Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille myönnettävään vähämerkityksiseen tukeen

Tätä asetusta sovelletaan tukeen, jota myönnetään SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille.

Tätä asetusta ei sovelleta:

neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 ( 1 ) soveltamisalaan kuuluville kalastus- ja vesiviljelyalalla toimiville yrityksille myönnettyyn tukeen;

maataloustuotteiden alkutuotannon alalla toimiville yrityksille myönnettävään tukeen;

maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoille saattamisen alalla toimiville yrityksille myönnettävään tukeen seuraavissa tapauksissa:

kun tuen määrä on vahvistettu alkutuottajilta ostettujen tai kyseisten yritysten markkinoille saattamien tuotteiden hinnan tai määrän mukaan,

ii)

kun tuen ehtona on, että sen pitää siirtyä osittain tai kokonaan alkutuottajille;

kolmansiin maihin tai jäsenvaltioihin suuntautuvaan vientiin myönnettyyn tukeen eli tukeen, joka liittyy välittömästi vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin;

tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella;

neuvoston päätöksessä 2010/787/EU ( 2 ) määritellyille kivihiilialalla toimiville yrityksille myönnettyyn tukeen;

tukeen yrityksille, jotka suorittavat maanteiden tavarakuljetuksia toisten lukuun;

vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettyyn tukeen.

Jos yritykset toimivat ensimmäisen alakohdan a, b, c tai g alakohdassa tarkoitetuilla aloilla sekä eräillä muilla aloilla, joita ei ole jätetty tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, tätä asetusta sovelletaan ainoastaan näitä muita aloja tai toimintoja varten myönnettyyn tukeen sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot varmistavat tarkoituksenmukaisin keinoin kuten eriyttämällä toiminnot tai kustannukset, että soveltamisalan ulkopuolelle jätetyillä aloilla harjoitettaviin toimintoihin ei myönnetä vähämerkityksistä tukea tämän asetuksen nojalla.

2 a.

Poiketen siitä, mitä 2 kohdan h alakohdassa säädetään, tätä asetusta sovelletaan yrityksiin, jotka eivät olleet vaikeuksissa 31 päivänä joulukuuta 2019 mutta joista tuli vaikeuksissa olevia yrityksiä 1 päivänä tammikuuta 2020 ja 30 päivänä kesäkuuta 2021 välisenä aikana.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

’maataloustuotteilla’ SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita, lukuun ottamatta kalastustuotteita;

’maataloustuotteiden jalostamisella’ maataloustuotteen käsittelyä niin, että myös käsittelyn tuloksena saatava tuote on maataloustuote, lukuun ottamatta maatilatoimintaa, joka on tarpeen eläin- tai kasvituotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten;

’maataloustuotteiden markkinoille saattamisella’ tavaran pitämistä tai esille panemista myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista, toimittamista tai muulla tavoin markkinoille saattamista lukuun ottamatta ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jatkojalostajille alkutuottajan toimesta tai tuotteen valmistamista tällaista ensimyyntiä varten; alkutuottajan suorittama tuotteen myynti loppukäyttäjälle katsotaan markkinoille saattamiseksi, jos se tapahtuu erillisissä, kyseiseen tarkoitukseen varatuissa tiloissa.

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille myönnettävän tuen ei katsota täyttävän kaikkia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan perusteita eikä siihen näin ollen sovelleta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvelvollisuutta, jos se täyttää tämän artiklan 2–8 kohdassa vahvistetut edellytykset.

Yhdelle yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottavalle yritykselle myönnettävän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei saa olla enemmän kuin 500 000 euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana.

Tätä enimmäismäärää sovelletaan riippumatta vähämerkityksisen tuen muodosta ja siitä, rahoitetaanko jäsenvaltion myöntämä tuki kokonaan tai osittain unionin varoista. Tarkastelujakso määräytyy yrityksen kyseisessä jäsenvaltiossa soveltamien verovuosien perusteella.

Edellä 2 kohdassa tarkoitettu enimmäismäärä ilmaistaan käteisavustuksena. Kaikkien käytettävien lukujen on oltava bruttomääriä, toisin sanoen ne on ilmoitettava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. Jos tukea annetaan muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määrä on tuen bruttoavustusekvivalentti.

Useassa erässä maksettava tuki diskontataan myöntämisajankohdan mukaiseen arvoon. Diskonttauksessa käytettävä korko on myöntämisen aikaan sovellettava viitekorko.

Tätä asetusta sovelletaan ainoastaan tukeen, jonka osalta on mahdollista laskea etukäteen tarkka bruttoavustusekvivalentti tarvitsematta tehdä riskinarviointia (’läpinäkyvä tuki’). Erityisesti:

lainoista koostuva tuki katsotaan läpinäkyväksi vähämerkityksiseksi tueksi ainoastaan, kun bruttoavustusekvivalentti on laskettu tuen myöntämisajankohtana sovellettavan viitekoron perusteella;

pääomapanoksista koostuva tuki voidaan katsoa läpinäkyväksi vähämerkityksiseksi tueksi ainoastaan, jos julkisyhteisön panoksen kokonaismäärä on enintään vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä;

riskipääomatoimenpiteistä koostuva tuki voidaan katsoa läpinäkyväksi vähämerkityksiseksi tueksi ainoastaan, jos kyseisessä riskipääomajärjestelyssä annetaan pääomaa kullekin kohteena olevalle yritykselle enintään vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä;

takausohjelman osana myönnettävät yksittäiset tuet yrityksille, jotka eivät ole vaikeuksissa olevia yrityksiä, katsotaan läpinäkyväksi vähämerkityksiseksi tueksi, kun ohjelmaan kuuluvan lainan taattu osuus on enintään 3 750 000 euroa yritystä kohden. Jos perusteena olevan lainan taattu osuus muodostaa vain tietyn osuuden enimmäismäärästä, takauksen bruttoavustusekvivalentin katsotaan olevan vastaava osuus 2 kohdassa vahvistetusta enimmäismäärästä. Takaus saa olla enintään 80 prosenttia perusteena olevasta lainasta. Takausjärjestelyt katsotaan läpinäkyviksi, jos:

takausten bruttoavustusekvivalentin laskemiseen käytetty menetelmä on hyväksytty ennen järjestelyn täytäntöönpanoa sen jälkeen, kun komissiolle on ilmoitettu menetelmästä valtiontukialaa koskevan komission asetuksen nojalla, ja

ii)

hyväksytty menetelmä koskee nimenomaisesti sellaista takauksen ja perustana olevan toimen tyyppiä, johon tätä asetusta sovelletaan.

Kun vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä, joka myönnetään yritykselle tämän asetuksen nojalla yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamiseen, ylittää 2 kohdassa vahvistetun enimmäismäärän, määrään ei voida soveltaa tätä asetusta, ei edes siihen osaan, joka ei ylitä enimmäismäärää. Tällaisessa tapauksessa tähän asetukseen ei voida vedota kyseisen tukitoimenpiteen osalta.

Samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin ei valtiontuen lisäksi voida antaa vähämerkityksistä tukea tämän asetuksen nojalla, jos tuen kasautuminen johtaisi tuki-intensiteettiin, joka ylittää ryhmäpoikkeusasetuksessa tai komission hyväksymässä päätöksessä kunkin tapauksen erityisten olosuhteiden mukaan vahvistetun tuki-intensiteetin.

Tämän asetuksen nojalla myönnettävä vähämerkityksinen tuki saa kasautua muiden vähämerkityksisestä tuesta annettujen asetusten nojalla myönnettävän tuen kanssa 2 kohdassa vahvistettuun enimmäismäärään saakka.

Tämän asetuksen nojalla myönnettävä vähämerkityksinen tuki ei saa kasautua minkään samasta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta maksettavan korvauksen kanssa riippumatta siitä, onko se valtiontukea.

Jos jäsenvaltio aikoo myöntää yritykselle vähämerkityksistä tukea tämän asetuksen nojalla, sen on ilmoitettava kyseiselle yritykselle kirjallisesti aiotusta tuen määrästä (bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna), yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta, jonka osalta sitä myönnetään, ja siitä, että tuki on luonteeltaan vähämerkityksistä. Sen on viitattava suoraan tähän asetukseen, mainittava sen nimi ja tiedot sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jos vähämerkityksistä tukea myönnetään tämän asetuksen nojalla eri yrityksille osana tukiohjelmaa ja yrityksille myönnetään ohjelmassa erisuuruisia yksittäisiä tukia, kyseinen jäsenvaltio voi täyttää edellä mainitun velvollisuuden ilmoittamalla yrityksille kiinteän määrän, joka vastaa ohjelmassa myönnettävää tuen enimmäismäärää. Tällaisessa tapauksessa kiinteän määrän perusteella määritetään, onko 2 artiklan 2 kohdassa vahvistettua enimmäismäärää noudatettu. Ennen tuen myöntämistä jäsenvaltion on myös saatava kyseiseltä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua tuottavalta yritykseltä kirjallisessa tai sähköisessä muodossa ilmoitus kaikesta muusta sille tämän asetuksen tai muiden vähämerkityksisestä tuesta annettujen asetusten nojalla kahden edeltävän verovuoden ja kuluvan verovuoden aikana myönnetystä vähämerkityksisestä tuesta.

Jäsenvaltio saa myöntää uuden vähämerkityksisen tuen tämän asetuksen nojalla vasta varmistuttuaan siitä, ettei tuen myöntäminen nosta kyseiselle yritykselle myönnetyn vähämerkityksisen tuen kokonaismäärää yli 2 artiklan 2 kohdassa vahvistetun enimmäismäärän ja että 2 artiklan 6, 7 ja 8 kohdassa vahvistettuja kasautumista koskevia sääntöjä noudatetaan.

Jos jäsenvaltio on perustanut vähämerkityksisen tuen keskusrekisterin, jossa on täydelliset tiedot kaikesta jäsenvaltion viranomaisten myöntämästä vähämerkityksisestä tuesta, joka on myönnetty yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille, 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa ei enää sovelleta siitä alkaen, kun rekisteri kattaa kolme verovuotta.

Jäsenvaltioiden on taltioitava ja koottava kaikki tämän asetuksen soveltamista koskevat tiedot. Näihin tallenteisiin on sisällyttävä kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että tämän asetuksen edellytyksiä on noudatettu. Yksittäistä vähämerkityksistä tukea koskevat asiakirjat on säilytettävä kymmenen verovuoden ajan tuen myöntämispäivästä. Vähämerkityksisen tuen ohjelmaa koskevat asiakirjat on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, jolloin ohjelmasta myönnetään viimeinen yksittäinen tuki. Asianomaisen jäsenvaltion on kirjallisesta pyynnöstä toimitettava komissiolle 20 työpäivän kuluessa tai pyynnössä mahdollisesti vahvistetun pidemmän ajan kuluessa kaikki tiedot, joita komissio pitää tarpeellisina sen arvioimiseksi, onko tämän asetuksen edellytyksiä noudatettu, erityisesti yksittäisen yrityksen tämän asetuksen ja muiden vähämerkityksisistä tuista annettujen asetusten nojalla saaman vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä.

Tätä asetusta sovelletaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamiseen ennen sen voimaantuloa myönnettyyn tukeen, jos tuki täyttää 1 ja 2 artiklassa vahvistetut edellytykset. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamiseen myönnettyjä tukia, jotka eivät täytä kyseisiä edellytyksiä, tarkastellaan asiaa koskevien päätösten, puitteiden, suuntaviivojen ja tiedonantojen mukaisesti.

Tämän asetuksen voimassaoloajan päättyessä tämän asetuksen edellytykset täyttävä mahdollinen vähämerkityksinen tuki voidaan panna täytäntöön vielä kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
M1	KOMISSION ASETUS (EU) 2018/1923, annettu 7 päivänä joulukuuta 2018,	L 313	2	10.12.2018
►M2	KOMISSION ASETUS (EU) 2020/1474, annettu 13 päivänä lokakuuta 2020,	L 337	1	14.10.2020