jatkamiseksi.

3. Jos yhteinen täytäntöönpanokomitea ei kykene ratkaisemaan riitaa kahden kuukauden kuluessa, osapuolet voivat pyytää yhdessä kolmatta osapuolta tarjoamaan hyviä palveluksia tai toimimaan välittäjänä.

4. Jos riitaa ei voida ratkaista 3 kohdan mukaisesti, kumpi tahansa osapuoli voi ilmoittaa toiselle osapuolelle välimiehen nimeämisestä; tällöin toisen osapuolen on nimettävä toinen välimies kolmenkymmenen kalenteripäivän kuluessa ensimmäisen välimiehen nimeämisestä. Osapuolet nimeävät yhdessä kolmannen välimiehen kahden kuukauden kuluessa toisen välimiehen nimeämisestä.

5. Välimiespäätökset tehdään äänten enemmistöllä kuuden kuukauden kuluessa kolmannen välimiehen nimeämisestä.

6. Ratkaisu sitoo osapuolia, eikä siihen voi hakea muutosta.

7. Yhteinen täytäntöönpanokomitea vahvistaa välimiesmenettelyn työtavat.

21 artikla

Soveltamisen keskeytys

1. Osapuolen, joka haluaa keskeyttää tämän sopimuksen soveltamisen, on ilmoitettava aikomuksestaan kirjallisesti toiselle osapuolelle. Sen jälkeen osapuolet keskustelevat asiasta.

2. Kumpi tahansa osapuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen soveltamisen. Soveltamisen keskeyttämistä koskeva päätös ja sen perustelut on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti.

3. Tämän sopimuksen ehtojen soveltaminen lakkaa kolmenkymmenen kalenteripäivän kuluttua tällaisen ilmoituksen antamisesta.

4. Tätä sopimusta aletaan soveltaa uudelleen kolmenkymmenen kalenteripäivän kuluttua siitä, kun soveltamisen keskeyttänyt osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle, etteivät soveltamisen keskeyttämisen perustelut enää päde.

22 artikla

Muutokset

1. Jos osapuoli haluaa muuttaa tätä sopimusta, sen on tehtävä tätä koskeva ehdotus vähintään kolme kuukautta ennen yhteisen täytäntöönpanokomitean seuraavaa kokousta. Yhteinen täytäntöönpanokomitea keskustelee ehdotuksesta ja, jos se pääsee asiassa yksimielisyyteen, antaa suosituksen. Jos osapuolet yhtyvät suositukseen, ne hyväksyvät sen sisäisiä menettelyjään noudattaen.

2. Osapuolten tällä tavalla hyväksymä muutos tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

3. Yhteinen täytäntöönpanokomitea voi tehdä muutoksia tämän sopimuksen liitteisiin.

4. Kaikista muutoksista ilmoitetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille ja Indonesian tasavallan ulkoasiainministerille diplomaattiteitse.

23 artikla

Voimaantulo, kesto ja voimassaolon päättyminen

1. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ilmoittavat toisilleen kirjallisesti tätä varten tarvittavien menettelyjensä päätökseen saattamisesta.

2. Ilmoitus toimitetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille ja Indonesian tasavallan ulkoasiainministerille diplomaattiteitse.

3. Tämä sopimus on voimassa viisi vuotta. Sen voimassaoloa jatketaan peräkkäisillä viiden vuoden jaksoilla, jollei jompikumpi osapuoli irtisanoudu voimassaolon jatkamisesta ilmoittamalla asiasta toiselle osapuolelle kirjallisesti vähintään kaksitoista kuukautta ennen sopimuksen voimassaolon päättymistä.

4. Kumpi tahansa osapuoli voi saattaa tämän sopimuksen päättymään ilmoittamalla asiasta toiselle osapuolelle. Sopimuksen soveltaminen päättyy kahdentoista kuukauden kuluttua tällaisesta ilmoituksesta.

24 artikla

Liitteet

Tämän sopimuksen liitteet ovat erottamaton osa sopimusta.

25 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja indonesian (Bahasa Indonesia) kielellä, ja kukin teksti on todistusvoimainen. Jos tulkintaeroja esiintyy, englanninkielistä toisintoa sovelletaan ensisijaisesti.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Съставено в Брюксел на тридесети септември две хиляди и тринадесета година.

Hecho en Bruselas, el treinta de septiembre de dos mil trece.

V Bruselu dne třicátého září dva tisíce třináct.

Udfærdiget i Bruxelles den tredivte september to tusind og tretten.

Geschehen zu Brüssel am dreißigsten September zweitausenddreizehn.

Kahe tuhande kolmeteistkümnenda aasta septembrikuu kolmekümnendal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις τριάντα Σεπτεμβρίου δύο χιλιάδες δεκατρία.

Done at Brussels on the thirtieth day of September in the year two thousand and thirteen.

Fait à Bruxelles, le trente septembre deux mille treize.

Sastavljeno u Bruxellesu tridesetog rujna dvije tisuće trinaeste.

Fatto a Bruxelles, addì trenta settembre duemilatredici.

Briselē, divi tūkstoši trīspadsmitā gada trīsdesmitajā septembrī.

Priimta du tūkstančiai tryliktų metų rugsėjo trisdešimtą dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizenharmadik év szeptember havának harmincadik napján.

Magħmul fi Brussell, fit-tletin jum ta’ Settembru tas-sena elfejn u tlettax.

Gedaan te Brussel, de dertigste september tweeduizend dertien.

Sporządzono w Brukseli dnia trzydziestego września roku dwa tysiące trzynastego.

Feito em Bruxelas, em trinta de setembro de dois mil e treze.

Întocmit la Bruxelles la treizeci septembrie două mii treisprezece.

V Bruseli tridsiateho septembra dvetisíctrinásť.

V Bruslju, dne tridesetega septembra leta dva tisoč trinajst.

Tehty Brysselissä kolmantenakymmenentenä päivänä syyskuuta vuonna kaksituhattakolmetoista.

Som skedde i Bryssel den trettionde september tjugohundratretton.

Dibuat di Brussel, pada tanggal tiga puluh bulan September tahun dua ribu tiga belas.

За Европейския съюз

Por la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

Untuk Uni Eropa

signatory

За Република Индонезия

Por la República de Indonesia

Za Indonéskou republiku

For Republikken Indonesien

Für die Republik Indonesien

Indoneesia Vabariigi nimel

Για τη Δημοκρατία της Ινδονησίας

For the Republic of Indonesia

Pour la République d'Indonésie

Za Republiku Indoneziju

Per la Repubblica di Indonesia

Indonēzijas Republikas vārdā –

Indonezijos Respublikos vardu

Az Indonéz Köztársaság részéről

Għar-Repubblika tal-Indoneżja

Voor de Republiek Indonesië

W imieniu Republiki Indonezji

Pela República da Indonésia

Pentru Republica Indonezia

Za Indonézsku republiku

Za Republiko Indonezijo

Indonesian tasavallan puolesta

För Republiken Indonesien

Untuk Republik Indonesia

signatory

▼M1

LIITE I

TUOTELUETTELO

Tässä liitteessä olevassa luettelossa viitataan Maailman tullijärjestön kansainvälisellä yleissopimuksella harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä perustettuun harmonoituun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmään.

LIITE IA

HARMONOIDUT TAVARAN KOODIT PUUTAVARAA JA PUUTUOTTEITA VARTEN FLEGT-LUPAJÄRJESTELMÄN YHTEYDESSÄ

44 luku

HS-koodit	Tavaran kuvaus
	Polttopuu, rankoina, pölkkyinä, halkoina, oksina, risukimppuina tai niiden kaltaisissa muodoissa; puu lastuina ja hakkeena; sahanpuru ja puujäte, myös pölkyiksi, briketeiksi, rakeiksi tai niiden kaltaiseen muotoon yhteenpuristettu.
4401.21	– Puu lastuina ja hakkeena - - havupuuta
Ex. 4401.22	– Puu lastuina ja hakkeena - - lehtipuuta (ei bambusta eikä rottingista valmistetut)
4403	Raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu. (Vienti kielletty Indonesian lainsäädännön nojalla. Sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti näiden HS-koodien soveltamisalaan kuuluville tuotteille ei saa myöntää FLEGT-lupaa, eikä niitä näin ollen saa tuoda unioniin).
Ex. 4404.10	Puusäleet ja niiden kaltaiset tavarat - havupuuta
Ex. 4404.20	Puusäleet ja niiden kaltaiset tavarat - lehtipuuta - - puusäleet
Ex. 4404	Vannepuu; halkaistut pylväät; teroitetut, mutta pituussuunnassa sahaamattomat puupaalut, -seipäät ja -kepit; puukepit, karkeasti muotoillut, mutta ei sorvatut, taivutetut eikä muulla tavalla valmistetut, kävelykeppien, sateenvarjojen, työkalujen varsien tai niiden kaltaisten tavaroiden valmistukseen soveltuvat. (Vienti kielletty Indonesian lainsäädännön nojalla. Sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti näiden HS-koodien soveltamisalaan kuuluville tuotteille ei saa myöntää FLEGT-lupaa, eikä niitä näin ollen saa tuoda unioniin).
4406	Puiset rata- ja raitiotiepölkyt. (Vienti kielletty Indonesian lainsäädännön nojalla). Sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti näiden HS-koodien soveltamisalaan kuuluville tuotteille ei saa myöntää FLEGT-lupaa, eikä niitä näin ollen saa tuoda unioniin).
Ex. 4407	Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm
Ex. 4407	Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, ei kuitenkaan höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm. (Vienti kielletty Indonesian lainsäädännön nojalla. Sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti näiden HS-koodien soveltamisalaan kuuluville tuotteille ei saa myöntää FLEGT-lupaa, eikä niitä näin ollen saa tuoda unioniin).
	Viilut vanerointia (myös kerrostettua puuta tasoleikkaamalla saadut), ristiinliimattua vaneria tai niiden kaltaista kerrostettua puuta varten ja muu puu, sahattu pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu, saumattu tai päistään jatkettu, paksuus enintään 6 mm
4408.10	havupuuta
4408.31	Dark red meranti, light red meranti ja meranti bakau
4408.39	Muut, paitsi havupuut, dark red meranti, light red meranti ja meranti bakau
Ex. 4408.90	Muut, paitsi havupuut ja trooppinen puu, jotka on mainittu tämän ryhmän 2 alanimikehuomautuksessa (ei bambusta eikä rottingista valmistetut).
	Puu (myös yhdistämättömät laatat ja rimat parkettilattioita varten), yhdeltä tai useammalta syrjältä tai pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoiltu (pontattu, puolipontattu, viistottu, pontattu viistotuin syrjin tai päin, helmipontattu, tehty muotolistoiksi tai -laudoiksi, pyöristetty tai vastaavilla tavoilla työstetty), myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu
4409.10	– havupuuta
Ex. 4409.29	– Lehtipuu - muu (ei rottingista valmistettu)
	Puusta tai muusta puumaisesta aineesta valmistettu lastulevy ja ”oriented strand board” -levy sekä niiden kaltaiset levyt (esimerkiksi ”waferboard”-levyt), myös hartsilla tai muulla orgaanisella sideaineella yhteenpuristettu
Ex. 4410.11	– puusta valmistettu - - lastulevy (ei bambusta eikä rottingista valmistetut)
Ex. 4410.12	– puusta valmistettu - - ”oriented strand board” (ei bambusta eikä rottingista valmistetut)
Ex. 4410.19	– puusta valmistettu - - muu (ei bambusta eikä rottingista valmistetut)
Ex. 4411	Puusta tai muusta puumaisesta aineesta valmistettu kuitulevy, myös hartsilla tai muulla orgaanisella sideaineella yhteenpuristettu (ei bambusta eikä rottingista valmistettu)
	Ristiinliimattu vaneri, vaneroidut puulevyt ja niiden kaltainen kerrostettu puu.
4412.31	– yksinomaan enintään 6 mm paksuisista puuviiluista (ei kuitenkaan bambuviiluista) koostuva ristiinliimattu muu vaneri: - - joissa ainakin yksi pintaviiluista on tämän ryhmän 2 alanimikehuomautuksessa mainittua trooppista puulajia
4412.32	– yksinomaan enintään 6 mm paksuisista puuviiluista (ei kuitenkaan bambuviiluista) koostuva ristiinliimattu muu vaneri: - - muut, joissa ainakin yksi pintaviiluista on lehtipuuta
4412.39	– yksinomaan enintään 6 mm paksuisista puuviiluista (ei kuitenkaan bambuviiluista) koostuva ristiinliimattu muu vaneri: - - Muu
Ex. 4412.94	– Muu: - - rimalevy, sälölevy ja kimpivaneri (ei rottingista valmistetut)
Ex. 4412.99	– Muu: - - Muu: - - - Barecore (yhteenliimattu puujäte) (ei rottingista valmistettu) ja - - - Muu (ei rottingista valmistettu)
Ex. 4413	Tiivistetty puu möhkäleinä, levyinä, rimoina tai profiileina (ei bambusta eikä rottingista valmistettu)
Ex. 4414	Puiset maalausten, valokuvien, peilien ja niiden kaltaisten tavaroiden kehykset (ei bambusta eikä rottingista valmistetut)
Ex. 4415	Puiset pakkauslaatikot, -rasiat, -häkit, -pytyt ja niiden kaltaiset päällykset; puiset kaapeli- ja johdinkelat; kuormalavat, laatikkokuormalavat ja muut puiset lastauslavat; puiset kuormauslavojen lavakaulukset (ei bambusta eikä rottingista valmistetut)
Ex. 4416	Puiset drittelit, tynnyrit, sammiot, saavit ja muut tynnyriteokset sekä niiden puuosat, myös kimmet (ei bambusta eikä rottingista valmistetut).
Ex. 4417	Puiset työkalut ja -välineet, työkalujen ja -välineiden rungot, varret ja kädensijat, luudan-, harjan- ja siveltimenrungot, -varret ja -kädensijat; puiset jalkineiden lestit ja pakotuspuut (ei bambusta eikä rottingista valmistetut)
Ex. 4418	Rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet, myös puiset solulevyt, yhdistetyt lattialaatat, päreet ja paanut (ei bambusta eikä rottingista valmistetut).
Ex. 4419	Puiset pöytä- ja keittiöesineet (ei bambusta eikä rottingista valmistetut)
	Puumosaiikki ja upotekoristeinen puu; puiset koru- tai ruokailuvälinelippaat ja -kotelot sekä niiden kaltaiset tavarat.
Ex. 4420.90	– Muu - - tukkeina tai särmättynä hirtenä oleva puutavara, jota on käsitelty pinnalta vain kevyesti, veistetty tai ohuesti kierretty tai maalattu ja jolla ei ole merkittävää lisäarvoa eikä sen muoto ole merkittävästi muuttunut (HS Ex. 4420.90.90.00 Indonesiassa) (Tuonti kielletty Indonesian lainsäädännön nojalla. Sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti näiden HS-koodien soveltamisalaan kuuluville tuotteille ei saa myöntää FLEGT-lupaa, eikä niitä näin ollen saa tuoda unioniin).
	Muut puusta valmistetut tavarat
Ex. 4421.90	– Muu - - Tulitikkutikut (ei bambusta eikä rottingista valmistetut) ja - - Muu - - - Puulaatat (ei bambusta eikä rottingista valmistetut)
Ex. 4421.90	– Muu - - Muu - - - tukkeina tai särmättynä hirtenä oleva puutavara, jota on käsitelty pinnalta vain kevyesti, veistetty tai ohuesti kierretty tai maalattu ja jolla ei ole merkittävää lisäarvoa eikä sen muoto ole merkittävästi muuttunut (HS Ex. 4421.90.99.00 Indonesiassa) (Tuonti kielletty Indonesian lainsäädännön mukaisesti. Sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti näiden HS-koodien soveltamisalaan kuuluville tuotteille ei saa myöntää FLEGT-lupaa, eikä niitä näin ollen saa tuoda unioniin).

47 luku:

HS-koodit	Tavaran kuvaus
	Puusta tai muusta kuituisesta selluloosa-aineesta valmistettu massa; keräyspaperi, -kartonki ja -pahvi (-jäte):
4701	Mekaaninen puumassa
4702	Puusta kemiallisesti valmistettu liukosellu
4703	Puusta kemiallisesti valmistettu sooda- tai sulfaattisellu, muu kuin liukosellu
4704	Puusta kemiallisesti valmistettu sulfiittisellu, muu kuin liukosellu
4705	Puumassa, valmistettu osittain mekaanisella ja osittain kemiallisella menetelmällä

48 luku:

HS-koodit	Tavaran kuvaus
Ex. 4802	Päällystämätön paperi, kartonki ja pahvi, jollaisia käytetään kirjoitus-, painatus- tai muuhun graafiseen tarkoitukseen, sekä rei'ittämätön reikäkorttipaperi ja -kartonki ja reikänauhapaperi, rullina tai suorakaiteen tai neliön muotoisina arkkeina, minkä tahansa kokoisina, muu kuin nimikkeen 4801 tai 4803 paperi; käsin tehty paperi, kartonki ja pahvi (ei metsän luontotuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu)
Ex. 4803	Toaletti- ja kasvopyyhepehmopaperi, käsipyyhe- ja lautasliinapaperi sekä niiden kaltainen paperi, jollaista käytetään kotitalous- tai saniteettitarkoituksiin, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, myös krepattu, poimutettu, kohokuvioitu, rei'itetty, pintavärjätty, pintakoristeltu tai painettu, rullina tai arkkeina (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu).
Ex. 4804	Päällystämätön voimapaperi, -kartonki ja -pahvi, rullina tai arkkeina, muu kuin nimikkeeseen 4802 tai 4803 kuuluva (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu)
Ex. 4805	Muu päällystämätön paperi, kartonki ja pahvi, rullina tai arkkeina, ei enempää valmistettu tai käsitelty kuin mitä tämän ryhmän 3 huomautuksessa määrätään (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu)
Ex. 4806	Pergamenttipaperi, rasvanpitävät paperit (voipaperit), kuultopaperit ja glassiinipaperi sekä muut kiillotetut läpinäkyvät tai läpikuultavat paperit, rullina tai arkkeina (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu)
Ex. 4807	Kerrostettu paperi, kartonki ja pahvi (valmistettu yhdistämällä liimalla tasaisia paperi-, kartonki- tai pahvikerroksia), päällystämätön ja kyllästämätön, myös sisältä vahvistettu, rullina tai arkkeina (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu)
Ex. 4808	Paperi, kartonki ja pahvi, aallotettu (myös liimatuin tasaisin pintalevyin), krepattu, poimutettu, kohokuvioitu tai rei'itetty, rullina tai arkkeina, muu kuin nimikkeessä 4803 kuvatun kaltainen paperi (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu).
Ex. 4809	Hiilipaperi, itsejäljentävä paperi ja muut jäljentävät tai siirtopaperit (myös päällystetty tai kyllästetty paperi vahaksia tai offsetlevyjä varten), myös painetut, rullina tai arkkeina (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu)
Ex. 4810	Paperi, kartonki ja pahvi, jotka on yhdeltä tai molemmilta puolilta sideainetta käyttäen tai ilman sitä päällystetty kaoliinilla tai muulla epäorgaanisella aineella, ilman mitään muuta päällystystä, myös pintavärjätty, pintakoristeltu tai painettu, rullina tai suorakaiteen tai neliön muotoisina arkkeina, minkä tahansa kokoisina (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu)
Ex. 4811	Paperi, kartonki ja pahvi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, päällystetty, kyllästetty, peitetty, pintavärjätty, pintakoristeltu tai painettu, rullina tai suorakaiteen tai neliön muotoisina arkkeina, minkä tahansa kokoisina, muut kuin nimikkeessä 4803 , 4809 tai 4810 kuvattujen kaltaiset tavarat (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu)
Ex. 4812	Suodatinkappaleet, -laatat ja -levyt, paperimassaa (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistetut)
Ex. 4813	Savukepaperi, myös määräkokoon leikattu tai lehtiöinä tai hylsyinä (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu)
Ex. 4814	Paperitapetit ja niiden kaltaiset seinänpäällysteet; ikkunakuultopaperi (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu)
Ex. 4816	Hiilipaperi, itsejäljentävä paperi ja muut jäljentävät tai siirtopaperit (muut kuin nimikkeeseen 4809 kuuluvat), paperiset vahakset ja offsetlevyt, myös rasioissa (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu)
Ex. 4817	Kirjekuoret, kirjekortit, kuvattomat postikortit ja kirjeenvaihtokortit, paperia, kartonkia tai pahvia; paperiset, kartonkiset tai pahviset rasiat, kotelot, kansiot, salkut yms., joissa on lajitelma kirjepaperia, kirjekuoria jne. (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu)
Ex. 4818	Toalettipaperi ja sen kaltainen paperi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, jollaisia käytetään kotitalous- tai hygieniatarkoituksiin, rullina, joiden leveys on enintään 36 cm tai määräkokoon tai -muotoon leikatut; nenäliinat, kasvo-, käsi- ja muut pyyhkeet, pöytäliinat, lautasliinat, vauvanvaipat, tamponit, lakanat ja niiden kaltaiset talous-, hygienia- ja sairaalatavarat, vaatteet ja vaatetustarvikkeet, paperimassaa, paperia, selluloosavanua tai selluloosakuituharsoa (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistettu)
Ex. 4821	Kaikenlaiset paperiset, kartonkiset tai pahviset nimi- ja osoitelaput, myös painetut (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistetut)
Ex. 4822	Pupiinat (bobiinit), puolat, koopit ja niiden kaltaiset pohjalliset, paperimassaa, paperia, kartonkia tai pahvia, myös rei'itetyt tai kovetetut (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistetut)
Ex. 4823	Muu paperi, kartonki, pahvi, selluloosavanu ja selluloosakuituharso, määräkokoon tai -muotoon leikattu; muut tavarat, paperimassaa, paperia, kartonkia, pahvia, selluloosavanua tai selluloosakuituharsoa (ei metsäteollisuuden luonnontuotteista eikä kierrätysmateriaalista valmistetut)
Huomautus: Metsäteollisuuden luonnontuotteista tai kierrätysmateriaalista peräisin oleviin paperituotteisiin liitetään Indonesian teollisuusministeriön virallinen kirje, joka oikeuttaa metsän luontotuotteiden tai kierrätysmateriaalien käytön. Tällaisille tuotteille ei myönnetä FLEGT-lupaa.

94 luku:

HS-koodit	Tavaran kuvaus
	Istuimet (muut kuin nimikkeeseen 94.02 kuuluvat), myös vuoteiksi muutettavat, sekä niiden osat
9401.61	– Muut istuimet, puurunkoiset: - - Pehmustetut
9401.69	– Muut istuimet, puurunkoiset: - - Muut
	Muut huonekalut ja niiden osat
9403.30	– Puuhuonekalut, jollaisia käytetään toimistoissa
9403.40	– Puuhuonekalut, jollaisia käytetään keittiöissä
9403.50	– Puuhuonekalut, jollaisia käytetään makuuhuoneissa
9403.60	– Muut puuhuonekalut
Ex. 9403.90	– osat: - - Muu (HS 9403.90.90 Indonesiassa)
	Tehdasvalmisteiset rakennukset
Ex. 9406.00	– Muut tehdasvalmisteiset rakennukset: - - puusta valmistetut (HS 9406.00.92 Indonesiassa)

97 luku:

HS-koodit	Tavaran kuvaus
	Alkuperäiskaiverrukset, -painokset ja -litografiat
Ex. 9702.00	Tukkeina tai särmättynä hirtenä oleva puutavara, jota on käsitelty pinnalta vain kevyesti, veistetty tai ohuesti kierretty tai maalattu ja jolla ei ole merkittävää lisäarvoa eikä sen muoto ole merkittävästi muuttunut (HS Ex. 9702.00.00.00 Indonesiassa) (Tuonti kielletty Indonesian lainsäädännön mukaisesti. Sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti näiden HS-koodien soveltamisalaan kuuluville tuotteille ei saa myöntää FLEGT-lupaa, eikä niitä näin ollen saa tuoda unioniin).

LIITE IB

HARMONOIDUT TAVARAN KOODIT PUUTAVARALLE, JONKA VIENTI ON INDONESIAN LAKIEN MUKAAN KIELLETTY

44 luku:

HS-koodit	Tavaran kuvaus
4403	Raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu.
Ex. 4404	Vannepuu; halkaistut pylväät; teroitetut, mutta pituussuunnassa sahaamattomat puupaalut, -seipäät ja -kepit; puukepit, karkeasti muotoillut, mutta ei sorvatut, taivutetut eikä muulla tavalla valmistetut, kävelykeppien, sateenvarjojen, työkalujen varsien tai niiden kaltaisten tavaroiden valmistukseen soveltuvat.
4406	Puiset rata- ja raitiotiepölkyt.
Ex. 4407	Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, ei kuitenkaan höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm.
	Puumosaiikki ja upotekoristeinen puu; puiset koru- tai ruokailuvälinelippaat ja -kotelot sekä niiden kaltaiset tavarat.
Ex. 4420.90	– Muu - - tukkeina tai särmättynä hirtenä oleva puutavara, jota on käsitelty pinnalta vain kevyesti, veistetty tai ohuesti kierretty tai maalattu ja jolla ei ole merkittävää lisäarvoa eikä sen muoto ole merkittävästi muuttunut (HS Ex. 4420.90.90.00 Indonesiassa).
	Muut puusta valmistetut tavarat
Ex. 4421.90	– Muu - - Muu - - - tukkeina tai särmättynä hirtenä oleva puutavara, jota on käsitelty pinnalta vain kevyesti, veistetty tai ohuesti kierretty tai maalattu ja jolla ei ole merkittävää lisäarvoa eikä sen muoto ole merkittävästi muuttunut (HS Ex. 4421.90.99.00 Indonesiassa).
	Alkuperäiskaiverrukset, -painokset ja -litografiat
Ex. 9702.00	Tukkeina tai särmättynä hirtenä oleva puutavara, jota on käsitelty pinnalta vain kevyesti, veistetty tai ohuesti kierretty tai maalattu ja jolla ei ole merkittävää lisäarvoa eikä sen muoto ole merkittävästi muuttunut (HS Ex. 9702.00.00.00 Indonesiassa).

LIITE II

LAILLISUUDEN MÄÄRITTELY

JOHDANTO

Indonesialaisen puun katsotaan olevan laillista, jos varmennetaan, että sen alkuperä ja tuotantoprosessit sekä jalostus, kuljetus ja kauppa ovat kaikkien sovellettavien Indonesian lakien ja määräysten mukaisia.

Indonesialla on viisi laillisuusvaatimusta, jotka esitetään lakeihin, määräyksiin ja menettelyihin perustuvien periaatteiden, arviointiperusteiden, indikaattoreiden ja varmentajien avulla. Laillisuusvaatimukset voidaan jakaa edelleen osavaatimuksiin, jotka kuvataan TLAS-suuntaviivoissa.

Indonesian oikeudelliseen kehykseen sisältyy myös kestävää metsänhoitoa koskevia vaatimuksia, jotka on määritelty sellaisia luvanhaltijoita varten, jotka toimivat talousmetsäalueen sisällä valtion omistamilla mailla. Kaikkien luvanhaltijoiden on noudatettava laillisuusvaatimuksissa kuvattuja laillisuuden perusteita. Talousmetsäalueen sisällä valtion omistamilla mailla toimivien luvanhaltijoiden on viimeistään ensimmäisen laillisuustodistuksen voimassaolon päättymispäivänä täytettävä sekä laillisuusvaatimus että kestävää metsänhoitoa koskeva vaatimus, jotka kuvataan TLAS-suuntaviivoissa.

Indonesia on sitoutunut tarkistamaan ja parantamaan säännöllisesti laillisuusvaatimuksia monisidosryhmäprosessin kautta.

Laillisuusvaatimuksia on viisi seuraavasti:

—	Laillisuusvaatimus 1 : käyttöoikeussopimukset talousmetsäalueen sisällä valtion omistamilla mailla: luonnonmetsiä, viljelymetsiä, ekosysteemin ennallistamista, metsänhoitoa koskeva oikeus (Hak Pengelolaan);

—	Laillisuusvaatimus 2 : valtion omistamilla mailla talousmetsäalueiden sisällä sijaitsevat yhteiset viljelymetsät ja yhteismetsät;

—	Laillisuusvaatimus 3 : yksityisomistuksessa olevat metsät;

—	Laillisuusvaatimus 4 : puunkäyttöoikeudet muilla kuin metsäalueilla tai muunnettavissa olevan talousmetsän osalta valtion omistamilla mailla;

—	Laillisuusvaatimus 5 : metsätuotteiden alku- ja loppupään jalostusteollisuus ja kauppiaat.

Näitä viittä laillisuusvaatimusta sovelletaan erityyppisiin puulupiin seuraavan taulukon mukaisesti:

Luvan tai oikeuden tyyppi	Kuvaus	Maanomistus/resurssin hallinta tai käyttö	Sovellettava laillisuusvaatimus
IUPHHK-HA/HPH	Lupa käyttää talousmetsiksi luokitelluista luonnonmetsistä peräisin olevaa puuta	Valtion omistuksessa/yritys hallinnoi	1
IUPHHK-HTI/HPHTI	Lupa perustaa ja hallinnoida teollisia viljelymetsiä	Valtion omistuksessa/yritys hallinnoi	1
IUPHHK-RE	Lupa metsäekosysteemin ennallistamiseen	Valtion omistuksessa/yritys hallinnoi	1
Metsänhoitoa koskeva oikeus (Perum Perhutani)	Oikeus hoitaa viljelymetsää	Valtion omistuksessa/yritys hallinnoi (valtion yhtiö)	1
IUPHHK- HTR	Yhteisiä tai yksityisiä viljelymetsiä koskeva lupa	Valtion omistuksessa/yhteisö tai yksityinen hallinnoi	2
IUPHHK-HKM	Yhteismetsien hallinnointia koskeva lupa	Valtion omistuksessa/yhteisö hallinnoi	2
IUPHHK-HD	Kylän metsien hallinnointia koskeva lupa	Valtion omistuksessa/yksittäinen kylä hallinnoi	2
IUPHHK-HTHR	Lupa käyttää uudelleenmetsitysalueilta peräisin olevaa puuta	Valtion omistuksessa/yhteisö tai yksityinen hallinnoi	2
Yksityinen maa	Lupaa ei tarvita	Yksityisessä omistuksessa/yksityinen käyttö	3
IPK/ILS	Lupa käyttää muilta kuin metsäalueilta tai muunnettavissa olevista talousmetsistä peräisin olevaa puuta	Valtion omistuksessa/yksityinen käyttö	4
IUIPHHK	Lupa perustaa ensimmäisen vaiheen jalostusyritys ja hallinnoida sitä	Ei sovelleta	5
IUI Lanjutan tai IPKL	Lupa perustaa toisen vaiheen jalostusyritys ja hallinnoida sitä	Ei sovelleta	5
TPT:t (TPT, TPT-KB, TPT-KO)	Rekisteröidyn/jalostetun puun varastot	Ei sovelleta	5
IRT	Kotiteollisuusyritykset	Ei sovelleta	5
ETPIK Non-Producer	Muu kuin tuotantoa harjoittava rekisteröity viejä	Ei sovelleta	5

LAILLISUUSVAATIMUS 1: KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSET TALOUSMETSÄALUEEN SISÄLLÄ

Nro	Periaatteet	Perusteet	Indikaattorit	Varmentajat	Asiaa koskevat asetukset (1)
1.	P1. Alueen oikeudellinen asema ja käyttöoikeus	K1.1 Metsänhoitoyksikkö (käyttöoikeudet) sijaitsee talousmetsäalueella	1.1.1 Puunkäyttöluvan (IUPHHK) haltija pystyy osoittamaan, että lupa on voimassa	Metsän käyttöoikeustodistus	Hallituksen asetus PP72/2010 Metsätalousministerin asetus P12/2010 Metsätalousministerin asetus P.30/2014 Metsätalousministerin asetus P.31/2014 Metsätalousministerin asetus P.33/2014 Metsätalousministerin asetus P.76/2014
				Tosite puutuotteiden käyttöluvan maksamisesta
				Todiste muusta lakisääteisestä maankäyttöluvasta (tarvittaessa)
2.	P2. Puunkorjuujärjestelmän ja -menetelmien vaatimukset täyttyvät	K2.1 Luvanhaltijalla on hakkuualuetta varten korjuusuunnitelma, jonka toimivaltaiset hallintoviranomaiset ovat hyväksyneet	2.1.1 Toimivaltainen hallintoviranomainen on hyväksynyt työsuunnitelmaa koskevat asiakirjat: yleissuunnitelman ja vuotuisen työsuunnitelman liitteineen	Hyväksytty yleissuunnitelma liitteineen (laadittu teknisesti pätevän henkilöstön suorittaman kattavan metsäninventoinnin pohjalta)	Metsätalousministerin asetus P62/2008 Metsätalousministerin asetus P56/2009 Metsätalousministerin asetus P60/2011 Metsätalousministerin asetus P.33/2014
				Hyväksytty vuotuinen työsuunnitelma (laadittu yleissuunnitelman pohjalta)
				Kartat (laatijana teknisesti pätevä henkilöstö; kartoissa kuvataan työsuunnitelman kattamien alueiden karttahahmotelma ja rajat)
				Kartta, jossa esitetään vuotuisessa työsuunnitelmassa puunkorjuulta suojatut alueet, sekä todiste sen noudattamisesta käytännössä
				Puunkorjuualueet (lohkot tai kaistat) on merkitty kartalle selvästi ja tarkistettu paikalla
		K2.2 Työsuunnitelma on voimassa	2.2.1 Luvanhaltijalla on voimassa oleva työsuunnitelma, joka vastaa sovellettavia asetuksia	Puu- ja metsätuotteiden käyttöä koskeva yleissuunnitelma – asiakirja liitteineen (vireillä olevat hakemukset ovat hyväksyttäviä)	Metsätalousministerin asetus P62/2008 Metsätalousministerin asetus P56/2009 Metsätalousministerin asetus P60/2011
				Luonnonmetsästä saatavien tukkien sijainti ja pois kuljetettavat määrät puunkorjuualueilla ovat työsuunnitelman mukaisia
3.	P3. Pyöröhirsien kuljetuksen ja omistajavaihdoksen laillisuus	K3.1 Luvanhaltijat varmistavat että kaikki metsävarastosta metsätuotteiden ensimmäiseen jalostuslaitokseen tai rekisteröidylle puukauppiaalle, mahdollisesti tukkien välivaraston kautta, kuljetettavat tukit on yksilöity fyysisesti ja että niiden mukana seuraavat voimassa olevat asiakirjat	3.1.1 Kaikki korjatut tai kaupallisesta syystä pois kuljetetut suuriläpimittaiset tukit on ilmoitettu puuntuotantoraportissa	Hyväksytyt puuntuotantoraportin asiakirjat	Metsätalousministerin asetus P41/2014 Metsätalousministerin asetus P42/2014
			3.1.2 Kaiken lupien kattamien alueiden ulkopuolelle kuljetettavan puun mukana seuraa voimassa oleva kuljetusasiakirja	Tukkien mukana metsävarastosta metsätuotteiden ensimmäiseen jalostuslaitokseen tai rekisteröidylle puukauppiaalle, mahdollisesti tukkien välivaraston kautta, seuraavat voimassa olevat kuljetusasiakirjat liitteineen	Metsätalousministerin asetus P41/2014 Metsätalousministerin asetus P42/2014
			3.1.3 Pyöröhirret on korjattu metsänkäyttöluvassa tarkoitetuilla alueilla	Tukkien pinnassa on puun hallinnoinnin merkintä tai viivakoodi (PUHH)	Metsätalousministerin asetus P41/2014 Metsätalousministerin asetus P42/2014
				Puun hallinnoinnin merkinnän tai viivakoodin käyttö.
			3.1.4 Kaikkien tukkivarastosta kuljetettavien tukkien mukana seuraa voimassa oleva kuljetusasiakirja	Voimassa oleva kuljetusasiakirja	Metsätalousministerin asetus P41/2014 Metsätalousministerin asetus P42/2014
		K3.2 Luvanhaltija on maksanut kaupalliseen puunkuljetukseen sovellettavat maksut ja verot	3.2.1 Luvanhaltija esittää tositteen uudelleenmetsitysrahastoon ja/tai metsäresursseja varten maksetusta maksusta, joka vastaa tukkien tuotantoa ja sovellettavaa tariffia	Maksumääräykset uudelleenmetsitysrahastoa ja/tai metsäresurssimaksua varten	Hallituksen asetus PP22/1997 Hallituksen asetus PP51/1998 Hallituksen asetus PP59/1998 Metsätalousministerin asetus P18/2007 Kauppaministerin asetus 22/2012
				Tositteet uudelleenmetsitysrahastoa ja/tai metsäresurssimaksua varten tehdyistä talletuksista ja maksukuitit
				Uudelleenmetsitysrahastoon ja/tai metsäresursseja varten suoritettu maksu vastaa tukkien tuotantoa ja sovellettavaa tariffia
		K3.3 Saarten välinen kuljetus ja kauppa	3.3.1 Tukkeja kuljettavat luvanhaltijat ovat rekisteröityjä saartenvälisiä puukauppiaita (PKAPT)	PKAPT-asiakirjat	Kauppa- ja teollisuusministerin asetus 68/2003 Metsätalousministerin, liikenneministerin sekä kauppa- ja teollisuusministerin yhteinen asetus 22/2003
			3.3.2 Pyöröhirsien kuljetukseen käytettävät alukset purjehtivat Indonesian lipun alla ja niillä on voimassa oleva liikennelupa	Rekisteröintiasiakirjat, joista käyvät ilmi aluksen tunnistetiedot sekä voimassa oleva lupa	Kauppa- ja teollisuusministerin asetus 68/2003 Metsätalousministerin, liikenneministerin sekä kauppa- ja teollisuusministerin yhteinen asetus 22/2003
		K.3.4 V-Legal-merkinnän noudattaminen	3.4.1 V-Legal-merkinnän käyttö	V-Legal-merkintää käytetään asianmukaisesti	Metsätalousministerin asetus P43/2014
4.	P4. Puunkorjuuseen liittyvät ympäristönäkökohdat ja sosiaaliset näkökohdat otettu huomioon	K4.1 Luvanhaltijalla on hyväksytty sovellettava ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskeva asiakirja, ja se on toteuttanut siinä määritellyt toimenpiteet	4.1.1 Luvanhaltijalla on toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät sovellettavat YVA-asiakirjat, jotka kattavat koko työskentelyalan	Sovellettavat YVA-asiakirjat	Hallituksen asetus PP27/2012 Ympäristöministerin asetus 05/2012
			4.2.1 Luvanhaltijalla on ympäristönhoitosuunnitelman ja ympäristönseurantasuunnitelman täytäntöönpanokertomukset, joista ilmenevät ympäristövaikutusten lieventämiseksi ja sosiaalisten etujen tarjoamiseksi toteutetut toimenpiteet	Ympäristönhoitosuunnitelma- ja ympäristönseurantasuunnitelma-asiakirjat	Hallituksen asetus PP27/2012 Ympäristöministerin asetus 05/2012
				Todisteet ympäristönhoitosuunnitelman täytäntöönpanosta sekä merkittäviä ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia koskevasta seurannasta
5.	P5. Työlakien ja -määräysten noudattaminen	K5.1 Työturvallisuutta ja työterveyttä (OSH) koskevat vaatimukset täyttyvät	5.1.1 Mahdollisuus OSH-menettelyjen käyttöön ja niiden käyttö	OSH-menettelyjen käyttö	Hallituksen asetus PP50/2012 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 8/2010 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 609/2012
				OSH-varusteet
				Onnettomuustilastot
		K5.2 Työntekijöiden oikeuksien toteutuminen	5.2.1 Työntekijöiden yhdistymisvapaus	Työntekijät kuuluvat ammattiliittoihin tai yrityksen toimintaperiaatteet sallivat työntekijöiden perustavan ammattiliittotoimintaa tai osallistuvan sellaiseen	Laki 13/2003 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 16/2011
			5.2.2 Työehtosopimusten olemassaolo	Työehtosopimusasiakirjat tai yrityksen toimintapolitiikkaan liittyvät työntekijöiden oikeuksia koskevat asiakirjat	Laki 13/2003 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 16/2011
			5.2.3 Yritys ei palkkaa alaikäisiä työntekijöitä	Alaikäisiä työntekijöitä ei ole	Laki 23/2002 Laki 13/2003
(1) Tärkeimmät asetukset, mukaan lukien niiden myöhemmät muutokset.

LAILLISUUSVAATIMUS 2: TALOUSMETSÄALUEIDEN SISÄLLÄ SIJAITSEVAT YHTEISET VILJELYMETSÄT JA YHTEISMETSÄT

Nro	Periaatteet	Perusteet	Indikaattorit	Varmentajat	Asiaa koskevat asetukset
1.	P1. Alueen oikeudellinen asema ja käyttöoikeus	K1.1 Metsänhoitoyksikkö sijaitsee talousmetsäalueella	1.1.1 Puunkäyttöluvan (IUPHHK) haltija pystyy osoittamaan, että lupa on voimassa	Metsän käyttöoikeustodistus	Metsätalousministerin asetus P37/2007 Metsätalousministerin asetus P49/2008 Metsätalousministerin asetus P12/2010 Metsätalousministerin asetus P55/2011
				Tosite puutuotteiden käyttöluvan maksamisesta
		K1.2 Ryhmän muodossa oleva liiketoimintayksikkö	1.2.1 Yritysryhmä on lain mukaisesti perustettu	Perustamisasiakirja tai todiste perustamisesta	Metsätalousministerin asetus P43/2014
2.	P2. Puunkorjuujärjestelmän ja -menetelmien vaatimukset täyttyvät	K2.1 Luvanhaltijalla on hakkuualuetta varten korjuusuunnitelma, jonka toimivaltaiset hallintoviranomaiset ovat hyväksyneet	2.1.1 Toimivaltainen hallintoviranomainen on hyväksynyt vuotuista työsuunnitelmaa koskevan asiakirjan	Hyväksytty vuotuista työsuunnitelmaa koskeva asiakirja	Metsätalousministerin asetus P62/2008
				Kartta, jossa esitetään vuotuisessa työsuunnitelmassa puunkorjuulta suojatut alueet, sekä todiste sen noudattamisesta käytännössä
				Korjattavien lohkojen sijainti on merkitty selvästi ja voidaan tarkistaa paikalla
		K2.2 Työsuunnitelma on voimassa	2.2.1 Luvanhaltijalla on voimassa oleva työsuunnitelma, joka vastaa sovellettavia asetuksia	Puunkäyttöä koskeva yleissuunnitelma – asiakirja liitteineen (vireillä olevat hakemukset ovat hyväksyttäviä)	Metsätalousministerin asetus P62/2008
				Tukkien sijainti ja pois kuljetettavat määrät puunkorjuualueeksi vahvistettavalla alueella ovat työsuunnitelman mukaisia
		K2.3 Luvanhaltijat varmistavat että kaikki metsävarastosta metsätuotteiden ensimmäiseen jalostuslaitokseen tai rekisteröidylle puukauppiaalle, mahdollisesti tukkien välivaraston kautta, kuljetettavat tukit on yksilöity fyysisesti ja että niiden mukana seuraavat voimassa olevat asiakirjat	2.3.1 Kaikki korjatut tai kaupallisesta syystä pois kuljetetut tukit on ilmoitettu puuntuotantoraportissa	Hyväksytyt puuntuotantoraportin asiakirjat	Metsätalousministerin asetus P41/2014 Metsätalousministerin asetus P42/2014
			2.3.2 Kaikkien luvan kattaman alueen ulkopuolelle kuljetettavien tukkien mukana seuraa lainmukainen kuljetusasiakirja	Lainmukaiset kuljetusasiakirjat asianmukaisine liitteineen kuljetuksille metsävarastosta välivarastoon ja välivarastosta ensimmäiseen jalostuslaitokseen ja/tai rekisteröidylle puukauppiaalle	Metsätalousministerin asetus P41/2014 Metsätalousministerin asetus P42/2014
			2.3.3 Pyöröhirret on korjattu metsänkäyttöluvassa tarkoitetuilla alueilla	Tukkien pinnassa on puun hallinnoinnin merkintä tai viivakoodi (PUHH)	Metsätalousministerin asetus P41/2014 Metsätalousministerin asetus P42/2014
				Luvanhaltija käyttää puun merkintää johdonmukaisesti
			2.3.4 Luvanhaltija voi osoittaa, että metsävarastosta kuljetettujen tukkien mukana on toimitettu tukkien kuljetusasiakirjat	Tukkien kuljetusasiakirja, johon on liitetty tukkilista	Metsätalousministerin asetus P41/2014 Metsätalousministerin asetus P42/2014
		K2.4 Luvanhaltija on maksanut kaupalliseen puunkuljetukseen sovellettavat maksut ja verot	2.4.1 Luvanhaltija esittää tositteen metsäresursseja varten maksetusta maksusta, joka vastaa tukkien tuotantoa ja sovellettavaa tariffia	Maksumääräys metsäresursseja varten	Metsätalousministerin asetus P18/2007 Kauppaministerin asetus 22/2012
				Tosite metsäresursseja varten maksetusta maksusta
				Metsäresursseja varten suoritettu maksu vastaa tukkien tuotantoa ja sovellettavaa tariffia
		K2.5 V-Legal-merkinnän noudattaminen	2.5.1 V-Legal-merkinnän käyttö	V-Legal-merkintää käytetään asianmukaisesti	Metsätalousministerin asetus P43/2014
3.	P3. Puunkorjuuseen liittyvät ympäristönäkökohdat ja sosiaaliset näkökohdat otettu huomioon	K3.1 Luvanhaltijalla on hyväksytty sovellettava ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskeva asiakirja, ja se on toteuttanut siinä määritellyt toimenpiteet	3.1.1 Luvanhaltijalla on toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät sovellettavat ympäristövaikutusten arviointia koskevat asiakirjat, jotka kattavat koko työskentelyalan	Sovellettavat YVA-asiakirjat	Hallituksen asetus PP27/2012 Ympäristöministerin asetus 05/2012
			3.1.2 Luvanhaltijalla on ympäristönhoitosuunnitelman ja ympäristönseurantasuunnitelman täytäntöönpanokertomukset, joista ilmenevät ympäristövaikutusten lieventämiseksi ja sosiaalisten etujen tarjoamiseksi toteutetut toimenpiteet	Asianomaiset ympäristön hoitoa ja seurantaa koskevat asiakirjat	Hallituksen asetus PP27/2012 Ympäristöministerin asetus 05/2012
				Todisteet ympäristönhoidon toteutuksesta ja merkittäviä ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia koskevasta seurannasta
4.	P4. Työlakien ja -määräysten noudattaminen	K4.1 Työturvallisuutta ja työterveyttä (OSH) koskevat vaatimukset täyttyvät	4.1.1 Mahdollisuus OSH-menettelyjen käyttöön ja niiden käyttö	OSH-menettelyjen käyttö	Hallituksen asetus PP50/2012 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 8/2010 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 609/2012
				OSH-varusteet
		K4.2 Työntekijöiden oikeuksien toteutuminen	4.2.1 Yritys ei palkkaa alaikäisiä työntekijöitä	Alaikäisiä työntekijöitä ei ole	Laki 23/2002 Laki 13/2003

LAILLISUUSVAATIMUS 3: YKSTYISOMISTUKSESSA OLEVAT METSÄT

Nro	Periaatteet	Perusteet	Indikaattorit	Varmentajat	Asiaa koskevat asetukset
1.	P1. Puun omistaja voidaan varmentaa	K1.1 Puunkorjuualueeseen liittyvän omistusoikeuden tai maanhallintaoikeuden laillisuus	1.1.1 Yksityinen maan- tai metsänomistaja voi todistaa omistusoikeutensa maahan tai oikeutensa käyttää maata	Voimassa olevat maan omistus- tai hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat (toimivaltaisten viranomaisten tunnustamat maan hallintaoikeutta koskevat asiakirjat)	Laki 5/1960 Metsätalousministerin asetus P33/2010 Hallituksen asetus PP12/1998 Kauppaministerin asetus 36/2007 Kauppaministerin asetus 37/2007 Laki 6/1983 Metsätalousministerin asetus P43/2014
				Maanmuokkausoikeus Yrityksen perustamisasiakirja Kauppaa harjoittavien yritysten toimilupa (SIUP) Yrityksen rekisterinumero (TDP) Veronmaksajan rekisterinumero (NPWP) OSH-asiakirja Työehtosopimusasiakirjat tai yrityksen toimintapolitiikkaan liittyvät työntekijöiden oikeuksia koskevat asiakirjat
				Kartta yksityismetsäalueesta ja sen rajoista maan pinnan tasolla määriteltynä
			1.1.2 Hallinnointiyksiköt (joko yhden omistajan tai ryhmän omistuksessa) esittävät voimassa olevat puunkuljetusasiakirjat	Tukkien kuljetusasiakirja	Metsätalousministerin asetus P30/2012
			1.1.3 Hallinnointiyksiköt esittävät tositteet niitä puita koskevien maksujen suorittamisesta, jotka olivat alueella ennen alueen omistus- tai hallintaoikeuden siirtoa	Tositteet uudelleenmetsitysrahastoon ja/tai metsäresursseja varten suoritetusta maksusta sekä hakkuumaksun korvaamisesta valtiolle	Metsätalousministerin asetus P18/2007
		K.1.2. Ryhmän muodossa olevat liiketoimintayksiköt on laillisesti rekisteröity	1.2.1 Yritysryhmät ovat lain mukaisesti perustettuja	Perustamisasiakirja tai todiste perustamisesta	Metsätalousministerin asetus P43/2014
		K.1.3 V-Legal-merkinnän noudattaminen	1.3.1 V-Legal-merkinnän käyttö	V-Legal-merkintää käytetään asianmukaisesti	Metsätalousministerin asetus P43/2014
2.	P2. Työlakien ja -määräysten noudattaminen alueilla, joihin sovelletaan maanmuokkausoikeuksia	K2.1 Työturvallisuutta ja työterveyttä (OSH) koskevat vaatimukset täyttyvät	2.1.1 Mahdollisuus OSH-menettelyjen käyttöön ja niiden käyttö	OSH-menettelyjen käyttö	Hallituksen asetus PP50/2012 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 8/2010 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 609/2012
				OSH-varusteet
				Onnettomuustilastot
		K2.2 Työntekijöiden oikeuksien toteutuminen	2.2.1 Työntekijöiden yhdistymisvapaus	Työntekijät kuuluvat ammattiliittoihin tai yrityksen toimintaperiaatteet sallivat työntekijöiden perustavan ammattiliittotoimintaa tai osallistuvan sellaiseen	Laki 13/2003 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 16/2001
			2.2.2 Työehtosopimusten olemassaolo	Työehtosopimusasiakirjat tai yrityksen toimintapolitiikkaan liittyvät työntekijöiden oikeuksia koskevat asiakirjat	Laki 13/2003 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 16/2011
			2.2.3 Yritys ei palkkaa alaikäisiä työntekijöitä	Alaikäisiä työntekijöitä ei ole	Laki 23/2002 Laki 13/2003
3.	P3. Puunkorjuuseen liittyvät ympäristönäkökohdat ja sosiaaliset näkökohdat otettu huomioon	K3.1 Maanmuokkausoikeuksien haltijalla tai yksityismetsien omistajalla on hyväksytty sovellettava ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskeva asiakirja, ja se on toteuttanut siinä määritellyt toimenpiteet (jos asetuksessa vaaditaan)	3.1.1 Maanmuokkausoikeuksien haltijalla tai yksityismetsien omistajalla on toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät sovellettavat YVA-asiakirjat, jotka kattavat koko työskentelyalan	Sovellettavat YVA-asiakirjat	Hallituksen asetus PP27/2012 Ympäristöministerin asetus 05/2012
			3.1.2 Maanmuokkausoikeuksien haltijalla on täytäntöönpanoraportit ympäristönhoito-suunnitelmaa ja ympäristönseuranta-suunnitelmaa varten	Ympäristönhoitosuunnitelma- ja ympäristönseurantasuunnitelma-asiakirjat	Hallituksen asetus PP27/2012 Ympäristöministerin asetus 05/2012
				Todisteet ympäristönhoitosuunnitelman täytäntöönpanosta ja seurannasta

LAILLISUUSVAATIMUS 4: PUUNKÄYTTÖOIKEUDET MUILLA KUIN METSÄALUEILLA TAI MUUNNETTAVISSA OLEVAN TALOUSMETSÄN OSALTA VALTION OMISTAMILLA MAILLA

Nro	Periaatteet	Perusteet	Indikaattorit	Varmentajat	Asiaa koskevat asetukset
1.	P1. Alueen oikeudellinen asema ja käyttöoikeus	K1.1. Puunkorjuulupa muulla kuin metsäalueella metsän oikeudellista asemaa muuttamatta	1.1.1 Korjuutoimenpiteet sallittuja muulla oikeudellisella luvalla (ILS)/maankäytön muutosta koskevalla luvalla (IPK) vuokra-alueella Huomautus: Tämä koskee myös aluetta, joka on aiemmin luokiteltu uudelleenmetsityksenä perustettavaksi viljelymetsäksi (HTHR)	ILS-/IPK-luvat korjuutoimenpiteitä varten vuokra-alueella (mukaan lukien sovellettava ympäristövaikutusten arviointi/muun kuin metsätalouden YVA-asiakirja)	Hallituksen asetus PP27/2012 Metsätalousministerin asetus P18/2011 Metsätalousministerin asetus P59/2011 Ympäristöministerin asetus 05/2012
				Vuokra-aluetta koskeviin ILS-/IPK-lupiin liitetyt kartat sekä näyttö siitä, että ne vastaavat todellista tilannetta
		K1.2. Puunkorjuulupa muulla kuin metsäalueella; johtaa metsän oikeudellisen aseman muuttumiseen	1.2.1 Puunkorjuu sallittu maankäytön muutosta koskevalla luvalla (IPK) Huomautus: Tämä koskee myös aluetta, joka on aiemmin luokiteltu uudelleenmetsityksenä perustettavaksi viljelymetsäksi (HTHR)	Lupaan liitetty toimilupa ja kartat (mukaan lukien sovellettava ympäristövaikutusten arviointi/muun kuin metsätalouden YVA-asiakirja)	Hallituksen asetus PP27/2012 Metsätalousministerin asetus P33/2010 Metsätalousministerin asetus P14/2011 Metsätalousministerin asetus P59/2011 Ympäristöministerin asetus 05/2012
				IPK-lupa muutosalueilla
				IPK-lupaan liitetyt kartat
				Metsän oikeudellisen aseman muutoksen sallivat asiakirjat (tätä vaatimusta sovelletaan sekä IPK-luvan haltijoihin että toimiluvan haltijoihin)
			1.2.2 Maankäytön muutosta koskeva lupa (IPK) transmigraatioasutusta varten	IPK-lupa muutosalueilla	Metsätalousministerin asetus P14/2011
				IPK-lupaan liitetyt kartat
		K1.3. Puunkorjuulupa muulla kuin metsäalueella.	1.3.1 Puunkorjuu sallittu maankäytön muutosta koskevalla luvalla (IPK) muulla kuin metsäalueella	IPK-lupaa koskeva suunnitteluasiakirja	Hallituksen asetus PP27/2012 Metsätalousministerin asetus P14/2011 Ympäristöministerin asetus 05/2012
				Lupaan liitetty toimilupa ja kartat (mukaan lukien sovellettava ympäristövaikutusten arviointi/muun kuin metsätalouden YVA-asiakirja)
				IPK-lupa muutosalueilla
				IPK-lupaan liitetyt kartat
			1.3.2 Maankäytön muutosta koskeva lupa (IPK) transmigraatioasutusta varten	IPK-lupa muutosalueilla	Metsätalousministerin asetus P14/2011
				IPK-lupaan liitetyt kartat
2.	P2. Puunkorjuuta ja tukkien kuljetusta koskevien oikeudellisten järjestelmien ja menettelyjen vaatimusten noudattaminen	K2.1 IPK-/ILS-suunnitelma ja sen täytäntöönpano täyttävät maankäytön suunnittelun vaatimukset	2.1.1 Hyväksytty työsuunnitelma IPK-/ILS-lupien kattamille alueille	IPK-/ILS-työsuunnitelmaan kuuluvat asiakirjat	Metsätalousministerin asetus P62/2008 Metsätalousministerin asetus P53/2009
			2.1.2 Luvanhaltija voi osoittaa, että kuljetetut tukit ovat peräisin voimassa olevan maankäytön muutosta koskevan luvan/muuta käyttöä koskevan luvan (IPK/ILS) kattamilta alueilta	Metsäninventoinnin asiakirjat	Metsätalousministerin asetus P62/2008 Metsätalousministerin asetus P41/2014
				Puuntuotantoraportin asiakirjat (LHP)
		K2.2 Valtiolle suoritettavien maksujen ja verojen maksaminen sekä tukkien kuljetukseen sovellettavien vaatimusten noudattaminen	2.2.1 Maksutositteet	Maksumääräys metsäresursseja varten	Metsätalousministerin asetus P18/2007
				Tosite metsäresursseja varten maksetusta maksusta
				Metsäresursseja varten suoritettu maksu vastaa tukkien tuotantoa ja sovellettavaa tariffia
			2.2.2 Luvanhaltijalla on asianmukaiset puutavaran kuljetusasiakirjat	Tukkien kuljetuslasku (FAKB) ja tukkilista pieniläpimittaisista tukeista	Metsätalousministerin asetus P41/2014
				Tukkien laillisuutta osoittava asiakirja (SKSKB) ja tukkilista suuriläpimittaisista tukeista
		K2.3 V-Legal-merkinnän noudattaminen	2.3.1 V-Legal-merkinnän käyttö	V-Legal-merkintää käytetään asianmukaisesti	Metsätalousministerin asetus P43/2014
3.	P3. Työlakien ja -määräysten noudattaminen	K3.1 Työturvallisuutta ja työterveyttä (OSH) koskevat vaatimukset täyttyvät	3.1.1 Mahdollisuus OSH-menettelyjen käyttöön ja niiden käyttö	OSH-menettelyt	Hallituksen asetus PP50/2012 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 8/2010 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 609/2012
				OSH-varusteet
				Onnettomuustilastot
		K3.2 Työntekijöiden oikeuksien toteutuminen	3.2.1 Yritys ei palkkaa alaikäisiä työntekijöitä	Alaikäisiä työntekijöitä ei ole	Laki 23/2002 Laki 13/2003

LAILLISUUSVAATIMUS 5: METSÄTUOTTEIDEN ALKU- JA LOPPUPÄÄN JALOSTUSTEOLLISUUS JA KAUPPIAAT

Nro	Periaatteet	Perusteet	Indikaattorit	Varmentajat	Asiaa koskevat asetukset
1.	P1. Liiketoimintayksiköt tukevat puutavaran laillisen kaupan toteutumista.	K1.1. Puutuotteita jalostavalla teollisuudella on voimassa olevat luvat a) jalostusteollisuutena ja/tai b) jalosteiden viejinä	1.1.1 Jalostusteollisuuden yksiköillä on voimassa olevat luvat	Yrityksen perustamisasiakirja ja uusimmat asiakirjaan tehdyt muutokset (yrityksen perustamisasiakirja)	Laki 6/1983 Laki 3/2014 Hallituksen asetus PP74/2011 Hallituksen asetus PP27/2012 Oikeus- ja ihmisoikeusasiainministerin asetus M.01-HT.10/2006 Kauppaministerin asetus 36/2007 Kauppaministerin asetus 37/2007 Teollisuusministerin asetus 41/2008 Sisäasiainministerin asetus 27/2009 Kauppaministerin asetus 39/2011 Ympäristöministerin asetus 05/2012 Kauppaministerin asetus 77/2013 Metsätalousministerin asetus P9/2014 Metsätalousministerin asetus P55/2014
				Kaupan harjoittamiseen oikeuttava lupa (Business Licence/SIUP) tai kaupanalan elinkeinolupa, joka voi olla teollisuuden liiketoimintalupa (IUI) tai teollisuuden rekisteröintitodistus (TDI)
				Haitta-/häiriölupa (yritykselle myönnettävä lupa vaikuttaa liiketoimintapaikkansa ympäristöön)
				Yrityksen rekisteröintitodistus (TDP)
				Veronmaksajan tunnistenumero (NPWP)
				Sovellettavat ympäristövaikutusten arvioinnin asiakirjat käytettävissä
				Teollisuuden liiketoimintalupa (IUI) tai pysyvä liiketoimintalupa (IUT) tai teollisuuden rekisteröintitodistus (TDI) käytettävissä
				Ensimmäisen vaiheen jalostusyritysten raaka-ainevarastoja koskevat suunnitelmat (RPBBI) käytettävissä
			1.1.2 Jalostettujen puutuotteiden viejillä on voimassa olevat luvat sekä puutuotteiden tuottajana että niiden viejänä	Viejillä on rekisteröidyn metsätuotteiden viejän asema (ETPIK)	Kauppaministerin asetus 97/2014
		K1.2 Kotiteollisuusyritys on Indonesiassa oikeussubjekti	1.2.1 Kotiteollisuusyrityksen omistaja esittää henkilötietonsa	Henkilötodistus	Metsätalousministerin asetus P.43/2014
		K1.3 Puuperäisten metsätuotteiden tuojilla on voimassa olevat luvat, ja ne käyttävät due diligence -menettelyitä	1.3.1 Puuperäisten metsätuotteiden tuojilla on voimassa olevat luvat	Tuojat on rekisteröity tuojiksi	Kauppaministerin asetus 78/2014
			1.3.2 Tuojilla on käytössä due diligence -järjestelmä	Tuojilla on käytössä due diligence -ohjeet/-menettelyt ja todisteet niiden käytöstä.	Metsätalousministerin asetus P.43/2014
		K1.4 Rekisteröidyillä varastoilla tai ei tuotantoa harjoittaviksi rekisteröidyillä viejillä on voimassa olevat luvat	1.4.1 Rekisteröidyillä varastoilla on voimassa olevat luvat	Maakunnallisen/paikallisen metsätoimiston johtajan antama lupa-asiakirja	Metsätalousministerin asetus P30/2012 Metsätalousministerin asetus P41/2014 Metsätalousministerin asetus P42/2014
			1.4.2 Ei tuotantoa harjoittaviksi rekisteröidyillä viejillä on voimassa olevat luvat	Yrityksen perustamisasiakirja ja uusimmat asiakirjaan tehdyt muutokset (yrityksen perustamisasiakirja)	Laki 6/1983 Hallituksen asetus PP74/2011 Oikeus- ja ihmisoikeusasiainministerin asetus M.01-HT.10/2006 Kauppaministerin asetus 36/2007 Kauppaministerin asetus 37/2007 Kauppaministerin asetus 39/2011 Kauppaministerin asetus 77/2013 Metsätalousministerin asetus P43/2014 Kauppaministerin asetus 97/2014
				Kaupan harjoittamiseen oikeuttava lupa (Business Licence/SIUP) tai kaupanalan elinkeinolupa.
				Yrityksen rekisteröintitodistus (TDP)
				Veronmaksajan tunnistenumero (NPWP)
				Kauppiaiden rekisteröinti muina kuin tuotantoa harjoittavina metsäteollisuustuotteiden viejinä (ETPIK Non-Produsen)
				Toimitussopimus tai sopimus sellaisen pienen teollisuusyrityksen (muu kuin ETPIK) kanssa, jolla on puun laillisuustodistus (S-LK) tai toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutus (DKP)
			1.4.3 Liiketoimintayksiköillä on sovellettavat ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskevat asiakirjat	Sovellettavat YVA-asiakirjat	Hallituksen asetus PP27/2012 Ympäristöministerin asetus 13/2010 Ympäristöministerin asetus 05/2012
		K1.5 Liiketoimintayksiköt ryhminä (pk-yritysten tai käsityöläisten/kotiteollisuusyritysten tai varastojen ryhmät) tai osuuskuntina (käsityöläisten/kotiteollisuusyritysten ryhmät) ovat laillisesti rekisteröityjä tai niillä on todiste perustamisesta Huomautus: Ei sovelleta ei tuotantoa harjoittaviksi rekisteröityihin viejiin.	1.5.1 Ryhmän tai osuuskunnan muodossa olevat liiketoimintayksiköt on laillisesti perustettu	Perustamisasiakirja tai todiste perustamisesta	Metsätalousministerin asetus P.43/2014
				Veronmaksajan rekisterinumero (NPWP) osuuskuntien tapauksessa	Metsätalousministerin asetus P.43/2014
			1.5.2 Osuuskuntien organisaatiorakenne	Osuuskunnan päätös organisaatiorakenteesta	Metsätalousministerin asetus P.43/2014
			1.5.3 Osuuskunnan tyyppi	Osuuskunnan liiketoimintasuunnitelmaa koskevat asiakirjat tai asiakirja, joka osoittaa osuuskunnan tyypin	Metsätalousministerin asetus P.43/2014
			1.5.4 Osuuskuntien jäsenten henkilötiedot	Henkilötodistukset	Metsätalousministerin asetus P.43/2014
2.	P2. Liiketoimintayksiköt käyttävät puutavaran seurantajärjestelmää, joka takaa, että puutavaran alkuperä voidaan jäljittää	K2.1 Järjestelmä puun jäljittämiseksi on olemassa ja käytössä	2.1.1 Liiketoimintayksiköt voivat osoittaa, että vastaanotettu puu on peräisin laillisista lähteistä	Myynti- ja ostoasiakirjat ja/tai materiaalien toimitussopimus ja/tai ostotosite.	Metsätalousministerin asetus P30/2012 Metsätalousministerin asetus P.9/2014 Metsätalousministerin asetus P41/2014 Metsätalousministerin asetus P42/2014 Kauppaministerin asetus P78/2014
				Puutavaran kuljetusta koskeva hyväksytty raportti ja/tai tositteet kuljetuksesta ja/tai puutavaran virallinen tarkastusraportti; metsätuotteiden laillisuuden osoittava kirje
				Tuodun puutavaran mukana on toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutus tai laillisuustodistus (S-LK). Huomautus: Koskee ainoastaan käsityöläisiä/kotiteollisuusyrityksiä.
				Puutavaran kuljetusasiakirjat
				Kuljetusasiakirjat (Nota) ja niitä vastaavat paikallisviranomaisen virkailijan antamat puretuista rakennuksista ja rakenteista peräisin olevaa käytettyä puuta, maasta erotettua puuta ja maahan haudattua puuta koskevat viralliset raportit
				Kuljetusasiakirjat (Nota) teollisuuden jätepuun osalta
				Asiakirjat/raportit muutoksista tukkien/puutavaran/tuotteiden varastoinnissa.
				Laillisuustodistus (S-PHPL/S-LK) tai toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutus (DKP)
				Täydentävät asiakirjat ensimmäisen vaiheen jalostusyritysten raaka-ainevarastoja koskevia suunnitelmia (RPBBI) varten
			2.1.2 Viejillä on voimassa olevat asiakirjat, jotka todistavat, että tuotu puutavara on peräisin laillisista lähteistä. Huomautus: Ei sovelleta käsityöläisiin/kotiteollisuusyrityksiin.	Tuonti-ilmoitus (Import Notification – PIB)	Presidentin asetus 43/1978 Kauppaministerin asetus 78/2014
				Pakkausluettelo
				Kauppalasku
				B/L (konossementti)
				Tuonti-ilmoitus (Import Declaration) ja tuontisuositus
				Tosite tuontitullin suorittamisesta
				Muut asiaankuuluvat asiakirjat (mukaan lukien CITES-luvat) niillä puutavaralajeilla, joiden kauppaa rajoitetaan
				Todiste tuodun puun käytöstä
			2.1.3 Liiketoimintayksiköt käyttävät puutavaran seurantajärjestelmää ja toimivat sallituissa tuotantorajoissa Huomautus: Ei sovelleta varastoihin ja eikä muiden kuin tuotantoa harjoittavien toimijoiden rekisteröityyn puuhun.	Yhteenvetotaulukot käytetyistä raaka-aineista ja tuotoksista Huomautus: Ei sovelleta käsityöläisiin/kotiteollisuusyrityksiin.	Teollisuusministerin asetus 41/2008 Metsätalousministerin asetus P30/2012 Metsätalousministerin asetus P41/2014 Metsätalousministerin asetus P42/2014 Metsätalousministerin asetus P55/2014
				Tuotosraportit jalosteiden tuotannosta
				Yksikön tuotanto ei ylitä sallittua tuotantokapasiteettia Huomautus: Ei sovelleta käsityöläisiin/kotiteollisuusyrityksiin.
				Tuotettujen tuotteiden erottelu takavarikoidusta puusta.
			2.1.4 Muun osapuolen (toisen yrityksen tai käsityöläisten/kotiteollisuusyritysten) kanssa tapahtuva tuotantoprosessi edellyttää puutavaran seurantaa Huomautus: Ei sovelleta käsityöläisiin, kotiteollisuusyrityksiin, varastoihin eikä muiden kuin tuotantoa harjoittavien toimijoiden rekisteröityyn puuhun.	Laillisuustodistus (S-LK) tai toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutus (DKP)	Metsätalousministerin asetus P48/2006 Kauppaministerin asetus 36/2007 Teollisuusministerin asetus 41/2008 Metsätalousministerin asetus P.43/2014 Metsätalousministerin asetus P55/2014
				Toisen osapuolen kanssa tuotteen jalostamisesta tehty palvelusopimus
				Raaka-aineen laillisuuden osoittava kirje
				Tuotettujen tuotteiden erottelu
				Raaka-aineiden ja tuotantoprosessien dokumentointi, tarvittaessa myös sen dokumentointi, tapahtuuko vienti toisen yrityksen kanssa tehdyn palvelusopimuksen perusteella.
		K2.2 Jalostettujen puutuotteiden kuljetus toimittajalta ei tuotantoa harjoittaviksi rekisteröidyille viejille	2.2.1 Liiketoimintayritykset kykenevät osoittamaan, että hankitut tuotteet ovat peräisin laillisista lähteistä.	Tuotteet ostetaan rekisteröidyiltä kumppaniyrityksiltä (muut kuin ETPIK), joilla on laillisuustodistus (S-LK) tai toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutus (DKP).	Metsätalousministerin asetus P.43/2014
				Kuljetusasiakirja
				Asiakirjat/raportit muutoksista tuotteiden varastoinnissa.
3.	P3. Puutavaran kaupan tai omistajan-vaihdoksen laillisuus	K3.1 Kotimaan markkinoille tarkoitetun puutuotteen kauppa tai kuljetus on sovellettavan lainsäädännön mukaista Huomautus: Ei sovelleta ei tuotantoa harjoittaviksi rekisteröityihin viejiin.	3.1.1 Kotimaan markkinoille tarkoitetun puutavaran kauppa tai kuljetus kuljetusasiakirjoineen	Kuljetusasiakirja	Metsätalousministerin (22/2003), liikenneministerin (KM3/2003) sekä kauppa- ja teollisuusministerin (33/2003) yhteinen asetus Metsätalousministerin asetus P30/2012 Metsätalousministerin asetus P41/2014 Metsätalousministerin asetus P42/2014
		K3.2 Jalostetun puutavaran kuljetus vientiä varten täyttää sovellettavan lainsäädännön vaatimukset Huomautus: Ei sovelleta käsityöläisiin/kotiteollisuusyrityksiin ja varastoihin.	3.2.1 Vientiin tarkoitetun jalostetun puun lähetys vienti-ilmoituksineen (Export Notification – PEB)	Vientiin tarkoitetut tuotteet	Laki 17/2006 (tulli) Presidentin asetus 43/1978 Metsätalousministerin asetus 447/2003 Valtionvarainministerin asetus 223/2008 Tullilaitoksen asetus P-40/2008 Tullilaitoksen asetus P-06/2009 Kauppaministerin asetus P50/2013 Kauppaministerin asetus P97/2014
				PEB
				Pakkausluettelo
				Kauppalasku
				B/L (konossementti)
				Vientilupa-asiakirjat (V-Legal)
				Teknisen tarkastuksen tulokset (tarkastuskertomus) tuotteista, joilla tekninen tarkastus on pakollinen
				Tosite vientitullin suorittamisesta, jos käytössä
				Muut asiaankuuluvat asiakirjat (mukaan lukien CITES-luvat) niillä puutavaralajeilla, joiden kauppaa rajoitetaan
		K.3.3 V-Legal-merkinnän noudattaminen	3.3.1 V-Legal-merkinnän käyttö	V-Legal-merkintää käytetään asianmukaisesti	Metsätalousministerin asetus P43/2014
4.	P4. Työoikeuden määräysten noudattaminen jalostusteollisuudessa	K.4.1 Työturvallisuutta ja työterveyttä (OSH) koskevat vaatimukset täyttyvät	4.1.1 Mahdollisuus OSH-menettelyjen käyttöön ja niiden käyttö	OSH-menettelyt tai Käsityöläisten/kotiteollisuusyritysten tapauksessa ensiapu ja turvavarusteet	Hallituksen asetus PP50/2012 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 8/2010 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 609/2012
				OSH-menettelyjen käyttö
				Onnettomuustilastot Huomautus: Ei sovelleta käsityöläisiin/kotiteollisuusyrityksiin.
		K.4.2 Työntekijöiden oikeuksien toteutuminen Huomautus: Ei sovelleta käsityöläisiin/kotiteollisuusyrityksiin.	4.2.1 Työntekijöiden yhdistymisvapaus	Ammattiliitto tai yrityksen toimintapolitiikka, joka sallii työntekijöiden perustavan ammattiliiton tai osallistuvan ammattiliittotoimintaan	Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 16/2001
			4.2.2 Työehtosopimuksen olemassaolo tai yrityksellä työntekijöiden oikeuksia koskevat toimintaperiaatteet	Työehtosopimus tai työntekijöiden oikeuksia koskevat yrityksen toimintapolitiikan asiakirjat käytettävissä	Laki 13/2003 Työvoima- ja transmigraatioministerin asetus 16/2011
			4.2.3 Yritys ei palkkaa alaikäisiä työntekijöitä	Alaikäisiä työntekijöitä ei ole	Laki 23/2002 Laki 13/2003

▼B

LIITE III

EDELLYTYKSET INDONESIAN FLEGT-LUVAN KATTAMIEN PUUTUOTTEIDEN LUOVUTUKSELLE VAPAASEEN LIIKKEESEEN UNIONISSA

1. LUVAN ESITTÄMINEN

1.1 Lupa on esitettävä unionin sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa luvan kattama lähetys ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen. Tämä voidaan tehdä sähköisesti tai muita nopeita tapoja käyttäen.

1.2 Lupa hyväksytään, jos se täyttää kaikki liitteessä IV esitetyt vaatimukset eikä tämän liitteen 3, 4 ja 5 kohdan mukaista lisätarkastusta pidetä tarpeellisena.

1.3 Lupa voidaan esittää ennen sen kattaman lähetyksen saapumista.

2. LUVAN HYVÄKSYMINEN

2.1 Lupa on mitätön, jos se ei täytä liitteessä IV esitettyjä vaatimuksia ja eritelmiä.

2.2 Lupaan tehdyt poistot tai muutokset hyväksytään vain, jos lupaviranomainen on ne vahvistanut.

2.3 Luvan katsotaan olevan mitätön, jos se esitetään toimivaltaiselle viranomaiselle siihen merkityn viimeisen voimassaolopäivän jälkeen. Luvan voimassaolon pidennystä ei hyväksytä, ellei lupaviranomainen ole sitä vahvistanut.

2.4 Luvan kaksoiskappaletta tai korvaavaa lupaa ei hyväksytä, ellei lupaviranomainen ole sitä myöntänyt ja vahvistanut.

2.5 Jos luvasta tai lähetyksestä tarvitaan tämän liitteen mukaisesti lisätietoja, lupa voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen, kun tarvittavat tiedot on saatu.

2.6 Jos vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi esitettyyn lähetykseen sisältyvien puutuotteiden tilavuus tai paino ei poikkea enempää kuin 10 prosenttia vastaavassa luvassa ilmoitetusta tilavuudesta tai painosta, lähetyksen katsotaan vastaavan luvassa ilmoitettuja tilavuus- tai painotietoja.

2.7 Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hyväksytystä luvasta välittömästi tulliviranomaisille sovellettavaa lainsäädäntöä ja sovellettavia menettelyjä noudattaen.

3. LUVAN PÄTEVYYDEN JA AITOUDEN TARKASTAMINEN

3.1 Jos toimivaltainen viranomainen epäilee luvan, kaksoiskappaleen tai korvaavan luvan pätevyyttä tai aitoutta, se voi pyytää lisätietoja lupatiedotusyksiköltä.

3.2 Lupatiedotusyksikkö voi pyytää kyseistä toimivaltaista viranomaista lähettämään luvasta jäljennöksen.

3.3 Lupaviranomaisen on tarvittaessa peruutettava lupa ja myönnettävä luvasta korjattu jäljennös, joka todistetaan oikeaksi "Duplicate"-leimalla, ja toimitettava se toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.4 Jos toimivaltainen viranomainen ei saa vastausta kahdenkymmenenyhden kalenteripäivän kuluessa siitä, kun lisätietoja pyydettiin tämän liitteen 3.1 kohdassa tarkoitetulta lupatiedotusyksiköltä, toimivaltainen viranomainen ei saa hyväksyä lupaa ja sen on toimittava sovellettavaa lainsäädäntöä ja sovellettavia menettelyjä noudattaen.

3.5 Jos luvan pätevyys varmistetaan, lupatiedotusyksikön on ilmoitettava tästä viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle, mieluiten sähköisesti. Palautetut jäljennökset on todistettava oikeiksi leimalla "Validated on …" (päiväys).

3.6 Jos lisätietojen toimittamisen ja lisätutkimuksen jälkeen päätetään, ettei lupa ole pätevä tai aito, toimivaltainen viranomainen ei saa hyväksyä lupaa ja sen on toimittava sovellettavaa lainsäädäntöä ja sovellettavia menettelyjä noudattaen.

4. LUVAN JA LÄHETYKSEN VASTAAVUUDEN VARMENTAMINEN

4.1 Jos toimivaltaiset viranomaiset pitävät lähetyksen lisätarkastamista tarpeellisena ennen kuin ne voivat päättää, voidaanko lupa hyväksyä, voidaan tehdä tarkastuksia sen todentamiseksi, vastaako kyseessä oleva lähetys luvassa annettuja tietoja ja/tai lupaviranomaisen hallussa olevia lupaan liittyviä tietoja.

4.2 Jos toimivaltaisella viranomaisella on epäilys siitä, ettei lähetys vastaa asianomaista lupaa, se voi pyytää lupatiedotusyksiköltä lisäselvennystä.

4.3 Lupatiedotusyksikkö voi pyytää kyseistä toimivaltaista viranomaista lähettämään jäljennöksen kyseessä olevasta luvasta tai korvaavasta luvasta.

4.4 Tarvittaessa lupaviranomaisen on peruutettava lupa ja myönnettävä luvasta korjattu jäljennös, joka todistetaan oikeaksi "Duplicate"-leimalla, ja toimitettava se toimivaltaiselle viranomaiselle.

4.5 Jos toimivaltainen viranomainen ei saa vastausta kahdenkymmenenyhden kalenteripäivän kuluessa 4.2 kohdassa tarkoitetusta lisäselvennyksen pyytämisestä, toimivaltainen viranomainen ei saa hyväksyä lupaa ja sen on toimittava sovellettavaa lainsäädäntöä ja sovellettavia menettelyjä noudattaen.

4.6 Jos lisätietojen toimittamisen ja lisätutkimuksen jälkeen päätetään, ettei kyseessä oleva lähetys vastaa lupaa tai lupaviranomaisen hallussa olevia lupaan liittyviä tietoja, toimivaltainen viranomainen ei saa hyväksyä lupaa ja sen on toimittava sovellettavaa lainsäädäntöä ja sovellettavia menettelyjä noudattaen.

5. MUUT ASIAT

5.1 Varmentamisen aikana aiheutuneista kustannuksista vastaa tuoja, jolleivät unionin kyseisen jäsenvaltion sovellettava lainsäädäntö tai sen sovellettavat menettelyt toisin edellytä.

5.2 Jos lupien varmentamisen yhteydessä syntyy ratkaisemattomia erimielisyyksiä tai vaikeuksia, asia voidaan siirtää yhteisen täytäntöönpanokomitean käsiteltäväksi.

6. EU:N TULLI-ILMOITUS

6.1 Vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi ilmoitettavat puutuotteet kattaman luvan numero ilmoitetaan tulli-ilmoitukseen käytettävän yhtenäisasiakirjan kohdassa 44.

6.2 Kun tulli-ilmoitus tehdään tietotekniikkaa käyttäen, lupanumero annetaan asianomaisessa kohdassa.

7. LUOVUTUS VAPAASEEN LIIKKEESEEN

7.1 Puutuotelähetykset saa luovuttaa vapaaseen liikkeeseen vasta sitten, kun 2.7 kohdassa kuvattu menettely on saatettu asianmukaisesti päätökseen.

LIITE IV

FLEGT-LUPIA KOSKEVAT VAATIMUKSET JA TEKNISET ERITELMÄT

1. FLEGT-LUPIA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET

1.1 FLEGT-lupa voi olla painettu tai sähköinen lupa.

1.2 Sekä painetussa että sähköisessä luvassa on ilmoitettava lisäyksessä 1 mainitut tiedot lisäyksessä 2 annettujen ohjeiden mukaisesti.

1.3 FLEGT-luvat on numeroitava siten, että osapuolet pystyvät erottamaan toisistaan unionin markkinoille tarkoitettuja lähetyksiä kattavan FLEGT-luvan ja unionin ulkopuolisille markkinoille tarkoitettuja lähetyksiä kattavan V-Legal-asiakirjan.

1.4 FLEGT-lupa on voimassa luvan myöntämispäivästä alkaen.

1.5 FLEGT-lupien voimassaoloaika ei saa ylittää neljää kuukautta. Viimeinen voimassaolopäivä on ilmoitettava luvassa.

1.6 FLEGT-luvan katsotaan olevan mitätön luvan voimassaolon päättymisen jälkeen. Ylivoimaisen esteen sattuessa tai muusta pätevästä syystä, johon luvanhaltija ei ole voinut vaikuttaa, lupaviranomainen voi jatkaa voimassaoloaikaa kahdella lisäkuukaudella. Lupaviranomaisen on luvan voimassaoloaikaa jatkaessaan lisättävä lupaan uusi viimeinen voimassaolopäivä ja vahvistettava se.

1.7 FLEGT-luvan on katsottava olevan mitätön ja se on palautettava lupaviranomaiselle, jos luvan kattamat puutuotteet on kadotettu tai turmeltu ennen niiden saapumista unioniin.

2. PAINETTUJA FLEGT-LUPIA KOSKEVAT TEKNISET ERITELMÄT

2.1 Painetut luvat on laadittava lisäyksessä 1 olevan mallin mukaisesti.

2.2 Paperikoko on A4. Paperissa on oltava logoa kuvaava vesileima, joka on kohokuvioitu paperiin sinetin lisäksi.

2.3 FLEGT-lupa on täytettävä kirjoituskoneella tai tietokoneella. Tarvittaessa se voidaan täyttää käsin.

2.4 Lupaviranomaisen leimat tehdään leimasimella. Lupaviranomaisen leima voidaan kuitenkin korvata kohopainannalla tai lävistyksellä.

2.5 Lupaviranomaisen on käytettävä myönnetyn määrän merkitsemisessä väärentämiseltä suojaavaa menetelmää siten, että numeroita tai viittauksia on mahdotonta lisätä.

2.6 Lomakkeessa saa olla vain sellaisia yliviivauksia tai muutoksia, jotka on todistettu oikeiksi lupaviranomaisen leimalla ja allekirjoituksella.

2.7 FLEGT-lupa painetaan ja täytetään englanniksi.

3. FLEGT-LUVAN KAPPALEET

3.1 FLEGT-lupa laaditaan seitsemänä kappaleena seuraavasti:

i. alkuperäiskappale ("Original") toimivaltaiselle viranomaiselle, valkoisella paperilla,

ii. määrämaan tulliviranomaisen kappale ("Copy for Customs at destination"), keltaisella paperilla,

iii. tuojan kappale ("Copy for the Importer"), valkoisella paperilla,

iv. lupaviranomaisen kappale ("Copy for the Licensing Authority"), valkoisella paperilla,

v. luvanhaltijan kappale ("Copy for the Licensee"), valkoisella paperilla,

vi. lupatiedotusyksikön kappale ("Copy for the Licence Information Unit"), valkoisella paperilla,

vii. Indonesian tullin kappale ("Copy for Indonesian Customs"), valkoisella paperilla.

3.2 Kappaleet, joissa on merkintä "Original", "Copy for Customs at destination" tai "Copy for the Importer", annetaan luvanhaltijalle, joka lähettää ne tuojalle. Tuojan on esitettävä alkuperäiskappale ja asianomainen kappale unionin sen jäsenvaltion tulliviranomaiselle, jossa kyseisen luvan kattama lähetys ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen. Tuojan on säilytettävä kolmas kappale, jossa on merkintä "Copy for the Importer", tuojan arkistoitavaksi.

3.3 Neljännen kappaleen, jossa on merkintä "Copy for the Licensing Authority", säilyttää lupaviranomainen arkistoitavaksi sekä myönnettyjen lupien mahdollista myöhempää varmennusta varten.

3.4 Viides kappale, jossa on merkintä "Copy for the Licensee", annetaan luvanhaltijalle luvanhaltijan arkistoitavaksi.

3.5 Kuudes kappale, jossa on merkintä "Copy for Licence Information Unit", annetaan lupatiedotusyksikölle arkistoitavaksi.

3.6 Seitsemäs kappale, jossa on merkintä "Copy for Indonesian Customs", annetaan Indonesian tulliviranomaiselle vientiä varten.

4. KADONNUT, VARASTETTU TAI TUHOUTUNUT FLEGT-LUPA

4.1 Jos alkuperäiskappale ("Original") tai määrämaan tulliviranomaisen kappale ("Copy for Customs at destination") tai niistä kumpikin katoaa, varastetaan tai tuhoutuu, luvanhaltija tai luvanhaltijan valtuutettu edustaja voi hakea lupaviranomaiselta korvaavaa lupaa. Hakemuksen ohessa luvanhaltijan tai sen valtuutetun edustajan on annettava selvitys alkuperäiskappaleen ja/tai kyseisen muun kappaleen katoamisesta.

4.2 Jos selvitys tyydyttää lupaviranomaista, sen on annettava korvaava lupa viiden työpäivän kuluessa luvanhaltijan pyynnön vastaanottamisesta.

4.3 Korvaavassa luvassa on oltava korvattavaan lupaan sisältyneet tiedot ja kohdat, luvan numero mukaan luettuna, ja siinä on oltava merkintä "Replacement Licence".

4.4 Jos kadonnut tai varastettu lupa saadaan takaisin, sitä ei saa käyttää ja se on palautettava lupaviranomaiselle.

5. SÄHKÖISIÄ FLEGT-LUPIA KOSKEVAT TEKNISET ERITELMÄT

5.1 FLEGT-lupa voidaan myöntää ja sitä voidaan käsitellä sähköisillä järjestelmillä.

5.2 Jos unionin jäsenvaltiolla ei ole yhteyttä sähköiseen järjestelmään, sen käyttöön on annettava painettu lupa.

Lisäykset

1. Lupalomake

2. Ohjeet

Lisäys 1

LUPALOMAKE

Lisäys 2

OHJEET

Yleistä:

— Täytetään suuraakkosin.

— ISO-koodi on kaksikirjaiminen kansainvälinen maakoodi.

— Kohta 2 on tarkoitettu vain Indonesian viranomaisten käyttöön.

— Otsakkeita A ja B käytetään vain EU:hun tarkoitettujen FLEGT-lupien yhteydessä.

Otsake A	Määräpaikka	Lisätään "European Union" (Euroopan unioni), jos lupa kattaa Euroopan unioniin tarkoitetun lähetyksen.
Otsake B	FLEGT-lupa	Lisätään "FLEGT", jos lupa kattaa Euroopan unioniin tarkoitetun lähetyksen.

Kohta 1	Issuing authority (lupaviranomainen)	Ilmoitetaan lupaviranomaisen nimi, osoite ja rekisterinumero.
Kohta 2	Information for use by Indonesia (tietoja Indonesian käyttöön)	Ilmoitetaan tuojan nimi ja osoite, lähetyksen kokonaisarvo (USD) sekä määrämaan ja tilanteen mukaan kauttakuljetusmaan nimi ja kaksikirjaiminen ISO-koodi.
Kohta 3	V-Legal / licence number (V-Legal-numero/lupanumero)	Ilmoitetaan myöntämisnumero.
Kohta 4	Date of expiry (viimeinen voimassaolopäivä)	Luvan voimassaoloaika.
Kohta 5	Country of export (vientimaa)	Kumppanimaa, josta puutuotteet on viety EU:hun.
Kohta 6	ISO code (ISO-koodi)	Ilmoitetaan kohdassa 5 tarkoitetun kumppanimaan kaksikirjaiminen ISO-koodi.
Kohta 7	Means of transport (kuljetusväline)	Ilmoitetaan vientipaikassa käytetty kuljetusmuoto.
Kohta 8	Licensee (luvanhaltija)	Ilmoitetaan viejän nimi ja osoite, mukaan luettuina rekisteröidyn viejän ETPIK-numero ja veronmaksajan numero.
Kohta 9	Commercial Description (kauppanimi)	Ilmoitetaan puutuotteiden kauppanimi. Kuvauksen on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta se mahdollistaa luokittelun harmonoidussa järjestelmässä (HS).
Kohta 10	HS code (HS-koodi)	Alkuperäiskappaleessa, määrämaan tullille tarkoitetussa kappaleessa sekä tuojan kappaleessa ilmoitetaan harmonoidun tavarankuvaus- ja -koodausjärjestelmän mukaisesti muodostettu neli- tai kuusinumeroinen tavaran koodi. Indonesiassa käytettäväksi tarkoitetuissa kappaleissa (liitteessä IV olevan 3.1 kohdan iv–vii alakohdassa tarkoitetut kappaleet) ilmoitetaan Indonesian tullitariffikirjan mukainen kymmennumeroinen tavaran koodi.
Kohta 11	Common and scientific names (yleiset ja tieteelliset nimet)	Ilmoitetaan tuotteessa käytettyjen puulajien yleiset ja tieteelliset nimet. Jos kyseessä on yhdistelmätuote, jossa on käytetty useampaa kuin yhtä puulajia, ilmoitetaan kunkin puulajin nimet omalla rivillään. Tämä tieto voidaan jättää antamatta, jos yhdistelmätuote tai sen osa sisältää useita puulajeja, joiden nimet eivät enää ole tiedossa (esim. lastulevy).
Kohta 12	Countries of harvest (korjuumaat)	Ilmoitetaan maat, joissa kohdassa 10 tarkoitettu puulaji on korjattu. Jos kyseessä on yhdistelmätuote, ilmoitetaan kunkin puulajin alkuperämaa. Tämä tieto voidaan jättää antamatta, jos yhdistelmätuote tai sen osa sisältää useita puulajeja, joiden nimet eivät enää ole tiedossa (esim. lastulevy).
Kohta 13	ISO codes (ISO-koodit)	Ilmoitetaan kohdassa 12 tarkoitettujen maiden ISO-koodit. Tämä tieto voidaan jättää antamatta, jos yhdistelmätuote tai sen osa sisältää useita puulajeja, joiden nimet eivät enää ole tiedossa (esim. lastulevy).
Kohta 14	Volume (m3) (tilavuus (m3))	Ilmoitetaan kokonaistilavuus kuutiometreinä. Tieto voidaan jättää antamatta, jos kohdassa 15 tarkoitetut tiedot on ilmoitettu.
Kohta 15	Net weight (kg) (nettopaino (kg))	Ilmoitetaan lähetyksen kokonaispaino kilogrammoina mittausajankohtana. Nettopaino määritellään puutuotteiden nettomassaksi, johon ei lueta mukaan päällystä tai muuta pakkausta (paitsi kannattimet, alustat, tarrat jne.).
Kohta 16	Number of units (yksikkömäärä)	Ilmoitetaan yksikkömäärä, jos se on paras tapa kuvata valmista tuotetta määrällisesti. Voidaan jättää ilmoittamatta.
Kohta 17	Distinguishing marks (tunnisteet)	Ilmoitetaan tarvittaessa viivakoodi ja muut mahdolliset tunnisteet, esimerkiksi tavaraerän tai konossementin numero. Voidaan jättää ilmoittamatta.
Kohta 18	Signature and stamp of issuing authority (lupaviranomaisen allekirjoitus ja leima)	Tila on varattu valtuutetun virkamiehen allekirjoitukselle ja lupaviranomaisen viralliselle leimalle. Myös allekirjoittajien nimi sekä paikka ja päiväys ilmoitetaan.

▼M1

LIITE V

INDONESIAN PUUTAVARAN LAILLISUUDEN VARMISTUSJÄRJESTELMÄ

1. Johdanto

Tavoite: Varmistetaan, että pyöröhirsien ja jalostettujen puutuotteiden korjuussa, kuljetuksessa, jalostuksessa ja myynnissä noudatetaan kaikkia asiaankuuluvia Indonesian lakeja ja määräyksiä.

Indonesia, joka tunnetaan uraauurtavasta työstään laittoman puunkorjuun sekä laittomasti korjatun puun ja siitä valmistettujen tuotteiden kaupan torjumiseksi, isännöi Balilla syyskuussa 2001 pidettyä metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa ja metsähallintoa (FLEG) käsittelevää Itä-Aasian ministerikonferenssia, jonka päätteeksi annettiin metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa ja metsähallintoa koskeva julistus (Balin julistus). Siitä lähtien Indonesia on ollut jatkuvasti hyvin keskeinen toimija laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän kaupan torjumiseksi tehtävässä kansainvälisessä yhteistyössä.

Näiden kysymysten ratkaisemiseen tähtäävien kansainvälisten pyrkimysten osana yhä useammat kuluttajamaat ovat sitoutuneet toteuttamaan toimenpiteitä ehkäistäkseen laittoman puun kaupan markkinoillaan, ja tuottajamaat ovat puolestaan sitoutuneet ottamaan käyttöön mekanismin puutuotteidensa laillisuuden varmistamiseksi. On tärkeää perustaa luotettava järjestelmä, jolla voidaan varmistaa korjuun, kuljetuksen, jalostuksen ja kaupan laillisuus sekä puun että jalostettujen puutuotteiden osalta.

Indonesian järjestelmä puutavaran laillisuuden varmistamiseksi (TLAS) takaa sen, että Indonesiassa tuotettu ja jalostettu puu sekä siellä valmistetut puutuotteet ovat peräisin laillisista lähteistä ja kaikkien asiaa koskevien Indonesian lakien ja määräysten mukaisia. Tämä varmennetaan riippumattomien tarkkailijoiden ja kansalaisyhteiskunnan toteuttaman seurannan avulla.

1.1 TLAS-järjestelmän perustana olevat Indonesian lait ja määräykset

TLAS perustetaan kestävän metsänhoidon tulosten arviointia sekä puun laillisuuden varmentamista valtion omistamissa ja yksityisomistuksessa olevissa metsissä koskevista vaatimuksista ja suuntaviivoista annetulla Indonesian asetuksella (metsätalousministerin asetus P.38/Menhut-II/2009). TLAS-järjestelmään sisältyvät myös Indonesian kestävyysjärjestelmä ja tavoitteet, joihin pyritään parantamalla metsähallintoa, lopettamalla laiton puunkorjuu ja siihen liittyvä puukauppa sekä takaamalla indonesialaisten puutuotteiden luotettavuus ja maine.

TLAS käsittää seuraavat osat:

1. laillisuusvaatimukset

2. toimitusketjun valvonta

3. varmennusmenettelyt

4. lupajärjestelmä

5. seuranta.

TLAS on perusjärjestelmä, jolla varmistetaan unioniin ja muille markkinoille suuntautuvaa vientiä varten Indonesiassa tuotetun puun ja tuotettujen puutuotteiden laillisuus.

1.2 TLAS-järjestelmän kehittäminen: monen sidosryhmän välinen prosessi

Indonesian metsäalan sidosryhmät ovat vuodesta 2003 lähtien osallistuneet aktiivisesti TLAS-järjestelmän kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja arviointiin, mikä on parantanut prosessin seurattavuutta, avoimuutta ja luotettavuutta. Tämän monia sidosryhmiä käsittävän prosessin tuloksena vuonna 2009 annettiin metsätalousministerin asetus P.38/Menhut-II/2009 ja sen jälkeen metsien käytön tekniset suuntaviivat nro 6/VI-SET/2009 ja nro 02/VI-BPPHH/2010, joita tarkistettiin metsätalousministerin asetuksilla P.68/Menhut-II/2011, P.45/Menhut-II/2012 ja P.42/Menhut-II/2013 sekä metsien käytön teknisillä suuntaviivoilla nro P.8/VI-SET/2011 ja nro P.8/VI-BPPHH/2012.

TLAS-järjestelmän täytäntöönpanosta saatujen kokemusten, tämän sopimuksen liitteen VIII mukaisen yhteisen arvioinnin tulosten ja eri sidosryhmiltä saatujen suositusten perusteella asetuksia tarkistettiin uudelleen monen sidosryhmän välisessä prosessissa. Tämän tuloksena annettiin metsätalousministerin asetus P.43/Menhut-II/2014 kesäkuussa 2014 ja P.95/Menhut-II/2014 joulukuussa 2014 ja sen jälkeen metsien käytön tekniset suuntaviivat nro P.14/VI-BPPHH/2014 joulukuussa 2014 ja nro P.1/VI-BPPHH/2015 tammikuussa 2015 (jäljempänä ”TLAS-suuntaviivat”).

Prosessia, jolla pyritään lisäämään kaikkien sidosryhmien osallistumista, jatketaan TLAS-järjestelmän täytäntöönpanon yhteydessä.

2. TLAS-järjestelmän soveltamisala

Indonesian talousmetsävarojen omistajuus voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: valtion metsiin ja yksityisomistuksessa oleviin metsiin/maihin. Valtion metsiin kuuluu talousmetsiä, joissa harjoitetaan pitkäkestoista kestävää puuntuotantoa erilaisien lupien nojalla, sekä metsämaita, jotka ovat muunnettavissa muuhun kuin metsätalouskäyttöön, kuten asutus- tai viljelyalueeksi. TLAS-järjestelmän soveltamista valtion metsiin ja yksityisomistuksessa oleviin metsiin/maihin kuvataan liitteessä II.

TLAS-järjestelmä kattaa puun ja puutuotteet kaikkien lupatyyppien osalta sekä kaikkien puualan kauppiaiden, loppupään jalostajien sekä viejien ja tuojien toiminnan.

TLAS-järjestelmän piiriin kuuluvat kotimarkkinoille ja kansainvälisille markkinoille tarkoitetut puutuotteet. Laillisuus varmennetaan kaikkien indonesialaisten tuottajien, jalostajien ja kauppiaiden, myös kotimarkkinoilla toimivien, osalta.

TLAS edellyttää, että tuontipuu ja tuodut puutuotteet tulliselvitetään ja että ne ovat Indonesian tuontimääräysten mukaisia. Kyseisten määräysten mukaan tuontipuun ja tuotujen puutuotteiden mukana on oltava asiakirjoja ja muita todisteita, jotka takaavat puun laillisuuden korjuumaassa. Kaikki Indonesiaan tuotu puu ja tuodut puutuotteet on sisällytettävä toimitusketjuun, jonka tarkastukset ovat kaikkien merkityksellisten Indonesian määräysten mukaiset.

Tietyt puutuotteet saattavat sisältää uusiomateriaaleja. Kierrätetyn puun laillisuutta koskevat erityiset vaatimukset on kuvattu laillisuusvaatimuksissa ja TLAS-suuntaviivoissa.

Takavarikoitua puuta saa myydä käyttöön yksinomaan kotimaan markkinoilla, lukuun ottamatta suojellusta metsästä korjattua takavarikoitua puuta, joka on hävitettävä. Takavarikoitua puuta vastaanottavan yrityksen on toteutettava toimenpiteitä kyseisen puun erottamiseksi muista puutoimituksista ja ilmoitettava tästä asianmukaisesti vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle, joka tekee viipymättä erityistarkastuksen sen varmistamiseksi, ettei kyseinen puu pääse vientitoimitusketjuun. Vientilupa ei saa kattaa takavarikoitua puuta.

Tapaoikeuden piiriin kuuluvasta metsästä peräisin olevan puun käyttö- ja/tai hallinnointimenettelyitä muutetaan asiaan liittyvän täytäntöönpanolainsäädännön antamisen jälkeen, jotta voidaan ottaa huomioon perustuslakituomioistuimen päätöksen (MK) nro 35/PUU-X/2012 täytäntöönpano.

Kauttakuljetettava puu ja kauttakuljetettavat puutuotteet pidetään tiukasti poissa rajatuilta päätullialueilta. Tällainen kauttakuljetettava puu ei saa päästä päätullialueelle, eikä sitä saa sisällyttää Indonesian puuntoimitusketjuihin. Kauttakuljetettavalle puulle ei saa myöntää vientilupaa.

2.1 TLAS-järjestelmän laillisuusvaatimukset

TLAS-järjestelmä perustuu erityisiin puun laillisuusvaatimuksiin, jotka kattavat kaikentyyppiset puun lähteet (luvat ja toimijat) ja kaikkien toimijoiden toiminnan. Kyseiset vaatimukset ja niiden varmentamista koskevat suuntaviivat esitetään liitteessä II.

TLAS-järjestelmään sisältyvät myös kestävän metsänhoidon (SFM) tulosten arviointia koskevat vaatimukset ja suuntaviivat. Arvioitaessa kestävää metsänhoitoa SFM-vaatimusten avulla tarkastetaan, täyttääkö tarkastettavana oleva toimija asiaankuuluvat TLAS-järjestelmän laillisuusvaatimukset. Talousmetsäalueella (pysyvän metsän alue) valtion omistamilla mailla toimivien luvanhaltijoiden on noudatettava sekä asiaankuuluvia laillisuusvaatimuksia että SFM-vaatimuksia. Ne voivat halutessaan täyttää laillisuusvaatimukset ensin, mutta niiden on täytettävä sekä laillisuusvaatimukset että kestävän metsänhoidon vaatimukset viimeistään päivänä, jona ensimmäisen laillisuustodistuksen voimassaolo päättyy.

3. Puuntoimitusketjun valvonta

Luvanhaltijan (jos kyseessä ovat käyttöoikeudet), maanomistajan (jos kyseessä on yksityinen maa) tai yrityksen (jos kyseessä ovat kauppiaat, jalostajat ja viejät) on osoitettava, että jokaista niiden toimitusketjun vaihetta valvotaan ja että ne dokumentoidaan metsätalousministerin asetusten P.30/Menhut-II/2012, P.41/Menhut-II/2014 ja P.42/Menhut-II/2014 (jäljempänä ”asetukset”) mukaisesti. Kyseisten asetusten mukaan maakunta- ja paikallistason metsävirkamiesten on tehtävä kenttätarkastuksia ja validoitava luvanhaltijoiden, maanomistajien tai jalostajien toimitusketjun eri vaiheissa esittämät asiakirjat.

Toimitusketjun eri vaiheissa tehtäviä toiminnan tarkastuksia koskevat avainasiakirjat esitetään yhteenvetona kaaviossa 1.

Toimitusketjun kaikkien lähetysten mukana on oltava vastaavat kuljetusasiakirjat, joista ilmenee, onko materiaalilla voimassa oleva SVLK-todistus, vahvistetaanko materiaalin laillisuus toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksella (SDoC) tai onko materiaali peräisin takavarikoiduista lähteistä. Puu- tai puutuotelähetyksen omistajan tai hallussapitäjän on toimitusketjun kussakin vaiheessa pidettävä kirjaa siitä, onko lähetyksellä SVLK-todistus, vahvistetaanko lähetyksen laillisuus tavarantoimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksella tai onko lähetys peräisin takavarikoidusta lähteestä. Jos lähetys sisältää takavarikoitua puuta, kyseisen lähetyksen omistajan tai hallussapitäjän on huolehdittava tehokkaan järjestelmän avulla siitä, että varmennetuista laillisista lähteistä peräisin oleva puu tai tällaiset puutuotteet erotetaan takavarikoidusta puusta tai tällaisista puutuotteista, sekä pidettävä kirjaa, jotta nämä lähteet voidaan pitää erillään toisistaan.

Toimitusketjun toimijoiden edellytetään pitävän täydellistä kirjaa vastaanotetusta, varastoidusta, jalostetusta ja toimitetusta puusta ja tällaisista puutuotteista. Näiden tietojen avulla on voitava myöhemmin täsmäyttää määrälliset tiedot toimitusketjun eri vaiheissa ja niiden välillä. Kyseiset tiedot on asetettava maakunta- ja paikallistason metsävirkamiesten saataville täsmäytystä varten. Kuhunkin toimitusketjun vaiheeseen liittyviä pääasiallisia toimintoja ja menettelyjä, mukaan lukien täsmäytys, sekä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten roolia toimitusketjun eheyden arvioinnissa selitetään tarkemmin tämän liitteen lisäyksessä.

Kaavio 1

Toimitusketjun valvonta ja vaaditut keskeiset asiakirjat toimitusketjun kussakin sellaisessa vaiheessa, jossa tietoja täsmäytetään

4. Institutionaalinen rakenne – laillisuuden varmentaminen ja vientilupien myöntäminen

4.1 Johdanto

Indonesian TLAS-järjestelmän perustana on toimijakohtaisten lupien toimintamalli, jolla on paljon yhteistä tuotteiden tai metsänhoidon sertifiointia koskevien järjestelmien kanssa. Indonesian metsätalousministeriö nimeää joukon vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia (Lembaga Penilai/LP ja Lembaga Verifikasi/LV), jotka se valtuuttaa tarkastamaan puutavaran tuottajien, kauppiaiden, jalostajien ja viejien (jäljempänä ”toimijat”) toiminnan laillisuuden.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset akkreditoi Indonesian kansallinen akkreditointielin (KAN). Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset saavat toimeksiantonsa toimijoilta, jotka haluavat todistuksen toimintansa laillisuudesta. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on työskenneltävä standardin ISO/IEC 17065 mukaisesti. Ne ilmoittavat tarkastusten tulokset tarkastettavana olevalle toimijalle ja metsätalousministeriölle. Asiaa koskevat tiivistelmät julkistetaan.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tarkastaa, että tarkastettavana oleva toimija toimii liitteessä II mainitun, Indonesian vahvistaman laillisuusmääritelmän mukaisesti. Tämä kattaa myös tarkastusten tehokkaan täytäntöönpanon sen estämiseksi, että tuntemattomista lähteistä peräisin olevaa materiaalia pääsee toimitusketjuihin. Jos todetaan, että tarkastettavana oleva toimija, joka toimii valtion metsissä, tai suuryritys (ensimmäisen asteen teollisuus, jonka kapasiteetti on yli 6 000 m3 vuodessa, taikka toisen asteen teollisuus, jonka investointien määrä on yli 500 miljoonaa Indonesian rupiaa) täyttää vaatimukset, myönnetään SVLK-laillisuustodistus, joka on voimassa 3 (kolme) vuotta. Tänä aikana vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tekee vuosittaisia tarkastuskäyntejä sen tarkastamiseksi, että vaatimukset täyttyvät. Kun tarkastettavana oleva toimija on pieni yritys (ensimmäisen asteen teollisuus, jonka kapasiteetti on alle 6 000 m3 vuodessa, tai toisen asteen teollisuus, jonka investointien määrä on alle 500 miljoonaa Indonesian rupiaa), laillisuustodistus on voimassa 6 (kuusi) vuotta. Kun on kyse yksityisomistuksessa olevissa metsissä/olevilla mailla toimivista toimijoista, laillisuustodistus on voimassa 10 (kymmenen) vuotta. Näissä tapauksissa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tekee tarkastuskäyntejä joka toinen vuosi.

Yksityisomistuksessa olevissa metsissä/olevilla mailla toimivat toimijat, kotiteollisuusyritykset, käsityöläiset ja ensimmäisen asteen teollisuusyritykset, jotka jalostavat yksinomaan yksityisomistuksessa olevista metsistä/olevilta mailta peräisin olevaa puuta eivätkä voi harjoittaa vientiä suoraan, rekisteröidyt varastot (jotka käyvät kauppaa jalostamattomalla tai jalostetulla puulla, joka on peräisin yksinomaan yksityisomistuksessa olevista metsistä/olevilta mailta tai Perum Perhutanin SVLK-sertifioiduista toimista) sekä tuojat voivat osoittaa puunsa ja puutuotteidensa laillisuuden toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksella. Tällöin vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset eivät tarkasta niiden toimintaa (ks. kohta 5.3).

LV:t toimivat myös vientilupaviranomaisina. Ne tarkistavat viejien SVLK-todistuksen ja vientirekisteröinnin voimassaolon sekä tietoja koskevien ilmoitusten (kuukausitaseet) johdonmukaisuuden ennen kuin ne myöntävät vientiluvan V-Legal-asiakirjan muodossa tai FLEGT-luvan. Näin ollen liitteen I kattamia puutuotteita, joille ei ole myönnetty vientilupaa, ei saa viedä. Nämä edellytykset täyttävälle Euroopan unioniin suuntautuvalle viennille myönnetään FLEGT-lupa ja muihin määräpaikkoihin suuntautuvalle viennille V-Legal-asiakirja.

TLAS-suuntaviivoissa täsmennetään, että Indonesian kansalaisyhteiskunnan ryhmillä, yksilöillä ja paikallisyhteisöillä on oikeus tarkkailla TLAS-järjestelmän täytäntöönpanoa paikan päällä. Tällaiset riippumattomat tarkkailijat voivat arvioida, onko toiminta laillisuusmääritelmän vaatimusten mukaista ja ovatko tarkastus- ja lupamenettelyt yhdenmukaisia TLAS-vaatimusten kanssa. Ne voivat jättää valituksia vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksille, lupaviranomaisille, KAN:lle ja metsätalousministeriölle.

Kaavio 2

TLAS-järjestelmän täytäntöönpanoon osallistuvien eri yksiköiden välinen suhde

4.2 Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset ja lupaviranomaiset

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksilla on Indonesian järjestelmässä keskeinen asema. Ne ovat metsätalousministeriön valtuuttamia, ja ne saavat yksittäisiltä toimijoilta toimeksiantoja tarkastaa toimitusketjuun kuuluvien yksittäisten toimijoiden tuotanto-, jalostus- tai kauppatoimien laillisuus, mukaan lukien toimitusketjun eheys.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia on kahdenlaisia: i) arviointielimet (Lembaga Penilai/LP), jotka tarkastavat metsänhoitoyksiköiden toimintaa valtion metsissä kestävyys- ja laillisuusvaatimusten perusteella, ja ii) varmentamiselimet (Lembaga Verifikasi/LV), jotka tarkastavat metsänhoitoyksiköitä, metsäteollisuusyrityksiä, kauppiaita ja viejiä laillisuusvaatimusten perusteella.

Jotta tarkastukset, joilla varmistetaan liitteessä II esitettyjen laillisuusvaatimusten täyttyminen, olisivat mahdollisimman laadukkaita, LP:iden ja LV:iden on kehitettävä tarvittavat hallinnointijärjestelmät, jotka täyttävät pätevyyttä, johdonmukaisuutta, puolueettomuutta, avoimuutta ja itse arviointiprosessia koskevat vaatimukset asiakirjan ISO/IEC 17065 mukaisesti. Kyseiset vaatimukset mainitaan TLAS-suuntaviivoissa. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset akkreditoi Indonesian kansallinen akkreditointielin (KAN).

LV:t voivat toimia myös lupaviranomaisina. Tällöin LV:t myöntävät vientilupia puutuotteille, jotka on tarkoitettu kansainvälisille markkinoille. Unionin ulkopuolisia markkinoita varten lupaviranomaiset myöntävät V-Legal-asiakirjoja, ja unionin markkinoita varten myönnetään FLEGT-lupia liitteessä IV kuvattujen vaatimusten mukaisesti. Vientilähetysten V-Legal-asiakirjoihin ja FLEGT-lupiin sovellettavat yksityiskohtaiset menettelyt kuvataan TLAS-suuntaviivoissa. LP:t eivät voi toimia lupaviranomaisina eivätkä ne siten saa myöntää vientilupia.

Kaikkien vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten tai lupaviranomaisten lukuun työskentelevien tarkastajien on rekisteröidyttävä, ja niillä kaikilla on oltava voimassa oleva pätevyystodistus, jonka on myöntänyt ammattipätevyyden sertifioinnista vastaava elin (Lembaga Sertifikasi Profesi – LSP). LSP arvioi sen tietoon saatetut epäilykset tarkastajan laiminlyönneistä ja voi kumota tarkastajan pätevyystodistuksen.

4.3 Akkreditointielin

Indonesian kansallinen akkreditointielin (Komite Akreditasi Nasional – KAN) on riippumaton akkreditointielin, joka on perustettu kansallista standardointia koskevalla hallituksen asetuksella (Peraturan Pemerintah/PP) 102/2000 ja kansallista akkreditointikomiteaa koskevalla presidentin asetuksella (Keputusan Presiden/Keppres) 78/2001. Se noudattaa toiminnassaan standardia ISO/IEC 17011 (Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia akkreditoiville laitoksille asetetut yleiset vaatimukset). Lisäksi se on laatinut TLAS-järjestelmää varten sisäiset asiakirjat LP:iden ja LV:iden akkreditoimista varten.

KAN:n ovat tunnustaneet kansainvälisesti Pacific Accreditation Cooperation (PAC) ja International Accreditation Forum (IAF). KAN saa akkreditoida sertifiointielimiä laadunhallintajärjestelmien, ympäristöasioiden hallintajärjestelmien ja tuotesertifioinnin alalla. KAN:n ovat tunnustaneet myös Asia Pacific Laboratory Accreditation Cooperation (APLAC) ja International Laboratory Accreditation Cooperation (ILAC).

KAN allekirjoitti metsätalousministeriön kanssa 14. heinäkuuta 2009 yhteisymmärryspöytäkirjan akkreditointipalvelujen tarjoamisesta TLAS-järjestelmän yhteydessä. Näin ollen se on vastuussa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten akkreditoinnista, ja sen on tarkastettava, noudattavatko vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset kaikissa tapauksissa standardia ISO/IEC 17065.

LP:n tai LV:n toimintaa koskevia valituksia voi jättää KAN:lle mikä tahansa taho, jota asia koskee, esimerkiksi toimija ja riippumaton tarkkailija.

4.4 Tarkastettavana olevat toimijat

Tarkastettavana olevat toimijat ovat toimijoita, joille tehdään laillisuuden tarkastus. Niitä ovat metsänhoitoyksiköt (käyttöoikeuksien haltijat tai puunkäyttöluvan haltijat, yhteisöjen tai kuntien metsiä koskevien lupien haltijat sekä yksityiset metsän- tai maanomistajat), rekisteröidyt puuvarastot, metsäteollisuusyritykset ja muut kuin tuotantoa harjoittavat rekisteröidyt viejät. Metsänhoitoyksiköiden ja metsäteollisuusyritysten on täytettävä sovellettavat laillisuusvaatimukset. Kun kyse on viennistä, metsäteollisuusyritysten ja muiden kuin tuotantoa harjoittavien rekisteröityneiden viejien on täytettävä vientilupavaatimukset. Tarkastettavana olevilla toimijoilla on TLAS-järjestelmässä mahdollisuus valittaa tarkastuksen toteutustavasta tai tuloksista LP:lle tai LV:lle.

4.5 Riippumaton tarkkailija

Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli TLAS-järjestelmän riippumattomassa seurannassa. Kansalaisyhteiskunnan ryhmillä, yksilöillä ja yhteisöillä, jotka toimivat riippumattomina tarkkailijoina, on oikeus arvioida, täyttääkö toiminta laillisuusvaatimukset, mukaan lukien akkreditointi-, varmennus- ja lupavaatimukset, ja raportoida siitä. Riippumattomien tarkkailijoiden havaintoja voidaan käyttää myös osana tässä sopimuksessa edellytettyä määräaikaisarviointia (liite VI).

Jos kyseessä on sääntöjenvastaisuus, joka koskee toimijan laillisuutta, riippumaton tarkkailija toimittaa valitukset suoraan sille LP:lle tai LV:lle, jota asia koskee. Jos riippumaton tarkkailija pitää valitukseen annettua LP:n tai LV:n vastausta riittämättömänä, se voi raportoida asiasta KAN:lle ja julkiselle vallalle. Jos valitus koskee vientilupien myöntämistä, riippumaton tarkkailija voi jättää valituksen suoraan lupaviranomaiselle tai metsätalousministeriölle.

4.6 Julkinen valta

Metsätalousministeriö (lokakuussa 2014 metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö yhdistettiin ympäristö- ja metsätalousministeriöksi) sääntelee TLAS-järjestelmää ja valtuuttaa akkreditoidut LP:t tekemään SFM-arviointeja ja LV:t toteuttamaan laillisuuden varmentamisia.

Metsätalousministeriö myös valtuuttaa LV:t myöntämään vientilupia (V-Legal-asiakirjat tai FLEGT-luvat).

Metsätalousministeriö on antanut suuntaviivat, joissa esitetään varmennus- ja lupatoimintaa koskevat vaatimukset. Kyseiset suuntaviivat sisältävät myös määräyksiä siitä, miten metsätalousministeriö valvoo LV:iden varmennustoimintaa, ja niissä täsmennetään menettelyt, joiden mukaisesti metsätalousministeriö hyväksyy LV:iden lupatoiminnan ja valvoo sitä.

Lisäksi metsätalousministeriö aikoo perustaa tilapäisen jatkotoimiryhmän, joka tutkii tapauskohtaisesti mahdollisia ilmoitettuja rikkomuksia, jotka koskevat laillisuustodistuksen ja/tai V-Legal-asiakirjan/FLEGT-luvan myöntämistä. Jatkotoimiryhmän kokoonpano riippuu ilmoitetun rikkomuksen luonteesta. Se voi koostua erilaisista julkisyhteisöistä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoista. Jatkotoimiryhmän päätelmien ja suositusten perusteella metsätalousministeriö voi kumota vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen hyväksynnän, minkä seurauksena arviointilaitoksen varmennus- ja lupatoiminta päättyy välittömästi.

Metsätalousministeri kumoaa välittömästi myös vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen hyväksynnän, jos KAN on tehnyt päätöksen hyväksynnän peruuttamisesta (esimerkiksi KAN:n vuotuisten toimien seurauksena, joilla valvotaan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia). Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset voivat hakea päätökseen muutosta KAN:lta mutteivät metsätalousministeriöltä.

Metsätalousministeriö myös sääntelee lupatiedotusyksikköä, joka tiedonhallintayksikön tehtävässä validoi V-Legal-asiakirjan/FLEGT-luvan myöntämistä koskevat tiedot. Lupatiedotusyksikkö on vastuussa myös TLAS-järjestelmää koskevasta yleisestä tietojenvaihdosta. Se vastaanottaa ja arkistoi asiaankuuluvaa dataa ja tietoja laillisuustodistusten ja V-Legal-asiakirjojen/FLEGT-lupien myöntämisestä. Se vastaa myös kauppakumppaneiden toimivaltaisten viranomaisten ja sidosryhmien esittämiin kyselyihin. Lupatiedotusyksikkö hallinnoi due diligence -perusteista tuontisuositusprosessia sähköisen SILK-järjestelmänsä kautta.

Lisäksi metsätalousministeriö valvoo julkisen vallan teknisten kenttätarkastajien (Wasganis) ja yritysten teknisen henkilöstön (Ganis) rekisteröitymistä. Julkisen vallan teknisten kenttätarkastajien tehtävänä on valvoa ja seurata tukkien mittauksia. He myös viimeistelevät vaaditut kuljetusasiakirjat ja täsmäyttävät tiedot (lisätietoja tämän liitteen lisäyksessä). Yritysten tekninen henkilöstö laatii tuotanto- ja kuljetusasiakirjat kaikesta tuotannosta valtion metsissä. Yritysten tekninen henkilöstö voi myös viimeistellä vaaditut kuljetusasiakirjat, jos julkisen vallan teknisiä kenttätarkastajia ei ole ollut paikalla yli 48 tuntiin. Sekä julkisen vallan tekniset kenttätarkastajat että yritysten tekninen henkilöstö on kirjattu metsätalousministeriön rekisteriin. Metsätalousministeriö arvioi heidän toimintaansa vuosittain virallisessa tarkastuksessa.

5. Laillisuuden varmentaminen

5.1 Johdanto

Indonesialaisen puun katsotaan olevan laillista, jos sen alkuperä ja tuotantoprosessit sekä myöhemmät jalostus-, kuljetus- ja kauppatoimet on varmennettu kaikkien sovellettavien, liitteessä II ilmoitettujen Indonesian lakien ja määräysten mukaisiksi. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset tekevät arviointeja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Jotta voidaan vähentää taakkaa, jota aiheutuu yksityisille metsänomistajille, kauppiaille, kotiteollisuusyrityksille ja käsityöläisille, joiden toiminta riippuu kokonaan puusta, joka on peräisin yksityisomistuksessa tai -käytössä olevista metsistä (yksityistä maata koskeva lupa), tällaiset toimijat saavat tarkasti määritellyissä tapauksissa esittää toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen SVLK-todistuksen sijaan (lisätietoja kohdassa 5.2).

5.2 Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten tekemä laillisuuden varmentaminen

Standardin ISO/IEC 17065 ja TLAS-suuntaviivojen mukaisesti laillisuuden varmennusprosessi käsittää seuraavat vaiheet:

Hakemus ja sopimuksen teko: Toimija toimittaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle hakemuksen, jossa tarkennetaan varmennuksen kohde, toimijan profiili ja muut tarpeelliset tiedot. Ennen varmennuksen aloittamista toimija ja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tekevät sopimuksen, jossa määritellään varmennukseen sovellettavat edellytykset.

Varmennussuunnitelma: Varmennussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos laatii varmennussuunnitelman, jossa nimetään tarkastusryhmä sekä esitetään varmennusohjelma ja toimenpiteiden aikataulu. Suunnitelma toimitetaan tarkastettavana olevalle toimijalle, asianomaiselle maakunnalliselle metsäviranomaiselle ja muille asianomaisille viranomaisille maakunta- ja aluetasolla, ja varmennustoimien päivämääristä sovitaan. Kyseiset tiedot on asetettava etukäteen riippumattomien tarkkailijoiden ja yleisön saataville vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ja metsätalousministeriön verkkosivuille ja/tai joukkotiedotusvälineiden tai kirjeiden välityksellä.

Varmennustoimet: Varmennus käsittää kolme vaihetta: i) alustava tarkastus- ja koordinointikokous, ii) asiakirjatarkastus ja tarkastuskäynnit sekä iii) päätöskokous.

— Alustava tarkastus- ja koordinointikokous: Toteutetaan koordinointitoimia asianomaisten alueellisten, maakunnallisten ja paikallisten toimistojen kanssa tarkastussuunnitelmista tiedottamiseksi ja perustietojen keräämiseksi näistä toimistoista. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos voi myös levittää tietoa ja ottaa yhteyttä asiaankuuluviin kansalaisjärjestöihin lisätietojen keräämiseksi. Alustavassa kokouksessa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos keskustelee tarkastuksen tavoitteesta, laajuudesta, aikataulusta ja menetelmistä tarkastettavana olevan toimijan kanssa, jotta tämä saa vastauksia mahdollisiin kysymyksiinsä varmennusmenetelmistä ja toteutuksesta.

— Asiakirjatarkastus ja tarkastuskäynnit: Sen osoittamiseksi, missä määrin tarkastettavana oleva toimija noudattaa Indonesian TLAS-järjestelmän vaatimuksia, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tarkastaa tarkastettavana olevan toimijan järjestelmät ja menettelyt sekä asiaa koskevat asiakirjat ja tiedot. Vaatimustenmukaisuuden varmentamiseksi vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tekee tarkastuskäyntejä, mukaan lukien havaintojen ristiintarkastus virallisten tarkastuskertomusten havaintojen kanssa. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tarkastaa myös tarkastettavana olevan toimijan järjestelmät puun jäljittämiseksi varmistaakseen, että on näyttöä siitä, että kaikki toimitusketjuun tuotava puu täyttää laillisuusvaatimukset.

— Päätöskokous: Varmennuksen tulokset, erityisesti mahdolliset vaatimusten noudattamatta jättämiset, esitetään tarkastettavana olevalle toimijalle. Tarkastettavana oleva toimija voi esittää kysymyksiä varmennuksen tuloksista ja täsmentää vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen esittämää näyttöä.

Raportointi ja päätöksenteko: Tarkastusryhmä laatii varmennuskertomuksen metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti. Kertomus, joka sisältää kuvauksen mahdollisista puutteista vaatimusten noudattamisessa ja sertifioinnista tehdyn päätöksen, toimitetaan tarkastettavana olevalle toimijalle neljäntoista kalenteripäivän kuluessa päätöskokouksesta. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos toimittaa kertomuksen metsätalousministeriölle.

Tarkastusryhmän havainnot ovat ennen kaikkea vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen apukeino tehtäessä päätöstä varmennustarkastuksen tuloksista. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos päättää laillisuustodistuksen myöntämisestä tarkastusryhmän laatiman varmennuskertomuksen pohjalta.

Jos vaatimukset eivät täyty, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos ei myönnä laillisuustodistusta. Tällöin puuta ei saa sisällyttää varmennetun laillisen puun toimitusketjuun. Kun puutteet vaatimusten noudattamisessa on korjattu, toimija voi hakea laillisuuden varmentamista uudelleen.

Sääntöjenvastaisuudet, jotka vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos havaitsee varmennuksen yhteydessä, ilmoitetaan metsätalousministeriölle ja käsitellään asiasta vastaavien viranomaisten toimesta hallinnollisia tai oikeudellisia menettelyjä noudattaen. Jos toimijaa epäillään määräysten rikkomisesta, kansalliset, maakunnalliset tai paikalliset viranomaiset voivat päättää keskeyttää sen toiminnan.

Laillisuustodistuksen myöntäminen ja todistuksen uusiminen: Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos myöntää laillisuustodistuksen, jos todetaan, että tarkastettavana oleva toimija täyttää kaikki kyseisen laillisuusvaatimuksen indikaattorit ja varmentajat kokonaan, mukaan lukien säännöt puun valvomisesta toimitusketjussa.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos voi milloin tahansa ilmoittaa myönnetyistä, muutetuista taikka toistaiseksi tai pysyvästi peruutetuista todistuksista metsätalousministeriölle, kuitenkin vähintään kolmen kuukauden välein. Metsätalousministeriö julkaisee kyseiset raportit verkkosivuillaan.

Tarkastettavana olevan toimijan hallussa olevan luvan tyypistä riippuen laillisuustodistus on voimassa kolmesta kymmeneen vuotta, minkä jälkeen toimijalle tehdään todistuksen uusimiseen liittyvä tarkastus. Todistus on uusittava ennen sen voimassaolon päättymistä.

Seuranta: tarkastettavana olevan toimijan hallussa olevan luvan tyypistä riippuen toimijoihin, joilla on laillisuustodistus, sovelletaan seurantaa vuoden tai kahden vuoden välein edellä kuvatun varmennusmenettelyn mukaisesti. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos voi myös toteuttaa seurannan suunniteltua aikaisemmin, jos varmennuksen kohdetta on laajennettu.

Seurantaryhmä laatii seurantakertomuksen. Jäljennös kertomuksesta, jossa esitetään mahdolliset havaitut puutteet vaatimusten noudattamisessa, toimitetaan metsätalousministeriölle. Jos vaatimusten noudattamisessa on havaittu puutteita, laillisuustodistus peruutetaan toistaiseksi tai pysyvästi.

Erityistarkastukset: Toimijoiden, joilla on laillisuustodistus, on ilmoitettava vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle kaikista sellaisista merkittävistä omistajuutta, rakennetta, hallintoa tai toimintaa koskevista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa sen laillisuustarkastusten laatuun todistuksen voimassaoloaikana. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos voi tehdä erityistarkastuksia tutkiakseen mahdollisia riippumattomien tarkkailijoiden, julkisyhteisöjen tai muiden sidosryhmien esittämiä valituksia tai niiden ilmoittamia riitoja tai vastaanotettuaan toimijan ilmoituksen muutoksesta, joka vaikuttaa sen laillisuuden tarkastuksen laatuun. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tekee erityistarkastuksia myös, jos toimija ilmoittaa aikovansa jalostaa takavarikoitua puuta.

5.3 Laillisuuden varmentaminen toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja sisäisten tarkastusten avulla

Toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutus, joka perustuu standardiin SNI/ISO 17050, on standardissa ISO/IEC 17000 tarkoitettu oma vakuutus. Toisin sanoen se on vahvistus, jonka ensimmäinen osapuoli antaa sen jälkeen, kun on osoitettu, että erityiset vaatimukset täyttyvät.

Toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutusta voivat käyttää i) yksityiset metsänomistajat, ii) rekisteröidyt puuvarastot (ainoastaan ne, jotka vastaanottavat puuta yksinomaan yksityisomistuksessa olevista metsistä/olevilta mailta tai vastaanottavat SVLK-sertifioitua puuta Perum Perhutanilta), iii) kotiteollisuusyritykset ja käsityöläiset sekä iv) ensimmäisen ja toisen asteen teollisuusyritykset, jotka yksinomaan jalostavat yksityisomistuksessa olevista metsistä/olevilta mailta peräisin olevaa puuta ja joilla ei ole vientilupaa. Toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutusta sovelletaan a) yksityisomistuksessa olevista metsistä/olevilta mailta peräisin olevaan puuhun, b) tienreunojen ja hautausmaiden kunnossapidon yhteydessä saatuun puuhun, c) kierrätettyyn ja/tai purettuun puuhun sekä d) tuotuun puuhun tai tuotuihin puutuotteisiin.

Toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutus sisältää tiedot toimittajasta, tuotteista ja niiden lähteistä, kuljetusasiakirjasta ja tuotteiden vastaanottajasta sekä antamispäivämäärän. Yksityisten metsänomistajien antamaan toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutukseen on sisällyttävä myös todiste sen maa-alueen omistusoikeudesta, josta puu on peräisin. Toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutus liitetään kuljetusasiakirjaan puun hallinnoinnista annettujen määräysten perusteella. Toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen myöntämiseen ja asiaa koskeviin tarkastuksiin sovellettavat yksityiskohtaiset menettelyt kuvataan TLAS-suuntaviivoissa.

Sen, joka vastaanottaa yksityisomistuksessa olevasta metsästä peräisin olevasta puusta annetun toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, on toteutettava ja dokumentoitava sisäisiä tarkastuksia toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa annettujen tietojen oikeellisuudesta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista sekä vähintään kerran vuodessa allekirjoittamisen jälkeen. Toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen vastaanottajan (ensimmäisen tai toisen asteen teollisuusyritys) on tarkastettava puuvarastojen antaman vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tiedot kolmen kuukauden välein tukkilähteiden jäljitettävyyden osalta. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset varmentavat tämän asiakirjojen avulla SVLK-tarkastuksen yhteydessä, jos kyseessä on sertifioitu vastaanottaja. Lisäksi metsätalousministeriö voi tehdä satunnaistarkastuksia, jotka voidaan myös antaa toimivaltaisten kolmansien tehtäväksi. Jos havaitaan merkkejä petoksesta ja sääntöjenvastaisuuksista, metsätalousministeriö voi kohdistaa erityistarkastuksia toimijaan, joka käyttää toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutusta.

Kaikkien V-Legal-asiakirjan tai FLEGT-luvan kattamien puutuotteiden on tultava SVLK-sertifioidusta tai toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen kattamasta toimitusketjusta. Toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen kattamaa puuta ja kattamia puutuotteita ei päästetä suoraan kansainvälisille markkinoille. Pääsy on mahdollinen vain SVLK-sertifioidun toimijan kautta.

5.4 Tuontipuun ja tuontipuutuotteiden laillisuuden varmentaminen

Kauppaministerin asetuksen 78/M-DAG/PER/10/2014 mukaan puun ja puutuotteiden tuonti edellyttää todisteen esittämistä laillisuudesta korjuumaassa. Tässä yhteydessä toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen mallia käytetään myös tuontiin. Ainoastaan rekisteröidyt tuojat (kauppiaat) ja jalostajat voivat tuoda puuta ja/tai puutuotteita Indonesiaan. Näiden toimijoiden on sovellettava due diligence -menettelyitä tuontipuuhun ja/tai tuontipuutuotteisiin, jotta voidaan minimoida riski laittomasti korjatun puun pääsemisestä toimitusketjuun Indonesiassa. Niiltä vaadittuihin tietoihin kuuluvat muun muassa tuotteiden HS-koodit, konossementti, korjuumaa, alkuperämaa, todiste puun laillisuudesta ja vientisatama. Due diligence -menettelyt käsittävät tietojenkeruun, riskianalyysin ja riskien vähentämisen. Ne toteutetaan metsätalousministeriön sähköisen SILK-järjestelmän avulla. Metsätalousministeriö antaa kauppaministeriölle tuontisuosituksen arvioituaan kunkin toimijan toteuttamat due diligence -toimet.

Tuojien tarkastuksen yhteydessä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset tarkastavat asiakirjojen avulla, onko due diligence -toimet toteutettu. Due diligence -menettelyt ja asiaan liittyvät tarkastukset kuvataan yksityiskohtaisesti TLAS-suuntaviivoissa ja asiaa koskevissa tuontimääräyksissä.

5.5 Julkisen vallan vastuu soveltamisen valvonnasta

Metsätalousministeriö sekä maakunta- ja paikallistason metsätoimistot vastaavat puun toimitusketjujen valvonnasta ja tarkastavat asiaan liittyvät asiakirjat (esim. vuotuiset työsuunnitelmat, hakkuuraportit, tukkeja koskevat taseraportit, kuljetusasiakirjat, tukkeja, raaka-aineita ja jalosteita koskevat taseraportit sekä tuotantoa koskevat yhteenvetotaulukot). Sääntöjenvastaisuuksien tapauksessa metsävirkamiehet voivat olla hyväksymättä kyseisiä valvonta-asiakirjoja, jolloin toimijan toiminta keskeytyy.

Metsävirkamiesten tai riippumattomien tarkkailijoiden havaitsemat sääntöjenvastaisuudet ilmoitetaan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle, joka asian tarkistamisen jälkeen voi peruuttaa myönnetyn laillisuustodistuksen toistaiseksi tai pysyvästi. Metsävirkamiehet voivat toteuttaa aiheelliset toimenpiteet sovittuja menettelyjä noudattaen.

Metsätalousministeriö saa myös jäljennökset vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten kaikista varmennuskertomuksista, seurantakertomuksista ja erityistarkastuskertomuksista. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten, metsävirkamiesten tai riippumattomien tarkkailijoiden havaitsemat sääntöjenvastaisuudet annetaan tiedoksi toimijoille, joita asia koskee, ja käsitellään hallinnollisia ja oikeudellisia menettelyjä noudattaen. Jos toimijaa epäillään määräysten rikkomisesta, kansalliset, maakunnalliset tai paikalliset viranomaiset voivat päättää keskeyttää sen toiminnan toistaiseksi tai pysyvästi. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos kumoaa laillisuustodistukset välittömästi, jos laillisuusvaatimukset eivät enää täyty.

Metsätalousministeriö aikoo perustaa tilapäisen työryhmän, jonka tehtävänä on tutkia tapauskohtaisesti mahdollisia ilmoitettuja rikkomuksia, jotka koskevat laillisuustodistuksen ja/tai V-Legal-asiakirjan/FLEGT-luvan myöntämistä (jatkotoimiryhmä).

6. FLEGT-lupien myöntäminen

Indonesian vientilupa laillisille puutuotteille tunnetaan V-Legal-asiakirjana. Se on vientilupa, joka sisältää näyttöä siitä, että vientiin menevät puutuotteet ovat liitteessä II kuvattujen Indonesian laillisuusvaatimusten mukaisia ja että ne on saatu toimitusketjusta, jolle tehdään riittävät tarkastukset varmentamattomista lähteistä peräisin olevan puun torjumiseksi. V-Legal-asiakirjoja myöntävät LV:t, jotka toimivat lupaviranomaisina, ja niitä käytetään FLEGT-lupina unioniin tarkoitettujen lähetysten yhteydessä, kunhan osapuolet ovat sopineet FLEGT-lupajärjestelmän käyttämisestä.

FLEGT-lupien/V-Legal-asiakirjojen myöntämiseen sovellettavat menettelyt kuvataan TLAS-suuntaviivoissa.

Metsätalousministeriö on perustanut lupatiedotusyksikön pitämään yllä sähköistä tietokantaa, joka sisältää jäljennökset kaikista V-Legal-asiakirjoista/FLEGT-luvista sekä lupaviranomaisten kertomuksista, jotka koskevat puutteita vaatimusten noudattamisessa. Lupatiedotusyksikkö asettaa tietokantansa toimivaltaisten viranomaisten saataville unionissa. Erityisen FLEGT-luvan aitoutta, aukottomuutta ja pätevyyttä koskevissa epäilyissä toimivaltaiset viranomaiset unionissa voivat tarkistaa lupatiedot SILK-tietokannasta. Lisätietojen saamiseksi toimivaltaiset viranomaiset unionissa voivat kääntyä lupatiedotusyksikön puoleen, joka puolestaan ottaa tarvittaessa yhteyttä lupaviranomaiseen, jota asia koskee.

V-Legal-asiakirja/FLEGT-lupa myönnetään paikassa, jossa lähetys konsolidoidaan vientiä varten. Menettely on seuraava:

6.1 V-Legal-asiakirjan/FLEGT-luvan myöntää se lupaviranomainen, jolla on sopimus viejän kanssa, puutuotteita sisältävälle vientilähetykselle.

6.2 Viejän on sisäisen jäljitettävyysjärjestelmänsä avulla esitettävä todisteet puun laillisuudesta vientilupaa varten. Toimitusketjun edellinen vaihe on sisällytettävä viejän sisäiseen jäljitettävyysjärjestelmään.

6.3 V-Legal-asiakirja/FLEGT-lupa voidaan myöntää vain, jos kaikki toimittajat, jotka osallistuvat lähetykseen viejän toimitusketjussa, ovat katettuja voimassa olevalla laillisuustodistuksella, SFM-todistuksella tai toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksella.

6.4 Voidakseen saada V-Legal-asiakirjan/FLEGT-luvan toimijan on oltava rekisteröity viejä (ETPIK-todistuksen haltija), jolla on voimassa oleva laillisuustodistus. ETPIK-todistuksen haltija toimittaa lupaviranomaiselle hakemuksen, johon on liitetty seuraavat asiakirjat sen osoittamiseksi, että kaikki tuotteen sisältämä puuraaka-aine on peräisin varmennetusta laillisesta lähteestä (joka on SVLK-sertifioitu tai josta on annettu toimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutus):

6.4.1 yhteenvetoraportti kuljetusasiakirjoista kaiken sellaisen puun/raaka-aineen osalta, jonka tehdas on ottanut vastaan viimeisimmän tarkastuksen jälkeen (enimmillään kahdentoista kuukauden ajalta), sekä

6.4.2 yhteenvetoraportit puu/raaka-aine-taseraporteista sekä jalostettua puuta koskevista taseraporteista viimeisimmän tarkastuksen jälkeiseltä ajalta (enimmillään kaksitoista kuukautta).

6.5 Tämän jälkeen lupaviranomainen suorittaa seuraavat varmennusvaiheet:

6.5.1 toimijan laillisuustodistuksen ja ETPIK-rekisteröinnin voimassaolon tarkistaminen lupaviranomaisen oman tietokannan ja SILK-tietokannan avulla

6.5.2 tietojen täsmäytys niiden yhteenvetoraporttien perusteella, jotka koskevat kuljetusasiakirjoja, puu/raaka-aine-taseraporttia sekä jalostettua puuta koskevaa taseraporttia

6.5.3 hyötysuhte(id)en seuranta kunkin tuotetyypin osalta (ainoastaan ensimmäisen asteen teollisuusyritykset) puu/raaka-aine-taseraportin sekä jalostettua puuta koskevan taseraportin perusteella

6.5.4 tarvittaessa lupaviranomainen voi tehdä tarkastuskäynnin tietojen täsmäytyksen jälkeen, jotta voidaan varmistua V-Legal-asiakirjassa/FLEGT-luvassa ilmoitettavien tietojen johdonmukaisuudesta. Tämä voidaan tehdä tarkastamalla vientilähetyksestä otettu otos sekä tutkimalla tehtaan toimintaa tai puuvarastoa ja kirjanpitoa.

6.6 Varmennuksen tulokset:

6.6.1 Jos ETPIK-todistuksen haltija noudattaa laillisuudelle ja toimitusketjulle asetettuja vaatimuksia, lupaviranomainen myöntää V-Legal-asiakirjan/FLEGT-luvan liitteessä IV esitetyn mallin mukaisena.

6.6.2 Edellä mainittuja vaatimuksia noudattava ETPIK-todistuksen haltija saa käyttää vaatimustenmukaisuusmerkintää (V-Legal-merkintä) tuotteissaan ja/tai niiden pakkauksissa. Vaatimustenmukaisuusmerkinnän käyttöön sovellettavat kansalliset suuntaviivat kuvataan TLAS-suuntaviivoissa.

6.6.3 Jos ETPIK-todistuksen haltija ei noudata laillisuudelle ja toimitusketjulle asetettuja vaatimuksia, lupaviranomainen antaa kertomuksen puutteellisesta vaatimusten noudattamisesta V-Legal-asiakirjan/FLEGT-luvan sijaan. Vaatimusten noudattamatta jättämistä koskeva kertomus pysäyttää asianomaisen puun ja/tai asianomaisten puutuotteiden kuljetukset.

6.6.4 Jos lähetykseen tehdään muutoksia ennen kuin se lähtee vientisatamasta (esimerkiksi muutetaan TLAS-suuntaviivoissa määritettyä määräpaikkaa, määrää tai lajia), viejän on haettava lupaviranomaiselta alkuperäisen vientiluvan peruuttamista ja uutta vientilupaa (uusia vientilupia). Lupaviranomaisen on ilmoitettava lupatiedotusyksikölle kaikista peruutetuista vientiluvista.

6.6.5 Jos toimija käyttää väärin tai väärentää laillisuustodistuksia ja/tai vientilupia, metsätalousministeriö langettaa sovellettavissa säännöissä määrättyjä seuraamuksia.

6.7 Lupaviranomainen

6.7.1 toimittaa jäljennöksen V-Legal-asiakirjasta/FLEGT-luvasta tai vaatimusten noudattamatta jättämistä koskevasta kertomuksesta metsätalousministeriölle kahdenkymmenenneljän tunnin kuluessa päätöksen tekemisestä

6.7.2 toimittaa täydellisen kertomuksen sekä julkisen yhteenvetokertomuksen, joissa ilmoitetaan myönnettyjen V-Legal-asiakirjojen/FLEGT-lupien lukumäärä ja havaittujen sääntöjenvastaisuuksien lukumäärä ja tyyppi, kolmen kuukauden välein metsätalousministeriölle sekä niiden jäljennökset kauppaministeriölle ja teollisuusministeriölle.

7. Seuranta

Indonesian TLAS-järjestelmään sisältyy kansalaisyhteiskunnan toteuttama seuranta (riippumaton tarkkailu). Jotta järjestelmä tukisi vielä vankemmin vapaaehtoisia FLEGT-kumppanuussopimuksia, siihen lisätään määräaikaisarviointi.

Kansalaisyhteiskunta toteuttaa riippumatonta seurantaa sen arvioimiseksi, noudattavatko toimijat, LP:t, LV:t ja lupaviranomaiset Indonesian TLAS-järjestelmän vaatimuksia, mukaan lukien akkreditointistandardit ja -suuntaviivat. Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä indonesialaisia oikeussubjekteja, joihin kuuluvat valtiosta riippumattomat järjestöt, paikallisyhteisöt sekä yksittäiset Indonesian kansalaiset.

Määräaikaisarvioinnin tarkoituksena on varmistaa riippumattomasti, että Indonesian TLAS-järjestelmä toimii kuvatulla tavalla, ja lisätä siten myönnettyjen FLEGT-lupien luotettavuutta. Määräaikaisarvioinnissa hyödynnetään riippumattomien tarkkailijoiden päätelmiä ja suosituksia. Määräaikaisarvioinnin periaatteet esitetään liitteessä VI.

Lisäys

Toimitusketjun valvonta

Kuten liitteessä V on kuvattu, toimijoiden julistuksissa ja säilytetyissä tiedoissa (esimerkiksi kuljetusasiakirjoissa ja taseraporteissa) on ilmoitettava, onko puutavara tai puutuotteet SVLK-varmennettu, julistettu lailliseksi toimittajan antamalla vaatimustenmukaisuusvakuutuksella (SDoC) vai saatu takavarikoidusta lähteestä.

1. KUVAUS VALTION OMISTAMISTA METSISTÄ PERÄISIN OLEVAN PUUTAVARAN TOIMITUSKETJUN TOIMINNAN VALVONNASTA

Valtion omistamien metsien (luonnonmetsät ja viljelymetsät) toimitusketjun toiminnan valvontaa säännellään puutavaran hallinnointia koskevilla metsätalousministerin asetuksilla P.41/Menhut-II/2014 ja P.42/Menhut-II/2014. Näihin kuuluvat SVLK-standardeja koskeva metsätalousministerin asetus P.43/Menhut-II/2014, metsien käytön tekniset suuntaviivat P.14/VI-BPPHH/2014 ja metsäosaston kiertokirje SE 8/VI-BPPHH/2014 elokuulta 2014.

Kaikkia varmentamiseen, tietojen täsmäyttämiseen ja sääntöjen noudattamatta jättämisen hallinnointiin kussakin jäljempänä mainitussa toimitusketjun vaiheessa koskevia menettelyjä ja päätöksentekosääntöjä sovelletaan kaikkiin valtion omistamia metsiä koskeviin myönnettyihin metsälupiin: luonnonmetsien käyttöluvat (IUPHHK-HA/HPH), teollisten viljelymetsien käyttöluvat (IUPHHK-HT/HPHTI), metsäekosysteemien ennallistamista koskevat käyttöluvat (IUPHHK-RE), viljelymetsien hallinnointilupa (Perum Perhutani), yhteisten viljelymetsien käyttöluvat (IUPHHK-HTR) ja yhteismetsien käyttöluvat (IUPHHK-HKM), kylämetsien käyttöluvat (IUPHHK-HD), uudelleenmetsitysalueiden puunkäyttöä koskevat käyttöluvat (IUPHHK-HTHR) ja muilla kuin metsäalueiden tai muunnettavissa olevan tuotannon metsien puun käyttölupa (IPK). Nämä menettelyt ja säännöt on kuvattu puutavaran hallinnointia koskevissa metsätalousministerin asetuksissa P.41/Menhut-II/2014 ja P.42/Menhut-II/2014 olevissa teknisissä suuntaviivoissa.

Kaikkien toimijoiden, joilla on puunkorjuulupa luonnonmetsien käyttölupaan sisältyvälle puulle, on ilmoitettava kaikki tuotantotietonsa kansallisessa verkkopohjaisessa seurantajärjestelmässä tuotantoketjun kussakin vaiheessa metsien käyttölupavaiheesta tukkien välivarastointiin ja ensimmäisen asteen teollisuuteen.

1.1 Hakkuualue

a) Pääasialliset toiminnot:

— luvanhaltija toimittaa puutavaran arvioinnin (luonnonmetsien käyttölupaan tai Perum Perhutaniin kuuluvien puiden puunluku) tai puuinventaarion (teollisten viljelymetsien käyttölupien osalta tai IPK:n ehdottamiseksi);

— luvanhaltija laatii puutavaran arviointikertomuksen tai puuinventaarioraportin;

— paikallistason metsävirkamies tarkastaa ja hyväksyy puutavaran arviointikertomuksen tai puuinventaarioraportin;

— luvanhaltija toimittaa ehdotuksen vuotuiseksi työohjelmaksi (tai työohjelman/Bagan Kerjan IPK:n ehdottamiseksi,

— paikallistason metsävirkamies hyväksyy vuotuisen työohjelman (tai työohjelman/Bagan Kerjan IPK:n ehdottamiseksi,

— Huom! Toimija, jolla on voimassa oleva SVLK:n mukaisesti myönnetty SFM-todistus, voi hyväksyä ja myöntää vuotuisen työohjelmansa itse. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos todentaa vuotuisen työohjelman vaatimustenmukaisuuden suorittaessaan alustavia ja seurantatarkastuksia.

— luvanhaltija suorittaa korjuutoimet, mukaan luettuna tukkien siirto varastointialueelle.

b) Menettelyt:

— luvanhaltija suorittaa luonnonmetsien käyttölupaan tai Perum Perhutaniin liittyvän puutavaran arvioinnin (puunluku) lipukkeita käyttäen. Lipukkeet koostuvat kolmesta irrotettavasta osasta, jotka kiinnitetään kantoon, korjattuun tukkiin ja toimijan raporttiin. Kukin osa sisältää puun seurannassa tarvittavat tiedot, mukaan luettuina puun numero ja sijainti. Luvanhaltija toimittaa teollisten viljelymetsien käyttölupaan tai IPK:hon liittyvän puuinventaarion;

— luvanhaltija laatii puutavaran arviointikertomuksen tai puutavaran inventaarioraportin, jossa ilmoitetaan korjattavien puiden määrä, arvioitu tilavuus, alustava lajitunnistus ja sijainti (tai teollisten viljelymetsien käyttöluvan tai IPK:n puunkorjuualue), sekä yhteenvedon metsätalousministeriön virallista lomaketta käyttäen;

— luvanhaltija toimittaa puutavaran arviointikertomuksen tai puutavaran inventaarioraportin paikallistason metsävirkamiehelle. Virkamies tekee puutavaran arviointikertomuksen tai puutavaran inventaarioraportin asiakirjatarkastuksen ja kenttätarkastuksen otoksen perusteella. Virkamies hyväksyy raportin, jos kaikki ilmoitetut tiedot vastaavat kenttähavainnointeja;

— puutavaran arviointikertomus (tai puutavaran inventaarioraportti) muodostaa perustan vuotuista työohjelmaa (tai työohjelmaa/Bagan Kerjaa) koskevalle ehdotukselle, jonka luvanhaltija laatii ja toimittaa paikallistason metsävirkamiehelle tarkastettavaksi ja maakuntatason metsävirkamiehelle hyväksyttäväksi. Paikallistason metsävirkamies arvioi vuotuista työohjelmaa (tai työohjelmaa/Bagan Kerjaa) koskevan ehdotuksen, ristiintarkastaa sen puutavaran arviointikertomuksen (tai puutavaran inventaarioraportin) kanssa ja hyväksyy työsuunnitelman, jos se on kaikilta osin kunnossa. Luvanhaltija, jolla on TLAS-suuntaviivoissa kuvattu hyvin arvosanoin saavutettu SFM-todistus, ei tarvitse virallista hyväksyntää. Sen jälkeen kun virkamies on hyväksynyt vuotuisen työsuunnitelman (tai työsuunnitelman/Bagan Kerjan), luvanhaltija voi aloittaa korjuutoimet;

— korjuun aikana käytetään lipukkeita sen varmistamiseksi, että tukit ovat peräisin hyväksytyltä hakkuualueelta, kuten edellä kuvataan. Lipukkeita ei edellytetä istutettujen puiden tai viljelymetsän käyttölupaan (sellua tai lastuja varten) kuuluvien puiden osalta.

1.2 Tukkien varastointialue

a) Pääasialliset toiminnot:

— tarvittaessa luvanhaltija katkoo tukit sekä merkitsee ne varmistaakseen yhtenevyyden tukkien tuotantoraportin kanssa. Merkintää ei sovelleta viljelymetsien käyttöoikeuteen (sellua tai lastuja varten);

— luvanhaltija arvioi tukkien tilavuuden (mittaus) ja luokittelee ne. Luokittelua ei sovelleta viljelymetsien käyttöoikeuteen (sellua tai lastuja varten);

— luvanhaltija laatii tukkilistan,

— luvanhaltija toimittaa tukkien tuotantoraporttia koskevan ehdotuksen,

— Valtion tekninen kenttäesimies (Wasganis) hyväksyy tukkien tuotantoraportin.

b) Menettelyt:

— luvanhaltija merkitsee kaikki katkotut tukit (ei sovelleta viljelymetsien käyttölupaan sellua tai lastuja varten);

— tukkien pysyvä fyysinen merkintä koostuu puun alkuperäisestä tunnistenumerosta sekä muista merkinnöistä, joiden avulla tukki voidaan yhdistää hyväksyttyyn hakkuualueeseen (ei sovelleta viljelymetsien käyttölupaan sellua tai lastuja varten);

— luvanhaltija arvioi kaikkien tukkien tilavuuden ja luokittelee ne sekä kirjaa tiedot tukkilistaan metsätalousministeriön virallista lomaketta käyttäen (luokittelua ei sovelleta viljelymetsien käyttölupaan sellua tai lastuja varten);

— luvanhaltija lataa tukkilistan tiedot kansalliseen verkkopohjaiseen puutavaran seurantajärjestelmään. Verkkopohjaisen seurantajärjestelmän kautta saadut yksilölliset viivakoodit on kiinnitettävä vastaaviin tukkeihin ja lajeihin ja merkittävä vastaaviin kuljetusasiakirjoihin (sovelletaan ainoastaan luonnonmetsien käyttöluvan osalta),

— luvanhaltija laatii määräajoin tukkilistan pohjalta tukkien tuotantoraportit ja niihin liittyvän yhteenvetoraportin metsätalousministeriön virallista lomaketta käyttäen;

— luvanhaltija toimittaa määräajoin tukkien tuotantoraportit ja niihin liittyvät yhteenvedot paikallistason Wasganis-virkamiehelle hyväksyttäväksi;

— Wasganis tekee raporteille fyysisen tarkastuksen otoksen perusteella. Fyysisen tarkastuksen tulos esitetään lyhyesti tukkien tarkastusluettelossa metsätalousministeriön virallista lomaketta käyttäen;

— jos fyysisen tarkastuksen tulos on myönteinen, Wasganis hyväksyy tukkien tuotantoraportit; jos raportin toimittamisesta on kulunut yli 48 tuntia, luvanhaltijan yrityksen nimetty tekninen henkilöstö (Ganis) voi itse omalla vastuullaan hyväksyä ja myöntää tukkien tuotantoraportit (ei sovelleta IPK:hon);

— sen jälkeen kun Wasganis on tarkastanut tukit, ne on pinottava erilleen kaikista vielä tarkastamattomista tukeista;

— tukkien tuotantoraporttia käytetään laskettaessa metsäresurssimaksua ja uudelleenmetsitysrahastoa varten maksettava maksu (jos sovelletaan);

— luvanhaltija toimittaa kuukausittain tukkien tuotantoraportit ja niihin liittyvät yhteenvedot paikalliselle metsätoimistolle.

c) Tietojen täsmäyttäminen:

Luonnonmetsien käyttölupien tai metsäekosysteemien ennallistamista koskevien käyttölupien tai yhteisten viljelymetsien käyttölupien tai yhteismetsien käyttölupien tai IPK:n osalta:

Paikallistason metsävirkamies tarkastaa korjattujen ja tukkien tuotantoraportissa ilmoitettujen tukkien määrän, tunnistuslipukkeet sekä kumuloituvan kokonaistilavuuden verraten niitä vuotuisessa työsuunnitelmassa hyväksyttyyn kiintiöön. Lipukkeita ei sovelleta IPK:hon.

Teollisten viljelymetsien käyttölupien tai Perum Perhutanin tai yhteisten viljelymetsien käyttölupien tai uudelleenmetsitysalueiden puunkäyttöä koskevien käyttölupien osalta:

Paikallistason metsävirkamies tarkastaa korjattujen ja tukkien tuotantoraportissa ilmoitettujen tukkien kumuloituvan kokonaistilavuuden verraten sitä vuotuisessa työsuunnitelmassa hyväksyttyyn kiintiöön.

Myös vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset tarkastavat tukkien tuotantoraportit alustavien ja seurantatarkastusten aikana. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset järjestävät tarvittaessa ad hoc -tarkastuksia TLAS-suuntaviivojen mukaisesti.

Jos ristiriitaisuuksia havaitaan, paikallistason metsävirkamies ilmoittaa niistä toimijan sääntöjennoudattamisen varmentamisesta vastaavalle vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle ja päinvastoin.

1.3 Tukkivarasto

Tukit kuljetetaan metsävarastosta tukkivarastoon ja sieltä joko suoraan sahalle, tukkien välivarastoon tai rekisteröityyn varastointipaikkaan.

a) Pääasialliset toiminnot:

— jos tukkien tuotantoraporttia ei ole vielä hyväksytty tukkien varastointialueella: luvanhaltija laatii tukkilistan; luvanhaltija toimittaa tukkien tuotantoraporttia koskevan ehdotuksen; Wasganis hyväksyy tukkien tuotantoraportin;

— paikallinen metsätoimisto laskuttaa ja luvanhaltija maksaa asianmukaisen määrän metsäresurssimaksua ja uudelleenmetsitysrahastoa varten hyväksyttyjen tukkien tuotantoraporttien mukaisesti;

— Ganis myöntää tukkien kuljetusasiakirjan, jonka liitteenä on tukkilista;

— luvanhaltija laatii tukkeja koskevan taseraportin.

b) Menettelyt:

— jos luvanhaltija käyttää kansallista verkkopohjaista tukkien seurantajärjestelmää, luvanhaltija voi toimittaa tukkien tuotantoraportit ja niihin liittyvän yhteenvetoraportin Wasganis-virkamiehelle hyväksyttäväksi; Wasganis tekee raporteille fyysisen tarkastuksen otoksen perusteella, jollei raporttia ole jo hyväksytty tukkien varastointialueella. Kenttätarkastuksen tulokset esitetään lyhyesti tukkien tarkastusluettelossa metsätalousministeriön virallista lomaketta käyttäen; jos kenttätarkastuksen tulos on myönteinen, virkamies hyväksyy tukkien tuotantoraportit; jos tukkien tuotantoraporttien ja niihin liittyvän yhteenvetoraportin toimittamisesta on kulunut yli 48 tuntia, Ganis hyväksyy raportit itse omalla vastuullaan (ei sovelleta IPK:hon);

— luvanhaltija toimittaa laskutuksesta vastaavalle paikallistason metsävirkamiehelle pyynnön saada suorittaa pyyntöön liitetyn tukkilistan perusteella määritetyt asiaankuuluvat maksut;

— paikallistason metsävirkamies toimittaa edellä mainitun pyynnön perusteella luvanhaltijalle laskun tai laskut maksun suorittamista varten;

— jos pyynnön tekemisestä on kulunut yli 48 tuntia, luvanhaltija voi toimittaa asiaa koskevan laskun tai laskut omalla vastuullaan;

— luvanhaltija maksaa metsäresurssimaksun ja/tai uudelleenmetsitysrahastoa koskevassa laskussa tai niitä koskevissa laskuissa mainitut määrät ja/tai hakkuumaksun, ja paikallistason metsävirkamies antaa maksusta kuitin/kuitit. Hakkuumaksua sovelletaan vain HTHR:ään tai IPK:hon;

— luvanhaltija toimittaa tukkien kuljetusasiakirjan myöntämistä koskevan pyynnön, johon on liitetty maksukuitti, tukkilista ja tukkeja koskeva taseraportti;

— Ganis myöntää tukkien kuljetusasiakirjan tukkilistan liitteeksi;

— luvanhaltija laatii ja päivittää tukkeja koskevan taseraportin kirjaten siihen tiedot tukkivarastolla sisään tulleiden, varastoitujen ja poiskuljetettujen tukkien määristä;

— luvanhaltija toimittaa tukkeja koskevan taseraportin kuukausittain paikallistason metsävirkamiehelle.

c) Tietojen täsmäyttäminen:

Paikallistason metsävirkamies tarkastaa tukkeja koskevan taseraportin vertaamalla toisiinsa tukkien tuotantoraporteissa ja asianomaisissa kuljetusasiakirjoissa ilmoitettuja tukkivarastolle sisään tulleiden, varastoitujen ja poiskuljetettujen tukkien määriä. Tarvittaessa paikallistason metsävirkamies suorittaa kenttätarkastuksia arvioidakseen varastoitujen tukkien, taseraportin ja asiaa koskevien kuljetusasiakirjojen yhdenmukaisuuden. Myös vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset tarkastavat tukkien taseraportin alustavien ja seurantatarkastusten aikana. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset järjestävät tarvittaessa ad hoc -tarkastuksia TLAS-suuntaviivojen mukaisesti.

1.4 Tukkien välivarasto

Tukkien välivarastoja käytetään silloin, kun tukkeja ei kuljeteta suoraan luvan kattamalta alueelta jalostuslaitoksen varastoon. Välivarastoja käytetään erityisesti saarten välisissä tukkikuljetuksissa tai jos kuljetustapaa vaihdetaan.

Luvan valtion metsissä sijaitsevan tukkien välivaraston perustamiseen myöntää paikallistason metsävirkamies luvanhaltijan ehdotuksesta. Tukkien välivarastoa koskeva lupa on voimassa kolme vuotta, mutta voimassaoloaikaa voidaan jatkaa metsävirkamiehen suorittaman tarkastelun ja hyväksynnän jälkeen. Tukkien välivaraston perustaminen muualle kuin valtion metsiin ei edellytä erityistä lupaa, ja sen perustamisesta päättää luvanhaltija.

a) Pääasialliset toiminnot:

— paikallistason metsävirkamies päättää tukkien kuljetusasiakirjan voimassaolon;

— Ganis voi päättää tukkien kuljetusasiakirjan voimassaolon, jos sen toimittamisesta on kulunut yli 48 tuntia.

— Tämän lisäksi Ganis voi päättää tukkien kuljetusasiakirjan voimassaolon ainoastaan, jos

—

i) luonnonmetsistä saatua puutavaraa käyttävä toimija ilmoittaa tuotannosta verkkopohjaisen tukkien seurantajärjestelmän kautta, tai

ii) toimija käyttää viljeltyä puuta (merkintää sovelletaan vain viljelymetsien käyttölupaan sellua tai lastuja varten);

— luvanhaltija laatii tukkeja koskevan taseraportin;

— Ganis laatii tukkilistan;

— Ganis täyttää tukkien kuljetusasiakirjan metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti.

b) Menettelyt:

— Wasganis tarkastaa fyysisesti sisään tulevien tukkien lukumäärän, puulajin ja mitat laskemalla tukit (laskenta) tai otoksen perusteella, jos tukkien määrä on suurempi kuin sata;

— Ganis voi tarkastaa tukkien kuljetusasiakirjan, jos sen toimittamisesta on kulunut yli 48 tuntia.

— Ganis voi suorittaa tämän tarkastuksen myös, jos

—

i) luonnonmetsistä saatua puutavaraa käyttävä toimija ilmoittaa tuotannosta verkkopohjaisen tukkien seurantajärjestelmän kautta, tai

ii) toimija käyttää viljelymetsästä saatua puutavaraa (merkintää sovelletaan vain viljelymetsien käyttölupaan sellua tai lastuja varten);

— jos tarkastuksen tulos on myönteinen, Wasganis päättää sisään tulevien tukkien osalta kuljetusasiakirjan voimassaolon ja kirjaa tukit tukkeja koskevaan taseraporttiin;

— luvanhaltija laatii tukkeja koskevan taseraportin välineeksi, jolla valvotaan tukkien sisääntuloa ja poiskuljetusta välivarastossa;

— Ganis laatii poiskuljetettavista tukeista tukkilistan, joka kytketään aikaisempiin tukkien kuljetusasiakirjoihin;

— Ganis täyttää tukkien kuljetusasiakirjan, jotta tukit voidaan siirtää pois tukkien välivarastosta;

— luvanhaltija päivittää tukkeja koskevan taseraportin, johon kirjataan välivaraston osalta tukkien sisääntulot, poiskuljetukset ja varastoinnit asiaankuuluvien tukkien kuljetusasiakirjojen perusteella;

— luvanhaltija toimittaa tukkeja koskevan taseraportin kuukausittain paikallistason metsävirkamiehelle.

c) Tietojen täsmäyttäminen:

Paikallistason metsävirkamies tarkastaa tukkeja koskevan taseraportin arvioidakseen tukkivarastosta poiskuljetettujen ja tukkien välivarastoon kuljetettujen tukkien välisen vastaavuuden. Tarvittaessa paikallistason metsävirkamies suorittaa kenttätarkastuksia arvioidakseen varastoitujen tukkien, taseraportin ja asiaa koskevien kuljetusasiakirjojen yhdenmukaisuuden.

Myös vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset tarkastavat tukkeja koskevan taseraportin alustavien ja seurantatarkastusten aikana. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset järjestävät tarvittaessa ad hoc -tarkastuksia TLAS-suuntaviivojen mukaisesti.

2. KUVAUS YKSITYISESSÄ OMISTUKSESSA OLEVISTA METSISTÄ/YKSITYISESSÄ OMISTUKSESSA OLEVILTA MAILTA PERÄISIN OLEVAN PUUN TOIMITUSKETJUN TOIMINNAN VALVONNASTA

Yksityisessä omistuksessa olevissa metsissä/yksityisessä omistuksessa olevilla mailla suoritettavia puunkorjuutoimia säännellään metsätalousministerin asetuksella P.30/Menhut-II/2012, jäljempänä ”asetus”.

Yksityisillä metsän-/maanomistajilla ei ole lakisääteistä velvoitetta kiinnittää tunnistuslipukkeita tai -merkkejä korjuuta varten inventoituihin puihin. Yksityisessä omistuksessa olevista metsistä/yksityisessä omistuksessa olevilta mailta korjatun puutavaran yhteydessä ei tavallisesti käytetä tukkivarastoja tai tukkien välivarastoja.

Yksityisessä omistuksessa olevista metsistä/yksityisessä omistuksessa olevilta mailta peräisin olevaan puutavaraan sovellettavat tarkastusmenettelyt ovat erilaiset yhtäältä tukeilla, jotka on saatu maanhallintaoikeuden saamisen aikaan alueella olleista puista, ja toisaalta tukeilla, jotka on saatu maanhallintaoikeuden saamisen jälkeen istutetuista puista. Ne riippuvat myös korjatusta puulajista. Metsäresursseja, uudelleenmetsitysrahastoa ja hakkuita varten maksettavia maksuja sovelletaan tukkeihin, jotka on saatu maanhallintaoikeuden saamisen aikaan alueella olleista puista, mutta niitä ei sovelleta tukkeihin, jotka on saatu maanhallintaoikeuden saamisen jälkeen istutetuista puista.

Tilanteissa, joissa tukit on saatu maanhallintaoikeuden myöntämisen jälkeen istutetuista puista, on kaksi toimintatapaa:

— asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa lueteltujen lajien (kuten kumipuu, Sengon ja hedelmäpuut) osalta omistaja laatii metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti kauppalaskun, joka toimii kuljetusasiakirjana.

— muiden lajien (kuten tiikki, mahonki ja mänty) osalta koulutettu ja nimetty kylän päällikkö tai nimetty virkamies myöntää kuljetusasiakirjan.

Jos tukit on saatu puista, jotka olivat alueella jo ennen maanhallintaoikeuden myöntämistä, paikallistason metsävirkamies myöntää kuljetusasiakirjan. Tällaisen puutavaran on oltava SVLK-sertifioitua.

2.1 Hakkuualue/tukkien varastointialue

a) Pääasialliset toiminnot:

— tunnustetaan omistusoikeus,

— tarvittaessa katkotaan tukit,

— arvioidaan tilavuus (mittaus),

— laaditaan tukkilista,

— paikallistason metsävirkamies laskuttaa metsäresursseja ja/tai uudelleenmetsitysrahastoa koskevan maksun ja omistaja maksaa laskutetun määrän,

— myönnetään tai laaditaan kuljetusasiakirja.

— tuottajan vaatimustenmukaisuusvakuutus (SDoC) annetaan tai laaditaan, ellei toimija ole SVLK-sertifioinnin piirissä.

b) Menettelyt:

— yksityinen metsän-/maanomistaja hakee omistusoikeutensa tunnustamista,

— kun valtio (kansallinen maankäyttövirasto) on tunnustanut metsän-/maanomistusoikeuden, omistaja laatii tukkien mittaamisen jälkeen tukkilistan;

Jos tukit on saatu puista, jotka olivat alueella jo ennen maanhallintaoikeuden myöntämistä:

— omistaja toimittaa paikallistason metsävirkamiehelle tukkilistan ja pyynnön maksun suorittamiseksi metsäresursseja, uudelleenmetsitysrahastoa ja hakkuumaksua varten;

— virkamies tekee tukkeja koskevan asiakirjatarkastuksen ja fyysisen tarkastuksen (tukkien mitat, lajitunnistus ja lukumäärä);

— jos asiakirjatarkastuksen ja fyysisen tarkastuksen tulos on myönteinen, paikallistason metsävirkamies antaa omistajalle laskun metsäresursseja ja uudelleenmetsitysrahastoa koskevan maksun suorittamista varten;

— maanomistaja toimittaa paikallistason metsävirkamiehelle maksukuitin metsäresursseja ja uudelleenmetsitysrahastoa koskevan maksun suorittamisesta ja sen kanssa yhdessä tukkien kuljetusasiakirjan myöntämistä koskevan pyynnön;

— paikallistason virkamies tekee tukkeja koskevan asiakirjatarkastuksen ja fyysisen tarkastuksen (tukkien mitat, lajitunnistus ja lukumäärä);

— edellä mainittujen tarkastusten perusteella paikallistason metsävirkamies myöntää tukkien kuljetusasiakirjan.

Jos tukit on saatu maanhallintaoikeuden myöntämisen jälkeen istutetuista puista:

Asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa luetellut lajit:

— omistaja merkitsee tukit ja tunnistaa lajit,

— omistaja laatii tukkilistan,

— edellä mainitun tukkilistan perusteella omistaja laatii metsätalousministeriön mallin mukaisen laskun, joka toimii myös kuljetusasiakirjana.

Muut, asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa olevaan luetteloon sisältymättömät lajit:

— omistaja merkitsee tukit ja tunnistaa lajit,

— omistaja laatii tukkilistan,

— omistaja toimittaa tukkilistan ja kuljetusasiakirjan myöntämistä koskevan pyynnön kylän päällikölle tai nimetylle virkamiehelle,

— kylän päällikkö tai nimetty virkamies tekee tukkeja koskevan asiakirjatarkastuksen ja fyysisen tarkastuksen (lajitunnistus, tukkien lukumäärä, kunkin tukin merkitseminen/numerointi, korjuualue);

— edellä mainittujen tarkastusten perusteella kylän päällikkö tai nimetty virkamies myöntää kuljetusasiakirjan metsätalousministeriön antaman mallin mukaisena.

Omistaja antaa tuottajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti kaikelle sellaiselle istutetuista puista korjatulle puutavaralle, joka ei ole SVLK-sertifioitua.

c) Tietojen täsmäyttäminen:

Kylän päällikkö tai paikallistason metsävirkamiehen nimeämä virkamies (jos kyseessä on luonnonmetsistä korjattu puu) vertaa korjattujen tukkien tilavuutta tukkilistaan.

Jos kyseessä on SVLK-sertifioinnin piiriin kuuluva toimija, myös vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tarkastaa korjattujen tukkien tilavuuden ja tukkilistan yhdenmukaisuuden alustavien ja seurantatarkastusten aikana. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset järjestävät tarvittaessa ad hoc -tarkastuksia.

Jos ristiriitaisuuksia havaitaan, kylän päällikkö tai nimetty virkamies tai paikallistason metsävirkamies (jos kyseessä on luonnonmetsistä korjattu puu) ilmoittaa niistä toimijan sääntöjen noudattamisen varmentamisesta vastaavalle vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle ja päinvastoin.

3 PUUTAVARAN TOIMITUSKETJUJEN TOIMINNAN VALVONNAN KUVAUS VARASTOJEN JA TEOLLISUUDEN OSALTA

Rekisteröidyt puutavaran varastointipaikat ja jalostetun puutavaran varastointipaikat edustavat tiettyjä toimijoita toimitusketjussa. Toimiessaan kauppiaina nämä toimijat ostavat, varastoivat ja myyvät puutavaraa ja puutuotteita muille toimijoille osallistumatta kuitenkaan tuotanto- tai jalostustoimiin.

Rekisteröidyille puutavaran varastointipaikoille ja jalostetun puutavaran varastointipaikoille on kolme eri lupatyyppiä:

— varastot, joissa varastoidaan ainoastaan valtion metsistä korjattua puuta (tukkeja) ja/tai tuontipuuta (TPT-KB);

— varastot, joissa varastoidaan ainoastaan yksityisessä omistuksessa olevista metsistä/yksityisessä omistuksessa olevilta mailta (TPT) korjattua puutavaraa ja/tai peräisin olevaa jalostettua puutavaraa;

— varastot, joissa varastoidaan ainoastaan valtion metsistä peräisin olevaa jalostettua puutavaraa ja/tai tuontipuuta (TPT-KO).

3.1 Valtion metsistä korjatun puun ja tuontipuun rekisteröity varastointipaikka (TPT-KB)

Valtion metsistä korjatun puun tuontipuun rekisteröityjä varastointipaikkoja (TPT-KB) käytetään, jos tukkeja ei kuljeteta suoraan jalostuslaitoksen varastoon, käyttöluvan kattamalta alueelta ja/tai tukkien välivarastoilta ja/tai muilta TPT-KB-alueilta tai jos kyseessä on tuontipuu (tukit).

Luvan TPT-KB:n perustamiseen myöntää metsävirkamies luvanhaltijan ehdotuksesta. TPT-KB-lupa on voimassa kolme vuotta, mutta sen voimassaoloaikaa voidaan jatkaa metsävirkamiehen suorittaman tarkastelun ja hyväksynnän jälkeen.

TPT-KB-toimijat voivat käyttää SDoC-vakuutusta ainoastaan, jos ne käyttävät vain tuontipuuta ja/tai SVLK-sertifioitua Perum Perhutani -puuta. Jos vain yksi niiden puulähteistä sisältää valtion metsistä korjattua puuta (lukuun ottamatta sertifioitua Perum Perhutani -puuta), niiden on oltava SVLK-sertifioituja.

a) Pääasialliset toiminnot:

— Wasganis päättää sisään tulevien tukkien osalta tukkien kuljetusasiakirjan voimassaolon;

— luvanhaltija laatii tukkeja koskevan taseraportin;

— luvanhaltija tai Ganis laatii tukkilistan poiskuljetettavien tukkien osalta;

— luvanhaltija tai Ganis täyttää tukkien kuljetusasiakirjan poiskuljetettavien tukkien osalta metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti;

— SDoC-vakuutuksen antaminen tai valmistelu (jos käytössä on ainoastaan tuontipuu ja/tai sertifioitu Perum Perhutani -puu ja toimija ei ole SVLK-sertifioitu)

b) Menettelyt:

— Wasganis päättää sisään tulevien tukkien osalta kuljetusasiakirjan voimassaolon;

— Wasganis tarkastaa fyysisesti sisään tulevien tukkien lukumäärän, puulajin ja mitat laskemalla ne kaikki (laskenta) tai otoksen perusteella, jos tukkien määrä on suurempi kuin sata;

— jos tarkastuksen tulos on myönteinen, luvanhaltija kirjaa tukit tukkeja koskeaan taseraporttiin;

— luvanhaltija laatii tukkeja koskevan taseraportin välineeksi, jolla valvotaan tukkien sisääntuloa ja poiskuljetusta rekisteröidyssä tukkien varastointipaikassa;

— poiskuljetettavista tukeista Ganis laatii tukkilistan, joka kytketään aikaisempiin tukkien kuljetusasiakirjoihin;

— luvanhaltija tai Ganis täyttää tukkien kuljetusasiakirjan poiskuljetettavien tukkien osalta;

— jos luvanhaltija ei ole SVLK-sertifioitu ja käyttää ainoastaan tuontipuuta ja/tai sertifioitua Perum Perhutani -puuta, luvanhaltija antaa SDoC-vakuutuksen metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti;

— luvanhaltija päivittää tukkeja koskevan taseraportin, johon kirjataan rekisteröidyn varastointipaikan osalta tukkien sisääntulot, poiskuljetukset ja varastoinnit asiaankuuluvien tukkien kuljetusasiakirjojen perusteella;

— luvanhaltija toimittaa tukkeja koskevan taseraportin kuukausittain paikallistason metsävirkamiehelle.

c) Tietojen täsmäyttäminen:

Paikallistason metsävirkamies tarkastaa tukkeja koskevan taseraportin ja tukkivarastosta tai tukkien välivarastosta poiskuljetettujen ja rekisteröityyn varastointipaikkaan kuljetettujen tukkien välisen vastaavuuden vertaamalla tukkien kuljetusasiakirjaa ja sisääntulevien tukkien tukkilistaa. Paikallistason metsävirkamies suorittaa kenttätarkastuksia tarvittaessa.

Jos luvanhaltija kuuluu SVLK-sertifioinnin piiriin, tukkeja koskevan taseraportin tarkastaa myös vaatimustenmukaisuuden tarkastuslaitos alustavien ja seurantatarkastusten aikana. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos järjestää myös tarvittaessa ad hoc -tarkastuksia TLAS-suuntaviivojen mukaisesti.

Jos ristiriitaisuuksia havaitaan, paikallistason metsävirkamies ilmoittaa toimijan niistä sääntöjennoudattamisen varmentamisesta vastaavalle vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle ja päinvastoin.

3.2 Yksityisessä omistuksessa olevista metsistä/yksityisessä omistuksessa olevilta mailta korjatun puun rekisteröidyt puutavaran varastointipaikat ja/tai jalostetun puutavaran varastointipaikat (TPT)

Yksityisessä omistuksessa olevista metsistä/yksityisessä omistuksessa olevilta mailta korjatun puun rekisteröityjä puutavaran varastointipaikkoja ja/tai jalostetun puutavaran varastointipaikkoja (TPT) käytetään, jos tukkeja ja/tai jalostettua puutavaraa ei kuljeteta suoraan jalostuslaitoksen varastoon yksityisomistuksessa olevasta metsästä/mailta ja/tai toisesta TPT:stä.

Luvan TPT:n perustamiseen myöntää metsävirkamies luvanhaltijan ehdotuksesta. Metsävirkamies tarkistaa ja hyväksyy TPT-luvan.

Toimijat, joilla on TPT, voivat käyttää SDoC-vakuutusta vain, jos ne eivät ole SVLK-sertifioinnin piirissä.

Toimijoiden, joilla on TPT, on käytettävä ainoastaan yksityisessä omistuksessa olevista metsistä /yksityisessä omistuksessa olevilta mailta korjattua viljeltyä puuta ja/tai jalostettua puutavaraa.

a) Pääasialliset toiminnot:

— luvanhaltija tarkistaa tukkien ja/tai jalostetun puutavaran kuljetusasiakirjojen voimassaolon;

— luvanhaltija laatii tukkeja ja/tai jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin;

— luvanhaltija laatii tukkilistan ja/tai jalostettua puutavaraa koskevan listan;

— luvanhaltija täyttää tukkeja ja/tai jalostettua puutavaraa koskevan kuljetusasiakirjan;

— tuottajan vaatimustenmukaisuusvakuutus (SDoC) annetaan tai laaditaan, ellei toimija ole SVLK-sertifioinnin piirissä.

b) Menettelyt:

— luvanhaltija tarkastaa tukkien ja/tai jalostetun puutavaran kuljetusasiakirjan voimassaolon sisääntulevien tukkien ja/tai sisääntulevan jalostetun puutavaran osalta;

— luvanhaltija laatii tukkeja ja/tai jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin välineeksi, jolla valvotaan tukkien ja/tai jalostetun puutavaran sisääntuloa ja poiskuljetusta välivarastossa;

— poiskuljetettavista tukeista luvanhaltija laatii tukkilistan ja/tai jalostettua puutavaraa koskevan listan, joka voidaan kytkeä aikaisempiin tukkien ja/tai jalostetun puutavaran kuljetusasiakirjoihin;

— luvanhaltija täyttää tukkeja ja/tai jalostettua puutavaraa koskevan kuljetusasiakirjan;

— jos luvanhaltija ei ole SVLK-sertifioinnin piirissä, luvanhaltija antaa SDoC-vakuutuksen metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti;

— luvanhaltija päivittää tukkeja ja/tai jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin, johon kirjataan rekisteröidyn varastointipaikan osalta tukkien ja/tai jalostetun puutavaran sisääntulot, poiskuljetukset ja varastoinnit asiaankuuluvien tukkien ja/tai jalostetun puutavaran kuljetusasiakirjojen perusteella;

— luvanhaltija toimittaa tukkeja ja/tai jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin kuukausittain paikallistason metsätoimistoon.

c) Tietojen täsmäyttäminen:

Paikallistason virkamies tarkastaa tukkeja ja/tai jalostettua puutavaraa koskevat taseraportit ja yksityisessä omistuksessa olevista metsistä tai muusta TPT:stä kuljetettujen tukkien ja/tai jalostetun puutavaran sekä TPT:hen tulevien tukkien ja/tai jalostetun puutavaran välisen vastaavuuden vertaamalla tukkeja ja/tai jalostettua puutavaraa koskevaa kuljetusasiakirjaa ja tukkilistaa ja/tai jalostettua puutavaraa koskevaa listaa sisääntulevien tukkien ja/tai jalostetun puutavaran osalta. Paikallistason metsävirkamies suorittaa kenttätarkastuksia tarvittaessa.

Jos luvanhaltija kuuluu SVLK-sertifioinnin piiriin, tukkeja ja/tai jalostettua puutavaraa koskevat taseraportit tarkastaa myös vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos alustavien ja seurantatarkastusten aikana. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset järjestävät tarvittaessa ad hoc -tarkastuksia TLAS-suuntaviivojen mukaisesti.

Jos ristiriitaisuuksia havaitaan, paikallistason metsävirkamies ilmoittaa toimijan sääntöjennoudattamisen varmentamisesta vastaavalle vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle ja päinvastoin.

3.3 Ensimmäisen asteen jalostus/integroitu tuotanto

a) Pääasialliset toiminnot:

— jalostuslaitos laatii tukkeja koskevan taseraportin;

— paikallistason metsävirkamies päättää tukkien kuljetusasiakirjan voimassaolon;

— paikallistason metsävirkamies tekee tukeille fyysisen tarkastuksen;

— jos toimija käyttää virallista verkkopohjaista seurantajärjestelmää, tiedot tallennetaan viivakoodinlukijalla ja ladataan järjestelmään;

— jalostuslaitoksen toiminnanharjoittaja laatii raaka-aineita ja tuotteita koskevan yhteenvetotaulukon;

— jalostuslaitoksen toiminnanharjoittaja laatii jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin;

— jalostuslaitoksen toiminnanharjoittaja täyttää puutuotteiden kuljetusasiakirjan metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti;

— jalostuslaitos laatii myyntiraportin;

— SDoC-vakuutus annetaan tai laaditaan (jos toimija käyttää ainoastaan yksityisessä omistuksessa olevista metsistä /olevilta mailta korjattua puuta eikä ole SVLK-sertifioinnin piirissä).

b) Menettelyt:

— jalostuslaitoksen toiminnanharjoittaja laatii tukkeja koskevan taseraportin, johon kirjataan tukkien virta sisään laitokselle ja laitoksen sisällä (tuotantolinjat);

— jalostuslaitoksen toiminnanharjoittaja toimittaa paikallistason metsävirkamiehelle jäljennökset kutakin kyseisen laitoksen vastaanottamaa tukkierää vastaavista tukkien kuljetusasiakirjoista;

— paikallistason metsävirkamies päättää tukkien kuljetusasiakirjan voimassaolon;

— jos toimija käyttää virallista verkkopohjaista tukkien seurantajärjestelmää, rekisteröity tekninen henkilöstö päättää tukkien kuljetusasiakirjan voimassaolon;

— paikallistason metsävirkamies tarkastaa tukkien kuljetusasiakirjoissa ilmoitetut tiedot vertaamalla niitä fyysisiin tuotteisiin. Tämä voidaan tehdä otoksen perusteella, jos tukkeja on enemmän kuin sata;

— paikallistason metsävirkamies tarkastaa tukkeja koskevissa taseraporteissa olevat tiedot;

— jos tarkastuksen tulos on myönteinen, tukit kirjataan lopulliseen tukkeja koskevaan taseraporttiin;

— paikallistason metsävirkamies arkistoi tukkien kuljetusasiakirjojen jäljennökset ja laatii tukkien kuljetusasiakirjoista metsätalousministeriön mallin mukaisen yhteenvetoluettelon;

— jäljennökset niistä tukkien kuljetusasiakirjoista, joiden voimassaolon virkamies on kumonnut, toimitetaan yritykselle arkistoitaviksi;

— yhteenveto tukkien kuljetusasiakirjoista toimitetaan paikalliselle metsätoimistolle kunkin kuukauden lopussa;

— jalostuslaitoksen toiminnanharjoittaja laatii tuotantolinjoittain raaka-aineita ja tuotteita koskevan yhteenvetotaulukon tukkien käytön ja puutuotteiden tuotoksen seuraamiseksi ja hyötysuhteen laskemiseksi;

— jalostuslaitoksen toiminnanharjoittaja laatii jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin, jossa ilmoitetaan puutuotteiden virrat laitoksen sisälle ja sieltä pois sekä varastot;

— jalostuslaitoksen toiminnanharjoittaja laatii myyntiraportit arkistojaan varten;

— jos luvanhaltija käyttää ainoastaan yksityisessä omistuksessa olevista metsistä/yksityisessä omistuksessa olevilta mailta korjattua puuta eikä ole SVLK-sertifioinnin piirissä, luvanhaltija antaa SDoC-vakuutuksen metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti;

— luvanhaltija toimittaa tukkeja koskevan taseraportin ja/tai jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin kuukausittain metsätoimistoon.

c) Tietojen täsmäyttäminen:

Metsävirkamies tarkastaa tukkien taseraportit ja jalostettua puutavaraa koskevat taseraportit vertaamalla tukkien sisääntuloa, poiskuljetuksia ja varastoja tukkien kuljetusasiakirjoissa oleviin tietoihin.

Tuotantolinjojen panos- ja tuotosmäärien täsmäyttämisessä käytetään tuotannon yhteenvetotaulukkoa, ja hyötysuhdetta verrataan julkaistuun keskiarvoon.

Jos luvanhaltija kuuluu SVLK-sertifioinnin piiriin, tukkeja koskevat taseraportit ja/tai jalostettua puutavaraa koskevat taseraportit tarkastaa myös vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos alustavien ja seurantatarkastusten aikana. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos järjestää myös tarvittaessa ad hoc -tarkastuksia TLAS-suuntaviivojen mukaisesti.

Jos ristiriitaisuuksia havaitaan metsävirkamies ilmoittaa toimijan sääntöjennoudattamisen varmentamisesta vastaavalle vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle ja päinvastoin.

3.4 Valtion metsistä korjatun puun ja/tai tuontipuun rekisteröidyt jalostetun puutavaran varastointipaikat (TPT-KO)

Valtion metsistä korjatun puun ja tai tuontipuun rekisteröidyt jalostetun puutavaran varastointipaikat (TPT-KO) ovat jalostetun puutavaranvarastointipaikkoja, jotka saavat jalostetun puutavaran ensimmäisen vaiheen jalostusyksiköiltä ja/tai muilta TPT-KO:ilta ja/tai maahantuodusta jalostetusta puutavarasta. TPT-KO:ista tulevat puutuotteet myydään toisen asteen jalostusyrityksille, muille TPT-KO:ille, kotiteollisuusyrityksille, rekisteröidyille viejille ja/tai loppukäyttäjille.

Luvan TPT-KO:n perustamiseen myöntää paikallistason metsävirkamies luvanhaltijan ehdotuksesta. TPT-KO-lupa on voimassa kolme vuotta, mutta voimassaoloaikaa voidaan jatkaa paikallisen metsävirkamiehen suorittaman tarkastelun ja hyväksynnän jälkeen.

TPT-KO-toimijat voivat käyttää SDoC-vakuutusta vain, jos he käyttävät ainoastaan jalostetusta tuontipuusta saatuja puutuotteita. Toimijan on oltava SVLK-sertifoitu, mikäli yksikin toimijan jalostetuista puutuotteista sisältää luonnonmetsistä saatua jalostettua puutavaraa.

a) Pääasialliset toiminnot:

— Ganis päättää puutuotteiden kuljetusasiakirjan voimassaolon;

— luvanhaltija laatii jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin;

— luvanhaltija laatii jalostettua puutavaraa koskevan puulistan;

— luvanhaltija täyttää tukkien kuljetusasiakirjan täyttämällä kaavakkeen metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti/käyttämällä metsätalousministeriön antamaa mallia;

— tuottajan vaatimustenmukaisuusvakuutus (SDoC) annetaan tai laaditaan (jos kyseessä on ainoastaan maahantuodusta puusta saatu jalostettu puutavara ja jos toimija ei ole SVLK-sertifioinnin piirissä).

b) Menettelyt:

— Ganis päättää sisään tulevan jalostetun puutavaran osalta kuljetusasiakirjan voimassaolon;

— luvanhaltija laatii jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin välineeksi, jolla valvotaan jalostetun puutavaran sisääntuloa ja poiskuljetusta rekisteröidyssä jalostetun puutavaran varastointipaikassa;

— luvanhaltija laatii poiskuljetettavasta jalostetusta puutavarasta puutuotelistan, joka kytketään aikaisempiin tukkien kuljetusasiakirjoihin;

— luvanhaltija täyttää puutuotteita koskevan kuljetusasiakirjan;

— jos luvanhaltija ei ole SVLK-sertifioitu ja käyttää ainoastaan maahantuotua jalostettua puutavaraa, luvanhaltija antaa SDoC-vakuutuksen metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti;

— luvanhaltija päivittää jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin, johon kirjataan jalostetun puutavaran rekisteröidyn varastointipaikan osalta puutuotteiden sisääntulot, poiskuljetukset ja varastoinnit asiaankuuluvien puutuotteiden kuljetusasiakirjojen ja tuontiasiakirjojen perusteella.

c) Tietojen täsmäyttäminen:

Ganis tarkastaa jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin ja yhdenmukaisuuden sisääntulevan jalostetun puutavaran ja niihin liittyvien puutuotteiden kuljetusasiakirjojen ja vientiasiakirjojen välillä.

Paikallistason metsävirkamies suorittaa kenttätarkastuksia tarvittaessa.

Jos luvanhaltija kuuluu SVLK-sertifioinnin piiriin, jalostettua puuta koskevan taseraportin tarkastaa myös vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos alustavien ja seurantatarkastusten aikana. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos järjestää tarvittaessa ad hoc -tarkastuksia TLAS-suuntaviivojen mukaisesti.

3.5 Toisen asteen jalostusteollisuus

a) Pääasialliset toiminnot:

— tehtaan toiminnanharjoittaja laatii jalostettua puutavaraa (välituotteita) ja jalostettua puutavaraa koskevat taseraportit;

— tehtaan toiminnanharjoittaja valmistelee metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti laskut, jotka toimivat myös jalostetun puutavaran kuljetusasiakirjoina;

— tehtaan toiminnanharjoittaja laatii jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin;

— yritys tai tehtaan toiminnanharjoittaja laatii myyntiraportin;

— SDoC-vakuutus annetaan tai laaditaan (jos toimija käyttää ainoastaan yksityisessä omistuksessa olevista metsistä /yksityisessä omistuksessa olevilta mailta korjattua puuta eikä ole SVLK-sertifioinnin piirissä).

b) Menettelyt:

— tehtaan toiminnanharjoittaja arkistoi jalostettua puutavaraa koskevat kuljetusasiakirjat (sisään tuleva materiaali) ja laatii niistä yhteenvedon;

— tehdas käyttää jalostettua puutavaraa ja jalostettuja puutuotteita koskevaa, tuotantolinjoittain laadittua yhteenvetotaulukkoa ilmoittaakseen tehtaaseen suuntautuneet materiaalivirrat ja tuotetut tuotemäärät ja laskeakseen raaka-aineiden hyötysuhteen;

— tehtaan toiminnanharjoittaja laatii jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin jalostuslaitokseen suuntautuneiden materiaalivirtojen, tuotettujen puutuotemäärien ja varastotilanteen seuraamiseksi. Tehtaan toiminnanharjoittaja laatii metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti jalostettuja puutuotteita koskevat laskut, jotka toimivat myös kuljetusasiakirjoina, ja arkistoi jäljennökset laskuista. Kuhunkin laskuun liitetään puutuotteiden luettelo;

— tehtaan toiminnanharjoittaja laatii myyntiraportit arkistoaan varten;

— jos tehtaan toiminnanharjoittaja haluaa kuljettaa sahatut puutuotteet uudelleen, yrityksen on rekisteröidyttävä myös jalostettujen puutuotteiden varastointipaikaksi ja toimijan on valmisteltava jalostettuja puutuotteita koskevat kuljetusasiakirjat poiskuljetettavista sahatuista jalostetuista puutuotteista;

— jos toiminnanharjoittaja, jolla ei ole ETPIK-todistusta, käyttää ainoastaan yksityisessä omistuksessa olevista metsistä/yksityisessä omistuksessa olevilta mailta peräisin olevaa jalostettua puutavaraa eikä ole SVLK-sertifioinnin piirissä, tämä antaa SDoC-vakuutuksen metsätalousministeriön antaman mallin mukaisesti.

c) Tietojen täsmäyttäminen:

Tehtaan toiminnanharjoittaja tarkastaa jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin vertaamalla materiaalien sisääntuloa, poiskuljetuksia ja varastoja jalostetun puutavaran kuljetusasiakirjoissa ja jalostettua puutavaraa koskevassa yhteenvetotaulukossa oleviin tietoihin.

Tuotantolinjojen panos- ja tuotosmäärien täsmäyttämisessä käytetään tuotannon yhteenvetotaulukkoa, ja hyötysuhde arvioidaan.

Yrityksen toiminnanharjoittaja tarkastaa jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin vertaamalla tuotteiden sisääntuloa, poiskuljetuksia ja varastoja laskuissa ilmoitettuihin tietoihin.

Metsävirkamies suorittaa kenttätarkastuksia tarvittaessa.

Jos luvanhaltija kuuluu SVLK-sertifioinnin piiriin, jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin tarkastaa myös vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos alustavien ja seurantatarkastusten aikana. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos järjestää tarvittaessa ad hoc -tarkastuksia TLAS-suuntaviivojen mukaisesti.

Jos ristiriitaisuuksia havaitaan, metsävirkamies ilmoittaa niistä toimijan sääntöjennoudattamisen varmentamisesta vastaavalle vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle ja päinvastoin.

4 VIENTI

Valtion omistamista metsistä sekä yksityisessä omistuksessa olevista metsistä/yksityisessä omistuksessa olevilta mailta peräisin olevan puutavaran viennissä sovelletaan samoja menettelyjä ja tietojen täsmäytysprosesseja.

a) Pääasialliset toiminnot:

— kauppaministeriö myöntää viejälle metsäteollisuustuotteiden rekisteröidyn viejän todistuksen (ETPIK);

— viejä hakee kullekin vientilähetykselle V-Legal-asiakirjaa/FLEGT-lupaa;

— jos ETPIK-todistuksen haltija täyttää laillisuudelle ja toimitusketjulle asetetut vaatimukset, lupaviranomainen myöntää V-Legal-asiakirjan/FLEGT-luvan; FLEGT-lupa myönnetään liitteessä IV esitetyn mallin mukaisena;

— viejä laatii tulliviranomaisen antaman mallin mukaisesti vienti-ilmoitusasiakirjan (PEB), joka toimitetaan tulliviranomaiselle

— tulliviranomainen myöntää vientihyväksyntäasiakirjan tulliselvitystä varten.

b) Menettelyt:

— viejä pyytää lupaviranomaista myöntämään V-Legal-asiakirjan/FLEGT-luvan toimittamalla hakukirjeen ja liittämällä siihen asiakirjat, jotka osoittavat, että kaikki tuotteiden sisältämät puuraaka-aineet ovat peräisin varmennetuista laillisista lähteistä (SVLK-sertifiointi tai SDoC);

— Lupaviranomainen myöntää V-Legal-asiakirjan/FLEGT-luvan asiakirjatarkastuksen ja tarvittaessa tietojen yhdenmukaisuuden fyysisen tarkastuksen jälkeen sen varmistamiseksi, että puutuotteet ovat peräisin laillisesti varmennetuista lähteistä ja että ne on siten tuotettu liitteessä II kuvatun laillisuuden määritelmän mukaisesti. Lupaviranomainen myöntää vientiluvan verkkopohjaisen SILK-tietokannan kautta. Tällä varmistetaan, että toimijalla on voimassa oleva vientitodistus (ETPIK) ja voimassa olevat laillisuustodistukset;

— viejä toimittaa tulliviranomaiselle hyväksymistä varten vienti-ilmoitusasiakirjan (PEB), johon on liitetty lasku, pakkausluettelo, kuitti vientitullin suorittamisesta (jos säännelty), ETPIK-todistus, V-Legal-asiakirja/FLEGT-lupa, vientilupa (jos säännelty), tarkastuskertomus (jos säännelty) ja CITES-asiakirja (tarvittaessa);

— jos vienti-ilmoitusasiakirjan tarkastuksen tulos on myönteinen, tulliviranomainen myöntää vientihyväksyntäasiakirjan.

c) Tietojen täsmäyttäminen

Metsävirkamies suorittaa kenttätarkastuksia tarvittaessa.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos ja lupaviranomainen tarkastavat sisääntulot, poiskuljetukset ja varastoinnit jalostettua puutavaraa koskevan taseraportin perusteella. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tarkastaa nämä tiedot myös laskussa mainitun tilavuuden perusteella alustavien ja seurantatarkastusten aikana. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos järjestää kenttätarkastuksia ja lupaviranomainen tietojen yhdenmukaisuuden fyysisiä tarkastuksia tarvittaessa ad hoc -pohjalta TLAS-suuntaviivojen mukaisesti.

Jos ristiriitaisuuksia havaitaan, metsävirkamies ilmoittaa niistä toimijan sääntöjennoudattamisen varmentamisesta vastaavalle vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle ja päinvastoin.

▼B

LIITE VI

MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN PERIAATTEET

1. TARKOITUS

Määräaikainen arviointi on riippumaton arviointi, jonka suorittaa riippumaton kolmas osapuoli, jäljempänä 'arvioija'. Määräaikaisen arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että TLAS-järjestelmä toimii kuvatulla tavalla, ja näin se lisää tämän sopimuksen nojalla myönnettyjen FLEGT-lupien uskottavuutta.

2. KOHDE

Määräaikaisarviointi kattaa seuraavat osa-alueet:

1. Valvontatoimenpiteiden toiminta metsässä sijaitsevasta tuotantopaikasta puutuotteiden vientipaikkaan.

2. TLAS-järjestelmää tukevat tiedonhallinnan ja puun jäljitettävyyden järjestelmät, FLEGT-lupien myöntäminen sekä tämän sopimuksen kannalta tärkeät tuotanto-, lupa- ja kauppatilastot.

3. ARVIOINNIN TUOTOS

Määräaikaisen arvioinnin tuotoksena ovat määräajoin annettavat kertomukset, joissa esitellään arvioinnin havainnot sekä suosituksia toteutettaviksi toimenpiteiksi arvioinnin aikana todettujen puutteiden ja heikkouksien korjaamiseksi.

4. PÄÄASIALLISET TOIMINNOT

Määräaikaisen arvioinnin yhteydessä muun muassa

a) tarkastetaan määräysten noudattaminen kaikkien TLAS-järjestelmän puitteissa valvontaa harjoittavien tahojen osalta,

b) arvioidaan toimitusketjun valvonnan vaikuttavuus metsässä sijaitsevasta tuotantopaikasta paikkaan, jossa vienti Indonesiasta tapahtuu,

c) arvioidaan TLAS-järjestelmää tukevien tiedonhallinnan ja puun jäljitettävyyden järjestelmien riittävyys sekä FLEGT-lupien myöntäminen,

d) tunnistetaan ja kirjataan ylös määräysten noudattamatta jättämiseen ja järjestelmän puutteisiin liittyvät tapaukset ja esitetään tarvittavat korjaavat toimet,

e) arvioidaan aikaisemmin määriteltyjen ja suositettujen korjaavien toimien tosiasiallista täytäntöönpanoa, ja

f) raportoidaan havainnot yhteiselle täytäntöönpanokomitealle.

5. ARVIOINTIMENETELMÄT

5.1 Arvioija käyttää dokumentoituja ja näyttöön perustuvia menetelmiä, jotka täyttävät ISO/IEC 19011 -standardin vaatimukset tai vastaavat vaatimukset. Niihin sisältyvät asianomaisiin asiakirjoihin, toimintamenettelyihin ja TLAS-järjestelmän täytäntöönpanosta vastaavien organisaatioiden toiminnasta kirjattaviin tietoihin liittyvät riittävät tarkastukset sekä määräysten noudattamatta jättämiseen ja järjestelmän puutteisiin liittyvien tapausten tunnistaminen ja niitä vastaavien korjaavien toimien esittäminen.

5.2 Arvioija muun muassa:

a) tarkastelee riippumattomien arviointi- ja varmennuselinten (LP ja LV) akkreditointiprosessia,

b) tarkastelee kunkin TLAS-järjestelmän täytäntöönpanon valvontaan osallistuvan elimen dokumentoitujen prosessien aukottomuutta ja johdonmukaisuutta,

c) tutkii dokumentoitujen menettelyjen ja rekisterien toteutusta, myös työskentelytapoja, tekemällä käyntejä toimistotiloihin, metsänkorjuualueille, tukkivarastoihin/tukkialtaisiin, metsäntarkastusasemille, jalostuslaitoksiin sekä vienti- ja tuontipaikkoihin,

d) tutkii määräysten noudattamisen tarkastamiseksi sääntely- ja lainvalvontaviranomaisten, LP:iden ja LV:iden sekä muiden TLAS-järjestelmässä yksilöityjen elinten keräämiä tietoja,

e) tutkii TLAS-järjestelmän täytäntöönpanoon osallistuvien yksityisen sektorin organisaatioiden tiedonkeruuta,

f) arvioi liitteessä IX esitettyjen julkisten tietojen saatavuutta, mukaan luettuna tiedonantomekanismien tehokkuus,

g) käyttää hyväksi riippumattoman seurannan ja kattavan arvioinnin kertomuksissa sekä riippumattoman markkinavalvonnan kertomuksissa esitettyjä havaintoja ja suosituksia,

h) selvittää TLAS-järjestelmän täytäntöönpanoon joko suoraan tai välillisesti osallistuvien sidosryhmien näkemyksiä ja käyttää hyväksi niiltä saatuja tietoja, ja

i) käyttää asianmukaisia otanta- ja pistokoemenetelmiä arvioidakseen metsäalan sääntelyvirastojen, LP:iden ja LV:iden, teollisuusyritysten ja muiden asianomaisten toimijoiden työtä metsäalan toimintojen, toimitusketjun valvonnan, puunjalostuksen ja vientilupamenettelyjen kaikilla tasoilla mukaan luettuina ristiintarkastukset unionin toimittamien, puutavaran tuontia Indonesiasta koskevien tietojen kanssa.

6. ARVIOIJAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET

Arvioija on pätevä riippumaton kolmas osapuoli, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a) Arvioijan on osoitettava pätevyys ja kyky täyttää ISO/IEC Guide 65- ja ISO/IEC 17021 -asiakirjoihin tai vastaaviin sisältyvät vaatimukset, mukaan luettuna pätevyys tarjota metsäalaa ja metsätuotteiden toimitusketjua koskevia arviointipalveluja.

b) Arvioija ei saa suoraan osallistua metsänhoitoon, puunjalostukseen, puukauppaan tai metsäalan valvontaan Indonesiassa tai unionissa.

c) Arvioijan on oltava riippumaton kaikista muista TLAS-järjestelmän osista ja Indonesian metsäalan sääntelyviranomaisesta, ja sillä on oltava järjestelmät mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi. Arvioijan on ilmoitettava mahdollisesti esiin nousevista eturistiriidoista ja toteutettava tehokkaita toimenpiteitä niiden lieventämiseksi.

d) Arvioijalla ja arviointitehtäviä suorittavilla arvioijan työntekijöille on oltava osoitettu kokemus trooppisen metsänhoidon sekä puunjalostusteollisuuden ja siihen liittyvien toimitusketjujen valvonnan tarkastamisesta.

e) Arvioijalla on oltava valmiina mekanismi ottaa vastaan ja käsitellä valituksia, joita sen toiminnan ja havaintojen seurauksena tehdään.

7. RAPORTOINTI

7.1 Määräaikaisarvioinnin kertomukseen sisältyvät i) täydellinen kertomus, jossa esitetään kaikki olennaiset tiedot arvioinnista, sen havainnot (ml. määräysten noudattamatta jättämiseen ja järjestelmän puutteisiin liittyvät tapaukset) sekä suositukset, ja ii) täydelliseen kertomukseen perustuva julkinen yhteenvetokertomus, jossa esitetään keskeiset havainnot ja suositukset.

7.2 Täydellinen kertomus ja julkinen yhteenvetokertomus on toimitettava yhteiselle täytäntöönpanokomitealle tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi ennen kertomusten julkistamista.

7.3 Yhteisen täytäntöönpanokomitean pyynnöstä arvioijan on toimitettava lisätietoja havaintojensa tueksi tai selvennykseksi.

7.4 Arvioijan on ilmoitettava yhteiselle täytäntöönpanokomitealle kaikista vastaanotetuista valituksista sekä niiden selvittämiseksi toteutetuista toimista.

8. LUOTTAMUKSELLISUUS

Arvioijan on säilytettävä toimintaa harjoittaessaan saamansa tiedot luottamuksellisina.

9. NIMITYS, JAKSOLLISUUS JA RAHOITUS

9.1. Arvioijan nimittää Indonesia kuultuaan unionia yhteisessä täytäntöönpanokomiteassa.

9.2 Määräaikaisarviointi suoritetaan enintään kahdentoista kuukauden välein alkaen päivästä, josta yhteinen täytäntöönpanokomitea sopii sopimuksen 14 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti.

9.3 Määräaikaisarvioinnin rahoituksesta päättää yhteinen täytäntöönpanokomitea.

LIITE VII

RIIPPUMATTOMAN MARKKINAVALVONNAN PERIAATTEET

1. RIIPPUMATTOMAN MARKKINAVALVONNAN TAVOITE

Riippumaton markkinavalvonta on markkinavalvontaa, jonka tekee riippumaton kolmas osapuoli, jäljempänä 'markkinavalvoja'. Riippumattoman markkinavalvonnan tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoja indonesialaisen FLEGT-luvan kattaman puutavaran hyväksymisestä unionin markkinoille sekä tarkastella puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 20 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 995/2010 ja asiaan liittyvien aloitteiden, kuten julkisen sektorin ja yksityissektorin hankintapolitiikkojen, vaikutuksia.

2. KOHDE

Riippumaton markkinavalvonta kattaa seuraavat osa-alueet:

2.1 Indonesialaisen FLEGT-luvan kattaman puutavaran luovutus vapaaseen liikkeeseen paikoissa, joissa se saapuu unioniin.

2.2 Indonesialaisen FLEGT-luvan kattaman puutavaran menestyminen unionin markkinoilla ja unionissa toteutettujen markkinatoimenpiteiden vaikutus indonesialaisen FLEGT-luvan kattaman puutavaran kysyntään.

2.3 Muun kuin FLEGT-luvan kattaman puutavaran menestyminen unionin markkinoilla ja unionissa toteutettujen markkinatoimenpiteiden vaikutus muun kuin FLEGT-luvan kattaman puutavaran kysyntään.

2.4 Muiden unionissa toteutettujen markkinatoimenpiteiden vaikutusten tutkiminen; kyseisiin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa julkiset hankintapolitiikat, vihreää rakentamista koskevat määräykset ja yksityissektorin toiminta, kuten kaupan alan käytäntöjä koskevat määräykset ja yritysten sosiaalinen vastuu.

3. VALVONNAN TUOTOS

Riippumattoman markkinavalvonnan tuotoksena ovat yhteiselle täytäntöönpanokomitealle määräajoin annettavat kertomukset, joissa esitetään valvonnan aikana tehdyt havainnot sekä suositukset toimenpiteiksi indonesialaisen FLEGT-luvan kattaman puutavaran aseman vahvistamiseksi unionin markkinoilla ja markkinatoimenpiteiden täytäntöönpanon tehostamiseksi pyrittäessä estämään laittomasti korjatun puun saattaminen unionin markkinoille.

4. PÄÄASIALLISET TOIMINNOT

Riippumattoman markkinavalvonnan yhteydessä muun muassa:

4.1 Arvioidaan

a) edistymistä laittomasti korjatun puun kaupan estämistä unionissa koskevien toimenpiteiden toteutuksessa ja kyseisten toimenpiteiden vaikutuksia;

b) kehityssuuntauksia puun ja puutavaran tuonnissa, joka suuntautuu unioniin Indonesiasta ja muista vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tehneistä ja kyseistä sopimusta tekemättömistä puutavaran viejämaista;

c) painostusryhmien toimia, jotka saattavat vaikuttaa puun ja puutuotteiden kysyntään tai markkinoihin indonesialaisten metsätuotteiden kaupassa.

4.2 Havainnoista ja suosituksista raportoidaan yhteiselle täytäntöönpanokomitealle.

5. VALVONNAN MENETELMÄT

5.1 Markkinavalvojalla on oltava dokumentoidut näyttöön perustuvat menetelmät. Niihin sisältyvät olennaisten asiakirjojen asianmukaiset analyysit, käytettävissä olevissa kauppaa koskevissa tiedoissa mahdollisesti esiintyvien epäjohdonmukaisuuksien tunnistaminen ja asianomaisten toimijoiden perusteellinen haastattelu markkinatoimenpiteiden vaikutusten ja tehokkuuden keskeisistä indikaattoreista.

5.2 Markkinavalvoja tekee havaintoja ja analyysejä muun muassa seuraavista:

a) puun ja puutuotteiden nykyinen markkinatilanne ja markkinoiden kehityssuuntaukset unionissa;

b) julkiset hankintapolitiikat unionissa ja kuinka niissä kohdellaan puuta ja puutuotteita, joihin sovelletaan FLEGT-lupaa, ja puuta ja puutuotteita, joihin ei sovelleta FLEGT-lupaa;

c) puunjalostusteollisuuteen, puun ja puutuotteiden kauppaan unionin sisällä ja unioniin suuntautuvaan puun ja puutuotteiden tuontiin vaikuttava lainsäädäntö;

d) hintaerot puun ja puutuotteiden, joihin sovelletaan FLEGT-lupaa, ja puun ja puutuotteiden, joihin ei sovelleta FLEGT-lupaa, välillä unionissa;

e) FLEGT-luvan kattamien ja varmennettujen puun ja puutuotteiden hyväksyttävyys markkinoilla, tuotekuva ja markkinaosuus unionissa;

f) Indonesiasta ja muista puutavaran vientimaista, riippumatta siitä, ovatko ne tehneet vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen, peräisin olevien puun ja puutuotteiden määriä ja arvoa koskevat tilastot ja kehityssuuntaukset unionin eri satamissa;

g) kuvaus niistä oikeudellisista välineistä ja prosesseista, niiden muutokset mukaan luettuina, joiden avulla toimivaltaiset viranomaiset ja rajavalvontaviranomaiset unionissa hyväksyvät FLEGT-luvat ja luovuttavat lähetykset vapaaseen liikkeeseen, sekä määräysten noudattamatta jättämisestä määrättävät seuraamukset;

h) mahdolliset ongelmat ja rajoitteet, joita viejät ja tuojat kohtaavat tuodessaan unioniin FLEGT-luvan kattamaa puutavaraa;

i) FLEGT-luvan kattaman puutavaran menekinedistämiskampanjoiden vaikuttavuus unionissa.

5.3 Markkinavalvoja suosittaa markkinoiden edistämistoimia indonesialaisen FLEGT-luvan kattaman puutavaran hyväksyttävyyden parantamiseksi markkinoilla.

6. RIIPPUMATTOMAN MARKKINAVALVOJAN PÄTEVYYS

Markkinavalvoja/markkinavalvojalla

a) on riippumaton kolmas osapuoli, jolla on näyttöä aikaisemmasta ammattimaisesta toiminnasta ja koskemattomuudesta unionin puu- ja puutuotemarkkinoiden ja niihin liittyvien kaupan alan kysymysten seurannassa,

b) on perehtynyt puun ja puutuotteiden, etenkin lehtipuun, kauppaan ja markkinoihin Indonesian ja samanlaisia tuotteita unionissa tuottavien maiden osalta;

c) järjestelmät mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi. Markkinavalvojan on ilmoitettava mahdollisesti esiin nousevista eturistiriidoista ja toteutettava tehokkaita toimenpiteitä niiden lieventämiseksi.

7. RAPORTOINTI

7.1 Kertomukset toimitetaan joka toinen vuosi ja niihin sisältyvät i) täydellinen kertomus, jossa esitetään kaikki olennaiset havainnot ja suositukset, ja ii) täydelliseen kertomukseen perustuva yhteenvetokertomus.

7.2 Täydellinen kertomus ja yhteenvetokertomus on toimitettava yhteiselle täytäntöönpanokomitealle tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi ennen kertomusten julkistamista.

7.3 Yhteisen täytäntöönpanokomitean pyynnöstä markkinavalvojan on toimitettava lisätietoja havaintojensa tueksi tai selvennykseksi.

8. LUOTTAMUKSELLISUUS

Markkinavalvojan on säilytettävä saamansa tiedot luottamuksellisina toimintaansa harjoittaessaan.

9. NIMITYS, JAKSOLLISUUS JA RAHOITUS

9.1 Markkinavalvojan nimittää unioni kuultuaan Indonesiaa yhteisessä täytäntöönpanokomiteassa.

9.2 Riippumaton markkinavalvonta suoritetaan enintään kahdenkymmenenneljän kuukauden välein alkaen päivästä, josta yhteinen täytäntöönpanokomitea sopii sopimuksen 14 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti.

9.3 Riippumattoman markkinavalvonnan rahoituksesta päättää yhteinen täytäntöönpanokomitea.

LIITE VIII

INDONESIAN PUUTAVARAN LAILLISUUDEN VARMISTUSJÄRJESTELMÄN ARVIOIMISEN PERUSTEET

TAUSTA

Indonesian TLAS-järjestelmälle suoritetaan riippumaton arviointi, ennen kuin FLEGT-lupien kattaman puutavaran vienti unioniin alkaa. Teknisen arvioinnin tarkoituksena on i) selvittää TLAS-järjestelmän toimintaa käytännössä sen ratkaisemiseksi, tuottaako järjestelmä odotettuja tuloksia, sekä ii) tutkia mahdollisia muutoksia, jota TLAS-järjestelmään on tehty tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Arviointiperusteet ovat seuraavat:

1. Laillisuuden määritelmä

2. Toimitusketjun valvonta

3. Varmennusmenettelyt

4. Vientilupamenettely

5. Riippumaton seuranta.

1. LAILLISUUDEN MÄÄRITELMÄ

Laillisesti tuotettu puutavara olisi määriteltävä Indonesiassa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Käytetyn määritelmän on oltava yksitulkintainen, objektiivisesti todennettavissa ja operatiivisesti käyttökelpoinen. Sen on käsitettävä vähintään lait, joiden soveltamisalaan kuuluvat seuraavat:

— Puunkorjuuoikeudet: lakisääteisen oikeuden myöntäminen puun korjaamiseen laillisesti määritellyltä rajatulta alueelta;

— Metsätalous: metsänhoitoa koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen, myös asianmukaisen ympäristö- ja työlainsäädännön noudattaminen;

— Maksut ja verot: suoraan puunkorjuuseen ja puunkorjuuoikeuksiin liittyviä veroja ja maksuja koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen;

— Muut käyttäjät: maa-alueita ja muita resursseja, joihin puunkorjuuoikeudet voivat vaikuttaa, koskevien toisten osapuolten laillisten omistus- ja käyttöoikeuksien kunnioittaminen, kun tällaisia muita oikeuksia on;

— Kauppa ja tulli: kauppaa ja tullimenettelyjä koskevien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen.

Avainkysymykset:

— Onko laillisuuden määritelmää ja laillisuuden varmentamisen vaatimuksia muutettu tämän sopimuksen tekemisen jälkeen?

— Onko asiaankuuluva työlainsäädäntö sisällytetty laillisuuden määritelmiin liitteessä II?

Jos laillisuuden määritelmää on muutettu, avainkysymyksiä ovat etenkin seuraavat:

— Onko kyseisistä muutoksista ja laillisuuden varmennusjärjestelmän mahdollisista myöhemmistä muutoksista kuultu kaikkia tärkeitä sidosryhmiä prosessissa, jossa niiden näkemykset on otettu riittävästi huomioon?

— Onko selvää, mikä säädös koskee kutakin määritelmän uutta osa-aluetta? Onko kunkin määritelmän osa-alueen noudattamisen testaamisessa käytettävät arviointiperusteet ja indikaattorit tarkennettu? Ovatko arviointiperusteet ja indikaattorit selkeitä, objektiivisia ja operatiivisesti käyttökelpoisia?

— Osoittavatko arviointiperusteet ja indikaattorit selkeästi kaikkien asianomaisten toimijoiden tehtävät ja vastuut ja arvioidaanko varmennuksessa niiden suoritus?

— Sisältääkö laillisuuden määritelmä kaikki edellä esitetyt voimassa olevan lainsäädännön keskeiset osa-alueet? Jos ei, miksi tietyt lainsäädännön osa-alueet on jätetty määritelmän ulkopuolelle?

2. TOIMITUSKETJUN VALVONTA

Toimitusketjun valvontajärjestelmien on annettava varmuus siitä, että puutuotteiden kulkua toimitusketjussa voidaan seurata korjuupaikasta tai maahantuontipaikasta vientipaikkaan asti. Aina ei ole välttämätöntä pitää yllä tukkien, tukkilastin tai puutuotteen fyysistä jäljitettävyyttä vientipaikalta alkuperämetsään saakka, mutta seuranta on aina tarpeen metsän ja tuotteiden ensimmäisen sekoittumispaikan (esim. puutavaraterminaalin tai jalostuspaikan) välillä.

2.1 Käyttöoikeudet

Alueet, joille metsävarojen käyttöoikeuksia on myönnetty, on rajattu selvästi ja kyseisten oikeuksien haltijat on määritelty.

Avainkysymykset:

— Varmistaako valvontajärjestelmä, että toimitusketjuun pääsee puutavaraa ainoastaan sellaiselta metsäalueelta, jonka osalta käyttöoikeudet ovat voimassa?

— Varmistaako valvontajärjestelmä, että korjuuoperaatioita suorittaville yrityksille on myönnetty kyseisiä metsäalueita koskevat asianmukaiset käyttöoikeudet?

— Ovatko korjuuoikeuksien myöntämismenettelyt käytettävissä ja kyseisiä oikeuksia, myös niiden haltijoita, koskevat tiedot saatavilla julkisesti?

2.2 Toimitusketjun valvontamenetelmät

Puun kulkua toimitusketjussa korjuupaikasta vientipaikkaan seurataan tehokkaiden menetelmien avulla. Puun tunnistamiseen voidaan soveltaa eri toimintatapoja, ja ne vaihtelevat yksittäisten kappaleiden merkitsemisestä koko kuorman tai erän mukana kulkevaan asiakirja-aineistoon. Valitun menetelmän pitäisi kuvastaa puutavaran tyyppiä ja arvoa sekä riskiä siitä, voiko siihen sekoittua tuntematonta tai laitonta puutavaraa.

Avainkysymykset:

— Onko valvontajärjestelmässä yksilöity ja kuvattu kaikki toimitusketjuvaihtoehdot, mukaan luettuna erilaiset puutavaran lähteet?

— Onko valvontajärjestelmässä yksilöity ja kuvattu kaikki toimitusketjun vaiheet?

— Onko määritelty ja dokumentoitu menetelmät, joilla a) osoitetaan tuotteen alkuperä ja b) estetään sen sekoittuminen tuntemattomista lähteistä peräisin olevaan puutavaraan toimitusketjun seuraavissa vaiheissa:

— pystypuusto

— metsässä olevat tukit

— kuljetus ja välivarasto (tukkivarastot/tukkialtaat, tukkien välivarastot/-altaat)

— saapuminen jalostuslaitokseen ja materiaalin varastointi

— tuotantolinjalle tulo ja sieltä poistuminen jalostuslaitoksessa

— jalosteiden varastointi jalostuslaitoksessa

— poistuminen jalostuslaitoksesta ja kuljetus

— saapuminen vientipaikkaan.

— Mitkä organisaatiot vastaavat puutavaran kulkuvirtojen valvonnasta? Onko niillä riittävät henkilö- ja muut resurssit valvontatehtävien hoitamiseen?

— Onko tapauksissa, joissa on todella todettu varmentamattoman puutavaran päässeen toimitusketjuun, määritelty valvontajärjestelmässä olevia heikkouksia, kuten esimerkiksi pystypuuston inventoinnin puuttuminen ennen korjuuta yksityisessä metsässä / yksityisellä maalla?

— Onko Indonesialla toimintaperiaatteet uusiomateriaalin sisällyttämisestä TLAS-järjestelmään ja jos on, onko laadittu ohjeita siitä, kuinka uusiomateriaali siihen sisällytetään?

2.3

Määrällisen tiedon hallinta

Käytössä on vakaat ja tehokkaat menetelmät puutuotteiden määrän mittaamiseksi ja kirjaamiseksi kussakin toimitusketjun vaiheessa, muun muassa luotettavat ja tarkat ennen korjuuta tehtävät arviot pystypuuston määrästä kullakin korjuupaikalla.

Avainkysymykset:

— Tuottaako valvontajärjestelmä määrällisiä panos- ja tuotostietoja – tarvittaessa myös hyötysuhteesta – seuraavissa toimitusketjun vaiheissa:

— pystypuusto

— metsässä (tukkien varastointipaikoissa) olevat tukit

— kuljetettu ja varastoitu puutavara (tukkivarastot/tukkialtaat, tukkien välivarastot/-altaat)

— saapuminen jalostuslaitokseen ja materiaalin varastointi

— tuotantolinjalle tulo ja sieltä poistuminen

— jalosteiden varastointi jalostuslaitoksessa

— poistuminen jalostuslaitoksesta ja kuljetus

— saapuminen vientipaikkaan.

— Mitkä organisaatiot vastaavat määrällisen tiedon rekisteröinnistä? Onko niillä riittävät henkilö- ja laiteresurssit?

— Minkälainen on valvotun tiedon laatu?

— Onko määrää koskevat tiedot kirjattu siten, että niitä pystytään vertaamaan nopeasti toimitusketjun aikaisempia ja seuraavia vaiheita koskeviin tietoihin?

— Mitkä toimitusketjun valvontaa koskevat tiedot julkaistaan? Miten asianomaiset osapuolet voivat tutustua näihin tietoihin?

2.4

Laillisesti varmennetun puutavaran erottaminen tuntemattomasta lähteestä peräisin olevasta puutavarasta

Avainkysymykset:

— Onko olemassa riittävät tarkastukset sen varmistamiseksi, ettei mukana ole tuntemattomista lähteistä peräisin olevaa tai ilman laillisia korjuuoikeuksia korjattua puutavaraa?

— Mitä tarkastustoimenpiteitä käytetään sen varmistamiseksi, että varmennettu ja varmentamaton materiaali erotetaan toisistaan koko toimitusketjun osalta?

2.5

Tuodut puutuotteet

Käytössä on riittävät tarkastukset sen varmistamiseksi, että tuontipuutavara on tuotu laillisesti maahan.

Avainkysymykset:

— Miten puutavaran ja -tuotteiden tuonnin laillisuus osoitetaan?

— Mitä asiakirjoja tarvitaan, jotta voidaan määritellä korjuumaa ja taata tuontituotteiden olevan peräisin liitteessä V tarkoitetusta laillisesti korjatusta puusta?

— Tunnistetaanko tuontipuu ja tuodut puutuotteet TLAS-järjestelmässä siihen asti, kun ne sekoittuvat jalosteiden valmistukseen?

— Kun tuontipuuta käytetään, voidaanko alkuperäinen korjuumaa määritellä FLEGT-luvassa (voidaan jättää ilmoittamatta yhdistelmätuotteiden osalta)?

3. VARMENNUSMENETTELYT

Varmentaminen käsittää riittävät tarkastukset puutavaran laillisuuden takaamiseksi. Varmentamisen on oltava riittävän perusteellista ja tehokasta, jotta voidaan taata, että vaatimusten noudattamatta jättäminen joko metsässä tai toimitusketjussa havaitaan ja toimenpiteisiin ryhdytään nopeasti tilanteen korjaamiseksi.

3.1 Organisaatio

Varmentamisesta vastaa kolmantena osapuolena organisaatio, jolla on riittävät resurssit, hallintojärjestelmät, pätevä ja koulutettu henkilöstö sekä perusteelliset ja tehokkaat mekanismit eturistiriitojen hallitsemiseksi.

Avainkysymykset:

— Onko varmentamiselimillä kansallisen akkreditointielimen (KAN) myöntämä voimassa oleva akkreditointitodistus?

— Nimittääkö hallitus elimiä suorittamaan varmentamistehtäviä? Onko mandaatti (ja siihen liittyvät vastuut) selkeä ja julkinen?

— Onko instituutioiden tehtävät ja vastuut määritelty selkeästi ja sovelletaanko niitä?

— Onko varmentamiselimillä riittävät resurssit suorittaa varmennus laillisuuden määritelmän suhteen ja puutavaran toimitusketjun valvontaan tarvittavat järjestelmät?

— Onko varmentamiselimillä kattavasti dokumentoitu hallinnointijärjestelmä, joka

—

— takaa, että sen henkilöstöllä on tarvittava pätevyys ja kokemus tehokkaan varmennuksen suorittamiseksi?

— soveltaa sisäistä tarkastusta tai valvontaa?

— sisältää mekanismit eturistiriitojen torjumiseksi?

— varmistaa järjestelmän avoimuuden?

— määrittelee varmentamismetodologian ja soveltaa sitä?

3.2 Varmentaminen suhteessa laillisuuden määritelmään

Varmentamiskohteet on määritelty selkeästi. Varmentamismenetelmät on dokumentoitu, ja ne takaavat, että prosessi on järjestelmällinen, avoin, tositteisiin perustuva, että sitä toteutetaan säännöllisin väliajoin ja että se kattaa määritelmän kokonaisuudessaan.

Avainkysymykset:

— Kattavatko varmentamiselinten käyttämät varmentamismenetelmät laillisuuden määritelmän kaikki osa-alueet, ja sisältävätkö ne vaatimustenmukaisuuden testauksen kaikkien indikaattorien osalta?

— Tekevätkö varmentamiselimet seuraavaa:

—

— tarkastavat asiakirjoja, toimintaa koskevia tietoja sekä toimintaa paikalla (esimerkiksi pistokokein)?

— keräävät tietoja ulkopuolisilta tahoilta, joita asia koskee?

— pitävät kirjaa varmentamistoimistaan?

— Ovatko varmentamisen tulokset julkisia? Miten asianomaiset osapuolet voivat tutustua näihin tietoihin?

3.3 Toimitusketjun koskemattomuuden valvontajärjestelmien varmentaminen

Varmentamisen kohteena olevien arviointiperusteiden ja indikaattorien soveltamisala on selkeä, ja se kattaa koko toimitusketjun. Varmentamismenetelmät on dokumentoitu, ja ne takaavat, että prosessi on järjestelmällinen, avoin, tositteisiin perustuva, että sitä toteutetaan säännöllisin väliajoin, että se kattaa kaikki asianomaiset arviointiperusteet ja indikaattorit ja että se sisältää säännöllisen ja ajantasaisen tietojen täsmäytyksen ketjun kaikissa vaiheissa.

Avainkysymykset:

— Kattavatko varmentamismenetelmät toimitusketjun tarkastukset kokonaisuudessaan? Onko tämä esitetty selvästi varmentamismenetelmissä?

— Minkälaisin todistein osoitetaan, että toimitusketjun valvontatoimet on varmennettu?

— Mitkä organisaatiot vastaavat tietojen varmentamisesta? Onko niillä riittävät henkilö- ja muut resurssit tiedonhallintatehtävien hoitamiseen?

— Onko käytössä menetelmiä, joilla arvioidaan, vastaavatko pystypuuston, korjattujen tukkien ja jalostuslaitokseen tai vientipaikkaan saapuvan puutavaran määrät toisiaan?

— Onko käytössä menetelmiä, joilla arvioidaan, vastaavatko saapuvan raakapuutavaran ja tuotettujen jalosteiden määrät toisiaan sahoilla ja muissa laitoksissa? Sisältyykö näihin menetelmiin hyötysuhteen laskeminen ja tarkistaminen säännöllisin väliajoin?

— Mitä tietojärjestelmiä ja -tekniikkaa sovelletaan tietojen säilyttämiseen, varmentamiseen ja kirjaamiseen? Onko tietojen turvaamiseksi käytössä tehokas järjestelmä?

— Julkaistaanko toimitusketjun valvonnan varmentamisen tulokset? Miten intressitahot voivat tutustua näihin tietoihin?

3.4 Mekanismit valitusten käsittelemiseksi

Käytössä on asianmukaiset mekanismit varmennusprosessin seurauksena syntyvien valitusten ja riitojen käsittelemiseksi.

Avainkysymykset:

— Onko varmentamiselimillä valitusmekanismit, jotka ovat kaikkien intressitahojen käytettävissä?

— Onko varmentamiselimillä käytössä mekanismit riippumattoman seurannan suorittajien esittämien vastalauseiden vastaanottamiseksi ja niihin vastaamiseksi?

— Onko varmentamiselimillä käytössä mekanismit valtion virkamiesten havaitsemien rikkomistapausten vastaanottamiseksi ja niihin reagoimiseksi?

— Onko selvää, miten valitukset otetaan vastaan, dokumentoidaan, viedään (tarvittaessa) ylemmälle asteelle ja miten niihin vastataan?

3.5 Mekanismit vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvien tapausten käsittelemiseksi

Käytettävissä on asianmukaiset mekanismit käsitellä vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyviä tapauksia, jotka on yksilöity varmennusprosessin aikana tai jotka ovat tulleet ilmi valitusten ja riippumattoman seurannan kautta.

Avainkysymykset:

— Onko olemassa tehokas ja toimiva mekanismi, jossa voidaan vaatia ja panna toimeen asianmukaisia korjaavia päätöksiä varmentamistulosten johdosta, ja toimia, jos rikkomisia todetaan?

— Määritelläänkö varmentamisjärjestelmässä edellä mainittu vaatimus?

— Onko vaatimusten noudattamatta jättämisen käsittelemiseksi kehitetty mekanismeja? Sovelletaanko niitä käytännössä?

— Onko käytettävissä riittävästi tietoa vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvistä tapauksista ja varmentamistulosten korjaamisesta tai muista toteutetuista toimista? Arvioidaanko tällaisten toimien vaikuttavuutta?

— Onko olemassa mekanismi, jolla varmentamiselinten tekemistä varmentamiseen liittyvistä havainnoista raportoidaan hallitukselle?

— Minkälaisia tietoja vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvistä tapauksista julkistetaan?

4. VIENTILUPAMENETTELY

Indonesia on määrännyt vastuun V-Legal-asiakirjojen/FLEGT-lupien myöntämisestä kokonaisuudessaan lupaviranomaisille. FLEGT-lupia myönnetään yksittäisille, unioniin suunnatuille lähetyksille.

4.1. Organisatorinen rakenne

Avainkysymykset:

— Mille elimille on määrätty vastuu FLEGT-lupien myöntämisestä?

— Onko lupaviranomaisella KAN:n myöntämä voimassa oleva akkreditointitodistus?

— Onko lupaviranomaisen ja sen henkilöstön tehtävät FLEGT-luvan myöntämisessä määritelty selkeästi, ja onko tehtäväjako julkinen?

— Onko lupaviranomaisen henkilöstön pätevyysvaatimukset määritelty ja sisäiset valvontatoimenpiteet otettu käyttöön?

— Onko lupaviranomaisella riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen?

4.2 V-Legal-asiakirjojen myöntäminen ja niiden käyttö FLEGT-lupamenettelyssä

Tarpeelliset järjestelyt on tehty, jotta V-Legal-asiakirjoja voidaan käyttää FLEGT-lupamenettelyssä.

Avainkysymykset:

— Onko lupaviranomaisella julkisesti käytettävissä olevat dokumentoidut menettelyt V-Legal-asiakirjojen myöntämiseksi?

— Mitä näyttöä on siitä, että menettelyjä sovelletaan käytännössä asianmukaisesti?

— On olemassa riittävästi tietoa myönnetyistä V-Legal-asiakirjoista ja tapauksista, joissa V-Legal-asiakirjaa ei ole myönnetty? Käykö tiedoista selkeästi ilmi näyttö, johon V-Legal-asiakirjan myöntäminen perustuu?

— Onko lupaviranomaisella käytössä asianmukaiset menettelyt, joilla se voi varmistaa, että jokainen puutavaralähetys täyttää laillisuuden määritelmän ja toimitusketjun tarkastusten asettamat vaatimukset?

— Onko luvan myöntämiseen sovellettavat vaatimukset määritelty selkeästi ja ilmoitettu viejille ja muille asianomaisille osapuolille?

— Mitä tietoja myönnetyistä luvista julkaistaan?

— Ovatko FLEGT-luvat liitteessä IV esitettyjen teknisten eritelmien mukaisia?

— Onko Indonesia kehittänyt FLEGT-lupia varten numerointijärjestelmän, joka mahdollistaa unionin markkinoille suunnattujen FLEGT-lupien ja unionin ulkopuolisille markkinoille suunnattujen V-Legal-asiakirjojen erottamisen toisistaan?

4.3 Myönnettyjä FLEGT-lupia koskevat kyselyt

Käytössä on asianmukainen mekanismi käsitellä toimivaltaisten viranomaisten taholta tulevia, FLEGT-lupiin liittyviä kyselyjä, kuten liitteessä III esitetään.

Avainkysymykset:

— Onko lupatiedotusyksikkö perustettu ja vakiintunut muun muassa vastaanottamaan toimivaltaisten viranomaisten tiedusteluja ja vastaamaan niihin?

— Onko lupatiedotusyksikön ja toimivaltaisten viranomaisten välille perustettu selkeät menettelyt yhteydenpitoa varten?

— Onko lupatiedotusyksikön ja lupaviranomaisten välille perustettu selkeät menettelyt yhteydenpitoa varten?

— Onko olemassa kanavia, joiden kautta indonesialaiset tai kansainväliset sidosryhmät voivat kysyessään saada tietoa myönnetyistä FLEGT-luvista?

4.4 Valitusten käsittelymekanismi

Käytössä on asianmukainen mekanismi lupamenettelyn perusteella syntyvien valitusten ja riitojen käsittelemistä varten. Mekanismin ansiosta voidaan käsitellä kaikki lupajärjestelmän toimintaan liittyvät valitukset.

Avainkysymykset:

— Onko käytössä dokumentoitu valitusmenettely, joka on kaikkien asianomaisten osapuolten käytettävissä?

— Onko selvää, miten valitukset otetaan vastaan, dokumentoidaan, viedään (tarvittaessa) ylemmälle asteelle ja miten niihin vastataan?

5. RIIPPUMATON SEURANTA

Riippumatonta seurantaa harjoittaa Indonesian kansalaisyhteiskunta, ja se on riippumaton TLAS-järjestelmän muista osista (sekä niistä, jotka koskevat metsävarojen hallintaa tai sääntelyä, että niistä, jotka koskevat riippumatonta tarkastusta). Yhtenä keskeisenä tavoitteena on pitää yllä TLAS-järjestelmän uskottavuutta seuraamalla varmentamisen toteutusta.

Indonesia on tunnustanut virallisesti riippumattoman seurannan aseman, ja se sallii kansalaisyhteiskunnan lähettävän valituksia, jos akkreditointi-, arviointi- ja lupamenettelyissä todetaan sääntöjenvastaisuuksia.

Avainkysymykset:

— Onko hallitus saattanut riippumatonta seurantaa koskevat ohjeet julkisiksi?

— Sisältyykö ohjeisiin selvä vaatimus, jonka mukaan että riippumatonta seurantaa suorittavien organisaatioiden on oltava puolueettomia ja vältettävä eturistiriidat?

— Kuvataanko ohjeissa menettelyt liitteessä IX tarkoitettuihin tietoihin pääsemiseksi?

— Voiko kansalaisyhteiskunta arvioida käytännössä liitteessä IX tarkoitettuja tietoja?

— Kuvataanko ohjeissa menettelyt valitusten tekemistä varten? Ovatko nämä menettelyt julkisesti käytettävissä?

— Onko varmentamiselimiin sovellettavat raportointia ja tietojen julkistamista koskevat säännökset selkeytetty ja vahvistettu?

LIITE IX

TIETOJEN JULKISTAMINEN

1. JOHDANTO

Osapuolet sitoutuvat varmistamaan, että keskeiset metsätalouteen liittyvät tiedot ovat julkisesti saatavilla.

Edellä mainitun tavoitteen toteutumiseksi tässä liitteessä esitetään pääpiirteittäin i) julkisesti saataville asetettavat metsätalouteen liittyvät tiedot, ii) elimet, jotka vastaavat tietojen asettamisesta julkisesti saataville, ja iii) mekanismit tietoihin pääsemiseksi.

Tarkoituksena on taata, että 1) yhteisen täytäntöönpanokomitean toiminta vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä on avointa ja että sen toiminta ymmärretään, 2) on olemassa mekanismi, joka takaa osapuolille ja alan sidosryhmille metsäalan keskeisten tietojen saatavuuden, 3) TLAS-järjestelmän toiminnan tehostamiseksi tietoja on käytettävissä riippumatonta seurantaa varten, ja 4) tämän sopimuksen yleiset tavoitteet saavutetaan. Tietojen julkinen saatavuus vahvistaa osaltaan merkittävästi Indonesian metsähallintoa.

2. TIETOIHIN PÄÄSYN MEKANISMIT

Tämä liite on tiedonvälityksen vapaudesta annetun Indonesian lain nro 14/2008 mukainen. Kyseisen lain mukaan jokaisen julkisen toimielimen on laadittava tietojen julkista saatavuutta koskevat säännöt. Laissa erotetaan seuraavat neljä tietoluokkaa: 1) säännöllisesti käytettävissä olevat ja aktiivisesti jaettavat tiedot, 2) tiedot, jotka olisi julkistettava viipymättä, 3) tiedot, jotka ovat käytettävissä milloin tahansa ja jotka annetaan pyydettäessä, sekä 4) tiedot, jotka on tarkoitettu rajoitettuun jakeluun tai ovat luottamuksellisia.

Metsätalousministeriö, alueelliset ja paikalliset toimistot, kansallinen akkreditointielin (KAN), vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos sekä lupaviranomaiset ovat kaikki merkittäviä toimielimiä TLAS-järjestelmän toiminnan kannalta, ja sen vuoksi niiden velvollisuuksiin kuuluu metsätalouteen liittyvien tietojen antaminen yleisölle.

Edellä mainitun lain täytäntöön panemiseksi metsätalousministeriö, alueelliset ja paikalliset toimistot ja kaikki muut julkiset virastot, myös KAN, ovat kehittäneet tai parhaillaan kehittävät menettelyjä, joilla tiedot voidaan saattaa yleisön saataville.

KAN:lta edellytetään tietojen antamista yleisön saataville myös standardin ISO/IEC 17011:2004 8.2 kohdassa (akkreditointilaitoksen velvollisuudet). Varmentamiselimiltä ja lupaviranomaisilta tietojen julkistamista edellytetään metsätalousministerin asetusten sekä standardin ISO/IEC 17021:2006 8.1 kohdan (julkisesti saatavilla olevat tiedot) ja asiakirjan ISO/IEC Guide 65:1996 4.8 kohdan (dokumentaatio) nojalla.

Kansalaisjärjestöt toimivat metsätalousministerin asetusten nojalla yhtenä metsätalouteen liittyvien tietojen lähteenä.

Metsätalousministeri antoi 2 päivänä helmikuuta 2011 asetuksen nro P.7/Menhut-II/2011, jonka mukaan metsätalousministeriön hallussa olevia tietoja koskevat pyynnöt on osoitettava metsätalousministeriön julkisten suhteiden keskuksen johtajalle keskitetyn tiedottamispolitiikan puitteissa. Metsätalousministeriö laatii parhailla lisäohjeita täytäntöönpanoa varten. Alueellisissa, maakunnallisissa ja paikallisissa metsätoimistoissa saatavilla olevat tiedot ovat suoraan käytettävissä.

Tämän liitteen toimivuuden varmistamiseksi edellä mainittujen toimielinten on laadittava ja hyväksyttävä menettelyt/suuntaviivat/ohjeet tietopyyntöihin vastaamiseksi. Lisäksi on selvennettävä varmennuselimiin ja lupaviranomaisiin sovellettavia raportointi- ja tiedonjulkistamissäännöksiä.

3. TIETOLUOKAT TLAS-JÄRJESTELMÄN TOIMINNAN SEURANNAN JA ARVIOINNIN PARANTAMISEKSI

Lait ja muut määräykset: Kaikki laillisuusvaatimusten yhteydessä luetellut lait, asetukset, standardit ja ohjeet.

Maa- ja metsäalueiden jako: maanjakokartat ja maakuntatason aluesuunnitelmat, maanjakomenettelyt, metsien käyttöoikeussopimukset tai käyttöoikeudet ja muut hyödyntämis- ja jalostusoikeudet sekä asianomaiset asiakirjat, kuten käyttöoikeussopimusten kattamia alueita koskevat kartat, metsäalueiden luovutusta koskevat luvat, maanhallinta-asiakirjat ja -kartat.

Metsänhoidon käytännöt: metsänkäyttösuunnitelmat, vuotuiset työsuunnitelmat mukaan luettuina kartat ja kalustolupa, pöytäkirja vuotuisen työsuunnitelman laadinnassa edellytetyistä luvan kattamalla alueella ja sen ympäristössä elävien yhteisöjen kanssa pidetyistä kuulemiskokouksista, puutavaran hyödyntämistä koskeva työsuunnitelma liitteineen, ympäristövaikutusten arvioinnin asiakirjat sekä pöytäkirja ympäristövaikutusten arviointikertomusten laadinnassa edellytetyistä julkisista kuulemiskokouksista, tukkeja koskevat tuotantoraportit sekä valtion omistaman metsämaan osalta puustoa koskevat inventointitiedot.

Kuljetusta ja toimitusketjua koskevat tiedot, esimerkiksi tukkien tai metsätuotteiden kuljetusasiakirjat liitteineen sekä puutavaran täsmäytysraportit, saarten välistä puutavaran kuljetusta koskevan rekisterin asiakirjat sekä alusten tunnistamisen mahdollistavat asiakirjat.

Jalostusta ja teollisuutta koskevat tiedot: esimerkiksi yrityksen perustamisasiakirja, liiketoimintalupa ja yrityksen rekisterinumero, ympäristövaikutusten arviointikertomus, teollisuusyrityksen toimilupa ja rekisterinumero, raaka-aineen toimitussuunnitelmat metsätuotteiden ensimmäisen vaiheen jalostusyritysten osalta, metsäteollisuustuotteiden viejän rekisteritiedot, raaka-aineita ja jalosteita koskevat raportit, luettelo jalostusoikeuksien haltijoista sekä tiedot jalostusteollisuuden yrityksistä.

Metsiin liittyvät maksut: esimerkiksi pinta-alaan perustuvat uudelleenmetsitys- ja metsäresurssirahastoihin maksettavat maksut ja asianomaiset maksukuitit, maksumääräykset ja laskut.

Varmentamista ja lupamenettelyä koskevat tiedot: akkreditointimenettelyjen laadunohjaus ja niitä koskeva standardi, kunkin akkreditoidun vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen nimi ja osoite, akkreditoinnin myöntämispäivä ja viimeinen voimassaolopäivä, akkreditoinnin kohteet; luettelo kuhunkin todistukseen liittyvästä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen henkilöstöstä (tarkastajat, päättäjät);tarkastussuunnitelma, jossa ilmoitetaan julkisten kuulemisten ajankohdat, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ilmoitus tarkastuksesta; pöytäkirja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen kanssa pidetystä julkisesta kuulemisesta mukaan luettuna osallistujaluettelo; julkinen yhteenveto tarkastuksen tuloksista; tarkastuselimen yhteenvetoraportit myönnetyistä todistuksista; kaikkia tarkastuksia koskeva tilannekatsaus: hyväksytyt, hylätyt, käsiteltävänä olevat, myönnetyt sekä toistaiseksi tai pysyvästi peruutetut todistukset ja kaikki niihin tehdyt muutokset; tapaukset, joissa tarkastusten tai lupamenettelyjen kannalta olennaiset määräykset eivät täyty ja niiden hoitamiseksi toteutetut toimet; myönnetyt vientilisenssit; lupaviranomaisten määräajoin antamat yhteenvetoraportit.

Seuranta- ja valitusmenettelyt: vakiomenettelyt valituksen tekemiseksi KAN:lle, varmennuselimille ja lupaviranomaisille, mukaan luettuina menettelyt valituksen etenemisen seurantaa ja käsittelyn päättämistä varten.

Luettelo metsien seurannassa tärkeistä asiakirjoista ja virastoista, joiden hallussa kyseiset asiakirjat ovat, sekä menettely kyseisen tiedon saamiseksi esitetään tämän liitteen lisäyksessä.

4. VAPAAEHTOISEN KUMPPANUUSSOPIMUKSEN YLEISTEN TAVOITTEIDEN TUKEMISEEN KÄYTETTÄVÄT TIETOLUOKAT

1. Pöytäkirja yhteisen täytäntöönpanokomitean puitteissa käydyistä keskusteluista

2. Yhteisen täytäntöönpanokomitean vuosikertomus, jossa esitetään pääpiirteittäin

a) Indonesiasta unioniin FLEGT-lupajärjestelmän nojalla tuotujen puutuotteiden määrät HS-nimikkeiden mukaan jaoteltuna, sekä unionin jäsenvaltio, joissa tuonti unioniin tapahtui;

b) Indonesian myöntämien FLEGT-lupien lukumäärä;

c) edistyminen tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät kysymykset;

d) laittomasti tuotettujen puutuotteiden viennin, tuonnin sekä kotimarkkinoille saattamisen ja kotimarkkinoilla käytävän kaupan estämiseksi toteutetut toimet;

f) tapaukset, joissa FLEGT-lupajärjestelmän määräykset eivät täyty, ja niiden hoitamiseksi toteutetut toimet;

g) unioniin FLEGT-lupajärjestelmän nojalla tuotujen puutuotteiden määrät HS-nimikkeiden mukaan jaoteltuna, sekä unionin jäsenvaltio, jossa tuonti unioniin tapahtui;

h) unionin vastaanottamien Indonesiasta peräisin olevien FLEGT-lupien lukumäärä;

i) niiden tapausten lukumäärä, joiden yhteydessä on käyty neuvotteluja toimivaltaisten viranomaisten ja Indonesian lupatiedotusyksikön välillä, sekä asianomaiset puutuotemäärät.

3. Määräaikaisen arvioinnin täydellinen kertomus ja yhteenvetokertomus.

4. Riippumattoman markkinavalvonnan täydellinen kertomus ja yhteenvetokertomus.

5. Määräaikaista arviointia ja riippumatonta markkinavalvontaa koskevat valitukset ja niiden käsittely.

6. Tämän sopimuksen täytäntöönpanoaikataulu ja yleiskatsaus toteutetuista toimista.

7. Muut mahdolliset tämän sopimuksen täytäntöönpanon ja toiminnan kannalta merkitykselliset tiedot, joihin sisältyvät

Oikeudelliset tiedot:

— tämän sopimuksen teksti, sopimuksen liitteet ja kaikki sopimukseen tehdyt muutokset;

— kaikkien liitteessä II tarkoitettujen lakien ja asetusten teksti;

— täytäntöönpanoasetukset ja -menettelyt.

Tuotantoa koskevat tiedot:

— puutavaran kokonaisvuosituotanto Indonesiassa;

— puutuotteiden viennin vuotuiset määrät (koko määrä ja unioniin suuntautunut vienti).

Käyttöoikeussopimusten jakoa koskevat tiedot:

— metsien käyttöoikeussopimusten kattama pinta-ala yhteensä;

— käyttöoikeussopimusten luettelo sekä niiden yritysten nimet, joille sopimukset on myönnetty, ja niiden yritysten nimet, jotka niitä hallinnoivat;

— kartta kaikkien hakkuuta varten myönnettyjen käyttöoikeussopimusten kattamista alueista;

— luettelo rekisteröidyistä metsäalan yrityksistä (tuotanto, jalostus, kauppa ja vienti);

— luettelo SVLK-sertifioiduista metsäalan yrityksistä (tuotanto, jalostus, kauppa ja vienti).

Hallinnointia koskevat tiedot:

— luettelo hallinnoitavista käyttöoikeussopimuksista tyypin mukaan;

— luettelo varmennetuista metsäalan käyttöoikeussopimuksista sekä todistustyyppi, jonka mukaisesti niitä hallinnoidaan.

Viranomaisia koskevat tiedot:

— luettelo Indonesian lupaviranomaisista, myös niiden osoitteet ja yhteystiedot;

— lupatiedotusyksikön osoite ja yhteystiedot;

— luettelo unionissa toimivista toimivaltaisista viranomaisista, myös niiden osoitteet ja yhteystiedot.

Edellä mainitut tiedot asetetaan saataville osapuolten verkkosivustoilla.

5. TIETOJEN JULKISTAMISTA KOSKEVIEN MÄÄRÄYSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Osana tämän liitteen täytäntöönpanoa osapuolet arvioivat

— tarvetta kehittää valmiuksia käyttää julkista tietoa riippumattomassa seurannassa;

— tarvetta lisätä tietämystä tähän sopimukseen sisältyvistä tietojen julkistamismääräyksistä.

Προσάρτημα

TIEDOT TLAS-JÄRJESTELMÄÄN LIITTYVÄN VARMENTAMISEN JA SEURANNAN SEKÄ JÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PARANTAMISEKSI

Nro	Julkiseksi saatettava asiakirja	Virastot, joiden hallussa asiakirja on	Tietoluokka
VALTION OMISTAMIEN MAIDEN METSISTÄ SAATU PUUTAVARA (IUPHHK-HA/HPH, IUPHHK-HTI/HPHTI,IUPHHK RE) ja PAIKALLISYHTEISÖJEN HALLINNASSA OLEVISTA, VALTION OMISTAMIEN MAIDEN METSISTÄ SAATU PUUTAVARA (IUPHHK-HTR, IUPHHK-HKM)
1	Metsien käyttöoikeussopimuksia koskevat luvat (SK IUPHHK-HA/HPH, IUPHHK-HTI/HPHTI, IUPHHK RE)	Metsätalousministeriö (BUK); kappaleet paikallisissa ja maakunnallisissa metsätoimistoissa	3
2	Käyttöoikeussopimusten kattamia alueita koskevat kartat	Metsätalousministeriö (BAPLAN); kappaleet paikallisissa ja maakunnallisissa metsätoimistoissa	3
3	Metsänkäyttöluvat puutuotteita varten (SK IUPHHK-HTR, IUPHHK-HKm)	Metsätalousministeriö (BUK); kappaleet paikallisissa ja maakunnallisissa metsätoimistoissa	3
4	Metsänkäyttöalueiden (puutuotteet) kartat	Metsätalousministeriö (BAPLAN); kappaleet paikallisissa ja maakunnallisissa metsätoimistoissa	3
5	Metsänkäyttösuunnitelma (TGHK)	Metsätalousministeriö (BAPLAN); kappaleet paikallisissa ja maakunnallisissa metsätoimistoissa	3
6	Puutavaran hyödyntämistä koskeva työsuunnitelma (RKUPHHK) liitteineen, ml. kalustolupa	Metsätalousministeriö (BUK)	3
7	IUPHHK-maksumääräyksen (SPP) lupamaksu ja maksukuitti	Metsätalousministeriö (BUK)	3
8	Vuotuinen työsuunnitelma (RKT/luonnos) ml. kartta	Maakunnallinen metsätoimisto; kappaleet paikallisissa metsätoimistoissa	3
9	Puutavaran arviointi- ja tuotantoraporttien (LHP ja LHC) asiakirjat	Paikalliset metsätoimistot; kappaleet maakunnallisissa toimistoissa	3
10	Kuljetusasiakirjat (skshh)	Paikalliset metsätoimistot; kappaleet maakunnallisissa metsätoimistoissa	3
11	Tukkien täsmäytysraportti (LMKB)	Paikalliset metsätoimistot ja metsätalousministeriön paikallinen yksikkö (BP2HP)	3
12	Tuotantomaksua koskeva maksumääräys ja kuitti (SPP) (tukkien/tilavuuden mukaan)	Paikalliset metsätoimistot	3
13	Maksukuitti metsäresurssimaksusta ja uudelleenmetsitys-rahaston maksusta (PSDH tai DR luonnonmetsiin liittyvän luvan haltijoilla ja PSDH viljelymetsiin liittyvän luvan haltijoilla)	Paikalliset metsätoimistot	3
14	Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) asiakirjat (AMDAL, ANDAL, RKL ja RPL)	Maakunnallinen tai paikallinen ympäristötoimisto (BAPEDALDA tai BLH); kappaleet metsätalousministeriölle (BUK)	3
YKSITYISELTÄ MAALTA SAATU PUUTAVARA
15	Voimassaoleva maanhallinta-asiakirja	Kansallinen tai maakunnallinen/paikallinen maankäyttövirasto (BPN)	3
16	Maanhallinta-asiakirja/kartat	Kansallinen tai maakunnallinen/paikallinen maankäyttövirasto (BPN)	3
17	Tukkien kuljetusasiakirja SKAU tai SKSKB-asiakirja, jossa KR-leima (yhteisön puutavara)	Kylän päällikkö (SKAU); kappaleet paikallisissa metsätoimistoissa (SKSKB-KR ja SKAU)	3
MUUNNETTAVALTA METSÄMAALTA SAATU PUUTAVARA (IPK)
18	Puutavaran käyttöluvat: ILS/IPK ml. kalustolupa	Maakunnalliset ja paikalliset metsätoimistot	3
19	ILS-/IPK-asiakirjaan liitetyt kartat	Maakunnalliset ja paikalliset metsätoimistot	3
20	Metsäalueen luovutusta koskeva lupa	Metsätalousministeriö (BAPLAN) ja metsätalousministeriön maakunnallinen yksikkö (BPKH)	3
21	IPK-/ILS-työsuunnitelma	Paikalliset metsätoimistot	3
22	Puuston inventointitiedot valtion omistuksessa olevalta muuhun käyttöön muunnettavalta metsämaalta (IPK-/ILS-työsuunnitelman osio)	Paikalliset metsätoimistot	3
23	Puuntuotantoasiakirja (LHP)	Paikalliset metsätoimistot	3
24	Kuitti DR- ja PSDH-maksuista (ks. nro 13)	Paikalliset metsätoimistot; kappaleet metsätalousministeriössä (BUK)	3
25	Kuljetusasiakirjat FAKB sekä KBK- ja SKSKB-asiakirjojen liitteet ja KB-asiakirjan liitteet	Paikalliset metsätoimistot	3
METSÄPERUSTEINEN TEOLLISUUS
26	Yrityksen perustamisasiakirja	Oikeus- ja ihmisoikeusasiainministeriö; ensimmäisen asteen ja integroidun teollisuuden osalta kappaleet metsätalousministeriössä (BUK), jos kapasiteetti yli 6 000 m3, ja maakunnallisissa ja paikallisissa metsätoimistoissa, jos kapasiteetti alle 6 000 m3; toisen asteen teollisuuden osalta kappaleet teollisuusministeriössä	3
27	Liiketoimintalupa (SIUP)	Paikallinen investointitoimisto tai investointien koordinointivirasto (BKPMD), kauppaministeriö; toisen asteen teollisuuden osalta kappaleet teollisuusministeriössä	3
28	Yrityksen rekisteröintinumero (TDP)	Paikallinen investointitoimisto tai investointien koordinointivirasto (BKPMD) ja kauppaministeriö	3
29	Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) (UKL/UPL ja SPPL)	Maakunnalliset ja paikalliset ympäristötoimistot (BAPEDALDA tai BLH); kappaleet paikallisessa kauppatoimistoissa tai investointien koordinointivirastossa (BKPMD)	3
30	Teollisuuden liiketoimintalupa (IUI) tai teollisuuden rekisteröintinumero (TDI)	Ensimmäisen asteen ja integroidun teollisuuden osalta kappaleet metsätalousministeriössä (BUK), jos kapasiteetti yli 6 000 m3, maakunnallisissa metsätoimistoissa, jos kapasiteetti alle 6 000 m3, ja paikallisissa metsätoimistoissa, jos kapasiteetti alle 2 000 m3; toisen asteen teollisuuden osalta kappaleet teollisuusministeriössä	3
31	Teollisuuden raaka-aineen hankintasuunnitelma (RPBBI) metsätuotteiden ensimmäisen asteen jalostusyritysten (IPHH) osalta	Ensimmäisen asteen ja integroidun teollisuuden osalta kappaleet metsätalousministeriössä (BUK), jos kapasiteetti yli 6 000 m3, maakunnallisissa metsätoimistoissa, jos kapasiteetti alle 6 000 m3, ja paikallisissa metsätoimistoissa, jos kapasiteetti alle 2 000 m3; kappaleet maakunnallisissa ja paikallisissa metsätoimistoissa	3
32	Metsäteollisuustuotteiden rekisteröity viejä (ETPIK)	Kauppaministeriö	3
33	Kuljetusasiakirjat (SKSKB, FAKB, SKAU ja/tai FAKO)	Kylän päällikkö (SKAU); kappaleet paikallisissa metsätoimistoissa (SKSKB-KR, SKAU) ja maakunnallisissa metsätoimistoissa (FAKO)	3
34	Pyöröhirsivarastojen muutoksista raportoivat asiakirjat (LMKB/LMKBK)	Paikalliset metsätoimistot	3
35	Jalosteita koskeva raportti (LMOHHK)	Paikalliset metsätoimistot, kappaleet maakunnallisissa metsätoimistoissa	3
36	Saarten välistä puutavarakauppaa koskeva asiakirja (PKAPT)	Kauppaministeriö (kotimaan kauppaa koskeva pääosasto)	3
37	Aluksen tunnistusasiakirja	Paikallinen satamahallinnon toimisto (liikenneministeriön alainen); kappaleet Indonesian Classification Bureau'lle (BKI)	3
MUUT OLENNAISET TIEDOT
38	Lait ja muut määräykset: kaikki laillisuusvaatimusten yhteydessä luetellut lait, asetukset, standardit ja ohjeet.	Metsätalousministeriö, maakunnalliset tai paikalliset metsätoimistot	3
39	Varmentamista ja lupamenettelyä koskevat tiedot:
	a) laatuohjeistus ja standardi akkreditointia varten	Kansallinen akkreditointielin (KAN)	1
	b) jokaisen akkreditoidun vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen nimi ja osoite (LP ja LV)	Kansallinen akkreditointielin (KAN)	1
	c) henkilöstöluettelo (tarkastajat, päättäjät), liitetty kuhunkin todistukseen	Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV), metsätalousministeriö	1
	d) selvitys siitä, mitkä tiedot katsotaan liikesalaisuudeksi	Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV)	1
	e) tarkastussuunnitelma, josta ilmenee julkisten kuulemisten ajankohdat, tarkastuselimen ilmoitus tarkastuksesta, julkinen yhteenveto tarkastuksen tuloksista, tarkastuselimen yhteenvetoraportit myönnetyistä todistuksista	Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV)	1
40	Tarkastuksia koskeva tilannekatsaus:
	a) hyväksytyt, hylätyt, käsiteltävänä olevat, myönnetyt sekä toistaiseksi tai pysyvästi peruutetut todistukset ja kaikki niihin tehdyt muutokset;	Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV)	1
	b) tapaukset, joissa tarkastusten ja lupamenettelyjen kannalta olennaiset määräykset eivät täyty, ja niiden hoitamiseksi toteutetut toimet	Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV)	3
	c) myönnetyt vientilisenssit (V-Legal-asiakirja); lupaviranomaisen määräaikaiset kertomukset	Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV)	1
41	Seuranta- ja valitusmenettelyt:
	a) valituksiin sovellettavat vakiotoimintamenettelyt akkreditointielimelle sekä kummallekin tarkastuselimelle	Kansallinen akkreditointielin (KAN), vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV)	1
	b) kansalaisyhteiskuntaa koskevat menettelyt kansalaisyhteiskunnan suorittamaa seurantaa, sen tekemiä valituksia ja sen tuottamia raportteja varten	Metsätalousministeriö, riippumaton seuranta	1
	c) asiakirjat, joilla seurataan edistymistä valitusten osalta tapahtunutta edistymistä ja niitä koskevia ratkaisuja	Kansallinen akkreditointielin (KAN), vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset (LP ja LV)	3

Tiedonhankinnan menettelyt:

— Tiedonsaannin vapautta koskevassa laissa (UU 14/2008) erotetaan neljä tietoluokkaa: 1) tiedot, jotka ovat käytettävissä ja joita jaetaan aktiivisesti säännöllisin väliajoin; 2) tiedot, jotka olisi julkistettava viipymättä; 3) tiedot, jotka ovat käytettävissä milloin tahansa ja jotka annetaan pyydettäessä, sekä 4) tiedot, jotka on tarkoitettu rajoitettuun jakeluun tai ovat luottamuksellisia.

— Tiedonsaannin vapautta koskevassa laissa tarkoitettuun 3 luokkaan sisältyvät tiedot annetaan käyttöön pyynnöstä, joka esitetään asianomaisen toimielimen sisällä nimetylle elimelle (PPID), esimerkiksi metsätalousministeriön julkisten suhteiden keskukselle. Kullakin toimielimellä on omat, tiedonsaannin vapautta koskevaan lakiin perustuvat yleisölle tiedottamista koskevat täytäntöönpanosääntönsä.

— Jotkin tiedonsaannin vapautta koskevassa laissa tarkoitettuun 3 luokkaan sisältyvät tiedot, kuten asetukset ja määräykset, maanjakokartat ja metsänkäyttösuunnitelmat, julkaistaan asianomaisten toimielinten verkkosivustoilla.