(A)
02013D0529 — FI — 09.07.2018 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 529/2013/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, (EUVL L 165 18.6.2013, s. 80) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2016/374, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2016, |
L 70 |
20 |
16.3.2016 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, |
L 156 |
1 |
19.6.2018 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 529/2013/EU,
annettu 21 päivänä toukokuuta 2013,
maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimiin liittyviä toimenpiteitä koskevasta tiedosta
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
Tässä päätöksessä vahvistetaan maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden, jäljempänä ’LULUCF’, toimista aiheutuviin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt ensimmäisenä vaiheena kohti näiden toimien sisällyttämistä unionin päästöjen vähentämissitoumukseen, milloin se on tarkoituksenmukaista. Siinä ei säädetä yksityisten osapuolten tilinpito- tai raportointivelvollisuuksista. Siinä säädetään, että jäsenvaltioiden on annettava tietoja LULUCF-toimistaan, joiden tavoitteena on rajoittaa tai vähentää päästöjä sekä ylläpitää tai lisätä poistumia.
2 artikla
Määritelmät
1. Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
a) ’päästöillä’ tarkoitetaan kasvihuonekaasujen lähteistä ilmakehään syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä;
b) ’poistumilla’ tarkoitetaan nielujen aikaansaamia ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä;
c) ’metsittämisellä’ tarkoitetaan välittömästä ihmisen toiminnasta aiheutuvaa sellaisen maa-alueen muuttamista metsäksi, joka ei ole ollut metsää vähintään 50 vuoteen, istuttamalla, kylvämällä ja/tai ihmisen toiminnalla edistämällä luontaisia siemenlähteitä, jos kyseinen muuttaminen on tapahtunut 31 päivän joulukuuta 1989 jälkeen;
d) ’uudelleenmetsittämisellä’ tarkoitetaan mitä tahansa välittömästä ihmisen toiminnasta aiheutuvaa muun maa-alueen kuin metsän muuttamista metsäksi istuttamalla, kylvämällä ja/tai ihmisen toiminnalla edistämällä luontaisia siemenlähteitä, ja joka rajoittuu metsänä olleeseen maa-alueeseen, joka ei ollut metsää enää 1 päivänä tammikuuta 1990 ja joka on muutettu uudelleen metsäksi 31 päivän joulukuuta 1989 jälkeisellä ajalla;
e) ’metsänhävityksellä’ tarkoitetaan välittömästä ihmisen toiminnasta aiheutuvaa metsän muuttamista muuksi kuin metsäksi, jos kyseinen muuttaminen on tapahtunut 31 päivän joulukuuta 1989 jälkeen;
f) ’metsänhoidolla’ tarkoitetaan mitä tahansa toimintaa, joka on osa metsän hoitokäytäntöjä ja joka vaikuttaa metsän ekologisiin, taloudellisiin tai yhteiskunnallisiin tehtäviin;
g) ’viljelymaan hoidolla’ tarkoitetaan mitä tahansa toimintaa, joka on osa sellaisen maan hoitokäytäntöjä, jolla kasvatetaan viljelykasveja tai joka on kesannoitu tai jota ei tilapäisesti käytetä kasvintuotantoon;
h) ’laidunmaan hoidolla’ tarkoitetaan mitä tahansa toimintaa, joka on osa kotieläintuotantoon käytettävän maan hoitokäytäntöjä ja jonka tavoitteena on säännellä tuotettujen kasvien ja kotieläinten määrää ja tyyppiä tai muuten vaikuttaa niihin;
i) ’kasvillisuuden palauttamisella’ tarkoitetaan mitä tahansa välitöntä ihmisen toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä minkä tahansa vähintään 0,05 hehtaarin suuruisen alueen hiilivarantoa kasvillisuuden lisäämisen avulla, jos kyseinen toiminta ei ole metsittämistä tai uudelleenmetsittämistä;
j) ’hiilivarannolla’ tarkoitetaan hiilen massaa jossakin hiilivarastossa;
k) ’kosteikkojen kuivatuksella ja uudelleenvettämisellä’ tarkoitetaan mitä tahansa toimintaa sellaisen vähintään yhden hehtaarin suuruisen alueen kuivattamiseksi tai uudelleenvettämiseksi, jonka maa-aines on eloperäistä ja jolla kuivattaminen ja/tai uudelleenvettäminen on tehty 31 päivän joulukuuta 1989 jälkeen, edellyttäen, ettei kyseinen toiminta ole mitään muuta toimintaa, jonka osalta laaditaan ja ylläpidetään tilejä 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti, ja jolla kuivatus on ihmisen välittömästi aiheuttamaa vedenpinnan alenemista maassa ja uudelleenvettäminen on välittömästä ihmisen toiminnasta aiheutuva kuivatukselle osittain tai kokonaan vastakkainen toimenpide;
l) ’lähteellä’ tarkoitetaan mitä tahansa prosessia, toimintaa tai mekanismia, joka vapauttaa kasvihuonekaasua, aerosolia tai kasvihuonekaasun esiastetta ilmakehään;
m) ’nielulla’ tarkoitetaan mitä tahansa prosessia, toimintaa tai mekanismia, joka sitoo ilmakehästä kasvihuonekaasua, aerosolia tai kasvihuonekaasun esiastetta;
n) ’hiilivarastolla’ tarkoitetaan jonkin jäsenvaltion alueella olevaa sellaista biogeokemiallista ilmiötä tai järjestelmää taikka näiden osaa, johon varastoituu hiiltä, hiiltä sisältävän kasvihuonekaasun esiastetta tai hiiltä sisältävää kasvihuonekaasua;
o) ’kasvihuonekaasun esiasteella’ tarkoitetaan sellaista kemiallista yhdistettä, joka osallistuu mitä tahansa 3 artiklan 4 kohdassa luetelluista kasvihuonekaasuista tuottaviin kemiallisiin reaktioihin;
p) ’puutuotteella’ tarkoitetaan mitä tahansa puunkorjuusta saatua tuotetta, joka on poistettu puunkorjuualueelta;
q) ’metsällä’ tarkoitetaan maa-aluetta, jonka pinta-alalle, puuston latvuspeittävyydelle tai vastaavalle puuston tiheydelle ja potentiaaliselle puun täysikasvuisena kasvupaikassaan saavuttamalle korkeudelle on määritelty vähimmäisarvot, kuten liitteessä V määritetään kunkin jäsenvaltion osalta. Se sisältää puustoiset alueet, mukaan lukien luontaiset nuoret puuryhmät, tai viljelymetsiköt, joiden puiden latvuspeittävyys tai vastaava tiheys tai liitteessä V määritelty puun vähimmäiskorkeus ei vielä yllä edellä mainittuihin vähimmäisarvoihin, mukaan lukien sellaiset tavallisesti metsäalueen osan muodostavat alueet, joilla ihmisen toiminnan, esimerkiksi puunkorjuun, seurauksena tai luonnollisista syistä ei tilapäisesti ole puustoa mutta joiden on määrä palautua metsäksi;
r) ’latvuspeittävyydellä’ tarkoitetaan puiden latvustojen ulkoreunan pystysuoran projektion peittämän alueen suhteellista osuutta tietystä alueesta prosentteina ilmaistuna;
s) ’tiheydellä’ tarkoitetaan metsässä olevien kasvavien pystypuiden tiheyttä mitattuna jäsenvaltion vahvistaman menetelmän mukaisesti;
t) ’luonnontuhoilla’ tarkoitetaan mitä tahansa muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvia tapahtumia tai olosuhteita, jotka aiheuttavat metsissä merkittäviä päästöjä ja joiden esiintymiseen asianomainen jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, edellyttäen, ettei kyseinen jäsenvaltio pysty objektiivisesti arvioiden merkittävästi rajoittamaan näiden tapahtumien tai olosuhteiden vaikutuksia päästöihin niiden esiintymisen jälkeenkään;
u) ’taustatasolla’ tarkoitetaan 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti laskettuja luonnontuhojen tiettynä ajanjaksona aiheuttamia keskimääräisiä päästöjä, lukuun ottamatta tilastollisesti poikkeavia arvoja;
v) ’puoliintumisajalla’ tarkoitetaan niiden vuosien lukumäärää, joiden kuluessa tiettyyn puutuotteiden kategoriaan varastoituneen hiilen määrä vähenee puoleen alkuperäisestä arvostaan;
w) ’välittömällä hajoamisella’ tarkoitetaan tilinpitomenetelmää, jossa oletetaan, että puutuotteisiin varastoituneen hiilen määrä vapautuu kokonaisuudessaan ilmakehään korjuuajankohtana;
x) ’pelastushakkuulla’ tarkoitetaan mitä tahansa puunkorjuutoimintaa, joka koostuu luonnontuhojen vaurioittamilla mailla olevan sellaisen puun talteenotosta, jota voidaan edelleen käyttää ainakin osittain.
2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti tämän artiklan 1 kohdan määritelmien muuttamiseksi, jotta varmistetaan johdonmukaisuus kyseisten määritelmien ja UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten mukaisten elinten asiaa koskeviin määritelmiin tekemien muutosten välillä.
3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi siinä lueteltujen arvojen päivittämiseksi niiden muutosten mukaisesti, joita UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten mukaiset elimet ovat tehneet määritelmiin liitteessä V määritettyjen seikkojen osalta.
3 artikla
Velvollisuus laatia ja ylläpitää LULUCF-tilejä
1. Jäsenvaltioiden on laadittava ja ylläpidettävä jokaiselta liitteessä I määritellyltä tilinpitokaudelta tilejä, joista ilmenevät tarkoin kaikki niiden alueella harjoitetusta, seuraaviin kategorioihin kuuluvasta toiminnasta aiheutuneet päästöt ja poistumat:
a) metsittäminen;
b) uudelleenmetsittäminen;
c) metsänhävitys;
d) metsänhoito.
2. ►M2 Jäsenvaltioiden on 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalta tilinpitokaudelta ja siitä eteenpäin laadittava ja ylläpidettävä vuosittaisia tilejä, joista ilmenevät tarkoin kaikki niiden alueella harjoitetusta, seuraaviin kategorioihin kuuluvasta toiminnasta aiheutuneet päästöt ja poistumat:
a) viljelymaan hoito;
b) laidunmaan hoito.
◄
Viljelymaan hoidosta ja laidunmaan hoidosta aiheutuvia päästöjä ja poistumia koskeviin vuosittaisiin tileihin sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 201331 päivään joulukuuta 2020 ulottuvalla tilinpitokaudella seuraavaa:
a) Vuodesta 2016 vuoteen 2018 jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunkin vuoden 15 päivään maaliskuuta mennessä sekä käytössä että kehitteillä olevista järjestelmistä viljelymaan hoidosta ja laidunmaan hoidosta aiheutuvien päästöjen ja poistumien arvioimiseksi. Jäsenvaltioiden tulisi antaa selvitys siitä, missä määrin järjestelmät ovat kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevien IPCC:n menetelmien ja UNFCCC:n raportointivaatimusten mukaisia.
b) Jäsenvaltioiden on ennen 1 päivää tammikuuta 2022 laadittava ja toimitettava komissiolle kunkin vuoden maaliskuun 15 päivään mennessä alustavat ja suuntaa-antavat vuosittaiset ennakkoarviot viljelymaan ja laidunmaan hoidosta aiheutuvista päästöistä ja poistumista käyttäen tarvittaessa IPCC:n menetelmiä. Jäsenvaltioiden olisi vähintään käytettävä asiaa koskevissa IPCC:n ohjeissa määriteltyä Tier 1 -menetelmää. Jäsenvaltioita kannustetaan hyödyntämään näitä arvioita avainluokkien tunnistamisessa ja maakohtaisten Tier 2- ja 3 -menetelmien kehittämisessä päästöjen ja poistumien selkeää ja tarkkaa arvioimista varten.
c) Jäsenvaltioiden on viimeistään 15 päivänä maaliskuuta 2022 toimitettava lopulliset vuosittaiset arvionsa viljelymaan hoitoa ja laidunmaan hoitoa koskevasta tilinpidosta.
d) Jäsenvaltio voi pyytää poikkeusta c alakohdassa säädetyn määräajan pidentämiseksi, jos lopullisia arvioita viljelymaan hoitoa ja laidunmaan hoitoa koskevasta tilinpidosta ei voida kohtuuden puitteissa laatia tässä kohdassa mainitun aikataulun puitteissa vähintään yhden alla esitetyn perusteen vuoksi:
i) vaadittavaa tilinpitoa ei voida saada aikaan teknisen toteuttamiskelpoisuuden vuoksi muutoin kuin vaiheittain ja niin, että määräaika ylitetään;
ii) tilinpidon loppuunsaattaminen määräajassa olisi suhteettoman kallista.
Jäsenvaltion, joka haluaa käyttää poikkeusta, on toimitettava poikkeusta koskeva pyyntö perusteluineen komissiolle viimeistään 15 päivänä tammikuuta 2021.
Jos komissio pitää pyyntöä oikeutettuna, se myöntää poikkeuksen enintään kolmeksi kalenterivuodeksi 15 päivästä maaliskuuta 2022 alkaen. Muussa tapauksessa se epää pyynnön perustellulla päätöksellä.
Komissio voi tarvittaessa pyytää toimittamaan lisätietoja kohtuullisen ja määritellyn määräajan puitteissa.
Poikkeusta koskeva pyyntö katsotaan hyväksytyksi, jos komissio ei ole vastustanut pyyntöä kuuden kuukauden kuluessa jäsenvaltion alkuperäisen pyynnön tai pyydettyjen lisätietojen vastaanottamisesta.
3. Jäsenvaltiot voivat myös laatia ja ylläpitää jokaiselta liitteessä I määritellyltä tilinpitokaudelta tilejä, joista ilmenevät tarkoin kasvillisuuden palauttamisesta sekä kosteikkojen kuivatuksesta ja uudelleenvettämisestä aiheutuneet päästöt ja poistumat.
4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tileissä on ilmoitettava seuraavien kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat:
a) hiilidioksidi (CO2);
b) metaani (CH4);
c) dityppioksidi (N2O).
5. Jäsenvaltioiden on, siltä osin kuin tilejä on tämän päätöksen mukaisesti laadittu ja ylläpidetty, merkittävä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu tietty toiminta tileihinsä kyseisen toiminnan aloittamisesta tai 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.
4 artikla
Yleiset tilinpitosäännöt
1. Jäsenvaltioiden on 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tileissään ilmoitettava päästöt plusmerkillä (+) ja poistumat miinusmerkillä (–).
2. Laatiessaan ja ylläpitäessään tilejään jäsenvaltioiden on varmistettava asiaankuuluvien tietojen tarkkuus, kattavuus, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja läpinäkyvyys, kun ne arvioivat 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin toimintoihin liittyviä päästöjä ja poistumia.
3. Useampaan kuin yhteen 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun kategoriaan kuuluvasta toiminnasta aiheutuvat päästöt ja poistumat on otettava huomioon vain yhdessä kategoriassa päällekkäisen tilinpidon välttämiseksi.
4. Jäsenvaltioiden on avointen ja todennettavien tietojen perusteella määriteltävä maa-alueet, joilla 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun kategoriaan kuuluvaa toimintaa harjoitetaan. Niiden on varmistettava, että kaikki tällaiset maa-alueet ovat yksilöitävissä asianomaiseen kategoriaan kuuluvissa tileissä.
5. Jäsenvaltioiden on merkittävä 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin tileihinsä kaikki seuraavissa hiilivarastoissa olevan hiilivarannon muutokset:
a) maanpäällinen biomassa;
b) maanalainen biomassa;
c) karike;
d) kuollut puuaines;
e) maaperän orgaaninen hiili;
f) puutuotteet.
Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää olla merkitsemättä tileihinsä ensimmäisen alakohdan a–e alakohdassa lueteltujen hiilivarastojen sisältämien hiilivarantojen muutoksia, jos hiilivarasto ei ole lähde. Jäsenvaltiot voivat katsoa, että hiilivarasto ei ole lähde ainoastaan silloin, kun tämä voidaan osoittaa läpinäkyvien ja todennettavien tietojen perusteella.
6. Jäsenvaltioiden on saatettava 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tilinsä päätökseen kunkin liitteessä I luetellun tilinpitokauden lopussa määrittämällä kyseisiin tileihin asianomaisella tilinpitokaudella merkittyjen kokonaisnettopäästöjen ja kokonaisnettopoistumien tase.
7. Jäsenvaltioiden on vähintään niin kauan, kuin tämä päätös on voimassa, pidettävä kattavaa ja tarkkaa koostetta kaikista tiedoista, joita ne ovat käyttäneet tämän päätöksen mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi.
8. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi lisäämällä tai muuttamalla tilinpitokausia sen varmistamiseksi, että ne vastaavat UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten elinten hyväksymiä vastaavia kausia ja ovat johdonmukaiset UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten elinten hyväksymien sellaisten tilinpitokausien kanssa, joita sovelletaan unionin päästövähennyssitoumuksiin muilla sektoreilla.
5 artikla
Metsittämistä, uudelleenmetsittämistä ja metsänhävitystä koskevat tilinpitosäännöt
1. Jäsenvaltioiden on metsittämiseen ja uudelleenmetsittämiseen liittyviin tileihin merkittävä vain sellaisilla maa-alueilla toteutetuista toimista aiheutuvat päästöt ja poistumat, jotka eivät olleet metsää 31 päivänä joulukuuta 1989. Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa metsittämisestä ja uudelleenmetsittämisestä aiheutuvat päästöt yhdellä tilillä.
2. Jäsenvaltioiden on merkittävä tileihinsä metsittämisestä, uudelleenmetsittämisestä ja metsänhävityksestä aiheutuvat nettopäästöt ja -poistumat asianomaisen tilinpitokauden kattaman kunkin vuoden kokonaispäästöiksi ja -poistumiksi läpinäkyvien ja todennettavien tietojen perusteella.
3. Jäsenvaltioiden on ylläpidettävä tilejä sellaisilta maa-alueilta peräisin olevista päästöistä ja poistumista, jotka on määritelty 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti metsittämisen, uudelleenmetsittämisen tai metsänhävityksen toiminnan kategoriaan, vaikkei tällaista toimintaa enää harjoitettaisi kyseisillä maa-alueilla.
4. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä metsän pinta-ala toimenpiteiden metsittäminen, uudelleenmetsittäminen ja metsänhävitys laskentaan käyttäen samaa spatiaalista arviointiyksikköä kuin on määritelty liitteessä V.
6 artikla
Metsänhoitoa koskevat tilinpitosäännöt
1. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä metsänhoitotoimista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, jotka lasketaan kunkin liitteessä I täsmennetyn tilinpitokauden päästöinä ja poistumina, joista vähennetään arvo, joka saadaan kertomalla kyseisen tilinpitokauden vuosien määrä liitteessä II määritetyllä vertailutasolla.
2. Jos 1 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on jonkin tilinpitokauden osalta negatiivinen, jäsenvaltioiden on sisällytettävä metsänhoitoa koskeviin tileihinsä kokonaispäästöt ja -poistumat, jotka vastaavat enintään 3,5:tä prosenttia jäsenvaltion liitteessä VI määritetyn perusvuoden tai -kauden päästöistä, jotka on ilmoitettu UNFCCC:lle kyseisen jäsenvaltion vastaavassa raportissa, joka on hyväksytty Kioton pöytäkirjan mukaisen toisen velvoitekauden perusvuotta tai -kautta koskevien, asiaankuuluvien CMP-päätösten mukaisesti, 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista toimista johtuvia päästöjä ja poistumia lukuun ottamatta, kerrottuna kyseisen tilinpitokauden kattamien vuosien määrällä.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laskentamenetelmät, joita ne soveltavat metsänhoitotoimia koskevissa tileissään, ovat päätöksen 2/CMP.6 lisäyksen II mukaisia ja yhdenmukaisia liitteessä II määritettyjen vertailutasojen laskentaan sovellettavien laskentamenetelmien kanssa vähintään seuraavien seikkojen osalta:
a) hiilivarastot ja kasvihuonekaasut;
b) metsänhoidon piiriin kuuluva alue;
c) puutuotteet;
d) luonnontuhot.
▼M2 —————
5. Jos asiaan liittyviä päätösten 2/CMP.6 tai 2/CMP.7 säännöksiä muutetaan, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tarkistetut vertailutasot, joissa kyseiset muutokset on otettu huomioon, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kyseisten muutosten hyväksymisestä.
6. Jos jäsenvaltion saataville tulee aiempaa parempia menetelmiä, jotka liittyvät liitteessä II määritetyn vertailutason vahvistamiseksi käytettäviin tietoihin, tai jos jäsenvaltion käytettävissä olevien tietojen laatu paranee merkittävästi, asianomaisen jäsenvaltion on tehtävä asianmukaiset tekniset korjaukset sisällyttääkseen uudelleenlaskentojen vaikutuksen metsänhoitoa koskevaan tilinpitoon. Kyseisten teknisten korjausten on vastattava päätöksen 2/CMP.7 säännösten mukaisesti UNFCCC:n tarkastusmenettelyn puitteissa hyväksyttyjä korjauksia. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava kyseiset korjaukset komissiolle viimeistään osana asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaista tietojen toimittamista.
7. Edellä 4, 5 ja 6 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on määritettävä niiden tarkistettuihin vertailutasoihin sisällytettyjen luonnontuhoista aiheutuneiden vuotuisten päästöjen määrä ja tapa, jolla ne arvioivat kyseisen määrän.
8. Komissio tarkistaa 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja tarkistettuja vertailutasoja ja 6 kohdassa tarkoitettuja teknisiä korjauksia koskevat tiedot UNFCCC:lle lähetettyjen ja jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen yhtenevyyden varmistamiseksi.
9. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä II vahvistettujen vertailutasojen päivittämiseksi, kun jäsenvaltio muuttaa vertailutasoaan 4 ja 5 kohdan mukaisesti ja kun se on hyväksytty UNFCCC-menettelyissä.
10. Jäsenvaltioiden on otettava metsänhoitoa koskevissa tileissään huomioon kaikkien liitteeseen II tehtyjen muutosten vaikutus koko kyseiseen tilinpitokauteen.
7 artikla
Puutuotteita koskevat tilinpitosäännöt
1. Kunkin jäsenvaltion on 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisiin tileihinsä merkittävä päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat puutuotteiden määrän muutoksista, mukaan lukien sellaisista puutuotteista aiheutuvat päästöt, jotka on poistettu sen metsistä ennen 1 päivää tammikuuta 2013. Puutuotteista aiheutuvat päästöt, jotka on Kioton pöytäkirjan mukaisesti jo otettu mukaan tilinpitoon kaudella 2008–2012 välittömän hajoamismenetelmän perusteella, jätetään tilinpidon ulkopuolelle.
2. Jäsenvaltioiden on puutuotteita koskeviin 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisiin tileihinsä merkittävä päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat muutoksista seuraaviin luokkiin kuuluvien puutuotteiden määrässä, käyttäen liitteessä III määritettyjä ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmää ja puoliintumisajan oletusarvoja:
a) paperi;
b) puulevyt;
c) sahatavara.
Jäsenvaltiot voivat täydentää näitä luokkia kuorta koskevilla tiedoilla edellyttäen, että käytettävissä oleva tieto on läpinäkyvää ja todennettavissa. Jäsenvaltiot voivat myös käyttää minkä tahansa kyseisen luokan maakohtaisia alaluokkia. Jäsenvaltiot voivat käyttää maakohtaisia menetelmiä ja puoliintumisaikoja liitteessä III määritettyjen menetelmien ja puoliintumisaikojen oletusarvojen sijasta edellyttäen, että kyseiset menetelmät ja puoliintumisajat määritellään läpinäkyvien ja todennettavien tietojen perusteella ja että käytetyt menetelmät ovat vähintään yhtä yksityiskohtaiset ja tarkat kuin liitteessä III määritetyt.
Puutuotteiden vientituotteiden osalta maakohtaiset tiedot viittaavat maakohtaisiin puoliintumisaikoihin ja puutuotteiden käyttöön tuontimaassa.
Jäsenvaltiot eivät saa käyttää unionin markkinoille saatettujen puutuotteiden osalta maakohtaisia puoliintumisaikoja, jotka poikkeavat tuontijäsenvaltion 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti tileissään käyttämistä puoliintumisajoista.
Metsänhävityksestä peräisin olevat puutuotteet on merkittävä tilinpitoon välittömän hajoamismenetelmän perusteella.
3. Jos jäsenvaltiot merkitsevät 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisiin tileihinsä hiilidioksidipäästöt (CO2), jotka ovat peräisin kiinteän jätteen käsittelypaikoissa olevista puutuotteista, tilinpidon on perustuttava välittömään hajoamiseen.
4. Jos jäsenvaltiot merkitsevät tileihinsä energiatarkoituksiin kerätyistä puutuotteista aiheutuvat päästöt, niiden on tehtävä myös se välittömän hajoamismenetelmän perusteella.
Jäsenvaltiot voivat, yksinomaan tiedotustarkoituksessa, ilmoittaa toimittamiensa tietojen yhteydessä tiedot unionin ulkopuolelta tuodun energiatarkoituksiin käytettävän puun osuudesta ja asianomaisen puun alkuperämaat.
5. Tuontijäsenvaltio ei pidä tiliä maahantuoduista puutuotteista, olipa niiden alkuperämaa mikä tahansa. Jäsenvaltioiden on näin ollen otettava puutuotteista aiheutuvat päästöt ja poistumat tileissään huomioon ainoastaan, jos kyseiset päästöt ja poistumat ovat peräisin puutuotteista, jotka on poistettu niiden tilinpitoon 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti sisällytetyiltä maa-alueilta.
6. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä III määritettyjen tietojen tarkistamiseksi, jotta ne vastaisivat UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan taikka niistä johtuvien tai niitä seuraavien sopimusten elinten säädöksiin tekemiä muutoksia.
8 artikla
Viljelymaan hoitoa, laidunmaan hoitoa, kasvillisuuden palauttamista sekä kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenvettämistä koskevat tilinpitosäännöt
1. Kunkin jäsenvaltion on merkittävä viljelymaan ja laidunmaan hoitoa koskeviin tileihinsä näistä toimista aiheutuvat päästöt ja poistumat laskettuina kunkin liitteessä I määritetyn tilinpitokauden päästöinä ja poistumina, joista vähennetään arvo, joka saadaan kertomalla kyseisen tilinpitokauden kattamien vuosien määrä näistä toimista liitteessä VI määritettynä perusvuonna aiheutuneilla kyseisen jäsenvaltion päästöillä ja poistumilla.
2. Jos jäsenvaltio päättää laatia ja ylläpitää kasvillisuuden palauttamista ja/tai kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenvettämistä koskevia tilejä, sen on sovellettava 1 kohdassa määritettyä laskentamenetelmää.
9 artikla
Luonnontuhoja koskevat tilinpitosäännöt
1. Jos tämän artiklan 2 ja 5 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät, jäsenvaltiot voivat jättää muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat, luonnontuhoista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt 3 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdan mukaisia tilinpitovelvoitteitaan koskevien laskelmien ulkopuolelle.
2. Jos jäsenvaltiot soveltavat tämän artiklan 1 kohtaa, niiden on laskettava liitteessä VII määritetyn menetelmän mukaisesti taustataso kunkin 3 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitetun toiminnon osalta. Mainituilla 3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdilla on oltava yhteinen taustataso. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voivat soveltaa läpinäkyvää ja vertailukelpoista maakohtaista menetelmää, käyttäen yhtenäistä ja alun perin täydellistä tiedon aikasarjaa, joka kattaa myös vuodet 1990–2009.
3. Jäsenvaltiot voivat jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle, joko vuosittain tai kunkin asianomaisen tilinpitokauden lopussa, lähteistä syntyvät muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, jotka ylittävät 2 kohdan mukaisesti lasketun taustatason, kun
a) kyseiset päästöt ylittävät tiettynä tilinpitokauden vuonna taustatason lisättynä marginaalilla. Jos taustataso lasketaan liitteessä VII määritetyn menetelmän mukaisesti, kyseinen marginaali on yhtä suuri kuin taustatason laskemiseksi käytetyn aikasarjan keskihajonta kaksinkertaisena. Jos taustataso lasketaan käyttäen maakohtaista menetelmää, jäsenvaltioiden on kuvailtava tapa, jolla marginaali on vahvistettu, tapauksissa, joissa tällainen marginaali on tarpeen. Kaikissa käytettävissä menetelmissä on vältettävä oletusta nettohyödystä tilinpitokaudella;
b) jäsenvaltiot noudattavat 5 kohdan tiedonantovaatimuksia ja raportoivat niiden mukaisesti.
4. Jokaisen jäsenvaltion, joka jättää tilien ulkopuolelle muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat luonnontuhoista syntyvät kasvihuonekaasupäästöt tiettynä tilinpitokauden vuonna, on
a) jätettävä tilinpitokauden loppuun asti tilinpidon ulkopuolelle kaikki myöhemmät poistumat luonnontuhojen vaurioittamilla maa-alueilla, joilla on syntynyt 3 kohdassa tarkoitettuja päästöjä;
b) oltava jättämättä tilinpidon ulkopuolelle sellaisista puunkorjuu- ja pelastushakkuutoimista aiheutuneita päästöjä, joita kyseisillä maa-alueilla toteutettiin luonnontuhojen esiintymisen jälkeen;
c) oltava jättämättä tilinpidon ulkopuolelle päästöjä, jotka aiheutuvat kyseisillä maa-alueilla asianomaisena tilinpitokauden vuonna toteutetusta kulotuksesta;
d) oltava jättämättä tilinpidon ulkopuolelle päästöjä maa-alueilla, jotka olivat metsänhävityksen kohteena luonnontuhojen esiintymisen jälkeen.
5. Jäsenvaltiot voivat jättää tilinpidon ulkopuolelle muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat luonnontuhoista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt ainoastaan, jos ne toimittavat avoimet tiedot, joista käy ilmi,
a) että kaikki luonnontuhojen asianomaisena raportointivuonna vaurioittamat maa-alueet on yksilöity, mukaan lukien niiden maantieteellinen sijainti, vuosi ja luonnontuhojen lajit;
b) että luonnontuhojen vaurioittamilla maa-alueilla, joiden osalta päästöt jätettiin tilinpidon ulkopuolelle, ei ole toteutettu minkäänlaista metsänhävitystä asianomaisen tilinpitokauden loppuun mennessä;
c) millaisia todennettavia menetelmiä ja perusteita käytetään kyseisillä maa-alueilla tehtävän metsänhävityksen määrittämiseksi tilinpitokauden myöhempinä vuosina;
d) mikäli mahdollista, mitä toimenpiteitä jäsenvaltio toteutti kyseisten luonnontuhojen vaikutusten hallitsemiseksi tai torjumiseksi;
e) mahdollisuuksien mukaan, mitä toimenpiteitä jäsenvaltio toteutti kyseisten luonnontuhojen vaurioittamien maa-alueiden kunnostamiseksi.
6. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen tiedonantovaatimusten tarkistamiseksi UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan elinten säädöksiin tekemien tarkistusten huomioon ottamiseksi.
10 artikla
Tiedot LULUCF-toimista
1. Jäsenvaltioiden on viimeistään 18 kuukauden kuluttua kunkin liitteessä I määritetyn tilinpitokauden alkamisesta laadittava ja toimitettava komissiolle erillisenä asiakirjana tai selvästi tunnistettavana osana vähähiilistä kehitystä koskevia, asetuksen (EU) N:o 525/2013 4 artiklassa tarkoitettuja kansallisia vähähiilisiä strategioitaan tai muita LULUCF-sektoriin liittyviä kansallisia strategioita tai suunnitelmia, tiedot niiden nykyisistä ja tulevista LULUCF-toimista, joiden tavoitteena on rajoittaa tai vähentää päästöjä sekä ylläpitää tai lisätä poistumia, jotka aiheutuvat tämän päätöksen 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista toiminnoista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laaja joukko sidosryhmiä tulee kuulluksi. Jos jäsenvaltio toimittaa tällaiset tiedot osana asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisia vähähiilistä kehitystä koskevia strategioita, sovelletaan asianomaista, kyseisessä asetuksessa määritettyä aikataulua.
LULUCF-toimia koskevien tietojen on katettava liitteessä I määritetty asianomainen tilinpitokausi.
2. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä LULUCF-toimia koskeviin tietoihinsa vähintään seuraavat tiedot, jotka koskevat kutakin 3 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua toimintaa:
a) kuvaus päästöjen ja poistumien aiemmista suuntauksista, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan järkevästi rekonstruoitavissa olevat historialliset kehityssuunnat;
b) päästöjä ja poistumia koskevat ennusteet tilinpitokaudeksi;
c) analyysi päästöjen rajoittamista tai vähentämistä sekä poistumien ylläpitämistä tai lisäämistä koskevista mahdollisuuksista;
d) luettelo kansallisten olosuhteiden huomioimisen kannalta asianmukaisimmista toimenpiteistä, tarvittaessa muun muassa liitteessä IV määritetyt ohjeelliset toimenpiteet mukaan lukien, joita jäsenvaltio suunnittelee tai jotka on määrä panna täytäntöön hillitsemismahdollisuuksien hyödyntämiseksi, jos niitä on c alakohdassa tarkoitetun analyysin mukaisesti määritetty;
e) nykyiset ja suunnitellut politiikat d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien määrällinen tai laadullinen kuvaus kyseisten toimenpiteiden oletetusta vaikutuksesta päästöihin ja poistumiin, ottaen huomioon muut LULUCF-sektoriin liittyvät politiikat ja toimenpiteet;
f) ohjeelliset aikataulut d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.
3. Komissio voi tarjota jäsenvaltioille ohjausta ja teknistä apua tiedonvaihdon helpottamiseksi.
Komissio voi jäsenvaltioita kuullen yhdistää kaikkien jäsenvaltioiden LULUCF-toimia koskeviin tietoihin liittyvät havaintonsa helpottaakseen tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä.
4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin tilinpitokauden puolivälissä ja kunkin liitteessä I määritetyn tilinpitokauden lopussa raportti, jossa kuvaillaan niiden LULUCF-toimien täytäntöönpanossa saavutettua edistystä.
Komissio voi julkaista yhteenvetokertomuksen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen raporttien pohjalta.
Jäsenvaltioiden on saatettava LULUCF-toimiaan koskevat tiedot ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut raportit yleisön saataville kolmen kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta komissiolle.
11 artikla
Uudelleentarkastelu
Komissio tarkastelee tämän päätöksen tilinpitosääntöjä uudelleen UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan elinten tekemien asiaankuuluvien päätösten tai muun unionin oikeuden mukaisesti tai, jos tällaisia päätöksiä ei ole tehty, viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017, ja esittää tarvittaessa ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
12 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.
2. Siirretään 2 artiklan 2 kohdassa, 2 artiklan 3 kohdassa, 4 artiklan 8 kohdassa, 6 artiklan 9 kohdassa, 7 artiklan 6 kohdassa ja 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle kahdeksan vuoden ajaksi 8 päivänä heinäkuuta 2013. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen kahdeksan vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 2 kohdassa, 2 artiklan 3 kohdassa, 4 artiklan 8 kohdassa, 6 artiklan 9 kohdassa, 7 artiklan 6 kohdassa ja 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä olevien 2 artiklan 2 kohdan, 2 artiklan 3 kohdan, 4 artiklan 8 kohdan, 6 artiklan 9 kohdan, 7 artiklan 6 kohdan ja 9 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei kumpikaan ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
13 artikla
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
14 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I
3 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT TILINPITOKAUDET
|
Tilinpitokausi |
Vuodet |
|
Ensimmäinen tilinpitokausi |
1. tammikuuta 2013–31. joulukuuta 2020 |
LIITE II
6 ARTIKLASSA TARKOITETUT JÄSENVALTIOIDEN VERTAILUTASOT
|
Jäsenvaltio |
Gg hiilidioksidiekvivalenttia (CO2) vuodessa |
|
Belgia |
–2 499 |
|
Bulgaria |
–7 950 |
|
Kroatia |
–6 289 |
|
Tšekki |
–4 686 |
|
Tanska |
409 |
|
Saksa |
–22 418 |
|
Viro |
–2 741 |
|
Irlanti |
–142 |
|
Kreikka |
–1 830 |
|
Espanja |
–23 100 |
|
Ranska |
–67 410 |
|
Italia |
–22 166 |
|
Kypros |
–157 |
|
Latvia |
–16 302 |
|
Liettua |
–4 552 |
|
Luxemburg |
–418 |
|
Unkari |
–1 000 |
|
Malta |
–49 |
|
Alankomaat |
–1 425 |
|
Itävalta |
–6 516 |
|
Puola |
–27 133 |
|
Portugali |
–6 830 |
|
Romania |
–15 793 |
|
Slovenia |
–3 171 |
|
Slovakia |
–1 084 |
|
Suomi |
–20 466 |
|
Ruotsi |
–41 336 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
–8 268 |
LIITE III
ENSIMMÄISEN KERTALUVUN HAJOAMISMENETELMÄ JA PUOLIINTUMISAJAN OLETUSARVOT, JOIHIN VIITATAAN 7 ARTIKLASSA
Ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmän yhtälö alkaen vuodesta i = 1900 ja jatkuen kuluvaan vuoteen:
(A)
arvolla C(1900) = 0.0
(B)
missä:
i = vuosi
C(i) = puutuotteiden hiilivaranto vuoden i alussa, Gg C
k = ensimmäisen kertaluvun hajoamisvakio yksikkönä vuosi-1 (
, missä HL on puutuotteiden määrän puoliintumisaika vuosissa ilmaistuna.)
Syöte (i) = puutuotteiden määrän lisäys vuonna i, Gg C vuosi-1
ΔC(i) = puutuotteiden hiilivarannon muutos vuonna i, Gg C vuosi-1
Puoliintumisajan oletusarvot (HL):
2 vuotta paperin osalta
25 vuotta puulevyjen osalta
35 vuotta sahatavaran osalta.
LIITE IV
OHJEELLISET TOIMENPITEET, JOTKA VOIDAAN SISÄLLYTTÄÄ 10 ARTIKLAN 2 KOHDAN d ALAKOHDAN MUKAISESTI TOIMITETTUIHIN LULUCF-TOIMIA KOSKEVIIN TIETOIHIN
a) Viljelymaan hoitoon liittyvät toimenpiteet, kuten
— maatalouskäytäntöjen parantaminen parempia viljelykasvilajikkeita valitsemalla,
— viljelykiertojen pidentäminen ja avokesannon käytön välttäminen tai vähentäminen,
— ravinteiden hallinnoinnin, maanmuokkauksen hallinnoinnin/jätteenkäsittelyn ja vesienhoidon parantaminen,
— peltometsäviljelyyn liittyvien käytäntöjen ja maapeitteen/maankäytön muutosmahdollisuuksien edistäminen.
b) Laidunmaan hoitoon ja parantamiseen liittyvät toimenpiteet, kuten
— laidunmaan viljelymaaksi muuttamisen ja luonnonvaraisten kasvien viljelymaille palauttamisen estäminen,
— laidunmaan hoidon parantaminen muuttamalla laiduntamisen intensiteettiä ja laiduntamiskausia,
— tuottavuuden lisääminen,
— ravinteiden hallinnoinnin parantaminen,
— kulotuksen hallinnan parantaminen,
— soveltuvampien lajien ja erityisesti syvälle juurtuvien lajien käyttöönotto.
c) Eloperäisten maatalousmaiden, erityisesti soiden, hoidon parantamiseen liittyvät toimenpiteet, kuten
— kosteikkoalueiden kestävien maatalouskäytäntöjen edistäminen,
— mukautettujen maatalouskäytäntöjen, kuten mahdollisimman vähäisen maaperän häirinnän tai laajaperäisten käytäntöjen, edistäminen.
d) Kosteikkojen kuivatuksen estämiseen ja uudelleenvettämisen edistämiseen liittyvät toimenpiteet.
e) Olemassa oleviin tai osittain kuivattuihin soihin liittyvät toimenpiteet, kuten
— kuivatuksen jatkamisen estäminen,
— soiden uudelleenvettämisen ja ennallistamisen edistäminen,
— turvepalojen estäminen.
f) Huonontuneen maaperän ennallistaminen.
g) Metsätaloustoimiin liittyvät toimenpiteet, kuten
— metsittäminen ja uudelleenmetsittäminen,
— hiilen säilyttäminen nykyisissä metsissä,
— tuotannon lisääminen nykyisissä metsissä,
— puutuotteiden määrän lisääminen,
— metsänhoidon parantaminen esimerkiksi optimaalisen lajikoostumuksen, puuston hoidon ja harvennuksen sekä maaperän suojelun avulla.
h) Metsänhävityksen estäminen.
i) Suojelun tehostaminen metsäpalojen, tuholaisten ja myrskyjen kaltaisia luonnonhäiriöitä vastaan.
j) Toimet eniten kasvihuonekaasuja tuottavien energian raaka-aineiden ja materiaalien korvaamiseksi puutuotteilla.
LIITE V
JÄSENVALTION METSÄN MÄÄRITTELEMISEKSI MÄÄRITTÄMÄT PINTA-ALAA, PUIDEN LATVUSPEITTÄVYYTTÄ JA PUUN KORKEUTTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISARVOT
|
Jäsenvaltio |
Pinta-ala (ha) |
Puiden latvuspeittävyys-% (%) |
Puun korkeus (m) |
|
Belgia |
0,5 |
20 |
5 |
|
Bulgaria |
0,1 |
10 |
5 |
|
Kroatia |
0,1 |
10 |
2 |
|
Tšekki |
0,05 |
30 |
2 |
|
Tanska |
0,5 |
10 |
5 |
|
Saksa |
0,1 |
10 |
5 |
|
Viro |
0,5 |
30 |
2 |
|
Irlanti |
0,1 |
20 |
5 |
|
Kreikka |
0,3 |
25 |
2 |
|
Espanja |
1,0 |
20 |
3 |
|
Ranska |
0,5 |
10 |
5 |
|
Italia |
0,5 |
10 |
5 |
|
Kypros |
|
|
|
|
Latvia |
0,1 |
20 |
5 |
|
Liettua |
0,1 |
30 |
5 |
|
Luxemburg |
0,5 |
10 |
5 |
|
Unkari |
0,5 |
30 |
5 |
|
Malta |
|
|
|
|
Alankomaat |
0,5 |
20 |
5 |
|
Itävalta |
0,05 |
30 |
2 |
|
Puola |
0,1 |
10 |
2 |
|
Portugali |
1,0 |
10 |
5 |
|
Romania |
0,25 |
10 |
5 |
|
Slovenia |
0,25 |
30 |
2 |
|
Slovakia |
0,3 |
20 |
5 |
|
Suomi |
0,5 |
10 |
5 |
|
Ruotsi |
0,5 |
10 |
5 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
0,1 |
20 |
2 |
LIITE VI
PERUSVUOSI TAI -KAUSI
|
Jäsenvaltio |
Perusvuosi |
|
Belgia |
1990 |
|
Bulgaria |
1988 |
|
Kroatia |
1990 |
|
Tšekki |
1990 |
|
Tanska |
1990 |
|
Saksa |
1990 |
|
Viro |
1990 |
|
Irlanti |
1990 |
|
Kreikka |
1990 |
|
Espanja |
1990 |
|
Ranska |
1990 |
|
Italia |
1990 |
|
Kypros |
|
|
Latvia |
1990 |
|
Liettua |
1990 |
|
Luxemburg |
1990 |
|
Unkari |
1985–1987 |
|
Malta |
|
|
Alankomaat |
1990 |
|
Itävalta |
1990 |
|
Puola |
1988 |
|
Portugali |
1990 |
|
Romania |
1989 |
|
Slovenia |
1986 |
|
Slovakia |
1990 |
|
Suomi |
1990 |
|
Ruotsi |
1990 |
|
Yhdistynyt kuningaskunta |
1990 |
LIITE VII
LUONNONTUHOJEN TAUSTATASON LASKENTA
1. Taustatason laskemiseksi jäsenvaltioiden on annettava tiedot luonnontuhojen aiheuttamista aiemmista päästöistä. Tätä varten jäsenvaltioiden on
a) annettava tiedot arvioon sisältyvien luonnontuhojen laj(e)ista;
b) esitettävä arviot kyseisten luonnontuhojen lajien kaudella 1990–2009 aiheuttamista vuotuisista kokonaispäästöistä, lueteltuina 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimintojen mukaisesti;
c) osoitettava, että aikasarjan johdonmukaisuus on taattu kaikissa asiaankuuluvissa parametreissa, mukaan lukien vähimmäisala, päästöjen arviointimenetelmät, varastojen ja kaasujen kattavuus.
2. Taustataso on laskettava niiden 3 artiklan 1 kohdassa lueteltujen toimintojen osalta, joihin jäsenvaltio aikoo soveltaa luonnontuhoja koskevia säännöksiä, kuten kauden 1990–2009 aikasarjan keskiarvona sulkien pois kaikki vuodet, joina kirjattiin epätavallisia päästötasoja eli sulkien pois kaikki tilastolliset poikkeavat arvot. Tilastolliset poikkeavat arvot määritellään noudattaen iteratiivista menetelmää, joka on seuraava:
a) lasketaan koko aikasarjan 1990–2009 aritmeettinen keskiarvo ja keskihajonta;
b) suljetaan aikasarjasta pois kaikki vuodet, joina vuotuiset päästöt poikkeavat keskiarvosta enemmän kuin kaksinkertaisen keskihajonnan verran;
c) lasketaan aritmeettinen keskiarvo ja keskihajonta uudelleen aikasarjalle 1990–2009 ilman b kohdan mukaisesti pois suljettuja vuosia;
d) toistetaan b ja c kohdat, kunnes poikkeavuuksia ei enää havaita.