02011L0016 — FI — 01.07.2020 — 004.005

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

Muutettu:

Oikaistu:

▼B

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/16/EU,

annettu 15 päivänä helmikuuta 2011,

hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta

I

LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt ja menettelyt, joiden mukaan jäsenvaltiot tekevät toistensa kanssa yhteistyötä vaihtaakseen tietoja, jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia 2 artiklassa tarkoitettuja veroja koskevien jäsenvaltioiden kansallisten lakien hallinnoimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.

2.  Tässä direktiivissä vahvistetaan myös säännökset 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen vaihtamiseksi sähköisin välinein sekä säännöt ja menettelyt, joita noudattaen jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteistyötä koordinointia ja arviointia koskevissa asioissa.

3.  Tämä direktiivi ei vaikuta rikosasioissa annettavaa keskinäistä oikeusapua koskevien sääntöjen soveltamiseen jäsenvaltioissa. Se ei myöskään estä jäsenvaltioita täyttämästä muista oikeudellisista välineistä, kahden- tai monenväliset sopimukset mukaan lukien, johtuvia laajempaa hallinnollista yhteistyötä koskevia velvoitteitaan.

2 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan kaikentyyppisiin jäsenvaltion tai jäsenvaltion alueellisten tai hallinnollisten osa-alueiden, paikallisviranomaiset mukaan lukien, kantamiin tai niiden puolesta kannettuihin veroihin.

2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, tätä direktiiviä ei sovelleta arvonlisäveroon ja tulleihin eikä valmisteveroihin, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä koskevan muun unionin lainsäädännön soveltamisalaan. Tätä direktiiviä ei myöskään sovelleta jäsenvaltiolle, jäsenvaltion osa-alueelle tai julkisoikeudellisille sosiaaliturvalaitoksille maksettaviin pakollisiin sosiaaliturvamaksuihin.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen verojen ei missään tapauksessa pidä tulkita sisältävän seuraavia:

4.  Tätä direktiiviä sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettuihin veroihin, jotka kannetaan alueella, johon perussopimuksia sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 52 artiklan nojalla.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

▼M3

▼B

▼M2

▼M5

▼B

4 artikla

Toiminnan järjestäminen

1.  Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tämän direktiivin soveltamisen osalta toimivaltainen viranomaisensa kuukauden kuluessa 11 päivästä maaliskuuta 2011 sekä ilmoitettava komissiolle viipymättä mahdollisista kyseistä viranomaista koskevista muutoksista.

Komissio saattaa tiedon muiden jäsenvaltioiden saataville ja julkaisee jäsenvaltioiden viranomaisten luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Toimivaltaisen viranomaisen on nimettävä yksi keskusyhteystoimisto. Toimivaltainen viranomainen vastaa tämän ilmoittamisesta komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

Keskusyhteystoimisto voidaan nimetä myös vastaamaan yhteydenpidosta komissioon. Toimivaltainen viranomainen vastaa tämän ilmoittamisesta komissiolle.

3.  Kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi nimetä yhteysviranomaisia, joilla on sen kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti annettu toimivalta. Keskusyhteystoimiston tehtävänä on pitää yhteysviranomaisia koskeva luettelo ajan tasalla ja saattaa se muiden asianomaisten jäsenvaltioiden keskusyhteystoimistojen ja komission saataville.

4.  Kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi nimetä toimivaltaisia virkamiehiä. Keskusyhteystoimiston tehtävänä on pitää toimivaltaisia virkamiehiä koskeva luettelo ajan tasalla ja saattaa se muiden asianomaisten jäsenvaltioiden keskusyhteystoimistojen ja komission saataville.

5.  Virkamiehiä, jotka osallistuvat tämän direktiivin nojalla tapahtuvaan hallinnolliseen yhteistyöhön, on joka tapauksessa pidettävä tätä varten toimivaltaisina virkamiehinä toimivaltaisten viranomaisten vahvistamien järjestelyjen mukaisesti.

6.  Jos yhteysviranomainen tai toimivaltainen virkamies lähettää tai vastaanottaa yhteistyöpyynnön tai vastauksen yhteistyöpyyntöön, sen on ilmoitettava tästä oman jäsenvaltionsa keskusyhteystoimistolle kyseisen jäsenvaltion vahvistamien menettelyjen mukaisesti.

7.  Jos yhteysviranomainen tai toimivaltainen virkamies vastaanottaa yhteistyöpyynnön, joka edellyttää toimia, jotka jäävät sen oman jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti sille annetun toimivallan ulkopuolelle, sen on toimitettava tällainen pyyntö viipymättä oman jäsenvaltionsa keskusyhteystoimistolle ja ilmoitettava tästä pyynnön esittävälle viranomaiselle. Tällaisessa tapauksessa 7 artiklassa säädetty määräaika alkaa sitä päivää seuraavasta päivästä, jona yhteistyöpyyntö toimitetaan keskusyhteystoimistolle.

II

LUKU

TIETOJENVAIHTO

I

JAKSO

Pyyntöön perustuva tietojenvaihto

5 artikla

Pyyntöön perustuvaa tietojenvaihtoa koskeva menettely

Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on pyynnön esittävän viranomaisen pyynnöstä ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle kaikki 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, jotka ovat sen hallussa tai jotka se saa hallinnollisten tutkimusten tuloksena.

6 artikla

Hallinnolliset tutkimukset

1.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on huolehdittava sellaisten hallinnollisten tutkimusten suorittamisesta, jotka ovat tarpeen 5 artiklassa tarkoitettujen tietojen saamiseksi.

2.  Edellä 5 artiklassa tarkoitettu pyyntö voi sisältää erityistä hallinnollista tutkimusta koskevan perustellun pyynnön. Jos pyynnön vastaanottava viranomainen katsoo, että hallinnollinen tutkimus ei ole tarpeen, sen on välittömästi ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle syyt tähän.

3.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on pyydettyjen tietojen saamiseksi tai pyydetyn hallinnollisen tutkimuksen tekemiseksi noudatettava samoja menettelyjä, joita se noudattaisi toimiessaan omasta aloitteestaan tai oman jäsenvaltionsa toisen viranomaisen pyynnöstä.

4.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on toimitettava alkuperäiset asiakirjat pyynnön esittävän viranomaisen sitä nimenomaisesti pyytäessä, edellyttäen, että se ei ole vastoin pyynnön vastaanottavan viranomaisen jäsenvaltiossa voimassa olevia säännöksiä.

7 artikla

Määräajat

1.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on annettava 5 artiklassa tarkoitetut tiedot mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamispäivästä.

Tiedot on kuitenkin toimitettava kahden kuukauden kuluessa kyseisestä päivästä, jos kyseiset tiedot ovat jo pyynnön vastaanottavan viranomaisen hallussa.

2.  Pyynnön esittävän ja vastaanottavan viranomaisen kesken voidaan tietyissä erityistapauksissa sopia muista kuin 1 kohdassa säädetyistä määräajoista.

3.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua pyynnön vastaanottamisesta lähetettävä pyynnön esittävälle viranomaiselle vahvistus pyynnön vastaanottamisesta, mikäli mahdollista sähköisin välinein.

4.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle pyynnössä mahdollisesti olevista puutteista ja täydentävien taustatietojen tarpeesta kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Tässä tapauksessa 1 kohdassa säädetyt määräajat alkavat sitä päivää seuraavana päivänä, jona pyynnön vastaanottava viranomainen on vastaanottanut tarvittavat täydentävät tiedot.

5.  Jos pyynnön vastaanottava viranomainen ei pysty vastaamaan pyyntöön määräajassa, sen on ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle välittömästi ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta syyt siihen, ettei se noudata määräaikaa, sekä päivämäärä, johon mennessä se katsoo voivansa vastata pyyntöön.

6.  Jos pyynnön vastaanottavan viranomaisen hallussa ei ole pyydettyjä tietoja eikä se pysty vastaamaan tietopyyntöön tai kieltäytyy vastaamasta siihen 17 artiklassa säädetyin perustein, sen on ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle syyt siihen välittömästi ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

II

JAKSO

Pakollinen automaattinen tietojenvaihto

8 artikla

Pakollisen automaattisen tietojenvaihdon soveltamisala ja edellytykset

1.  Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on automaattista tietojenvaihtoa noudattaen ilmoitettava toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa asuvia henkilöitä koskevat saatavilla olevat tiedot verotuskausilta 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen seuraavista erityisistä tulo- ja pääomalajeista, sellaisina kuin nämä ymmärretään tiedot ilmoittavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla:

2.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen 1 päivää tammikuuta 2014 ne 1 kohdassa luetellut lajit, joista niillä on tietoja saatavilla. Niiden on ilmoitettava komissiolle kaikista myöhemmistä muutoksista näihin.

▼M1

3.  Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi ilmoittaa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei se halua ottaa vastaan tietoja yhdestä tai useammasta 1 kohdassa tarkoitetusta tulo- ja pääomalajista. Sen on ilmoitettava tästä myös komissiolle.

Voidaan katsoa, ettei jäsenvaltio halua ottaa vastaan tietoja 1 kohdan mukaisesti, jos se ei ilmoita komissiolle yhdestäkään lajista, josta sillä on tietoja saatavilla.

▼M1

3 a.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla sen Raportoivia finanssilaitoksia vaaditaan ottamaan käyttöön liitteissä I ja II olevat tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt ja varmistettava niiden tehokas täytäntöönpano ja noudattaminen liitteessä I olevan IX jakson mukaisesti.

Liitteisiin I ja II sisältyvien sovellettavien tietojenvaihto- ja huolellisuussääntöjen mukaisesti kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on automaattisella tietojenvaihdolla ilmoitettava 6 kohdan b alakohdassa vahvistetussa määrärajassa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot Raportoitavaa tiliä koskevista verokausista 1 päivästä tammikuuta 2016:

Vaihdettaessa tietoja tämän kohdan mukaisesti, ellei tässä kohdassa tai liitteissä toisin säädetä, voidaan Raportoitavaan tiliin liittyen suoritettujen maksujen määrä ja luonnehdinta määrittää tiedot toimittavan jäsenvaltion verolainsäädännön mukaan.

Tämän kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta ovat etusijalla 1 kohdan c alakohtaan tai mihin tahansa muuhun unionin säädökseen nähden, mukaan lukien neuvoston direktiivi 2003/48/EY ( 1 ), siinä määrin kuin asiassa käytävä tietojenvaihto kuuluisi 1 kohdan c alakohdan tai minkä tahansa muun unionin säädöksen soveltamisalaan, mukaan lukien direktiivi 2003/48/EY.

▼M2 —————

▼M1

6.  Tietojenvaihto toteutetaan seuraavasti:

▼B

7.  Komissio vahvistaa automaattista tietojenvaihtoa koskevat käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ennen 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja päivämääriä.

▼M1

7 a.  Liitteessä I olevan VIII jakson B kohdan 1 alakohdan c alakohtaa ja C kohdan 17 alakohdan g alakohtaa sovellettaessa kunkin jäsenvaltion on 31 päivään heinäkuuta 2015 mennessä ilmoitettava komissiolle luettelo yksiköistä ja tileistä, joita kohdellaan Ei-raportoivina finanssilaitoksina ja Muina kuin finanssitileinä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle mahdollisista muutoksista tältä osin. Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä vastaanotettujen tietojen luettelon ja päivittää sitä tarpeen mukaan.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisenlaiset Ei-raportoivat finanssilaitokset ja Muut kuin finanssitilit täyttävät kaikki liitteessä I olevan VIII jakson B kohdan 1 alakohdan c alakohdassa ja C kohdan 17 alakohdan g alakohdassa luetellut vaatimukset ja erityisesti, että asema ei-raportoivana finanssilaitoksena tai muuna kuin finanssitilinä ei estä tämän direktiivin tarkoituksia.

▼B

8.  Jos jäsenvaltiot muiden jäsenvaltioiden kanssa tekemissään kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa sopivat automaattisesta tietojenvaihdosta muiden tulo- ja pääomalajien osalta, niiden on toimitettava nämä sopimukset komissiolle, joka saattaa kyseiset sopimukset kaikkien muiden jäsenvaltioiden saataville.

▼M2

8 a artikla

Rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon soveltamisala ja ehdot

1.  Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on 21 artiklan nojalla hyväksyttyjen sovellettavien käytännön järjestelyiden mukaisesti ilmoitettava automaattista tietojenvaihtoa käyttäen kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan komissiolle, jos rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus on annettu tai sitä on muutettu taikka se on uudistettu 31 päivän joulukuuta 2016 jälkeen, tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta.

2.  Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on 21 artiklan nojalla hyväksyttyjen sovellettavien käytännön järjestelyiden mukaisesti toimitettava myös kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan komissiolle tiedot niistä rajatylittäviä tilanteita varten annettavista ennakkopäätöksistä sekä ennakkohinnoittelusopimuksista, jotka on annettu tai joita on muutettu taikka jotka on uudistettu ajanjaksona, joka alkaa viisi vuotta ennen 1 päivää tammikuuta 2017, tämän artiklan 8 kohdan tapauksia lukuun ottamatta.

Jos rajatylittäviä tilanteita varten annettavat ennakkopäätökset sekä ennakkohinnoittelusopimukset on annettu tai niitä on muutettu taikka ne on uudistettu 1 päivän tammikuuta 2012 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä ajanjaksona, tiedot on toimitettava edellyttäen, että ne olivat yhä voimassa 1 päivänä tammikuuta 2014.

Jos rajatylittäviä tilanteita varten annettavat ennakkopäätökset sekä ennakkohinnoittelusopimukset on annettu tai niitä on muutettu taikka ne on uudistettu 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2016 välisenä ajanjaksona, tiedot on toimitettava riippumatta siitä, ovatko ne yhä voimassa.

Jäsenvaltiot voivat jättää tässä kohdassa tarkoitetun tietojen toimittamisen ulkopuolelle tiedot, jotka koskevat rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia, jotka on annettu tai joita on muutettu taikka jotka on uudistettu ennen 1 päivää huhtikuuta 2016 ja jotka annetaan yksittäisille henkilöille tai henkilöiden ryhmille, lukuun ottamatta niitä, jotka harjoittavat pääasiassa rahoitus- tai sijoitustoimintaa, joiden vuotuinen konserninlaajuinen liikevaihto, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU ( 2 ) 2 artiklan 5 kohdassa, on alle 40 000 000 euroa (tai vastaava määrä muussa valuutassa) sinä verovuonna, joka edeltää näiden rajatylittäviä tilanteita varten annettavien päätösten taikka ennakkohinnoittelusopimusten antamispäivää tai niiden muuttamis- tai uudistamispäivää.

3.  Kolmansien maiden kanssa tehdyt kahden- tai monenväliset ennakkohinnoittelusopimukset on jätettävä tämän artiklan mukaisen automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalan ulkopuolelle, kun kansainvälinen verosopimus, jonka perusteella ennakkohinnoittelusopimus on neuvoteltu, ei salli tietojen paljastamista kolmansille osapuolille. Tietoja tällaisista kahden- ja monenvälisistä ennakkohinnoittelusopimuksista vaihdetaan 9 artiklan mukaisesti, jos kansainvälinen verosopimus, jonka perusteella ennakkohinnoittelusopimus on neuvoteltu, sallii tietojen paljastamisen ja kolmannen maan toimivaltainen viranomainen antaa luvan niiden paljastamiseen.

Jos kahden- ja monenväliset ennakkohinnoittelusopimukset jätetään tietojen automaattisen vaihdon ulkopuolelle tämän kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti, tämän artiklan 6 kohdassa yksilöityjä tietoja, joihin viitataan pyynnössä, joka johti tällaisen kahden- tai monenvälisen ennakkohinnoittelusopimuksen antamiseen, on sen sijaan vaihdettava tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

4.  Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös koskee yksinomaan yhden tai useamman luonnollisen henkilön verotusta.

5.  Tietojenvaihto toteutetaan seuraavasti:

6.  Tietoihin, jotka jäsenvaltion on tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla toimitettava, kuuluvat seuraavat:

7.  Tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon helpottamiseksi komissio hyväksyy tarvittavat käytännön järjestelyt tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien toimenpiteet tämän artiklan 6 kohdan mukaisen tietojenvaihdon yhdenmukaistamiseksi osana 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua vakiomuotoisen lomakkeen vahvistamismenettelyä.

8.  Tämän artiklan 6 kohdan a, b, h ja k alakohdassa määriteltyjä tietoja ei toimiteta Euroopan komissiolle.

9.  Edellä 6 kohdan j alakohdassa yksilöidyn asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä, mikäli mahdollista sähköisin välinein, tiedot antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle vahvistus tietojen vastaanottamisesta viipymättä ja joka tapauksessa seitsemän työpäivän kuluessa. Tätä toimenpidettä sovelletaan, kunnes 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu rekisteri on toiminnassa.

10.  Jäsenvaltiot voivat 5 artiklan mukaisesti ja 21 artiklan 4 kohdan huomioon ottaen pyytää lisätietoja, mukaan lukien rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen koko tekstin.

▼M3

8 aa artikla

Maakohtaista raporttia koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon laajuus ja edellytykset

1.  Jokaisen jäsenvaltion on toteuttava tarvittavat toimenpiteet vaatiakseen Monikansallisen Yritysryhmän Perimmäistä Emoyksikköä, jonka verotuksellinen kotipaikka on kyseisen jäsenvaltion alueella, tai muuta liitteessä III olevan II jakson mukaista Raportoivaa Yksikköä antamaan maakohtaisen raportin Raportoitavasta Tilivuodestaan 12 kuukauden kuluessa liitteessä III olevan II jakson mukaisesta Monikansallisen Yritysryhmän Raportoitavan Tilivuoden viimeisestä päivästä.

2.  Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, joka vastaanotti maakohtaisen raportin 1 kohdan mukaisesti, on automaattista tietojenvaihtoa käyttäen toimitettava maakohtainen raportti 4 kohdassa säädetyssä määräajassa niille muille jäsenvaltioille, joissa maakohtaisen raportin sisältämien tietojen mukaan joko on Raportoivan Yksikön Monikansallisen Yritysryhmän yhden tai useamman Osayksikön verotuksellinen kotipaikka tai joissa ne ovat verovelvollisia kiinteästä toimipaikasta harjoitetun liiketoiminnan osalta.

3.  Maakohtaisessa raportissa on oltava seuraavat tiedot Monikansallisesta Yritysryhmästä:

4.  Maakohtainen raportti on toimitettava 15 kuukauden kuluessa sen Monikansallisen Yritysryhmän Tilivuoden viimeisestä päivästä, jota maakohtainen raportti koskee. Ensimmäinen maakohtainen raportti on toimitettava 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen alkavalta Monikansallisen Yritysryhmän Tilivuodelta, ja se on tehtävä 18 kuukauden kuluessa kyseisen Tilivuoden viimeisestä päivästä.

▼M5

8 ab artikla

Raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon laajuus ja edellytykset

1.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjät velvoitetaan toimittamaan toimivaltaisille viranomaisille tiedossaan, hallussaan tai määräysvallassaan olevat raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevat tiedot 30 päivän kuluessa

riippuen siitä, mikä näistä tapahtuu ensin.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, myös 3 artiklan 21 alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen välittäjien on toimitettava tiedot 30 päivän kuluessa siitä, kun ne ovat tarjonneet suoraan tai muiden henkilöiden välityksellä tukea, apua tai neuvoja.

2.  Markkinakelpoisten järjestelyjen osalta jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet, joilla välittäjä velvoitetaan laatimaan joka kolmas kuukausi ajantasainen raportti niistä 14 kohdan a, d, g ja h alakohdassa tarkoitetuista uusista raportoitavista tiedoista, jotka ovat tulleet saataville edellisen raportin toimittamisen jälkeen.

3.  Jos välittäjä on velvollinen toimittamaan raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevat tiedot useamman kuin yhden jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, tiedot toimitetaan ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, joka on alla olevassa luettelossa ensimmäinen:

4.  Tapauksissa, joissa 3 kohdan mukaan on useita raportointivelvoitteita, välittäjä vapautetaan tietojen toimittamisesta, jos sillä on kansallisen lainsäädännön mukaiset todisteet siitä, että samat tiedot on toimitettu toisessa jäsenvaltiossa.

5.  Kukin jäsenvaltio voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjille annetaan oikeus olla toimittamatta raportoitavaa rajatylittävää järjestelyä koskevia tietoja, jos raportointivelvoite loukkaisi kyseessä olevan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaista oikeudellista ammattisalassapitovelvollisuutta. Tällaisissa tilanteissa kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjät velvoitetaan ilmoittamaan viipymättä toiselle välittäjälle tai, jos toista välittäjää ei ole, asianomaiselle verovelvolliselle niiden 6 kohdan mukaisista raportointivelvoitteista.

Välittäjät voidaan ensimmäisen alakohdan mukaisesti vapauttaa tietojen toimittamisesta vain siinä tapauksessa, että ne harjoittavat toimintaansa sellaisten asiaa koskevien kansallisten lakien mukaisesti, joilla niiden ammattia säädellään.

6.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen vaatimiseksi, että tapauksissa, joissa välittäjää ei ole tai välittäjä ilmoittaa asianomaiselle verovelvolliselle tai toiselle välittäjälle 5 kohdan mukaisesta vapautuksesta, raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevien tietojen ilmoittamista koskeva velvoite koskee toista välittäjää, jolle on ilmoitettu asiasta, tai jos toista välittäjää ei ole, asianomaista verovelvollista.

7.  Asianomaisen verovelvollisen, jota raportointivelvoite koskee, on toimitettava tiedot 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona raportoitava rajatylittävä järjestely asetetaan tämän asianomaisen verovelvollisen saataville toteuttamista varten tai se on valmis asianomaisen verovelvollisen toimesta tapahtuvaa toteuttamista varten, tai siitä kun asianomaiseen verovelvolliseen liittyvä ensimmäinen vaihe on toteutettu, siitä riippuen, mikä näistä tapahtuu ensin.

Jos asianomainen verovelvollinen on velvollinen toimittamaan raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevat tiedot useamman kuin yhden jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, tiedot toimitetaan ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, joka on alla olevassa luettelossa ensimmäinen:

8.  Tapauksissa, joissa 7 kohdasta seuraa useita raportointivelvoitteita, asianomainen verovelvollinen vapautetaan tietojen toimittamisesta, jos sillä on kansallisen lainsäädännön mukaiset todisteet siitä, että samat tiedot on toimitettu toisessa jäsenvaltiossa.

9.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen vaatimiseksi, että tapauksissa, joissa välittäjiä on enemmän kuin yksi, raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevien tietojen toimittamista koskeva velvoite koskee kaikkia välittäjiä, jotka osallistuvat samaan raportoivaan rajatylittävään järjestelyyn.

Välittäjä vapautetaan tietojen toimittamisesta ainoastaan siinä määrin, kuin sillä on kansallisen lainsäädännön mukaiset todisteet siitä, että toinen välittäjä on jo toimittanut 14 kohdassa tarkoitetut samat tiedot.

10.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen vaatimiseksi, että tapauksissa, joissa raportointivelvoite on asianomaisella verovelvollisella ja asianomaisia verovelvollisia on enemmän kuin yksi, tiedot toimittaa 6 kohdan mukaisesti se asianomainen verovelvollinen, joka on alla olevassa luettelossa ensimmäinen:

Asianomainen verovelvollinen vapautetaan tietojen toimittamisesta ainoastaan siinä määrin, kuin sillä on kansallisen lainsäädännön mukaiset todisteet siitä, että toinen asianomainen verovelvollinen on jo toimittanut 14 kohdassa tarkoitetut samat tiedot.

11.  Kukin jäsenvaltio voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen vaatimiseksi, että kukin asianomainen verovelvollinen toimittaa tiedot järjestelyn käytöstään verohallinnolle kunakin niistä vuosista, joina ne käyttävät sitä.

▼C1

12.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen vaatimiseksi, että välittäjät ja asianomaiset verovelvolliset toimittavat tiedot niistä raportoitavista rajatylittävistä järjestelyistä, joiden ensimmäinen vaihe toteutettiin 25 päivän kesäkuuta 2018 ja 30 päivän kesäkuuta 2020 välisenä aikana. Välittäjien ja tapauksesta riippuen asianomaisten verovelvollisten on toimitettava näitä raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevat tiedot viimeistään 31 päivänä elokuuta 2020.

▼M5

13.  Sen jäsenvaltion, jossa tiedot oli toimitettu tämän artiklan 1–12 kohdan mukaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on 21 artiklan nojalla hyväksyttyjen käytännön järjestelyiden mukaisesti ilmoitettava tämän artiklan 14 kohdassa tarkoitetut tiedot kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille automaattista tietojenvaihtoa käyttäen.

14.  Tietoihin, jotka jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on 13 kohdan nojalla toimitettava, kuuluvat tapauksesta riippuen seuraavat:

15.  Se, että verohallinto ei reagoi raportoitavaan rajatylittävään järjestelyyn, ei tarkoita tämän järjestelyn pätevyyden tai verokohtelun hyväksymistä.

16.  Tämän artiklan 13 kohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon helpottamiseksi komissio hyväksyy tarvittavat käytännön järjestelyt tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien toimenpiteet tämän artiklan 14 kohdan mukaisen tietojen ilmoittamisen yhdenmukaistamiseksi osana 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua vakiomuotoisen lomakkeen vahvistamismenettelyä.

17.  Komissiolle ei anneta pääsyä 14 kohdan a, c ja h kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

18.  Automaattinen tietojenvaihto tapahtuu yhden kuukauden kuluessa sen vuosineljänneksen päättymisestä, jona tiedot on toimitettu. Ensimmäiset tiedot ilmoitetaan viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2020.

▼M2

8 b artikla

Automaattista tietojenvaihtoa koskevat tilastot

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ennen 1 päivää tammikuuta 2018 vuosikohtaiset tilastot 8 ja 8 a artiklan mukaisten automaattisten tietojenvaihtojen määristä sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot hallinnollisista ja muista asiaankuuluvista kustannuksista ja hyödyistä, jotka liittyvät tapahtuneisiin tietojenvaihtoihin, ja kaikista mahdollisista muutoksista sekä verohallintojen että kolmansien osapuolten osalta.

2.  Komissio antaa ennen 1 päivää tammikuuta 2019 kertomuksen, jossa esitetään yleiskatsaus ja arvio tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti saaduista tilastoista ja tiedoista sellaisten kysymysten osalta kuten automaattisesta tietojenvaihdosta aiheutuvat hallinnolliset ja muut asiaankuuluvat kustannukset ja hyödyt sekä siihen liittyvät käytännön näkökohdat. Komissio esittää tarvittaessa neuvostolle ehdotuksen, joka koskee 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja lajeja ja siinä säädettyjä edellytyksiä, mukaan luettuna edellytys, jonka mukaan muissa jäsenvaltioissa asuvia henkilöitä koskevien tietojen on oltava saatavilla, taikka 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettuja tietoja tai molempia.

Tarkastellessaan komission ehdotusta neuvosto arvioi, onko automaattisen tietojenvaihdon tehokkuutta ja toimivuutta mahdollista lisätä sekä nostaa sen tasoa siinä tarkoituksessa, että

▼B

III

JAKSO

Oma-aloitteinen tietojenvaihto

9 artikla

Oma-aloitteisen tietojenvaihdon soveltamisala ja edellytykset

1.  Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot seuraavissa tilanteissa:

2.  Kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat ilmoittaa oma-aloitteista tietojenvaihtoa noudattaen muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kaikki tuntemansa tiedot, joista voi olla hyötyä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

10 artikla

Määräajat

1.  Toimivaltaisen viranomaisen, jonka saataville tulee 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja, on toimitettava nämä tiedot asianomaisen toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun ne tulevat saataville.

2.  Toimivaltaisen viranomaisen, jolle tiedot toimitetaan 9 artiklan nojalla, on lähetettävä, mikäli mahdollista sähköisin välinein, tiedot antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle vahvistus tietojen vastaanottamisesta välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua vastaanottamisesta.

III

LUKU

MUUT HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MUODOT

I

JAKSO

Läsnäolo hallintovirastoissa ja osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin

11 artikla

Soveltamisala ja edellytykset

1.  Pyynnön esittävän viranomaisen valtuuttamat virkamiehet voivat pyynnön esittävän viranomaisen ja pyynnön vastaanottavan viranomaisen välisestä sopimuksesta ja jälkimmäisen vahvistamien järjestelyjen mukaisesti 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen vaihtamiseksi

Kun pyydetyt tiedot sisältyvät asiakirja-aineistoon, joka on pyynnön vastaanottavan viranomaisen virkamiesten käytettävissä, siitä on annettava jäljennökset pyynnön esittävän viranomaisen virkamiehille.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa voidaan määrätä, mikäli tämä on pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön nojalla sallittua, että kun pyynnön esittävän viranomaisen virkamiehet ovat läsnä hallinnollisissa tutkimuksissa, he voivat haastatella henkilöitä ja tarkastella asiakirjoja.

Jos tutkimuksen kohteena oleva henkilö vastustaa pyynnön esittävän viranomaisen virkamiesten tarkastustoimenpiteitä, pyynnön vastaanottavan viranomaisen on pidettävä tätä sen omiin virkamiehiin kohdistuvana vastustuksena.

3.  Pyynnön esittävän jäsenvaltion valtuuttamien virkamiesten, jotka ovat 1 kohdan mukaisesti läsnä toisessa jäsenvaltiossa, on milloin tahansa kyettävä esittämään kirjallinen valtuutus, josta ilmenee heidän henkilöllisyytensä ja viranomaisasemansa.

II

JAKSO

Samanaikaiset tarkastukset

12 artikla

Samanaikaiset tarkastukset

1.  Kun kaksi jäsenvaltiota tai useampi jäsenvaltio sopii suorittavansa omalla alueellaan samanaikaisia tarkastuksia, jotka koskevat yhtä tai useampaa henkilöä, joiden osalta niillä on yhteinen intressi tai toisiaan täydentäviä intressejä, vaihtaakseen näin saatuja tietoja, sovelletaan 2, 3 ja 4 kohtaa.

2.  Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on itsenäisesti yksilöitävä henkilöt, joiden osalta se aikoo ehdottaa samanaikaista tarkastusta. Sen on ilmoitettava muiden asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tapaukset, joiden osalta se ehdottaa samanaikaista tarkastusta, ja perusteltava samalla valintansa.

Sen on ilmoitettava ajanjakso, jona tarkastukset on tarkoitus suorittaa.

3.  Kunkin asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, haluaako se osallistua samanaikaisiin tarkastuksiin. Sen on vahvistettava samanaikaista tarkastusta ehdottaneelle viranomaiselle suostumuksensa tai ilmoitettava sille perusteltu kieltäytymisensä.

4.  Kunkin asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on nimitettävä edustaja, jonka tehtävänä on tarkastuksen valvonta ja koordinointi.

III

JAKSO

Hallinnollinen tiedoksianto

13 artikla

Tiedoksiantopyyntö

1.  Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä annettava vastaanottajalle tiedoksi kaikki pyynnön esittävän jäsenvaltion hallintoviranomaisilta lähtöisin olevat asiakirjat ja päätökset, jotka koskevat tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia veroja koskevan lainsäädännön soveltamista pyynnön esittävän jäsenvaltion alueella, noudattaen samanlaisten asiakirjojen tiedoksiantoa pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa koskevia sääntöjä.

2.  Tiedoksiantopyynnöissä on mainittava tiedoksi annettavan asiakirjan tai päätöksen aihe ja ilmoitettava vastaanottajan nimi ja osoite sekä mahdolliset muut tiedot, jotka saattavat helpottaa vastaanottajan tunnistamista.

3.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on välittömästi ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle tiedoksiantopyynnön osalta toteuttamansa toimet ja erityisesti päivä, jona asiakirja tai päätös on annettu tiedoksi vastaanottajalle.

4.  Pyynnön esittävä viranomainen tekee tiedoksiantopyynnön tämän artiklan nojalla vain silloin, kun tiedoksiantoa ei voida suorittaa niiden sääntöjen mukaisesti, jotka koskevat kyseisten asiakirjojen tiedoksiantoa pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa, tai kun tällainen tiedoksianto aiheuttaisi kohtuuttomia vaikeuksia. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi antaa kaikki asiakirjat suoraan tiedoksi toisen jäsenvaltion alueella olevalle henkilölle kirjatulla kirjeellä tai sähköisesti.

IV

JAKSO

Palaute

14 artikla

Edellytykset

1.  Jos toimivaltainen viranomainen antaa 5 tai 9 artiklan nojalla tietoja, se voi pyytää tiedot vastaanottavaa toimivaltaista viranomaista lähettämään niistä palautetta. Jos palautetta pyydetään, tiedot vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä palaute tiedot antaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun pyydettyjen tietojen käytön tulos on tiedossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiedot vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion verosalaisuutta ja tietosuojaa koskevien sääntöjen soveltamista. Komissio vahvistaa käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on lähetettävä kerran vuodessa palautetta automaattisesta tietojenvaihdosta muille asianomaisille jäsenvaltioille kahdenvälisesti sovittuja käytännön järjestelyjä noudattaen.

V

JAKSO

Parhaiden toimintatapojen ja kokemusten vaihto

15 artikla

Soveltamisala ja edellytykset

1.  Jäsenvaltioiden on yhdessä komission kanssa tarkasteltava ja arvioitava tämän direktiivin mukaista hallinnollista yhteistyötä ja vaihdettava kokemuksiaan kyseisen yhteistyön parantamiseksi ja tarvittaessa kyseisiä aloja koskevien sääntöjen laatimiseksi.

2.  Jäsenvaltiot voivat yhdessä komission kanssa laatia suuntaviivoja kaikista seikoista, joita pidetään parhaiden toimintatapojen ja kokemusten vaihdon kannalta tarpeellisina.

IV

LUKU

HALLINNOLLISTA YHTEISTYÖTÄ SÄÄNTELEVÄT EHDOT

16 artikla

Tietojen ja asiakirjojen sisällön paljastaminen

1.  Jäsenvaltioiden tämän direktiivin nojalla missä tahansa muodossa toisilleen ilmoittamia tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samanlaisille tiedoille säädettyä suojaa. Tällaisia tietoja voidaan käyttää jäsenvaltioiden 2 artiklassa tarkoitettuja veroja koskevien kansallisten lakien hallintoa ja täytäntöönpanoa varten.

Tällaisia tietoja voidaan käyttää myös keskinäisestä avunannosta veroihin, tulleihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä 16 päivänä maaliskuuta 2010 annetun neuvoston direktiivin 2010/24/EU ( 3 ) 2 artiklan piiriin kuuluvien muiden verojen ja tullien määräämiseen ja täytäntöönpanoon tai pakollisten sosiaaliturvamaksujen määräämiseen ja täytäntöönpanoon.

Niitä voidaan lisäksi käyttää verolainsäädännön rikkomisesta johtuvan, mahdollisesti rangaistuksiin johtavan oikeudellisen ja hallinnollisen menettelyn yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastaajan ja todistajien oikeuksia tällaisissa menettelyissä koskevien yleisten sääntöjen ja määräysten soveltamista.

2.  Tämän direktiivin nojalla vastaanotettuja tietoja ja asiakirjoja saa käyttää muihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin sen jäsenvaltion, joka ilmoittaa tiedot tämän direktiivin nojalla, toimivaltaisen viranomaisen luvalla ja vain siltä osin, mikä on sallittua tiedot vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. Tällainen lupa on myönnettävä, jos tietoja voidaan käyttää samanlaisiin tarkoituksiin tiedot ilmoittavan toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltiossa.

3.  Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen katsoo, että sen toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta saamista tiedoista todennäköisesti on hyötyä jonkin kolmannen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 1 kohdan mukaisissa tarkoituksissa, se voi toimittaa tiedot viimeksi mainitulle toimivaltaiselle viranomaiselle edellyttäen, että niiden toimittaminen on tässä direktiivissä vahvistettujen sääntöjen ja menettelyjen mukaista. Sen on ilmoitettava sen jäsenvaltion, josta tiedot ovat peräisin, toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan jakaa kyseiset tiedot kolmannen jäsenvaltion kanssa. Jäsenvaltio, josta kyseiset tiedot ovat peräisin, voi vastustaa tällaista tietojen jakamista kymmenen työpäivän kuluessa siitä, kun se sai tietojenvaihtoa haluavan jäsenvaltion ilmoituksen.

4.  Vain sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, josta tiedot ovat peräisin, voi antaa luvan 3 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen käyttämiseen 2 kohdan mukaisesti.

5.  Pyynnön esittävän jäsenvaltion toimivaltaiset elimet voivat todisteena vedota kaikkiin pyynnön vastaanottavan viranomaisen saamiin ja pyynnön esittävälle viranomaiselle tämän direktiivin mukaisesti toimitettuihin tietoihin, raportteihin, lausuntoihin ja muihin asiakirjoihin tai niiden oikeaksi todistettuihin jäljennöksiin tai niiden otteisiin samoin perustein kuin samanlaisiin kyseisen jäsenvaltion viranomaisen antamiin tietoihin, raportteihin, lausuntoihin ja muihin asiakirjoihin.

▼M3

6.  Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1–4 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden välillä 8 aa artiklan nojalla annettavia tietoja käytetään ylätason siirtohinnoitteluriskien sekä muiden veropohjan rapautumiseen ja voitonsiirtoon liittyvien riskien arviointiin, mukaan lukien niiden riskien arviointi, jotka aiheutuvat siitä, että Monikansallisen Yritysryhmän jäsenet eivät noudata sovellettavia siirtohinnoittelun sääntöjä, sekä tarvittaessa taloudelliseen ja tilastolliseen analyysiin. Vastaanottavan jäsenvaltion veroviranomaisten tekemät siirtohinnoitteluoikaisut eivät saa perustua 8 aa artiklan nojalla vaihdettuihin tietoihin. Sen estämättä, mitä edellä säädetään, jäsenvaltioiden välillä 8 aa artiklan nojalla vaihdettuja tietoja ei ole kiellettyä käyttää perustana lisäselvityksille, jotka koskevat Monikansallisen Yritysryhmän siirtohinnoittelujärjestelyjä tai muita verokysymyksiä verotarkastuksen aikana, ja näin ollen Osayksikön verotettaviin tuloihin voidaan tehdä asianmukaisia oikaisuja.

▼B

17 artikla

Rajoitukset

1.  Viranomaisen, joka vastaanottaa pyynnön jäsenvaltiossa, on annettava 5 artiklassa tarkoitetut tiedot toisessa jäsenvaltiossa olevalle pyynnön esittävälle viranomaiselle sillä edellytyksellä, että pyynnön esittävä viranomainen on käyttänyt kaikki tavanomaiset tietolähteet, joita se olisi kyseisissä olosuhteissa voinut käyttää pyydettyjen tietojen saamiseksi vaarantamatta tavoitteidensa saavuttamista.

2.  Tämä direktiivi ei velvoita pyynnön vastaanottavaa jäsenvaltiota suorittamaan tutkimuksia tai ilmoittamaan tietoja, jos tällaisten tutkimusten tekeminen tai pyydettyjen tietojen kerääminen sen omiin tarkoituksiin olisi sen lainsäädännön vastaista.

3.  Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä antamasta tietoja, jos pyynnön esittävä jäsenvaltio ei voi oikeudellisista syistä antaa samanlaisia tietoja.

4.  Tietojen antamisesta voidaan kieltäytyä, jos se johtaisi liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn tai sellaisen tiedon paljastamiseen, jonka paljastaminen olisi yleisen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaista.

5.  Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle perusteet tietopyynnön epäämiseen.

18 artikla

Velvollisuudet

1.  Jos jäsenvaltio pyytää tämän direktiivin mukaisesti tietoja, pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on pyydettyjen tietojen saamiseksi käytettävä tietojen keräämiseen tarkoitettuja toimenpiteitään, vaikka kyseinen jäsenvaltio ei tarvitsisi näitä tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Tämä velvollisuus ei rajoita 17 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan soveltamista, mutta kyseisten kohtien ei missään tapauksessa pidä tulkita antavan pyynnön vastaanottavalle jäsenvaltiolle mahdollisuutta kieltäytyä tietojen toimittamisesta vain sen vuoksi, että sillä ei ole tietoihin kansallista intressiä.

2.  Edellä olevan 17 artiklan 2 ja 4 kohdan ei pidä missään tapauksessa tulkita antavan jäsenvaltiossa olevalle pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle mahdollisuutta kieltäytyä toimittamasta tietoja vain sen vuoksi, että kyseiset tiedot ovat pankin, muun rahoituslaitoksen, asiamiehen tai edustajan tai uskotun miehen hallussa tai ne koskevat omistusosuuksia henkilössä.

3.  Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi kieltäytyä toimittamasta pyydettyjä tietoja, jos tiedot koskevat 1 päivää tammikuuta 2011 edeltäviä verotuskausia ja jos tietojen toimittamisesta olisi voitu kieltäytyä direktiivin 77/799/ETY 8 artiklan 1 kohdan perusteella, jos niitä olisi pyydetty ennen 11 päivää maaliskuuta 2011.

19 artikla

Kolmannelle maalle tarjotun laajemman yhteistyön laajentaminen

Kun jäsenvaltio tarjoaa kolmannelle maalle laajempaa yhteistyötä kuin mitä tässä direktiivissä edellytetään, kyseinen jäsenvaltio ei saa kieltäytyä tällaisen laajemman yhteistyön tarjoamisesta myös sellaiselle toiselle jäsenvaltiolle, joka haluaa aloittaa tällaisen keskinäisen laajemman yhteistyön kyseisen jäsenvaltion kanssa.

20 artikla

Vakiomuotoiset lomakkeet ja tiedonsiirtoformaatit

1.  Edellä olevan 5 artiklan mukaiset tietoja ja hallinnollisia tutkimuksia koskevat pyynnöt ja niihin annetut vastaukset, vahvistukset, täydentäviä taustatietoja koskevat pyynnöt ja 7 artiklan mukaista kykenemättömyyttä tai kieltäytymistä koskevat ilmoitukset on mahdollisuuksien mukaan lähetettävä käyttäen vakiomuotoista lomaketta, jonka komissio on hyväksynyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Vakiomuotoisten lomakkeiden mukana voi olla raportteja, lausuntoja ja muita asiakirjoja tai niiden oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai niiden otteita.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun vakiomuotoiseen lomakkeeseen on sisällytettävä ainakin seuraavat pyynnön esittävän viranomaisen antamat tiedot:

Pyynnön esittävä viranomainen voi kansainvälisen kehityksen mukaisesti antaa sellaisten henkilöiden, joiden hallussa pyydettyjen tietojen uskotaan olevan, nimen ja osoitteen, jos ne ovat tiedossa, sekä minkä tahansa tiedon, joka voi tehdä tietojen keräämisen helpommaksi pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle.

3.  Edellä olevan 9 artiklan mukaiset oma-aloitteisesti annetut tiedot ja niitä koskevat 10 artiklan mukaiset vahvistukset, 13 artiklan mukaiset hallinnollista tiedoksiantoa koskevat pyynnöt ja 14 artiklan mukaiset palautteet on lähetettävä käyttäen komission 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistamaa vakiomuotoista lomaketta.

▼M1

4.  Edellä olevan 8 artiklan mukaiset automaattisesti vaihdettavat tiedot on lähetettävä käyttämällä komission 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistamaa vakiomuotoista tiedonsiirtoformaattia, jonka tarkoituksena on helpottaa tällaista automaattista tietojenvaihtoa ja joka perustuu direktiivin 2003/48/EY 9 artiklan mukaiseen olemassa olevaan tiedonsiirtoformaattiin, jota on käytettävä kaikentyyppisessä automaattisessa tietojenvaihdossa.

▼M5

5.  Komissio hyväksyy vakiolomakkeet, mukaan lukien kielijärjestelyt, 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen seuraavia tilanteita varten:

Vakiomuotoisissa lomakkeissa ei saa olla enempää tietojenvaihdon osia, kuin 8 a artiklan 6 kohdassa ja 8 ab artiklan 14 kohdassa on lueteltu, eikä muita kyseisiin osiin liittyviä asiaankuuluvia aloja kuin ne, jotka ovat tarpeen 8 a ja 8 ab artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut kielijärjestelyt eivät estä jäsenvaltioita toimittamasta 8 a ja 8 ab artiklassa tarkoitettuja tietoja millä tahansa unionin virallisista kielistä. Kyseisissä kielijärjestelyissä voidaan kuitenkin määrätä, että kyseisten tietojen pääkohdat on lähetettävä myös jollakin muulla unionin virallisella kielellä.

▼M3

6.  Edellä olevan 8 aa artiklan nojalla tapahtuvassa maakohtaista raporttia koskevassa automaattisessa tietojenvaihdossa on käytettävä liitteessä III olevan III jakson taulukoissa 1, 2 ja 3 olevaa vakiomuotoista lomaketta. Komissio hyväksyy kyseistä tietojenvaihtoa koskevat kielijärjestelyt täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016. Kyseiset kielijärjestelyt eivät estä jäsenvaltioita toimittamasta 8 aa artiklassa tarkoitettuja tietoja jollakin unionin virallisella kielellä ja työkielellä. Niissä voidaan kuitenkin määrätä, että kyseisten tietojen pääkohdat on lähetettävä myös jollakin muulla unionin virallisella kielellä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

▼B

21 artikla

Käytännön järjestelyt

1.  Tämän direktiivin mukaisesti ilmoitettavat tiedot on mahdollisuuksien mukaan toimitettava sähköisin välinein CCN-verkkoa käyttäen.

Tarvittaessa komissio hyväksyy ensimmäisen alakohdan täytäntöönpanemisen edellyttämät käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

▼M1

2.  Komissio vastaa kaikesta CCN-verkon kehittämisestä, joka on tarpeen näiden tietojen vaihdon mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden välillä ja CCN-verkon turvallisuuden varmistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on vastattava kaikesta järjestelmiensä kehittämisestä, joka on tarpeen näiden tietojen vaihtamisen mahdollistamiseksi CCN-verkkoa käyttäen ja niiden järjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaiselle Raportoitavalle luonnolliselle henkilölle ilmoitetaan häntä koskeviin tietoihin liittyvistä tietoturvaloukkauksista, jos kyseinen loukkaus todennäköisesti vahingoittaa hänen henkilötietojensa tai yksityisyytensä suojaa.

Jäsenvaltioiden on luovuttava kaikista tämän direktiivin soveltamisesta johtuvia kustannuksia koskevista korvausvaatimuksista, lukuun ottamatta tapauksen mukaan niitä, jotka koskevat asiantuntijoille maksettuja palkkioita.

▼M2

3.  Nämä tiedot voivat olla komission turvallisuusjärjestelyt hyväksyvän viranomaisen asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden käytettävissä vain sikäli, kuin 5 kohdassa tarkoitetun rekisterin ja CCN-verkon huolto, ylläpito ja kehittäminen sitä edellyttävät.

▼B

4.  Yhteistyöpyynnöt, mukaan lukien tiedoksiantopyynnöt, ja niihin liitetyt asiakirjat voidaan laatia millä tahansa pyynnön vastaanottavan viranomaisen ja pyynnön esittävän viranomaisen kesken sovitulla kielellä.

Pyyntöihin on liitettävä käännös pyynnön vastaanottavan viranomaisen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä ainoastaan erityistapauksissa, kun pyynnön vastaanottava viranomainen esittää perusteensa käännöksen pyytämiselle.

▼M5

5.  Komissio kehittää 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan jäsenvaltioiden turvallisen keskusrekisterin, johon 8 a artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot kirjataan mainittujen kohtien mukaisen automaattisen tiedonvaihdon toteuttamiseksi, ja antaa teknistä ja logistista tukea.

Komissio kehittää 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan jäsenvaltioiden turvallisen keskusrekisterin, johon 8 ab artiklan 13, 14 ja 16 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot kirjataan mainittujen kohtien mukaisen automaattisen tiedonvaihdon toteuttamiseksi, ja antaa teknistä ja logistista tukea.

Kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava pääsy tähän rekisteriin kirjattuihin tietoihin. Myös komissiolla on pääsy tähän rekisteriin kirjattuihin tietoihin 8 a artiklan 8 kohdassa ja 8 ab artiklan 17 kohdassa asetetuin rajoituksin. Komissio hyväksyy tätä artiklaa koskevat tarpeelliset käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Edellä olevien 8 a artiklan 1 ja 2 kohdan ja 8 ab artiklan 13, 14 ja 16 kohdan mukainen automaattinen tietojenvaihto toteutetaan tämän artiklan 1 kohtaa ja sovellettavia käytännön järjestelyjä noudattaen, kunnes tämä turvallinen keskusrekisteri on toiminnassa.

▼M3

6.  Edellä olevan 8 aa artiklan 2 kohdan nojalla annettavat tiedot on annettava sähköisesti CCN-verkkoa käyttäen. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä tarvittavat käytännön järjestelyt CCN-verkon parantamiseksi. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

▼B

22 artikla

Erityiset velvollisuudet

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet

▼M4

1 a.  Niiden jäsenvaltioissa säädettyjen lakien täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa varten, joilla tämä direktiivi pannaan täytäntöön, sekä tässä direktiivissä vahvistetun hallinnollisen yhteistyön toimivuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden on säädettävä laissa siitä, että veroviranomaisilla on pääsy Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 ( 4 ) 13, 30, 31 ja 40 artiklassa tarkoitettuihin mekanismeihin, menettelyihin, asiakirjoihin ja tietoihin.

▼B

2.  Komissio ilmoittaa kullekin jäsenvaltiolle kaikki tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevat yleiset tiedot, jotka se vastaanottaa ja pystyy toimittamaan.

V

LUKU

SUHTEET KOMISSIOON

23 artikla

Arviointi

1.  Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelevat ja arvioivat tässä direktiivissä edellytetyn hallinnollisen yhteistyön toimivuutta.

2.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki olennaiset tiedot, joita tarvitaan arvioitaessa tämän direktiivin mukaisen hallinnollisen yhteistyön tehokkuutta veronkierron ja verojen välttämisen torjunnassa.

▼M5

3.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittainen arviointi 8, 8 a, 8 aa ja 8 ab artiklassa tarkoitetun automaattisen tietojenvaihdon tehokkuudesta ja saavutetuista käytännön tuloksista. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä kyseisen vuosittaisen arvioinnin toimittamismuodon ja -edellytykset. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

▼B

4.  Komissio vahvistaa 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen luettelon tilastotiedoista, jotka jäsenvaltioiden on annettava tämän direktiivin arvioimiseksi.

▼M2 —————

▼M2

23 a artikla

Tietojen luottamuksellisuus

1.  Komissio pitää sille tämän direktiivin mukaisesti toimitetut tiedot luottamuksellisina unionin viranomaisiin sovellettavien säännösten mukaisesti, eikä tietoja saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin sen määrittämiseen, noudattavatko jäsenvaltiot tätä direktiiviä ja missä määrin ne sitä noudattavat.

2.  Jäsenvaltion komissiolle 23 artiklan mukaisesti toimittamia tietoja sekä kaikkia komission tällaisia tietoja käyttäen laatimia kertomuksia tai asiakirjoja voidaan lähettää muille jäsenvaltioille. Lähetettyjä tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samanlaisille tiedoille säädettyä suojaa.

Jäsenvaltiot voivat käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja komission laatimia kertomuksia ja asiakirjoja ainoastaan analyysitarkoituksiin, ja niitä ei saa julkistaa tai saattaa minkään muun henkilön tai elimen saataville ilman komission nimenomaista lupaa.

▼B

VI

LUKU

SUHTEET KOLMANSIIN MAIHIN

24 artikla

Tietojenvaihto kolmansien maiden kanssa

1.  Kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen saa kolmannelta maalta tietoja, jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia 2 artiklassa tarkoitettuja veroja koskevien tämän jäsenvaltion kansallisten lakien hallinnoimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi, kyseinen viranomainen voi, sikäli kuin tämä on sallittua kyseisen kolmannen maan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla, antaa nämä tiedot niille jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joille tiedoista voi olla hyötyä, ja kaikille pyynnön esittäville viranomaisille.

2.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat toimittaa tämän direktiivin mukaisesti saatuja tietoja kolmannelle maalle noudattamalla kansallisia säännöksiään, jotka koskevat henkilötietojen toimittamista kolmansille maille, edellyttäen, että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

VII

LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

25 artikla

Tietosuoja

▼M1

1.  Kaikkeen tämän direktiivin mukaiseen tietojenvaihtoon sovelletaan direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanosäännöksiä. Jäsenvaltioiden on kuitenkin tämän direktiivin asianmukaiseksi soveltamiseksi rajoitettava direktiivin 95/46/EY 10 artiklassa, 11 artiklan 1 kohdassa sekä 12 ja 21 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien ja oikeuksien soveltamisalaa siinä määrin kuin se on tarpeen mainitun direktiivin 13 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen etujen turvaamiseksi.

▼M2

1 a.  Kun unionin toimielimet ja muut elimet käsittelevät henkilötietoja tämän direktiivin nojalla, sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001. Tämän direktiivin asianmukaiseksi soveltamiseksi on kuitenkin rajoitettava asetuksen (EY) N:o 45/2001 11 artiklassa, 12 artiklan 1 kohdassa sekä 13–17 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien ja oikeuksien soveltamisalaa siinä määrin kuin se on tarpeen mainitun asetuksen 20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen etujen turvaamiseksi.

▼M1

2.  Raportoivia finanssilaitoksia ja kunkin jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia pidetään direktiivissä 95/46/EY tarkoitettuina rekisterinpitäjinä.

3.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kukin sen lainkäyttöalueella toimiva raportoiva finanssilaitos ilmoittaa kullekin asianomaiselle Raportoitavalle luonnolliselle henkilölle, että 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettuja häntä koskevia tietoja kerätään ja siirretään tämän direktiivin mukaisesti, sekä varmistettava, että raportoiva finanssilaitos antaa kyseiselle henkilölle kaikki tiedot, joihin hänellä on oikeus direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön nojalla; tiedot on annettava riittävän ajoissa, jotta henkilö voi käyttää tietosuojaoikeuksiaan ja joka tapauksessa ennen kuin asianomainen raportoiva finanssilaitos ilmoittaa 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetut tiedot asuinjäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle.

4.  Tämän direktiivin mukaisesti käsiteltyjä tietoja säilytetään ainoastaan niin kauan kuin tämän direktiivin tarkoitusten saavuttamiseksi on tarpeen ja joka tapauksessa kunkin rekisterinpitäjän vanhentumisaikoja koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

▼M5

25 a artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla annettujen 8 aa ja 8 ab artiklaa koskevien kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

▼M3

26 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa hallinnollista veroyhteistyötä käsittelevä komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 ( 5 ) tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

▼M5

27 artikla

Kertomukset

1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta joka viides vuosi 1 päivän tammikuuta 2013 jälkeen.

2.  Jäsenvaltiot ja komissio arvioivat liitteen IV asianmukaisuutta joka toinen vuosi 1 päivän heinäkuuta 2020 jälkeen, ja komissio antaa neuvostolle asiaa koskevan kertomuksen. Tähän kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.

▼M6

27 a artikla

Mahdollisuus lykätä määräaikoja covid-19-pandemian johdosta

1.  Sen estämättä, mitä 8 ab artiklan 12 kohdassa säädetään raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevien tietojen toimittamisen määräajoista, jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavat toimet, jotta välittäjät ja asianomaiset verovelvolliset voivat 28 päivään helmikuuta 2021 mennessä toimittaa tiedot raportoitavista rajatylittävistä järjestelyistä, joiden ensimmäinen vaihe toteutettiin 25 päivän kesäkuuta 2018 ja 30 päivän kesäkuuta 2020 välisenä aikana.

2.  Jos jäsenvaltiot käyttävät 1 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoa, niiden on myös toteutettava tarvittavat toimet, jotta

3.  Sen estämättä, mitä 8 artiklan 6 kohdan b alakohdassa säädetään määräajasta, jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavat toimet, jotta 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetut kalenterivuotta 2019 tai muuta asianmukaista raportointijaksoa koskevat tiedot toimitetaan 12 kuukauden kuluessa kalenterivuoden 2019 tai muun asianmukaisen raportointijakson päättymisestä.

27 b artikla

Lykkäysajan pidentäminen

1.  Neuvosto voi antaa yksimielisesti komission ehdotuksesta täytäntöönpanopäätöksen 27 a artiklassa tarkoitettujen määräaikojen lykkäämisajan pidentämisestä kolmella kuukaudella, mikäli covid-19-pandemian aiheuttamat vakavat kansanterveyteen kohdistuvat riskit, haitat ja talouden häiriöt jatkuvat ja jäsenvaltiot soveltavat sulkutoimenpiteitä.

2.  Ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi toimitetaan neuvostolle viimeistään kuukausi ennen asianomaisten määräaikojen päättymistä.

▼B

28 artikla

Direktiivin 77/799/ETY kumoaminen

Kumotaan direktiivi 77/799/ETY 1 päivästä tammikuuta 2013.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin.

29 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 1 päivästä tammikuuta 2013.

Niiden on kuitenkin saatettava tämän direktiivin 8 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 1 päivästä tammikuuta 2015.

Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

30 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

31 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

▼M1

LIITE I

FINANSSITILITIETOJA KOSKEVAT TIETOJENVAIHTO- JA HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

Tässä liitteessä vahvistetaan tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt, joita Raportoivien finanssilaitosten on sovellettava, jotta jäsenvaltiot voivat ilmoittaa automaattisella tietojenvaihdolla tämän direktiivin 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetut tiedot. Tässä liitteessä kuvataan myös säännöt ja hallinnolliset menettelyt, jotka jäsenvaltioiden on otettava käyttöön varmistaakseen jäljempänä esitettyjen tietojenvaihto- ja huolellisuussääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen.

I JAKSO

YLEISET RAPORTOINTIVAATIMUKSET

II JAKSO

YLEISET HUOLELLISUUSVAATIMUKSET

III JAKSO

AIEMPIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

IV JAKSO

UUSIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien henkilötilien joukosta.

V JAKSO

AIEMPIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien yksikkötilien joukosta.

VI JAKSO

UUSIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien yksikkötilien joukosta.

Tutkimismenettelyt niiden yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava Uusien yksikkötilien osalta seuraavaa tutkimismenettelyä sen määrittämiseksi, pitääkö tiliä yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

VII JAKSO

ERITYISET HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

Seuraavia lisäsääntöjä sovelletaan edellä kuvattuja huolellisuusmenettelyjä toteutettaessa:

VIII JAKSO

MÄÄRITELMÄT

Jäljempänä olevilla ilmaisuilla tarkoitetaan seuraavaa:

A.   Raportoiva finanssilaitos

B.   Ei-raportoiva finanssilaitos

C.   Finanssitili

D.   Raportoitava tili

E.   Muuta

IX JAKSO

TEHOKAS TÄYTÄNTÖÖNPANO

Jäsenvaltioiden on tämän direktiivin 8 artiklan 3 a kohdan mukaisesti otettava käyttöön säännöt ja hallinnolliset menettelyt varmistaakseen edellä esitettyjen tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjen tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen, mukaan lukien:

PÄÄLUOKKA X

TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄIVÄMÄÄRÄT ITÄVALLASSA SIJAITSEVIEN RAPORTOIVIEN FINANSSILAITOSTEN OSALTA

Itävallassa sijaitsevien raportoivien finanssilaitosten osalta kaikki tässä liitteessä olevat viittaukset vuosiin ”2016” ja ”2017” tarkoittavat viittauksia vuosiin ”2017” ja ”2018”.

Itävallassa sijaitsevien raportoivien finanssilaitosten aiempien tilien osalta kaikki tässä liitteessä olevat viittaukset päivämäärään ”31. joulukuuta 2015” tarkoittavat viittauksia päivämäärään ”31. joulukuuta 2016”.

LIITE II

FINANSSITILITIETOJA KOSKEVAT TÄYDENTÄVÄT TIETOJENVAIHTO- JA HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

1.   Olosuhteiden muutos

”Olosuhteiden muutokseen” kuuluu mikä tahansa muutos, jonka johdosta saadaan henkilön asemaan liittyviä lisätietoja tai joka on muulla tavoin ristiriidassa kyseisen henkilön aseman kanssa. Lisäksi olosuhteiden muutokseen kuuluvat Tilinhaltijan tiliä koskevat muutokset tai lisätiedot (mukaan lukien Tilinhaltijan lisääminen, korvaaminen tai Tilinhaltijaa koskeva muu muutos) tai tiliin liittyvää tiliä koskevien tietojen muutokset tai lisätiedot (soveltaen liitteessä I olevan VII jakson C kohdan 1–3 alakohdassa kuvattuja sääntöjä tilien yhdistämisestä), jos kyseinen tietojen muutos tai lisäys vaikuttaa Tilinhaltijan asemaan.

Jos Raportoiva finanssilaitos on käyttänyt liitteessä I olevan III jakson B kohdan 1 alakohdassa kuvattua kotipaikkaosoitetestiä ja jos olosuhteissa on tapahtunut muutos, jonka vuoksi Raportoiva rahoituslaitos tietää tai sillä on syy tietää, että Alkuperäinen asiakirjanäyttö (tai muu vastaava dokumentaatio) on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeiseen päivään mennessä tai 90 kalenteripäivän kuluessa olosuhteiden muutosta koskevasta ilmoituksesta tai muutoksen havaitsemisesta, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on myöhäisempi, itse annettu todistus tai uusi Asiakirjanäyttö, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat). Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai uutta Asiakirjanäyttöä kyseiseen ajankohtaan mennessä, Raportoivan finanssilaitoksen on käytettävä liitteessä I olevan III jakson B kohdan 2–6 alakohdassa kuvattua sähköistä arkistohakumenettelyä.

2.   Itse annettu todistus uusista yksikkötileistä

Määrittäessään Uusien yksikkötilien osalta, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää ainoastaan itse annettua todistusta joko Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä.

3.   Finanssilaitoksen kotipaikka

Finanssilaitoksen kotipaikka on jäsenvaltiossa, jos se kuuluu kyseisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan (jäsenvaltio voi valvoa Finanssilaitoksen raportointia). Jos Finanssilaitoksen verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, se kuuluu kyseisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan ja on näin ollen Jäsenvaltion finanssilaitos. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos (riippumatta siitä, onko sen verotuksellinen kotipaikka jäsenvaltiossa), trustin katsotaan kuuluvan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan, jos yksi tai useampi sen trustinhoitajista asuu kyseisessä jäsenvaltiossa, paitsi jos trusti raportoi kaikki tämän direktiivin mukaisesti vaaditut tiedot trustin ylläpitämistä Raportoitavista tileistä toiseen jäsenvaltioon, koska sen verotuksellinen kotipaikka on kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa. Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) ei kuitenkaan ole verotuksellista kotipaikkaa (koska se sivuutetaan verotuksessa tai sijaitsee lainkäyttöalueella, jolla ei ole tuloveroa), sen katsotaan kuuluvan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan ja on näin ollen Jäsenvaltion finanssilaitos, jos:

Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) on kotipaikka kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, kyseiseen Finanssilaitokseen sovelletaan sen jäsenvaltion tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteita, jossa se ylläpitää Finanssitiliä (Finanssitilejä).

4.   Tilin ylläpitäminen

Tilin ylläpitäjäksi katsotaan yleensä Finanssilaitos seuraavissa tapauksissa:

5.   Trustit, jotka ovat passiivisia ei-finanssiyksiköitä

Sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan liitteessä I olevan VIII jakson D kohdan 3 alakohdan mukaisesti olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Tätä varten oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä pidetään henkilöyhtiön ja kommandiittiyhtiön kanssa ”samankaltaisena”, jos sitä ei käsitellä jäsenvaltiossa verotettavana yksikkönä kyseisen jäsenvaltion verolainsäädännön nojalla. Päällekkäisen raportoinnin välttämiseksi (ottaen huomioon ilmauksen ”Kontrolloivat henkilöt” laaja soveltamisala trustien osalta) trustia, joka on Passiivinen ei-finanssiyksikkö, ei kuitenkaan voida pitää samankaltaisena oikeudellisena järjestelynä.

6.   Yksikön päätoimipaikan osoite

Yksi liitteessä I olevan VIII jakson E kohdan 6 alakohdan c alakohdassa kuvatuista vaatimuksista on se, että Yksikön osalta viralliseen dokumentaatioon sisältyy joko Yksikön päätoimipaikan osoite jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jolla se muodostettiin tai organisoitiin. Yksikön päätoimipaikan osoite on yleensä paikka, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Sen Finanssilaitoksen osoite, jossa Yksikkö ylläpitää tiliä, postilokero-osoite tai osoite, jota käytetään yksinomaan postitustarkoituksiin, ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite, paitsi jos kyseinen osoite on ainoa Yksikön käyttämä osoite ja käy ilmi yksikön rekisteröitynä osoitteena Yksikön perustamisasiakirjoista. Myöskään postinsäilytystä varten annettu osoite ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite.

▼M3

LIITE III

MONIKANSALLISTEN YRITYSRYHMIEN RAPORTOINTISÄÄNNÖT

I JAKSO

MÄÄRITELMÄT

II JAKSO

YLEISET RAPORTOINTIVAATIMUKSET

III JAKSO

MAAKOHTAINEN RAPORTTI

Α.   Maakohtaisen raportin lomake

Taulukko 3.   Lisätietoja

Monikansallisen Yritysryhmän nimi:

Asianomainen Tilivuosi:

Lisätkää lyhyesti mahdollisia muita tietoja tai selvityksiä, joita pidätte tarpeellisina tai jotka helpottavat maakohtaisessa raportissa olevien pakollisten tietojen ymmärtämistä

B.   Yleisohjeet maakohtaisen raportin tekemistä varten

1.   Tarkoitus

Lomaketta käytetään Monikansallisten Yritysryhmien tulojen, verojen ja liiketoimintojen jakautumisen raportoimiseksi kutakin verotuksellista lainkäyttöaluetta kohden.

2.   Sivuliikkeiden ja kiinteiden toimipaikkojen kohtelu

Kiinteän toimipaikan tiedot on raportoiva sen verotuksellisen lainkäyttöalueen osalta, jolla se sijaitsee, eikä sen liiketoimintayksikön, jonka osa kiinteä toimipaikka on, verotuksellisen kotipaikan mukaisen lainkäyttöalueen osalta. Sen liiketoimintayksikön, jonka osa kiinteä toimipaikka on, verotuksellisen kotipaikan mukaista lainkäyttöaluetta koskevat raportit eivät sisällä kiinteään toimipaikkaan liittyviä taloudellisia tietoja.

3.   Vuotuisen lomakkeen kattama ajanjakso

Lomakkeen on katettava raportoivan monikansallisen yrityksen Tilivuosi. Osayksikköjen osalta lomakkeessa on raportoivan monikansallisen yrityksen harkinnan mukaan oltava johdonmukaisesti jompikumpi seuraavista tiedoista:

4.   Tietolähde

Raportoivan monikansallisen yrityksen on johdonmukaisesti käytettävä samoja tietolähteitä vuodesta toiseen lomaketta täyttäessään. Raportoiva monikansallinen yritys voi valintansa mukaisesti käyttää tietoja konsernitilinpäätöksen raportointipaketeistaan, erillisten yksikköjen lakisääteisistä tilinpäätöksistä, määräysten mukaisista tilinpäätöksistä tai sisäisestä laskentatoimesta. Raportoitavia tuloja, voittoa ja veroja ei ole tarpeen täsmäyttää Konsernitilinpäätöksen tietoihin. Jos raportoinnin perustana käytetään lakisääteisiä tilinpäätöksiä, kaikki määrät on muunnettava raportoivan monikansallisen yrityksen ilmoitetuksi toimintavaluutaksi käyttäen kyseisen vuoden keskimääräistä valuuttakurssia, joka ilmoitetaan lisätietoja koskevassa lomakkeen kohdassa. Eri verotuksellisilla lainkäyttöalueilla sovellettujen kirjanpitoperiaatteiden eroja ei tarvitse kuitenkaan oikaista.

Raportoivan monikansallisen yrityksen on annettava lisätietoja koskevassa lomakkeen kohdassa lyhyt kuvaus lomakkeen laatimisessa käytetyistä tiedoista. Jos vuodesta toiseen käytetty tietolähde vaihdetaan, raportoivan monikansallisen yrityksen on ilmoitettava tämän syyt ja seuraukset lisätietoja koskevassa lomakkeen kohdassa.

C.   Erityisohjeet maakohtaisen raportin tekemistä varten

1.   Yleiskatsaus tulojen, verojen ja liiketoiminnan jakautumisesta verotuksellisten lainkäyttöalueiden perusteella jaoteltuna (Taulukko 1)

1.1   Verotuksellinen lainkäyttöalue

Raportoivan monikansallisen yrityksen on lueteltava lomakkeen ensimmäisessä sarakkeessa kaikki verotukselliset lainkäyttöalueet, joissa Monikansallisen Yritysryhmän Osayksiköillä on verotuksellinen kotipaikka. Verotuksellinen lainkäyttöalue on määritelty valtioksi tai ei-valtiolliseksi lainkäyttöalueeksi, jolla on itsenäinen veronkanto-oikeus. Erillinen rivi on varattava sellaisille Monikansallisen Yritysryhmän Osayksiköille, joilla raportoiva monikansallinen yritys ei katso olevan verotuksellista kotipaikkaa millään verotuksellisella lainkäyttöalueella. Jos Osayksiköllä on kotipaikka useammalla kuin yhdellä verotuksellisella lainkäyttöalueella, sovellettavan verosopimuksen määrittelysääntöjä on sovellettava kotipaikan verotuksellisen lainkäyttöalueen määrittämiseksi. Kun sovellettavaa verosopimusta ei ole, Osayksiköstä on annettava raportti sillä verotuksellisella lainkäyttöalueella, jolla sen tosiasiallinen johto on. Tosiasiallisen johdon sijaintipaikka on määritettävä kansainvälisesti sovittuja vaatimuksia noudattaen.

1.2   Tulot

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä otsikon ”Tulot” alla oleviin kolmeen sarakkeeseen seuraavat tiedot:

Tuloihin kuuluvat vaihto-omaisuuden ja omaisuuden myynnistä saadut tuotot sekä palvelu-, rojalti-, korko- ja preemiotulot sekä mahdolliset muut määrät. Tuloihin eivät kuulu muilta Osayksiköiltä saadut maksut, joita kohdellaan osinkoina maksajan verotuksellisella lainkäyttöalueella.

1.3   Voitto (tappio) ennen tuloveroja

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä lomakkeen viidenteen sarakkeeseen voiton (tappion) summa ennen tuloveroja kaikkien niiden Osayksikköjen osalta, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella. Voittoon (tappioon) ennen tuloveroja kuuluvat myös kaikki satunnaiset tulo- ja menoerät.

1.4   Maksetut tuloverot (kassaperusteisena)

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä lomakkeen kuudenteen sarakkeeseen kaikkien Osayksikköjen, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella, asiankuuluvana Tilivuonna tosiasiallisesti maksamien tuloverojen kokonaismäärä. Maksettuihin veroihin kuuluvat Osayksikön sille verotukselliselle lainkäyttöalueelle, jolla osayksikön verotuksellinen kotipaikka on, tai kaikille muille verotuksellisille lainkäyttöalueille tosiasiallisesti maksamat verot. Maksettuihin veroihin kuuluvat lähdeverot, jotka muut yksiköt (etuyhteydessä keskenään olevat yritykset ja riippumattomat yritykset) ovat maksaneet asianomaiselle Osayksikölle suoritettujen maksujen osalta. Jos yritys A, jonka kotipaikka on verotuksellisella lainkäyttöalueella A, saa korkoa verotuksellisella lainkäyttöalueella B, verotuksellisella lainkäyttöalueella B maksetun lähdeveron raportoi näin ollen yritys A.

1.5   Kertynyt tulovero (Kuluva vuosi)

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä lomakkeen seitsemänteen sarakkeeseen raportointivuonna verotettavaan voittoon tai tappioon perustuva vero kaikkien sellaisten Osayksikköjen osalta, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella. Kauden verotettavaan tuloon perustuvissa veroissa otetaan huomioon ainoastaan kuluva vuosi, eivätkä niihin kuulu lykätyt verot tai varaukset epävarmoja verovelkoja varten.

1.6   Oman pääoman kirjanpidollinen arvo

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä lomakkeen kahdeksanteen sarakkeeseen oman pääoman kirjanpidollisen arvon summa kaikkien sellaisten Osayksikköjen osalta, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella. Kiinteiden toimipaikkojen osalta oman pääoman kirjanpidollisen arvon raportoi se oikeushenkilö, jonka kiinteästä toimipaikasta on kyse, paitsi jos kiinteän toimipaikan verotuksellisella lainkäyttöalueella on voimassa määritelty pääomavaatimus sääntelytarkoituksia varten.

1.7   Kertyneet voittovarat

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä lomakkeen yhdeksänteen sarakkeeseen kertyneiden voittovarojen kokonaissumma vuoden lopussa kaikkien sellaisten Osayksikköjen osalta, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella. Kiinteiden toimipaikkojen osalta kertyneet voittovarat raportoi se oikeushenkilö, jonka kiinteästä toimipaikasta on kyse.

1.8   Työntekijöiden lukumäärä

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä lomakkeen kymmenenteen sarakkeeseen työntekijöiden kokonaislukumäärä kokoaikaiseksi muutettuna kaikkien sellaisten Osayksikköjen osalta, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella. Työntekijöiden lukumäärä voidaan raportoida vuoden lopussa olevana määränä, asianomaisen vuoden keskiarvona tai jollakin muulla perusteella, jota sovelletaan vuodesta toiseen johdonmukaisesti eri verotuksellisilla lainkäyttöalueilla. Tätä varten Osayksikön tavanomaisiin toimintoihin osallistuvat riippumattomat sopimuskumppanit voidaan ilmaista raportissa työntekijöinä. Työntekijöiden lukumäärän kohtuullinen pyöristäminen tai ilmaiseminen likiarvona on sallittua, edellyttäen että tällainen pyöristäminen tai likiarvona ilmaiseminen ei olennaisesti vääristä työntekijöiden suhteellista jakautumista eri verotuksellisten lainkäyttöalueiden kesken. Lähestymistavan on oltava johdonmukainen vuodesta toiseen kaikkien yksikköjen osalta.

1.9   Muut aineelliset hyödykkeet kuin käteinen tai muut rahavarat

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä lomakkeen yhdenteentoista sarakkeeseen aineellisten hyödykkeiden nettokirjanpitoarvojen summa kaikkien sellaisten Osayksikköjen osalta, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella. Kiinteiden toimipaikkojen osalta aineelliset hyödykkeet merkitään sen verotuksellisen lainkäyttöalueen osalta, jolla asianomainen kiinteä toimipaikka sijaitsee. Aineellisilla hyödykkeillä ei tarkoiteta tässä käteistä eikä muita rahavaroja, aineettomia hyödykkeitä tai rahoitusvaroja.

2.   Luettelo kaikista Monikansallisen Yritysryhmän Osayksiköistä toimialaluokittain verotuksellisten lainkäyttöalueiden perusteella jaoteltuna (Taulukko 2)

2.1   Osayksiköt, joiden kotipaikka on kyseisellä verotuksellisella lainkäyttöalueella

Raportoivan monikansallisen yrityksen on lueteltava kunkin verotuksellisen lainkäyttöalueen ja oikeushenkilön nimen osalta kaikki Monikansallisen Yritysryhmän Osayksiköt, joiden verotuksellinen kotipaikka on asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella. Kuten yleisohjeiden 2 kohdassa mainitaan kiinteiden toimipaikkojen osalta, kiinteät toimipaikat on kuitenkin lueteltava sen verotuksellisen lainkäyttöalueen osalta, jolla ne sijaitsevat. Oikeushenkilö, jonka kiinteästä toimipaikasta on kyse, on ilmoitettava.

2.2   Verotuksellinen lainkäyttöalue, jonka mukaisesti on organisoitu tai perustettu, jos eri kuin verotuksellinen lainkäyttöalue, jolla verotuksellinen kotipaikka on

Raportoivan monikansallisen yrityksen on merkittävä sen verotuksellisen lainkäyttöalueen nimi, jonka lainsäädännön mukaisesti Monikansallisen Yritysryhmän Osayksikkö on organisoitu tai perustettu, jos se on eri kuin verotuksellinen lainkäyttöalue, jolla sen verotuksellinen kotipaikka on.

2.3   Pääasiallinen liiketoiminta

Raportoivan monikansallisen yrityksen on määritettävä Osayksikön pääasiallinen liiketoiminta asianomaisella verotuksellisella lainkäyttöalueella rastittamalla yksi tai useampi soveltuvista kohdista.

▼M5

LIITE IV

TUNNUSMERKIT

Osa I.   Pääasiallista hyötyä mittaava testi

A luokan yleiset tunnusmerkit ja B luokan sekä C luokan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa, c alakohdassa ja d alakohdassa esitetyt erityiset tunnusmerkit voidaan ottaa huomioon vain, jos ne täyttävät ”pääasiallista hyötyä mittaavan testin” kriteerit.

Kyseinen testin kriteerit katsotaan täytetyiksi, jos voidaan osoittaa, että verotuksellisen edun saaminen on kaikki asiaankuuluvat tosiseikat ja olosuhteet huomioon ottaen se pääasiallinen hyöty, jonka henkilö voi odottaa järjestelystä saavansa, tai yksi pääasiallisista hyödyistä.

C luokan 1 kohdan tunnusmerkkien osalta C luokan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa, c alakohdassa tai d alakohdassa esitettyjen edellytysten täyttyminen ei voi yksinään olla peruste sille päätelmälle, että järjestely täyttää pääasiallista hyötyä mittaavan testin kriteerit.

Osa II.   Tunnusmerkkiluokat

A.   Yleiset tunnusmerkit, jotka liittyvät pääasiallista hyötyä mittaavaan testiin

B.   Erityiset tunnusmerkit, jotka liittyvät pääasiallista hyötyä mittaavaan testiin

C.   Erityiset tunnusmerkit, jotka liittyvät rajatylittäviin liiketoimiin

D.   Erityiset tunnusmerkit, jotka liittyvät automaattiseen tietojenvaihtoon ja tosiasiallisen edunsaajan tunnistamiseen

E.   Erityiset siirtohinnoittelua koskevat tunnusmerkit

( 1 ) Neuvoston direktiivi 2003/48/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta (EUVL L 157, 26.6.2003, s. 38).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

( 3 ) EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1.

( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).