a) asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 säädetyille ihmisten ja eläinten terveyttä koskeville terveyssäännöille, jotka liittyvät eläimistä saataviin sivutuotteisiin ja niistä johdettuihin tuotteisiin;

b) tietyille näytteille ja tuotteille, jotka vapautetaan eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla direktiivin 97/78/EY 16 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdan mukaisesti.

a) biodiesel, joka täyttää liitteessä IV olevan IV luvun 3 jakson 2 kohdan b alakohdassa esitetyt johdettujen tuotteiden hävittämistä ja käyttöä koskevat vaatimukset;

b) käsitelty lemmikkieläinten ruoka, joka täyttää liitteessä XIII olevan II luvun 7 kohdan a alakohdassa esitetyt käsiteltyä lemmikkieläinten ruokaa koskevat erityiset vaatimukset;

c) puruluut, jotka täyttävät liitteessä XIII olevan II luvun 7 kohdan b alakohdassa esitetyt puruluita koskevat erityiset vaatimukset;

d) sorkka- ja kavioeläinten vuodat ja nahat, jotka täyttävät liitteessä XIII olevan V luvun C kohdassa esitetyt kyseisten tuotteiden päätepistettä koskevat erityiset vaatimukset;

e) villa ja karva, joka täyttää liitteessä XIII olevan VII luvun B kohdassa esitetyt kyseisten tuotteiden päätepistettä koskevat erityiset vaatimukset;

f) sulat ja höyhenet ja untuva, jotka täyttävät liitteessä XIII olevan VII luvun C kohdassa esitetyt kyseisten tuotteiden päätepistettä koskevat erityiset vaatimukset;

g) turkis, joka täyttää liitteessä XIII olevassa VIII luvussa esitetyt kyseisen tuotteen päätepistettä koskevat erityiset vaatimukset;

h) lääkkeiden tuotannossa käytettävä kalaöljy, joka täyttää liitteessä XIII olevassa XIII luvussa esitetyt kyseisen tuotteen päätepistettä koskevat erityiset vaatimukset;

i) bensiini ja polttoaineet, jotka täyttävät liitteessä IV olevan IV luvun 3 jakson 2 kohdan c alakohdassa esitetyt uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa käytettävästä monivaiheisesta katalyyttisesta prosessista saatuja tuotteita koskevat erityiset vaatimukset;

j) renderöidyistä rasvoista johdetut öljykemian tuotteet, jotka täyttävät liitteessä XIII olevassa XI luvussa vahvistetut vaatimukset;

k) uusiutuva diesel, uusiutuva lentopetroli, uusiutuva propaani ja uusiutuva bensiini, jotka täyttävät liitteessä IV olevan IV luvun 3 jakson 2 kohdan f alakohdassa esitetyt uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa käytettävästä monivaiheisesta katalyyttisesta vetykäsittelystä saatuja tuotteita koskevat erityiset vaatimukset.

a) polttolaitoksissa tai rinnakkaispolttolaitoksissa, joilla on direktiivin 2000/76/EY mukainen lupa; tai

b) silloin kun kyseessä ovat laitokset, joilta ei vaadita direktiivin 2000/76/EY mukaista lupaa, poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksissa, joiden toimivaltainen viranomainen on sallinut hävittää polttamalla eläimistä saatavia sivutuotteita tai hävittää tai hyödyntää rinnakkaispolttamalla eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita, jos ne ovat jätettä, asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdan mukaisesti.

a) polttolaitokset kuuluvat tämän asetuksen liitteessä III olevan V luvun soveltamisalaan;

b) polttolaitokset noudattavat tämän asetuksen liitteessä III olevassa IV luvussa vahvistettuja yleisiä vaatimuksia ja V luvussa vahvistettuja erityisiä vaatimuksia;

c) käytössä on hallinnolliset menettelyt sen varmistamiseksi, että polttolaitosten hyväksymistä koskevien vaatimusten täyttyminen tarkastetaan vuosittain.

a) hyväksyntähakemuksessa, jonka toiminnanharjoittaja esittää toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti, on oltava jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen varmentama tai jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten hyväksymän ammattialajärjestön varmentama todiste siitä, että polttolaitos, jossa tuotantoeläinten lantaa käytetään polttoaineena, täyttää täysin tämän asetuksen liitteessä III olevan V luvun B jakson 3, 4 ja 5 kohdassa vahvistetut vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuutta myöntää poikkeusta tiettyjen säännösten noudattamisesta liitteessä III olevan V luvun C jakson 4 kohdan mukaisesti;

b) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 44 artiklassa säädetty hyväksymismenettely voidaan saattaa loppuun vasta kun toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä ammattialajärjestö on tehnyt vähintään kaksi peräkkäistä tarkastusta, joista yksi on ennalta ilmoittamaton, mukaan luettuina tarvittavat lämpötila- ja päästömittaukset, polttolaitoksen kuuden ensimmäisen toimintakuukauden aikana. Sen jälkeen kun kyseisten tarkastusten tulokset osoittavat, että tämän asetuksen liitteessä III olevan V luvun B jakson 3, 4 ja 5 kohdassa ja tarvittaessa liitteessä III olevan V luvun C jakson 4 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät, voidaan myöntää täydellinen hyväksyntä.

a) tuotu lemmikkieläinten ruoka tai tuontiaineksesta valmistettu lemmikkieläinten ruoka, joka on peräisin asetuksen (EY) N:o 1069/2009 8 artiklan c alakohdassa tarkoitetusta luokkaan 1 kuuluvasta aineksesta;

b) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan f ja g alakohdassa tarkoitettu luokkaan 3 kuuluva aines, jos

i) kyseinen aines ei ole ollut kosketuksissa kyseisen asetuksen 8 tai 9 artiklassa tai 10 artiklan a–e tai h–p alakohdassa tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden kanssa;

ii) sillä hetkellä kun ainekset on tarkoitettu hävitettäviksi, seuraavat edellytykset täyttyvät:

— kyseisen asetuksen 10 artiklan f alakohdassa tarkoitetuille aineksille on tehty asetuksen (EY) N:o 852/2004 2 artiklan 1 kohdan m alakohdassa tarkoitettu käsittely, ja

— kyseisen asetuksen 10 artiklan g alakohdassa tarkoitetut ainekset on käsitelty tämän asetuksen liitteessä X olevan II luvun mukaisesti tai tämän asetuksen liitteessä XIII olevassa II luvussa esitettyjen lemmikkieläinten ruokaa koskevien erityisten vaatimusten mukaisesti; ja

iii) tällaisen aineksen hävittäminen ei aiheuta riskiä ihmisten ja eläinten terveydelle.

a) 1 jaksossa esitetyt käsittelyä koskevat yleiset edellytykset;

b) 2 jaksossa esitetyt jäteveden käsittelyä koskevat vaatimukset;

c) 3 jaksossa esitetyt luokkaan 1 tai 2 kuuluvan aineksen käsittelyä koskevat erityiset vaatimukset;

d) 4 jaksossa esitetyt luokkaan 3 kuuluvan aineksen käsittelyä koskevat erityiset vaatimukset.

a) II luvussa esitetyt hygienia- ja käsittelyvaatimukset;

b) luvussa III esitetyt vakiokäsittelymenetelmät, jos niitä käytetään asianomaisessa laitoksessa;

c) luvussa IV esitetyt vaihtoehtoiset käsittelymenetelmät, jos niitä käytetään asianomaisessa laitoksessa.

a) I luvussa esitetyt biokaasu- ja kompostointilaitoksiin sovellettavat vaatimukset;

b) II luvussa esitetyt biokaasu- ja kompostointilaitoksiin sovellettavat hygieniavaatimukset;

c) III luvun 1 jaksossa esitetyt muuntamista koskevat vakioparametrit;

d) III luvun 3 jaksossa esitetyt mädätettä ja kompostia koskevat vaatimukset.

a) luokkaan 1 tai 2 kuuluva aines ja luokkaan 1 tai 2 kuuluvasta aineksesta johdettu liha-luujauho tai eläinrasva;

b) käsitelty eläinvalkuainen.

a) luokkaan 1 tai 2 kuuluva aines ja luokkaan 1 tai 2 kuuluvasta aineksesta johdettu liha-luujauho tai eläinrasva;

b) käsitelty eläinvalkuainen.

a) eläintarhaeläimet;

b) turkiseläimet;

c) hyväksyttyjen kenneleiden koirat tai ajokoirat;

d) säilöön otetut koirat ja kissat;

e) kalansyötiksi kasvatetut toukat ja madot;

f) sirkuseläimet.

a) eläintarhaeläimet;

b) turkiseläimet;

c) hyväksyttyjen kenneleiden koirat tai ajokoirat;

d) säilöön otetut koirat ja kissat;

e) kalansyötiksi kasvatetut toukat ja madot;

f) sirkuseläimet.

a) uhanalaisten tai suojeltujen haaskalintujen ja muiden luontaisessa elinympäristössään elävien lajien ruokintapaikoilla biodiversiteetin tukemiseksi, jos liitteessä VI olevan II luvun 2 jaksossa esitetyt edellytykset täyttyvät;

b) ruokintapaikkojen ulkopuolella, tarvittaessa keräämättä ensin pois kuolleita eläimiä, liitteessä VI olevan II luvun 2 jakson 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen luonnonvaraisten eläinten ruokkimiseksi, jos kyseisen luvun 3 jaksossa esitetyt edellytykset täyttyvät.

a) 1 jaksossa esitetyt eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämistä koskevat erityissäännöt;

b) 2 jaksossa esitetyt eläimistä saatavien sivutuotteiden polttamista ja hautaamista syrjäisillä alueilla koskevat säännöt;

c) 3 jaksossa esitetyt mehiläisten ja mehiläishoidon sivutuotteiden polttamista ja hautaamista koskevat säännöt.

a) ne täyttävät liitteessä VIII olevassa I ja II luvussa esitetyt keräämistä, kuljetusta ja tunnistusmerkintöjä koskevat vaatimukset;

b) niiden kuljetuksessa on mukana kaupalliset asiakirjat tai terveystodistukset liitteessä VIII olevassa III luvussa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

a) I luku, jos ne valmistavat mainitun asetuksen 24 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua lemmikkieläinten ruokaa;

b) II luku, jos ne varastoivat mainitun asetuksen 24 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita ja suorittavat eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelemiseksi niiden keräämisen jälkeen seuraavia mainitun asetuksen 24 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettuja toimia:

i) lajittelu;

ii) paloittelu;

iii) jäähdytys;

iv) jäädytys;

v) suolaus;

vi) muu säilyttävä käsittely;

vii) vuotien ja nahkojen tai erikseen määritellyn riskiaineksen poistaminen;

viii) eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä sisältävät toimet, jotka suoritetaan unionin eläinlääkintälainsäädännön velvollisuuksia noudattaen;

ix) biokaasuksi muunnettavaksi / kompostoitavaksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden hygienisointi-/pastörointikäsittely ennen tällaista muuntoa tai kompostointia toisessa laitoksessa tämän asetuksen liitteen V mukaisesti;

x) seulonta

c) III luku, jos ne varastoivat johdettuja tuotteita mainitun asetuksen 24 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitettuihin tiettyihin käyttötarkoituksiin;

d) V luku, jos ne varastoivat tilalla mainitun asetuksen 4 artiklassa tarkoitettuja myöhemmin hävitettäväksi tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita.

a) hyväksyttyihin toimijoihin, jotka kuljettavat eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita sivutoimenaan;

b) toimijoihin, jotka on rekisteröity harjoittamaan kuljetusta asetuksen (EY) N:o 183/2005 mukaisesti.

a) toimijat, jotka käsittelevät tai valmistavat metsästystrofeita tai muita tämän asetuksen liitteessä XIII olevassa VI luvussa tarkoitettuja esineitä yksityisiin tai ei-kaupallisiin tarkoituksiin;

b) toimijat, jotka käsittelevät tai hävittävät opetustarkoituksissa käytettäviä tutkimusnäytteitä ja diagnostisia näytteitä;

c) toimijat, jotka kuljettavat kuivaa käsittelemätöntä villaa ja karvaa, joka on suljettu turvallisesti pakkauksiin ja lähetetään suoraan rehuketjun ulkopuolella käytettäväksi tarkoitettuja johdettuja tuotteita tuottavaan laitokseen tai väliasteen toimia toteuttavaan laitokseen sellaisissa olosuhteissa, että taudinaiheuttajien leviäminen estyy;

d) toimijat, jotka käyttävät pieniä määriä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 9 ja 10 artiklassa tarkoitettuja luokkaan 2 ja luokkaan 3 kuuluvia aineksia tai niistä johdettuja tuotteita, kun tarkoituksena on alueen sisällä tapahtuva näiden tuotteiden suora toimittaminen loppukäyttäjälle, paikallisilla markkinoilla tai paikallisiin vähittäisliikkeisiin, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei tällaiseen toimintaan liity vakavan ihmisiin tai eläimiin tarttuvan taudin leviämisriskiä; tätä kohtaa ei sovelleta, kun kyseisiä aineksia käytetään rehuna muilla tuotantoeläimillä kuin turkiseläimillä;

e) orgaanisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden käyttäjät tiloissa, joissa ei pidetä tuotantoeläimiä;

f) toimijat, jotka käsittelevät ja jakelevat orgaanisia lannoitteita tai maanparannusaineita yksinomaan enintään 50 kilogramman painoisissa myyntivalmiissa vähittäispakkauksissa rehu- ja elintarvikeketjun ulkopuolista käyttöä varten.

a) I luvussa esitetyt käsittelyä ja markkinoille saattamista koskevat yleiset vaatimukset;

b) II luvussa esitetyt käsiteltyä eläinvalkuaista ja muita johdettuja tuotteita koskevat erityiset vaatimukset;

c) III luvussa esitetyt tiettyä kalanrehua ja tiettyjä kalansyöttejä koskevat vaatimukset.

a) luonnonvaraisista merilinnuista peräisin oleva, unionissa kerätty tai kolmansista maista tuotu guano;

b) muut myyntivalmiit kasvualustat kuin maahantuodut kasvualustat, jotka sisältävät vähemmän kuin

i) 5 prosenttia luokkaan 3 kuuluvaa ainesta olevia johdettuja tuotteita tai luokkaan 2 kuuluvaa muuta ainesta kuin käsiteltyä lantaa;

ii) 50 prosenttia käsiteltyä lantaa.

a) laitoksessa on välituotteiden vastaanottamiseksi riittävät tilat ja laitteet, joilla estetään ihmisiin tai eläimiin tarttuvien tautien leviäminen;

b) välituotteet eivät aiheuta ihmisiin tai eläimiin tarttuvien tautien leviämisvaaraa välituotteiden puhdistamisen, välituotteissa olevien eläimistä saatavien sivutuotteiden muunlaisen käsittelyn, välituotteessa olevien eläimistä saatavien sivutuotteiden konsentroinnin tai välituotteiden käsittelyn kannalta asianmukaisten bioturvallisuustoimenpiteiden ansiosta;

c) laitoksessa pidetään kirjaa vastaanotettujen ainesten määrästä ja tapauksen mukaan niiden luokasta sekä laitoksesta tai toimijasta, jolle laitoksen tuotteet on toimitettu; ja

d) käyttämättömät välituotteet ja muut laitoksesta ylijääneet ainekset, kuten vanhentuneet tuotteet, hävitetään asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti.

a) käsittelemätön lanta;

b) käsittelemättömät sulat ja höyhenet ja niiden osat sekä untuvat;

c) kennomainen mehiläisvaha.

a) villa ja karva, joka on pesty tehdasmaisesti tai joka on käsitelty jollain muulla menetelmällä kohtuuttomien riskien eliminoimiseksi;

b) turkisnahat, joita on kuivattu vähintään kahden päivän ajan olosuhteissa, joissa lämpötila on 18 °C ja kosteuspitoisuus 55 prosenttia;

c) muista eläimistä kuin sikaeläimistä tuotettu villa ja karva, joka on pesty tehdasmaisesti upottamalla villa ja karva vesi-, saippua- ja natriumhydroksidi- tai kaliumhydroksidihauteisiin;

d) muista eläimistä kuin sikaeläimistä tuotettu villa ja karva, joka on lähetetty suoraan villasta ja karvasta johdettuja tuotteita tekstiiliteollisuuden käyttöön tuottavaan laitokseen ja käsitelty vähintään yhdellä seuraavista menetelmistä:

— kemiallinen depilaatio sammutetulla kalkilla tai natriumsulfidilla,

— kaasutus formaldehydissä ilmatiiviisti suljetussa kammiossa vähintään 24 tunnin ajan,

— teollinen pesu, jossa villa ja karva upotetaan 60–70 °C:n lämpöiseen vesiliukoiseen pesuaineeseen,

— varastointi, johon voi sisältyä matkustusaika, 37 °C:ssa kahdeksan päivän ajan, 18 °C:ssa 28 päivän ajan tai 4 °C:ssa 120 päivän ajan;

e) muista eläimistä kuin sikaeläimistä tuotettu kuiva ja turvallisesti pakkauksiin suljettu villa ja karva, joka on tarkoitettu lähetettäväksi villasta ja karvasta johdettuja tuotteita tekstiiliteollisuuden käyttöön tuottavaan laitokseen ja joka täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

i) se on tuotettu vähintään 21 päivää ennen unioniin tuontia muista eläimistä kuin sikaeläimistä, joita on pidetty kolmannessa maassa tai sen alueella, joka on

— mainittu asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevan 1 osan luettelossa ja josta on sallittua tuoda unioniin märehtijöiden tuoretta lihaa, johon ei sovelleta kyseisessä liitteessä mainittuja lisätakeita A ja F,

— vapaa suu- ja sorkkataudista ja, lampaiden ja vuohien villan ja karvan tapauksessa, lammasrokosta ja vuohirokosta niiden yleisten peruskriteerien mukaisesti, jotka on lueteltu direktiivin 2004/68/EY liitteessä II;

ii) sen mukana on liitteessä XV olevan 21 luvun mukaisesti edellytetty tuojan ilmoitus;

iii) toimija on esittänyt sen jollakin päätöksen 2009/821/EY liitteessä I luetelluista hyväksytyistä unionin rajatarkastusasemista, jolla se läpäisi hyväksytysti direktiivin 97/78/EY 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn asiakirjatarkastuksen.

a) rehuketjussa muuksi kuin lemmikkieläinten ruuaksi tai turkiseläinten rehuksi käytettäväksi tarkoitettujen luokkaan 3 kuuluvan aineksen ja johdettujen tuotteiden tuontia ja kauttakuljetusta koskevat erityiset vaatimukset, jotka esitetään kyseisen liitteen I luvussa;

b) tuotantoeläinten rehuketjun ulkopuolella käytettäväksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden tuontia ja kauttakuljetusta koskevat erityiset vaatimukset, jotka esitetään kyseisessä liitteessä olevassa II luvussa.

a) Kyseiset ainekset eivät saa olla mistään seuraavista eläimistä johdettuja luokkaan 1 kuuluvia aineksia:

i) eläimet, joilla epäillään olevan TSE-tartunta asetuksen (EY) N:o 999/2001 mukaisesti;

ii) eläimet, joissa TSE on virallisesti todettu;

iii) eläimet, jotka on lopetettu TSE:n hävittämistoimenpiteiden yhteydessä;

b) kyseiset ainekset eivät saa olla tarkoitettuja mihinkään seuraavista käyttötavoista:

i) ruokinta;

ii) levittäminen maahan, josta tuotantoeläimiä ruokitaan;

iii) seuraavien valmistus:

— kosmeettiset valmisteet, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 76/768/ETY 1 artiklan 1 kohdassa,

— aktiiviset implantoitavat lääkinnälliset laitteet, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 90/385/ETY 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa,

— lääkinnälliset laitteet, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 93/42/ETY 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa,

— in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 98/79/EY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa,

— eläinlääkkeet, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2001/82/EY 1 artiklan 2 kohdassa,

— lääkkeet sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2001/83/EY 1 artiklan 2 kohdassa;

c) ainekset on tuotava merkinnällä varustettuina ja niiden on oltava tämän asetuksen liitteessä XIV olevan IV luvun 1 jaksossa esitettyjen eräitä eläimistä saatavien sivutuotteiden siirtoja koskevien erityisten vaatimusten mukaisia;

d) ainekset on tuotava kansallisen lainsäädännön mukaisia terveystodistuksia koskevia vaatimuksia noudattaen.

a) tulolle on saatava etukäteen lupa lähetyksen määräjäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta; ja

b) lähetys on lähetettävä unionin saapumispaikasta suoraan hyväksytylle käyttäjälle.

a) Toimivaltainen eläinlääkintäviranomainen on unionin saapumispaikan rajatarkastusasemalla sinetöinyt lähetyksen sarjanumeroidulla sinetillä;

b) lähetyksen mukana olevissa direktiivin 97/78/EY 7 artiklassa tarkoitetuissa asiakirjoissa on jokaisella sivulla rajatarkastusasemasta vastuussa olevan toimivaltaisen viranomaisen virkaeläinlääkärin leima: ”ONLY FOR TRANSIT TO RUSSIA VIA THE EU” (Vain EU:n kautta Venäjälle tapahtuvaa kuljetusta varten);

c) direktiivin 97/78/EY 11 artiklassa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia noudatetaan;

d) saapumispaikan rajatarkastusaseman virkaeläinlääkäri on asetuksen (EY) N:o 136/2004 liitteessä III säädetyssä yhteisessä eläinlääkinnällisessä tuloasiakirjassa todistanut, että lähetys on hyväksytty passitettavaksi.

a) virkaeläinlääkäri on sinetöinyt lähetyksen sarjanumeroidulla sinetillä saapumisrajatarkastusasemalla;

b) lähetyksen mukana seuraavissa direktiivin 97/78/EY 7 artiklassa tarkoitetuissa asiakirjoissa on jokaisella sivulla saapumisrajatarkastusasemalla annettu virkaeläinlääkärin leima: ”ONLY FOR TRANSIT TO THIRD COUNTRIES VIA THE EU” (Vain EU:n kautta kolmansiin maihin kuljetusta varten);

c) direktiivin 97/78/EY 11 artiklassa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia noudatetaan;

d) saapumisrajatarkastusaseman virkaeläinlääkäri on asetuksen (EY) N:o 136/2004 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa yhteisessä eläinlääkinnällisessä tuloasiakirjassa todistanut, että lähetys on hyväksytty passitettavaksi.

a) I luvussa esitetyt käsittelylaitosten viralliset tarkastukset;

b) III luvun 1–9 jaksossa esitetyt eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden käsittelyyn liittyvien muiden toimien viralliset tarkastukset.

a) tämän asetuksen liitteessä X olevassa II luvussa tarkoitetut käsitelty eläinvalkuainen ja muut johdetut tuotteet;

b) tämän asetuksen liitteessä XIII tarkoitetut lemmikkieläinten ruoka ja eräät muut johdetut tuotteet;

c) tämän asetuksen liitteessä XIV tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet ja johdetut tuotteet, jotka tuodaan unioniin tai kuljetetaan unionin kautta.

a) asetus (EY) N:o 811/2003;

b) päätös 2003/322/EY;

c) päätös 2003/324/EY;

d) asetus (EY) N:o 878/2004;

e) päätös 2004/407/EY;

f) asetus (EY) N:o 79/2005;

g) asetus (EY) N:o 92/2005;

h) asetus (EY) N:o 181/2006;

i) asetus (EY) N:o 197/2006;

j) asetus (EY) N:o 1192/2006;

k) asetus (EY) N:o 2007/2006.

a) sillä edellytyksellä että ne on valmistettu jostakin seuraavista:

i) luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdettu liha-luujauho;

ii) käsitelty eläinvalkuainen;

b) siitä huolimatta, että niitä ei ole sekoitettu jonkin ainesosan kanssa siten, että estetään seoksen myöhempi käyttö ruokinnassa.

1. ”turkiseläimillä” turkisten tuotantoa varten pidettäviä tai kasvatettavia eläimiä, joita ei käytetä ihmisravinnoksi;

2. ”verellä” tuoretta kokoverta;

3. ”rehuaineella” asetuksen (EY) N:o 767/2009 3 artiklan 2 kohdan g alakohdassa määriteltyjä eläinperäisiä rehuaineita, mukaan luettuina käsitelty eläinvalkuainen, verituotteet, renderöidyt rasvat, munatuotteet, kalaöljy, rasvajohdannaiset, kollageeni, gelatiini, hydroloidut proteiinit, dikalsiumfosfaatti, trikalsiumfosfaatti, maito, maitopohjaiset tuotteet, maidosta johdetut tuotteet, ternimaito, ternimaitotuotteet sekä linkoihin tai separaattoreihin jäänyt aine;

4. ”verituotteilla” verestä tai verifraktioista johdettuja tuotteita verijauhoa lukuun ottamatta; niihin sisältyvät kuivattu/jäädytetty/nestemäinen plasma, kuivattu kokoveri, kuivatut/jäädytetyt/nestemäiset punasolut tai niiden fraktiot ja sekoitukset;

5. ”käsitellyllä eläinvalkuaisella” eläinvalkuaista, joka on saatu yksinomaan luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta ja joka on käsitelty liitteessä X olevan II luvun 1 jakson mukaisesti (veri- ja kalajauho mukaan luettuina) niin, että se soveltuu käytettäväksi suoraan rehuaineena tai muuten käytettäväksi rehuissa, myös lemmikkieläinten ruoassa, taikka käytettäväksi orgaanisissa lannoitteissa tai maanparannusaineissa; siihen eivät kuitenkaan kuulu verituotteet, maito, maitopohjaiset tuotteet, maidosta johdetut tuotteet, ternimaito, ternimaitotuotteet, linkoihin tai separaattoreihin jäänyt aine, gelatiini, hydroloidut proteiinit, dikalsiumfosfaatti, munat ja munatuotteet munankuoret mukaan luettuina, trikalsiumfosfaatti ja kollageeni;

6. ”verijauholla” käsiteltyä eläinvalkuaista, joka on johdettu veren tai verifraktioiden lämpökäsittelystä liitteessä X olevan II luvun 1 jakson mukaisesti;

7. ”kalajauholla” vesieläimistä, merinisäkkäitä lukuun ottamatta, viljellyistä vedessä elävistä selkärangattomista, myös neuvoston direktiivin 2006/88/EY ( 1 ) 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan piiriin kuuluvista, ja Asterias rubens -lajin meritähdistä, jotka pyydetään nilviäisten tuotantoalueella, johdettua käsiteltyä eläinvalkuaista;

8. ”renderöidyillä rasvoilla” rasvoja, jotka on saatu käsittelemällä

a) eläimistä saatavia sivutuotteita; tai

b) ihmisravinnoksi tarkoitettuja tuotteita, jotka toimija on tarkoittanut muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi;

9. ”kalaöljyllä” vesieläinten, merinisäkkäitä lukuun ottamatta, viljeltyjen vedessä elävien selkärangattomien, myös direktiivin 2006/88/EY 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan piiriin kuuluvien, ja Asterias rubens -lajin meritähtien, jotka pyydetään nilviäisten tuotantoalueella, käsittelystä johdettua öljyä tai ihmisravinnoksi tarkoitetun kalan käsittelystä saatua öljyä, jonka toimija on tarkoittanut muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi;

10. ”mehiläishoidon sivutuotteilla” muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettua hunajaa, mehiläisvahaa, emoainetta, kittivahaa ja siitepölyä;

11. ”kollageenilla” proteiinipohjaisia tuotteita, jotka on johdettu eläinten vuodista, nahoista, luista ja jänteistä;

12. ”gelatiinilla” luonnollista, liukoista ja hyytelöivää tai ei-hyytelöivää proteiinia, jota saadaan eläinten luista, vuodasta, nahasta ja jänteistä valmistetun kollageenin osittaisella hydrolyysilla;

13. ”rasvan sulatuksessa syntyvällä proteiinijäännöksellä” proteiineja sisältävä rasvan sulatuksen jäännöstä rasvan ja veden osittaisen erottamisen jälkeen;

14. ”hydroloiduilla proteiineilla” eläimistä saatavien sivutuotteiden hydrolyysilla saatuja polypeptidejä, peptidejä ja aminohappoja ja niiden seoksia;

15. ”valkoisella vedellä” maidon, maitopohjaisten tuotteiden tai maidosta johdettujen tuotteiden sekä veden seosta, joka kerätään talteen huuhdeltaessa meijerilaitteistoja, maitotuotteiden säiliöt mukaan luettuina, ennen niiden pesua ja desinfiointia;

16. ”purkitetulla lemmikkieläinten ruoalla” lämpökäsiteltyä lemmikkieläinten ruokaa ilmatiiviisti suljetuissa säiliöissä;

17. ”puruluilla” lemmikkieläimille tarkoitettuja syötäviä tuotteita, jotka on valmistettu parkitsemattomista sorkka- ja kavioeläinten vuodista ja nahoista tai muusta eläinperäisestä aineksesta;

18. ”arominvahventeilla” nestemäistä tai kuivattua johdettua eläinperäistä tuotetta, jota käytetään lemmikkieläinten ruokien maistuvuuden parantamiseen;

19. ”lemmikkieläinten ruoalla” lemmikkieläinten ruoaksi käytettävää muuta kuin 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua ainesta ja puruluita, jotka koostuvat eläimistä saatavista sivutuotteista tai johdetuista tuotteista, jotka

a) sisältävät luokkaan 3 kuuluvaa, muuta kuin asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan n, o ja p alakohdassa tarkoitettua ainesta;

b) voivat sisältää luokkaan 1 kuuluvaa tuotua ainesta, joka koostuu eläimistä saatavista sivutuotteista, jotka on johdettu direktiivin 96/22/EY 1 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tai direktiivin 96/23/EY 2 artiklan b alakohdassa määritellyllä laittomalla tavalla käsitellyistä eläimistä;

20. ”käsitellyllä lemmikkieläinten ruoalla” lemmikkieläinten ruokaa, lukuun ottamatta raakaa lemmikkieläinten ruokaa, joka on valmistettu liitteessä XIII olevan II jakson 3 kohdan mukaisesti;

21. ”raa’alla lemmikkieläinten ruoalla” luokkaan 3 kuuluvaa ainesta sisältävää lemmikkieläinten ruokaa, jolle ei ole tehty mitään muuta säilyttävää käsittelyä kuin jäähdytys tai pakastaminen;

22. ”ruokajätteellä” kaikkia ravintoloista, pitopalveluista ja keittiöistä, mukaan luettuina keskuskeittiöt ja kotitalouksien keittiöt, peräisin olevaa jäteruokaa, myös käytettyä ruokaöljyä,

23. ”mädätteellä” biokaasulaitoksessa tapahtuvan eläimistä saatavien sivutuotteiden muuntamisen tuloksena syntyviä jätteitä, myös nestemäisiä jakeita;

24. ”ruoansulatuskanavan sisällöllä” nisäkkäiden ja sileälastaisten lintujen ruoansulatuskanavan sisältöä;

25. ”rasvajohdannaisilla” tuotteita, jotka on johdettu renderöidystä rasvasta, joka on luokkaan 1 tai 2 kuuluvien renderöityjen rasvojen osalta käsitelty liitteessä XIII olevan XI luvun mukaisesti;

26. ”guanolla” lepakoiden tai luonnonvaraisten merilintujen ulosteesta saatua luonnontuotetta, jota ei ole mineralisoitu;

27. ”liha-luujauholla” luokkaan 1 tai 2 kuuluvista aineksista jollakin liitteessä IV olevassa III luvussa esitetyllä käsittelymenetelmällä johdettua eläinvalkuaista;

28. ”käsitellyillä vuodilla ja nahoilla” käsittelemättömistä vuodista ja nahkoista johdettuja tuotteita, puruluita lukuun ottamatta,

a) jotka on kuivattu;

b) jotka on suolattu joko kuivina tai suolaliuoksessa vähintään 14 päivän ajan ennen lähettämistä;

c) jotka on suolattu vähintään 7 päivän ajan käyttäen merisuolaa, johon on lisätty 2 prosenttia natriumkarbonaattia;

d) joita on kuivattu vähintään 42 päivän ajan vähintään 20 °C:n lämpötilassa; tai

e) joille on tehty muu säilyttävä käsittely kuin parkitseminen;

29. ”käsittelemättömillä vuodilla ja nahoilla” kaikkia nahkakudoksia ja nahanalaisia kudoksia, joille ei ole tehty muita käsittelyjä kuin leikkaus, jäähdytys tai pakastaminen;

30. ”käsittelemättömillä sulilla ja höyhenillä ja niiden osilla” sulkia ja höyheniä ja niiden osia lukuun ottamatta sulkia ja höyheniä, joita on käsitelty

a) höyryllä; tai

b) muulla menetelmällä kohtuuttomien riskien eliminoimiseksi;

31. ”käsittelemättömällä villalla” muuta villaa kuin sellaista,

a) joka on pesty tehdasmaisesti;

b) joka on saatu parkitsemalla;

c) jota on käsitelty muulla menetelmällä kohtuuttomien riskien eliminoimiseksi;

d) joka on tuotettu muista eläimistä kuin sikaeläimistä ja pesty tehdasmaisesti upottamalla villa vesi-, saippua- ja natriumhydroksidi- tai kaliumhydroksidihauteisiin; tai

e) joka on tuotettu muista eläimistä kuin sikaeläimistä ja tarkoitettu lähetettäväksi suoraan villasta johdettuja tuotteita tekstiiliteollisuuden käyttöön tuottavaan laitokseen ja käsitelty vähintään yhdellä seuraavista menetelmistä:

i) kemiallinen depilaatio sammutetulla kalkilla tai natriumsulfidilla,

ii) kaasutus formaldehydissä ilmatiiviisti suljetussa kammiossa vähintään 24 tunnin ajan,

iii) teollinen pesu, jossa villa upotetaan 60–70 °C:n lämpöiseen vesiliukoiseen pesuaineeseen,

iv) varastointi, johon voi sisältyä matkustusaika, 37 °C:ssa kahdeksan päivän ajan, 18 °C:ssa 28 päivän ajan tai 4 °C:ssa 120 päivän ajan;

32. ”käsittelemättömällä karvalla” muuta karvaa kuin sellaista,

a) joka on pesty tehdasmaisesti;

b) joka on saatu parkitsemalla;

c) jota on käsitelty muulla menetelmällä kohtuuttomien riskien eliminoimiseksi;

d) joka on tuotettu muista eläimistä kuin sikaeläimistä ja pesty tehdasmaisesti upottamalla karva vesi-, saippua- ja natriumhydroksidi- tai kaliumhydroksidihauteisiin; tai

e) joka on tuotettu muista eläimistä kuin sikaeläimistä ja tarkoitettu lähetettäväksi suoraan karvasta johdettuja tuotteita tekstiiliteollisuuden käyttöön tuottavaan laitokseen ja käsitelty vähintään yhdellä seuraavista menetelmistä:

i) kemiallinen depilaatio sammutetulla kalkilla tai natriumsulfidilla,

ii) kaasutus formaldehydissä ilmatiiviisti suljetussa kammiossa vähintään 24 tunnin ajan,

iii) teollinen pesu, jossa karva upotetaan 60–70 °C:n lämpöiseen vesiliukoiseen pesuaineeseen,

iv) varastointi, johon voi sisältyä matkustusaika, 37 °C:ssa kahdeksan päivän ajan, 18 °C:ssa 28 päivän ajan tai 4 °C:ssa 120 päivän ajan;

33. ”käsittelemättömillä sianharjaksilla” muita sianharjaksia kuin sellaisia,

a) jotka on pesty tehdasmaisesti;

b) jotka on saatu parkitsemalla; tai

c) joita on käsitelty muulla menetelmällä kohtuuttomien riskien eliminoimiseksi;

34. ”näyttelyesineellä” eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi näyttelyissä tai taiteellisessa toiminnassa;

35. ”välituotteella” johdettua tuotetta

a) joka on tarkoitettu käytettäväksi lääkkeiden, eläinlääkkeiden, lääkinnällisiin ja eläinlääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden, aktiivisten implantoitavien lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikkaan lääkinnällisiin ja eläinlääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden, laboratorioreagenssien tai kosmeettisten valmisteiden valmistuksessa seuraavasti:

i) aineksena valmistusprosessissa tai valmiin tuotteen lopputuotannossa;

ii) varmentamisessa tai verifioinnissa valmistusprosessin aikana; tai

iii) valmiin tuotteen laadunvalvonnassa;

b) jonka suunnittelu-, muunto- ja valmistusvaiheet on toteutettu niin pitkälle, että sitä voidaan pitää johdettuna tuotteena ja että aines soveltuu a kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin joko suoraan tai tuotteen komponenttina;

c) joka kuitenkin vaatii jonkin verran jatkovalmistusta tai -muuntamista, kuten sekoittamista, pinnoittamista, kokoamista tai pakkaamista, jotta se soveltuu tapauksen mukaan saatettavaksi markkinoille tai otettavaksi käyttöön lääkkeenä, eläinlääkkeenä, lääkinnällisiin ja eläinlääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitettuna lääkinnällisenä laitteena, aktiivisena implantoitavana lääkinnällisenä laitteena, in vitro -diagnostiikkaan lääkinnällisiin ja eläinlääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitettuna lääkinnällisenä laitteena, laboratorioreagenssina tai kosmeettisena valmisteena;

36. ”laboratorioreagenssilla” pakattua käyttövalmista tuotetta, joka sisältää eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita ja joka on tarkoitettu laboratoriokäyttöön käytettäväksi yksin tai yhdistelmässä muun kuin eläinperäisen aineen kanssa reagenssina tai reagenssituotteena, kalibrointiaineena tai kontrolliaineena muiden aineiden havaitsemiseksi, mittaamiseksi, tutkimiseksi tai valmistamiseksi;

37. ”in vitro -analyysissa käytetyllä tuotteella” pakattua käyttövalmista tuotetta, joka sisältää verituotetta tai muuta eläimestä saatavaa sivutuotetta ja jota käytetään yksin tai yhdistelmän osana reagenssina, reagenssituotteena, kalibrointiaineena, testipakkauksena tai muuna järjestelmänä ja joka on tarkoitettu käytettäväksi ihmisestä tai eläimistä otettujen näytteiden in vitro -tutkimukseen yksinomaan tai pääasiallisesti fysiologisen tilan, terveydentilan, sairauden tai geneettisen epänormaaliuden analysoimiseksi tai turvallisuuden ja yhteensopivuuden määrittämiseksi reagenssien kanssa;

38. ”tutkimusnäytteillä ja diagnostisilla näytteillä” eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita, jotka on tarkoitettu seuraaviin tarkoituksiin: tutkimukset osana diagnostisia toimia tai määritykset tieteen ja tekniikan kehityksen edistämiseksi osana opetus- tai tutkimustoimintaa;

39. ”kaupallisella näytteellä” eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita, jotka on tarkoitettu toimivaltaisen viranomaisen asetuksen (EY) N:o 1069/2009 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti sallimiin tiettyihin tutkimuksiin tai määrityksiin tarkoituksena suorittaa tuotantoprosessi, käsitellä eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita, kehittää rehuja, lemmikkieläinten ruokaa tai johdettuja tuotteita taikka testata koneita tai laitteita;

40. ”rinnakkaispoltolla” eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden, jos ne ovat jätettä, hyödyntämistä tai hävittämistä rinnakkaispolttolaitoksessa;

41. ”palamisella” prosessia, jossa polttoaineita hapetetaan eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden, jos ne eivät ole jätettä, energia-arvon käyttämiseksi;

42. ”polttamisella” eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden hävittämistä jätteenä direktiivin 2000/76/EY 3 artiklan 4 kohdassa määritellyssä polttolaitoksessa;

43. ”poltto- tai rinnakkaispolttoprosessista syntyvällä polttojätteellä” direktiivin 2000/76/EY 3 artiklan 13 kohdassa tarkoitettua polttojätettä, joka syntyy eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita käsittelevissä poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksissa;

44. ”värikoodeilla” liitteessä VIII olevan II luvun 1 kohdan c alakohdassa esitettyjen värien järjestelmällinen käyttö tässä asetuksessa säädettyjen tietojen ilmoittamiseksi pakkauksen, säiliön tai ajoneuvon pinnalla tai pinnan osalla tai niihin kiinnitetyssä etiketissä tai merkissä;

45. ”väliasteen toimilla” 19 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja muita toimia kuin varastointia;

46. ”parkitsemisella” vuotien kovettamista käyttämällä kasviparkitusaineita, kromisuoloja tai muita aineita kuten alumiinisuoloja, rautasuoloja, piihapon suoloja, aldehydejä ja kinoneja tai muita synteettisiä kovetteita;

47. ”eläinten täyttämisellä” eläinten nahan preparointia, täyttämistä ja kokoamista luonnollisen näköiseksi eläimeksi niin, että täytetyn eläimen nahasta ei aiheudu ihmisten ja eläinten terveydelle kohtuuttomia riskejä;

48. ”kaupalla” Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 28 artiklassa tarkoitettua jäsenvaltioiden välistä tavaroiden kauppaa;

49. ”käsittelymenetelmillä” liitteessä IV olevassa III ja IV luvussa lueteltuja menetelmiä;

50. ”erällä” yksittäisessä laitoksessa samoja tuotantoparametreja (esimerkiksi ainesten alkuperä) käyttäen tuotettua tuotannon määrää tai useita tällaisia määriä, kun ne yhteisvarastoidaan lähetyseränä;

51. ”ilmatiiviisti suljetulla säiliöllä” säiliötä, joka on suunniteltu ja tarkoitettu suojaamaan mikro-organismien sisäänpääsyltä;

52. ”biokaasulaitoksella” laitosta, jossa eläimistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet muodostavat ainakin osan aineksesta, joka hajotetaan biologisesti anaerobisissa olosuhteissa;

53. ”keräyskeskuksilla” tiloja, jotka ovat muita kuin käsittelylaitoksia ja joissa kerätään asetuksen (EY) N:o 1069/200918 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita käytettäviksi samassa artiklassa tarkoitettujen eläinten ruokintaan;

54. ”kompostointilaitoksella” laitosta, jossa eläimistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet muodostavat ainakin osan aineksesta, joka hajotetaan biologisesti aerobisissa olosuhteissa;

55. ”rinnakkaispolttolaitoksella” direktiivin 2000/76/EY 3 artiklan 5 kohdassa määriteltyä kiinteää tai liikkuvaa laitosta, jonka pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa energiaa tai aineellisia tuotteita;

56. ”polttolaitoksella” direktiivin 2000/76/EY 3 artiklan 4 kohdassa määriteltyä kiinteää tai liikkuvaa teknistä yksikköä ja laitteistoa, joka on tarkoitettu jätteiden lämpökäsittelyyn;

57. ”lemmikkieläinten ruokia valmistavalla laitoksella” asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja tiloja tai laitosta, jossa valmistetaan lemmikkieläinten ruokia tai arominvahventeita;

58. ”käsittelylaitoksella” tiloja tai laitosta, jossa käsitellään eläimistä saatavia sivutuotteita asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja liitteen IV ja/tai liitteen X mukaisesti;

59. ”kasvualustalla” muuta ainesta kuin itse maa-ainesta, mukaan lukien ruukutusmulta, jossa kasvatetaan kasveja ja jota käytetään erillään itse maa-aineksesta.

1. Seuraavia turkiseläimiä voidaan Virossa, Latviassa ja Suomessa ruokkia saman lajin eläinten ruhoista tai ruhonosista johdetuilla liha-luujauhoilla ja muilla tuotteilla, jotka on käsitelty liitteessä IV olevan III luvun mukaisesti:

a) ketut (Vulpes vulpes ja Alopex lagopus);

b) supikoirat (Nyctereutes procyonides).

2. Virossa ja Latviassa voidaan ruokkia minkkejä (Mustela vison) saman lajin eläinten ruhoista tai ruhonosista johdetulla liha-luujauholla ja muilla tuotteilla, jotka on käsitelty liitteessä IV olevassa III luvussa esitetyillä käsittelymenetelmillä.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu ruokinta on suoritettava seuraavin edellytyksin:

a) Ruokintaa voi suorittaa ainoastaan sellaisilla turkistarhoilla,

i) jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt hakemuksen perusteella, jossa on osoitettu asiakirjoilla, ettei ole aihetta epäillä TSE-taudinaiheuttajan esiintymistä hakemuksessa tarkoitetun lajin populaatiossa;

ii) joilla on tilallaan käytössä turkiseläinten tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) seurantajärjestelmä, johon sisältyy TSE-näytteiden säännöllisiä laboratoriotutkimuksia;

iii) jotka ovat antaneet asianmukaiset takeet siitä, että liitteessä IV olevan III luvun mukaisesti käsiteltyjä eläimistä saatavia sivutuotteita, liha-luujauhoa tai muita tuotteita, jotka on johdettu näistä eläimistä tai niiden jälkeläisistä, ei voi päästä muiden eläinten kuin turkiseläinten ravinto- tai rehuketjuun;

iv) joilla ei ole ollut yhteyttä turkistarhaan tai maatilaan, jossa epäillään TSE-tautitapausta tai on virallisesti todettu TSE-tautitapaus;

v) joilla rekisteröidyn turkistarhan hoitaja varmistaa, että

— saman lajin eläinten ruokintaan tarkoitetut turkiseläinten ruhot käsitellään ja prosessoidaan erillään ruhoista, joita ei saa käyttää tähän tarkoitukseen,

— turkiseläimet, joita ruokitaan liitteessä IV olevan III luvun mukaisesti käsitellyillä liha-luujauholla tai muilla tuotteilla, jotka on johdettu saman lajin eläimistä, pidetään erillään eläimistä, joita ei ruokita saman lajin eläimistä johdetuilla tuotteilla;

— turkistarha noudattaa liitteessä VI olevan II luvun 1 jakson 2 kohdassa ja liitteessä VIII olevan II luvun 2 kohdan b alakohdan ii alakohdassa esitettyjä vaatimuksia.

b) Turkistarhan hoitajan on varmistettava, että tietystä lajista peräisin olevat ja saman lajin ruokintaan tarkoitetut liha-luujauho ja muut tuotteet on

i) käsitelty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti hyväksytyssä käsittelylaitoksessa käyttäen ainoastaan jotakin tämän asetuksen liitteessä IV olevassa III luvussa esitetyistä käsittelymenetelmistä 1–5 ja 7;

ii) tuotettu terveistä eläimistä, jotka on tapettu turkistuotantoa varten.

c) Jos turkistarhalla epäillään yhteyttä tai on vahvistettu yhteys turkistarhaan tai maatilaan, jossa epäillään TSE-tautitapausta tai on vahvistettu TSE-tautitapaus, turkistarhan hoitajan on viipymättä

i) ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tästä yhteydestä;

ii) keskeytettävä turkiseläinten lähetykset kaikkiin kohteisiin ilman toimivaltaisen viranomaisen kirjallista lupaa.

a) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua vähintään 21 päivän varoaikaa on noudatettava;

b) on käytettävä ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1069/2009 32 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä tämän asetuksen liitteessä XI olevan II luvun mukaisia orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita.

a) lanta ja guano;

b) ruoansulatuskanavan sisältö, maito, maitopohjaiset tuotteet, maidosta johdetut tuotteet, ternimaito ja ternimaitotuotteet, joiden toimivaltainen viranomainen ei katso aiheuttavan vakavan eläintaudin leviämisriskiä.

1. Tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksen toiminnanharjoittajan on varmistettava, että hänen valvonnassaan oleva laitos täyttää seuraavat hygieniaedellytykset:

a) Eläimistä saatavat sivutuotteet on hävitettävä mahdollisimman pian niiden saavuttua toimivaltaisen viranomaisen vahvistamien edellytysten mukaisesti. Ennen hävittämistä ne on säilytettävä asianmukaisesti toimivaltaisen viranomaisen vahvistamien edellytysten mukaisesti.

b) Laitos on ottanut saastumisvaaran välttämiseksi käyttöön asianmukaiset järjestelyt säiliöiden ja ajoneuvojen tehokasta puhdistusta ja desinfiointia varten erityisesti erikseen osoitetulla alueella, josta jätevesi poistetaan unionin lainsäädännön mukaisesti.

c) Laitoksen on sijaittava hyvin ojitetulla kovalla perustalla.

d) Laitoksella on oltava asianmukaiset järjestelyt hyönteisten, jyrsijöiden ja lintujen kaltaisilta tuhoeläimiltä suojautumista varten. Tätä tarkoitusta varten on käytettävä asiakirjoilla osoitettua tuholaisten torjuntaohjelmaa.

e) Henkilökunnalle on tarvittaessa saastumisriskin estämiseksi oltava asianmukaiset tilat, kuten käymälät, pukuhuoneet ja pesutilat.

f) Tilojen kaikille osille on vahvistettava puhdistusmenettelyt ja osoitettava ne asiakirjoin. Puhdistusta varten on oltava sopivat välineet ja puhdistusaineet.

g) Hygieniavalvontaan on kuuluttava ympäristön ja laitteiden säännöllinen tarkastus. Tarkastusaikataulut ja -tulokset on osoitettava asiakirjoin ja säilytettävä vähintään kaksi vuotta.

2. Poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksen toiminnanharjoittajan on toteutettava kaikki eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden vastaanottoon liittyvät varotoimet, jotta ehkäistään ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvat välittömät vaarat tai vähennetään niitä niin paljon kuin on käytännössä mahdollista.

3. Eläimillä ei saa olla pääsyä laitokseen eivätkä ne saa päästä käsiksi polttoa tai rinnakkaispolttoa odottaviin eläimistä saataviin sivutuotteisiin ja niistä johdettuihin tuotteisiin taikka eläimistä saatavien sivutuotteiden poltosta tai rinnakkaispoltosta syntyneeseen tuhkaan.

4. Jos poltto- tai rinnakkaispolttolaitos sijaitsee karjatilalla,

a) karjan ja sen rehun ja alusen on oltava fyysisesti täysin erotettu poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksesta tarvittaessa aitauksen avulla;

b) laitteet on varattava kokonaan polttolaitoksen käyttöön, eikä niitä saa käyttää muualla tilalla, tai vaihtoehtoisesti ne on puhdistettava ja desinfioitava tällaisen käytön jälkeen;

c) henkilöstön on vaihdettava päällysvaatteensa ja jalkineensa ennen karjan tai karjan rehun käsittelyä.

5. Polttoa tai rinnakkaispolttoa odottavat eläimistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet sekä tuhka on varastoitava kannellisiin, asianmukaisesti tunnistemerkittyihin ja tapauksen mukaan tiiviisiin säiliöihin.

6. Puutteellisesti poltetut eläimistä saatavat sivutuotteet on poltettava uudelleen tai hävitettävä muilla tavoilla asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12, 13 ja 14 artiklan mukaisesti, ei kuitenkaan hautaamalla hyväksytylle kaatopaikalle.

1. Poltto- tai rinnakkaispolttoprosessista syntyvän polttojätteen määrä ja haitallisuus on minimoitava. Silloin kun se on asianmukaista, polttojäte on hyödynnettävä itse laitoksessa tai sen ulkopuolella asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti tai toimitettava hyväksytylle kaatopaikalle.

2. Kuiva polttojäte, pöly mukaan luettuna, on kuljetettava ja välivarastoitava esimerkiksi suljetuissa säiliöissä siten, että estetään kyseisen jätteen joutuminen ympäristöön.

1. On käytettävä tekniikoita, joilla voidaan seurata poltto- tai rinnakkaispolttoprosessin kannalta merkityksellisiä muuttujia ja olosuhteita.

2. Lämpötilanmittausta koskevat vaatimukset on vahvistettava toimivaltaisen viranomaisen myöntämässä hyväksynnässä tai siihen liitetyissä ehdoissa.

3. Kaiken seurantaan käytettävän automaattisen laitteiston toimintaa on valvottava ja laitteistolle on tehtävä tarkastustesti kerran vuodessa.

4. Lämpötilanmittaustulokset on tallennettava ja esitettävä tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tarkistaa päättämiensä menettelyjen mukaisesti, noudatetaanko tässä asetuksessa säädettyjä sallittuja toimintaolosuhteita.

a) Laitoksen jokainen linja on varustettava vähintään yhdellä lisäpolttimella. Lisäpolttimen on kytkeydyttävä toimintaan automaattisesti, kun palamiskaasujen lämpötila laskee polttoilman viimeisen syötön jälkeen tapauksen mukaan alle 850 tai 1 100 °C:n. Sitä on käytettävä myös laitoksen käynnistys- ja pysäytystoimien aikana sen varmistamiseksi, että tapauksen mukaan 850 tai 1 100 °C:n lämpötila pysyy yllä kaiken aikaa näiden toimien aikana ja niin kauan kuin kammiossa, jossa poltto tai rinnakkaispoltto tapahtuu, on polttamatonta ainesta.

b) Jos eläimistä saatavat sivutuotteet tai niistä johdetut tuotteet syötetään kammioon, jossa poltto tai rinnakkaispoltto tapahtuu, jatkuvana prosessina, laitoksessa on oltava automaattinen järjestelmä, joka estää eläimistä saatavien sivutuotteitten tai niistä johdettujen tuotteiden syötön ennen kuin lämpötila on tapauksen mukaan 850 tai 1 100 °C ja aina kun lämpötila ei pysy yllä.

c) Toiminnanharjoittajan on käytettävä polttolaitosta siten, että saavutetaan sellainen polttotaso, että kuonassa ja pohjatuhkassa olevan orgaanisen hiilen kokonaismäärä on alle kolme prosenttia tai niiden polttohävikki alle viisi prosenttia aineen kuivapainosta. Tarvittaessa on käytettävä sopivia esikäsittelymenetelmiä.

1. Poltto- ja rinnakkaispolttolaitokset ja niissä eläimistä saatavien sivutuotteiden varastointiin käytettävät alueet on suunniteltava siten, että estetään pilaavien aineiden luvattomat ja tahattomat päästöt maaperään, pintavesiin ja pohjavesiin.

2. Laitosalueen saastuneille hulevesille taikka vuodoista tai palonsammutustoimista peräisin oleville saastuneille vesille on oltava varastokapasiteettia.

a) Laitoksia voidaan käyttää vain seuraavien hävittämiseen:

i) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 8 artiklan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut kuolleet lemmikkieläimet;

ii) kyseisen asetuksen 8 artiklan b, e ja f alakohdassa tarkoitettu luokkaan 1 kuuluva aines, 9 artiklassa tarkoitettu luokkaan 2 kuuluva aines tai 10 artiklassa tarkoitettu luokkaan 3 kuuluva aines; ja

iii) jos jäsenvaltio sen sallii, kuolleet yksilöllisesti tunnistetut hevoseläimet, joka ovat peräisin tilalta, johon ei sovelleta direktiivin 2009/156/EY 4 artiklan 5 kohdan tai 5 artiklan mukaisia eläinten terveydentilan vuoksi asetettavia rajoituksia;

b) jos pienkapasiteetin laitokseen tuodaan asetuksen (EY) N:o 1069/2009 8 artiklan b alakohdassa tarkoitettua luokkaan 1 kuuluvaa ainesta, laitos on varustettava lisäpolttimella;

c) laitosten on toimittava siten, että eläimistä saatava sivutuotteet muuttuvat kokonaan tuhkaksi.

1. Tämän asetuksen 6 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen polttolaitosten toiminnanharjoittajan on varmistettava, että niiden valvonnassaan oleva polttolaitos täyttää seuraavat edellytykset:

a) Eläimistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet, jotka on tarkoitus käyttää polttoaineena, on käytettävä tähän tarkoitukseen mahdollisimman pian tai varastoitava turvallisesti käyttöön saakka.

b) Polttolaitoksella on oltava käytössä asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että säiliöiden ja ajoneuvojen puhdistus ja desinfiointi suoritetaan niiden tiloissa tietyllä sellaisella alueella, josta jätevesi voidaan kerätä ja jossa se voidaan käsitellä unionin lainsäädännön mukaisesti, jotta vältetään ympäristön saastumisen riski.

c) Polttolaitoksen on sijaittava hyvin ojitetulla kovalla perustalla.

d) Polttolaitoksessa on oltava käytössä asianmukaiset toimenpiteet tuhoeläimiltä suojautumista varten. Tätä tarkoitusta varten on käytettävä asiakirjoilla osoitettua tuholaisten torjuntaohjelmaa.

e) Henkilökunnalle on tarvittaessa oltava asianmukaiset tilat, kuten käymälät, pukuhuoneet ja pesutilat, jotta tuotantoeläinten tai niiden rehujen käsittelyssä estetään laitteiden saastumisen riski.

f) Polttolaitoksen kaikille osille on vahvistettava puhdistus- ja desinfiointimenettelyt ja osoitettava ne asiakirjoin. Puhdistusta varten on oltava sopivat välineet ja puhdistusaineet.

g) Hygieniavalvontaan on kuuluttava ympäristön ja laitteiden säännöllinen tarkastus. Tarkastusaikataulut ja -tulokset on osoitettava asiakirjoin ja säilytettävä vähintään kaksi vuotta.

h) Jos renderöityjä rasvoja käytetään polttoaineena kiinteästi asennetuissa polttomoottoreissa, jotka sijaitsevat hyväksytyssä tai rekisteröidyssä elintarvikkeiden tai rehun jalostuslaitoksissa, elintarvikkeiden tai rehun jalostus samalla sijaintipaikalla on tehtävä polttamisesta ehdottomasti erillään.

2. Polttolaitoksen toiminnanharjoittajan on toteutettava kaikki eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden vastaanottoon liittyvät varotoimet, jotta ehkäistään ihmisten ja eläinten terveydelle sekä ympäristölle aiheutuvat riskit tai vähennetään niitä niin paljon kuin on käytännössä mahdollista.

3. Eläimillä ei saa olla pääsyä polttolaitokseen, eivätkä ne saa päästä käsiksi polttoa odottaviin eläimistä saataviin sivutuotteisiin ja niistä johdettuihin tuotteisiin taikka palamisesta syntyneeseen tuhkaan.

4. Jos polttolaitos sijaitsee tilalla, jolla pidetään elintarvikkeiden tuottamiseen käytettävien lajien eläimiä:

a) eläinten ja sen rehun ja alusten on oltava fyysisesti täysin erotettu polttolaitoksesta;

b) laitteet on varattava kokonaan polttolaitoksen käyttöön, eikä niitä saa käyttää muualla tilalla, jollei niitä puhdisteta ja desinfioida tehokkaasti ennen tällaista käyttöä;

c) polttolaitoksessa työskentelevän henkilöstön on vaihdettava päällysvaatteensa ja jalkineensa ja toteutettava hygieniatoimenpiteitä ennen karjan käsittelyä kyseisellä tai millä muulla tahansa tilalla tai karjan rehun tai kuivikkeiden käsittelyä.

5. Polttoaineena polttoa odottavat elämistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet ja palamisjäte on varastoitava suljetulla ja katetulla varastointiin erityisesti varatulla alueella tai kannellisissa tiiviissä säiliöissä.

6. Eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden polttaminen on tehtävä rehun ristikontaminaation estävissä olosuhteissa.

1. Polttolaitokset on suunniteltava, varustettava ja niitä on käytettävä siten, että eläimistä saatuja sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita käsitellään kaikkein epäsuotuisimmissakin oloissa vähintään kaksi sekuntia 850 °C:ssa tai vähintään 0,2 sekuntia 1 100 °C:ssa.

2. Prosessista syntyvän kaasun lämpötila nostetaan valvotusti ja homogeenisesti kahdeksi sekunniksi 850 °C:seen tai 0,2 sekunniksi 1 100 °C:seen.

3. On käytettävä automatisoituja tekniikoita, joilla voidaan seurata palamisprosessin kannalta merkityksellisiä muuttujia ja olosuhteita.

4. Lämpötilanmittaustulokset on tallennettava automaattisesti ja esitettävä tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta asianomainen viranomainen voi tarkastaa päättämiensä menettelyjen mukaisesti, noudatetaanko 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja sallittuja toimintaolosuhteita.

5. Polttolaitoksen toiminnanharjoittajan on varmistettava, että polttoaine palaa siten, että kuonassa tai pohjatuhkassa olevan orgaanisen hiilen kokonaismäärä on alle kolme prosenttia tai niiden hehkutushäviö alle viisi prosenttia aineen kuivapainosta.

1. Palamisjätteen määrä ja haitallisuus on minimoitava. Palamisjäte on hyödynnettävä, tai jos se ei ole tarkoituksenmukaista, hävitettävä tai käytettävä asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti.

2. Kuiva palamisjäte, pöly mukaan luettuna, on kuljetettava ja välivarastoitava suljetuissa säiliöissä tai muulla tavalla niin, että estetään kyseisen jätteen joutuminen ympäristöön.

1. Polttolaitoksessa on oltava laitteet, jotka automaattisesti keskeyttävät toiminnan, jos ilmenee häiriö tai olosuhteet ovat poikkeukselliset, kunnes tavanomainen toiminta voi jatkua.

2. Puutteellisesti palaneet eläimistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet on poltettava uudelleen tai hävitettävä jollakin asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12, 13 ja 14 artiklassa tarkoitetulla tavalla, ei kuitenkaan hautaamalla hyväksytylle kaatopaikalle.

1. Lähtöaineet:

a) Jollei käytetä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VIII tai XII jakson mukaisesti tuotettua kalaöljyä tai renderöityä rasvaa, eläimistä saatavista sivutuotteista johdettujen rasvaosien käsittely on tehtävä seuraavalla tavalla:

i) silloin kun kyseessä on luokkaan 1 tai 2 kuuluvan aineksen rasvaosa, käsittely jollakin liitteessä IV olevassa III luvussa esitetystä käsittelymenetelmistä 1–5.

ii) silloin kun kyseessä on luokkaan 3 kuuluvan aineksen rasvaosa, käsittely jollakin liitteessä IV olevassa III luvussa esitetystä käsittelymenetelmistä 1–5 tai siinä esitetyllä käsittelymenetelmällä 7;

iii) silloin kun kyseessä on kalasta johdettu aines, käsittely jollakin liitteessä IV olevassa III luvussa esitetyistä käsittelymenetelmistä 1–7.

b) Rasvaosa on erotettava proteiinista, ja toisessa laitoksessa poltettavaksi tarkoitetun märehtijäperäisen rasvan osalta on poistettava liukenemattomat epäpuhtaudet niin, että niiden määrä on enintään 0,15 painoprosenttia.

2. Menetelmät:

a) edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut rasvaosat on poltettava

i) luvussa IV olevan 2 jakson 1 kohdassa säädetyin edellytyksin; tai

ii) käyttämällä käsittelyparametreja, joilla saavutetaan vastaava tulos kuin i alakohdassa säädetyin edellytyksin ja jotka ovat toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä;

b) muun eläinperäisen aineksen kuin eläinrasvan polttaminen ei ole sallittua;

c) luokasta 1 tai 2 saadun eläinrasvan, joka poltetaan polttoaineena tiloissa, jotka on hyväksytty tai rekisteröity asetusten (EY) N:o 852/2004, (EY) N:o 853/2004 tai (EY) N:o 183/2005 mukaisesti, tai joka poltetaan julkisilla paikoilla, on oltava liitteessä IV olevassa III luvussa esitetyllä käsittelymenetelmällä 1 käsiteltyä;

d) eläinrasvan polttamisen on tapahduttava unionin ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ja ottaen erityisesti huomioon kyseisessä lainsäädännössä vahvistetut standardit ja vaatimukset sekä vaatimukset, jotka koskevat päästöjen tarkkailuun ja seurantaan liittyviä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita.

3. Toimintaolosuhteet:

1. Laitostyyppi:

2. Lähtöaineet ja soveltamisala:

3. Polttoaineena käytettävää siipikarjan lanta koskevat erityiset vaatimukset:

a) Lanta on varastoitava turvallisesti suljetussa varastointitilassa, jotta minimoidaan myöhemmän käsittelyn tarve ja estetään ristikontaminaatio muiden sellaisten tilalla olevien alueiden kanssa, joilla pidetään elintarvikkeiden tuotantoon käytettävien lajien elämiä.

b) Maatilalla sijaitsevassa polttolaitoksessa on oltava

i) automaattinen polttoaineenhallintajärjestelmä, jolla polttoaine asetetaan suoraan polttokammioon ilman muuta käsittelyä;

ii) lisäpoltin, jota on käytettävä käynnistys- ja pysäytystoimien aikana sen varmistamiseksi, että IV luvun 2 jakson 2 kohdassa vahvistetut lämpötilavaatimukset täyttyvät koko ajan näiden toimien aikana, ja niin kauan kuin polttokammiossa on palamatonta ainesta.

4. Päästöjen raja-arvot ja valvontavaatimukset:

a) Rikkidioksidin, typen oksidien (eli typpimonoksidin ja typpidioksidin summa ilmaistuna typpidioksidina) ja hiukkasten päästöt eivät saa ylittää seuraavia päästöjen raja-arvoja, ilmaistuna mg/Nm3, 273,15 K:n lämpötilassa, 101,3 kPa:n paineessa ja 11 prosentin happipitoisuudessa ja savukaasujen vesihöyryn määrän mukaan tehdyn korjauksen jälkeen:

b) Maatilalla sijaitsevan polttolaitoksen toiminnanharjoittajan on vähintään vuosittain mitattava rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöjen määrää.

c) Kaikki tulokset on tallennettava, käsiteltävä ja esitettävä siten, että toimivaltainen viranomainen voi todentaa päästöjen raja-arvojen noudattamisen.

d) Maatilalla sijaitsevissa polttolaitoksissa, jotka käyttävät sekundääristä puhdistinlaitteistoa päästöjen raja-arvojen noudattamiseksi, kyseisen laitteiston tosiasiallista toimintaa on valvottava jatkuvasti ja tulokset on kirjattava.

e) Jos a alakohdassa tarkoitetut päästöjen raja-arvot eivät täyty tai jos maatilalla sijaitseva polttolaitos ei täytä IV luvun 2 jakson 1 kohdan vaatimuksia, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tästä viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että toiminta saatetaan säännösten mukaiseksi mahdollisimman pian. Jos toimintaa ei saada säännösten mukaiseksi, toimivaltaisen viranomaisen on keskeytettävä laitoksen toiminta ja peruutettava antamansa hyväksyntä.

5. Muutokset toiminnassa tai häiriöt:

a) Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista maatilalla sijaitsevaan polttolaitokseen suunnitelluista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa polttolaitoksen päästöihin, vähintään kuukausi ennen päivää, jona muutos tapahtuu.

b) Toiminnanharjoittajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että maatilalla sijaitsevan polttolaitoksen käynnistys- ja pysäytysjaksot ja mahdolliset toimintahäiriöt ovat mahdollisimman lyhyitä. Sekundäärisen puhdistinlaitteiston toimintahäiriön tai rikkoutumisen tapauksessa toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle.

a) B jakson 3 kohdan b alakohdan ii alakohdasta poiketen myöntää 2 päivänä elokuuta 2017 toiminnassa oleville polttolaitoksille enintään 6 vuotta lisäaikaa tämän asetuksen liitteessä III olevan IV luvun 2 jakson 2 kohdan ensimmäisen alakohdan noudattamiseksi.

b) B jakson 4 kohdasta poiketen sallia enintään 50 mg/m3 hiukkaspäästöt, edellyttäen että polttolaitosten nimellinen kokonaislämpöteho on enintään 5 MW.

c) B jakson 3 kohdan b alakohdan i alakohdasta poiketen sallia hevosen lannan käsin tapahtuvan asettamisen polttokammioon, kun nimellinen kokonaislämpöteho on enintään 0,5 MW.

1. Käsittelylaitosten, joissa käsittely tapahtuu painesteriloimalla tai asetuksen (EY) N:o 1069/2009 15 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja käsittelymenetelmiä käyttäen, on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:

a) Käsittelylaitos ei saa sijaita samalla laitosalueella kuin teurastamo tai muu asetuksen (EY) N:o 852/2004 tai asetuksen (EY) N:o 853/2004 mukaisesti hyväksytty tai rekisteröity laitos, ellei tällaisesta teurastamosta tai muusta laitoksesta peräisin olevien eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelystä ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvia riskejä vähennetä noudattamalla vähintään seuraavia edellytyksiä:

i) käsittelylaitoksen on oltava fyysisesti erillään teurastamosta tai muusta laitoksesta ja se on tarvittaessa sijoitettava rakennukseen, joka on täysin erillään teurastamosta tai muusta laitoksesta;

ii) käsittelylaitokseen on asennettava ja otettava käyttöön seuraavat:

— kuljetusjärjestelmä, joka yhdistää käsittelylaitoksen teurastamoon tai muuhun laitokseen ja jota ei voi ohittaa,

— erilliset sisäänkäynnit, vastaanottopaikat, laitteet ja uloskäynnit käsittelylaitokselle ja teurastamolle tai muulle laitokselle;

iii) on toteutettava toimenpiteet, joilla ehkäistään riskien leviäminen käsittelylaitoksessa ja teurastamossa tai muussa laitoksessa työskentelevän henkilöstön toiminnan vuoksi;

iv) käsittelylaitokseen ei saa päästää ulkopuolisia ihmisiä tai eläimiä.

b) Käsittelylaitoksessa on oltava toisistaan asianmukaisella tavalla erotettu ”puhdas” ja ”likainen” alue. Likaisella alueella on oltava eläimistä saatavien sivutuotteiden vastaanottoa varten katettu tila, ja sen on oltava helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Lattioiden on oltava sellaiset, että nesteet valuvat helposti pois.

c) Käsittelylaitoksessa on oltava henkilökunnalle asianmukaiset tilat, kuten käymälät, pukuhuoneet ja pesutilat.

d) Käsittelylaitoksella on oltava riittävä kuuman veden ja höyryn tuotantokapasiteetti eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelemiseksi.

e) Likaisella alueella on tapauksen mukaan oltava laitteet eläimistä saatavien sivutuotteiden hienontamista ja hienonnettujen sivutuotteiden käsittely-yksikköön siirtämistä varten.

f) Silloin kun vaaditaan lämpökäsittelyä, laitteissa on oltava seuraavat varusteet:

i) mittarit lämpötilan seuraamiseksi tosiaikaisesti ja tarvittaessa käytetyn käsittelymenetelmän mukaan myös paineen seuraamiseksi kriittisissä valvontapisteissä;

ii) tallentimet mittaustulosten jatkuvaa kirjaamista varten siten, että ne ovat käytettävissä tarkastuksia ja virallista valvontaa varten;

iii) asianmukainen turvajärjestelmä, joka estää käsittelylämpötilan liiallisen alenemisen.

g) Laitoksen alue, jolla käsiteltäväksi tuotava aines puretaan, ja alueet, joilla kyseinen aines käsitellään ja johdettu tuote varastoidaan, on erotettava selvästi toisistaan, jotta voidaan estää johdettujen tuotteiden uudelleensaastuminen eläimistä saatavista sivutuotteista, jotka vastaanotetaan.

2. Käsittelylaitoksessa on oltava asianmukaiset laitteet säiliöiden tai astioiden, joissa eläimistä saatavat sivutuotteet vastaanotetaan, ja niiden kuljetukseen käytettyjen kuljetusvälineiden, laivoja lukuun ottamatta, puhdistusta ja desinfiointia varten.

3. Kun ajoneuvot lähtevät käsittelylaitoksen likaiselta alueelta, ajoneuvojen pyörien ja muiden osien desinfiointia varten on tarvittaessa oltava asianmukaiset välineet.

4. Kaikilla käsittelylaitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen unionin lainsäädännön mukaisesti asettamat vaatimukset täyttävä jäteveden poistojärjestelmä.

5. Käsittelylaitoksella on oltava oma laboratorio tai sen on käytettävä ulkopuolisen laboratorion palveluja. Laboratoriossa on oltava varustus tarvittavien analyysien tekemiseksi, sillä on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä, joka on myönnetty laboratorion mainittujen analyysien suoritusvalmiutta koskevan arvioinnin perusteella, sen on oltava kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti akkreditoitu tai toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä sille säännöllisesti tarkastuksia mainittujen analyysien suoritusvalmiuden arvioimiseksi.

6. Jos käsiteltävien tuotteiden määrä edellyttää riskianalyysin perusteella toimivaltaisen viranomaisen säännöllistä tai jatkuvaa läsnäoloa, käsittelylaitoksessa on oltava tarkastusyksikön yksinomaiseen käyttöön varattu asianmukaisesti varustettu lukittava huone.

1. Luokkaan 1 kuuluvaa ainesta käsittelevissä käsittelylaitoksissa ja muissa tiloissa, joissa poistetaan erikseen määriteltyä riskiainesta, teurastamoissa ja luokkaan 2 kuuluvaa ainesta käsittelevissä käsittelylaitoksissa on oltava jäteveden käsittelyn ensimmäisenä vaiheena esikäsittelyprosessi eläinperäisen aineksen talteenottamiseksi ja keräämiseksi.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista tiloista peräisin olevan jäteveden on läpikäytävä esikäsittelyprosessi, jolla taataan, että kaikki jätevesi on suodatettu prosessin kautta ennen sen juoksuttamista pois tiloista. Jauhaminen, liotus tai muu käsittely tai painekäsittely, joka voisi helpottaa kiinteän eläinperäisen aineksen kulkeutumista esikäsittelyprosessin läpi, on kielletty.

3. Kaikki esikäsittelyprosessilla 1 kohdassa tarkoitetuissa tiloissa talteenotettu eläinperäinen aines on kerättävä ja kuljetettava tapauksen mukaan joko luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvana aineksena, ja se on hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 säännösten mukaisesti.

4. Jätevesi, joka on läpikäynyt esikäsittelyprosessin 1 kohdassa tarkoitetuissa tiloissa, sekä muista tiloista, joissa käsitellään tai prosessoidaan eläimistä saatavia sivutuotteita, peräisin oleva jätevesi on käsiteltävä unionin lainsäädännön mukaisesti ilman tästä asetuksesta johtuvia rajoituksia.

5. Toimivaltainen viranomainen voi 4 kohdassa säädettyjen vaatimusten lisäksi velvoittaa toimijat käsittelemään jäteveden, joka on peräisin käsittelylaitosten likaiselta alueelta tai laitoksista, joissa suoritetaan väliasteen toimia luokkaan 1 tai 2 kuuluvalla aineksella tai varastoidaan luokkaan 1 tai 2 kuuluvaa ainesta, sellaisin edellytyksin, joilla varmistetaan taudinaiheuttajista johtuvan riskin pieneneminen.

6. Eläimistä saatavien sivutuotteiden, veri ja maito mukaan luettuina, tai johdettujen tuotteiden hävittäminen jätevesivirrassa on kielletty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1–5 kohdan soveltamista.

1. Luokkaan 3 kuuluvaa ainesta käsittelevä käsittelylaitos ei saa olla samalla laitosalueella kuin luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvaa ainesta käsittelevä käsittelylaitos, ellei se sijaitse täysin erillisessä rakennuksessa.

2. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia, että luokkaan 3 kuuluvaa ainesta käsitellään paikassa, jossa käsitellään tai prosessoidaan myös luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvaa ainesta, jos ristikontaminaatio estetään seuraavin keinoin:

a) tilojen sijoittelu, erityisesti raaka-aineiden vastaanotto- ja lisäkäsittelyjärjestelyt;

b) käsittelylaitteiden sijoittelu ja käyttö mukaan luettuina erillisten käsittelylinjojen sijoittelu ja käyttö tai puhdistusjärjestelyt, joilla estetään ihmisten ja eläinten terveydelle mahdollisesti aiheutuvien riskien leviäminen; ja

c) lopputuotteiden väliaikaiseen varastointiin käytettävien alueiden sijoittelu ja käyttö.

3. Luokkaan 3 kuuluvaa ainesta käsittelevissä käsittelylaitoksissa on oltava käytössä laitteet, joilla seulotaan eläimistä saatavissa sivutuotteissa tai niistä johdetuissa tuotteissa olevia epäpuhtauksia, kuten pakkausmateriaaleja tai metallinpalasia, jos käsiteltävät ainekset on tarkoitettu käytettäväksi ruokinnassa. Tällaiset epäpuhtaudet on poistettava ennen käsittelyä tai sen aikana.

1. Prosessointiolosuhteiden jatkuvan seuraamisen varmistamiseksi on käytettävä asianmukaisesti kalibroituja mittareita/kirjaamislaitteita. Mittareiden/kirjaamislaitteiden kalibrointiajankohdista on pidettävä kirjaa.

2. Aines, joka ei mahdollisesti ole käynyt läpi täsmennettyä lämpökäsittelyä (kuten prosessin alussa ulos päässyt aines tai keitinvuoto), on kierrätettävä uudelleen lämpökäsittelyn läpi tai kerättävä ja käsiteltävä uudelleen tai hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti.

1. Kriittisten valvontapisteiden, joiden perusteella käsittelyn aikana käytettyjen lämpökäsittelyjen laajuus määräytyy, on sisällettävä kunkin III luvussa täsmennetyn käsittelymenetelmän osalta seuraavat:

a) raaka-aineen partikkelikoko;

b) lämpökäsittelyprosessissa saavutettu lämpötila;

c) raaka-aineeseen sovellettu paine;

d) lämpökäsittelyprosessin kesto tai syöttönopeus jatkuvassa prosessissa. Kullekin käytettävälle kriittiselle valvontapisteelle on täsmennettävä vähimmäiskäsittelyvaatimukset.

2. Jos toimivaltainen viranomainen on sallinut, että III luvun G kohdan mukaisena käsittelymenetelmänä 7 käytetään kemiallisia käsittelyjä, kriittisten valvontapisteiden, joiden perusteella kemiallisten käsittelyjen laajuus määräytyy, on sisällettävä saavutettu mukautettu pH-arvo.

3. Jokaisen kriittisen valvontapisteen vähimmäisprosessointiarvojen noudattamisen osoittamiseksi on pidettävä kirjaa, ja ne on säilytettävä vähintään kahden vuoden ajan.

4. Luokkaan 3 kuuluvaa ainesta on käsiteltävä jollakin III luvussa esitetyistä käsittelymenetelmistä 1–5 tai 7, tai jos kyse on vesieläinperäisestä aineksesta, jollakin käsittelymenetelmistä 1–7.

1. Jos käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko on yli 50 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 50:tä millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 50 millimetrin suuruisia partikkeleita, on prosessi keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.

2. Eläimistä saatavat sivutuotteet, joiden partikkelikoko on enintään 50 millimetriä, on kuumennettava keskeytyksettä yli 133 °C:n sisälämpötilaan vähintään 20 minuutin ajaksi vähintään 3 baarin (absoluuttisessa) paineessa. Paine on tuotettava poistamalla kaikki ilma sterilointitilasta ja korvaamalla se höyryllä (”kyllästetty höyry”); lämpökäsittelyä voidaan käyttää yksinomaisena prosessina tai prosessia edeltävänä tai sitä seuraavana sterilointivaiheena.

3. Prosessointi voidaan suorittaa panosprosessina tai jatkuvana prosessina.

1. Jos käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko on yli 150 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 150:tä millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 150 millimetrin suuruisia partikkeleita, on prosessi keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.

2. Hienonnuksen jälkeen eläimistä saatavat sivutuotteet on lämmitettävä siten, että sisälämpötila on yli 100 °C vähintään 125 minuutin ajan, yli 110 °C vähintään 120 minuutin ajan ja yli 120 °C vähintään 50 minuutin ajan.

3. Prosessointi on suoritettava panosprosessina.

1. Jos käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko on yli 30 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 30:tä millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 30 millimetrin suuruisia partikkeleita, on prosessi keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.

2. Hienonnuksen jälkeen eläimistä saatavat sivutuotteet on lämmitettävä siten, että sisälämpötila on yli 100 °C vähintään 95 minuutin ajan, yli 110 °C vähintään 55 minuutin ajan ja yli 120 °C vähintään 13 minuutin ajan.

3. Prosessointi voidaan suorittaa panosprosessina tai jatkuvana prosessina.

1. Jos käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko on yli 30 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 30:tä millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 30 millimetrin suuruisia partikkeleita, on prosessi keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.

2. Hienonnuksen jälkeen eläimistä saatavat sivutuotteet on laitettava astiaan, johon lisätään rasva, ja lämmitettävä siten, että sisälämpötila on yli 100 °C vähintään 16 minuutin ajan, yli 110 °C vähintään 13 minuutin ajan, yli 120 °C vähintään 8 minuutin ajan ja yli 130 °C vähintään 3 minuutin ajan.

3. Prosessointi voidaan suorittaa panosprosessina tai jatkuvana prosessina.

1. Jos käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko on yli 20 millimetriä, kyseisten tuotteiden kokoa on pienennettävä asianmukaisilla välineillä niin, että hienonnuksen jälkeen partikkelikoko ei ylitä 20:tä millimetriä. Laitteiden tehokkuus on tarkastettava päivittäin, ja laitteiden kunto on kirjattava. Jos tarkastuksissa havaitaan yli 20 millimetrin suuruisia partikkeleita, on prosessi keskeytettävä ja korjauksia suoritettava ennen prosessin jatkamista.

2. Hienonnuksen jälkeen eläimistä saatavia sivutuotteita on lämmitettävä niin kauan, että ne hyytyvät, minkä jälkeen niitä on puristettava, jotta rasva ja vesi poistuvat valkuaispitoisesta aineksesta. Valkuaispitoinen aines on lämmitettävä tämän jälkeen siten, että sisälämpötila on yli 80 °C vähintään 120 minuutin ajan ja yli 100 °C vähintään 60 minuutin ajan.

3. Prosessointi voidaan suorittaa panosprosessina tai jatkuvana prosessina.

1. Eläimistä saatavat sivutuotteet on hienonnettava partikkelikokoon, joka on enintään

a) 50 millimetriä tehtäessä lämpökäsittely 2 kohdan a alakohdan mukaisesti; tai

b) 30 millimetriä tehtäessä lämpökäsittely 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2. Hienontamisen jälkeen seos on lämmitettävä

a) vähintään 90 °C:n sisälämpötilaan vähintään 60 minuutin ajaksi; tai

b) vähintään 70 °C:n sisälämpötilaan vähintään 60 minuutin ajaksi.

3. Prosessointi voidaan suorittaa panosprosessina tai jatkuvana prosessina.

1. Mikä tahansa toimivaltaisen viranomaisen sallima käsittelymenetelmä, kun toimija on osoittanut kyseiselle viranomaiselle seuraavat seikat:

a) lähtöaineeseen liittyvien, sen alkuperästä johtuvien merkityksellisten vaarojen ja jäsenvaltion, alueen tai vyöhykkeen, jossa menetelmää aiotaan käyttää, eläinten terveystilanteeseen liittyvien mahdollisten riskien yksilöiminen;

b) kyky laskea käsittelymenetelmän avulla kyseiset vaarat sellaiselle tasolle, joka ei aiheuta merkittävää riskiä ihmisten ja eläinten terveydelle;

c) näytteiden ottaminen lopputuotteesta päivittäin 30 tuotantopäivän ajan seuraavien mikrobiologisten vaatimusten mukaisesti:

i) heti käsittelyn jälkeen aineksesta otetut näytteet:

ii) varastoinnin aikana tai varastosta poiston yhteydessä aineksesta otetut näytteet:

Salmonella: ei esiinny 25 grammassa: n = 5, c = 0, m = 0, M = 0

Enterobacteriaceae: 1 grammassa: n = 5, c = 2; m = 10; M = 300

2. Tiedot kriittisistä valvontapisteistä, joita noudattaen jokainen käsittelylaitos täyttää tyydyttävästi mikrobiologiset vaatimukset, on talletettava ja säilytettävä siten, että toiminnanharjoittaja ja toimivaltainen viranomainen voivat valvoa kyseisen käsittelylaitoksen toimintaa. Talletettavat ja valvottavat tiedot ovat partikkelikoko, kriittinen lämpötila ja tapauksen mukaan käsittelyn absoluuttinen kesto, paineprofiili, raaka-aineiden syöttönopeus ja rasvan uudelleenkierrätysnopeus.

3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia sellaisten käsittelymenetelmien käytön, jotka on hyväksytty ennen tämän asetuksen voimaantuloa asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä V olevan III luvun mukaisesti.

4. Toimivaltaisen viranomaisen on keskeytettävä 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen käsittelymenetelmien käyttö lopullisesti tai väliaikaisesti, jos se saa todisteet siitä, että jokin 1 kohdan a tai b alakohdassa mainittu olosuhde on merkittävästi muuttunut.

5. Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tämän pyynnöstä käytössään olevat 1 ja 2 kohdan mukaiset tiedot sallitusta käsittelymenetelmästä.

1. Luokkaan 1 tai 2 kuuluvan aineksen käsittelystä peräisin olevaan ainekseen on tehtävä pysyvät merkinnät liitteessä VIII olevassa V luvussa esitettyjen eräiden johdettujen tuotteiden merkitsemistä koskevien vaatimusten mukaisesti.

a) D kohdan mukaisesti tuotettu biodiesel;

b) H kohdassa tarkoitettu hydroloitu aines;

c) I kohdan mukaisesti tuotetut sian ja siipikarjan lannan ja sammuttamattoman kalkin seokset;

d) J ja L kohdan mukaisesti luokan 1 ja 2 aineksesta johdetusta renderöidystä rasvasta tuotetut uusiutuvat polttoaineet.

2. Uuden vaihtoehtoisen menetelmän käyttöönoton helpottamiseksi jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on pyynnöstä toimitettava virallisen valvonnan tulokset toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle silloin kun vaihtoehtoista menetelmää käytetään toisessa jäsenvaltiossa ensimmäisen kerran.

a) Menetelmässä on käytettävä sellaista moolimäärää NaOH-liuosta tai KOH-liuosta tai näiden yhdistelmää, että se vastaa likimäärin mädätettävien eläimistä saatujen sivutuotteiden painoa, tyyppiä ja koostumusta.

b) eläimistä saadut sivutuotteet on sijoitettava terässäiliöön. Mitattu määrä emästä on lisättävä kiinteänä tai a alakohdassa tarkoitettuna nesteenä;

c) säiliö on suljettava ja eläimistä saatuja sivutuotteita ja emässeosta lämpökäsiteltävä vähintään 150 °C:n sisälämpötilassa vähintään 4 baarin (absoluuttisessa) paineessa vähintään

i) kolmen tunnin ajan keskeytyksettä;

ii) kuuden tunnin ajan keskeytyksettä, jos käsitellään asetuksen (EY) N:o 1069/2009 8 artiklan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettuja eläimistä saatuja sivutuotteita.

iii) yhden tunnin ajan keskeytyksettä, jos kyseiset eläimistä saadut sivutuotteet koostuvat kalasta tai siipikarjasta peräisin olevasta aineksesta.

d) prosessointi on suoritettava panosprosessina, ja säiliössä olevaa ainesta on sekoitettava koko ajan mädätysprosessin tehostamiseksi, kunnes kudokset ovat liuenneet ja luut ja hampaat pehmenneet; ja

e) eläimistä saatuja sivutuotteita on käsiteltävä niin, että aikaa, lämpötilaa ja painetta koskevat vaatimukset täyttyvät samanaikaisesti.

a) Eläimistä saatavia sivutuotteita on lämpökäsiteltävä epäsuorasti kohdistetulla höyryllä biolyysireaktorissa vähintään 180 °C:n sisälämpötilassa vähintään 40 minuutin ajan keskeytyksettä vähintään 12 baarin (absoluuttisessa) paineessa;

b) käsittely on suoritettava panosprosessina, ja säiliössä olevaa ainesta on sekoitettava koko ajan; ja

c) eläimistä saatavia sivutuotteita on käsiteltävä niin, että aikaa, lämpötilaa ja painetta koskevat vaatimukset täyttyvät samanaikaisesti.

a) Eläimistä saadut sivutuotteet on käsiteltävä ensin hyväksytyssä käsittelylaitoksessa luvussa III esitetyllä käsittelymenetelmällä 1 (painesterilointi).

b) Edellä a alakohdassa tarkoitetun käsittelyn jälkeen aineksia, joista rasva on poistettu, on käsiteltävä vähintään 220 °C:n lämpötilassa ja vähintään 25 baarin (absoluuttisessa) paineessa. Lämmityksen on tapahduttava kahdessa vaiheessa: ensin suoralla höyryllä ja sitten epäsuorasti samakeskeisessä lämmönvaihtimessa.

c) Prosessointi on suoritettava panosprosessina tai jatkuvana prosessina, ja ainesta on sekoitettava koko ajan.

d) Eläimistä saatavia sivutuotteita on käsiteltävä niin, että aikaa, lämpötilaa ja painetta koskevat vaatimukset täyttyvät samanaikaisesti.

e) Tuloksena oleva aines on sekoitettava veteen, ja sitä on käytettävä anaerobisesti (biokaasumuunto) biokaasureaktorissa.

f) Jos lähtöaineena on luokkaan 1 kuuluvaa ainesta, koko prosessin on tapahduttava samalla laitosalueella suljetussa järjestelmässä, ja käsittelyn aikana tuotettu biokaasu on poltettava nopeasti samassa laitoksessa vähintään 900 °C:n lämpötilassa, minkä jälkeen tehdään nopea jäähdytys.

a) Jollei käytetä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VIII tai XII jakson mukaisesti tuotettua kalaöljyä tai renderöityä rasvaa, eläimistä saatavien sivutuotteiden rasvaosat on käsiteltävä ensin käyttämällä

i) III luvussa esitettyä käsittelymenetelmää 1 (painesterilointi), kun kyseessä on luokkaan 1 tai 2 kuuluva aines; ja

ii) jotakin luvussa III esitetyistä käsittelymenetelmistä 1–5 tai 7, kun kyseessä on luokkaan 3 kuuluva aines, ja jotakin luvussa III esitetyistä käsittelymenetelmistä 1–7, kun kyseessä on kalasta johdettu aines.

b) Käsiteltyä rasvaa on käsiteltävä edelleen käyttämällä yhtä seuraavista menetelmistä:

i) menetelmä, jossa käsitelty rasva erotetaan proteiinista, ja kun kyseessä on märehtijäperäinen rasva, sen liukenemattomat epäpuhtaudet poistetaan niin, että niiden määrä on enintään 0,15 painoprosenttia, minkä jälkeen rasva esteröidään ja transesteröidään.

ii) menetelmä, jossa käytetään toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä vastaavia prosessiparametreja.

a) Jälkipolttokammio on lämmitettävä maakaasulla.

b) Eläimistä saadut sivutuotteet on asetettava kaasutusuunin ensiökammioon ja luukku suljettava. Ensiökammiossa ei saa olla polttimia, vaan sen on lämmittävä johtumisen kautta ensiökammion alapuolella sijaitsevan jälkipolttokammion lämmöllä. Ensiökammioon saa tulla ilmaa ainoastaan pääluukussa olevien kolmen venttiilin kautta prosessin tehostamiseksi.

c) Eläimistä saaduista sivutuotteista muodostuu monimutkaisia hiilivetyjä, ja tuloksena olevien kaasujen on virrattava ensiökammiosta takaseinässä olevan kapean aukon kautta sekoitus- ja krakkausosaan, jossa ne on hajotettava alkuaineikseen. Lopuksi kaasujen on siirryttävä jälkipolttokammioon, jossa niiden täytyy palaa maakaasupolttimen liekissä ilmaylimäärän vallitessa.

d) Kussakin yksikössä on oltava kaksi poltinta ja kaksi toisioilmapuhallinta polttimen tai puhaltimen vikaantumisen varalta. Toisiokammio on suunniteltava niin, että vähimmäisviipymäaika on kaksi sekuntia vähintään 950 °C:n lämpötilassa kaikissa palamisolosuhteissa.

e) Lähtiessään toisiokammiosta poistokaasujen on kuljettava poistoputken alaosassa olevan barometrisen säätöläpän kautta, joka jäähdyttää kaasut, laimentaa ne ympäröivällä ilmalla ja pitää ensiö- ja toisiokammioiden paineen tasaisena.

f) Prosessin toimintasyklin on kestettävä 24 tuntia, johon sisältyy täyttäminen, käsittely, jäähdytys ja tuhkan poisto. Syklin lopussa syntynyt tuhka on poistettava ensiökammiosta imujärjestelmällä umpinaisiin pusseihin, jotka on suljettava ja kuljetettava muualle.

g) Muiden ainesten kuin eläimistä saatujen sivutuotteiden kaasutus ei ole sallittua.

a) Jollei käytetä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VIII tai XII mukaisesti tuotettua kalaöljyä tai renderöityä rasvaa, eläimistä saatavista sivutuotteista johdetut rasvaosat on käsiteltävä ensin käyttämällä

i) silloin kun kyseessä on toisessa laitoksessa poltettavaksi tarkoitettu luokkaan 1 tai 2 kuuluvan aineksen rasvaosa,

— jotakin tässä liitteessä olevassa III luvussa esitetyistä käsittelymenetelmistä 1–5 rasvaosan osalta, joka on peräisin sellaisten märehtijöiden käsittelystä, joille tehdystä testistä on saatu negatiivinen tulos asetuksen (EY) N:o 999/2001 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja muiden eläinten kuin sellaisten märehtijöiden käsittelystä, joille on tehtävä TSE-testi,

— III luvussa tarkoitettua käsittelymenetelmää 1 muiden märehtijöiden käsittelystä peräisin olevan rasvaosan osalta; ja

ii) silloin kun kyseessä on luokkaan 1 tai 2 kuuluva aines, joka on tarkoitettu poltettavaksi samassa laitoksessa, tai luokkaan 3 kuuluva aines, jotakin käsittelymenetelmistä 1–5 tai 7; silloin kun kyseessä on kalasta johdettu aines, jotakin III luvussa esitetyistä käsittelymenetelmistä 1–7.

b) Rasvaosa on erotettava proteiinista, ja toisessa laitoksessa poltettavaksi tarkoitetun märehtijäperäisen rasvan osalta on poistettava liukenemattomat epäpuhtaudet niin, että niiden määrä on enintään 0,15 painoprosenttia.

c) Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetun käsittelyn jälkeen rasva on

i) höyrystettävä höyrytyskattilassa ja sitä on poltettava vähintään 1 100 °C:n lämpötilassa vähintään 0,2 sekunnin ajan; tai

ii) käsiteltävä käyttäen vastaavia toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä prosessiparametreja.

d) Muun eläinperäisen aineksen kuin eläinrasvan polttaminen ei ole sallittua.

e) Luokkaan 1 tai 2 kuuluvasta aineksesta saatu rasva on poltettava samassa laitoksessa, jossa rasva renderöidään, jotta saatu energia voidaan käyttää renderöintiprosessissa. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia kyseessä olevan rasvan kuljetuksen muihin laitoksiin poltettavaksi edellyttäen, että

i) määräpaikkana oleva laitos on hyväksytty polttamaan rasvaa;

ii) hyväksytyn laitoksen samoissa tiloissa tehtävä elintarvikkeiden ja rehun käsittely tapahtuu polttamisesta ehdottomasti erillään.

f) Polttamisen on tapahduttava unionin ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ja ottaen erityisesti huomioon kyseisessä lainsäädännössä vahvistetut standardit, jotka koskevat päästöjen tarkkailuun ja seurantaan liittyviä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita.

a) Eläimistä saadut sivutuotteet on sijoitettava muuntimeen, ja niitä on käsiteltävä 80 °C:n lämpötilassa kahdeksan tunnin ajan. Käsittelyn aikana aineksen partikkelikokoa on pienennettävä jatkuvasti asianmukaisilla mekaanisilla välineillä.

b) Sen jälkeen ainesta on käsiteltävä 100 °C:n lämpötilassa vähintään kahden tunnin ajan.

c) Tuloksena olevan aineksen partikkelikoko saa olla enintään 20 millimetriä.

d) Eläimistä saatuja sivutuotteita on käsiteltävä niin, että a ja b alakohdassa esitetyt aikaa ja lämpötilaa koskevat vaatimukset täyttyvät samanaikaisesti.

e) Aineksen lämpökäsittelyn aikana haihtuvaa vettä on poistettava jatkuvasti biopolttoaineen yläpuolella olevasta ilmatilasta ja johdettava ruostumattomasta teräksestä olevaan kondensaattoriin. Kondensaattia on pidettävä vähintään 70 °C lämpötilassa vähintään yhden tunnin ajan ennen kuin se poistetaan jätevetenä.

f) Aineksen lämpökäsittelyn jälkeen saatu biopolttoaine on tyhjennettävä muuntimesta ja siirrettävä kokonaan suljetulla tai eristetyllä kuljettimella poltettavaksi tai yhteispolttoon samalla laitosalueella.

g) Prosessointi on suoritettava panosprosessina.

a) Lannan kuiva-ainepitoisuus on määritettävä käyttäen CEN EN 12880:2000 -menetelmää ( 2 )”Characterization of sludges. Determination of dry residue and water content” (Lietteiden karakterisointi. Kuiva-aineen ja vesipitoisuuden määrittäminen.)

b) Lisättävän kalkin määrä on määritettävä siten, että saavutetaan yksi f alakohdassa vahvistetuista lämpötila- ja aikayhdistelmistä.

c) Käsiteltävien eläimistä saatavien sivutuotteiden partikkelikoko saa olla enintään 12 mm.

d) Lanta on sekoitettava sellaisen sammuttamattoman kalkin (CaO) kanssa, jonka reaktiivisuus on keskitasoinen–korkea, niin että sen lämpötila nousee 40 °C:een alle kuudessa minuutissa, mikä on CEN EN 459-2:2002 -menetelmän ( 3 ) reaktiivuustestin 5.10 kriteeri.

i) Terän halkaisijan on oltava 0,55 m ja pituuden 3,5 m.

ii) Sekoittimen on toimittava 30 kW:n voimalla, ja terän pyörimisnopeuden on oltava 156 kierrosta minuutissa.

iii) Käsittelykapasiteetin on oltava 10 tonnia tunnissa.

e) Saatua seosta on sekoitettava ainakin kuuden tunnin ajan varastokasassa, kunnes varastokasan koko on vähintään kaksi tonnia.

f) Varastokasaan on sijoitettava seurantapisteitä, joista on jatkuvasti tehtävä mittauksia sen osoittamiseksi, että varastokasassa olevan seoksen pH on vähintään 12 samaan aikaan kun sen lämpötila saavuttaa:

i) 60 °C:n 60 minuutin aikana; tai

ii) 70 °C:n 30 minuutin aikana.

g) Prosessointi on suoritettava panosprosessina.

h) Käyttöön on otettava HACCP-periaatteisiin perustuva pysyvä kirjallinen menettely.

i) Toiminnanharjoittajat voivat osoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat vaatimukset täyttävän validoinnin avulla, että menetelmä, jossa käytetään muuta sekoituslaitetta kuin d alakohdassa tarkoitettua sekoituslaitetta tai jossa käytetään sammuttamattoman kalkin sijaan dolomiittikalkkia (CaOMgO), on vähintään yhtä tehokas kuin a–h alakohdassa vahvistettu menetelmä:

— Sillä on osoitettava, että käyttämällä muuta sekoituslaitetta kuin d alakohdassa tarkoitettua sekoituslaitetta tai käyttämällä dolomiittikalkkia voidaan tuottaa lannan kanssa seos, joka täyttää f alakohdassa tarkoitetut pH-, aika- ja lämpötilakriteerit.

— Sen on perustuttava ajan ja lämpötilan seurantaan varastokasan pohjaosassa, keskiosassa ja yläosassa ja seurantapisteitä on oltava edustava määrä (pohjaosassa vähintään neljä seurantapistettä, jotka sijaitsevat enintään 10 cm pohjan yläpuolella ja enintään 10 cm pohjaosan korkeimman kohdan alapuolella; varastokasan pohjan ja huipun puolivälissä yksi seurantapiste; varastokasan yläosan raja-alueella neljä seurantapistettä, jotka sijaitsevat enintään 10 cm varastokasan pinnan matalimman kohdan alapuolella ja enintään 10 cm varastokasan korkeimman kohdan alapuolella);

— Se on suoritettava kahden vähintään 30 päivää kestävän ajanjakson aikana, ja näistä toisen on tapahduttava kylmänä vuodenaikana sillä maantieteellisellä alueella, jossa sekoituslaitetta on tarkoitus käyttää.

a) Tätä menetelmää voidaan soveltaa seuraaviin aineksiin:

i) renderöity rasva, joka on johdettu luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta, joka on käsitelty käsittelymenetelmällä 1 (painesterilointi);

ii) kalaöljy tai renderöity rasva, joka on johdettu luokan 3 aineksesta, joka on käsitelty:

— jollakin käsittelymenetelmistä 1–5 tai käsittelymenetelmällä 7; tai

— kun on kyse kalaöljystä johdetusta aineksesta, jollakin käsittelymenetelmistä 1–7;

iii) kalaöljy tai renderöity rasva, joka on tuotettu asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan VIII tai XII jakson mukaisesti.

b) Luokkaan 1 kuuluvasta aineksesta johdetun renderöidyn rasvan käyttö tässä prosessissa on kiellettyä.

a) Renderöidylle rasvalle on tehtävä esikäsittely, johon sisältyy:

i) sentrifugoidun aineksen valkaisu suodattamalla se savisuodattimen läpi;

ii) jäljellä olevien liukenemattomien epäpuhtauksien poistaminen suodattamalla.

b) Esikäsitellylle ainekselle on suoritettava monivaiheinen katalyyttinen prosessi, johon kuuluu ensimmäisenä vaiheena hapenpoisto vedyllä ja tätä seuraavana vaiheena isomerointi.

a) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 9 artiklan f alakohdan i ja iii alakohdassa tarkoitettu luokkaan 2 kuuluva aines;

b) luokkaan 3 kuuluva aines.

2.1 Käsiteltävät ainekset on kerättävä vesiviljelylaitoksista ja elintarvikkeiden jalostuslaitoksista päivittäin ja ilman tarpeettomia viiveitä, jauhettava tai pilkottava ja sen jälkeen säilöttävä pH:n ollessa enintään 4 alle muurahaishapolla tai muulla rehulainsäädännön mukaisesti hyväksytyllä orgaanisella hapolla. Tuloksena olevan happosäilötyn kalan on oltava suspensio, joka muodostuu kalan omien entsyymien ja lisätyn hapon vaikutuksesta nesteytyneistä vesieläinten osista. Entsyymien ja hapon on pilkottava vesieläinproteiinit pienemmiksi liukoisiksi yksiköiksi mikrobien aiheuttaman pilaantumisen estämiseksi. Happosäilötty aines kuljetetaan käsittelylaitokseen.

2.2 Käsittelylaitoksessa vesieläimistä saatu säilötty aines on johdettava suljettuihin varastosäiliöihin. Inkubaatioajan on oltava vähintään 24 tuntia pH-arvossa 4 tai sen alle ennen kuin lämpökäsittely voidaan suorittaa. Ennen lämpökäsittelyä vesieläinperäisen säilörehun pH-arvon on oltava 4 tai sen alle ja hiukkaskoon alle 10 mm laitoksessa suoritetun suodatuksen tai maseroinnin jälkeen. Käsittelyn aikana se on esilämmitettävä yli 85 °C:n lämpötilaan, minkä jälkeen se on inkuboitava eristetyssä säiliössä siten, että lämpötila on 85 °C koko kala-aineksessa 25 minuutin ajan. Prosessin on tapahduttava suljetulla tuotantolinjalla, jossa on säiliöitä ja putkia.

2.3 Ennen luvan myöntämistä toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava asetuksen (EY) N:o 1069/2009 29 artiklan 1–3 kohdassa tarkoitettu toiminnanharjoittajan pysyvä kirjallinen menettely.

a) renderöity rasva, joka on johdettu luokkaan 1 kuuluvasta aineksesta, joka on käsitelty käsittelymenetelmällä 1 (painesterilointi);

b) tämän jakson J kohdan 1 kohdan a alakohdan mukainen renderöity rasva ja kalaöljy.

a) Renderöidylle rasvalle on tehtävä esikäsittely, johon sisältyy vähintään lähtöaineksen, renderöity rasva mukaan luettuna, valkaisu hapolla ja valkaisusavella sekä jäljellä olevan käytetyn valkaisusaven ja liukenemattomien epäpuhtauksien poistaminen suodattamalla;

b) Esikäsitellylle ainekselle on suoritettava vetykäsittely, johon kuuluu ensimmäisenä vaiheena katalyyttinen vetykäsittely, strippausvaihe ja sitä seuraavana vaiheena isomerointi.

1. Johdettuihin tuotteisiin sovelletaan seuraavaa:

a) Luokkaan 1 kuuluvan aineksen käsittelystä johdetut tuotteet on

i) hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 artiklan a tai b alakohdan mukaisesti;

ii) hävitettävä hautaamalla hyväksytylle kaatopaikalle;

iii) muuntaa biokaasuksi. Tällöin mädätysjätteet on hävitettävä i tai ii alakohdan mukaisesti, paitsi jos on kyse 2 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti käsitellystä aineksesta, jolloin jäännös voidaan käyttää 2 kohdan a alakohdassa tai 2 kohdan b alakohdan iii alakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti; tai

iv) lisäkäsiteltävä rasvajohdannaisiksi, joita käytetään muuten kuin ruokinnassa.

b) Luokkaan 2 tai 3 kuuluvan aineksen käsittelystä johdetut tuotteet on

i) hävitettävä 1 kohdan a alakohdan i tai ii alakohdassa säädetyllä tavalla joko ilman esikäsittelyä tai esikäsiteltyinä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 13 artiklan a ja b alakohdan ja 14 artiklan a ja b alakohdan mukaisesti;

ii) lisäkäsiteltävä rasvajohdannaisiksi, joita käytetään muuten kuin ruokinnassa;

iii) käytettävä orgaanisena lannoitteena tai maanparannusaineena; tai

iv) kompostoitava tai muunnettava biokaasuksi.

2. Käsiteltyyn ainekseen sovelletaan sen käsittelymenetelmän mukaan seuraavaa:

a) Edellä 2 jakson A kohdassa määritellyllä emäshydrolyysillä käsitelty aines voidaan muuntaa biokaasulaitoksessa ja polttaa sen jälkeen nopeasti vähintään 900 °C:ssa, minkä jälkeen tehdään nopea jäähdytys; kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1069/2009 8 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettu aines, muuntaminen biokaasuksi on tehtävä suljetussa järjestelmässä samalla laitosalueella kuin käsittely;

b) biodieselin tuotantoprosessilla käsiteltyä ainesta voidaan

i) käyttää polttoaineena ilman tästä asetuksesta johtuvia rajoituksia (päätepiste), kun kyseessä on biodiesel ja biodieselin tislausjäännös;

ii) silloin kun kyseessä on kaliumsulfaatti, käyttää suoraan maahan levitettäväksi tai maahan levitettäväksi tarkoitettujen johdettujen tuotteiden tuotantoon;

iii) silloin kun kyseessä on glyseriini, joka on johdettu luokkaan 1 tai 2 kuuluvasta aineksesta, joka on käsitelty III luvussa esitetyllä käsittelymenetelmällä 1,

— käyttää teknisiin tarkoituksiin,

— muuntaa biokaasuksi, jolloin mädätteet voidaan levittää maahan tuotantojäsenvaltion alueella, mikäli toimivaltainen viranomainen tekee asiasta päätöksen, tai

— käyttää typenpoistoon jätevedenpuhdistamossa, jolloin jätteet voidaan typenpoiston jälkeen levittää maahan neuvoston direktiivin 91/271/ETY ( 4 ) mukaisesti;

iv) silloin kun kyseessä on glyseriini, joka on johdettu luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta,

— käyttää teknisiin tarkoituksiin,

— muuntaa biokaasuksi, jolloin mädätteet voidaan levittää maahan, tai

— käyttää eläinten ruokinnassa, edellyttäen että glyseriiniä ei ole johdettu asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan n, o ja p alakohdassa tarkoitetusta luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta;

c) uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa käytettävästä monivaiheisesta katalyyttisesta prosessista saatava aines voidaan

i) kun kyse on tämän prosessin tuloksena saatavista bensiinistä ja muista polttoaineista, käyttää polttoaineena ilman tästä asetuksesta johtuvia rajoituksia (päätepiste);

ii) kun kyse on 2 jakson J kohdan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta esikäsittelymenetelmästä peräisin olevasta valkaisuun käytetystä savesta ja lietteestä:

— hävittää polttamalla tai rinnakkaispolttamalla,

— muuntaa biokaasuksi,

— kompostoida tai käyttää asetuksen (EY) N:o 1069/2009 36 artiklan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen johdettujen tuotteiden valmistamiseen;

d) kalkkikäsitelty sikojen ja siipikarjan lantaseos voidaan levittää maahan käsiteltynä lantana;

e) Kala-aineksen happosäilönnästä johdettu lopputuote voidaan

i) luokkaan 2 kuuluvan aineksen osalta käyttää asetuksen (EY) N:o 1069/2009 13 artiklan a–d ja g–i alakohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin sellaisenaan tai kyseisen asetuksen 18 artiklassa tai 36 artiklan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen eläinten rehuksi; tai

ii) luokkaan 3 kuuluvan aineksen osalta käyttää asetuksen (EY) N:o 1069/2009 14 artiklassa tarkoitettuihin tarkoituksiin;

f) uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa käytettävästä monivaiheisesta katalyyttisesta vetykäsittelystä saatava aines voidaan

i) kun kyse on tämän prosessin tuloksena saatavista uusiutuvasta dieselistä, uusiutuvasta lentopetrolista, uusiutuvasta propaanista ja uusiutuvasta bensiinistä, käyttää polttoaineena ilman tästä asetuksesta johtuvia rajoituksia (päätepiste);

ii) kun kyse on 2 jakson L kohdan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta esikäsittelymenetelmästä peräisin olevasta käytetystä valkaisusavesta ja lietteestä,

— hävittää asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 artiklan a tai b alakohdan mukaisesti,

— hävittää hautaamalla hyväksytylle kaatopaikalle,

— muuntaa biokaasuksi edellyttäen, että muuntamisesta syntyneet mädätteet hävitetään polttamalla, rinnakkaispolttamalla tai hautaamalla hyväksytylle kaatopaikalle,

— käyttää asetuksen (EY) N:o 1069/2009 36 artiklan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuihin teknisiin tarkoituksiin.

3. Tämän jakson mukaisesti käsitellyistä eläinten sivutuotteista syntyvät jätteet, kuten liete, suodattimien sisältö, tuhka ja mädäte, lukuun ottamatta 2 kohdassa tarkoitettuja eläinten sivutuotteita ja johdettuja tuotteita, on hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 ja tämän asetuksen mukaisesti.

1. Biokaasulaitoksessa on oltava laitokseen tuoduille eläimistä saataville sivutuotteille tai niistä johdetuille tuotteille, joiden partikkelikoko on ennen yksikköön siirtymistä enintään 12 millimetriä, pastörointi-/hygieniayksikkö, jota ei voi ohittaa ja jossa on oltava

a) laitteet sen valvomiseksi, että 70 °C:n lämpötila saavutetaan yhdessä tunnissa;

b) tallentimet a alakohdassa tarkoitettujen mittaustulosten jatkuvaa kirjaamista varten; ja

c) riittävä järjestelmä, joka estää liian alhaisen käsittelylämpötilan.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, pastörointi-/hygienisointiyksikkö ei kuitenkaan ole pakollinen biokaasulaitoksissa, jotka muuntavat ainoastaan

a) luokkaan 2 kuuluvaa ainesta, joka on käsitelty liitteessä IV olevassa III luvussa esitetyllä käsittelymenetelmällä 1;

b) luokkaan 3 kuuluvaa ainesta, joka on käsitelty jollakin liitteessä IV olevassa III luvussa esitetyistä käsittelymenetelmistä 1–5 tai 7, tai jos kyse on vesieläinperäisestä aineksesta, jollakin käsittelymenetelmistä 1–7;

c) luokkaan 3 kuuluvaa ainesta, jolle on tehty pastörointi-/hygienisointikäsittely muussa hyväksytyssä laitoksessa;

d) eläimistä saatavia sivutuotteita, jotka saa levittää maahan ilman käsittelyä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 13 artiklan f alakohdan ja tämän asetuksen mukaisesti, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei niihin sisälly vakavan ihmisiin tai eläimiin tarttuvan taudin leviämisriskiä;

e) eläimistä saatavia sivutuotteita, joille on tehty liitteessä IV olevan IV luvun 2 jakson A kohdassa esitetty emäshydrolyysi;

f) seuraavia eläimistä saatavia sivutuotteita, jos toimivaltainen viranomainen sen sallii:

i) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan f alakohdassa tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet, joille on tehty asetuksen (EY) N:o 852/2004 2 artiklan 1 kohdan m alakohdassa määritelty käsittely sillä hetkellä kun ne on tarkoitettu muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi;

ii) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan g alakohdassa tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet; tai

iii) eläimistä saatavat sivutuotteet, jotka muunnetaan biokaasuksi, jos mädäte sen jälkeen kompostoidaan tai käsitellään tai hävitetään tämän asetuksen mukaisesti.

3. Jos biokaasulaitos sijaitsee tiloissa, joissa pidetään tuotantoeläimiä, tai tällaisten tilojen vieressä, eikä biokaasulaitoksessa käytetä ainoastaan kyseisistä eläimistä saatavaa lantaa, maitoa tai ternimaitoa, sen on sijaittava riittävän etäällä alueesta, jolla eläimiä pidetään.

4. Kussakin biokaasulaitoksessa on oltava oma laboratorionsa, tai laitoksen on käytettävä ulkopuolista laboratoriota. Laboratoriossa on oltava varustus tarvittavien analyysien tekemiseksi, sillä on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä, sen on oltava kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti akkreditoitu, tai toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä sille säännöllisesti tarkastuksia.

1. Kompostointilaitoksessa on oltava laitokseen tuotuja eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita varten suljettu kompostointireaktori tai suljettu alue, jota ei voi ohittaa ja jossa on oltava

a) laitteet lämpötilan seuraamiseksi tosiaikaisesti;

b) tallentimet a alakohdassa tarkoitettujen mittaustulosten tarvittaessa jatkuvaa kirjaamista varten;

c) riittävä turvajärjestelmä, joka estää liian alhaisen käsittelylämpötilan.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, muunlaisia kompostointijärjestelmiä voidaan sallia, jos

a) niitä käytetään siten, että kaikki järjestelmässä oleva aines noudattaa vaadittuja aika- ja lämpötilaparametreja ja että parametreja myös seurataan tarvittaessa jatkuvasti; tai

b) niissä muunnetaan vain 1 jakson 2 kohdassa tarkoitettua ainesta; ja

c) ne ovat kaikkien muiden tässä asetuksessa säädettyjen asiaankuuluvien vaatimusten mukaisia.

3. Jos kompostointilaitos sijaitsee tiloissa, joissa pidetään tuotantoeläimiä, tai tällaisten tilojen vieressä, eikä kompostointilaitoksessa käytetä ainoastaan kyseisistä eläimistä saatavaa lantaa, maitoa tai ternimaitoa, sen on sijaittava riittävän etäällä alueesta, jolla eläimiä pidetään.

4. Kussakin kompostointilaitoksessa on oltava oma laboratorionsa, tai laitoksen on käytettävä ulkopuolista laboratoriota. Laboratoriossa on oltava varustus tarvittavien analyysien tekemiseksi, sillä on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä, sen on oltava kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti akkreditoitu, tai toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä sille säännöllisesti tarkastuksia.

1. Eläimistä saatavat sivutuotteet on muunnettava mahdollisimman pian niiden saavuttua biokaasu- tai kompostointilaitokseen. Ne on säilytettävä sopivalla tavalla kunnes ne käsitellään.

2. Käsittelemättömän aineksen kuljetuksessa käytetyt säiliöt, astiat ja ajoneuvot on puhdistettava ja desinfioitava erikseen osoitetulla alueella.

3. Lintuja, jyrsijöitä, hyönteisiä ja muita tuholaisia on torjuttava järjestelmällisesti.

4. Tilojen kaikille osille on vahvistettava puhdistusmenettelyt ja osoitettava ne asiakirjoin. Puhdistusta varten on oltava sopivat välineet ja puhdistusaineet.

5. Hygieniavalvontaan on kuuluttava ympäristön ja laitteiden säännöllinen tarkastus. Tarkastusaikataulut ja -tulokset on osoitettava asiakirjoin.

6. Koneet ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa, ja mittauslaitteet on kalibroitava säännöllisin väliajoin.

7. Mädätysjätteitä ja kompostia on käsiteltävä ja varastoitava biokaasu- tai kompostointilaitoksessa siten, ettei uudelleensaastuminen ole mahdollista.

1. Luokkaan 3 kuuluvan aineksen, jota käytetään raaka-aineena pastörointi-/hygienisointiyksiköllä varustetussa biokaasulaitoksessa, on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

a) enimmäispartikkelikoko ennen yksikköön siirtymistä: 12 mm;

b) kaikkien ainesten vähimmäislämpötila yksikössä: 70 °C; ja

c) vähimmäisaika keskeytyksettä yksikössä: 60 minuuttia.

2. Luokkaan 3 kuuluvan aineksen, jota käytetään raaka-aineena kompostointilaitoksessa, on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

a) enimmäispartikkelikoko ennen kompostointireaktoriin siirtymistä: 12 mm;

b) kaikkien ainesten vähimmäislämpötila reaktorissa: 70 °C; ja

c) vähimmäisaika keskeytyksettä: 60 minuuttia.

1. Toimivaltainen viranomainen voi sallia muiden kuin I luvun 1 jakson 1 kohdassa esitettyjen parametrien ja muuntamista koskevien muiden kuin vakioparametrien käyttämisen, jos hakija osoittaa, että tällaisilla parametreilla taataan biologisten riskien vähenevän riittävästi. Osoituksen on sisällettävä validointi, joka on suoritettava seuraavasti:

a) Mahdollisten vaarojen, myös lähtöaineiden vaikutusten, tunnistaminen ja analysointi, joka perustuu muuntamisedellytysten ja parametrien täydelliseen määrittelyyn.

b) Riskinarviointi, jossa arvioidaan kuinka a alakohdassa tarkoitettuja erityisiä muuntamisedellytyksiä käytännössä noudatetaan tavanomaisissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa.

c) Aiotun prosessin validointi mittaamalla seuraavien elinkelpoisuuden/tarttuvuuden väheneminen:

i) endogeeniset indikaattoriorganismit prosessin aikana, jossa indikaattori

— esiintyy jatkuvasti raaka-aineessa suurina määrinä,

— ei ole vähemmän lämmönkestävä muuntamiskäsittelyn letaaleille osatekijöille, muttei myöskään merkittävästi vastustuskykyisempi kuin taudinaiheuttajat, joiden valvontaan sitä käytetään,

— on suhteellisen helppo ilmaista määrällisenä, tunnistaa ja vahvistaa; tai

ii) hyvin kuvattu testiorganismi tai virus, altistamisen aikana, pannaan soveltuvassa testauselimessä lähtöaineeseen.

d) Edellä c alakohdassa tarkoitetun aiotun prosessin validoinnin on osoitettava, että käsittelyllä pystytään vähentämään kokonaisriskiä seuraavasti:

i) lämpö- ja kemiallisissa käsittelyissä seuraavasti:

— bakteerien Enterococcus faecalis tai Salmonella Senftenberg (775W, H2S-negatiivinen) määrän väheneminen 5 log10,

— lämpökestävien virusten, kuten parvoviruksen, infektiivisyystitterin väheneminen vähintään 3 log10, aina kun ne on todettu merkittäväksi vaaraksi, ja

ii) kemiallisten käsittelyjen osalta myös seuraavasti:

— vastustuskykyisten loisten kuten Ascaris sp.:n munien määrän väheneminen vähintään 99,9 prosentissa (3 log10) elinkelpoisista vaiheista.

e) Kattavan valvontaohjelman suunnittelu, johon kuuluvat c alakohdassa tarkoitetun prosessin toimivuuden valvontamenettelyt.

f) Toimenpiteet, joilla taataan valvontaohjelmassa vahvistettujen merkittävien prosessiparametrien jatkuva seuranta laitoksen ollessa toiminnassa.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, siihen asti kun asetuksen (EY) N:o 1069/2009 15 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut säännöt annetaan, toimivaltainen viranomainen voi sallia muiden kuin tässä luvussa säädettyjen erityisten vaatimusten käytön – edellyttäen että taataan vastaava taudinaiheuttajien väheneminen – seuraavien osalta:

a) ruokajäte, jota käytetään biokaasu- tai kompostointilaitoksessa ainoana eläimistä saatavana sivutuotteena; ja

b) ruokajätteen seokset seuraavien ainesten kanssa:

i) lanta;

ii) ruoansulatuskanavan sisältö, joka on erotettu ruoansulatuskanavasta;

iii) maito;

iv) maitopohjaiset tuotteet;

v) maidosta johdetut tuotteet;

vi) ternimaito;

vii) ternimaitotuotteet;

viii) munat;

ix) munatuotteet;

x) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan f alakohdassa tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet, joille on tehty asetuksen (EY) N:o 852/2004 2 artiklan 1 kohdan m alakohdassa määritelty käsittely;

xi) 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja muiden kuin eläimistä saatavien sivutuotteiden seos.

3. Jos asetuksen (EY) N:o 1069/2009 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetut ainekset tai 10 artiklan g alakohdassa tarkoitetut johdetut tuotteet ovat ainoita eläinperäisiä tuotteita, joita biokaasu- tai kompostointilaitoksessa käsitellään, toimivaltainen viranomainen voi sallia muiden kuin tässä luvussa esitettyjen erityisten vaatimusten käytön, jos se

a) ei katso kyseiseen ainekseen sisältyvän minkään vakavan ihmisiin tai eläimiin tarttuvan taudin leviämisriskiä;

b) katsoo mädätteen tai kompostin olevan käsittelemätöntä ainesta ja velvoittaa toimijat käsittelemään niitä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 ja tämän asetuksen mukaisesti tai, ruokajätteestä johdetun kompostin ja mädätteen tapauksessa, hyödyntämään tai hävittämään ne noudattaen voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä.

4. Toimijat voivat saattaa markkinoille mädätysjätettä ja kompostia, joka on tuotettu toimivaltaisen viranomaisen sallimia parametria noudattaen,

a) 1 kohdan mukaisesti;

b) 2 ja 3 kohdan mukaisesti, yksinomaan siinä jäsenvaltiossa, jossa kyseiset parametrit on sallittu.

1.

ja

Salmonella: ei esiinny 25 grammassa: n = 5; c = 0; m = 0; M = 0

2. Muu kuin edellä 2 jakson 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu mädäte tai komposti, joka ei ole tässä jaksossa asetettujen vaatimusten mukaista, on vietävä uudelleen muunnettavaksi tai kompostoitavaksi, ja salmonellan tapauksessa käsiteltävä tai hävitettävä toimivaltaisen viranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti.

3. Kun eläimistä johdetut sivutuotteet muunnetaan biokaasuksi tai kompostoidaan yhdessä muun kuin eläimistä peräisin olevan aineksen kanssa, toimivaltainen viranomainen voi valtuuttaa toiminnanharjoittajat ottamaan edustavia näytteitä I luvun 1 jakson 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun pastöroinnin tai I luvun 2 jakson 1 kohdassa tarkoitetun kompostoinnin jälkeen ja ennen aineksen sekoittamista muun kuin eläimistä peräisin olevan aineksen kanssa, jotta voidaan seurata eläimistä saatavien sivutuotteiden muuntamisen tai kompostoinnin tehokkuutta.

1. Toimijan on varmistettava, että tutkimusnäytteiden ja diagnostisten näytteiden lähetysten mukana on kaupallinen asiakirja, jossa on mainittava

a) aineksen kuvaus ja alkuperäinen eläinlaji;

b) aineksen luokka;

c) aineksen määrä;

d) aineksen alkuperä- ja lähetyspaikka;

e) lähettäjän nimi ja osoite;

f) vastaanottajan ja/tai käyttäjän nimi ja osoite.

2. Tutkimusnäytteitä ja diagnostisia näytteitä käsittelevän käyttäjän on sinä aikana, kun hänen hallussaan olevaa ainesta käsitellään, toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ihmisiin tai eläimiin tarttuvien tautien leviämisen estämiseksi erityisesti hyvää laboratoriokäytäntöä noudattaen.

3. Tutkimusnäytteiden ja diagnostisten näytteiden myöhempi käyttö muihin kuin liitteessä I olevassa 38 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin on kielletty.

4. Jollei tutkimusnäytteitä, diagnostisia näytteitä ja näytteistä johdettuja tuotteita säilytetä vertailutarkoituksia varten, ne on hävitettävä

a) jätteenä polttamalla tai rinnakkaispolttamalla;

b) käsittelemällä edellytyksin, jotka vastaavat vähintään höyryautoklaaveille validoitua menetelmää ( 5 ), ja hävittämällä ne sen jälkeen jätteenä tai jätevetenä asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti, kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 1069/2009 8 artiklan a alakohdan iv alakohdassa, 8 artiklan c ja d alakohdassa sekä 9 ja 10 artiklassa tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet tai niistä johdetut tuotteet, jotka ovat osa soluviljelmää, testipakkausta tai laboratorionäytettä;

c) painesteriloimalla ja sen jälkeen hävittämällä tai käyttämällä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12, 13 ja 14 kohdan mukaisesti.

5. Tutkimusnäytteitä ja diagnostisia näytteitä käsittelevien käyttäjien on pidettävä tällaisten näytteiden lähetyksistä rekisteriä.

6. Poiketen siitä, mitä 1, 4 ja 5 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä, että opetustarkoituksessa käytetyt tutkimusnäytteet ja diagnostiset näytteet hävitetään muilla edellytyksillä, jotka eivät aiheuta kohtuuttomia riskejä ihmisten ja eläinten terveydelle.

1. Kaupallisia näytteitä ja näyttelyesineitä voi kuljettaa, käyttää ja hävittää ainoastaan 1 jakson 1–4 ja 6 kohdan mukaisesti.

2. Jollei kaupallisia näytteitä ja näyttelyesineitä säilytetä vertailutarkoituksia varten, ne on sen jälkeen, kun tutkimukset tai määritykset on tehty,

a) lähetettävä takaisin alkuperäjäsenvaltioon;

b) lähetettävä toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan, jos määrämaana olevan jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteen luvan tällaiselle lähetykselle; tai

c) hävitettävä tai käytettävä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12, 13 ja 14 artiklan mukaisesti.

3. Kun näyttelyesineiden esilläpito tai niihin liittyvä taiteellinen toiminta on päättynyt, näyttelyesineet on lähetettävä takaisin alkuperäjäsenvaltioon, lähetettävä tai hävitettävä 2 kohdan mukaisesti.

1. Eläimistä saatavat sivutuotteet on kuljetettava käyttäjille tai keräyskeskuksiin liitteessä VIII olevan I luvun 1 ja 3 jakson mukaisesti.

2. Toimivaltaisten viranomaisten on rekisteröitävä keräyskeskukset, edellyttäen että

a) ne ovat liitteessä IX olevassa II luvussa esitettyjen väliasteen toimia toteuttaviin laitoksiin sovellettavien vaatimusten mukaisia; ja

b) niissä on asianmukaiset välineet käyttämättömän aineksen hävittämiseksi tai ne lähettävät sen käsittelylaitokseen tai hyväksyttyyn poltto- tai rinnakkaispolttolaitokseen tämän asetuksen mukaisesti.

3. Jäsenvaltiot voivat sallia luokkaan 2 kuuluvan aineksen käsittelylaitoksen käyttämisen keräyskeskuksena.

4. Jos keräyskeskus toimittaa muuta ainesta kuin vesieläimistä tai vedessä elävistä selkärangattomista peräisin olevia sivutuotteita loppukäyttäjille, keräyskeskuksen toiminnanharjoittajan on varmistettava, että ainekselle tehdään jokin seuraavista käsittelyistä:

a) denaturointi väriaineliuoksella; liuoksen on oltava niin väkevää, että värjääntyminen näkyy käsitellyssä aineksessa selvästi eikä väri häviä ainesta pakastettaessa tai jäähdytettäessä, ja kaikkien ainespalojen koko pinnan on pitänyt olla kyseisen liuoksen peittämä joko siten, että aines on upotettu liuokseen, tai siten, että aines on sumutettu tai muulla tavoin käsitelty liuoksella;

b) steriloiminen vedessä tai höyryssä keittämällä, kunnes kaikki ainespalat ovat täysin kypsät; tai

c) muu toiminnanharjoittajasta vastuussa olevan toimivaltaisen viranomaisen sallima käsittely.

1. Toimivaltainen viranomainen voi sallia asetuksen (EY) N:o 1069/2009 18 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun luokkaan 1 kuuluvan aineksen käytön uhanalaisten tai suojeltujen lajien ruokkimiseen ruokintapaikoilla seuraavin edellytyksin:

a) Aineksella ruokitaan

i) jotakin seuraavista haaskalintulajeista seuraavissa jäsenvaltioissa:

ii) jotakin direktiivin 92/43/ETY liitteessä II luetelluista Carnivora-heimon lajeista kyseisen direktiivin nojalla perustetuilla erityisten suojelutoimien alueilla; tai

iii) jotakin direktiivin 2009/147/EY liitteessä I luetelluista Falconiformes- tai Strigiformes-heimon lajeista kyseisen direktiivin nojalla perustetuilla erityisillä suojelualueilla.

b) Toimivaltainen viranomainen on myöntänyt ruokintapaikasta vastuussa olevalle toimijalle luvan.

i) ruokintaa ei käytetä TSE-riskin aiheuttavan erikseen määritellyn riskiaineksen tai erikseen määriteltyä riskiainesta sisältävien kuolleiden märehtijöiden vaihtoehtoisena hävittämiskeinona;

ii) käytössä on asetuksessa (EY) N:o 999/2001 säädetty TSE:n seurantajärjestelmä, johon sisältyy TSE-näytteiden säännöllisiä laboratoriotutkimuksia.

c) Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava koordinaatio luvassa esitettyjen vaatimusten valvonnasta vastaavien muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

d) Toimivaltainen viranomainen katsoo asianomaisten lajien erityistilannetta ja elinympäristöä käsittelevän arvioinnin perusteella, että lajien suojelun taso paranee.

e) Toimivaltaisen viranomaisen antamaan lupaan sovelletaan seuraavaa:

i) siinä on viitattava kyseeseen tuleviin lajeihin ja nimettävä ne;

ii) siinä on kuvattava yksityiskohtaisesti ruokintapaikan sijainti sillä maantieteellisellä alueella, jossa ruokinta tapahtuu; ja

iii) se on viipymättä peruttava väliaikaisesti, jos

— epäillään yhteyttä tai on virallisesti todettu yhteys TSE:n leviämiseen, kunnes riski voidaan sulkea pois, tai

— jotakin tässä asetuksessa säädetyistä säännöistä ei noudateta.

f) Ruokinnasta vastaavan toimijan on

i) varattava ruokintaa varten suljettu alue, johon pääsevät vain suojeltavien lajien eläimet; tarvittaessa on käytettävä aitauksia tai muita keinoja, jotka vastaavat asianomaisten lajien luonnollista ravinnonhakukäyttäytymistä;

ii) varmistettava, että ruokintaan tarkoitetut soveltuvat nautaeläinten ruhot ja vähintään 4 prosenttia lampaiden ja vuohien soveltuvista ruhoista testataan TSE:n toteamiseksi ennen niiden käyttämistä ruokintaan ja että testeistä saadaan negatiivinen tulos TSE:n seurantaohjelmassa, joka toteutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen III mukaisesti ja tapauksen mukaan kyseisen asetuksen 6 artiklan 1 b kohdan toisen alakohdan nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti; ja

iii) pidettävä kirjaa ainakin ruokintaan käytettyjen eläinten ruhojen lukumäärästä, tyypistä, arvioidusta painosta ja alkuperästä sekä ruokintapäivämääristä ja ruokintapaikasta ja tapauksen mukaan TSE-testien tuloksista.

2. Jos jäsenvaltio pyytää komissiota sisällyttämään sen 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun luetteloon, sen on toimitettava

a) yksityiskohtaiset perustelut sille, miksi luetteloa olisi laajennettava kattamaan tietty haaskalintulaji kyseisessä jäsenvaltiossa, mukaan luettuina perustelut sille, miksi kyseisiä lintuja on tarpeen ruokkia luokkaan 2 tai 3 kuuluvan aineksen sijasta luokkaan 1 kuuluvalla aineksella;

b) selvitys toimenpiteistä, jotka aiotaan toteuttaa 1 kohdan noudattamisen varmistamiseksi.

1. Toimivaltainen viranomainen katsoo asianomaisen lajin erityistilannetta ja elinympäristöä käsittelevän arvioinnin perusteella, että lajin suojelun taso paranee.

2. Toimivaltainen viranomainen yksilöi luvassa maantieteellisesti rajatulla ruokintavyöhykkeellä sijaitsevat maatilat tai karjat seuraavin edellytyksin:

a) Ruokintavyöhyke ei saa ulottua alueille, joilla harjoitetaan voimaperäistä eläinten kasvatusta.

b) Maatilalla olevien tuotantoeläinten tai ruokintavyöhykkeellä laiduntavien karjojen on oltava virkaeläinlääkärin säännöllisessä seurannassa TSE-taudin ja ihmisiin tai eläimiin tarttuvien tautien esiintymisen osalta.

c) Ruokinta on viipymättä keskeytettävä väliaikaisesti, jos

i) epäillään yhteyttä tai on virallisesti todettu yhteys TSE:n leviämiseen maatilalla tai karjassa, kunnes riski voidaan sulkea pois;

ii) epäillään tai on virallisesti todettu ihmisiin tai eläimiin tarttuvan taudin esiintyminen maatilalla tai karjassa, kunnes riski voidaan sulkea pois; tai

iii) jotakin tässä asetuksessa säädetyistä säännöistä ei noudateta.

d) Toimivaltaisen viranomaisen on täsmennettävä luvassa

i) asianmukaiset toimenpiteet, joilla estetään TSE:n tai muiden tartuntatautien tarttuminen kuolleista eläimistä ihmisiin tai muihin eläimiin, kuten suojeltavan lajin luonnolliseen ravinnonhakukäyttäytymiseen kohdennettavat toimenpiteet, ajoittaiset ruokintakiellot, tuotantoeläinten siirtorajoitukset ja muut ihmisiin tai eläimiin tarttuvien tautien mahdollisen tartuntavaaran torjuntaan tarkoitetut toimenpiteet, kuten toimenpiteet, jotka liittyvät ruokinta-alueella esiintyviin lajeihin, joiden ruokintaan eläimistä saatavia sivutuotteita ei käytetä;

ii) niiden henkilöiden tai yhteisöjen velvollisuudet ruokintavyöhykkeellä, jotka auttavat ruokinnassa tai ovat vastuussa tuotantoeläimistä i alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden yhteydessä;

iii) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 53 artiklassa tarkoitettujen sellaisten seuraamusten määräämistä koskevat edellytykset, joita sovelletaan tämän d alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden tai yhteisöjen tekemiin säännösten rikkomisiin i alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden yhteydessä.

e) Jos ruokinta toteutetaan keräämättä ensin pois kuolleita eläimiä, mahdollisten taudin leviämisriskien arvioimiseksi on laadittava arvio tuotantoeläinten todennäköisestä kuolleisuudesta ruokintavyöhykkeellä ja luonnonvaraisten eläinten todennäköisistä ruokintatarpeista.

a) Toimivaltainen viranomainen on myöntänyt ruokinnasta vastuussa olevalle toimijalle luvan. Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä tällainen lupa, jos

i) ruokintaa ei käytetä TSE-riskin aiheuttavan erikseen määritellyn riskiaineksen tai erikseen määriteltyä riskiainesta sisältävien kuolleiden märehtijöiden vaihtoehtoisena hävittämiskeinona;

ii) silloin kun käytetään erikseen määriteltyä riskiainesta sisältävistä kokonaisista ruhoista tai ruhonosista koostuvaa luokkaan 1 kuuluvaa ainesta, joka on peräisin nautaeläimistä, käytössä on asetuksessa (EY) N:o 999/2001 säädetty TSE:n seurantajärjestelmä, johon sisältyy TSE-näytteiden säännöllisiä laboratoriotutkimuksia.

b) Toimivaltaisen viranomaisen myöntämä lupa on viipymättä peruttava väliaikaisesti, jos

i) epäillään yhteyttä tai on virallisesti todettu yhteys TSE:n leviämiseen, kunnes riski voidaan sulkea pois; tai

ii) jotakin tässä asetuksessa säädetyistä säännöistä ei noudateta.

c) Ruokinnasta vastaavan toimijan on

i) varastoitava ruokintaan käytettävä aines ja suoritettava ruokinta suljetulla ja aidatulla alueella sen varmistamiseksi, että ruokintaan käytettävä aines ei ole muiden lihansyöjäeläinten kuin niiden eläintarhaeläinten saatavilla, joiden osalta on myönnetty lupa;

ii) varmistettava, että ruokinnassa käytettäviksi tarkoitetut märehtijät kuuluvat TSE:n seurantaohjelmaan, joka toteutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen III mukaisesti ja tapauksen mukaan kyseisen asetuksen 6 artiklan 1 b kohdan toisen alakohdan nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti;

iii) pidettävä kirjaa ruokinnassa käytettyjen eläinten ruhojen lukumäärästä, tyypistä, arvioidusta painosta ja alkuperästä sekä TSE-testien tuloksista ja ruokintapäivämääristä.

1. Jos toimivaltainen viranomainen sallii eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisen paikan päällä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 19 artiklan 1 kohdan a, b, c ja e alakohdan mukaisesti, hävittäminen voidaan tehdä

a) polttamalla tai hautaamalla paikassa, josta eläimistä saatavat sivutuotteet ovat peräisin;

b) hautaamalla hyväksytylle kaatopaikalle; tai

c) polttamalla tai hautaamalla sellaisessa paikassa, jossa ihmisten ja eläinten terveydelle sekä ympäristölle aiheutuvat riskit ovat mahdollisimman vähäiset, edellyttäen että kyseinen paikka sijaitsee riittävän välimatkan päässä, jotta toimivaltainen viranomainen voi hallinnoida ihmisten ja eläinten terveydelle sekä ja ympäristölle aiheutuvan riskin estämistoimia.

2. Kun eläimistä saatavia sivutuotteita poltetaan paikan päällä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 19 artiklan 1 kohdan b, c ja e alakohdan mukaisesti, on varmistettava, että polttaminen tapahtuu

a) asianmukaisesti rakennetuissa rovioissa ja siten, että eläimistä saatavat sivutuotteet muuttuvat tuhkaksi;

b) vaarantamatta ihmisten terveyttä;

c) käyttämättä prosesseja tai menetelmiä, joista voi aiheutua vahinkoja ympäristölle ja erityisesti vesistöihin, ilmaan, maaperään, kasveihin ja eläimiin kohdistuvia riskejä tai melua tai hajua;

d) edellytyksin, joilla varmistetaan, että syntynyt tuhka hävitetään hautaamalla hyväksytylle kaatopaikalle.

3. Kun eläimistä saatavia sivutuotteita haudataan paikan päällä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 19 artiklan 1 kohdan a, b, c ja e alakohdan mukaisesti, on varmistettava, että hautaaminen tapahtuu

a) siten, etteivät ne ole lihansyöjäeläinten tai kaikkiruokaisten eläinten saatavilla;

b) hyväksytylle kaatopaikalle tai muuhun paikkaan vaarantamatta ihmisten terveyttä ja käyttämättä prosesseja tai menetelmiä, joista voi aiheutua vahinkoja ympäristölle ja erityisesti vesistöihin, ilmaan, maaperään, kasveihin ja eläimiin kohdistuvia riskejä tai melua tai hajua.

4. Jos hävittäminen tapahtuu asetuksen (EY) N:o 1069/2009 19 artiklan 1 kohdan a, b, c tai e alakohdan mukaisesti, eläimistä saatavat sivutuotteet on siirrettävä alkuperäpaikasta hävittämispaikkaan seuraavin edellytyksin:

a) Eläimistä saatavat sivutuotteet kuljetetaan turvallisissa ja tiiviissä säiliöissä tai ajoneuvoissa;

b) toimivaltainen viranomainen valvoo tarvittaessa eläimistä saatavien sivutuotteiden lastaamista ja purkamista;

c) ajoneuvon renkaat desinfioidaan sen poistuessa alkuperäpaikasta;

d) eläimistä saatavien sivutuotteiden kuljetuksessa käytetyt säiliöt ja ajoneuvot puhdistetaan perusteellisesti ja desinfioidaan sen jälkeen, kun eläimistä saatavat sivutuotteet on purettu; ja

e) ajoneuvojen saattajien riittävyydestä, tiiviyden testaamisesta ja kaksinkertaisesta suojauksesta huolehditaan tarvittaessa.

a) 10 % asianomaisen jäsenvaltion nautaeläinpopulaatiosta;

b) 25 % asianomaisen jäsenvaltion lammas- ja vuohipopulaatiosta;

c) 10 % asianomaisen jäsenvaltion sikapopulaatiosta; ja

d) muiden lajien populaatiosta prosenttiosuus, jonka toimivaltainen viranomainen määrittää sellaisen arvion perusteella, joka koskee kyseisten lajien polttamisesta tai hautaamisesta paikan päällä ihmisten ja eläinten terveydelle mahdollisesti aiheutuvia riskejä.

a) laitoksesta, josta aines kerätään, saatavan aineksen määrä on viikossa enintään 20 kilogrammaa riippumatta aineksen alkuperälajista;

b) aines kerätään, kuljetetaan ja hävitetään siten, ettei ihmisten ja eläinten terveydelle aiheudu kohtuuttomia riskejä;

c) toimivaltainen viranomainen tekee tämän jakson säännösten noudattamisen varmistamiseksi säännöllisesti tarkastuksia, joihin kuuluvat myös toimijoiden kirjanpidon tarkastukset laitoksissa, joissa aines kerätään.

1. Asetuksen (EY) N:o 1069/2009 20 artiklassa tarkoitetut eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden vaihtoehtoisia käyttö- tai hävittämismenetelmiä koskevat lupahakemukset, jäljempänä ”hakemus”, on jätettävä jollakin vuonna 1958 annetun asetuksen N:o 1 1 artiklassa tarkoitetulla Euroopan unionin virallisella kielellä.

2. Intressitahon, joka jättää hakemuksensa muulla kuin englannin kielellä, on ennen arviointia hyväksyttävä hakemuksensa virallinen käännös, jonka Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) toimittaa.

1. Hakemuksessa on oltava kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella EFSA voi arvioida ehdotetun vaihtoehtoisen menetelmän turvallisuuden, ja etenkin kuvattava:

— eläimistä saatavien sivutuotteiden luokat, joihin menetelmää aiotaan soveltaa,

— prosessi kokonaisuudessaan,

— asiaan liittyvät ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvat biologiset vaarat, ja

— prosessilla aikaan saatava riskin vähenemisen aste.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa hakemuksessa on lisäksi:

a) ilmoitettava asetuksen (EY) N:o 1069/2009 8, 9 ja 10 artiklan sovellettavat kohdat, mukaan luettuina ainesten fyysinen tila ja tapauksen mukaan ainekselle tehty esikäsittely, ja ilmoitettava muut ainekset kuin eläimistä saatavat sivutuotteet, joita prosessissa on määrä käyttää;

b) oltava tiedot HACCP-suunnitelmasta ja vuokaavio, jossa osoitetaan selvästi prosessin yksittäiset vaiheet ja todetaan asianomaisten patogeenien inaktivoinnin kannalta kriittiset parametrit kuten lämpötila, paine, altistusaika sekä pH-arvon ja partikkelikoon mukauttaminen ja jota täydennetään prosessin aikana käytettävien laitteiden teknisillä tiedoilla;

c) todettava ja määriteltävä ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvat biologiset vaarat, joita ne eläimistä saatavien sivutuotteiden luokat voivat aiheuttaa, joita on määrä käsitellä tällä menetelmällä;

d) osoitettava, että käsiteltävän aineksen luokkaan liittyvät vastustuskykyisimmät biologiset vaarat vähennetään prosessin aikana syntyvissä tuotteissa, myös jätevedessä, vähintään sille tasolle, joka saavutetaan samaa eläimistä saatavien sivutuotteiden luokkaa varten tässä asetuksessa vahvistetuilla käsittelyvaatimuksilla. Riskin vähenemisen aste on määritettävä validoitujen suorien mittausten avulla, paitsi jos mallintaminen tai vertailut muihin prosesseihin voidaan hyväksyä.

3. Edellä 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla validoiduilla suorilla mittauksilla tarkoitetaan seuraavaa:

a) mitataan endogeenisten indikaattoriorganismien elinkelpoisuuden/tarttuvuuden väheneminen käsittelyn aikana, jossa indikaattori:

— esiintyy jatkuvasti raaka-aineessa suurina määrinä;

— ei ole vähemmän kestävä käsittelyn letaaleille osatekijöille, muttei myöskään merkittävästi vastustuskykyisempi kuin patogeenit, joiden valvontaan sitä käytetään;

— on suhteellisen helppo ilmaista määrällisenä, tunnistaa ja vahvistaa; tai

b) käytetään hyvin kuvattua testiorganismia tai virusta, joka pannaan soveltuvassa testauselimessä lähtöaineeseen.

c) raportoidaan täydelliset tulokset

i) kuvaamalla käytetyt menetelmät yksityiskohtaisesti;

ii) kuvaamalla analysoitujen näytteiden tyyppi;

iii) osoittamalla, että analysoitujen näytteiden määrä on edustava;

iv) osoittamalla perusteet suoritettujen testien määrälle ja mittauspisteiden valinnalle;

v) ilmoittamalla käytettyjen osoitusmenetelmien herkkyys ja spesifisyys;

vi) antamalla tiedot kokeiden aikana saatujen mittaustulosten toistettavuudesta ja tilastollisesta vaihtelusta;

vii) perustelemalla prioneja korvaavien molekyylien merkitys, jos niitä käytetään;

viii) osoittamalla, silloin kuin suorien mittausten puuttuessa käytetään mallinnoksia tai muita käytettäviin prosesseihin nähden tehtyjä vertailuja, että riskien vähenemiseen johtavat tekijät ovat tunnettuja ja että riskien vähentämisen mallinnos on hyvin perusteltu;

ix) antamalla koko suorien mittausten prosessin osalta tietoja kaikista tekijöistä, jotka johtavat riskin pienenemiseen, ja osoittamalla näin, että näitä tekijöitä sovelletaan homogeenisesti koko käsiteltävään erään.

4. Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun HACCP-suunnitelman tulee perustua riskin vähentämisen aikaansaamisen kannalta kriittisiin parametreihin, joita ovat etenkin:

— lämpötila,

— paine,

— aika ja

— mikrobiologiset vaatimukset.

5. Hakemuksissa on oltava myös riittävät tiedot:

a) toisistaan riippuvaisten prosessien riskeistä ja etenkin sellaisten mahdollisten välillisten vaikutusten arvioinnin tuloksista,

i) jotka voivat vaikuttaa siihen, missä määrin tietyn prosessin riskejä pystytään vähentämään;

ii) joita voi aiheutua prosessista saatavien tuotteiden, myös jäteveden, kuljetuksesta, varastoinnista ja turvallisesta hävittämisestä.

b) tuotteiden suunniteltuun loppukäyttöön liittyvistä riskeistä, etenkin

i) on ilmoitettava prosessista saatavien tuotteiden suunniteltu loppukäyttö;

ii) todennäköiset ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvat riskit ja mahdolliset ympäristövaikutukset, jotka on arvioitava 2 kohdan d alakohdan mukaisesti arvioidun riskin vähenemisen perusteella.

6. Hakemuksiin on liitettävä asiakirjatodisteet, etenkin

a) prosessin toiminnan vuokaavio;

b) edellä 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut todisteet sekä muut todisteet, joilla pyritään perustelemaan hakemuksen yhteydessä annettavat tiedot, jotka on mainittu 2 kohdassa.

7. Hakemuksessa on oltava intressitahon yhteystiedot mukaan luettuina intressitahona tai sen puolesta vastuussa olevan henkilön nimi ja täydellinen osoite, puhelin- ja/tai faksinumero ja/tai sähköpostiosoite.

1. Eläimistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet on kerättävä ja kuljetettava sinetöidyissä uusissa pakkauksissa tai katetuissa tiiviissä säiliöissä tai ajoneuvoissa asetuksen (EY) N:o 1069/2009 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valmistusketjun lähtöpisteestä alkaen.

2. Ajoneuvot ja uudelleen käytettävät säiliöt sekä kaikki uudelleen käytettävät välineet tai kalusto, jotka ovat joutuneet kosketuksiin eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden kanssa, jotka ovat muita kuin asetuksen (EY) N:o 767/2009 mukaisesti markkinoille saatettuja johdettuja tuotteita ja jotka varastoidaan ja kuljetetaan asetuksen (EY) N:o 183/2005 liitteen II mukaisesti, on säilytettävä puhtaina.

a) kuivia ja puhtaita ennen käyttöä; ja

b) puhdistettuja, pestyjä ja/tai desinfioituja jokaisen käyttökerran jälkeen siinä määrin kuin ristikontaminaation estämiseksi on tarpeen.

3. Uudelleen käytettäviä säiliöitä on käytettävä yksinomaan tietyn eläimistä saatavan sivutuotteen tai siitä johdetun tuotteen kuljetuksessa siinä määrin kuin ristikontaminaation estämiseksi on tarpeen.

a) erilaisten eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden kuljetukseen, jos ne on puhdistettu ja desinfioitu eri käyttöjen välillä tavalla, jolla estetään ristikontaminaatio;

b) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan f alakohdassa tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden kuljetukseen sen jälkeen, kun niitä on käytetty ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden kuljetukseen, edellytyksin, joilla estetään ristikontaminaatio.

4. Pakkausmateriaali on hävitettävä polttamalla tai muulla unionin lainsäädännön mukaisella tavalla.

1. Rehuaineen tai lemmikkieläinten ruoan valmistukseen tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet on ihmisten tai eläinten terveydelle aiheutuvien riskien välttämiseksi kuljetettava asianmukaisessa lämpötilassa; lihasta ja lihatuotteista, jotka on tarkoitettu muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi, peräisin olevat eläimistä saatavat sivutuotteet on kuljetettava enintään 7 °C:n lämpötilassa, jollei niitä käytetä ruokintaan liitteessä II olevan I luvun mukaisesti.

2. Rehuaineen tai lemmikkieläinten ruoan valmistukseen tarkoitettu luokkaan 3 kuuluva käsittelemätön aines on varastoitava ja kuljetettava jäähdytettynä, jäädytettynä tai säilörehuna, jollei

a) sitä käsitellä 24 tunnin kuluessa keräämisestä tai siitä, kun sen varastointi jäähdytettynä tai pakastettuna päättyy, kun myöhempi kuljetus tapahtuu kuljetusvälineessä, jossa varastointilämpötila pysyy yllä;

b) sitä kuljeteta jäähdytettynä lämpöeristetyissä säilöissä, jos riskiä ei voida aineksen ominaisuuksien vuoksi vähentää muilla toimenpiteillä, silloin kun kyseessä ovat maito, maitopohjaiset tuotteet tai maidosta johdetut tuotteet, joille ei ole tehty mitään liitteessä X olevan II luvun 4 jakson I osassa tarkoitettua käsittelyä.

3. Kylmäkuljetuksiin käytettävien ajoneuvojen on oltava sellaisia, että lämpötila pysyy sopivana koko kuljetuksen ajan ja että lämpötilaa voidaan valvoa.

1. On toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että

a) eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden lähetykset ovat tunnistettavissa ja säilyvät tarkoin erillään ja tunnistettavissa siinä paikassa tapahtuvan keräyksen, josta eläimistä saatavat sivutuotteet ovat peräisin, ja kuljetuksen aikana;

b) tiettyyn luokkaan kuuluvien eläimistä peräisin olevien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden tunnistamiseen tarkoitettua merkintäainetta käytetään ainoastaan siinä luokassa, jossa sitä tämän asetuksen mukaan vaaditaan käytettäväksi, tai jos sen käytöstä säädetään 4 kohdan;

c) eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden lähetykset lähetetään yhdestä jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon pakkauksissa, säiliöissä tai ajoneuvoissa, jotka ovat varustettuja selvästi ja vähintään kuljetuksen ajan pysyvillä värikoodeilla tässä asetuksessa säädettyjen tietojen ilmoittamiseksi pakkauksen, säiliön tai ajoneuvon pinnalla tai pinnan osalla tai niihin kiinnitetyssä etiketissä tai merkissä seuraavasti:

i) luokkaan 1 kuuluva aines merkitään mustalla värillä;

ii) luokkaan 2 kuuluva aines (muu kuin lanta ja ruoansulatuskanavan sisältö) merkitään keltaisella värillä;

iii) luokkaan 3 kuuluva aines merkitään vihreällä värillä, joka sisältää runsaasti sinistä, jotta se varmasti erottuu selvästi muista väreistä;

iv) tuotavissa lähetyksissä i, ii ja iii alakohdassa kunkin aineksen osalta tarkoitettu väri siitä hetkestä, jona lähetys kulkee ensimmäisen unionin saapumispaikan rajatarkastusaseman kautta.

2. Kuljetuksen ja varastoinnin aikana pakkaukseen, säiliöön tai ajoneuvoon kiinnitetyssä etiketissä on

a) mainittava selkeästi eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden luokka; ja

b) oltava selkeästi ja helppolukuisesti pakkauksessa, säiliössä tai ajoneuvossa ilmaisu tapauksen mukaan seuraavasti:

i) luokkaan 3 kuuluvan aineksen osalta ilmaisu ”Ei ihmisravinnoksi”;

ii) luokkaan 2 kuuluvan aineksen (lanta ja ruoansulatuskanavan sisältö pois luettuina) ja luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdettujen tuotteiden osalta ilmaisu ”Ei eläinten ruokintaan”; jos luokkaan 2 kuuluva aines on kuitenkin tarkoitettu asetuksen (EY) N:o 1069/2009 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen eläinten ruokintaan kyseisessä artiklassa tai sen mukaisesti säädetyin edellytyksin, etiketissä on sen sijaan oltava maininta ”… n ruokintaan” täydennettynä niiden eläinten lajin nimellä, joiden ruokintaan aines on tarkoitettu;

iii) luokkaan 1 kuuluvan aineksen ja luokkaan 1 kuuluvasta aineksesta johdettujen tuotteiden osalta ilmaisu

— ”Ainoastaan hävitettäväksi”, jos ne on tarkoitettu hävitettäviksi,

— ”Ainoastaan lemmikkieläinten ruoan valmistukseen”, jos ne on tarkoitettu lemmikkieläinten ruoan valmistukseen,

— ”Ainoastaan johdettujen tuotteiden valmistukseen. Ei ihmisten eikä eläinten ravinnoksi eikä maahan levitettäväksi”, jos ne on tarkoitettu asetuksen (EY) N:o 1069/2009 36 artiklassa tarkoitettujen johdettujen tuotteiden valmistukseen;

iv) maidon, maitopohjaisten tuotteiden, maidosta johdettujen tuotteiden, ternimaidon ja ternimaitotuotteiden osalta ilmaisu ”Ei ihmisravinnoksi”;

v) luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta tuotetun gelatiinin osalta ilmaisu ”Eläinten ruokintaan soveltuvaa gelatiinia”;

vi) luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta tuotetun kollageenin osalta ilmaisu ”Eläinten ruokintaan soveltuvaa kollageenia”;

vii) raa’an lemmikkieläinten ruoan osalta ilmaisu ”Ainoastaan lemmikkieläinten ruoaksi”;

viii) kalanrehuksi tarkoitetun kalan ja kalasta johdettujen tuotteiden osalta, jotka on käsitelty ja pakattu ennen jakelua, selkeästi ja helppolukuisesti alkuperäisen rehunvalmistuslaitoksen nimi ja osoite sekä ilmaisu

— ”Sisältää ainoastaan luonnonvaraisesta kalasta saatua kalajauhoa – voidaan käyttää kaikkien lajien viljeltyjen kalojen ruokintaan”, kun kyseessä on luonnonvaraisesta kalasta saatu kalajauho,

— ”Sisältää ainoastaan lajin […] viljellystä kalasta saatua kalajauhoa – voidaan käyttää ainoastaan muiden kalalajien viljeltyjen kalojen ruokintaan”, kun kyseessä on viljellystä kalasta saatu kalajauho,

— ”Sisältää lajin […] luonnonvaraisesta ja viljellystä kalasta saatua kalajauhoa – voidaan käyttää ainoastaan muiden kalalajien viljeltyjen kalojen ruokintaan”, kun kyseessä on luonnonvaraisesta ja viljellystä kalasta saatu kalajauho;

ix) hevoseläinten sellaisten verituotteiden osalta, jotka on tarkoitettu muihin tarkoituksiin kuin rehuksi, ilmaisu ”Hevoseläinten verta ja verituotteita. Ei ihmisten eikä eläinten ravinnoksi”;

x) liitteessä XIV olevan II luvun 12 jaksossa tarkoitettujen sarvien, sorkkien, kavioiden ja muiden ainesten osalta, jotka on tarkoitettu orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden tuotantoon, ilmaisu ”Ei ihmisten eikä eläinten ravinnoksi”;

xi) orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden osalta ilmaisu ”Orgaanista lannoitetta tai maanparannusainetta; varoaika levittämisestä vähintään 21 päivää, joiden aikana tuotantoeläimet eivät saa laiduntaa eikä laidunkasvillisuutta saa käyttää ruokintaan”;

xii) liitteessä VI olevan II luvun 1 jakson mukaisesti ruokinnassa käytettävän aineksen osalta keräyskeskuksen nimi ja osoite sekä ilmaisu ”Ei ihmisravinnoksi”;

xiii) lannan ja ruoansulatuskanavan sisällön osalta ilmaisu ”Lantaa”;

xiv) välituotteiden osalta ulkopakkauksessa ilmaisu ”Ainoastaan lääkkeiden / eläinlääkkeiden / lääkinnällisten laitteiden / aktiivisten implantoitavien lääkinnällisten laitteiden / in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden / laboratorioreagenssien valmistukseen”;

xv) tutkimusnäytteiden ja diagnostisten näytteiden osalta a alakohdassa säädetyn etikettitekstin sijasta ilmaisu ”Tutkimustarkoituksiin ja diagnostisiin tarkoituksiin”;

xvi) kaupallisten näytteiden osalta a alakohdassa säädetyn etikettitekstin sijasta ilmaisu ”Kaupallinen näyte; ei ihmisravinnoksi”;

xvii) näyttelyesineiden osalta a alakohdassa säädetyn tekstin sijasta ilmaisu ”Näyttelyesine; ei ihmisravinnoksi”;

xviii) liitteessä XIII olevassa XIII luvussa tarkoitetun lääkkeiden tuotannossa käytettävän kalaöljyn osalta a alakohdassa säädetyn tekstin sijasta ilmaisu ”Lääkkeiden tuotantoon tarkoitettua kalaöljyä”;

xix) liitteessä IV olevan IV luvun 2 jakson I kohdassa vahvistetulla kalkkikäsittelyllä käsitellyn lannan osalta ilmaisu ”Lannan ja kalkin seos”;

xx) liitteessä XI olevan I luvun 2 jakson b ja c alakohdassa vahvistetulla käsittelyllä käsitellyn lannan osalta ilmaisu ”Käsitelty lanta”.

c) Edellä b alakohdan xi alakohdassa tarkoitettua etikettiä ei kuitenkaan vaadita orgaanisilta lannoitteilta ja maanparannusaineilta, jotka ovat

i) loppukuluttajan käytettäviksi tarkoitetuissa enintään 50 kilogramman myyntipakkauksissa; tai

ii) enintään 1 000 kilogramman suursäkeissä, jos

— sen jäsenvaltion, jossa orgaaninen lannoite tai maanparannusaine on tarkoitettu levitettäväksi maahan, toimivaltainen viranomainen on ne sallinut,

— kyseisissä säkeissä on merkintä, ettei tuotteita ole tarkoitettu levitettäväksi maahan, johon tuotantoeläimillä on pääsy.

3. Jäsenvaltiot voivat luoda järjestelmiä tai vahvistaa sääntöjä, jotka koskevat niiden omalta alueelta peräisin olevien ja sinne jäävien eläimistä saatavien sivutuotteiden ja johdettujen tuotteiden kuljettamisessa käytettävien pakkausten, säiliöiden ja ajoneuvojen värikoodeja, jos järjestelmät tai säännöt eivät sekoita edellä 1 kohdan c alakohdassa säädettyä värikoodijärjestelmää.

4. Jäsenvaltiot voivat luoda järjestelmiä tai vahvistaa sääntöjä, jotka koskevat niiden omalta alueelta peräisin olevien ja sinne jäävien eläinperäisten sivutuotteiden merkitsemistä, jos järjestelmät tai säännöt eivät ole ristiriidassa tässä liitteessä olevassa V luvussa esitettyjen johdettuja tuotteita koskevien merkintävaatimusten kanssa.

5. Poiketen siitä, mitä 3 ja 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat soveltaa kyseisissä kohdissa tarkoitettuja järjestelmiä tai sääntöjä sellaisiin eläinperäisiin sivutuotteisiin, jotka ovat peräisin niiden omalta alueelta mutta joita ei ole tarkoitettu sinne jääviksi, jos määrämaana oleva jäsenvaltio tai kolmas maa on ilmoittanut suostumuksestaan.

6. Kuitenkin

a) tämän luvun 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta maidosta, maitopohjaisista tuotteista tai maidosta johdetuista tuotteista koostuvan luokkaan 3 kuuluvan aineksen tunnistemerkintöihin, jotka tekee asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti hyväksytyn maitoalan laitoksen toiminnanharjoittaja, jos kyseinen maitoalan laitos vastaanottaa aiemmin toimittamiaan tuotteita, jotka erityisesti asiakkaat sinne palauttavat;

b) toimivaltainen viranomainen voi 1 ja 2 kohdasta poiketen hyväksyä kahden samalla tilalla sijaitsevan paikan tai samassa jäsenvaltiossa olevien viljelijöiden ja käyttäjien välillä kuljetettavan lannan varustamisen muunlaisin tunnistemerkinnöin;

c) asetuksen (EY) N:o 767/2009 3 artiklan 2 kohdan h alakohdassa määriteltyjä rehuseoksia, jotka on valmistettu eläimistä saatavista sivutuotteista ja niistä johdetuista tuotteista ja jotka on pakattu ja saatettu markkinoille rehuna asetuksen (EY) N:o 767/2009 4 kohdan mukaisesti, ei tarvitse varustaa 1 kohdan mukaisesti tunnistemerkinnöillä eikä niihin tarvitse tehdä 2 kohdan mukaisia merkintöjä.

1. Eläimistä saatavien sivutuotteiden ja johdettujen tuotteiden mukana on kuljetuksen aikana oltava tässä luvussa esitetyn mallin mukainen kaupallinen asiakirja tai tässä asetuksessa niin vaadittaessa terveystodistus.

a) vähittäiskauppiaat toimittavat luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta johdettuja tuotteita sekä orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita samassa jäsenvaltiossa muille loppukäyttäjille kuin liikkeenharjoittajille;

b) luokkaan 3 kuuluvaksi ainekseksi luettavat maito, maitopohjaiset tuotteet tai maidosta johdetut tuotteet kerätään ja palautetaan asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti hyväksytyn maidonjalostamon toiminnanharjoittajalle, jos kyseinen maidonjalostamo vastaanottaa aiemmin toimittamiaan tuotteita, jotka erityisesti asiakkaat sinne palauttavat;

c) asetuksen (EY) N:o 767/2009 3 artiklan 2 kohdan h alakohdassa määritellyt rehuseokset, jotka on valmistettu eläimistä saatavista sivutuotteista ja niistä johdetuista tuotteista, saatetaan markkinoille asetuksen (EY) N:o 767/2009 4 kohdan mukaisesti pakattuina ja merkittyinä.

2. Kaupallinen asiakirja on laadittava vähintään kolmena kappaleena (alkuperäiskappale ja kaksi jäljennöstä). Alkuperäiskappaleen on oltava lähetyksen mukana lopulliseen määräpaikkaan asti. Vastaanottajan on säilytettävä se itsellään. Tuottajan ja kuljetuksesta vastaavan on kummankin säilytettävä itsellään yksi jäljennös.

3. Terveystodistuksen on oltava toimivaltaisen viranomaisen antama ja allekirjoittama.

4. Eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden mukana on unionissa tapahtuvan kuljetuksen aikana oltava asetuksen (EY) N:o 1069/2009 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valmistusketjun lähtöpisteestä alkaen 6 kohdassa esitetyn mallin mukainen kaupallinen asiakirja.

a) erilainen paperinen tai sähköinen kaupallinen asiakirja, jos se sisältää tämän luvun 6 kohdan Huomautukset-kohdassa olevassa f alakohdassa tarkoitetut tiedot;

b) kaupallinen asiakirja, jossa ainesten määrä ilmoitetaan aineksen painona tai määränä tai pakkausten lukumääränä.

5. Rekisterit ja kaupalliset asiakirjat tai terveystodistukset on säilytettävä toimivaltaisia viranomaisia varten vähintään kaksi vuotta.

6. Kaupallisen asiakirjan malli

a) Kaupalliset asiakirjat on laadittava tässä luvussa esitetyn mallin mukaan.

b) Se on laadittava tapauksen mukaan jollakin alkuperäjäsenvaltion tai määräjäsenvaltion virallisista kielistä.

c) Kunkin kaupallisen asiakirjan alkuperäiskappaleen on koostuttava yhdestä kaksipuolisesta paperiarkista, tai jos tarvitaan enemmän tilaa, asiakirjan on oltava sellainen, että kaikista sivuista muodostuu selvästi yhtenäinen kokonaisuus, jonka sivuja ei voi erottaa toisistaan.

d) Jos kaupalliseen asiakirjaan liitetään lisäarkkeja lähetyksen sisällön tunnistamista varten, tällaiset arkit katsotaan myös asiakirjan alkuperäiskappaleen osaksi, ja lähetyksestä vastaavan henkilön on allekirjoitettava jokainen sivu.

e) Jos kaupallinen asiakirja d alakohdassa tarkoitettuine lisäarkkeineen käsittää enemmän kuin yhden sivun, kunkin sivun alareunassa on oltava sivunumero – (sivunumero)/(sivujen kokonaismäärä) – ja kunkin sivun yläreunassa on oltava vastuuhenkilön antama asiakirjan koodinumero.

f) Vastuuhenkilön on täytettävä ja allekirjoitettava kaupallisen asiakirjan alkuperäiskappale.

i) päivämäärä, jona aines vietiin pois tiloista,

ii) aineksen kuvaus mukaan luettuina

— aineksen tunnistemerkinnät asetuksen (EY) N:o 1069/2009 8, 9 ja 10 artiklassa tarkoitettujen luokkien mukaisesti,

— ruokinnassa käytettäväksi tarkoitetun luokkaan 3 kuuluvan aineksen ja siitä johdettujen tuotteiden osalta eläinlaji ja viittaus asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan sovellettavaan alakohtaan, ja

— tapauksen mukaan eläimen korvamerkin numero;

iii) aineksen määrä, paino tai pakkausten lukumäärä;

iv) aineksen alkuperäpaikka, josta aines lähetetään;

v) aineksen kuljettajan nimi ja osoite;

vi) vastaanottajan nimi ja osoite sekä tapauksen mukaan asetuksen (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 852/2004, (EY) N:o 853/2004 tai (EY) N:o 183/2005 mukaisesti annettu hyväksyntä- tai rekisterinumero;

vii) tapauksen mukaan alkuperälaitoksen hyväksyntä- tai rekisterinumero, joka on annettu asetuksen (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 852/2004, (EY) N:o 853/2004 tai (EY) N:o 183/2005 mukaisesti, sekä käsittelyn luonne ja käsittelymenetelmät;

g) Vastuuhenkilön allekirjoituksen on oltava erivärinen kuin painoväri.

h) Asiakirjan viitenumero ja paikallinen viitenumero annetaan samalle lähetykselle vain yhden kerran.

1. Asetuksen (EY) N:o 1069/2009 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa rekistereissä, jotka liittyvät eläimistä saataviin sivutuotteisiin ja niistä johdettuihin tuotteisiin, jotka ovat muita kuin asetuksen (EY) N:o 767/2009 3 artiklan 2 kohdan h alakohdassa määritellyt rehuseokset, jotka on valmistettu eläimistä saatavista sivutuotteista ja niistä johdetuista tuotteista ja pakattu ja saatettu markkinoille asetuksen (EY) N:o 767/2009 4 kohdan mukaisesti, on oltava

a) seuraavien kuvaus:

i) eläinlajit sellaisten luokkaan 3 kuuluvan aineksen ja siitä johdettujen tuotteiden osalta, jotka on tarkoitettu käytettäviksi rehuaineena, sekä kokonaisten ruhojen ja päiden ollessa kyseessä eläimen korvamerkin numero;

ii) aineksen määrä;

b) silloin kun rekisteriä pitää eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita lähettävä henkilö, seuraavat tiedot:

i) päivämäärä, jona aines vietiin pois tiloista;

ii) kuljettajan ja vastaanottajan nimet ja osoitteet sekä tarvittaessa hyväksyntä- tai rekisteröintinumerot;

c) silloin kun rekisteriä pitää eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita kuljettava henkilö, seuraavat tiedot:

i) päivämäärä, jona aines vietiin pois tiloista;

ii) aineksen alkuperäpaikka, josta aines lähetetään;

iii) vastaanottajan nimi ja osoite sekä tarvittaessa tämän hyväksyntä- tai rekisteröintinumero;

d) silloin kun rekisteriä pitää eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita vastaanottava henkilö, seuraavat tiedot:

i) aineksen vastaanottopäivä;

ii) aineksen alkuperäpaikka, josta aines lähetetään;

iii) kuljettajan nimi ja osoite.

2. Poiketen siitä, mitä tämän jakson 1 kohdassa säädetään, toimijan ei tarvitse kirjata 1 kohdan a alakohdassa, b alakohdan i alakohdassa, c alakohdan i ja iii alakohdassa sekä d alakohdan ii ja iv alakohdassa tarkoitettuja tietoja erikseen, jos hän säilyttää jokaisesta lähetyksestä jäljennöksen III luvussa säädetyn kaupallisesta asiakirjasta ja pitää kyseiset tiedot saatavilla yhdessä muiden tämän jakson 1 kohdan nojalla vaadittavien tietojen kanssa.

3. Poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksen toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa poltetuista tai rinnakkaispoltetuista eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden määristä ja luokista sekä kyseisten toimien toteuttamispäivistä.

1. kun kyseessä ovat loppukäyttäjät, käytetyn aineksen määrä, eläimet, joita kyseisellä aineksella aiotaan ruokkia, sekä käyttöpäivä;

2. kun kyseessä ovat keräyskeskukset:

i) liitteessä VI olevan I luvun 1 jakson 4 kohdan mukaisesti käsitelty määrä;

ii) jokaisen ainesta käyttävän loppukäyttäjän nimi ja osoite;

iii) tilat, joihin aines viedään käytettäväksi;

iv) lähetetty määrä; ja

v) päivämäärä, jona aines lähetettiin.

a) samasta eläinlajista peräisin olevalla aineksella ruokittujen eläinten turkisten ja ruhojen lukumäärästä; ja

b) jokaisesta lähetyksestä aineksen jäljitettävyyden varmistamiseksi.

1. maahan levitettyjen orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden määristä;

2. orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden maahan levittämisen päivämääristä ja paikoista;

3. orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden maahan levittämisen jälkeisistä päivämääristä, jolloin karja on päästetty laiduntamaan asianomaiselle maalle tai siltä on korjattu rehuksi tarkoitettua laidunkasvillisuutta.

a) päivittäisistä tuotantomääristä;

b) alkuperälajeista, mukaan luettuna merkintä siitä, onko vesieläin pyydetty luonnosta vai vesiviljelty;

c) alkuperälajin tieteellinen nimi, kun kyseessä on viljellyistä kaloista saatu kalajauho, joka on tarkoitettu syötettäväksi johonkin toiseen lajiin kuuluville viljellyille kaloille.

a) poltettujen tai haudattujen eläimistä saatavien sivutuotteiden määristä, luokista ja lajeista;

b) polttamis- ja hautaamispäivämääristä ja -paikoista.

1. Johdetut tuotteet on luokkaan 1 tai 2 kuuluvaa ainesta käsittelevissä käsittelylaitoksissa merkittävä pysyvästi glyserolitriheptanoaatilla (GTH) siten, että

a) GTH lisätään johdettuihin tuotteisiin, joille on aiemmin tehty desinfioiva lämpökäsittely lämmittämällä ne vähintään 80 °C:n sisälämpötilaan ja jotka sen jälkeen ovat suojattuja uudelleensaastumiselta;

b) kaikkien johdettujen tuotteiden läpikotainen GTH:n homogeeninen pitoisuus on vähintään 250 mg/kg rasvaa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jalostuslaitosten toiminnanharjoittajilla on oltava parametrien seuranta- ja tallennusjärjestelmä, jolla voidaan osoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, että vaadittu GTH:n homogeeninen vähimmäispitoisuus on saavutettu.

3. GTH:lla ei kuitenkaan tarvitse merkitä

a) biokaasu- tai kompostointilaitokseen tarkoitettuja nestemäisiä johdettuja tuotteita;

b) johdettuja tuotteita, joita käytetään turkiseläinten ruokinnassa liitteessä II olevan I luvun mukaisesti;

c) biodieseliä, joka on tuotettu liitteessä IV olevan IV luvun 2 jakson D kohdan mukaisesti;

d) johdettuja tuotteita, jotka on saatu asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 artiklan a alakohdan ii alakohdan ja b alakohdan ii alakohdan, 13 artiklan a alakohdan ii alakohdan ja b alakohdan ii alakohdan sekä 16 artiklan e alakohdan mukaisesti, jos ne

i) siirretään käsittelylaitoksesta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymässä suljetussa kuljetusjärjestelmässä, jota ei voi ohittaa,

— välittömästi suoraa polttamista tai rinnakkaispolttoa varten, tai

— välittömästi käytettäväksi menetelmällä, joka on hyväksytty luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluville eläimistä saataville sivutuotteille liitteessä IV olevan IV luvun mukaisesti; tai

ii) on tarkoitettu toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiin asetuksen (EY) N:o 1069/2009 17 artiklassa tarkoitettuihin tutkimus- ja muihin erityistarkoituksiin;

e) liitteessä IV olevan IV luvun 2 jakson J ja L kohdan mukaisesti luokan 1 ja 2 aineksesta johdetusta renderöidystä rasvasta tuotettuja uusiutuvia polttoaineita.

a) saapuvan aineksen varastoimiseksi ja käsittelemiseksi ehdottoman turvallisesti; ja

b) tuotteiden tuotannon jälkeen jäljelle jääneiden käyttämättömien eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämiseksi tämän asetuksen mukaisesti, tai kyseinen aines on lähetettävä polttolaitokseen, rinnakkaispolttolaitokseen, käsittelylaitokseen tai luokkaan 3 kuuluvan aineksen osalta biokaasu- tai kompostointilaitokseen asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12, 13 ja 14 artiklan sekä tämän asetuksen mukaisesti.

a) lajittelu;

b) paloittelu;

c) jäähdytys;

d) pakastaminen;

e) suolaus tai muu säilyttävä käsittely;

f) vuotien ja nahkojen poistaminen;

g) erikseen määritellyn riskiaineksen poistaminen;

h) eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä sisältävät toimet, jotka suoritetaan unionin eläinlääkintälainsäädännössä säädettyjä velvollisuuksia noudattaen, kuten post mortem -tarkastusten teko tai näytteiden otto;

i) biokaasuksi muunnettavaksi/kompostoitavaksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden hygienia-/pastörointikäsittely ennen tällaista muuntoa tai kompostointia toisessa laitoksessa tämän asetuksen liitteen V mukaisesti;

j) seulonta.

1. Tilojen ja laitteiden, joissa toteutetaan väliasteen toimia, on oltava vähintään seuraavien vaatimusten mukaisia:

a) Niiden on oltava asianmukaisesti erotettuja liikenneväylistä, joita pitkin saastuminen voi levitä, ja muista tiloista, kuten teurastamoista. Laitoksen tilojen on oltava siten sijoiteltuja, että luokkaan 1 tai 2 kuuluva aines voidaan pitää täysin erillään luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta vastaanotosta lähettämiseen asti, elleivät ne sijaitse täysin erillisessä rakennuksessa.

b) Laitoksessa on oltava katettu tila eläimistä saatavien sivutuotteiden vastaanottamista ja lähettämistä varten, jollei eläimistä saatavia sivutuotteita lähetetä sellaisten laitteiden kautta, jotka estävät ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvien riskien leviämisen, esimerkiksi suljettujen putkien kautta, kun kyseessä ovat eläimistä saatavat nestemäiset sivutuotteet.

c) Laitoksen on oltava helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Lattioiden on oltava sellaiset, että nesteet valuvat helposti pois.

d) Laitoksessa on oltava henkilökunnalle asianmukaiset tilat, kuten käymälät, pukuhuoneet ja pesutilat, sekä tarvittaessa toimistotila virallisia tarkastuksia tekevälle henkilöstölle.

e) Laitoksessa on oltava asianmukaiset järjestelyt hyönteisten, jyrsijöiden ja lintujen kaltaisilta tuhoeläimiltä suojautumista varten.

f) Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi vaadituilta osin laitoksilla on oltava soveltuvat lämpötilasäädetyt varastointijärjestelmät, jotka kapasiteetiltaan mahdollistavat eläinten sivutuotteiden säilyttämisen asianmukaisissa lämpötiloissa ja joiden osalta lämpötiloja voidaan seurata ja niistä voidaan pitää kirjaa.

2. Laitoksessa on oltava asianmukaiset laitteet niiden säiliöiden tai astioiden, joissa eläimistä saatavat sivutuotteet vastaanotetaan, ja laivoja lukuun ottamatta ajoneuvojen, joissa ne kuljetetaan, puhdistusta ja desinfiointia varten. Ajoneuvojen pyörien desinfioimiseksi on oltava käytettävissä asianmukaiset välineet.

1. Eläimistä saatavat sivutuotteet on lajiteltava siten, että eläintautien leviämisriskit estetään kaikin tavoin.

2. Eläimistä saatavia sivutuotteita on koko varastointiajan käsiteltävä ja varastoitava erillään muista tavaroista ja siten, että taudinaiheuttajien leviäminen estetään kaikin tavoin.

3. Eläimistä saatavat sivutuotteet on niiden edelleen lähettämiseen saakka varastoitava asianmukaisesti, myös asianmukaisessa lämpötilassa.

1. Luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta johdettujen tuotteiden varastointitilat ja -laitteet eivät saa olla samalla laitosalueella kuin luokkaan 1 tai 2 kuuluvasta aineksesta johdettujen tuotteiden varastointitilat, jollei ristikontaminaatiota pystytä estämään tilojen sijoittelun ja käytön avulla, esimerkiksi varastoimalla tuotteet täysin erillisissä rakennuksissa.

2. Laitokseen sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

a) siinä oltava katettu tila johdettujen tuotteiden vastaanottamista ja lähettämistä varten, jollei johdettuja tuotteita

i) lähetetä sellaisten laitteiden kautta, jotka estävät ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvien riskien leviämisen, esimerkiksi suljettujen putkien kautta, kun kyseessä ovat nestemäiset tuotteet; tai

ii) oteta vastaan pakkauksissa, esimerkiksi isoissa säkeissä, tai katetuissa tiiviissä säiliöissä tai ajoneuvoissa;

b) sen on oltava helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa; lattioiden on oltava sellaiset, että nesteet valuvat helposti pois.

c) siinä on oltava henkilökunnalle asianmukaiset tilat, kuten käymälät, pukuhuoneet ja pesutilat;

d) siinä on oltava asianmukaiset järjestelyt hyönteisten, jyrsijöiden ja lintujen kaltaisilta tuhoeläimiltä suojautumista varten.

3. Laitoksessa on oltava asianmukaiset laitteet niiden säiliöiden tai astioiden, joissa johdetut tuotteet vastaanotetaan, ja laivoja lukuun ottamatta ajoneuvojen, joissa ne kuljetetaan, puhdistusta ja desinfiointia varten.

4. Johdetut tuotteet on säilytettävä asianmukaisesti kunnes ne lähetetään edelleen.

1. Ihmisten tai eläinten terveydelle aiheutuvan riskin välttämiseksi liitteessä X olevan II luvun 4 jakson II osassa tarkoitetut tuotteet on varastoitava asianmukaisessa lämpötilassa erillisessä hyväksytyssä tai rekisteröidyssä varastointilaitoksessa tai hyväksytyn tai rekisteröidyn varastointilaitoksen erillisellä varastoalueella.

2. Varastoinnin aikana tai varastostaoton yhteydessä lopputuotteista otettujen näytteiden on oltava vähintään liitteessä X olevassa I luvussa esitettyjen mikrobiologisten vaatimusten mukaisia.

1. Rekisteröityjen laitosten toimijoiden tai muiden rekisteröityjen toimijoiden on käsiteltävä eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita seuraavia edellytyksiä noudattaen:

a) Tilojen on oltava sellaisia, että ne on helppo tapauksen mukaan puhdistaa ja desinfioida;

b) tiloissa on oltava asianmukaiset järjestelyt hyönteisten, jyrsijöiden ja lintujen kaltaisilta tuhoeläimiltä suojautumista varten;

c) laitteiden ja välineiden on tapauksen mukaan oltava hygienialtaan asianmukaiset;

d) eläimistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet on varastoitava saastumista ehkäisevin edellytyksin.

2. Toimijoiden on pidettävä rekistereitä sellaisessa muodossa, johon toimivaltaisella viranomaisella on pääsy.

3. Jollei kyseessä ole kuljetus saman toimijan tilojen välillä, eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita kuljettaviin rekisteröityihin toimijoihin sovelletaan seuraavaa:

a) toimijoilla on oltava käytettävissään ajoneuvojensa tunnistetiedot, joiden ansiosta eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden kuljetukseen tarkoitettujen ajoneuvojen käyttö voidaan tarkistaa;

b) toimijoiden on tapauksen mukaan puhdistettava ja desinfioitava ajoneuvonsa;

c) toimijoiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ihmisiin tai eläimiin tarttuvien tautien tarttumisen ja leviämisen ehkäisemiseksi.

1. Eristysmenetelmästä tuloksena olevat ainekset saa käyttää tai hävittää ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, jossa toimivaltaiselta viranomaiselta on saatu lupa eristysmenetelmään.

2. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on pyynnöstä toimitettava virallisen valvonnan tulokset toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, kun eristysmenetelmää käytetään kyseisessä jäsenvaltiossa ensimmäisen kerran, jotta uuden eristysmenetelmän käyttöönotto olisi helpompaa.

a) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 9 artiklan f alakohdan i–iii alakohdassa tarkoitettu luokkaan 2 kuuluva aines;

b) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan h alakohdassa tarkoitettu luokkaan 3 kuuluva aines.

a) toteutettava toimenpiteitä eläinten pääsyn estämiseksi ja otettava käyttöön asiakirjoilla osoitettu tuholaisten torjuntaohjelma;

b) otettava käyttöön tautien leviämisen ehkäiseviä menettelyjä;

c) otettava käyttöön menettelyjä, joilla estetään käytetyn sahanpurun leviäminen suljetun järjestelmän ulkopuolelle.

a) kun lämpötila pysyy vähintään 55 °C:ssa kolmen perättäisen päivän ajan, kasa voidaan poistaa kolme perättäistä kuukautta kestäneen kypsytysvaiheen jälkeen tai se voidaan varastoida paikan päällä myöhempää poistamista varten;

b) jos 55 °C:n lämpötilaa ei saavuteta kolmen perättäisen vuorokauden aikana, toiminnanharjoittajan on toteutettava asetuksen (EY) N:o 1069/2009 29 artiklan 1–3 kohdassa tarkoitetussa pysyvässä kirjallisessa menettelyssä määritellyt toimenpiteet; tarvittaessa toimivaltainen viranomainen voi keskeyttää käsittelyn ja aines on hävitettävä edellä mainitun asetuksen 13 artiklan mukaisesti.

a) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 9 artiklan f alakohdan i–iii alakohdassa tarkoitettu luokkaan 2 kuuluva aines;

b) kyseisen asetuksen 10 artiklan h alakohdassa tarkoitettu luokkaan 3 kuuluva aines.

a) Sen jälkeen kun eläimistä saatavat sivutuotteet on kerätty tilalla, jolle toimivaltainen viranomainen on antanut luvan käyttää tätä käsittelymenetelmää arvioituaan tilan eläintiheyden, todennäköisen kuolleisuuden ja mahdollisesti syntyvät ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvat riskit, ne on sijoitettava säiliöön, joka on rakennettu b alakohdan (”säiliö”) mukaisesti ja joka on sijoitettu sille varattuun paikkaan c ja d alakohdan mukaisesti (”varattu paikka”).

b) Säiliö:

i) säiliössä on oltava laite sen sulkemiseksi;

ii) säiliön on oltava tiivis ja ilmatiiviisti suljettu;

iii) säiliössä on oltava korroosion estävä pinnoite;

iv) säiliössä on oltava laite päästöjen tarkkailemiseksi e alakohdan mukaisesti.

c) Säiliö on sijoitettava sitä varten varattuun paikkaan, joka on erillään maatilasta.

d) Säiliö ja sen sijoituspaikka on rakennettava ja sijoitettava unionin ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti hajujen sekä maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien riskien ehkäisemiseksi.

e) Säiliössä on oltava kaasumaisia päästöjä varten poistoputki, jossa on oltava asianmukaiset suodattimet, joilla estetään ihmisiin ja eläimiin tarttuvien tautien leviäminen.

f) Säiliön on oltava suljettuna hydrolyysiprosessia varten vähintään kolmen kuukauden ajan siten, että sen luvaton avaaminen estetään.

g) Toiminnanharjoittajan on otettava käyttöön menettelyt, joilla estetään ihmisiin tai eläimiin tarttuvien tautien leviäminen henkilöstön liikkeiden mukana.

h) Toiminnanharjoittajan on:

i) toteutettava toimenpiteitä lintujen, jyrsijöiden, hyönteisten ja muiden tuholaisten torjumiseksi;

ii) otettava käyttöön asiakirjoilla osoitettu tuholaisten torjuntaohjelma.

i) Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa:

i) aineksen sijoittamisesta säiliöön;

ii) hydroloidun aineksen keräämisestä säiliöstä.

j) Toiminnanharjoittajan on tyhjennettävä säiliö säännöllisin väliajoin

i) tarkistaakseen, ettei säiliössä esiinny korroosiota;

ii) havaitakseen ja ehkäistäkseen nestemäisen aineksen mahdolliset vuodot maaperään.

k) Hydrolyysin jälkeen aines on kerättävä, käytettävä ja hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 13 artiklan a, b ja c alakohdan tai 13 artiklan e alakohdan i alakohdan mukaisesti, tai, luokkaan 3 kuuluvan aineksen osalta, kyseisen asetuksen 14 artiklan mukaisesti.

l) Prosessointi on suoritettava panosprosessina.

m) Kaikenlainen muu hydroloidun aineksen käsittely tai käyttö, myös sen levittäminen maahan, on kiellettyä.

Salmonella: ei esiinny 25 grammassa: n = 5, c = 0, m = 0, M = 0

Enterobacteriaceae: 1 grammassa: n = 5, c = 2, m = 10, M = 300

1. Käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon saa käyttää ainoastaan luokkaan 3 kuuluvaa ainesta olevia eläimistä saatavia sivutuotteita tai tällaisista eläimistä saatavista sivutuotteista johdettuja tuotteita, ei kuitenkaan asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan n, o ja p alakohdassa tarkoitettuja luokkaan 3 kuuluvia aineksia.

2. Kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, joka on tarkoitettu muiden tuotantoeläinten kuin turkiseläinten rehun tuotantoon, voidaan hankkia vain seuraavista hyönteislajeista:

i) sotilaskärpänen (Hermetia illucens) ja huonekärpänen (Musca domestica),

ii) jauhopukki (Tenebrio molitor) ja kanatunkkari (Alphitobius diaperinus),

iii) kotisirkka (Acheta domesticus), trooppinen kotisirkka (Gryllodes sigillatus) ja kenttäsirkka (Gryllus assimilis).

1. Nisäkkäistä saatavan käsitellyn eläinvalkuaisen on oltava liitteessä IV olevassa III luvussa esitetyllä käsittelymenetelmällä 1 (painesterilointi) käsiteltyä.

a) verijauhon tuotantoon tarkoitetut sian veri tai sianverifraktiot on voitu käsitellä liitteessä IV olevassa III luvussa esitetyllä käsittelymenetelmällä 1–5 tai käsittelymenetelmällä 7 edellyttäen, että käsittelymenetelmän 7 yhteydessä on tehty lämpökäsittely kuumentamalla ne läpikotaisin vähintään 80 °C:seen;

b) nisäkkäistä saatava käsitelty eläinvalkuainen

i) on voitu käsitellä jollakin liitteessä IV olevassa III luvussa esitetystä käsittelymenetelmistä 1–5 tai siinä esitetyllä käsittelymenetelmällä 7 edellyttäen, että se tämän jälkeen hävitetään tai käytetään polttoaineena;

ii) on, silloin kun se on tarkoitettu yksinomaan lemmikkieläinten ruuaksi, voitu käsitellä jollakin liitteessä IV olevassa III luvussa esitetystä käsittelymenetelmistä 1–5 tai siinä esitetyllä käsittelymenetelmällä 7 edellyttäen, että se

— kuljetetaan sille varatuissa säiliöissä, joita ei käytetä eläimistä saatavien sivutuotteiden tai tuotantoeläinten rehujen kuljetukseen, ja

— lähetetään suoraan luokkaan 3 kuuluvan aineksen käsittelylaitoksesta lemmikkieläinten ruokia valmistavaan laitokseen tai hyväksyttyyn varastointilaitokseen, josta se lähetetään suoraan lemmikkieläinten ruokia valmistavaan laitokseen.

2. Muista kuin nisäkkäistä saatavan käsitellyn eläinvalkuaisen on, kalajauhoa lukuun ottamatta, oltava jollakin liitteessä IV olevassa III luvussa esitetystä käsittelymenetelmistä 1–5 tai siinä esitetyllä käsittelymenetelmällä 7 käsiteltyä.

3. Kalajauho on käsiteltävä

a) jollakin liitteessä IV olevassa III luvussa esitetyllä käsittelymenetelmällä; tai

b) jollakin muulla menetelmällä, joka takaa, että tuote täyttää tämän liitteen I luvussa vahvistetut johdettuja tuotteita koskevat mikrobiologiset vaatimukset.

1. Käsitelty eläinvalkuainen on pakattava ja varastoitava uusiin tai steriloituihin pusseihin tai varastoitava asianmukaisesti rakennettuihin irtotavaralaareihin tai varastosuojiin.

2. Kuljettimissa, nostolaitteissa ja laareissa olevat tuotteet on suojattava satunnaiselta saastumiselta.

3. Käsitellyn eläinvalkuaisen käsittelylaitteet on säilytettävä puhtaina ja kuivina, ja niissä on oltava asianmukaiset tarkastuspisteet, jotta laitteiden puhtaus voidaan tarkastaa.

4. Käsitelty eläinvalkuainen on säilytettävä kuivana.

a) jollakin liitteessä IV olevassa III luvussa esitetystä käsittelymenetelmistä 1–5 tai siinä esitetyllä käsittelymenetelmällä 7; tai

b) jollakin muulla menetelmällä, joka takaa, että verituote täyttää tämän liitteen I luvussa vahvistetut johdettuja tuotteita koskevat mikrobiologiset vaatimukset.

a) käyttäen liitteessä IV olevassa III luvussa esitettyä käsittelymenetelmää 1–7; tai

b) muulla menetelmällä, joka takaa, että tuote täyttää tämän liitteen I luvussa vahvistetut johdettuja tuotteita koskevat mikrobiologiset vaatimukset.

1. Maidolle on tehtävä jokin seuraavista käsittelyistä:

1.1. sterilointi F0 ( *1 ) -arvoon, joka on vähintään kolme;

1.2. UHT ( *2 ) sekä jokin seuraavista:

a) sitä seuraava fysikaalinen käsittely:

i) kuivaus sekä lisäkuumennus vähintään 72 °C:seen, jos maito on tarkoitettu ruokintaan; tai

ii) pH-arvon alentaminen alle 6,0:aan vähintään tunniksi;

b) edellytetään, että maito, maitopohjainen tuote tai maidosta johdettu tuote on tuotettu vähintään 21 päivää ennen lähettämistä ja että kyseisenä aikana alkuperäjäsenvaltiossa ei ole esiintynyt suu- ja sorkkatautia;

1.3. kaksi kertaa tehtävä HTST-käsittely ( *3 );

1.4. HTST-käsittely sekä jokin seuraavista:

a) sitä seuraava fysikaalinen käsittely:

i) kuivaus sekä lisäkuumennus vähintään 72 °C:seen, jos maito on tarkoitettu ruokintaan; tai

ii) pH-arvon alentaminen alle 6,0:aan vähintään tunniksi;

b) edellytetään, että maito, maitopohjainen tuote tai maidosta johdettu tuote on tuotettu vähintään 21 päivää ennen lähettämistä ja että kyseisenä aikana alkuperäjäsenvaltiossa ei ole esiintynyt suu- ja sorkkatautia.

2. Maitopohjaisille tuotteille ja maidosta johdetuille tuotteille on joko tehtävä vähintään yksi 1 kohdassa säädetyistä käsittelyistä tai ne on valmistettava 1 kohdan mukaisesti käsitellystä maidosta.

3. Suu- ja sorkkataudille alttiisiin lajeihin kuuluvien eläinten rehuksi tarkoitettu hera, joka on valmistettu 1 kohdan mukaisesti käsitellystä maidosta,

a) on joko kerättävä vähintään 16 tunnin kuluttua maidon hyytymisestä, ja sen pH:n on oltava alle 6,0 ennen eläintiloille kuljettamista; tai

b) on oltava tuotettu vähintään 21 päivää ennen lähettämistä, jona aikana alkuperäjäsenvaltiossa ei ole havaittu suu- ja sorkkatautia.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa esitettyjen vaatimusten lisäksi maidon, maitopohjaisten tuotteiden ja maidosta johdettujen tuotteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

4.1. käsittelyn jälkeen on toteutettava kaikki varotoimenpiteet tuotteiden saastumisen ehkäisemiseksi;

4.2. lopputuotteessa on oltava merkintä siitä, että se sisältää luokkaan 3 kuuluvaa ainesta ja että se ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi, ja se on

a) pakattava uusiin säiliöihin; tai

b) kuljetettava irtotavarana säiliöissä tai muissa kuljetusvälineissä, jotka puhdistettiin perusteellisesti ja desinfioitiin ennen käyttöä.

5. Raakamaito on tuotettava edellytyksin, jotka antavat asianmukaiset takeet eläinten terveyden osalta.

6. Ternimaidon ja ternimaitotuotteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

6.1. ne on saatu sellaisilla tiloilla pidetystä karjasta, joilla kaikki nautakarjat on tunnustettu virallisesti tuberkuloosista vapaiksi, virallisesti luomistaudista vapaiksi ja virallisesti nautojen tarttuvasta leukoosista vapaiksi direktiivin 64/432/ETY 2 artiklan 2 kohdan d, f ja j alakohdan määritelmien mukaisesti;

6.2. ne on tuotettu vähintään 21 päivää ennen lähettämistä, jona aikana alkuperäjäsenvaltiossa ei ole havaittu suu- ja sorkkatautia;

6.3. niille on tehty yksi HTST-käsittely (*3) ;

6.4. ne ovat tämän osan 4 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisia.

1. Tämän osan 2 ja 3 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia on sovellettava sellaisten maidon, maitopohjaisten tuotteiden ja maidosta johdettujen tuotteiden käsittelyyn, käyttöön ja varastointiin, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan e alakohdassa tarkoitettua luokkaan 3 kuuluvaa muuta ainesta kuin linkoihin tai separaattoreihin jäänyttä ainetta, tai kyseisen asetuksen 10 artiklan f ja h alakohdassa tarkoitettua maitoa, maitopohjaisia tuotteita ja maidosta johdettuja tuotteita, joita ei ole käsitelty tämän jakson I osan mukaisesti.

2. Toimivaltainen viranomainen antaa asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti hyväksytyille tai rekisteröidyille maitoalan laitokselle luvan toimittaa maitoa, maitopohjaisia tuotteita ja maidosta johdettuja tuotteita tämän osan 3 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin edellyttäen, että asianomainen laitos takaa tuotteiden jäljitettävyyden.

3. Maitoa, maitopohjaisia tuotteita ja maidosta johdettuja tuotteita voidaan toimittaa ja käyttää rehuaineena

a) asianomaisessa jäsenvaltiossa ja rajaseutualueilla, jos asianomaiset jäsenvaltiot ovat tehneet asiasta keskinäisen sopimuksen, kun kyse on johdetuista tuotteista, valkoinen vesi mukaan luettuna, jotka ovat olleet kosketuksissa raakamaidon ja/tai asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa IX jaksossa olevan II luvun II kohdan 1 alakohdan a tai b alakohdassa vahvistettujen lämpökäsittelyä koskevien vaatimusten mukaisesti pastöroidun maidon kanssa, jos kyseisille johdetuille tuotteille on tehty jokin seuraavista käsittelyistä:

i) UHT;

ii) sterilointi, jossa saavutettu Fc-arvo on vähintään 3, tai joka tapahtui vähintään 115 °C:n lämpötilassa 15 minuutin ajan tai vastaavalla lämpötila- ja aikayhdistelmällä;

iii) muu kuin ii alakohdassa tarkoitettu pastörointi tai sterilointi, jota seuraa

— kuivauskäsittely, kun kyseessä on kuivattu maito tai kuivatut maitopohjaiset tuotteet tai maidosta johdetut tuotteet;

— käsittely, jossa pH-arvo lasketaan alle 6:n ja pidetään tällä tasolla vähintään tunnin ajan, kun kyseessä on hapatettu maitopohjainen tuote;

b) asianomaisessa jäsenvaltiossa,

i) kun kyse on johdetuista tuotteista, valkoinen vesi mukaan luettuna, jotka ovat olleet kosketuksissa sellaisen maidon kanssa, joka on ainoastaan pastöroitu asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson II luvun II kohdan 1 alakohdan a alakohdassa vahvistettujen lämpökäsittelyä koskevien vaatimusten mukaisesti, ja kuumakäsittelemättömistä maitopohjaisista tuotteista tuotetusta herasta, jonka on oltava kerätty vähintään 16 tunnin kuluessa maidon hyytymisestä ja jonka pH:n on oltava alle 6,0 ennen heran toimittamista rehuksi, edellyttäen että ne lähetetään ainoastaan tietylle määrälle hyväksyttyjä eläintiloja, joka on vahvistettu parasta ja huonointa mahdollista tilannetta kuvaavia skenaarioita koskevan riskinarvioinnin perusteella, jonka jäsenvaltio on tehnyt epitsoottisia eläintauteja, erityisesti suu- ja sorkkatautia, koskevien valmiussuunnitelmien laatimisen yhteydessä;

ii) kun kyse on raaoista tuotteista, mukaan luettuna valkoinen vesi, joka on ollut kosketuksissa raakamaidon ja muiden sellaisten tuotteiden kanssa, joiden osalta ei voida varmistaa a alakohdassa ja b alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja käsittelyjä, edellyttäen että ne lähetetään ainoastaan tietylle määrälle hyväksyttyjä eläintiloja, joka on vahvistettu parasta ja huonointa mahdollista tilannetta kuvaavia skenaarioita koskevan riskinarvioinnin perusteella, jonka jäsenvaltio on tehnyt epitsoottisia eläintauteja, erityisesti suu- ja sorkkatautia, koskevien valmiussuunnitelmien laatimisen yhteydessä, ja edellyttäen, että hyväksytyillä eläintiloilla olevat eläimet voidaan siirtää ainoastaan

— joko suoraan samassa jäsenvaltiossa sijaitsevaan teurastamoon tai

— toiselle samassa jäsenvaltiossa sijaitsevalle tilalle, jonka osalta toimivaltainen viranomainen takaa, että suu- ja sorkkataudille alttiita eläimiä voidaan siirtää tilalta ainoastaan joko suoraan samassa jäsenvaltiossa sijaitsevaan teurastamoon, tai jos eläimet on lähetetty tilalle joka ei käytä rehuaineena tässä ii alakohdassa mainittuja tuotteita, sen jälkeen kun eläinten tuonnista on kulunut 21 päivän odotusaika.

4. Toimivaltainen viranomainen voi sallia ternimaidon, joka ei täytä I osan B kohdan 6 alakohdassa vahvistettuja vaatimuksia, toimittamisen samassa jäsenvaltiossa toimivalta tuottajalta toiselle eläinten ruokintaan edellytyksin, joilla ehkäistään terveydelle aiheutuvien riskien leviäminen.

1. Jollei gelatiinia ole tuotettu asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan XIV jakson mukaisesti, se on tuotettava menetelmällä, jossa luokkaan 3 kuuluvalle ainekselle tehdään happo- tai alkalikäsittely, jonka jälkeen se huuhdellaan yhden tai useamman kerran.

2. Kun 1 alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettu, gelatiinia saadaan kuivata ja tapauksen mukaan pulveroida ja laminoida.

3. Muiden säilöntäaineiden kuin rikkidioksidin ja vetyperoksidin käyttö on kielletty.

a) käärimis- ja pakkaamismateriaalien varastointia varten on oltava erillinen huone tai siihen varattu paikka;

b) kääriminen ja pakkaaminen on tehtävä tätä varten tarkoitetussa huoneessa tai paikassa.

a) pH-arvolle > 11 yli kolmen tunnin ajan yli 80 °C:n lämpötilassa ja sen jälkeen lämpökäsittely yli 140 °C:ssa 30 minuutin ajan yli 3,6 baarin paineessa; tai

b) pH-arvolle 1–2 ja sitten pH-arvolle > 11, ja tämän jälkeen lämpökäsittely yli 140 °C:ssa 30 minuutin ajan 3 baarin paineessa.

1. Dikalsiumfosfaatti on tuotettava menetelmällä, jossa on seuraavat kolme vaihetta:

a) ensiksi varmistetaan, että kaikki luokkaan 3 kuuluva luuaines murskataan hienoksi ja että siitä poistetaan rasva kuumalla vedellä ja laimealla suolahapolla (konsentraatio vähintään 4 % ja pH alle 1,5) vähintään kahden vuorokauden ajan;

b) toiseksi a alakohdassa tarkoitetun menetelmän osan jälkeen fosfaattipitoista liuosta käsitellään kalkilla, jolloin saostuu dikalsiumfosfaattia pH:ssa 4–7;

c) lopuksi dikalsiumfosfaattisaos ilmakuivataan siten, että alkulämpötila on 65–325 °C ja loppulämpötila 30–65 °C.

2. Jos dikalsiumfosfaatti johdetaan rasvattomaksi puhdistetuista luista, sen on oltava peräisin asetuksen (EY) N:o 1069/200910 artiklan a alakohdassa tarkoitetuista luista.

a) kaikki luokkaan 3 kuuluva luuaines murskataan hienoksi ja siitä poistetaan rasva kuumalla vedellä vastavirrassa (luusirujen on oltava alle 14 mm),

b) siruja keitetään 145 °C:n höyryssä yhtäjaksoisesti 30 minuutin ajan 4 baarin paineessa,

c) proteiiniliemi erotetaan hydroksiapatiitista (trikalsiumfosfaatista) sentrifugoimalla;

d) trikalsiumfosfaatti rakeistetaan kuivaamisen jälkeen leijukerroksessa ilmalla 200 °C:ssa.

1. Jollei kollageenia ole tuotettu asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevassa XV jaksossa vahvistettujen kollageenia koskevien vaatimusten mukaisesti, se on tuotettava menetelmällä, jossa käsittelemätön luokkaan 3 kuuluva aines pestään ja sen pH mukautetaan happo- tai alkalikäsittelyllä, minkä jälkeen se huuhdellaan yhden tai useamman kerran, suodatetaan ja puristetaan.

2. Muiden kuin unionin lainsäädännössä sallittujen säilöntäaineiden käyttö on kielletty.

a) käärimis- ja pakkaamismateriaalien varastointia varten on oltava erillinen huone tai siihen varattu paikka;

b) kääriminen ja pakkaaminen on tehtävä tätä varten tarkoitetussa huoneessa tai paikassa.

a) oltava käsiteltyjä jollakin liitteessä IV olevassa III luvussa esitetystä käsittelymenetelmistä 1–5 tai siinä esitetyllä käsittelymenetelmällä 7;

b) oltava käsiteltyjä jollakin muulla menetelmällä ja noudattaen muita parametreja, joilla varmistetaan, että tuotteet vastaavat I luvussa vahvistettuja johdettuja tuotteita koskevia mikrobiologisia vaatimuksia; tai

c) oltava käsiteltyjä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan X jakson I, II ja III luvussa vahvistettujen, munia ja munatuotteita koskevien vaatimusten mukaisesti.

i) on jalostettu asetuksen (EY) N:o 852/2004 2 artiklan 1 kohdan m alakohdassa määritellyllä tavalla tai käsitelty tämän asetuksen mukaisesti;

ii) koostuu yhdestä tai useammasta seuraavista asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan f alakohdassa tarkoitetuista luokkaan 3 kuuluvista aineksista tai sisältää yhtä tai useampaa niistä:

— maito,

— maitopohjaiset tuotteet,

— maidosta johdetut tuotteet,

— munat,

— munatuotteet,

— hunaja,

— renderöity rasva,

— kollageeni,

— gelatiini;

iii) ei ole ollut kosketuksissa minkään muun luokkaan 3 kuuluvan aineksen kanssa; ja

iv) kaikki tarvittavat varotoimenpiteet on toteutettu aineksen saastumisen estämiseksi.

1. Viljeltyjen kalojen tai muiden vesiviljelylajien rehuksi tarkoitettuihin kaloista tai vedessä elävistä selkärangattomista peräisin oleviin eläimistä saataviin sivutuotteisiin ja niistä johdettuihin tuotteisiin sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

a) ne on käsiteltävä ja prosessoitava erillään aineksesta, jota ei saa käyttää tähän tarkoitukseen;

b) niiden on oltava peräisin

i) luonnonvaraisista kaloista tai muista vesieläimistä, merinisäkkäitä lukuun ottamatta, jotka on purettu aluksesta kaupallisiin tarkoituksiin, tai luonnonvaraisista kaloista saatavista sivutuotteista, jotka ovat peräisin kalatuotteita ihmisravinnoksi valmistavista laitoksista; tai

ii) viljellyistä kaloista, edellyttäen, että niitä syötetään johonkin toiseen lajiin kuuluville viljellyille kaloille;

c) ne on käsiteltävä käsittelylaitoksessa sellaisen menetelmän mukaisesti, jolla varmistetaan tuotteen mikrobiologinen turvallisuus, myös kalojen taudinaiheuttajien suhteen.

2. Toimivaltainen viranomainen voi vahvistaa vaatimukset, joiden tavoitteena on torjua ihmisiin tai eläimiin tarttuvien tautien kohtuuttomat leviämisriskit, vesieläinten ja vedessä tai maalla elävien selkärangattomien käyttämiseksi

a) viljeltyjen kalojen tai vedessä elävien selkärangattomien rehuna, kun eläimistä saatavia sivutuotteita ei ole käsitelty 1 kohdan c alakohdan mukaisesti;

b) kalansyöttinä, myös vedessä elävien selkärangattomien syöttinä.

1. Muiden lajien kuin siipikarjan ja hevoseläinten käsittelemättömällä lannalla käytävään jäsenvaltioiden väliseen kauppaan sovelletaan seuraavia edellytyksiä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määräjäsenvaltion suostumuksen lisäksi:

a) Muiden lajien kuin siipikarjan ja hevoseläinten käsittelemättömällä lannalla käytävä kauppa on kiellettyä, lukuun ottamatta lantaa,

i) joka on peräisin alueelta, jota eivät koske vakavan tartuntataudin vuoksi asetetut rajoitukset; ja

ii) joka on tarkoitettu levitettäväksi toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa samaan tilaan kuuluville maille, jotka sijaitsevat kahden jäsenvaltion välisen rajan molemmilla puolilla.

b) Lannan alkuperän, sen määräpaikan ja terveyttä koskevat seikat huomioon ottaen määräjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin erityisellä luvalla sallia tuotavan alueelleen:

i) lantaa, joka on tarkoitettu

— käsiteltäväksi rehuketjun ulkopuoliseen käyttöön tarkoitettuja johdettuja tuotteita valmistavassa laitoksessa, tai

— muunnettavaksi biokaasuksi tai kompostoitavaksi asetuksen (EY) N:o 1069/2009 ja tämän asetuksen liitteen V mukaisesti tämän luvun 2 jaksossa tarkoitettujen tuotteiden valmistusta varten.

ii) lantaa, joka on tarkoitettu levitettäväksi tilan maille, edellyttäen, että alkuperäjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut suostumuksestaan tällaiseen kauppaan.

c) Lantalähetyksen mukana seuraavaan kaupalliseen asiakirjaan on b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa liitettävä 3 kohdassa esitetyn mallin mukainen terveyttä koskeva vakuutus.

2. Siipikarjan käsittelemättömällä lannalla käytävään jäsenvaltioiden väliseen kauppaan sovelletaan seuraavia edellytyksiä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määräjäsenvaltion suostumuksen lisäksi:

a) lannan on oltava peräisin alueelta, jota eivät koske Newcastlen taudin tai lintuinfluenssan vuoksi asetetut rajoitukset;

b) lisäksi Newcastlen tautia vastaan rokotetuista siipikarjaparvista peräisin olevaa käsittelemätöntä lantaa ei saa lähettää alueelle, jolla tautitilanteen perusteella ei rokoteta Newcastlen tautia vastaan direktiivin 2009/158/EY 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti; ja

c) lantalähetyksen mukana seuraavaan kaupalliseen asiakirjaan on liitettävä 3 kohdassa esitetyn mallin mukainen terveyttä koskeva vakuutus.

3. Kaupalliseen asiakirjaan liitettävän terveyttä koskevan vakuutuksen malli

4. Hevoseläinten käsittelemättömällä lannalla saa käydä kauppaa jäsenvaltioiden kesken edellyttäen, että määräjäsenvaltio on antanut kauppaan asetuksen (EY) N:o 1069/2009 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun suostumuksensa ja edellyttäen, ettei lanta ole peräisin tilalta, johon kohdistuu direktiivin 2009/156/EY 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti räkätautiin, vesicular stomatitis -tautiin, pernaruttoon tai raivotautiin liittyviä eläinten terveyttä koskevia rajoituksia.

5. Asetuksen (EY) N:o 1069/2009 48 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti määräjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi vaatia käsittelemätöntä lantaa toisesta jäsenvaltiosta lähettäviä toimijoita

a) esittämään suunnitellusta lähetyksestä lisätietoja, kuten tarkat maantieteelliset tiedot paikasta, jossa lanta on purettava; ja

b) varastoimaan lannan ennen maahan levittämistä.

6. Toimivaltainen viranomainen voi sallia kahden samalla tilalla sijaitsevan paikan välillä kuljetettavan lannan lähettämisen edellyttäen, että noudatetaan mahdollisten terveysriskien torjuntaa koskevia vaatimuksia, joita ovat esimerkiksi asiaan liittyvien toimijoiden velvollisuudet pitää asianmukaista kirjaa.

a) Niiden on tultava rehuketjun ulkopuoliseen käyttöön tarkoitettuja johdettuja tuotteita valmistavasta laitoksesta tai biokaasu- tai kompostointilaitoksesta taikka orgaanisia lannoitteita tai maanparannusaineita valmistavasta laitoksesta.

b) Niille on täytynyt tehdä lämpökäsittely vähintään 70 °C:ssa vähintään 60 minuutin ajan, ja niiden on oltava käsiteltyjä itiöitä muodostavien bakteerien ja myrkyllisten aineiden muodostuksen vähentämiseksi, jos ne on todettu merkittäväksi vaaraksi.

c) Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia muiden kuin b alakohdassa tarkoitettujen standardoitujen käsittelyparametrien käyttämisen, jos hakija osoittaa, että niillä taataan biologisten riskien minimointi.

i) Mahdollisten vaarojen, myös syöttöaineiden vaikutusten, tunnistaminen ja analysointi, joka perustuu käsittelyvaatimusten täydelliseen määrittelyyn, sekä riskinarviointi, jossa arvioidaan kuinka erityiset käsittelyvaatimukset käytännössä täytetään tavanomaisissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa.

ii) Aiotun käsittelyn validointi

ii-1) mittaamalla endogeenisten indikaattoriorganismien elinkelpoisuuden/tarttuvuuden väheneminen käsittelyn aikana, jossa indikaattori:

— esiintyy jatkuvasti raaka-aineessa suurina määrinä,

— ei ole vähemmän lämmönkestävä käsittelyn letaaleille osatekijöille, muttei myöskään merkittävästi vastustuskykyisempi kuin patogeenit, joiden valvontaan sitä käytetään,

— on suhteellisen helppo ilmaista määrällisenä, tunnistaa ja vahvistaa; tai

ii-2) mittaamalla hyvin kuvatun testiorganismin tai viruksen, joka pannaan soveltuvassa testauselimessä lähtöaineeseen, elinkelpoisuuden/tarttuvuuden väheneminen altistamisen aikana.

iii) Edellä ii alakohdassa tarkoitetun validoinnin on osoitettava, että käsittelyllä pystytään vähentämään kokonaisriskiä seuraavasti:

— lämpö- ja kemiallisissa käsittelyissä Enterococcus faecalis -bakteerin määrän väheneminen vähintään 5 log10 ja lämpökestävien virusten, kuten parvoviruksen, infektiivisyystitterin väheneminen vähintään 3log10, jos ne on todettu merkittäväksi vaaraksi,

— kemiallisissa käsittelyissä myös vastustuskykyisten loisten kuten Ascaris sp.:n munien määrän väheneminen vähintään 99,9 prosentissa (3 log10) elinkelpoisista vaiheista.

iv) Kattavan valvontaohjelman suunnittelu, johon kuuluvat käsittelyn toimivuuden valvontamenettelyt.

v) Toimenpiteet, joilla taataan valvontaohjelmassa vahvistettujen relevanttien käsittelyparametrien jatkuva seuranta laitoksen ollessa toiminnassa.

d) Laitoksessa käsittelyn aikana tai välittömästi käsittelyn jälkeen lannasta käsittelyn valvomiseksi otettujen edustavien näytteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Escherichia coli: 1 grammassa: n = 5, c = 5, m = 0, M = 1 000 ;

tai

Enterococcaceae: 1 grammassa: n = 5, c = 5, m = 0, M = 1 000 ;

ja

Tuotantolaitoksessa taikka biokaasu- tai kompostointilaitoksessa varastoinnin aikana tai varastostaoton yhteydessä lannasta otettujen näytteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Salmonella: ei esiinny 25 grammassa: n = 5; c = 0; m = 0; M = 0

e) Ne on varastoitava tavalla, joka minimoi saastumisen tai toisen tartunnan ja kosteuden esiintymisen käsittelyn jälkeen. Sen vuoksi ne on varastoitava

i) tiiviisti suljettuihin ja lämpöeristettyihin siiloihin tai asianmukaisesti rakennettuihin varastosuojiin; tai

ii) asianmukaisesti suljettuihin säkkeihin, kuten muovisäkkeihin tai suursäkkeihin.

1. Orgaaniset lannoitteet ja maanparannusaineet, muut kuin lanta, ruoansulatuskanavan sisältö, komposti, maito, maitopohjaiset tuotteet, maidosta johdetut tuotteet, ternimaito, ternimaitotuotteet ja eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden biokaasuksi muuntamisesta syntyvät mädäte, on tuotettava

a) soveltamalla käsittelymenetelmää 1 (painesterilointi), kun lähtöaineena käytetään luokkaan 2 kuuluvaa ainesta;

b) käyttämällä luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta liitteessä X olevan II luvun 1 jakson mukaisesti tuotettua käsiteltyä eläinvalkuaista, myös sellaista, joka on tuotettu liitteessä X olevan II luvun 1 jakson B kohdan 1 alakohdan b alakohdan ii alakohdan mukaisesti, tai aineksia, joille on tehty jokin toinen käsittely, jos tällaisia aineksia voidaan tämän asetuksen mukaisesti käyttää orgaanisiin lannoitteisiin ja maanparannusaineisiin; tai

c) soveltamalla mitä tahansa liitteessä IV olevassa III luvussa esitetystä käsittelymenetelmistä 1–7, kun lähtöaineena käytetään luokkaan 3 kuuluvaa ainesta, jota ei käytetä käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon.

2. Orgaanisiin lannoitteisiin ja maanparannusaineisiin, jotka koostuvat luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdetusta liha-luujauhosta tai käsitellystä eläinvalkuaisesta tai jotka on tuotettu niistä, on sekoitettava rekisteröidyssä laitoksessa riittävä vähimmäisosuus sellaista ainesosaa, jonka toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt siinä jäsenvaltiossa, jossa tuote on määrä levittää maahan, jotta estetään seoksen myöhempi käyttö ruokinnassa.

3. Toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä 2 kohdassa tarkoitettu ainesosa seuraavien vaatimusten mukaisesti:

a) ainesosan on koostuttava kalkista, lannasta, virtsasta, kompostista tai eläimistä saatavien sivutuotteiden biokaasuksi muuntamisesta syntyvistä mädätteestä tai muista aineista, kuten kivennäislannoitteista, joita ei käytetä rehussa ja joilla estetään seoksen myöhempi käyttö ruokinnassa hyvän maatalouskäytännön mukaisesti;

b) ainesosa on seoksen lannoitteena käyttämistä varten määritettävä ilmasto- ja maaperäolosuhteista laadittavan sellaisen arvion perusteella, joka osoittaa että seos ei kyseisen aineksen ansiosta kelpaa eläimille tai on muulla tavoin tehokas estämään seoksen väärinkäyttöä ruokinnassa, ja unionin lainsäädännössä tai tarvittaessa kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen ympäristönsuojelua ja erityisesti maaperän ja pohjavesien suojelua koskevien vaatimusten mukaisesti.

4. Edellä olevassa 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta

a) orgaanisiin lannoitteisiin ja maanparannusaineisiin, jotka ovat loppukuluttajan käytettäviksi tarkoitetuissa enintään 50kg:n myyntipakkauksissa; tai

b) enintään 1 000 kg:n painoisissa suursäkeissä oleviin orgaanisiin lannoitteisiin ja maanparannusaineisiin, joiden pakkauksissa on merkintä, ettei orgaanisia lannoitteita ole tarkoitettu levitettäväksi maahan, johon tuotantoeläimillä on pääsy, edellyttäen, että sen jäsenvaltion, jossa orgaaninen lannoite tai maanparannusaine on tarkoitettu levitettäväksi maahan, toimivaltainen viranomainen on antanut luvan tällaisten suursäkkien käyttöön, kun on laadittu todennäköisyysarvio kyseisten ainesten joutumisesta eläintuotantotiloille tai maalle, johon tuotantoeläimillä on pääsy.

5. Orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden tuottajien on varmistettava, että ne puhdistetaan taudinaiheuttajista ennen markkinoille saattamista seuraavien säännösten mukaisesti:

— liitteessä X oleva I luku, kun kyse on käsitellystä eläinvalkuaisesta tai luokkaan 2 tai 3 kuuluvasta aineksesta johdetuista tuotteista,

— liitteessä V olevan III luvun 3 jakso, kun kyse on kompostista tai eläimistä saatavien sivutuotteiden tai johdettujen tuotteiden biokaasuksi muuntamisesta syntyvästä mädätteestä.

a) irtotavarana asianmukaisin, saastumista ehkäisevin edellytyksin;

b) pakattuina tai suursäkeissä, kun kyseessä ovat loppukäyttäjille myytäviksi tarkoitetut orgaaniset lannoitteet tai maanparannusaineet; tai

c) kun kyse on tilalla säilyttämisestä, sopivassa varastotilassa, johon tuotantoeläimillä ei ole pääsyä.

a) niissä on asianmukaiset tilat saapuvien ainesosien varastoimiseksi, jotta ehkäistään ristikontaminaatio ja vältetään kontaminaatio varastoinnin aikana;

b) hävittävät käyttämättömät eläimistä saatavat sivutuotteet tai niistä johdetut tuotteet asetuksen (EY) N:o 1069/2009 13 ja 14 artiklan mukaisesti.

1. Välituotteiden tuonti ja kauttakuljetus sallitaan seuraavin edellytyksin:

a) ne on johdettu seuraavista aineksista:

i) luokkaan 3 kuuluva aines, muut kuin asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan c, n, o ja p alakohdassa tarkoitetut ainekset;

ii) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan i, l ja m alakohdassa tarkoitetut eläimistä saatavat tuotteet; tai

iii) edellä i ja ii alakohdassa tarkoitettujen ainesten seokset;

b) kun kyse on välituotteista, jotka on tarkoitettu lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden tai laboratorioreagenssien tuotantoon, ne on johdettava

i) aineksista, jotka täyttävät a alakohdassa tarkoitetut edellytykset, paitsi että ne voivat olla peräisin direktiivin 96/22/EY 1 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tai direktiivin 96/23/EY 2 artiklan b alakohdassa määritellyllä laittomalla tavalla käsittelyistä eläimistä;

ii) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 9 artiklan f ja g alakohdassa tarkoitetusta luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta; tai

iii) edellä i ja ii alakohdassa tarkoitettujen ainesten seoksista;

c) kun kyse on välituotteista, jotka on tarkoitettu aktiivisten implantoitavien lääkinnällisten laitteiden, lääkkeiden ja eläinlääkkeiden tuotantoon, ne on johdettava b alakohdassa tarkoitetuista aineksista, jos toimivaltainen viranomainen pitää tällaisten ainesten käyttöä perusteltuna ihmisten tai eläinten terveyden suojelun kannalta;

d) ne tulevat kolmannesta maasta, joka on mainittu Maailman eläintautijärjestön OIE:n tiedotuslehdessä olevassa OIE:n jäsenluettelossa;

e) ne tulevat laitoksesta, jonka d alakohdassa tarkoitetun kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt tai hyväksynyt 2 kohdassa vahvistetuin edellytyksin;

f) jokaisen lähetyksen mukana on seurattava liitteessä XV olevassa 20 luvussa vahvistetun mallin mukainen tuojan ilmoitus, joka on laadittava vähintään yhdellä sen jäsenvaltion virallisista kielistä, jonka rajatarkastusasemalla tarkastus tehdään, sekä vähintään yhdellä määräjäsenvaltion virallisista kielistä; kyseiset jäsenvaltiot voivat sallia muiden kielien käytön ja pyytää tällaisilla muilla kielillä tehdyistä ilmoituksista virallisia käännöksiä;

g) kun kyse on b alakohdassa tarkoitetuista aineksista, tuojan on osoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, että ainekset

i) eivät aiheuta ihmisiin tai eläimiin tarttuvien tautien leviämisvaaraa; tai

ii) kuljetetaan edellytyksin, joilla estetään ihmisiin tai eläimiin tarttuvien tautien leviäminen.

2. Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun kolmannen maan toimivaltainen viranomainen voi rekisteröidä tai hyväksyä laitoksen edellyttäen, että

a) laitoksen toiminnanharjoittaja tai omistaja taikka hänen edustajansa

i) osoittaa, että laitoksessa on riittävät tilat ja laitteet tapauksen mukaan 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettujen ainesten muuntamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että tarvittavat suunnittelu-, muunto- ja valmistusvaiheet saatetaan loppuun;

ii) laatii ja toteuttaa käytetyn prosessin kriittisten valvontapisteiden seuranta- ja tarkastusmenetelmiä;

iii) säilyttää kirjanpitoa ii alakohdan soveltamisen kautta saaduista tiedoista vähintään kahden vuoden ajan toimitettavaksi toimivaltaiselle viranomaiselle;

iv) ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, jos käytettävissä olevien tietojen perusteella ilmenee vakava vaara eläinten tai ihmisten terveydelle;

b) kolmannen maan toimivaltainen viranomainen suorittaa laitoksessa säännöllisin väliajoin tarkastuksia ja valvontaa seuraavien vaatimusten mukaisesti:

i) tarkastusten ja valvonnan tiheys määräytyy laitoksen koon, valmistettavien tuotteiden, riskinarvioinnin ja tarjottujen vakuuksien mukaan ja perustuu vaara-analyysin ja kriittisten valvontapisteiden (HACCP) järjestelmän periaatteiden mukaisesti käyttöön otettuun tarkastusjärjestelmään;

ii) jos toimivaltaisen viranomaisen suorittamassa tarkastuksessa ilmenee, ettei yhtä tai useampaa tämän asetuksen säännöstä ole noudatettu, toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava asianmukaisia toimia;

iii) toimivaltainen viranomainen laatii luettelon tämän liitteen mukaisesti hyväksytyistä tai rekisteröidyistä laitoksista ja antaa jokaiselle laitokselle virallisen numeron, jolla laitos ja sen toiminnan luonne yksilöidään; luettelo ja siihen tehtävät muutokset on toimitettava sille jäsenvaltiolle, jonka rajatarkastusasemalla tarkastus on tehtävä, ja määräjäsenvaltiolle.

3. Unioniin tuodut välituotteet on tarkastettava direktiivin 97/78/EY 4 artiklan mukaisesti rajatarkastusasemalla ja kuljetettava suoraan kyseiseltä rajatarkastusasemalta joko

a) laboratorioreagensseja, lääkinnällisiä laitteita ja in vitro -diagnostiikkaan eläinlääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita tai asetuksen (EY) N:o 1069/2009 33 artiklassa tarkoitettuja johdettuja tuotteita tuottavaan rekisteröityyn laitokseen, jossa välituotteet on sekoitettava, käytettävä pinnoittamiseen, koottava tai pakattava ennen kuin ne saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön johdettuun tuotteeseen sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti;

b) asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan i alakohdan mukaisesti hyväksyttyyn eläimistä saatavien sivutuotteiden varastointilaitokseen, josta ne voidaan lähettää ainoastaan a alakohdassa tarkoitettuun laitokseen a alakohdassa tarkoitettua käyttöä varten.

4. Unionin kautta kuljetettavat välituotteet on kuljetettava direktiivin 97/78/EY 11 artiklan mukaisesti.

5. Asianomaisen rajatarkastusaseman virkaeläinlääkärin on ilmoitettava lähetyksestä määräpaikan laitoksesta vastaaville viranomaisille Traces-järjestelmän kautta.

6. Määräpaikkana olevan laitoksen toiminnanharjoittajan tai omistajan taikka hänen edustajansa on huolehdittava asetuksen (EY) N:o 1069/2009 22 artiklan mukaisesta kirjanpidosta ja toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle pyynnöstä välituotteiden ostoa, myyntiä, käyttöä, varastoja ja hävittämistä koskevat tiedot, joita tarvitaan sen selvittämiseksi, onko tämän asetuksen säännöksiä noudatettu.

7. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava direktiivin 97/78/EY mukaisesti, että välituotelähetykset lähetetään siitä jäsenvaltiosta, jonka rajatarkastusasemalla tarkastus on tehtävä, 3 alakohdassa tarkoitettuun määränpäänä olevaan laitokseen tai poistumisrajatarkastusasemalle, kun kyse on kauttakuljetuksesta.

8. Toimivaltaisen viranomaisen on tämän asetuksen noudattamisen selvittämiseksi tehtävä säännöllisin väliajoin asiakirjoihin perustuvia tarkastuksia selvittääkseen, että tuotujen välituotteiden määrät ja toisaalta varastoitujen, käytettyjen, lähetettyjen tai hävitettyjen välituotteiden määrät täsmäävät.

9. Kun kyse on kauttakuljetuksessa olevista välituotelähetyksistä, saapumis- ja poistumispaikkojen rajatarkastusasemista vastuussa olevien toimivaltaisten viranomaisten on tarvittavalla yhteistyöllä varmistettava, että lähetykset tarkastetaan tehokkaasti ja että ne voidaan jäljittää.

a) saapuvan aineksen varastoimiseksi ja käsittelemiseksi edellytyksin, joilla estetään riskien aiheutuminen ihmisten ja eläinten terveydelle;

b) tuotannon jälkeen jäljelle jääneiden käyttämättömien eläimistä saatavien sivutuotteiden ja johdettujen tuotteiden hävittämiseksi, ellei käyttämätöntä ainesta lähetetä tämän asetuksen mukaisesti käsiteltäväksi tai hävitettäväksi johonkin toiseen laitokseen.

a) luokkaan 3 kuuluvasta muusta aineksesta kuin asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan n, o ja p alakohdassa tarkoitetusta aineksesta; ja

b) luokkaan 1 kuuluvasta aineksesta, joka koostuu eläimistä saatavista sivutuotteista, jotka on johdettu direktiivin 96/22/EY 1 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tai direktiivin 96/23/EY 2 artiklan b alakohdassa määritellyllä laittomalla tavalla käsittelyistä eläimistä, silloin kun kyse on tuodusta lemmikkieläinten ruuasta tai tuontiaineksista tuotetusta lemmikkieläinten ruuasta.

a) Purkitettu lemmikkieläinten ruoka on lämpökäsiteltävä siten, että sen Fc-arvo on vähintään 3.

b) Käsitellyn, muun kuin purkitetun lemmikkieläinten ruuan

i) on oltava lämpökäsitelty kuumentamalla lopputuotteen aines läpikotaisin vähintään 90 °C:seen;

ii) on oltava eläinperäisten ainesosien osalta lämpökäsitelty vähintään 90 °C:seen; tai

iii) on oltava valmistettu eläinperäisen rehuaineen osalta siten, että käytetään yksinomaan

— eläimistä saatavia sivutuotteita taikka lihasta tai lihatuotteista johdettuja tuotteita, jotka on lämpökäsitelty kuumentamalla ne läpikotaisin vähintään 90 °C:seen;

— seuraavia johdettuja tuotteita, jotka on tuotettu tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti: maito ja maitotuotteet, gelatiini, hydroloitu proteiini, munatuotteet, kollageeni, liitteessä X olevan II luvun 2 jaksossa tarkoitetut verituotteet, käsitelty eläinvalkuainen, kalajauho mukaan luettuna, renderöity rasva, kalaöljyt, dikalsiumfosfaatti, trikalsiumfosfaatti tai arominvahventeet;

iv) on, jos toimivaltainen viranomainen tämän sallii, oltava käsitelty esimerkiksi kuivaamalla tai fermentoimalla, millä varmistetaan, ettei lemmikkieläinten ruoka aiheuta kohtuuttomia riskejä ihmisten ja eläinten terveydelle;

v) on asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan l ja m alakohdassa tarkoitettujen eläimistä saatavien tuotteiden sekä vesieläimistä ja vedessä tai maalla elävistä selkärangattomista saatavien sivutuotteiden tapauksessa oltava, jos toimivaltainen viranomainen tämän sallii, käsiteltyjä sen varmistamiseksi, ettei lemmikkieläinten ruoka aiheuta kohtuuttomia riskejä ihmisten ja eläinten terveydelle.

1. Toimijat saavat käyttää lemmikkieläinten ruokien maistuvuuden parantamiseksi nestemäisten tai kuivattujen johdettujen tuotteiden tuotantoon ainoastaan eläimistä saatavia sivutuotteita, joita voidaan käyttää II luvun 2 kohdan mukaisesti käsitellyn lemmikkieläinten ruuan ja puruluiden raaka-aineena.

2. Arominvahventeet on käsiteltävä käsittelymenetelmällä ja noudattaen parametreja, joilla varmistetaan tuotteen täyttävän tämän liitteen II luvun 5 kohdassa esitetyt mikrobiologiset vaatimukset. Käsittelyn jälkeen on toteutettava kaikki varotoimenpiteet, joilla varmistetaan, ettei tuote saastu.

3. Lopputuote on

a) pakattava uusiin tai steriloituihin pakkauksiin; tai

b) kuljetettava irtotavarana säiliöissä tai muissa kuljetusvälineissä, jotka on perusteellisesti puhdistettu ja desinfioitu.

1. Verta saa saattaa markkinoille tällaisiin käyttötarkoituksiin edellyttäen, että se on kerätty

a) hevoseläimistä, jotka

i) eivät veren keräämispäivänä suoritetussa tarkastuksessa osoittaneet kliinisiä merkkejä direktiivin 2009/156/EY liitteessä I luetelluista ilmoituspakon alaisista taudeista eivätkä hevosinfluenssasta, hevosten piroplasmoosista, hevosten rinopneumoniitistä tai hevosten virusarteriitista, jotka on mainittu OIE:n maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön (vuoden 2010 laitos) 1.2.3 artiklan 4 kohdassa;

ii) on pidetty vähintään 30 päivää ennen veren keräämispäivää ja keräämisen aikana eläinlääkinnällisessä valvonnassa tiloilla, jotka eivät ole olleet direktiivin 2009/156/EY 4 artiklan 5 kohdan mukaisen kieltomääräyksen eivätkä kyseisen direktiivin 5 artiklan mukaisten rajoitusten alaisia;

iii) eivät direktiivin 2009/156/EY 4 artiklan 5 kohdassa vahvistettuina ajanjaksoina ole olleet kosketuksissa hevoseläimiin, jotka ovat peräisin kyseisen artiklan mukaisista eläinten terveyteen liittyvistä syistä kieltomääräyksen alaisina olleilta tiloilta, eivätkä vähintään 40 päivään ennen veren keräämispäivää ja keräämisen aikana ole olleet kosketuksissa hevoseläimiin, jotka ovat peräisin sellaisesta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, jota ei pidetä vapaana afrikkalaisesta hevosrutosta kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan mukaisesti;

b) eläinlääkinnällisessä valvonnassa joko

i) asetuksen (EY) N:o 853/2004 mukaisesti rekisteröidyissä tai hyväksytyissä teurastamoissa; tai

ii) laitoksissa, jotka toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt, joille se on antanut eläinlääkinnällisen hyväksyntänumeron ja joita se valvoo hevoseläinten veren keräämiseksi muihin tarkoituksiin kuin rehuksi käytettävien verituotteiden tuotantoa varten.

2. Verituotteita saa saattaa markkinoille tällaisiin käyttötarkoituksiin edellyttäen, että

a) on toteutettu kaikki varotoimenpiteet taudinaiheuttajien aiheuttaman verituotteiden saastumisen estämiseksi tuotannon, käsittelyn ja pakkaamisen aikana;

b) verituotteet on valmistettu verestä, joka

i) joko täyttää 1 alakohdan a alakohdassa vahvistetut edellytykset; tai

ii) jolle on tehty vähintään yksi seuraavista käsittelyistä ja sen jälkeen tehokkuuskoe seuraavia tauteja aiheuttavien patogeenien inaktivoimiseksi: afrikkalainen hevosrutto, hevosen enkefalomyeliitti kaikissa muodoissaan, venezuelalainen hevosen enkefalomyeliitti mukaan luettuna, hevoseläinten näivetystauti, vesicular stomatitis -tauti ja räkätauti (Burkholderia mallei):

— lämpökäsittely 65 °C:n lämpötilassa vähintään kolmen tunnin ajan,

— säteilytys gammasäteilyannoksella 25 kGy,

— pH:n muuttaminen pH 5:ksi kahden tunnin ajaksi,

— lämpökäsittely kuumentamalla aines läpikotaisin vähintään 80 °C:seen.

3. Hevoseläinten veri ja verituotteet on pakattava sinetöityihin läpäisemättömiin säiliöihin, joihin on hevoseläinten veren tapauksessa merkitty teurastamon tai 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen keräyslaitosten hyväksyntänumero.

a) laitoksessa on varastointitilat, joissa on helposti puhdistettavat ja desinfioitavat kovat lattiat ja sileät seinät ja tapauksen mukaan jäähdytystilat;

b) varastointitilat pidetään riittävän puhtaina ja tyydyttävässä kunnossa, jotteivät raaka-aineet saastu niistä;

c) jos raaka-ainetta, joka ei täytä tämän luvun vaatimuksia, varastoidaan ja/tai jalostetaan näissä tiloissa, se on pidettävä koko vastaanotto-, varastointi-, jalostus- ja lähettämisajan erillään raaka-aineesta, joka täyttää tämän luvun vaatimukset;

d) kun kyseessä ovat kalkilla käsitellyistä vuodista johdetut leikkuujätteet ja haljakset, kyseiset leikkuujätteet ja haljakset käsitellään ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvien riskien eliminoimiseksi ennen kuin ne käytetään seuraavien tuotteiden tuotantoon:

i) eläinten ruokintaan tarkoitettu gelatiini; tai

ii) orgaaniset lannoitteet ja maanparannusaineet.

1. Käsittelemättömiä vuotia ja nahkoja saa saattaa markkinoille noudattaen tuoreeseen lihaan direktiivin 2002/99/EY nojalla sovellettavia terveysvaatimuksia.

2. Käsiteltyjä vuotia ja nahkoja saa saattaa markkinoille edellyttäen, että

a) ne eivät ole olleet kosketuksissa muiden eläinperäisten tuotteiden tai elävien eläinten kanssa, jotka olisivat voineet aiheuttaa vakavan tartuntataudin leviämisriskin;

b) liitteessä VIII olevassa III luvussa esitetty kaupallinen asiakirja sisältää ilmoituksen, jonka mukaan kaikki varotoimenpiteet on toteutettu taudinaiheuttajien aiheuttaman saastumisen estämiseksi.

1. Sorkka- ja kavioeläinten vuotia ja nahkoja, jotka on toimijan päätöksellä tarkoitettu muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi ja jotka täyttävät elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetun gelatiinin ja kollageenin raaka-aineita koskevat asetuksen (EY) N:o 853/2004 vaatimukset, saa saattaa markkinoille ilman tästä asetuksesta johtuvia rajoituksia.

2. Seuraavia käsiteltyjä vuotia ja nahkoja saa saattaa markkinoille ilman tästä asetuksesta johtuvia rajoituksia:

a) vuodat ja nahat, joille on tehty täydellinen parkitus;

b) ”wet blue” -vuodat ja nahat;

c) ”pickled pelts” -vuodat ja nahat;

d) kalkilla käsitellyt vuodat (käsitelty kalkilla ja suolaliuoksessa, jonka pH-arvo on 12–13, vähintään 8 tunnin ajan).

3. Poiketen siitä, mitä C kohdan 2 alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi vaatia, että 2 alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen käsiteltyjen vuotien ja nahkojen lähetysten mukana seuraa liitteessä VIII olevan III luvun 6 kohdassa esitetyn mallin mukainen kaupallinen asiakirja silloin, kun niitä toimitetaan laitoksiin, joissa tuotetaan lemmikkieläinten ruokia, orgaanisia lannoitteita tai maanparannusaineita taikka joissa näitä aineksia muunnetaan biokaasuksi.

1. Käsittelemättömän villan, käsittelemättömän karvan, käsittelemättömien sianharjasten ja käsittelemättömien sulkien ja höyhenten, sulkien ja höyhenten osien sekä untuvien on oltava asetuksen (EY) N:o 1069/2009 10 artiklan b alakohdan iii, iv ja v alakohdassa ja 10 artiklan h ja n alakohdassa tarkoitettuja luokkaan 3 kuuluvia aineksia.

a) toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet mahdollisten tautien leviämisen estämiseksi;

b) kuljetus tapahtuu tiiviissä säiliöissä ja/tai ajoneuvoissa, jotka on puhdistettava ja desinfioitava välittömästi kunkin käytön jälkeen.

2. Sianharjasten ja sikaeläinten villan ja karvan siirrot sellaisilta alueilta, joilla afrikkalaista sikaruttoa esiintyy endeemisesti, on kielletty lukuun ottamatta sianharjaksia ja sikaeläinten villaa ja karvaa,

a) jotka on keitetty, värjätty tai valkaistu; tai

b) joille on tehty muunlainen käsittely, joka tappaa varmasti taudinaiheuttajat, edellyttäen että tämä todistetaan alkuperäpaikasta vastaavan eläinlääkärin myöntämällä todistuksella. Tehdasmaista pesua ei voida pitää tämän säännöksen mukaisena käsittelynä.

3. Edellä olevan 1 alakohdan säännöksiä ei sovelleta koristesulkiin ja -höyheniin ja sulkiin ja höyheniin,

a) joita matkailijat kuljettavat yksityiskäyttöön; tai

b) jotka ovat yksityishenkilöille muuhun kuin teolliseen käyttöön osoitettuja lähetyksiä.

a) villa ja karva on pesty tehdasmaisesti upottamalla se vesi-, saippua- ja natriumhydroksidi- tai kaliumhydroksidihauteisiin; tai

b) se on lähetetty suoraan villasta tai karvasta johdettuja tuotteita tekstiiliteollisuuden käyttöön tuottavaan laitokseen ja sille on tehty vähintään yksi seuraavista käsittelyistä:

i) kemiallinen depilaatio sammutetulla kalkilla tai natriumsulfidilla,

ii) kaasutus formaldehydissä ilmatiiviisti suljetussa kammiossa vähintään 24 tunnin ajan,

iii) teollinen pesu, jossa villa ja karva upotetaan 60–70 °C:n lämpöiseen vesiliukoiseen pesuaineeseen,

iv) varastointi, johon voi sisältyä matkustusaika, 37 °C:ssa kahdeksan päivän ajan, 18 °C:ssa 28 päivän ajan tai 4 °C:ssa 120 päivän ajan.

1. ne eivät saa olla lähtöisin alueelta, joka on asetettu kieltoon

a) esikotelomädän (Paenibacillus larvae larvae) vuoksi, paitsi jos toimivaltainen viranomainen on arvioinut riskin olemattomaksi, antanut erityisen luvan käyttää tuotteita yksinomaan kyseisessä jäsenvaltiossa ja toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet taudin leviämisen ehkäisemiseksi;

b) punkin (Acarapis woodi -sisuspunkki, Rennie) esiintymisen vuoksi, paitsi jos määräalue on saanut direktiivin 92/65/ETY 14 artiklan 2 kohdan mukaiset lisätakeet;

c) pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) vuoksi; tai

d) Tropilaelaps-punkkien (Tropilaelaps spp.) vuoksi; ja

2. niiden on täytettävä direktiivin 92/65/ETY 8 artiklan a alakohdassa säädetyt vaatimukset.

1. Luokkaan 1 kuuluvasta aineksesta tai luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta öljykemian tarkoituksiin johdetut renderöidyt rasvat on tuotettava käyttäen jotakin liitteessä IV olevassa III luvussa esitetyistä käsittelymenetelmistä 1–5.

2. Märehtijöistä johdetut renderöidyt rasvat on puhdistettava siten, että kaikkien jäljelle jäävien liukenemattomien epäpuhtauksien kokonaismäärä on enintään 0,15 painoprosenttia.

1. Seuraavia käsittelyjä voidaan käyttää rasvajohdannaisten tuottamiseksi luokkaan 1 ja luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdetusta renderöidystä rasvasta:

a) transesteröinti tai hydrolyysi vähintään 200 °C:n lämpötilassa ja vastaavassa soveliaassa paineessa 20 minuutin ajan (glyseroli, rasvahapot ja esterit);

b) saippuoiminen 12 M NaOH:lla (glyseroli ja saippua):

i) panosprosessina 95 °C:n lämpötilassa kolmen tunnin ajan; tai

ii) jatkuvana prosessina 140 °C:n lämpötilassa, 2 baarin (2 000 hPa) paineessa kahdeksan minuutin ajan; tai

c) hydraamalla 160 °C:n lämpötilassa 12 baarin (12 000 hPa) paineessa 20 minuutin ajan.

2. Tämän luvun mukaisesti tuotettuja rasvajohdannaisia saa saattaa markkinoille ainoastaan

a) käytettäväksi muihin tarkoituksiin kuin rehuna, kosmeettisissa valmisteissa ja lääkkeissä;

b) käytettäväksi muihin tarkoituksiin kuin orgaanisissa lannoitteissa ja maanparannusaineissa, kun kyse on luokkaan 1 kuuluvasta aineksesta tuotetuista rasvajohdannaisista.

3. Renderöidystä rasvasta johdettujen tuotteiden päätepiste:

a) niiden on oltava peräisin eläimistä,

i) jotka on teurastettu teurastamossa ja joille on tehty ante mortem -tarkastus, jossa niiden on todettu kelpaavan teurastettaviksi ihmisravinnoksi unionin lainsäädännön mukaisesti; tai

ii) joissa ei ollut kliinisiä merkkejä kyseisen tuotteen välityksellä ihmisiin tai eläimiin tarttuvista taudeista;

b) niille on oltava tehty lämpökäsittely, jossa sisälämpötilan on oltava tunnin ajan vähintään 80 °C;

c) sarvet on oltava poistettu kalloa avaamatta;

d) kaikissa käsittelyn, varastoinnin ja kuljetuksen vaiheissa on toteutettava kaikki varotoimenpiteet ristisaastumisen välttämiseksi;

e) ne on joko pakattava uusiin pakkauksiin tai säiliöihin, tai kuljetettava ajoneuvoissa tai irtotavarasäiliöissä, jotka on desinfioitu ennen lastaamista toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tuotteella;

f) pakkauksissa tai säiliöissä

i) on ilmoitettava tuotteiden tyyppi (esim. sarvia, sarvituotteita, kavioita, sorkkia tai niistä valmistettuja tuotteita);

ii) on ilmoitettava määräpaikkana olevan hyväksytyn tai rekisteröidyn laitoksen nimi ja osoite.

a) niiden on tapauksen mukaan koostuttava tai oltava valmistettu taulukossa 1 olevassa sarakkeessa ”raaka-aineet” tarkoitetusta luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta;

b) niiden on täytettävä taulukossa 1 olevassa sarakkeessa ”tuonti- ja kauttakuljetusedellytykset” esitetyt tuontia ja kauttakuljetusta koskevat edellytykset;

c) niiden on tultava kolmannesta maasta tai kolmannen maan osasta, joka mainitaan taulukossa 1 olevassa sarakkeessa ”kolmansien maiden luettelo”;

d) niiden on tultava laitoksesta, jonka kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt tai hyväksynyt ja joka on mukana 30 artiklassa tarkoitetussa tällaisten laitosten luettelossa; ja

e) niiden/ne:

i) mukana on oltava taulukossa 1 olevassa sarakkeessa ”todistukset/asiakirjamallit” tarkoitettu terveystodistus, kun niitä kuljetetaan siihen unionin saapumispaikkaan, jossa eläinlääkärintarkastukset suoritetaan; tai

ii) on esitettävä siinä unionin saapumispaikassa, jossa eläinlääkärintarkastukset suoritetaan, ja niiden mukana on oltava taulukossa 1 olevassa sarakkeessa ”todistukset/asiakirjamallit” esitetyn mallin mukainen asiakirja.

1. Ennen lähetysten luovuttamista vapaaseen liikkeeseen unionissa toimivaltaisen viranomaisen on otettava käsitellyn eläinvalkuaisen tuontilähetyksistä näytteitä rajatarkastusasemalla liitteessä X olevan I luvun yleisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

a) otettava näyte kustakin irtotavarana kuljetettavasta tavaralähetyksestä;

b) tehtävä pistokokeita niistä tuotelähetyksistä, jotka on pakattu alkuperävalmistuslaitoksessa.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, rajatarkastusaseman toimivaltainen viranomainen voi ottaa pistokokein näytteitä tietystä kolmannesta maasta peräisin olevista irtotavaralähetyksistä, jos edeltävät kuusi irtotavaralähetyksille tehtyä peräkkäistä koetta ovat kyseisen maan osalta osoittautuneet negatiivisiksi.

3. Toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä kirjaa näytteenoton tuloksista vähintään kolme vuotta kaikkien sellaisten lähetysten osalta, joista on otettu näytteitä.

4. Jos unioniin tuotu lähetys osoittautuu positiiviseksi salmonellan osalta tai ellei se täytä liitteessä X olevassa I luvussa enterobakteerien osalta vahvistettuja mikrobiologisia vaatimuksia, on joko

a) meneteltävä direktiivin 97/78/EY 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti; tai

b) käsiteltävä lähetys uudelleen käsittelylaitoksessa tai dekontaminoitava se toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä menettelyllä. Lähetystä ei saa vapauttaa ennen kuin se on käsitelty, toimivaltainen viranomainen on sen testannut tarvittaessa salmonellan tai enterobakteerien osalta liitteessä X olevan I luvun mukaisesti ja testistä on saatu negatiivinen tulos.

5. Kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista saa tuoda unioniin, edellyttäen että se on tuotettu seuraavien edellytysten mukaisesti:

a) hyönteiset kuuluvat johonkin seuraavista lajeista:

— sotilaskärpänen (Hermetia illucens) ja huonekärpänen (Musca domestica),

— jauhopukki (Tenebrio molitor) ja kanatunkkari (Alphitobius diaperinus),

— kotisirkka (Acheta domesticus), trooppinen kotisirkka (Gryllodes sigillatus) ja kenttäsirkka (Gryllus assimilis);

b) hyönteisten ruokkimiseen käytetty alusta voi sisältää ainoastaan muita kuin eläinperäisiä tuotteita tai seuraavia luokkaan 3 kuuluvaa ainesta olevia eläinperäisiä tuotteita:

— kalajauho,

— muista kuin märehtijöistä saadut verituotteet,

— eläinperäinen dikalsiumfosfaatti ja trikalsiumfosfaatti,

— muista kuin märehtijöistä saadut hydroloidut proteiinit,

— märehtijöiden nahoista ja vuodista saadut hydroloidut proteiinit,

— muista kuin märehtijöistä saadut gelatiini ja kollageeni,

— munat ja munatuotteet,

— maito, maitopohjaiset tuotteet, maidosta johdetut tuotteet ja ternimaito,

— hunaja,

— renderöidyt rasvat;

c) hyönteisten ruokkimiseen käytetty alusta ja hyönteiset tai niiden toukat eivät ole olleet kosketuksissa muihin kuin b alakohdassa mainittuihin eläinperäisiin aineksiin eikä alusta sisällä lantaa, ruokajätettä tai muuta jätettä.

a) on kokonaan tai osittain johdettu siasta saadusta raaka-aineesta ja tulee sellaisesta kolmannesta maasta tai sellaisesta kolmannen maan osasta, jossa ei ole edeltävän 24 kuukauden aikana todettu suu- ja sorkkatautia eikä edeltävän 12 kuukauden aikana klassista sikaruttoa tai afrikkalaista sikaruttoa;

b) on kokonaan tai osittain johdettu siipikarjasta saadusta raaka-aineesta ja tulee sellaisesta kolmannesta maasta tai sellaisesta kolmannen maan osasta, jossa ei ole edeltävän kuuden kuukauden aikana todettu Newcastlen tautia tai lintuinfluenssaa;

c) on kokonaan tai osittain johdettu märehtijöistä saadusta raaka-aineesta ja tulee sellaisesta kolmannesta maasta tai kolmannen maan osasta, jossa ei ole edeltävän 24 kuukauden aikana todettu suu- ja sorkkatautia eikä edeltävän 12 kuukauden aikana karjaruttoa; tai

d) on ollut toisen seuraavassa mainitun lämpökäsittelyn kohteena, jos jotakin a, b ja c alakohdassa mainittua tautia on esiintynyt kyseisissä alakohdissa tarkoitettuna asianomaisena ajanjaksona:

i) vähintään 70 °C:ssa vähintään 30 minuuttia, tai

ii) vähintään 90 °C:ssa vähintään 15 minuuttia.

A. Maidon, maitopohjaisten tuotteiden, maidosta johdettujen tuotteiden, ternimaidon ja ternimaitotuotteiden tuontiin on sovellettava seuraavia vaatimuksia:

1. Maidolle, maitopohjaisille tuotteille ja maidosta johdetuille tuotteille

a) on tehty vähintään yksi liitteessä X olevan II luvun 4 jakson I osan B kohdan 1.1, 1.2 ja 1.3 alakohdassa sekä 1.4 alakohdan a alakohdassa säädetyistä käsittelyistä;

b) niiden on oltava liitteessä X olevan II luvun 4 jakson I osan B kohdan 2 ja 4 alakohdan sekä heran tapauksessa 3 alakohdan mukaisia.

2. Poiketen siitä, mitä liitteessä X olevan II luvun 4 jakson I osan B kohdan 1.4 kohdassa säädetään, maitoa, maitopohjaisia tuotteita ja maidosta johdettuja tuotteita saa tuoda asetuksen (EU) N:o 605/2010 liitteessä I olevassa sarakkeessa A hyväksytyistä kolmansista maista edellyttäen, että maidolle, maitopohjaisille tuotteille tai maidosta johdetuille tuotteille on tehty yksi HTST-käsittely, ja

a) niitä ei ole lähetetty ennen kuin tuotannosta on kulunut vähintään 21 päivää, jona aikana viejänä toimivassa kolmannessa maassa ei ole havaittu suu- ja sorkkatautia; tai

b) ne on esitetty unionin saapumispaikan rajatarkastusasemalla vähintään 21 päivän kuluttua tuotannosta, jona aikana viejänä toimivassa kolmannessa maassa ei ole havaittu suu- ja sorkkatautia.

B. Ternimaidon ja ternimaitotuotteiden tuontiin on sovellettava seuraavia vaatimuksia:

1. Aineksille on tehty yksi HTST-käsittely, ja

a) niitä ei ole lähetetty ennen kuin tuotannosta on kulunut vähintään 21 päivää, jona aikana viejänä toimivassa kolmannessa maassa ei ole havaittu suu- ja sorkkatautia; tai

b) ne on esitetty unionin saapumispaikan rajatarkastusasemalla vähintään 21 päivän kuluttua tuotannosta, jona aikana viejänä toimivassa kolmannessa maassa ei ole havaittu suu- ja sorkkatautia.

2. Ainekset on saatu nautaeläimistä, joille on tehty säännöllisesti eläinlääkärintarkastuksia sen varmistamiseksi, että ne tulevat tiloilta, joilla kaikki nautaeläimet

a) on joko tunnustettu virallisesti tuberkuloosista vapaiksi ja virallisesti luomistaudista vapaiksi direktiivin 64/432/ETY 2 artiklan 2 kohdan d ja f alakohdan määritelmien mukaisesti tai niihin ei ternimaidon alkuperämaana olevan kolmannen maan kansallisen lainsäädännön mukaan sovelleta tuberkuloosin ja luomistaudin hävittämistä koskevia rajoituksia; ja

b) on joko tunnustettu virallisesti nautojen tarttuvasta leukoosista vapaiksi direktiivin 64/432/ETY 2 artiklan 2 kohdan j alakohdan määritelmän mukaisesti tai ne kuuluvat nautojen tarttuvan leukoosin viralliseen valvontajärjestelmään ja niissä ei ole kliinisissä tai laboratoriotesteissä esiintynyt merkkejä tästä taudista kahden viime vuoden aikana.

3. Käsittelyn jälkeen on oltava toteutettu kaikki varotoimenpiteet ternimaidon tai ternimaitotuotteiden saastumisen ehkäisemiseksi.

4. Lopputuotteessa on oltava merkintä siitä, että se sisältää luokkaan 3 kuuluvaa ainesta ja että se ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi, ja se on

a) pakattu uusiin säiliöihin; tai

b) kuljetettu irtotavarana säiliöissä tai muissa kuljetusvälineissä, jotka puhdistettiin perusteellisesti ja desinfioitiin ennen käyttöä.

a) käsiteltävä lämpökäsittelyllä, jossa lämpötila on vähintään 80 °C kaikkialla aineessa ja kuivan veren ja veriplasman kosteus on enintään 8 prosenttia ja vesiaktiivisuus (Aw) alle 0,60;

b) varastoitava kuivassa varastossa huonelämpötilassa vähintään kuuden viikon ajan.

a) niiden on koostuttava tai oltava tuotettu taulukossa 2 olevassa sarakkeessa ”raaka-aineet” tarkoitetuista eläimistä saatavista sivutuotteista;

b) niiden on täytettävä taulukossa 2 olevassa sarakkeessa ”tuonti- ja kauttakuljetusedellytykset” esitetyt tuontia ja kauttakuljetusta koskevat edellytykset;

c) niiden on tultava kolmannesta maasta tai kolmannen maan osasta, joka mainitaan taulukossa 2 olevassa sarakkeessa ”kolmansien maiden luettelo”;

d) niiden on tultava laitoksesta, jonka kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt tai hyväksynyt ja joka on mukana 30 artiklassa tarkoitetussa tällaisten laitosten luettelossa; ja

e) niiden/ne:

i) mukana on oltava taulukossa 2 olevassa sarakkeessa ”todistukset/asiakirjamallit” tarkoitettu terveystodistus, kun niitä kuljetetaan siihen unionin saapumispaikkaan, jossa eläinlääkärintarkastukset suoritetaan; tai

ii) on esitettävä siinä unionin saapumispaikassa, jossa eläinlääkärintarkastukset suoritetaan, ja niiden mukana on oltava taulukossa 2 olevassa sarakkeessa ”todistukset/asiakirjamallit” esitetyn mallin mukainen asiakirja.

1. Verituotteiden on oltava peräisin tuotantoeläinten rehuketjun ulkopuolella käytettäviksi tarkoitettujen johdettujen tuotteiden tuotantolaitoksesta, joka täyttää tässä asetuksessa vahvistetut erityiset vaatimukset, tai keräyslaitoksesta.

2. Veri, josta tuotantoeläinten rehuketjun ulkopuolella käytettäviksi tarkoitettujen johdettujen tuotteiden valmistukseen käytettävät verituotteet on tuotettava, on oltava kerätty eläinlääkinnällisessä valvonnassa:

a) teurastamoissa,

i) jotka on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 853/2004 mukaisesti, tai

ii) jotka ovat keräämisen suorittavan maan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä ja valvomia; tai

b) elävistä eläimistä laitoksissa, jotka keräämisen suorittavan maan toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt ja joita se valvoo.

3.1. Kun on kyse Artiodactyla-, Perissodactyla- ja Proboscidea-taksoneihin kuuluvista eläimistä tai näiden eläinten risteytyksistä johdetuista verituotteista, joita käytetään tuotantoeläinten rehuketjun ulkopuolella käytettäviksi tarkoitettujen johdettujen tuotteiden valmistuksessa, kyseisten verituotteiden on täytettävä joko a tai b alakohdan vaatimukset:

a) tuotteille on tehty yksi seuraavista käsittelyistä, joilla varmistetaan b alakohdassa lueteltujen taudinaiheuttajien tuhoutuminen:

i) lämpökäsittely 65 °C:n lämpötilassa vähintään kolmen tunnin ajan, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;

ii) säteilytys gammasäteilyannoksella 25 kGy, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;

iii) lämpökäsittely kuumentamalla tuotteet läpikotaisin vähintään 80 °C:seen, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;

iv) kun on kyse ainoastaan muista kuin Suidae ja Tayassuidae-taksoneihin kuuluvista eläimistä: pH:n muuttaminen pH 5:ksi kahden tunnin ajan, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;

b) kun on kyse verituotteista, joita ei ole käsitelty a alakohdan mukaisesti, tuotteiden on oltava peräisin kolmannesta maasta tai alueelta,

i) jossa ei ole vähintään 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta karjaruttoa, pienten märehtijäin ruttoa eikä Rift Valley -kuumetta ja jossa ei ole rokotettu mainittuja tauteja vastaan vähintään 12 kuukauteen;

ii) jossa ei ole vähintään 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta suu- ja sorkkatautia, ja

— jossa ei ole rokotettu mainittua tautia vastaan vähintään 12 kuukauteen, tai

— jossa on toteutettu ja valvottu virallisia rokotusohjelmia suu- ja sorkkatautia vastaan kotieläiminä pidettyjen märehtijöiden osalta vähintään 12 kuukauden ajan; tässä tapauksessa tuotteet on kuljetettava direktiivissä 97/78/EY säädettyjen eläinlääkärintarkastusten jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoraan määräpaikkana olevaan rekisteröityyn laitokseen, ja on toteutettava kaikki varotoimenpiteet, mukaan luettuna jätteen sekä käyttämättömän tai ylijääneen aineksen turvallinen loppukäsittely, jotta vältetään tautien leviämisriski eläimiin tai ihmisiin.

3.2. Kun on kyse muista kuin Suidae- ja Tayassuidae-taksoneihin kuuluvista eläimistä, 3.1 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdan lisäksi on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a) alkuperämaana olevassa kolmannessa maassa tai alkuperäalueella ei ole vähintään 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta vesicular stomatitis -tautia eikä sinikielitautia (mukaan luettuna seropositiiviset eläimet), eikä kyseisille taudeille alttiita lajeja ole rokotettu niitä vastaan vähintään 12 kuukauteen;

b) tuotteet on kuljetettava direktiivissä 97/78/EY säädettyjen eläinlääkärintarkastusten jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoraan määräpaikkana olevaan laitokseen, ja on toteutettava kaikki varotoimenpiteet, mukaan luettuna jätteen sekä käyttämättömän tai ylijääneen aineksen turvallinen loppukäsittely, jotta vältetään tautien leviämisriski eläimiin tai ihmisiin.

3.3. Kun on kyse Suidae ja Tayassuidae-taksoneihin kuuluvista eläimistä, 3.1 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdan lisäksi vaaditaan, että alkuperämaana olevassa kolmannessa maassa tai alkuperäalueella ei ole vähintään 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta sian vesikulaaritautia, klassista sikaruttoa eikä afrikkalaista sikaruttoa eikä mainittuja tauteja vastaan ole rokotettu vähintään 12 kuukauteen ja että yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a) alkuperämaassa tai -alueella ei ole 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta vesicular stomatitis -tautia (mukaan luettuna seropositiiviset eläimet), eikä kyseiselle taudille alttiita lajeja ole rokotettu sitä vastaan vähintään 12 kuukauteen;

b) tuotteet on kuljetettava direktiivissä 97/78/EY säädettyjen eläinlääkärintarkastusten jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoraan määräpaikkana olevaan rekisteröityyn laitokseen, ja on toteutettava kaikki varotoimenpiteet, mukaan luettuna jätteen sekä käyttämättömän tai ylijääneen aineksen turvallinen loppukäsittely, jotta vältetään tautien leviämisriski eläimiin tai ihmisiin.

4. Kun on kyse siipikarjasta ja muista lintulajeista johdetuista verituotteita, joita käytetään tuotantoeläinten rehuketjun ulkopuolella käytettäviksi tarkoitettujen johdettujen tuotteiden valmistuksessa, kyseisten verituotteiden on täytettävä joko a tai b alakohdan vaatimukset:

a) tuotteille on tehty yksi seuraavista käsittelyistä, joilla varmistetaan b alakohdassa lueteltujen taudinaiheuttajien tuhoutuminen:

i) lämpökäsittely 65 °C:n lämpötilassa vähintään kolmen tunnin ajan, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;

ii) säteilytys gammasäteilyannoksella 25 kGy, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;

iii) lämpökäsittely kuumentamalla tuotteet läpikotaisin vähintään 70 °C:seen, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;

b) kun on kyse verituotteista, joita ei ole käsitelty a alakohdan mukaisesti, tuotteiden on oltava peräisin kolmannesta maasta tai alueelta,

i) joka on ollut vapaa Newcastlen taudista ja korkeapatogeenisesta lintuinfluenssasta siten kuin OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä (vuoden 2010 laitos) määritellään;

ii) jossa tai jolla ei ole rokotettu lintuinfluenssaa vastaan vähintään 12 kuukauteen;

iii) jossa tai jolla siipikarjaa tai muita lintulajeja, joista tuotteet on saatu, ei ole rokotettu Newcastlen tautia vastaan rokotteella, joka on valmistettu sellaisesta Newcastlen tautiviruksen isäntäkannasta, jonka patogeenisuus on suurempi kuin lentogeenisten viruskantojen.

1. Veren on täytettävä liitteessä XIII olevan IV luvun 1 alakohdan a alakohdassa vahvistetut vaatimukset, ja se on kerättävä eläinlääkinnällisessä valvonnassa:

a) teurastamoissa,

i) jotka on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 853/2004 mukaisesti, tai

ii) jotka ovat keräämisen suorittavan maan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä ja valvomia; tai

b) elävistä hevoseläimistä hyväksytyissä laitoksissa, joilla on eläinlääkinnällinen hyväksyntänumero ja joita valvoo keräämisen suorittavan maan toimivaltainen viranomainen tarkoituksena hevoseläinten veren kerääminen muihin tarkoituksiin kuin rehuksi käytettävien verituotteiden tuotantoa varten.

2. Verituotteiden on täytettävä liitteessä XIII olevan IV luvun 2 alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

a) afrikkalaisesta hevosrutosta direktiivin 2009/156/EY 5 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan mukaisesti;

b) venezuelalaisesta hevosen enkefalomyeliittistä vähintään kahden vuoden ajan;

c) räkätaudista

i) kolmen vuoden ajan; tai

ii) kuuden kuukauden ajan, jos eläimissä ei ollut kliinisiä merkkejä räkätaudista (Burkholderia mallei) 1 alakohdan a alakohdassa tarkoitetussa teurastamossa suoritetussa post mortem -tarkastuksessa, johon sisältyi henkitorven, kurkunpään, nenäonteloiden, sivuonteloiden ja niiden haarautumien limakalvojen huolellinen tutkiminen sen jälkeen, kun pää on halkaistu pituussuunnassa ja sierainten väliseinä poistettu;

d)  vesicular stomatitis -taudista vähintään kuuden kuukauden ajan, kun kyse on muista verituotteista kuin seerumista ja plasmasta.

3. Verituotteiden on tultava kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä tai rekisteröimästä laitoksesta.

4. Veri ja verituotteet on pakattava ja merkittävä liitteessä XIII olevan IV luvun 3 alakohdan mukaisesti.

1. Tuoreita tai jäähdytettyjä vuotia ja nahkoja saa tuoda, jos

a) ne tulevat kolmannesta maasta, joka on mainittu 1 jaksossa esitetyn taulukon 2 rivillä 4 asianomaisessa sarakkeessa ja joka – kyseisen lajin mukaisesti –

i) on ollut vähintään 12 kuukauden ajan ennen lähetystä vapaa seuraavista taudeista:

— klassinen sikarutto,