02011R0582 — FI — 01.01.2021 — 012.002

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 582/2011,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2011,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY liitteiden I ja III muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(EUVL L 167 25.6.2011, s. 1)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	KOMISSION ASETUS (EU) N:o 64/2012, annettu 23 päivänä tammikuuta 2012,	L 28	1	31.1.2012
►M2	KOMISSION ASETUS (EU) N:o 519/2013, annettu 21 päivänä helmikuuta 2013,	L 158	74	10.6.2013
►M3	KOMISSION ASETUS (EU) N:o 136/2014, annettu 11 päivänä helmikuuta 2014,	L 43	12	13.2.2014
►M4	KOMISSION ASETUS (EU) N:o 133/2014, annettu 31 päivänä tammikuuta 2014,	L 47	1	18.2.2014
►M5	KOMISSION ASETUS (EU) N:o 627/2014, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2014,	L 174	28	13.6.2014
►M6	KOMISSION ASETUS (EU) 2016/1718, annettu 20 päivänä syyskuuta 2016,	L 259	1	27.9.2016
►M7	KOMISSION ASETUS (EU) 2017/1347, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2017,	L 192	1	24.7.2017
►M8	KOMISSION ASETUS (EU) 2017/2400, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017,	L 349	1	29.12.2017
►M9	KOMISSION ASETUS (EU) 2018/932, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2018,	L 165	32	2.7.2018
►M10	KOMISSION ASETUS (EU) 2019/1939, annettu 7 päivänä marraskuuta 2019,	L 303	1	25.11.2019
M11	KOMISSION ASETUS (EU) 2020/1181, annettu 7 päivänä elokuuta 2020,	L 263	1	12.8.2020

Oikaistu:

►C1	Oikaisu, EUVL L 012, 15.1.2021, s. 3 (2019/1939)

▼B

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 582/2011,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2011,

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa säädetään toimenpiteistä asetuksen (EY) N:o 595/2009 4, 5, 6 ja 12 artiklan täytäntöönpanoa varten.

Lisäksi asetuksella muutetaan asetusta (EY) N:o 595/2009 ja direktiiviä 2007/46/EY.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

’moottorijärjestelmällä’ moottoria, päästöjenrajoitusjärjestelmää sekä elektronisten moottorinohjausyksiköiden, jäljempänä ’ECU’, ja käyttövoimajärjestelmän tai ajoneuvon muiden ohjausyksiköiden välistä tietoliikenneliitäntää (laitteita ja viestejä);

’käyttöiän kertymäohjelmalla’ vanhennussykliä ja käyttöiän kertymäjaksoa, joita sovelletaan määritettäessä huononemiskertoimia moottori-jälkikäsittelyjärjestelmäperhettä varten;

’moottoriperheellä’ valmistajan tekemää, liitteessä I olevassa 6 kohdassa määriteltyä sellaisten moottoreiden ryhmittelyä, joilla on rakenteensa perusteella samanlaiset pakokaasupäästöominaisuudet; kaikkien moottoriperheeseen kuuluvien moottoreiden on täytettävä sovellettavat päästöraja-arvot;

’moottorityypillä’ sellaisten moottoreiden joukkoa, jotka eivät eroa toisistaan liitteen I lisäyksessä 4 vahvistettujen moottorin olennaisten ominaisuuksien osalta;

’ajoneuvotyypillä päästöjen ►M10 ————— ◄ osalta’ sellaisten ajoneuvojen joukkoa, jotka eivät eroa toisistaan liitteen I lisäyksessä 4 vahvistettujen moottorin ja ajoneuvon olennaisten ominaisuuksien osalta;

’typen oksidien poistojärjestelmällä’ selektiivistä katalyyttistä pelkistystä, jäljempänä ’SCR’, NOx-adsorberia, passiivista tai aktiivista LNC-katalysaattoria (lean NOx -katalysaattoria) tai muuta pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmää, jonka tarkoituksena on vähentää typen oksidien päästöjä;

’pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmällä’ katalysaattoria (hapetuskatalysaattoria, kolmitiekatalysaattoria tai muuta katalysaattoria), hiukkassuodatinta, typen oksidien poistojärjestelmää, yhdistettyä typen oksidien poistojärjestelmää ja hiukkassuodatinta taikka muuta päästöjä vähentävää laitetta, joka sijaitsee moottorin jälkipuolella;

’ajoneuvon sisäisellä valvontajärjestelmällä’, jäljempänä ’OBD-järjestelmä’, ajoneuvon tai moottorin sisäistä järjestelmää, joka

havaitsee viat, jotka heikentävät moottorijärjestelmän päästötulosta;

ilmoittaa vioista varoitusjärjestelmän avulla; ja

määrittää vikojen todennäköisen esiintymisalueen käyttämällä hyväksi tietokoneen muistiin tallennettuja tietoja ja ilmoittaa tämän tiedon ajoneuvon ulkopuolelle;

▼M4

’hyväksytyllä vaurioituneella osalla tai järjestelmällä’ osaa tai järjestelmää, jota on vaurioitettu tarkoituksellisesti esimerkiksi vanhentamalla sitä nopeutetusti tai käsittelemällä suunnitellusti ja jonka hyväksyntäviranomaiset ovat hyväksyneet käytettäväksi OBD-järjestelmän suorituskyvyn demonstrointia varten UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9B vahvistettujen määräysten mukaisesti;

▼B

10)

’ECU:lla’ elektronista moottorinohjausyksikköä;

11)

’vikakoodilla’ numero- tai kirjaintunnusta, joka yksilöi vian tai luokittelee sen;

12)

’kannettavalla päästöjenmittausjärjestelmällä’, jäljempänä ’PEMS-järjestelmä’, siirrettävää päästöjenmittausjärjestelmää, joka on liitteen II lisäyksessä 2 eriteltyjen vaatimusten mukainen;

13)

’vianilmaisimella’ varoitusjärjestelmän osana olevaa ilmaisinta, joka ilmoittaa ajoneuvon kuljettajalle viasta;

14)

’vanhennussyklillä’ ajoneuvon tai moottorin käyttöjaksoa (nopeus, kuorma, teho), jota sovelletaan käyttöiän kertymäjakson aikana;

15)

’kriittisellä päästöihin vaikuttavalla osalla’ seuraavassa lueteltuja osia, jotka on tarkoitettu pääasiassa päästöjen rajoittamista varten: pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmät, ECU ja siihen liittyvät anturit ja toimilaitteet sekä pakokaasujen takaisinkierrätysjärjestelmä (EGR) ja kaikki siihen liittyvät suodattimet, jäähdyttimet, ohjausventtiilit ja putket;

16)

’kriittisellä päästöihin vaikuttavalla huoltotoimella’ kriittisille päästöihin vaikuttaville osille suoritettavia huoltotoimia;

17)

’päästöihin vaikuttavilla huoltotoimilla’ huoltoja, jotka vaikuttavat merkittävästi päästöihin tai jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon tai moottorin huononemiseen päästöjen osalta tavanomaisen käytön aikana;

18)

’moottori-jälkikäsittelyjärjestelmäperheellä’ valmistajan tekemää moottoreiden ryhmittelyä, joka vastaa moottoriperheen määritelmää mutta jossa moottorit on jaoteltu edelleen niissä käytettävän jälkikäsittelyjärjestelmän mukaan;

▼M4

19)

’Wobben indeksillä’ (alempi Wl tai ylempi Wu) tarkoitetaan kaasun tilavuusyksikköä kohti mitatun vastaavan lämpöarvon ja kaasun suhteellisen tiheyden neliöjuuren suhdetta samoissa viiteolosuhteissa seuraavan kaavan mukaisesti:

mikä voidaan myös ilmaista

20)

’λ-muutoskertoimella’, jäljempänä ’Sλ’, UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 4 lisäyksessä 5 olevan A.5.5.1 kohdan mukaista lauseketta, joka kuvaa moottorin hallintajärjestelmältä vaadittavaa mukautuvuutta ilman ylimäärän λ muutoksen osalta silloin, kun moottorin polttoaineena käytetään kaasua, jonka koostumus eroaa puhtaasta metaanista;

▼B

21)

’päästöihin vaikuttamattomilla huoltotoimilla’ huoltoja, jotka eivät merkittävästi vaikuta päästöihin ja joilla ei ole pysyvää vaikutusta ajoneuvon tai moottorin huononemiseen päästöjen osalta tavanomaisen käytön aikana sen jälkeen, kun huolto on suoritettu;

22)

’OBD-moottoriperheellä’ valmistajan tekemää ryhmitystä, johon kuuluvissa moottorijärjestelmissä on samat päästöihin vaikuttavien vikojen valvonta- ja havaitsemismenetelmät;

23)

’lukulaitteella’ ulkoista testilaitetta, jolla muodostetaan standardoitu tietoliikenneyhteys OBD-järjestelmästä ajoneuvon ulkopuolelle tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti;

24)

’lisäpäästöstrategialla’ päästöstrategiaa, joka aktivoituu ja korvaa peruspäästöstrategian tai muuttaa sitä tiettyä tarkoitusta varten erityisten ympäristö- ja/tai käyttöolosuhteiden vuoksi ja joka on toiminnassa vain tällaisten olosuhteiden kestoajan;

25)

’peruspäästöstrategialla’ päästöstrategiaa, joka on aktivoituneena moottorin koko pyörintänopeus- ja kuormitusalueella, ellei lisäpäästöstrategia ole aktiivisena;

26)

’käytönaikaisella tehokkuussuhteella’ seuraavien lukumäärien välistä suhdetta: niiden kertojen lukumäärä, jolloin ovat olleet voimassa edellytykset, joiden vallitessa valvontalaitteen tai -laiteryhmän olisi ollut havaittava vika, ja niiden ajosyklien lukumäärä, jotka ovat merkityksellisiä kyseisen valvontalaitteen tai -laiteryhmän kannalta;

27)

’moottorin käynnistymisellä’ jaksoa, johon kuuluvat sytytyksen kytkeminen, käynnistyspyöritys ja palamisen alkaminen ja joka päättyy, kun moottorin pyörintänopeus on 150 rpm pienempi kuin tavanomainen lämpimän moottorin joutokäyntinopeus;

28)

’käyttöjaksolla’ jaksoa, joka koostuu moottorin käynnistymisestä, (moottorin) käyntijaksosta, moottorin sammuttamisesta ja seuraavaa käynnistymistä edeltävästä ajasta, ja jonka aikana tietty OBD-valvontalaite suorittaa tehtävänsä ja mahdollinen vika havaitaan;

29)

’päästörajojen seurannalla’ sellaisen vian tarkkailua, jonka seurauksena OBD-raja-arvot ylittyvät, ja siihen sisältyy toinen tai molemmat seuraavista:

suora päästömittaus pakokaasupäästöantureiden avulla ja malli, jonka avulla määritetään suorien päästöjen ja sovellettavan testisyklin spesifisten päästöjen vastaavuus;

päästöjen lisääntymisestä kertova ilmoitus, joka perustuu tietokoneen syöttö- ja tulostustietojen ja testisyklin spesifisten päästöjen vertailuun;

30)

’suorituskyvyn seurannalla’ vikojen seurantaa, joka koostuu toimivuustarkistuksista ja sellaisten parametrien seurannasta, jotka eivät ole suoraan sidoksissa päästörajoihin, ja jonka tarkoituksena on tarkistaa, että osat ja järjestelmät toimivat oikealla toiminta-alueellaan;

31)

’loogisuusvialla’ vikaa, jossa yksittäisen anturin tai osan signaali poikkeaa odotettavissa olevasta arvosta, kun sitä verrataan muiden ohjausjärjestelmän antureiden tai osien antamiin signaaleihin, mukaan lukien tapaukset, joissa kaikki mitatut signaalit ja osien tulostustiedot ovat yksittäin kyseisen anturin tai osan tavanomaisella toiminta-alueella ja joissa mikään yksittäisistä antureista tai osista ei ilmoita viasta;

32)

’täydellisen toimintakatkoksen seurannalla’ seurantaa, jonka tarkoituksena on havaita vika, joka johtaisi järjestelmän halutun toiminnan lakkaamiseen kokonaan;

33)

’vialla’ moottorijärjestelmän, OBD-järjestelmä mukaan lukien, toimintahäiriötä tai puutetta, jonka voidaan perustellusti odottaa johtavan siihen, että jokin moottorijärjestelmän tuottamista säännellyistä päästöistä kasvaa tai OBD-järjestelmän teho heikkenee;

34)

’yleisellä nimittäjällä’ laskuria, joka osoittaa ajoneuvon käyttökerrat yleisten edellytysten pohjalta;

35)

’sytytyssyklilaskurilla’ laskuria, joka osoittaa ajoneuvon moottorin käynnistymiskertojen lukumäärän;

36)

’ajosyklillä’ tapahtumasarjaa, joka koostuu moottorin käynnistymisestä, (ajoneuvon) käyttöjaksosta, moottorin pysähtymisestä sekä ajasta moottorin seuraavaan käynnistymiseen saakka;

37)

’valvontalaiteryhmällä’ OBD-moottoriperheen käytönaikaisen suorituskyvyn arvioinnin kannalta päästöjenrajoitusjärjestelmän toiminnan oikeellisuuden määrittämisessä käytettävien OBD-valvontalaitteiden joukkoa;

38)

’nettoteholla’ testipenkissä kampiakselin päästä tai vastaavasta kohdasta saatua tehoa vastaavalla moottorin pyörintänopeudella, liitteessä XIV tarkoitettujen apulaitteiden kanssa ja ympäristön vertailuolosuhteissa määritettynä;

39)

’suurimmalla nettoteholla’ nettotehon suurinta arvoa mitattuna moottorin täydellä kuormituksella;

40)

’wall flow -dieselhiukkassuodattimella’ dieselhiukkassuodatinta, jäljempänä ’DPF-suodatin’, jossa kaikki pakokaasu pakotetaan kulkemaan läpi seinämän, joka suodattaa pois kiintoaineen;

41)

’jatkuvalla regeneroinnilla’ pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän regenerointiprosessia, joka toimii joko jatkuvasti tai vähintään kerran jokaista maailmanlaajuisesti yhdenmukaistetun muuttuvatilaisen testisyklin, jäljempänä ’WHTC-testisyklin’, mukaista lämminkäynnistystestiä kohden;

▼M1

42)

’asiakassovituksella’ asiakkaan erityisestä pyynnöstä tehtyä ja hyväksyntää edellyttävää muutosta ajoneuvoon, järjestelmään, osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön;

▼M10 —————

▼M1

44)

’siirtojärjestelmällä’ direktiivin 2007/46/EY 3 artiklan 23 kohdassa tarkoitettua uudessa ajoneuvotyypissä käytettävää järjestelmää, joka on peräisin vanhasta ajoneuvotyypistä;

▼M4

45)

’dieseltilalla’ kaksipolttoainemoottorin (dual-fuel) tavanomaista toimintatilaa, jonka aikana moottori ei käytä kaasumaista polttoainetta missään moottorin käyttöolosuhteissa;

46)

’kaksipolttoainemoottorilla (dual-fuel)’ moottorijärjestelmää, joka on suunniteltu toimimaan samanaikaisesti dieselpolttoaineella ja kaasumaisella polttoaineella siten, että kumpaakin polttoainetta syötetään erikseen, ja jossa yhden polttoaineen kulutuksen määrä suhteessa toisen polttoaineen kulutuksen määrään voi vaihdella toiminnan mukaisesti;

47)

’kaksipolttoainetilalla (dual-fuel)’ kaksipolttoainemoottorin tavanomaista toimintatilaa, jonka aikana moottori käyttää samanaikaisesti dieselpolttoainetta ja kaasumaista polttoainetta joissakin moottorin käyttöolosuhteissa;

48)

’kaksipolttoaineajoneuvolla (dual-fuel)’ ajoneuvoa, jonka käyttövoiman antaa kaksipolttoainemoottori ja jossa moottorin käyttämät polttoaineet syötetään erillisistä ajoneuvoon sijoitetuista varastointijärjestelmistä;

49)

’huoltotilalla’ kaksipolttoainemoottorin (dual-fuel) erityistilaa, joka aktivoituu korjausta varten tai sitä varten, että ajoneuvo voidaan siirtää liikenteestä, kun toiminta kaksipolttoainetilassa ei ole mahdollista;

50)

’kaasu-energiasuhteella’ kaksipolttoainemoottorissa (dual-fuel) (prosenttiosuutena ilmaistua) kaasumaisen polttoaineen energiasisällön suhdetta kummankin polttoaineen (dieselöljyn ja kaasun) energiasisältöön; polttoaineiden energiasisältö määritellään alemmaksi lämpöarvoksi;

51)

’keskimääräisellä kaasusuhteella’ keskimääräistä kaasuenergian osuutta käyttöjaksolta laskettuna;

52)

’kaksipolttoaineisella tyypin 1A moottorilla (dual-fuel)’ kaksipolttoaineista moottoria, joka toimii WHTC-testisyklin lämpimällä osuudella keskimääräisellä kaasusuhteella, joka on vähintään 90 prosenttia (GERWHTC ≥ 90 %), joka ei joutokäynnillä käytä yksinomaan dieselpolttoainetta ja jolla ei ole dieseltilaa;

53)

’kaksipolttoaineisella tyypin 1B moottorilla (dual-fuel)’ kaksipolttoaineista moottoria, joka toimii WHTC-testisyklin lämpimällä osuudella keskimääräisellä kaasusuhteella, joka on vähintään 90 prosenttia (GERWHTC ≥ 90 %), joka ei kaksipolttoainetilassa joutokäynnillä käytä yksinomaan dieselpolttoainetta ja jolla on dieseltila;

54)

’kaksipolttoaineisella tyypin 2A moottorilla (dual-fuel)’ kaksipolttoaineista moottoria, joka toimii WHTC-testisyklin lämpimällä osuudella keskimääräisellä kaasusuhteella, joka on 10–90 prosenttia (10 % < GERWHTC < 90 %), ja jolla ei ole dieseltilaa, tai joka toimii WHTC-testisyklin lämpimällä osuudella keskimääräisellä kaasusuhteella, joka on vähintään 90 prosenttia (GERWHTC ≥ 90 %), mutta joka joutokäynnillä käyttää yksinomaan dieselpolttoainetta ja jolla ei ole dieseltilaa;

55)

’kaksipolttoaineisella tyypin 2B moottorilla (dual-fuel)’ kaksipolttoaineista moottoria, joka toimii WHTC-testisyklin lämpimällä osuudella keskimääräisellä kaasusuhteella, joka on 10–90 prosenttia (10 % < GERWHTC < 90 %), ja jolla on dieseltila, tai joka toimii WHTC-testisyklin lämpimällä osuudella keskimääräisellä kaasusuhteella, joka on vähintään 90 prosenttia (GERWHTC ≥ 90 %), mutta joka kaksipolttoainetilassa joutokäynnillä käyttää yksinomaan dieselpolttoainetta ja jolla on dieseltila;

56)

’kaksipolttoaineisella tyypin 3B moottorilla (dual-fuel)’ kaksipolttoaineista moottoria, joka toimii WHTC-testisyklin lämpimällä osuudella keskimääräisellä kaasusuhteella, joka on enintään 10 prosenttia (GERWHTC ≥ 10 %), ja jolla on dieseltila;

▼M10

57)

’hiukkasmäärällä’ (PM) tarkoitetaan pakoputkesta pääsevien kiinteiden hiukkasten kokonaismäärää, joka määritetään UN/ECE-säännön nro 49 ( 1 ) liitteessä 4 kuvatuilla laimennus-, näytteenotto- ja mittausmenetelmillä.

▼M10 —————

▼B

3 artikla

Tyyppihyväksyntää koskevat vaatimukset

▼M10

Saadakseen EU-tyyppihyväksynnän moottorijärjestelmälle tai moottoriperheelle erillisenä teknisenä yksikkönä, EU-tyyppihyväksynnän hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta tai EU-tyyppihyväksynnän ajoneuvolle päästöjen osalta valmistajan on liitteen I säännösten mukaisesti osoitettava, että ajoneuvoille taikka moottorijärjestelmille tai moottoriperheille tehdään 4 ja 14 artiklassa sekä liitteissä III–VIII, X, XIII ja XIV vahvistetut testit ja että ne vastaavat mainituissa liitteissä vahvistettuja vaatimuksia. Valmistajan on myös varmistettava, että polttoaine vastaa liitteessä IX vahvistettuja vertailupolttoaineiden eritelmiä. Kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit ja -ajoneuvot (dual-fuel), valmistajan on lisäksi täytettävä liitteessä XVIII vahvistetut vaatimukset.

Saadakseen EU-tyyppihyväksynnän hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta tai EU-tyyppihyväksynnän ajoneuvolle päästöjen osalta valmistajan on lisäksi osoitettava, että komission asetuksen (EU) 2017/2400 ( 2 ) 6 artiklassa ja liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttyvät asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta, jos valmistaja osoittaa, että hyväksytyksi toimitettua tyyppiä olevia uusia ajoneuvoja ei rekisteröidä, saateta markkinoille tai oteta käyttöön unionissa asetuksen (EU) 2017/2400 24 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta vahvistettuina päivämäärinä tai niiden jälkeen.

▼M10 —————

▼M10

Saadakseen EU-tyyppihyväksynnän hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta tai EU-tyyppihyväksynnän ajoneuvolle päästöjen osalta valmistajan on varmistettava liitteessä I olevassa 4 kohdassa vahvistettujen asennusta koskevien vaatimusten ja, kun kyseessä ovat kaksipolttoaineajoneuvot (dual-fuel), liitteessä XVIII olevassa 6 kohdassa vahvistettujen asennusta koskevien lisävaatimusten noudattaminen.

Saadakseen laajennuksen EU-tyyppihyväksynnälle, joka on hyväksytty päästöjen osalta tämän asetuksen mukaisesti sellaiselle ajoneuvolle, jonka vertailumassa on suurempi kuin 2 380 kg mutta enintään 2 610 kg, valmistajan on noudatettava liitteessä VIII olevassa 5 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

▼M4

Liitteessä X olevassa 2.4.1 kohdassa ja liitteessä XIII olevassa 2.1 kohdassa esitettyjä vaihtoehtoista tyyppihyväksyntää koskevia säännöksiä ei sovelleta moottorijärjestelmän tai moottoriperheen EY-tyyppihyväksyntään erillisenä teknisenä yksikkönä. Näitä säännöksiä ei myöskään sovelleta kaksipolttoainemoottoreihin ja -ajoneuvoihin (dual-fuel).

Kaikki moottorijärjestelmät ja rakennepiirteet, jotka voivat vaikuttaa kaasu- ja hiukkaspäästöihin, on suunniteltava, valmistettava, koottava ja asennettava niin, että moottori on tavanomaisessa käytössä asetuksen (EY) N:o 595/2009 ja tämän asetuksen säännösten mukainen. Valmistajan on varmistuttava myös siitä, että tämän asetuksen 14 artiklassa ja liitteessä VI vahvistettuja syklin ulkopuolista päästöjä koskevia vaatimuksia noudatetaan. Kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit ja -ajoneuvot (dual-fuel), sovelletaan myös liitteen XVIII säännöksiä.

▼M10

Saadakseen EU-tyyppihyväksynnän moottorijärjestelmälle tai moottoriperheelle erillisenä teknisenä yksikkönä tai EU-tyyppihyväksynnän ajoneuvolle päästöjen osalta polttoainerajoittamattoman tyyppihyväksynnän, polttoainerajoitetun tyyppihyväksynnän tai polttoainekohtaisen tyyppihyväksynnän saamista varten valmistajan on varmistettava, että liitteessä I olevassa 1 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät.

▼B

Saadakseen EY-tyyppihyväksynnän bensiini- tai E85-käyttöisen moottorin osalta, valmistajan on varmistettava liitteessä I olevassa 4.3 kohdassa vahvistettujen bensiini- tai E85-käyttöisten ajoneuvojen polttoainesäiliöiden täyttöaukkoja koskevien eritysvaatimusten noudattaminen.

Saadakseen EY-tyyppihyväksynnän, valmistajan on varmistettava liitteessä X olevassa 2.1 kohdassa vahvistettujen järjestelmän sähköistä suojausta koskevien erityisvaatimusten noudattaminen.

Valmistajan on varmistettava teknisillä toimenpiteillä, että pakokaasupäästöjä rajoitetaan tehokkaasti tämän asetuksen mukaisesti ajoneuvon tavanomaisen käyttöiän ajan tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Kyseisillä toimenpiteillä on myös varmistettava, että päästöjenrajoitusjärjestelmän letkut, liitokset ja liitännät ovat turvallisia ja järjestelmän rakenne on alkuperäisen suunnitelman mukainen.

10.

Valmistajan on varmistettava, että päästötestien tulokset noudattavat sovellettavia raja-arvoja tässä asetuksessa eritellyissä testiolosuhteissa.

11.

Valmistajan on määritettävä huononemiskertoimet, joita käytetään sen osoittamiseksi, että moottoriperheen tai moottori-jälkikäsittelyjärjestelmäperheen kaasu- ja hiukkaspäästöt pysyvät asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I vahvistettujen raja-arvojen mukaisina mainitun asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa vahvistetun tavanomaisen käyttöiän ajan.

Menettelyt moottorijärjestelmän tai moottori-jälkikäsittelyjärjestelmäperheen tavanomaisen käyttöiän aikaisen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VII.

12.

Liitteessä IV vahvistetun testin soveltamisalaan kuuluvien kipinäsytytysmoottoreiden pakokaasujen suurin sallittu hiilimonoksidipitoisuus tavanomaisella joutokäyntinopeudella on se, jonka ajoneuvon valmistaja ilmoittaa. Hiilimonoksidipitoisuus saa kuitenkin olla enintään 0,3 tilavuusprosenttia.

Suurella joutokäyntinopeudella mitattu pakokaasujen hiilimonoksidipitoisuus saa olla enintään 0,2 tilavuusprosenttia, kun moottorin pyörintänopeus on vähintään 2 000 rpm ja lambda-arvo on 1 ± 0,03 tai valmistajan eritelmän mukainen.

13.

Jos moottorissa on suljettu kampikammio, valmistajien on liitteessä V vahvistetun testin osalta varmistettava, että moottorin tuuletusjärjestelmästä ei pääse kampikammiokaasuja ilmakehään. Jos kampikammio on avoin, päästöt on mitattava ja lisättävä pakokaasupäästöihin liitteen V säännösten mukaisesti.

14.

Tyyppihyväksyntää haettaessa valmistajien on esitettävä hyväksyntäviranomaiselle tiedot, jotka osoittavat, että typen oksidien poistojärjestelmä säilyttää päästöjenrajoituskykynsä kaikissa olosuhteissa, joita unionin alueella säännönmukaisesti esiintyy, varsinkin alhaisissa lämpötiloissa.

Lisäksi valmistajien on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle tiedot mahdollisen pakokaasujen takaisinkierrätysjärjestelmän toimintaperiaatteesta ja toiminnasta alhaisissa ympäristön lämpötiloissa.

Edellä tarkoitettuihin tietoihin on sisällytettävä myös kuvaus siitä, miten järjestelmän käyttäminen alhaisissa lämpötiloissa voi vaikuttaa päästöihin.

▼M1 —————

▼B

4 artikla

Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä

Valmistajien on varmistettava, että kaikissa moottorijärjestelmissä ja ajoneuvoissa on sisäinen valvontajärjestelmä eli OBD-järjestelmä.

OBD-järjestelmä on suunniteltava, rakennettava ja asennettava ajoneuvoon liitteen X mukaisesti siten, että sen avulla voidaan yksilöidä ja tallentaa kyseisessä liitteessä eritellyt huononemis- ja vikatyypit ja ilmoittaa niistä ajoneuvon koko käyttöiän ajan.

Valmistajan on varmistettava, että OBD-järjestelmä on liitteessä X vahvistettujen vaatimusten mukainen, mukaan lukien OBD-järjestelmän käytönaikaiselle tehokkuudelle asetetut vaatimukset, kaikissa tavanomaisissa ja kohtuudella ennakoitavissa ajo-olosuhteissa, joita voi esiintyä unionin alueella, myös liitteessä X eritellyissä tavanomaisissa käyttöolosuhteissa.

OBD-järjestelmän vianilmaisimen on aktivoiduttava liitteen X vaatimusten mukaisesti, kun sitä testataan käyttäen hyväksyttyä varioitunutta osaa. OBD-järjestelmän vianilmaisin voi aktivoitua myös silloin, kun päästöt alittavat liitteessä X eritellyt OBD-järjestelmän raja-arvot.

Valmistajan on varmistettava, että liitteessä X vahvistettuja OBD-moottoriperheen käytönaikaista tehokkuutta koskevia säännöksiä noudatetaan.

OBD-järjestelmän käytönaikaiseen tehokkuuteen liittyvät tiedot on tallennettava ja asetettava saataville salaamattomina standardoidun OBD-yhteyskäytännön kautta liitteen X säännösten mukaisesti.

Jos valmistaja niin haluaa, OBD-järjestelmät voivat olla tämän asetuksen liitteessä X, jossa viitataan tähän kohtaan, eriteltyjen vaihtoehtoisten säännösten mukaisia kolmen vuoden ajan asetuksen (EY) N:o 595/2009 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa eriteltyjen päivämäärien jälkeen.

▼M5

Dieselhiukkassuodattimen valvonnan osalta voidaan valmistajan pyynnöstä soveltaa liitteessä X olevassa 2.3.3.3 kohdassa vahvistettuja vaihtoehtoisia säännöksiä 31 päivään joulukuuta 2015 saakka uusiin ajoneuvo- ja moottorityyppeihin ja 31 päivään joulukuuta 2016 saakka kaikkiin uusiin ajoneuvoihin, jotka myydään, rekisteröidään tai otetaan käyttöön unionissa.

▼M1

5 artikla

▼M10

EU-tyyppihyväksynnän hakeminen moottorijärjestelmälle tai moottoriperheelle erillisenä teknisenä yksikkönä päästöjen osalta

▼B

Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle hakemus, joka koskee moottorijärjestelmän tai moottoriperheen EY-tyyppihyväksyntää erillisenä teknisenä yksikkönä.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu hakemus on laadittava liitteen I lisäyksessä 4 vahvistetun ilmoituslomakkeen mallin mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten sovelletaan kyseisen lisäyksen 1 osaa.

▼M10

Hakemuksen yhteydessä valmistajan on toimitettava asiakirjat, joissa tyhjentävästi kuvaillaan kaikki päästöihin vaikuttavat rakennepiirteet, moottorijärjestelmän päästöjenrajoitusstrategia, tapa, jolla moottorijärjestelmä suoraan tai epäsuorasti ohjaa lähtömuuttujia, joilla on vaikutusta päästöihin, sekä keinot asetusten luvattoman muuttamisen estämiseksi ja joissa tyhjentävästi kuvaillaan liitteessä XIII olevassa 4 ja 5 kohdassa edellytettävä varoitusjärjestelmä ja kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä. Hyväksyntäviranomaisen on identifioitava ja päivättävä asiakirjapaketti ja säilytettävä sitä vähintään kymmenen vuotta hyväksynnän myöntämisestä.

Asiakirjapaketin on koostuttava seuraavista osista:

liitteessä I olevassa 8 kohdassa vahvistetut tiedot,

tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 11 kuvattu AES-asiakirjapaketti, jotta hyväksyntäviranomaiset voivat arvioida päästöjenrajoituksen lisästrategian asianmukaisen käytön.

Hyväksyntäviranomaisen on valmistajan pyynnöstä tehtävä alustava arviointi uusien ajoneuvotyyppien päästöjenrajoituksen lisästrategiasta. Tällöin valmistajan on toimitettava AES-asiakirjapaketin luonnos hyväksyntäviranomaiselle 2–12 kuukautta ennen tyyppihyväksyntämenettelyn aloittamista.

Hyväksyntäviranomainen tekee alustavan arvioinnin valmistajan toimittaman AES-asiakirjapaketin luonnoksen pohjalta. Hyväksyntäviranomaisen on tehtävä alustava arviointi liitteen VI lisäyksessä 2 kuvatun menetelmän mukaisesti. Hyväksyntäviranomainen voi poiketa tästä menetelmästä poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

Uusien ajoneuvotyyppien päästöjenrajoituksen lisästrategiasta tehty alustava arviointi on voimassa tyyppihyväksyntää varten 18 kuukauden ajan. Voimassaoloa voidaan jatkaa 12 kuukaudella, jos valmistaja toimittaa hyväksyntäviranomaiselle todisteet siitä, että markkinoilla saataville ei ole tullut uutta teknologiaa, joka muuttaisi päästöjenrajoituksen lisästrategiasta tehtyä alustavaa arviointia.

Foorumi täytäntöönpanon valvontaa koskevien tietojen vaihtamiseksi laatii vuosittain luettelon päästöjenrajoituksen lisästrategioista, joita tyyppihyväksyntäviranomaiset eivät ole pitäneet hyväksyttävinä, ja komissio asettaa luettelon julkisesti saataville.

▼B

Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi valmistajan on toimitettava seuraavat tiedot:

kipinäsytytysmoottoreiden osalta valmistajan ilmoitus siitä, mikä on pienin sellainen palamiskatkosten prosenttiosuus kaikista palamistapahtumista, joka joko johtaisi liitteessä X vahvistettujen päästörajojen ylittymiseen, jos palamiskatkojen osuus olisi pysynyt samana liitteessä III vahvistetun päästötestin alusta lähtien, tai joka voisi aiheuttaa katalysaattorin tai katalysaattoreiden liiallisen kuumenemisen ja sitten peruuttamattoman vaurioitumisen;

kuvaus keinoista, joilla estetään asetusten luvaton muuttaminen ja muutokset, jotka kohdistuvat päästöjenvalvontatietokoneisiin tai järjestelmään, jolla tietokone voidaan päivittää valmistajan hyväksymällä ohjelmalla tai kalibrointilaitteella;

OBD-järjestelmää koskevat asiakirjat liitteessä X olevan 5 kohdan vaatimusten mukaisesti;

▼M10 —————

▼B

vakuutus syklin ulkopuolisia päästöjä koskevien, 14 artiklan ja liitteessä VI olevan 9 kohdan vaatimusten noudattamisesta;

vakuutus OBD-järjestelmän käytönaikaista suorituskykyä koskevien, liitteen X lisäyksen 6 vaatimusten noudattamisesta;

▼M10 —————

▼B

käytönaikaista testausta koskeva alustava suunnitelma liitteessä II olevan 2.4 kohdan mukaisesti;

tarvittaessa muiden tyyppihyväksyntien jäljennökset, joissa on tarpeelliset tiedot hyväksynnän laajentamista ja huononemiskertoimien määrittämistä varten;

▼M4

tarvittaessa asiakirjapaketit, jotka tarvitaan erillisenä teknisenä yksikkönä tyyppihyväksytyn moottorin asianmukaista asentamista varten.

▼B

Valmistajan on toimitettava tyyppihyväksyntätestauksesta vastaavalle tekniselle laitokselle hyväksyntähakemuksen kohteena olevaa tyyppiä edustava moottori tai tarvittaessa kantamoottori.

Järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön merkin vaihtuminen tyyppihyväksynnän jälkeen ei automaattisesti mitätöi tyyppihyväksyntää, ellei alkuperäisiä ominaisuuksia tai teknisiä parametreja muuteta tavalla, joka vaikuttaa moottorin tai pilaantumista rajoittavan järjestelmän toimintaan.

▼M1

6 artikla

▼M10

Hallinnolliset määräykset, jotka koskevat moottorijärjestelmän tai moottoriperheen EU-tyyppihyväksyntää erillisenä teknisenä yksikkönä päästöjen osalta

▼B

►M10 Jos kaikki asiaa koskevat vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä moottorijärjestelmälle tai moottoriperheelle erillisenä teknisenä yksikkönä EU-tyyppihyväksyntä päästöjen osalta ja annettava tyyppihyväksyntänumero Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 ( 3 ) 28 artiklan 3 kohdan nojalla hyväksytyssä sovellettavassa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetun numerointijärjestelmän mukaisesti.

Tyyppihyväksyntänumeron osa 3 on muodostettava tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 9 mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen täytäntöönpanosäädöksen säännösten soveltamista. ◄

Hyväksyntäviranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle moottorityypille.

▼M4

1 a.

Vaihtoehtona 1 kohdassa säädetylle menettelylle hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä EY-tyyppihyväksyntä moottorijärjestelmälle tai moottoriperheelle erillisenä teknisenä yksikkönä, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

moottorijärjestelmälle tai moottoriperheelle on jo myönnetty tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä UN/ECE-säännön nro 49 mukaisesti, EY-tyyppihyväksynnän hakemishetkellä;

▼M10 —————

▼M4

tämän asetuksen liitteessä X olevassa 6.2 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät 4 artiklan 7 kohdassa säädetyn siirtymäkauden aikana.

kaikkia muita tämän asetuksen liitteessä VII olevissa 3.1 ja 5.1 kohdassa, tämän asetuksen liitteessä X olevissa 2.1 ja 6.1 kohdassa, tämän asetuksen liitteessä XIII olevissa 2, 4.1, 5.1, 7.1, 8.1 ja 10 kohdassa ja tämän asetuksen liitteen XIII lisäyksessä 6 olevassa 1 kohdassa vahvistettuja poikkeuksia sovelletaan.

▼M4

Kun hyväksyntäviranomainen myöntää EY-tyyppihyväksynnän 1 ja 1 a kohdan mukaisesti, sen on annettava liitteen I lisäyksessä 5 vahvistettua mallia vastaava EY-tyyppihyväksyntätodistus.

▼B

7 artikla

▼M10

EU-tyyppihyväksynnän hakeminen hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta

Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle hakemus EU-tyyppihyväksynnän saamiseksi hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta.

▼B

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu hakemus on laadittava liitteen I lisäyksessä 4 olevassa 2 osassa vahvistetun ilmoituslomakkeen mallin mukaisesti. Hakemukseen on liitettävä jäljennös 6 artiklan mukaisesti annetusta EY-tyyppihyväksyntätodistuksesta, joka koskee moottorijärjestelmän tai moottoriperheen hyväksyntää erillisenä teknisenä yksikkönä.

Valmistajan on toimitettava asiakirjat, joissa kuvaillaan tyhjentävästi liitteessä VIII edellytetyn ajoneuvossa olevan varoitusjärjestelmän ja kuljettajan toimenpiteitä vaativan järjestelmän elementit. Asiakirjat on toimitettava 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi valmistajan on toimitettava seuraavat tiedot:

kuvaus keinoista, joilla estetään asetusten luvaton muuttaminen ja muutokset, jotka kohdistuvat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin ajoneuvon ohjausyksiköihin tai järjestelmään, jonka avulla voidaan tehdä päivityksiä valmistajan hyväksymällä ohjelmalla tai kalibrointilaitteella;

kuvaus ajoneuvossa olevista OBD-komponenteista liitteessä X olevan 5 kohdan vaatimusten mukaisesti;

▼M10 —————

▼B

tarvittaessa muiden tyyppihyväksyntien jäljennökset, joissa on tarpeelliset tiedot hyväksyntien laajentamista varten.

8 artikla

▼M10

Hallinnolliset määräykset, jotka koskevat hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetun ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää päästöjen osalta

▼B

►M10 Jos kaikki asiaa koskevat vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle EU-tyyppihyväksyntä päästöjen osalta ja annettava tyyppihyväksyntänumero asetuksen (EU) 2018/858* 28 artiklan 3 kohdan nojalla hyväksytyssä sovellettavassa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetun numerointijärjestelmän mukaisesti.

Hyväksyntäviranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

▼M4

1 a.

►M10 Vaihtoehtona 1 kohdassa säädetylle menettelylle hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle EU-tyyppihyväksyntä päästöjen osalta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: ◄

hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle on jo myönnetty tyyppihyväksyntä UN/ECE-säännön nro 49 mukaisesti EY-tyyppihyväksynnän hakemishetkellä;

▼M10 —————

▼M4

tämän asetuksen liitteessä X olevassa 6.2 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät 4 artiklan 7 kohdassa säädetyn siirtymäkauden aikana;

▼M8

kaikkia muita tämän asetuksen liitteessä VII olevassa 3.1 kohdassa, tämän asetuksen liitteessä X olevissa 2.1 ja 6.1 kohdassa, tämän asetuksen liitteessä XIII olevissa 2.1, 4.1, 5.1, 7.1, 8.1 ja 10.1 kohdassa ja tämän asetuksen liitteen XIII lisäyksessä 6 olevassa 1.1 kohdassa vahvistettuja poikkeuksia sovelletaan;

▼M8

asetuksen (EU) 2017/2400 6 artiklassa ja liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttyvät asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta, paitsi jos valmistaja osoittaa, että hyväksytyksi toimitettua tyyppiä olevia uusia ajoneuvoja ei rekisteröidä, myydä tai oteta käyttöön unionissa kyseisen asetuksen 24 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta vahvistettuina päivämäärinä tai niiden jälkeen.

▼M4

Kun hyväksyntäviranomainen myöntää EY-tyyppihyväksynnän 1 ja 1 a kohdan mukaisesti, sen on annettava liitteen I lisäyksessä 6 vahvistettua mallia vastaava EY-tyyppihyväksyntätodistus.

▼B

9 artikla

▼M10

EU-tyyppihyväksynnän hakeminen ajoneuvolle päästöjen osalta

Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle hakemus EU-tyyppihyväksynnän saamiseksi ajoneuvolle päästöjen osalta.

▼B

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu hakemus on laadittava liitteen I lisäyksessä 4 vahvistetun ilmoituslomakkeen mallin mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten sovelletaan kyseisen lisäyksen 1 ja 2 osaa.

Valmistajan on toimitettava asiakirjat, joissa tyhjentävästi kuvaillaan kaikki päästöihin vaikuttavat rakennepiirteet, moottorijärjestelmän päästöjenrajoitusstrategia sekä tapa, jolla moottorijärjestelmä suoraan tai epäsuorasti ohjaa päästöihin vaikuttavia lähtömuuttujia ja joissa tyhjentävästi kuvaillaan liitteessä XIII edellytettävä varoitusjärjestelmä ja kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä. Asiakirjat on toimitettava 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi valmistajan on toimitettava 5 artiklan 4 kohdan a–i alakohdassa ja 7 artiklan 4 kohdan a–e alakohdassa edellytettävät tiedot.

Valmistajan on toimitettava tyyppihyväksyntätestauksesta vastaavalle tekniselle laitokselle hyväksyntähakemuksen kohteena olevaa tyyppiä edustava moottori.

10 artikla

▼M10

Hallinnolliset määräykset, jotka koskevat ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää päästöjen osalta

▼B

►M10 Jos kaikki asiaa koskevat vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä ajoneuvolle EU-tyyppihyväksyntä päästöjen osalta ja annettava tyyppihyväksyntänumero Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 28 artiklan 3 kohdan nojalla hyväksytyssä sovellettavassa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetun numerointijärjestelmän mukaisesti.

Hyväksyntäviranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

▼M4

1 a.

►M10 Vaihtoehtona 1 kohdassa säädetylle menettelylle hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä ajoneuvolle EU-tyyppihyväksyntä päästöjen osalta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: ◄

ajoneuvolle on jo myönnetty tyyppihyväksyntä UN/ECE-säännön nro 49 mukaisesti EY-tyyppihyväksynnän hakemishetkellä;

▼M10 —————

▼M4

tämän asetuksen liitteessä X olevassa 6.2 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät 4 artiklan 7 kohdassa säädetyn siirtymäkauden aikana;

▼M8

kaikkia muita tämän asetuksen liitteessä VII olevassa 3.1 kohdassa, tämän asetuksen liitteessä X olevissa 2.1 ja 6.1 kohdassa, tämän asetuksen liitteessä XIII olevissa 2.1, 4.1, 5.1, 7.1, 8.1 ja 10.1.1 kohdassa ja tämän asetuksen liitteen XIII lisäyksessä 6 olevassa 1.1 kohdassa vahvistettuja poikkeuksia sovelletaan;

▼M8

▼M4

Kun hyväksyntäviranomainen myöntää EY-tyyppihyväksynnän 1 ja 1 a kohdan mukaisesti, sen on annettava liitteen I lisäyksessä 7 vahvistettua mallia vastaava EY-tyyppihyväksyntätodistus.

▼B

11 artikla

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

Tuotannon vaatimustenmukaisuus on varmistettava direktiivin 2007/46/EY 12 artiklan säännösten mukaisesti.

Tuotannon vaatimustenmukaisuus on tarkastettava tapauksen mukaan liitteen I lisäyksessä 5, 6 tai 7 vahvistetussa tyyppihyväksyntätodistuksessa olevan kuvauksen perusteella.

Tuotannon vaatimustenmukaisuutta on arvioitava liitteessä I olevassa 7 kohdassa vahvistettujen erityisten edellytysten ja liitteen I lisäyksissä 1, 2 ja 3 vahvistettujen asiaa koskevien tilastomenetelmien mukaisesti.

12 artikla

Käytönaikainen vaatimustenmukaisuus

Tämän asetuksen tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/55/EY ( 4 ) mukaisesti tyyppihyväksyttyjen ajoneuvojen tai moottorijärjestelmien käytönaikainen vaatimustenmukaisuus on varmistettava direktiivin 2007/46/EY 12 artiklan mukaisesti noudattaen tämän asetuksen liitteen II vaatimuksia, jos kyseessä on tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksytty ajoneuvo tai moottorijärjestelmä, ja noudattaen tämän asetuksen liitteen XII vaatimuksia, jos kyseessä on direktiivin 2005/55/EY mukaisesti tyyppihyväksytty ajoneuvo tai moottorijärjestelmä.

Valmistajan toteuttamilla teknisillä toimenpiteillä on voitava varmistaa, että pakokaasupäästöjä rajoitetaan tehokkaasti ajoneuvojen tavanomaisen käyttöiän ajan tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Tämän asetuksen säännösten noudattaminen on tarkastettava ajoneuvoon asennetun moottorijärjestelmän tavanomaisen käyttöiän aikana tavanomaisissa käyttöolosuhteissa tämän asetuksen liitteessä II eriteltyjen vaatimusten mukaisesti.

Valmistajan on raportoitava käytönaikaisen testauksen tuloksista alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle tyyppihyväksynnän yhteydessä esitetyn alustavan suunnitelman mukaisesti. Kaikki poikkeamat alustavasta suunnitelmasta on perusteltava hyväksyntäviranomaisen riittäväksi katsomalla tavalla.

Jos alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen ei pidä valmistajan liitteessä II olevan 10 kohdan mukaisesti antamaa raporttia tyydyttävänä tai jos sille ilmoitetaan käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden puutteista, viranomainen voi määrätä valmistajan tekemään varmistustestejä. Hyväksyntäviranomaisen on tarkastettava valmistajan toimittama varmistustestejä koskeva raportti.

Jos alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen ei ole tyytyväinen käytönaikaisten testien tai varmistustestien tuloksiin liitteessä II vahvistettujen perusteiden tai jäsenvaltion suorittamien käytönaikaisten testien perusteella, viranomaisen on vaadittava valmistajaa toimittamaan suunnitelman korjaaviksi toimenpiteiksi 13 artiklan ja liitteessä II olevan 9 kohdan mukaisesti.

Kukin jäsenvaltio voi tehdä omia seurantatestejään, jotka perustuvat liitteessä II vahvistettuun käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyyn, ja raportoida näiden testien tuloksista. Tiedot hankinnasta, huollosta ja valmistajan osallistumisesta on kirjattava. Hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä on alkuperäisen hyväksynnän myöntäneen viranomaisen toimitettava tarpeelliset tiedot tyyppihyväksynnästä, jotta testaus voidaan tehdä liitteessä II vahvistetun menettelyn mukaisesti.

Jos jäsenvaltio osoittaa, että moottori- tai ajoneuvotyyppi ei ole siihen sovellettavien tämän artiklan ja liitteen II vaatimusten mukainen, sen on direktiivin 2007/46/EY 30 artiklan 3 kohdan vaatimusten mukaisesti viipymättä oman hyväksyntäviranomaisensa kautta annettava asia tiedoksi hyväksyntäviranomaiselle, joka myönsi alkuperäisen tyyppihyväksynnän.

Tiedoksiantamisen jälkeen, ja jollei direktiivin 2007/46/EY 30 artiklan 6 kohdasta muuta johdu, alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava valmistajalle, että moottori- tai ajoneuvotyyppi ei täytä näitä vaatimuksia.

Edellä 7 kohdassa tarkoitetun tiedoksiantamisen jälkeen sellaisissa tapauksissa, joissa käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden aiempi testaus on antanut tyydyttävät tulokset, alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen voi vaatia, että valmistaja suorittaa lisävarmistustestejä, neuvoteltuaan ensin puutteesta raportoineen jäsenvaltion asiantuntijoiden kanssa.

Jos edellä tarkoitettuja testaustietoja ei ole saatavilla, valmistajan on 60 työpäivän kuluessa 7 kohdassa tarkoitetun tiedoksiannon vastaanottamisesta joko toimitettava alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle suunnitelma korjaaviksi toimenpiteiksi 13 artiklan mukaisesti tai suoritettava käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaus uudelleen vastaavalla ajoneuvolla sen tarkistamiseksi, onko moottori- tai ajoneuvotyyppi vaatimusten vastainen. Jos valmistaja voi hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla osoittaa, että lisätestejä ei voida tehdä säädetyn ajan kuluessa, määräaikaa voidaan pidentää.

Puutteellisesta moottori- tai ajoneuvotyypistä 7 kohdan mukaisesti ilmoittaneen jäsenvaltion asiantuntijoita on kutsuttava seuraamaan 8 kohdassa tarkoitettuja käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden lisätestejä. Lisäksi testien tulokset on ilmoitettava kyseiselle jäsenvaltiolle ja sen hyväksyntäviranomaisille.

Jos näissä käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testeissä tai varmistustesteissä todetaan, että moottori- tai ajoneuvotyyppi on vaatimusten vastainen, hyväksyntäviranomaisen on vaadittava valmistajaa toimittamaan suunnitelman korjaaviksi toimenpiteiksi. Korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman on oltava 13 artiklan ja liitteessä II olevan 9 kohdan säännösten mukainen.

Jos käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testeissä tai varmistustesteissä todetaan, että moottori- tai ajoneuvotyyppi on vaatimusten mukainen, valmistajan on toimitettava alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle asiaa koskeva raportti. Alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toimitettava raportti sille jäsenvaltiolle ja sen hyväksyntäviranomaisille, joka ilmoitti puutteellisesta ajoneuvotyypistä. Raportissa on esitettävä testitulokset liitteessä II olevan 10 kohdan mukaisesti.

10.

Alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on tiedotettava valmistajan kanssa käytyjen keskustelujen edistymisestä ja tuloksista, varmistustesteistä sekä korjaavista toimenpiteistä sille jäsenvaltiolle, joka totesi, että moottori- tai ajoneuvotyyppi ei ole sovellettavien vaatimusten mukainen.

13 artikla

Korjaavat toimenpiteet

Hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä ja sen jälkeen, kun on suoritettu käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaus 12 artiklan mukaisesti, valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle suunnitelma korjaaviksi toimenpiteiksi 60 työpäivän kuluessa hyväksyntäviranomaiselta saadun tiedoksiannon vastaanottamisesta. Lisäaikaa voidaan kuitenkin myöntää, jos valmistaja voi osoittaa hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla, että lisäaika on tarpeen vaatimustenvastaisuuden syyn tutkimiseen, jotta suunnitelma korjaaviksi toimenpiteiksi voidaan toimittaa.

Korjaavien toimenpiteiden piiriin on sisällytettävä kaikki käytössä olevat moottorit, jotka kuuluvat samoihin moottoriperheisiin tai OBD-moottoriperheisiin, sekä sellaiset moottoriperheet tai OBD-moottoriperheet, joissa todennäköisesti on samoja puutteita. Valmistajan on arvioitava tyyppihyväksyntäasiakirjojen muutostarve ja ilmoitettava tuloksesta hyväksyntäviranomaiselle.

Hyväksyntäviranomaisen on sovittava valmistajan kanssa suunnitelmasta korjaaviksi toimenpiteiksi ja sen toteuttamisesta. Jos alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen toteaa, ettei asiasta päästä sopimukseen, aloitetaan direktiivin 2007/46/EY 30 artiklan 1 ja 5 kohdassa vahvistettu menettely.

Hyväksyntäviranomaisen on 30 työpäivän kuluessa korjaavia toimenpiteitä koskevan valmistajan suunnitelman vastaanottamisesta joko hyväksyttävä tai hylättävä suunnitelma. Hyväksyntäviranomaisen on saman ajan kuluessa ilmoitettava valmistajalle ja kaikille jäsenvaltioille päätöksestään hyväksyä tai hylätä suunnitelma korjaaviksi toimenpiteiksi.

Valmistaja on vastuussa korjaavia toimenpiteitä koskevan hyväksytyn suunnitelman täytäntöönpanosta.

Valmistajan on kirjattava tiedot jokaisesta korjattavaksi kutsutusta ja korjatusta tai muutetusta moottorijärjestelmästä tai ajoneuvosta sekä korjaukset tehneistä korjaamoista. Hyväksyntäviranomaisen on pyynnöstään saatava käyttöönsä edellä tarkoitetut tiedot suunnitelman täytäntöönpanon aikana ja viiden vuoden ajan sen jälkeen.

Edellä 6 kohdassa tarkoitetusta korjauksesta tai muutoksesta on tehtävä merkintä todistukseen, jonka valmistaja antaa moottorin tai ajoneuvon omistajalle.

14 artikla

Syklin ulkopuolisten päästöjen rajoittamista koskevat vaatimukset

Valmistajan on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 595/2009 4 artiklan mukaisesti sen varmistamiseksi, että pakokaasupäästöjä rajoitetaan tehokkaasti ajoneuvon tavanomaisen käyttöiän ajan kaikissa tavanomaisissa käyttöolosuhteissa.

Näissä toimenpiteissä on otettava huomioon

yleiset vaatimukset, mukaan lukien suorituskykyvaatimukset ja estostrategioiden kielto;

vaatimukset, jotka koskevat pakokaasupäästöjen tehokasta rajoittamista kaikissa ympäristöolosuhteissa, joissa ajoneuvoa voidaan olettaa käytettävän, ja kaikissa käyttöolosuhteissa, joissa ajoneuvoa saatetaan käyttää;

vaatimukset, jotka koskevat syklin ulkopuolista laboratoriotestausta;

▼M1

vaatimukset, jotka koskevat kannettavien päästöjenmittauslaitteistojen (PEMS) demonstrointitestejä tyyppihyväksynnän yhteydessä ja muut tämän asetuksen mukaiset lisävaatimukset, jotka koskevat ajoneuvon käytönaikaista syklin ulkopuolista testausta;

▼B

vaatimus, joka koskee valmistajan velvoitetta antaa vakuutus syklin ulkopuolisten päästöjen rajoittamista koskevien vaatimusten noudattamisesta.

Valmistajan on noudatettava liitteessä VI vahvistettuja erityisvaatimuksia ja niihin liittyviä menettelyjä.

▼M6 —————

▼B

15 artikla

Pilaantumista rajoittavat laitteet

►M1 Valmistajan on varmistettava, että pilaantumista rajoittavat laitteet, jotka on tarkoitettu asennettavaksi varaosina EY-tyyppihyväksyttyihin moottorijärjestelmiin tai ajoneuvoihin, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 595/2009 soveltamisalaan, EY-tyyppihyväksytään erillisinä teknisinä yksikköinä tämän artiklan sekä 1 a, 16 ja 17 artiklan mukaisesti. ◄

Katalysaattoreita, typen oksidien poistolaitteita ja hiukkassuodattimia pidetään tätä asetusta sovellettaessa pilaantumista rajoittavina laitteina.

Alkuperäisten korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden, jotka vastaavat liitteen I lisäyksessä 4 olevassa 3.2.12 kohdassa tarkoitettua tyyppiä ja jotka on tarkoitus asentaa asianomaisessa tyyppihyväksyntäasiakirjassa tarkoitettuun ajoneuvoon, ei tarvitse olla liitteen XI säännösten mukaisia, kunhan ne täyttävät kyseisen liitteen 2.1, 2.2 ja 2.3 kohdan vaatimukset.

Valmistajan on varmistettava, että alkuperäisessä pilaantumista rajoittavassa laitteessa on tunnistemerkinnät.

Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen merkintöjen on sisällettävä seuraavat tiedot:

ajoneuvon tai moottorin valmistajan nimi tai tavaramerkki;

alkuperäisen pilaantumista rajoittavan laitteen merkki ja tunnistenumero, joka on kirjattu liitteen I lisäyksessä 4 olevassa 3.2.12.2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

▼M6 —————

▼B

16 artikla

EY-tyyppihyväksynnän hakeminen korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen tyypille erillisenä teknisenä yksikkönä

Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle hakemus, joka koskee korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen tyypin EY-tyyppihyväksyntää erillisenä teknisenä yksikkönä.

Hakemus on laadittava liitteen XI lisäyksessä 1 vahvistetun ilmoituslomakkeen mallin mukaisesti.

▼M10 —————

▼B

Valmistajan on toimitettava tyyppihyväksyntätestit suorittavalle tekniselle laitokselle seuraavat:

tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyä tyyppiä vastaava moottorijärjestelmä, joka on varustettu uudella alkuperäisellä pilaantumista rajoittavalla laitteella;

yksi näytekappale korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen tyypistä;

lisänäytekappale korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen tyypistä, jos on kyse korvaavasta pilaantumista rajoittavasta laitteesta, joka on tarkoitus asentaa OBD-järjestelmällä varustettuun ajoneuvoon.

Edellä 4 kohdan a alakohdan soveltamista varten hakijan on valittava testimoottorit yhteisymmärryksessä hyväksyntäviranomaisen kanssa.

▼M4

Testiolosuhteiden on täytettävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 6 kohdan vaatimukset.

▼B

Testattavien moottoreiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

niiden päästöjenrajoitusjärjestelmässä ei saa olla mitään vikaa;

liian kuluneet tai huonosti toimivat, päästöihin vaikuttavat alkuperäiset osat on korjattava tai vaihdettava;

ennen päästöjen testausta moottorit on säädettävä oikein ja asetusten on oltava valmistajan eritelmien mukaiset.

Näytekappaleeseen on 4 kohdan b ja c alakohdan soveltamista varten merkittävä selvästi ja pysyvästi hakijan toiminimi tai tavaramerkki ja kauppanimitys.

Näytekappaleen on 4 kohdan c alakohtaa sovellettaessa oltava hyväksytty vaurioitunut osa.

17 artikla

Hallinnolliset määräykset, jotka koskevat korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen EY-tyyppihyväksyntää erillisenä teknisenä yksikkönä

Jos kaikki asiaa koskevat vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä korvaavalle pilaantumista rajoittavalle laitteelle EY-tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä ja annettava tyyppihyväksyntänumero direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII vahvistetun numerointijärjestelmän mukaisesti.

Hyväksyntäviranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen tyypille.

Samaa tyyppihyväksyntänumeroa voidaan soveltaa kyseisen korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen tyypin käyttöön erilaisissa ajoneuvo- tai moottorityypeissä.

Edellä 1 kohtaa sovellettaessa hyväksyntäviranomaisen on annettava liitteen XI lisäyksessä 2 vahvistetun mallin mukaisesti laadittu EY-tyyppihyväksyntätodistus.

Jos valmistaja voi osoittaa hyväksyntäviranomaiselle, että korvaava pilaantumista rajoittava laite vastaa liitteen I lisäyksessä 4 olevassa 3.2.12.2 kohdassa tarkoitettua tyyppiä, tyyppihyväksyntä voidaan myöntää tarkistamatta liitteessä XI olevassa 4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattamista.

▼M6

17 a artikla

Tiettyjä tyyppihyväksyntiä ja vaatimustenmukaisuustodistuksia koskevat siirtymäsäännökset

Kansallisten viranomaisten on 1 päivästä syyskuuta 2018 kieltäydyttävä päästöihin liittyvistä syistä myöntämästä EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää uusille ajoneuvotyypeille tai moottoreille, jotka on testattu menetelmillä, jotka eivät ole liitteen II lisäyksessä 1 olevien 4.2.2.2 ja 4.2.2.2.1 ja 4.2.2.2.2 ja 4.3.1.2 ja 4.3.1.2.1 ja 4.3.1.2.2 kohdan mukaisia.

Kun kyse on uusista ajoneuvoista, jotka eivät ole liitteen II lisäyksessä 1 olevien 4.2.2.2 ja 4.2.2.2.1 ja 4.2.2.2.2 ja 4.3.1.2 ja 4.3.1.2.1 ja 4.3.1.2.2 kohdan mukaisia, kansalliset viranomaiset eivät saa 1 päivästä syyskuuta 2019 enää pitää tällaisille ajoneuvoille myönnettyjä vaatimustenmukaisuustodistuksia pätevinä direktiivin 2007/46/EY 26 artiklan soveltamiseksi, ja niiden on päästöihin liittyvistä syistä kiellettävä tällaisten ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto.

Kansallisten viranomaisten on 1 päivästä syyskuuta 2019 kiellettävä, ellei kyse ole käytössä oleviin ajoneuvoihin tarkoitetuista korvaavista moottoreista, sellaisten uusien moottorien myynti tai käyttö, jotka eivät ole liitteen II lisäyksessä 1 olevien 4.2.2.2 ja 4.2.2.2.1 ja 4.3.1.2 ja 4.3.1.2.1 kohdan mukaisia.

▼M10

Kansallisten viranomaisten on 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen kieltäydyttävä päästöihin liittyvistä syistä myöntämästä EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää uusille ajoneuvo- tai moottorityypeille, jotka eivät täytä tässä asetuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) 2019/1939 ( 5 ), vahvistettuja vaatimuksia.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kipinäsytytysmoottorien, kaksipolttoaineisten tyypin 1A moottorien ja kaksipolttoaineisten tyypin 1B moottorien (kaksipolttoainetilassa) uusien tyyppien ja tällaisilla moottoreilla varustettujen ajoneuvojen on 1 päivästä tammikuuta 2023 noudatettava liitteessä II olevan 6.3 kohdan mukaista hiukkasmäärää koskevaa suurinta sallittua vaatimustenmukaisuuden tunnuslukua. Hiukkasmäärää koskeva työjakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku ja CO2-massajakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku on kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2021 ilmoitettava tyyppihyväksyntätodistuksessa esitettävissä PEMS-demonstrointitestin tuloksissa seurantaa varten.

Kun kyse on uusista ajoneuvoista, jotka eivät täytä tässä asetuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2019/1939, vahvistettuja vaatimuksia, kansallisten viranomaisten on 1 päivästä tammikuuta 2022 alkaen katsottava, että tällaisille ajoneuvoille myönnetyt vaatimustenmukaisuustodistukset eivät enää ole päteviä asetuksen (EU) 2018/858 48 artiklaa sovellettaessa, ja niiden on päästöihin liittyvistä syistä kiellettävä tällaisten ajoneuvojen rekisteröinti, asettaminen saataville markkinoilla ja käyttöönotto.

Kun kyse on uusista ajoneuvoista, jotka on varustettu kipinäsytytysmoottoreilla, kaksipolttoaineisilla tyypin 1A moottoreilla ja kaksipolttoaineisilla tyypin 1B moottoreilla (kaksipolttoainetilassa), jotka eivät noudata liitteessä II olevan 6.3 kohdan mukaista hiukkasmäärää koskevaa suurinta sallittua vaatimustenmukaisuuden tunnuslukua ja täytä tässä asetuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2019/1939, vahvistettuja vaatimuksia, kansallisten viranomaisten on poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen katsottava, että tällaisille ajoneuvoille myönnetyt vaatimustenmukaisuustodistukset eivät enää ole päteviä asetuksen (EU) 2018/858 48 artiklaa sovellettaessa, ja niiden on päästöihin liittyvistä syistä kiellettävä tällaisten ajoneuvojen rekisteröinti, asettaminen saataville markkinoilla ja käyttöönotto. Hiukkasmäärää koskeva työjakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku ja CO2-massajakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku on kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2022 ilmoitettava tyyppihyväksyntätodistuksessa esitettävissä PEMS-demonstrointitestin tuloksissa seurantaa varten.

Kansallisten viranomaisten on 1 päivästä tammikuuta 2022 alkaen, lukuun ottamatta tapauksia, joissa kyse on käytössä olevien ajoneuvojen korvaavista moottoreista, päästöihin liittyvistä syistä kiellettävä sellaisten uusien moottorien asettaminen saataville markkinoilla ja käyttöönotto, jotka eivät täytä tässä asetuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2019/1939, vahvistettuja vaatimuksia.

Poiketen siitä, mitä kolmannessa alakohdassa säädetään, kansallisten viranomaisten on 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen, lukuun ottamatta tapauksia, joissa kyse on käytössä olevien ajoneuvojen korvaavista moottoreista, päästöihin liittyvistä syistä kiellettävä sellaisten uusien kipinäsytytysmoottorien, uusien kaksipolttoaineisten tyypin 1A moottorien ja uusien kaksipolttoaineisten tyypin 1B moottorien (kaksipolttoainetilassa) asettaminen saataville markkinoilla ja käyttöönotto, jotka eivät täytä tässä asetuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2019/1939, vahvistettuja vaatimuksia.

▼B

18 artikla

Asetuksen (EY) N:o 595/2009 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 595/2009 tämän asetuksen liitteen XV mukaisesti.

19 artikla

Direktiivin 2007/46/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2007/46/EY tämän asetuksen liitteen XVI mukaisesti.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

LIITELUETTELO

LIITE I	EY-tyyppihyväksyntää koskevat hallinnolliset määräykset
Lisäys 1	Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettely, kun tavanomainen tuotannossa esiintyvä vaihtelu on tyydyttävä
Lisäys 2	Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettely, kun tavanomainen tuotannon vaihtelu ei ole tyydyttävä tai tieto ei ole käytettävissä
Lisäys 3	Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettely valmistajan pyynnöstä
Lisäys 4	Ilmoituslomakkeiden mallit
Lisäys 5	EY-tyyppihyväksyntätodistuksen mallit erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksyttävää moottoria tai osaa varten
Lisäys 6	EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli hyväksytyllä moottorilla varustettua ajoneuvotyyppiä varten
Lisäys 7	EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli ajoneuvotyyppiä varten järjestelmän osalta
Lisäys 8	Esimerkki EY-tyyppihyväksyntämerkistä
Lisäys 9	EY-tyyppihyväksyntätodistuksen numerointijärjestelmä
Lisäys 10	Selittävät huomautukset
Lisäys 11	AES-asiakirjapaketti
LIITE II	Käytössä olevien ajoneuvojen tai moottoreiden vaatimustenmukaisuus
Lisäys 1	Menettely ajoneuvojen päästöjen testaamiseksi kannettavilla päästöjenmittausjärjestelmillä
Lisäys 2	Kannettava mittauslaitteisto
Lisäys 3	Kannettavien mittauslaitteiden kalibrointi
Lisäys 4	Moottorinohjausyksikön vääntömomenttisignaalin vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenetelmä
LIITE III	Pakokaasupäästöjen verifiointi
LIITE IV	Tyyppihyväksynnän yhteydessä katsastusta varten tarvittavat päästötiedot
LIITE V	Kampikammiokaasupäästöjen tarkistaminen
LIITE VI	Syklin ulkopuolisten ja käytönaikaisten päästöjen rajoittamista koskevat vaatimukset
Lisäys 1	PEMS-demonstrointitesti tyyppihyväksynnän yhteydessä
LIITE VII	Moottorijärjestelmien kestävyyden tarkistaminen
LIITE VIII	Hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus
LIITE IX	Vertailupolttoaineiden eritelmät
LIITE X	Sisäinen valvontajärjestelmä
Lisäys 5	OBD-järjestelmän käytönaikaisen suorituskyvyn arviointi siirtymävaiheen aikana
LIITE XI	Korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden EY-tyyppihyväksyntä erillisinä teknisinä yksikköinä
Lisäys 1	Ilmoituslomakkeiden mallit
Lisäys 2	EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli
Lisäys 3	Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen päästöjenrajoituskyvyn kestävyyden arviointimenettely
Lisäys 4	Lämpövanhentamisen suorittamisjärjestys
Lisäys 5	Testisykli alustadynamometrilla tai tiellä tehtävää tiedonkeruuta varten
Lisäys 6	Tyhjennys- ja punnitusmenetelmä
Lisäys 7	Esimerkki käyttöiänkartuttamisohjelmasta, joka sisältää lämpövanhentamisen, voiteluaineen kulutukseen perustuvan vanhentamisen ja regeneroinnin
Lisäys 8	Kaavio käyttöiänkartuttamisohjelman suorittamisesta
LIITE XII	Direktiivin 2005/55/EY mukaisesti tyyppihyväksyttyjen moottoreiden ja ajoneuvojen käytönaikainen vaatimustenmukaisuus
LIITE XIII	Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamiseen liittyvät vaatimukset
Lisäys 6	Alimman hyväksyttävän reagenssilaadun CDmin demonstrointi
LIITE XIV	Moottorin nettotehon mittaaminen
LIITE XV	Asetuksen (EY) N:o 595/2009 muuttaminen
LIITE XVI	Direktiivin 2007/46/EY muuttaminen
LIITE XVIII	Kaksipolttoainemoottoreiden ja -ajoneuvojen tekniset erityisvaatimukset
Lisäys 1	Kaksipolttoainemoottoreiden ja -ajoneuvojen (dual-fuel) tyypit – luettelo tärkeimmistä toimintavaatimuksista

LIITE I

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVAT HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

1. KÄYTETTÄVÄÄ POLTTOAINETTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1.1 Moottorin polttoainerajoittamatonta tyyppihyväksyntää koskevat vaatimukset

Polttoainerajoittamaton tyyppihyväksyntä on myönnettävä, jos 1.1.1–1.1.6.1 kohdan vaatimukset täyttyvät.

▼M4

1.1.1 Kantamoottorin on täytettävä tämän asetuksen liitteessä IX vahvistetut asianmukaisia vertailupolttoaineita koskevat vaatimukset. Maakaasu-/biometaanikäyttöisiin moottoreihin, kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel) mukaan luettuina, sovelletaan 1.1.3 kohdassa vahvistettuja erityisvaatimuksia.

▼M6

1.1.2 ►M9 Jos valmistaja sallii moottoriperheessä käytettävän kaupan olevaa polttoainetta, joka ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY ( 6 ) eikä lyijyttömän bensiinin tapauksessa CEN-standardin EN 228:2012 tai dieselpolttoaineen tapauksessa CEN-standardin EN 590:2013 mukainen, esimerkiksi FAME B100 -polttoainetta (CEN-standardi EN 14214), FAME-dieselpolttoainesekoituksia B20/B30 (CEN-standardi EN 16709), parafiinista polttoainetta (CEN-standardi EN 15940) tai muuta polttoainetta, valmistajan on 1.1.1 kohdan vaatimusten lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset: ◄

ilmoitettava lisäyksessä 4 olevassa 1 osassa olevan ilmoituslomakkeen 3.2.2.2.1 kohdassa ne polttoaineet, joita moottoriperheessä voi käyttää, joko viittaamalla viralliseen standardiin taikka sellaisen kaupan olevan merkkikohtaisen polttoaineen tuotantoeritelmään, joka ei ole yhdenkään virallisen standardin, kuten 1.1.2 kohdassa mainittujen, mukainen. Valmistajan on lisäksi ilmoitettava, että ilmoitetun polttoaineen käyttö ei vaikuta OBD-järjestelmän toimintaan;

▼M9

a1)

määritettävä soveltuvissa tapauksissa kunkin ilmoitetun polttoaineen osalta tehon korjauskerroin 5.2.7 kohdan mukaisesti;

▼M6

osoitettava, että kantamoottori täyttää tämän asetuksen liitteessä III ja liitteen VI lisäyksessä 1 vahvistetut vaatimukset ilmoitetuilla polttoaineilla. Hyväksyntäviranomainen voi vaatia että osoittamista koskevat vaatimukset ulotetaan koskemaan myös liitteissä VII ja X vahvistettuja vaatimuksia;

varmistettava liitteessä II määriteltyjen käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen ilmoitetuilla polttoaineilla ja kaikilla ilmoitettujen polttoaineiden ja direktiiviin 98/70/EY ja asiaan liittyviin CEN-standardeihin sisältyvien kaupan olevien polttoaineiden sekoituksilla.

Tässä kohdassa vahvistettuja vaatimuksia on valmistajan pyynnöstä sovellettava myös sotilaskäyttöön tarkoitettuihin polttoaineisiin.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan a alakohtaa on siinä tapauksessa, että päästötestit tehdään tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen osoittamiseksi, liitettävä testausselosteeseen polttoaineanalyysiraportti, joka käsittää ainakin ne parametrit, jotka polttoaineen valmistaja on ilmoittanut virallisessa eritelmässään.

▼M4

1.1.3 Kun kyseessä ovat maakaasu-/biometaanikäyttöiset moottorit, kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel) mukaan luettuina, valmistajan on osoitettava, että kantamoottorit pystyvät käyttämään kaikkia kaupan olevia maakaasu-/biometaanikoostumuksia. Tällainen demonstrointi on tehtävä tämän kohdan mukaisesti ja, kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel), myös UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevassa 6.4 kohdassa vahvistettujen, polttoaineen mukauttamismenettelyä koskevien lisämääräysten mukaisesti.

Kun kyseessä on paineistettu maakaasu/biometaani (CNG), on yleensä olemassa kahdentyyppistä polttoainetta, lämpöarvoltaan korkeaa (H-kaasu) ja lämpöarvoltaan matalaa (L-kaasu), mutta kummankin laadun sisällä on huomattavaa vaihtelua; kaasut eroavat toisistaan huomattavasti energiamäärältään Wobben indeksinä ilmaistuna ja λ-muutoskertoimeltaan (Sλ). Maakaasujen, joiden λ-muutoskerroin on välillä 0,89–1,08 (0,89 ≤ Sλ ≤ 1,08) katsotaan kuuluvan H-ryhmään, kun taas maakaasujen, joiden λ-muutoskerroin on välillä 1,08–1,19 (1,08 ≤ Sλ ≤ 1,19) katsotaan kuuluvan L-ryhmään. Sλ-arvojen vaihtelu on otettu huomioon vertailupolttoaineiden koostumuksessa.

Kantamoottorin on täytettävä tämän asetuksen vaatimukset liitteessä IX määritettyjen vertailupolttoaineiden GR (polttoaine 1) ja G25 (polttoaine 2) osalta ilman, että polttoainejärjestelmää säädetään manuaalisesti näiden kahden testin välillä (edellytetään itsesäätymistä). Polttoaineen vaihdon jälkeen sallitaan yhden WHTC-lämminsyklin mittainen totutusajo ilman mittausta. Totutusajon jälkeen moottori on jäähdytettävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 7.6.1 kohdan mukaisesti.

Kun kyseessä on nesteytetty maakaasu/biometaani (LNG), kantamoottorin on täytettävä tämän asetuksen vaatimukset liitteessä IX määritettyjen vertailupolttoaineiden GR (polttoaine 1) ja G20 (polttoaine 2) osalta ilman, että polttoainejärjestelmää säädetään manuaalisesti näiden kahden testin välillä (edellytetään itsesäätymistä). Polttoaineen vaihdon jälkeen sallitaan yhden WHTC-lämminsyklin mittainen totutusajo ilman mittausta. Totutusajon jälkeen moottori on jäähdytettävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 7.6.1 kohdan mukaisesti.

▼B

1.1.3.1 Valmistajan pyynnöstä moottori voidaan testata kolmannella polttoaineella (polttoaine 3), jos λ-muutoskerroin (Sλ) on arvojen 0,89 (eli GR-polttoaineen alarajan) ja 1,19 (eli G25-polttoaineen ylärajan) välillä, esimerkiksi kun polttoaine 3 on kaupan oleva polttoaine. Tämän testin tuloksia voidaan käyttää tuotannon vaatimustenmukaisuusarvioinnin perustana.

▼M4

1.1.4 Jos kyseessä on paineistettua maakaasua (CNG) käyttävä moottori, joka toimii itsesäätyvästi toisaalta H-ryhmän ja toisaalta L-ryhmän kaasuilla siten, että vaihto H-kaasun ja L-kaasun välillä tapahtuu kytkimellä, kantamoottori on testattava asiaankuuluvilla liitteessä IX määritellyillä H- ja L-ryhmän vertailupolttoaineilla kussakin kytkimen asennossa. Polttoaineet ovat GR (polttoaine 1) ja G23 (polttoaine 3) H-ryhmän kaasuille ja G25 (polttoaine 2) ja G23 (polttoaine 3) L-ryhmän kaasuille. Kantamoottorin on täytettävä tämän asetuksen vaatimukset kytkimen kummassakin asennossa ilman polttoainejärjestelmän säätöä kahden testin välillä kytkimen kummassakin asennossa. Polttoaineen vaihdon jälkeen sallitaan yhden WHTC-lämminsyklin mittainen totutusajo ilman mittausta. Totutusajon jälkeen moottori on jäähdytettävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 7.6.1 kohdan mukaisesti.

▼B

1.1.4.1 Valmistajan pyynnöstä moottori voidaan G23-polttoaineen sijasta testata kolmannella polttoaineella (polttoaine 3), jos λ-muutoskerroin (Sλ) on arvojen 0,89 (eli GR-polttoaineen alarajan) ja 1,19 (eli G25-polttoaineen ylärajan) välillä, esimerkiksi jos polttoaine 3 on kaupan oleva polttoaine. Tämän testin tuloksia voidaan käyttää tuotannon vaatimustenmukaisuusarvioinnin perustana.

▼M6

1.1.5 Maakaasu-/biometaanikäyttöisten moottoreiden osalta päästötulosten suhde r kullekin päästölle on määritettävä seuraavasti:

tai

▼M4

1.1.6 Kun polttoaineena on nestekaasu, valmistajan on osoitettava, että kantamoottori pystyy käyttämään kaikkia kaupan olevia, koostumukseltaan erilaisia polttoaineita.

Käytettävän nestekaasun C3/C4-koostumus vaihtelee. Kyseiset vaihtelut on otettu huomioon vertailupolttoaineissa. Kantamoottorin on täytettävä päästövaatimukset liitteessä IX tarkoitetuilla vertailupolttoaineilla A ja B ilman, että polttoainejärjestelmää säädetään testien välillä. Polttoaineen vaihdon jälkeen sallitaan yhden WHTC-lämminsyklin mittainen totutusajo ilman mittausta. Totutusajon jälkeen moottori on jäähdytettävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 7.6.1 kohdan mukaisesti.

▼B

1.1.6.1 Päästötulosten suhde r kullekin päästölle on määritettävä seuraavasti:

▼M4

1.2 Polttoainerajoitettua tyyppihyväksyntää koskevat vaatimukset maakaasu-/biometaani- tai nestekaasukäyttöisiä moottoreita varten, kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel) mukaan luettuina

Polttoainerajoitettu tyyppihyväksyntä on myönnettävä, jos 1.2.1–1.2.2.2 kohdan vaatimukset täyttyvät.

1.2.1 H-ryhmän tai L-ryhmän kaasulla toimimaan säädetyn paineistettua maakaasua käyttävän moottorin tyyppihyväksyntä pakokaasupäästöjen osalta

Kantamoottori on testattava asiaankuuluvalla liitteessä IX tarkoitetulla vastaavan kaasuryhmän vertailupolttoaineella. Polttoaineet ovat GR (polttoaine 1) ja G23 (polttoaine 3) H-ryhmän kaasuille ja G25 (polttoaine 2) ja G23 (polttoaine 3) L-ryhmän kaasuille. Kantamoottorin on täytettävä tämän asetuksen vaatimukset ilman, että polttoainejärjestelmän säätöjä muutetaan mitenkään kahden testin välillä. Polttoaineen vaihdon jälkeen sallitaan yhden WHTC-lämminsyklin mittainen totutusajo ilman mittausta. Totutusajon jälkeen moottori on jäähdytettävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 7.6.1 kohdan mukaisesti.

▼B

1.2.1.1 Valmistajan pyynnöstä moottori voidaan G23-polttoaineen sijasta testata kolmannella polttoaineella (polttoaine 3), jos λ-muutoskerroin (Sλ) on arvojen 0,89 (eli GR-polttoaineen alarajan) ja 1,19 (eli G25-polttoaineen ylärajan) välillä, esimerkiksi kun polttoaine 3 on kaupan oleva polttoaine. Tämän testin tuloksia voidaan käyttää tuotannon vaatimustenmukaisuusarvioinnin perustana.

1.2.1.2 Päästötulosten suhde r kullekin päästölle on määritettävä seuraavasti:

tai

1.2.1.3 Asiakkaalle toimitettaessa moottorissa on oltava 3.3 kohdassa tarkoitettu tarra, josta ilmenee, mille kaasuryhmälle moottori on hyväksytty.

▼M4

1.2.2 Yhdellä polttoaineen koostumuksella toimimaan suunnitellun, maakaasu-/biometaani tai nestekaasukäyttöisen moottorin hyväksyntä pakokaasupäästöjen osalta

Paineistettua maakaasua käyttävän kantamoottorin on täytettävä päästövaatimukset vertailupolttoaineiden GR ja G25 osalta, nesteytettyä maakaasua käyttävän moottorin vertailupolttoaineiden GR ja G20 osalta ja nestekaasukäyttöisen moottorin vertailupolttoaineiden A ja B osalta liitteen IX mukaisesti. Polttoainejärjestelmää voidaan hienosäätää testien välissä. Hienosäätöön sisältyy polttoaineen syöttötietokannan uudelleenkalibrointi, kuitenkin tietokannan perusrakennetta tai sen säätöstrategiaa muuttamatta. Tarvittaessa voidaan vaihtaa suoraan polttoaineen virtaamaan vaikuttavat osat, esimerkiksi ruiskutussuuttimet.

1.2.2.1 Kun kyseessä on paineistettu maakaasu, moottori voidaan valmistajan pyynnöstä testata vertailupolttoaineilla GR ja G23 tai vertailupolttoaineilla G25 ja G23, jolloin tyyppihyväksyntä on vastaavasti voimassa ainoastaan joko H-ryhmän tai L-ryhmän kaasun osalta.

1.2.2.2 Asiakkaalle toimitettaessa moottorissa on oltava 3.3 kohdassa tarkoitettu merkki, josta ilmenee, mille polttoainekoostumukselle moottori on kalibroitu.

▼M4

1.3 Moottorin polttoainerajoitettua tyyppihyväksyntää koskevat vaatimukset

1.3.1 Nesteytettyä maakaasua käyttäville moottoreille, kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel) mukaan luettuina, jotka on varustettu merkinnän LNG20 sisältävällä hyväksyntämerkillä, voidaan myöntää polttoainerajoitettu tyyppihyväksyntä tämän liitteen 3.1 kohdan mukaisesti.

1.3.2 Valmistaja voi hakea polttoainerajoitettua tyyppihyväksyntää vain, jos moottori kalibroidaan tietylle nesteytetyn maakaasun koostumukselle, jonka seurauksena λ-muutoskerroin eroaa enintään 3 prosenttia liitteessä IX täsmennetyn G20-polttoaineen λ-muutoskertoimesta ja jonka etaanipitoisuus on enintään 1,5 prosenttia.

1.3.3 Kun kyseessä on kaksipolttoainemoottoriperhe, jonka moottorit on kalibroitu tietylle nesteytetyn maakaasun koostumukselle, jonka seurauksena λ-muutoskerroin eroaa enintään 3 prosenttia liitteessä IX täsmennetyn G20-polttoaineen λ-muutoskertoimesta ja jonka etaanipitoisuus on enintään 1,5 prosenttia, kantamoottori on testattava ainoastaan liitteessä IX täsmennetyllä vertailupolttoaineella G20.

▼B

2. MOOTTORIPERHEESEEN KUULUVAN MOOTTORIN HYVÄKSYNTÄ PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN OSALTA

2.1 Jäljempänä 2.2 kohdassa mainittua poikkeusta lukuun ottamatta kantamoottorin tyyppihyväksyntä on laajennettava koskemaan kaikkia moottoriperheen jäseniä ilman eri testejä kaikkien sellaisten polttoainekoostumusten osalta, jotka kuuluvat siihen polttoaineryhmään, jolle kantamoottori on hyväksytty (1.2.2 kohdassa tarkoitetut moottorit), tai sen polttoaineryhmän osalta (1.1 tai 1.2 kohdassa tarkoitetut moottorit), jolle kantamoottori on hyväksytty.

2.2 Jos tekninen laitos katsoo, että jätetty hakemus ei valitun kantamoottorin osalta täysin edusta lisäyksessä 4 olevassa 1 osassa määritettyä moottoriperhettä, se voi valita testattavaksi vaihtoehtoisen ja tarvittaessa toisen vertailumoottorin.

3. MOOTTORIN MERKINNÄT

▼M6

3.1

►M10 Kun kyseessä on moottori, joka on tyyppihyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä, tai ajoneuvo, joka on tyyppihyväksytty päästöjen osalta, moottorissa on oltava seuraavat merkinnät: ◄

moottorin valmistajan tavaramerkki tai kauppanimi;

valmistajan antama moottorin kaupallinen nimitys.

▼M4

3.2.

Kaikissa tämän asetuksen nojalla erillisinä yksikköinä hyväksytyissä moottorityypeissä on oltava EY-tyyppihyväksyntämerkki. Tämä merkki koostuu:

▼B

3.2.1

suorakulmiosta, jonka sisällä on pieni e-kirjain ja seuraavan luettelon mukaisesti sen jäsenvaltion tunnusnumero, joka on myöntänyt EY-tyyppihyväksynnän erillisenä teknisenä yksikkönä:

Saksa

Ranska

Italia

4	Alankomaat

Ruotsi

Belgia

Unkari

Tšekki

Espanja

11	Yhdistynyt kuningaskunta

Itävalta

Luxemburg

Suomi

Tanska

Romania

Puola

Portugali

Kreikka

Irlanti

▼M2

Kroatia

▼B

Slovenia

Slovakia

Viro

Latvia

Bulgaria

Liettua

Kypros

Malta

▼M6

3.2.1.1

Maakaasu-/biometaanikäyttöisessä moottorissa on oltava jokin seuraavista merkinnöistä EY-tyyppihyväksyntänumeron jälkeen:

H, jos moottori on hyväksytty ja kalibroitu H-ryhmän kaasujen osalta,

L, jos moottori on hyväksytty ja kalibroitu L-ryhmän kaasujen osalta,

HL, jos moottori on hyväksytty ja kalibroitu sekä H- että L-ryhmän kaasujen osalta,

Ht, jos moottori on kalibroitu ja hyväksytty tietyn H-ryhmän kaasun koostumuksen osalta ja moottori voidaan muuttaa jollekin toiselle H-ryhmän kaasulle hienosäätämällä moottorin polttoainejärjestelmää,

Lt, jos moottori on kalibroitu ja hyväksytty tietyn L-ryhmän kaasun koostumuksen osalta ja moottori voidaan muuttaa jollekin toiselle L-ryhmän kaasulle hienosäätämällä moottorin polttoainejärjestelmää,

HLt, jos moottori on kalibroitu ja hyväksytty tietylle H- tai L-ryhmän kaasukoostumukselle ja moottori voidaan muuttaa jollekin toiselle H- tai L-ryhmän kaasulle hienosäätämällä moottorin polttoainejärjestelmää,

CNGfr kaikissa muissa tapauksissa, joissa maakaasu-/biometaanikäyttöinen moottori on suunniteltu käytettäväksi yhdellä rajoitetulla kaasupolttoainekoostumuksella,

LNGfr tapauksissa, joissa nesteytettyä maakaasua käyttävä moottori on suunniteltu käytettäväksi yhdellä rajoitetulla kaasupolttoainekoostumuksella,

LPGfr tapauksissa, joissa nestekaasua käyttävä moottori on suunniteltu käytettäväksi yhdellä rajoitetulla kaasupolttoainekoostumuksella,

LNG20, jos moottori on hyväksytty ja kalibroitu tietylle nesteytetyn maakaasun koostumukselle, jonka seurauksena λ-muutoskerroin eroaa enintään 3 prosenttia liitteessä IX täsmennetyn G20-polttoaineen λ-muutoskertoimesta ja jonka etaanipitoisuus on enintään 1,5 prosenttia,

LNG, jos moottori on hyväksytty ja kalibroitu mille tahansa muulle nesteytetyn maakaasun koostumukselle.

3.2.1.2

Kaksipolttoainemoottoreiden hyväksyntämerkkiin on sisällytettävä kansallisen tunnuksen jälkeen merkkisarja, joka ilmaisee, minkä kaksipolttoainemoottorityypin ja minkä kaasuryhmän osalta hyväksyntä on myönnetty. Merkkisarja koostuu kahdesta merkistä, jotka ilmaisevat kaksipolttoainemoottorin tyypin 2 artiklan määritelmän mukaisesti, sekä näitä seuraavista 3.2.1.1 kohdassa täsmennetyistä kirjaimista, jotka vastaavat moottorin käyttämän maakaasun/biometaanin koostumusta. Kaksi merkkiä, jotka ilmaisevat 2 artiklassa määritellyn kaksipolttoainemoottorityypin, ovat seuraavat:

1A tyypin 1 A kaksipolttoainemoottoreille,

1B tyypin 1 B kaksipolttoainemoottoreille,

2A tyypin 2 A kaksipolttoainemoottoreille,

2B tyypin 2 B kaksipolttoainemoottoreille,

3B tyypin 3 B kaksipolttoainemoottoreille.

3.2.1.3

Dieselpolttoainetta käyttävien puristussytytysmoottoreiden hyväksyntämerkissä on kansallisen tunnuksen jälkeen oltava kirjain D.

3.2.1.4

Etanolia (ED95) käyttävien puristussytytysmoottoreiden hyväksyntämerkissä on kansallisen tunnuksen jälkeen oltava kirjaimet ED.

3.2.1.5

Etanolia (E85) käyttävien kipinäsytytysmoottoreiden hyväksyntämerkissä on kansallisen tunnuksen jälkeen oltava merkintä E85.

3.2.1.6

Bensiiniä käyttävien kipinäsytytysmoottoreiden hyväksyntämerkissä on kansallisen tunnuksen jälkeen oltava kirjain P.

▼M4

3.2.2

3.2.3

EY-tyyppihyväksyntämerkki on kiinnitettävä moottoriin siten, että se on pysyvä ja helposti luettavissa. Sen on oltava näkyvissä, kun moottori on asennettuna ajoneuvoon, ja se on kiinnitettävä sellaiseen moottorin osaan, joka on moottorin normaalin toiminnan kannalta välttämätön ja jota ei yleensä tarvitse vaihtaa moottorin käyttöiän aikana.

Moottorissa olevan merkinnän lisäksi EY-hyväksyntämerkki voi olla noudettavissa esiin myös ajoneuvon mittariston kautta. Siinä tapauksessa sen on oltava helposti saatavilla tarkastusta varten ja ohjeet sen saamiseksi on sisällytettävä ajoneuvon käyttäjän oppaaseen.

▼B

3.2.4

Lisäyksessä 8 annetaan esimerkki EY-tyyppihyväksyntämerkistä.

▼M4

3.3

Maakaasu-/biometaani- ja nestekaasukäyttöisten moottoreiden merkinnät

Maakaasu-/biometaani- ja nestekaasukäyttöisiin moottoreihin, joille on myönnetty polttoainerajoitettu tyyppihyväksyntä, on kiinnitettävä tarrat, joissa on 3.3.1 kohdassa määrätyt tiedot.

▼B

3.3.1

Tarroissa on oltava seuraavat tiedot:

Edellä olevassa 1.2.1.3 kohdassa tarkoitetun moottorin tarrassa on oltava merkintä ”AINOASTAAN H-RYHMÄN MAAKAASUN KÄYTTÖ SALLITTUA”. Tarvittaessa kirjain H korvataan kirjaimella L.

Edellä olevassa 1.2.2.2 kohdassa tarkoitetun moottorin tarrassa on oltava merkintä ”AINOASTAAN …-LUOKAN MAAKAASUN KÄYTTÖ SALLITTUA” tai tarvittaessa ”AINOASTAAN …-LUOKAN NESTEKAASUN KÄYTTÖ SALLITTUA”. Liitteen IX asiaankuuluvan taulukon tiedot sekä moottorin valmistajan määrittämät yksittäiset komponentit ja raja-arvot on annettava.

Kirjainten ja numeroiden on oltava vähintään 4 mm:n korkuisia.

Jos tällaisen tarran sijoittaminen ei tilan puutteen vuoksi ole mahdollista, voidaan käyttää yksinkertaistettua koodia. Tällöin kaikki edellä tarkoitetut tiedot sisältävän selvityksen on oltava vaivattomasti polttoainesäiliötä täyttävän tai moottoria ja sen lisälaitteita huoltavan tai korjaavan henkilön sekä asianomaisten viranomaisten saatavilla. Valmistajan ja hyväksyntäviranomaisen on sovittava selvityksen sijoituspaikasta ja sisällöstä.

3.3.2

Ominaisuudet

Tarrojen on kestettävä moottorin käyttöikä. Niiden on oltava helppolukuisia, ja niissä olevien kirjainten ja numeroiden on oltava kulumattomia. Lisäksi tarrat on kiinnitettävä siten, että niiden kiinnitys kestää moottorin käyttöiän, eikä tarroja voi irrottaa tuhoamatta tai vahingoittamatta niitä.

3.3.3

Sijoittaminen

Tarrat on kiinnitettävä moottorin sellaiseen osaan, joka on tarpeen moottorin tavanomaisessa käytössä ja jota ei yleensä tarvitse vaihtaa moottorin käyttöiän aikana. Lisäksi tarrat on sijoitettava siten, että ne ovat helposti nähtävissä, kun moottoriin on asennettu kaikki moottorin käytön kannalta tarpeelliset apulaitteet.

▼M10

3.4	Kun on kyse EU-tyyppihyväksynnän hakemisesta hyväksytyllä moottorilla varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta tai ajoneuvolle päästöjen osalta, on 3.3 kohdassa tarkoitettu tarra sijoitettava myös lähelle polttoainesäiliön täyttöaukkoa.

▼B

4. ASENNUS AJONEUVOON

4.1

Moottori on asennettava ajoneuvoon niin, että tyyppihyväksyntää koskevat vaatimukset täyttyvät. Huomioon on otettava seuraavat moottorin tyyppihyväksyntään liittyvät seikat:

4.1.1

Imujärjestelmän alipaine ei saa ylittää lisäyksen 4 osassa 1 tyyppihyväksyntää varten ilmoitettua arvoa.

4.1.2

Pakojärjestelmän vastapaine ei saa ylittää lisäyksen 4 osassa 1 tyyppihyväksyntää varten ilmoitettua arvoa.

4.1.3

Moottorin käyttämiseen tarvittavien apulaitteiden ottoteho ei saa ylittää lisäyksen 4 osassa 1 tyyppihyväksyntää varten ilmoitettua arvoa.

4.1.4

Pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän ominaisuuksien on vastattava lisäyksen 4 osassa 1 tyyppihyväksyntää varten ilmoitettuja ominaisuuksia.

4.2

Tyyppihyväksytyn moottorin asentaminen ajoneuvoon

Erillisenä teknisenä yksikkönä tyyppihyväksytyn moottorin asennuksen on lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset:

OBD-järjestelmän vaatimustenmukaisuuden osalta asennuksen on, UN/ECE-säännön 49 liitteen 9B lisäyksen 1 mukaisesti, vastattava lisäyksen 4 osassa 1 tarkoitettuja valmistajan asennusvaatimuksia.

▼M6

Typen oksidien rajoittamistoimenpiteiden oikean toiminnan varmistavan järjestelmän vaatimustenmukaisuuden osalta asennuksen on E-säännön nro 49 liitteen 11 lisäyksen 4 mukaisesti vastattava kyseisen säännön liitteen 1 osassa 1 tarkoitettuja valmistajan asennusvaatimuksia.

▼M4

Erillisenä teknisenä yksikkönä tyyppihyväksytyn kaksipolttoainemoottorin asennuksen ajoneuvoon on lisäksi täytettävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevassa 6 kohdassa edellytetyt erityiset asennusta koskevat vaatimukset ja tämän asetuksen liitteessä XVIII olevassa 7 kohdassa vahvistetut valmistajan asennusta koskevat vaatimukset.

▼B

4.3

Polttoainesäiliön aukko, kun moottori on bensiini- tai E85-käyttöinen

4.3.1 Bensiini- tai E85-säiliön täyttöaukon on oltava sellainen, että säiliötä ei voida täyttää täyttöpistoolilla, jonka suuttimen halkaisija on 23,6 mm tai suurempi.

4.3.2 Edellä olevaa 4.3.1 kohtaa ei sovelleta ajoneuvoon, joka täyttää seuraavat kaksi ehtoa:

Ajoneuvo on suunniteltu ja valmistettu niin, että lyijyä sisältävä bensiini ei voi vaikuttaa haitallisesti mihinkään sellaiseen laitteeseen, jonka tarkoituksena on kaasumaisten pilaavien aineiden päästöjen rajoittaminen.

Ajoneuvoon on näkyvästi ja pysyvästi merkitty helposti luettava lyijyttömän bensiinin tunnus, joka määritellään standardissa ISO 2575:1982, paikkaan, joka on bensiinisäiliötä täyttävän henkilön välittömästi nähtävissä. Lisämerkinnät sallitaan.

4.3.3 Polttoaineen täyttöaukon tulpan puuttumisesta aiheutuvat liialliset haihtumispäästöt ja polttoaineen läikkyminen on estettävä. Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä jotakin seuraavista:

automaattisesti avautuva ja sulkeutuva polttoaineen täyttöaukon tulppa, jota ei voida irrottaa;

rakenteelliset ominaisuudet, joilla estetään liialliset haihtumispäästöt polttoaineen täyttöaukon tulpan puuttuessa;

luokan M1 tai N1 ajoneuvoissa muu järjestelmä, jolla on sama vaikutus. Tällaisia voivat olla remmillä tai ketjulla varustettu täyttöaukon tulppa tai tulppa, joka avataan ajoneuvon käynnistämiseen käytettävän virta-avaimen avulla. Jälkimmäisessä tapauksessa täyttöaukon tulpan on oltava sellainen, että avaimen voi poistaa ainoastaan tulpan ollessa lukittuna.

5. KÄYTÖNAIKAISEN TESTAUKSEN TESTIT JA VAATIMUKSET

5.1 Johdanto

Tässä jaksossa vahvistetaan ECU-tietoja koskevat tyyppihyväksyntävaatimukset ja -testit käytönaikaisen testauksen osalta.

5.2 Yleiset vaatimukset

▼M4

5.2.1 Käytönaikaista testausta varten moottorinohjausyksikön on annettava reaaliaikaisesti ja vähintään 1 Hz:n taajuudella pakollisena datavirtatietona seuraavat tiedot: laskennallinen kuormitus (moottorin vääntömomentti prosenttiosuutena suurimmasta vääntömomentista ja kyseisellä moottorin pyörintänopeudella käytössä olevasta suurimmasta mahdollisesta vääntömomentista), moottorin pyörintänopeus, moottorin jäähdytysnesteen lämpötila, hetkellinen polttoaineenkulutus ja moottorin suurin viitevääntömomentti moottorin pyörintänopeuden funktiona.

▼B

5.2.2 Moottorinohjausyksikkö (ECU) voi arvioida antomomentin laskemalla tuotetun sisäisen vääntömomentin ja kitkamomentin sisäisten algoritmien avulla.

5.2.3 Edellä tarkoitettujen datavirtatietojen perusteella saatu moottorin vääntömomentti (Nm) mahdollistaa suoran vertailun niihin arvoihin, jotka saadaan määritettäessä moottorin tehoa liitteen XIV mukaisesti. Mahdolliset apulaitteita koskevat korjaukset on sisällytettävä edellä tarkoitettuihin datavirtatietoihin.

5.2.4 Edellä 5.2.1 kohdassa tarkoitettujen tietojen saatavuus on järjestettävä liitteessä X vahvistettujen vaatimusten ja UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9B olevassa lisäyksessä 6 tarkoitettujen standardien mukaisesti.

5.2.5 Keskimääräinen kuormitus (Nm) kussakin käyttötilanteessa laskettuna 5.2.1 kohdassa edellytettävistä tiedoista saa erota kyseisen käyttötilanteen keskimääräisestä mitatusta kuormituksesta enintään

7 prosenttia, kun määritetään moottorin teho liitteen XIV mukaisesti;

▼M9

10 prosenttia, kun suoritetaan maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu vakiotilainen testisykli, jäljempänä ’WHSC-testi’, liitteen III mukaisesti, lukuun ottamatta moodeja 1 ja 13 (joutokäyntimoodit).

▼B

UN/ECE-säännön nro 85 ( 7 ) mukaisesti moottorin suurin todellinen kuormitus saa poiketa suurimmasta viitekuormituksesta 5 prosentilla tuotantoprosessin vaihteluiden ottamiseksi huomioon. Tämä toleranssi otetaan huomioon edellä tarkoitetuissa arvoissa.

5.2.6. Se, että 5.2.1 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat saatavilla järjestelmän ulkopuolelle, ei saa vaikuttaa ajoneuvon päästöihin eikä suorituskykyyn.

▼M9

5.2.7 Jos ilmoitettua kaupan olevaa polttoainetta käytettäessä mitatun vääntömomentin ja 5.2.1 kohdassa vaadittujen tietojen perusteella lasketun vääntömomentin ero on suurempi kuin mikä tahansa 5.2.5 kohdassa täsmennetyistä arvoista, on moottoriperheelle laskettava tehon korjauskerroin kunkin sellaisen muun kaupan olevan polttoaineen osalta, jonka käytön valmistaja on 1.1.2 kohdan mukaisesti sallinut. Korjauskerroin lasketaan määrittämällä liitteen IX mukaista vertailupolttoainetta käytettäessä mitatun keskimääräisen suurimman vääntömomentin [Nm] ja ilmoitettua kaupan olevaa polttoainetta käytettäessä mitatun keskimääräisen suurimman mitatun vääntömomentin [Nm] suhde.

▼B

5.3 Käytönaikaista testausta varten tarvittavien ECU-tietojen saatavuuden ja vaatimustenmukaisuuden todentaminen

5.3.1 Edellä 5.2.1 kohdassa edellytettävien datavirtatietojen saatavuus 5.2.2 kohdan mukaisesti on osoitettava käyttämällä järjestelmän ulkopuolista OBD-lukulaitetta liitteen X mukaisesti.

5.3.2 Jos näitä tietoja ei voida saada asianmukaisella tavalla käyttäen oikein toimivaa lukulaitetta, moottorin katsotaan olevan vaatimusten vastainen.

▼M9

5.3.3 Moottoriperheen kantamoottorin osalta on osoitettava vastaavuus 5.2.5 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen kanssa määritettäessä moottorin teho liitteen XIV mukaisesti ja tehtäessä WHSC-testi liitteen III mukaisesti sekä tehtäessä syklin ulkopuolinen laboratoriotestaus tyyppihyväksynnän yhteydessä liitteessä VI olevan 6 kohdan mukaisesti.

5.3.3.1 Moottoriperheen kunkin jäsenen osalta on osoitettava vastaavuus 5.2.5 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen kanssa määritettäessä moottorin teho liitteen XIV mukaisesti.Tätä varten on tehtävä lisämittauksia useista osittaisen kuormituksen ja moottorin pyörimisnopeuden toimintapisteistä (esimerkiksi WHSC-moodeista ja lisäksi joistakin satunnaisista pisteistä).

▼M9

5.3.3.2 Tapauksen mukaan on 5.2.7 kohdassa tarkoitettu moottoriperheen tehon korjauskerroin määritettävä käyttämällä moottoriperheen kantamoottoria.

▼M4

5.3.4 Jos testattava moottori ei vastaa liitteessä XIV vahvistettuja vaatimuksia apulaitteiden osalta, mitattu vääntömomentti on korjattava UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 vahvistetun korjausmenetelmän mukaisesti.

▼B

5.3.5 ECU:n vääntömomenttisignaalin vaatimustenmukaisuus katsotaan osoitetuksi, jos signaali on 5.2.5 kohdassa vahvistettujen toleranssien sisällä.

6. MOOTTORIPERHE

▼M4

6.1 Moottoriperheen määrittävät muuttujat

Moottorin valmistajan määrittämän moottoriperheen on oltava UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 5.2 kohdan mukainen ja, kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit ja -ajoneuvot, UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevan 3.1 kohdan mukainen.

6.2 Kantamoottorin valitseminen

Moottoriperheen kantamoottori on valittava UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 5.2.4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ja, kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit ja -ajoneuvot, UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevassa 3.1.2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.;

▼B

6.3 OBD-moottoriperheen määritysparametrit

OBD-moottoriperhe on määritettävä tärkeimpien suunnitteluparametrien perusteella, ja näiden parametrien on oltava samat saman perheen moottorijärjestelmille UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9B olevan 6.1 kohdan mukaisesti.

▼M4

6.4 Laajennus, jolla moottoriperheeseen sisällytetään uusi moottorijärjestelmä

6.4.1 Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan hyväksyttyyn moottoriperheeseen liittää jäseneksi uusi moottorijärjestelmä, jos 6.1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät.

6.4.2 Jos kantamoottorijärjestelmän suunnittelupiirteet vastaavat 6.2 kohdan tai, kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit, UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevan 3.1.2 kohdan mukaisesti uuden moottorijärjestelmän suunnittelupiirteitä, kantamoottorijärjestelmä pysyy muuttumattomana ja valmistajan on muutettava liitteessä I tarkoitetun asiakirjan tietoja.

6.4.3 Jos uuden moottorijärjestelmän rakenneosat eivät 6.4.2 kohdan mukaisesti vastaa kantamoottorijärjestelmää mutta ovat koko perhettä edustavia, uudesta moottorijärjestelmästä tulee uusi kantamoottorijärjestelmä. Tässä tapauksessa on osoitettava, että uudet suunnittelupiirteet ovat tämän säännön mukaisia, ja liitteessä I tarkoitetun asiakirjan tietoja on muutettava.

▼B

7. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

7.1 Yleiset vaatimukset

Tuotannon vaatimustenmukaisuus on varmistettava direktiivin 2007/46/EY 12 artiklan mukaisesti. Tuotannon vaatimustenmukaisuus on tarkastettava tämän liitteen lisäyksessä 4 esitetyssä tyyppihyväksyntätodistuksessa olevan kuvauksen perusteella. Kun sovelletaan lisäystä 1, 2 tai 3, niistä moottoreista, joiden tuotannon vaatimustenmukaisuus on tarkastettava, mitatut kaasu- ja hiukkasmaisten pilaavien aineiden päästöt on mukautettava käyttämällä kyseiselle moottorille soveltuvaa huononemiskerrointa, joka on kirjattu tämän asetuksen mukaisesti myönnetyn tyyppihyväksyntätodistuksen lisäykseen.

Jos hyväksyntäviranomaiset eivät ole tyytyväisiä valmistajan tarkastusmenettelyyn, sovelletaan direktiivin 2007/46/EY liitteen X säännöksiä.

Kaikki testattavat moottorit on otettava satunnaisesti sarjatuotannosta.

7.2 Pilaavien aineiden päästöt

7.2.1 Kun mitataan pilaavien aineiden päästöjä ja moottorin tyyppihyväksyntää on laajennettu yhden tai useamman kerran, testit on tehtävä asianomaiseen laajennukseen liittyvässä tietopaketissa kuvailluille moottoreille.

7.2.2 Pilaavien aineiden päästöjä koskevassa testissä käytettävän moottorin vaatimustenmukaisuus

Kun moottori on luovutettu viranomaisille, valmistaja ei saa tehdä säätöjä valittuihin moottoreihin.

7.2.2.1 Tarkastelun kohteena olevien moottoreiden sarjatuotannosta on otettava kolme moottoria. Moottoreille on tehtävä WHTC-syklin ja tarvittaessa WHSC-syklin mukainen testi tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi. Raja-arvoina on käytettävä arvoja, jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I.

7.2.2.2 Mikäli hyväksyntäviranomainen hyväksyy valmistajan direktiivin 2007/46/EY liitteen X mukaisesti ilmoittaman tuotannon keskihajonnan, testit suoritetaan tämän liitteen lisäyksen 1 mukaisesti.

Mikäli hyväksyntäviranomainen ei hyväksy valmistajan direktiivin 2007/46/EY liitteen X mukaisesti ilmoittamaa tuotannon keskihajontaa, testit suoritetaan tämän liitteen lisäyksen 2 mukaisesti.

Valmistajan pyynnöstä testit voidaan suorittaa tämän liitteen lisäyksen 3 mukaisesti.

7.2.2.3 Edellä 7.2.2.2 kohdassa vahvistetun otantaan perustuvan testauksen perusteella sarjan tuotannon katsotaan täyttävän vaatimustenmukaisuuden edellytykset, jos kaikkien pilaavien aineiden osalta voidaan tehdä hyväksyvä päätös, ja sarjan tuotannon ei katsota täyttävän vaatimustenmukaisuuden edellytyksiä, jos jonkin pilaavan aineen osalta tehdään hylkäävä päätös asianomaisessa lisäyksessä annettujen testikriteerien mukaisesti.

Kun yhden pilaavan aineen osalta on tehty hyväksyvä päätös, päätöstä ei voi muuttaa muita aineita koskevien testien tulosten perusteella.

Jos kaikkien pilaavien aineiden päästöjen osalta ei voida tehdä hyväksyvää päätöstä ja jos minkään päästön osalta ei voida tehdä hylkäävää päätöstä, testausta on jatkettava toisella moottorilla (ks. kuva 1).

Jos päätöstä ei voida tehdä, valmistaja voi päättää keskeyttää testauksen milloin tahansa. Tällöin kirjataan hylkäävä päätös.

Kuva 1
Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testauskaavio

7.2.3 Testit on suorittava uusilla moottoreilla.

7.2.3.1 Valmistajan pyynnöstä testit voidaan tehdä moottoreille, joille on tehty enintään 125 tunnin mittainen totutuskäyttö. Tässä tapauksessa valmistajan on suoritettava moottorin totutuskäyttö ja sitouduttava siihen, että se ei millään tavalla säädä moottoreita.

7.2.3.2 Edellä 7.2.3.1 kohdassa tarkoitettu totutuskäyttö voidaan suorittaa joko

kaikille testattaville moottoreille;

ensimmäiselle testattavalle moottorille, jolloin lasketaan muutoskerroin seuraavasti:

pilaavien aineiden päästöt on mitattava uudesta moottorista sekä ensimmäisestä moottorista ennen 7.2.3.1 kohdassa tarkoitetun 125 tunnin enimmäisajan täyttymistä,

ii)

kunkin pilaavan aineen päästöjen muutoskerroin näiden kahden testin välillä on laskettava seuraavasti:

toisen testin päästöt / ensimmäisen testin päästöt.

Muutoskertoimen arvo voi olla pienempi kuin yksi.

Tämän jälkeen testattaville moottoreille ei tehdä totutuskäyttöä, mutta niiden päästöt uusina on korjattava muutoskertoimella.

Tässä tapauksessa huomioon otettavat arvot ovat seuraavat:

ensimmäiselle moottorille toisen testin arvot;

muille moottoreille uuden moottorin arvot kerrottuna muutoskertoimella.

▼M4

7.2.3.3 Diesel-, etanoli- (ED95), bensiini-, E85- LNG20-, LNG- ja nestekaasukäyttöisten moottoreiden, kaksipolttoainemoottorit mukaan luettuina, testit voidaan suorittaa soveltuvalla kaupan olevalla polttoaineella. Valmistajan pyynnöstä voidaan kuitenkin käyttää liitteessä IX täsmennettyjä vertailupolttoaineita. Tämä edellyttää tämän liitteen kohdassa 1 kuvailtuja testejä, joissa kukin nestekaasua (LPG) tai nesteytettyä maakaasua käyttävä moottori, kaksipolttoainemoottorit mukaan luettuina, testataan vähintään kahdella vertailupolttoaineella.

7.2.3.4 Paineistettua maakaasua (CNG) käyttävien moottoreiden, kaksipolttoainemoottorit mukaan luettuina, testit voidaan suorittaa kaupan olevalla polttoaineella seuraavasti:

H-merkinnällä varustetut moottorit kaupan olevalla H-ryhmän (0,89 ≤ Sλ ≤ 1,00) polttoaineella;

L-merkinnällä varustetut moottorit kaupan olevalla L-ryhmän (1,00 ≤ Sλ ≤ 1,19) polttoaineella;

HL-merkinnällä varustetut moottorit kaupan olevalla polttoaineella, joka on λ-muutoskertoimen äärirajojen (0,89 ≤ Sλ ≤ 1,19) sisällä.

Valmistajan pyynnöstä voidaan kuitenkin käyttää liitteessä IX täsmennettyjä vertailupolttoaineita. Tämä edellyttää tämän liitteen kohdassa 1 kuvailtuja testejä.

7.2.3.5 Kaasu- ja kaksipolttoainemoottoreiden vaatimustenvastaisuus

Jos kaupan olevalla polttoaineella testattu kaasumoottori, kaksipolttoainemoottorit mukaan luettuina, katsotaan vaatimusten vastaiseksi ja testin tulos riitautetaan, testit on suoritettava uudelleen kullakin vertailupolttoaineella, jonka osalta kantamoottori on testattu, tai mahdollisesti 1.1.4.1 ja 1.2.1.1 kohdassa tarkoitetulla kolmannella polttoaineella, jolla kantamoottori mahdollisesti on testattu. Tulos on soveltuvin osin muunnettava laskutoimituksella käyttäen 1.1.5, 1.1.6.1 ja 1.2.1.2 kohdassa tarkoitettuja asianomaisia kertoimia r, ra tai rb. Jos kertoimen r, ra tai rb arvo on alle yksi, korjausta ei tehdä. Sekä mitattujen että, soveltuvin osin, laskettujen tulosten on osoitettava, että moottori on raja-arvoja koskevien vaatimusten mukainen kaikkien polttoaineiden osalta (esimerkiksi polttoaineet 1 ja 2 sekä polttoaine 3 maakaasukäyttöisten ja polttoaineet A ja B nestekaasukäyttöisten moottoreiden osalta).

7.2.3.6 Tietyllä polttoainekoostumuksella käytettäväksi vahvistetun ja tämän liitteen 1.2.2 kohdan mukaisen kaasumoottorin tuotannon vaatimustenmukaisuustestit on suoritettava polttoaineella, jolle moottori on kalibroitu.

▼B

7.3 Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD)

▼M4

7.3.1 Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että tuotannon laatu ei ole tyydyttävä, se voi vaatia, että OBD-järjestelmän tuotannon vaatimustenmukaisuus on varmennettava. Varmennus on tehtävä seuraavasti:

Sarjatuotannosta on otettava satunnaisotannalla moottori, ja sille on tehtävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9B kuvaillut testit. Kaksipolttoainemoottoria (dual-fuel) on käytettävä kaksipolttoainetilassa ja, soveltuvissa tapauksissa, dieseltilassa. Testit voidaan tehdä moottorille, jolle on tehty enintään 125 tunnin mittainen totutuskäyttö.

7.3.2 Tuotanto katsotaan vaatimusten mukaiseksi, jos moottori on UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9B vahvistettujen testejä koskevien vaatimusten mukainen ja, kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit, UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevassa 7 kohdassa vahvistettujen lisävaatimusten mukainen.

7.3.3 Jos sarjatuotannosta poimittu moottori ei ole 7.3.2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukainen, sarjatuotannosta on otettava uusi neljän moottorin satunnaisotos, ja sille on tehtävä 7.3.1 kohdassa tarkoitetut testit.

▼B

7.3.4 Tuotannon katsotaan olevan vaatimusten mukaista, jos satunnaisesti valitusta neljän moottorin lisänäytteestä vähintään kolme moottoria täyttää UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9B kuvailtujen testien vaatimukset.

7.4 Käytönaikaista testausta varten tarvittavat ECU-tiedot

7.4.1 Edellä 5.2.1 kohdassa edellytettävien datavirtatietojen saatavuus 5.2.2 kohdan vaatimusten mukaisesti on osoitettava liitteen X vaatimusten mukaisesti käyttämällä järjestelmän ulkopuolista OBD-lukulaitetta.

7.4.2 Jos näitä tietoja ei voida saada asianmukaisella tavalla liitteen X mukaisesti käyttämällä oikein toimivaa lukulaitetta, moottorin on katsottava olevan vaatimusten vastainen.

7.4.3 ECU:n vääntömomenttisignaalin vaatimustenmukaisuus 5.2.2 ja 5.2.3 kohdan osalta on varmennettava tekemällä WHSC-testi liitteen III mukaisesti.

▼M4

7.4.4 Jos testilaitteisto ei ole liitteessä XIV vahvistettujen vaatimusten mukainen apulaitteiden osalta, mitattu vääntömomentti on korjattava UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 vahvistetun korjausmenetelmän mukaisesti.

▼B

7.4.5 ECU:n vääntömomenttisignaali on katsottava vaatimusten mukaiseksi, jos laskettu vääntömomentti on 5.2.5 kohdassa vahvistettujen toleranssien sisällä.

7.4.6 Valmistajan on tarkastettava käytönaikaista testausta varten tarvittavien ECU-tietojen saatavuus ja vaatimustenmukaisuus säännöllisesti kuhunkin valmistettavaan moottoriperheeseen kuuluvan kunkin valmistettavan moottorityypin osalta.

7.4.7 Valmistajan selvityksen tulokset on ilmoitettava hyväksyntäviranomaiselle pyynnöstä.

7.4.8 Hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä valmistajan on osoitettava ECU-tietojen saatavuus ja vaatimustenmukaisuus sarjatuotannossa suorittamalla 7.4.1–7.4.4 kohdassa tarkoitetut asiaankuuluvat testit moottorinäytteelle, joka on valittu samasta moottorityypistä. Näytteenottoon sovellettavat säännöt, kuten näytteen koko ja tilastolliset hyväksyntä- ja hylkäyskriteerit, ovat samat kuin tässä liitteessä vahvistetut päästöjen vaatimustenmukaisuuden tarkastuksessa sovellettavat säännöt.

▼M10

8. ASIAKIRJAT

8.1. Asiakirjoissa, joita edellytetään 5, 7 ja 9 artiklassa ja joiden avulla hyväksyntäviranomainen voi arvioida ajoneuvon ja moottorin päästöjenrajoitusstrategioita ja -järjestelmiä varmistaakseen, että typen oksidien poistojärjestelmät toimivat oikein, samoin kuin liitteessä VI (syklin ulkopuoliset päästöt), liitteessä X (OBD) ja liitteessä XVIII (kaksipolttoainemoottorit) edellytetyissä asiakirjapaketeissa on oltava seuraavat tiedot:

kattava kuvaus liitteessä XIII edellytettävästä kuljettajan toimenpiteitä vaativasta järjestelmästä sekä asiaan liittyvistä seurantastrategioista

kuvaus 5 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 4 kohdan a alakohdassa käsitellystä keinoista asetusten luvattoman muuttamisen estämiseksi.

▼B

Lisäys 1

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettely, kun tavanomainen tuotannossa esiintyä vaihtelu on tyydyttävä

1. Tässä lisäyksessä kuvaillaan menettelytavat, joita käytetään tuotannon vaatimustenmukaisuuden todentamiseen pilaavien aineiden päästöjen osalta, kun valmistajan ilmoittama tavanomainen tuotannossa esiintyvä vaihtelu on tyydyttävä. Sovellettava menettely on UN/ECE-säännön nro 49 lisäyksessä 1 vahvistettu menettely seuraavin poikkeuksin:

▼M4

1.1

UN/ECE-säännön nro 49 lisäyksen 1 kohdassa A.1.3 olevaa viittausta 5.3 kohtaan on pidettävä viittauksena asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteen I taulukkoon.

1.2

UN/ECE-säännön nro 49 lisäyksen 1 kohdassa A.1.3 olevaa viittausta 8.3 kohdassa olevaan kuvaan 1 on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteessä I olevaan kuvaan 1.

▼B

Lisäys 2

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettely, kun tavanomainen tuotannon vaihtelu ei ole tyydyttävä tai tieto ei ole käytettävissä

1. Tässä lisäyksessä kuvaillaan menettelytavat, joita käytetään tuotannon vaatimustenmukaisuuden todentamiseen pilaavien aineiden päästöjen osalta, kun valmistajan ilmoittama tavanomainen tuotannonvaihtelu ei ole tyydyttävä tai tieto siitä ei ole käytettävissä. Sovellettava menettely on UN/ECE-säännön nro 49 lisäyksessä 2 vahvistettu menettely seuraavin poikkeuksin:

▼M4

1.1

UN/ECE-säännön nro 49 lisäyksen 2 kohdassa A.2.3 olevaa viittausta 5.3 kohtaan on pidettävä viittauksena asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteen I taulukkoon.

▼B

Lisäys 3

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettely valmistajan pyynnöstä

1. Tässä lisäyksessä kuvaillaan menettelytavat, joiden avulla valmistajan pyynnöstä todennetaan tuotannon vaatimustenmukaisuus pilaavien aineiden päästöjen osalta. Sovellettava menettely on UN/ECE-säännön nro 49 lisäyksessä 3 vahvistettu menettely seuraavin poikkeuksin:

▼M4

1.1

UN/ECE-säännön nro 49 lisäyksen 3 kohdassa A.3.3 olevaa viittausta 5.3 kohtaan on pidettävä viittauksena asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteen I taulukkoon.

1.2

UN/ECE-säännön nro 49 lisäyksen 3 kohdassa A.3.3 olevaa viittausta 8.3 kohdassa olevaan kuvaan 1 on pidettävä viittauksena tämän asetuksen liitteessä I olevaan kuvaan 1.

1.3

UN/ECE-säännön nro 49 lisäyksen 3 kohdassa A.3.5 olevaa viittausta 8.3.2 kohtaan on pidettävä viittauksena tämän liitteen 7.2.2 kohtaan.

▼B

Lisäys 4

Ilmoituslomakkeiden mallit

▼M10

jotka liittyvät seuraaviin:

moottorin tai moottoriperheen EU-tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä,

hyväksytyllä moottorilla varustetun ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä päästöjen osalta,

ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä päästöjen osalta.

▼B

Jäljempänä esitettävät tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos tässä lisäyksessä tarkoitetuissa järjestelmissä, osissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on elektronisia ohjaustoimintoja, on toimitettava tiedot niiden suoritusarvoista.

Selityksiä taulukon täyttämistä varten

Moottoriperheen jäseniä vastaavat kirjaimet A, B, C. D ja E on korvattava moottoriperheen jäsenten todellisilla nimillä.

Jos tietyn moottorin ominaisuuden osalta sama arvo tai kuvaus koskee kaikkia moottoriperheen jäseniä, vastaavat solut A–E on yhdistettävä.

Jos perheessä on enemmän kuin viisi jäsentä, voidaan lisätä uusia sarakkeita.

▼M10

Kun kyseessä on EU-tyyppihyväksynnän hakeminen moottorille tai moottoriperheelle erillisenä teknisenä yksikkönä, on täytettävä yleinen osa ja 1 osa.

Kun kyseessä on EU-tyyppihyväksynnän hakeminen hyväksytyllä moottorilla varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta, on täytettävä yleinen osa ja 2 osa.

Kun kyseessä on EU-tyyppihyväksynnän hakeminen ajoneuvolle päästöjen osalta, on täytettävä yleinen osa sekä 1 ja 2 osa.

▼B

Selittävät huomautukset esitetään tämän liitteen lisäyksessä 10.

		Kantamoottori tai moottorityyppi	Moottoriperheen jäsenet
			A	B	C	D	E
0.	YLEISTÄ
0.l	Merkki (valmistajan kauppanimi)
0.2	Tyyppi
▼M10
0.2.0.3	Moottorityyppi erillisenä teknisenä yksikkönä / moottoriperhe erillisenä teknisenä yksikkönä / hyväksytyllä moottorilla varustettu ajoneuvo päästöjen osalta / ajoneuvo päästöjen osalta (1)
▼B
0.2.1	Kaupalliset nimet (jos saatavissa)
0.3	Tyyppitunniste, jos merkitty erilliseen tekniseen yksikköön (b)
0.3.1	Merkinnän sijainti
0.5	Valmistajan nimi ja osoite
0.7	EY-tyyppihyväksyntämerkin sijainti ja kiinnitystapa, jos kyseessä on osa tai erillinen tekninen yksikkö
0.8	Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet
0.9	Valmistajan mahdollisen edustajan nimi ja osoite

1 osa

(KANTA)MOOTTORIN JA MOOTTORIPERHEESEEN KUULUVIEN MOOTTORITYYPPIEN OLENNAISET OMINAISUUDET

2 osa

AJONEUVON OSIEN JA JÄRJESTELMIEN OLENNAISET OMINAISUUDET PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN OSALTA

▼M10 —————

▼B

Lisäys ilmoituslomakkeeseen: Tietoja testausolosuhteista

VALOKUVAT JA/TAI PIIRUSTUKSET KANTAMOOTTORISTA, MOOTTORITYYPISTÄ JA TARVITTAESSA MOOTTORITILASTA

LUETTELO MAHDOLLISISTA MUISTA LIITTEISTÄ

PÄIVÄMÄÄRÄ, TIEDOSTO

1 OSA

(KANTA)MOOTTORIN JA MOOTTORIPERHEESEEN KUULUVIEN MOOTTORITYYPPIEN OLENNAISET OMINAISUUDET

Kantamoottori tai moottorityyppi

Moottoriperheen jäsenet

3.2

Polttomoottori

3.2.1

Moottorin ominaisuudet

▼M4

3.2.1.1

Toimintaperiaate: kipinäsytytys/puristussytytys/kaksipolttoaine (1)

nelitahtinen/kaksitahtinen/kiertomoottori (1):

▼M4

3.2.1.1.1

Kaksipolttoainemoottorin (dual-fuel) tyyppi: Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (1) (d1)

3.2.1.1.2

Kaasuenergiasuhde WHTC-testisyklin lämpimällä osalla: … % (d1)

▼B

3.2.1.2

Sylinterien lukumäärä ja järjestely:

3.2.1.2.1

Halkaisija (l), mm

3.2.1.2.2

Iskunpituus (l), mm

3.2.1.2.3

Sytytysjärjestys

3.2.1.3

Sylinteritilavuus(m), cm3

3.2.1.4

Volumetrinen puristussuhde (2)

3.2.1.5

Piirustukset palotilasta, männänpäästä ja kipinäsytytysmoottoreiden osalta männänrenkaista

3.2.1.6

Moottorin nimellinen joutokäyntinopeus (2), rpm

3.2.1.6.1

Moottorin suuri joutokäyntinopeus (2), rpm

▼M4

3.2.1.6.2

Joutokäynti dieselillä: kyllä/ei (1)(d1)

▼B

3.2.1.7

Valmistajan ilmoittama hiilimonoksidipitoisuus pakokaasun tilavuudesta moottorin käydessä joutokäyntiä (2) (ainoastaan kipinäsytytysmoottorit), %

3.2.1.8

Suurin nettoteho (n), … kW pyörintänopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo)

3.2.1.9

Valmistajan ilmoittama moottorin suurin sallittu pyörintänopeus, rpm

3.2.1.10

Suurin nettovääntömomentti(n), …Nm pyörintänopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo)

3.2.1.11

Valmistajan viittaukset asetuksen (EU) N:o 582/2011 5, 7 ja 9 artiklassa tarkoitettuihin asiakirjoihin, joiden avulla hyväksyntäviranomainen voi arvioida moottorin sisäiset päästöjenrajoitusstrategiat ja -järjestelmät varmistaakseen, että typen oksidien poistojärjestelmät toimivat asianmukaisesti

3.2.2

Polttoaine

▼M4

3.2.2.2

Raskaat hyötyajoneuvot: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / H-ryhmän maakaasu / L-ryhmän maakaasu / HL-ryhmän maakaasu / etanoli (ED95) / etanoli (E85) / nesteytetty maakaasu (LNG) / LNG20 (1) (6)

▼B

3.2.2.2.1

Valmistajan ilmoittamat polttoaineet, joita moottorissa voidaan käyttää, asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä I olevan 1.1.2 kohdan mukaisesti (soveltuvin osin)

3.2.4

Polttoaineen syöttö

▼M4

3.2.4.2

Polttoaineen ruiskutuksella (puristussytytys tai kaksipolttoaine ainoastaan): kyllä/ei (1)

▼B

3.2.4.2.1

Järjestelmän kuvaus

3.2.4.2.2

Toimintaperiaate: suora ruiskutus / esikammio / pyörrekammio (1)

3.2.4.2.3

Ruiskutuspumppu

3.2.4.2.3.1

Merkit

3.2.4.2.3.2

Tyypit

3.2.4.2.3.3

Suurin polttoaineen virtausmäärä (1) (2), … mm3/isku tai jakso moottorin pyörintänopeudella … rpm, tai vaihtoehtoisesti ominaiskaavio

(Jos moottorissa on ahtopaineen säätö, ilmoitetaan polttoaineen virtausmäärän ja ahtopaineen suhde moottorin pyörintänopeuteen)

3.2.4.2.3.4

Ruiskutuksen ennakkosäädin (2)

3.2.4.2.3.5

Ruiskutusennakon käyrä (2)

3.2.4.2.3.6

Kalibrointimenettely: testipenkki/moottori (1)

3.2.4.2.4

Säädin

3.2.4.2.4.1

Tyyppi

3.2.4.2.4.2

Ryntäysnopeus

3.2.4.2.4.2.1

Ryntäysnopeus kuormitettuna, rpm

3.2.4.2.4.2.2

Ryntäysnopeus kuormittamattomana, rpm

3.2.4.2.4.2.3

Joutokäyntinopeus, rpm …

3.2.4.2.5

Ruiskutusputkisto

3.2.4.2.5.1

Pituus, mm

3.2.4.2.5.2

Sisähalkaisija, mm

3.2.4.2.5.3

Yhteispaineruiskutus (common rail), merkki ja tyyppi

3.2.4.2.6

Ruiskutusuuttimet

3.2.4.2.6.1

Merkit

3.2.4.2.6.2

Tyypit

3.2.4.2.6.3

Avautumispaine (2), kPa tai ominaiskaavio (2)

3.2.4.2.7

Kylmäkäynnistysjärjestelmä

3.2.4.2.7.1

Merkit

3.2.4.2.7.2

Tyypit

3.2.4.2.7.3

Kuvaus

3.2.4.2.8

Apukäynnistyslaite

3.2.4.2.8.1

Merkit

3.2.4.2.8.2

Tyypit

3.2.4.2.8.3

Järjestelmän kuvaus

3.2.4.2.9

Elektronisesti ohjattu ruiskutus, kyllä/ei (1)

3.2.4.2.9.1

Merkit

3.2.4.2.9.2

Tyypit

3.2.4.2.9.3

Järjestelmän kuvaus (muiden kuin jatkuvaruiskutteisten järjestelmien osalta annetaan vastaavat tiedot)

3.2.4.2.9.3.1

Moottorinohjausyksikön (ECU) merkki ja tyyppi

3.2.4.2.9.3.2

Polttoaineensäätimen merkki ja tyyppi

3.2.4.2.9.3.3

Ilmanvirtausanturin merkki ja tyyppi

3.2.4.2.9.3.4

Polttoaineen jakajan merkki ja tyyppi

3.2.4.2.9.3.5

Kuristustilan merkki ja tyyppi

3.2.4.2.9.3.6

Jäähdytysnesteen lämpötila-anturin merkki ja tyyppi

3.2.4.2.9.3.7

Ilman lämpötila-anturin merkki ja tyyppi

3.2.4.2.9.3.8

Ilmanpaineanturin merkki ja tyyppi

3.2.4.2.9.3.9

Ohjelmiston kalibrointinumerot

3.2.4.3

Polttoaineen ruiskutus (vain kipinäsytytysmoottorit), kyllä/ei (1)

3.2.4.3.1

Toimintaperiaate: imusarja (yksi/monipiste/suoraruiskutus (1)/muu (määriteltävä)

3.2.4.3.2

Merkit

3.2.4.3.3

Tyypit

3.2.4.3.4

Järjestelmän kuvaus (muiden kuin jatkuvaruiskutteisten järjestelmien osalta annetaan vastaavat tiedot)

3.2.4.3.4.1

Moottorinohjausyksikön (ECU) merkki ja tyyppi

3.2.4.3.4.2

Polttoaineensäätimen merkki ja tyyppi

3.2.4.3.4.3

Ilmanvirtausanturin merkki ja tyyppi

3.2.4.3.4.4

Polttoaineen jakajan merkki ja tyyppi

3.2.4.3.4.5

Paineensäätimen merkki ja tyyppi

3.2.4.3.4.6

Mikrokytkimen merkki ja tyyppi

3.2.4.3.4.7

Joutokäynnin säätöruuvin merkki ja tyyppi

3.2.4.3.4.8

Kuristustilan merkki ja tyyppi

3.2.4.3.4.9

Jäähdytysnesteen lämpötila-anturin merkki ja tyyppi

3.2.4.3.4.10

Ilman lämpötila-anturin merkki ja tyyppi

3.2.4.3.4.11

Ilmanpaineanturin merkki ja tyyppi

3.2.4.3.4.12

Ohjelmiston kalibrointinumerot

3.2.4.3.5

Ruiskutussuuttimet: avautumispaine (2): … kPa tai ominaiskaavio (2)

3.2.4.3.5.1

Merkki

3.2.4.3.5.2

Tyyppi

3.2.4.3.6

Ruiskutuksen ennakkosäädin

3.2.4.3.7

Kylmäkäynnistysjärjestelmä

3.2.4.3.7.1

Toimintaperiaatteet

3.2.4.3.7.2

Toimintarajat/säädöt (1) (2)

3.2.4.4

Syöttöpumppu

3.2.4.4.1

Paine (2): … kPa tai ominaiskaavio (2)

3.2.5

Sähköjärjestelmä

3.2.5.1

Nimellisjännite: … V, positiivinen/negatiivinen maatto (1)

3.2.5.2

Laturi

3.2.5.2.1

Tyyppi

3.2.5.2.2

Nimellisteho, VA

3.2.6

Sytytysjärjestelmä (vain kipinäsytytysmoottorit)

3.2.6.1

Merkit

3.2.6.2

Tyypit

3.2.6.3

Toimintaperiaate

3.2.6.4

Sytytyksen ennakkokäyrä tai -kartta (2)

3.2.6.5

Staattinen sytytyksen ajoitus (2): … astetta ennen yläkuolokohtaa

3.2.6.6

Sytytystulpat

3.2.6.6.1

Merkki

3.2.6.6.2

Tyyppi

3.2.6.6.3

Kärkiväli: … mm

3.2.6.7

Sytytyspuolat

3.2.6.7.1

Merkki

3.2.6.7.2

Tyyppi

3.2.7

Jäähdytysjärjestelmä: neste/ilma (1)

3.2.7.2

Neste

3.2.7.2.1

Nesteen tyyppi

3.2.7.2.2

Kiertopumput: kyllä/ei (1)

3.2.7.2.3

Ominaisuudet: … tai

3.2.7.2.3.1

Merkit

3.2.7.2.3.2

Tyypit

3.2.7.2.4

Välityssuhteet

3.2.7.3

Ilma

3.2.7.3.1

Puhallin: kyllä/ei (1)

3.2.7.3.2

Ominaisuudet: … tai

3.2.7.3.2.1

Merkit

3.2.7.3.2.2

Tyypit

3.2.7.3.3

Välityssuhteet

3.2.8

Imujärjestelmä

3.2.8.1

Ahdin: kyllä/ei (1)

3.2.8.1.1

Merkit

3.2.8.1.2

Tyypit

3.2.8.1.3

Järjestelmän kuvaus (esim. suurin ahtopaine … kPa, ohivirtausventtiili, jos on)

3.2.8.2

Välijäähdytin: kyllä/ei (1)

3.2.8.2.1

Tyyppi ilma-ilma/ilma-vesi (1)

3.2.8.3

Imun alipaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja 100 prosentin kuormituksella (vain puristussytytysmoottorit)

3.2.8.3.1

Pienin sallittu: … kPa

3.2.8.3.2

Suurin sallittu: … kPa

3.2.8.4

Imuputkien ja niiden apulaitteiden kuvaus ja piirustukset (kokoojakammio, lämmityslaite, lisäimuaukot jne.)

3.2.8.4.1

Imusarjan kuvaus (myös piirustukset ja/tai valokuvat)

3.2.9

Pakojärjestelmä

3.2.9.1

Pakosarjan kuvaus ja/tai piirustus

3.2.9.2

Pakojärjestelmän kuvaus ja/tai piirustus

3.2.9.2.1

Sellaisten pakojärjestelmän osien kuvaus tai piirustus, jotka ovat osa moottorijärjestelmää

3.2.9.3

Suurin sallittu pakokaasun vastapaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja 100 prosentin kuormituksella (vain puristussytytysmoottorit): … kPa (3)

▼M4 —————

▼M4

3.2.9.7.1

Hyväksyttävä pakojärjestelmän tilavuus (ajoneuvo ja moottorijärjestelmä): … dm3

▼M4

3.2.9.7.2

Osana moottorijärjestelmää olevan pakojärjestelmän tilavuus: … dm3

▼B

3.2.10

Imu- ja pakoaukkojen pienimmät poikkipinnat

3.2.11

Venttiilien ajoitus tai vastaavat tiedot

3.2.11.1

Suurin venttiilin nosto, avautumis- ja sulkeutumiskulmat tai vaihtoehtoisten jakojärjestelmien ajoituksen yksityiskohdat ylä- ja alakuolokohtaan nähden. Pienin ja suurin ajoitus vaihtelevassa ajoitusjärjestelmässä

3.2.11.2

Vertailu- ja/tai säätöalueet (3)

3.2.12

Ilmansaastumisen estämiseksi toteutetut toimenpiteet

3.2.12.1.1

Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi: kyllä/ei (2)

jos kyllä, kuvaus ja piirustukset …

jos ei, edellytetään vastaavuutta asetuksen (EU) N:o 582/2011 kanssa

3.2.12.2

Muut pilaantumista rajoittavat laitteet (jos sellaisia on eikä niitä mainita muissa kohdissa)

3.2.12.2.1

Katalysaattori: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.1.1

Katalysaattorien ja katalyyttielementtien lukumäärä (tiedot jokaisesta erillisestä yksiköstä)

3.2.12.2.1.2

Katalysaattorien mitat, muoto ja tilavuus

3.2.12.2.1.3

Katalysaattorin toimintatapa

3.2.12.2.1.4

Jalometallien kokonaismäärä

3.2.12.2.1.5

Suhteellinen pitoisuus

3.2.12.2.1.6

Substraatti (rakenne ja materiaali)

3.2.12.2.1.7

Kennotiheys

3.2.12.2.1.8

Katalysaattorien kotelointityyppi

3.2.12.2.1.9

Katalysaattorien sijainti (paikka ja vertailuetäisyys pakojärjestelmässä)

3.2.12.2.1.10

Lämpökilpi: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.1.11

Regenerointijärjestelmät / pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmät, kuvaus

3.2.12.2.1.11.5

Tavanomainen käyttölämpötila, …K

3.2.12.2.1.11.6

Apureagenssit: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.1.11.7

Katalyysitoimintaan tarvittavan reagenssin tyyppi ja pitoisuus

3.2.12.2.1.11.8

Reagenssin tavanomainen käyttölämpötila-alue, K

3.2.12.2.1.11.9

Kansainvälinen standardi

3.2.12.2.1.11.10

Reagenssisäiliön täyttötaajuus: jatkuva/huolto (1)

3.2.12.2.1.12

Katalysaattorin merkki

3.2.12.2.1.13

Yksilöivä osanumero

3.2.12.2.2

Happianturi: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.2.1

Merkki

3.2.12.2.2.2

Sijainti

3.2.12.2.2.3

Säätöalue

3.2.12.2.2.4

Tyyppi

3.2.12.2.2.5

Yksilöivä osanumero

3.2.12.2.3

Ilman suihkutus: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.3.1

Tyyppi (ilmapulssi, ilmapumppu jne.)

3.2.12.2.4

Pakokaasun takaisinkierrätys: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.4.1

Ominaisuudet (merkki, tyyppi, virtaus jne.)

3.2.12.2.6

Hiukkasloukku: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.6.1

Hiukkasloukun mitat, muoto ja tilavuus

3.2.12.2.6.2

Hiukkasloukun rakenne

3.2.12.2.6.3

Sijainti (vertailuetäisyys pakojärjestelmässä)

3.2.12.2.6.4

Talteenottomenetelmä tai -järjestelmä, kuvaus ja/tai piirustus

3.2.12.2.6.5

Hiukkasloukun merkki

3.2.12.2.6.6

Yksilöivä osanumero

3.2.12.2.6.7

Tavanomainen käyttölämpötilan … (K) ja paineen (kPa) alue

3.2.12.2.6.8

Kun kyseessä on jaksottainen regeneraatio

3.2.12.2.6.8.1.1

Niiden WHTC-testisyklien määrä (n), joihin ei sisälly regeneraatiota

3.2.12.2.6.8.2.1

Niiden WHTC-testisyklien määrä (nR), joihin sisältyy regeneraatio

3.2.12.2.6.9

Muut järjestelmät: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.6.9.1

Kuvaus ja toiminta

3.2.12.2.7

Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä)

3.2.12.2.7.0.1

Moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden lukumäärä

3.2.12.2.7.0.2

Luettelo OBD-moottoriperheistä (soveltuvin osin)

OBD-moottoriperhe 1: …

OBD-moottoriperhe 2: …

jne.

3.2.12.2.7.0.3

Sen OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu

3.2.12.2.7.0.4

Valmistajan viittaukset OBD-järjestelmän hyväksyntää varten tarvittaviin OBD-asiakirjoihin, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 582/2011 5 artiklan 4 kohdan c alakohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa ja jotka määritellään kyseisen asetuksen liitteessä X

3.2.12.2.7.0.5

Tapauksen mukaan asiakirjat, jotka koskevat OBD-järjestelmällä varustetun moottorijärjestelmän asentamista ajoneuvoon

3.2.12.2.7.2

Luettelo kaikista OBD-järjestelmän valvomista osista ja niiden tarkoituksesta (4)

3.2.12.2.7

Kirjallinen kuvaus (toiminnan perusperiaatteet) seuraavista:

3.2.12.2.7.3.1

Kipinäsytytysmoottorit (4)

3.2.12.2.7.3.1.1

Katalysaattorin valvonta (4)

3.2.12.2.7.3.1.2

Sytytyskatkojen havaitseminen (4)

3.2.12.2.7.3.1.3

Happianturin valvonta (4)

3.2.12.2.7.3.1.4

Muut osat, joita OBD-järjestelmä valvoo

3.2.12.2.7.3.2

Puristussytytysmoottorit (4)

3.2.12.2.7.3.2.1

Katalysaattorin valvonta (4)

3.2.12.2.7.3.2.2

Hiukkasloukun valvonta (4)

3.2.12.2.7.3.2.3

Elektronisen polttoainejärjestelmän valvonta (4)

3.2.12.2.7.3.2.4

Typen oksidien poistojärjestelmän valvonta (4)

3.2.12.2.7.3.2.5

Muut osat, joita OBD-järjestelmä valvoo (4)

3.2.12.2.7.4

Vianilmaisimen aktivoitumisehdot (kiinteä ajokertamäärä tai tilastollinen menetelmä) (4)

3.2.12.2.7.5

Luettelo kaikista OBD-järjestelmän tulostuskoodeista ja tietojen esitysmuodosta (selityksin varustettuna) (4)

3.2.12.2.7.6.5

OBD-yhteyskäytäntöstandardi (4)

3.2.12.2.7.7

Valmistajan viittaus OBD-tietoihin, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 582/2011 5 artiklan 4 kohdan d alakohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa ja joita tarvitaan OBD-järjestelmään pääsyä ja korjaus- ja huoltotietojen saatavuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi, tai

3.2.12.2.7.7.1

vaihtoehtona 3.2.12.2.7.7 kohdassa tarkoitetulle valmistajan viittaukselle viittaus tämän lisäyksen liitteeseen, joka sisältää seuraavan taulukon täytettynä annetun esimerkin mukaisesti:

Osa – Vikakoodi – Valvontastrategia – Vianmääritysperusteet – Vianilmaisimen aktivoitumisperusteet – Toissijaiset parametrit – Esivakautus – Demonstraatiotesti

Katalysaattori – P0420 – Happiantureiden 1 ja 2 signaalit – Antureiden 1 ja 2 signaalien erotus – 3. sykli – Moottorin pyörintänopeus, kuormitus, A/F-moodi, Katalysaattorin lämpötila – Kaksi tyypin 1 sykliä – Tyyppi 1

▼M4

3.2.12.2.7.8.0

Sovelletaan asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä X olevassa 2.4.1 kohdassa säädettyä vaihtoehtoista hyväksyntää: kyllä/ei (1)

▼M4

3.2.12.2.8

Muut järjestelmät (kuvaus ja toiminta)

▼B

3.2.12.2.8.1

Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamiseen liittyvät järjestelmät

▼M4

3.2.12.2.8.2

Kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä

▼M4

3.2.12.2.8.2.1

Pelastustoimessa tai direktiivin 2007/46/EY 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa ajoneuvoissa käytettäväksi tarkoitettu moottori, jossa kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä on pysyvästi deaktivoitu: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.8.2.2

Ryömintätilan aktivointi ”pois käytöstä uudelleenkäynnistyksen jälkeen” / ”pois käytöstä tankkauksen jälkeen” / ”pois käytöstä pysäköinnin jälkeen” (7) (1)

▼B

3.2.12.2.8.3

Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamisen yhteydessä tarkasteltavaan moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden lukumäärä

▼M4

3.2.12.2.8.3.1

Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamisen yhteydessä tarkasteltavaan moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden luettelo (soveltuvin osin)

OBD-moottoriperhe 1: …

OBD-moottoriperhe 2: …

jne.

3.2.12.2.8.3.2

Sen OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu

▼M4 —————

▼M4

3.2.12.2.8.5

Sen, typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamisen yhteydessä tarkasteltavan, OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu

▼B

3.2.12.2.8.6

Reagenssin sisältämän aktiivisen aineen pienin pitoisuus, joka ei aiheuta varoitusjärjestelmän aktivoitumista (CDmin), tilavuus-%

3.2.12.2.8.7

Soveltuvin osin valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka koskevat typen oksidien poistotoimenpiteiden oikean toiminnan varmistavien järjestelmien asentamista ajoneuvoon

▼M4

3.2.12.2.8.8.4

Sovelletaan asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä XIII olevassa 2.1 kohdassa säädettyä vaihtoehtoista hyväksyntää: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.8.8.5

Lämmitetty/lämmittämätön reagenssisäiliö ja -annostusjärjestelmä (ks. UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 oleva 2.4 kohta)

▼M4

3.2.17

Raskaiden hyötyajoneuvojen kaasukäyttöisiä ja kaksipolttoainemoottoreita koskevia erityistietoja (jos järjestelmän kokoonpano on erilainen, annetaan vastaavat tiedot)(soveltuvin osin)

▼B

3.2.17.1

Polttoaine: nestekaasu / H-ryhmän maakaasu / L-ryhmän maakaasu / HL-ryhmän maakaasu (1)

3.2.17.2

Paineensääsäätimet tai höyrystin/paineensäätimet (1)

3.2.17.2.1

Merkit

3.2.17.2.2

Tyypit

3.2.17.2.3

Paineenalennusvaiheiden lukumäärä

3.2.17.2.4

Viimeisen vaiheen paine: vähintään … kPa – enintään … kPa

3.2.17.2.5

Pääsäätöpisteiden lukumäärä

3.2.17.2.6

Joutokäynnin säätöpisteiden lukumäärä

3.2.17.2.7

Tyyppihyväksyntänumero

3.2.17.3

Polttoaineen syöttöjärjestelmä: sekoitusyksikkö/kaasuruiskutus/nesteruiskutus/suoraruiskutus (1)

3.2.17.3.1

Seoksen säätö

3.2.17.3.2

Järjestelmän kuvaus ja/tai kaavio ja piirustukset

3.2.17.3.3

Tyyppihyväksyntänumero

3.2.17.4

Sekoitusyksikkö

3.2.17.4.1

Määrä

3.2.17.4.2

Merkit

3.2.17.4.3

Tyypit

3.2.17.4.4

Sijainti

3.2.17.4.5

Säätömahdollisuudet

3.2.17.4.6

Tyyppihyväksyntänumero

3.2.17.5

Imusarjaruiskutus

3.2.17.5.1

Ruiskutus: yksipiste/monipiste (1)

3.2.17.5.2

Ruiskutus: jatkuva/samanaikainen/jaksoittainen (1)

3.2.17.5.3

Ruiskutuslaitteisto

3.2.17.5.3.1

Merkit

3.2.17.5.3.2

Tyypit

3.2.17.5.3.3

Säätömahdollisuudet

3.2.17.5.3.4

Tyyppihyväksyntänumero

3.2.17.5.4

Syöttöpumppu (tarvittaessa)

3.2.17.5.4.1

Merkit

3.2.17.5.4.2

Tyypit

3.2.17.5.4.3

Tyyppihyväksyntänumero

3.2.17.5.5

Ruiskutussuuttimet

3.2.17.5.5.1

Merkit

3.2.17.5.5.2

Tyypit

3.2.17.5.5.3

Tyyppihyväksyntänumero

3.2.17.6

Suoraruiskutus

3.2.17.6.1

Ruiskutuspumppu/paineentasain (1)

3.2.17.6.1.1

Merkit

3.2.17.6.1.2

Tyypit

3.2.17.6.1.3

Ruiskutuksen ennakkosäädin

3.2.17.6.1.4

Tyyppihyväksyntänumero

3.2.17.6.2

Ruiskutusuuttimet

3.2.17.6.2.1

Merkit

3.2.17.6.2.2

Tyypit

3.2.17.6.2.3

Avautumispaine tai ominaiskaavio (2)

3.2.17.6.2.4

Tyyppihyväksyntänumero

3.2.17.7

Elektroninen moottorinohjausyksikkö (ECU)

3.2.17.7.1

Merkit

3.2.17.7.2

Tyypit

3.2.17.7.3

Säätömahdollisuudet

3.2.17.7.4

Ohjelmiston kalibrointinumerot

3.2.17.8

Erityislaitteet käytettäessä polttoaineena maakaasua

3.2.17.8.1

Vaihtoehto 1 (ainoastaan, jos moottorin hyväksyntä koskee useita eri polttoainekoostumuksia)

3.2.17.8.1.0.1

Itsesäätyvä? kyllä/ei (1)

3.2.17.8.1.0.2

Kalibrointi tietylle kaasukoostumukselle: H-/L-/HL-maakaasu (1)

Muunnos tietylle kaasukoostumukselle: Ht-/Lt-/HLt-maakaasu (1)

3.2.17.8.1.1

metaani (CH4): … perus:	mooli-%	min. … mooli-%	maks. mooli-%
etaani (C2H6): … perus:	mooli-%	min. … mooli-%	maks. mooli-%
propaani (C3H8): … perus:	mooli-%	min. … mooli-%	maks. mooli-%
butaani (C4H10): … perus:	mooli-%	min. … mooli-%	maks. mooli-%
C5/C5+: … perus:	mooli-%	min. … mooli-%	maks. mooli-%
happi (O2): … perus:	mooli-%	min. … mooli-%	maks. mooli-%
inertti (N2, He jne.): … perus:	mooli-%	min. … mooli-%	maks. mooli-%

▼M4

3.2.17.9

Tapauksen mukaan valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka koskevat kaksipolttoainemoottorin asentamista ajoneuvoon (d1)

▼B

3.5.4

Raskaiden moottoreiden CO2-päästöt

▼M4

3.5.4.1

CO2-massapäästöjen WHSC-testi (d3): … g/kWh

3.5.4.2

CO2-massapäästöjen WHSC-testi dieseltilassa (d2): … g/kWh

▼M4

3.5.4.3

CO2-massapäästöjen WHSC-testi kaksipolttoainetilassa (d1): … g/kWh

3.5.4.4

CO2-massapäästöjen WHTC-testi (5)(d3): … g/kWh

3.5.4.5

CO2-massapäästöjen WHTC-testi dieseltilassa (5)(d2): … g/kWh

3.5.4.6

CO2-massapäästöjen WHTC-testi kaksipolttoainetilassa (5)(d1): … g/kWh

▼B

3.5.5

Raskaiden moottoreiden polttoaineenkulutus

▼M4

3.5.5.1

Polttoaineenkulutuksen WHSC-testi (d3): … g/kWh

3.5.5.2

Polttoaineenkulutuksen WHSC-testi dieseltilassa (d2): … g/kWh

▼M4

3.5.5.3

Polttoaineenkulutuksen WHSC-testi kaksipolttoainetilassa (d1): … g/kWh

3.5.5.4

Polttoaineenkulutuksen WHTC-testi (5)(d3) … g/kWh

3.5.5.5

Polttoaineenkulutuksen WHTC-testi dieseltilassa (5)(d2): … g/kWh

3.5.5.6

Polttoaineenkulutuksen WHTC-testi kaksipolttoainetilassa (5)(d1): … g/kWh

▼B

3.6

Valmistajan sallimat lämpötilat

3.6.1

Jäähdytysjärjestelmä

3.6.1.1

Nestejäähdytys:

suurin lämpötila poistokanavassa: … K

3.6.1.2

Ilmajäähdytys

3.6.1.2.1

Vertailukohta

3.6.1.2.2

Suurin lämpötila vertailukohdassa: … K

3.6.2

Välijäähdyttimen suurin ulostulolämpötila: … K

3.6.3

Pakokaasun korkein lämpötila pakoputkien ja pakosarjan ulkolaippojen tai turboahtimien liitoskohdassa: … K

3.6.4

Polttoaineen lämpötila:

vähintään K – enintään K

dieselmoottoreiden osalta ruiskutuspumpun syötössä, maakaasulla toimivien kaasumoottoreiden osalta paineentasaajan viimeisessä vaiheessa

3.6.5

Voiteluaineen lämpötila

vähintään K – enintään K

3.8

Voitelujärjestelmä

3.8.1

Järjestelmän kuvaus

3.8.1.1

Voiteluainesäiliön sijainti

3.8.1.2

Syöttöjärjestelmä (pumppu / ruiskutus imusarjaan /sekoitus polttoaineeseen jne.) (1)

3.8.2

Voitelupumppu

3.8.2.1

Merkit

3.8.2.2

Tyypit

3.8.3

Sekoitus polttoaineeseen

3.8.3.1

Prosenttiosuus

3.8.4

Öljynjäähdytin: kyllä/ei (1)

3.8.4.1

Piirustukset

3.8.4.1.1

Merkit

3.8.4.1.2

Tyypit

2 OSA

AJONEUVON OSIEN JA JÄRJESTELMIEN OLENNAISET OMINAISUUDET PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN OSALTA

		Kantamoottori tai moottorityyppi	Moottoriperheen jäsenet
			A	B	C	D	E
3.1	Moottorin valmistaja
3.1.	Valmistajan merkitsemä moottorin tunnus (merkittynä moottoriin tai muut tunnistustavat)
3.1.2	Hyväksyntänumero (tarvittaessa) polttoaineen ominaisuuksia koskevin merkinnöin
3.2.2	Polttoaine
3.2.2.3	Polttoainesäiliön täyttöaukko: rajoitettu aukko / merkintä
▼M4
3.2.2.4.1	Kaksipolttoaineajoneuvo (dual-fuel): kyllä/ei (1)
▼B
3.2.3	Polttoainesäiliöt
3.2.3.1	Polttoaineen käyttösäiliöt
3.2.3.1.1	Säiliöiden lukumäärä ja tilavuus
3.2.3.2	Polttoaineen varasäiliöt
3.2.3.2.1	Säiliöiden lukumäärä ja tilavuus
3.2.8	Imujärjestelmä
3.2.8.3.3	Imun todellinen alipaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja ajoneuvon 100 prosentin kuormituksella: kPa
3.2.8.4.2	Ilmansuodatin, piirustukset: … tai …
3.2.8.4.2.1	Merkit
3.2.8.4.2.2	Tyypit
3.2.8.4.3	Imuäänenvaimennin, piirustukset
3.2.8.4.3.1	Merkit
3.2.8.4.3.2	Tyypit
3.2.9	Pakojärjestelmä
3.2.9.2	Pakojärjestelmän kuvaus ja/tai piirustus
3.2.9.2.2	Sellaisten pakojärjestelmän osien kuvaus ja/tai piirustus, jotka eivät ole osa moottorijärjestelmää
3.2.9.3.1	Pakokaasun todellinen vastapaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja ajoneuvon 100 prosentin kuormituksella (vain puristussytytysmoottorit): … kPa)
▼M4
3.2.9.7	Täydellisen pakojärjestelmän tilavuus (ajoneuvo ja moottorijärjestelmä): dm3
3.2.9.7.1	Hyväksyttävä pakojärjestelmän tilavuus (ajoneuvo ja moottorijärjestelmä): dm3
▼B
3.2.12.2.7	Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä)
▼M4 —————
▼M4
3.2.12.2.7.8	Ajoneuvossa olevat OBD-komponentit
3.2.12.2.7.8.0	Sovelletaan asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä X olevassa 2.4.1 kohdassa säädettyä vaihtoehtoista hyväksyntää: kyllä/ei (1)
3.2.12.2.7.8.1	Ajoneuvossa olevien OBD-komponenttien luettelo
3.2.12.2.7.8.2	Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros vianilmaisimesta (6)
3.2.12.2.7.8.3	Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros OBD-järjestelmän tietoliikennerajapinnasta ajoneuvon ulkopuolelle (6)
▼M4
3.2.12.2.8	Muut järjestelmät (kuvaus ja toiminta)
▼B
3.2.12.2.8.0	Sovelletaan asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä XIII olevassa 2.1 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista hyväksyntää: kyllä/ei
▼M4
3.2.12.2.8.1	Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamiseen liittyvät järjestelmät
3.2.12.2.8.2	Kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä
▼M4
3.2.12.2.8.2.1	Pelastustoimessa tai direktiivin 2007/46/EY 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa ajoneuvoissa käytettäväksi tarkoitettu moottori, jossa kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä on pysyvästi deaktivoitu: kyllä/ei (1)
3.2.12.2.8.2.2	Ryömintätilan aktivointi ”pois käytöstä uudelleenkäynnistyksen jälkeen” / ”pois käytöstä tankkauksen jälkeen” / ”pois käytöstä pysäköinnin jälkeen” (7)(1)
▼B
3.2.12.2.8.3	Soveltuvin osin valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka liittyvät hyväksytyn moottorin typen oksidien poistojärjestelmän oikean toiminnan varmistavien järjestelmien asentamiseen ajoneuvoon
▼M4 —————
▼M4
3.2.12.2.8.8	Ajoneuvossa olevat komponentit, joiden tarkoituksena on typen oksidien poistojärjestelmän oikean toiminnan varmistaminen
3.2.12.2.8.8.1	Ajoneuvossa olevien sellaisten komponenttien luettelo, joiden tarkoituksena on typen oksidien poistojärjestelmän oikean toiminnan varmistaminen
3.2.12.2.8.8.2	Soveltuvin osin valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka liittyvät hyväksytyn moottorin typen oksidien poistojärjestelmän oikean toiminnan varmistavien järjestelmien asentamiseen ajoneuvoon
3.2.12.2.8.8.3	Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros varoitussignaalista (6)
3.2.12.2.8.8.4	Sovelletaan asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä XIII olevassa 2.1 kohdassa säädettyä vaihtoehtoista hyväksyntää: kyllä/ei (1)
3.2.12.2.8.8.5	Lämmitetty/lämmittämätön reagenssisäiliö ja -annostusjärjestelmä (ks. UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 oleva 2.4 kohta)

▼M10 —————

▼B

Lisäys

ilmoituslomakkeeseen

Tietoja testausolosuhteista

1. Sytytystulpat

1.1 Merkki:

1.2 Tyyppi:

1.3 Kärkivälin asetus:

2 Sytytyspuola

2.1 Merkki:

2.2 Tyyppi:

3 Käytetty voiteluaine

3.1 Merkki:

3.2 Tyyppi: (ilmoitetaan öljyn prosenttiosuus seoksessa, jos voiteluaine ja polttoaine sekoitetaan)

4. Moottorikäyttöiset laitteet

4.1 Apulaitteiden tai varusteiden ottoteho on tarpeen määrittää vain silloin,

jos vaadittavia apulaitteita tai varusteita ei ole asennettu moottoriin ja/tai

jos moottoriin on asennettu muita kuin vaadittavia apulaitteita tai varusteita.

Huomautus: Moottorin käyttämiä laitteita koskevat vaatimukset ovat erilaiset päästötestissä ja tehotestissä.

4.2 Numerointi ja tunnistustiedot:

4.3 Ottoteho päästötesteissä käytettävillä moottorin pyörintänopeuksilla:

▼M4

Taulukko 1

Laitteet

Joutokäynti

Pieni nopeus

Suuri nopeus

Suositeltava nopeus (2)

n95h

UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 4 lisäyksen 6 mukaisesti vaadittavat apulaitteet tai varusteet

Apulaitteet tai varusteet, joita ei vaadita UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 4 lisäyksen 6 mukaan

▼B

5. Moottorin suoritusarvot (valmistajan ilmoittamat) (8)

▼M4

5.1 Moottorin testausnopeudet asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen III mukaisissa päästötesteissä (9)(d5)

▼B

Pieni nopeus (nlo) … rpm

Suuri nopeus (nhi) … rpm

Joutokäyntinopeus … rpm

Suositeltava nopeus … rpm

n95h … rpm

▼M4

5.2 Asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen XIV mukaista tehotestiä varten ilmoitetut arvot (d5)

▼B

5.2.1

Joutokäyntinopeus … rpm

5.2.2

Nopeus suurimmalla teholla … rpm

5.2.3

Suurin teho … kW

5.2.4

Nopeus suurimmalla vääntömomentilla … rpm

5.2.5

Suurin vääntömomentti … Nm

6. Dynamometrin kuorman säätöä koskevat tiedot (soveltuvin osin)

6.3 Kiinteällä kuormituskäyrällä varustetun dynamometrin kuorman säätöä koskevat tiedot (jos käytössä)

6.3.1

Vaihtoehtoinen dynamometrin kuorman säätömenetelmä käytössä (kyllä/ei)

6.3.2

Inertiamassa (kg):

6.3.3

Tosiasiallinen ottoteho nopeudella 80 km/h, mukaan lukien ajoneuvon työhäviöt dynamometrillä (kW)

6.3.4

Tosiasiallinen ottoteho nopeudella 50 km/h, mukaan lukien ajoneuvon työhäviöt dynamometrillä (kW)

6.4 Säädettävällä kuormituskäyrällä varustetun dynamometrin kuorman säätöä koskevat tiedot (jos käytössä)

6.4.1

Tiedot ajoneuvon vauhdin hidastumisesta sen rullatessa vapaasti testiradalla

6.4.2

Renkaiden merkki ja tyyppi:

6.4.3

Renkaiden mitat (edessä/takana):

6.4.4

Rengaspaine (edessä/takana) (kPa):

6.4.5

Ajoneuvon testimassa kuljettajan kanssa (kg):

6.4.6

Tiedot ajoneuvon vauhdin hidastumisesta sen rullatessa vapaasti (tarvittaessa)

Taulukko 2

Tiedot ajoneuvon vauhdin hidastumisesta sen rullatessa vapaasti

V (km/h)	V2 (km/h)	V1 (km/h)	Keskimääräinen vapaasti rullattaessa kuluva hidastusaika
120
100
80
60
40
20

6.4.7

Keskimääräinen korjattu ajoteho (tarvittaessa)

Taulukko 3

Keskimääräinen korjattu ajoteho

V (km/h)	Korjattu ajoteho (kW)
120
100
80
60
40
20

7. OBD-testauksen testiolosuhteet

7.1 OBD-järjestelmän todentamisessa käytettävät testisyklit:

7.2 OBD-varmennustestiä edeltävien esivakiointisyklien määrä:

Lisäys 5

EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksyttävää moottoria tai osaa varten

Selittävät huomautukset esitetään tämän liitteen lisäyksessä 10.

Enimmäiskoko: A 4 (210 × 297 mm)

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

Ilmoitus osan tai erillisen teknisen yksikön

— EY-tyyppihyväksynnästä (1)

— EY-tyyppihyväksynnän laajentamisesta (1)

— EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä (1)

— EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (1)

Tyyppihyväksyntäviranomaisen leima

asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön asetuksella (EU) N:o 582/2011.

Asetus (EY) N:o 595/2009 ja asetus (EU) N:o 582/2011, viimeksi muutettuna …

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Laajentamisen syy:

I OSA

0.1 Merkki (valmistajan kauppanimi):

0.2 Tyyppi:

0.3 Tyypin tunniste, jos merkitty osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön (1) (a):

0.3.1

Merkinnän sijainti:

0.4 Valmistajan nimi ja osoite:

0.5 Osan tai erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkin sijainti ja kiinnitystapa:

0.6 Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet:

0.7 Valmistajan mahdollisen edustajan nimi ja osoite:

II OSA

1. Lisätiedot (tarvittaessa), ks. lisäys:

2. Testeistä vastaava tekninen laitos:

3. Testausselosteen päiväys:

4. Testausselosteen numero:

5. Mahdolliset huomautukset (ks. lisäys):

6. Paikka:

7. Päiväys:

8. Allekirjoitus:

Liitteet: Tietopaketti.

Testiraportti.

Lisäys

EY-tyyppihyväksyntätodistukseen N:o …

1. LISÄTIEDOT

1.1

Tyyppihyväksyntää varten annettavat yksityiskohtaiset tiedot ajoneuvosta, johon on asennettu moottori:

1.1.1

Moottorin merkki (yrityksen nimi):

1.1.2

Tyyppi ja kaupallinen kuvaus (mainitaan variantit):

1.1.3

Valmistajan koodi sellaisena kuin se on merkittynä moottoriin:

1.1.4

Ajoneuvoluokka (tarvittaessa) (b):

▼M4

1.1.5

Moottoriluokka: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / H-ryhmän maakaasu /L-ryhmän maakaasu / HL-ryhmän maakaasu / etanoli (ED95) / etanoli (E85) / nesteytetty maakaasu /LNG20 (1)

▼M4

1.1.5.1

Kaksipolttoainemoottorin tyyppi: Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (1)(d1)

▼B

1.1.6

Valmistajan nimi ja osoite:

1.1.7

Valmistajan valtuutetun edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite:

1.2	Seuraavat tiedot, jos 1.1 kohdassa tarkoitettu moottori on tyyppihyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä: 1.2.1 Moottorin/moottoriperheen tyyppihyväksyntänumero (1): 1.2.2 Moottorinohjausyksikön (ECU) ohjelmiston kalibrointinumero:

1.3

Tiedot moottorille/moottoriperheelle (1) erillisenä teknisenä yksikkönä haettavaa tyyppihyväksyntää varten (moottoria ajoneuvoon asennettaessa noudatettavat ehdot):

1.3.1

Suurin ja/tai pienin alipaine imusarjassa:

1.3.2

Suurin sallittu pakoputkiston vastapaine:

1.3.3

Pakojärjestelmän tilavuus:

1.3.4

Käyttörajoitukset (jos on):

▼M4

1.4

Moottorin/kantamoottorin (1) päästötasot:

Huononemiskerroin (DF): laskettu/kiinteä (1)

WHSC-testin (tarvittaessa) ja WHTC-testin huononemiskertoimien arvot ja päästöt eritellään jäljempänä olevassa taulukossa.

▼B

1.4.1 WHSC-testi:

▼M4

Taulukko 4

WHSC-testi

WHSC-testi (tarvittaessa)(10)(d5)
Huononemiskerroin	CO	Hiilivedyt yhteensä	Muut hiilivedyt kuin metaani (d4)	NOx	Hiukkasmassa	NH3	Hiukkasmäärä
Kertova/summaava (1)
Päästöt	CO (mg/kWh)	Hiilivedyt yhteensä (mg/kWh)	Muut hiilivedyt kuin metaani (d4) (mg/kWh)	NOx (mg/kWh)	Hiukkasmassa (mg/kWh)	NH3 ppm	Hiukkasmäärä (#/kWh)
Testitulos
Laskettuna huononemiskertoimella
CO2-massapäästö: … g/kWh
Polttoaineenkulutus … g/kWh

▼B

1.4.2 WHTC-testi

▼M4

Taulukko 5

WHTC-testi

WHTC-testi (10)( d5 )
Huononemiskerroin	CO	Hiilivedyt yhteensä	Muut hiilivedyt kuin metaani (d4)	CH4 (d4)	NOx	Hiukkasmassa	NH3	Hiukkasmäärä
Kertova/summaava (1)
Päästöt	CO (mg/kWh)	Hiilivedyt yhteensä (mg/kWh)	Muut hiilivedyt kuin metaani (d4) (mg/kWh)	CH4 (d4) (mg/kWh)	NOx (mg/kWh)	Hiukkasmassa (mg/kWh)	NH3 ppm	Hiukkasmäärä (#/kWh)
Kylmäkäynnistys
Lämmin käynnistys, ei regeneraatiota
Lämmin käynnistys ja regeneraatio (1)
kr,u (kertova / summaava) (1)
kr,d (kertova / summaava) (1)
Painotettu testitulos
Lopullinen testitulos huononemiskertoimella
CO2-massapäästö: … g/kWh
Polttoaineenkulutus: … g/kWh

▼B

1.4.3 Joutokäyntitesti

Taulukko 6

Joutokäyntitesti

Testi

CO-arvo

(tilavuus-%)

Lambda (1)

Moottorin pyörintänopeus (rpm)

Moottoriöljyn lämpötila (°C)

Testi pienellä joutokäyntinopeudella

Ei sovelleta

Testi suurella joutokäyntinopeudella

▼M1

1.4.4 PEMS-demonstrointitesti

Taulukko 6a

PEMS-demonstrointitesti

Ajoneuvon luokka (esim. M3, N3 ja sovellus, esim. kuorma-auto, nivelkuorma-auto, kaupunkilinja-auto)
Ajoneuvon kuvaus (esim. ajoneuvon malli, prototyyppi)
▼M10
Hyväksymis- ja hylkäämistulokset (7)	CO	THC	NMHC	CH4	NOx	Hiukkasmäärä
Työjakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku (11)
CO2-massajakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku (11)
▼M1
Ajomatkaa koskevat tiedot	Kaupunki		Maaseutu		Moottoritie
Ajo-osuudet kokonaisajoajasta kaupungissa, maaseudulla ja moottoritiellä asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä II olevan 4.5 kohdan mukaisesti
Ajo-osuudet kokonaisajoajasta ominaisarvoilla ”kiihdytys”, ”hidastus”, ”tasainen nopeus” ja ”pysähtyneenä” asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä II olevan 4.5.5 kohdan mukaisesti
	Vähintään			Enintään
Työjakson keskimääräinen teho (%)
CO2-massajakson kesto (s)
Työjakso: kelpoisten jaksojen osuus
CO2-massajakso: kelpoisten jaksojen osuus
Polttoaineenkulutuksen konsistenssisuhde

▼B

1.5

Tehon mittaus

1.5.1 Moottorin teho mitattuna testipenkissä

Taulukko 7

Moottorin teho mitattuna testipenkissä

Mitattu moottorin pyörintänopeus (rpm)
Mitattu polttoaineen virtaus (g/h)
Mitattu vääntömomentti (Nm)
Mitattu teho (kW)
Ilmanpaine (kPa)
Vesihöyryn paine (kPa)
Imuilman lämpötila (K)
Tehon korjauskerroin
Korjattu teho (kW)
Apulaitteiden teho (kW) (1)
Nettoteho (kW)
Nettovääntömomentti (Nm)
Korjattu spesifinen polttoaineenkulutus (g/kWh)

▼M9

1.5.2 Lisätiedot, esimerkiksi kullekin ilmoitetulle polttoaineelle laskettu tehon korjauskerroin (tapauksen mukaan)

▼B

Lisäys 6

EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli hyväksytyllä moottorilla varustettua ajoneuvotyyppiä varten

Selittävät huomautukset esitetään tämän liitteen lisäyksessä 10.

Enimmäiskoko: A 4 (210 × 297 mm)

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

Ilmoitus hyväksytyllä moottorilla varustetun ajoneuvon

— EY-tyyppihyväksynnästä (1)

— EY-tyyppihyväksynnän laajentamisesta (1)

— EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä (1)

— EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (1)

Tyyppihyväksyntäviranomaisen leima

asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön asetuksella (EU) N:o 582/2011.

Asetus (EY) N:o 595/2009 ja asetus (EU) N:o 582/2011, viimeksi muutettuna …

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Laajentamisen syy:

I OSA

0.1 Merkki (valmistajan kauppanimi):

0.2 Tyyppi:

0.3 Tyypin tunniste, jos se on merkitty osaan / erilliseen tekniseen yksikköön (1) (a):

0.3.1 Merkinnän sijainti:

0.4 Valmistajan nimi ja osoite:

0.5 Osan tai erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkin sijainti ja kiinnitystapa:

0.6 Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet:

0.7 Valmistajan mahdollisen edustajan nimi ja osoite:

II OSA

1. Lisätiedot (tarvittaessa), ks. lisäys:

2. Testeistä vastaava tekninen laitos:

3. Testausselosteen päiväys:

4. Testausselosteen numero:

5. Mahdolliset huomautukset, ks. lisäys:

6. Paikka:

7. Päiväys:

8. Allekirjoitus:

Lisäys 7

EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli ajoneuvotyyppiä varten järjestelmän osalta

Selittävät huomautukset esitetään tämän liitteen lisäyksessä 10.

Enimmäiskoko: A 4 (210 × 297 mm)

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

Ilmoitus ajoneuvotyypin

— EY-tyyppihyväksynnästä (1)

— EY-tyyppihyväksynnän laajentamisesta (1)

— EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä (1)

— EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (1)

Tyyppihyväksyntäviranomaisen leima

asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön asetuksella (EU) N:o 582/2011.

Asetus (EY) N:o 595/2009 ja asetus (EU) N:o 582/2011, viimeksi muutettuna …

EY-tyyppihyväksyntänumero:

Laajentamisen syy:

I OSA

0.1 Merkki (valmistajan kauppanimi):

0.2 Tyyppi:

0.2.1 Kaupalliset nimet (jos saatavissa):

0.3 Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon (1) (a):

0.3.1 Merkinnän sijainti:

0.4 Ajoneuvoluokka (b):

0.5 Valmistajan nimi ja osoite:

0.6 Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet:

0.7 Valmistajan edustajan (jos on) nimi ja osoite:

II OSA

1. Lisätiedot (tarvittaessa), ks. lisäys:

2. Testeistä vastaava tekninen laitos:

3. Testausselosteen päiväys:

4. Testausselosteen numero:

5. Mahdolliset huomautukset, (ks. lisäys):

6. Paikka:

7. Päiväys:

8. Allekirjoitus:

Liitteet: Tietopaketti

Testiraportti.

Lisäys

EY-tyyppihyväksyntätodistukseen N:o …

1. LISÄTIEDOT

1.1

Tyyppihyväksyntää varten annettavat yksityiskohtaiset tiedot ajoneuvosta, johon on asennettu moottori:

1.1.1

Moottorin merkki (yrityksen nimi):

1.1.2

Tyyppi ja kaupallinen kuvaus (kaikki variantit):

1.1.3

Valmistajan koodi sellaisena kuin se on merkittynä moottoriin:

1.1.4

Ajoneuvoluokka (tarvittaessa):

▼M4

1.1.5

Moottoriluokka: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / H-ryhmän maakaasu / L-ryhmän maakaasu / HL-ryhmän maakaasu / etanoli (ED95) / etanoli (E85) / nesteytetty maakaasu / LNG20 (1)

▼M4

1.1.5.1

Kaksipolttoainemoottorin (dual-fuel) tyyppi: Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (1)(d1)

▼B

1.1.6

Valmistajan nimi ja osoite:

1.1.7

Valmistajan valtuutetun edustajan (jos on) nimi ja osoite:

1.2	Seuraavat tiedot, jos 1.1 kohdassa tarkoitettu moottori on tyyppihyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä: 1.2.1 Moottorin/moottoriperheen tyyppihyväksyntänumero (1): 1.2.2 Moottorinohjausyksikön (ECU) ohjelmiston kalibrointinumero:

1.3

Tiedot moottorille/moottoriperheelle (1) erillisenä teknisenä yksikkönä haettavaa tyyppihyväksyntää varten (moottoria ajoneuvoon asennettaessa noudatettavat ehdot):

1.3.1

Suurin ja/tai pienin alipaine imusarjassa:

1.3.2

Suurin sallittu pakoputkiston vastapaine:

1.3.3

Pakojärjestelmän tilavuus:

1.3.4

Käyttörajoitukset (jos on):

▼M4

1.4

Moottorin/kantamoottorin (1) päästötasot:

Huononemiskerroin (DF): laskettu/kiinteä (1)

WHSC-testin (tarvittaessa) ja WHTC-testin huononemiskertoimien arvot ja päästöt eritellään jäljempänä olevassa taulukossa.

▼B

1.4.1 WHSC-testi:

▼M4

Taulukko 4

WHSC-testi

WHSC-testi (tarvittaessa) (10)(d5)
Huononemiskerroin	CO	Hiilivedyt yhteensä	Muut hiilivedyt kuin metaani (d4)	NOX	Hiukkasmassa	NH3	Hiukkasmäärä
Kertova/summaava (1)
Päästöt	CO (mg/kWh)	Hiilivedyt yhteensä (mg/kWh)	Muut hiilivedyt kuin metaani (d4) (mg/kWh)	NOx (mg/kWh)	Hiukkasmassa (mg/kWh)	NH3 ppm	Hiukkasmäärä (#/kWh)
Testitulos
Laskettuna huononemiskertoimella
CO2-massapäästö: … g/kWh
Polttoaineenkulutus: … g/kWh

▼B

1.4.2 WHTC-testi

▼M4

Taulukko 5

WHTC-testi

WHTC-testi (10)(d5)
Huononemiskerroin	CO	Hiilivedyt yhteensä	Muut hiilivedyt kuin metaani (d4)	CH4 (d4)	NOx	Hiukkasmassa	NH3	Hiukkasmäärä
Kertova/summaava(1)
Päästöt	CO (mg/kWh)	Hiilivedyt yhteensä (mg/kWh)	Muut hiilivedyt kuin metaani (d4) (mg/kWh)	CH4 (d4) (mg/kWh)	NOx (mg/kWh)	Hiukkasmassa (mg/kWh)	NH3 ppm	Hiukkasmäärä (#/kWh)
Kylmäkäynnistys
Lämmin käynnistys, ei regeneraatiota
Lämmin käynnistys ja regeneraatio (1)
kr,u (kertova / summaava) (1)
kr,d (kertova / summaava) (1)
Painotettu testitulos
Lopullinen testitulos huononemiskertoimella
CO2-massapäästö: … g/kWh
Polttoaineenkulutus: … g/kWh

▼B

1.4.3 Joutokäyntitesti

Taulukko 6

Joutokäyntitesti

Testi

CO-arvo

(tilavuus-%)

Lambda (1)

Moottorin pyörintänopeus (rpm) (1)

Moottoriöljyn lämpötila (°C)

Testi pienellä joutokäyntinopeudella

Ei sovelleta

Testi suurella joutokäyntinopeudella

▼M1

1.4.4 PEMS-demonstrointitesti

Taulukko 6a

PEMS-demonstrointitesti

Ajoneuvon luokka (esim. M3, N3 ja sovellus, esim. kuorma-auto, nivelkuorma-auto, kaupunkilinja-auto)
Ajoneuvon kuvaus (esim. ajoneuvon malli, prototyyppi)
▼M10
Hyväksymis- ja hylkäämistulokset (7)	CO	THC	NMHC	CH4	NOx	Hiukkasmäärä
Työjakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku (11)
CO2-massajakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku (11)
▼M1
Ajomatkaa koskevat tiedot	Kaupunki		Maaseutu		Moottoritie
Ajo-osuudet kokonaisajoajasta kaupungissa, maaseudulla ja moottoritiellä asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä II olevan 4.5 kohdan mukaisesti
Ajo-osuudet kokonaisajoajasta ominaisarvoilla ”kiihdytys”, ”hidastus”, ”tasainen nopeus” ja ”pysähtyneenä” asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä II olevan 4.5.5 kohdan mukaisesti
	Vähintään			Enintään
Työjakson keskimääräinen teho (%)
CO2-massajakson kesto (s)
Työjakso: kelpoisten jaksojen osuus
CO2-massajakso: kelpoisten jaksojen osuus
Polttoaineenkulutuksen konsistenssisuhde

▼B

1.5

Tehon mittaus

1.5.1 Moottorin teho mitattuna testipenkissä

Taulukko 7

Moottorin teho mitattuna testipenkissä

Mitattu moottorin pyörintänopeus (rpm)
Mitattu polttoaineen virtaus (g/h)
Mitattu vääntömomentti (Nm)
Mitattu teho (kW)
Ilmanpaine (kPa)
Vesihöyryn paine (kPa)
Imuilman lämpötila (K)
Tehon korjauskerroin
Korjattu teho (kW)
Apulaitteiden teho (kW) (1)
Nettoteho (kW)
Nettovääntömomentti (Nm)
Korjattu spesifinen polttoaineenkulutus (g/kWh)

▼M9

1.5.2 Lisätiedot, esimerkiksi kullekin ilmoitetulle polttoaineelle laskettu tehon korjauskerroin (tapauksen mukaan)

▼M4

Lisäys 8

Esimerkki EY-tyyppihyväksyntämerkistä

Tämän lisäyksen mukainen hyväksyntämerkki kiinnitettynä erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksyttyyn moottoriin osoittaa, että kyseinen tyyppi on kaksipolttoaine (dual-fuel) 2B, joka on suunniteltu toimimaan sekä H- että L-ryhmän kaasuilla ja joka on hyväksytty Belgiassa (e 6) päästövaiheen C mukaisesti tämän asetuksen lisäyksessä 9 vahvistetun mukaisesti.

▼M7

Lisäys 9

EY-tyyppihyväksyntätodistuksen numerointijärjestelmä

Tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan, 8 artiklan 1 kohdan ja 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti annetun EY-tyyppihyväksyntänumeron osa 3 muodostuu kyseiseen EY-tyyppihyväksyntään sovellettavan täytäntöönpanosäädöksen tai viimeisimmän muutossäädöksen numerosta. Numeron jälkeen on merkittävä kirjaintunnus, joka vastaa ajoneuvon sisäistä valvontajärjestelmää (OBD) ja valikoivaa katalyyttistä pelkistystä (SCR) koskevia vaatimuksia taulukon 1 mukaisesti.

▼M10

Taulukko 1

Kirjaintunnus	NOx:n OBD-kynnysarvo (1)	Hiukkasmassan OBD-kynnysarvo (2)	CO:n OBD-kynnysarvo (3)	IUPR-arvo (4)	Reagenssin laatu	Muut OBD-valvontalaitteet (5)	Tehokynnysvaatimukset (6)	Kylmäkäynnistys ja hiukkasmäärä	Käyttöönottopäivät: uudet tyypit	Käyttöönottopäivät: kaikki ajoneuvot	Viimeinen rekisteröintipäivä
A (7) B (8)	Taulukon 1 tai taulukon 2 rivi ”Siirtymävaihe	Suorituskyvyn valvonta (9)	Ei sovelleta	Siirtymävaihe (10)	Siirtymävaihe (11)	Ei sovelleta	20 %	Ei sovelleta	31.12.2012	31.12.2013	31.8.2015 (7) 30.12.2016 (8)
B (12)	Taulukon 1 ja taulukon 2 rivi ”Siirtymävaihe”	Ei sovelleta	Taulukon 2 rivi ”Siirtymävaihe”	Ei sovelleta	Siirtymävaihe (11)	Ei sovelleta	20 %	Ei sovelleta	1.9.2014	1.9.2015	30.12.2016
C	Taulukon 1 tai taulukon 2 rivi ”Yleiset vaatimukset”	Taulukon 1 rivi ”Yleiset vaatimukset”	Taulukon 2 rivi ”Yleiset vaatimukset”	Yleinen (13)	Yleinen (14)	Kyllä	20 %	Ei sovelleta	31.12.2015	31.12.2016	31.8.2019
D	Taulukon 1 tai taulukon 2 rivi ”Yleiset vaatimukset”	Taulukon 1 rivi ”Yleiset vaatimukset”	Taulukon 2 rivi ”Yleiset vaatimukset”	Yleinen (13)	Yleinen (14)	Kyllä	10 %	Ei sovelleta	1.9.2018	1.9.2019	31.12.2021
E	Taulukon 1 tai taulukon 2 rivi ”Yleiset vaatimukset”	Taulukon 1 rivi ”Yleiset vaatimukset”	Taulukon 2 rivi ”Yleiset vaatimukset”	Yleinen (13)	Yleinen (14)	Kyllä	10 %	Kyllä	1.1.2021 (15)	1.1.2022 (15)
(1) NOx:n OBD-kynnysarvoja koskevat valvontavaatimukset liitteen X taulukon 1 mukaisesti puristussytytys- ja kaksipolttoainemoottorien ja niillä varustettujen ajoneuvojen osalta ja liitteen X taulukon 2 mukaisesti kipinäsytytysmoottorien ja niillä varustettujen ajoneuvojen osalta. (2) Hiukkasmassan OBD-kynnysarvoja koskevat valvontavaatimukset liitteen X taulukon 1 mukaisesti puristussytytys- ja kaksipolttoainemoottorien ja niillä varustettujen ajoneuvojen osalta. (3) CO:n OBD-kynnysarvoja koskevat valvontavaatimukset liitteen X taulukon 2 mukaisesti puristussytytysmoottorien ja niillä varustettujen ajoneuvojen osalta. (4) Käytönaikaista suorituskykysuhdetta (IUPR) koskevat eritelmät annetaan liitteessä X. IUPR-suhdetta ei sovelleta kipinäsytytysmoottoreihin tai niillä varustettuihin ajoneuvoihin. (5) Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 9A kohdassa 2.3.1.2 vahvistettuja valvontavaatimuksia. (6) Käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testausta koskevat vaatimukset vahvistetaan liitteen II lisäyksessä 1. (7) Kipinäsytytysmoottorit ja niillä varustetut ajoneuvot. (8) Puristussytytys- ja kaksipolttoainemoottorit ja niillä varustetut ajoneuvot. (9) Suorituskyvyn valvontaa koskevat vaatimukset liitteessä X olevan 2.1.1 kohdan mukaisesti. (10) Käytönaikaista suorituskykysuhdetta (IUPR) siirtymävaiheessa koskevat vaatimukset liitteessä X olevan 6 kohdan mukaisesti. (11) Reagenssin laatua siirtymävaiheessa koskevat vaatimukset liitteessä XIII olevan 7.1 kohdan mukaisesti. (12) Koskee vain kipinäsytytysmoottoreita ja niillä varustettuja ajoneuvoja. (13) Käytönaikaista suorituskykysuhdetta (IUPR) koskevat yleiset vaatimukset liitteessä X olevan 6 kohdan mukaisesti. (14) Reagenssin laatua koskevat yleiset vaatimukset liitteessä XIII olevan 7.1.1 kohdan mukaisesti. (15) Ellei 17 a artiklassa vahvistetuista siirtymätoimenpiteistä muuta johdu.”

▼B

Lisäys 10

Selittävät huomautukset

(1) Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse yliviivata mitään, jos useampi kuin yksi vaihtoehto on voimassa).

(2) Määritetään toleranssi.

(3) Merkitään kunkin variantin ylä- ja alarajat.

(4) Ilmoitettava, jos kyseessä on yksi OBD-moottoriperhe ja jos tietoja ei jo ole annettu rivillä 3.2.12.2.7.0.4 tarkoitetuissa asiakirjoissa.

▼M4

(5) WHTC-testin kylmän ja lämpimän osan yhdistetty arvo tämän asetuksen liitteen VIII mukaisesti.

▼B

(6) Ilmoitettava, jos ei jo sisälly 3.2.12.2.7.1.1 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin.

(7) Tarpeeton viivataan yli.

(8) Moottorin suorituskykyä koskevat tiedot annetaan vain kantamoottorin osalta.

(9) Määritetään toleranssi (oltava ±3 prosentin sisällä valmistajan ilmoittamista arvoista).

▼M4

(10) Kun kyseessä ovat tämän asetuksen liitteessä I oleviin 1.1.3 ja 1.1.6 kohtaan sisältyvät moottorit, toistetaan soveltuvin osin tiedot kaikilta testatuilta polttoaineilta.

▼M10

(11) CFfinal mainittava soveltuvissa tapauksissa.

▼B

(a) Jos tyypin tunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).

(b) Luokittelu direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa A jaksossa olevien määritelmien mukaan.

▼M4

d) Kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel).

d1) Kun kyseessä on kaksipolttoainemoottori tai -ajoneuvo (dual-fuel).

d2) Kun kyseessä ovat tyypin 1B, 2B ja 3B kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel).

d3) Lukuun ottamatta kaksipolttoainemoottoreita tai -ajoneuvoja (dual-fuel).

d4) UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevassa taulukossa 1 vahvistetuissa tapauksissa kaksipolttoainemoottoreiden (dual-fuel) ja asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I vahvistetuissa tapauksissa kipinäsytytysmoottoreiden osalta.

d5) Kun kyseessä ovat tyypin 1B, 2B ja 3B kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel), tiedot toistetaan sekä kaksipolttoaine- että dieseltilan osalta.

▼B

(l) Tämä luku on pyöristettävä lähimpään millimetrin kymmenesosaan.

(m) Tämä luku on laskettava ja pyöristettävä lähimpään kuutiosenttimetriin.

(n) Määritetään liitteessä XIV esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

▼M10

Lisäys 11

AES-asiakirjapaketti

AES-asiakirjapakettiin on sisällytettävä seuraavat:

Tiedot kaikista päästöjenrajoituksen lisästrategioista (AES):

valmistajan vakuutus siitä, ettei erillisenä teknisenä yksikkönä tyyppihyväksytyssä moottorijärjestelmässä tai moottoriperheessä, tai päästöjen osalta hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetussa ajoneuvossa tai päästöjen osalta tyyppihyväksytyssä ajoneuvossa käytetä estostrategiaa

kuvaus moottorista ja käytetyistä päästöjenrajoitusstrategioista ja -laitteista, olivatpa ne ohjelmistoja tai laitteistoja, sekä mahdolliset olosuhteet, joissa strategiat tai laitteet eivät toimi siten kuin tyyppihyväksyntätestauksessa

ilmoitus päästöjenrajoituksen lisä- ja perusstrategioiden valvontaan käytetyn ohjelmiston versioista ja niiden asianmukaisista tarkistussummista sekä viranomaiselle osoitetut ohjeet tarkistussummien lukemiseen. Ilmoitusta on päivitettävä, ja päivitetty versio on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle, jonka hallussa asiakirjapaketti on, aina kun käyttöön otetaan uusi ohjelmistoversio, jolla on vaikutusta päästöjenrajoituksen lisä- tai perusstrategiaan

mahdollisten päästöjenrajoituksen lisästrategioiden käytön yksityiskohtaiset tekniset perustelut, mukaan luettuna riskinarviointi, jossa arvioidaan riskin taso päästöjenrajoituksen lisästrategiaa käytettäessä ja ilman sitä, sekä tiedot seuraavista:

tapauksen mukaan laitteiston ne osat, joita on suojattava päästöjenrajoituksen lisästrategialla

ii)

tapauksen mukaan näyttö äkillisestä ja korjauskelvottomasta moottorivauriosta, jota ei voida ehkäistä säännöllisellä huollolla ja joka tapahtuisi ilman päästöjenrajoituksen lisästrategiaa

iii)

perustellut syyt sille, että päästöjenrajoituksen lisästrategiaa on tarvittaessa käytettävä moottorin käynnistämiseksi tai lämmittämiseksi

kuvaus polttoainejärjestelmän ohjauslogiikasta, ajoitusmenetelmistä sekä kytkentäpisteistä kaikilla käyttötavoilla

kuvaus päästöjenrajoituksen lisästrategioiden hierarkkisista suhteista (eli jos aktiivisena voi olla samanaikaisesti useita päästöjenrajoituksen lisästrategioita, ilmoitus siitä, mikä strategia vastaa tilanteeseen ensisijaisena, strategioiden vuorovaikutusmenetelmä tietovuokaavioineen ja päätöslogiikkoineen sekä kuvaus siitä, miten hierarkialla varmistetaan, että kaikkien päästöjenrajoituksen lisästrategioiden valvomat päästöt rajoitetaan pienimmälle käytännössä saavutettavissa olevalle tasolle)

luettelo päästöjenrajoituksen lisästrategioiden mittaamista ja/tai laskemista parametreista, kunkin mitatun ja/tai lasketun parametrin tarkoitus sekä kunkin tällaisen parametrin suhde moottorin vaurioitumiseen, mukaan luettuna laskentamenetelmä ja kuvaus siitä, kuinka hyvin nämä lasketut parametrit korreloivat valvotun parametrin todelliseen tilaan, sekä tuloksena olevat mahdolliset toleranssit tai turvakertoimet, jotka sisällytetään analyysiin

luettelo moottoriin tai päästöjenrajoitukseen liittyvistä parametreista, joita muunnetaan mitattujen tai laskettujen parametrien perusteella, ja kunkin moottoriin tai päästöjenrajoitukseen liittyvän parametrin muuntamisalue sekä moottoriin tai päästöjenrajoitukseen liittyvien parametrien ja mitattujen tai laskettujen parametrien välinen suhde

arvio siitä, miten päästöjenrajoituksen lisästrategia rajoittaa todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät päästöt pienimmälle käytännössä saavutettavissa olevalle tasolle, mukaan luettuna yksityiskohtainen analyysi päästöjenrajoituksen lisästrategian käytöstä odotettavissa olevasta kaikkien säänneltyjen epäpuhtauksien ja hiilidioksidipäästöjen lisääntymisestä verrattuna päästöjenrajoituksen perusstrategian käyttöön.

AES-asiakirjapaketin enimmäiskoko on 100 sivua, ja paketissa on esitettävä kaikki keskeiset tiedot, joiden avulla hyväksyntäviranomainen voi arvioida päästöjenrajoituksen lisästrategian (liitteen VI lisäyksessä 2 olevien vaatimusten mukaisesti), kuljettajan toimenpiteitä vaativan järjestelmän tehokkuuden ja luvattoman muuttamisen estämiseen käytetyt keinot. Pakettia voidaan täydentää liitteillä ja muilla liiteasiakirjoilla, joissa annetaan lisää tai täydentäviä tietoja tarpeen mukaan. Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle AES-asiakirjapaketin uusi versio aina kun päästöjenrajoituksen lisästrategiaan tehdään muutoksia. Uudessa versiossa käsitellään vain muutoksia ja niiden vaikutusta. Hyväksyntäviranomainen arvioi ja hyväksyy päästöjenrajoituksen lisästrategian uuden version.

AES-asiakirjapaketin rakenne on seuraava:

AES-asiakirjapaketti nro YYY/OEM

Osat	Kohta	Aihe	Selitys
Johdantoasiakirjat		Saatekirje tyyppihyväksyntäviranomaiselle	Asiakirjan viitetiedot, mukaan luettuina versio, asiakirjan antamispäivä sekä valmistajan organisaation asianomaisen henkilön allekirjoitus
		Versiotaulukko	Kunkin version sisältämien muutosten sisältö ja tieto muutetusta osasta
		Kuvaus kohteena olevista (päästö)tyypeistä
		Liiteasiakirjataulukko	Luettelo kaikista liiteasiakirjoista
		Ristiinviittaukset	Linkki lisäyksessä 11 olevaan a–i alakohtaan (mistä asetuksen eri vaatimukset löytyvät)
		Vakuutus, ettei estolaitetta ole	+ allekirjoitus
Varsinainen asiakirja	0	Akronyymit ja lyhenteet
	1	YLEISKUVAUS
	1.1	Moottorin yleinen kuvaus	Keskeisten ominaisuuksien kuvaus: iskutilavuus, jälkikäsittely jne.
	1.2	Järjestelmän yleinen rakenne	Järjestelmän lohkokaavio: anturien ja toimilaitteiden luettelo, selostus moottorin yleisistä toiminnoista
	1.3	Lukuohjelmiston ja sen kalibroinnin versio	Esim. selostus lukulaitteesta
	2	Päästöjenrajoituksen perusstrategiat (BES)
	2.x	BES x	Strategian x kuvaus
	2.y	BES y	Strategian y kuvaus
	3	Päästöjenrajoituksen lisästrategiat (AES)
	3.0	Lisästrategioiden kuvaus	Lisästrategioiden hierarkkiset suhteet: kuvaus ja perustelut (esim. turvallisuus tai luotettavuus)
	3.x	AES x	3.x.1 AES-strategian perustelut 3.x.2 AES-strategian luonnehdintaan käytetyt mitatut ja/tai mallinnetut parametrit 3.x.3 AES-strategian toimintamoodi – käytetyt parametrit 3.x.4 AES-strategian vaikutus epäpuhtaus- ja CO2-päästöihin
	3.y	AES y	3.y.1 3.y.2 jne.
	4.	Kuvaus edellytettävästä kuljettajan toimenpiteitä vaativasta järjestelmästä ja siihen liittyvistä seurantastrategioista
	5.	Kuvaus keinoista asetusten luvattoman muuttamisen estämiseksi
	100 sivun rajoitus päättyy tähän
	Liite		Tämän BES- tai AES-strategian kattamat tyypit, mukaan luettuina tyyppihyväksyntäviite, ohjelmiston viite, kalibrointinumero, kunkin version ja ohjausyksikön (moottori ja/tai mahdollinen jälkikäsittelyjärjestelmä) tarkistussummat
Liiteasiakirjat		AES-strategian perusteluihin liittyvä tekninen ilmoitus nro xxx	Riskinarviointi tai testaukseen perustuvat perustelut tai esimerkki mahdollisesta äkillisestä vauriosta
		AES-strategian perusteluihin liittyvä tekninen ilmoitus nro yyy
		Testausseloste: AES-strategian vaikutusten kvantifiointi	Testausseloste kaikista AES-strategian perustelemiseksi tehdyistä testeistä, testiolosuhteiden erittely, ajoneuvon kuvaus / testien päivämäärät. Vaikutukset päästöihin/CO2-päästöihin AES-strategia aktivoituna / ilman sitä”.

▼B

LIITE II

KÄYTÖSSÄ OLEVIEN AJONEUVOJEN TAI MOOTTOREIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUS

1. JOHDANTO

1.1	Tässä liitteessä vahvistetaan vaatimukset käytössä olevien ajoneuvojen ja moottoreiden vaatimustenmukaisuuden tarkastamista ja osoittamista varten.

2. KÄYTÖNAIKAISEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN OSOITTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

▼M6

2.1

Käytössä olevien ajoneuvojen ja moottoriperheeseen kuuluvien moottoreiden vaatimustenmukaisuus on osoitettava testaamalla ajoneuvoja tieliikenteessä niin, että ajotapa, olosuhteet ja hyötykuorma vastaavat tavanomaista ajoa. Käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testauksen on vastattava ajoneuvon käyttöä todellisilla ajoreiteillä, tavanomaisella hyötykuormalla ja tavanomaisen ammattikuljettajan ajamana. Jos ajoneuvoa ajaa muu kuin kyseisen ajoneuvon tavanomainen ammattikuljettaja, kuljettajan on oltava ammattitaitoinen ja koulutettu kuljettamaan testattavan ajoneuvoluokan ajoneuvoja.

▼B

2.2	Jos tietyn ajoneuvon tavanomaisten käyttöolosuhteiden ei katsota soveltuvan testien suorittamiseen asianmukaisesti, valmistaja tai hyväksyntäviranomainen voi vaatia, että käytetään muita ajoreittejä ja hyötykuormia.

▼M6

2.3	Valmistajan on osoitettava hyväksyntäviranomaiselle, että valitut ajoneuvot, ajotavat ja olosuhteet ovat kyseisen moottoriperheen osalta edustavia. Ajotapojen soveltuvuus käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaukseen on määritettävä 4.5 kohdassa vahvistettujen vaatimusten perusteella.

▼B

2.4	Valmistajan on uuden moottoriperheen tyyppihyväksynnän yhteydessä esitettävä aikataulu ja otantasuunnitelma vaatimustenmukaisuuden testausta varten.

2.5

Ajoneuvot, joissa ei ole liitteessä I olevassa 5.2.1 ja 5.2.2 kohdassa tarkoitettua tietoliikenneyhteyttä, joka mahdollistaisi tarvittavien ECU-tietojen saannin, joiden tiedot ovat puutteelliset tai joissa käytetään muuta kuin standardoitua datasiirron yhteyskäytäntöä, on katsottava vaatimusten vastaisiksi.

2.6	Ajoneuvot, joissa ECU-tietojen kerääminen vaikuttaa ajoneuvon päästöihin tai suorituskykyyn, on katsottava vaatimusten vastaisiksi.

▼M4

2.7

Kaksipolttoainemoottorit tai -ajoneuvot

2.7.1

Kaksipolttoainemoottoreiden ja -ajoneuvojen on oltava seuraavien lisävaatimusten mukaisia.

2.7.1.1

PEMS-testi on tehtävä kaksipolttoainetilassa.

2.7.1.2

Kun kyseessä ovat tyypin 1B, 2B ja 3B kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel), on tehtävä PEMS-lisätesti dieseltilassa samalle moottorille ja ajoneuvolle välittömästi kaksipolttoainetilassa tehtävän PEMS-testin jälkeen tai välittömästi sitä ennen.

Tässä liitteessä vahvistetulla tilastomenettelyllä on tässä tapauksessa annettava erän hyväksyvä tai hylkäävä päätös, joka perustuu seuraaviin:

Hyväksyvä päätös tehdään yksittäisestä ajoneuvosta, jos sekä PEMS-testi kaksipolttoainetilassa että PEMS-testi dieseltilassa on hyväksytty.

Hylkäävä päätös tehdään yksittäisestä ajoneuvosta, jos joko PEMS-testi kaksipolttoainetilassa tai PEMS-testi dieseltilassa on hylätty.

▼B

3. MOOTTORIN TAI AJONEUVON VALINTA

3.1

Sen jälkeen, kun moottoriperheelle on myönnetty tyyppihyväksyntä, valmistajan on tehtävä kyseiselle moottoriperheelle käytönaikaiset testit 18 kuukauden kuluessa sellaisen ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröinnistä, jossa on kyseiseen perheeseen kuuluva moottori. Kun kyse on monivaiheisesta tyyppihyväksynnästä, ensimmäisellä rekisteröinnillä tarkoitetaan valmistuneen ajoneuvon ensimmäistä rekisteröintiä.

Testaus on toistettava vähintään kahden vuoden välein kunkin moottoriperheen osalta asetuksen (EY) N:o 595/2009 4 artiklassa tarkoitetun ajoneuvon käyttöiän aikana.

Valmistajan pyynnöstä testaus voidaan lopettaa viiden vuoden kuluttua valmistuksen lopettamisesta.

3.1.1

Vähintään kolme moottoria käsittävä otanta on tehtävä niin, että todennäköisyys sille, että erä läpäisee testin, kun 20 prosenttia ajoneuvoista tai moottoreista on viallisia, on 0,90 (tuottajan riski = 10 prosenttia), ja todennäköisyys sille, että erä hyväksytään, kun 60 prosenttia ajoneuvoista tai moottoreista on viallista, on 0,10 (kuluttajan riski = 10 prosenttia).

3.1.2

Otokselle on määritettävä testitunnusluku, joka ilmoittaa vaatimustenvastaisten testien kumulatiivisen määrän, kun n testiä on suoritettu.

3.1.3

Erän hyväksyminen tai hylkääminen tehdään seuraavien vaatimusten mukaisesti:

jos testitunnusluku on pienempi tai yhtä suuri kuin otoksen kokoa vastaava taulukossa 1 annettu hyväksymiskynnys, erän osalta tehdään hyväksyvä päätös;

jos testitunnusluku on suurempi tai yhtä suuri kuin otoksen kokoa vastaava taulukossa 1 annettu hylkäämiskynnys, erän osalta tehdään hylkäävä päätös;

muussa tapauksessa testataan toinen moottori tämän liitteen mukaisesti ja laskutoimitusta sovelletaan otokseen, johon on lisätty yksi yksikkö.

Taulukossa 1 esitetyt hyväksymis- ja hylkäämiskynnykset on laskettu kansainvälisen standardin ISO 8422/1991 mukaisesti.

Taulukko 1

Otannan hyväksymis- ja hylkäämiskynnykset

Näytteen vähimmäiskoko: 3

Testattujen moottoreiden kumulatiivinen määrä (otoksen koko)	Hyväksymiskynnys	Hylkäämiskynnys
3	—	3
4	0	4
5	0	4
6	1	4
7	1	4
8	2	4
9	2	4
10	3	4

Hyväksyntäviranomaisen on kelpuutettava valitut moottorit ja ajoneuvokokoonpanot ennen testausmenettelyn aloittamista. Testattavien ajoneuvojen valintakriteerit on esitettävä hyväksyntäviranomaiselle.

3.2	Valittujen moottoreiden ja ajoneuvojen on oltava käytössä ja rekisteröityjä Euroopan unionissa. Ajoneuvolla on oltava ajettu vähintään 25 000 km.

3.3	Kustakin testattavasta ajoneuvosta on oltava huoltokirja, josta käy ilmi, että ajoneuvoa on huollettu valmistajan suositusten mukaisesti.

3.4

OBD-järjestelmä on tarkastettava moottorin oikean toiminnan toteamiseksi. OBD-muistin sisältämät vikatiedot ja valmiuskoodi on kirjattava ja tarvittavat korjaukset tehtävä.

Moottoreita, joissa on C-luokan vika, ei tarvitse välttämättä korjata ennen testiä. Vikakoodia (DTC) ei tyhjennetä.

Jos moottorin jonkin liitteessä XIII tarkoitetun laskurin arvoa ei ole nollattu, moottoria ei voida testata. Tästä on ilmoitettava hyväksyntäviranomaiselle.

3.5

Moottorissa tai ajoneuvossa ei saa olla merkkejä epäasianmukaisesta käytöstä (esimerkiksi ylikuormituksesta, väärän polttoaineen käytöstä tai muusta väärinkäytöstä) eikä muista tekijöistä (asetusten luvaton muuttaminen), jotka voivat vaikuttaa päästöihin. Tietokoneelle tallennettu OBD-järjestelmän vikakoodi ja moottorin käyttötuntimäärä on otettava huomioon.

3.6	Ajoneuvon päästöjenrajoitusjärjestelmän kaikkien osien on oltava asianomaisten tyyppihyväksyntäasiakirjojen mukaiset.

3.7	Hyväksyntäviranomaisen suostumuksella valmistaja voi tehdä käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testit 3.1 kohdassa tarkoitettua pienemmälle määrälle moottoreita tai ajoneuvoja, jos moottoriperheeseen kuuluvia moottoreita valmistetaan vähemmän kuin 500 yksikköä vuodessa.

4. TESTAUSOLOSUHTEET

▼M6

4.1 Ajoneuvon hyötykuorma

Tavanomainen hyötykuorma on 10–100 prosenttia suurimmasta sallitusta hyötykuormasta.

Suurin sallittu hyötykuorma on direktiivin 2007/46/EY liitteessä I tarkoitetun suurimman teknisesti sallitun massan kuormitettuna ja ajokuntoisen ajoneuvon massan erotus.

▼M10

Jos ajoneuvon lakimääräinen suurin sallittu massa on pienempi kuin ajoneuvon teknisesti sallittu massa kuormitettuna, on sallittua käyttää ajoneuvon lakimääräistä suurinta sallittua massaa ajoneuvon hyötykuorman määrittämiseen testiajon aikana.

▼M6

Käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testauksessa voidaan käyttää keinotekoista kuormaa.

Hyväksyntäviranomaiset voivat pyytää ajoneuvon testaamista millä tahansa hyötykuormalla, joka on 10–100 prosenttia ajoneuvon suurimmasta sallitusta hyötykuormasta. Jos toimenpiteessä tarvittavan PEMS-laitteiston massa on yli 10 prosenttia ajoneuvon suurimmasta sallitusta hyötykuormasta, tätä massaa voidaan pitää vähimmäishyötykuormana.

Luokan N3 ajoneuvot on testattava tapauksen mukaan puoliperävaunu kytkettynä.

▼B

4.2 Ympäristöolosuhteet

Testit on suoritettava ympäristöolosuhteissa, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

Ilmanpaineen on oltava vähintään 82,5 kPa.

Alin sallittu lämpötila on 266 K (– 7 °C), ja korkein on arvo, joka saadaan seuraavasta kaavasta määritellyssä ilmanpaineessa:

T = – 0,4514 * (101,3 – pb) + 311

jossa:

—

T on ympäristön ilman lämpötila, K

—

pb on ilmanpaine, kPa.

4.3 Moottorin jäähdytysnesteen lämpötila

Moottorin jäähdytysnesteen lämpötilan on oltava lisäyksessä 1 olevan 2.6.1 kohdan mukainen.

4.4

Voiteluöljyn, polttoaineen ja reagenssin on oltava valmistajan eritelmien mukaisia.

▼M6

4.4.1

Testissä käytettävän voiteluöljyn on oltava kaupan olevaa öljyä ja moottorin valmistajan eritelmien mukaista.

Voiteluöljystä on otettava näytteitä.

4.4.2

Polttoaine

▼M9

Testipolttoaineen on oltava direktiivin 98/70/EY ja asianomaisten CEN-standardien mukaista kaupan olevaa polttoainetta tai tämän asetuksen liitteessä IX määriteltyä vertailupolttoainetta.

▼M6

4.4.2.1

Jos valmistaja on tämän asetuksen liitteessä I olevan 1 kohdan mukaisesti ilmoittanut, että moottori täyttää tämän asetuksen vaatimukset käytettäessä tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 4 olevan ilmoituslomakkeen 3.2.2.2.1 kohdassa ilmoitettuja kaupan olevia polttoaineita, on tehtävä ainakin yksi testi kullakin ilmoitetulla kaupan olevalla polttoaineella.

▼M9

4.4.2.2

Polttoaineesta on otettava näytteitä.

▼M6

4.4.3

Jos pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmässä käytetään reagenssia päästöjen vähentämiseksi, reagenssin on oltava kaupan olevaa reagenssia ja moottorin valmistajan eritelmien mukaista. Reagenssista on otettava näyte. Reagenssi ei saa olla jäätynyt.

4.5

Ajomatkaa koskevat vaatimukset

Ajo-osuudet on ilmoitettava prosentteina ajomatkan kokonaiskestosta.

Ajomatkan on koostuttava kaupunkiajosta, maantieajosta ja moottoritieajosta tässä järjestyksessä 4.5.1–4.5.4 kohdassa määriteltyjen osuuksien mukaisesti. Jos muu testausjärjestys on käytännön syistä perusteltu, voidaan hyväksyntäviranomaisen suostumuksella käyttää muuta järjestystä, mutta testi on aina aloitettava kaupunkiajolla.

Ilmaisulla ’noin’ tarkoitetaan tässä kohdassa tavoitearvoa ± 5 prosentin toleranssilla.

Kaupunki-, maantie- ja moottoritieosuudet voidaan määrittää käyttämällä perustana joko

—

maantieteellisiä koordinaatteja (kartan avulla) tai

—

ensimmäisen kiihdytyksen menetelmää.

Jos ajomatkan koostumus määritetään maantieteellisten koordinaattien perusteella, ajoneuvon nopeus kumulatiivisella jaksolla, joka on yli 5 prosenttia ajomatkan kunkin osan kokonaiskestosta, ei saa ylittää seuraavia arvoja:

—

50 km/h kaupunkiosuudella

—

75 km/h maantieosuudella (luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen tapauksessa 90 km/h).

Jos ajomatkan koostumus määritetään ensimmäisen kiihdytyksen menetelmällä, ensimmäinen kiihdytys yli 55 km:n/h nopeuteen (luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen tapauksessa 70 km/h) osoittaa maantieosuuden alun ja ensimmäinen kiihdytys yli 75 km:n/h nopeuteen (luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen tapauksessa 90 km/h) osoittaa moottoritieosuuden alun.

Kaupunki-, maantie- ja moottoritieajon erottelukriteereistä on sovittava hyväksyntäviranomaisen kanssa ennen testiä.

Keskinopeuden on kaupunkiajossa oltava 15–30 km/h.

Keskinopeuden on maantieajossa oltava 45–70 km/h (luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen tapauksessa 60–90 km/h).

Keskinopeuden on moottoritieajossa oltava yli 70 km/h (luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen tapauksessa yli 90 km/h).

4.5.1

Luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen tapauksessa ajomatkasta on oltava noin 34 prosenttia kaupunkiajoa, noin 33 prosenttia maantieajoa ja noin 33 prosenttia moottoritieajoa.

4.5.2

Luokkien N2, M2 ja M3 ajoneuvojen tapauksessa ajomatkasta on oltava noin 45 prosenttia kaupunkiajoa, noin 25 prosenttia maantieajoa ja noin 30 prosenttia moottoritieajoa. E-säännössä 107 määriteltyihin alaluokkiin I, II ja A kuuluvat luokkien M2 ja M3 ajoneuvot on testattava siten, että ajomatkasta noin 70 prosenttia on kaupunkiajoa ja 30 prosenttia maantieajoa.

▼M9

4.5.3

Luokan N3 ajoneuvojen tapauksessa ajomatkasta on oltava noin 30 prosenttia kaupunkiajoa, noin 25 prosenttia maantieajoa ja noin 45 prosenttia moottoritieajoa.

▼M6

4.5.4

Arvioitaessa ajomatkan koostumusta osuuden kesto on laskettava siitä hetkestä, kun jäähdytysaineen lämpötila on saavuttanut ensimmäisen kerran arvon 343 K (70 °C) tai kun jäähdytysaineen lämpötila on vakiintunut niin, että vaihteluväli on ± 2 K viiden minuutin aikana, sen mukaan kumpi tila saavutetaan ensin, mutta viimeistään 15 minuutin kuluttua moottorin käynnistämisestä. Edellä olevan kohdan 4.5 mukaisesti aika siihen asti, että jäähdytysaineen lämpötila saavuttaa arvon 343 K (70 °C), on ajettava kaupunkiajona.

Päästöjenrajoitusjärjestelmien keinotekoinen lämmittäminen ennen testiä on kielletty.

4.5.5

Ajomatkaa arvioitaessa voidaan käyttää lisäohjeena seuraavia WHDC-tietokannasta saatuja ajomatkaa koskevia ominaisarvoja:

kiihdytys: 26,9 prosenttia ajasta

hidastus: 22,6 prosenttia ajasta

tasainen nopeus: 38,1 prosenttia ajasta

pysähtyneenä (ajoneuvon nopeus = 0): 12,4 prosenttia ajasta.

▼B

4.6

Testin toteutusta koskevat vaatimukset

4.6.1

Ajomatka on valittava niin, että testaus on keskeytymätön, näytteitä voidaan ottaa jatkuvasti ja 4.6.5 kohdassa tarkoitettu testin vähimmäiskestoaika saavutetaan.

▼M10

4.6.2

Päästöjä ja muita tietoja koskeva näytteenotto on aloitettava ennen moottorin käynnistämistä. Kylmäkäynnistyspäästöt on otettava mukaan päästöjen arviointiin lisäyksessä 1 olevan 2.6.1 kohdan mukaisesti.

▼B

4.6.3

Eri ajomatkojen tietoja ei saa yhdistää, eikä yksittäisen ajomatkan tietoja saa muuttaa tai poistaa.

4.6.4

Jos moottori sammuu, se voidaan käynnistää uudelleen, mutta näytteenottoa ei saa keskeyttää.

▼M9

4.6.5

Testin keston on oltava tapauksen mukaan sellainen, että WHTC-syklin työ tulee tehdyksi neljästä kahdeksaan kertaa tai että tuotetaan neljästä kahdeksaan kertaa WHTC-syklin CO2-vertailumassa (kg/sykli).

▼M4

4.6.6

Kannettavan päästöjenmittausjärjestelmän (PEMS) tarvitsema sähköteho on otettava ulkoisesta tehonlähteestä eikä lähteestä, joka saa tehonsa testattavana olevasta moottorista suoraan tai epäsuorasti, lukuun ottamatta 4.6.6.1 ja 4.6.6.2 kohdassa esitettyjä tapauksia.

▼M4

4.6.6.1

Vaihtoehtoisesti 4.6.6 kohdan kanssa PEMS-järjestelmän sähköteho voidaan syöttää ajoneuvon sisäisestä sähköjärjestelmästä sillä edellytyksellä, että testilaitteiston tehontarve ei lisää moottorin tuotosta yli yhdellä prosentilla sen enimmäistehosta ja että toteutetaan toimenpiteitä, joilla estetään akun liiallinen purkautuminen, kun moottori ei ole käynnissä tai tyhjäkäynnillä.

4.6.6.2

Kiistatapauksessa testitulokset PEMS-järjestelmästä, jonka teho saadaan ulkoisesta tehonlähteestä, ovat etusijalla 4.6.6.1 kohdassa vahvistetulla vaihtoehtoisella menetelmällä saatuihin tuloksiin nähden.

▼B

4.6.7

PEMS-järjestelmän laitteiden asentaminen ei saa vaikuttaa ajoneuvon päästöihin eikä suorituskykyyn.

4.6.8

Ajoneuvoja suositellaan käytettävän tavanomaisissa päiväliikenneolosuhteissa.

4.6.9

Jos hyväksyntäviranomainen ei ole tyytyväinen lisäyksessä 1 olevassa 3.2 kohdassa tarkoitetun tietojen johdonmukaisuuden tarkastuksen tuloksiin, viranomainen voi katsoa, että testi on mitätön.

▼M6

4.6.10

Jos hiukkaspäästöjen jälkikäsittelyjärjestelmässä tapahtuu ajomatkan aikana epäjatkuva regeneraatiotapahtuma tai testin aikana ilmenee OBD-järjestelmän luokan A tai B virhetoiminta, valmistaja voi pyytää, että ajomatka mitätöidään.

▼B

5. MOOTTORINOHJAUSYKSIKÖN DATAVIRTA

5.1

Käytönaikaista testausta varten tarvittavien moottorinohjausyksikön (ECU) datavirtatietojen saatavuuden ja vaatimustenmukaisuuden todentaminen

5.1.1

Liitteessä I olevan 5.2 kohdan vaatimusten mukaisten datavirtatietojen saatavuus on osoitettava ennen käytönaikaisen testauksen aloittamista.

5.1.1.1

Jos kyseisiä tietoja ei voida saada asianmukaisella tavalla PEMS-järjestelmän avulla, tietojen saatavuus on osoitettava käyttämällä ulkopuolista OBD-lukulaitetta liitteen X mukaisesti.

5.1.1.1.1

Jos tiedot voidaan saada asianmukaisesti lukulaitteen avulla, PEMS-järjestelmän katsotaan olevan viallinen, ja testi on mitätön.

5.1.1.1.2

Jos näitä tietoja ei voida saada asianmukaisella tavalla kahdesta ajoneuvosta, joissa on samaan moottoriperheeseen kuuluva moottori, vaikka lukulaite toimii oikein, moottorin katsotaan olevan vaatimusten vastainen.

▼M4

5.1.2

Vääntömomenttisignaali

5.1.2.1

Liitteessä I olevassa 5.2.1 kohdassa vaadittavien ECU-datavirtatietojen perusteella PEMS-laitteiden avulla lasketun vääntömomenttisignaalin vaatimustenmukaisuus on todennettava täydellä kuormituksella.

▼M4

5.1.2.1.1

Menetelmä vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi kuvaillaan lisäyksessä 4.

▼M6

5.1.2.2

ECU:n vääntömomenttisignaali katsotaan vaatimusten mukaiseksi, jos laskettu vääntömomentti on liitteessä I olevassa 5.2.5 kohdassa vahvistettujen täyden kuormituksen vääntömomentin toleranssien sisällä.

▼B

5.1.2.3

Jos laskettu vääntömomentti ei ole liitteessä I olevassa 5.2.5 kohdassa vahvistettujen täyden kuormituksen vääntömomentin toleranssien sisällä, moottori katsotaan testissä hylätyksi.

▼M4

5.1.2.4

Kaksipolttoainemoottoreiden ja -ajoneuvojen (dual-fuel) on lisäksi oltava UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevassa 10.2.2 kohdassa vahvistettujen vääntömomentin korjausta koskevien vaatimusten ja poikkeuksien mukaisia.

▼B

6. PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI

6.1	Testaus on tehtävä ja tulokset laskettava tämän liitteen lisäyksen 1 vaatimusten mukaisesti.

6.2	Vaatimustenmukaisuuden tunnusluku on laskettava ja esitettävä sekä CO2-massaan perustuvan menetelmän että työhön perustuvan menetelmän mukaisesti. Hyväksymis- tai hylkäämispäätös on tehtävä työhön perustuvan menetelmän tulosten mukaisesti.

6.3

▼M10

Lisäyksen 1 mukaisesti laskettu vaatimustenmukaisuuden tunnusluku (CFfinal) ei saa minkään testatun epäpuhtauden tapauksessa olla suurempi kuin kyseiselle epäpuhtaudelle taulukossa 2 annettu suurin sallittu vaatimustenmukaisuuden tunnusluku.

Taulukko 2

Käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden päästötestien suurimmat sallitut vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut

Epäpuhtaus	Suurin sallittu vaatimustenmukaisuuden tunnusluku
CO	1,50
THC (1)	1,50
NMHC (2)	1,50
CH4 (2)	1,50
NOx	1,50
Hiukkasmäärä	1,63 (3)
(1) Puristussytytysmoottorit. (2) Kipinäsytytysmoottorit. (3) Ellei 17 a artiklassa vahvistetuista siirtymätoimenpiteistä muuta johdu.

▼M4

6.3.1

Kun kyseessä ovat tyypin 2A ja 2B kaksipolttoaineajoneuvot (dual-fuel), jotka toimivat kaksipolttoainetilassa, PEMS-testien suorittamisessa käytettävien vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen soveltamiseen tarvittavat päästörajat on määritettävä todellisen GER-arvon pohjalta, joka on laskettu maantietestissä mitatusta polttoaineenkulutuksesta.

6.3.2.

Jos tehokasta tapaa mitata kaasu- tai dieselpolttoaineen kulutus PEMS-testin aikana ei kuitenkaan ole, valmistaja voi vaihtoehtona 6.3.1 kohdalle käyttää WHTC:n lämpimästä osasta määritettyä arvoa GER WHTC.

▼B

7. KÄYTÖNAIKAISEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TESTAUKSEN TULOSTEN ARVIOINTI

7.1

Jäljempänä 10 kohdassa tarkoitetun käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta koskevan raportin perusteella hyväksyntäviranomaisen on joko

katsottava, että moottorijärjestelmäperheen käytönaikainen vaatimustenmukaisuus on riittävä eikä muita toimenpiteitä tarvita;

katsottava, että toimitetut tiedot eivät riitä päätöksen tekemiseen ja pyydettävä valmistajalta lisätietoja ja uusia testituloksia; tai

katsottava, että moottorijärjestelmäperheen käytönaikainen vaatimustenmukaisuus ei ole riittävä ja ryhdyttävä 13 artiklassa ja tämän liitteen 9 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

8. AJONEUVON VARMISTUSTESTAUS

8.1	Varmistustestaus suoritetaan moottoriperheen käytönaikaisten päästöarvojen asianmukaisuuden vahvistamiseksi.

8.2	Hyväksyntäviranomaiset voivat suorittaa varmistustestejä.

8.3	Varmistustestaus on tehtävä 2.1 ja 2.2 kohdassa tarkoitettuna ajoneuvon testauksena. Testiin on valittava edustavat ajoneuvot, joita on käytettävä tavanomaisissa olosuhteissa ja jotka on testattava tässä liitteessä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

8.4	Testitulosta voidaan pitää epätyydyttävänä, kun kahden tai useamman samaan moottoriperheeseen kuuluvalla moottorilla varustetun ajoneuvon testissä jonkin säännellyn pilaavan aineen pitoisuus ylittää merkittävästi 6 kohdan mukaisesti määritetyn raja-arvon.

9. SUUNNITELMA KORJAAVIKSI TOIMENPITEIKSI

9.1

Valmistajan on ilmoitettava suunnittelemistaan korjaavista toimenpiteistä sekä päätöksestään ryhtyä toimenpiteisiin sen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaiselle, jossa toimenpiteiden kohteena olevia moottoreita tai ajoneuvoja on rekisteröitynä tai käytössä. Ilmoituksessa on kuvailtava korjaavat toimenpiteet sekä moottoriperheet, joita toimenpiteet koskevat. Korjaavien toimenpiteiden käynnistyttyä valmistajan on raportoitava säännöllisesti niiden etenemisestä.

9.2	Valmistajalla on oltava jäljennös kaikesta korjaavia toimenpiteitä koskevaan suunnitelmaan liittyvästä kirjeenvaihdosta. Valmistajan on lisäksi pidettävä kirjaa käytössä olevien ajoneuvojen korjausmenettelystä ja toimitettava säännöllisesti tilannekatsauksia hyväksyntäviranomaiselle.

9.3	Valmistajan on annettava korjaavia toimenpiteitä koskevalle suunnitelmalle sen yksikäsitteisesti yksilöivä nimi tai numero.

9.4

Valmistajan on esitettävä suunnitelma korjaaviksi toimenpiteiksi, ja siinä on annettava 9.4.1–9.4.11 kohdassa tarkoitetut tiedot.

9.4.1

Kuvaus kustakin korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman piiriin kuuluvasta moottorijärjestelmätyypistä.

9.4.2

Kuvaus niistä mukautuksista, korjauksista, kunnostustoimenpiteistä, säädöistä ja muista muutoksista, jotka on tarkoitus tehdä moottoreiden saattamiseksi vaatimusten mukaisiksi, mukaan lukien lyhyt tiivistelmä tiedoista ja teknisistä tutkimuksista, jotka tukevat valmistajan päätöstä valita kyseiset toimenpiteet moottorin saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi.

9.4.3

Kuvaus tavasta, jolla valmistaja tiedottaa moottoreiden tai ajoneuvojen omistajille korjaavista toimenpiteistä.

9.4.4

Mahdollinen kuvaus oikeasta huollosta ja käytöstä, jotka valmistaja vahvistaa edellytyksiksi korjausten tekemiselle korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman puitteissa, sekä selvitys valmistajan syistä tällaisten edellytysten asettamiseen. Huolto- tai käyttöedellytyksiä voidaan asettaa vain, jos ne todistettavasti liittyvät vaatimustenvastaisuuteen ja korjaaviin toimenpiteisiin.

9.4.5

Kuvaus menettelystä, jota moottorin tai ajoneuvon omistajan on noudatettava saadakseen vaatimustenvastaisuuden korjautetuksi. Kuvauksessa on mainittava ajankohta, jonka jälkeen korjaavat toimenpiteet voidaan toteuttaa, arvio korjaamon työhönsä tarvitsemasta ajasta ja tieto siitä, missä korjaus voidaan tehdä. Korjaus on tehtävä joutuisasti kohtuullisen ajan kuluessa ajoneuvon toimittamisesta.

9.4.6

Jäljennös moottorin tai ajoneuvon omistajalle toimitetuista tiedoista.

9.4.7

Lyhyt kuvaus järjestelyistä, joilla valmistaja varmistaa, että korjaavia toimenpiteitä varten on riittävästi osia ja järjestelmiä. Ajankohta, jolloin osia tai järjestelmiä on saatavilla riittävästi korjausmenettelyn aloittamiseksi, on ilmoitettava.

9.4.8

Jäljennös kaikista ohjeista, jotka lähetetään korjauksen suorittaville henkilöille.

9.4.9

Kuvaus ehdotettujen korjaavien toimenpiteiden vaikutuksesta kunkin suunnitelmaan kuuluvan moottori- tai ajoneuvotyypin päästöihin, polttoaineenkulutukseen, ajettavuuteen ja turvallisuuteen sekä näitä päätelmiä tukevia tietoja, teknisiä selvityksiä jne.

9.4.10

Muut tiedot tai selvitykset, joita hyväksyntäviranomainen voi kohtuudella pitää tarpeellisina korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman arvioimiseksi.

9.4.11

Jos korjaavia toimenpiteitä koskevaan suunnitelmaan sisältyy käytössä olevien ajoneuvojen korjaaminen, on hyväksyntäviranomaiselle toimitettava tieto menetelmästä, jota käytetään tehtyjen korjausten merkitsemiseen. Jos käytetään tarraa, on toimitettava esimerkki siitä.

9.5	Valmistajaa voidaan vaatia tekemään asianmukaisesti suunnitellut ja tarvittavat testit osille ja moottoreille, joihin on tehty ehdotettu muutos tai korjaus, jotta voidaan todeta kyseisen muutoksen tai korjauksen tuloksellisuus.

10. RAPORTOINTIMENETTELYT

10.1

Kustakin testatusta moottoriperheestä on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle tekninen raportti. Raportista on käytävä ilmi käytönaikaisen vaatimustenmukaisuustestauksen toimenpiteet ja tulokset. Raportissa on annettava ainakin seuraavat tiedot:

10.1.1 Yleistä

10.1.1.1 Valmistajan nimi ja osoite

10.1.1.2 Kokoonpanotehtaiden osoitteet

10.1.1.3 Valmistajan edustajan nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite

10.1.1.4 Tyyppi ja kaupallinen kuvaus (kaikki variantit):

10.1.1.5 Moottoriperhe

10.1.1.6 Kantamoottori

10.1.1.7 Moottoriperheen jäsenet

10.1.1.8 Käytönaikaisen vaatimustenmukaisuustarkastuksen piiriin kuuluvalla moottorilla varustettujen ajoneuvojen tunnusnumerot (VIN)

10.1.1.9 Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon, ja merkinnän sijainti

10.1.1.10 Ajoneuvoluokka

10.1.1.11 Moottorin tyyppi: bensiini / etanoli (E85) / dieselöljy / maakaasu / nestekaasu / etanoli (ED95) (tarpeeton yliviivataan)

10.1.1.12 Moottoriperheeseen kuuluviin moottorityyppeihin sovellettavien tyyppihyväksyntöjen numerot, mukaan lukien tarvittaessa kaikkien laajennusten numerot sekä kaikkien sellaisten korjaavien toimenpiteiden numerot, joissa ajoneuvolle tehdään pieniä korjauksia seuraavan huollon yhteydessä tai ajoneuvo kutsutaan korjattavaksi (suuret muutokset)

10.1.1.13 Tiedot valmistajan ilmoittamien tietojen kattamien moottoreiden tyyppihyväksyntöjen laajentamisista ja korjaavista toimenpiteistä, joissa tehdään pieniä korjauksia seuraavan huollon yhteydessä tai ajoneuvo kutsutaan korjattavaksi

10.1.1.14 Valmistajan ilmoittamien tietojen kattama moottoreiden valmistusaika (esimerkiksi kalenterivuonna 2014 valmistetut ajoneuvot tai moottorit)

10.1.2 Moottorin tai ajoneuvon valinta

10.1.2.1 Ajoneuvon tai moottorin paikannusmenetelmä

10.1.2.2 Ajoneuvojen, moottoreiden ja käytössä olevien moottoriperheiden valinta

10.1.2.3 Maantieteelliset alueet, joilla valmistaja on kerännyt ajoneuvoja

10.1.3 Laitteet

10.1.3.1 PEMS-järjestelmän laitteet, merkki ja tyyppi

10.1.3.2 PEMS-järjestelmän kalibrointi

10.1.3.3 PEMS-järjestelmän tehonsyöttö

10.1.3.4 Laskentaohjelmisto ja käytettävä versio (esim. EMROAD 4.0)

10.1.4 Testaustiedot

10.1.4.1 Testauspäivä ja -aika

10.1.4.2 Testauspaikka ja tiedot testireitistä

10.1.4.3 Säätila ja ympäristöolosuhteet (esim. lämpötila, kosteus, korkeus merenpinnasta)

10.1.4.4 Ajoneuvon kulkema matka testireitillä

10.1.4.5 Testipolttoaineen ominaisuudet

10.1.4.6 Reagenssin tiedot (tapauksen mukaan)

10.1.4.7 Voiteluöljyn tiedot

10.1.4.8 Päästötestien tulokset tämän liitteen lisäyksen 1 mukaisesti

10.1.5 Moottorin tiedot

10.1.5.1 Moottorin käyttämän polttoaineen tyyppi (esim. dieselöljy, etanoli ED95, maakaasu, nestekaasu, bensiini, E85)

10.1.5.2. Moottorin palojärjestelmä (esim. puristussytytys, kipinäsytytys)

10.1.5.3. Tyyppihyväksyntänumero

10.1.5.4. Moottori kunnostettu

10.1.5.5 Moottorin valmistaja

10.1.5.6 Moottorin malli

10.1.5.7 Moottorin valmistusvuosi ja -kuukausi

10.1.5.8 Moottorin sarjanumero

10.1.5.9 Moottorin iskutilavuus [litraa]

10.1.5.10 Sylinterimäärä

10.1.5.11 Moottorin nimellisteho [kW @ rpm]

10.1.5.12 Moottorin suurin vääntömomentti [Nm @ rpm]

10.1.5.13 Joutokäyntinopeus [rpm]

10.1.5.14 Valmistajan toimittama täyden kuormituksen vääntömomenttikäyrä käytettävissä (kyllä/ei)

10.1.5.15 Valmistajan toimittaman täyden kuormituksen vääntömomenttikäyrän viitenumero

10.1.5.16 Typen oksidien poistojärjestelmä (esim. EGR, SCR)

10.1.5.17 Katalysaattorin tyyppi

10.1.5.18 Hiukkasloukun tyyppi

10.1.5.19 Onko jälkikäsittelyä muutettu tyyppihyväksyntään nähden? (kyllä/ei)

10.1.5.20 ECU-yksikön tiedot (ohjelmiston kalibrointinumero)

10.1.6 Ajoneuvon tiedot

10.1.6.1 Ajoneuvon omistaja

10.1.6.2 Ajoneuvon luokka (esim. M3, N3) ja sovellus (esim. kuorma-auto, nivelkuorma-auto, kaupunkilinja-auto)

10.1.6.3 Ajoneuvon valmistaja

10.1.6.4 Ajoneuvon valmistusnumero

10.1.6.5 Ajoneuvon rekisterinumero ja rekisteröintimaa

10.1.6.6 Ajoneuvon malli

10.1.6.7 Ajoneuvon valmistusvuosi ja -kuukausi

10.1.6.8 Vaihteiston tyyppi (esim. käsivalintainen, automaatti tai muu)

10.1.6.9. Vaihteiden määrä eteenpäin

10.1.6.10. Matkamittarin lukema testin alussa [km]

10.1.6.11. Ajoneuvoyhdistelmän bruttopaino (GVW) [kg]

10.1.6.12. Rengaskoko [ei pakollinen]

10.1.6.13. Pakoputken halkaisija [mm] [ei pakollinen]

10.1.6.14. Akseleiden lukumäärä

10.1.6.15. Polttoainesäiliöiden tilavuus [litraa] [ei pakollinen]

10.1.6.16. Polttoainesäiliöiden lukumäärä [ei pakollinen]

10.1.6.17. Reagenssisäiliöiden tilavuus [litraa] [ei pakollinen]

10.1.6.18. Reagenssisäiliöiden lukumäärä [ei pakollinen]

10.1.7. Testausreitin ominaisuudet

10.1.7.1. Matkamittarin lukema testin alussa [km]

10.1.7.2. Kesto [s]

10.1.7.3. Keskimääräiset ympäristöolosuhteet (laskettuna mitatuista hetkellisistä tiedoista)

10.1.7.4. Ympäristöolosuhteita mittaavien antureiden tiedot (antureiden tyyppi ja sijainti)

10.1.7.5. Ajoneuvon nopeustiedot (esim. kumulatiivinen nopeusjakauma)

10.1.7.6. Kaupunkiajon, maantieajon ja moottoritieajon osuudet matkan ajasta 4.5 kohdan mukaisesti

10.1.7.7. Kiihdytyksen, hidastuksen, tasaisen nopeuden ja pysähtyneenä olemisen osuudet matkan ajasta 4.5.5 kohdan mukaisesti

10.1.8. Mitatut hetkelliset tiedot

10.1.8.1. THC-pitoisuus [ppm]

10.1.8.2. CO-pitoisuus [ppm]

10.1.8.3. NOx-pitoisuus [ppm]

10.1.8.4 CO2-pitoisuus [ppm]

10.1.8.5 CH4-pitoisuus [ppm] (vain kipinäsytytysmoottorit)

▼M10

10.1.8.5a Hiukkaspitoisuus [#/cm3]

▼B

10.1.8.6 Pakokaasuvirta [kg/h]

10.1.8.7 Pakokaasun lämpötila [°C]

10.1.8.8 Ulkoilman lämpötila [°C]

10.1.8.9 Ilmanpaine [kPa]

10.1.8.10 Ilmankosteus [g/kg] [ei pakollinen]

10.1.8.11 Moottorin vääntömomentti [Nm]

10.1.8.12 Moottorin pyörintänopeus [rpm]

10.1.8.13 Polttoaineen virtaus [g/s]

10.1.8.14 Moottorin jäähdytysnesteen lämpötila [°C]

10.1.8.15 Ajoneuvon maanopeus [km/h] ECU- ja GPS-tiedoista

10.1.8.16 Ajoneuvon sijainnin leveysaste [astetta] (tarkkuuden on oltava riittävä testireitin jäljitettävyyden kannalta)

10.1.8.17 Ajoneuvon sijainnin pituusaste [astetta]

10.1.9 Laskennalliset hetkelliset tiedot

10.1.9.1 THC-massa [g/s]

10.1.9.2 CO-massa [g/s]

10.1.9.3 NOx-massa [g/s]

10.1.9.4 CO2-massa [g/s]

10.1.9.5 CH4-massa [g/s] (vain kipinäsytytysmoottorit)

▼M10

10.1.9.5a Hiukkasvirta [#/s]

▼B

10.1.9.6 Kumulatiivinen THC-massa [g]

10.1.9.7 Kumulatiivinen CO-massa [g]

10.1.9.8 Kumulatiivinen NOx-massa [g]

10.1.9.9 Kumulatiivinen CO2-massa [g]

10.1.9.10 Kumulatiivinen CH4-massa [g] (vain kipinäsytytysmoottorit)

▼M10

10.1.9.10a Hiukkasmäärä [#]

▼B

10.1.9.11 Laskennallinen polttoaineen virtaus [g/s]

10.1.9.12 Moottorin teho [kW]

10.1.9.13 Moottorin työ [kWh]

10.1.9.14 Työjakson kesto [s]

10.1.9.15 Työjakson keskimääräinen moottoriteho [%]

10.1.9.16 Työjakson THC:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

10.1.9.17 Työjakson CO:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

10.1.9.18 Työjakson NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

10.1.9.19 Työjakson CH4:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (vain kipinäsytytysmoottorit)

▼M10

10.1.9.19a Työjakson hiukkasmäärän vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

▼B

10.1.9.20 CO2-massajakson kesto [s]

10.1.9.21 CO2-massajakson THC:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

10.1.9.22 CO2-massajakson CO:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

10.1.9.23 CO2-massajakson NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

10.1.9.24 CO2-massajakson CH4:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (vain kipinäsytytysmoottorit)

▼M10

10.1.9.24a CO2-massajakson hiukkasmäärän vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

▼B

10.1.10 Keskimääräiset ja integroidut tiedot

10.1.10.1 Keskimääräinen THC-pitoisuus [ppm] [ei pakollinen]

10.1.10.2 Keskimääräinen CO-pitoisuus [ppm] [ei pakollinen]

10.1.10.3 Keskimääräinen NOx-pitoisuus [ppm] [ei pakollinen]

10.1.10.4 Keskimääräinen CO2-pitoisuus [ppm] [ei pakollinen]

10.1.10.5 Keskimääräinen CH4-pitoisuus [ppm] vain kaasukäyttöiset moottorit [ei pakollinen]

10.1.10.6 Keskimääräinen pakokaasuvirta [kg/h] [ei pakollinen]

10.1.10.7 Keskimääräinen pakokaasun lämpötila [°C] [ei pakollinen]

10.1.10.8 THC-päästöt [g]

10.1.10.9 CO-päästöt [g]

10.1.10.10 NOx-päästöt [g]

10.1.10.11 CO2-päästöt [g]

10.1.10.12 CH4-päästöt [g] (vain kaasukäyttöiset moottorit)

▼M10

10.1.10.12a Hiukkasmäärä [#]

▼B

10.1.11 Hyväksymis- ja hylkäämistulokset

10.1.11.1 Seuraavien vähimmäis- ja enimmäisarvo sekä 90. kumulatiivinen prosenttipiste:

10.1.11.2 Työjakson THC:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

10.1.11.3 Työjakson CO:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

10.1.11.4 Työjakson NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

10.1.11.5 Työjakson CH4:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (vain kipinäsytytysmoottorit)

▼M10

10.1.11.5a Työjakson hiukkasmäärän vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

▼B

10.1.11.6 CO2-massajakson THC:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

10.1.11.7 CO2-massajakson CO:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

10.1.11.8 CO2-massajakson NOx:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

10.1.11.9 CO2-massajakson CH4:n vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-] (vain kipinäsytytysmoottorit)

▼M10

10.1.11.9a CO2-massajakson hiukkasmäärän vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]

▼B

10.1.11.10 Työjakso: Pienin ja suurin keskimääräinen jakson teho [%]

10.1.11.11 CO2-massajakso: Pienin ja suurin jakson kesto [s]

10.1.11.12 Työjakso: Kelpoisten jaksojen osuus [%]

10.1.11.13 CO2-massajakso: Kelpoisten jaksojen osuus [%]

10.1.12 Testien todentamiset

10.1.12.1 THC-analysaattorin nolla-, vertailu- ja lineaarisuustarkastuksen tulokset ennen testiä ja sen jälkeen

10.1.12.2 CO-analysaattorin nolla-, vertailu- ja lineaarisuustarkastuksen tulokset ennen testiä ja sen jälkeen

10.1.12.3 NOx-analysaattorin nolla-, vertailu- ja lineaarisuustarkastuksen tulokset ennen testiä ja sen jälkeen

10.1.12.4 CO2-analysaattorin nolla-, vertailu- ja lineaarisuustarkastuksen tulokset ennen testiä ja sen jälkeen

▼M10

10.1.12.4a Hiukkasmääräanalysaattorin nollatarkastuksen tulos ennen testiä ja sen jälkeen.

▼B

10.1.12.5 Tietojen johdonmukaisuuden tarkastuksen tulokset tämän liitteen lisäyksessä 1 olevan 3.2 kohdan mukaisesti

▼M1

10.1.12.5.1 Tämän liitteen lisäyksessä 1 olevassa 3.2.1 kohdassa kuvaillun lineaarisen regressioanalyysin tulokset, mukaan lukien regressiolinjan kaltevuus (m), determinaatiokerroin (r2) ja regressiolinjan y-leikkaus (b)

10.1.12.5.2 ECU-tietojen johdonmukaisuuden tarkastuksen tulokset tämän liitteen lisäyksessä 1 olevan 3.2.2 kohdan mukaisesti

10.1.12.5.3 Spesifistä polttoaineenkulutusta koskevan johdonmukaisuuden tarkastuksen tulokset, mukaan lukien määritetty spesifinen polttoaineenkulutus ja kannettavien päästöjenmittauslaitteistojen (PEMS) avulla tehtyjen mittausten perusteella määritetyn spesifisen polttoaineenkulutuksen ja WHTC-testiä varten ilmoitetun spesifisen polttoaineenkulutuksen välinen suhde, tämän liitteen lisäyksessä 1 olevan 3.2.3 kohdan mukaisesti

10.1.12.5.4 Matkamittarin johdonmukaisuuden tarkastuksen tulos tämän liitteen lisäyksessä 1 olevan 3.2.4 kohdan mukaisesti

10.1.12.5.5 Ilmanpaineen johdonmukaisuuden tarkastuksen tulos tämän liitteen lisäyksessä 1 olevan 3.2.5 kohdan mukaisesti.

▼B

10.1.13

Luettelo mahdollisista muista liitteistä.

Lisäys 1

Menettely ajoneuvojen päästöjen testaamiseksi kannettavilla päästöjenmittausjärjestelmillä

▼M7

1. JOHDANTO

▼M10

Tässä lisäyksessä kuvaillaan menettelyt ajoneuvojen todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvien epäpuhtauspäästöjen määrittämiseksi käyttämällä ajoneuvoon asennettavia kannettavia päästöjenmittausjärjestelmiä, jäljempänä ”PEMS-järjestelmät”. Ajoneuvon pakokaasuista mitattaviin epäpuhtauspäästöihin kuuluvat seuraavat komponentit: hiilimonoksidi, hiilivetyjen kokonaismäärä, typen oksidit ja hiukkasmäärä puristussytytysmoottorien osalta sekä hiilimonoksidi, metaanittomat hiilivedyt, metaani, typen oksidit ja hiukkasmäärä kipinäsytytysmoottorien osalta. Lisäksi on mitattava hiilidioksidi, jotta voidaan suorittaa 4 kohdassa tarkoitetut laskutoimitukset.

▼M7

Maakaasua käyttävien moottoreiden osalta valmistaja, tutkimuslaitos tai hyväksyntäviranomainen voi mitata hiilivetyjen kokonaismäärän (THC) metaanin ja metaanittomien hiilivetyjen päästöjen mittauksen sijasta. Tässä tapauksessa hiilivetyjen kokonaismäärän päästöraja on sama kuin asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I metaanipäästöille määritetty raja. Kun lasketaan vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut tämän lisäyksen 4.2.3 ja 4.3.2 kohdan mukaisesti, sovellettava raja-arvo on pelkästään metaanipäästöjä koskeva raja-arvo.

Muita kaasuja kuin maakaasua käyttävien moottoreiden osalta valmistaja, tutkimuslaitos tai hyväksyntäviranomainen voi mitata hiilivetyjen kokonaismäärän (THC) metaanittomien hiilivetyjen päästöjen mittauksen sijasta. Tässä tapauksessa hiilivetyjen kokonaismäärän päästöraja on sama kuin asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I metaanittomien hiilivetyjen päästöille määritetty raja. Kun lasketaan vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut tämän lisäyksen 4.2.3 ja 4.3.2 kohdan mukaisesti, sovellettava raja-arvo on pelkästään metaanittomien hiilivetyjen päästöjä koskeva raja-arvo.

▼B

2. TESTAUSMENETTELY

2.1 Yleiset vaatimukset

Testit on tehtävä käyttäen PEMS-järjestelmää, joka koostuu seuraavista osista:

▼M10

2.1.1

Kaasuanalysaattorit ja hiukkasmääräanalysaattorit, joilla mitataan säänneltyjen epäpuhtauksien pitoisuudet pakokaasussa

▼B

2.1.2

Pakokaasun massavirtamittari, jonka toiminta perustuu keskiarvon määrittävään Pitot-putkeen tai vastaavaan periaatteeseen

2.1.3

Satelliittipaikannuslaite, jäljempänä ’GPS’

2.1.4

Anturit ympäristön lämpötilan ja ilmanpaineen mittausta varten

2.1.5

Liitäntä moottorinohjausyksikköön ECU:un

2.2 Testiparametrit

▼M6

Taulukossa 1 mainitut testiparametrit on mitattava ja kirjattava vähintään 1,0 hertsin tasaisella taajuudella. Valmistajan on säilytettävä alkuperäinen raakadata ja asetettava se pyynnöstä hyväksyntäviranomaisen ja komission saataville.

▼C1

Taulukko 1

Testiparametrit

Parametri	Yksikkö	Lähde
THC-pitoisuus (1)	ppm	Kaasuanalysaattori
CO-pitoisuus (1)	ppm	Kaasuanalysaattori
NOx-pitoisuus (1)	ppm	Kaasuanalysaattori
CO2-pitoisuus (1)	ppm	Kaasuanalysaattori
CH4-pitoisuus (1) (2)	ppm	Kaasuanalysaattori
Hiukkaspitoisuus	#/cm3	Hiukkasmääräanalysaattori
Laimennusasetus (tapauksen mukaan)	-	Hiukkasmääräanalysaattori
Pakokaasuvirta	kg/h	Pakokaasun virtausmittari (EFM)
Pakokaasun lämpötila	K	EFM
Ympäristön lämpötila (3)	K	Anturi
Ilmanpaine	kPa	Anturi
Moottorin vääntömomentti (4)	Nm	ECU tai anturi
Moottorin pyörimisnopeus	rpm	ECU tai anturi
Moottorin polttoainevirta	g/s	ECU tai anturi
Moottorin jäähdytysnesteen lämpötila	K	ECU tai anturi
Moottorin imuilman lämpötila (3)	K	Anturi
Ajoneuvon maanopeus	km/h	ECU ja GPS
Ajoneuvon leveysaste	aste	GPS
Ajoneuvon pituusaste	aste	GPS
(1) Mitataan märkänä tai korjataan märäksi. (2) Vain kaasumoottorit. (3) Käytetään ympäristön tai imuilman lämpötila-anturia. (4) Kirjattavan arvon on oltava joko a) tämän lisäyksen 2.4.4 kohdan mukainen moottorin nettovääntömomentti tai b) moottorin nettovääntömomentti, joka on laskettu tämän lisäyksen 2.4.4 kohdan mukaisesti vääntömomentin arvoista.

▼M6

2.2.1 Tietojen ilmoittamismuoto

Päästöarvoja ja muita merkityksellisiä parametreja koskevassa tiedonvaihdossa ja raportoinnissa on käytettävä CSV-muotoista tiedostoa. Parametrien arvot erotetaan toisistaan pilkulla (ASCII-koodi #h2C). Numeeristen arvojen desimaalierottimena käytetään pistettä (ASCII-koodi #h2E). Rivit päätetään rivinvaihtoon (CR, ASCII-koodi #h0D). Tuhaterotinta ei käytetä.

▼B

2.3 Ajoneuvon valmistelu

Ajoneuvo on valmisteltava tekemällä seuraavat toimenpiteet:

OBD-järjestelmän tarkastus: Havaitut ongelmat on korjaamisen jälkeen kirjattava ja esitettävä hyväksyntäviranomaiselle.

Öljyn, polttoaineen ja mahdollisen reagenssin vaihtaminen.

2.4 Mittauslaitteiston asentaminen

2.4.1 Pääyksikkö

Jos mahdollista, PEMS-järjestelmä on asennettava sellaiseen paikkaan, että seuraavat tekijät vaikuttavat siihen mahdollisimman vähän:

ympäristön lämpötilan muutokset;

ilmanpaineen muutokset;

sähkömagneettinen säteily;

mekaaniset iskut ja tärinä;

ulkoilman hiilivedyt – jos FID-analysaattorin polttimen ilmana käytetään ulkoilmaa.

Laitteet on asennettava PEMS-järjestelmän valmistajan ohjeiden mukaisesti.

2.4.2 Pakokaasun virtausmittari

Pakokaasun virtausmittari on asennettava ajoneuvon pakoputkeen. Mittarin anturit on asetettava siten, että niiden kummallakin puolella (virtauksen suuntaan ja sitä vastaan) on suora putki, jonka pituus on vähintään kaksi kertaa virtausmittarin läpimitta. Pakokaasun virtausmittari olisi mieluiten asennettava ajoneuvon äänenvaimentimen jälkeen pakokaasun paineenvaihteluiden vaikutuksen minimoimiseksi.

2.4.3 Satelliittipaikannusjärjestelmä

Antenni on kiinnitettävä mahdollisimman korkealle niin, ettei sen toiminta ole vaarassa häiriintyä ajon aikana.

▼M4

2.4.4 Liitäntä ajoneuvon ECU-yksikköön

Taulukossa 1 luetellut moottorin parametrit on tallennettava tietojenkeruulaitteen avulla. Tietojenkeruulaite voi hyödyntää ajoneuvon CAN-väylää, jolla saadaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 9B lisäyksessä 5 olevan taulukossa 1 täsmennettyjä ECU-tietoja, joita siirretään CAN-väylässä standardoitujen yhteyskäytäntöjen (kuten SAE J1939, J1708 tai ISO 15765-4) mukaisesti. Se voi laskea moottorin nettovääntömomentin tai tehdä yksikkömuunnoksia.

▼B

2.4.5 Näytteiden ottaminen kaasupäästöistä

Näytteenottolinja on lämmitettävä lisäyksessä 2 olevan 2.3 kohdan mukaisesti ja eristettävä asianmukaisesti liitoskohdistaan (näytteenotin ja pääyksikön tausta), jotta ei syntyisi kylmiä kohtia, jotka voisivat aiheuttaa näytteenottojärjestelmän kontaminoitumisen hiilivetyjen tiivistymisen vuoksi.

▼M4

Näytteenotin on asennettava pakoputkeen UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 9.3.10 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

▼B

Jos näytteenottolinjan pituutta muutetaan, järjestelmän siirtoajat on tarkistettava ja tarvittaessa korjattava.

▼M10

2.4.6 Hiukkasmääräanalysaattorin asennus

PEMS-järjestelmä on asennettava ja sitä on käytettävä siten, että se on tiivis ja että lämpöhäviöt ovat mahdollisimman pienet. Hiukkasten syntymisen välttämiseksi liittimien on oltava termisesti stabiileja testin aikana odotettavissa pakokaasun lämpötiloissa. Jos ajoneuvon pakoaukon ja yhdysputken liitännässä käytetään elastomeeriliittimiä, ne eivät saa olla kosketuksissa pakokaasuun, jottei moottorin suurella kuormituksella synny artefakteja.

2.4.7 Näytteiden ottaminen hiukkaspäästöistä (hiukkasmäärä)

Päästönäytteenoton on oltava edustavaa, ja se on tehtävä paikoista, joissa pakokaasu on hyvin sekoittunutta ja joissa ympäröivän ilman vaikutus näytteenottopaikan jälkipuolella on mahdollisimman pieni. Tapauksen mukaan päästönäytteet on otettava pakokaasun massavirtamittarin jälkipuolelta vähintään 150 mm:n päässä virtamittausanturista. Näytteenotin on asennettava vähintään kolme kertaa pakoputken sisähalkaisijan mitan päähän ennen paikkaa, jossa pakokaasu poistuu ympäristöön. Pakokaasunäyte on otettava pakokaasuvirran keskeltä. Jos näytteenotossa käytetään useita ottimia, hiukkasnäytteenotin on sijoitettava muiden näytteenottimien etupuolelle. Hiukkasnäytteenotin ei saa häiritä kaasumaisten epäpuhtauksien näytteenottoa. Näytteenottimen ja sen kiinnityksen tyyppi ja eritelmät on esitettävä yksityiskohtaisesti joko tutkimuslaitoksen testausselosteessa (tyyppihyväksyntätestauksen tapauksessa) tai ajoneuvon valmistajan omissa asiakirjoissa (käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testauksen tapauksessa).

Kun hiukkasnäytteenotto tapahtuu pakoputkessa ilman laimennusta, näytteenottolinja on lämmitettävä raakapakokaasun näytteenottopaikasta laimennuspaikkaan tai hiukkasanturin sijaintipaikkaan saakka vähintään lämpötilaan 373 K (100 °C).

Kaikki laimennusjärjestelmän ja näytteenottojärjestelmän raaka- tai laimennetun pakokaasun kanssa kosketuksiin joutuvat osat pakoputkesta hiukkasanturiin on suunniteltava siten, että hiukkasten kerääntyminen on mahdollisimman vähäistä. Kaikki osat on valmistettava antistaattisesta materiaalista, jotta estetään sähköstaattiset vaikutukset.

▼B

2.5 Testiä edeltävät menettelyt

2.5.1 PEMS-instrumenttien käynnistys ja stabilointi

Pääyksikköä on lämmitettävä ja vakautettava valmistajan ohjeiden mukaisesti, kunnes paineet, lämpötilat ja virtaukset saavuttavat käyttöarvonsa.

2.5.2 Näytteenottojärjestelmän puhdistus

Järjestelmän kontaminoitumisen estämiseksi PEMS-instrumenttien näytteenottolinjoja on huuhdeltava näytteenoton alkamiseen saakka instrumenttien valmistajan ohjeiden mukaisesti

▼M4

2.5.3 Analysaattoreiden tarkastus ja kalibrointi

Analysaattoreiden nolla- ja vertailukaasukalibroinnit ja lineaarisuustarkastukset on tehtävä käyttäen kalibrointikaasuja, jotka ovat UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 9.3.3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisia. Lineaarisuustarkastus on tehtävä enintään kolme kuukautta ennen varsinaista testiä.

▼B

2.5.4 Pakokaasun virtausmittarin puhdistaminen

Virtausmittaria on huuhdeltava paineantureiden liitoskohdissa instrumenttivalmistajan ohjeiden mukaisesti. Tarkoituksena on poistaa kondensoituneet aineet ja dieselhiukkaset painelinjoista ja virtausputkien paineenmittausaukoista.

▼M10

2.5.5 Hiukkasmääräanalysaattorin tarkastus

PEMS-järjestelmän on toimittava ilman virheitä ja kriittisiä varoituksia. Hiukkasmääräanalysaattorin nollataso kirjataan ottamalla HEPA-suodatetusta ympäröivästä ilmasta näyte näytteenottolinjan imuaukosta 12 tunnin aikana ennen testin alkua. Signaali kirjataan vähintään 1,0 hertsin tasaisella taajuudella ja keskiarvotetaan 2 minuutin ajalle. Lopullisen absoluuttisen pitoisuuden on oltava valmistajan eritelmien rajoissa mutta enintään 5 000 hiukkasta kuutiosenttimetrissä.

▼B

2.6 Päästötestin kulku

▼M10

2.6.1 Testin aloittaminen

”Testin aloittaminen” tarkoittaa testausmenettelyssä hetkeä, jolloin polttomoottori käynnistetään ensimmäisen kerran.

Päästönäytteiden ottaminen, pakokaasuparametrien mittaaminen ja moottoria ja ympäristöä koskevien tietojen kirjaaminen on aloitettava ennen testin aloittamista. Ajoneuvon päästöjenrajoitusjärjestelmien keinotekoinen lämmittäminen ennen testin aloittamista on kielletty.

Testin alussa jäähdytysnesteen lämpötila saa olla enintään 5 °C korkeampi kuin ympäristön lämpötila ja enintään 303 K (30 °C). Tietojen arviointi on aloitettava, kun jäähdytysaineen lämpötila on saavuttanut ensimmäisen kerran arvon 303 K (30 °C) tai kun jäähdytysaineen lämpötila on vakiintunut niin, että vaihteluväli on ± 2 K viiden minuutin aikana, sen mukaan kumpi tila saavutetaan ensin, mutta viimeistään 10 minuutin kuluttua testin aloittamisesta.

▼M6

2.6.2. Testin kulku

Päästönäytteiden ottamista, pakokaasuparametrien mittaamista ja moottoria ja ympäristöä koskevien tietojen kirjaamista on jatkettava koko sen ajan, joka ajoneuvoa testataan tavanomaisessa käytössä. Moottori voidaan pysäyttää ja käynnistää, mutta päästönäytteiden ottamista on jatkettava koko testin ajan.

PEMS-kaasuanalysaattoreille voidaan tehdä määräaikainen nollatarkastus kahden tunnin välein, ja näin saatuja tuloksia voidaan käyttää nollapoikkeamakorjauksen tekemiseen. Tarkastusten aikana kirjatut tiedot on merkittävä, eikä niitä saa käyttää päästölaskelmissa.

Jos GPS-signaali katkeaa, GPS-tiedot vodaan laskea ECU:n antaman ajoneuvon nopeuden ja kartan perusteella alle 60 sekunnin keskeytyksettömältä jaksolta. Jos GPS-signaali menetetään yhteensä 3 prosentin ajaksi ajomatkan kokonaiskestosta, ajomatka olisi julistettava pätemättömäksi.

▼M10

2.6.3 Testausjakson päättäminen

Testi päättyy, kun ajoneuvo on kulkenut koko ajomatkan ja polttomoottori sammutetaan.

Polttomoottori on sammutettava ajomatkan jälkeen heti, kun se on käytännössä mahdollista. Tietojen kirjaamista jatketaan, kunnes näytteenottojärjestelmien vasteajat ovat kuluneet umpeen.

▼B

2.7 Mittausten todentaminen

▼M4

2.7.1 Analysaattoreiden tarkastus

Analysaattoreiden 2.5.3 kohdassa tarkoitetut nolla- ja vertailukaasukalibroinnit ja lineaarisuustarkastukset on tehtävä käyttäen kalibrointikaasuja, jotka ovat UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 9.3.3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisia.

▼B

2.7.2 Nollavasteen poikkeama

Nollavasteella tarkoitetaan keskimääräistä vastetta nollakaasuun vähintään 30 sekunnin mittaisen ajanjakson aikana, kohina mukaan lukien. Nollavasteen poikkeaman on oltava alle 2 prosenttia koko asteikosta alimmalla mittausalueella.

2.7.3 Vertailuvasteen poikkeama

Vertailuvasteella tarkoitetaan keskimääräistä vastetta vertailukaasuun vähintään 30 sekunnin mittaisen ajanjakson aikana, kohina mukaan lukien. Vertailuvasteen poikkeaman on oltava alle 2 prosenttia koko asteikosta alimmalla mittausalueella.

2.7.4 Poikkeaman todentaminen

Tätä kohtaa sovelletaan vain silloin, kun nollapoikkeamakorjausta ei ole tehty.

Heti kun se on käytännössä mahdollista, mutta viimeistään 30 minuuttia testin päättymisen jälkeen on määritettävä kaasuanalysaattorin alueiden nollavaste ja vertailuvaste niiden poikkeaman tarkastamiseksi verrattuna ennen testiä saatuihin tuloksiin.

Analysaattorin poikkeamaan sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

▼M10

Jos ennen testiä ja testin jälkeen saatujen tulosten 2.7.2 ja 2.7.3 kohdassa tarkoitettu ero on alle 2 prosenttia, mitattuja pitoisuuksia voidaan käyttää korjaamattomina tai niihin voidaan valmistajan pyynnöstä tehdä poikkeamaa koskeva korjaus 2.7.5 kohdan mukaisesti.

▼B

Jos ennen testiä ja testin jälkeen saatujen tulosten 2.7.2 ja 2.7.3 kohdassa tarkoitettu ero on 2 prosenttia tai enemmän, testi on mitätöitävä tai mitatuille pitoisuuksille on tehtävä poikkeamaa koskeva korjaus 2.7.5 kohdan mukaisesti.

2.7.5 Poikkeaman korjaus

▼M4

Jos käytetään 2.7.4 kohdassa tarkoitettua poikkeaman korjausta, korjattu pitoisuusarvo on laskettava UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 8.6.1 kohdan mukaisesti.

▼B

Korjaamattomien ja korjattujen spesifisten päästöarvojen ero saa olla enintään ± 6 prosenttia korjaamattomista spesifisistä päästöarvoista. Jos poikkeama on suurempi kuin 6 prosenttia, testi mitätöidään. Jos poikkeamakorjausta sovelletaan, päästöjä ilmoitettaessa on käytettävä ainoastaan poikkeamakorjattuja päästötuloksia.

▼M10

2.7.6 Hiukkasmääräanalysaattorin tarkastus

Hiukkasmääräanalysaattorin nollataso on tarkastettava ennen testin aloittamista ja testausjakson päätyttyä. Se kirjataan 2.5.5 kohdan vaatimusten mukaisesti.

▼B

3. PÄÄSTÖJEN LASKEMINEN

Testin lopputulos pyöristetään sovellettavassa päästöstandardissa ilmoitettuun desimaalitarkkuuteen lisättynä yhdellä merkitsevällä numerolla standardin ASTM E 29-06b mukaisesti. Välitulosten, joiden kautta saadaan lopullinen spesifinen päästö, pyöristäminen ei ole sallittua.

3.1 Tietojen kohdistaminen

Eri signaalien välisen viipeen aiheuttaman massapäästöjen laskentaa vääristävän vaikutuksen minimoimiseksi päästölaskelmiin liittyvät tiedot on kohdistettava ajallisesti 3.1.1–3.1.4 kohdan mukaisesti.

▼M10

3.1.1 Analysaattorien tiedot

Kaasuanalysaattoreilta saatavat tiedot on kohdistettava UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 9.3.5 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti. Hiukkasmääräanalysaattorilta saadut tiedot on kohdistettava ajallisesti sen oman muunnosajan kanssa laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti.

3.1.2 Analysaattorien ja pakokaasun virtausmittarin (EFM) tiedot

Kaasuanalysaattoreilta ja hiukkasmääräanalysaattoreilta saadut tiedot on kohdistettava pakokaasun virtausmittarilta saatujen tietojen kanssa 3.1.4 kohdassa esitetyllä menetelmällä.

3.1.3 PEMS-järjestelmän ja moottorin tiedot

PEMS-järjestelmästä (kaasuanalysaattorit, hiukkasmääräanalysaattorit ja EFM) saadut tiedot on kohdistettava moottorin ohjausyksiköstä saatujen tietojen kanssa 3.1.4 kohdassa esitetyllä menetelmällä.

▼B

3.1.4 PEMS-tietojen aikakohdistuksen parantaminen

Taulukossa 1 luetellut testitiedot jaetaan kolmeen ryhmään:

▼M10

Kaasuanalysaattorit (THC-, CO-, CO2-, NOx-pitoisuudet) ja hiukkasmääräanalysaattori;

▼B

Pakokaasun virtausmittari (pakokaasun massavirta ja lämpötila);

Moottori (vääntömomentti, pyörintänopeus, polttoaineen virtaus, ajoneuvon nopeus ECU-yksiköltä).

Kunkin ryhmän tietojen ajallinen kohdistus muiden ryhmien tietojen kanssa on tarkistettava hakemalla kahden parametrisarjan suurin korrelaatiokerroin. Kaikkia ryhmän parametreja on siirrettävä mahdollisimman suuren korrelaatiokertoimen saamiseksi. Eri ryhmiä kohdistettaessa on käytettävä seuraavia parametreja korrelaatiokertoimen laskemiseksi:

Kun kohdistetaan ajallisesti

ryhmiä 1 ja 2 (analysaattorit ja EFM-tiedot) ryhmän 3 (moottorin tiedot) kanssa: ajoneuvon nopeus GPS-järjestelmästä ja ajoneuvon nopeus ECU-yksiköstä;

ryhmää 1 ryhmän 2 kanssa: CO2-pitoisuus ja pakokaasumassa;

ryhmää 2 ryhmän 3 kanssa: CO2-pitoisuus ja moottorin polttoainevirta.

3.2 Tietojen johdonmukaisuuden tarkastus

▼M6

3.2.1 Analysaattorien ja pakokaasun virtausmittarien tiedot

Tietojen (pakokaasun massavirta virtausmittarilta ja kaasupitoisuudet) johdonmukaisuus on tarkistettava ECU-yksiköltä saadun mitatun polttoainevirran ja E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 8.4.1.7 kohdassa esitetyn kaavan avulla lasketun polttoainevirran korrelaation avulla. Mitatuille ja lasketuille polttoainevirran arvoille on tehtävä lineaarinen regressioanalyysi. Menetelmänä on käytettävä pienimmän neliösumman menetelmää, jossa yhtälöllä on seuraava muoto:

y = mx + b

jossa:

–

on laskettu polttoaineen virtaus [g/s]

–

on regressiolinjan kulmakerroin

–

on mitattu polttoaineen virtaus [g/s]

–

on regressiolinjan y-leikkaus.

Kullekin regressiolinjalle on laskettava kaltevuus (m) ja determinaatiokerroin (r2). Tämä analyysi suositellaan tehtäväksi alueella, jonka rajoina ovat 15 prosenttia maksimiarvosta ja maksimiarvo, ja taajuudella, joka on vähintään 1 Hz. Jotta testi voidaan katsoa päteväksi, seuraavat kaksi kriteeriä on arvioitava:

Taulukko 2

Toleranssit

Regressiolinjan kaltevuus, m	0,9–1,1 – suositus
Determinaatiokerroin, r2	vähintään 0,90 – pakollinen

▼B

3.2.2 ECU-yksikön vääntömomenttitieto

ECU:n vääntömomenttitietojen johdonmukaisuus on tarkistettava vertaamalla ECU:n suurimpia vääntömomenttiarvoja moottorin eri pyörimisnopeuksilla virallisen täyden kuormituksen vääntömomenttikäyrän vastaaviin arvoihin liitteessä II olevan 5 kohdan mukaisesti.

3.2.3 Spesifinen polttoaineenkulutus

Spesifinen polttoaineenkulutus (brake specific fuel consumption, BSFC) on tarkastettava käyttämällä seuraavia arvoja:

▼M4

polttoaineenkulutusta, joka on laskettu päästötiedoista (kaasuanalysaattorin pitoisuustiedot ja pakokaasun massavirtatiedot) kaavalla, joka vahvistetaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 8.4.1.6 kohdassa;

▼B

työtä, joka on laskettu ECU-yksikön tiedoista (moottorin vääntömomentti ja pyörintänopeus).

3.2.4 Matkamittari

Ajoneuvon matkamittarin osoittama matka on tarkastettava vertaamalla sitä GPS-tietoihin ja tarkistettava.

3.2.5 Ilmanpaine

Ilmanpaineen arvo on tarkastettava vertaamalla sitä GPS-tietojen mukaiseen korkeuteen merenpinnasta.

▼M4

3.3 Kuiva-märkäkorjaus

Jos pitoisuus mitataan kuivana, se on muunnettava märäksi pitoisuudeksi UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 8.1 kohdassa vahvistetulla kaavalla.

▼B

3.4 Kosteuden ja lämpötilan NOx-korjaus

PEMS-järjestelmällä mitattua NOx-arvoa ei korjata ympäristön lämpötilan ja kosteuden mukaisesti.

▼M4

3.5 Hetkellisten kaasupäästöjen laskeminen

Massapäästöt on määritettävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 8.4.2.3 kohdan mukaisesti.

▼M10

3.6 Hetkellisten hiukkaspäästöjen (hiukkasmäärä) laskeminen

Hetkelliset hiukkaspäästöjen (hiukkasmäärä) (PNi) [#/s] määritetään kertomalla hetkellinen hiukkaspitoisuus [#/cm3] hetkellisellä pakokaasun massavirralla [kg/s] – molemmat korjattuina ja kohdistettuna muunnosajan kanssa – lisäyksessä 3 olevan 1.4.3 kohdan mukaisesti. Kaikki negatiiviset hetkelliset päästöarvot on sisällytettävä seuraaviin tietojen arviointeihin arvona nolla. Hetkellisten päästöjen laskemisessa on otettava huomioon kaikki välitulosten merkitykselliset numerot. Hetkellisten hiukkaspäästöjen (hiukkasmäärä) määrittämisessä sovelletaan seuraavaa kaavaa:

jossa

PNi	on hetkelliset hiukkaspäästöt (hiukkasmäärä) [#/s]

cPni	on lämpötilaan 273 K (0 °C) normalisoitu mitattu hiukkaspitoisuus (hiukkasmäärä) [#/m3] mukaan luettuina sisäinen laimennus ja hiukkashäviöt

qmewi

on mitattu pakokaasun massavirta [kg/s]

ρe	on pakokaasun tiheys [kg/m3] lämpötilassa 273 K (0 °C).

▼B

4. PÄÄSTÖJEN JA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITTÄMINEN

▼M6

4.1 Keskiarvon määritysjakson periaate

Päästöt on integroitava käyttämällä liikkuvaan keskiarvon määritysjaksoon perustuvaa menetelmää ja hiilidioksidimassan tai työn viitearvoja. Laskennan periaate on seuraava: Massapäästöjä ei lasketa koko tietosarjalle, vaan sen osille, joiden pituus määritetään niin, että se vastaa moottorin hiilidioksidimassaa tai työtä, joka on mitattu muuttuvatilaisen laboratoriosyklin ajalta. Liikkuvan keskiarvon laskenta suoritetaan käyttäen aikalisäystä Δt, joka vastaa tietojen näytteenottojaksoa. Näitä tietosarjan osia, joita käytetään päästötietojen keskiarvojen määrittämiseen, kutsutaan jäljempänä ’keskiarvon määritysjaksoiksi’.

Mitätöityjä tietojaksoja ei oteta huomioon määritysjakson työtä tai hiilidioksidimassaa ja päästöjä laskettaessa.

Seuraavat tiedot katsotaan mitätöidyiksi:

instrumenttien nollapoikkeaman tarkastus

tiedot, jotka on saatu muissa kuin liitteessä II olevassa 4.2 ja 4.3 kohdassa eritellyissä olosuhteissa.

Massapäästöt (mg/määritysjakso) on määritettävä E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 8.4.2.3 kohdan mukaisesti.

Kuva 1

Ajoneuvon nopeus ajan funktiona sekä keskiarvotetut päästöt ensimmäisestä keskiarvon määritysjaksosta alkaen ajan funktiona.

▼B

4.2 Työhön perustuva menetelmä

Kuva 2

Työhön perustuva menetelmä

Keskiarvon määritysjakson kesto (t 2,i – t 1,i ), kun i on jakson järjestysnumero, määritetään seuraavasti:

jossa

—

W(tj,i ) on moottorin työ mitattuna käynnistyksen ja ajankohdan tj,i välillä, kWh;

—

Wref on moottorin työ WHTC-syklin aikana, kWh;

—

arvo t 2,i on valittava niin, että

jossa Δt on näytteenottojakso, jonka pituus on enintään 1 sekunti.

▼M10

4.2.1 Ominaispäästöjen laskeminen

Kaikille määritysjaksoille ja kaikille epäpuhtauksille on laskettava ominaispäästö e ([mg/kWh] tai [#/kWh]) seuraavasti:

Jossa:

m	on epäpuhtauden massapäästö [mg/määritysjakso] tai hiukkasmäärä [#/määritysjakso]

W(t2,i) – W(t1,i)

on moottorin työ keskiarvon määritysjakson i aikana [kWh].

4.2.1.1. Päästöjen laskeminen ilmoitetulle kaupan olevalle polttoaineelle

Jos tämän liitteen mukainen testi tehdään liitteen I lisäyksessä 4 olevan 1 osan 3.2.2.2.1 kohdassa ilmoitetulla kaupan olevalla polttoaineella, lasketaan ominaispäästöt e ([mg/kWh] tai [#/kWh]) kunkin määritysjakson ja kunkin epäpuhtauden osalta kertomalla 4.2.1 kohdan mukaisesti määritetyt ominaispäästöt liitteessä I olevan 1.1.2 kohdan a1 alakohdan mukaisesti määritetyllä tehon korjauskertoimella.

▼M6

4.2.2 Kelpoisten määritysjaksojen valinta

4.2.2.1

Ennen 17 a artiklassa tarkoitettujen päivämääriä sovelletaan 4.2.2.1.1–4.2.2.1.4 kohtaa.

4.2.2.1.1

Kelpoisia ovat jaksot, joilla keskimääräinen teho on yli 20 prosenttia moottorin enimmäistehosta. Kelpoisten jaksojen osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia.

4.2.2.1.2

Jos kelpoisten jaksojen osuus on alle 50 prosenttia, tietojen arviointi on toistettava käyttäen matalampia tehokynnyksiä. Tehokynnystä on alennettava 1 prosentti kerrallaan, kunnes kelpoisten jaksojen osuus on suurempi kuin 50 prosenttia.

4.2.2.1.3

Alempi kynnys ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin 15 prosenttia.

4.2.2.1.4

Testi on mitätön, jos kelpoisten jaksojen osuus on alle 50 prosenttia tehokynnyksen ollessa 15 prosenttia.

4.2.2.2

Edellä 17 a artiklassa tarkoitettujen päivämäärien jälkeen sovelletaan 4.2.2.2.1 ja 4.2.2.2.2 kohtaa.

4.2.2.2.1

Kelpoisia ovat jaksot, joilla keskimääräinen teho on yli 10 prosenttia moottorin enimmäistehosta.

▼M9

4.2.2.2.2

Testi on mitätön, jos kelpoisten jaksojen osuus on alle 50 prosenttia tai jos pelkän kaupunkiajon osuudella ei ole enää yhtään typen oksidien (NOx) osalta kelpoista jaksoa, kun on sovellettu 90. prosenttipisteen sääntöä.

▼M10

4.2.3 Vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen laskenta

Kullekin kelpoiselle määritysjaksolle ja kullekin yksittäiselle epäpuhtaudelle on laskettava vaatimustenmukaisuuden tunnusluku seuraavasti:

ossa

e	on kaasumaisen epäpuhtauden ominaispäästö [mg/kWh] tai [#/kWh]

L	on sovellettava raja-arvo [mg/kWh] tai [#/kWh].

▼B

4.3 Hiilidioksidimassaan perustuva menetelmä

Kuva 3

Hiilidioksidimassaan perustuva menetelmä

Keskiarvon määritysjakson kesto (t2,i – t1,i ), kun i on jakson järjestysnumero, määritetään seuraavasti:

jossa

—

m CO2(tj,i ) on hiilidioksidimassa mitattuna testin aloittamisen ja ajankohdan tj,i välillä, kg;

—

m CO2,ref on WHTC-syklille määritetty hiilidioksidimassa;

—

arvo t 2,i on valittava niin, että

Jossa Δt on näytteenottojakso, jonka pituus on enintään 1 sekunti.

Hiilidioksidimassat lasketaan määritysjaksoille integroimalla hetkelliset päästöarvot, jotka on laskettu 3.5 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

▼M6

4.3.1 Kelpoisten määritysjaksojen valinta

4.3.1.1

Ennen 17 a artiklassa tarkoitettujen päivämääriä sovelletaan 4.3.1.1.1–4.3.1.1.4 kohtaa.

4.3.1.1.1

Kelpoisia määritysjaksoja ovat sellaiset, joiden kesto ei ylitä seuraavan yhtälön mukaista enimmäiskestoaikaa:

jossa:

—

Dmax on määritysjakson enimmäiskestoaika, s

—

Pmax on moottorin suurin teho, kW.

4.3.1.1.2

Jos kelpoisten jaksojen osuus on alle 50 prosenttia, tietojen arviointi on toistettava käyttäen pitempiä jakson kestoja. Tämä voidaan tehdä pienentämällä 4.3.1 kohdassa annettua kaavan arvoa 0,2 asteittain 0,01:llä, kunnes kelpoisten jaksojen osuus on vähintään 50 prosenttia.

4.3.1.1.3

Arvon on kuitenkin oltava edellä mainitussa kaavassa aina vähintään 0,15.

4.3.1.1.4

Testi on mitätön, jos kelpoisten jaksojen osuus on alle 50 prosenttia, kun määritysjakson enimmäiskestoaika on määritetty 4.3.1.1, 4.3.1.1.2 ja 4.3.1.1.3 kohdan mukaisesti.

4.3.1.2

Edellä 17 a artiklassa tarkoitettujen päivämäärien jälkeen sovelletaan 4.3.1.2.1 ja 4.3.1.2.2 kohtaa.

4.3.1.2.1

Kelpoisia määritysjaksoja ovat sellaiset, joiden kesto ei ylitä seuraavan yhtälön mukaista enimmäiskestoaikaa:

jossa:

—

Dmax on määritysjakson enimmäiskestoaika, s

—

Pmax on moottorin suurin teho, kW.

4.3.1.2.2

Testi on mitätön, jos kelpoisten jaksojen osuus on alle 50 prosenttia.

▼M10

4.3.2 Vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen laskenta

Kullekin kelpoiselle määritysjaksolle ja kullekin yksittäiselle epäpuhtaudelle on laskettava vaatimustenmukaisuuden tunnusluku seuraavasti:

Jossa:

m	on kaasumaisen epäpuhtauden massapäästö [mg/määritysjakso] tai hiukkasmäärä [#/määritysjakso]

mCO2(t2,i) – mCO2(t1,i)

on CO2-massa määritysjakson i aikana [kg]

mCO2,ref

on WHTC-syklille määritetty CO2-massa [kg]

mL	on kaasumaisen epäpuhtauden massapäästö tai hiukkasmäärä, joka vastaa sovellettavaa WHTC-raja-arvoa [mg] tai [#].

▼M10

4.4 Testin lopullisen vaatimustenmukaisuuden tunnusluvun laskenta

4.4.1 Testin lopullinen vaatimustenmukaisuuden tunnusluku (CFfinal) lasketaan kunkin epäpuhtauden osalta seuraavasti:

jossa

CFcold

on testin kylmäosuudella sovellettava vaatimustenmukaisuuden tunnusluku, jonka on oltava yhtä suuri kuin kyseiselle epäpuhtaudelle 4.1 ja tapauksen mukaan 4.2 tai 4.3 kohdassa esitetyillä laskentamenettelyillä määritetty suurin vaatimustenmukaisuuden tunnusluku liikkuvissa keskiarvon määritysjaksoissa, jotka alkavat jäähdytysaineen lämpötilan ollessa alle 343 K (70 °C).

CFwarm

on testin lämminosuudella sovellettava vaatimustenmukaisuuden tunnusluku, jonka on oltava yhtä suuri kuin kyseiselle epäpuhtaudelle 4.1 ja tapauksen mukaan 4.2 tai 4.3 kohdassa esitetyillä laskentamenettelyillä määritetty kumulatiivisen 90. persentiilin vaatimustenmukaisuuden tunnusluku, kun tietojen arviointi alkaa sen jälkeen kun jäähdytysaineen lämpötila on ensimmäistä kertaa saavuttanut arvon 343 K (70 °C).

▼B

Lisäys 2

Kannettava mittauslaitteisto

▼M10

1. YLEISTÄ

Kaasumaiset päästöt ja hiukkasmäärä mitataan lisäyksessä 1 vahvistetulla menettelyllä. Tässä lisäyksessä kuvaillaan näissä mittauksissa käytettävien kannettavien mittauslaitteiden ominaisuudet.

▼B

2. MITTAUSLAITTEISTO

2.1 Kaasuanalysaattoreita koskevat yleiset vaatimukset

Kannettavan päästöjenmittausjärjestelmän (PEMS) kaasuanalysaattoreiden on täytettävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4B olevassa 9.3.1 kohdassa vahvistetut vaatimukset.

2.2 Kaasuanalysaattoreiden tekniikka

▼M4

Kaasut on analysoitava käyttämällä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 9.3.2 kohdassa tarkoitettua vahvistettua tekniikkaa.

▼B

Typen oksidien analysoinnissa voidaan käyttää myös ei-dispersoivaa ultraviolettianalysaattoria (NDUV).

▼M4

2.3 Näytteiden ottaminen kaasupäästöistä

Näytteenottimien on täytettävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 4 lisäyksessä 2 olevissa A.2.1.2 ja A.2.1.3 kohdassa vahvistetut vaatimukset. Näytteenottolinja on lämmitettävä lämpötilaan 190 °C (± 10 °C).

2.4 Muut instrumentit

Mittausinstrumenttien on täytettävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa taulukossa 7 ja kohdassa 9.3.1 vahvistetut vaatimukset.

▼M10

2.5 Hiukkasmääräanalysaattorit

2.5.1 Yleistä

2.5.1.1. Hiukkasmääräanalysaattorissa on oltava esivakautusyksikkö ja hiukkasanturi (ks. kuva 1). Hiukkasanturi voi lisäksi esivakauttaa aerosolin. Analysaattorin herkkyys iskuille, tärinälle, vanhenemiselle, lämpötilan ja ilmanpaineen vaihteluille, sähkömagneettisille häiriöille ja muille ajoneuvon tai analysaattorin toimintaan mahdollisesti vaikuttaville tekijöille on pidettävä mahdollisimman pienenä ja ilmoitettava selkeästi laitteen valmistajan laatimissa asiakirjoissa. Hiukkasmääräanalysaattorin on oltava tämän asetuksen vaatimusten ja laitevalmistajan eritelmien mukainen.

Kuva 1

Esimerkki hiukkasmääräanalysaattorin kokoonpanosta

(valinnaiset osat esitetään katkoviivoilla)

EFM: pakokaasun massavirtamittari

d: sisähalkaisija

PND: hiukkasmäärälaimennin

2.5.1.2. Hiukkasmääräanalysaattori yhdistetään näytteenottopisteeseen näytteenottimella, joka ottaa näytteen pakoputken keskiviivalta. Jos hiukkasia ei laimenneta pakoputkessa, on näytteenottolinja lämmitettävä vähintään lämpötilaan 373 K (100 °C) hiukkasmääräanalysaattorin ensimmäiseen laimennuspaikkaan tai analysaattorin hiukkasanturiin saakka. Näytteen viipymisajan näytteenottolinjassa ensimmäiseen laimennuspaikkaan tai hiukkasanturiin saakka on oltava alle 3 sekuntia.

2.5.1.3. Kaikki pakokaasunäytteen kanssa kosketuksissa olevat osat on aina pidettävä lämpötilassa, jolla vältetään kaikkien yhdisteiden kondensoituminen laitteeseen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi lämmittämällä linja korkeampaan lämpötilaan ja laimentamalla näyte tai hapettamalla (puoli)haihtuvat lajit.

2.5.1.4. Hiukkasmääräanalysaattorissa on oltava lämmitetty osuus, jonka seinämän lämpötila on vähintään 573 K (300 °C). Esivakautusyksikön on pidettävä lämmitetyt osuudet vakaassa nimelliskäyttölämpötilassa ± 10 K:n tarkkuudella ja ilmoitettava, onko lämmitettyjen osuuksien käyttölämpötila oikea. Matalammat lämpötilat hyväksytään, kunhan haihtuvien hiukkasten poiston hyötysuhde täyttää 2.5.4 kohdan vaatimukset.

2.5.1.5. Paine-, lämpötila- ja muiden anturien on valvottava laitteen toimintaa käytön aikana ja annettava vian ilmetessä varoitus tai viesti.

2.5.1.6. Hiukkasmääräanalysaattorin viiveajan on oltava alle 5 sekuntia. Viiveajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu pitoisuuden muutoksesta vertailupisteessä järjestelmän vasteeseen, joka on 10 prosenttia lopullisesta lukemasta.

2.5.1.7. Hiukkasmääräanalysaattorin (ja/tai hiukkasanturin) nousuajan on oltava alle 3,5 sekuntia.

2.5.1.8. Hiukkaspitoisuusmittaukset on ilmoitettava normalisoituina olosuhteisiin 273 K (0 °C) ja 101,3 kPa. Jos se katsotaan parhaan teknisen käytännön mukaisesti tarpeelliseksi, paine ja/tai lämpötila anturin syöttöaukossa on mitattava ja ilmoitettava hiukkaspitoisuuden normalisointia varten.

2.5.1.9. Hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmiä, jotka täyttävät UN/ECE-säännön nro 83 tai 49 tai GTR-säännön nro 15 kalibrointivaatimukset, pidetään tämän liitteen kalibrointivaatimusten mukaisina.

2.5.2 Hyötysuhdevaatimukset

2.5.2.1. Koko hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmän näytteenottolinja mukaan luettuna on täytettävä taulukossa 1 esitetyt hyötysuhdevaatimukset.

Taulukko 1

Hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmään (ja näytteenottolinjaan) sovellettavat hyötysuhdevaatimukset

dp [nm]	Alle 23	23	30	50	70	100	200
E(dp)	-- (*1)	0,2–0,6	0,3–1,2	0,6–1,3	0,7–1,3	0,7–1,3	0,5–2,0
(*1) Vahvistetaan myöhemmin.

2.5.2.2. Hyötysuhde E(dp) on hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmän lukemien suhde vertailukondensaatiohiukkaslaskurin (CPC) (d50 = 10 nm tai pienempi, lineaarisuus tarkastettu, kalibroitu elektrometrillä) lukemiin tai elektrometrillä tehtyjen hiukkasmääräpitoisuusmittausten tuloksiin, jotka on saatu tekemällä mittaukset rinnakkaisessa monodisperssissa aerosolissa, jonka liikkuvuuteen perustuva halkaisija on dp, ja jotka on normalisoitu samoihin lämpötila- ja paineolosuhteisiin. Materiaalin on oltava termisesti stabiilia ja nokimaista (esim. kipinäpurkauskäsiteltyä grafiittia tai diffuusioliekkikäsiteltyä nokea termaalisesti esikäsiteltynä). Jos hyötysuhdekäyrä määritetään toisenlaisella aerosolilla (esim. NaCl), on laadittava ja toimitettava kaavio, jossa esitetään korrelaatio suhteessa nokimaisen aerosolin käyrään ja testissä käytettyjen kahden aerosolin perusteella saatujen hyötysuhteiden vertailu. Laskentahyötysuhteiden erot on otettava huomioon mukauttamalla vertailuun perustuvia mitattuja hyötysuhteita, jotta saadaan nokimaista aerosolia koskevat hyötysuhteet. On tehtävä ja dokumentoitava korjaus moninkertaisesti varautuneiden hiukkasten suhteen, mutta niiden osuus saa olla enintään 10 prosenttia. Lopullisten hyötysuhteiden (jotka on esim. mukautettu eri materiaalia olevien ja moninkertaisesti varautuneiden hiukkasten suhteen) on katettava hiukkasmääräanalysaattori ja näytteenottolinja. Hiukkasmääräanalysaattori voidaan vaihtoehtoisesti kalibroida osissa (ts. esivakautusyksikkö ja hiukkasanturi erikseen), kunhan voidaan osoittaa, että hiukkasmääräanalysaattori ja näytteenottolinja yhdessä täyttävät taulukon 1 vaatimukset. Anturista mitatun signaalin on oltava yli 2 kertaa havaitsemisraja (jolla tässä tarkoitetaan nollatasoa plus kolme standardipoikkeamaa).

2.5.3 Lineaarisuusvaatimukset

2.5.3.1. Lineaarisuusvaatimusten täyttyminen on tarkastettava, kun havaitaan vaurio, sisäisen tarkastuksen menettelyjen tai laitteen valmistajan vaatimusten mukaisesti vähintään kerran 12 kuukauden kuluessa ennen testiä.

2.5.3.2. Hiukkasmääräanalysaattorin ja näytteenottolinjan on täytettävä taulukossa 2 esitetyt lineaarisuusvaatimukset.

Taulukko 2

Hiukkasmääräanalysaattorin (ja näytteenottolinjan) lineaarisuusvaatimukset

Mittausparametri tai -laite	\|χmin× (a1-1)+ a0\|	Kulmakerroin a1	Estimaatin keskivirhe	Determinaatiokerroin r2
Hiukkasmääräanalysaattori	≤ 5 % max	0,85–1,15	≤ 10 % max	≥ 0,950

2.5.3.3. Hiukkasmääräanalysaattorien ja näytteenottolinjan on täytettävä taulukon 2 vaatimukset käytettäessä monodispersseja tai polydispersseja nokimaisia hiukkasia. Hiukkaskoon (liikkuvuuteen perustuva halkaisija tai laskennan mediaanihalkaisija) on oltava suurempi kuin 45 nm. Vertailulaitteena on käytettävä elektrometriä tai kondensaatiohiukkaslaskuria (CPC), jonka arvo d50 = 10 nm tai pienempi ja jonka lineaarisuus on tarkastettu. Vertailulaitteena voidaan vaihtoehtoisesti käyttää UN/ECE-säännön nro 49 mukaista hiukkasmääräjärjestelmää.

2.5.3.4. Hiukkasmääräanalysaattorin ja vertailulaitteen erojen kaikissa tarkastetuissa pisteissä (paitsi nollapisteessä) on lisäksi oltava enintään 15 prosenttia niiden keskiarvosta. On tarkastettava vähintään 5 tasavälein sijoitettua pistettä (ja nollapiste). Suurin tarkastuksessa saatu pitoisuus on hiukkasmääräanalysaattorin suurin sallittu pitoisuus.

Jos hiukkasmääräanalysaattori kalibroidaan osissa, voidaan tarkastaa vain hiukkasanturin lineaarisuus, mutta hyötysuhteet muissa osissa ja näytteenottolinjassa on otettava huomioon kulmakerrointa laskettaessa.

2.5.4 Haihtuvien hiukkasten poiston hyötysuhde

2.5.4.1. Hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmän on poistettava vähintään 30 nm:n tetrakontaanihiukkaset (CH3(CH2)38CH3) yli 99-prosenttisesti, kun syöttöpitoisuus on vähintään 10 000 hiukkasta kuutiosenttimetrissä pienimmällä laimennusasetuksella.

2.5.4.2. Hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmän on lisäksi poistettava yli 99-prosenttisesti polydisperssi alkaani (dekaani tai korkeampi) tai nk. emery oil, kun laskennan mediaanihalkaisija on yli 50 nm ja syöttöpitoisuus on vähintään 5 × 106 hiukkasta kuutiosenttimetrissä (ekvivalentti massa vähintään 1 mg/m3).

2.5.4.3. Haihtuvien hiukkasten poiston hyötysuhde tetrakontaanilla ja/tai polydisperssillä alkaanilla tai öljyllä on osoitettava vain kerran PEMS-perheen osalta. PEMS-perhe on laitteiden muodostama ryhmä, jossa on samat analysaattorit, samanlainen näyte- ja lämpövakautus ja samat ohjelmiston kompensaatioalgoritmit. Laitteen valmistajan on määrättävä sellainen huolto- tai vaihtoväli, jolla varmistetaan, että poistohyötysuhde ei laske alle teknisten vaatimusten. Jollei laitteen valmistaja toimita tällaisia tietoja, kunkin laitteen haihtuvien hiukkasten poiston hyötysuhde on tarkastettava vuosittain.

▼B

3. APULAITTEET

▼M6

3.1 Pakokaasujen virtausmittarin (EFM) pakoputkiliitäntä

EFM:n asentaminen saa lisätä vastapainetta enintään moottorin valmistajan suositteleman arvon verran ja pakoputken pituutta enintään 2 metriä. EFM, kuten kaikki PEMS-laitteiston komponentit, on asennettava sovellettavien paikallisten liikenneturvallisuus- ja vakuutusmääräysten mukaisesti.

▼B

3.2 PEMS-laitteiden sijainti ja kiinnittäminen

PEMS-laitteet on asennettava lisäyksessä 1 olevan 2.4 kohdan vaatimusten mukaisesti.

3.3 Sähkövoima

PEMS-laitteiden sähkönsyöttö on järjestettävä liitteessä II olevassa 4.6.6 kohdassa kuvaillulla tavalla.

Lisäys 3

Kannettavien mittauslaitteiden kalibrointi

1. KALIBROINTI JA TARKASTUS

▼M4

1.1 Kalibrointikaasut

Kannettavan päästöjenmittausjärjestelmän (PEMS) kaasuanalysaattorit on kalibroitava käyttäen kaasuja UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 9.3.3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

1.2 Vuototesti

PEMS-laitteiden vuototestit on tehtävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 9.3.4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

1.3 Analyysijärjestelmän vasteajan tarkastaminen

PEMS-järjestelmän vasteaikojen tarkastus on tehtävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 9.3.5 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

▼M10

1.4 Hiukkasmääräanalysaattorin kalibrointi ja verifiointi

1.4.1 PEMS-laitteiden vuototestit on tehtävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 9.3.4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten tai laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti.

1.4.2 Hiukkasmääräanalysaattorin vasteaikojen tarkastus on tehtävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 9.3.5 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti käyttämällä hiukkasia, jos kaasuja ei voida käyttää.

1.4.3 Hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmän ja sen näytteenottolinjan muunnosaika määritetään UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 4 lisäyksessä 8 olevan A.8.1.3.7 kohdan mukaisesti. Muunnosajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu pitoisuuden muutoksesta vertailupisteessä järjestelmän vasteeseen, joka on 50 prosenttia lopullisesta lukemasta.

▼B

Lisäys 4

Moottorinohjausyksikön vääntömomenttisignaalin vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenetelmä

1. JOHDANTO

Tässä lisäyksessä kuvaillaan yleisellä tasolla menetelmä, jota käytetään ECU-yksikön vääntömomenttisignaalin tarkastamisessa kannettavalla päästöjenmittausjärjestelmällä tehtävän käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testauksen (ISC-PEMS-testauksen) aikana.

Moottorin valmistaja voi päättää menetelmän yksityiskohdista, jotka hyväksyntäviranomaisen on kelpuutettava.

2. SUURIMMAN VÄÄNTÖMOMENTIN MENETELMÄ

2.1 Suurimman vääntömomentin menetelmän tarkoituksena on osoittaa, että ajoneuvon testauksen aikana on saavutettu piste, joka on suurinta vääntömomenttia moottorin pyörintänopeuden funktiona esittävällä vertailukäyrällä.

▼M9

2.1.1 Jos testissä käytetään liitteen I lisäyksessä 4 olevan 1 osan 3.2.2.2.1 kohdassa ilmoitettua kaupan olevaa polttoainetta, on ECU:n vääntömomenttisignaalin arvo jaettava korjauskertoimella ennen kuin tehdään tarkastus kyseistä kaupan olevaa polttoainetta käyttäen määritetyn suurimman vääntömomentin vertailukäyrän perusteella.

▼M1

2.2 Jos ISC-PEMS-päästötestin aikana ei ole saavutettu pistettä, joka on suurinta vääntömomenttia moottorin pyörintänopeuden funktiona esittävällä vertailukäyrällä, valmistaja voi muuttaa ajoneuvon kuormitusta ja/tai testausreittiä tarpeen mukaan, voidakseen osoittaa ko. pisteen saavuttamisen ISC-PEMS-päästötestin suorittamisen jälkeen.

▼M4

LIITE III

PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN VERIFIOINTI

1. JOHDANTO

1.1 Tässä liitteessä vahvistetaan menettely pakokaasupäästöjen verifiointia varten.

2. YLEISET VAATIMUKSET

2.1 Testien suorittamiseen ja tulosten tulkintaan sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 esitettyjä vaatimuksia, ja testeissä käytetään tämän asetuksen liitteessä IX täsmennettyjä asianmukaisia vertailupolttoaineita.

2.2 Kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit ja -ajoneuvot, sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 15 lisäyksessä 4 vahvistettuja lisävaatimuksia ja poikkeuksia.

2.3 Jotta voidaan testata kipinäsytytysmoottoreita käyttämällä pakokaasun laimennusjärjestelmää, testauksessa on sallittua käyttää analysointijärjestelmiä, jotka vastaavat UN/ECE-säännössä nro 83 vahvistettuja yleisiä vaatimuksia ja kalibrointimenettelyjä. Tässä tapauksessa ei sovelleta UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 9 kohdan eikä lisäyksen 2 vaatimuksia.

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 7 kohdassa vahvistettuja testausmenettelyjä ja UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 8 kohdassa vahvistettuja päästölaskelmia on kuitenkin sovellettava.

▼B

LIITE IV

TYYPPIHYVÄKSYNNÄN YHTEYDESSÄ KATSASTUSTA VARTEN TARVITTAVAT PÄÄSTÖTIEDOT

Hiilimonoksidipäästöjen mittaaminen joutokäyntinopeuksilla

1. JOHDANTO

▼M4

1.1 Tässä liitteessä vahvistetaan menettely hiilimonoksidipäästöjen mittaamiseksi joutokäyntinopeuksilla (normaalilla ja suurella) kipinäsytytysmoottoreista, jotka on asennettu luokan M1 ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu massa kuormitettuna on enintään 7,5 tonnia, sekä luokan M2 ja N1 ajoneuvoihin.

▼M4

1.2 Tätä liitettä ei sovelleta kaksipolttoainemoottoreihin ja -ajoneuvoihin (dual-fuel).

▼B

2. YLEISET VAATIMUKSET

2.1 Sovelletaan UN/ECE-säännössä nro 83 olevassa 5.3.7.1–5.3.7.4 kohdassa esitettyjä yleisiä vaatimuksia 2.2–2.4 kohdassa esitetyin poikkeuksin.

2.2 UN/ECE-säännön 5.3.7.3 kohdassa tarkoitetut atomisuhteet ovat seuraavat:

Hcv = atomisuhde vety-hiili	— bensiini (E10) 1,93 — nestekaasu 2,525 — maakaasu/biometaani 4,0 — etanoli (E85) 2,74
Ocv = atomisuhde happi-hiili	— bensiini (E10) 0,032 — nestekaasu 0,0 — maakaasu/biometaani 0,0 — etanoli (E85) 0,385

2.3 Tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 5 olevassa 1.4.3 kohdassa oleva taulukko on täydennettävä tämän liitteen 2.2 ja 2.4 kohdassa asetettujen vaatimusten pohjalta.

2.4 Valmistajan on vahvistettava tässä liitteessä olevan 2.1 kohdan mukaisesti tyyppihyväksynnän yhteydessä kirjattu lambda-arvo oikeaksi ja tyypillisen tuotantoajoneuvon arvoa edustavaksi 24 kuukauden kuluessa tyyppihyväksynnän myöntämisestä. On suoritettava arviointi, joka perustuu tuotannosta otettujen ajoneuvojen tarkastuksiin ja tutkimuksiin.

3. TEKNISET VAATIMUKSET

3.1 Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 83 liitteessä 5 esitettyjä teknisiä vaatimuksia 3.2 kohdassa esitetyin poikkeuksin.

3.2 UN/ECE-säännön nro 83 liitteessä 5 olevassa 2.1 kohdassa määritellyillä vertailupolttoaineilla katsotaan tarkoitettavan tämän asetuksen liitteessä IX esitettyjä asianomaisia vertailupolttoaineita.

LIITE V

KAMPIKAMMIOKAASUPÄÄSTÖJEN TARKISTAMINEN

1. JOHDANTO

1.1	Tässä liitteessä vahvistetaan säännökset ja testimenettelyt kampikammiokaasupäästöjen tarkistamista varten.

2. YLEISET VAATIMUKSET

2.1	Kampikammiopäästöjä ei saa vapautua suoraan ympäristöön lukuun ottamatta 3.1.1 kohdassa tarkoitettua poikkeusta.

3. ERITYISVAATIMUKSET

▼M4

3.1

Jäljempänä olevia 3.1.1 ja 3.1.2 kohtaa sovelletaan puristussytytysmoottoreihin, kaksipolttoainemoottoreihin (dual-fuel) sekä maakaasu-/biometaani- tai nestekaasukäyttöisiin kipinäsytytysmoottoreihin.

3.1.1

Turboahtimilla, pumpuilla, puhaltimilla tai imuilman ahtimilla varustetut moottorit voivat vapauttaa kampikammiopäästöjä suoraan ympäristöön, mutta nämä päästöt on lisättävä pakokaasupäästöihin (joko fyysisesti tai matemaattisesti) koko päästötestauksen ajan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 6.10 kohdan mukaisesti.

▼B

3.1.2

Kampikammiopäästöjä, jotka koko toiminnan ajan ohjataan pakojärjestelmään kaikkien pakokaasun jälkikäsittelylaitteiden etupuolelle, ei katsota suoraan ympäristöön vapautetuiksi.

3.2

Edellä 3.2.1 ja 3.2.2 kohdan säännöksiä sovelletaan bensiini- tai E85-käyttöisiin kipinäsytytysmoottoreihin.

▼M4

3.2.1

Kampikammion paine on mitattava päästötestisyklien ajalta soveltuvasta kohdasta. Se mitataan öljyn mittatikun reiästä viistoputkisella painemittarilla.

▼M4

3.2.1.1

Imusarjan paine on mitattava ± 1 kPa:n tarkkuudella.

3.2.1.2

Kampikammion paine on mitattava ±0,01 kPa:n tarkkuudella.

▼B

3.2.2

Ajoneuvon katsotaan olevan 2.1 kohdan vaatimusten mukainen, jos kampikammiosta mitattu paine ei ylitä mittaushetkellä vallitsevaa ilmanpainetta missään 3.2.1 kohdassa tarkoitetuissa mittausolosuhteissa.

LIITE VI

SYKLIN ULKOPUOLISTEN JA KÄYTÖNAIKAISTEN PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1. JOHDANTO

1.1

Tässä liitteessä vahvistetaan päästöjenrajoituksen suorituskykyä koskevat vaatimukset ja estostrategioiden kielto sellaisia moottoreita ja ajoneuvoja varten, jotka on tyyppihyväksytty asetuksen (EY) N:o 595/2009 ja tämän asetuksen mukaisesti, jotta voitaisiin tehokkaasti rajoittaa päästöjä erilaisissa moottori- ja ympäristöolosuhteissa ajoneuvon tavanomaisen käytön aikana. Lisäksi tässä liitteessä vahvistetaan testausmenettelyt syklin ulkopuolisten päästöjen testaamiseksi tyyppihyväksynnän yhteydessä ja ajoneuvon todellisen käytön aikana.

2. MÄÄRITELMÄT

Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 10 olevassa 3 kohdassa esitettyjä määritelmiä.

3. YLEISET VAATIMUKSET

▼M4

3.1	Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 10 olevassa 4 kohdassa vahvistettuja yleisiä vaatimuksia.

▼M4

3.2

Kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit, sopeutuvat strategiat ovat sallittuja sillä edellytyksellä, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

moottori on edelleen sama kaksipolttoaineisen moottorin tyyppi, joka on ilmoitettu tyyppihyväksyttäväksi;

kun kyseessä on kaksipolttoaineinen (dual-fuel) tyypin 2 moottori, saatava ero perheen suurimman ja pienimmän GERWHTC-arvon välillä ei koskaan ole suurempi kuin UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevassa 3.1.1 kohdassa täsmennetty prosenttiosuus;

tällaiset strategiat on ilmoitettu, ja ne täyttävät tässä liitteessä vahvistetut vaatimukset.

▼B

4. SUORITUSKYKYÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

▼M4

4.1

Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 10 olevassa 5 kohdassa esitettyjä suorituskykyä koskevia vaatimuksia jäljempänä 4.1.1 kohdassa esitetyin poikkeuksin.

4.1.1 UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 10 olevan 5.1.2 kohdan a alakohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

sen toiminta sisältyy olennaisesti sovellettaviin tyyppihyväksyntä- tai sertifiointitesteihin, mukaan luettuina tämän asetuksen liitteessä VI olevassa 6 kohdassa vahvistetut syklin ulkopuoliset testausmenettelyt ja tämän asetuksen 12 artiklassa säädetyt käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset.

▼M4 —————

▼B

5. YMPÄRISTÖ- JA KÄYTTÖOLOSUHTEET

5.1	Tässä liitteessä sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 10 olevassa 6 kohdassa vahvistettuja ympäristö- ja käyttöolosuhteita koskevia vaatimuksia.

▼M4

6. SYKLIN ULKOPUOLINEN LABORATORIOTESTAUS JA KÄYTÖNAIKAINEN TESTAUS TYYPPIHYVÄKSYNNÄN YHTEYDESSÄ

6.1

Tyyppihyväksynnän yhteydessä suoritettavassa syklin ulkopuolisessa testauksessa on noudatettava syklin ulkopuolista laboratoriotestausta ja moottoreiden käytönaikaista testausta tyyppihyväksynnän yhteydessä, UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 10 olevassa 7 kohdassa annetun kuvauksen mukaisesti, 6.1.1 kohdassa vahvistetuin poikkeuksin.

6.1.1 UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 10 olevan 7.3 kohdan ensimmäisen alakohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”Käytönaikainen testaus

PEMS-demonstrointitesti on tehtävä tyyppihyväksynnän yhteydessä testaamalla kantamoottori ajoneuvossa käyttäen tämän liitteen lisäyksessä 1 kuvailtua menettelyä.”

▼M4 —————

▼M4

6.2

Kaksipolttoainemoottorit ja -ajoneuvot (dual-fuel)

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 10 edellytetyt PEMS-demonstrointitestit tyyppihyväksynnän yhteydessä on tehtävä kaksipolttoaineisen moottoriperheen kantamoottorille sen toimiessa kaksipolttoainetilassa.

6.2.1 Kun kyseessä ovat tyypin 1B, 2B ja 3B kaksipolttoainemoottorit, on tehtävä PEMS-lisätesti dieseltilassa samalle moottorille ja ajoneuvolle välittömästi kaksipolttoainetilassa tehdyn PEMS-demonstrointitestin jälkeen tai välittömästi sitä ennen.

Tässä tapauksessa sertifiointi myönnetään vain, jos sekä kaksipolttoainetilassa tehty PEMS-demonstrointitesti ja dieseltilassa tehty PEMS-demonstrointitesti on läpäisty hyväksyttävästi.

6.3	Ajoneuvon käytönaikaista testausta koskevia lisävaatimuksia vahvistetaan myöhemmin tämän asetuksen 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

▼M4

7. SYKLIN ULKOPUOLISTEN PÄÄSTÖJEN VAATIMUSTENMUKAISUUTTA KOSKEVA VAKUUTUS

7.1

Syklin ulkopuolisten päästöjen vaatimustenmukaisuutta koskeva vakuutus laaditaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 10 olevan 10 kohdan mukaisesti, 7.1.1 kohdassa vahvistetulla poikkeuksella.

7.1.1 UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 10 olevan 10 kohdan ensimmäisen alakohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”Syklin ulkopuolisten päästöjen vaatimustenmukaisuutta koskeva vakuutus

Valmistajan on tyyppihyväksyntää koskevassa hakemuksessa esitettävä vakuutus siitä, että moottoriperhe tai ajoneuvo on tässä säännössä vahvistettujen syklin ulkopuolisten päästöjen rajoittamista koskevien vaatimusten mukainen. Tämän vakuutuksen lisäksi on sovellettavien päästörajojen ja käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta koskevien vaatimusten noudattaminen osoitettava lisätestein.”

▼M6

8. ASIAKIRJAT

E-säännön nro 49 liitteessä 10 olevan 11 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

Hyväksyntäviranomainen vaatii valmistajaa toimittamaan asiakirjapaketin. Siinä olisi esitettävä tiedot moottorijärjestelmän rakennepiirteistä ja päästöjenrajoitusstrategioista sekä keinoista, joilla ohjataan moottorin lähtömuuttujia suoraan tai epäsuorasti.

Tietoihin on sisällytettävä täydellinen kuvaus päästöjenrajoitusstrategiasta. Asiakirjojen on sisällettävä tiedot kaikkien lisä- ja peruspäästöstrategioiden toiminnasta sekä kuvaus parametreista, joita lisäpäästöstrategiat muuttavat, ja rajaolosuhteista, joissa lisäpäästöstrategia toimii. Lisäksi on annettava tiedot siitä, mikä lisä- tai peruspäästöstrategia on todennäköisesti toiminnassa tämän liitteen mukaisissa testeissä vallitsevissa olosuhteissa.

Tämä asiakirjapaketti on toimitettava tämän asetuksen liitteessä I olevan 8 kohdan mukaisesti.

▼M10

Päästöjenrajoituksen lisästrategian (AES) arviointimenetelmä kuvataan tämän liitteen lisäyksessä 2.

▼M4 —————

▼M1

Lisäys 1

PEMS-demonstrointitesti tyyppihyväksynnän yhteydessä

1. JOHDANTO

Tässä lisäyksessä kuvaillaan menettelyä PEMS-demonstrointitestin tekemiseksi tyyppihyväksynnän yhteydessä.

2. KOEAJONEUVO

2.1	PEMS-demonstrointitestissä käytettävän ajoneuvon on vastattava moottorijärjestelmän asentamiseen tarkoitettua ajoneuvoluokkaa. Ajoneuvo voi olla prototyyppiajoneuvo tai mukautettu ajoneuvo.

2.2	ECU-datavirtaustietojen saatavuus ja vaatimustenmukaisuus on osoitettava (esimerkiksi tämän asetuksen liitteessä II olevan 5 kohdan säännösten mukaisesti).

▼M6

2.3

Valmistajien on varmistettava, että riippumaton osapuoli voi testata ajoneuvot PEMS-järjestelmällä yleisillä teillä, antamalla käyttöön sopivat sovittimet pakoputkia varten, myöntämällä ECU-signaalien käyttömahdollisuuden ja tekemällä tarvittavat hallinnolliset järjestelyt. Valmistaja voi veloittaa asetuksen (EY) N:o 715/2007 7 artiklan 1 kohdan mukaisen kohtuullisen maksun.

▼M1

3. TESTAUSOLOSUHTEET

▼M6

3.1 Ajoneuvon hyötykuorma

PEMS-demonstraatiotestauksessa voidaan käyttää keinotekoista kuormaa.

▼M10

Ajoneuvon hyötykuorman on oltava 50–60 prosenttia ajoneuvon suurimmasta sallitusta hyötykuormasta. Vaihteluvälistä voidaan poiketa hyväksyntäviranomaisen suostumuksella. Poikkeamisen syy on ilmoitettava testausselosteessa. Lisäksi sovelletaan liitteessä II vahvistettuja lisävaatimuksia.

▼M1

3.2 Ympäristöolosuhteet

Testi on suoritettava liitteessä II olevassa 4.2 kohdassa kuvatuissa ympäristöolosuhteissa.

3.3	Moottorin jäähdytysnesteen lämpötilan on oltava liitteessä II olevan 4.3 kohdan mukainen.

3.4	Polttoaine, voiteluaineet ja reagenssi Polttoaineen, voiteluaineen ja pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmässä käytettävän reagenssin on oltava liitteessä II olevan 4.4.–4.4.3 kohdan mukaisia.

3.5	Ajomatka ja testin toteutusta koskevat vaatimukset Ajomatkan ja testin toteutuksen osalta on noudatettava II olevan 4.5.–4.6.8 kohdan mukaisia.

4. PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI

4.1	Testaus on tehtävä ja tulokset laskettava liitteessä II olevan 6 kohdan mukaisesti.

5. RAPORTTI

5.1

PEMS-demonstrointitestiä kuvaavasta teknisestä raportista on käytävä ilmi toimenpiteet ja tulokset, ja siinä on annettava ainakin seuraavat tiedot:

yleiset tiedot liitteessä II olevan 10.1.1–10.1.1.14 kohdan mukaisesti;

selvitys siitä, miksi testissä käytetyn ajoneuvon / käytettyjen ajoneuvojen ( 8 ) voidaan katsoa vastaavan moottorijärjestelmään tarkoitettua ajoneuvoluokkaa;

tiedot testilaitteista ja testaustiedot liitteessä II olevan 10.1.3–10.1.4.8 kohdan mukaisesti;

testattua moottoria koskevat tiedot liitteessä II olevan 10.1.5–10.1.5.20 kohdan mukaisesti;

testausajoneuvoa koskevat tiedot liitteessä II olevan 10.1.6–10.1.6.18 kohdan mukaisesti;

reitin ominaisuuksia koskevat tiedot liitteessä II olevan 10.1.7–10.1.7.7 kohdan mukaisesti;

hetkelliset – mitatut ja laskennalliset – tiedot liitteessä II olevan 10.1.8–10.1.9.24 kohdan mukaisesti;

keskimääräiset ja integroidut tiedot liitteessä II olevan 10.1.10–10.1.10.12 kohdan mukaisesti;

hyväksymis- ja hylkäämistulokset liitteessä II olevan 10.1.11–10.1.11.13 kohdan mukaisesti;

testien todentamisia koskevat tiedot liitteessä II olevan 10.1.12–10.1.12.5 kohdan mukaisesti.

▼M10

Lisäys 2

Menetelmä päästöjenrajoituksen lisästrategian arvioimiseksi

Päästöjenrajoituksen lisästrategian (AES-strategia) arvioimiseksi hyväksyntäviranomaisen on varmennettava vähintään se, että tässä lisäyksessä vahvistettu vaatimus täyttyy.

ES-strategian aiheuttama päästöjen lisäys on pidettävä mahdollisimman pienenä.

Päästöjen kokonaismäärän kasvaminen AES-strategiaa käytettäessä on pidettävä mahdollisimman vähäisenä ajoneuvojen tavanomaisen käytön ja käyttöiän aikana.

Jos markkinoilla on AES-strategian alustavan arvioinnin aikaan saatavana sellaista teknologiaa tai sellaisia suunnitteluratkaisuja, joilla päästöjenrajoitusta voidaan parantaa, niitä on käytettävä ilman perusteettomia toiminnallisia muutoksia.

Jos AES-strategian perusteluna käytetään äkillisen ja korjauskelvottoman moottorivaurion riskiä, riski on osoitettava ja dokumentoitava asianmukaisesti siten, että annetaan seuraavat tiedot:

Valmistajan on toimitettava näyttöä tuhoisasta (eli äkillisestä ja korjauskelvottomasta) moottorivauriosta yhdessä sellaisen riskinarvioinnin kanssa, jossa arvioidaan riskin toteutumisen todennäköisyys ja mahdollisten seurausten vakavuus ja esitetään tarkoitusta varten tehtyjen testien tulokset.

Jos markkinoilla on AES-hakemuksen jättöaikana saatavana teknologiaa tai suunnitteluratkaisuja, joilla riski voidaan torjua tai sitä voidaan pienentää, niitä on käytettävä niin pitkälle kuin on teknisesti mahdollista (ts. ilman perusteettomia toiminnallisia muutoksia).

Moottorin tai päästöjenrajoitusjärjestelmän komponenttien kestävyyttä ja pitkäkestoista suojaamista kulumiselta ja toimintahäiriöiltä ei pidetä hyväksyttävänä syynä AES-strategian hyväksymiseksi.

On toimitettava riittävä tekninen kuvaus, jolla osoitetaan, minkä vuoksi ajoneuvon turvallinen käyttö edellyttää AES-strategian käyttöä.

Valmistajan olisi toimitettava näyttöä ajoneuvon turvalliselle käytölle aiheutuvasta suurentuneesta riskistä yhdessä sellaisen riskinarvioinnin kanssa, jossa arvioidaan riskin toteutumisen todennäköisyys ja mahdollisten seurausten vakavuus ja esitetään tarkoitusta varten tehtyjen testien tulokset.

Jos markkinoilla on AES-hakemuksen jättöaikana saatavana teknologiaa tai suunnitteluratkaisuja, joilla turvallisuusriskiä voidaan pienentää, niitä on käytettävä niin pitkälle kuin on teknisesti mahdollista (ts. ilman perusteettomia toiminnallisia muutoksia).

On toimitettava riittävä tekninen kuvaus, jolla osoitetaan, minkä vuoksi moottoria käynnistettäessä tai lämmitettäessä on käytettävä AES-strategiaa.

Valmistajan on toimitettava näyttöä tarpeesta käyttää AES-strategiaa moottoria käynnistettäessä yhdessä sellaisen riskinarvioinnin kanssa, jossa arvioidaan riskin toteutumisen todennäköisyys ja mahdollisten seurausten vakavuus ja esitetään tarkoitusta varten tehtyjen testien tulokset.

Jos markkinoilla on AES-hakemuksen jättöaikana saatavana teknologiaa tai suunnitteluratkaisuja, joilla päästöjen rajoittamista voidaan parantaa moottoria käynnistettäessä, niitä on käytettävä niin pitkälle kuin on teknisesti mahdollista.

▼B

LIITE VII

MOOTTORIJÄRJESTELMIEN KESTÄVYYDEN TARKISTAMINEN

1. JOHDANTO

1.1	Tässä liitteessä vahvistetaan menettelyt, joita käytetään valittaessa moottoreita testattavaksi käyttöiän kertymäohjelmassa huononemiskertoimien määrittämiseksi. Huononemiskertoimia on sovellettava liitteen III mukaisesti mitattuihin päästöarvoihin tämän liitteen 3.6 kohdan mukaisesti.

1.2

Tässä liitteessä vahvistetaan myös päästöihin liittyvät ja päästöihin liittymättömät huoltotoimet, joita suoritetaan käyttöiän kertymäohjelman piiriin kuuluville moottoreille. Näiden huoltotoimenpiteiden on vastattava käytössä oleville moottoreille tehtäviä huoltotoimia, ja niistä on ilmoitettava uusien moottoreiden ja ajoneuvojen omistajille.

▼M4

1.3	Kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel), sovelletaan myös UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevaa 6.5 kohtaa.

▼B

2. MOOTTOREIDEN VALINTA KÄYTTÖIÄN AIKAISTEN HUONONEMISKERTOIMIEN MÄÄRITTÄMISEKSI

▼M4

2.1	Moottorien valinta on tehtävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 7 olevan 2 kohdan mukaisesti.

▼M4 —————

▼B

3. KÄYTTÖIÄN AIKAISTEN HUONONEMISKERTOIMIEN MÄÄRITTÄMINEN

▼M4

3.1

Käyttöiän aikaisten huononemiskertoimien määrittämistä varten sovelletaan vaatimuksia, jotka on vahvistettu UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 7 olevassa 3 kohdassa, 3.1.1–3.1.6 kohdassa vahvistetuin poikkeuksin.

▼M4

3.1.1

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 7 olevan 3.2.1.3 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”3.2.1.3

Jäljempänä olevan 3.5.2 kohdan mukaisesti laskettujen alkupisteen päästöjen ja käyttöiän loppupisteen päästöjen on oltava asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I olevassa taulukossa vahvistettujen raja-arvojen mukaiset, mutta yksittäiset testipisteistä saadut päästötulokset voivat olla kyseisiä raja-arvoja suurempia.”

3.1.2

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 7 olevan 3.2.1.9 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”3.2.1.9

Käyttöiän kertymäohjelmaa voidaan lyhentää nopeuttamalla vanhennusta polttoaineenkulutuksen perusteella. Tämän on perustuttava tyypillisen käytönaikaisen polttoaineenkulutuksen ja vanhennussyklin kulutuksen väliseen suhteeseen. Käyttöiän kertymäohjelmaa saa pienentää enintään 30 prosenttia, vaikka vanhennussyklin polttoaineenkulutus ylittäisi tyypillisen käytönaikaisen kulutuksen enemmän kuin 30 prosentilla.”

3.1.3

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 7 olevan 3.5.1 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”3.5.1

Kullekin pilaavalle aineelle, joka on mitattu lämmin WHTC- ja WHSC-testeissä käyttöiän kertymäohjelman kussakin testipisteessä, on tehtävä lineaarinen ”best fit” -regressioanalyysi kaikkien testitulosten perusteella. Kunkin pilaavan aineen jokaisen mittauksen tulokset ilmoitetaan yhtä useamman desimaalin tarkkuudella kuin kyseisen pilaavan aineen raja-arvo asetuksen (EY) N:o595/2009 liitteessä I olevassa taulukossa. Jos UN/ECE-säännön nro49 liitteessä 7 olevan 3.2.1.4 kohdan mukaisesti on sovittu, että kussakin testipisteessä suoritetaan vain jompikumpi testisykli (lämmin WHTC tai WHSC) ja että toinen testisykli (lämmin WHTC tai WHSC) suoritetaan vain käyttöiän kertymäohjelman alussa ja lopussa, regressioanalyysi tehdään vain kussakin testipisteessä suoritetun testisyklin tulosten perusteella.

Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen ennakkosuostumuksella voidaan tehdä epälineaarinen regressioanalyysi.”

3.1.4

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 7 olevan 3.7.1 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”3.7.1

Moottoreiden on täytettävä asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteen I taulukossa esitetyt kunkin pilaavan aineen raja-arvoja koskevat vaatimukset sen jälkeen, kun liitteen III mukaisesti mitattuun testitulokseen (egas, ePM) on sovellettu huononemiskertoimia. Huononemiskertoimen (DF) tyypin mukaan sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

kertova: (egas tai ePM) * DF ≤ päästöraja-arvo

summaava: (egas tai ePM) + DF ≤ päästöraja-arvo.”

3.1.5

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 7 olevan 3.8.1 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”3.8.1

Tuotannon vaatimustenmukaisuus päästöjen osalta on tarkastettava tämän asetuksen liitteessä I olevassa 7 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.”

3.1.6

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 7 olevan 3.8.3 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”3.8.3

Tyyppihyväksyntää varten tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 5 lisäyksessä olevassa 1.4.1 ja 1.4.2 kohdassa ja liitteen I lisäyksen 7 lisäyksessä olevassa 1.4.1 ja 1.4.2 kohdassa täsmennetään vain UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 7 olevissa 3.5 tai 3.6 kohdassa vahvistetut huononemiskertoimet.”

▼M4

3.2	Kaupan olevien polttoaineiden käyttö on sallittua käyttöiän kertymäohjelman toteuttamiseksi. Päästötestissä on käytettävä vertailupolttoainetta. ▼M4 —————

▼M4

4. HUOLTAMINEN

Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 7 olevassa 4 kohdassa vahvistettuja huoltamista koskevia vaatimuksia.

▼B

4.1 Päästöihin liittyvä määräaikaishuolto

▼M4 —————

▼B

LIITE VIII

HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT JA POLTTOAINEENKULUTUS

1. JOHDANTO

1.1	Tässä liitteessä vahvistetaan säännökset ja testausmenettelyt hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen ilmoittamista varten.

2. YLEISET VAATIMUKSET

▼M4

2.1	Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 12 olevassa 2 kohdassa vahvistettuja yleisiä vaatimuksia.

▼M4 —————

▼B

3. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN MÄÄRITTÄMINEN

▼M4

3.1

Päästöjen määrittämistä varten sovelletaan vaatimuksia, jotka on vahvistettu UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 12 olevassa 3 kohdassa, 3.1.1 kohdassa annetuin poikkeuksin.

3.1.1

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 12 olevaa 3.1 kohtaa ja mainitun liitteen lisäystä 1 ei sovelleta kaksipolttoainemoottoreihin ja -ajoneuvoihin (dual-fuel). Sen sijaan sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevaa 10.3 kohtaa, jossa annetaan kaksipolttoainekohtaisia lisävaatimuksia CO2-määrityksiä varten.

▼M4 —————

▼B

4. POLTTOAINEENKULUTUKSEN MÄÄRITTÄMINEN

▼M4

4.1	Polttoaineenkulutuksen määrittämiseen sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 12 olevassa 4 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

▼M4 —————

▼M4

Hiilidioksidipäästöjä ja polttoaineenkulutusta koskevat säännökset, joita sovelletaan sellaisen ajoneuvotyypin EY-tyyppihyväksynnän laajentamiseen, joka on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 595/2009 ja tämän asetuksen mukaisesti ja jonka vertailumassa on suurempi kuin 2 380 kg mutta enintään 2 610 kg

5.1

Hiilidioksidipäästöjä ja polttoaineenkulutusta koskevat säännökset, joita sovelletaan sellaisen ajoneuvotyypin tyyppihyväksynnän laajentamiseen, joka on hyväksytty tämän asetuksen mukaisesti ja jonka vertailumassa on suurempi kuin 2 380 kg mutta enintään 2 610 kg, annetaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 12 lisäyksessä 1, 5.1.1 ja 5.1.2 kohdassa vahvistetuin poikkeuksin.

5.1.1

UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 12 lisäyksessä 1 olevan A.1.1.1 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”A.1.1.1

Tässä lisäyksessä vahvistetaan hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen ilmoittamista koskevat säännökset ja testausmenetelmät, joita sovelletaan, kun kyse on asetuksen (EY) N:o 595/2009 ja tämän asetuksen mukaisesti hyväksytyn, vertailumassaltaan yli 2 380 kg:n mutta enintään 2 610 kg:n ajoneuvotyypin EY-tyyppihyväksynnän laajentamisesta.”

▼M10

5.1.2

UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 12 lisäyksessä 1 olevan A.1.2.1 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”A.1.2.1

Jotta valmistajalle voitaisiin myöntää ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntään asetuksen (EY) N:o 595/2009 ja tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksyttyä moottoria koskeva laajennus, kun kyse on ajoneuvosta, jonka vertailumassa on suurempi kuin 2 380 kg mutta enintään 2 610 kg, valmistajan on täytettävä komission asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen XXI alaliitteessä 6 vahvistetuissa tyyppi 1 -päästötestausmenetelmissä vahvistetut CO2-päästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaamista koskevat vaatimukset; ainoastaan nopeuskäyrän korjaukset ja RCB-korjaukset sallitaan. CO2-päästöt on määritettävä taulukon A6/2 mukaisesti ottamatta huomioon kriteeripäästöjä mittaavan testin tuloksia, jolloin ajoneuvon testauksessa ei sovelleta päästöjenrajoituksen lisästrategiaa ja sen katsotaan olevan ajoneuvo H. Komission asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen I lisäyksessä 8 a olevassa I osassa 2.1 kohtaan asti, kyseinen kohta mukaan luettuna, ja lisäyksessä 8 b määritetyt testausselosteet ja epäpuhtauspäästöjen tulokset on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaisille.

Valmistajan on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle allekirjoitettu vakuutus siitä, että kaikki variantit ja versiot, joille tätä laajennusta pyydetään, ovat asetuksessa (EY) N:o 595/2009 säädettyjen tyyppihyväksynnässä käytettävien päästövaatimusten mukaisia ja että tyyppi 1 -testi on suoritettu edellisen kohdan mukaisesti.

Ajoneuvolle, jonka vertailumassa on suurempi kuin 2 380 kg mutta enintään 2 610 kg ja jonka moottori on tyyppihyväksytty asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti, jo myönnettyjä EU-tyyppihyväksyntiä voidaan laajentaa viimeistään tämän asetuksen soveltamispäivänä.

Yksinomaan etanolia (ED95) käyttävien puristussytytysmoottorien tapauksessa on polttoaineenkulutusarvojen laskemisessa käytettävä kiinteää hiili-vety-happisuhdetta C1H2,92O0,46”.

▼M4

5.2	Tämän kohdan mukainen tyyppihyväksynnän laajentaminen ei ole mahdollista kaksipolttoaineajoneuvojen (dual-fuel) osalta.

▼M4 —————

▼B

LIITE IX

VERTAILUPOLTTOAINEIDEN ERITELMÄT

▼M4

Puristussytytys- ja kaksipolttoainemoottoreiden testaamisessa käytettävien polttoaineiden tekniset tiedot

▼M3

Tyyppi: Dieselöljy (B7)

Muuttuja	Yksikkö	Raja-arvot (1)		Testimenetelmä
Muuttuja	Yksikkö	Pienin	Suurin	Testimenetelmä
Setaani-indeksi		46,0		EN ISO 4264
Setaaniluku (2)		52,0	56,0	EN ISO 5165
Tiheys lämpötilassa 15 °C	kg/m3	833,0	837,0	EN ISO 12185
Tislaus:
— 50 %:n piste	°C	245,0	—	EN ISO 3405
— 95 %:n piste	°C	345,0	360,0	EN ISO 3405
— loppukiehumispiste	°C	—	370,0	EN ISO 3405
Leimahduspiste	°C	55	—	EN ISO 2719
Samepiste	°C	—	–10	EN 23015
Viskositeetti lämpötilassa 40 °C	mm2/s	2,30	3,30	EN ISO 3104
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt	massa-%	2,0	4,0	EN 12916
Rikkipitoisuus	mg/kg	—	10,0	EN ISO 20846 EN ISO 20884
Kuparikorroosio (3 h lämpötilassa 50 °C)		—	luokka 1	EN ISO 2160
Conradson-hiiltojäännös (10 % pohjasta)	massa-%	—	0,20	EN ISO 10370
Tuhkapitoisuus	massa-%	—	0,010	EN ISO 6245
Kokonaiskontaminaatio	mg/kg	—	24	EN 12662
Vesipitoisuus	mg/kg	—	200	EN ISO 12937
Happoluku	mg KOH/g	—	0,10	EN ISO 6618
Voitelevuus (kulumisjäljen halkaisija 60 °C:ssa suoritetun HFRR-testin jälkeen)	μm	—	400	EN ISO 12156
Hapettumisvakaus 110 °C:ssa (3)	h	20,0		EN 15751
Rasvahappojen metyyliesterit (4)	til.-%	6,0	7,0	EN 14078
(1) Eritelmissä mainitut arvot ovat ”todellisia arvoja”. Raja-arvojen määrittämisessä on käytetty ISO 4259 -standardia, ”Petroleum products – Determination and application of precision data in relation to methods of test”, ja vähimmäisarvon määrittämisessä on käytetty 2R:n vähimmäispoikkeamaa nollasta ylöspäin; suurimman ja pienimmän arvon määrittämisessä pienin poikkeama on 4R (R = toistettavuus). Huolimatta tästä toimenpiteestä, joka on tarpeen teknisistä syistä, polttoaineen valmistajan on kuitenkin pyrittävä nolla-arvoon, jos määrätty suurin arvo on 2R, ja keskiarvoon, jos on annettu pienin ja suurin raja-arvo. Jos on tarpeen selvittää, täyttääkö polttoaine edellä tarkoitetut vaatimukset, sovelletaan ISO-standardin 4259 vaatimuksia. (2) Setaanin vaihteluväli ei ole 4R:n vähimmäisvaihteluväliä koskevan vaatimuksen mukainen. Jos kuitenkin polttoaineen toimittajan ja käyttäjän välillä on erimielisyyksiä, voidaan niiden ratkaisemiseksi käyttää ISO-standardin 4259 vaatimuksia, jos tehdään yksittäisten määritysten sijasta riittävä määrä toistomittauksia tarpeellisen tarkkuuden saavuttamiseksi. (3) Vaikka hapettumisvakautta säädellään, säilytysaika on todennäköisesti rajallinen. Säilytysolosuhteista ja säilytysajasta on tarvittaessa kysyttävä neuvoa tuotteen toimittajalta. (4) FAME-pitoisuuden on vastattava EN-standardia 14214.

▼B

Tyyppi: Tiettyihin puristussytytysmoottoreihin tarkoitettu etanoli (ED95) (1)

Muuttuja	Yksikkö	Raja-arvot (2)		Testimenetelmä (3)
		Pienin	Suurin	Testimenetelmä (3)
Alkoholin kokonaismäärä (etanoli ja korkeammat tyydyttyneet alkoholit)	massa-%	92,4		EN 15721
Muut korkeammat tyydyttyneet monoalkoholit (C3–C5)	massa-%		2,0	EN 15721
Metanoli	massa-%		0,3	EN 15721
Tiheys 15 °C:ssa	kg/m3	793,0	815,0	EN ISO 12185
Happamuus etikkahappona laskettuna	massa-%		0,0025	EN 15491
Ulkomuoto		Puhdas ja kirkas
Leimahduspiste	°C	10		EN 3679
Kuiva jäännös	mg/kg		15	EN 15691
Vesipitoisuus	massa-%		6,5	EN 15489 (4) EN-ISO 12937 EN15692
Aldehydit asetaldehydinä laskettuna	massa-%		0,0050	ISO 1388-4
Esterit etyyliasetaattina laskettuna	massa-%		0,1	ASTM D1617
Rikkipitoisuus	mg/kg		10,0	EN 15485 EN 15486
Sulfaatit	mg/kg		4,0	EN 15492
Hiukkaskontaminaatio	mg/kg		24	EN 12662
Fosfori	mg/l		0,20	EN 15487
Epäorgaaninen kloridi	mg/kg		1,0	EN 15484 tai EN 15492
Kupari	mg/kg		0,100	EN 15488
Sähkönjohtavuus	μS/cm		2,50	DIN 51627-4 tai prEN 15938
(1) Polttoaineena käytettävään etanoliin voidaan lisätä moottorin valmistajan määrittämää setaaniparannusainetta, mikäli haitallisia sivuvaikutuksia ei ole tiedossa. Jos nämä ehdot täyttyvät, suurin sallittu määrä on 10 massaprosenttia. (2) Eritelmissä mainitut arvot ovat ”todellisia arvoja”. Raja-arvojen määrittämisessä on käytetty ISO 4259 -standardia, ”Petroleum products – Determination and application of precision data in relation to methods of test”, ja vähimmäisarvon määrittämisessä on käytetty 2R:n vähimmäispoikkeamaa nollasta ylöspäin; suurimman ja pienimmän arvon määrittämisessä pienin poikkeama on 4R (R = toistettavuus). Huolimatta tästä toimenpiteestä, joka on tarpeen teknisistä syistä, polttoaineen valmistajan on kuitenkin pyrittävä nolla-arvoon, jos määrätty suurin arvo on 2R, ja keskiarvoon, jos on annettu pienin ja suurin raja-arvo. Jos on tarpeen selvittää, täyttääkö polttoaine edellä tarkoitetut vaatimukset, sovelletaan ISO-standardin 4259 vaatimuksia. (3) Kaikkien edellä lueteltujen ominaisuuksien osalta on käytettävä vastaavia EN/ISO-menetelmiä, kun ne on vahvistettu. (4) Jos on tarpeen selvittää, täyttääkö polttoaine edellä tarkoitetut vaatimukset, sovelletaan EN-standardin 15489 vaatimuksia.

▼M4

Kipinäsytytys- ja kaksipolttoainemoottoreiden testaamisessa käytettävien polttoaineiden tekniset tiedot

▼M3

Tyyppi: Bensiini (E10)

Muuttuja	Yksikkö	Raja-arvot (1)		Testimenetelmä
Muuttuja	Yksikkö	Pienin	Suurin	Testimenetelmä
Tutkimusoktaaniluku, RON (2)		95,0	98,0	EN ISO 5164
Tutkimusoktaaniluku, MON (2)		85,0	89,0	EN ISO 5163
Tiheys lämpötilassa 15 °C	kg/m3	743,0	756,0	EN ISO 12185
Höyrynpaine (DVPE)	kPa	56,0	60,0	EN 13016-1
Vesipitoisuus		enintään 0,05 Ulkonäkö lämpötilassa – 7 °C: puhdas ja kirkas		EN 12937
Tislaus:
— haihtunut 70 °C:ssa	til.-%	34,0	46,0	EN ISO 3405
— haihtunut 100 °C:ssa	til.-%	54,0	62,0	EN ISO 3405
— haihtunut 150 °C:ssa	til.-%	86,0	94,0	EN ISO 3405
— loppukiehumispiste	°C	170	195	EN ISO 3405
Hiiltojäännös	til.-%	—	2,0	EN ISO 3405
Hiilivetyanalyysi:
— olefiinit	til.-%	6,0	13,0	EN 22854
— aromaattiset aineet	til.-%	25,0	32,0	EN 22854
— bentseeni	til.-%	—	1,00	EN 22854 EN 238
— tyydyttyneet hiilivedyt	til.-%	ilmoitetaan		EN 22854
Hiili-vetysuhde		ilmoitetaan
Hiili-happisuhde		ilmoitetaan
Induktioaika (3)	minuuttia	480	—	EN ISO 7536
Happipitoisuus (4)	massa-%	3,3	3,7	EN 22854
Hartsi ilman liuotteita (hartsipitoisuus)	mg/100 ml	—	4	EN ISO 6246
Rikkipitoisuus (5)	mg/kg	—	10	EN ISO 20846 EN ISO 20884
Kuparikorroosio (3h 50 °C:ssa)		—	luokka 1	EN ISO 2160
Lyijypitoisuus	mg/l	—	5	EN 237
Fosforipitoisuus (6)	mg/l	—	1,3	ASTM D 3231
Etanoli (4)	til.-%	9,0	10,0	EN 22854
(1) Eritelmissä mainitut arvot ovat ”todellisia arvoja”. Raja-arvojen määrittämisessä on käytetty ISO 4259 -standardia, ”Petroleum products – Determination and application of precision data in relation to methods of test”, ja vähimmäisarvon määrittämisessä on käytetty 2R:n vähimmäispoikkeamaa nollasta ylöspäin; suurimman ja pienimmän arvon määrittämisessä pienin poikkeama on 4R (R = toistettavuus). Huolimatta tästä toimenpiteestä, joka on tarpeen teknisistä syistä, polttoaineen valmistajan on kuitenkin pyrittävä nolla-arvoon, jos määrätty suurin arvo on 2R, ja keskiarvoon, jos on annettu pienin ja suurin raja-arvo. Jos on tarpeen selvittää, täyttääkö polttoaine edellä tarkoitetut vaatimukset, sovelletaan ISO-standardin 4259 vaatimuksia. (2) Standardin EN 228:2008 mukaisessa lopullisen tuloksen laskennassa on vähennettävä MON- ja RON-arvojen korjauskerroin 0,2. (3) Polttoaineessa voi olla hapetuksenestoaineita ja metallinsitojia, joita tavallisesti käytetään stabiloimaan jalostamon polttoainevirtoja, mutta peseviä/hajottavia lisäaineita tai liuotinöljyjä ei saa lisätä. (4) Etanoli on ainoa hapetettu johdannainen, jota saa tarkoituksella lisätä vertailupolttoaineeseen. Käytettävän etanolin on oltava standardin EN 15376 mukaista. (5) Tyyppi 6 -testissä käytettävän polttoaineen todellinen rikkipitoisuus on ilmoitettava. (6) Vertailupolttoaineeseen ei saa tarkoituksella lisätä seoksia, jotka sisältävät fosforia, rautaa, mangaania tai lyijyä. (2) Kaikkien edellä lueteltujen ominaisuuksien osalta on käytettävä vastaavia EN/ISO-menetelmiä, kun ne on vahvistettu.

▼B

Tyyppi: Etanoli (E85)

Muuttuja	Yksikkö	Raja-arvot (1)		Testimenetelmä
Muuttuja	Yksikkö	Pienin	Suurin	Testimenetelmä
Tutkimusoktaaniluku, RON		95,0	—	EN ISO 5164
Moottorioktaaniluku, MON		85,0	—	EN ISO 5163
Tiheys 15 °C:ssa	kg/m3	ilmoitetaan		ISO 3675
Höyrynpaine	kPa	40,0	60,0	EN ISO 13016-1 (DVPE)
Rikkipitoisuus (2)	mg/kg	—	10	EN 15485 or EN 15486
Hapettumisvakaus	minuuttia	360		EN ISO 7536
Hartsipitoisuus (ilman liuotteita)	mg/100 ml	—	5	EN-ISO 6246
Ulkomuoto Määritellään ympäristön lämpötilassa tai 15 °C:ssa sen mukaan kumpi on korkeampi.		puhdas ja kirkas, ilman näkyviä kiinteitä tai jähmeitä epäpuhtauksia		silmämääräinen tarkastus
Etanoli ja korkeammat alkoholit (3)	til.-%	83	85	EN 1601 EN 13132 EN 14517 E DIN 51627-3
Korkeammat alkoholit (C3–C8)	til.-%	—	2,0	E DIN 51627-3
Metanoli	til.-%		1,00	E DIN 51627-3
Bensiini (4)	til.-%	tasapainosuhde		EN 228
Fosfori	mg/l	0,20 (5)		EN 15487
Vesipitoisuus	til.-%		0,300	EN 15489 or EN 15692
Epäorgaaninen kloridi	mg/l		1	EN 15492
pHe		6,5	9,0	EN 15490
Kuparinauhakorroosio (3 h 50 °C:ssa)	luokitus	luokka 1		EN ISO 2160
Happamuus (etikkahappona CH3COOH)	massa-% (mg/l)	—	0,0050 (40)	EN 15491
Sähkönjohtavuus	μS/cm	1,5		DIN 51627-4 tai prEN 15938
Hiili-vetysuhde		ilmoitetaan
Hiili-happisuhde		ilmoitetaan
(1) Eritelmissä mainitut arvot ovat ”todellisia arvoja”. Raja-arvojen määrittämisessä on käytetty ISO 4259 -standardia, ”Petroleum products – Determination and application of precision data in relation to methods of test”, ja vähimmäisarvon määrittämisessä on käytetty 2R:n vähimmäispoikkeamaa nollasta ylöspäin; suurimman ja pienimmän arvon määrittämisessä pienin poikkeama on 4R (R = toistettavuus). Huolimatta tästä toimenpiteestä, joka on tarpeen teknisistä syistä, polttoaineen valmistajan on kuitenkin pyrittävä nolla-arvoon, jos määrätty suurin arvo on 2R, ja keskiarvoon, jos on annettu pienin ja suurin raja-arvo. Jos on tarpeen selvittää, täyttääkö polttoaine edellä tarkoitetut vaatimukset, sovelletaan ISO-standardin 4259 vaatimuksia. (2) Päästötesteissä käytettävän polttoaineen todellinen rikkipitoisuus on ilmoitettava. (3) Lyijyttömän bensiinin osalta pitoisuus voidaan määritellä siten, että se on 100 vähennettynä veden, alkoholien, MTBE:n ja ETBE:n prosentteina ilmoitettujen pitoisuuksien summalla. (4) Vertailupolttoaineeseen ei saa tarkoituksella lisätä seoksia, jotka sisältävät fosforia, rautaa, mangaania tai lyijyä. (5) Standardin EN 15376 mukainen etanoli on ainoa hapetettu johdannainen, jota saa tarkoituksella lisätä vertailupolttoaineeseen.

Tyyppi: Nestekaasu

Muuttuja	Yksikkö	Polttoaine A	Polttoaine B	Testimenetelmä
Koostumus				EN 27941
C3-pitoisuus	til.-%	30 ± 2	85 ± 2
C4-pitoisuus	til.-%	tasapainosuhde (1)	tasapainosuhde (1)
< C3, > C4	til.-%	enintään 2	enintään 2
Olefiinit	til.-%	enintään 12	enintään 15
Haihdutusjäämä	mg/kg	enintään 50	enintään 50	EN 15470
Vesi 0 °C:ssa		vapaa	vapaa	EN 15469
Kokonaisrikkipitoisuus, ml. hajuste	mg/kg	enintään 10	enintään 10	EN 24260, ASTM D 3246, ASTM 6667
Rikkivety		ei	ei	EN ISO 8819
Kuparinauhakorroosio (1h 40 °C:ssa)	luokitus	luokka 1	luokka 1	ISO 6251 (2)
Haju		luonteenomainen	luonteenomainen
Moottorin oktaaniluku (3)		vähintään 89,0	vähintään 89,0	EN 589 liite B
(1) Tasapainosuhde tarkoittaa seuraavaa: tasapainosuhde = 100 - C3 - <C3 - >C4. (2) Tällä menetelmällä ei välttämättä voida täsmällisesti määritellä, onko näytteessä syövyttäviä aineita, jos näyte sisältää korroosionestoaineita tai muita kemikaaleja, jotka vähentävät näytteen kuparinauhakorroosiota. Tämän takia kyseisten aineiden lisääminen ainoastaan testimenetelmän antamaan tulokseen vaikuttamiseksi on kielletty. (3) Moottorin valmistajan pyynnöstä tyyppihyväksyntätestauksessa voidaan käyttää suurempaa MON-arvoa.

▼M4

Tyyppi: Maakaasu/biometaani

Ominaisuudet	Yksiköt	Perusta	Raja-arvot		Testimenetelmä
			pienin	suurin
			Vertailupolttoaine GR
Koostumus:
Metaani		87	84	89
Etaani		13	11	15
Tasapainosuhde (1)	mooli-%	—	—	1	ISO 6974
Rikkipitoisuus	mg/m3 (2)	—		10	ISO 6326-5

(1) Inertit + C2+ (2) Arvo määritettävä vakio-olosuhteissa (293,2 K (20 °C) ja 101,3 kPa).

Vertailupolttoaine G23
Koostumus:
Metaani		92,5	91,5	93,5
Tasapainosuhde (1)	mooli-%	—	—	1	ISO 6974
N2	mooli-%	7,5	6,5	8,5
Rikkipitoisuus	mg/m3 (2)	—	—	10	ISO 6326–5

(1) Inertit (muut kuin N2) + C2 + C2+ (2) Arvo määritettävä seuraavissa olosuhteissa: 293,2 K (20 °C) ja 101,3 kPa.

Vertailupolttoaine G25
Koostumus:
Metaani	mooli-%	86	84	88
Tasapainosuhde (1)	mooli-%	—	—	1	ISO 6974
N2	mooli-%	14	12	16
Rikkipitoisuus	mg/m3 (2)	—	—	10	ISO 6326-5
(1) Inertit (muut kuin N2) + C2+ C2+ (2) Arvo määritettävä seuraavissa olosuhteissa: 293,2 K (20 °C) ja 101,3 kPa.

Vertailupolttoaine G20
Koostumus:
Metaani	mooli-%	100	99	100	ISO 6974
Tasapainosuhde (1)	mooli-%	—	—	1	ISO 6974
N2	mooli-%				ISO 6974
Rikkipitoisuus	mg/m3 (2)	—	—	10	ISO 6326-5
Wobben indeksi (netto)	MJ/m3 (3)	48,2	47,2	49,2
(1) Inertit (muut kuin N2) + C2 + C2+. (2) Arvo määritettävä seuraavissa olosuhteissa: 293,2 K (20 °C) ja 101,3 kPa. (3) Arvo määritettävä seuraavissa olosuhteissa: 273,2 K (0 °C) ja 101,3 kPa.

▼B

LIITE X

SISÄINEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ

1. JOHDANTO

1.1	Tässä liitteessä esitetään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien moottorijärjestelmien päästöjen rajoittamiseen liittyvien sisäisten valvontajärjestelmien (OBD-järjestelmien) toiminta.

2. YLEISET VAATIMUKSET

▼M4

2.1

Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9A olevassa 2 kohdassa vahvistettuja yleisiä vaatimuksia 2.2.1 kohdassa annetuin poikkeuksin.

▼M4

2.1.1

UN/ECE-säännön 49 liitteessä 9A olevien 2.3.2.1. ja 2.3.2.2 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”2.3.2.1

Hiukkaspäästöjen jälkikäsittelylaitteiden, mukaan luettuina suodatus ja jatkuva regenerointi, suorituskykyä on valvottava tämän liitteen taulukossa 1 esitettyä OBD-kynnysarvoa vasten.

2.3.2.2

Ennen tämän asetuksen 4 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja ajankohtia ja jos käytetään wall flow -tyyppistä dieselhiukkassuodatinta, valmistaja voi halutessaan soveltaa 2.3.2.1 kohdassa vahvistettujen vaatimusten sijasta UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 9B lisäyksessä 8 vahvistettuja vaatimuksia, jos valmistaja voi teknisin asiakirjoin osoittaa, että jos huononemista tapahtuu, on olemassa positiivinen korrelaatio suodatustehon heikkenemisen ja dieselhiukkassuodattimen paineenalennuksen vähenemisen välillä moottorin käyttöolosuhteissa, jotka kuvaillaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 9B lisäyksessä 8.”

▼M4

2.2

Komissio tarkastelee UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9A olevassa 2.3.2.1 kohdassa vahvistettuja valvontavaatimuksia 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä. Jos käy ilmi, että vaatimuksia ei voida teknisistä syistä toteuttaa tämän asetuksen 4 artiklan 8 kohdassa vahvistettuihin päivämääriin mennessä, komissio tekee ehdotuksen kyseisten päivämäärin muuttamiseksi.

▼M4 —————

▼B

2.4

Vaihtoehtoinen hyväksyntä

▼M4

2.4.1

Valmistajan pyynnöstä sitä, että järjestelmä vastaa asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä XI vahvistettuja vaatimuksia, on pidettävä tämän liitteen vaatimusten noudattamista vastaavana, kun on kyse luokkien M2 ja N1 ajoneuvoista, joiden suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna on enintään 7,5 tonnia, ja luokan M3 alaluokkien I, II, A ja B ajoneuvoista (direktiivin 2001/85/EY liitteessä I annettujen määritelmien mukaisesti), joiden suurin sallittu massa on enintään 7,5 tonnia, seuraavien vastaavuuksien mukaisesti:

▼M4

2.4.1.1 Asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteen I lisäyksen 6 taulukossa 1 OBD-standardin Euro 6 – plus IUPR katsotaan vastaavan tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 9 taulukossa 1 olevaa merkkiä A.

2.4.1.2 Asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteen I lisäyksen 6 taulukossa 1 OBD-standardin Euro 6 – plus IUPR katsotaan vastaavan tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 9 taulukossa 1 olevaa merkkiä B.

▼M7

2.4.1.3 Asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteen I lisäyksen 6 taulukossa 1 OBD-standardin Euro 6–2 katsotaan vastaavan tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 9 taulukossa 1 olevia merkkejä C ja D.

▼M10

2.4.1.4 Komission asetuksen (EU) N:o 2017/1151 liitteen I lisäyksen 6 taulukossa 1 olevan OBD-standardin Euro 6–2 katsotaan vastaavan tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 9 taulukossa 1 olevaa kirjaintunnusta E.

▼M4

2.4.1.a Jos käytetään tällaista vaihtoehtoista hyväksyntää, OBD-järjestelmiä koskevat tiedot liitteen I lisäyksen 4 osassa 2 olevassa 3.2.12.2.7.1–3.2.12.2.7.4 kohdassa korvataan asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteen I lisäyksessä 3 olevan 3.2.12.2.7 kohdan tiedoilla.

2.4.1.b Edellä 2.4.1 kohdassa esitettyjä vastaavuuksia sovelletaan seuraavasti:

2.4.1.b.1

Sovelletaan tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 9 taulukossa 1 tarkoitettuja OBD-kynnysarvoja ja päivämääriä, jotka ovat merkityksellisiä sen annetun merkin osalta, jolle tyyppihyväksyntää haetaan.

2.4.1.b.2

Sovelletaan liitteessä XIII olevassa 2.1.2.2.1–2.1.2.2.5 kohdassa vahvistettuja typen oksidien poistotoimenpiteitä.

▼B

2.4.2

►M1 ◄

Vaihtoehtona UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9B olevassa 4 kohdassa ja tässä liitteessä esitetyille vaatimuksille sellaiset moottorinvalmistajat, jotka valmistavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa moottorityyppiä vähemmän kuin 500 kappaletta vuodessa maailmanlaajuisesti, voivat saada EY-tyyppihyväksynnän tämän asetuksen muiden vaatimusten mukaisesti, kun moottoria valvotaan vähintään virtapiirien eheyden ja anturisignaalien loogisuuden ja uskottavuuden osalta ja jälkikäsittelyjärjestelmää valvotaan ainakin täydellisen toimintakatkosten varalta. Sellaiset moottorinvalmistajat, jotka valmistavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa moottorityyppiä vähemmän kuin 50 kappaletta vuodessa maailmanlaajuisesti, voivat saada EY-tyyppihyväksynnän tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti, kun päästöjen rajoittamiseen liittyviä moottorijärjestelmän osia valvotaan vähintään virtapiirien eheyden ja anturisignaalien loogisuuden ja uskottavuuden osalta (”osan valvonta”)

▼M1

Valmistaja ei voi soveltaa tässä kohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoisia säännöksiä useampaan kuin 500 moottoriin vuosittain.

▼M1 —————

▼B

2.4.4

Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava komissiolle olosuhteista, joissa kukin 2.4.1 ja 2.4.2 kohdan mukaisista hyväksynnöistä on annettu.

2.5

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

OBD-järjestelmään sovelletaan direktiivissä 2007/46/EY vahvistettuja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevia vaatimuksia.

Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että tuotannon vaatimustenmukaisuus on tarpeen varmentaa, varmentaminen on tehtävä tämän asetuksen liitteessä I esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

▼M4

2.6

Kaksipolttoainemoottorit ja -ajoneuvot (dual-fuel)

2.6.1.

Kaikkien kaksipolttoainemoottoreiden ja -ajoneuvojen on oltava tässä liitteessä vahvistettujen dieselmoottoreihin sovellettavien vaatimusten mukaisia riippumatta siitä, toimivatko ne kaksipolttoaine- vai dieseltilassa.

2.6.2

Edellä 2.6.1 kohdassa vahvistetun lisäksi kaksipolttoainemoottoreiden ja -ajoneuvojen on oltava UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevassa 7 kohdassa vahvistettujen OBD-vaatimusten mukaisia.

2.6.3

Edellä 2.4.1 kohdassa vahvistettuja vaihtoehtoista hyväksyntää koskevia säännöksiä ei sovelleta kaksipolttoaineajoneuvoihin ja -moottoreihin.

▼B

3. SUORITUSKYKYÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

3.1	Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9B olevassa 5 kohdassa vahvistettuja suorituskykyvaatimuksia.

3.2

OBD-kynnysarvot

▼M4

3.2.1

OBD-järjestelmään sovellettavat OBD-kynnysarvot täsmennetään puristussytytysmoottoreiden osalta taulukossa 1 ja kipinäsytytysmoottoreiden osalta taulukossa 2 olevilla riveillä ”yleiset vaatimukset”.

3.2.2

Edellä 4 artiklan 7 kohdassa vahvistetun siirtymävaiheen loppuun asti sovelletaan OBD-kynnnyarvoja, jotka täsmennetään puristussytytysmoottoreiden osalta taulukossa 1 ja kipinäsytytysmoottoreiden osalta taulukossa 2 olevilla riveillä ”siirtymävaihe”.

Taulukko 1

OBD-kynnysarvot (puristussytytysmoottorit, kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel) mukaan luettuina)

	Raja-arvo mg/kWh
	NOx	Hiukkasmassa
siirtymävaihe	1 500	25
yleiset vaatimukset	1 200	25

Taulukko 2

OBD-kynnysarvot (kipinäsytytysmoottorit)

	Raja-arvo mg/kWh
	NOx	CO
siirtymävaihe	1 500	7 500 (1)
yleiset vaatimukset	1 200	7 500
(1) Raja-arvoa sovelletaan liitteen I lisäyksessä 9 olevan taulukon 1 rivillä B vahvistetuista päivämääristä alkaen.

▼B

4. DEMONSTRAATIOVAATIMUKSET

▼M4

4.1	Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9A olevassa 4 kohdassa vahvistettuja demonstrointivaatimuksia.

▼M4 —————

▼B

5. ASIAKIRJAVAATIMUKSET

▼M4

5.1	Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9A olevassa 5 kohdassa vahvistettuja asiakirjavaatimuksia. Tämä asiakirjapaketti on toimitettava tämän asetuksen 5 artiklan 3 kohdan ja liitteessä I olevan 8 kohdan mukaisesti.

6. KÄYTÖNAIKAISTA SUORITUSKYKYÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

6.1

Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9A olevassa 6 kohdassa esitettyjä käytönaikaista suorituskykyä koskevia vaatimuksia tämän asetuksen 6.1.1–6.1.3 kohdassa esitetyin poikkeuksin.

6.1.1

Tämä asiakirjapaketti on toimitettava tämän asetuksen 5 artiklan 3 kohdan ja liitteessä I olevan 8 kohdan mukaisesti.

6.1.2

Käytönaikaisen suorituskykysuhteen vähimmäisarvo

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9A olevan 6.2.2 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”Kaikkiin valvontalaitteisiin sovellettava käytönaikaisen suorituskykysuhteen IUPR(min) vähimmäisarvo on 0,1”

6.1.3

UN/ECE-säännön nro 49 lisäyksessä 1 olevassa A.1.5 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä on tarkoitus tarkistaa tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun siirtymävaiheen jälkeen.

6.2.

Käytönaikaisen suorituskyvyn arviointi siirtymävaiheen aikana

6.2.1

Tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa vahvistetun siirtymävaiheen aikana OBD-järjestelmien käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta on arvioitava tämän liitteen lisäyksessä 5 vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

6.2.2

Tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa vahvistetun siirtymävaiheen aikana OBD-järjestelmien ei tarvitse olla UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9A olevan 6.2.3 kohdan vaatimusten mukaisia.

▼M4 —————

▼B

Lisäys 5

OBD-järjestelmän käytönaikaisen suorituskyvyn arviointi siirtymävaiheen aikana

1. YLEISTÄ

1.1	Tässä lisäyksessä säädetään menettelystä, jota noudatetaan arvioitaessa OBD-järjestelmän käytönaikaista suorituskykyä 6 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun siirtymävaiheen aikana.

2. OBD-JÄRJESTELMÄN KÄYTÖNAIKAISEN SUORITUSKYVYN ARVIOINTIMENETTELY

2.1

Tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa vahvistetun siirtymävaiheen aikana käytönaikaisen suorituskyvyn arviointi on tehtävä tutkimusohjelmana, johon sisältyy vähintään kaksi yhdeksän kuukauden mittaista käytönaikaisen suorituskyvyn tutkimusta. Nämä kaksi tutkimusta on saatettava päätökseen viimeistään 1. heinäkuuta 2015.

2.2	Kunkin valmistajan ensimmäinen tutkimus on käynnistettävä silloin, kun ensimmäinen valmis tai valmistunut ajoneuvo, jossa on kyseisen valmistajan valmistama ja tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksytty moottori, otetaan käyttöön.

2.3	Kunkin valmistajan on organisoitava ja suoritettava tutkimukset tiiviissä yhteistyössä sen hyväksyntäviranomaisen kanssa, joka on tyyppihyväksynyt kyseessä olevat ajoneuvot tai moottorit.

2.4

Tietojen käsittely 4 artiklan 7 kohdassa vahvistetun siirtymävaiheen aikana

2.4.1 Jotta saavutettaisiin 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun siirtymävaiheen tavoite, joka liittyy tämän liitteen lisäyksessä 4 vahvistettujen OBD-järjestelmän käytönaikaista suorituskykyä koskevien vaatimusten arvioinnin kehittämiseen, valmistajien on toimitettava hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle seuraavat tiedot:

IUPR-tiedot, jotka valmistajien on toimitettava tämän lisäyksen 6 kohdan mukaisesti;

OBD-järjestelmää koskevat lisätiedot, jotka valmistajien on toimitettava tämän asetuksen mukaisesti ja joita voidaan pitää luottamuksellisina;

valmistajan vapaaehtoisesti toimittamat lisätiedot, jotka edistävät siirtymävaiheen tavoitteen saavuttamista ja joita valmistaja voi pitää kaupallisesti arkaluonteisina.

2.4.2 Edellä olevan 2.4.1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja, tämän asetuksen mukaisesti luottamuksellisina tai kaupallisesti arkaluonteisina pidettäviä, muita kuin 2.4.1 ja 2.4.3 kohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan luovuttaa kolmansille osapuolille vain valmistajan suostumuksella.

2.4.3 Esimerkkejä 2.4.1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista lisätiedoista, joita voitaisiin kohtuudella pitää kaupallisesti arkaluonteisina, ovat seuraavat:

tiedot, joista käy ilmi tai voidaan kohtuullisen luotettavasti päätellä ajoneuvon tai moottorin valmistajan tai ajoneuvon käyttäjän identiteetti;

tiedot kehittelyvaiheessa olevista mittausmenetelmistä.

2.5	Viallisten tai vaatimusten vastaisten tiedonsiirtoyhteyksien aiheuttamiin ongelmiin sovelletaan liitteessä 4 olevan 2.4 kohdan säännöksiä.

2.6	Moottoreiden ja ajoneuvojen, joissa käytönaikaisten suorituskykytietojen keruu vaikuttaa OBD-valvonnan toimintaan, katsotaan olevan vaatimusten vastaisia.

3. OBD-JÄRJESTELMÄN KÄYTÖNAIKAISTA SUORITUSKYKYÄ KOSKEVAT TIEDOT

3.1	OBD-moottoriperheen vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9C olevassa 6 kohdassa tarkoitetut OBD-järjestelmän tallentamat käytönaikaista suorituskykyä koskevat tiedot, jotka on ilmoitettu mainitun liitteen 7 kohdan vaatimusten mukaisesti.

4. AJONEUVON JA MOOTTORIN VALINTA

4.1 Moottorin valinta

4.1.1 Molemmissa 2.1 kohdassa tarkoitetuissa tutkimuksissa on tarkasteltava vain yhtä moottoriperhettä ja yhtä OBD-moottoriperhettä.

4.1.2 Jos valmistaja on ennen 1 päivää heinäkuuta 2015 saattanut markkinoille useampia kuin yhden moottoriperheen tai OBD-moottoriperheen, suoritettavissa kahdessa tutkimuksessa on tarkasteltava eri moottori- tai OBD-moottoriperheitä.

4.1.3 Toinen tutkimuksista on tehtävä käyttäen ajoneuvoja, jotka on varustettu siihen moottoriperheeseen kuuluvilla moottoreilla, jonka myyntivolyymin voidaan valmistajan antamien tietojen perusteella kohtuudella odottaa olevan suurin 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen.

4.1.4 Yhden moottoriperheen tai OBD-moottoriperheen moottoreita voidaan ottaa mukaan samaan tutkimukseen, vaikka niissä olevat valvontajärjestelmät olisivat eri sukupolvea tai kehitystasoa.

4.2 Ajoneuvon valinta

4.2.1 Ajoneuvojen valintaan sovelletaan tämän liitteen lisäyksessä 4 olevassa 4.2 kohdassa vahvistettuja sääntöjä.

5. KÄYTÖNAIKAISTA SUORITUSKYKYÄ KOSKEVAT TUTKIMUKSET

5.1 Käytönaikaista suorituskykyä koskevien tietojen keruu

5.1.1 Käytönaikaisten suorituskykytietojen keruuseen sovelletaan lisäyksessä 4 olevassa 5.1 kohdassa vahvistettuja sääntöjä.

Sen estämättä, mitä lisäyksessä 4 olevassa 5.1.2 kohdassa säädetään, arvioitavana olevasta valvontalaiteryhmästä saadut tiedot on hylättävä, jos ryhmän nimittäjä ei saavuta vähimmäisarvoa 25, paitsi jos tietojen hylkääminen johtaisi siihen, että tutkimusotantaan jäisi vähemmän kuin 10 ajoneuvoa yhdeksän kuukauden tutkimusjakson aikana.

5.2 Käytönaikaisen suorituskyvyn arviointi

5.2.1 Käytönaikaisen suorituskyvyn arviointi on tehtävä kaikille ajoneuvosegmentissä tarkasteltavan OBD-moottoriperheen valvontalaiteryhmille.

5.2.2 Yksittäisen moottorin valvontalaiteryhmäkohtainen todellinen suorituskykysuhde (IUPRg) on laskettava sen ajoneuvon OBD-järjestelmästä saatujen osoittajang ja nimittäjäng perusteella, johon moottori on asennettu.

5.2.3 Tämän liitteen 6.5.1 kohdassa tarkoitettu OBD-moottoriperheen käytönaikaisen suorituskyvyn arviointi on tehtävä tarkasteltavana olevan OBD-moottoriperheen kullekin valvontalaiteryhmälle ajoneuvosegmentissä.

5.2.4 Jos jokin tämän liitteen 6.5.1 kohdassa tarkoitetuista ehdoista ei täyty, asiasta on ilmoitettava hyväksyntäviranomaiselle. Samalla on toimitettava valmistajan arvio tilanteen syystä ja tarvittaessa suunnitelma toimenpiteistä, joihin valmistaja aikoo ryhtyä, jotta ongelma olisi ratkaistu viimeistään niiden ajoneuvojen osalta, jotka rekisteröidään ensimmäisen kerran unionin alueella siirtymävaiheen jälkeen.

6. RAPORTOINTI HYVÄKSYNTÄVIRANOMAISELLE JA KOMISSIOLLE

Valmistajan on toimitettava kustakin tämän lisäyksen säännösten mukaisesti tehdystä tutkimuksesta hyväksyntäviranomaiselle ja komissiolle OBD-moottoriperheen käytönaikaista suorituskykyä koskeva raportti, jossa annetaan seuraavat tiedot:

6.1

Luettelo tutkimuksessa tarkastelluista moottoriperheistä ja OBD-moottoriperheistä

6.2

Seuraavat tiedot tutkimuksessa tarkastelluista ajoneuvoista:

tutkimuksessa mukana olleiden ajoneuvojen kokonaismäärä;

ajoneuvosegmenttien määrä ja tyyppi;

kunkin ajoneuvon valmistenumero (VIN) ja lyhyt kuvaus ajoneuvosta (tyyppi-variantti-versio);

segmentti, johon yksittäinen ajoneuvo kuuluu;

kunkin yksittäisen ajoneuvon tavanomainen käyttötarkoitus tai toimintatapa;

kunkin yksittäisen ajoneuvon ajokilometrimäärä ja/tai sen moottorin käyttötuntimäärä.

6.3

Seuraavat tiedot kunkin ajoneuvon OBD-järjestelmän käytönaikaisesta suorituskyvystä:

kunkin valvontalaiteryhmän osoittajag, nimittäjäg ja käytönaikainen suorituskykysuhde (IUPRg),

yleinen nimittäjä, sytytyssyklilaskurin arvo, moottorin käyntituntien kokonaismäärä.

6.4

Seuraavat käytönaikaista suorituskykyä koskevat tilastotiedot:

Otoksen IUPRg-arvojen keskiarvo ,

niiden otokseen sisältyvien moottoreiden määrä ja prosenttiosuus, joiden IUPRg on yhtä suuri tai suurempi kuin IUPRm(min).

▼M4 —————

▼B

LIITE XI

KORVAAVIEN PILAANTUMISTA RAJOITTAVIEN LAITTEIDEN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ ERILLISINÄ TEKNISINÄ YKSIKKÖINÄ

1. JOHDANTO

1.1	Tämä liite sisältää lisävaatimuksia korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden EY-tyyppihyväksynnälle erillisinä teknisinä yksikköinä.

2. YLEISET VAATIMUKSET

2.1 Merkinnät

2.1.1

Kussakin korvaavassa pilaantumista rajoittavassa laitteessa on oltava ainakin seuraavat tunnistusmerkinnät:

valmistajan nimi tai tavaramerkki;

pilaantumista rajoittavan laitteen merkki ja tunnistenumero, kuten ne on kirjattu liitteen lisäyksessä 1 olevan mallin mukaiseen ilmoituslomakkeeseen.

2.1.2

Kussakin alkuperäisessä korvaavassa pilaantumista rajoittavassa laitteessa on oltava ainakin seuraavat tunnistusmerkinnät:

ajoneuvon tai moottorin valmistajan nimi tai tavaramerkki;

alkuperäisen korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen merkki ja osan tunnistenumero, kuten ne on kirjattu 2.3 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

2.2 Asiakirjat

2.2.1

Kunkin korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen mukana on toimitettava seuraavat tiedot:

valmistajan nimi tai tavaramerkki;

korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen merkki ja tunnistenumero, kuten ne on kirjattu lisäyksessä 1 olevan mallin mukaiseen ilmoituslomakkeeseen;

luettelo ajoneuvoista tai moottoreista (valmistusvuosi mukaan lukien), joihin korvaava pilaantumista rajoittava laite on hyväksytty asennettavaksi, ja tapauksen mukaan merkintä, josta käy ilmi, soveltuuko korvaava pilaantumista rajoittava laite ajoneuvoihin, joissa on OBD-järjestelmä;

asennusohjeet.

Tässä kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä tuoteluettelossa, jonka korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen valmistaja jakaa myyntipisteisiin.

2.2.2

Kunkin alkuperäisen korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen mukana on toimitettava seuraavat tiedot:

ajoneuvon tai moottorin valmistajan nimi tai tavaramerkki;

alkuperäisen korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen merkki ja osan tunnistenumero, kuten ne on kirjattu 2.3 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin;

luettelo ajoneuvoista tai moottoreista, joihin alkuperäinen korvaava pilaantumista rajoittava laite soveltuu liitteen I lisäyksessä 4 olevan 3.2.12.2.1 kohdan mukaisesti, sekä tapauksen mukaan merkintä, josta käy ilmi, soveltuuko alkuperäinen korvaava pilaantumista rajoittava laite ajoneuvoihin, joissa on OBD-järjestelmä;

asennusohjeet.

Tässä kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä tuoteluettelossa, jonka ajoneuvon tai moottorin valmistaja jakaa myyntipisteisiin.

2.3

Alkuperäisen korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen osalta ajoneuvon tai moottorin valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle sähköisessä muodossa tarvittavat tiedot, joiden perusteella voidaan yhdistää osanumerot ja tyyppihyväksyntäasiakirjat.

Seuraavat tiedot on annettava:

ajoneuvojen tai moottoreiden merkit ja tyypit;

alkuperäisten korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden merkit ja tyypit;

alkuperäisten korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden osanumerot;

kyseisten moottori- tai ajoneuvotyyppien tyyppihyväksyntänumerot.

3. ERILLISEN TEKNISEN YKSIKÖN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMERKINTÄ

3.1	Jokaisessa korvaavassa pilaantumista rajoittavassa laitteessa, joka on tämän asetuksen mukaisesti erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksytyn tyypin mukainen, on oltava EY-tyyppihyväksyntämerkki.

3.2

Hyväksyntämerkki koostuu suorakulmion sisällä olevasta e-kirjaimesta ja EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion tunnusnumerosta seuraavasti:

Saksa

Ranska

Italia

Alankomaat

Ruotsi

Belgia

Unkari

Tšekki

Espanja

11.

Yhdistynyt kuningaskunta

12.

Itävalta

13.

Luxemburg

17.

Suomi

18.

Tanska

19.

Romania

20.

Puola

21.

Portugali

23.

Kreikka

24.

Irlanti

▼M2

25.

Kroatia

▼B

26.

Slovenia

27.

Slovakia

29.

Viro

32.

Latvia

34.

Bulgaria

36.

Liettua

49.

Kypros

50.

Malta

EY-tyyppihyväksyntämerkissä on myös oltava suorakulmion lähellä ”perushyväksyntänumero”, joka sisältyy direktiivin 2007/46/EY liitteessä VII tarkoitetun tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat asetukseen (EY) N:o 595/2009 tai tähän asetukseen tehdylle viimeisimmälle huomattavalle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron päivänä, jona erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntä myönnettiin. Tämän asetuksen osalta järjestysnumero on 00.

3.3	EY-tyyppihyväksyntämerkki on kiinnitettävä korvaavaan pilaantumista rajoittavaan laitteeseen siten, että se on selvästi luettavissa eikä se kulu pois. Sen on, aina kun se on mahdollista, oltava näkyvissä, kun korvaava pilaantumista rajoittava laite on asennettu ajoneuvoon.

3.4	Liitteen I lisäyksessä 8 annetaan esimerkki erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntänumerosta.

4. TEKNISET VAATIMUKSET

4.1 Yleiset vaatimukset

4.1.1

Korvaava pilaantumista rajoittava laite on suunniteltava ja rakennettava ja se on voitava asentaa siten, että moottori tai ajoneuvo vastaa edelleen niitä vaatimuksia, joiden mukainen se alun perin oli, ja että pilaavien aineiden päästöjä rajoitetaan tehokkaasti ajoneuvon koko tavanomaisen käyttöiän ajan tavanomaisissa käyttöolosuhteissa.

4.1.2

Korvaava pilaantumista rajoittava laite on asennettava täsmälleen samaan paikkaan kuin alkuperäinen laite, eikä pakokaasu-, lämpötila- ja paineantureiden sijaintia pakosarjassa saa muuttaa.

4.1.3

Jos alkuperäiseen pilaantumista rajoittavaan laitteeseen sisältyy lämpösuojia, korvaavassa laitteessa on oltava vastaavat suojat.

4.1.4

Moottorijärjestelmän alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntäneen viranomaisen on korvaavan osan tyyppihyväksynnän hakijan pyynnöstä asetettava syrjimättömällä tavalla saataville liitteen I lisäyksessä 4 olevan ilmoituslomakkeen 1 osan 3.2.12.2.6.8.1 ja 3.2.12.2.6.8.2 kohdassa tarkoitetut tiedot kunkin testattavan moottorin osalta.

4.2 Yleiset kestävyysvaatimukset

Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen on oltava kestävä eli sen on oltava suunniteltu ja rakennettu ja se on voitava asentaa niin, että saavutetaan kohtuullinen kestävyys korroosio- ja hapettumisilmiöitä vastaan, joille laite voi altistua ajoneuvon käyttöolosuhteissa.

Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen on oltava rakenteeltaan sellainen, että päästöjä rajoittavat elementit on suojattu mekaanisia iskuja vastaan riittävän hyvin, jotta voidaan varmistaa, että pilaavien aineiden päästöjä rajoitetaan tehokkaasti ajoneuvon koko tavanomaisen käyttöiän ajan tavanomaisissa käyttöolosuhteissa.

Tyyppihyväksynnän hakijan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle tiedot ja tulokset testistä, jolla todennetaan kestävyys mekaanisia iskuja vastaan.

4.3 Päästöjä koskevat vaatimukset

▼M4

4.3.1 Päästöjen arviointimenettelyn pääkohdat

Täydellisellä päästöjenrajoitusjärjestelmällä varustetuille 16 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille moottoreille, joissa on tyyppihyväksyntähakemuksen kohteena olevaa tyyppiä edustava korvaava pilaantumista rajoittava laite, on tehtävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 kuvaillut käyttötarkoituksen mukaiset testit suorituskyvyn vertaamiseksi alkuperäiseen päästöjenrajoitusjärjestelmään 4.3.1.1 ja 4.3.1.2 kohdassa kuvaillun menettelyn mukaisesti.

▼B

4.3.1.1

Jos korvaava pilaantumista rajoittava laite ei sisällä täydellistä päästöjenrajoitusjärjestelmää, täydellisen järjestelmän aikaansaamiseksi on käytettävä pelkästään uusia alkuperäisiä laitteita tai uusia alkuperäisiä korvaavia pilaantumista rajoittavia osia.

4.3.1.2

Päästöjenrajoitusjärjestelmää on vanhennettava 4.3.2.4 kohdassa kuvaillun menettelyn mukaisesti, ja se on testattava uudelleen päästöjenrajoituksen suorituskyvyn kestävyyden osoittamiseksi.

Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen kestävyys määritetään vertaamalla näiden kahden pakokaasupäästötestisarjan tuloksia.

Ensimmäinen testisarja tehdään korvaavalla päästöjä rajoittavalla laitteella, jota on totutuskäytetty 12 WHSC-syklin ajan.

Toinen testisarja tehdään korvaavalla päästöjä rajoittavalla laitteella, jota on vanhennettu jäljempänä kuvailtujen menettelyjen mukaisesti.

Kun hyväksyntää haetaan saman moottorinvalmistajan erilaisille moottorityypeille ja edellyttäen, että kyseisiin erilaisiin moottorityyppeihin on asennettu samanlainen alkuperäinen päästöjenrajoitusjärjestelmä, testaus voidaan rajoittaa vähintään kahteen moottoriin, jotka on valittu hyväksyntäviranomaisen suostumuksella.

4.3.2 Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen päästöjenrajoituskyvyn arviointimenettely

4.3.2.1

Moottoriin tai moottoreihin on asennettava 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu uusi alkuperäinen pilaantumista rajoittava laite.

▼M4

Pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmää on esivakioitava 12 WHSC-syklin verran. Esivakioinnin jälkeen moottorit on testattava UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 vahvistettujen WHDC-testimenettelyjen mukaisesti. Kunkin asianomaisen tyypin pakokaasutestejä on tehtävä kolme.

▼B

Testimoottoreiden, joissa on alkuperäinen tai alkuperäinen korvaava pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmä, on oltava moottorin tai ajoneuvon tyyppihyväksyntään sovellettavia raja-arvoja koskevien vaatimusten mukaisia.

4.3.2.2

Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen pakokaasutesti

Arvioitava korvaava pilaantumista rajoittava laite on asennettava 4.3.2.1 kohdan vaatimusten mukaisesti testattuun pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmään korvaamaan vastaava alkuperäinen pakokaasun jälkikäsittelylaite.

▼M4

Korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella varustettua pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmää on sitten esivakioitava 12 WHSC-syklin verran. Esivakioinnin jälkeen moottorit on testattava UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 vahvistettujen WHDC-menettelyjen mukaisesti. Kunkin asianomaisen tyypin pakokaasutestejä on tehtävä kolme.

▼B

4.3.2.3

Korvaavilla pilaantumista rajoittavilla laitteilla varustettujen moottoreiden pilaantumista aiheuttavien aineiden päästöjen alkuarviointi

Korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella varustetun moottorin katsotaan olevan päästöjä koskevien vaatimusten mukainen, jos kutakin säänneltyä pilaantumista aiheuttavaa ainetta (CO, hiilivedyt, NMHC, metaani, NOx, NH3 sekä hiukkasmassa ja -määrä) koskevat tulokset täyttävät seuraavat vaatimukset:

M ≤ 0,85S + 0,4G;

M ≤ G

jossa

korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella tehdyissä kolmessa testissä saatujen yhden pilaantumista aiheuttavan aineen pitoisuuksien keskiarvo

alkuperäisellä tai alkuperäisellä korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella tehdyissä kolmessa testissä saatujen yhden pilaantumista aiheuttavan aineen pitoisuuksien keskiarvo

Ajoneuvon tyyppihyväksynnän mukainen yhden pilaantumista aiheuttavan aineen päästöjen raja-arvo.

▼M6

4.3.2.4

Päästöjenrajoituskyvyn kestävyys

Edellä olevan 4.3.2.2 kohdan mukaisesti testatulle pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmälle, joka on varustettu korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella, on tehtävä lisäyksessä 3 tarkoitetut kestävyystestit.

▼B

4.3.2.5

Vanhennetun korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen pakokaasutesti

Tämän jälkeen vanhennettu pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmä, joka on varustettu vanhennetulla korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella, on asennettava 4.3.2.1 ja 4.3.2.2 kohdan testeissä käytettyyn moottoriin.

▼M4

Vanhennettua pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmää on esivakioitava 12 WHSC-syklin verran, minkä jälkeen se on testattava käyttäen UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 kuvailtuja WHDC-menettelyjä. Kunkin asianomaisen tyypin pakokaasutestejä on tehtävä kolme.

4.3.2.6

Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen vanhennuskertoimen määrittäminen

Kutakin pilaavaa ainetta koskeva vanhennuskerroin on käyttöiän loppupisteessä ja käyttöiän kertymän alussa sovellettavan päästöarvon suhde. (Esimerkiksi jos pilaavan aineen A päästöt käyttöiän loppupisteessä ovat 1,82 g/kWh ja päästöt käyttöiän kertymän alussa ovat 1,50 g/kWh, vanhennuskerroin on 1,82/1,50 = 1,21.)

▼B

4.3.2.7

Korvaavilla pilaantumista rajoittavilla laitteilla varustettujen moottoreiden pilaantumista aiheuttavien aineiden päästöjen arviointi

Vanhennetulla korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella (4.3.2.5 kohta) varustetun moottorin katsotaan olevan päästöjä koskevien vaatimusten mukainen, jos kutakin säänneltyä pilaantumista aiheuttavaa ainetta (CO, hiilivedyt, NMHC, metaani, NOx, NH3 sekä hiukkasmassa ja -määrä) koskevat tulokset täyttävät seuraavat vaatimukset:

M × AF ≤ G

jossa

esivakioidulla korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella ennen vanhennusta tehdyissä kolmessa testissä saatujen yhden pilaantumista aiheuttavan aineen pitoisuuksien keskiarvo (4.3.2 kohdan mukaiset tulokset)

yhden pilaantumista aiheuttavan aineen vanhennuskerroin

ajoneuvon tai ajoneuvojen tyyppihyväksynnän mukainen yhden pilaantumista aiheuttavan aineen päästöjen raja-arvo.

4.3.3 Korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden jaottelu perheisiin

Valmistaja voi ryhmitellä korvaavat pilaantumista rajoittavat laitteet niiden tekniikan perusteella perheisiin, joihin kuuluvien laitteiden perusominaisuudet ovat samat.

Jotta korvaavat pilaantumista rajoittavat laitteet voitaisiin ryhmitellä samaan perheeseen, niillä on oltava seuraavat ominaisuudet:

sama päästöjenrajoitusmekanismi (hapetuskatalysaattori, kolmitiekatalysaattori, hiukkassuodatin, typen oksidien valikoiva katalyyttinen pelkistys jne.);

sama substraattimateriaali (saman tyyppinen keraaminen materiaali tai metalli);

sama substraattityyppi ja kennotiheys;

samat katalyyttisesti aktiiviset materiaalit, ja jos materiaaleja on useita, samat materiaalien suhteet;

sama katalyyttisesti aktiivisten materiaalien kokonaismäärä;

saman tyyppinen pintakerros ja sama pinnoitusmenetelmä.

4.3.4 Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen päästöjenrajoituksen suorituskyyn arviointi tekniikkaperhekohtaisen vanhennuskertoimen avulla

Kun valmistaja on jaotellut korvaavat pilaantumista rajoittavat laitteet niiden tekniikan mukaisiin perheisiin, 4.3.2 kohdassa kuvailtuja menettelyjä voidaan käyttää kutakin pilaantumista aiheuttavaa ainetta koskevan vanhennuskertoimen määrittämiseksi perheen kantalaitteelle. Sen moottorin iskutilavuuden, jolla testit tehdään, on oltava vähintään [0,75 dm3] sylinteriä kohden.

4.3.4.1 Perheeseen kuuluvien laitteiden kestävyyden määrittäminen

Perheeseen kuuluvalla korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella, joka on tarkoitus asentaa moottoriin, jonka iskutilavuus on CA, voidaan katsoa olevan samat vanhennuskertoimet kuin kantalaitteella P määritettynä moottorilla, jonka iskutilavuus on CP, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

VA/CA ≥ VP/CP

jossa

korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen A substraatin tilavuus (dm3)

saman perheen kantalaitteen substraatin tilavuus (dm3) ja

molempien moottoreiden pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmään sisältyvissä päästöjenrajoituslaitteissa käytetään samaa regenerointimenetelmää. Tätä vaatimusta sovelletaan vain silloin, kun regenerointia edellyttävät laitteet sisältyvät alkuperäiseen pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmään.

Jos nämä ehdot täyttyvät, perheen muiden jäsenten päästöjenrajoituksen kestävyys voidaan määrittää edellä tarkoitetun perheeseen kuuluvan laitteen päästötulosten (S) perusteella 4.3.2.1, 4.3.2.2 ja 4.3.2.3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ja käyttämällä kyseisen perheen kantalaitteelle määritettyjä vanhennuskertoimia.

▼M6

4.3.5 Polttoaineet

Liitteessä I olevassa 1.1.2 kohdassa kuvatussa tapauksessa on tehtävä tämän liitteen 4.3.1–4.3.2.7 kohdassa vahvistettu testi alkuperäisen moottorijärjestelmän valmistajan ilmoittamilla polttoaineilla. Lisäyksessä 3 vahvistettu, 4.3.2.4 kohdassa tarkoitettu testi voidaan kuitenkin tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella tehdä vain sillä polttoaineella, joka edustaa vanhentumisen kannalta huonointa tapausta.

▼B

4.4 Pakokaasun vastapainetta koskevat vaatimukset

Vastapaineen on oltava sellainen, että koko pakojärjestelmää koskeva arvo ei ylitä liitteessä I olevan 4.1.2 kohdan mukaisesti määritettyä arvoa.

4.5 Yhteensopivuutta OBD-järjestelmän kanssa koskevat vaatimukset (sovelletaan vain sellaisiin korvaaviin pilaantumista rajoittaviin laitteisiin, jotka on tarkoitus asentaa OBD-järjestelmällä varustettuihin ajoneuvoihin)

4.5.1

Yhteensopivuus OBD-järjestelmän kanssa on osoitettava vain, jos alkuperäistä pilaantumista rajoittavaa laitetta valvottiin alkuperäisessä kokoonpanossa.

4.5.2

Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen yhteensopivuus OBD-järjestelmän kanssa on osoitettava soveltamalla tämän asetuksen liitteessä X ja UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 9B kuvailtuja menettelyjä, kun on kyse korvaavista päästöjä rajoittavista laitteista, jotka on tarkoitus asentaa moottoreihin tai ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty asetuksen (EY) N:o 595/2009 ja tämän asetuksen mukaisesti.

4.5.3

Muihin kuin pilaantumista rajoittaviin laitteisiin sovellettavia UN/ECE-säännön nro 49 säännöksiä ei sovelleta.

4.5.4

Korvaavan pilaantumista rajoittava laitteen valmistaja voi käyttää samaa esivakiointi- ja testimenettelyä kuin alkuperäisen tyyppihyväksynnän aikana käytettiin. Tässä tapauksessa sen hyväksyntäviranomaisen, joka myönsi moottorin tai ajoneuvon alkuperäisen tyyppihyväksynnän, on pyynnöstä ja syrjimättömällä tavalla toimitettava testiolosuhteita koskeva liitteen I lisäyksen 4 lisäys, josta käyvät ilmi esivakiointisyklien määrä ja pituus sekä sen testisyklin tyyppi, jota alkuperäinen laitevalmistaja on käyttänyt pilaantumista rajoittavan laitteen OBD-testauksessa.

4.5.5

Kaikkien muiden OBD-järjestelmän valvomien komponenttien asennuksen ja toiminnan oikeellisuuden varmistamiseksi OBD-järjestelmä ei saa ilmoittaa vioista eikä järjestelmässä saa olla tallennettuja vikakoodeja ennen pilaantumista rajoittavien laitteiden asentamista. Tätä varten voidaan arvioida OBD-järjestelmän tila 4.3.2–4.3.2.7 kohdassa kuvailtujen testien päätyttyä.

4.5.6

Vianilmaisin ei saa aktivoitua ajoneuvon 4.3.2–4.3.2.7 kohdassa tarkoitetun käytön aikana.

▼M6

4.6 Vaatimukset, jotka koskevat yhdenmukaisuutta typen oksidien rajoittamista koskevien toimenpiteiden kanssa (koskee vain sellaisia korvaavia pilaantumista rajoittavia laitteita, jotka on tarkoitettu ajoneuvoihin, jotka on varustettu antureilla, jotka mittaavat suoraan typen oksidien pitoisuutta pakokaasusta)

4.6.1

Yhteensopivuus typen oksidien rajoittamista koskevien toimenpiteiden kanssa on osoitettava vain, jos alkuperäistä pilaantumista rajoittavaa laitetta valvottiin alkuperäisessä kokoonpanossa.

4.6.2

Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen yhteensopivuus typen oksidien rajoittamista koskevien toimenpiteiden kanssa on osoitettava tämän asetuksen liitteessä XIII kuvatuilla menettelyillä, kun on kyse korvaavista päästöjä rajoittavista laitteista, jotka on tarkoitus asentaa moottoreihin tai ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty asetuksen (EY) N:o 595/2009 ja tämän asetuksen mukaisesti.

4.6.3

Muihin komponentteihin kuin pilaantumista rajoittaviin laitteisiin sovellettavia E-säännön nro 49 säännöksiä ei sovelleta.

4.6.4

Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen valmistaja voi käyttää samaa esivakautus- ja testimenettelyä kuin alkuperäisen tyyppihyväksynnän aikana käytettiin. Tässä tapauksessa sen hyväksyntäviranomaisen, joka myönsi moottorin tai ajoneuvon alkuperäisen tyyppihyväksynnän, on pyynnöstä ja syrjimättömällä tavalla toimitettava liitteen I lisäyksen 4 lisäyksessä esitetyn ilmoituslomakkeen lisäyksenä lomake, josta käyvät ilmi esivakautussyklien määrä ja pituus sekä sen testisyklin tyyppi, jota alkuperäinen laitevalmistaja on käyttänyt pilaantumista rajoittavan laitteen typen oksidien rajoittamista koskevien toimenpiteiden testauksessa.

4.6.5

OBD-järjestelmän valvomiin typen oksidien rajoittamista koskeviin toimenpiteisiin sovelletaan 4.5.5 kohtaa.

▼B

5. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

5.1	Tuotannon vaatimustenmukaisuus on varmistettava direktiivin 2007/46/EY 12 artiklan mukaisesti.

5.2

Erityissäännökset

5.2.1

Direktiivin 2007/46/EY liitteessä X olevassa 2.2 kohdassa tarkoitettuihin tarkastuksiin on sisällyttävä myös sen tarkastaminen, että laite vastaa asetuksen (EY) N:o 692/2008 2 artiklan 8 kohdassa (pilaantumista rajoittavan laitteen tyyppi) esitettyjä ominaisuuksia.

5.2.2

Direktiivin 2007/46/EY 12 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi voidaan suorittaa tämän liitteen 4.3 kohdassa (päästöjä koskevat vaatimukset) kuvaillut testit. Tässä tapauksessa hyväksynnän haltija voi vaihtoehtoisesti pyytää saada käyttää vertailun perustana tyyppihyväksyntätestien aikana käytettyä korvaavaa pilaantumista rajoittavaa laitetta (tai muuta näytettä, jonka on osoitettu vastaavan hyväksyttyä tyyppiä) eikä alkuperäistä pilaantumista rajoittavaa laitetta. Tutkittavan näytteen avulla mitatut päästöarvot saavat ylittää vertailuun käytetyn näytteen avulla lasketut keskiarvot keskimäärin enintään 15 prosentilla.

Lisäys 1

MALLI

Ilmoituslomake N:o …

joka liittyy korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden EY-tyyppihyväksyntään

Jäljempänä esitettävät tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-kokoisina tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos järjestelmissä, osissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on elektronisia ohjaustoimintoja, tiedot niiden suoritusarvoista on toimitettava.

0. YLEISTÄ

0.1 Merkki (valmistajan toiminimi): …

0.2 Tyyppi: …

0.2.1

Kaupalliset nimet (jos saatavissa): …

0.3 Tyypin tunniste: …

0.5 Valmistajan nimi ja osoite: …

0.7 Osien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta EY-tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa: …

0.8 Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: …

0.9 Valmistajan mahdollisen edustajan nimi ja osoite: …

1. LAITTEEN KUVAUS

1.1 Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen tyyppi: (hapettava, kolmitie- tai SCR-katalysaattori, hiukkassuodatin jne.) …

1.2 Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen piirustukset, joista käyvät ilmi erityisesti kaikki asetuksen (EU) N:o 582/2011 2 artiklan kohdassa ”pilaantumista rajoittavan laitteen tyyppi” tarkoitetut ominaisuudet: …

1.3 Kuvaus moottori- ja ajoneuvotyypeistä, joihin korvaava pilaantumista rajoittava laite on tarkoitettu: …

1.3.1

Moottorin ja ajoneuvon tyyppejä kuvaavat numerot ja/tai symbolit: …

1.3.2

Numerot ja/tai symbolit, jotka kuvaavat sitä alkuperäistä pilaantumista rajoittavaa laitetta, jota korvaamaan korvaava laite on tarkoitettu: …

1.3.3

Onko korvaava pilaantumista rajoittava laite tarkoitettu OBD-järjestelmää koskevien vaatimusten mukaiseksi (kyllä/ei) ( 9 )

1.3.4

Onko korvaava pilaantumista rajoittava laite yhteensopiva ajoneuvon/moottorin ohjausjärjestelmien kanssa (kyllä/ei) (9)

1.4 Kuvaus ja piirustukset, joista käy ilmi korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen paikka moottorin pakosarjoihin nähden: …

▼M10 —————

▼B

Lisäys 2

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUKSEN MALLI

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

Viranomaisen leima

Ilmoitus

—

EY-tyyppihyväksynnästä (1) …,

—

EY-tyyppihyväksynnän laajentamisesta (1) …

—

EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä (1) …

—

EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (1) …

osan/erillisen teknisen yksikön osalta ( 10 )

asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti, sellaisena kuin se on pantu täytäntöön asetuksella (EU) N:o 582/2011

Asetus (EY) N:o 595/2009 tai asetus (EU) N:o 582/2011, viimeksi muutettuna …

EY-tyyppihyväksyntänumero: …

Laajentamisen syy: …

I OSA

0.1 Merkki (valmistajan toiminimi): …

0.2 Tyyppi: …

0.3 Osaan / erilliseen tekniseen yksikköön merkitty tyypin tunniste ( 11 ) (osan tunnistusnumero): …

0.3.1 Merkinnän sijainti: …

0.5 Valmistajan nimi ja osoite: …

0.7 Osien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta EY-hyväksyntämerkin sijainti ja kiinnitystapa: …

0.8 Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: …

0.9 Valmistajan edustajan nimi ja osoite: …

II OSA

1. Lisätiedot

1.1 Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen merkki ja tyyppi: (hapettava, kolmitie- tai SCR-katalysaattori, hiukkassuodatin jne.) …

1.2 Moottori- ja ajoneuvotyypit, joissa pilaantumista rajoittavan laitteen tyyppiä voidaan käyttää korvaavana osana: …

1.3 Moottorityypit, joissa korvaavaa pilaantumista rajoittavaa laitetta on testattu: …

1.3.1 Onko korvaava pilaantumista rajoittava laite osoitettu OBD-järjestelmää koskevien vaatimusten mukaiseksi (kyllä/ei) (10) : …

2. Testien suorittamisesta vastaava tekninen laitos: …

3. Testausselosteen päiväys: …

4. Testausselosteen numero: …

5. Huomautukset: …

6. Paikka: …

7. Päiväys: …

8. Allekirjoitus: …

Liitteet

Tietopaketti

Testausseloste.

▼M6

Lisäys 3

Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen päästöjenrajoituskyvyn kestävyyden arviointimenettely

1.	Tässä lisäyksessä vahvistetaan liitteessä XI olevassa 4.3.2.4 kohdassa tarkoitettu kestävyyden arviointimenettely, jolla arvioidaan korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen päästöjenrajoituskyky.

KESTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETTELYN KUVAUS

2.1	Kestävyyden arviointimenettely koostuu tiedonkeruuvaiheesta ja käyttöiänkartuttamisohjelmasta.

2.2

Tiedonkeruuvaihe

2.2.1

Valittu moottori, joka on varustettu korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen sisältävällä täydellisellä päästöjen jälkikäsittelyjärjestelmällä, jäähdytetään ympäristön lämpötilaan, ja sille tehdään yksi WHTC-kylmäkäynnistystestisykli E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 7.6.1 ja 7.6.2 kohdan mukaisesti.

2.2.2

Välittömästi WHTC-kylmäkäynnistystestisyklin jälkeen moottorille tehdään yhdeksän perättäistä WHTC-lämminkäynnistystestisykliä E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 7.6.4 kohdan mukaisesti.

2.2.3

Edellä 2.2.1 ja 2.2.2 kohdassa vahvistetut testit on tehtävä E-säännön nro 49 liitteessä 4 olevan 7.6.5 kohdan mukaisesti.

2.2.4

Tarvittavat tiedot voidaan vaihtoehtoisesti kerätä ajamalla täysin kuormitettua ajoneuvoa, joka on varustettu valitulla korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen sisältävällä päästöjen jälkikäsittelyjärjestelmällä. Testi voidaan tehdä joko tiellä, jolloin noudatetaan tämän asetuksen liitteessä II olevassa 4.5–4.5.5 kohdassa vahvistettuja ajomatkavaatimuksia ja kirjataan ajotiedot kattavasti, tai sopivalla alustadynamometrilla. Jos testi tehdään tiellä, ajoneuvolla on ajettava tämän liitteen lisäyksessä 5 vahvistettu kylmätestisykli ja sen jälkeen yhdeksän kylmätestisykliä vastaavaa lämmintestisykliä siten, että moottorin tekemä työ on sama kuin 2.2.1 ja 2.2.2 kohdan mukaisesti saavutettu. Jos testi tehdään alustadynamometrilla, lisäyksessä 5 esitetyn testisyklin simuloitua tien kaltevuutta on mukautettava siten, että se vastaa moottorin työtä WHTC-syklin aikana.

2.2.5

Tyyppihyväksyntäviranomaisen on hylättävä 2.2.4 kohdan mukaisesti saadut lämpötilatiedot, jos se pitää niitä epärealistisina, ja vaadittava, että testi uusitaan tai että tehdään testi 2.2.1, 2.2.2 ja 2.2.3 kohdan mukaisesti.

2.2.6

Lämpötila korvaavassa pilaantumista rajoittavassa laitteessa on kirjattava koko testin ajan siitä kohdasta, jossa se on suurin.

2.2.7

Jos kohta, jossa lämpötila on suurin, vaihtelee ajan mittaan, tai jos sitä on vaikea määritellä, olisi kirjattava useita lämpötiloja sopivista kohdista.

2.2.8

Lämpötilamittausten määrän ja paikat valitsee valmistaja tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella hyvän teknisen käytännön mukaisesti.

2.2.9

Tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan käyttää yhtä katalyyttikerroksen tai katalysaattorin sisääntuloaukon lämpötilaa, jos useampien kerroslämpötilojen mittaamisen on osoitettu olevan käytännössä mahdotonta tai liian vaikeaa.

Kuva 1

Esimerkki lämpötila-anturien sijainnista geneerisessä jälkikäsittelylaitteessa

Kuva 2

Esimerkki lämpötila-anturien sijainnista dieselhiukkassuodattimessa

2.2.10

Lämpötilat on mitattava ja kirjattava testin aikana vähintään kerran sekunnissa (mittaustiheys 1 Hz).

2.2.11

Mitatut lämpötilat taulukoidaan pylväskaavioon siten, että lämpötilaryhmien laajuus on enintään 10 °C. Edellä 2.2.7 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa kutakin sekuntia vastaava suurin lämpötila on se, joka kirjataan pylväskaavioon. Kukin pylväskaavion pylväs edustaa asianomaiseen lämpötilaryhmään kuuluvien mitattujen lämpötilojen kumulatiivista tiheyttä sekunteina.

2.2.12

Määritetään kutakin lämpötilaryhmää vastaava aika tunteina ja ekstrapoloidaan se korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen käyttöikään taulukossa 1 esitettyjen arvojen mukaisesti. Ekstrapolaation perustana käytetään oletusta, että yksi WHTC-sykli vastaa 20 ajokilometriä.

Taulukko 1

Korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen käyttöikä eri ajoneuvoluokissa sekä vastaavat WHTC-testisyklit ja käyttötunnit

Ajoneuvoluokka	Kilometrimäärä	Vastaava WHTC-testisyklien määrä	Vastaava tuntimäärä
Luokkien M1, N1 ja N2 ajoneuvoihin asennetut moottorijärjestelmät	114 286	5 714	2 857
Luokkien N2 ja N3 ajoneuvoihin (suurin teknisesti sallittu massa enintään16 tonnia) ja luokan M3 alaluokkien I, II, A ja B ajoneuvoihin (suurin teknisesti sallittu massa yli 7,5 tonnia) asennetut moottorijärjestelmät	214 286	10 714	5 357
Luokkien N3 ajoneuvoihin (suurin teknisesti sallittu massa yli 16 tonnia) ja luokan M3 alaluokkien III ja B ajoneuvoihin (suurin teknisesti sallittu massa yli 7,5 tonnia) asennetut moottorijärjestelmät	500 000	25 000	12 500

2.2.13

Tiedonkeruu voidaan tehdä useammalle eri laitteelle samaan aikaan.

2.2.14

Jos järjestelmä toimii aktiivisen regeneroinnin aikana, kirjataan 2.2.1 ja 2.2.2 kohdassa määritellyn testauksen aikana tapahtuvien regenerointien määrä, pituus ja lämpötila. Jos aktiivista regenerointia ei ole tapahtunut, 2.2.2 kohdassa määriteltyä lämmintestausjaksoa jatketaan niin, että se sisältää ainakin kaksi aktiivista regenerointia.

2.2.15

Kirjataan tiedonkeruujakson aikana kulutetun voiteluaineen kokonaismäärä [g/h] siihen soveltuvalla menetelmällä, jollainen on esimerkiksi lisäyksessä 6 kuvattu tyhjennys- ja punnitusmenetelmä. Sitä varten moottoria käytetään 24 tuntia siten, että sille tehdään perättäiset WHTC-testisyklit. Jos öljynkulutusta ei voida mitata tarkasti, valmistaja voi tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella käyttää voiteluaineen kulutuksen määrittämiseen seuraavia vaihtoehtoja:

oletusarvo 30 g/h

valmistajan esittämä arvo, joka perustuu luotettavaan dataan ja luotettaviin tietoihin ja jonka tyyppihyväksyntäviranomainen hyväksyy.

2.3

Vertailulämpötilaa vastaavan vanhentamisajan laskeminen

2.3.1

Edellä olevan 2.2–2.2.15 kohdan mukaisesti kirjattuja lämpötiloja pienennetään vertailulämpötilaan Tr , jota valmistaja on esittänyt ja jonka tyyppihyväksyntäviranomainen hyväksyy ja joka sisältyy tiedonkeruuvaiheen aikana kirjattujen lämpötilojen vaihteluväliin.

2.3.2

Edellä 2.2.13 kohdassa kuvatussa tapauksessa arvo Tr voi vaihdella eri laitteiden kohdalla.

2.3.3

Lasketaan kunkin 2.2.11 kohdassa tarkoitetun lämpötilaryhmän osalta vertailulämpötilaa vastaava vanhentamisaika seuraavasta yhtälöstä:

Yhtälö 1:

jossa:

korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen terminen reaktiivisuus.

Käytetään seuraavia arvoja:

—

dieselmoottorin hapetuskatalysaattori: 18 050

—

katalysoitu dieselhiukkassuodatin: 18 050

—

SCR tai rautaan ja zeoliittiin (Fe-Z) perustuva ammoniakkihapetuskatalysaattori (AMOX): 5 175

—

SCR, kupari ja zeoliitti (Cu-Z): 11 550

—

SCR, vanadiini (V): 5 175

—

LNT (NOx-loukku): 18 050

Tr = vertailulämpötila, K.

= lämpötilaryhmän i keskipisteen lämpötila, K, jolle korvaava pilaantumista rajoittava laite altistuu tiedonkeräysvaiheessa ja joka on kirjattu lämpötilapylväskaavioon.

= aika (tunteina), joka vastaa lämpötilaa

ja joka on mukautettu täyden käyttöiän perusteella, ts. jos lukema pylväskaaviossa on 5 tuntia ja käyttöikä 4 000 tuntia taulukon 1 mukaisesti, kaikki pylväskaavion aikamerkinnät kerrotaan kertoimella

= vastaava vanhentamisaika (tunteina), jonka korvaava pilaantumista rajoittava laite on altistettava lämpötilalle Tr , jotta saavutetaan sama vanhentuminen kuin jos korvaava pilaantumista rajoittava laite altistettaisiin lämpötilalle
ajaksi
.

i = lämpötilaryhmän numero, jolloin numero 1 vastaa ryhmää, jossa lämpötila on pienin, ja n ryhmää, jossa lämpötila on suurin.

2.3.4

Vastaavan vanhentamisajan kokonaispituus lasketaan seuraavasta yhtälöstä:

Yhtälö 2:

jossa:

AT = vastaavan vanhentamisajan kokonaispituus (tunteina), jonka korvaava pilaantumista rajoittava laite on altistettava lämpötilalle Tr , jotta saavutetaan sama vanhentuminen kuin jos korvaava pilaantumista rajoittava laite altistettaisiin käyttöikänsä ajan lämpötilalle
kunkin pylväskaavioon kirjatun ryhmän i ajaksi
.

i = lämpötilaryhmän numero, jolloin numero 1 vastaa ryhmää, jossa lämpötila on pienin, ja n ryhmää, jossa lämpötila on suurin.

n = lämpötilaryhmien kokonaismäärä.

2.3.5

Edellä 2.2.13 kohdassa tarkoitetussa tapauksissa AT lasketaan kullekin laitteelle.

2.4

Käyttöiänkartuttamisohjelma

2.4.1 Yleiset vaatimukset

2.4.1.1

Käyttöiänkartuttamisohjelman on oltava sellainen, että korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen vanhentamista voidaan nopeuttaa käyttämällä 2.2 kohdassa tarkoitetussa tiedonkeruuvaiheessa kerättyjä tietoja.

2.4.1.2

Käyttöiänkartuttamisohjelma koostuu lämpövanhentamisesta ja voiteluaineen kulutukseen perustuvasta vanhentamisesta 2.4.4.6 kohdan mukaisesti. Tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella valmistajan ei tarvitse tehdä voiteluaineen kulutukseen perustuvaa kartuttamista, jos korvaava pilaantumista rajoitettava laite on sijoitettu jälkikäsittelysuodatinkomponentin (esim. dieselhiukkassuodattimen) jälkeen. Sekä lämpövanhentamisessa että voiteluaineen kulutukseen perustuvassa vanhentamisessa on toistettava tapauksen mukaan lämpö- tai voiteluaineenkulutusjaksoja.

2.4.1.3

Jos korvaava pilaantumista rajoittava laite toimii aktiivisen regeneroinnin aikana, lämpövanhentamisjakso on täydennettävä aktiivisella regeneroinnilla.

2.4.1.4

Kun käyttöiänkartuttamisohjelma koostuu sekä lämpövanhentamisesta että voiteluaineen kulutukseen perustuvasta vanhentamisesta, jaksot on suoritettava vuorotellen siten, että kutakin vaadittavaa lämpövanhentamisjaksoa seuraa voiteluaineen kulutukseen perustuva jakso.

2.4.1.5

Käyttöiänkartuttamisohjelma voidaan suorittaa samaan aikaan useammalle eri laitteelle. Tällöin on noudatettava samaa ohjelmaa kaikkien laitteiden osalta.

2.4.2 Lämpövanhentaminen

2.4.2.1

Lämpövanhentamisessa simuloidaan lämpövanhentumisen vaikutusta korvaavaan pilaantumista rajoittavaan laitteeseen sen käyttöiän loppuun saakka.

2.4.2.2

2.4.2.3

Lämpötilat kirjataan vähintään kahden lämpövanhentamisjakson ajalta. Ensimmäinen jakso tehdään järjestelmän lämmittämiseksi, eikä sitä oteta huomioon lämpötilavaikutusten kerryttämisessä.

2.4.2.4

Lämpötila kirjataan sopivista kohdista, jotka valitaan 2.2.6–2.2.9 kohdan mukaisesti, vähintään kerran sekunnissa (1 Hz).

2.4.2.5

Edellä 2.4.2.3 kohdassa tarkoitettuja lämpövanhentamisjaksoja vastaava todellinen vanhentamisaika lasketaan seuraavasta yhtälöstä:

Yhtälö 3:

Yhtälö 4:

jossa:

= todellinen vanhentamisaika (tunteina), jonka korvaava pilaantumista rajoittava laite on altistettava lämpötilalle Tr , jotta saavutetaan sama vanhentuminen kuin jos korvaava pilaantumista rajoittava laite altistettaisiin lämpötilalle Ti toisessa mittauksessa i.

Ti = lämpötila, K, mitattu toisessa mittauksessa i kaikissa lämpövanhentamisjaksoissa.

korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen terminen reaktiivisuus. Valmistajan on sovittava tyyppihyväksyntäviranomaisen kanssa, mitä arvoa R käytetään. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää seuraavia oletusarvoja:

—

dieselmoottorin hapetuskatalysaattori: 18 050

—

katalysoitu dieselhiukkassuodatin: 18 050

—

SCR tai rautaan ja zeoliittiin (Fe-Z) perustuva ammoniakkihapetuskatalysaattori (AMOX): 5 175

—

SCR, kupari ja zeoliitti (Cu-Z): 11 550

—

SCR, vanadiini (V): 5 175

—

LNT (NOx-loukku): 18 050

Tr = vertailulämpötila, K, arvo sama kuin yhtälössä 1.

AE = todellinen vanhentamisaika (tunteina), jonka korvaava pilaantumista rajoittava laite on altistettava lämpötilalle Tr , jotta saavutetaan sama vanhentuminen kuin korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen altistumisesta lämpövanhentamisjakson ajan.

i = lämpötilamittauksen numero.

p = lämpötilamittausten kokonaismäärä.

nc = lämpövanhentamisjakson numero; lämpötilavaikutusten kerryttämiseksi 2.4.2.3 kohdan mukaisesti tehdyt lämpövanhentamisjaksot.

C = lämpötilavaikutusten kerryttämiseksi tehtyjen lämpövanhentamisjaksojen kokonaismäärä.

2.4.2.6

Käyttöiänkartuttamisohjelmaan sisällytettävien lämpövanhentamisjaksojen kokonaismäärä määritetään seuraavalla yhtälöllä:

Yhtälö 5:

NTS = AT/AE

jossa:

NTS = käyttöiänkartuttamisohjelmassa suoritettavien lämpövanhentamisjaksojen kokonaismäärä

2.4.2.7

Kokonaismäärää NTS ja sen myötä käyttöiänkartuttamisohjelman kestoa voidaan supistaa nostamalla lämpötiloja, joille kukin laite altistetaan vanhentamissyklin kussakin tilassa, soveltamalla yhtä tai useampaa seuraavista toimenpiteistä:

pakoputken eristäminen

korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen siirtäminen lähemmäksi pakosarjaa

pakokaasun lämpötilan nostaminen keinotekoisesti

moottorin asetusten optimointi muuttamatta moottorin päästöominaisuuksia merkitsevästi.

2.4.2.8

Sovellettaessa 2.4.4.6 ja 2.4.4.7 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä arvosta NTS laskettu kokonaisvanhentamisaika ei saa olla alle 10 % taulukossa 1 luetellusta käyttöiästä, ts. ajoneuvoluokassa N1 arvon NTS on oltava vähintään 286 lämpövanhentamisjaksoa, kun kunkin jakson oletetaan kestävän 1 tunnin.

2.4.2.9

Kokonaismäärää NTS ja sen myötä käyttöiänkartuttamisohjelman kestoa voidaan laajentaa laskemalla lämpötiloja, joille kukin laite altistetaan vanhentamissyklin kussakin tilassa, soveltamalla yhtä tai useampaa seuraavista toimenpiteistä:

korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen siirtäminen kauemmaksi pakosarjasta

pakokaasun lämpötilan laskeminen keinotekoisesti

moottorin asetusten optimointi.

2.4.2.10

Edellä 2.4.1.5 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa sovelletaan seuraavia:

2.4.2.10.1

Arvon NTS on oltava sama kunkin laitteen kohdalla, jotta voidaan laatia yksi ainoa käyttöiänkartuttamisohjelma.

2.4.2.10.2

Jotta jokaiselle laitteelle saadaan sama NTS -arvo, lasketaan kullekin laitteelle ensin oma NTS -arvo sen omien AT- ja AE-arvojen perusteella.

2.4.2.10.3

Jos lasketut NTS -arvot ovat erilaiset, voidaan soveltaa yhtä tai useampaa 2.4.2.7–2.4.2.10 kohdassa esitettyä toimenpidettä niihin laitteisiin, joiden NTS -arvoa on muutettava, 2.4.2.3 kohdassa tarkoitettujen lämpövanhentamisjaksojen ajan, jotta voidaan vaikuttaa mitattuun Ti -arvoon ja siten sopivasti nopeuttaa tai hidastaa kyseisten laitteiden keinotekoista vanhentamista.

2.4.2.10.4

Sen jälkeen lasketaan uudet NTS -arvot, jotka vastaavat 2.4.2.10.3 kohdassa saatuja uusia lämpötila-arvoja Ti .

2.4.2.10.5

Toistetaan 2.4.2.10.3 ja 2.4.2.10.4 kohdan vaiheet, kunnes kullekin laitteelle saadut NTS -arvot vastaavat toisiaan.

2.4.2.10.6

Tr-arvojen, joita käytettiin eri NTS -arvojen laskemiseen 2.4.2.10.4 ja 2.4.2.10.5 kohdassa, on oltava samat kuin ne, joita käytettiin 2.3.2 ja 2.3.5 kohdassa AT-arvon laskemiseen kullekin laitteelle.

2.4.2.11

Jos korvaavien pilaantumista rajoittavien laitteiden kokoonpano muodostaa järjestelmän direktiivin 2007/46/EY 3 artiklan 25 kohdassa tarkoitetussa mielessä, laitteiden lämpövanhentamiseen voidaan käyttää jompaakumpaa seuraavista vaihtoehdoista:

2.4.2.11.1

Kokoonpanon laitteet voidaan vanhentaa joko erikseen tai yhdessä 2.4.2.10 kohdan mukaisesti.

2.4.2.11.2

Jos kokoonpano on rakennettu siten, ettei laitteita voida irrottaa toisistaan (esim. DOC ja SCR kotelossa), kokoonpanon lämpövanhentamisessa on käytettävä suurinta NTS -arvoa.

2.4.3 Muunnettu lämpövanhentamisohjelma laitteille, jotka toimivat aktiivisen regeneroinnin aikana

2.4.3.1

Aktiivisen regeneroinnin aikana toimiviin laitteisiin sovellettavalla muunnetulla lämpövanhentamisohjelmalla simuloidaan sekä lämpökuormituksesta että aktiivisesta regeneroinnista johtuvaa vanhentumisvaikutusta korvaavaan pilaantumista rajoittavaan laitteeseen sen käyttöiän lopussa.

2.4.3.2

Käyttöiänkartuttamisohjelmassa käytettävää moottoria, joka on varustettu korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen sisältävällä päästöjen jälkikäsittelyjärjestelmällä, käytetään vähintään kolmen perättäisen lämpövanhentamisjakson ajan. Kukin jakso sisältää lisäyksen 4 mukaisen lämpövanhentamisjakson, jota seuraa täysi aktiivinen regenerointijakso, jonka aikana jälkikäsittelyjärjestelmässä saavutetun huippulämpötilan olisi oltava vähintään yhtä suuri kuin tiedonkeruuvaiheessa kirjattu huippulämpötila.

2.4.3.3

Lämpötilat kirjataan vähintään kahden muunnetun lämpövanhentamisjakson ajalta. Ensimmäinen jakso tehdään järjestelmän lämmittämiseksi, eikä sitä oteta huomioon lämpötilavaikutusten kerryttämisessä.

2.4.3.4

Jotta lisäyksen 4 mukaisesta lämpövanhentamisjaksosta sitä seuraavaan aktiiviseen regenerointiin kuluva aika saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyenä, valmistaja voi käynnistää aktiivisen regeneroinnin keinotekoisesti käyttämällä moottoria kunkin lisäyksen 4 mukaisen lämpövanhentamisjakson jälkeen tasaisessa tilassa, jossa moottori tuottaa runsaasti nokea. Tätä tasaista käyntitilaa on tällöin pidettävä osana 2.4.3.2 kohdassa esitettyä muunnettua lämpövanhentamisjaksoa.

2.4.3.5

Kutakin muunnettua lämpövanhentamisjaksoa vastaava todellinen vanhentumisaika lasketaan yhtälöillä 3 ja 4.

2.4.3.6

Käyttöiänkartuttamisohjelmaan sisällytettävien muunnettujen lämpövanhentamisjaksojen kokonaismäärä lasketaan yhtälöllä 5.

2.4.3.7

2.4.3.8

Kokonaismäärää NTS voidaan supistaa 2.4.3.7 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden lisäksi myös nostamalla muunnetun lämpövanhentamisjakson aikana tapahtuvan aktiivisen regeneroinnin huippulämpötilaa, kuitenkin niin, ettei katalyyttikerroksen lämpötila ole missään vaiheessa yli 800 °C.

2.4.3.9

Kokonaismäärä NTS ei saa milloinkaan olla alle 50 prosenttia niiden aktiivisten regenerointien määrästä, joille korvaava pilaantumista rajoittava laite altistuu käyttöikänsä aikana. Se lasketaan seuraavasta yhtälöstä:

Yhtälö 5:

jossa:

NAR = aktiivisten regenerointien määrä korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen käyttöiän aikana.

tWHTC = taulukosta 1 saatu vastaava tuntimäärä sille ajoneuvoluokalle, johon korvaava pilaantumista rajoittava laite on tarkoitettu

tAR = aktiivisen regeneroinnin kesto tunteina.

tBAR = kahden aktiivisen regeneroinnin välinen aika tunteina.

2.4.3.10

Jos yhtälöllä 4 laskettu arvo AE × NTS sen jälkeen, kun on suoritettu 2.4.3.9 kohdassa vahvistettu vähimmäismäärä muunnettuja lämpövanhentamisjaksoja, on suurempi kuin yhtälöllä 2 laskettu arvoAT, voidaan 2.4.3.2 kohdassa vahvistettuun muunnettuun lämpövanhentamisjaksoon sisällytetyn lisäyksessä 4 vahvistetun lämpövanhentamisjakson kunkin vaiheen kestoaikaa lyhentää samassa suhteessa, jotta AE × NTS = AT toteutuu.

2.4.3.11

2.4.3.12

Edellä 2.4.1.5 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa sovelletaan 2.4.2.10 ja 2.4.2.11 kohtaa.

2.4.4 Voiteluaineenkulutuksen vaikutuksen kartuttamisohjelma

2.4.4.1

Voiteluaineenkulutuksen vaikutuksen kartuttamisohjelmalla simuloidaan voiteluaineen kulutuksen tuloksena tapahtuvasta kemikaalialtistuksesta tai jäämien muodostumisesta johtuvaa vanhentumista, joka vaikuttaa korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen suorituskykyyn sen käyttöiän lopussa.

2.4.4.2

Kulutetun voiteluaineen määrä [g/h] määritetään vähintään 24 lämpövanhentamisjakson tai yhtä monen muunnetun lämpövanhentamisjakson ajalta siihen soveltuvalla menetelmällä, jollainen on esimerkiksi lisäyksessä 6 kuvattu tyhjennys- ja punnitusmenetelmä. Voiteluaineen on oltava käyttämätöntä.

2.4.4.3

Moottori on varustettava öljypohjalla, jossa öljyn määrä pysyy vakiona, jotta öljyä ei tarvitse lisätä, sillä öljyn taso vaikuttaa sen kulutukseen. Tällöin voidaan käyttää mitä tahansa soveltuvaa menetelmää, jollainen on esimerkiksi ASTM-standardissa D7156-09 kuvattu menetelmä.

2.4.4.4

Lasketaan se teoreettinen aika tunteina, jonka ajan lämpövanhentamisohjelmaa tai sitä vastaavaa muunnettua lämpövanhentamisohjelmaa olisi noudatettava, jotta saataisiin sama voiteluaineenkulutus kuin se, joka vastaa korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen käyttöikää, soveltamalla seuraavaa yhtälöä:

Yhtälö 6:

jossa:

tTAS = teoreettinen kesto tunteina, jonka pituinen käyttöiänkartuttamisohjelman on oltava, jotta saadaan sama voiteluaineenkulutus kuin se, joka vastaa korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen käyttöikää, edellyttäen että käyttöiänkartuttamisohjelma koostuu vain perättäisistä lämpövanhentamisjaksoista tai perättäisistä muunnetuista lämpövanhentamisjaksoista.

LCRWHTC = voiteluaineenkulutus [g/h] määritettynä 2.2.15 kohdan mukaisesti

tWHTC = taulukosta 1 saatu vastaava tuntimäärä sille ajoneuvoluokalle, johon korvaava pilaantumista rajoittava laite on tarkoitettu

LCRTAS = voiteluaineenkulutus [g/h] määritettynä 2.4.4.2 kohdan mukaisesti

2.4.4.5

Lasketaan arvoa tTAS vastaava lämpövanhentamisjaksojen tai muunnettujen lämpövanhentamisjaksojen määrä soveltamalla seuraavaa suhdetta:

Yhtälö 7:

jossa:

N = arvoa tTAS vastaava lämpövanhentamisjaksojen tai muunnettujen lämpövanhentamisjaksojen määrä.

tTAS = teoreettinen kesto tunteina, jonka pituinen käyttöiänkartuttamisohjelman on oltava, jotta saadaan sama voiteluaineenkulutus kuin se, joka vastaa korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen käyttöikää, edellyttäen että käyttöiänkartuttamisohjelma koostui vain perättäisistä lämpövanhentamisjaksoista tai perättäisistä muunnetuista lämpövanhentamisjaksoista.

tTS = yksittäisen lämpövanhentamisjakson tai muunnetun lämpövanhentamisjakson kesto tunteina.

2.4.4.6

Verrataan arvoa N arvoon NTS , joka on laskettu 2.4.2.6 kohdan mukaisesti tai aktiivisen regeneroinnin aikana toimivien laitteiden tapauksessa 2.4.3.5 kohdan mukaisesti. Jos N ≤ NTS , lämpövanhentamisohjelmaan ei tarvitse lisätä voiteluaineenkulutuksen vaikutuksen kartuttamisohjelmaa. Jos N > NTS , lämpövanhentamisohjelmaan on lisättävä voiteluaineenkulutuksen vaikutuksen kartuttamisohjelma.

2.4.4.7

Voiteluaineenkulutuksen vaikutuksen kartuttamisohjelmaa ei välttämättä tarvitse lisätä, jos sen jälkeen, kun voiteluaineen kulutusta 2.4.4.8.4 kohdassa on lisätty, tarvittava voiteluaineen kulutuksen taso on jo saavutettu suorittamalla vastaava lämpövanhentamisohjelma, joka koostuu NTS :stä lämpövanhentamisjaksosta tai muunnetusta lämpövanhentamisjaksosta.

2.4.4.8

Voiteluaineenkulutuksen vaikutuksen kartuttamisohjelman laatiminen

2.4.4.8.1

Voiteluaineenkulutuksen vaikutuksen kartuttamisohjelma koostuu toistetuista voiteluaineenkulutusjaksoista, joista jokainen suoritetaan vuorotellen kunkin lämpövanhentamisjakson tai muunnetun lämpövanhentamisjakson kanssa.

2.4.4.8.2

Kukin voiteluaineenkulutusjakso koostuu vakiokuormituksella ja -nopeudella suoritettavasta vakaasta vaiheesta, jossa kuormitus ja nopeus valitaan niin, että voiteluaineenkulutus on mahdollisimman suuri ja todellinen lämpövanhentuminen mahdollisimman pieni. Vakaan vaiheen määrittää valmistaja tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella hyvän teknisen käytännön mukaisesti.

2.4.4.8.3

Kunkin voiteluaineenkulutusjakson kesto määritetään seuraavasti:

2.4.4.8.3.1

Moottoria käytetään sopivan ajan valmistajan 2.4.4.8.2 kohdan mukaisesti määrittelemällä kuormituksella ja nopeudella, ja voiteluaineen kulutus [g/h] määritetään siihen soveltuvalla menetelmällä, jollainen on esimerkiksi lisäyksessä 6 kuvattu tyhjennys- ja punnitusmenetelmä. Voiteluaine on vaihdettava suositelluin välein.

2.4.4.8.3.2

Kunkin voiteluaineenkulutusjakson kesto määritetään seuraavalla yhtälöllä:

Yhtälö 8:

jossa:

tLS = on yksittäisen voiteluaineenkulutusjakson kesto tunteina

LCRWHTC = voiteluaineenkulutus [g/h] määritettynä 2.2.15 kohdan mukaisesti

tWHTC = taulukosta 1 saatu vastaava tuntimäärä sille ajoneuvoluokalle, johon korvaava pilaantumista rajoittava laite on tarkoitettu

LCRTAS = voiteluaineenkulutus [g/h] määritettynä 2.4.4.2 kohdan mukaisesti

LCRLAS = voiteluaineenkulutus [g/h] määritettynä 2.4.4.8.3.1 kohdan mukaisesti

tTS = yksittäisen lisäyksessä 4 vahvistetun lämpövanhentamisjakson tai 2.4.3.2 kohdassa vahvistetun muunnetun lämpövanhentamisjakson kesto tunteina

NTS = käyttöiänkartuttamisohjelmassa suoritettavien lämpövanhentamisjaksojen tai muunnettujen lämpövanhentamisjaksojen kokonaismäärä.

2.4.4.8.4

Voiteluaineenkulutuksen on aina oltava alle 0,5 prosenttia moottorin polttoaineenkulutuksesta, jotta vältetään tuhkan liiallinen kertyminen korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen etupintaan.

2.4.4.8.5

Voiteluaineenkulutusvaiheen suorittamisesta johtuva lämpövanhentaminen voidaan lisätä yhtälöstä 4 saatuun arvoon AE.

2.4.5 Täyden käyttöiänkartuttamisohjelman laatiminen

2.4.5.1

Käyttöiänkartuttamisohjelma koostuu lämpövanhentamisjaksosta tai, tapauksen mukaan, muunnetusta lämpövanhentamisjaksosta ja voiteluaineenkulutusjaksosta, jotka suoritetaan vuorotellen. Edellä mainittu järjestely toistetaan NTS kertaa; NTS :n arvona käytetään tapauksen mukaan joko 2.4.2 tai 2.4.3 kohdan mukaisesti laskettua arvoa. Lisäyksessä 7 annetaan esimerkki täydestä käyttöiänkartuttamisohjelmasta. Täyden käyttöiänkartuttamisohjelman laatiminen kuvataan lisäyksessä 8 olevassa kaaviossa.

2.4.6 Täyden käyttöiänkartuttamisohjelman suorittaminen

2.4.6.1

Moottorille, joka on varustettu korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen sisältävällä päästöjen jälkikäsittelyjärjestelmällä, suoritetaan 2.4.5.1 kohdassa vahvistettu käyttöiänkartuttamisohjelma.

2.4.6.2

Käyttöiänkartuttamisohjelman suorittamisessa voidaan käyttää eri moottoria kuin tiedonkeruuvaiheessa. Jälkimmäisen moottorin on oltava aina se, johon tyyppihyväksyttävä korvaava pilaantumista rajoittava laite on suunniteltu ja jolle tehdään 2.4.3.2 mukainen päästötestaus.

2.4.6.3

Jos käyttöiänkartuttamisohjelman suorittamiseksi käytetyn moottorin sylinteritilavuus on vähintään 20 prosenttia suurempi kuin tiedonkeruuvaiheessa käytettävän moottorin, ensiksi mainitun moottorin pakojärjestelmä olisi varustettava ohittimella, jotta voidaan mahdollisimman tarkasti jäljitellä jälkimmäisen moottorin pakokaasuvirtausta valituissa vanhentamisolosuhteissa.

2.4.6.4

Kun kyse on 2.4.6.2 kohdassa tarkoitetusta tapauksesta, käyttöiänkartuttamisohjelman suorittamisessa käytettävä moottori on tyyppihyväksyttävä asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti. Lisäksi jos testattavat laitteet on tarkoitettu asennettavaksi pakokaasujen takaisinkierrätysjärjestelmällä (EGR) varustettuun moottorijärjestelmään, myös käyttöiänkartuttamisohjelmassa käytettävä moottorijärjestelmä on varustettava EGR:llä. Jos testattavia laitteita ei ole tarkoitettu asennettavaksi pakokaasujen takaisinkierrätysjärjestelmällä (EGR) varustettuun moottorijärjestelmään, myöskään käyttöiänkartuttamisohjelmassa käytettävää moottorijärjestelmää ei varusteta EGR:llä.

2.4.6.5

Käyttöiänkartuttamisohjelmassa käytettävän voiteluaineen ja polttoaineen on vastattava mahdollisimman tarkasti 2.2 kohdassa vahvistetussa tiedonkeruuvaiheessa käytettyjä. Voiteluaineen on vastattava sen moottorinvalmistajan suosituksia, jonka moottoria varten pilaantumista rajoittava laite on suunniteltu. Käytettävien polttoaineiden olisi oltava kaupan olevia polttoaineita, jotka täyttävät direktiivin 98/70/EY vastaavat vaatimukset. Valmistajan pyynnöstä voidaan käyttää myös tämän asetuksen mukaisia vertailupolttoaineita.

2.4.6.6

Voiteluaine on vaihdettava huoltoa varten tiedonkeruuvaiheessa käytetyn moottorin valmistajan ilmoittamin määrävälein.

2.4.6.7

SCR:n tapauksessa ureanruiskutus on tehtävä korvaavan pilaantumista rajoittavan laitteen valmistajan määrittämän menettelyn mukaisesti.

▼M6

Lisäys 4

Lämpövanhentamisen suorittamisjärjestys

Vaihe	Nopeus (% suuresta joutokäynnistä)	Kuorma (% annetulla nopeudella)	Aika (s)
1	2,92	0,58	626
2	45,72	1,58	418
3	38,87	3,37	300
4	20,23	11,36	102
5	11,37	14,90	62
6	32,78	18,52	370
7	53,12	20,19	410
8	59,53	34,73	780
9	78,24	54,38	132
10	39,07	62,85	212
11	47,82	62,94	188
Regenerointi (tapauksen mukaan)	Määritellään (ks. 2.4.3.4 kohta)	Määritellään (ks. 2.4.3.4 kohta)	Määritellään (ks. 2.4.3.4 kohta)
Voiteluaineenkulutus (tapauksen mukaan)	Määritellään 2.4.4.8.2 kohdan mukaisesti	Määritellään 2.4.4.8.2 kohdan mukaisesti	Määritellään 2.4.4.8.3 kohdan mukaisesti

Huomautus: Vaiheet 1–11 on asetettu suurenevan kuorman mukaiseen järjestykseen, jotta pakokaasun lämpötila olisi mahdollisimman korkea suuren kuorman vaiheissa. Järjestystä voidaan tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella muuttaa pakokaasun lämpötilan optimoimiseksi, jos se auttaa lyhentämään todellista vanhentamisaikaa.

Lisäys 5

Testisykli alustadynamometrilla tai tiellä tehtävää tiedonkeruuta varten

Aika	Nopeus	Aika	Nopeus	Aika	Nopeus	Aika	Nopeus	Aika	Nopeus	Aika	Nopeus	Aika	Nopeus
s	km/h	s	km/h	s	km/h	s	km/h	s	km/h	s	km/h	s	km/h
1	0	261	22,38	521	35,46	781	18,33	1 041	39,88	1 301	66,39	1 561	86,88
2	0	262	24,75	522	36,81	782	18,31	1 042	41,25	1 302	66,74	1 562	86,7
3	0	263	25,55	523	37,98	783	18,05	1 043	42,07	1 303	67,43	1 563	86,81
4	0	264	25,18	524	38,84	784	17,39	1 044	43,03	1 304	68,44	1 564	86,81
5	0	265	23,94	525	39,43	785	16,35	1 045	44,4	1 305	69,52	1 565	86,81
6	0	266	22,35	526	39,73	786	14,71	1 046	45,14	1 306	70,53	1 566	86,81
7	2,35	267	21,28	527	39,8	787	11,71	1 047	45,44	1 307	71,47	1 567	86,99
8	5,57	268	20,86	528	39,69	788	7,81	1 048	46,13	1 308	72,32	1 568	87,03
9	8,18	269	20,65	529	39,29	789	5,25	1 049	46,79	1 309	72,89	1 569	86,92
10	9,37	270	20,18	530	38,59	790	4,62	1 050	47,45	1 310	73,07	1 570	87,1
11	9,86	271	19,33	531	37,63	791	5,62	1 051	48,68	1 311	73,03	1 571	86,85
12	10,18	272	18,23	532	36,22	792	8,24	1 052	50,13	1 312	72,94	1 572	87,14
13	10,38	273	16,99	533	34,11	793	10,98	1 053	51,16	1 313	73,01	1 573	86,96
14	10,57	274	15,56	534	31,16	794	13,15	1 054	51,37	1 314	73,44	1 574	86,85
15	10,95	275	13,76	535	27,49	795	15,47	1 055	51,3	1 315	74,19	1 575	86,77
16	11,56	276	11,5	536	23,63	796	18,19	1 056	51,15	1 316	74,81	1 576	86,81
17	12,22	277	8,68	537	20,16	797	20,79	1 057	50,88	1 317	75,01	1 577	86,85
18	12,97	278	5,2	538	17,27	798	22,5	1 058	50,63	1 318	74,99	1 578	86,74
19	14,33	279	1,99	539	14,81	799	23,19	1 059	50,2	1 319	74,79	1 579	86,81
20	16,38	280	0	540	12,59	800	23,54	1 060	49,12	1 320	74,41	1 580	86,7
21	18,4	281	0	541	10,47	801	24,2	1 061	48,02	1 321	74,07	1 581	86,52
22	19,86	282	0	542	8,85	802	25,17	1 062	47,7	1 322	73,77	1 582	86,7
23	20,85	283	0,5	543	8,16	803	26,28	1 063	47,93	1 323	73,38	1 583	86,74
24	21,52	284	0,57	544	8,95	804	27,69	1 064	48,57	1 324	72,79	1 584	86,81
25	21,89	285	0,6	545	11,3	805	29,72	1 065	48,88	1 325	71,95	1 585	86,85
26	21,98	286	0,58	546	14,11	806	32,17	1 066	49,03	1 326	71,06	1 586	86,92
27	21,91	287	0	547	15,91	807	34,22	1 067	48,94	1 327	70,45	1 587	86,88
28	21,68	288	0	548	16,57	808	35,31	1 068	48,32	1 328	70,23	1 588	86,85
29	21,21	289	0	549	16,73	809	35,74	1 069	47,97	1 329	70,24	1 589	87,1
30	20,44	290	0	550	17,24	810	36,23	1 070	47,92	1 330	70,32	1 590	86,81
31	19,24	291	0	551	18,45	811	37,34	1 071	47,54	1 331	70,3	1 591	86,99
32	17,57	292	0	552	20,09	812	39,05	1 072	46,79	1 332	70,05	1 592	86,81
33	15,53	293	0	553	21,63	813	40,76	1 073	46,13	1 333	69,66	1 593	87,14
34	13,77	294	0	554	22,78	814	41,82	1 074	45,73	1 334	69,26	1 594	86,81
35	12,95	295	0	555	23,59	815	42,12	1 075	45,17	1 335	68,73	1 595	86,85
36	12,95	296	0	556	24,23	816	42,08	1 076	44,43	1 336	67,88	1 596	87,03
37	13,35	297	0	557	24,9	817	42,27	1 077	43,59	1 337	66,68	1 597	86,92
38	13,75	298	0	558	25,72	818	43,03	1 078	42,68	1 338	65,29	1 598	87,14
39	13,82	299	0	559	26,77	819	44,14	1 079	41,89	1 339	63,95	1 599	86,92
40	13,41	300	0	560	28,01	820	45,13	1 080	41,09	1 340	62,84	1 600	87,03
41	12,26	301	0	561	29,23	821	45,84	1 081	40,38	1 341	62,21	1 601	86,99
42	9,82	302	0	562	30,06	822	46,4	1 082	39,99	1 342	62,04	1 602	86,96
43	5,96	303	0	563	30,31	823	46,89	1 083	39,84	1 343	62,26	1 603	87,03
44	2,2	304	0	564	30,29	824	47,34	1 084	39,46	1 344	62,87	1 604	86,85
45	0	305	0	565	30,05	825	47,66	1 085	39,15	1 345	63,55	1 605	87,1
46	0	306	0	566	29,44	826	47,77	1 086	38,9	1 346	64,12	1 606	86,81
47	0	307	0	567	28,6	827	47,78	1 087	38,67	1 347	64,73	1 607	87,03
48	0	308	0	568	27,63	828	47,64	1 088	39,03	1 348	65,45	1 608	86,77
49	0	309	0	569	26,66	829	47,23	1 089	40,37	1 349	66,18	1 609	86,99
50	1,87	310	0	570	26,03	830	46,66	1 090	41,03	1 350	66,97	1 610	86,96
51	4,97	311	0	571	25,85	831	46,08	1 091	40,76	1 351	67,85	1 611	86,96
52	8,4	312	0	572	26,14	832	45,45	1 092	40,02	1 352	68,74	1 612	87,07
53	9,9	313	0	573	27,08	833	44,69	1 093	39,6	1 353	69,45	1 613	86,96
54	11,42	314	0	574	28,42	834	43,73	1 094	39,37	1 354	69,92	1 614	86,92
55	15,11	315	0	575	29,61	835	42,55	1 095	38,84	1 355	70,24	1 615	87,07
56	18,46	316	0	576	30,46	836	41,14	1 096	37,93	1 356	70,49	1 616	86,92
57	20,21	317	0	577	30,99	837	39,56	1 097	37,19	1 357	70,63	1 617	87,14
58	22,13	318	0	578	31,33	838	37,93	1 098	36,21	1 358	70,68	1 618	86,96
59	24,17	319	0	579	31,65	839	36,69	1 099	35,32	1 359	70,65	1 619	87,03
60	25,56	320	0	580	32,02	840	36,27	1 100	35,56	1 360	70,49	1 620	86,85
61	26,97	321	0	581	32,39	841	36,42	1 101	36,96	1 361	70,09	1 621	86,77
62	28,83	322	0	582	32,68	842	37,14	1 102	38,12	1 362	69,35	1 622	87,1
63	31,05	323	0	583	32,84	843	38,13	1 103	38,71	1 363	68,27	1 623	86,92
64	33,72	324	3,01	584	32,93	844	38,55	1 104	39,26	1 364	67,09	1 624	87,07
65	36	325	8,14	585	33,22	845	38,42	1 105	40,64	1 365	65,96	1 625	86,85
66	37,91	326	13,88	586	33,89	846	37,89	1 106	43,09	1 366	64,87	1 626	86,81
67	39,65	327	18,08	587	34,96	847	36,89	1 107	44,83	1 367	63,79	1 627	87,14
68	41,23	328	20,01	588	36,28	848	35,53	1 108	45,33	1 368	62,82	1 628	86,77
69	42,85	329	20,3	589	37,58	849	34,01	1 109	45,24	1 369	63,03	1 629	87,03
70	44,1	330	19,53	590	38,58	850	32,88	1 110	45,14	1 370	63,62	1 630	86,96
71	44,37	331	17,92	591	39,1	851	32,52	1 111	45,06	1 371	64,8	1 631	87,1
72	44,3	332	16,17	592	39,22	852	32,7	1 112	44,82	1 372	65,5	1 632	86,99
73	44,17	333	14,55	593	39,11	853	33,48	1 113	44,53	1 373	65,33	1 633	86,92
74	44,13	334	12,92	594	38,8	854	34,97	1 114	44,77	1 374	63,83	1 634	87,1
75	44,17	335	11,07	595	38,31	855	36,78	1 115	45,6	1 375	62,44	1 635	86,85
76	44,51	336	8,54	596	37,73	856	38,64	1 116	46,28	1 376	61,2	1 636	86,92
77	45,16	337	5,15	597	37,24	857	40,48	1 117	47,18	1 377	59,58	1 637	86,77
78	45,64	338	1,96	598	37,06	858	42,34	1 118	48,49	1 378	57,68	1 638	86,88
79	46,16	339	0	599	37,1	859	44,16	1 119	49,42	1 379	56,4	1 639	86,63
80	46,99	340	0	600	37,42	860	45,9	1 120	49,56	1 380	54,82	1 640	86,85
81	48,19	341	0	601	38,17	861	47,55	1 121	49,47	1 381	52,77	1 641	86,63
82	49,32	342	0	602	39,19	862	49,09	1 122	49,28	1 382	52,22	1 642	86,77
83	49,7	343	0	603	40,31	863	50,42	1 123	48,58	1 383	52,48	1 643	86,77
84	49,5	344	0	604	41,46	864	51,49	1 124	48,03	1 384	52,74	1 644	86,55
85	48,98	345	0	605	42,44	865	52,23	1 125	48,2	1 385	53,14	1 645	86,59
86	48,65	346	0	606	42,95	866	52,58	1 126	48,72	1 386	53,03	1 646	86,55
87	48,65	347	0	607	42,9	867	52,63	1 127	48,91	1 387	52,55	1 647	86,7
88	48,87	348	0	608	42,43	868	52,49	1 128	48,93	1 388	52,19	1 648	86,44
89	48,97	349	0	609	41,74	869	52,19	1 129	49,05	1 389	51,09	1 649	86,7
90	48,96	350	0	610	41,04	870	51,82	1 130	49,23	1 390	49,88	1 650	86,55
91	49,15	351	0	611	40,49	871	51,43	1 131	49,28	1 391	49,37	1 651	86,33
92	49,51	352	0	612	40,8	872	51,02	1 132	48,84	1 392	49,26	1 652	86,48
93	49,74	353	0	613	41,66	873	50,61	1 133	48,12	1 393	49,37	1 653	86,19
94	50,31	354	0,9	614	42,48	874	50,26	1 134	47,8	1 394	49,88	1 654	86,37
95	50,78	355	2	615	42,78	875	50,06	1 135	47,42	1 395	50,25	1 655	86,59
96	50,75	356	4,08	616	42,39	876	49,97	1 136	45,98	1 396	50,17	1 656	86,55
97	50,78	357	7,07	617	40,78	877	49,67	1 137	42,96	1 397	50,5	1 657	86,7
98	51,21	358	10,25	618	37,72	878	48,86	1 138	39,38	1 398	50,83	1 658	86,63
99	51,6	359	12,77	619	33,29	879	47,53	1 139	35,82	1 399	51,23	1 659	86,55
100	51,89	360	14,44	620	27,66	880	45,82	1 140	31,85	1 400	51,67	1 660	86,59
101	52,04	361	15,73	621	21,43	881	43,66	1 141	26,87	1 401	51,53	1 661	86,55
102	51,99	362	17,23	622	15,62	882	40,91	1 142	21,41	1 402	50,17	1 662	86,7
103	51,99	363	19,04	623	11,51	883	37,78	1 143	16,41	1 403	49,99	1 663	86,55
104	52,36	364	20,96	624	9,69	884	34,89	1 144	12,56	1 404	50,32	1 664	86,7
105	52,58	365	22,94	625	9,46	885	32,69	1 145	10,41	1 405	51,05	1 665	86,52
106	52,47	366	25,05	626	10,21	886	30,99	1 146	9,07	1 406	51,45	1 666	86,85
107	52,03	367	27,31	627	11,78	887	29,31	1 147	7,69	1 407	52	1 667	86,55
108	51,46	368	29,54	628	13,6	888	27,29	1 148	6,28	1 408	52,3	1 668	86,81
109	51,31	369	31,52	629	15,33	889	24,79	1 149	5,08	1 409	52,22	1 669	86,74
110	51,45	370	33,19	630	17,12	890	21,78	1 150	4,32	1 410	52,66	1 670	86,63
111	51,48	371	34,67	631	18,98	891	18,51	1 151	3,32	1 411	53,18	1 671	86,77
112	51,29	372	36,13	632	20,73	892	15,1	1 152	1,92	1 412	53,8	1 672	87,03
113	51,12	373	37,63	633	22,17	893	11,06	1 153	1,07	1 413	54,53	1 673	87,07
114	50,96	374	39,07	634	23,29	894	6,28	1 154	0,66	1 414	55,37	1 674	86,92
115	50,81	375	40,08	635	24,19	895	2,24	1 155	0	1 415	56,29	1 675	87,07
116	50,86	376	40,44	636	24,97	896	0	1 156	0	1 416	57,31	1 676	87,18
117	51,34	377	40,26	637	25,6	897	0	1 157	0	1 417	57,94	1 677	87,32
118	51,68	378	39,29	638	25,96	898	0	1 158	0	1 418	57,86	1 678	87,36
119	51,58	379	37,23	639	25,86	899	0	1 159	0	1 419	57,75	1 679	87,29
120	51,36	380	34,14	640	24,69	900	0	1 160	0	1 420	58,67	1 680	87,58
121	51,39	381	30,18	641	21,85	901	0	1 161	0	1 421	59,4	1 681	87,61
122	50,98	382	25,71	642	17,45	902	2,56	1 162	0	1 422	59,69	1 682	87,76
123	48,63	383	21,58	643	12,34	903	4,81	1 163	0	1 423	60,02	1 683	87,65
124	44,83	384	18,5	644	7,59	904	6,38	1 164	0	1 424	60,21	1 684	87,61
125	40,3	385	16,56	645	4	905	8,62	1 165	0	1 425	60,83	1 685	87,65
126	35,65	386	15,39	646	1,76	906	10,37	1 166	0	1 426	61,16	1 686	87,65
127	30,23	387	14,77	647	0	907	11,17	1 167	0	1 427	61,6	1 687	87,76
128	24,08	388	14,58	648	0	908	13,32	1 168	0	1 428	62,15	1 688	87,76
129	18,96	389	14,72	649	0	909	15,94	1 169	0	1 429	62,7	1 689	87,8
130	14,19	390	15,44	650	0	910	16,89	1 170	0	1 430	63,65	1 690	87,72
131	8,72	391	16,92	651	0	911	17,13	1 171	0	1 431	64,27	1 691	87,69
132	3,41	392	18,69	652	0	912	18,04	1 172	0	1 432	64,31	1 692	87,54
133	0,64	393	20,26	653	0	913	19,96	1 173	0	1 433	64,13	1 693	87,76
134	0	394	21,63	654	0	914	22,05	1 174	0	1 434	64,27	1 694	87,5
135	0	395	22,91	655	0	915	23,65	1 175	0	1 435	65,22	1 695	87,43
136	0	396	24,13	656	0	916	25,72	1 176	0	1 436	66,25	1 696	87,47
137	0	397	25,18	657	0	917	28,62	1 177	0	1 437	67,09	1 697	87,5
138	0	398	26,16	658	2,96	918	31,99	1 178	0	1 438	68,37	1 698	87,5
139	0	399	27,41	659	7,9	919	35,07	1 179	0	1 439	69,36	1 699	87,18
140	0	400	29,18	660	13,49	920	37,42	1 180	0	1 440	70,57	1 700	87,36
141	0	401	31,36	661	18,36	921	39,65	1 181	0	1 441	71,89	1 701	87,29
142	0,63	402	33,51	662	22,59	922	41,78	1 182	0	1 442	73,35	1 702	87,18
143	1,56	403	35,33	663	26,26	923	43,04	1 183	0	1 443	74,64	1 703	86,92
144	2,99	404	36,94	664	29,4	924	43,55	1 184	0	1 444	75,81	1 704	87,36
145	4,5	405	38,6	665	32,23	925	42,97	1 185	0	1 445	77,24	1 705	87,03
146	5,39	406	40,44	666	34,91	926	41,08	1 186	0	1 446	78,63	1 706	87,07
147	5,59	407	42,29	667	37,39	927	40,38	1 187	0	1 447	79,32	1 707	87,29
148	5,45	408	43,73	668	39,61	928	40,43	1 188	0	1 448	80,2	1 708	86,99
149	5,2	409	44,47	669	41,61	929	40,4	1 189	0	1 449	81,67	1 709	87,25
150	4,98	410	44,62	670	43,51	930	40,25	1 190	0	1 450	82,11	1 710	87,14
151	4,61	411	44,41	671	45,36	931	40,32	1 191	0	1 451	82,91	1 711	86,96
152	3,89	412	43,96	672	47,17	932	40,8	1 192	0	1 452	83,43	1 712	87,14
153	3,21	413	43,41	673	48,95	933	41,71	1 193	0	1 453	83,79	1 713	87,07
154	2,98	414	42,83	674	50,73	934	43,16	1 194	0	1 454	83,5	1 714	86,92
155	3,31	415	42,15	675	52,36	935	44,84	1 195	0	1 455	84,01	1 715	86,88
156	4,18	416	41,28	676	53,74	936	46,42	1 196	1,54	1 456	83,43	1 716	86,85
157	5,07	417	40,17	677	55,02	937	47,91	1 197	4,85	1 457	82,99	1 717	86,92
158	5,52	418	38,9	678	56,24	938	49,08	1 198	9,06	1 458	82,77	1 718	86,81
159	5,73	419	37,59	679	57,29	939	49,66	1 199	11,8	1 459	82,33	1 719	86,88
160	6,06	420	36,39	680	58,18	940	50,15	1 200	12,42	1 460	81,78	1 720	86,66
161	6,76	421	35,33	681	58,95	941	50,94	1 201	12,07	1 461	81,81	1 721	86,92
162	7,7	422	34,3	682	59,49	942	51,69	1 202	11,64	1 462	81,05	1 722	86,48
163	8,34	423	33,07	683	59,86	943	53,5	1 203	11,69	1 463	80,72	1 723	86,66
164	8,51	424	31,41	684	60,3	944	55,9	1 204	12,91	1 464	80,61	1 724	86,74
165	8,22	425	29,18	685	61,01	945	57,11	1 205	15,58	1 465	80,46	1 725	86,37
166	7,22	426	26,41	686	61,96	946	57,88	1 206	18,69	1 466	80,42	1 726	86,48
167	5,82	427	23,4	687	63,05	947	58,63	1 207	21,04	1 467	80,42	1 727	86,33
168	4,75	428	20,9	688	64,16	948	58,75	1 208	22,62	1 468	80,24	1 728	86,3
169	4,24	429	19,59	689	65,14	949	58,26	1 209	24,34	1 469	80,13	1 729	86,44
170	4,05	430	19,36	690	65,85	950	58,03	1 210	26,74	1 470	80,39	1 730	86,33
171	3,98	431	19,79	691	66,22	951	58,28	1 211	29,62	1 471	80,72	1 731	86
172	3,91	432	20,43	692	66,12	952	58,67	1 212	32,65	1 472	81,01	1 732	86,33
173	3,86	433	20,71	693	65,01	953	58,76	1 213	35,57	1 473	81,52	1 733	86,22
174	4,17	434	20,56	694	62,22	954	58,82	1 214	38,07	1 474	82,4	1 734	86,08
175	5,32	435	19,96	695	57,44	955	59,09	1 215	39,71	1 475	83,21	1 735	86,22
176	7,53	436	20,22	696	51,47	956	59,38	1 216	40,36	1 476	84,05	1 736	86,33
177	10,89	437	21,48	697	45,98	957	59,72	1 217	40,6	1 477	84,85	1 737	86,33
178	14,81	438	23,67	698	41,72	958	60,04	1 218	41,15	1 478	85,42	1 738	86,26
179	17,56	439	26,09	699	38,22	959	60,13	1 219	42,23	1 479	86,18	1 739	86,48
180	18,38	440	28,16	700	34,65	960	59,33	1 220	43,61	1 480	86,45	1 740	86,48
181	17,49	441	29,75	701	30,65	961	58,52	1 221	45,08	1 481	86,64	1 741	86,55
182	15,18	442	30,97	702	26,46	962	57,82	1 222	46,58	1 482	86,57	1 742	86,66
183	13,08	443	31,99	703	22,32	963	56,68	1 223	48,13	1 483	86,43	1 743	86,66
184	12,23	444	32,84	704	18,15	964	55,36	1 224	49,7	1 484	86,58	1 744	86,59
185	12,03	445	33,33	705	13,79	965	54,63	1 225	51,27	1 485	86,8	1 745	86,55
186	11,72	446	33,45	706	9,29	966	54,04	1 226	52,8	1 486	86,65	1 746	86,74
187	10,69	447	33,27	707	4,98	967	53,15	1 227	54,3	1 487	86,14	1 747	86,21
188	8,68	448	32,66	708	1,71	968	52,02	1 228	55,8	1 488	86,36	1 748	85,96
189	6,2	449	31,73	709	0	969	51,37	1 229	57,29	1 489	86,32	1 749	85,5
190	4,07	450	30,58	710	0	970	51,41	1 230	58,73	1 490	86,25	1 750	84,77
191	2,65	451	29,2	711	0	971	52,2	1 231	60,12	1 491	85,92	1 751	84,65
192	1,92	452	27,56	712	0	972	53,52	1 232	61,5	1 492	86,14	1 752	84,1
193	1,69	453	25,71	713	0	973	54,34	1 233	62,94	1 493	86,36	1 753	83,46
194	1,68	454	23,76	714	0	974	54,59	1 234	64,39	1 494	86,25	1 754	82,77
195	1,66	455	21,87	715	0	975	54,92	1 235	65,52	1 495	86,5	1 755	81,78
196	1,53	456	20,15	716	0	976	55,69	1 236	66,07	1 496	86,14	1 756	81,16
197	1,3	457	18,38	717	0	977	56,51	1 237	66,19	1 497	86,29	1 757	80,42
198	1	458	15,93	718	0	978	56,73	1 238	66,19	1 498	86,4	1 758	79,21
199	0,77	459	12,33	719	0	979	56,33	1 239	66,43	1 499	86,36	1 759	78,48
200	0,63	460	7,99	720	0	980	55,38	1 240	67,07	1 500	85,63	1 760	77,49
201	0,59	461	4,19	721	0	981	54,99	1 241	68,04	1 501	86,03	1 761	76,69
202	0,59	462	1,77	722	0	982	54,75	1 242	69,12	1 502	85,92	1 762	75,92
203	0,57	463	0,69	723	0	983	54,11	1 243	70,08	1 503	86,14	1 763	75,08
204	0,53	464	1,13	724	0	984	53,32	1 244	70,91	1 504	86,32	1 764	73,87
205	0,5	465	2,2	725	0	985	52,41	1 245	71,73	1 505	85,92	1 765	72,15
206	0	466	3,59	726	0	986	51,45	1 246	72,66	1 506	86,11	1 766	69,69
207	0	467	4,88	727	0	987	50,86	1 247	73,67	1 507	85,91	1 767	67,17
208	0	468	5,85	728	0	988	50,48	1 248	74,55	1 508	85,83	1 768	64,75
209	0	469	6,72	729	0	989	49,6	1 249	75,18	1 509	85,86	1 769	62,55
210	0	470	8,02	730	0	990	48,55	1 250	75,59	1 510	85,5	1 770	60,32
211	0	471	10,02	731	0	991	47,87	1 251	75,82	1 511	84,97	1 771	58,45
212	0	472	12,59	732	0	992	47,42	1 252	75,9	1 512	84,8	1 772	56,43
213	0	473	15,43	733	0	993	46,86	1 253	75,92	1 513	84,2	1 773	54,35
214	0	474	18,32	734	0	994	46,08	1 254	75,87	1 514	83,26	1 774	52,22
215	0	475	21,19	735	0	995	45,07	1 255	75,68	1 515	82,77	1 775	50,25
216	0	476	24	736	0	996	43,58	1 256	75,37	1 516	81,78	1 776	48,23
217	0	477	26,75	737	0	997	41,04	1 257	75,01	1 517	81,16	1 777	46,51
218	0	478	29,53	738	0	998	38,39	1 258	74,55	1 518	80,42	1 778	44,35
219	0	479	32,31	739	0	999	35,69	1 259	73,8	1 519	79,21	1 779	41,97
220	0	480	34,8	740	0	1 000	32,68	1 260	72,71	1 520	78,83	1 780	39,33
221	0	481	36,73	741	0	1 001	29,82	1 261	71,39	1 521	78,52	1 781	36,48
222	0	482	38,08	742	0	1 002	26,97	1 262	70,02	1 522	78,52	1 782	33,8
223	0	483	39,11	743	0	1 003	24,03	1 263	68,71	1 523	78,81	1 783	31,09
224	0	484	40,16	744	0	1 004	21,67	1 264	67,52	1 524	79,26	1 784	28,24
225	0	485	41,18	745	0	1 005	20,34	1 265	66,44	1 525	79,61	1 785	26,81
226	0,73	486	41,75	746	0	1 006	18,9	1 266	65,45	1 526	80,15	1 786	23,33
227	0,73	487	41,87	747	0	1 007	16,21	1 267	64,49	1 527	80,39	1 787	19,01
228	0	488	41,43	748	0	1 008	13,84	1 268	63,54	1 528	80,72	1 788	15,05
229	0	489	39,99	749	0	1 009	12,25	1 269	62,6	1 529	81,01	1 789	12,09
230	0	490	37,71	750	0	1 010	10,4	1 270	61,67	1 530	81,52	1 790	9,49
231	0	491	34,93	751	0	1 011	7,94	1 271	60,69	1 531	82,4	1 791	6,81
232	0	492	31,79	752	0	1 012	6,05	1 272	59,64	1 532	83,21	1 792	4,28
233	0	493	28,65	753	0	1 013	5,67	1 273	58,6	1 533	84,05	1 793	2,09
234	0	494	25,92	754	0	1 014	6,03	1 274	57,64	1 534	85,15	1 794	0,88
235	0	495	23,91	755	0	1 015	7,68	1 275	56,79	1 535	85,92	1 795	0,88
236	0	496	22,81	756	0	1 016	10,97	1 276	55,95	1 536	86,98	1 796	0
237	0	497	22,53	757	0	1 017	14,72	1 277	55,09	1 537	87,45	1 797	0
238	0	498	22,62	758	0	1 018	17,32	1 278	54,2	1 538	87,54	1 798	0
239	0	499	22,95	759	0	1 019	18,59	1 279	53,33	1 539	87,25	1 799	0
240	0	500	23,51	760	0	1 020	19,35	1 280	52,52	1 540	87,04	1 800	0
241	0	501	24,04	761	0	1 021	20,54	1 281	51,75	1 541	86,98
242	0	502	24,45	762	0	1 022	21,33	1 282	50,92	1 542	87,05
243	0	503	24,81	763	0	1 023	22,06	1 283	49,9	1 543	87,1
244	0	504	25,29	764	0	1 024	23,39	1 284	48,68	1 544	87,25
245	0	505	25,99	765	0	1 025	25,52	1 285	47,41	1 545	87,25
246	0	506	26,83	766	0	1 026	28,28	1 286	46,5	1 546	87,07
247	0	507	27,6	767	0	1 027	30,38	1 287	46,22	1 547	87,29
248	0	508	28,17	768	0	1 028	31,22	1 288	46,44	1 548	87,14
249	0	509	28,63	769	0	1 029	32,22	1 289	47,35	1 549	87,03
250	0	510	29,04	770	0	1 030	33,78	1 290	49,01	1 550	87,25
251	0	511	29,43	771	0	1 031	35,08	1 291	50,93	1 551	87,03
252	0	512	29,78	772	1,6	1 032	35,91	1 292	52,79	1 552	87,03
253	1,51	513	30,13	773	5,03	1 033	36,06	1 293	54,66	1 553	87,07
254	4,12	514	30,57	774	9,49	1 034	35,5	1 294	56,6	1 554	86,81
255	7,02	515	31,1	775	13	1 035	34,76	1 295	58,55	1 555	86,92
256	9,45	516	31,65	776	14,65	1 036	34,7	1 296	60,47	1 556	86,66
257	11,86	517	32,14	777	15,15	1 037	35,41	1 297	62,28	1 557	86,92
258	14,52	518	32,62	778	15,67	1 038	36,65	1 298	63,9	1 558	86,59
259	17,01	519	33,25	779	16,76	1 039	37,57	1 299	65,2	1 559	86,92
260	19,48	520	34,2	780	17,88	1 040	38,51	1 300	66,02	1 560	86,59

Lisäys 6

Tyhjennys- ja punnitusmenetelmä

1. Moottori täytetään uudella öljyllä. Jos käytetään vakiotilavuuksista öljypohjajärjestelmää (kuvattu ASTM-standardissa D7156-09), öljypumpun on oltava käynnissä moottoria täytettäessä. Lisätään riittävästi öljyä, jotta sekä moottori että ulkoinen öljypohja täyttyvät.

2. Moottori käynnistetään ja sitä käytetään halutussa testisyklissä (ks. 2.2.15 ja 2.4.4.8.3.1 kohta) vähintään tunti.

3. Kun sykli on päättynyt, öljyn lämpötilan annetaan vakiintua vakaalla moottorin käyntinopeudella ennen moottorin sammuttamista.

4. Punnitaan puhdas ja tyhjä öljynvalutusastia.

5. Punnitaan kaikki öljynvalutuksen aikana käytettävät tarvikkeet (esim. rievut puhtaina).

6. Valutetaan öljyä kymmenen minuuttia käynnissä olevalla ulkoisella öljypumpulla (jos sellainen on) ja sen jälkeen kymmenen minuuttia pumppu sammutettuna. Jos ei käytetä vakiotilavuuksista öljypohjajärjestelmää, öljyä tyhjennetään moottorista yhteensä 20 minuutin ajan.

7. Punnitaan poistettu öljy.

8. Vähennetään vaiheen 7 mukaisesti määritetty paino vaiheen 4 mukaisesti määritetystä painosta. Erotus vastaa moottorista poistetun, valutusastiaan kerätyn öljyn kokonaispainoa.

9. Palautetaan öljy huolellisesti moottoriin.

10. Punnitaan tyhjä öljynvalutusastia.

11. Vähennetään vaiheen 10 mukaisesti määritetty paino vaiheen 4 mukaisesti määritetystä painosta. Erotus vastaa valutusastiassa olevan, moottorin ulkopuolelle jääneen öljyn painoa.

12. Punnitaan kaikki aiemmin vaiheessa 5 punnitut likaantuneet tarvikkeet.

13. Vähennetään vaiheen 12 mukaisesti määritetty paino vaiheen 5 mukaisesti määritetystä painosta. Erotus vastaa likaantuneissa tarvikkeissa olevan, moottorin ulkopuolelle jääneen öljyn painoa.

14. Vähennetään vaiheiden 11 ja 13 mukaisesti määritettyjen öljyjäämien paino vaiheen 8 mukaisesti määritetystä valutetun öljyn kokonaispainosta. Näiden painojen erotus vastaa moottoriin palautetun öljyn kokonaispainoa.

15. Moottoria käytetään testisyklien ajan (ks. 2.2.15 ja 2.4.4.8.3.1 kohta).

16. Toistetaan vaiheet 3–8.

17. Vähennetään vaiheen 16 mukaisesti valutetun öljyn paino vaiheen 14 mukaisesti määritetystä painosta. Näiden painojen erotus vastaa kulutetun öljyn kokonaispainoa.

18. Jaetaan vaiheen 14 mukaisesti laskettu kulutetun öljyn paino vaiheen 15 mukaisesti suoritettujen testisyklien kestolla (h). Tuloksena saadaan voiteluaineen kulutusarvo.

Lisäys 7

Esimerkki käyttöiänkartuttamisohjelmasta, joka sisältää lämpövanhentamisen, voiteluaineen kulutukseen perustuvan vanhentamisen ja regeneroinnin

Lisäys 8

Kaavio käyttöiänkartuttamisohjelman suorittamisesta

▼B

LIITE XII

DIREKTIIVIN 2005/55/ETY MUKAISESTI TYYPPIHYVÄKSYTTYJEN MOOTTOREIDEN JA AJONEUVOJEN KÄYTÖNAIKAINEN VAATIMUSTENMUKAISUUS

1. JOHDANTO

1.1 Tässä lisäyksessä vahvistetaan vaatimukset, joita sovelletaan direktiivin 2005/55/EY mukaisesti tyyppihyväksyttyjen moottoreiden ja ajoneuvojen käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen.

2. KÄYTÖNAIKAISEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN OSOITTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

▼M4

2.1 Käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaukseen sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49, muutossarja 5, liitteessä 8 vahvistettuja säännöksiä.

▼B

2.2 Alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen voi valmistajan pyynnöstä päättää soveltaa tämän asetuksen liitteessä II tarkoitettua käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyä moottoreihin ja ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 2005/55/EY mukaisesti.

2.3 Jos käytetään liitteessä II kuvailtuja menettelyjä, sovelletaan seuraavia poikkeuksia:

▼M4

2.3.1

Kaikkia viittauksia WHTC- ja WHSC-testeihin on pidettävä viittauksina UN/ECE-säännön nro 49, muutossarja 5, liitteessä 4A määriteltyihin ETC- ja ESC-testeihin.

▼B

2.3.2

Tämän asetuksen liitteessä II olevaa 2.2 kohtaa ei sovelleta.

2.3.3

Jos tietyn ajoneuvon tavanomaisten käyttöolosuhteiden ei katsota soveltuvan testien suorittamiseen asianmukaisesti, valmistaja tai hyväksyntäviranomainen voi pyytää, että käytetään muita ajoreittejä ja hyötykuormia. Ajotapojen ja hyötykuormien soveltuvuus käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaukseen on määritettävä käyttäen suuntaviivoina tämän asetuksen liitteessä II olevassa 4.1 ja 4.5 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

Jos ajoneuvoa ajaa muu kuin kyseisen ajoneuvon tavanomainen ammattikuljettaja, kuljettajan on oltava ammattitaitoinen ja koulutettu kuljettamaan testattavan ajoneuvoluokan raskaita ajoneuvoja.

2.3.4

Liitteessä II olevaa 2.3 ja 2.4 kohtaa ei sovelleta.

2.3.5

Liitteessä II olevaa 3.1 kohtaa ei sovelleta.

2.3.6

Valmistajan on suoritettava kyseisen moottoriperheen käytönaikainen testaus. Testausaikataulun on oltava hyväksyntäviranomaisen hyväksymä.

Valmistajan pyynnöstä testaaminen voidaan lopettaa viiden vuoden kuluttua valmistuksen lopettamisesta.

▼M4

2.3.7

Valmistajan pyynnöstä hyväksyntäviranomainen voi päättää otannan suorittamisesta liitteessä II olevan 3.1.1, 3.1.2 ja 3.1.3 kohdan tai UN/ECE-säännön nro 49, muutossarja 5, liitteen 8 lisäyksen 3 mukaisesti.

▼B

2.3.8

Tämän asetuksen liitteessä II olevaa 4.4.2 kohtaa ei sovelleta.

2.3.9

Valmistajan pyynnöstä polttoaine voidaan korvata asianomaisella vertailupolttoaineella.

2.3.10

Liitteessä II olevassa 4.5 kohdassa annettuja arvoja voidaan käyttää ohjeena määritettäessä sitä, ovatko ajojärjestelyt ja hyötykuormat soveltuvia käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaukseen.

2.3.11

Liitteessä II olevaa 4.6.5 kohtaa ei sovelleta.

2.3.12

Testin keston on tapauksen mukaan vastattava vähintään kolminkertaista ETC-syklin työtä tai CO2-massaa (kg/sykli).

2.3.13

Liitteessä II olevaa 5.1.1.1.2 kohtaa ei sovelleta.

2.3.14

Jos liitteessä II olevassa 5.1.1 kohdassa tarkoitettuja datavirtatietoja ei saada oikein toimivalla lukulaitteella asianmukaisesti kahdesta ajoneuvosta, joissa on samaan perheeseen kuuluva moottori, moottori on testattava UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 8 vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

2.3.15

Moottorin varmistustestaus voidaan tehdä testipenkissä UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 8 mukaisesti.

2.3.16

Valmistaja voi pyytää hyväksyntäviranomaista suorittamaan varmistustestauksen moottoritestipenkissä UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 8 mukaisesti, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

edellä olevan 2.3.7 kohdan mukaisesti valittujen ajoneuvojen osalta on tehty hylkäävä päätös; ja

testatun moottorijärjestelmän pakokaasupäästöjen vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen 90. kumulatiivinen prosenttipiste, määritettynä liitteen II lisäyksessä 1 vahvistettujen mittaus- ja laskentamenetelmien mukaisesti, ei ylitä arvoa 2,0.

LIITE XIII

TYPEN OKSIDIEN POISTOJÄRJESTELMIEN OIKEAN TOIMINNAN VARMISTAMISEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

1. JOHDANTO

Tässä liitteessä vahvistetaan vaatimukset, jotka liittyvät typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamiseen. Liitteessä esitetään myös sellaisia ajoneuvoja koskevat vaatimukset, joissa käytetään reagenssia päästöjen vähentämiseksi.

▼M4

2. YLEISET VAATIMUKSET

Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevassa 2 kohdassa vahvistettuja yleisiä vaatimuksia tämän asetuksen 2.1–2.1.5 kohdassa annetuin poikkeuksin.

2.1 Vaihtoehtoinen hyväksyntä

▼M4

2.1.1

Valmistajan pyynnöstä sitä, että järjestelmä vastaa asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä XVI vahvistettuja vaatimuksia, on pidettävä tämän liitteen vaatimusten noudattamista vastaavana, kun on kyse luokkien M2 ja N1 ajoneuvoista, luokkien M1 ja N2 ajoneuvoista, joiden suurin sallittu massa on enintään 7,5 tonnia, ja luokan M3 alaluokkien I, II, A ja B ajoneuvoista (direktiivin 2001/85/EY liitteessä I annettujen määritelmien mukaisesti), joiden suurin sallittu massa on enintään 7,5 tonnia.

2.1.2

Jos käytetään vaihtoehtoista hyväksyntää,

2.1.2.1

typen oksidien poistojärjestelmää koskevat tiedot tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 4 osassa 2 olevassa 3.2.12.2.8.1–3.2.12.2.8.5 kohdassa korvataan asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteen I lisäyksessä 3 olevan 3.2.12.2.8 kohdan tiedoilla,

2.1.2.2

asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä XVI ja tässä liitteessä vahvistettujen vaatimusten soveltamisessa sovelletaan seuraavia poikkeuksia:

▼M6

2.1.2.2.1

Sovelletaan tämän liitteen 7–7.1.3 kohdassa vahvistettuja reagenssin laadun valvontaa koskevia säännöksiä asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä XVI olevien 4.1 ja 4.2 kohdan sijaan.

2.1.2.2.2

Sovelletaan tämän liitteen 8, 8.1 ja 8.1.1 kohdassa vahvistettuja reagenssin kulutuksen valvontaa ja reagenssin annostusta koskevia säännöksiä asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä XVI olevien 4.1 ja 4.2 kohdan sijaan.

▼M4

2.1.2.2.3

Tämän liitteen 4, 7 ja 8 kohdassa tarkoitetun kuljettajan varoitusjärjestelmän katsotaan tarkoittavan asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä XVI olevassa 3 kohdassa mainittua kuljettajan varoitusjärjestelmää.

2.1.2.2.4

Asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä XVI olevaa 6 kohtaa ei sovelleta.

2.1.2.2.5

Sovelletaan tämän liitteen 5.2 kohdan säännöksiä, kun kyseessä ovat pelastuspalveluiden käyttöön tarkoitetut ajoneuvot tai direktiivin 2007/46/EY 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa eritellyt moottorit tai ajoneuvot.

2.1.3

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevan 2.2.1 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”2.2.1

Valmistajan on toimitettava tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 4 vahvistetulla lomakkeella tiedot, jotka kuvaavat kattavasti tämän liitteen soveltamisalaan kuuluvan moottorijärjestelmän toiminnalliset piirteet.”

2.1.4

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevan 2.2.4 kohdan ensimmäisen alakohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”2.2.4

Hakiessaan moottorille tai moottoriperheelle hyväksyntää erillisenä teknisenä yksikkönä valmistajan on liitettävä tämän asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa tai 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin asianmukaiset vaatimukset, joilla varmistetaan, että ajoneuvo vastaa sille tarkoitetussa käytössä ollessaan tässä liitteessä vahvistettuja vaatimuksia. Asiakirjoissa on annettava seuraavat tiedot:”

2.1.5

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevan 2.3.1 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”2.3.1

Kaikkien tämän liitteen soveltamisalaan kuuluvien moottorijärjestelmien päästöjenrajoituksen on toimittava kaikissa unionin alueella säännöllisesti esiintyvissä olosuhteissa, erityisesti alhaisissa lämpötiloissa, tämän asetuksen liitteen VI mukaisesti.”

▼M4 —————

▼B

3. KUNNOSSAPITOVAATIMUKSET

▼M4

3.1	Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevassa 3 kohdassa vahvistettuja huoltamista koskevia vaatimuksia.

▼M4 —————

▼B

4. KULJETTAJAN VAROITUSJÄRJESTELMÄ

▼M4

4.1

Kuljettajan varoitusjärjestelmän ominaispiirteet ja toiminta ovat ne, jotka on vahvistettu UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevassa 4 kohdassa, tämän asetuksen 4.1.1 kohdassa säädetyin poikkeuksin.

▼M4

4.1.1

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevan 4.8 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”4.8

Pelastuspalveluiden käyttöön tarkoitetut tai direktiivin 2007/46/EY 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluvat ajoneuvot voidaan varustaa järjestelmällä, jonka avulla kuljettaja voi himmentää varoitusjärjestelmän tuottamat visuaaliset varoitukset.”

▼M4 —————

▼B

5. KULJETTAJAN TOIMENPITEITÄ VAATIVA JÄRJESTELMÄ

▼M4

5.1

Kuljettajan varoitusjärjestelmän ominaispiirteet ja toiminta ovat ne, jotka on vahvistettu UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevassa 5 kohdassa, tämän asetuksen 5.1.1 kohdassa säädetyin poikkeuksin.

▼M4

5.1.1

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevan 5.2 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”5.2

Kuljettajan toimenpiteitä vaativaa järjestelmää koskevia vaatimuksia ei sovelleta pelastuspalveluiden käyttöön tarkoitettuihin tai direktiivin 2007/46/EY 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin luokkiin kuuluviin ajoneuvoihin. Vain moottorin tai ajoneuvon valmistaja voi pysyvästi deaktivoida kuljettajan toimenpiteitä vaativan järjestelmän.”

▼M4 —————

▼B

6. REAGENSSIN SAATAVUUS

▼M4

6.1	Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevassa 6 kohdassa vahvistettuja reagenssin saatavuutta koskevia toimenpiteitä.

▼M4 —————

▼B

7. REAGENSSIN LAADUN VALVONTA

▼M4

7.1

Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevassa 7 kohdassa esitettyjä reagenssin laadun valvontaa koskevia vaatimuksia tämän asetuksen 7.1.1, 7.1.2 ja 7.1.3 kohdassa vahvistetuin poikkeuksin.

7.1.1

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevan 7.1.1 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”7.1.1

Valmistajan on ilmoitettava reagenssin vähimmäispitoisuus CDmin, jolla taataan, että pakokaasupäästöt eivät ylitä asetuksen (EY) N:o595/2009 liitteessä I määriteltyjä raja-arvoja.”

▼M4 —————

▼M4

7.1.2

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevan 7.1.1.1 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”7.1.1.1

Tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun siirtymävaiheen aikana ja valmistajan pyynnöstä asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I annettu NOx-päästöjä koskeva raja-arvo on 7.1 kohdan soveltamista varten korvattava arvolla 900mg/kWh.”

7.1.3

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevan 7.1.1.2 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”7.1.1.2

Reagenssin CDmin arvon oikeellisuus on demonstroitava tyyppihyväksynnän aikana UN/ECE-säännön nro49 liitteen 11 lisäyksessä 6 kuvaillulla menetelmällä ja kirjattava tämän asetuksen 3 artiklassa ja liitteessä I olevassa 8 kohdassa tarkoitettuun laajaan asiakirjapakettiin.”

▼M4 —————

▼M6

8. REAGENSSIN KULUTUS JA ANNOSTUS

8.1

Reagenssin kulutuksen valvontaan ja reagenssin annostukseen sovelletaan E-säännön nro 49 liitteessä 11 olevassa 8 kohdassa vahvistettuja toimenpiteitä.

▼M4

8.1.1

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevan 8.4.1.1 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”8.4.1.1

Tämän asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun siirtymävaiheen loppuun saakka vaatimuksena on, että UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevassa 4 kohdassa tarkoitetun kuljettajan varoitusjärjestelmän on aktivoiduttava, jos reagenssin keskimääräisen kulutuksen ja moottorijärjestelmän vaatiman keskimääräisen kulutuksen eron valmistajan määrittelemän jakson aikana havaitaan olevan yli 50 prosenttia. Jakson pituus ei saa ylittää UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevassa 8.3.1 kohdassa määriteltyä enimmäisaikaa.”

▼M4 —————

▼B

9. ASETUSTEN LUVATTOMASTA MUUTTAMISESTA MAHDOLLISESTI JOHTUVIEN VIKOJEN VALVONTA

▼M4

9.1	Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 olevassa 6 kohdassa vahvistettuja asetusten luvattomasta muuttamisesta mahdollisesti johtuvien vikojen valvontaa koskevia toimenpiteitä.

▼M4 —————

▼M4

10. KAKSIPOLTTOAINEMOOTTORIT JA -AJONEUVOT (DUAL-FUEL)

Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamista kaksipolttoainemoottoreissa ja -ajoneuvoissa koskevat vaatimukset ovat ne, jotka on vahvistettu UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevassa 8 kohdassa, tämän asetuksen 10.1 kohdassa säädetyin poikkeuksin:

10.1

UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevan 8.1 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”8.1

Tämän liitteen 1–9 kohtaa sovelletaan raskaisiin kaksipolttoainemoottoreihin ja -ajoneuvoihin riippumatta siitä, toimivatko ne kaksipolttoaine- (dual-fuel) vai dieseltilassa.”

11.

UN/ECE-SÄÄNNÖN NRO 49 LIITTEEN 11 LISÄYKSESSÄ 1 OLEVAN A.1.4.3 KOHDAN C ALAKOHDAN KATSOTAAN TARKOITTAVAN SEURAAVAA:

”c)

Kuljettajan toimenpiteitä vaativan ensimmäisen vaiheen järjestelmän edellyttämä vääntömomentin aleneminen voidaan demonstroida samanaikaisesti tämän asetuksen mukaisen moottorin yleisen suorituskyvyn hyväksynnän kanssa. Vääntömomentin erillistä mittaamista ei tässä tapauksessa vaadita kuljettajan toimenpiteitä vaativan järjestelmän demonstroinnin aikana. Kuljettajan toimenpiteitä vaativan toisen vaiheen järjestelmän edellyttämä nopeuden rajoittaminen on demonstroitava tämän liitteen 5 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.”

12.

UN/ECE-SÄÄNNÖN NRO 49 LIITTEEN 11 LISÄYKSEN 4 ENSIMMÄISEN JA TOISEN KOHDAN KATSOTAAN TARKOITTAVAN SEURAAVAA:

▼M10

”Tätä lisäystä sovelletaan silloin, kun ajoneuvon valmistaja hakee EU-tyyppihyväksyntää hyväksytyllä moottorilla varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta asetuksen (EY) N:o 595/2009 ja tämän säännön mukaisesti.

▼M4

Tässä tapauksessa on tämän säännön liitteessä I vahvistettujen asennusvaatimusten noudattamisen lisäksi osoitettava, että asentaminen on suoritettu oikein. Tämä demonstrointi on suoritettava esittämällä hyväksyntäviranomaiselle teknisiä asiakirjoja, kuten piirustuksia, toiminta-analyysejä tai aiempien testien tuloksi.”

▼M4 —————

▼M4

Lisäys 6

Alimman hyväksyttävän reagenssilaadun CDmin demonstrointi

1. Valmistajan on demonstroitava alin hyväksyttävä reagenssipitoisuus CDmin tyyppihyväksynnän aikana UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 11 lisäyksessä 6 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti tämän lisäyksen 1.1 kohdassa vahvistetuin poikkeuksin:

1.1

A.6.3 kohta on ymmärrettävä seuraavasti:

”A.6.3

Pilaantumista aiheuttavien aineiden päästöjen on tämän testin aikana oltava tämän liitteen 7.1.1 ja 7.1.1.1 kohdassa määriteltyjä raja-arvoja pienemmät.”

▼B

LIITE XIV

MOOTTORIN NETTOTEHON MITTAAMINEN

1. JOHDANTO

1.1	Tässä liitteessä vahvistetaan moottorin nettotehon mittaamista koskevat vaatimukset.

2. YLEISTÄ

2.1

Testien suorittamiseen ja tulosten tulkintaan sovelletaan UN/ECE-säännössä nro 85 olevassa 5 kohdassa vahvistettuja yleisiä vaatimuksia tässä liitteessä esitetyin poikkeuksin.

2.1.1

Nettoteho on mitattava tämän liitteen mukaisesti kaikista moottoriperheeseen kuuluvista moottoreista.

2.2

Testipolttoaine

▼M6

2.2.1

Bensiini- tai E85-käyttöisten kipinäsytytysmoottoreiden osalta E-säännössä nro 85 oleva 5.2.3.1 kohta on luettava seuraavasti:

”Markkinoilla oleva polttoaine. Kiistatapauksissa polttoaineena on käytettävä asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä IX määriteltyä asianomaista vertailupolttoainetta.”

▼M4

2.2.2

Nestekaasukäyttöiset kipinäsytytysmoottorit ja kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel):

2.2.2.1

Itsesäätyvällä polttoainejärjestelmällä varustettujen moottoreiden osalta UN/ECE-säännössä nro 85 oleva 5.2.3.2.1 kohta on luettava seuraavasti:

”Polttoaineen on oltava markkinoilla olevaa polttoainetta. Kiistatapauksissa polttoaineena on käytettävä tämän asetuksen liitteessä IX määriteltyä asianomaista vertailupolttoainetta. Tämän asetuksen liitteessä IX täsmennettyjen vertailupolttoaineiden sijasta voidaan käyttää UN/ECE-säännön nro85 liitteessä 8 täsmennettyjä vertailupolttoaineita.”

2.2.2.2

Sellaisten moottoreiden osalta, joita ei ole varustettu itsesäätyvällä polttoainejärjestelmällä, UN/ECE-säännössä nro 85 oleva 5.2.3.2.2 kohta on luettava seuraavasti:

”Käytettävän polttoaineen on oltava asetuksen liitteessä IX määriteltyä vertailupolttoainetta tai UN/ECE-säännön nro85 liitteessä 8 määriteltyä vertailupolttoaineita, jonka C3-pitoisuus on alhaisin, tai”

2.2.3

Maakaasu-/biometaanikäyttöiset kipinäsytytysmoottorit ja kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel):

2.2.3.1

Sellaisten moottoreiden osalta, joita on varustettu itsesäätyvällä polttoainejärjestelmällä, UN/ECE-säännössä nro 85 oleva 5.2.3.3.1 kohta on luettava seuraavasti:

2.2.3.2

Sellaisten moottoreiden osalta, joita ei ole varustettu itsesäätyvällä polttoainejärjestelmällä, UN/ECE-säännössä nro 85 oleva 5.2.3.3.2 kohta on luettava seuraavasti:

”Polttoaineen on oltava markkinoilla olevaa polttoainetta, jonka Wobben indeksi on vähintään 52,6 MJm–3 (20°C, 101,3 kPa). Kiistatapauksissa polttoaineena on käytettävä tämän säännön liitteessä IX määriteltyä vertailupolttoainetta GR.”

2.2.3.3

Sellaisten moottoreiden osalta, jotka on tarkoitettu käytettäviksi tietyn ryhmän polttoaineilla, UN/ECE-säännössä nro 85 oleva 5.2.3.3.3 kohta on luettava seuraavasti:

”Polttoaineen on oltava markkinoilla olevaa polttoainetta, jonka Wobben indeksi on vähintään 52,6 MJm–3 (20°C, 101,3 kPa), jos moottori on tarkoitettu käytettäväksi H-ryhmän kaasuilla, tai vähintään 47,2 MJm-3 (20°C, 101,3 kPa), jos moottori on tarkoitettu käytettäväksi L-ryhmän kaasuilla. Kiistatapauksissa polttoaineena on käytettävä tämän säännön liitteessä IX tarkoitettua vertailupolttoainetta GR, jos moottori on tarkoitettu käytettäväksi H-ryhmän kaasuilla, tai vertailupolttoainetta G23, jos moottori on tarkoitettu käytettäväksi L-ryhmän kaasuilla, eli polttoainetta, jonka Wobben indeksi on korkein kyseisessä ryhmässä, tai”.

▼M6

2.2.4

Puristussytytysmoottoreiden osalta E-säännössä nro 85 oleva 5.2.3.4 kohta on luettava seuraavasti:

”Markkinoilla oleva polttoaine. Kiistatapauksissa polttoaineena on käytettävä asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä IX määriteltyä asianomaista vertailupolttoainetta.”

▼B

2.3

Moottorin käyttämät laitteet

UN/ECE-säännössä nro 85 (tehon mittaus) ja UN/ECE-säännössä nro 49 (päästöjen mittaus) vahvistetut moottorin käyttämiä laitteita koskevat vaatimukset eroavat toisistaan.

2.3.1

Moottorin nettotehon mittauksessa sovelletaan testiolosuhteita ja apulaitteita koskevia vaatimuksia, jotka on vahvistettu UN/ECE-säännön nro 85 liitteessä 5.

▼M4

2.3.2

Tämän asetuksen liitteessä III vahvistettujen menettelyiden mukaisesti tehtävissä päästöjen mittauksissa sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 6.3 kohdassa vahvistettuja moottorin tehoa koskevia säännöksiä.

▼B

LIITE XV

ASETUKSEN (EY) N:o 595/2009 MUUTTAMINEN

Korvataan asetuksen (EY) N:o 595/2009 liite I seuraavasti:

”LIITE I

Euro VI -päästörajat

	Raja-arvot
	CO (mg/kWh)	THC (mg/kWh)	NMHC (mg/kWh)	CH4 (mg/kWh)	NOx (1) (mg/kWh)	NH3 (ppm)	Hiukkasmassa (mg/kWh)	Hiukkasmäärä (2) (#/kWh)
WHSC (CI)	1 500	130			400	10	10	8,0 × 1011
WHTC (CI)	4 000	160			460	10	10	6,0 × 1011
WHTC (PI)	4 000		160	500	460	10	10	(3)
(1) NOx-raja-arvoon sisältyvä NO2-komponentin hyväksyttävä taso voidaan määrittää myöhemmässä vaiheessa. (2) Uusi mittausmenetelmä otetaan käyttöön 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä. (3) Hiukkasmäärän raja-arvo otetaan käyttöön 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä.” PI = ottomoottorit CI = puristussytytysmoottorit

LIITE XVI

DIREKTIIVIN 2007/46/EY MUUTTAMINEN

Muutetaan direktiivi 2007/46/EY seuraavasti:

Muutetaan liite I seuraavasti:

Lisätään 3.2.1.11 kohta seuraavasti:

”3.2.1.11 (Vain Euro VI) Valmistajan viittaukset asetuksen (EU) N:o 582/2011 5, 7 ja 9 artiklassa tarkoitettuihin asiakirjoihin, joiden avulla hyväksyntäviranomainen voi arvioida moottorin sisäiset päästöjenrajoitusstrategiat ja -järjestelmät varmistaakseen, että typen oksidien rajoitusjärjestelmät toimivat asianmukaisesti”

Korvataan 3.2.2.2 kohta seuraavasti:

”3.2.2.2 Raskaat hyötyajoneuvot: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / H-ryhmän maakaasu / L-ryhmän maakaasu / HL-ryhmän maakaasu / etanoli (ED95) / etanoli (E85) (1), (6)”

Lisätään 3.2.2.2.1 kohta seuraavasti:

”3.2.2.2.1 (Vain Euro VI) Valmistajan ilmoittamat polttoaineet, joita moottorissa voidaan käyttää, asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä I olevan 1.1.2 kohdan mukaisesti (soveltuvin osin)”

Lisätään 3.2.8.3.3 kohta seuraavasti:

”3.2.8.3.3 (Vain Euro VI) Imun todellinen alipaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja ajoneuvon 100 prosentin kuormituksella: … kPa”

Lisätään 3.2.9.2.1 kohta seuraavasti:

”3.2.9.2.1 (Vain Euro VI) Sellaisten pakojärjestelmän osien kuvaus ja/tai piirustus, jotka eivät ole osa moottorijärjestelmää”

Lisätään 3.2.9.3.1 kohta seuraavasti:

”3.2.9.3.1 (Vain Euro VI) Pakokaasun todellinen vastapaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja ajoneuvon 100 prosentin kuormituksella (vain puristussytytysmoottorit): … kPa”

Lisätään 3.2.9.7.1 kohta seuraavasti:

”3.2.9.7.1 (Vain Euro VI) Hyväksyttävä pakojärjestelmän tilavuus: … dm3”

Lisätään 3.2.12.1.1 kohta seuraavasti:

”3.2.12.1.1 (Vain Euro VI) Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi: kyllä/ei (2)

jos kyllä, kuvaus ja piirustukset,

jos ei, edellytetään vastaavuutta asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen V kanssa”

Lisätään 3.2.12.2.6.8.1 kohtaan seuraava ilmaus:

”(ei sovelleta Euro VI -vaiheeseen)”

Lisätään 3.2.12.2.6.8.1.1 kohta seuraavasti:

”3.2.12.2.6.8.1.1 (Vain Euro VI) Niiden WHTC-testisyklien määrä (n), joihin ei sisälly regeneraatiota”

Lisätään 3.2.12.2.6.8.2 kohtaan seuraava ilmaus:

”(ei sovelleta Euro VI -vaiheeseen)”

Lisätään 3.2.12.2.6.8.2.1 kohta seuraavasti:

”3.2.12.2.6.8.2.1 (Vain Euro VI) Niiden WHTC-testisyklien määrä (nR), joihin sisältyy regeneraatio”

Lisätään 3.2.12.2.6.9 ja 3.2.12.2.6.9.1 kohta seuraavasti:

”3.2.12.2.6.9 Muut järjestelmät: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.6.9.1 Kuvaus ja toiminta”

Lisätään 3.2.12.2.7.0.1–3.2.12.2.7.0.8 kohta seuraavasti:

”3.2.12.2.7.0.1

(Vain Euro VI) Moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden lukumäärä

3.2.12.2.7.0.2

Luettelo OBD-moottoriperheistä (soveltuvin osin)

3.2.12.2.7.0.3

Sen OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu

3.2.12.2.7.0.4

3.2.12.2.7.0.5

Tapauksen mukaan asiakirjat, jotka koskevat OBD-järjestelmällä varustetun moottorijärjestelmän asentamista ajoneuvoon

3.2.12.2.7.0.6

Tapauksen mukaan valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka liittyvät hyväksytyn moottorin OBD-järjestelmän asentamiseen ajoneuvoon

3.2.12.2.7.0.7

Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros vianilmaisimesta (6)

3.2.12.2.7.0.8

Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros OBD-järjestelmän tietoliikennerajapinnasta ajoneuvon ulkopuolelle (6)”

Lisätään 3.2.12.2.7.6.5, 3.2.12.2.7.7 ja 3.2.12.2.7.7.1 kohta seuraavasti:

”3.2.12.2.7.6.5 (Vain Euro VI) OBD-yhteyskäytäntöstandardi (4)

3.2.12.2.7.7 (Vain Euro VI) Valmistajan viittaus OBD-tietoihin, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 582/2011 5 artiklan 4 kohdan d alakohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa ja joita tarvitaan OBD-järjestelmään pääsyä ja korjaus- ja huoltotietojen saatavuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi, tai

3.2.12.2.7.7.1 vaihtoehtona 3.2.12.2.7.7 kohdassa tarkoitetulle valmistajan viittaukselle viittaus asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen I lisäyksessä 4 vahvistetun ilmoituslomakkeen liitteeseen, joka sisältää seuraavan taulukon täytettynä annetun esimerkin mukaisesti:

Osa – Vikakoodi – Valvontastrategia – Vianmääritysperusteet – Vianilmaisimen aktivoitumisperusteet – Toissijaiset parametrit – Esivakautus – Demonstraatiotesti

Katalysaattori – PO420 – Happiantureiden 1 ja 2 signaalit – Antureiden 1 ja 2 signaalien erotus – 3. sykli – Moottorin pyörintänopeus, kuormitus, A/F-moodi, katalysaattorin lämpötila – Kaksi tyypin 1 sykliä – Tyyppi 1”

Lisätään 3.2.12.2.8.1–3.2.12.2.8.8.3 kohta seuraavasti:

”3.2.12.2.8.1

(Vain Euro VI) Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamiseen liittyvät järjestelmät

3.2.12.2.8.2

(Vain Euro VI) Pelastustoimessa tai tämän direktiivin 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa eritellyissä ajoneuvoissa käytettäväksi tarkoitettu moottori, jossa kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä on pysyvästi deaktivoitu: kyllä/ei

3.2.12.2.8.3

(Vain Euro VI) Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamisen yhteydessä tarkasteltavaan moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden lukumäärä

3.2.12.2.8.4

(Vain Euro VI) Luettelo OBD-moottoriperheistä (soveltuvin osin)

3.2.12.2.8.5

(Vain Euro VI) Sen OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu

3.2.12.2.8.6

(Vain Euro VI) Reagenssin sisältämän tehoaineen pienin pitoisuus, joka ei aiheuta varoitusjärjestelmän aktivoitumista (CDmin): tilavuus-%

3.2.12.2.8.7

(Vain Euro VI) Soveltuvin osin valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka koskevat typen oksidien poistotoimenpiteiden oikean toiminnan varmistavien järjestelmien asentamista ajoneuvoon

3.2.12.2.8.8

Ajoneuvossa olevat komponentit, joiden tarkoituksena on typen oksidien poistojärjestelmän oikean toiminnan varmistaminen

3.2.12.2.8.8.1

Ryömintätilan aktivointi:

’pois käytöstä uudelleenkäynnistyksen jälkeen’ / ’pois käytöstä tankkauksen jälkeen’ / ’pois käytöstä pysäköinnin jälkeen’ (7)

3.2.12.2.8.8.2

Soveltuvin osin valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka liittyvät hyväksytyn moottorin typen oksidien poistojärjestelmän oikean toiminnan varmistavien järjestelmien asentamiseen ajoneuvoon

3.2.12.2.8.8.3

Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros varoitussignaalista (6)”

Lisätään 3.2.17.8.1.0.1 ja 3.2.17.8.1.0.2 kohta seuraavasti:

”3.2.17.8.1.0.1

(Vain Euro VI) Itsesäätyvä? kyllä/ei (1)

3.2.17.8.1.0.2

(Vain Euro VI) Kalibrointi tietylle kaasukoostumukselle: H-/L-/HL-maakaasu (1)

Muunnos tietylle kaasukoostumukselle: Ht/Lt/HLtmaakaasu (1)”

Lisätään 3.5.4–3.5.5.2 kohta seuraavasti:

”3.5.4

Raskaiden moottoreiden CO2-päästöt (Vain Euro VI)

3.5.4.1

CO2-massapäästöjen WHSC-testi: … g/kWh

3.5.4.2

CO2-massapäästöjen WHTC-testi: … g/kWh

3.5.5

Raskaiden moottoreiden polttoaineenkulutus (Vain Euro VI)

3.5.5.1

Polttoaineenkulutuksen WHSC-testi: … g/kWh

3.5.5.2

Polttoaineenkulutuksen WHTC-testi: … g/kWh”

Muutetaan liitteen III I osan A jakso seuraavasti:

Lisätään 3.2.1.11. kohta seuraavasti:

Korvataan 3.2.2.2 kohta seuraavasti:

”3.2.2.2 Raskaat hyötyajoneuvot: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / H-ryhmän maakaasu / L-ryhmän maakaasu / HL-ryhmän maakaasu / etanoli (ED95) / etanoli (E85) (1), (6)”

Lisätään 3.2.2.2.1 kohta seuraavasti:

”3.2.2.2.1 (Vain Euro VI) Valmistajan ilmoittamat polttoaineet, joita moottorissa voidaan käyttää, asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä I olevan 1.1.3 kohdan mukaisesti (soveltuvin osin)”

Lisätään 3.2.8.3.3 kohta seuraavasti:

”3.2.8.3.3 (Vain Euro VI) Imun todellinen alipaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja ajoneuvon 100 prosentin kuormituksella: … kPa”

Lisätään 3.2.9.2.1. kohta seuraavasti:

”3.2.9.2.1 (Vain Euro VI) Sellaisten pakojärjestelmän osien kuvaus ja/tai piirustus, jotka eivät ole osa moottorijärjestelmää”

Lisätään 3.2.9.3.1 kohta seuraavasti:

”3.2.9.3.1 (Vain Euro VI) Pakokaasun todellinen vastapaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja ajoneuvon 100 prosentin kuormituksella (vain puristussytytysmoottorit): … kPa”

Lisätään 3.2.9.7.1 kohta seuraavasti:

”3.2.9.7.1 (Vain Euro VI) Hyväksyttävä pakojärjestelmän tilavuus: … dm3”

Lisätään 3.2.12.1.1 kohta seuraavasti:

”3.2.12.1.1 (Vain Euro VI) Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi: kyllä/ei (2)

jos kyllä, kuvaus ja piirustukset,

jos ei, edellytetään vastaavuutta asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen V kanssa”

Lisätään 3.2.12.2.6.9 ja 3.2.12.2.6.9.1 kohta seuraavasti:

”3.2.12.2.6.9 Muut järjestelmät: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.6.9.1 Kuvaus ja toiminta”

Lisätään 3.2.12.2.7.0.1–3.2.12.2.7.0.8 kohta seuraavasti:

”3.2.12.2.7.0.1

(Vain Euro VI) Moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden lukumäärä

3.2.12.2.7.0.2

(Vain Euro VI) Luettelo OBD-moottoriperheistä (soveltuvin osin)

3.2.12.2.7.0.3

(Vain Euro VI) Sen OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu

3.2.12.2.7.0.4

(Vain Euro VI) Valmistajan viittaukset OBD-järjestelmän hyväksyntää varten tarvittaviin OBD-asiakirjoihin, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 582/2011 5 artiklan 4 kohdan c alakohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa ja jotka eritellään mainitun asetuksen liitteessä X

3.2.12.2.7.0.5

(Vain Euro VI) Tapauksen mukaan asiakirjat, jotka koskevat OBD-järjestelmällä varustetun moottorijärjestelmän asentamista ajoneuvoon

3.2.12.2.7.0.6

(Vain Euro VI) Tapauksen mukaan valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka liittyvät hyväksytyn moottorin OBD-järjestelmän asentamiseen ajoneuvoon

3.2.12.2.7.0.7

(Vain Euro VI) Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros vianilmaisimesta (6)

3.2.12.2.7.0.8

(Vain Euro VI) Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros OBD-järjestelmän tietoliikennerajapinnasta ajoneuvon ulkopuolelle (6)”

Lisätään 3.2.12.2.7.6.5, 3.2.12.2.7.7 ja 3.2.12.2.7.7.1 kohta seuraavasti:

”3.2.12.2.7.6.5 (Vain Euro VI) OBD-yhteyskäytäntöstandardi (4)

3.2.12.2.7.7.1 vaihtoehtona 3.2.12.2.7.7 kohdassa tarkoitetulle valmistajan viittaukselle viittaus asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen III lisäyksessä 4 vahvistetun ilmoituslomakkeen liitteeseen, joka sisältää seuraavan taulukon täytettynä annetun esimerkin mukaisesti:

Osa – Vikakoodi – Valvontastrategia – Vianmääritysperusteet – Vianilmaisimen aktivoitumisperusteet – Toissijaiset parametrit – Esivakautus – Demonstraatiotesti

Lisätään 3.2.12.2.8.1–3.2.12.2.8.8.3 kohta seuraavasti:

”3.2.12.2.8.1

(Vain Euro VI) Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamiseen liittyvät järjestelmät

3.2.12.2.8.2

(Vain Euro VI) Pelastustoimessa tai tämän direktiivin 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa ajoneuvoissa käytettäväksi tarkoitettu moottori, jossa kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä on pysyvästi deaktivoitu: kyllä/ei

3.2.12.2.8.3

(Vain Euro VI) Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamisen yhteydessä tarkasteltavaan moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden lukumäärä

3.2.12.2.8.4

(Vain Euro VI) Luettelo OBD-moottoriperheistä (soveltuvin osin)

3.2.12.2.8.5

(Vain Euro VI) Sen OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu

3.2.12.2.8.6

(Vain Euro VI) Reagenssin sisältämän tehoaineen pienin pitoisuus, joka ei aiheuta varoitusjärjestelmän aktivoitumista (CDmin): tilavuus-%

3.2.12.2.8.7

(Vain Euro VI) Soveltuvin osin valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka koskevat typen oksidien poistotoimenpiteiden oikean toiminnan varmistavien järjestelmien asentamista ajoneuvoon

3.2.12.2.8.8

Ajoneuvossa olevat komponentit, joiden tarkoituksena on typen oksidien poistojärjestelmän oikean toiminnan varmistaminen

3.2.12.2.8.8.1

Ryömintätilan aktivointi:

’pois käytöstä uudelleenkäynnistyksen jälkeen’ / ’pois käytöstä tankkauksen jälkeen’ / ’pois käytöstä pysäköinnin jälkeen’ (7)

3.2.12.2.8.8.2

Soveltuvin osin valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka liittyvät hyväksytyn moottorin typen oksidien poistojärjestelmän oikean toiminnan varmistavien järjestelmien asentamiseen ajoneuvoon

3.2.12.2.8.8.3

Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros varoitussignaalista (6)”

Lisätään 3.2.17.8.1.0.1 ja 3.2.17.8.1.0.2 kohta seuraavasti:

”3.2.17.8.1.0.1

(Vain Euro VI) Itsesäätyvä? kyllä/ei (1)

3.2.17.8.1.0.2

(Vain Euro VI) Kalibrointi tietylle kaasukoostumukselle: H-/L-/HL-maakaasu (1)

Muunnos tietylle kaasukoostumukselle: Ht-/Lt-/HLt-maakaasu (1)”

Lisätään 3.5.4–3.5.5.2 kohta seuraavasti:

”3.5.4

(Vain Euro VI) Raskaiden moottoreiden CO2-päästöt

3.5.4.1

(Vain Euro VI) CO2-massapäästöjen WHSC-testi: … g/kWh

3.5.4.2

(Vain Euro VI) CO2-massapäästöjen WHTC-testi: … g/kWh

3.5.5

(Vain Euro VI) Raskaiden moottoreiden polttoaineenkulutus

3.5.5.1

(Vain Euro VI) Polttoaineenkulutuksen WHSC-testi: … g/kWh

3.5.5.2

(Vain Euro VI) Polttoaineenkulutuksen WHTC-testi: … g/kWh”

▼M10 —————

▼M4

LIITE XVIII

KAKSIPOLTTOAINEMOOTTOREIDEN JA -AJONEUVOJEN TEKNISET ERITYISVAATIMUKSET

1. Soveltamisala

Tätä liitettä sovelletaan tämän asetuksen piiriin kuuluviin kaksipolttoainemoottoreihin ja kaksipolttoaineajoneuvoihin (dual-fuel), ja siinä vahvistetaan lisävaatimukset ja -poikkeukset, joita valmistajan on sovellettava kaksipolttoainemoottoreiden ja -ajoneuvojen tyyppihyväksyntää varten.

1.1 Kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel), jotka toimivat WHTC-testisyklin lämpimällä osuudella keskimääräisellä kaasusuhteella, joka on enintään 10 prosenttia (GERWHTC ≤ 10 %), ja joilla ei ole dieseltilaa, on kielletty.

2. Luettelo tämän asetuksen piiriin kuuluvista kaksipolttoainemoottorityypeistä ja keskeisistä toimintaa koskevista vaatimuksista annetaan lisäyksessä.

3. Kaksipolttoainemoottoria tai -ajoneuvoa (dual-fuel) koskevat hyväksyntävaatimukset

3.1 Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevassa 3 kohdassa vahvistettuja kaksipolttoainekohtaisia vaatimuksia.

4. Yleiset vaatimukset

4.1 Kaksipolttoainemoottoreiden ja -ajoneuvojen (dual-fuel) on oltava UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevassa 4.1–4.7 kohdassa vahvistettujen yleisten vaatimusten mukaisia.

5. Suorituskykyä koskevat vaatimukset

5.1 Kaksipolttoaineisiin tyypin 1A ja 1B moottoreihin sovellettavat päästörajat

5.1.1 Kaksipolttoaineisiin tyypin 1A ja 1B moottoreihin, jotka toimivat kaksipolttoainetilassa, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I kipinäsytytysmoottoreille vahvistettuja päästörajoja.

5.1.2 Kaksipolttoaineisiin tyypin 1B moottoreihin, jotka toimivat dieseltilassa, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I puristussytytysmoottoreille vahvistettuja päästörajoja.

5.2 Kaksipolttoaineisiin tyypin 2A ja 2B moottoreihin sovellettavat päästörajat

5.2.1 WHSC-testisyklin aikana sovellettavat päästörajat

Sekä diesel- että kaksipolttoainetilassa toimiviin tyypin 2A ja 2B kaksipolttoainemoottoreihin sovelletaan niitä pakokaasupäästöjen raja-arvoja (myös hiukkasmäärän enimmäisarvoa) WHSC-testisyklissä, joita sovelletaan puristussytytysmoottoreihin WHSC-testissä ja jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I.

5.2.2 WHTC-testisyklin aikana sovellettavat päästörajat

5.2.2.1 Hiilimonoksidin, typen oksidien, NH3:n ja hiukkasmassan päästörajat kaksipolttoainetilassa

Kaksipolttoainetilassa toimiviin tyypin 2A ja 2B kaksipolttoainemoottoreihin WHTC-testisyklissä sovellettavat hiilimonoksidin, typen oksidien, NH3:n ja hiukkasmassan päästörajat ovat ne, joita sovelletaan sekä puristussytytys- että kipinäsytytysmoottoreihin WHTC-testisyklissä ja jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I.

5.2.2.2 Hiilivetyjen päästörajat kaksipolttoainetilassa

5.2.2.2.1 Maakaasu-/biometaanimoottorit

Kaksipolttoainetilassa maakaasulla/biometaanilla toimiviin tyypin 2A ja 2B kaksipolttoainemoottoreihin WHTC-testisyklissä sovellettavat THC-, NMHC- ja CH4-päästörajat ovat ne, joita sovelletaan sekä puristussytytys- että kipinäsytytysmoottoreihin WHTC-testisyklissä ja jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I, UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevassa 5.2.3 kohdassa vahvistetun laskentamenettelyn mukaisesti.

5.2.2.2.2 Nestekaasumoottorit

Kaksipolttoainetilassa nestekaasulla toimiviin tyypin 2A ja 2B kaksipolttoainemoottoreihin WHTC-testisyklissä sovellettavat THC-päästörajat ovat ne, joita sovelletaan puristussytytysmoottoreihin WHTC-testisyklissä ja jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I.

5.2.2.3 Hiukkasmäärän päästörajat kaksipolttoainetilassa

Kaksipolttoainetilassa toimiviin tyypin 2A ja 2B kaksipolttoainemoottoreihin WHTC-testisyklissä sovellettava hiukkasmäärän raja lasketaan niistä, joita sovelletaan sekä puristussytytys- että kipinäsytytysmoottoreihin WHTC-testisyklissä ja jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I, UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevassa 5.2.4 kohdassa vahvistetun laskentamenettelyn mukaisesti.

5.2.2.4 Päästörajat dieseltilassa

Kaksipolttoaineisiin tyypin 2B moottoreihin, jotka toimivat dieseltilassa, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I puristussytytysmoottoreille vahvistettuja päästörajoja, hiukkasten määrän raja mukaan luettuna.

5.3 Tyypin 3B kaksipolttoainemoottoreiden päästörajat

Tyypin 3B kaksipolttoainemoottoreihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 595/2009 liitteessä I puristussytytysmoottoreille vahvistettuja pakokaasujen päästörajoja riippumatta siitä, toimivatko ne kaksipolttoainetilassa vai dieseltilassa.

6. Demonstrointivaatimukset

6.1 Kaksipolttoainemoottoreiden ja -ajoneuvojen on oltava UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 15 olevassa 6 kohdassa vahvistettujen demonstrointiin liittyvien lisävaatimusten ja poikkeusten mukaisia.

7. Tyyppihyväksytyn kaksipolttoainemoottorin asentamista ajoneuvoon koskevat asiakirjat

7.1 Erillisenä teknisenä yksikkönä tyyppihyväksytyn kaksipolttoaineisen moottorin valmistajan on sisällytettävä moottorijärjestelmänsä asennusasiakirjoihin tarvittavat vaatimukset, joilla varmistetaan, että ajoneuvo, kun sitä käytetään tiellä tai tarvittaessa muissa olosuhteissa, täyttää tässä asetuksessa vahvistetut kaksipolttoainekohtaiset vaatimukset. Asiakirjoissa on kuvattava vähintään

yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset, mukaan luettuina vaatimukset, joilla varmistetaan moottorijärjestelmän ja OBD-järjestelmän yhteensopivuus;

suoritettava varmistusmenettely.

Asennusvaatimusten täyttämiseksi toteutetut toimenpiteet ja tarkoituksenmukaisuus voidaan varmistaa moottorijärjestelmän hyväksyntäprosessin yhteydessä.

7.2 Jos ajoneuvonvalmistaja, joka hakee EY-hyväksyntää moottorijärjestelmän asennukselle ajoneuvoon, on sama valmistaja, joka on saanut tyyppihyväksynnän kaksipolttoainemoottorille (dual-fuel) erillisenä teknisenä yksikkönä, 7.1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa ei vaadita.

Lisäys 1

Kaksipolttoainemoottoreiden ja -ajoneuvojen (dual-fuel) tyypit – luettelo tärkeimmistä toimintavaatimuksista

	GERWHTC	Joutokäynti dieselillä	Lämmitys dieselillä	Toiminta pelkästään dieselillä	Toiminta kaasun puuttuessa	Huomautuksia
Tyyppi 1A	GERWHTC ≥ 90 %	EI sallittu	Sallittu ainoastaan huoltotilassa	Sallittu ainoastaan huoltotilassa	Huoltotila
Tyyppi 1B	GERWHTC ≥ 90 %	Sallittu ainoastaan dieseltilassa	Sallittu ainoastaan dieseltilassa	Sallittu ainoastaan diesel- ja huoltotilassa	Dieseltila
Tyyppi 2A	10 % < GERWHTC < 90 %	Sallittu	Sallittu ainoastaan huoltotilassa	Sallittu ainoastaan huoltotilassa	Huoltotila	GERWHTC ≥ 90 % sallittu
Tyyppi 2B	10 % < GERWHTC < 90 %	Sallittu	Sallittu ainoastaan dieseltilassa	Sallittu ainoastaan diesel- ja huoltotilassa	Dieseltila	GERWHTC ≥ 90 % sallittu
Tyyppi 3A	EI MÄÄRITELTY EIKÄ SALLITTU

( 1 ) Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 49 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvoissa käytettävien puristussytytysmoottoreiden ja kipinäsytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi toteutettavia toimenpiteitä (EUVL L 171, 24.6.2013, s. 1).

( 2 ) Komission asetus (EU) 2017/2400, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisen osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY ja komission asetuksen (EU) N:o 582/2011 muuttamisesta (EUVL L 349, 29.12.2017, s. 1).

►M10 ( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1)

( 4 ) EUVL L 275, 20.10.2005, s. 1.

( 5 ) Komission asetus (EU) 2019/1939, annettu 7 päivänä marraskuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 582/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse päästönrajoituksen lisästrategioista (AES), ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta, moottorin kylmäkäynnistysvaiheiden aikaisten päästöjen mittaamisesta ja kannettavan päästöjenmittausjärjestelmän (PEMS) käytöstä hiukkasmäärän mittaamiseksi raskaiden hyötyajoneuvojen osalta (EUVL L 303, 25.11.2019, s. 1).

►M9 ( 6 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/70/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 1998, bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta (EYVL L 350, 28.12.1998, s. 58). ◄

( 7 ) EUVL L 326, 24.11.2006, s. 55.

( 8 ) Ajoneuvo tai ajoneuvot, jos apumoottori testataan.

( 9 ) Tarpeeton viivataan yli.

( 10 ) Tarpeeton viivataan yli.

( 11 ) Jos tyypin tunniste sisältää tämän tyyppihyväksyntätodistuksen tarkoittaman ajoneuvon / osan / erillisen teknisen yksikön kuvauksen kannalta tarpeettomia merkkejä, ne on korvattava asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).