02011L0016 — FI — 01.07.2020 — 004.005


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/16/EU,

annettu 15 päivänä helmikuuta 2011,

hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta

(EUVL L 064 11.3.2011, s. 1)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/107/EU, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014,

  L 359

1

16.12.2014

►M2

NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2015/2376, annettu 8 päivänä joulukuuta 2015,

  L 332

1

18.12.2015

►M3

NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2016/881, annettu 25 päivänä toukokuuta 2016,

  L 146

8

3.6.2016

►M4

NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2016/2258, annettu 6 päivänä joulukuuta 2016,

  L 342

1

16.12.2016

►M5

NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2018/822, annettu 25 päivänä toukokuuta 2018,

  L 139

1

5.6.2018

►M6

NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2020/876, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2020,

  L 204

46

26.6.2020


Oikaistu:

►C1

Oikaisu, EUVL L 031, 1.2.2019, s.  108 (2018/822,)




▼B

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/16/EU,

annettu 15 päivänä helmikuuta 2011,

hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta



I

LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt ja menettelyt, joiden mukaan jäsenvaltiot tekevät toistensa kanssa yhteistyötä vaihtaakseen tietoja, jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia 2 artiklassa tarkoitettuja veroja koskevien jäsenvaltioiden kansallisten lakien hallinnoimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.

2.  Tässä direktiivissä vahvistetaan myös säännökset 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen vaihtamiseksi sähköisin välinein sekä säännöt ja menettelyt, joita noudattaen jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteistyötä koordinointia ja arviointia koskevissa asioissa.

3.  Tämä direktiivi ei vaikuta rikosasioissa annettavaa keskinäistä oikeusapua koskevien sääntöjen soveltamiseen jäsenvaltioissa. Se ei myöskään estä jäsenvaltioita täyttämästä muista oikeudellisista välineistä, kahden- tai monenväliset sopimukset mukaan lukien, johtuvia laajempaa hallinnollista yhteistyötä koskevia velvoitteitaan.

2 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan kaikentyyppisiin jäsenvaltion tai jäsenvaltion alueellisten tai hallinnollisten osa-alueiden, paikallisviranomaiset mukaan lukien, kantamiin tai niiden puolesta kannettuihin veroihin.

2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, tätä direktiiviä ei sovelleta arvonlisäveroon ja tulleihin eikä valmisteveroihin, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä koskevan muun unionin lainsäädännön soveltamisalaan. Tätä direktiiviä ei myöskään sovelleta jäsenvaltiolle, jäsenvaltion osa-alueelle tai julkisoikeudellisille sosiaaliturvalaitoksille maksettaviin pakollisiin sosiaaliturvamaksuihin.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen verojen ei missään tapauksessa pidä tulkita sisältävän seuraavia:

a) 

maksut, kuten maksut viranomaisten antamista todistuksista ja muista asiakirjoista; tai

b) 

sopimusluonteiset maksut, kuten vastike julkisista palveluista.

4.  Tätä direktiiviä sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettuihin veroihin, jotka kannetaan alueella, johon perussopimuksia sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 52 artiklan nojalla.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1) 

jäsenvaltion ’toimivaltaisella viranomaisella’ kyseisen jäsenvaltion sellaiseksi nimeämää viranomaista. Myös keskusyhteystoimistoa, yhteysviranomaista tai toimivaltaista virkamiestä pidetään toimivaltaisena viranomaisena 4 artiklan mukaisen valtuutuksen nojalla, kun ne toimivat tämän direktiivin nojalla;

2) 

’keskusyhteystoimistolla’ sellaiseksi nimettyä virastoa, joka pääasiallisesti vastaa yhteydenpidosta muihin jäsenvaltioihin hallinnollisen yhteistyön alalla;

3) 

’yhteysviranomaisella’ sellaista muuta virastoa kuin keskusyhteystoimisto, joka on nimetty yhteysviranomaiseksi vaihtamaan suoraan tietoja tämän direktiivin nojalla;

4) 

’toimivaltaisella virkamiehellä’ virkamiestä, joka on valtuutettu vaihtamaan suoraan tietoja tämän direktiivin nojalla;

5) 

’pyynnön esittävällä viranomaisella’ toimivaltaisen viranomaisen puolesta avunpyynnön esittävää jäsenvaltion keskusyhteystoimistoa, yhteysviranomaista tai toimivaltaista virkamiestä;

6) 

’pyynnön vastaanottavalla viranomaisella’ toimivaltaisen viranomaisen puolesta avunpyynnön vastaanottavaa jäsenvaltion keskusyhteystoimistoa, yhteysviranomaista tai toimivaltaista virkamiestä;

7) 

’hallinnollisella tutkimuksella’ kaikkia tarkastuksia, tarkistuksia ja muita toimia, joita jäsenvaltiot suorittavat hoitaessaan tehtäviään verolainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi;

8) 

’pyyntöön perustuvalla tietojenvaihdolla’ pyynnön esittävän jäsenvaltion pyynnön vastaanottavalle jäsenvaltiolle esittämään pyyntöön perustuvaa tietojenvaihtoa yksittäisessä tapauksessa;

▼M3

9) 

’automaattisella tietojenvaihdolla’

▼M5

a) 

kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa sekä 8 a, 8 aa ja 8 ab artiklaa, ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista toiselle jäsenvaltiolle ennalta vahvistetuin säännöllisin väliajoin. Kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa, saatavilla olevilla tiedoilla tarkoitetaan tiedot ilmoittavan jäsenvaltion verotusasiakirjoissa olevia tietoja, jotka voidaan saada käyttöön kyseisen jäsenvaltion tiedonkeruu- ja käsittelymenettelyn mukaisesti;

▼M3

b) 

kun sovelletaan 8 artiklan 3 a kohtaa, ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista muissa jäsenvaltioissa asuvista henkilöistä asianomaiselle asuinjäsenvaltiolle ennalta vahvistetuin säännöllisin väliajoin;

▼M5

c) 

kun sovelletaan muita tämän direktiivin säännöksiä kuin 8 artiklan 1 ja 3 a kohtaa sekä 8 a, 8 aa ja 8 ab artiklaa, tämän kohdan a ja b alakohdassa säädettyä ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista.

▼M3

►M5  Isoilla alkukirjaimilla 8 artiklan 3 a ja 7 a kohdassa, 21 artiklan 2 kohdassa, 25 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä liitteessä IV kirjoitetuilla ilmauksilla on merkitys, joka niillä on liitteessä I olevissa vastaavissa määritelmissä. ◄ Isoilla alkukirjaimilla 8 aa artiklassa ja liitteessä III kirjoitetuilla ilmauksilla on merkitys, joka niillä on liitteessä III olevissa vastaavissa määritelmissä;

▼B

10) 

’oma-aloitteisella tietojenvaihdolla’ milloin tahansa ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa satunnaista tietojen ilmoittamista toiselle jäsenvaltiolle;

11) 

’henkilöllä’:

a) 

luonnollista henkilöä;

b) 

oikeushenkilöä;

c) 

jos voimassa olevassa lainsäädännössä niin säädetään, henkilöiden yhteenliittymää, joka tunnustetaan kelpoiseksi suorittamaan oikeustoimia mutta jolla ei kuitenkaan ole oikeushenkilön asemaa; tai

d) 

muuta minkä tahansa luonteista ja muotoista oikeudellista järjestelyä riippumatta siitä, onko sillä oikeushenkilön asema vai ei, joka omistaa tai hoitaa varoja, joista, niistä kertyvät tulot mukaan lukien, kannetaan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa veroa;

12) 

’sähköisin välinein’3 tietojenkäsittelyyn ja -tallennukseen, myös tietojen digitaaliseen pakkaamiseen, tarkoitettujen sähköisten laitteiden käyttöä johtoja, radiolähetystä, optisia teknologioita tai muita sähkömagneettisia välineitä käyttäen;

13) 

’CCN-verkolla’ yhteistä järjestelmää, joka perustuu yhteiseen tietoliikenneverkkoon (Common Communication Network, CCN) ja jonka unioni on kehittänyt kaikkeen toimivaltaisten viranomaisten välillä tullin ja verotuksen alalla sähköisin välinein tapahtuvaan tiedonsiirtoon;

▼M2

14) 

’rajatylittävää tilannetta varten annettavalla ennakkopäätöksellä’ sopimusta, tiedonantoa tai muuta asiakirjaa tai toimea, jolla on vastaava vaikutus, myös jos se on annettu tai sitä on muutettu taikka se on uudistettu verotarkastuksen yhteydessä, ja joka täyttää seuraavat ehdot:

a) 

sen antaa tai sitä muuttaa taikka sen uudistaa jäsenvaltion keskushallinto tai veroviranomainen tai jäsenvaltion alueellinen tai hallinnollinen yksikkö taikka niiden puolesta toimiva taho, paikallisviranomaiset mukaan lukien, riippumatta siitä, käytetäänkö sitä todellisuudessa vai ei;

b) 

se annetaan tietylle henkilölle tai henkilöryhmälle tai sitä muutetaan tai se uudistetaan näiden osalta, ja kyseisellä henkilöllä tai henkilöryhmällä on oikeus vedota siihen;

c) 

se koskee sellaisen oikeudellisen tai hallinnollisen säännöksen tulkintaa tai soveltamista, joka koskee jäsenvaltion tai sen alueellisten tai hallinnollisten yksiköiden verotukseen liittyvien kansallisten lakien hallinnointia tai täytäntöönpanoa, paikallisviranomaiset mukaan lukien;

d) 

se liittyy rajatylittävään liiketoimeen tai kysymykseen siitä, luoko henkilön toisella lainkäyttöalueella harjoittama toiminta kiinteän toimipaikan; ja

e) 

se tehdään ennen liiketoimia tai toisella lainkäyttöalueella harjoitettua kiinteän toimipaikan mahdollisesti luovaa toimintaa taikka ennen sellaisen veroilmoituksen jättämistä, joka kattaa ajanjakson, jonka aikana liiketoimi tai liiketoimien sarja tapahtui.

Rajatylittävä liiketoimi voi sisältää esimerkiksi investointeja, tavaroiden, palvelujen tai rahoituksen tarjoamista taikka aineellisen tai aineettoman omaisuuden käyttöä, eikä sen tarvitse koskea suoraan henkilöä, joka vastaanottaa rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen;

15) 

’ennakkohinnoittelusopimuksella’ sopimusta, tiedonantoa tai muuta asiakirjaa tai toimea, jolla on vastaava vaikutus, myös jos se on annettu tai sitä on muutettu taikka se on uudistettu verotarkastuksen yhteydessä, ja joka täyttää seuraavat ehdot:

a) 

sen antaa tai sitä muuttaa taikka sen uudistaa yhden tai useamman jäsenvaltion keskushallinto tai veroviranomainen tai jäsenvaltion alueellinen tai hallinnollinen yksikkö tai niiden puolesta toimiva taho, paikallisviranomaiset mukaan lukien, riippumatta siitä, käytetäänkö sitä todellisuudessa vai ei;

b) 

se annetaan tietylle henkilölle tai henkilöryhmälle tai sitä muutetaan taikka se uudistetaan näiden osalta, ja kyseisellä henkilöllä tai henkilöryhmällä on oikeus vedota siihen; ja

c) 

se määrittelee ennen etuyhteydessä keskenään olevien yritysten rajatylittäviä liiketoimia asianmukaiset perusteet kyseisten liiketoimien siirtohinnoittelun määrittämiseksi tai määrittelee voittojen kohdentumisen kiinteille toimipaikoille.

Yritykset ovat etuyhteydessä keskenään olevia yrityksiä, jos yksi yritys osallistuu suoraan tai välillisesti toisen yrityksen johtamiseen, valvontaan tai pääomaan tai jos samat henkilöt osallistuvat suoraan tai välillisesti yritysten johtamiseen, valvontaan tai pääomaan.

Siirtohinnat ovat hintoja, joilla yritys siirtää fyysisiä tavaroita ja aineetonta omaisuutta tai tarjoaa palveluja kanssaan etuyhteydessä oleville yrityksille, ja ’siirtohinnoittelu’ on ymmärrettävä vastaavasti;

16) 

sovellettaessa 14 kohtaa ’rajatylittävällä liiketoimella’ liiketoimea tai liiketoimien sarjaa, jossa

a) 

kaikkien liiketoimen tai liiketoimien sarjan osapuolten verotuksellinen kotipaikka ei ole siinä jäsenvaltiossa, joka antaa rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen tai muuttaa sitä taikka uudistaa sen;

b) 

jonkin liiketoimen tai liiketoimien sarjan osapuolen verotuksellinen kotipaikka on samanaikaisesti useammalla kuin yhdellä lainkäyttöalueella;

c) 

yksi liiketoimen tai liiketoimien sarjan osapuolista harjoittaa liiketoimintaa toisella lainkäyttöalueella kiinteän toimipaikan välityksellä, ja kyseinen liiketoimi tai liiketoimien sarja muodostaa osan kiinteän toimipaikan liiketoiminnasta tai koko liiketoiminnan. Rajatylittävään liiketoimeen tai liiketoimien sarjaan kuuluvat myös järjestelyt, jotka henkilö tekee toisella lainkäyttöalueella kiinteästä toimipaikasta harjoittamansa liiketoiminnan osalta; tai

d) 

näillä liiketoimilla tai liiketoimien sarjalla on rajatylittävä vaikutus.

Sovellettaessa 15 kohtaa ’rajatylittävällä liiketoimella’ tarkoitetaan liiketoimea tai liiketoimien sarjaa, jossa on mukana etuyhteydessä keskenään olevia yrityksiä, joista kaikkien verotuksellinen kotipaikka ei ole yhdellä ainoalla lainkäyttöalueella, tai liiketoimea tai liiketoimien sarjaa, jolla on rajatylittävä vaikutus;

17) 

sovellettaessa 15 ja 16 kohtaa ’yrityksellä’ kaikkia liiketoiminnan harjoittamisen muotoja;

▼M5

18) 

’rajatylittävällä järjestelyllä’ järjestelyä, joka koskee joko useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota tai yhtä jäsenvaltiota ja yhtä kolmatta maata ja joka täyttää ainakin yhden seuraavista edellytyksistä:

a) 

kaikkien järjestelyn osallistujien verotuksellinen kotipaikka ei ole samalla lainkäyttöalueella;

b) 

järjestelyn yhden tai useamman osallistujan verotuksellinen kotipaikka on samanaikaisesti useammalla kuin yhdellä lainkäyttöalueella;

c) 

yksi tai useampi järjestelyn osallistujista harjoittaa liiketoimintaa toisella lainkäyttöalueella kyseisellä lainkäyttöalueella sijaitsevan kiinteän toimipaikan välityksellä, ja kyseinen järjestely muodostaa osan kiinteän toimipaikan liiketoiminnasta tai koko liiketoiminnan;

d) 

yksi tai useampi järjestelyn osallistuja harjoittaa toimintaa toisella lainkäyttöalueella ilman että sillä on verotuksellinen kotipaikka tällä lainkäyttöalueella tai luomatta kiinteää toimipaikkaa sinne;

e) 

tällaisella järjestelyllä on mahdollisesti vaikutuksia automaattiseen tietojenvaihtoon tai tosiasiallisen edunsaajan tunnistamiseen.

Sovellettaessa tämän artiklan 18–25 kohtaa, 8 ab artiklaa ja liitettä IV, järjestelyyn kuuluu myös järjestelyjen sarja. Järjestelyyn voi sisältyä useampi kuin yksi vaihe tai osa;

19) 

’raportoitavalla rajatylittävällä järjestelyllä’ rajatylittävää järjestelyä, joka sisältää ainakin yhden liitteessä IV esitetyistä tunnusmerkeistä;

20) 

’tunnusmerkillä’ rajatylittävän järjestelyn ominaispiirrettä tai osatekijää, joka viittaa mahdolliseen veronkiertoriskiin ja joka on mainittu liitteessä IV;

21) 

’välittäjällä’ henkilöä, joka suunnittelee, markkinoi, organisoi tai tuo saataville toteuttamista varten raportoitavan rajatylittävän järjestelyn tai hallinnoi sen toteuttamista.

Sillä tarkoitetaan myös henkilöä, joka – ottaen huomioon asiaankuuluvat tosiseikat ja olosuhteet ja saatavilla olevien tietojen ja asiaankuuluvaan asiantuntemuksen ja tällaisten palvelujen tarjoamiseen tarvittavan tietämyksen perusteella – tietää tai jonka voitaisiin kohtuudella olettaa tietävän, että se on ryhtynyt tarjoamaan suoraan tai muiden henkilöiden välityksellä tukea, apua tai neuvoja, jotka koskevat raportoitavan rajatylittävän järjestelyn suunnittelua, markkinointia tai organisointia tai sen asettamista saataville toteuttamista varten tai sen toteuttamisen hallinnointia. Kaikilla henkilöillä on oltava oikeus toimittaa näyttöä siitä, että kyseinen henkilö ei tiennyt eikä sen voitu kohtuudella olettaa tietäneen, että tämä henkilö oli mukana raportoitavassa rajatylittävässä järjestelyssä. Tätä varten tämä henkilö voi vedota kaikkiin asiaankuuluviin tosiseikkoihin ja olosuhteisiin sekä saatavilla oleviin tietoihin ja asiaankuuluvaan asiantuntemukseensa ja tietämykseensä.

Toimiakseen välittäjänä henkilön on täytettävä ainakin yksi seuraavista lisäehdoista:

a) 

henkilön verotuksellinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa;

b) 

henkilöllä on jossakin jäsenvaltiossa kiinteä toimipaikka, josta järjestelyyn liittyviä palveluja tarjotaan;

c) 

henkilö on muodostettu jäsenvaltiossa tai henkilöön sovelletaan jäsenvaltion lainsäädäntöä;

d) 

henkilö on rekisteröity oikeudellisiin, verotuksellisiin tai konsulttipalveluihin liittyvään ammatilliseen yhteenliittymään jossakin jäsenvaltiossa;

22) 

’asianomaisella verovelvollisella’ henkilöä, jonka saataville rajatylittävä järjestely on asetettu toteuttamista varten tai joka on valmis toteuttamaan raportoitavan rajatylittävän järjestelyn tai joka on toteuttanut tällaisen järjestelyn ensimmäisen vaiheen;

23) 

sovellettaessa 8 ab artiklaa ’etuyhteydessä olevalla yrityksellä’ henkilöä, joka liittyy toiseen henkilöön ainakin yhdellä seuraavista tavoista:

a) 

henkilö osallistuu toisen henkilön johtamiseen olemalla asemassa, jossa voi käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa tähän toiseen henkilöön;

b) 

henkilö osallistuu toisen henkilön määräysvaltaan hallitsemalla yli 25:tä prosenttia äänioikeuksista;

c) 

henkilö osallistuu toisen henkilön pääomaan omistusoikeudella, joka suoraan tai välillisesti ylittää 25 prosenttia pääomasta;

d) 

henkilöllä on oikeus 25 prosenttiin tai enempään toisen henkilön voitoista.

Jos useampi kuin yksi henkilö osallistuu a–d alakohdassa tarkoitetulla tavalla saman henkilön johtotehtäviin, määräysvaltaan, pääomaan tai voittoihin, kaikki nämä henkilöt katsotaan etuyhteydessä oleviksi yrityksiksi.

Jos samat henkilöt osallistuvat a–d alakohdassa tarkoitetulla tavalla useamman kuin yhden henkilön johtotehtäviin, määräysvaltaan, pääomaan tai voittoihin, kaikki nämä henkilöt katsotaan etuyhteydessä oleviksi yrityksiksi.

Tätä kohtaa sovellettaessa henkilöllä, joka toimii yhdessä toisen henkilön kanssa jonkin yksikön äänioikeuksien tai pääomaomistuksen suhteen, katsotaan olevan osuus kaikista toisen henkilön hallitsemista äänioikeuksista tai koko pääomaomistuksesta kyseisessä yksikössä.

Välillisessä osallistumisessa c alakohdassa säädettyjen vaatimusten täyttyminen on määritettävä kertomalla hallitut määrät konsernin omistusketjussa. Henkilöllä, jolla on yli 50 prosenttia äänioikeuksista, on katsottava olevan 100 prosenttia äänioikeuksista.

Luonnollista henkilöä, hänen puolisoaan ja hänen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevaa sukulaistaan on pidettävä yhtenä henkilönä;

24) 

’markkinakelpoisella järjestelyllä’ rajatylittävää järjestelyä, joka on suunniteltu, jota on markkinoitu, joka on valmis toteutettavaksi tai asetettu saataville toteuttamista varten, ilman että sitä olisi merkittävästi muokattava;

25) 

’räätälöidyllä järjestelyllä’ mitä tahansa rajatylittävää järjestelyä, joka ei ole markkinakelpoinen järjestely.

▼B

4 artikla

Toiminnan järjestäminen

1.  Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tämän direktiivin soveltamisen osalta toimivaltainen viranomaisensa kuukauden kuluessa 11 päivästä maaliskuuta 2011 sekä ilmoitettava komissiolle viipymättä mahdollisista kyseistä viranomaista koskevista muutoksista.

Komissio saattaa tiedon muiden jäsenvaltioiden saataville ja julkaisee jäsenvaltioiden viranomaisten luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Toimivaltaisen viranomaisen on nimettävä yksi keskusyhteystoimisto. Toimivaltainen viranomainen vastaa tämän ilmoittamisesta komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

Keskusyhteystoimisto voidaan nimetä myös vastaamaan yhteydenpidosta komissioon. Toimivaltainen viranomainen vastaa tämän ilmoittamisesta komissiolle.

3.  Kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi nimetä yhteysviranomaisia, joilla on sen kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti annettu toimivalta. Keskusyhteystoimiston tehtävänä on pitää yhteysviranomaisia koskeva luettelo ajan tasalla ja saattaa se muiden asianomaisten jäsenvaltioiden keskusyhteystoimistojen ja komission saataville.

4.  Kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi nimetä toimivaltaisia virkamiehiä. Keskusyhteystoimiston tehtävänä on pitää toimivaltaisia virkamiehiä koskeva luettelo ajan tasalla ja saattaa se muiden asianomaisten jäsenvaltioiden keskusyhteystoimistojen ja komission saataville.

5.  Virkamiehiä, jotka osallistuvat tämän direktiivin nojalla tapahtuvaan hallinnolliseen yhteistyöhön, on joka tapauksessa pidettävä tätä varten toimivaltaisina virkamiehinä toimivaltaisten viranomaisten vahvistamien järjestelyjen mukaisesti.

6.  Jos yhteysviranomainen tai toimivaltainen virkamies lähettää tai vastaanottaa yhteistyöpyynnön tai vastauksen yhteistyöpyyntöön, sen on ilmoitettava tästä oman jäsenvaltionsa keskusyhteystoimistolle kyseisen jäsenvaltion vahvistamien menettelyjen mukaisesti.

7.  Jos yhteysviranomainen tai toimivaltainen virkamies vastaanottaa yhteistyöpyynnön, joka edellyttää toimia, jotka jäävät sen oman jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti sille annetun toimivallan ulkopuolelle, sen on toimitettava tällainen pyyntö viipymättä oman jäsenvaltionsa keskusyhteystoimistolle ja ilmoitettava tästä pyynnön esittävälle viranomaiselle. Tällaisessa tapauksessa 7 artiklassa säädetty määräaika alkaa sitä päivää seuraavasta päivästä, jona yhteistyöpyyntö toimitetaan keskusyhteystoimistolle.



II

LUKU

TIETOJENVAIHTO



I

JAKSO

Pyyntöön perustuva tietojenvaihto

5 artikla

Pyyntöön perustuvaa tietojenvaihtoa koskeva menettely

Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on pyynnön esittävän viranomaisen pyynnöstä ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle kaikki 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, jotka ovat sen hallussa tai jotka se saa hallinnollisten tutkimusten tuloksena.

6 artikla

Hallinnolliset tutkimukset

1.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on huolehdittava sellaisten hallinnollisten tutkimusten suorittamisesta, jotka ovat tarpeen 5 artiklassa tarkoitettujen tietojen saamiseksi.

2.  Edellä 5 artiklassa tarkoitettu pyyntö voi sisältää erityistä hallinnollista tutkimusta koskevan perustellun pyynnön. Jos pyynnön vastaanottava viranomainen katsoo, että hallinnollinen tutkimus ei ole tarpeen, sen on välittömästi ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle syyt tähän.

3.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on pyydettyjen tietojen saamiseksi tai pyydetyn hallinnollisen tutkimuksen tekemiseksi noudatettava samoja menettelyjä, joita se noudattaisi toimiessaan omasta aloitteestaan tai oman jäsenvaltionsa toisen viranomaisen pyynnöstä.

4.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on toimitettava alkuperäiset asiakirjat pyynnön esittävän viranomaisen sitä nimenomaisesti pyytäessä, edellyttäen, että se ei ole vastoin pyynnön vastaanottavan viranomaisen jäsenvaltiossa voimassa olevia säännöksiä.

7 artikla

Määräajat

1.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on annettava 5 artiklassa tarkoitetut tiedot mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamispäivästä.

Tiedot on kuitenkin toimitettava kahden kuukauden kuluessa kyseisestä päivästä, jos kyseiset tiedot ovat jo pyynnön vastaanottavan viranomaisen hallussa.

2.  Pyynnön esittävän ja vastaanottavan viranomaisen kesken voidaan tietyissä erityistapauksissa sopia muista kuin 1 kohdassa säädetyistä määräajoista.

3.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua pyynnön vastaanottamisesta lähetettävä pyynnön esittävälle viranomaiselle vahvistus pyynnön vastaanottamisesta, mikäli mahdollista sähköisin välinein.

4.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle pyynnössä mahdollisesti olevista puutteista ja täydentävien taustatietojen tarpeesta kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Tässä tapauksessa 1 kohdassa säädetyt määräajat alkavat sitä päivää seuraavana päivänä, jona pyynnön vastaanottava viranomainen on vastaanottanut tarvittavat täydentävät tiedot.

5.  Jos pyynnön vastaanottava viranomainen ei pysty vastaamaan pyyntöön määräajassa, sen on ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle välittömästi ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta syyt siihen, ettei se noudata määräaikaa, sekä päivämäärä, johon mennessä se katsoo voivansa vastata pyyntöön.

6.  Jos pyynnön vastaanottavan viranomaisen hallussa ei ole pyydettyjä tietoja eikä se pysty vastaamaan tietopyyntöön tai kieltäytyy vastaamasta siihen 17 artiklassa säädetyin perustein, sen on ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle syyt siihen välittömästi ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.



II

JAKSO

Pakollinen automaattinen tietojenvaihto

8 artikla

Pakollisen automaattisen tietojenvaihdon soveltamisala ja edellytykset

1.  Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on automaattista tietojenvaihtoa noudattaen ilmoitettava toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa asuvia henkilöitä koskevat saatavilla olevat tiedot verotuskausilta 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen seuraavista erityisistä tulo- ja pääomalajeista, sellaisina kuin nämä ymmärretään tiedot ilmoittavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla:

a) 

työtulo;

b) 

johtajanpalkkiot;

c) 

henkivakuutustuotteet, joita muut tietojenvaihtoa koskevat unionin oikeudelliset välineet ja muut vastaavat toimenpiteet eivät kata;

d) 

eläkkeet;

e) 

kiinteän omaisuuden omistaminen ja siitä saatava tulo.

2.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen 1 päivää tammikuuta 2014 ne 1 kohdassa luetellut lajit, joista niillä on tietoja saatavilla. Niiden on ilmoitettava komissiolle kaikista myöhemmistä muutoksista näihin.

▼M1

3.  Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi ilmoittaa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei se halua ottaa vastaan tietoja yhdestä tai useammasta 1 kohdassa tarkoitetusta tulo- ja pääomalajista. Sen on ilmoitettava tästä myös komissiolle.

Voidaan katsoa, ettei jäsenvaltio halua ottaa vastaan tietoja 1 kohdan mukaisesti, jos se ei ilmoita komissiolle yhdestäkään lajista, josta sillä on tietoja saatavilla.

▼M1

3 a.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla sen Raportoivia finanssilaitoksia vaaditaan ottamaan käyttöön liitteissä I ja II olevat tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt ja varmistettava niiden tehokas täytäntöönpano ja noudattaminen liitteessä I olevan IX jakson mukaisesti.

Liitteisiin I ja II sisältyvien sovellettavien tietojenvaihto- ja huolellisuussääntöjen mukaisesti kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on automaattisella tietojenvaihdolla ilmoitettava 6 kohdan b alakohdassa vahvistetussa määrärajassa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot Raportoitavaa tiliä koskevista verokausista 1 päivästä tammikuuta 2016:

a) 

kunkin sellaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, verotunniste(et) ja syntymäaika- ja paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), joka on Tilinhaltija, ja jos kyseessä on Yksikkö, joka on Tilinhaltija ja jossa liitteissä esitettyjen huolellisuussääntöjen soveltamisen jälkeen tunnistetaan olevan yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tämän Yksikön ja jokaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite ja verotunniste(et) sekä jokaisen Raportoitavan henkilön syntymäaika ja -paikka;

b) 

tilinumero (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto);

c) 

Raportoivan finanssilaitoksen nimi ja tunnistenumero (jos sellainen on);

d) 

tilin saldo tai arvo (mukaan lukien Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Käteisarvo tai takaisinostoarvo) kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson lopussa, tai jos tili suljettiin tällaisen vuoden tai kauden aikana, tilin sulkeminen;

e) 

Säilytystilin osalta:

i) 

koron kokonaisbruttomäärä, osingon kokonaisbruttomäärä ja tilillä pidettyihin varoihin liittyen syntyneen muun tulon kokonaisbruttomäärä, kussakin tapauksessa maksettuna tai hyvitettynä tilille (tai tiliin liittyen) kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana; ja

ii) 

Finanssivarojen myynnistä tai lunastuksesta tilille maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttotulo sen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos toimi säilytyksenhoitajana, välittäjänä, nimellisomistajana tai muutoin Tilinhaltijan asiamiehenä;

f) 

Talletustilin osalta tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron kokonaisbruttomäärä; ja

g) 

sellaisen tilin osalta, jota ei kuvata 2 kohdan e tai f alakohdassa, Tilinhaltijalle tilin osalta kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttomäärä, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos on velvoittautunut tai velallinen, mukaan lukien Tilinhaltijalle kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettujen lunastusmaksujen yhteismäärä.

Vaihdettaessa tietoja tämän kohdan mukaisesti, ellei tässä kohdassa tai liitteissä toisin säädetä, voidaan Raportoitavaan tiliin liittyen suoritettujen maksujen määrä ja luonnehdinta määrittää tiedot toimittavan jäsenvaltion verolainsäädännön mukaan.

Tämän kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta ovat etusijalla 1 kohdan c alakohtaan tai mihin tahansa muuhun unionin säädökseen nähden, mukaan lukien neuvoston direktiivi 2003/48/EY ( 1 ), siinä määrin kuin asiassa käytävä tietojenvaihto kuuluisi 1 kohdan c alakohdan tai minkä tahansa muun unionin säädöksen soveltamisalaan, mukaan lukien direktiivi 2003/48/EY.

▼M2 —————

▼M1

6.  Tietojenvaihto toteutetaan seuraavasti:

a) 

edellä 1 kohdassa säädettyjen tulo- ja pääomalajien osalta vähintään kerran vuodessa, kuuden kuukauden kuluessa jäsenvaltion sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana tiedot tulivat saataville;

b) 

edellä 3 a kohdassa säädettyjen tietojen osalta tietoja vaihdetaan vuosittain, yhdeksän kuukauden kuluessa kalenterivuoden tai muun sellaisen asianmukaisen raportointijakson päättymisestä, johon tiedot liittyvät.

▼B

7.  Komissio vahvistaa automaattista tietojenvaihtoa koskevat käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ennen 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja päivämääriä.

▼M1

7 a.  Liitteessä I olevan VIII jakson B kohdan 1 alakohdan c alakohtaa ja C kohdan 17 alakohdan g alakohtaa sovellettaessa kunkin jäsenvaltion on 31 päivään heinäkuuta 2015 mennessä ilmoitettava komissiolle luettelo yksiköistä ja tileistä, joita kohdellaan Ei-raportoivina finanssilaitoksina ja Muina kuin finanssitileinä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle mahdollisista muutoksista tältä osin. Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä vastaanotettujen tietojen luettelon ja päivittää sitä tarpeen mukaan.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisenlaiset Ei-raportoivat finanssilaitokset ja Muut kuin finanssitilit täyttävät kaikki liitteessä I olevan VIII jakson B kohdan 1 alakohdan c alakohdassa ja C kohdan 17 alakohdan g alakohdassa luetellut vaatimukset ja erityisesti, että asema ei-raportoivana finanssilaitoksena tai muuna kuin finanssitilinä ei estä tämän direktiivin tarkoituksia.

▼B

8.  Jos jäsenvaltiot muiden jäsenvaltioiden kanssa tekemissään kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa sopivat automaattisesta tietojenvaihdosta muiden tulo- ja pääomalajien osalta, niiden on toimitettava nämä sopimukset komissiolle, joka saattaa kyseiset sopimukset kaikkien muiden jäsenvaltioiden saataville.

▼M2

8 a artikla

Rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon soveltamisala ja ehdot

1.  Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on 21 artiklan nojalla hyväksyttyjen sovellettavien käytännön järjestelyiden mukaisesti ilmoitettava automaattista tietojenvaihtoa käyttäen kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan komissiolle, jos rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus on annettu tai sitä on muutettu taikka se on uudistettu 31 päivän joulukuuta 2016 jälkeen, tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta.

2.  Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on 21 artiklan nojalla hyväksyttyjen sovellettavien käytännön järjestelyiden mukaisesti toimitettava myös kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan komissiolle tiedot niistä rajatylittäviä tilanteita varten annettavista ennakkopäätöksistä sekä ennakkohinnoittelusopimuksista, jotka on annettu tai joita on muutettu taikka jotka on uudistettu ajanjaksona, joka alkaa viisi vuotta ennen 1 päivää tammikuuta 2017, tämän artiklan 8 kohdan tapauksia lukuun ottamatta.

Jos rajatylittäviä tilanteita varten annettavat ennakkopäätökset sekä ennakkohinnoittelusopimukset on annettu tai niitä on muutettu taikka ne on uudistettu 1 päivän tammikuuta 2012 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä ajanjaksona, tiedot on toimitettava edellyttäen, että ne olivat yhä voimassa 1 päivänä tammikuuta 2014.

Jos rajatylittäviä tilanteita varten annettavat ennakkopäätökset sekä ennakkohinnoittelusopimukset on annettu tai niitä on muutettu taikka ne on uudistettu 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2016 välisenä ajanjaksona, tiedot on toimitettava riippumatta siitä, ovatko ne yhä voimassa.

Jäsenvaltiot voivat jättää tässä kohdassa tarkoitetun tietojen toimittamisen ulkopuolelle tiedot, jotka koskevat rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia, jotka on annettu tai joita on muutettu taikka jotka on uudistettu ennen 1 päivää huhtikuuta 2016 ja jotka annetaan yksittäisille henkilöille tai henkilöiden ryhmille, lukuun ottamatta niitä, jotka harjoittavat pääasiassa rahoitus- tai sijoitustoimintaa, joiden vuotuinen konserninlaajuinen liikevaihto, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU ( 2 ) 2 artiklan 5 kohdassa, on alle 40 000 000 euroa (tai vastaava määrä muussa valuutassa) sinä verovuonna, joka edeltää näiden rajatylittäviä tilanteita varten annettavien päätösten taikka ennakkohinnoittelusopimusten antamispäivää tai niiden muuttamis- tai uudistamispäivää.

3.  Kolmansien maiden kanssa tehdyt kahden- tai monenväliset ennakkohinnoittelusopimukset on jätettävä tämän artiklan mukaisen automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalan ulkopuolelle, kun kansainvälinen verosopimus, jonka perusteella ennakkohinnoittelusopimus on neuvoteltu, ei salli tietojen paljastamista kolmansille osapuolille. Tietoja tällaisista kahden- ja monenvälisistä ennakkohinnoittelusopimuksista vaihdetaan 9 artiklan mukaisesti, jos kansainvälinen verosopimus, jonka perusteella ennakkohinnoittelusopimus on neuvoteltu, sallii tietojen paljastamisen ja kolmannen maan toimivaltainen viranomainen antaa luvan niiden paljastamiseen.

Jos kahden- ja monenväliset ennakkohinnoittelusopimukset jätetään tietojen automaattisen vaihdon ulkopuolelle tämän kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti, tämän artiklan 6 kohdassa yksilöityjä tietoja, joihin viitataan pyynnössä, joka johti tällaisen kahden- tai monenvälisen ennakkohinnoittelusopimuksen antamiseen, on sen sijaan vaihdettava tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

4.  Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös koskee yksinomaan yhden tai useamman luonnollisen henkilön verotusta.

5.  Tietojenvaihto toteutetaan seuraavasti:

a) 

edellä olevan 1 kohdan mukaisesti vaihdettavien tietojen osalta kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden ensimmäisen puolikkaan päättymisestä, jolloin rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus annettiin tai sitä muutettiin taikka se uudistettiin;

b) 

edellä olevan 2 kohdan mukaisesti vaihdettavien tietojen osalta ennen 1 päivää tammikuuta 2018.

6.  Tietoihin, jotka jäsenvaltion on tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla toimitettava, kuuluvat seuraavat:

a) 

henkilön, muun kuin luonnollisen henkilön, tunnistetiedot ja tarvittaessa henkilöiden ryhmä, johon se kuuluu;

b) 

sellainen tiivistelmä rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen sisällöstä, mukaan lukien yleinen kuvaus olennaisesta liiketoiminnasta taikka olennaisista liiketoimista tai liiketoimien sarjasta, joka ei johda liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn paljastamiseen tai sellaisten tietojen paljastamiseen, joiden paljastaminen olisi vastoin yleistä järjestystä;

c) 

päivät, jolloin rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus on annettu tai sitä on muutettu taikka se on uudistettu;

d) 

rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen voimassaolon alkamispäivä, jos se on mainittu;

e) 

rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen voimassaolon päättymispäivä, jos se on mainittu;

f) 

rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen tyyppi;

g) 

rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen liiketoimen tai liiketoimien sarjan määrä, mikäli tällaiseen määrään viitataan rajatylittävää tilannetta varten annettavassa ennakkopäätöksessä taikka ennakkohinnoittelusopimuksessa;

h) 

kuvaus siirtohinnoittelun tai siirtohinnan määrittämisessä käytetyistä perusteista, kun kyse on ennakkohinnoittelusopimuksesta;

i) 

siirtohinnoittelun tai siirtohinnan määrittämisessä käytetyn menetelmän yksilöinti, kun kyse on ennakkohinnoittelusopimuksesta;

j) 

niiden muiden mahdollisten jäsenvaltioiden yksilöinti, joita rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus todennäköisesti koskee;

k) 

niiden muissa jäsenvaltioissa olevien mahdollisten muiden kuin luonnollisten henkilöiden yksilöinti, joita rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus todennäköisesti koskee (ilmoittaen, mihin jäsenvaltioihin asianomaiset henkilöt liittyvät); ja

l) 

maininta siitä, perustuvatko toimitetut tiedot rajatylittävää tilannetta varten annettavaan ennakkopäätökseen taikka ennakkohinnoittelusopimukseen vai tämän artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun pyyntöön.

7.  Tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon helpottamiseksi komissio hyväksyy tarvittavat käytännön järjestelyt tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien toimenpiteet tämän artiklan 6 kohdan mukaisen tietojenvaihdon yhdenmukaistamiseksi osana 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua vakiomuotoisen lomakkeen vahvistamismenettelyä.

8.  Tämän artiklan 6 kohdan a, b, h ja k alakohdassa määriteltyjä tietoja ei toimiteta Euroopan komissiolle.

9.  Edellä 6 kohdan j alakohdassa yksilöidyn asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä, mikäli mahdollista sähköisin välinein, tiedot antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle vahvistus tietojen vastaanottamisesta viipymättä ja joka tapauksessa seitsemän työpäivän kuluessa. Tätä toimenpidettä sovelletaan, kunnes 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu rekisteri on toiminnassa.

10.  Jäsenvaltiot voivat 5 artiklan mukaisesti ja 21 artiklan 4 kohdan huomioon ottaen pyytää lisätietoja, mukaan lukien rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen koko tekstin.

▼M3

8 aa artikla

Maakohtaista raporttia koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon laajuus ja edellytykset

1.  Jokaisen jäsenvaltion on toteuttava tarvittavat toimenpiteet vaatiakseen Monikansallisen Yritysryhmän Perimmäistä Emoyksikköä, jonka verotuksellinen kotipaikka on kyseisen jäsenvaltion alueella, tai muuta liitteessä III olevan II jakson mukaista Raportoivaa Yksikköä antamaan maakohtaisen raportin Raportoitavasta Tilivuodestaan 12 kuukauden kuluessa liitteessä III olevan II jakson mukaisesta Monikansallisen Yritysryhmän Raportoitavan Tilivuoden viimeisestä päivästä.

2.  Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, joka vastaanotti maakohtaisen raportin 1 kohdan mukaisesti, on automaattista tietojenvaihtoa käyttäen toimitettava maakohtainen raportti 4 kohdassa säädetyssä määräajassa niille muille jäsenvaltioille, joissa maakohtaisen raportin sisältämien tietojen mukaan joko on Raportoivan Yksikön Monikansallisen Yritysryhmän yhden tai useamman Osayksikön verotuksellinen kotipaikka tai joissa ne ovat verovelvollisia kiinteästä toimipaikasta harjoitetun liiketoiminnan osalta.

3.  Maakohtaisessa raportissa on oltava seuraavat tiedot Monikansallisesta Yritysryhmästä:

a) 

kootut tiedot kunkin sellaisen lainkäyttöalueen osalta, jolla Monikansallinen Yritysryhmä harjoittaa toimintaa, tulojen määrästä, voitosta (tappiosta) ennen tuloveroja, maksetuista tuloveroista, kertyneistä tuloveroista, oman pääoman kirjanpidollisesta arvosta, kertyneistä voittovaroista, työntekijöiden määrästä ja muista aineellisista hyödykkeistä kuin käteisestä tai muista rahavaroista;

b) 

kunkin Monikansallisen Yritysryhmän Osayksikön tunnistetiedot, josta käyvät ilmi kyseisen Osayksikön verotuksellisen kotipaikan mukainen lainkäyttöalue ja se lainkäyttöalue, jonka lainsäädännön mukaisesti kyseinen Osayksikkö on organisoitu, jos tämä lainkäyttöalue on eri kuin verotuksellisen kotipaikan mukainen lainkäyttöalue, sekä kyseisen Osayksikön pääasiallisen liiketoiminnan tai pääasiallisten liiketoimintojen luonne.

4.  Maakohtainen raportti on toimitettava 15 kuukauden kuluessa sen Monikansallisen Yritysryhmän Tilivuoden viimeisestä päivästä, jota maakohtainen raportti koskee. Ensimmäinen maakohtainen raportti on toimitettava 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen alkavalta Monikansallisen Yritysryhmän Tilivuodelta, ja se on tehtävä 18 kuukauden kuluessa kyseisen Tilivuoden viimeisestä päivästä.

▼M5

8 ab artikla

Raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon laajuus ja edellytykset

1.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjät velvoitetaan toimittamaan toimivaltaisille viranomaisille tiedossaan, hallussaan tai määräysvallassaan olevat raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevat tiedot 30 päivän kuluessa

a) 

siitä päivästä, jona raportoitava rajatylittävä järjestely asetetaan saataville toteuttamista varten; tai

b) 

siitä päivästä, jona raportoitava rajatylittävä järjestely on valmis toteuttamista varten; tai

c) 

siitä kun raportoitavan rajatylittävän järjestelyn ensimmäinen vaihe on toteutettu,

riippuen siitä, mikä näistä tapahtuu ensin.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, myös 3 artiklan 21 alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen välittäjien on toimitettava tiedot 30 päivän kuluessa siitä, kun ne ovat tarjonneet suoraan tai muiden henkilöiden välityksellä tukea, apua tai neuvoja.

2.  Markkinakelpoisten järjestelyjen osalta jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet, joilla välittäjä velvoitetaan laatimaan joka kolmas kuukausi ajantasainen raportti niistä 14 kohdan a, d, g ja h alakohdassa tarkoitetuista uusista raportoitavista tiedoista, jotka ovat tulleet saataville edellisen raportin toimittamisen jälkeen.

3.  Jos välittäjä on velvollinen toimittamaan raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevat tiedot useamman kuin yhden jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, tiedot toimitetaan ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, joka on alla olevassa luettelossa ensimmäinen:

a) 

jäsenvaltio, jossa välittäjän verotuksellinen kotipaikka sijaitsee;

b) 

jäsenvaltio, jossa välittäjällä on kiinteä toimipaikka, josta järjestelyyn liittyvä palveluja tarjotaan;

c) 

jäsenvaltio, jossa välittäjä on muodostettu tai jonka lainsäädäntöä välittäjään sovelletaan;

d) 

jäsenvaltio, jossa välittäjä on rekisteröity oikeudellisiin, verotuksellisiin tai konsulttipalveluihin liittyvään ammatilliseen yhteenliittymään.

4.  Tapauksissa, joissa 3 kohdan mukaan on useita raportointivelvoitteita, välittäjä vapautetaan tietojen toimittamisesta, jos sillä on kansallisen lainsäädännön mukaiset todisteet siitä, että samat tiedot on toimitettu toisessa jäsenvaltiossa.

5.  Kukin jäsenvaltio voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjille annetaan oikeus olla toimittamatta raportoitavaa rajatylittävää järjestelyä koskevia tietoja, jos raportointivelvoite loukkaisi kyseessä olevan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaista oikeudellista ammattisalassapitovelvollisuutta. Tällaisissa tilanteissa kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjät velvoitetaan ilmoittamaan viipymättä toiselle välittäjälle tai, jos toista välittäjää ei ole, asianomaiselle verovelvolliselle niiden 6 kohdan mukaisista raportointivelvoitteista.

Välittäjät voidaan ensimmäisen alakohdan mukaisesti vapauttaa tietojen toimittamisesta vain siinä tapauksessa, että ne harjoittavat toimintaansa sellaisten asiaa koskevien kansallisten lakien mukaisesti, joilla niiden ammattia säädellään.

6.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen vaatimiseksi, että tapauksissa, joissa välittäjää ei ole tai välittäjä ilmoittaa asianomaiselle verovelvolliselle tai toiselle välittäjälle 5 kohdan mukaisesta vapautuksesta, raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevien tietojen ilmoittamista koskeva velvoite koskee toista välittäjää, jolle on ilmoitettu asiasta, tai jos toista välittäjää ei ole, asianomaista verovelvollista.

7.  Asianomaisen verovelvollisen, jota raportointivelvoite koskee, on toimitettava tiedot 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona raportoitava rajatylittävä järjestely asetetaan tämän asianomaisen verovelvollisen saataville toteuttamista varten tai se on valmis asianomaisen verovelvollisen toimesta tapahtuvaa toteuttamista varten, tai siitä kun asianomaiseen verovelvolliseen liittyvä ensimmäinen vaihe on toteutettu, siitä riippuen, mikä näistä tapahtuu ensin.

Jos asianomainen verovelvollinen on velvollinen toimittamaan raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevat tiedot useamman kuin yhden jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, tiedot toimitetaan ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, joka on alla olevassa luettelossa ensimmäinen:

a) 

jäsenvaltio, jossa asianomaisen verovelvollisen verotuksellinen kotipaikka sijaitsee;

b) 

jäsenvaltio, jossa asianomaisella verovelvollisella on kiinteä toimipaikka, joka hyötyy järjestelystä;

c) 

jäsenvaltio, jossa asianomainen verovelvollinen saa tuloja tai voittoja, vaikka asianomaisella verovelvollisella ei ole verotuksellista kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa missään jäsenvaltiossa;

d) 

jäsenvaltio, jossa asianomainen verovelvollinen harjoittaa toimintaa, vaikka asianomaisella verovelvollisella ei ole verotuksellista kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa missään jäsenvaltiossa.

8.  Tapauksissa, joissa 7 kohdasta seuraa useita raportointivelvoitteita, asianomainen verovelvollinen vapautetaan tietojen toimittamisesta, jos sillä on kansallisen lainsäädännön mukaiset todisteet siitä, että samat tiedot on toimitettu toisessa jäsenvaltiossa.

9.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen vaatimiseksi, että tapauksissa, joissa välittäjiä on enemmän kuin yksi, raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevien tietojen toimittamista koskeva velvoite koskee kaikkia välittäjiä, jotka osallistuvat samaan raportoivaan rajatylittävään järjestelyyn.

Välittäjä vapautetaan tietojen toimittamisesta ainoastaan siinä määrin, kuin sillä on kansallisen lainsäädännön mukaiset todisteet siitä, että toinen välittäjä on jo toimittanut 14 kohdassa tarkoitetut samat tiedot.

10.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen vaatimiseksi, että tapauksissa, joissa raportointivelvoite on asianomaisella verovelvollisella ja asianomaisia verovelvollisia on enemmän kuin yksi, tiedot toimittaa 6 kohdan mukaisesti se asianomainen verovelvollinen, joka on alla olevassa luettelossa ensimmäinen:

a) 

asianomainen verovelvollinen, joka sopi raportoitavasta rajatylittävästä järjestelystä välittäjän kansa;

b) 

asianomainen verovelvollinen, joka hallinnoi järjestelyn toteuttamista.

Asianomainen verovelvollinen vapautetaan tietojen toimittamisesta ainoastaan siinä määrin, kuin sillä on kansallisen lainsäädännön mukaiset todisteet siitä, että toinen asianomainen verovelvollinen on jo toimittanut 14 kohdassa tarkoitetut samat tiedot.

11.  Kukin jäsenvaltio voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen vaatimiseksi, että kukin asianomainen verovelvollinen toimittaa tiedot järjestelyn käytöstään verohallinnolle kunakin niistä vuosista, joina ne käyttävät sitä.

▼C1

12.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen vaatimiseksi, että välittäjät ja asianomaiset verovelvolliset toimittavat tiedot niistä raportoitavista rajatylittävistä järjestelyistä, joiden ensimmäinen vaihe toteutettiin 25 päivän kesäkuuta 2018 ja 30 päivän kesäkuuta 2020 välisenä aikana. Välittäjien ja tapauksesta riippuen asianomaisten verovelvollisten on toimitettava näitä raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevat tiedot viimeistään 31 päivänä elokuuta 2020.

▼M5

13.  Sen jäsenvaltion, jossa tiedot oli toimitettu tämän artiklan 1–12 kohdan mukaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on 21 artiklan nojalla hyväksyttyjen käytännön järjestelyiden mukaisesti ilmoitettava tämän artiklan 14 kohdassa tarkoitetut tiedot kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille automaattista tietojenvaihtoa käyttäen.

14.  Tietoihin, jotka jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on 13 kohdan nojalla toimitettava, kuuluvat tapauksesta riippuen seuraavat:

a) 

välittäjien ja asianomaisten verovelvollisten tunnistamiseen liittyvät tiedot, mukaan lukien nimi, syntymäaika ja -paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), verotuksellinen kotipaikka ja verotunniste sekä tapauksesta riippuen tiedot henkilöistä, jotka ovat asianomaiseen verovelvolliseen etuyhteydessä olevia yrityksiä;

b) 

yksityiskohtaiset tiedot liitteessä IV esitetyistä tunnusmerkeistä, jotka tekevät rajatylittävästä järjestelystä raportoitavan;

c) 

tiivistelmä raportoitavan rajatylittävän järjestelyn sisällöstä, mukaan lukien viittaus nimeen, jolla se yleisesti tunnetaan, jos sellainen on, ja sellainen yleinen kuvaus olennaisista liiketoimista tai järjestelyistä, joka ei johda liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn paljastamiseen tai sellaisten tietojen paljastamiseen, joiden paljastaminen olisi vastoin yleistä järjestystä;

d) 

päivä, jona raportoitavan rajatylittävän järjestelyn ensimmäinen vaihe on toteutettu tai toteutetaan;

e) 

yksityiskohtaiset tiedot kansallisista säännöksistä, joihin raportoitava rajatylittävä järjestely perustuu;

f) 

raportoitavan rajatylittävän järjestelyn arvo;

g) 

sen asianomaisen verovelvollisen (verovelvollisten) jäsenvaltion tai niiden muiden jäsenvaltioiden yksilöinti, joita raportoitava rajatylittävä järjestely todennäköisesti koskee;

h) 

niiden jäsenvaltiossa olevien muiden henkilöiden yksilöinti, joita raportoitava rajatylittävä järjestely todennäköisesti koskee, sekä tiedot siitä, mihin jäsenvaltioihin asianomaiset henkilöt liittyvät.

15.  Se, että verohallinto ei reagoi raportoitavaan rajatylittävään järjestelyyn, ei tarkoita tämän järjestelyn pätevyyden tai verokohtelun hyväksymistä.

16.  Tämän artiklan 13 kohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon helpottamiseksi komissio hyväksyy tarvittavat käytännön järjestelyt tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien toimenpiteet tämän artiklan 14 kohdan mukaisen tietojen ilmoittamisen yhdenmukaistamiseksi osana 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua vakiomuotoisen lomakkeen vahvistamismenettelyä.

17.  Komissiolle ei anneta pääsyä 14 kohdan a, c ja h kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

18.  Automaattinen tietojenvaihto tapahtuu yhden kuukauden kuluessa sen vuosineljänneksen päättymisestä, jona tiedot on toimitettu. Ensimmäiset tiedot ilmoitetaan viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2020.

▼M2

8 b artikla

Automaattista tietojenvaihtoa koskevat tilastot

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ennen 1 päivää tammikuuta 2018 vuosikohtaiset tilastot 8 ja 8 a artiklan mukaisten automaattisten tietojenvaihtojen määristä sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot hallinnollisista ja muista asiaankuuluvista kustannuksista ja hyödyistä, jotka liittyvät tapahtuneisiin tietojenvaihtoihin, ja kaikista mahdollisista muutoksista sekä verohallintojen että kolmansien osapuolten osalta.

2.  Komissio antaa ennen 1 päivää tammikuuta 2019 kertomuksen, jossa esitetään yleiskatsaus ja arvio tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti saaduista tilastoista ja tiedoista sellaisten kysymysten osalta kuten automaattisesta tietojenvaihdosta aiheutuvat hallinnolliset ja muut asiaankuuluvat kustannukset ja hyödyt sekä siihen liittyvät käytännön näkökohdat. Komissio esittää tarvittaessa neuvostolle ehdotuksen, joka koskee 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja lajeja ja siinä säädettyjä edellytyksiä, mukaan luettuna edellytys, jonka mukaan muissa jäsenvaltioissa asuvia henkilöitä koskevien tietojen on oltava saatavilla, taikka 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettuja tietoja tai molempia.

Tarkastellessaan komission ehdotusta neuvosto arvioi, onko automaattisen tietojenvaihdon tehokkuutta ja toimivuutta mahdollista lisätä sekä nostaa sen tasoa siinä tarkoituksessa, että

a) 

kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava automaattisella tietojenvaihdolla toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa asuvia henkilöitä koskevat tiedot verokausilta 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen kaikista 8 artiklan 1 kohdassa luetelluista tulo- ja pääomalajeista, sellaisina kuin nämä on ymmärrettävä tiedot ilmoittavan jäsenvaltion lainsäädännön nojalla; ja

b) 

edellä 8 artiklan 1 kohdassa ja 8 artiklan 3 a kohdassa säädettyjä tulo- ja pääomalajien ja tietojen luetteloja laajennetaan niin, että ne kattavat myös muut tulo- ja pääomalajit, rojaltit mukaan luettuina, ja muut tiedot.

▼B



III

JAKSO

Oma-aloitteinen tietojenvaihto

9 artikla

Oma-aloitteisen tietojenvaihdon soveltamisala ja edellytykset

1.  Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot seuraavissa tilanteissa:

a) 

jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on syytä otaksua, että toisessa jäsenvaltiossa ehkä menetetään verotuloja;

b) 

verovelvollinen saa jäsenvaltiossa veronalennuksen tai verovapautuksen, josta aiheutuisi toisessa jäsenvaltiossa veron lisäys tai verovelvollisuus;

c) 

jäsenvaltiossa verovelvollisen henkilön ja toisessa jäsenvaltiossa verovelvollisen henkilön välisiä liiketoimia suoritetaan yhden tai useamman maan kautta siten, että veroja voi säästyä jommassakummassa tai kummassakin jäsenvaltiossa;

d) 

jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on syytä otaksua, että veroja säästyy yritysryhmien sisäisten keinotekoisten voitonsiirtojen tuloksena;

e) 

niiden tietojen perusteella, jotka jäsenvaltio on saanut toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, on kyetty saamaan tietoja, joilla voi olla merkitystä määrättäessä verovelvollisuutta viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa.

2.  Kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat ilmoittaa oma-aloitteista tietojenvaihtoa noudattaen muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kaikki tuntemansa tiedot, joista voi olla hyötyä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

10 artikla

Määräajat

1.  Toimivaltaisen viranomaisen, jonka saataville tulee 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja, on toimitettava nämä tiedot asianomaisen toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun ne tulevat saataville.

2.  Toimivaltaisen viranomaisen, jolle tiedot toimitetaan 9 artiklan nojalla, on lähetettävä, mikäli mahdollista sähköisin välinein, tiedot antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle vahvistus tietojen vastaanottamisesta välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua vastaanottamisesta.



III

LUKU

MUUT HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MUODOT



I

JAKSO

Läsnäolo hallintovirastoissa ja osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin

11 artikla

Soveltamisala ja edellytykset

1.  Pyynnön esittävän viranomaisen valtuuttamat virkamiehet voivat pyynnön esittävän viranomaisen ja pyynnön vastaanottavan viranomaisen välisestä sopimuksesta ja jälkimmäisen vahvistamien järjestelyjen mukaisesti 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen vaihtamiseksi

a) 

olla läsnä virastoissa, joissa pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion hallintoviranomaiset suorittavat tehtäviään;

b) 

olla läsnä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion alueella suoritettavissa hallinnollisissa tutkimuksissa.

Kun pyydetyt tiedot sisältyvät asiakirja-aineistoon, joka on pyynnön vastaanottavan viranomaisen virkamiesten käytettävissä, siitä on annettava jäljennökset pyynnön esittävän viranomaisen virkamiehille.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa voidaan määrätä, mikäli tämä on pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön nojalla sallittua, että kun pyynnön esittävän viranomaisen virkamiehet ovat läsnä hallinnollisissa tutkimuksissa, he voivat haastatella henkilöitä ja tarkastella asiakirjoja.

Jos tutkimuksen kohteena oleva henkilö vastustaa pyynnön esittävän viranomaisen virkamiesten tarkastustoimenpiteitä, pyynnön vastaanottavan viranomaisen on pidettävä tätä sen omiin virkamiehiin kohdistuvana vastustuksena.

3.  Pyynnön esittävän jäsenvaltion valtuuttamien virkamiesten, jotka ovat 1 kohdan mukaisesti läsnä toisessa jäsenvaltiossa, on milloin tahansa kyettävä esittämään kirjallinen valtuutus, josta ilmenee heidän henkilöllisyytensä ja viranomaisasemansa.



II

JAKSO

Samanaikaiset tarkastukset

12 artikla

Samanaikaiset tarkastukset

1.  Kun kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio sopii suorittavansa omalla alueellaan samanaikaisia tarkastuksia, jotka koskevat yhtä tai useampaa henkilöä, joiden osalta niillä on yhteinen intressi tai toisiaan täydentäviä intressejä, vaihtaakseen näin saatuja tietoja, sovelletaan 2, 3 ja 4 kohtaa.

2.  Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on itsenäisesti yksilöitävä henkilöt, joiden osalta se aikoo ehdottaa samanaikaista tarkastusta. Sen on ilmoitettava muiden asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tapaukset, joiden osalta se ehdottaa samanaikaista tarkastusta, ja perusteltava samalla valintansa.

Sen on ilmoitettava ajanjakso, jona tarkastukset on tarkoitus suorittaa.

3.  Kunkin asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, haluaako se osallistua samanaikaisiin tarkastuksiin. Sen on vahvistettava samanaikaista tarkastusta ehdottaneelle viranomaiselle suostumuksensa tai ilmoitettava sille perusteltu kieltäytymisensä.

4.  Kunkin asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on nimitettävä edustaja, jonka tehtävänä on tarkastuksen valvonta ja koordinointi.



III

JAKSO

Hallinnollinen tiedoksianto

13 artikla

Tiedoksiantopyyntö

1.  Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä annettava vastaanottajalle tiedoksi kaikki pyynnön esittävän jäsenvaltion hallintoviranomaisilta lähtöisin olevat asiakirjat ja päätökset, jotka koskevat tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia veroja koskevan lainsäädännön soveltamista pyynnön esittävän jäsenvaltion alueella, noudattaen samanlaisten asiakirjojen tiedoksiantoa pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa koskevia sääntöjä.

2.  Tiedoksiantopyynnöissä on mainittava tiedoksi annettavan asiakirjan tai päätöksen aihe ja ilmoitettava vastaanottajan nimi ja osoite sekä mahdolliset muut tiedot, jotka saattavat helpottaa vastaanottajan tunnistamista.

3.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on välittömästi ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle tiedoksiantopyynnön osalta toteuttamansa toimet ja erityisesti päivä, jona asiakirja tai päätös on annettu tiedoksi vastaanottajalle.

4.  Pyynnön esittävä viranomainen tekee tiedoksiantopyynnön tämän artiklan nojalla vain silloin, kun tiedoksiantoa ei voida suorittaa niiden sääntöjen mukaisesti, jotka koskevat kyseisten asiakirjojen tiedoksiantoa pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa, tai kun tällainen tiedoksianto aiheuttaisi kohtuuttomia vaikeuksia. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi antaa kaikki asiakirjat suoraan tiedoksi toisen jäsenvaltion alueella olevalle henkilölle kirjatulla kirjeellä tai sähköisesti.



IV

JAKSO

Palaute

14 artikla

Edellytykset

1.  Jos toimivaltainen viranomainen antaa 5 tai 9 artiklan nojalla tietoja, se voi pyytää tiedot vastaanottavaa toimivaltaista viranomaista lähettämään niistä palautetta. Jos palautetta pyydetään, tiedot vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä palaute tiedot antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun pyydettyjen tietojen käytön tulos on tiedossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiedot vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion verosalaisuutta ja tietosuojaa koskevien sääntöjen soveltamista. Komissio vahvistaa käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on lähetettävä kerran vuodessa palautetta automaattisesta tietojenvaihdosta muille asianomaisille jäsenvaltioille kahdenvälisesti sovittuja käytännön järjestelyjä noudattaen.



V

JAKSO

Parhaiden toimintatapojen ja kokemusten vaihto

15 artikla

Soveltamisala ja edellytykset

1.  Jäsenvaltioiden on yhdessä komission kanssa tarkasteltava ja arvioitava tämän direktiivin mukaista hallinnollista yhteistyötä ja vaihdettava kokemuksiaan kyseisen yhteistyön parantamiseksi ja tarvittaessa kyseisiä aloja koskevien sääntöjen laatimiseksi.

2.  Jäsenvaltiot voivat yhdessä komission kanssa laatia suuntaviivoja kaikista seikoista, joita pidetään parhaiden toimintatapojen ja kokemusten vaihdon kannalta tarpeellisina.



IV

LUKU

HALLINNOLLISTA YHTEISTYÖTÄ SÄÄNTELEVÄT EHDOT

16 artikla

Tietojen ja asiakirjojen sisällön paljastaminen

1.  Jäsenvaltioiden tämän direktiivin nojalla missä tahansa muodossa toisilleen ilmoittamia tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samanlaisille tiedoille säädettyä suojaa. Tällaisia tietoja voidaan käyttää jäsenvaltioiden 2 artiklassa tarkoitettuja veroja koskevien kansallisten lakien hallintoa ja täytäntöönpanoa varten.

Tällaisia tietoja voidaan käyttää myös keskinäisestä avunannosta veroihin, tulleihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä 16 päivänä maaliskuuta 2010 annetun neuvoston direktiivin 2010/24/EU ( 3 ) 2 artiklan piiriin kuuluvien muiden verojen ja tullien määräämiseen ja täytäntöönpanoon tai pakollisten sosiaaliturvamaksujen määräämiseen ja täytäntöönpanoon.

Niitä voidaan lisäksi käyttää verolainsäädännön rikkomisesta johtuvan, mahdollisesti rangaistuksiin johtavan oikeudellisen ja hallinnollisen menettelyn yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastaajan ja todistajien oikeuksia tällaisissa menettelyissä koskevien yleisten sääntöjen ja määräysten soveltamista.

2.  Tämän direktiivin nojalla vastaanotettuja tietoja ja asiakirjoja saa käyttää muihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin sen jäsenvaltion, joka ilmoittaa tiedot tämän direktiivin nojalla, toimivaltaisen viranomaisen luvalla ja vain siltä osin, mikä on sallittua tiedot vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. Tällainen lupa on myönnettävä, jos tietoja voidaan käyttää samanlaisiin tarkoituksiin tiedot ilmoittavan toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltiossa.

3.  Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen katsoo, että sen toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta saamista tiedoista todennäköisesti on hyötyä jonkin kolmannen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 1 kohdan mukaisissa tarkoituksissa, se voi toimittaa tiedot viimeksi mainitulle toimivaltaiselle viranomaiselle edellyttäen, että niiden toimittaminen on tässä direktiivissä vahvistettujen sääntöjen ja menettelyjen mukaista. Sen on ilmoitettava sen jäsenvaltion, josta tiedot ovat peräisin, toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan jakaa kyseiset tiedot kolmannen jäsenvaltion kanssa. Jäsenvaltio, josta kyseiset tiedot ovat peräisin, voi vastustaa tällaista tietojen jakamista kymmenen työpäivän kuluessa siitä, kun se sai tietojenvaihtoa haluavan jäsenvaltion ilmoituksen.

4.  Vain sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, josta tiedot ovat peräisin, voi antaa luvan 3 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen käyttämiseen 2 kohdan mukaisesti.

5.  Pyynnön esittävän jäsenvaltion toimivaltaiset elimet voivat todisteena vedota kaikkiin pyynnön vastaanottavan viranomaisen saamiin ja pyynnön esittävälle viranomaiselle tämän direktiivin mukaisesti toimitettuihin tietoihin, raportteihin, lausuntoihin ja muihin asiakirjoihin tai niiden oikeaksi todistettuihin jäljennöksiin tai niiden otteisiin samoin perustein kuin samanlaisiin kyseisen jäsenvaltion viranomaisen antamiin tietoihin, raportteihin, lausuntoihin ja muihin asiakirjoihin.

▼M3

6.  Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1–4 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden välillä 8 aa artiklan nojalla annettavia tietoja käytetään ylätason siirtohinnoitteluriskien sekä muiden veropohjan rapautumiseen ja voitonsiirtoon liittyvien riskien arviointiin, mukaan lukien niiden riskien arviointi, jotka aiheutuvat siitä, että Monikansallisen Yritysryhmän jäsenet eivät noudata sovellettavia siirtohinnoittelun sääntöjä, sekä tarvittaessa taloudelliseen ja tilastolliseen analyysiin. Vastaanottavan jäsenvaltion veroviranomaisten tekemät siirtohinnoitteluoikaisut eivät saa perustua 8 aa artiklan nojalla vaihdettuihin tietoihin. Sen estämättä, mitä edellä säädetään, jäsenvaltioiden välillä 8 aa artiklan nojalla vaihdettuja tietoja ei ole kiellettyä käyttää perustana lisäselvityksille, jotka koskevat Monikansallisen Yritysryhmän siirtohinnoittelujärjestelyjä tai muita verokysymyksiä verotarkastuksen aikana, ja näin ollen Osayksikön verotettaviin tuloihin voidaan tehdä asianmukaisia oikaisuja.

▼B

17 artikla

Rajoitukset

1.  Viranomaisen, joka vastaanottaa pyynnön jäsenvaltiossa, on annettava 5 artiklassa tarkoitetut tiedot toisessa jäsenvaltiossa olevalle pyynnön esittävälle viranomaiselle sillä edellytyksellä, että pyynnön esittävä viranomainen on käyttänyt kaikki tavanomaiset tietolähteet, joita se olisi kyseisissä olosuhteissa voinut käyttää pyydettyjen tietojen saamiseksi vaarantamatta tavoitteidensa saavuttamista.

2.  Tämä direktiivi ei velvoita pyynnön vastaanottavaa jäsenvaltiota suorittamaan tutkimuksia tai ilmoittamaan tietoja, jos tällaisten tutkimusten tekeminen tai pyydettyjen tietojen kerääminen sen omiin tarkoituksiin olisi sen lainsäädännön vastaista.

3.  Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä antamasta tietoja, jos pyynnön esittävä jäsenvaltio ei voi oikeudellisista syistä antaa samanlaisia tietoja.

4.  Tietojen antamisesta voidaan kieltäytyä, jos se johtaisi liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn tai sellaisen tiedon paljastamiseen, jonka paljastaminen olisi yleisen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaista.

5.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle perusteet tietopyynnön epäämiseen.

18 artikla

Velvollisuudet

1.  Jos jäsenvaltio pyytää tämän direktiivin mukaisesti tietoja, pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on pyydettyjen tietojen saamiseksi käytettävä tietojen keräämiseen tarkoitettuja toimenpiteitään, vaikka kyseinen jäsenvaltio ei tarvitsisi näitä tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Tämä velvollisuus ei rajoita 17 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan soveltamista, mutta kyseisten kohtien ei missään tapauksessa pidä tulkita antavan pyynnön vastaanottavalle jäsenvaltiolle mahdollisuutta kieltäytyä tietojen toimittamisesta vain sen vuoksi, että sillä ei ole tietoihin kansallista intressiä.

2.  Edellä olevan 17 artiklan 2 ja 4 kohdan ei pidä missään tapauksessa tulkita antavan jäsenvaltiossa olevalle pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle mahdollisuutta kieltäytyä toimittamasta tietoja vain sen vuoksi, että kyseiset tiedot ovat pankin, muun rahoituslaitoksen, asiamiehen tai edustajan tai uskotun miehen hallussa tai ne koskevat omistusosuuksia henkilössä.

3.  Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi kieltäytyä toimittamasta pyydettyjä tietoja, jos tiedot koskevat 1 päivää tammikuuta 2011 edeltäviä verotuskausia ja jos tietojen toimittamisesta olisi voitu kieltäytyä direktiivin 77/799/ETY 8 artiklan 1 kohdan perusteella, jos niitä olisi pyydetty ennen 11 päivää maaliskuuta 2011.

19 artikla

Kolmannelle maalle tarjotun laajemman yhteistyön laajentaminen

Kun jäsenvaltio tarjoaa kolmannelle maalle laajempaa yhteistyötä kuin mitä tässä direktiivissä edellytetään, kyseinen jäsenvaltio ei saa kieltäytyä tällaisen laajemman yhteistyön tarjoamisesta myös sellaiselle toiselle jäsenvaltiolle, joka haluaa aloittaa tällaisen keskinäisen laajemman yhteistyön kyseisen jäsenvaltion kanssa.

20 artikla

Vakiomuotoiset lomakkeet ja tiedonsiirtoformaatit

1.  Edellä olevan 5 artiklan mukaiset tietoja ja hallinnollisia tutkimuksia koskevat pyynnöt ja niihin annetut vastaukset, vahvistukset, täydentäviä taustatietoja koskevat pyynnöt ja 7 artiklan mukaista kykenemättömyyttä tai kieltäytymistä koskevat ilmoitukset on mahdollisuuksien mukaan lähetettävä käyttäen vakiomuotoista lomaketta, jonka komissio on hyväksynyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Vakiomuotoisten lomakkeiden mukana voi olla raportteja, lausuntoja ja muita asiakirjoja tai niiden oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai niiden otteita.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun vakiomuotoiseen lomakkeeseen on sisällytettävä ainakin seuraavat pyynnön esittävän viranomaisen antamat tiedot:

a) 

tutkimuksen tai tutkinnan kohteena olevan henkilön henkilöllisyys;

b) 

verotuksellinen tarkoitus, jota varten tiedot hankitaan.

Pyynnön esittävä viranomainen voi kansainvälisen kehityksen mukaisesti antaa sellaisten henkilöiden, joiden hallussa pyydettyjen tietojen uskotaan olevan, nimen ja osoitteen, jos ne ovat tiedossa, sekä minkä tahansa tiedon, joka voi tehdä tietojen keräämisen helpommaksi pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle.

3.  Edellä olevan 9 artiklan mukaiset oma-aloitteisesti annetut tiedot ja niitä koskevat 10 artiklan mukaiset vahvistukset, 13 artiklan mukaiset hallinnollista tiedoksiantoa koskevat pyynnöt ja 14 artiklan mukaiset palautteet on lähetettävä käyttäen komission 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistamaa vakiomuotoista lomaketta.

▼M1

4.  Edellä olevan 8 artiklan mukaiset automaattisesti vaihdettavat tiedot on lähetettävä käyttämällä komission 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistamaa vakiomuotoista tiedonsiirtoformaattia, jonka tarkoituksena on helpottaa tällaista automaattista tietojenvaihtoa ja joka perustuu direktiivin 2003/48/EY 9 artiklan mukaiseen olemassa olevaan tiedonsiirtoformaattiin, jota on käytettävä kaikentyyppisessä automaattisessa tietojenvaihdossa.

▼M5

5.  Komissio hyväksyy vakiolomakkeet, mukaan lukien kielijärjestelyt, 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen seuraavia tilanteita varten:

a) 

8 a artiklan mukaista rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskevaa automaattista tietojenvaihtoa varten ennen 1 päivää tammikuuta 2017;

b) 

8 ab artiklan mukaista raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevaa automaattista tietojenvaihtoa varten ennen 30 päivää kesäkuuta 2019.

Vakiomuotoisissa lomakkeissa ei saa olla enempää tietojenvaihdon osia, kuin 8 a artiklan 6 kohdassa ja 8 ab artiklan 14 kohdassa on lueteltu, eikä muita kyseisiin osiin liittyviä asiaankuuluvia aloja kuin ne, jotka ovat tarpeen 8 a ja 8 ab artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut kielijärjestelyt eivät estä jäsenvaltioita toimittamasta 8 a ja 8 ab artiklassa tarkoitettuja tietoja millä tahansa unionin virallisista kielistä. Kyseisissä kielijärjestelyissä voidaan kuitenkin määrätä, että kyseisten tietojen pääkohdat on lähetettävä myös jollakin muulla unionin virallisella kielellä.

▼M3

6.  Edellä olevan 8 aa artiklan nojalla tapahtuvassa maakohtaista raporttia koskevassa automaattisessa tietojenvaihdossa on käytettävä liitteessä III olevan III jakson taulukoissa 1, 2 ja 3 olevaa vakiomuotoista lomaketta. Komissio hyväksyy kyseistä tietojenvaihtoa koskevat kielijärjestelyt täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016. Kyseiset kielijärjestelyt eivät estä jäsenvaltioita toimittamasta 8 aa artiklassa tarkoitettuja tietoja jollakin unionin virallisella kielellä ja työkielellä. Niissä voidaan kuitenkin määrätä, että kyseisten tietojen pääkohdat on lähetettävä myös jollakin muulla unionin virallisella kielellä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

▼B

21 artikla

Käytännön järjestelyt

1.  Tämän direktiivin mukaisesti ilmoitettavat tiedot on mahdollisuuksien mukaan toimitettava sähköisin välinein CCN-verkkoa käyttäen.

Tarvittaessa komissio hyväksyy ensimmäisen alakohdan täytäntöönpanemisen edellyttämät käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

▼M1

2.  Komissio vastaa kaikesta CCN-verkon kehittämisestä, joka on tarpeen näiden tietojen vaihdon mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden välillä ja CCN-verkon turvallisuuden varmistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on vastattava kaikesta järjestelmiensä kehittämisestä, joka on tarpeen näiden tietojen vaihtamisen mahdollistamiseksi CCN-verkkoa käyttäen ja niiden järjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaiselle Raportoitavalle luonnolliselle henkilölle ilmoitetaan häntä koskeviin tietoihin liittyvistä tietoturvaloukkauksista, jos kyseinen loukkaus todennäköisesti vahingoittaa hänen henkilötietojensa tai yksityisyytensä suojaa.

Jäsenvaltioiden on luovuttava kaikista tämän direktiivin soveltamisesta johtuvia kustannuksia koskevista korvausvaatimuksista, lukuun ottamatta tapauksen mukaan niitä, jotka koskevat asiantuntijoille maksettuja palkkioita.

▼M2

3.  Nämä tiedot voivat olla komission turvallisuusjärjestelyt hyväksyvän viranomaisen asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden käytettävissä vain sikäli, kuin 5 kohdassa tarkoitetun rekisterin ja CCN-verkon huolto, ylläpito ja kehittäminen sitä edellyttävät.

▼B

4.  Yhteistyöpyynnöt, mukaan lukien tiedoksiantopyynnöt, ja niihin liitetyt asiakirjat voidaan laatia millä tahansa pyynnön vastaanottavan viranomaisen ja pyynnön esittävän viranomaisen kesken sovitulla kielellä.

Pyyntöihin on liitettävä käännös pyynnön vastaanottavan viranomaisen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä ainoastaan erityistapauksissa, kun pyynnön vastaanottava viranomainen esittää perusteensa käännöksen pyytämiselle.

▼M5

5.  Komissio kehittää 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan jäsenvaltioiden turvallisen keskusrekisterin, johon 8 a artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot kirjataan mainittujen kohtien mukaisen automaattisen tiedonvaihdon toteuttamiseksi, ja antaa teknistä ja logistista tukea.

Komissio kehittää 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan jäsenvaltioiden turvallisen keskusrekisterin, johon 8 ab artiklan 13, 14 ja 16 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot kirjataan mainittujen kohtien mukaisen automaattisen tiedonvaihdon toteuttamiseksi, ja antaa teknistä ja logistista tukea.

Kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava pääsy tähän rekisteriin kirjattuihin tietoihin. Myös komissiolla on pääsy tähän rekisteriin kirjattuihin tietoihin 8 a artiklan 8 kohdassa ja 8 ab artiklan 17 kohdassa asetetuin rajoituksin. Komissio hyväksyy tätä artiklaa koskevat tarpeelliset käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Edellä olevien 8 a artiklan 1 ja 2 kohdan ja 8 ab artiklan 13, 14 ja 16 kohdan mukainen automaattinen tietojenvaihto toteutetaan tämän artiklan 1 kohtaa ja sovellettavia käytännön järjestelyjä noudattaen, kunnes tämä turvallinen keskusrekisteri on toiminnassa.

▼M3

6.  Edellä olevan 8 aa artiklan 2 kohdan nojalla annettavat tiedot on annettava sähköisesti CCN-verkkoa käyttäen. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä tarvittavat käytännön järjestelyt CCN-verkon parantamiseksi. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

▼B

22 artikla

Erityiset velvollisuudet

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet

a) 

tehokkaan sisäisen koordinoinnin varmistamiseksi 4 artiklassa tarkoitetun toiminnan järjestämisen puitteissa;

b) 

suoran yhteistyön aikaansaamiseksi 4 artiklassa tarkoitettujen muiden jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa;

c) 

tässä direktiivissä edellytettyjen hallinnollisten yhteistyöjärjestelyjen sujuvan toiminnan varmistamiseksi.

▼M4

1 a.  Niiden jäsenvaltioissa säädettyjen lakien täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa varten, joilla tämä direktiivi pannaan täytäntöön, sekä tässä direktiivissä vahvistetun hallinnollisen yhteistyön toimivuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden on säädettävä laissa siitä, että veroviranomaisilla on pääsy Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 ( 4 ) 13, 30, 31 ja 40 artiklassa tarkoitettuihin mekanismeihin, menettelyihin, asiakirjoihin ja tietoihin.

▼B

2.  Komissio ilmoittaa kullekin jäsenvaltiolle kaikki tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevat yleiset tiedot, jotka se vastaanottaa ja pystyy toimittamaan.



V

LUKU

SUHTEET KOMISSIOON

23 artikla

Arviointi

1.  Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelevat ja arvioivat tässä direktiivissä edellytetyn hallinnollisen yhteistyön toimivuutta.

2.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki olennaiset tiedot, joita tarvitaan arvioitaessa tämän direktiivin mukaisen hallinnollisen yhteistyön tehokkuutta veronkierron ja verojen välttämisen torjunnassa.

▼M5

3.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittainen arviointi 8, 8 a, 8 aa ja 8 ab artiklassa tarkoitetun automaattisen tietojenvaihdon tehokkuudesta ja saavutetuista käytännön tuloksista. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä kyseisen vuosittaisen arvioinnin toimittamismuodon ja -edellytykset. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

▼B

4.  Komissio vahvistaa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen luettelon tilastotiedoista, jotka jäsenvaltioiden on annettava tämän direktiivin arvioimiseksi.

▼M2 —————

▼M2

23 a artikla

Tietojen luottamuksellisuus

1.  Komissio pitää sille tämän direktiivin mukaisesti toimitetut tiedot luottamuksellisina unionin viranomaisiin sovellettavien säännösten mukaisesti, eikä tietoja saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin sen määrittämiseen, noudattavatko jäsenvaltiot tätä direktiiviä ja missä määrin ne sitä noudattavat.

2.  Jäsenvaltion komissiolle 23 artiklan mukaisesti toimittamia tietoja sekä kaikkia komission tällaisia tietoja käyttäen laatimia kertomuksia tai asiakirjoja voidaan lähettää muille jäsenvaltioille. Lähetettyjä tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samanlaisille tiedoille säädettyä suojaa.

Jäsenvaltiot voivat käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja komission laatimia kertomuksia ja asiakirjoja ainoastaan analyysitarkoituksiin, ja niitä ei saa julkistaa tai saattaa minkään muun henkilön tai elimen saataville ilman komission nimenomaista lupaa.

▼B



VI

LUKU

SUHTEET KOLMANSIIN MAIHIN

24 artikla

Tietojenvaihto kolmansien maiden kanssa

1.  Kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen saa kolmannelta maalta tietoja, jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia 2 artiklassa tarkoitettuja veroja koskevien tämän jäsenvaltion kansallisten lakien hallinnoimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi, kyseinen viranomainen voi, sikäli kuin tämä on sallittua kyseisen kolmannen maan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla, antaa nämä tiedot niille jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joille tiedoista voi olla hyötyä, ja kaikille pyynnön esittäville viranomaisille.

2.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat toimittaa tämän direktiivin mukaisesti saatuja tietoja kolmannelle maalle noudattamalla kansallisia säännöksiään, jotka koskevat henkilötietojen toimittamista kolmansille maille, edellyttäen, että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

a) 

sen jäsenvaltion, josta kyseiset tiedot ovat peräisin, toimivaltainen viranomainen on suostunut tietojen toimittamiseen;

b) 

kyseinen kolmas maa on sitoutunut tekemään yhteistyötä, jota tarvitaan näytön keräämiseksi sellaisten liiketoimien sääntöjenvastaisuudesta tai laittomuudesta, jotka vaikuttavat olevan ristiriidassa verolainsäädännön kanssa tai rikkovan sitä.



VII

LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

25 artikla

Tietosuoja

▼M1

1.  Kaikkeen tämän direktiivin mukaiseen tietojenvaihtoon sovelletaan direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanosäännöksiä. Jäsenvaltioiden on kuitenkin tämän direktiivin asianmukaiseksi soveltamiseksi rajoitettava direktiivin 95/46/EY 10 artiklassa, 11 artiklan 1 kohdassa sekä 12 ja 21 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien ja oikeuksien soveltamisalaa siinä määrin kuin se on tarpeen mainitun direktiivin 13 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen etujen turvaamiseksi.

▼M2

1 a.  Kun unionin toimielimet ja muut elimet käsittelevät henkilötietoja tämän direktiivin nojalla, sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001. Tämän direktiivin asianmukaiseksi soveltamiseksi on kuitenkin rajoitettava asetuksen (EY) N:o 45/2001 11 artiklassa, 12 artiklan 1 kohdassa sekä 13–17 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien ja oikeuksien soveltamisalaa siinä määrin kuin se on tarpeen mainitun asetuksen 20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen etujen turvaamiseksi.

▼M1

2.  Raportoivia finanssilaitoksia ja kunkin jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia pidetään direktiivissä 95/46/EY tarkoitettuina rekisterinpitäjinä.

3.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kukin sen lainkäyttöalueella toimiva raportoiva finanssilaitos ilmoittaa kullekin asianomaiselle Raportoitavalle luonnolliselle henkilölle, että 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettuja häntä koskevia tietoja kerätään ja siirretään tämän direktiivin mukaisesti, sekä varmistettava, että raportoiva finanssilaitos antaa kyseiselle henkilölle kaikki tiedot, joihin hänellä on oikeus direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön nojalla; tiedot on annettava riittävän ajoissa, jotta henkilö voi käyttää tietosuojaoikeuksiaan ja joka tapauksessa ennen kuin asianomainen raportoiva finanssilaitos ilmoittaa 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetut tiedot asuinjäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle.

4.  Tämän direktiivin mukaisesti käsiteltyjä tietoja säilytetään ainoastaan niin kauan kuin tämän direktiivin tarkoitusten saavuttamiseksi on tarpeen ja joka tapauksessa kunkin rekisterinpitäjän vanhentumisaikoja koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

▼M5

25 a artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla annettujen 8 aa ja 8 ab artiklaa koskevien kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

▼M3

26 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa hallinnollista veroyhteistyötä käsittelevä komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 ( 5 ) tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

▼M5

27 artikla

Kertomukset

1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta joka viides vuosi 1 päivän tammikuuta 2013 jälkeen.

2.  Jäsenvaltiot ja komissio arvioivat liitteen IV asianmukaisuutta joka toinen vuosi 1 päivän heinäkuuta 2020 jälkeen, ja komissio antaa neuvostolle asiaa koskevan kertomuksen. Tähän kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.

▼M6

27 a artikla

Mahdollisuus lykätä määräaikoja covid-19-pandemian johdosta

1.  Sen estämättä, mitä 8 ab artiklan 12 kohdassa säädetään raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevien tietojen toimittamisen määräajoista, jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavat toimet, jotta välittäjät ja asianomaiset verovelvolliset voivat 28 päivään helmikuuta 2021 mennessä toimittaa tiedot raportoitavista rajatylittävistä järjestelyistä, joiden ensimmäinen vaihe toteutettiin 25 päivän kesäkuuta 2018 ja 30 päivän kesäkuuta 2020 välisenä aikana.

2.  Jos jäsenvaltiot käyttävät 1 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoa, niiden on myös toteutettava tarvittavat toimet, jotta

a) 

ensimmäiset tiedot ilmoitetaan viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2021 sen estämättä, mitä 8 ab artiklan 18 kohdassa säädetään;

b) 

edellä 8 ab artiklan 1 ja 7 kohdassa tarkoitettu tietojen toimittamista koskeva 30 päivän määräaika alkaa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2021, jos

i) 

raportoitava rajatylittävä järjestely asetetaan saataville toteuttamista varten tai se on valmis toteutettavaksi tai jos sen ensimmäinen vaihe on toteutettu 1 päivän heinäkuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana; tai

ii) 

edellä olevan 3 artiklan 21 kohdan toisen alakohdan mukaiset välittäjät antavat suoraan tai muiden henkilöiden välityksellä tukea, apua tai neuvoja 1 päivän heinäkuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana;

c) 

kun kyseessä ovat markkinakelpoiset järjestelyt, välittäjä laatii ensimmäisen 8 ab artiklan 2 kohdan mukaisen ajantasaisen raportin viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2021.

3.  Sen estämättä, mitä 8 artiklan 6 kohdan b alakohdassa säädetään määräajasta, jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavat toimet, jotta 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetut kalenterivuotta 2019 tai muuta asianmukaista raportointijaksoa koskevat tiedot toimitetaan 12 kuukauden kuluessa kalenterivuoden 2019 tai muun asianmukaisen raportointijakson päättymisestä.

27 b artikla

Lykkäysajan pidentäminen

1.  Neuvosto voi antaa yksimielisesti komission ehdotuksesta täytäntöönpanopäätöksen 27 a artiklassa tarkoitettujen määräaikojen lykkäämisajan pidentämisestä kolmella kuukaudella, mikäli covid-19-pandemian aiheuttamat vakavat kansanterveyteen kohdistuvat riskit, haitat ja talouden häiriöt jatkuvat ja jäsenvaltiot soveltavat sulkutoimenpiteitä.

2.  Ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi toimitetaan neuvostolle viimeistään kuukausi ennen asianomaisten määräaikojen päättymistä.

▼B

28 artikla

Direktiivin 77/799/ETY kumoaminen

Kumotaan direktiivi 77/799/ETY 1 päivästä tammikuuta 2013.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin.

29 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 1 päivästä tammikuuta 2013.

Niiden on kuitenkin saatettava tämän direktiivin 8 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 1 päivästä tammikuuta 2015.

Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

30 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

31 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

▼M1




LIITE I

FINANSSITILITIETOJA KOSKEVAT TIETOJENVAIHTO- JA HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

Tässä liitteessä vahvistetaan tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt, joita Raportoivien finanssilaitosten on sovellettava, jotta jäsenvaltiot voivat ilmoittaa automaattisella tietojenvaihdolla tämän direktiivin 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetut tiedot. Tässä liitteessä kuvataan myös säännöt ja hallinnolliset menettelyt, jotka jäsenvaltioiden on otettava käyttöön varmistaakseen jäljempänä esitettyjen tietojenvaihto- ja huolellisuussääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen.

I JAKSO

YLEISET RAPORTOINTIVAATIMUKSET

A. 

Jollei C–E kohdasta muuta johdu, kunkin Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot kustakin tällaisessa Raportoivassa finanssilaitoksessa olevasta Raportoitavasta tilistä:

1. 

jokaisen sellaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, asuinjäsenvaltio(t), verotunniste(et) ja syntymäaika- ja paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), joka on Tilinhaltija, ja jos kyseessä on Yksikkö, joka on Tilinhaltija ja jossa V, VI ja VII jaksojen mukaisten huolellisuussääntöjen soveltamisen jälkeen tunnistetaan olevan yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tämän yksikön nimi, osoite, asuinjäsenvaltio(t) ja muu(t) asuinlainkäyttöalue(et) (jos on) ja verotunniste(et) sekä jokaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, asuinjäsenvaltio(t), verotunniste(et) sekä syntymäaika- ja paikka;

2. 

tilinumero (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto);

3. 

Raportoivan finanssilaitoksen nimi ja tunnistenumero (jos sellainen on);

4. 

tilin saldo tai arvo (mukaan lukien Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Käteisarvo tai takaisinostoarvo) kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson lopussa, tai jos tili suljettiin tällaisen vuoden tai kauden aikana, tilin sulkeminen;

5. 

Säilytystilin osalta:

a) 

koron kokonaisbruttomäärä, osingon kokonaisbruttomäärä ja tilillä pidettyihin varoihin liittyen syntyneen muun tulon kokonaisbruttomäärä, kussakin tapauksessa maksettuna tai hyvitettynä tilille (tai tiliin liittyen) kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana; ja

b) 

Finanssivarojen myynnistä tai lunastuksesta tilille maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttotulo sen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos toimi säilytyksenhoitajana, välittäjänä, nimellisomistajana tai muutoin Tilinhaltijan asiamiehenä;

6. 

Talletustilin osalta tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron kokonaisbruttomäärä; ja

7. 

sellaisen tilin osalta, jota ei kuvata A kohdan 5 tai 6 alakohdassa, tilinhaltijalle tilin osalta kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttomäärä, jonka osalta raportoiva finanssilaitos on velvoittautunut tai velallinen, mukaan lukien tilinhaltijalle kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettujen lunastusmaksujen yhteismäärä.

B. 

Raportoitavissa tiedoissa on ilmoitettava valuutta, jossa kukin määrä on ilmaistu.

C. 

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, kustakin sellaisesta Raportoitavasta tilistä, joka on Aiempi tili, ei tarvitse ilmoittaa verotunnistetta (verotunnisteita) tai syntymäaikaa, jos Raportoivalla finanssilaitoksella ei ole kyseisiä tietoja, eikä Raportoivan finanssilaitoksen tarvitse kerätä niitä kansallisen lainsäädännön tai muun unionin säädöksen nojalla. Raportoivan finanssilaitoksen kuitenkin edellytetään pyrkivän kohtuullisin keinoin hankkimaan verotunniste (verotunnisteet) ja syntymäaika Aiempien tilien osalta sitä vuotta seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona Aiemmat tilit on tunnistettu Raportoitaviksi tileiksi.

D. 

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, verotunnistetta ei tarvitse ilmoittaa, jos asianomainen jäsenvaltio tai muu asuinlainkäyttöalue ei ole antanut kyseistä verotunnistetta.

E. 

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, syntymäpaikkaa koskevia tietoja ei tarvitse ilmoittaa, paitsi jos:

1) 

Raportoivan finanssilaitoksen edellytetään muutoin kansallisen lainsäädäntönsä nojalla hankkivan ja ilmoittavan kyseiset tiedot tai Raportoivan finanssilaitoksen muutoin edellytetään tai on edellytetty unionin voimassa olevan tai 5 päivänä tammikuuta 2015 voimassa olleen säädöksen perusteella hankkivan tai ilmoittavan kyseiset tiedot; ja

2) 

tiedot ovat saatavilla Raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämissä sähköisesti hakukelpoisissa tiedoissa.

II JAKSO

YLEISET HUOLELLISUUSVAATIMUKSET

A. 

Tiliä käsitellään Raportoitavana tilinä siitä päivästä alkaen, jona se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi II–VII jaksossa olevien huolellisuusmenettelyjen mukaisesti, ja ellei toisin säädetä, Raportoitavaa tiliä koskevat tiedot on raportoiva vuosittain sitä vuotta seuraavana kalenterivuonna, johon tiedot liittyvät.

B. 

Tilin saldo tai arvo on määritettävä kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeisen päivän mukaan.

C. 

Jos tilin saldo tai arvoraja on määritettävä kalenterivuoden viimeisen päivän mukaan, asianomainen saldo tai arvo on määritettävä sen raportointijakson viimeisen päivän mukaan, joka loppuu kyseisen kalenterivuoden päättyessä tai kuluessa.

D. 

Kukin jäsenvaltio voi sallia Raportoivien finanssilaitosten käyttää palveluntarjoajia täyttämään tällaisille Raportoiville finanssilaitoksille asetetut kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetut tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteet, mutta näiden velvoitteiden on pysyttävä Raportoivien finanssilaitosten vastuulla.

E. 

Kukin jäsenvaltio voi sallia Raportoivan finanssilaitoksen soveltaa Uusia tilejä koskevia huolellisuusmenettelyjä Aiempiin tileihin ja Suuriarvoisia tilejä koskevia huolellisuusmenettelyjä Vähäarvoisiin tileihin. Jos jäsenvaltio sallii Uusia tilejä koskevien huolellisuusmenettelyjen käytön Aiempiin tileihin, Aiempiin tileihin muutoin sovellettavia sääntöjä sovelletaan edelleen.

III JAKSO

AIEMPIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

A. 

Johdanto. Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien henkilötilien joukosta.

B. 

Vähäarvoiset tilit. Seuraavia menettelyjä sovelletaan vähäarvoisiin tileihin.

1. 

Kotipaikkaosoite. Jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa on Asiakirjanäyttöön perustuva Henkilötilin haltijan voimassa oleva kotipaikkaosoite, Raportoiva finanssilaitos voi käsitellä Henkilötilin haltijaa siinä jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jossa osoite sijaitsee, verotuksellisesti asuvana sen määrittämiseksi, onko kyseinen Henkilötilin haltija Raportoitava henkilö.

2. 

Sähköinen arkistohaku. Jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa ei ole Asiakirjanäyttöön perustuvaa Henkilötilin haltijan voimassa olevaa kotipaikkaosoitetta B kohdan 1 kohdassa esitetyn mukaisesti, Raportoivan finanssilaitoksen on tutkittava sillä oleva sähköisesti hakukelpoinen tieto seuraavien tunnusmerkkien osalta ja sovellettava B kohdan 3–6 alakohtaa:

a) 

Tilinhaltijan tunnistaminen jäsenvaltiossa asuvaksi;

b) 

voimassa oleva posti- tai kotipaikkaosoite (mukaan lukien postilokero-osoite) jäsenvaltiossa;

c) 

yksi tai useampi puhelinnumero jäsenvaltiossa; ei puhelinnumeroa Raportoivan finanssilaitoksen jäsenvaltiossa;

d) 

(muut kuin Talletustiliä koskevat) pysyväisohjeet varojen siirrosta jäsenvaltiossa ylläpidetylle tilille;

e) 

nykyisin voimassa oleva asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus myönnettynä henkilölle, jolla on osoite jäsenvaltiossa; tai

f) 

postinsäilytysohje tai c/o-osoite jäsenvaltiossa, jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa ei ole muuta osoitetta Tilinhaltijalle.

3. 

Jos sähköisessä haussa ei löydetä mitään B kohdan 2 alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä, mitään lisätoimia ei tarvita ennen kuin olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki tai tili muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi.

4. 

Jos sähköisessä haussa löydetään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä tai jos olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä Tilinhaltijaa kussakin sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka osalta on tunnistettu tunnusmerkki, verotuksellisesti asuvana, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun alakohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

5. 

Jos sähköisessä haussa paljastuu postinsäilytysohje tai c/o-osoite eikä Tilinhaltijalle tunnisteta muuta osoitetta eikä mitään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltua tunnusmerkkiä, Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava C kohdan 2 alakohdassa kuvattua paperiarkistohakua tai yritettävä hankkia Tilinhaltijalta itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttöä kyseisen Tilinhaltijan verotuksellis(t)en kotipaikan (kotipaikkojen) määrittämiseksi, siinä järjestyksessä, mikä on tilanteeseen sopivinta. Jos paperiarkistohaussa ei pystytä määrittämään tunnusmerkkejä eikä itse annettua todistusta tai Asiakirjanäyttöä saada, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava tili jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle dokumentoimattomana tilinä.

6. 

Sen estämättä, että B kohdan 2 alakohdan mukaisia tunnusmerkkejä löydetään, Raportoivan finanssilaitoksen ei tarvitse käsitellä tilinhaltijaa jäsenvaltiossa asuvana, jos:

a) 

Tilinhaltijatietoihin sisältyy voimassa oleva posti- tai kotipaikkaosoite kyseisessä jäsenvaltiossa tai yksi tai useampi puhelinnumero kyseisessä jäsenvaltiossa (eikä puhelinnumeroa Raportoivan finanssilaitoksen jäsenvaltiossa) tai pysyväisohjeet (muun Finanssitilin kuin Talletustilin osalta) varojen siirrosta jossakin jäsenvaltiossa ylläpidetylle tilille, ja raportoiva finanssilaitos hankkii tai se on aiemmin tutkinut ja sillä on arkistotieto:

i) 

itse annetusta todistuksesta Tilinhaltijalta tämän asuinjäsenvaltio(i)sta tai muusta (muista) asuinlainkäyttöalueesta (asuinlainkäyttöalueista), joihin kyseinen jäsenvaltio ei kuulu; ja

ii) 

asiakirjanäytöstä, josta käy ilmi Tilinhaltijan ei-raportoitava status.

b) 

Tilinhaltijatietoihin sisältyy nykyisin voimassa oleva asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus myönnettynä henkilölle, jolla on osoite kyseisessä jäsenvaltiossa; ja Raportoiva finanssilaitos hankkii tai se on aiemmin tutkinut ja sillä on arkistossa tieto:

i) 

itse annetusta todistuksesta Tilinhaltijalta tämän asuinjäsenvaltio(i)sta tai muusta (muista) asuinlainkäyttöalueesta (asuinlainkäyttöalueista), joihin kyseinen jäsenvaltio ei kuulu; tai

ii) 

asiakirjanäytöstä, josta käy ilmi Tilinhaltijan ei-raportoitava status.

C. 

Suuriarvoisten tilien laajennettu tutkimismenettely. Seuraavaa laajennettua menettelyä sovelletaan Suuriarvoisiin tileihin.

1. 

Sähköinen arkistohaku. Raportoivan finanssilaitoksen on Suuriarvoisten tilien osalta tutkittava sillä oleva sähköisesti hakukelpoinen tieto B kohdan 2 alakohdassa kuvattujen tunnusmerkkien osalta.

2. 

Paperiarkistohaku. Jos Raportoivan finanssilaitoksen sähköisesti hakukelpoisiin tietokantoihin sisältyy kentät kaikkia C kohdan 3 alakohdassa kuvattuja tietoja ja niiden poimintaa varten, paperiarkistohakua ei vaadita sen lisäksi. Jos sähköiset tietokannat eivät poimi kaikkia näitä tietoja, Raportoivan finanssilaitoksen on Suuriarvoisen tilin osalta tutkittava myös asiakkaan nykyinen kantatiedosto ja, siltä osin kuin ne eivät sisälly asiakkaan nykyiseen kantatiedostoon, seuraavat tiliin liittyvät ja Raportoivan finanssilaitoksen viimeisten viiden vuoden aikana hankkimat asiakirjat B kohdan 2 alakohdassa kuvattujen tunnusmerkkien osalta:

a) 

viimeisin tilin osalta kerätty Asiakirjanäyttö;

b) 

viimeisin tilinavaussopimus tai -dokumentaatio;

c) 

Raportoivan finanssilaitoksen rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan AML/KYC-menettelyn (Anti-Money Laundering, rahanpesun estäminen; Know Your Customer, tunne asiakkaasi eli asiakkaan henkilöllisyyden tarkistaminen) mukaan tai muihin sääntelytarkoituksiin hankkima viimeisin dokumentaatio;

d) 

kaikki nykyisin voimassa olevat asianajovaltakirjat tai allekirjoitusvaltuuslomakkeet; ja

e) 

(muut kuin Talletustiliä koskevat) nykyiset voimassa olevat pysyväisohjeet varojen siirrosta.

3. 

Poikkeus, jos tietokannat sisältävät riittävät tiedot. Raportoivan finanssilaitoksen ei tarvitse tehdä C kohdan 2 alakohdassa kuvattua paperiarkistohakua, jos sen sähköisesti hakukelpoisiin tietoihin sisältyvät seuraavat:

a) 

Tilinhaltijan kansallisuus- tai kotipaikkastatus;

b) 

Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa nykyisin oleva Tilinhaltijan kotipaikkaosoite ja postiosoite;

c) 

Raportoivan finanssilaitoksen arkistossa nykyisin oleva(t) Tilinhaltijan puhelinnumero(t) (jos niitä on);

d) 

kun kyseessä on Muu finanssitili kuin talletustili, onko olemassa pysyväisohjeita tilillä olevien varojen siirrosta toiselle tilille (mukaan lukien tili Raportoivan finanssilaitoksen toisessa sivuliikkeessä tai toisessa Rahoituslaitoksessa);

e) 

onko Tilinhaltijan osalta olemassa nykyinen c/o-osoite tai postinsäilytysohje; ja

f) 

onko tiliä varten asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus.

4. 

Asiakasvastaavalle tehtävä tosiasiallista tietoa koskeva kysely. Edellä C kohdan 1 ja 2 alakohdassa kuvattujen sähköisten ja paperiarkistohakujen lisäksi Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä Raportoitavana tilinä Suuriarvoista tiliä, joka on osoitettu asiakasvastaavalle (mukaan lukien Finanssitili, joka on yhdistetty tällaisen Suuriarvoisen tilin kanssa), jos asiakasvastaavalla on tosiasiallinen tieto siitä, että Tilinhaltija on Raportoitava henkilö.

5. 

Tunnusmerkkien löytymisen vaikutus.

a) 

Jos edellä C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa ei löydetä mitään B kohdan 2 alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä eikä tiliä tunnisteta C kohdan 4 alakohdassa tarkoitetun Raportoitavan henkilön pitämäksi, mitään lisätoimia ei vaadita ennen kuin olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki.

b) 

Jos C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa löydetään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä tai jos olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, josta on tunnistettu tunnusmerkki, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun kohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

c) 

Jos edellä C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa paljastuu postinsäilytysohje tai c/o-osoite eikä Tilinhaltijalle tunnisteta muuta osoitetta eikä mitään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltua tunnusmerkkiä, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttöä kyseisen Tilinhaltijan verotuksellis(t)en kotipaikan (kotipaikkojen) määrittämiseksi. Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai asiakirjanäyttöä, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava tili jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle dokumentoimattomana tilinä.

6. 

Jos Aiempi henkilötili ei ole Suuriarvoinen tili 31 päivänä joulukuuta 2015, mutta muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä, Raportoivan finanssilaitoksen on saatettava tiliä koskevat C kohdassa kuvatut laajennetut tutkimismenettelyt loppuun sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, jona tili muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi. Jos tili tämän tutkimisen perusteella tunnistetaan Raportoitavaksi tiliksi, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava vaaditut tiedot tilistä siltä vuodelta, jona tili tunnistetaan Raportoitavaksi tiliksi, ja myöhemmiltä vuosilta vuosittain, paitsi jos Tilinhaltija lakkaa olemasta Raportoitava henkilö.

7. 

Kun Raportoiva finanssilaitos soveltaa tämän C kohdassa kuvattuja laajennettuja tutkimismenettelyjä Suuriarvoiseen tiliin, se ei ole velvollinen soveltamaan näitä menettelyjä uudelleen, lukuun ottamatta C kohdan 4 alakohdassa kuvattua kyselyä asiakasvastaavalle, samaan Suuriarvoiseen tiliin jonain myöhempänä vuonna, paitsi jos tili on dokumentoimaton tili, johon Raportoivan finanssilaitoksen tulisi soveltaa laajennettuja tutkimusmenettelyjä uudelleen vuosittain, kunnes tili ei ole enää dokumentoimaton.

8. 

Jos Suuriarvoisen tilin osalta tapahtuu olosuhteiden muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi B kohdan 2 alakohdassa kuvattu tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä raportoitavana tilinä kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, josta on tunnistettu tunnusmerkki, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun alakohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

9. 

Raportoivan finanssilaitoksen on toteutettava menettely sen varmistamiseksi, että asiakasvastaava tunnistaa kaikki tilin olosuhteissa tapahtuvat muutokset. Jos asiakasvastaavalle esimerkiksi ilmoitetaan, että Tilinhaltijalla on uusi postiosoite jossakin jäsenvaltiossa, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä uutta osoitetta olosuhteiden muutoksena, ja jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa, sen on hankittava Tilinhaltijalta asianmukainen dokumentaatio.

D. 

Aiemman Suuriarvoisen henkilötilin tutkiminen on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016. Aiemman vähäarvoisen henkilötilin tutkiminen on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017.

E. 

Aiempia henkilötilejä, jotka on tunnistettu tämän osaston nojalla Raportoitaviksi tileiksi, on käsiteltävä Raportoitavina tileinä kaikkina myöhempinä vuosina, paitsi jos Tilinhaltija lakkaa olemasta Raportoitava henkilö.

IV JAKSO

UUSIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien henkilötilien joukosta.

A. 

Raportoivan finanssilaitoksen on Uusien henkilötilien osalta hankittava tilinavauksen yhteydessä itse annettu todistus, joka voi olla osa tilinavausdokumentaatiota, joka sallii Raportoivan finanssilaitoksen määrittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat) ja vahvistaa tällaisen itse annetun todistuksen kohtuullisuuden niiden tietojen perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on hankkinut tilinavauksen yhteydessä, mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio.

B. 

Jos itse annettu todistus vahvistaa, että Tilinhaltija on verotuksellisesti jäsenvaltiossa asuva, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä ja itse annetun todistuksen on myös sisällettävä Tilinhaltijan verotunniste kunkin tällaisen jäsenvaltion osalta (jollei I jakson D kohdasta muuta johdu) sekä syntymäaika.

C. 

Jos Uuden henkilötilin osalta tapahtuu olosuhteissa muutos, jonka vuoksi Raportoiva finanssilaitos tietää tai sillä on syy tietää, että alkuperäinen itse annettu todistus on virheellinen tai epäluotettava, Raportoiva finanssilaitos ei voi käyttää alkuperäistä itse annettua todistusta ja sen täytyy hankkia pätevä itse annettu todistus, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat).

V JAKSO

AIEMPIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien yksikkötilien joukosta.

A. 

Yksikkötilit, joita ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida. Jollei Raportoiva finanssilaitos toisin valitse, joko kaikkien Aiempien yksikkötilien osalta tai erikseen minkä tahansa tällaisten yksikkötilien selvästi tunnistetun ryhmän osalta, Aiempaa yksikkötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 250 000 :ta Yhdysvaltain dollaria, 31 päivänä joulukuuta 2015, ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida Raportoitavana tilinä ennen kuin kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä.

B. 

Tutkittavat yksikkötilit. Aiempi yksikkötili, jonka yhteenlaskettu saldo tai arvo ylittää 31 päivänä joulukuuta 2015 kansallisessa valuutassa ilmoitetun määrän, joka vastaa 250 000 :ta Yhdysvaltain dollaria, ja Aiempi yksikkötili, joka ei 31 päivänä joulukuuta 2015 ylitä kyseistä määrää, mutta jonka kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä, täytyy tutkia D kohdassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

C. 

Yksikkötilit, joista on raportoitava. Edellä B kohdassa kuvattujen Aiempien yksikkötilien osalta on Raportoitavina tileinä käsiteltävä vain niitä, joita pitää yksi tai useampi Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö, tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö.

D. 

Tutkimismenettelyt niiden yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava B kohdassa kuvattujen Aiempien yksikkötilien osalta seuraavia tutkimismenettelyjä sen määrittämiseksi, pitääkö tiliä yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

1. 

Määritetään, onko yksikkö Raportoitava henkilö.

a) 

Tutkitaan sääntely- tai asiakassuhdetarkoituksia varten säilytetyt tiedot (mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio) sen määrittämiseksi, osoittavatko ne Tilinhaltijan olevan jäsenvaltiossa asuva henkilö. Tietoihin, jotka osoittavat Tilinhaltijan asuvan jäsenvaltiossa, kuuluu tässä yhteydessä muodostamis- tai organisointipaikka tai jäsenvaltiossa sijaitseva osoite.

b) 

Jos tiedot osoittavat, että Tilinhaltijan asuinpaikka on jäsenvaltiossa, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä, paitsi jos se hankkii Tilinhaltijalta itse annetun todistuksen tai hallussaan olevien tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuudella määrittää, ettei Tilinhaltija ole Raportoitava henkilö.

2. 

Määritetään, onko yksikkö Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Raportoivan finanssilaitoksen on Aiemman yksikkötilin (mukaan lukien Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö) osalta määritettävä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Jos yksikin Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloivista henkilöistä on Raportoitava henkilö, tiliä on käsiteltävä Raportoitavana tilinä. Näitä määrityksiä tehdessään Raportoivan finanssilaitoksen on seurattava D kohdan 2 alakohdan a–c alakohdassa olevia ohjeita tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä.

a) 

Määritetään, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö. Määrittäessään sitä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus sen statuksen vahvistamiseksi, paitsi jos sillä on hallussaan olevia tai julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden perusteella se voi kohtuudella määrittää, että Tilinhaltija on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö tai VIII jakson A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattu Muu finanssilaitos kuin sijoitusyksikkö, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

b) 

Määritetään Tilinhaltijan Kontrolloivat henkilöt. Tilinhaltijan Kontrolloivia henkilöitä määrittäessään Raportoiva finanssilaitos voi käyttää tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti.

c) 

Määritetään, onko Passiivisen ei-finanssilaitoksen Kontrolloiva henkilö raportoitava henkilö. Määrittäessään, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää:

i) 

tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti, kun kyseessä on Aiempi yksikkötili, jota pitää yksi tai useampi Ei-finanssiyksikkö ja jonka kokonaissaldo tai -arvo ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000 :aa Yhdysvaltain dollaria; tai

ii) 

itse annettua todistusta Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä siinä jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jossa on Kontrolloivan henkilön verotuksellinen kotipaikka.

E. 

Tutkimisajankohta ja aiempiin yksikkötileihin sovellettavat lisämenettelyt

1. 

Sellaisten Aiempien yksikkötilien tutkiminen, joiden kokonaissaldo tai -arvo ylittää kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitetun määrän, joka vastaa 250 000 :ta Yhdysvaltain dollaria, 31 päivänä joulukuuta 2015, on saatettava loppuun 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä.

2. 

Sellaisten Aiempien yksikkötilien tutkiminen, joiden kokonaissaldo tai -arvo ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 250 000 :ta Yhdysvaltain dollaria; 31 päivänä joulukuuta 2015 mutta joiden kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden joulukuun 31 päivänä, on saatettava loppuun sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, jona yhteenlaskettu saldo tai arvo ylittää kyseisen määrän.

3. 

Jos Aiemman yksikkötilin olosuhteissa tapahtuu muutos, joka aiheuttaa sen, että Raportoiva finanssilaitos tietää tai sillä on syy tietää, että itse annettu todistus tai muu tiliin liittyvä dokumentaatio on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen täytyy määrittää tilin status uudelleen D kohdassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

VI JAKSO

UUSIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien yksikkötilien joukosta.

Tutkimismenettelyt niiden yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava Uusien yksikkötilien osalta seuraavaa tutkimismenettelyä sen määrittämiseksi, pitääkö tiliä yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

1. 

Määritetään, onko Yksikkö Raportoitava henkilö.

a) 

Hankitaan itse annettu todistus, joka voi olla osa tilinavausdokumentaatiota, joka sallii Raportoivan finanssilaitoksen määrittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat) ja vahvistaa tällaisen itse annetun todistuksen kohtuullisuuden niiden tietojen perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on hankkinut tilinavauksen yhteydessä, mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio. Jos Yksikkö vahvistaa, että sillä ei ole verotuksellista kotipaikkaa, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää Yksikön päätoimipaikan osoitetta Tilinhaltijan kotipaikan määrittämiseksi.

b) 

Jos itse annettu todistus osoittaa, että Tilinhaltija asuu jäsenvaltiossa, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä, paitsi jos se hallussaan olevien tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuudella määrittää, ettei Tilinhaltija ole Raportoitava henkilö kyseiseen jäsenvaltioon nähden.

2. 

Määritetään, onko Yksikkö Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Raportoivan rahoituslaitoksen on Uuden yksikkötilin (mukaan lukien Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö) osalta määritettävä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Jos yksikin Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloivista henkilöistä on Raportoitava henkilö, tiliä on käsiteltävä Raportoitavana tilinä. Näitä määrityksiä tehdessään Raportoivan finanssilaitoksen on seurattava D kohdan 2 alakohdan a–c alakohdassa olevia ohjeita tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä.

a) 

Määritetään, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö. Määrittäessään sitä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus sen aseman vahvistamiseksi, paitsi jos sillä on hallussaan olevia tai julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden perusteella se voi kohtuudella määrittää, että Tilinhaltija on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö tai VIII jakson A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattu Muu finanssilaitos kuin sijoitusyksikkö, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

b) 

Määritetään Tilinhaltijan Kontrolloivat henkilöt. Tilinhaltijan Kontrolloivia henkilöitä määrittäessään Raportoiva finanssilaitos voi käyttää tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti.

c) 

Määritetään, onko Passiivisen ei-finanssilaitoksen Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö. Määrittäessään, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää itse annettua todistusta Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä.

VII JAKSO

ERITYISET HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

Seuraavia lisäsääntöjä sovelletaan edellä kuvattuja huolellisuusmenettelyjä toteutettaessa:

A. 

Itse annettujen todistusten ja asiakirjanäytön käyttö. Raportoiva finanssilaitos ei voi käyttää itse annettua todistusta tai Asiakirjanäyttöä, jos se tietää tai sillä on syy tietää, että itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttö on virheellinen tai epäluotettava.

B. 

Käteisarvovakuutussopimusten tai elinkorkosopimusten edunsaajina olevien luonnollisten henkilöiden pitämiä finanssitilejä ja ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksia tai ryhmäelinkorkosopimuksia koskevat vaihtoehtoiset menettelyt. Raportoiva finanssilaitos voi olettaa, että Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen edunsaajana oleva luonnollinen henkilö (muu kuin omistaja), joka saa kuolintapaussumman, ei ole Raportoitava henkilö, ja voi käsitellä tällaista Finanssitiliä Muuna kuin raportoitavana tilinä, paitsi jos Raportoiva finanssilaitos tosiasiallisesti tietää tai sillä on syy tietää, että edunsaaja on Raportoitava henkilö. Raportoivalla finanssilaitoksella on syy tietää, että Käteisarvovakuutussopimuksen edunsaaja on Raportoitava henkilö, jos Raportoivan finanssilaitoksen keräämät ja edunsaajaan liittyvät tiedot sisältävät tunnusmerkkejä niin kuin ne kuvataan III jakson B kohdassa. Jos Raportoiva finanssilaitos tosiasiallisesti tietää tai sillä on syy tietää, että edunsaaja on Raportoitava henkilö, Raportoivan finanssilaitoksen on noudatettava tämän III jakson B kohdassa olevia menettelyjä.

Raportoiva finanssilaitos voi käsitellä Finanssitiliä, joka on jäsenen osuus Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai Ryhmäelinkorkosopimuksesta, Finanssitilinä, joka ei ole Raportoitava tili, siihen saakka, kunnes työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle suoritetaan maksu, jos Finanssitili, joka on jäsenen osuus Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai Ryhmäelinkorkosopimuksesta, täyttää seuraavat vaatimukset:

i) 

Ryhmäkäteisarvovakuutussopimus tai Ryhmäelinkorkosopimus myönnetään työntekijälle ja siihen kuuluu vähintään 25 työntekijää tai todistuksenhaltijaa;

ii) 

työntekijällä tai todistuksenhaltijalla on oikeus saada intresseihinsä liittyvä sopimuksen arvo ja nimetä edunsaajia työntekijän kuoleman yhteydessä maksettavalle edulle; ja

iii) 

työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle maksettava kokomaismäärä ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000 :aa Yhdysvaltain dollaria.

’Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksella’ tarkoitetaan Käteisarvovakuutusta, joka i) tarjoaa suojaa luonnollisille henkilöille, jotka ovat sopimuksen jäseniä työnantajan, ammatti- tai työntekijäjärjestön tai muun yhdistyksen tai ryhmän kautta; ja ii) perii kultakin ryhmän jäseneltä (tai ryhmän sisäisen alaryhmän jäseneltä) maksun, joka määräytyy ottamatta huomioon muita ryhmän jäsenen (tai jäsenluokan) yksilöllisiä terveydentilan piirteitä kuin ikä, sukupuoli ja tupakointi.

’Ryhmäelinkorkosopimuksella’ tarkoitetaan Elinkorkosopimusta, jossa velkojat ovat luonnollisia henkilöitä, jotka ovat sopimuksen jäseniä työnantajan, ammatti- tai työntekijäjärjestön tai muun yhdistyksen tai ryhmän kautta.

C. 

Tilisaldon yhdistäminen ja valuuttasäännöt

1. 

Henkilötilien yhdistäminen. Luonnollisen henkilön pitämien Finanssitilien kokonaissaldon tai -arvon määrittämiseksi Raportoivan finanssilaitoksen on yhdistettävä kaikki sen tai lähiyksikön ylläpitämät tilit mutta vain siltä osin kuin Raportoivan finanssilaitoksen tietokonejärjestelmät jonkin tietoalkion perusteella, kuten asiakasnumero tai verotunniste, linkittävät Finanssitilit ja mahdollistavat tilisaldojen tai -arvojen yhdistämisen. Jokaiselle yhteisesti pidetyn Finanssitilin haltijalle on luettava kuuluvaksi yhteisesti pidetyn Finanssitilin koko saldo tai arvo tässä alakohdassa kuvattuja yhdistämisvaatimuksia sovellettaessa.

2. 

Yksikkötilien yhdistäminen. Yksikön pitämien Finanssitilien kokonaissaldon tai -arvon määrittämiseksi Raportoivan finanssilaitoksen on yhdistettävä kaikki Raportoivan finanssilaitoksen tai Lähiyksikön ylläpitämät tilit, mutta vain siltä osin kuin Raportoivan finanssilaitoksen tietokonejärjestelmät jonkin tietoalkion, kuten asiakasnumero tai verotunniste, perusteella linkittävät Finanssitilit ja mahdollistavat tilisaldojen tai -arvojen yhdistämisen. Jokaiselle yhteisesti pidetyn Finanssitilin haltijalle on luettava kuuluvaksi yhteisesti pidetyn Finanssitilin koko saldo tai arvo tässä alakohdassa kuvattuja yhdistämisvaatimuksia sovellettaessa.

3. 

Asiakasvastaaviin sovellettava erityinen yhdistämissääntö. Henkilön pitämien Finanssitilien kokonaissaldoa tai -arvoa määritettäessä, sen ratkaisemiseksi, onko Finanssitili Suuriarvoinen tili, Raportoivan finanssilaitoksen on myös, milloin kyseessä ovat Finanssitilit, joiden asiakasvastaava tietää tai hänellä on syy tietää olevan suoraan tai välillisesti saman henkilön omistamia, kontrolloimia tai perustamia (muutoin kuin fidusiaarisessa ominaisuudessa), yhdistettävä kaikki tällaiset tilit.

4. 

Määrät, joiden ymmärretään käsittävän vastaavat määrät muissa valuutoissa. Kaikkien kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettujen määrien ymmärretään käsittävän vastaavat määrät muissa valuutoissa kansallisessa lainsäädännössä määritetyn mukaisesti.

VIII JAKSO

MÄÄRITELMÄT

Jäljempänä olevilla ilmaisuilla tarkoitetaan seuraavaa:

A.   Raportoiva finanssilaitos

1. 

’Raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan jäsenvaltion Finanssilaitosta, joka ei ole Ei-raportoiva finanssilaitos. ’Jäsenvaltion finanssilaitoksella’ tarkoitetaan i) Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen jäsenvaltion ulkopuolella sijaitsevaa sivuliikettä, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, jos tämä sivuliike sijaitsee kyseisessä jäsenvaltiossa.

2. 

’Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitoksella’ tarkoitetaan i) Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on Osallistuvalla lainkäyttöalueella, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen Osallistuvan lainkäyttöalueen ulkopuolella sijaitsevaa sivuliikettä, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole Osallistuvalla lainkäyttöalueella, jos tämä sivuliike sijaitsee kyseisellä Osallistuvalla lainkäyttöalueella.

3. 

’Finanssilaitoksella’ tarkoitetaan Säilytyslaitosta, Talletuslaitosta, Sijoitusyksikköä tai Määriteltyä vakuutusyhtiötä.

4. 

’Säilytyslaitoksella’ tarkoitetaan Yksikköä, joka olennaisena osana liiketoimintaansa pitää Finanssivaroja toisten lukuun. Yksikkö pitää Finanssivaroja toisten lukuun olennaisena osana liiketoimintaansa, jos varojen pitämisestä ja siihen liittyvistä finanssipalveluista johtuva Yksikön bruttotulo on vähintään 20 prosenttia Yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: i) kolmevuotisjakso, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta (tai kalenterivuodesta poikkeavan tilikauden viimeisenä päivänä) ennen vuotta, jona asia ratkaistaan; tai ii) jakso, jonka yksikkö on ollut olemassa.

5. 

’Talletuslaitoksella’ tarkoitetaan Yksikköä, joka vastaanottaa talletuksia säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan puitteissa.

6. 

’Sijoitusyksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä:

a) 

joka pääasiallisesti harjoittaa liiketoimintana yhtä tai useampaa seuraavista toiminnoista tai toimenpiteistä asiakasta varten tai asiakkaan puolesta:

i) 

kaupankäynti rahamarkkinainstrumenteilla (shekki, velkakirja, talletustodistus, johdannainen jne.); ulkomaan valuutalla; valuutta-, korko- ja indeksi-instrumenteilla; siirrettävillä arvopapereilla; tai kaupankäynti hyödykefutuureilla;

ii) 

yksilöllinen ja kollektiivinen salkunhoito; tai

iii) 

muu Finanssivarojen tai rahan sijoittaminen, hoito tai hallinnointi muiden henkilöiden puolesta;

tai

b) 

jonka bruttotulo johtuu pääasiallisesti Finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta, jos yksikköä hallinnoi toinen Yksikkö, joka on Säilytyslaitos, Talletuslaitos, Määritelty vakuutusyhtiö tai A kohdan 6 alakohdan a alakohdassa kuvattu Sijoitusyksikkö.

Yksikön katsotaan harjoittavan pääasiallisesti liiketoimintana yhtä tai useampaa A kohdan 6 alakohdan a alakohdassa kuvattua toimintaa tai Yksikön bruttotulon katsotaan johtuvan pääasiallisesti Finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta A kohdan 6 alakohdan b alakohtaa sovellettaessa, jos asianomaisesta toiminnasta johtuva Yksikön bruttotulo on vähintään 50 prosenttia Yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: i) kolmevuotisjakso, joka päättyy sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, jona asia ratkaistaan; tai ii) jakso, jonka Yksikkö on ollut olemassa. ”Sijoitusyksikkö” ei sisällä Yksikköä, joka on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö, koska kyseinen Yksikkö täyttää jonkin D kohdan 8 alakohdan d–g alakohdassa tarkoitetuista kriteereistä.

Tämä kohta on tulkittava tavalla, joka vastaa rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksessa ”finanssilaitoksen” määritelmästä käytettyjä samanlaisia ilmauksia.

7. 

”Finanssivaroihin” sisältyvät arvopaperi (esimerkiksi yhtiön osake, yhtymäosuus tai todellinen etuuden omistajuus laajalti omistetussa tai julkisen kaupankäynnin kohteena olevassa yhtymässä tai trustissa, joukkovelkakirjalaina, debentuuri tai muu velka-asiakirja), yhtymäosuus, hyödyke, swap-sopimus (esimerkiksi koronvaihtosopimukset, valuutanvaihtosopimukset, viitekoronvaihtosopimukset, enimmäis- ja vähimmäiskorkojen vaihtosopimukset, hyödykkeisiin perustuvat vaihtosopimukset, osakkeenvaihtosopimukset, osakeindeksien vaihtosopimukset ja samankaltaiset sopimukset), Vakuutussopimus tai Elinkorkosopimus tai muu osuus (mukaan lukien futuuri- tai termiinisopimus tai optio) arvopaperista, yhtymäosuudesta, hyödykkeestä, vaihtosopimuksesta, Vakuutussopimuksesta tai Elinkorkosopimuksesta. ”Finanssivarat” eivät sisällä velatonta suoraa osuutta kiinteästä omaisuudesta.

8. 

’Määritellyllä vakuutusyhtiöllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka on vakuutusyhtiö (tai vakuutusyhtiön holdingyhtiö), joka antaa Käteisarvovakuutussopimuksia (Cash Value Insurance Contract) tai Elinkorkosopimuksia (Annuity Contract) tai on velvollinen suorittamaan maksuja niihin liittyen.

B.   Ei-raportoiva finanssilaitos

1. 

’Ei-raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan Finanssilaitosta, joka on:

a) 

Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö tai Keskuspankki, muutoin kuin sellaisen maksun osalta, joka saadaan obligaatiosta, joka pidetään tyypiltään sellaisen kaupallisen rahoitustoiminnan yhteydessä, jota Määritelty vakuutusyhtiö, Säilytyslaitos tai Talletuslaitos harjoittaa;

b) 

Laajan osallistumisen eläkerahasto; Suppean osallistumisen eläkerahasto; Julkisen vallan yksikön, Kansainvälisen järjestön tai Keskuspankin Eläkerahasto; tai Kvalifioitu luottokorttien liikkeellelaskija;

c) 

muu Yksikkö, jossa on pieni riski siitä, että sitä käytettäisiin veron välttämiseen ja jolla on huomattavassa määrin samanlaisia ominaisuuksia kuin yksiköillä, jotka kuvataan B kohdan 1 alakohdan a ja b alakohdassa ja joka sisältyy tämän direktiivin 8 artiklan 7 a kohdassa tarkoitettuun luetteloon Ei-raportoivista finanssilaitoksista edellyttäen, että tällaisen Yksikön asema Ei-raportoivana finanssilaitoksena ei estä tämän direktiivin tarkoituksia;

d) 

Vapautettu yhteissijoitusväline; tai

e) 

trusti sikäli kuin sen trustinhoitaja on Raportoiva finanssilaitos ja raportoi kaikista tiedoista, joista on I jakson mukaisesti raportoitava kaikkien trustin Raportoitavien tilien osalta.

2. 

’Julkisen vallan yksiköllä’ tarkoitetaan jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen hallitusta, jäsenvaltion valtiollista osaa tai muuta lainkäyttöaluetta (joka epäselvyyden välttämiseksi käsittää osavaltion, maakunnan, piirikunnan tai kunnan) tai jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen tai yhden tai useamman edellisistä (kukin ”Julkisen vallan yksikkö”) kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä. Tämä luokka muodostuu jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen erottamattomista osista, kontrolloiduista yksiköistä ja valtiollisista osista.

a) 

Jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen ’erottamattomalla osalla’ tarkoitetaan henkilöä, organisaatiota, laitosta, toimistoa, rahastoa, välinettä tai muuta miten tahansa nimitettyä elintä, joka muodostaa jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen erottamattoman osan. Hallitsevan viranomaisen nettotuotot on hyvitettävä sen omalle tilille tai jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen muille tileille ilman että mikään osuus tulee jonkun yksityishenkilön hyväksi. Erottamaton osa ei käsitä sellaista luonnollista henkilöä, joka on hallitsija, virkamies tai hallinnoija, joka toimii yksityisessä tai henkilökohtaisessa ominaisuudessa.

b) 

’Kontrolloidulla yksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka on muodollisesti jäsenvaltiosta tai muusta lainkäyttöalueesta erillinen tai joka muutoin muodostaa erillisen oikeudellisen yksikön, edellyttäen että:

i) 

Yksikkö on yhden tai useamman Julkisen vallan yksikön suoraan tai yhden tai useamman kontrolloidun yksikön kautta kokonaan omistama ja kontrolloima;

ii) 

Yksikön nettotuotot hyvitetään sen omalle tilille tai Julkisen vallan yhden tai useamman yksikön tileille ilman että mikään osuus sen tulosta tulee jonkun yksityishenkilön hyväksi; ja

iii) 

Yksikön varat määrätään yhdelle tai useammalle Julkisen vallan yksikölle purkautumisessa.

c) 

Tulo ei tule yksityishenkilöiden hyväksi, jos tällaiset henkilöt ovat julkisen vallan ohjelmassa tarkoitettuja edunsaajia ja ohjelman aktiviteetit suoritetaan yleisöä varten yleiseen hyvinvointiin liittyen tai ne liittyvät hallinnon jonkin vaiheen hallinnointiin. Edellä olevasta poiketen tulon kuitenkin katsotaan tulevan yksityishenkilöiden hyväksi, jos tulo saadaan Julkisen vallan yksikön käytöstä sellaisen liiketoiminnan, kuten kaupallinen pankkiliiketoiminta, harjoittamiseen, joka tarjoaa finanssipalveluja yksityishenkilöille.

3. 

’Kansainvälisellä järjestöllä’ tarkoitetaan kansainvälistä järjestöä tai sen kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä. Tämä luokka käsittää minkä tahansa hallitustenvälisten järjestön (mukaan lukien ylikansallinen järjestö) i), joka muodostuu pääasiallisesti hallituksista, ii) jolla on voimassa päämajasopimus tai olennaisilta osiltaan vastaava sopimus jäsenvaltion kanssa ja iii) jonka tulo ei tule yksityishenkilöiden hyväksi.

4. 

’Keskuspankilla’ tarkoitetaan laitosta, joka on lain tai julkisen vallan hyväksynnän mukaan pääasiallinen viranomainen, muu kuin jäsenvaltion julkinen valta itse, joka laskee liikkeelle välineitä, joiden on tarkoitus kiertää valuuttana. Tällainen laitos voi käsittää välineen, joka on jäsenvaltion julkisesta vallasta erillinen, olipa se jäsenvaltion kokonaan tai osittain omistama tai ei.

5. 

’Laajan osallistumisen eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, joka on perustettu antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia tai mitä tahansa niiden yhdistelmiä edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimeämiä henkilöitä), tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että:

a) 

rahastolla ei ole ainoatakaan edunsaajaa, jolla on oikeus enempään kuin viiteen prosenttiin rahaston varoista;

b) 

rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa tietoja veroviranomaisille; ja

c) 

rahasto täyttää ainakin yhden seuraavista vaatimuksista:

i) 

rahasto on yleisesti vapaa sijoitustulosta kannettavasta verosta tai tällaisen tulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla sen aseman perusteella, joka sillä on eläkejärjestelynä;

ii) 

rahasto saa vähintään 50 prosenttia kokonaismaksuistaan (muut kuin varojen siirrot muista järjestelyistä, jotka kuvataan B kohdan 5–7 alakohdassa, tai eläketileiltä, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa) sitä rahoittavilta työnantajilta;

iii) 

jaot tai nostot rahastosta sallitaan vain niiden erityisten tapahtumien sattuessa, jotka liittyvät eläköitymiseen, työkyvyttömyyteen tai kuolemaan (paitsi jaot siirtoina muille eläkerahastoille, jotka kuvataan B kohdan 5–7 alakohdassa, tai eläketileille, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa), tai rangaistuksia sovelletaan jakoihin tai nostoihin, jotka suoritetaan ennen näitä erityisiä tapahtumia; tai

iv) 

työntekijöiden eläkemaksuja (muut kuin eräät sallitut muodostamismaksut) rahastoon on rajoitettu työntekijän ansiotulon perusteella tai ne eivät voi vuosittain ylittää kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000 :ta Yhdysvaltain dollaria, soveltaen VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

6. 

’Suppean osallistumisen eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, joka on perustettu antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä), tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että:

a) 

rahastossa on vähemmän kuin 50 osallistujaa;

b) 

rahastoa rahoittaa yksi tai useampi työnantaja, jotka eivät ole Sijoitusyksiköitä tai Passiivisia ei-finanssiyksiköitä;

c) 

työnantaja- ja työntekijämaksuja rahastoon (muut kuin varainsiirrot C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa kuvatuilta eläketileiltä) on rajoitettu työntekijän ansiotulon ja korvauksen perusteella;

d) 

ne osallistujat, jotka eivät asu siinä jäsenvaltiossa, johon rahasto on sijoittautunut, eivät ole oikeutetut enempään kuin 20 prosenttiin rahaston varoista; ja

e) 

rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa tietoja raportoiden veroviranomaisille.

7. 

’Julkisen vallan yksikön, Kansainvälisen järjestön tai Keskuspankin Eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, jonka Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö tai Keskuspankki on perustanut antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille tai osallistujille, jotka ovat nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä) tai jotka eivät ole nykyisiä tai entisiä työntekijöitä, jos näille edunsaajille tai osallistujille suoritetut etuudet ovat vastiketta Julkisen vallan yksikölle, Kansainväliselle järjestölle tai Keskuspankille tehdystä henkilökohtaisesta työstä.

8. 

’Kvalifioidulla luottokorttien liikkeellelaskijalla’ tarkoitetaan Finanssilaitosta, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a) 

Finanssilaitos on Finanssilaitos yksinomaan sen vuoksi, että se on luottokorttien liikkeellelaskija, joka vastaanottaa talletuksia vain, kun asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun kortin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; ja

b) 

tammikuun 1 päivästä 2016 alkaen tai sitä ennen finanssilaitos toteuttaa toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen asiakasta suorittamasta kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000 :ta Yhdysvaltain dollaria, suuremman liikamaksun tai varmistaakseen, että jokainen kyseistä määrää suurempi liikamaksu, soveltaen kummassakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakkaan liikamaksu ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista.

9. 

’Vapautetulla yhteissijoitusvälineellä’ tarkoitetaan Sijoitusyksikköä, jota säännellään yhteissijoitusvälineenä, edellyttäen, että kaikkia osuuksia yhteissijoitusvälineestä hallitsevat luonnolliset henkilöt tai Yksiköt, jotka eivät ole Raportoitavia henkilöitä lukuun ottamatta Passiivista ei-finanssiyksikköä, jossa Kontrolloivat henkilöt ovat Raportoitavia henkilöitä.

Sijoitusyksikköä, jota säännellään yhteissijoitusvälineenä, ei voida jättää pitämättä B kohdan 9 alakohdan mukaisena Vapautettuna yhteissijoitusvälineenä pelkästään siksi, että yhteissijoitusväline on laskenut liikkeeseen fyysisiä haltijaosakkeita, edellyttäen, että:

a) 

yhteissijoitusvälineen osakkeita ei ole laskettu eikä lasketa liikkeelle fyysisinä haltijaosakkeina 31 päivänä joulukuuta 2015 jälkeen;

b) 

yhteissijoitusväline poistaa kaikki tällaiset osakkeet liikkeestä takaisinlunastuksen yhteydessä;

c) 

yhteissijoitusväline soveltaa II–VII jaksossa olevia huolellisuusmenettelyjä ja ilmoittaa vaaditut tiedot kaikista tällaisista osakkeista niiden lunastuksen tai muun maksun yhteydessä, ja

d) 

yhteissijoitusvälineellä on toimintaperiaatteet ja menettelyt sen varmistamiseksi, että tällaiset osakkeet lunastetaan tai poistetaan liikkeestä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen 1 päivää tammikuuta 2018.

C.   Finanssitili

1. 

’Finanssitilillä’ tarkoitetaan Finanssilaitoksen ylläpitämää tiliä, ja se käsittää Talletustilin, Säilytystilin ja:

a) 

kun kyseessä on Sijoitusyksikkö, minkä tahansa omapääoma- tai velkaosuuden Finanssilaitoksessa. Edellä olevan estämättä ilmaus ”Finanssitili” ei käsitä omapääoma- tai velkaosuutta Yksikössä, joka on Sijoitusyksikkö yksinomaan sen vuoksi, että se i) antaa sijoitusneuvoja ja toimii tai ii) hoitaa salkkuja ja toimii asiakkaan puolesta Finanssilaitokseen, joka ei ole kyseinen Yksikkö, asiakkaan nimissä talletettujen Finanssivarojen sijoittamisen, hoitamisen tai hallinnoinnin osalta;

b) 

kun kyseessä on Finanssilaitos, jota ei ole kuvattu C kohdan 1 alakohdan a alakohdassa, mikä tahansa omapääoma- tai velkaosuus Finanssilaitoksessa, jos osuusluokan perustamisen tarkoituksena on ollut välttää I jakson mukainen raportointi; ja

c) 

Finanssilaitoksen antamat tai ylläpitämät Käteisarvovakuutussopimukset ja Elinkorkosopimukset, muut kuin ei-sijoitussidonnaiset, ei-siirrettävissä olevat välittömät elinkorot, jotka annetaan luonnolliselle henkilölle ja jotka laskevat raha-arvon eläke- tai työkyvyttömyysetuudelle, joka annetaan sellaisen tilin perusteella, joka on Muu kuin finanssitili.

”Finanssitili” ei käsitä tiliä, joka on Muu kuin finanssitili.

2. 

”Talletustili” käsittää yritys-, shekki-, säästö-, määräaikais- tai säästökassatilin, tai tilin, josta on todisteena talletus-, säästökassa-, sijoitus- tai velkasertifikaatti tai -asiakirja tai muu samanlainen asiakirja, ja jota Finanssilaitos ylläpitää säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan rajoissa. Talletustili käsittää myös määrän, joka vakuutusyhtiöllä on taatun investointisopimuksen tai koron maksamista tai hyvittämistä määrälle koskevan samanlaisen sopimuksen perusteella.

3. 

’Säilytystilillä’ tarkoitetaan tiliä (muuta kuin Vakuutussopimusta tai Elinkorkosopimusta), jossa pidetään Finanssivaroja toisen henkilön hyväksi.

4. 

’Omapääomaosuudella’ tarkoitetaan sellaisen yhtymän osalta, joka on Finanssilaitos, joko pääoma- tai tulo-osuutta yhtymästä. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos, Omapääomaosuuden katsotaan olevan jokaisella henkilöllä, jota käsitellään koko trustin tai sen osan asettajana tai edunsaajana, tai jokaisella muulla luonnollisella henkilöllä, joka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloi trustia. Raportoitavaa henkilöä on käsiteltävä ulkomaisen trustin edunsaajana, jos Raportoitavalla henkilöllä on oikeus saada suoraan tai välillisesti (esimerkiksi nimellisomistajan kautta) pakollinen voitonjako tai hän voi suoraan tai välillisesti saada harkinnanvaraisen voitonjaon trustista.

5. 

’Vakuutussopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta (muuta kuin Elinkorkosopimusta), jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu maksamaan määrän, kun toteutuu määritelty vakuutustapahtuma, joka käsittää kuolemantapaus-, sairastumis-, onnettomuus-, vastuu- tai omaisuusriskin.

6. 

’Elinkorkosopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu suorittamaan maksuja sellaisen jakson ajan, joka kokonaan tai osittain määräytyy yhden tai useamman luonnollisen henkilön elinajan odotteen perusteella. Ilmaus käsittää myös sopimuksen, jonka katsotaan olevan Elinkorkosopimus sen jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen lain, säädöksen tai käytännön mukaan, jossa sopimus annettiin, ja jonka mukaan antaja suostuu suorittamaan maksuja vuosien pituisen määräajan aikana.

7. 

’Käteisarvovakuutussopimuksella’ tarkoitetaan Vakuutussopimusta (muuta kuin kahden vakuutusyhtiön välistä korvausta koskevaa jälleenvakuutussopimusta), jolla on Käteisarvo.

8. 

’Käteisarvolla’ tarkoitetaan suurempaa seuraavista: i) määrä, jonka vakuutuksenottaja on oikeutettu saamaan sopimusta lunastettaessa tai irtisanottaessa (määritettynä ilman vähennystä lunastukseen tai vakuutuslainaan liittyvän maksun osalta), ja ii) määrä, jonka vakuutuksenottaja voi lainata sopimuksen perusteella tai sopimukseen liittyen. Edellä olevan estämättä ilmaus ”Käteisarvo” ei käsitä määrää, joka on Vakuutussopimuksen mukaan maksettava:

a) 

yksinomaan kuolemanvaravakuutussopimuksen nojalla vakuutetun henkilön kuolemasta johtuen;

b) 

henkilövahinko- tai sairausetuutena tai muuna etuutena, joka antaa korvauksen vakuutustapahtuman toteutuessa syntyvästä taloudellisesta menetyksestä;

c) 

Vakuutussopimuksen (muu kuin sijoitussidonnainen henkivakuutus tai elinkorkosopimus) mukaan aikaisemmin maksetun vakuutusmaksun palautuksena (vähennettynä vakuutusmaksukuluilla olipa ne tosiasiallisesti määrätty tai ei) sen johdosta, että sopimus perutaan tai irtisanotaan, riskialttius alenee Vakuutussopimuksen voimassaoloaikana, tai palautuksena, joka syntyy, kun maksu määritetään uudelleen tiliöinti- tai muun samanlaisen virheen oikaisemisen johdosta;

d) 

vakuutuksenottajan osinkona (muu kuin irtisanomisen yhteydessä maksettava osinko) edellyttäen, että osinko liittyy Vakuutussopimukseen, jonka mukaan maksetaan ainoastaan C kohdan 8 alakohdan b alakohdassa kuvatut etuudet; tai

e) 

sellaisesta Vakuutussopimuksesta maksetun ennakkovakuutusmaksun tai vakuutusmaksutalletuksen palautuksena, jonka vakuutusmaksu on maksettava ainakin vuosittain, jos ennakkovakuutusmaksun tai vakuutusmaksutalletuksen määrä ei ole suurempi kuin sopimuksen mukaan maksettava seuraava vuosittainen vakuutusmaksu.

9. 

’Aiemmalla tilillä’ tarkoitetaan:

a) 

Raportoivan finanssilaitoksen 31 päivänä joulukuuta 2015 ylläpitämää Finanssitiliä;

b) 

Tilinhaltijan mitä tahansa Finanssitiliä riippumatta päivästä, jona tili on avattu, jos:

i) 

Tilinhaltijalla on Finanssilaitoksessa (tai Lähiyksikössä, joka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa kuin Raportoiva finanssilaitos) myös Finanssitili, joka on aiempi tili C kohdan 9 alakohdan a alakohdan nojalla;

ii) 

Raportoiva finanssilaitos (ja tilanteen mukaan Lähiyksikkö, joka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa kuin Raportoiva finanssilaitos) käsittelee kumpaakin edellä mainittua Finanssitiliä ja muita Tilinhaltijan finanssitilejä, joita käsitellään aiempina tileinä b alakohdan mukaisesti, yhtenä Finanssitilinä VII jakson A kohdassa esitettyjen tiedonsaantivaatimusten täyttämiseksi ja Finanssitilien saldon tai arvon määrittämiseksi sovellettaessa tilien kynnysmääriä;

iii) 

sellaisen Finanssitilin osalta, johon sovelletaan rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevia menettelyjä, Raportoivan finanssilaitoksen sallitaan toteuttaa kyseiset menettelyt Finanssitilin osalta käyttämällä C kohdan 9 alakohdan a alakohdassa kuvattuja, aiempien tilien osalta sovellettuja rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevia menettelyjä; ja

iv) 

Finanssitilin avaaminen ei edellytä, että Tilinhaltija toimittaa uusia lisätietoja tai muutettuja asiakastietoja muutoin kuin tämän direktiivin soveltamista varten.

10. 

’Uudella tilillä’ tarkoitetaan Raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämää tiliä, joka on avattu 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen, paitsi jos sitä käsitellään Aiempana tilinä C kohdan 9 alakohdan b alakohdan mukaisesti.

11. 

’Aiemmalla henkilötilillä’ tarkoitetaan Aiempaa tiliä, jota pitää yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

12. 

’Uudella henkilötilillä’ tarkoitetaan Uutta tiliä, jota pitää yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

13. 

’Aiemmalla yksikkötilillä’ tarkoitetaan aiempaa tiliä, jota pitää yksi tai useampi yksikkö.

14. 

’Vähäarvoisella tilillä’ tarkoitetaan Aiempaa henkilötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo 31 päivänä joulukuuta 2015 ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000 :aa Yhdysvaltain dollaria.

15. 

’Suuriarvoisella tilillä’ tarkoitetaan Aiempaa henkilötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo ylittää 31 päivänä joulukuuta 2015 tai 31 päivänä joulukuuta minä tahansa myöhempänä vuonna kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitetun määrän, joka vastaa 1 000 000 :aa Yhdysvaltain dollaria.

16. 

’Uudella yksikkötilillä’ tarkoitetaan uutta tiliä, jota pitää yksi tai useampi Yksikkö.

17. 

’Muulla kuin finanssitilillä’ tarkoitetaan jotakin seuraavista tileistä:

a) 

eläketili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i) 

tili on sääntelyn alainen henkilökohtaisena eläketilinä tai se on osa rekisteröityä tai säänneltyä eläkesuunnitelmaa eläke-etuuksien antamiseksi (mukaan lukien työkyvyttömyys- ja kuolemantapausetuudet);

ii) 

tilin verokohtelu on edullinen (esim. maksut tilille, jotka muutoin olisivat veronalaisia, ovat vähennyskelpoisia tai jätetään Tilinhaltijan bruttotulon ulkopuolelle tai verotetaan alennetulla verokannalla tai tililtä tulevan sijoitustulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla);

iii) 

tilin osalta edellytetään vuosittaista tietojen raportointia veroviranomaisille;

iv) 

nostojen ehtona on erityisen eläkeiän saavuttaminen, työkyvyttömyys tai kuolema, tai ennen näitä erityisiä tapahtumia tehtyihin nostoihin sovelletaan rangaistuksia; ja

v) 

joko i) vuosimaksut on rajoitettu kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettuun määrään, joka vastaa 50 000 :ta Yhdysvaltain dollaria, tai vähempään tai ii) tilille elinaikana suoritettavat enimmäismaksut on rajoitettu kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettuun määrään, joka vastaa 1 000 000 :aa Yhdysvaltain dollaria, tai vähempään, soveltaen kussakin tapauksissa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

Finanssitilin, joka muutoin täyttää C kohdan 17 alakohdan a alakohdan v alakohdan vaatimuksen, ei katsota jättävän täyttämättä kyseistä vaatimusta yksinomaan siksi, että kyseiselle Finanssitilille voidaan siirtää varoja yhdeltä tai useammalta Finanssitililtä, joka täyttää C kohdan 17 alakohdan a tai b alakohdan vaatimukset tai yhdestä tai useammasta eläkerahastosta, joka täyttää B kohdan 5–7 alakohdan vaatimukset.

b) 

tili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i) 

tili on sääntelyn alainen sijoitusvälineenä muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeeseen ja sillä käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai tili on sääntelyn alainen säästämisvälineenä muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeeseen;

ii) 

tilin verokohtelu on edullinen (esim. maksut tilille, jotka muutoin olisivat veronalaisia, ovat vähennyskelpoisia tai jätetään Tilinhaltijan bruttotulon ulkopuolelle tai verotetaan alennetulla verokannalla tai tililtä tulevan sijoitustulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla);

iii) 

nostojen ehtona on sijoitus- tai säästötilin tarkoitukseen liittyvien erityisten kriteerien täyttäminen (esimerkiksi koulutus- tai lääketieteellisten etuuksien antaminen) tai ennen näiden kriteerien täyttymistä tehtyihin nostoihin sovelletaan rangaistuksia; ja

iv) 

vuosimaksut on rajoitettu kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettuun määrään, joka vastaa 50 000 :ta Yhdysvaltain dollaria, tai vähempään, soveltaen kussakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

Finanssitilin, joka muutoin täyttää C kohdan 17 alakohdan b alakohdan iv alakohdan vaatimuksen, ei katsota jättävän täyttämättä kyseistä vaatimusta yksinomaan siksi, että kyseiselle Finanssitilille voidaan siirtää varoja yhdeltä tai useammalta Finanssitililtä, joka täyttää C kohdan 17 alakohdan a tai b alakohdan vaatimukset tai yhdestä tai useammasta eläkerahastosta, joka täyttää B kohdan 5–7 alakohdan vaatimukset.

c) 

henkivakuutussopimus, jonka kattama jakso loppuu ennen kuin vakuutettu luonnollinen henkilö saavuttaa 90 vuoden iän, edellyttäen, että sopimus täyttää seuraavat edellytykset:

i) 

jaksottaiset vakuutusmaksut, jotka eivät ajan myötä alene, on maksettava ainakin vuosittain sen ajanjakson ajan, jonka sopimus on voimassa, tai siihen asti kun vakuutettu saavuttaa 90 vuoden iän, sen mukaan kumpi on lyhyempi;

ii) 

sopimuksella ei ole sellaista sopimuksellista arvoa, jonka joku henkilö voi saada (nostolla, lainalla tai muuten) ilman sopimuksen irtisanomista;

iii) 

sopimusta peruttaessa tai irtisanottaessa maksettava määrä (muu kuin kuolemantapausetuus) ei voi ylittää sopimuksesta maksettuja kokonaisvakuutusmaksuja, vähennettynä kuolemantapaus-, sairaus- ja kuluveloitusten summalla (olipa ne tosiasiallisesti määrätty tai ei) sopimuksen voimassaolojaksolta tai -jaksoilta ja ennen sopimuksen perumista tai irtisanomista maksetuilla määrillä; ja

iv) 

siirronsaaja ei pidä sopimusta arvon vuoksi.

d) 

tili, jota pitää yksinomaan kuolinpesä, jos tällaista tiliä koskevaan dokumentaatioon sisältyy kopio vainajan testamentista tai kuolintodistuksesta.

e) 

tili, joka on perustettu jonkin seuraavan tapahtuman yhteydessä:

i) 

tuomioistuimen määräys tai tuomio.

ii) 

kiinteän tai irtaimen omaisuuden myynti, vaihto tai vuokraus, edellyttäen, että tili täyttää seuraavat edellytykset:

— 
tili rahoitetaan yksinomaan käsirahalla, talletuksella, joka on määrältään sopiva turvaamaan transaktioon suoraan liittyvän velvoitteen, tai samanlaisella maksulla, tai se rahoitetaan Finanssivaroilla, jotka talletetaan tilille omaisuuden myynnin, vaihdon tai vuokrauksen yhteydessä;
— 
tili on perustettu ja sitä käytetään yksinomaan varmistamaan ostajan velvollisuus maksaa omaisuuden ostohinta, myyjän velvollisuus maksaa jokin ehdollinen velvoite tai vuokralleantajan tai -ottajan velvollisuus maksaa kaikki vuokrattuun omaisuuteen liittyvät vahingot niin kuin vuokrasopimuksessa on sovittu;
— 
tilin varat, niille ansaittu tulo mukaan lukien, maksetaan tai muutoin jaetaan ostajan, myyjän, vuokralleantajan tai -ottajan hyväksi (mukaan lukien tällaisen henkilön velvollisuuden täyttämiseksi), kun omaisuus myydään, vaihdetaan tai luovutetaan tai vuokrasopimus irtisanotaan;
— 
tili ei ole marginaali- tai muu vastaava tili, joka on perustettu Finanssivarojen myynnin tai vaihdon yhteydessä; ja
— 
tiliä ei ole yhdistetty C kohdan 17 alakohdan f alakohdassa kuvattuun tiliin.
iii) 

kiinteällä omaisuudella turvatun lainan myöntävän Rahoituslaitoksen velvollisuus varata osa maksusta yksinomaan mahdollistamaan kiinteään omaisuuteen myöhemmin liittyvien verojen tai vakuutuksen maksaminen.

iv) 

Finanssilaitoksen velvollisuus yksinomaan mahdollistaa verojen maksaminen myöhempänä ajankohtana.

f) 

talletustili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i) 

tili on olemassa yksinomaan siitä syystä, että asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun luottokortin tai uusiutuvan luottolimiittitilin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; ja

ii) 

tammikuun 1 päivästä 2016 alkaen tai sitä ennen Finanssilaitos toteuttaa toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen asiakasta suorittamasta kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000 :ta Yhdysvaltain dollaria, suuremman liikamaksun tai varmistaakseen, että jokainen kyseistä määrää suurempi liikamaksu, soveltaen kummassakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakkaan liikamaksu ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista.

g) 

muu tili, jossa on pieni riski siitä, että sitä käytettäisiin veron välttämiseen ja jolla on huomattavassa määrin samanlaisia ominaisuuksia kuin tileillä, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a–f alakohdassa ja joka sisältyy tämän direktiivin 8 artiklan 7 a kohdassa tarkoitettuun luetteloon ei-raportoivista finanssilaitoksista edellyttäen, että tällaisen tilin asema Muuna kuin finanssitilinä ei estä tämän direktiivin tarkoituksia.

D.   Raportoitava tili

1. 

’Raportoitavalla tilillä’ tarkoitetaan Finanssitiliä, jota ylläpitää jäsenvaltion Raportoiva finanssilaitos ja jota pitää yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, edellyttäen, että se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi II–VII jaksossa kuvattujen huolellisuusmenettelyjen mukaisesti.

2. 

’Raportoitavalla henkilöllä’ tarkoitetaan Jäsenvaltiossa asuvaa henkilöä, joka on muu kuin: i) yhtiö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa yksillä tai useammilla vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla, ii) yhtiö, joka on i alakohdassa kuvatun yhtiön Lähiyhtiö; iii) Julkisen vallan yksikkö; iv) Kansainvälinen järjestö; v) Keskuspankki; tai vi) Rahoituslaitos.

3. 

’Jäsenvaltiossa asuvalla henkilöllä’ tarkoitetaan kunkin jäsenvaltion osalta luonnollista henkilöä tai Yksikköä, joka asuu missä tahansa muussa jäsenvaltiossa kyseisen muun jäsenvaltion verolainsäädännön mukaan, tai missä tahansa muussa jäsenvaltiossa asuneen henkilön kuolinpesää. Tätä varten sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee.

4. 

’Osallistuvalla lainkäyttöalueella’ tarkoitetaan kunkin jäsenvaltion osalta:

a) 

mitä tahansa muuta jäsenvaltiota;

b) 

mitä tahansa muuta lainkäyttöaluetta, i) jonka kanssa asianomaisella jäsenvaltiolla on sopimus, jonka mukaan kyseinen lainkäyttöalue antaa I jaksossa määriteltyjä tietoja ja ii) joka on tunnistettu kyseisen jäsenvaltion julkaisemassa ja Euroopan komissiolle ilmoitetussa luettelossa;

c) 

mitä tahansa muuta lainkäyttöaluetta, i) jonka kanssa unionilla on sopimus, jonka mukaan kyseinen lainkäyttöalue antaa I jaksossa määriteltyjä tietoja ja ii) joka on tunnistettu Euroopan komission julkaisemassa luettelossa.

5. 

’Kontrolloivilla henkilöillä’ tarkoitetaan jotakin Yksikköä kontrolloivia luonnollisia henkilöitä. Trustin osalta kyseinen ilmaus tarkoittaa asettajaa (asettajia), trustinhoitajaa (trustinhoitajia), suojelijaa (suojelijoita) (jos on), edunsaajaa (edunsaajia) tai edunsaajaryhmää (edunsaajaryhmiä) ja muita luonnollisia henkilöitä, jotka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloivat trustia, ja muun oikeudellisen järjestelyn kuin trustin osalta ilmaus tarkoittaa vastaavassa tai samanlaisessa asemassa olevia henkilöitä. Ilmausta ”Kontrolloivat henkilöt” on tulkittava rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksien kanssa yhdenmukaisella tavalla.

6. 

’Ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka ei ole Finanssilaitos.

7. 

’Passiivisella ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan: i) Ei-finanssiyksikköä, joka ei ole Aktiivinen ei-finanssiyksikkö; tai ii) A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattua Sijoitusyksikköä, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

8. 

’Aktiivisella ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan Ei-finanssiyksikköä, joka täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:

a) 

vähemmän kuin 50 prosenttia Ei-finanssiyksikön bruttotuloista edelliseltä kalenterivuodelta tai muulta asianmukaiselta raportointijaksolta on passiivituloa ja vähemmän kuin 50 prosenttia Ei-finanssiyksiköllä edellisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana olleista varoista on varoja, jotka tuottavat passiivituloa tai joita pidetään passiivitulon tuottamista varten;

b) 

Ei-finanssiyksikön osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai Ei-finanssiyksikkö on sellaisen Yksikön Lähiyksikkö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla;

c) 

Ei-finanssiyksikkö on Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö, Keskuspankki tai Yksikkö, joka on yhden tai useamman edellä mainituista kokonaan omistama;

d) 

käytännöllisesti katsoen kaikki Ei-finanssiyksikön toiminta koostuu yhden tai useamman muuta kauppa- tai liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa harjoittavan tytäryhtiön ulkona olevan osakekannan omistamisesta (kokonaan tai osittain) tai rahoituksen ja palvelujen tarjoamisesta yhdelle tai useammalle tällaiselle tytäryhtiölle, paitsi että Yksikkö ei täytä Ei-finanssiyksikön aseman vaatimuksia, jos Yksikkö toimii (tai esiintyy) sijoitusrahastona, kuten yksityisenä pääomarahastona, riskipääomarahastona, lainapääomaa käyttävänä yritysostorahastona tai minä tahansa sijoitusvälineenä, jonka tarkoitus on hankkia tai rahoittaa yhtiöitä ja pitää osuuksia näistä yhtiöistä pääomavaroina sijoitustarkoituksessa;

e) 

Ei-finanssiyksikkö ei vielä harjoita liiketoimintaa eikä ole aiemmin harjoittanut liiketoimintaa, vaan sijoittaa pääomaa varoihin tarkoituksena harjoittaa muuta liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa, edellyttäen, että Ei-finanssiyksikkö ei saa täyttää tämän poikkeuksen vaatimuksia sen ajankohdan jälkeen, joka on 24 kuukautta Ei-finanssiyksikön alkuorganisoinnin ajankohdan jälkeen;

f) 

Ei-finanssiyksikkö ei ollut Finanssilaitos menneinä viitenä vuotena ja on realisoimassa varansa tai organisoitumassa uudelleen tarkoituksena jatkaa tai aloittaa uudelleen muun liiketoiminnan kuin Finanssilaitostoiminnan harjoittaminen;

g) 

Ei-finanssiyksikkö suorittaa pääasiallisesti rahoitus- ja suojaustransaktioita sellaisten Lähiyksiköiden kanssa tai niitä varten, jotka eivät ole Finanssilaitoksia, eikä tarjoa rahoitus- tai suojauspalveluja millekään Yksikölle, joka ei ole Lähiyksikkö, edellyttäen, että kaikkien tällaisten Lähiyksiköiden ryhmä harjoittaa pääasiallisesti muuta liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa; tai

h) 

Ei-finanssiyksikkö täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

i) 

se on sijoittautunut jäsenvaltioonsa tai muulle kotilainkäyttöalueelle ja toimii siellä yksinomaan uskonnollisessa, tieteellisessä, taiteellisessa, kasvatuksellisessa, kulttuuri-, urheilu- tai hyväntekeväisyystarkoituksessa tai se on sijoittautunut jäsenvaltioonsa tai kotilainkäyttöalueelle ja toimii siellä ja on ammattijärjestö, elinkeinojärjestö, kauppakamari, työjärjestö, maatalous- tai puutarhanviljelyjärjestö, kansalaisjärjestö tai järjestö, joka toimii yksinomaan sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi;

ii) 

se on jäsenvaltiossaan tai muulla kotilainkäyttöalueella vapautettu tuloverosta;

iii) 

sillä ei ole osakkaita tai jäseniä, joilla on omistus- tai hyötyosuus sen tuloista tai varoista;

iv) 

Ei-finanssiyksikön jäsenvaltion tai muun kotilainkäyttöalueen sovellettavat lait tai Ei-finanssiyksikön muodostamisasiakirjat eivät salli Ei-finanssiyksikön tulon tai varojen jakamista yksityishenkilölle tai ei-hyväntekeväisyysyksikölle tai käyttöä niiden hyödyksi muutoin kuin Ei-finanssiyksikön hyväntekeväisyystoimintaa hoidettaessa tai maksettaessa kohtuullinen korvaus tehdyistä palveluista tai maksuna, joka edustaa Ei-finanssiyksikön ostaman omaisuuden käypää markkina-arvoa; ja

v) 

Ei-finanssiyksikön jäsenvaltion tai muun kotilainkäyttöalueen sovellettavat lait tai Ei-finanssiyksikön muodostamisasiakirjat edellyttävät, että Ei-finanssiyksikköä selvitystilaan asetettaessa tai purettaessa kaikki sen varat jaetaan Julkisen vallan yksikölle tai muulle voittoa tavoittelemattomalle organisaatiolle tai ne palautuvat Ei-finanssiyksikön kotilainkäyttöalueen tai sen valtiollisen osan julkiselle vallalle.

E.   Muuta

1. 

’Tilinhaltijalla’ tarkoitetaan henkilöä, jonka tiliä ylläpitävä Finanssilaitos on listannut tai tunnistanut Finanssitilin haltijaksi. Henkilöä, muuta kuin Finanssilaitosta, joka pitää Finanssitiliä toisen henkilön hyväksi tai lukuun asiamiehenä, säilytyksenhoitajana, nimellisomistajana, allekirjoittajana, sijoitusneuvojana tai välittäjänä, ei käsitellä tilinhaltijana tätä direktiiviä sovellettaessa, ja tätä toista henkilöä käsitellään tilinhaltijana. Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on oikeutettu saamaan Käteisarvon tai muuttamaan sopimuksen edunsaajan. Jos kukaan ei voi saada Käteisarvoa tai vaihtaa edunsaajaa, Tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on sopimuksessa nimetty omistajaksi, ja jokainen henkilö, jolla sopimusehtojen mukaan on kiistaton oikeus maksuun. Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen erääntyessä Tilinhaltijana käsitellään jokaista henkilöä, joka on sopimuksen perusteella oikeutettu saamaan maksun.

2. 

’Rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevilla menettelyillä’ tarkoitetaan Raportoivan finanssilaitoksen asiakasta koskevaa tutkimismenettelyä niiden rahanpesun estämistä koskevien tai samanlaisten vaatimusten mukaan, joiden alainen tämä Raportoiva finanssilaitos on.

3. 

’Yksiköllä’ tarkoitetaan oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä, kuten yhtiötä, yhtymää, trustia tai säätiötä.

4. 

Yksikkö on toisen Yksikön ’Lähiyksikkö’, jos i) joko toinen Yksikkö kontrolloi toista Yksikköä; ii) kaksi Yksikköä ovat yhteisen kontrollin alaiset; tai iii) molemmat Yksiköt ovat A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattuja Sijoitusyksikköjä, molemmilla Yksiköillä on yhteinen hallinto, joka täyttää kyseisten Sijoitusyksikköjen huolellisuusvaatimukset. Tätä sovellettaessa kontrolli käsittää sellaisen välittömän tai välillisen omistuksen Yksikön äänivallasta tai arvosta, joka ylittää 50 prosenttia.

5. 

’Verotunnisteella’ tarkoitetaan verovelvollisen tunnistenumeroa (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaavaa tietoa).

6. 

’Asiakirjanäyttö’ sisältää jonkin seuraavista:

a) 

asuinpaikkatodistus, jonka on antanut siihen oikeutettu sen jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta), jolla maksunsaaja ilmoittaa asuvansa.

b) 

luonnollisen henkilön osalta voimassa oleva henkilöllisyystodistus, jonka on antanut siihen oikeutettu julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta), joka sisältää luonnollisen henkilön nimen ja jota tyypillisesti käytetään identifiointiin.

c) 

Yksikön osalta virallinen dokumentaatio, jonka on antanut siihen oikeutettu julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta) ja johon sisältyy Yksikön nimi ja pääkonttoriosoite joko jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jolla se muodostettiin tai organisoitiin.

d) 

tarkastettu tilinpäätös, kolmannen osapuolen luottoraportti, konkurssihakemus tai arvopaperimarkkinavalvojien raportti.

Aiemman yksikkötilin osalta Raportoivat finanssilaitokset voivat käyttää Asiankirjanäyttönä Raportoivan finanssilaitoksen tietoihin sisältyviä Tilinhaltijan luokituksia, jotka on määritelty vakiomuotoisen toimialakoodausjärjestelmän perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on kirjannut tavanomaisia liiketoimintatapojaan noudattaen rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn tai muun sääntelyä (muissa kuin verotustarkoituksissa) koskevan menettelyn mukaisesti ja jotka Raportoiva finanssilaitos on pannut täytäntöön ennen sitä päivää, jota on käytetty Finanssitilin luokittelemiseen Aiemmaksi tiliksi edellyttäen, että Raportoiva finanssilaitos ei tiedä tai sillä ei ole syytä tietää, että luokittelu on virheellinen tai epäluotettava. Vakiomuotoinen toimialakoodausjärjestelmä tarkoittaa koodausjärjestelmää, jota käytetään laitosten toimialakohtaisessa luokittelussa muissa kuin verotustarkoituksissa.

IX JAKSO

TEHOKAS TÄYTÄNTÖÖNPANO

Jäsenvaltioiden on tämän direktiivin 8 artiklan 3 a kohdan mukaisesti otettava käyttöön säännöt ja hallinnolliset menettelyt varmistaakseen edellä esitettyjen tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjen tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen, mukaan lukien:

1) 

säännöt, joilla estetään Finanssilaitoksia, henkilöitä tai välittäjiä ottamasta käyttöön käytäntöjä, joilla pyritään kiertämään tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyt;

2) 

säännöt, joilla Finanssilaitoksia vaaditaan pitämään kirjaa toteutetuista toimista ja todisteista edellä mainittujen menettelyjen käytöstä sekä toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet kyseisten tietojen saamiseksi;

3) 

hallinnolliset menettelyt sen tarkistamiseksi, noudattavatko Raportoivat finanssilaitokset tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä; hallinnolliset menettelyt Raportoivan finanssilaitoksen seurantaa varten, jos dokumentoimattomia tilejä raportoidaan;

4) 

hallinnolliset menettelyt sen varmistamiseksi, että Yksiköissä ja tileissä, jotka kansallisessa lainsäädännössä on määritelty Ei-raportoiviksi finanssilaitoksiksi ja Muiksi kuin finanssitileiksi, on edelleen pieni riski siitä, että niitä käytettäisiin veron välttämiseen; ja

5) 

tehokkaat täytäntöönpanosäännökset, joita sovelletaan, jos sääntöjä ei noudateta.

PÄÄLUOKKA X

TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄIVÄMÄÄRÄT ITÄVALLASSA SIJAITSEVIEN RAPORTOIVIEN FINANSSILAITOSTEN OSALTA

Itävallassa sijaitsevien raportoivien finanssilaitosten osalta kaikki tässä liitteessä olevat viittaukset vuosiin ”2016” ja ”2017” tarkoittavat viittauksia vuosiin ”2017” ja ”2018”.

Itävallassa sijaitsevien raportoivien finanssilaitosten aiempien tilien osalta kaikki tässä liitteessä olevat viittaukset päivämäärään ”31. joulukuuta 2015” tarkoittavat viittauksia päivämäärään ”31. joulukuuta 2016”.




LIITE II

FINANSSITILITIETOJA KOSKEVAT TÄYDENTÄVÄT TIETOJENVAIHTO- JA HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

1.   Olosuhteiden muutos

”Olosuhteiden muutokseen” kuuluu mikä tahansa muutos, jonka johdosta saadaan henkilön asemaan liittyviä lisätietoja tai joka on muulla tavoin ristiriidassa kyseisen henkilön aseman kanssa. Lisäksi olosuhteiden muutokseen kuuluvat Tilinhaltijan tiliä koskevat muutokset tai lisätiedot (mukaan lukien Tilinhaltijan lisääminen, korvaaminen tai Tilinhaltijaa koskeva muu muutos) tai tiliin liittyvää tiliä koskevien tietojen muutokset tai lisätiedot (soveltaen liitteessä I olevan VII jakson C kohdan 1–3 alakohdassa kuvattuja sääntöjä tilien yhdistämisestä), jos kyseinen tietojen muutos tai lisäys vaikuttaa Tilinhaltijan asemaan.

Jos Raportoiva finanssilaitos on käyttänyt liitteessä I olevan III jakson B kohdan 1 alakohdassa kuvattua kotipaikkaosoitetestiä ja jos olosuhteissa on tapahtunut muutos, jonka vuoksi Raportoiva rahoituslaitos tietää tai sillä on syy tietää, että Alkuperäinen asiakirjanäyttö (tai muu vastaava dokumentaatio) on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeiseen päivään mennessä tai 90 kalenteripäivän kuluessa olosuhteiden muutosta koskevasta ilmoituksesta tai muutoksen havaitsemisesta, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on myöhäisempi, itse annettu todistus tai uusi Asiakirjanäyttö, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat). Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai uutta Asiakirjanäyttöä kyseiseen ajankohtaan mennessä, Raportoivan finanssilaitoksen on käytettävä liitteessä I olevan III jakson B kohdan 2–6 alakohdassa kuvattua sähköistä arkistohakumenettelyä.

2.   Itse annettu todistus uusista yksikkötileistä

Määrittäessään Uusien yksikkötilien osalta, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää ainoastaan itse annettua todistusta joko Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä.

3.   Finanssilaitoksen kotipaikka

Finanssilaitoksen kotipaikka on jäsenvaltiossa, jos se kuuluu kyseisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan (jäsenvaltio voi valvoa Finanssilaitoksen raportointia). Jos Finanssilaitoksen verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, se kuuluu kyseisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan ja on näin ollen Jäsenvaltion finanssilaitos. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos (riippumatta siitä, onko sen verotuksellinen kotipaikka jäsenvaltiossa), trustin katsotaan kuuluvan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan, jos yksi tai useampi sen trustinhoitajista asuu kyseisessä jäsenvaltiossa, paitsi jos trusti raportoi kaikki tämän direktiivin mukaisesti vaaditut tiedot trustin ylläpitämistä Raportoitavista tileistä toiseen jäsenvaltioon, koska sen verotuksellinen kotipaikka on kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa. Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) ei kuitenkaan ole verotuksellista kotipaikkaa (koska se sivuutetaan verotuksessa tai sijaitsee lainkäyttöalueella, jolla ei ole tuloveroa), sen katsotaan kuuluvan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan ja on näin ollen Jäsenvaltion finanssilaitos, jos:

a) 

se on perustettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti;

b) 

sen johto (mukaan lukien toimiva johto) sijaitsee jäsenvaltiossa; tai

c) 

se on finanssivalvonnan alainen jäsenvaltiossa.

Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) on kotipaikka kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, kyseiseen Finanssilaitokseen sovelletaan sen jäsenvaltion tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteita, jossa se ylläpitää Finanssitiliä (Finanssitilejä).

4.   Tilin ylläpitäminen

Tilin ylläpitäjäksi katsotaan yleensä Finanssilaitos seuraavissa tapauksissa:

a) 

Säilytystilin osalta Finanssilaitos, jonka hallussa tilillä olevat varat ovat (mukaan lukien Finanssilaitos, joka pitää varoja välittäjän nimissä kyseisessä laitoksessa olevan tilin Tilinhaltijaa varten).

b) 

Talletustilin osalta Finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan tiliin liittyviä maksuja (lukuun ottamatta Finanssilaitoksen asiamiestä riippumatta siitä, onko asiamies Finanssilaitos).

c) 

sellaisen Finanssilaitoksessa olevan pääoma- tai velkaosuuden osalta, joka muodostaa Finanssitilin, kyseinen Finanssilaitos.

d) 

Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan sopimukseen liittyviä maksuja.

5.   Trustit, jotka ovat passiivisia ei-finanssiyksiköitä

Sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan liitteessä I olevan VIII jakson D kohdan 3 alakohdan mukaisesti olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Tätä varten oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä pidetään henkilöyhtiön ja kommandiittiyhtiön kanssa ”samankaltaisena”, jos sitä ei käsitellä jäsenvaltiossa verotettavana yksikkönä kyseisen jäsenvaltion verolainsäädännön nojalla. Päällekkäisen raportoinnin välttämiseksi (ottaen huomioon ilmauksen ”Kontrolloivat henkilöt” laaja soveltamisala trustien osalta) trustia, joka on Passiivinen ei-finanssiyksikkö, ei kuitenkaan voida pitää samankaltaisena oikeudellisena järjestelynä.

6.   Yksikön päätoimipaikan osoite

Yksi liitteessä I olevan VIII jakson E kohdan 6 alakohdan c alakohdassa kuvatuista vaatimuksista on se, että Yksikön osalta viralliseen dokumentaatioon sisältyy joko Yksikön päätoimipaikan osoite jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jolla se muodostettiin tai organisoitiin. Yksikön päätoimipaikan osoite on yleensä paikka, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Sen Finanssilaitoksen osoite, jossa Yksikkö ylläpitää tiliä, postilokero-osoite tai osoite, jota käytetään yksinomaan postitustarkoituksiin, ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite, paitsi jos kyseinen osoite on ainoa Yksikön käyttämä osoite ja käy ilmi yksikön rekisteröitynä osoitteena Yksikön perustamisasiakirjoista. Myöskään postinsäilytystä varten annettu osoite ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite.

▼M3




LIITE III

MONIKANSALLISTEN YRITYSRYHMIEN RAPORTOINTISÄÄNNÖT

I JAKSO

MÄÄRITELMÄT

1. 

Termillä ’Ryhmä’ tarkoitetaan sellaisten yritysten joukkoa, jotka liittyvät toisiinsa omistajuuden tai määräysvallan kautta siten, että Ryhmän joko on tehtävä Konsernitilinpäätös sovellettavien kirjanpitoperiaatteiden mukaan tilinpäätösraportointia varten tai sen olisi tehtävä näin, jos jonkin asianomaisen yrityksen oman pääoman ehtoisilla osuuksilla käytäisiin kauppaa arvopaperipörssissä.

2. 

Termillä ’Yritys’ tarkoitetaan 3 artiklan 11 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden kaikkia liiketoiminnan harjoittamisen muotoja.

3. 

Termillä ’Monikansallinen Yritysryhmä’ tarkoitetaan kaikkia ryhmiä, joissa on kaksi tai useampia yrityksiä, joiden verotukselliset kotipaikat ovat eri lainkäyttöalueilla, tai joissa on yritys, jonka verotuksellinen kotipaikka on yhdellä lainkäyttöalueella ja joka on verovelvollinen toisella lainkäyttöalueella sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta harjoitetun liiketoiminnan osalta ja joka ei ole Soveltamisalan Ulkopuolinen Monikansallinen Yritysryhmä.

4. 

Termillä ’Soveltamisalan Ulkopuolinen Monikansallinen Yritysryhmä’ tarkoitetaan minä tahansa Ryhmän Tilivuonna Ryhmää, jonka konsolidoitu tulo on yhteensä alle 750 000 000 euroa tai alle määrän, joka paikallisessa rahayksikössä ilmaistuna vastaa noin 750 000 000 euroa tammikuussa 2015, Raportoitavaa Tilivuotta välittömästi edeltävänä Tilivuonna, sellaisena kuin tämä määrä ilmoitetaan sen kyseistä edeltävää Tilivuotta koskevassa Konsernitilinpäätöksessä.

5. 

Termillä ’Osayksikkö’ tarkoitetaan seuraavia:

a) 

Monikansallisen Yritysryhmän erillinen liiketoimintayksikkö, joka on mukana Monikansallisen Yritysryhmän Konsernitilinpäätöksessä tilinpäätösraportointia varten, tai joka olisi mukana, jos tällaisen Monikansallisen Yritysryhmän liiketoimintayksikön oman pääoman ehtoisilla osuuksilla käytäisiin kauppaa arvopaperipörssissä;

b) 

kaikki sellaiset liiketoimintayksiköt, jotka eivät ole mukana Monikansallisen Yritysryhmän Konsernitilinpäätöksessä pelkästään niiden koon tai olennaisuuden vuoksi;

c) 

kaikki Monikansallisen Yritysryhmän minkä tahansa a tai b alakohdassa tarkoitetun erillisen liiketoimintayksikön kiinteät toimipaikat, jos liiketoimintayksikkö laatii tällaiselle kiinteälle toimipaikalle erillisen tilinpäätöksen taloudellista raportointia, sääntelyä, verojen ilmoittamista tai sisäisen johtamisen valvontaa varten.

6. 

Termillä ’Raportoiva Yksikkö’ tarkoitetaan Osayksikköä, jonka on annettava 8 aa artiklan 3 kohdan mukainen maakohtainen raportti verotuksellisen kotipaikkansa mukaisella lainkäyttöalueella Monikansallisen Yritysryhmän puolesta. Raportoiva Yksikkö voi olla Perimmäinen Emoyksikkö, Sijaisemoyksikkö tai jokin II jakson 1 kohdassa kuvatuista yksiköistä.

7. 

Termillä ’Perimmäinen Emoyksikkö’ tarkoitetaan Monikansallisen Yritysryhmän Osayksikköä, joka täyttää seuraavat kriteerit:

a) 

se omistaa suoraan tai välillisesti riittävän osuuden tällaisen Monikansallisen Yritysryhmän yhdestä tai useammasta muusta Osayksiköstä, minkä vuoksi sen on verotuksellisen kotipaikkansa mukaisella lainkäyttöalueella yleisesti sovellettavia kirjanpitoperiaatteita noudattaen tehtävä Konsernitilinpäätös tai sen olisi tehtävä näin, jos sen oman pääoman ehtoisilla osuuksilla käytäisiin kauppaa sen verotuksellisen kotipaikan mukaisen lainkäyttöalueen arvopaperipörssissä;

b) 

tällaisessa Monikansallisessa Yritysryhmässä ei ole muuta Osayksikköä, joka omistaa suoraan tai välillisesti a alakohdassa tarkoitetun osuuden ensin mainitusta Osayksiköstä.

8. 

Termillä ’Sijaisemoyksikkö’ tarkoitetaan Monikansallisen Yritysryhmän Osayksikköä, jonka asianomainen Monikansallinen Yritysryhmä on nimittänyt Perimmäisen Emoyksikön ainoaksi sijaiseksi antamaan maakohtaisen raportin kyseisen Monikansallisen Yritysryhmän puolesta kyseisen Osayksikön verotuksellisen kotipaikan mukaisella lainkäyttöalueella, edellyttäen että yksi tai useampi II jakson 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa vahvistetuista edellytyksistä soveltuu.

9. 

Termillä ’Tilivuosi’ tarkoitetaan vuotuista tilikautta, jolta Monikansallisen Yritysryhmän Perimmäinen Emoyksikkö tekee tilinpäätöksensä.

10. 

Termillä ’Raportoitava Tilivuosi’ tarkoitetaan Tilivuotta, jonka taloudelliset ja operatiiviset tulokset otetaan huomioon 8 aa artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa maakohtaisessa raportissa.

11. 

Termillä ’Ehdot Täyttävä Toimivaltaisten Viranomaisten Sopimus’ tarkoitetaan sopimusta, joka on tehty jonkin Kansainvälisen Sopimuksen osapuolina olevien EU:n jäsenvaltioiden valtuutettujen edustajien ja unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden välillä ja joka edellyttää maakohtaisten raporttien automaattista vaihtamista osapuolten lainkäyttöalueiden välillä.

12. 

Termillä ’Kansainvälinen Sopimus’ tarkoitetaan monenkeskistä yleissopimusta veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta, mitä tahansa kahden- tai monenvälistä verosopimusta tai mitä tahansa verotietojen vaihtamista koskevaa sopimusta, jonka osapuoli asianomainen jäsenvaltio on ja jonka ehdoissa määrätään oikeudellinen toimivalta verotietojen vaihtamiselle, myös tällaisten tietojen automaattiselle vaihtamiselle, lainkäyttöalueiden välillä.

13. 

Termillä ’Konsernitilinpäätös’ tarkoitetaan Monikansallisen Yritysryhmän tilinpäätöstä, jossa Perimmäisen Emoyksikön ja Osayksikköjen omaisuuserät, velat, tulot, menot ja kassavirrat esitetään ikään kuin kyseessä olisi yksi taloudellinen yksikkö.

14. 

Termillä ’Järjestelmällinen Laiminlyönti’ tarkoitetaan lainkäyttöalueen osalta joko sitä, että lainkäyttöalueella on jäsenvaltion kanssa tehty voimassa oleva Ehdot Täyttävä Toimivaltaisten Viranomaisten Sopimus mutta se on keskeyttänyt automaattisen tietojenvaihdon (ja keskeyttämisen syy ei ole kyseisen Sopimuksen ehtojen mukainen), tai sitä, että lainkäyttöalue muutoin jättää toistuvasti antamatta jäsenvaltiolle hallussaan olevia sellaisten Monikansallisten Yritysryhmien maakohtaisia raportteja, joilla on Osayksikköjä kyseisessä jäsenvaltiossa.

II JAKSO

YLEISET RAPORTOINTIVAATIMUKSET

1. Osayksikön, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa ja joka ei ole Monikansallisen Yritysryhmän Perimmäinen Emoyksikkö, on annettava maakohtainen raportti sen Monikansallisen Yritysryhmän, jonka Osayksikkö se on, Raportoitavalta Tilivuodelta, jos seuraavat kriteerit täyttyvät:

a) 

yksikön verotuksellinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa;

b) 

jokin seuraavista edellytyksistä soveltuu:

i) 

Monikansallisen Yritysryhmän Perimmäinen Emoyksikkö ei ole velvollinen antamaan maakohtaista raporttia verotuksellisen kotipaikkansa mukaisella lainkäyttöalueella;

ii) 

Perimmäisen Emoyksikön verotuksellisen kotipaikan mukaisella lainkäyttöalueella on voimassa oleva Kansainvälinen Sopimus, jonka osapuoli asianomainen jäsenvaltio on, mutta sillä ei ole sellaista voimassa olevaa Ehdot Täyttävää Toimivaltaisten Viranomaisten Sopimusta, jonka osapuoli asianomainen jäsenvaltio olisi siihen määräpäivään mennessä, joka vahvistetaan Raportoitavaa Tilivuotta koskevan maakohtaisen raportin antamiselle 8 aa artiklan 1 kohdassa;

iii) 

Perimmäisen Emoyksikön verotuksellisen kotipaikan mukainen lainkäyttöalue on syyllistynyt Järjestelmälliseen Laiminlyöntiin, josta asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut Osayksikölle, jonka verotuksellinen kotipaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa.

Jäsenvaltiot voivat päättää, että tämän jakson 1 kohdassa Osayksiköille asetettua velvollisuutta sovelletaan maakohtaisiin raportteihin 1 päivänä tammikuuta 2017 tai sen jälkeen alkavista Raportoitavista Tilivuosista alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 aa artiklan 1 kohdassa tarkoitettua Perimmäisen Emoyksikön tai sen Sijaisemoyksikön velvollisuutta antaa ensimmäinen maakohtainen raportti Monikansallisen Yritysryhmän Tilivuodesta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa määritellyn Osayksikön, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa, on pyydettävä Perimmäistä Emoyksikköään toimittamaan sille kaikki vaadittavat tiedot, jotta se voisi täyttää velvollisuutensa laatia maakohtainen raportti 8 aa artiklan 3 kohdan mukaisesti. Jos kyseinen Osayksikkö ei tästä huolimatta ole saanut tai hankkinut kaikkia vaadittavia tietoja raportoidakseen Monikansallisen Yritysryhmän puolesta, sen on annettava maakohtainen raportti, joka sisältää kaikki sen hallussa olevat saadut tai hankitut tiedot, ja ilmoitettava jäsenvaltiolle, jossa sillä on kotipaikka, että Perimmäinen Emoyksikkö on kieltäytynyt asettamasta tarvittavia tietoja saataville. Tämä ei vaikuta asianomaisen jäsenvaltion oikeuteen soveltaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisia seuraamuksia, ja kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava kaikille jäsenvaltioille tästä kieltäytymisestä.

Kun samassa Monikansallisessa Yritysryhmässä on useampi kuin yksi Osayksikkö, jonka verotuksellinen kotipaikka on unionissa, ja jokin ensimmäisen alakohdan b alakohdassa vahvistetuista edellytyksistä soveltuu, Monikansallinen Yritysryhmä voi nimetä jonkin näistä Osayksiköistä antamaan 8 aa artiklan 3 kohdan mukaiset vaatimukset täyttävän maakohtaisen raportin miltä tahansa Raportoitavalta Tilivuodelta 8 aa artiklan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa ja ilmoittamaan jäsenvaltiolle, että raportin antamisen tarkoituksena on täyttää kaikkien niiden Osayksikköjen raportointivaatimukset, jotka kuuluvat tähän Monikansalliseen Yritysryhmään ja joiden verotuksellinen kotipaikka on unionissa. Kyseisen jäsenvaltion on 8 aa artiklan 2 kohdan nojalla toimitettava vastaanotettu maakohtainen raportti niille muille jäsenvaltioille, joissa maakohtaisen raportin sisältämien tietojen mukaan Raportoivan Yksikön Monikansallisen Yritysryhmän yhden tai useamman Osayksikön verotuksellinen kotipaikka sijaitsee tai joissa ne ovat verovelvollisia kiinteästä toimipaikasta harjoitetun liiketoiminnan osalta.

Kun Osayksikkö ei voi saada tai hankkia kaikkia 8 aa artiklan 3 kohdan mukaisia maakohtaisen raportin antamiseksi vaadittavia tietoja, tällaista Osayksikköä ei saa nimetä Monikansallisen Yritysryhmän Raportoivaksi Yksiköksi tämän kohdan neljännen alakohdan mukaisesti. Tämä sääntö ei vaikuta Osayksikön velvollisuuteen ilmoittaa jäsenvaltiolle, jossa sillä on kotipaikka, että Perimmäinen Emoyksikkö on kieltäytynyt asettamasta tarvittavia tietoja saataville.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kun yhtä tai useampaa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa vahvistettua edellytystä sovelletaan, 1 kohdassa kuvatun yksikön ei tarvitse antaa maakohtaista raporttia miltään Raportoitavalta Tilivuodelta, jos Monikansallinen Yritysryhmä, jonka Osayksikkö se on, on antanut maakohtaisen raportin saataville 8 aa artiklan 3 kohdan mukaisesti tällaiselta Tilivuodelta sellaisen Sijaisemoyksikön kautta, joka antaa maakohtaisen raportin verotuksellisen kotipaikkansa mukaisen lainkäyttöalueen veroviranomaiselle 8 aa artiklan 1 kohdassa määritettynä päivänä tai sitä ennen ja joka siinä tapauksessa, että sen verotuksellinen kotipaikka on unionin ulkopuolisella lainkäyttöalueella, täyttää seuraavat edellytykset:

a) 

Sijaisemoyksikön verotuksellisen kotipaikan mukainen lainkäyttöalue edellyttää, että on annettava 8 aa artiklan 3 kohdan mukaiset vaatimukset täyttävät maakohtaiset raportit;

b) 

Sijaisemoyksikön verotuksellisen kotipaikan mukaisella lainkäyttöalueella on voimassa oleva Ehdot Täyttävä Toimivaltaisten Viranomaisten Sopimus, jonka osapuoleksi asianomainen jäsenvaltio on liittynyt siihen määräpäivään mennessä, joka 8 aa artiklan 1 kohdassa on asetettu maakohtaisen raportin antamiselle Raportoitavalta Tilivuodelta;

c) 

Sijaisemoyksikön verotuksellisen kotipaikan mukainen lainkäyttöalue ei ole ilmoittanut jäsenvaltiolle Järjestelmällisestä Laiminlyönnistä;

d) 

Sijaisemoyksikön verotuksellisen kotipaikan mukainen lainkäyttöalue on viimeistään tällaisen Monikansallisen Yritysryhmän Raportoitavan Tilivuoden viimeisenä päivänä saanut Osayksiköltä, jonka verotuksellinen kotipaikka on samalla lainkäyttöalueella, ilmoituksen siitä, että kyseinen yksikkö on Sijaisemoyksikkö;

e) 

jäsenvaltiolle on annettu 4 kohdan mukainen ilmoitus.

3. Jäsenvaltioiden on pyydettävä, että Monikansallisen Yritysryhmän Osayksikkö, jonka verotuksellinen kotipaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa, ilmoittaa jäsenvaltiolle, onko se Perimmäinen Emoyksikkö, Sijaisemoyksikkö vai 1 kohdan nojalla nimetty Osayksikkö, viimeistään tällaisen Monikansallisen Yritysryhmän Raportoitavan Tilivuoden viimeisenä päivänä. Jäsenvaltiot voivat pidentää määräaikaa siihen päivään, jona kyseisen Osayksikön on palautettava edellistä tilivuotta koskeva veroilmoitus.

4. Jäsenvaltioiden on pyydettävä, että kun Monikansallisen Yritysryhmän Osayksikkö, jonka verotuksellinen kotipaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa, ei ole Perimmäinen Emoyksikkö, Sijaisemoyksikkö eikä 1 kohdan nojalla nimetty Osayksikkö, se ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle Raportoivan Yksikön tunnistetiedot ja verotuksellisen kotipaikan viimeistään tällaisen Monikansallisen Yritysryhmän Raportoitavan Tilivuoden viimeisenä päivänä. Jäsenvaltiot voivat pidentää määräaikaa siihen päivään, jona kyseisen Osayksikön on palautettava edellistä tilivuotta koskeva veroilmoitus.

5. Maakohtaisessa raportissa on täsmennettävä, missä rahayksikössä määrät ilmaistaan kyseisessä raportissa.

III JAKSO

MAAKOHTAINEN RAPORTTI

Α.   Maakohtaisen raportin lomake



Taulukko 1.  Yleiskatsaus tulojen, verojen ja liiketoiminnan jakautumisesta verotuksellisten lainkäyttöalueiden perusteella jaoteltuna

Monikansallisen Yritysryhmän nimi:

Asianomainen Tilivuosi:

Käytetty rahayksikkö:

Verotuksellinen lainkäyttöalue

Tulot

Voitto (tappio) ennen tuloveroja

Maksetut tuloverot (kassaperusteisena)

Kertynyt tulovero – kuluva vuosi

Oman pääoman kirjanpidollinen arvo

Kertyneet voittovarat

Työntekijöiden lukumäärä

Muut aineelliset hyödykkeet kuin käteinen tai muut rahavarat

Osapuoli, joka ei ole etuyhteydessä

Etuyhteydessä oleva osapuoli

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Taulukko 2.  Luettelo kaikista Monikansallisen Yritysryhmän Osayksiköistä toimialaluokittain verotuksellisten lainkäyttöalueiden perusteella jaoteltuna

Monikansallisen Yritysryhmän nimi:

Asianomainen Tilivuosi:

Verotuksellinen lainkäyttöalue

Osayksiköt, joiden kotipaikka on kyseisellä verotuksellisella lainkäyttöalueella

Verotuksellinen lainkäyttöalue, jonka mukaisesti on organisoitu tai perustettu, jos eri kuin lainkäyttöalue, jolla verotuksellinen kotipaikka on

Pääasiallinen liiketoiminta

Tutkimus ja kehittäminen

Henkisen omaisuuden hallinta tai hallinnointi

Ostaminen tai hankinnat

Valmistus tai tuotanto

Myynti, markkinointi tai jakelu

Hallinto, johto tai tukipalvelut

Palvelujen tarjoaminen osapuolille, jotka eivät ole etuyhteydessä

Yritysryhmän sisäinen rahoitus

Säännellyt rahoituspalvelut

Vakuutus

Osakkeiden tai muiden omapääomaosuuksien omistus

Lepäävä

Muu (1)

 

1.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

(1)   Määritelkää Osayksikön toiminnan luonne kohdassa ”Lisätietoja”.

Taulukko 3.   Lisätietoja

Monikansallisen Yritysryhmän nimi:

Asianomainen Tilivuosi:

Lisätkää lyhyesti mahdollisia muita tietoja tai selvityksiä, joita pidätte tarpeellisina tai jotka helpottavat maakohtaisessa raportissa olevien pakollisten tietojen ymmärtämistä

B.   Yleisohjeet maakohtaisen raportin tekemistä varten

1.   Tarkoitus

Lomaketta käytetään Monikansallisten Yritysryhmien tulojen, verojen ja liiketoimintojen jakautumisen raportoimiseksi kutakin verotuksellista lainkäyttöaluetta kohden.

2.   Sivuliikkeiden ja kiinteiden toimipaikkojen kohtelu

Kiinteän toimipaikan tiedot on raportoiva sen verotuksellisen lainkäyttöalueen osalta, jolla se sijaitsee, eikä sen liiketoimintayksikön, jonka osa kiinteä toimipaikka on, verotuksellisen kotipaikan mukaisen lainkäyttöalueen osalta. Sen liiketoimintayksikön, jonka osa kiinteä toimipaikka on, verotuksellisen kotipaikan mukaista lainkäyttöaluetta koskevat raportit eivät sisällä kiinteään toimipaikkaan liittyviä taloudellisia tietoja.

3.   Vuotuisen lomakkeen kattama ajanjakso

Lomakkeen on katettava raportoivan monikansallisen yrityksen Tilivuosi. Osayksikköjen osalta lomakkeessa on raportoivan monikansallisen yrityksen harkinnan mukaan oltava johdonmukaisesti jompikumpi seuraavista tiedoista:

a) 

sitä asianomaisten Osayksikköjen Tilivuotta koskevat tiedot, joka päättyy samana päivänä kuin raportoivan monikansallisen yrityksen Tilivuosi tai enintään 12 kuukautta ennen kyseistä päivää;

b) 

raportoivan monikansallisen yrityksen Tilivuotta koskevat tiedot kaikkien asianomaisten raportoitujen Osayksikköjen osalta.

4.   Tietolähde

Raportoivan monikansallisen yrityksen on johdonmukaisesti käytettävä samoja tietolähteitä vuodesta toiseen lomaketta täyttäessään. Raportoiva monikansallinen yritys voi valintansa mukaisesti käyttää tietoja konsernitilinpäätöksen raportointipaketeistaan, erillisten yksikköjen lakisääteisistä tilinpäätöksistä, määräysten mukaisista tilinpäätöksistä tai sisäisestä laskentatoimesta. Raportoitavia tuloja, voittoa ja veroja ei ole tarpeen täsmäyttää Konsernitilinpäätöksen tietoihin. Jos raportoinnin perustana käytetään lakisääteisiä tilinpäätöksiä, kaikki määrät on muunnettava raportoivan monikansallisen yrityksen ilmoitetuksi toimintavaluutaksi käyttäen kyseisen vuoden keskimääräistä valuuttakurssia, joka ilmoitetaan lisätietoja koskevassa lomakkeen kohdassa. Eri verotuksellisilla lainkäyttöalueilla sovellettujen kirjanpitoperiaatteiden eroja ei tarvitse kuitenkaan oikaista.

Raportoivan monikansallisen yrityksen on annettava lisätietoja koskevassa lomakkeen kohdassa lyhyt kuvaus lomakkeen laatimisessa käytetyistä tiedoista. Jos vuodesta toiseen käytetty tietolähde vaihdetaan, raportoivan monikansallisen yrityksen on ilmoitettava tämän syyt ja seuraukset lisätietoja koskevassa lomakkeen kohdassa.

C.   Erityisohjeet maakohtaisen raportin tekemistä varten

1.   Yleiskatsaus tulojen, verojen ja liiketoiminnan jakautumisesta verotuksellisten lainkäyttöalueiden perusteella jaoteltuna (Taulukko 1)

1.1   Verotuksellinen lainkäyttöalue

Raportoivan monikansallisen yrityksen on lueteltava lomakkeen ensimmäisessä sarakkeessa kaikki verotukselliset lainkäyttöalueet, joissa Monikansallisen Yritysryhmän Osayksiköillä on verotuksellinen kotipaikka. Verotuksellinen lainkäyttöalue on määritelty valtioksi tai ei-valtiolliseksi lainkäyttöalueeksi, jolla on itsenäinen veronkanto-oikeus. Erillinen rivi on varattava sellaisille Monikansallisen Yritysryhmän Osayksiköille, joilla raportoiva monikansallinen yritys ei katso olevan verotuksellista kotipaikkaa millään verotuksellisella lainkäyttöalueella. Jos Osayksiköllä on kotipaikka useammalla kuin yhdellä verotuksellisella lainkäyttöalueella, sovellettavan verosopimuksen määrittelysääntöjä on sovellettava kotipaikan verotuksellisen lainkäyttöalueen määrittämiseksi. Kun sovellettavaa verosopimusta ei ole, Osayksiköstä on annettava raportti sillä verotuksellisella lainkäyttöalueella, jolla sen tosiasiallinen johto on. Tosiasiallisen johdon sijaintipaikka on määritettävä kansainvälisesti sovittuja vaatimuksia noudattaen.

1.2   Tulot

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä otsikon ”Tulot” alla oleviin kolmeen sarakkeeseen seuraavat tiedot:

a) 

kaikkien asianomaisen verotuksellisen lainkäyttöalueen Monikansallisen Yritysryhmän Osayksikköjen sellaisten tulojen summa, jotka on saatu liiketoimista etuyhteydessä keskenään olevien yritysten kanssa;

b) 

kaikkien asianomaisen verotuksellisen lainkäyttöalueen Monikansallisen Yritysryhmän Osayksikköjen sellaisten tulojen summa, jotka on saatu liiketoimista riippumattomien osapuolten kanssa;

c) 

a ja b alakohdassa tarkoitetut summat yhteensä.

Tuloihin kuuluvat vaihto-omaisuuden ja omaisuuden myynnistä saadut tuotot sekä palvelu-, rojalti-, korko- ja preemiotulot sekä mahdolliset muut määrät. Tuloihin eivät kuulu muilta Osayksiköiltä saadut maksut, joita kohdellaan osinkoina maksajan verotuksellisella lainkäyttöalueella.

1.3   Voitto (tappio) ennen tuloveroja

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä lomakkeen viidenteen sarakkeeseen voiton (tappion) summa ennen tuloveroja kaikkien niiden Osayksikköjen osalta, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella. Voittoon (tappioon) ennen tuloveroja kuuluvat myös kaikki satunnaiset tulo- ja menoerät.

1.4   Maksetut tuloverot (kassaperusteisena)

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä lomakkeen kuudenteen sarakkeeseen kaikkien Osayksikköjen, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella, asiankuuluvana Tilivuonna tosiasiallisesti maksamien tuloverojen kokonaismäärä. Maksettuihin veroihin kuuluvat Osayksikön sille verotukselliselle lainkäyttöalueelle, jolla osayksikön verotuksellinen kotipaikka on, tai kaikille muille verotuksellisille lainkäyttöalueille tosiasiallisesti maksamat verot. Maksettuihin veroihin kuuluvat lähdeverot, jotka muut yksiköt (etuyhteydessä keskenään olevat yritykset ja riippumattomat yritykset) ovat maksaneet asianomaiselle Osayksikölle suoritettujen maksujen osalta. Jos yritys A, jonka kotipaikka on verotuksellisella lainkäyttöalueella A, saa korkoa verotuksellisella lainkäyttöalueella B, verotuksellisella lainkäyttöalueella B maksetun lähdeveron raportoi näin ollen yritys A.

1.5   Kertynyt tulovero (Kuluva vuosi)

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä lomakkeen seitsemänteen sarakkeeseen raportointivuonna verotettavaan voittoon tai tappioon perustuva vero kaikkien sellaisten Osayksikköjen osalta, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella. Kauden verotettavaan tuloon perustuvissa veroissa otetaan huomioon ainoastaan kuluva vuosi, eivätkä niihin kuulu lykätyt verot tai varaukset epävarmoja verovelkoja varten.

1.6   Oman pääoman kirjanpidollinen arvo

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä lomakkeen kahdeksanteen sarakkeeseen oman pääoman kirjanpidollisen arvon summa kaikkien sellaisten Osayksikköjen osalta, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella. Kiinteiden toimipaikkojen osalta oman pääoman kirjanpidollisen arvon raportoi se oikeushenkilö, jonka kiinteästä toimipaikasta on kyse, paitsi jos kiinteän toimipaikan verotuksellisella lainkäyttöalueella on voimassa määritelty pääomavaatimus sääntelytarkoituksia varten.

1.7   Kertyneet voittovarat

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä lomakkeen yhdeksänteen sarakkeeseen kertyneiden voittovarojen kokonaissumma vuoden lopussa kaikkien sellaisten Osayksikköjen osalta, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella. Kiinteiden toimipaikkojen osalta kertyneet voittovarat raportoi se oikeushenkilö, jonka kiinteästä toimipaikasta on kyse.

1.8   Työntekijöiden lukumäärä

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä lomakkeen kymmenenteen sarakkeeseen työntekijöiden kokonaislukumäärä kokoaikaiseksi muutettuna kaikkien sellaisten Osayksikköjen osalta, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella. Työntekijöiden lukumäärä voidaan raportoida vuoden lopussa olevana määränä, asianomaisen vuoden keskiarvona tai jollakin muulla perusteella, jota sovelletaan vuodesta toiseen johdonmukaisesti eri verotuksellisilla lainkäyttöalueilla. Tätä varten Osayksikön tavanomaisiin toimintoihin osallistuvat riippumattomat sopimuskumppanit voidaan ilmaista raportissa työntekijöinä. Työntekijöiden lukumäärän kohtuullinen pyöristäminen tai ilmaiseminen likiarvona on sallittua, edellyttäen että tällainen pyöristäminen tai likiarvona ilmaiseminen ei olennaisesti vääristä työntekijöiden suhteellista jakautumista eri verotuksellisten lainkäyttöalueiden kesken. Lähestymistavan on oltava johdonmukainen vuodesta toiseen kaikkien yksikköjen osalta.

1.9   Muut aineelliset hyödykkeet kuin käteinen tai muut rahavarat

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä lomakkeen yhdenteentoista sarakkeeseen aineellisten hyödykkeiden nettokirjanpitoarvojen summa kaikkien sellaisten Osayksikköjen osalta, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella. Kiinteiden toimipaikkojen osalta aineelliset hyödykkeet merkitään sen verotuksellisen lainkäyttöalueen osalta, jolla asianomainen kiinteä toimipaikka sijaitsee. Aineellisilla hyödykkeillä ei tarkoiteta tässä käteistä eikä muita rahavaroja, aineettomia hyödykkeitä tai rahoitusvaroja.

2.   Luettelo kaikista Monikansallisen Yritysryhmän Osayksiköistä toimialaluokittain verotuksellisten lainkäyttöalueiden perusteella jaoteltuna (Taulukko 2)

2.1   Osayksiköt, joiden kotipaikka on kyseisellä verotuksellisella lainkäyttöalueella

Raportoivan monikansallisen yrityksen on lueteltava kunkin verotuksellisen lainkäyttöalueen ja oikeushenkilön nimen osalta kaikki Monikansallisen Yritysryhmän Osayksiköt, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella. Kuten yleisohjeiden 2 kohdassa mainitaan kiinteiden toimipaikkojen osalta, kiinteät toimipaikat on kuitenkin lueteltava sen verotuksellisen lainkäyttöalueen osalta, jolla ne sijaitsevat. Oikeushenkilö, jonka kiinteästä toimipaikasta on kyse, on ilmoitettava.

2.2   Verotuksellinen lainkäyttöalue, jonka mukaisesti on organisoitu tai perustettu, jos eri kuin verotuksellinen lainkäyttöalue, jolla verotuksellinen kotipaikka on

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä sen verotuksellisen lainkäyttöalueen nimi, jonka lainsäädännön mukaisesti Monikansallisen Yritysryhmän Osayksikkö on organisoitu tai perustettu, jos se on eri kuin verotuksellinen lainkäyttöalue, jolla sen verotuksellinen kotipaikka on.

2.3   Pääasiallinen liiketoiminta

Raportoivan monikansallisen yrityksen on määritettävä Osayksikön pääasiallinen liiketoiminta asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella rastittamalla yksi tai useampi soveltuvista kohdista.

▼M5




LIITE IV

TUNNUSMERKIT

Osa I.   Pääasiallista hyötyä mittaava testi

A luokan yleiset tunnusmerkit ja B luokan sekä C luokan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa, c alakohdassa ja d alakohdassa esitetyt erityiset tunnusmerkit voidaan ottaa huomioon vain, jos ne täyttävät ”pääasiallista hyötyä mittaavan testin” kriteerit.

Kyseinen testin kriteerit katsotaan täytetyiksi, jos voidaan osoittaa, että verotuksellisen edun saaminen on kaikki asiaankuuluvat tosiseikat ja olosuhteet huomioon ottaen se pääasiallinen hyöty, jonka henkilö voi odottaa järjestelystä saavansa, tai yksi pääasiallisista hyödyistä.

C luokan 1 kohdan tunnusmerkkien osalta C luokan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa, c alakohdassa tai d alakohdassa esitettyjen edellytysten täyttyminen ei voi yksinään olla peruste sille päätelmälle, että järjestely täyttää pääasiallista hyötyä mittaavan testin kriteerit.

Osa II.   Tunnusmerkkiluokat

A.   Yleiset tunnusmerkit, jotka liittyvät pääasiallista hyötyä mittaavaan testiin

1. Järjestely, jossa asianomainen verovelvollinen tai järjestelyn osallistuja sitoutuu noudattamaan luottamuksellisuusehtoa, joka voi edellyttää, että he eivät paljasta muille välittäjille tai veroviranomaisille, kuinka järjestely voisi varmistaa verotuksellisen edun.

2. Järjestely, josta välittäjällä on oikeus saada maksu (tai korkoa, korvausta rahoituskuluista tai muista maksuista), joka määritetään

a) 

kyseisestä järjestelystä saatavan veroedun määrän perusteella; tai

b) 

sen perusteella, saadaanko veroetu tosiasiassa järjestelystä. Tähän sisältyisi välittäjän velvoite palauttaa maksut joko kokonaan tai osittain, jos järjestelyn tavoiteltua veroetua ei saavutettu tai se saavutettiin vain osittain.

3. Järjestely, johon liittyy olennaisilta osiltaan vakiomuotoisia asiakirjoja ja/tai rakenteita ja joka on useamman kuin yhden asianomaisen verovelvollisen saatavilla ilman, että sitä olisi merkittävästi muokattava toteuttamista varten.

B.   Erityiset tunnusmerkit, jotka liittyvät pääasiallista hyötyä mittaavaan testiin

1. Järjestely, jossa järjestelyn osallistuja toteuttaa keinotekoisia toimia, kuten hankkii tappiollisen yhtiön, lopettaa tällaisen yhtiön pääasiallisen toiminnan ja käyttää sen tappioita vähentääkseen verovastuutaan, mukaan lukien siirtämällä tappiot toiselle lainkäyttöalueelle tai nopeuttamalla kyseisten tappioiden käyttöä.

2. Järjestely, jolla tuloa muunnetaan pääomaksi, lahjoiksi tai muihin tuloluokkiin, joiden verotus on alhaisempi tai jotka ovat verovapaita.

3. Järjestely, joka sisältää varojen kierrättämiseen johtavia (”round-tripping of funds”) kehämäisiä liiketoimia (”circular transactions”) erityisesti sellaisten välikätenä toimivien yksiköiden kautta, joilla ei ole muuta ensisijaista kaupallista tarkoitusta, taikka liiketoimia, jotka mitätöivät tai peruuttavat toisensa tai joilla on muita vastaavia piirteitä.

C.   Erityiset tunnusmerkit, jotka liittyvät rajatylittäviin liiketoimiin

1. Järjestely, johon liittyy vähennyskelpoisia rajatylittäviä maksuja kahden tai useamman etuyhteydessä olevan yrityksen välillä, jos ainakin yksi seuraavista ehdoista täyttyy:

a) 

vastaanottajalla ei ole verotuksellista kotipaikkaa millään lainkäyttöalueella;

b) 

vaikka vastaanottajalla on verotuksellinen kotipaikka jollakin lainkäyttöalueella, kyseisellä lainkäyttöalueella

i) 

ei kanneta minkäänlaista yhteisöveroa tai yhteisöverokanta on nolla tai lähes nolla; tai

ii) 

lainkäyttöalue sisältyy luetteloon kolmansien maiden lainkäyttöalueista, jotka jäsenvaltiot ovat yhdessä arvioineet tai jotka on OECD:n puitteissa arvioitu yhteistyöhaluttomiksi;

c) 

maksu on kokonaan verovapaa sillä lainkäyttöalueella, jolla vastaanottajan verotuksellinen kotipaikka sijaitsee;

d) 

maksu hyötyy etuuskohteluun oikeuttavasta verojärjestelmästä sillä lainkäyttöalueella, jolla vastaanottajan verotuksellinen kotipaikka sijaitsee;

2. Samat varat yritetään vähentää poistoina useammalla kuin yhdellä lainkäyttöalueella.

3. Samalle tulolle tai pääomalle haetaan vapautusta kaksinkertaisesta verotuksesta useammalla kuin yhdellä lainkäyttöalueella.

4. Järjestelyyn sisältyy varojen siirtoja ja kun kyseisillä lainkäyttöalueilla varoista vastikkeena maksettavissa summissa on olennaisia eroja.

D.   Erityiset tunnusmerkit, jotka liittyvät automaattiseen tietojenvaihtoon ja tosiasiallisen edunsaajan tunnistamiseen

1. Järjestely, joka voi heikentää unionin lainsäädäntöä täytäntöönpanevien lakien tai vastaavien Finanssitiliä koskevien tietojen automaattista vaihtoa koskevien sopimusten mukaista raportointivelvoitetta tai vastaavia Finanssitiliä koskevien tietojen automaattista vaihtoa koskevia sopimuksia, mukaan lukien kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset, tai joka hyödyntää tällaisten säädösten tai sopimusten puutetta. Tällaisia järjestelyjä ovat ainakin seuraavat:

a) 

sellaisen tilin, tuotteen tai investoinnin käyttäminen, joka ei ole tai jonka tarkoituksena ei ole olla Finanssitili mutta jolla on merkittävän samankaltaisia ominaisuuksia kuin Finanssitilillä;

b) 

Finanssitilien tai varojen siirtäminen lainkäyttöalueille, joita ei sido vaatimus Finanssitiliä koskevien tietojen automaattisesta vaihdosta asianomaisen verovelvollisen asuinvaltion kanssa, tai niiden käyttö tällaisilla lainkäyttöalueilla;

c) 

tulojen ja pääoman uudelleenluokittelu sellaisiksi tuotteiksi tai maksuiksi, joita Finanssitiliä koskevien tietojen automaattinen vaihtaminen ei koske;

d) 

rahoituslaitoksen, Finanssitilin tai niiden varojen siirtäminen sellaiseen Rahoituslaitokseen, sellaiselle Finanssitilille tai sellaisiin varoihin tai muuntaminen sellaiseksi Rahoituslaitokseksi, sellaiseksi Finanssitiliksi tai sellaisiksi varoiksi, joita Finanssitiliä koskevien tietojen automaattisen vaihdon mukainen raportointi ei koske;

e) 

sellaisten oikeussubjektien, järjestelyjen tai rakenteiden käyttäminen, jotka poistavat tai joiden tarkoituksena on poistaa raportointi yhdestä tai useammasta Tilinhaltijasta tai Kontrolloivasta henkilöstä Finanssitiliä koskevien tietojen automaattisen vaihdon perusteella;

f) 

järjestelyt, jotka heikentävät Rahoituslaitosten Finanssitiliä koskevista tiedoista raportoimiseen liittyvien velvoitteidensa noudattamiseen käyttämiä asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia menettelyjä tai hyödyntävät niiden puutteita, mukaan lukien sellaisten lainkäyttöalueiden käyttäminen, joilla rahanpesun vastaisen lainsäädännön toimeenpanojärjestelmä on riittämätön tai heikko tai joilla oikeushenkilöitä tai oikeudellisia järjestelyjä koskevat avoimuusvaatimukset ovat riittämättömiä.

2. Järjestely, johon liittyy oikeudellinen tai tosiasiallisena edunsaajana olemista koskeva ketju, joka ei ole avoimuuden periaatteiden mukainen ja jossa käytetään henkilöitä, oikeudellisia järjestelyjä tai rakenteita,

a) 

jotka eivät harjoita merkittävää taloudellista toimintaa ja joilla ei ole tukenaan riittävää henkilöstöä, laitteita, varoja ja tiloja; ja

b) 

joiden muodostamis-, johtamis-, koti-, valvonta-, sijoittautumispaikka on jokin muu lainkäyttöalue kuin yhden tai useamman sellaisen tosiasiallisen edunsaajan kotilainkäyttöalue, joiden varat ovat tällaisten henkilöiden, oikeudellisten järjestelyjen tai rakenteiden hallussa; ja

c) 

jossa tällaisten henkilöiden, oikeudellisten järjestelyjen tai rakenteiden tosiasialliset omistajat, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivissä (EU) 2015/849, on tehty tunnistamattomaksi.

E.   Erityiset siirtohinnoittelua koskevat tunnusmerkit

1. Järjestely, johon liittyy yksipuolisten safe harbour -sääntöjen käyttäminen.

2. Järjestely, johon liittyy vaikeasti arvioitavien aineettomien hyödykkeiden siirtäminen. Käsite ”vaikeasti arvioitavat aineettomat hyödykkeet” kattaa sellaiset aineettomat hyödykkeet tai niitä koskevat oikeudet, joiden siirtämisajankohtana etuyhteydessä olevien yritysten välillä

a) 

ei ole olemassa luotettavia vertailukohtia; ja

b) 

toimenpiteen toteuttamisajankohtana aineettoman hyödykkeen siirtämisestä odotettavissa olevia tulevia kassavirtoja tai tuloja koskevat ennusteet tai aineettoman hyödykkeen arvioinnissa käytetyt olettamukset ovat erittäin epävarmoja, minkä vuoksi aineettoman hyödykkeen lopullista menestystä on vaikea ennustaa toimenpiteen toteuttamisajankohtana.

3. Järjestely, johon liittyy ryhmän sisäinen toimintojen ja/tai riskien ja/tai varojen rajatylittävä siirtäminen, jos siirtäjän tai siirtäjien ennakoidut vuotuiset tulot ennen korkoja ja veroja ovat kolmen vuoden ajan siirron jälkeen alle 50 prosenttia tällaisen siirtäjän tai tällaisten siirtäjien niistä ennakoiduista vuotuisista tuloista ennen korkoja ja veroja, jotka olisi saatu, jos siirtoa ei olisi tehty.



( 1 ) Neuvoston direktiivi 2003/48/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta (EUVL L 157, 26.6.2003, s. 38).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

( 3 ) EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1.

( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).