Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta ("EaSI-ohjelma") ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta

1. Tällä asetuksella perustetaan työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma, jäljempänä 'ohjelma', jonka tarkoituksena on edistää Eurooppa 2020 -strategian, mukaan lukien sen yleistavoitteiden, yhdennettyjen suuntaviivojen ja lippulaiva-aloitteiden täytäntöönpanoa tarjoamalla taloudellista tukea unionin tavoitteille, jotka koskevat laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen ja korkean työllisyystason edistämistä, riittävän ja ihmisarvoisen sosiaalisen suojelun takaamista, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumista sekä työolojen parantamista.

2. Ohjelma perustetaan 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi.

1) 'sosiaalisella yrityksellä' oikeudellisesta muodostaan riippumatta yritystä,

a) joka yhtiöjärjestyksensä, sääntöjensä tai muun oikeudellisen asiakirjan, jolla se on perustettu, mukaan pyrkii ensisijaisesti saavuttamaan mitattavissa olevia myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia ennemminkin kuin tuottamaan voittoa omistajilleen, jäsenilleen ja osakkailleen ja:

i) joka tuottaa palveluja tai tavaroita, jotka saavat aikaan sosiaalista hyötyä ja/tai

ii) joka käyttää sellaista tuotteiden tai palveluiden tuotantomenetelmää, joka on sen sosiaaliseen tavoitteeseen soveltuva;

b) joka käyttää voittonsa ensisijaisesti päätavoitteeseensa pyrkimiseen ja jolla on ennalta määriteltyjä menettelyjä ja sääntöjä, joita sovelletaan voittojen jakamiseen osakkaille ja omistajille ja joilla varmistetaan, että voittojen jakaminen ei vaaranna päätavoitetta; ja

c) jota johdetaan yrittäjähenkisesti, vastuullisesti ja avoimesti ja erityisesti siten, että johtamiseen osallistuvat mukana työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät, joihin yrityksen liiketoiminta vaikuttaa.

3) 'mikroyrityksellä' yritystä, mukaan luettuina itsenäiset ammatinharjoittajat, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jonka vuotuinen liikevaihto tai vuotuinen tase yhteensä on enintään 2 miljoonaa euroa komission suosituksen 2003/361/EY ( 13 ) mukaisesti;

5) 'sosiaalisilla innovaatioilla' innovaatioita, joiden tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja erityisesti innovaatioita, jotka liittyvät sellaisten (tuotteita, palveluja ja malleja koskevien) uusien ideoiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, jotka samanaikaisesti täyttävät sosiaaliset tarpeet ja luovat uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä, mikä on hyväksi yhteiskunnalle ja vahvistaa yhteiskunnan toimintavalmiuksia;

6) 'sosiaalipoliittisilla kokeiluilla' toimintatapoja, joilla tuotetaan innovatiivisia vastauksia sosiaalisiin tarpeisiin ja jotka toteutetaan pienimuotoisesti olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata niiden vaikutusta, ennen niiden toistamista laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat vakuuttaviksi.

a) Progress-lohko, josta tuetaan 1 artiklassa tarkoitettujen unionin välineiden ja politiikkojen sekä asiaan liittyvän unionin lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia ja jolla edistetään näyttöön pohjautuvaa poliittista päätöksentekoa ja sosiaalista innovointia yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden sekä julkisten ja yksityisten elinten kanssa.

b) Eures-lohko, josta tuetaan EURESin toteuttamia toimia eli ETA-valtioiden ja Sveitsin valaliiton yhdessä työmarkkinaosapuolten, muiden työvälityspalvelujen tarjoajien ja muiden asiaan liittyvien osapuolten kanssa suunnittelemia asiantuntijapalveluita, joilla kehitetään tietojen vaihtoa ja levitystä ja muita yhteistyömuotoja, muun muassa rajat ylittäviä kumppanuuksia, työntekijöiden vapaaehtoisen alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi oikeudenmukaisesti sekä laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen ja korkean työllisyystason edistämiseksi.

2. Tässä osastossa vahvistettuja yhteisiä säännöksiä sovelletaan kaikkiin 1 kohdan a, b ja c alakohdassa esitettyihin kolmeen lohkoon II osaston erityissäännösten lisäksi.

a) vahvistetaan unionin tavoitteiden omaksumista 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla poliittisten päättäjien keskuudessa kaikilla tasoilla ja toteutetaan konkreettisia, yhteensovitettuja ja innovatiivisia toimia unionin ja jäsenvaltioiden tasolla tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolien sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja julkisten ja yksityisten elinten kanssa;

b) tuetaan riittävien, saavutettavien ja tehokkaiden sosiaalisen suojelun järjestelmien ja työmarkkinoiden kehittämistä ja helpotetaan toimintapoliittisia uudistuksia 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla varsinkin edistämällä ihmisarvoista työtä ja työoloja, ennalta ehkäisyn kulttuuria työterveyden ja -turvallisuuden alalla, työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista ja sosiaalisia tavoitteita ja lähentymistä edistävää hyvää hallintotapaa sekä vastavuoroista oppimista ja sosiaalista innovointia;

c) varmistetaan, että 1 artiklassa tarkoitettuihin aloihin liittyvää unionin lainsäädäntöä sovelletaan tehokkaasti ja tarvittaessa myötävaikutetaan unionin lainsäädännön nykyaikaistamiseen ihmisarvoista työtä koskevien periaatteiden mukaisesti ja otetaan huomioon järkevän sääntelyn periaatteet;

d) edistetään työntekijöiden vapaaehtoista alueellista liikkuvuutta oikeudenmukaiselta pohjalta ja parannetaan työllisyysmahdollisuuksia kehittämällä laadukkaita ja osallistavia kaikille avoimia unionin työmarkkinoita samalla kun kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia, mukaan lukien oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen, kaikkialla unionissa;

e) edistetään työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta lisäämällä mikrorahoituksen saatavuutta heikossa asemassa oleville henkilöille, jotka haluavat perustaa mikroyrityksen, sekä jo olemassa oleville mikroyrityksille ja lisäämällä yhteiskunnallisten yritysten rahoitusten saantia.

2. Näihin tavoitteisiin pyrittäessä ohjelman tavoitteena on sen kaikissa lohkoissa ja toimissa

d) edistää unionin politiikan ja toimien määrittelyssä ja täytäntöönpanossa laadukkaita ja kestäviä työpaikkoja ja korkeaa työllisyystasoa, varmistaa riittävä ja ihmisarvoinen sosiaalinen suojelu sekä torjua pitkäaikaistyöttömyyttä, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

1. Ohjelman täytäntöönpanoon varattavat rahoituspuitteet 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi ovat 919 469 000 euroa nykyhintoina.

2. Edellä 3 artiklan 1 kohdassa säädetyille lohkoille kohdennetaan seuraavat ohjeelliset prosenttiosuudet:

3. Komissio voi käyttää enintään 2 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista rahoittaakseen ohjelman toteuttamista tukevia toimintamenoja.

4. Komissio voi hyödyntää 1 kohdassa tarkoitettuja rahoituspuitteita rahoittaakseen teknistä ja/tai hallinnollista apua, joka liittyy erityisesti tilintarkastukseen, käännösten ulkoistamiseen, asiantuntijakokouksiin sekä tiedotus- ja viestintätoimiin, joista on etua sekä komissiolle että edunsaajille.

5. Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuosittain määrärahat monivuotisessa rahoituskehyksessä asetetuissa rajoissa.

Ohjelman mukaisesti tukikelpoiset toimet voidaan panna täytäntöön yhdessä muiden unionin välineiden kanssa, kunhan tällaiset toimet täyttävät sekä ohjelman että asianomaisten muiden välineiden tavoitteet.

1. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että ohjelman puitteissa toteutetut toimet ovat johdonmukaisia unionin muiden toimien kanssa ja täydentävät niitä; tällaisia ovat esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 ( 14 ) säädetyssä yhteisessä strategiakehyksessä yksilöidyt Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä 'ERI-rahastot', toimet ja etenkin Euroopan sosiaalirahastoon kuuluvat toimet.

2. Ohjelmalla on täydennettävä unionin muita ohjelmia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näiden ohjelmien erityismenettelyjen soveltamista. Samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin ei myönnetä päällekkäistä rahoitusta, ja ohjelman, muiden unionin ohjelmien ja ERI-rahastojen, erityisesti Euroopan sosiaalirahaston, välille kehitetään tiiviitä synergioita.

3. Ohjelmasta tuettujen toimien on oltava unionin ja kansallisen lainsäädännön, myös valtiontukisääntöjen, ja ILOn keskeisten yleissopimusten mukaisia.

4. Johdonmukaisuus ja täydentävyys on varmistettava myös paikallis- ja alueviranomaisten tiiviillä osallistumisella.

Komissio vahvistaa tarvittavat yhteydet työllisyyskomiteaan, sosiaalisen suojelun komiteaan, työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaan komiteaan, työsuhteista vastaavien pääjohtajien työryhmään ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavaan komiteaan varmistaakseen, että niitä kuullaan ja että niille tiedotetaan säännöllisesti ja asianmukaisesti ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä. Komissio tiedottaa myös muille ohjelman kannalta merkityksellistä politiikkaa, välineitä ja toimia käsitteleville komiteoille.

1. Komissio tiedottaa unionin sidosryhmille, muun muassa työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, ohjelman täytäntöönpanon tuloksista ja pyytää näitä vaihtamaan näkemyksiä kyseisistä tuloksista.

2. Ohjelman mukaisesti täytäntöön pantujen toimien tulokset on annettava tiedoksi ja levitettävä säännöllisesti ja asianmukaisella tavalla Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle sekä työmarkkinaosapuolille ja yleisölle, jotta voidaan maksimoida niiden vaikutus, kestävyys ja unionin tason lisäarvo.

3. Viestintätoiminnalla on myös edistettävä toimielinten viestintää Euroopan unionin poliittisista painopistealueista, sikäli kuin se liittyy tämän asetuksen yleistavoitteisiin, ja sillä on annettava näistä painopistealueista tietoa yleisölle.

2. Avustussopimuksessa on eriteltävä, mikä osa unionin tukea perustuu todellisten tukikelpoisten kustannusten takaisinmaksuun ja mikä osa kiinteämääräiseen rahoitukseen, vakioyksikkökustannuksiin tai kertakorvauksiin.

1. Komissio toteuttaa asianmukaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet varmistaakseen, että kun tämän ohjelman nojalla rahoitettuja toimia pannaan täytäntöön, unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa vastaan tehokkailla tarkastuksilla ja jos säännönvastaisuuksia havaitaan, virheellisesti maksetut summat peritään ensisijaisesti kuittaamalla, mutta tarpeen mukaan soveltamalla tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan, neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 ( 15 ) ja varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän ohjelman nojalla rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, muun muassa tarkastuksia paikan päällä ja todentamisia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ( 16 ) ja neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ( 17 ) säännösten ja menettelyjen mukaisesti avustussopimukseen tai avustuspäätökseen taikka ohjelman mukaisesti rahoitettuun sopimukseen liittyvän, Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavan petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan osoittamiseksi.

4. Tämän ohjelman täytäntöönpanosta seuraavissa sopimuksissa, avustussopimuksissa ja avustuspäätöksissä on oltava määräyksiä, joilla nimenomaisesti valtuutetaan komissio, tilintarkastustuomioistuin ja OLAF tekemään 1, 2 ja 3 alakohdassa tarkoitettuja tilintarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainittujen kohtien soveltamista.

Ohjelman säännöllistä seurantaa ja sen toimintalinjoihin ja rahoitusprioriteetteihin tarvittavia mahdollisia mukautuksia varten komissio laatii ensimmäisen vuoden kattavan alustavan laadullisen ja määrällisen seurantakertomuksen ja sen jälkeen kolme kertomusta, jotka kattavat seuraavat kaksivuotiset ajanjaksot, ja lähettää nämä kertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukset toimitetaan tiedoksi myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Kertomuksissa käsitellään ohjelman tuloksia ja sitä, missä määrin naisten ja miesten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskevia periaatteita on sovellettu, sekä sitä, miten syrjimättömyyteen liittyvät näkökohdat, mukaan luettuina esteettömiin mahdollisuuksiin liittyvät seikat, on otettu huomioon sen toimissa. Ohjelman avoimuuden lisäämiseksi kertomukset asetetaan yleisesti saataville.

1. Ohjelmasta tehdään 1 päivään heinäkuuta 2017 mennessä väliarviointi, jossa mitataan laadullisesti ja määrällisesti edistymistä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa, tarkastellaan unionin sosiaalista ympäristöä ja unionin lainsäädännöllä toteutettuja merkittäviä muutoksia sekä määritetään, onko ohjelman resursseja käytetty tehokkaasti, ja arvioidaan sen tuomaa unionin tason lisäarvoa. Väliarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2. Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa arvioinnissa tai muussa päätöksen N:o 1672/2006/EY 19 artiklan tai päätöksen N:o 283/2010/EU 9 artiklan mukaisesti tehdyssä arvioinnissa havaitaan, että ohjelmassa on merkittäviä puutteita, komissio tekee tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ohjelmaan tehtäviä asianmukaisia muutoksia koskevan ehdotuksen, jossa otetaan huomioon arvioinnin tulokset.

3. Ennen ohjelman jatkamista vuoden 2020 jälkeen koskevien ehdotusten esittämistä komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle arvion ohjelman vahvuuksista ja heikkouksista vuosina 2014–2020.

4. Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 jälkiarvioinnin, jossa mitataan ohjelman vaikutusta ja unionin tasolla saavutettua lisäarvoa, ja toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Kertomus asetetaan julkisesti saataville.

1. Progress-lohkosta tuetaan yhden tai useamman a, b ja c alakohdassa luetellun aihekohtaisen osa-alueen toimia. Koko ohjelmakauden aikana 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyssä varojen ohjeellisessa kohdentamisessa eri osa-alueille noudatetaan seuraavia vähimmäisprosenttiosuuksia:

Jäljelle jäänyt osuus kohdennetaan yhdelle tai useammalle a, b tai c kohdassa tarkoitetulle aihekohtaiselle osa-alueelle tai niiden yhdistelmälle.

2. Progress-lohkon kokonaismäärärahoista ja sen aihekohtaisten osa-alueiden sisällä 15–20 prosenttia on osoitettava sosiaalisten kokeilujen edistämiseen menetelmänä, jolla voidaan testata ja arvioida innovatiivisia ratkaisuja niiden hyödyntämisen lisäämiseksi.

Edellä olevassa 4 artiklassa säädettyjen yleistavoitteiden lisäksi Progress-lohkossa on seuraavat erityistavoitteet:

a) kehitetään ja levitetään korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että unionin politiikat 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla perustuvat vankkaan näyttöön ja niillä on merkitystä yksittäisten jäsenvaltioiden ja muiden ohjelmaan osallistuvien maiden tarpeiden, haasteiden ja edellytysten kannalta;

b) helpotetaan tehokasta ja osallistavaa unionin toimintalinjoja koskevaa tietojen vaihtoa, vastavuoroista oppimista ja vuoropuhelua 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla unionin, jäsenvaltioiden ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita ja muita ohjelmaan osallistuvia maita kehittämään toimintalinjojaan ja jäsenvaltioita panemaan unionin lainsäädäntöä täytäntöön;

c) tarjotaan taloudellista tukea sosiaali- ja työmarkkinapoliittisten innovaatioiden testaamiseen ja tarvittaessa keskeisten toimijoiden valmiuksien parantamiseen, jotta ne voivat suunnitella ja toteuttaa sosiaalipoliittisia kokeiluja, sekä asiaan liittyvän tiedon ja asiantuntemuksen saataville asettamiseen;

d) tarjotaan unionin ja kansallisen tason organisaatioille taloudellista tukea, jotta ne voivat lisätä valmiuksiaan kehittää, edistää ja tukea 1 artiklassa tarkoitettujen unionin välineiden ja politiikkojen ja asiaan kuuluvan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa.

1. Analyyttiset toimet

a) tietojen ja tilastojen keruu siten, että otetaan huomioon sekä laadulliset että määrälliset perusteet, sekä yhteisten menetelmien, luokitusten, mikrosimulaatioiden, indikaattoreiden ja vertailuarvojen kehittäminen, tarvittaessa sukupuolen ja ikäryhmän mukaan jaoteltuina;

b) kysely- ja muut tutkimukset, analyysit ja kertomukset, myös asiantuntijaverkostojen rahoituksen kautta, ja aihekohtaisia osa-alueita koskevan asiantuntemuksen lisääminen;

c) julkisten ja yksityisten elinten tekemät laadulliset ja määrälliset arvioinnit ja vaikutustenarvioinnit;

d) unionin lainsäädännön kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen seuranta ja arviointi;

e) sosiaalipoliittisten kokeilujen valmistelu ja toteutus menetelmänä, jolla testataan ja arvioidaan innovatiivisia ratkaisuja niiden hyödyntämisen lisäämiseksi;

f) näiden analyyttisten toimien tulosten levittäminen.

2. Vastavuoroista oppimista, tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevat toimet

a) hyvien toimintatapojen, innovatiivisten lähestymistapojen ja kokemusten vaihto ja levitys, vertaisarvioinnit, vertailuanalyysit ja vastavuoroinen oppiminen Euroopan tasolla;

b) neuvoston puheenjohtajavaltion järjestämät tapahtumat, konferenssit ja seminaarit;

c) lainsäädännön alalla toimivien ja toimia toteuttavien henkilöiden koulutus;

d) oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen sekä toimenpiteet, jotka koskevat ohjelmasta tukea saaviin aloitteisiin liittyvää tiedotusta, viestintää ja tunnetuksi tekemistä tiedotusvälineissä;

e) tiedotus- ja viestintätoimet;

f) tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen, jotta voidaan vaihtaa ja levittää tietoa unionin politiikasta ja lainsäädännöstä sekä työmarkkinoista.

3. Tuki seuraavilla aloilla:

a) keskeisten unionin tason verkostojen, joiden toiminta liittyy Progress-lohkon tavoitteisiin ja edistää niitä, toimintakustannukset;

b) jäsenvaltioiden nimeämien maantieteellisen liikkuvuuden edistämisestä vastaavien kansallisten viranomaisten ja asiantuntijapalvelujen sekä mikrorahoituksen tarjoajien valmiuksien parantaminen;

c) kansallisista toimihenkilöistä koostuvien työryhmien organisointi unionin lainsäädännön täytäntöönpanon seuraamiseksi;

d) asiantuntijaelinten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien, keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten sekä työvoimapalvelujen verkottuminen ja yhteistyö Euroopan tasolla;

e) Euroopan tason seurantakeskusten rahoitus, tärkeimmät aihekohtaiset osa-alueet mukaan luettuina;

f) kansallisten hallintovirkamiesten vaihto-ohjelmat.

Kun Progress-lohkon toimia rahoitetaan ehdotuspyyntöjen jälkeen, unioni voi osallistua niiden rahoitukseen osuudella, joka on pääsääntöisesti korkeintaan 80 prosenttia tukikelpoisista kokonaismenoista. Tämän enimmäismäärän ylittävää rahoitustukea voidaan myöntää vain asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa olosuhteissa.

2. Progress-lohkoon voivat osallistua kaikki julkiset ja/tai yksityiset tahot, toimijat ja laitokset ja etenkin seuraavat:

3. Komissio voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden ja erityisesti Euroopan neuvoston, OECD:n, ILOn ja muiden Yhdistyneiden kansakuntien elinten sekä Maailmanpankin kanssa.

4. Komissio voi tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotka eivät osallistu ohjelmaan. Tällaisten kolmansien maiden edustajat voivat osallistua yhteistä etua koskeviin tapahtumiin (kuten konferensseihin ja seminaareihin), joita järjestetään ohjelmaan osallistuvissa maissa, ja tällaiset osallistumiskustannukset voidaan kattaa ohjelmasta.

Eures-lohkosta tuetaan yhden tai useamman a, b ja c alakohdassa tarkoitetun aihekohtaisen osa-alueen toimia. Koko ohjelmakauden aikana 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyssä varojen ohjeellisessa kohdentamisessa eri osa-aloille noudatetaan seuraavia vähimmäisprosenttiosuuksia:

b) palveluiden kehittäminen työntekijöiden rekrytoimiseksi ja sijoittamiseksi työhön hyödyntämällä avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämistä unionin tasolla, erityisesti kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt: 30 prosenttia;

Jäljelle jäänyt osuus kohdennetaan yhdelle tai useammalle a, b tai c alakohdassa tarkoitetulle aihekohtaiselle osa-alueelle tai niiden yhdistelmälle.

Edellä 4 artiklassa säädettyjen yleistavoitteiden lisäksi Eures-lohkossa on seuraavat erityistavoitteet:

a) varmistetaan, että avoimia työpaikkoja ja hakemuksia koskevat tiedot ja neuvonta ja kaikki niihin liittyvät tiedot, kuten elin- ja työoloja koskevat tiedot, ovat tilanteen mukaan avoimia mahdollisille työnhakijoille ja työnantajille. Tähän päästään vaihtamalla ja levittämällä näitä tietoja kansainvälisesti, alueiden välillä ja yli rajojen, käyttämällä tavanomaisia avoimia työpaikkoja ja työhakemuksia koskevia yhteistyömuotoja sekä muulla sopivalla tavalla, kuten antamalla yksilöllistä neuvontaa ja mentorointia erityisesti vähän koulutetuille henkilöille;

b) tuetaan Eures-palvelujen tarjoamista työntekijöiden rekrytoimiseksi ja sijoittamiseksi laadukkaisiin ja kestäviin työpaikkoihin hyödyntämällä avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämistä; Eures-palveluille myönnettävän tuen on katettava työhönsijoituksen eri vaiheet rekrytointia edeltävästä valmistelusta työhönsijoituksen jälkeiseen neuvontaan; tavoitteena on hakijan menestyksellinen integroituminen työmarkkinoille; tällaisiin tukipalveluihin voidaan sisällyttää avointen työpaikkojen täyttämiseksi kohdennettuja liikkuvuusjärjestelyjä tietyllä alalla, tietyssä ammatissa, maassa tai maaryhmässä tai tietyille työntekijäryhmille, kuten nuorille, joilla on valmiutta liikkuvuuteen, kun on havaittu selkeä taloudellinen tarve.

Eures-lohkosta voidaan rahoittaa toimia yksilöiden vapaaehtoisen liikkuvuuden edistämiseksi unionissa oikeudenmukaisesti ja liikkuvuuden esteiden poistamiseksi, ja näitä toimia ovat erityisesti

d) kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen avointen työpaikkojen täyttämiseksi silloin, kun työmarkkinoilla on havaittu puutteita, ja/tai sellaisten työntekijöiden auttamiseksi, joilla on valmiutta liikkuvuuteen, kun on havaittu selkeä taloudellinen tarve;

Kun Eures-lohkon toimintoja rahoitetaan ehdotuspyyntöjen jälkeen, unioni voi osallistua niiden rahoitukseen osuudella, joka pääsääntöisesti on korkeintaan 95 prosenttia tukikelpoisista kokonaismenoista. Tämän enimmäismäärän ylittävää rahoitustukea myönnetään vain asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa olosuhteissa.

2. Eures-lohkoon voivat osallistua kaikki jäsenvaltioiden tai komission nimeämät elimet, toimijat ja instituutiot, jotka täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/589 ( 19 ) vahvistetut Eures-verkostoon osallistumista koskevat edellytykset. Tällaisia elimiä, toimijoita ja instituutioita ovat erityisesti:

Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkosta tuetaan yhden tai useamman a ja b alakohdassa tarkoitetun aihekohtaisen osa-alueen toimia. Koko ohjelmakauden aikana 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyssä varojen ohjeellisessa kohdentamisessa eri osa-alueille noudatetaan seuraavia vähimmäisprosenttiosuuksia:

Jäljelle jäänyt osuus kohdennetaan a tai b alakohdassa tarkoitetulle aihekohtaisille osa-alueille tai niiden yhdistelmälle.

Edellä olevassa 4 artiklassa säädettyjen yleistavoitteiden lisäksi Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkossa on seuraavat erityistavoitteet:

a) lisätään mikrorahoituksen saatavuutta seuraaville tahoille:

i) heikossa asemassa olevat henkilöt, jotka ovat menettäneet tai ovat vaarassa menettää työpaikkansa tai joilla on vaikeuksia päästä tai palata työmarkkinoille, henkilöt, joita uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen tai jotka ovat sosiaalisesti syrjäytyneitä, sekä henkilöt, joilla on heikommat mahdollisuudet saada luottoa tavanomaisilta luottomarkkinoilta ja jotka haluavat käynnistää oman mikroyrityksen tai kehittää sitä;

ii) mikroyritykset sekä käynnistys- että kehitysvaiheessa ja etenkin mikroyritykset, jotka työllistävät i alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä;

c) tuetaan sosiaalisten investointimarkkinoiden kehittämistä ja helpotetaan yhteiskunnallisten yritysten rahoituksen saantia asettamalla saataville omaa pääomaa ja oman pääoman luonteista pääomaa sekä luottovälineitä ja avustuksia enintään 500 000 euroa yhteiskunnallisille yrityksille, joiden vuotuinen liikevaihto ei ylitä 30 miljoonaa euroa tai joiden vuotuinen tase ei ylitä 30 miljoonaa euroa ja jotka eivät itse ole yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä.

Täydentävyyden varmistamiseksi komissio ja jäsenvaltiot sovittavat omilla toimivalta-aloillaan tiiviisti yhteen näitä toimia koheesiopolitiikan ja kansallisten politiikkojen yhteydessä toteutettujen toimien kanssa.

Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkosta voidaan myöntää tukea mikrorahoitukseen ja yhteiskunnallisille yrityksille, mukaan lukien institutionaalisten valmiuksien parantaminen erityisesti varainhoitoasetuksen ensimmäisen osan VIII osastossa säädettyjen rahoitusvälineiden kautta, ja avustuksia.

1. Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkoon voivat osallistua kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa maissa toimivat julkiset ja yksityiset elimet, jotka tarjoavat näissä maissa

2. Komissio varmistaa, että lohkoon voivat osallistua syrjimättömästi kaikki jäsenvaltioissa toimivat julkiset ja yksityiset elimet.

3. Niiden julkisten ja yksityisten elinten, jotka toteuttavat 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua toimintaa, on lopullisten tuensaajien tavoittamiseksi sekä kilpailukykyisten ja elinkelpoisten mikroyritysten luomiseksi tehtävä tiivistä yhteistyötä niiden organisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, jotka valvovat mikroluottojen lopullisten tuensaajien etuja, sekä niiden, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta tuettujen organisaatioiden kanssa, ja tarjottava mentorointi- ja koulutusohjelmia lopullisille tuensaajille. Tässä yhteydessä on varmistettava tuensaajien riittävä seuranta ennen mikroyrityksen perustamista ja sen jälkeen.

4. Julkisten ja yksityisten elinten, jotka toteuttavat 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua toimintaa, on noudatettava hyvää hallintotapaa, hallinnointia ja kuluttajansuojaa koskevia korkeita vaatimuksia mikroluottojen tarjoajien eurooppalaisten käytännesääntöjen ("European Code of Good Conduct for Microcredit Provision") periaatteiden mukaisesti ja pyrittävä erityisesti estämään henkilöiden ja yritysten ylivelkaantuminen, joka johtuu esimerkiksi niille myönnetyistä korkeakorkoisista luotoista tai luotoista sellaisin ehdoin, että yrittäjä ajautuu maksukyvyttömyyteen.

Yhteistä toimintaa lukuun ottamatta Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkolle myönnetyt määrärahat kattavat rahoitusvälineiden kautta täytäntöön pantujen toimien kustannukset kokonaisuudessaan, mukaan luettuina rahoituksen välittäjiin kohdistuvat maksuvelvollisuudet, kuten takauksista aiheutuneet tappiot, unionin rahoitusosuutta hallinnoivien yhteisöjen hallinnointimaksut ja muut tukikelpoiset kustannukset.

1. Edellä 27 artiklassa tarkoitettujen välineiden ja avustusten täytäntöön panemiseksi komissio voi tehdä sopimuksia varainhoitoasetuksen 139 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja erityisesti Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston kanssa. Tällaisissa sopimuksissa on esitettävä kyseisille yhteisöille uskottujen tehtävien täytäntöönpanoa koskevat tarkat määräykset, mukaan lukien määräykset, joissa täsmennetään tarve varmistaa täydentävyys nykyisiin unionin ja kansallisiin rahoitusvälineisiin nähden ja jakaa resurssit tasapuolisesti jäsenvaltioiden ja muiden osallistuvien maiden kesken. Varainhoitoasetuksen ensimmäisen osan VIII osaston mukaiset rahoitusvälineet voidaan toteuttaa erillisellä sijoitusvälineellä, jonka rahoittajana voivat olla ohjelmarahastot tai muut investoijat tai molemmat.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu erillinen sijoitusväline voi tarjota muun muassa luottoja, omaa pääomaa ja riskinjakovälineitä välittäjille tai suoraa rahoitusta yhteiskunnallisille yrityksille tai molempia. Omaa pääomaa voidaan tarjota esimerkiksi avoimen omistusosuuden hankkimisella, äänettömillä osakkuuksilla, osakaslainoilla ja erilaisilla sijoittajille suunnatuilla omistusosuusjärjestelyillä.

3. Tästä lohkosta suoraan tai välillisesti tuettujen mikroluottojen ehtojen, kuten korkojen, on ilmennettävä tuesta saatavaa hyötyä ja niiden on oltava perusteltuja olemassa oleviin riskeihin ja luottoon liittyviin todellisiin kustannuksiin nähden.

4. Varainhoitoasetuksen 140 artiklan 6 kohdan mukaisesti jonkin rahoitusvälineen vuotuiset palautukset on käytettävä samaan rahoitusvälineeseen 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä, kun taas tulot otetaan unionin yleiseen talousarvioon sen jälkeen, kun hallinnointikustannukset ja -palkkiot on vähennetty. Monivuotisissa rahoituspuitteissa vuosille 2007–2013 jo perustettujen rahoitusvälineiden osalta edeltävällä kaudella käynnistettyjen toimien tuottamat vuotuiset palautukset ja tulot kohdennetaan kuluvan kauden rahoitusvälineille.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa tehtyjen sopimusten voimassaolon umpeuduttua tai erillisen sijoitusvälineen investointikauden päätyttyä unionille kuuluva saldo on maksettava unionin yleiseen talousarvioon.

6. Tämän artiklan1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja tarpeen mukaan rahastonhoitajien on tehtävä 28 artiklassa tarkoitettujen julkisten ja yksityisten tahojen kanssa kirjallinen sopimus. Tällaisissa sopimuksissa on määrättävä julkisten ja yksityisten rahoituksentarjoajien velvoitteista käyttää Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkon nojalla saataville asetetut resurssit 26 artiklassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja toimittaa tietoa 31 artiklassa säädettyjen vuotuisten täytäntöönpanokertomusten laatimista varten.

1. Edellä 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen ja tarpeen mukaan rahastonhoitajien on lähetettävä komissiolle vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, joissa esitetään toimet, joille on myönnetty tukea, ja katetaan niiden rahoituksen toteutus sekä rahoituksen ja investointien myöntäminen ja saatavuus sektorin, maantieteellisen alueen ja tuensaajan tyypin mukaan. Näissä kertomuksissa ilmoitetaan myös hyväksytyt tai hylätyt hakemukset kunkin erityistavoitteen osalta, julkisten ja yksityisten elinten kanssa tehdyt sopimukset, rahoitetut toimet ja tulokset, myös ottaen huomioon niiden sosiaaliset vaikutukset, luodut työpaikat ja tuen elinkelpoisuus. Komissio toimittaa nämä raportit Euroopan parlamentille tiedoksi.

2. Näissä vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa esitettyjä tietoja on käytettävä 12 artiklassa säädetyissä joka toinen vuosi toimitettavissa seurantakertomuksissa. Seurantakertomukset sisältävät päätöksen N:o 283/2010/EU 8 artiklan 2 kohdassa säädetyt vuosikertomukset, yksityiskohtaiset tiedot viestintätoimista ja tiedot täydentävyydestä unionin muiden välineiden ja etenkin Euroopan sosiaalirahaston toimien kanssa.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan työohjelmat, jotka kattavat kyseessä olevat kolme lohkoa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Työohjelmat ovat tarvittaessa kestoltaan kolme vuotta ja niihin on sisällyttävä kuvaus rahoitettavista toimista, menettelyt unionin tukemien toimien valitsemiseksi, maantieteellinen kattavuus, kohdeyleisö ja ohjeellinen täytäntöönpanoajanjakso. Työohjelmissa on ilmoitettava myös kullekin erityistavoitteelle kohdennetun tuen määrä ja noudatettava 33 artiklan mukaista varojen uudelleenkohdentamista. Työohjelmilla on vahvistettava ohjelman johdonmukaisuutta osoittamalla yhteydet kolmen lohkon välillä.

Varojen kohdentaminen uudelleen lohkojen välillä ja lohkojen yksittäisille aihekohtaisille osa-alueille

Siirretään komissiolle valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa varoja kohdennetaan uudelleen lohkojen välillä ja niiden lohkojen yksittäisille aihekohtaisille osa-alueille, jotka ylittäisivät kussakin tapauksessa asetetun ohjeellisen määrän yli viidellä prosentilla ja enintään kymmenellä prosentilla, kun sosioekonomisen tilanteen muutos tai 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin tulokset edellyttävät sitä. Varojen kohdentaminen uudelleen kunkin lohkon aihekohtaisille osa-alueille otetaan huomioon 32 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa.

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 1 päivästä tammikuuta 2014 seitsemän vuoden ajaksi 33 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 33 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan 33 artiklan nojalla hyväksytty delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

Ohjelman täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet, kuten ohjelman arviointiperusteet, muun muassa perusteet, jotka liittyvät kustannustehokkuuteen ja tulosten levittämistä ja siirtämistä koskeviin järjestelyihin, hyväksytään 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Päätöksen N:o 1672/2006/EY 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuihin toimiin, jotka aloitetaan ennen 1 päivää tammikuuta 2014, sovelletaan edelleen kyseistä päätöstä. Näissä toimissa komissiota avustaa tämän asetuksen 36 artiklassa tarkoitettu komitea.

1. Tämän asetuksen 13 artiklan 4 kohdassa säädettyyn loppuarviointiin on sisällytettävä päätöksen N:o 283/2010/EU 9 artiklassa säädetty loppuarviointi.

2. Komissio tekee Mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkoa koskevan erillisen loppuarvioinnin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun sopimukset yhteisöjen kanssa ovat rauenneet.

1) Korvataan 5 artiklan 4 kohta seuraavasti:

"4. Kun rahoitusjärjestelyn voimassaolo päättyy, unionille kuuluva saldo saatetaan käytettäväksi mikrorahoitusta ja yhteiskunnallisille yrityksille annettavaa tukea varten työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta 11 päivänä joulukuuta 2013 ("EaSI-ohjelma") annetun asetuksen (EU) N:o 1296/2013 ( 20 ) mukaisesti.

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

( 3 ) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 21. marraskuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1672/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta (EUVL L 315, 15.11.2006, s. 1).

( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella (EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1).

( 6 ) Komission täytäntöönpanopäätös 2012/733/EU, annettu 26 päivänä marraskuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011 panemisesta täytäntöön siltä osin kuin on kyse avoimien työpaikkojen ja työhakemusten välittämisestä ja EURES-verkoston uusimisesta (EYVL L 328, 28.11.2012, s. 21).

( 7 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1).

( 8 ) Neuvoston päätös 2010/707/EU, tehty 21 päivänä lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46).

( 9 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

( 10 ) Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2013, nuorisotakuun perustamisesta (EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1).

( 12 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

( 13 ) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

( 14 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä (Katso tämän virallisen lehden sivu 320).

( 15 ) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

( 16 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

( 17 ) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

( 19 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/589, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2016, työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta (EUVL L 107, 22.4.2016, s. 1).

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/589, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2016,	L 107	1	22.4.2016