Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 1 ),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä ( 2 ),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Euroopan unionin satelliittinavigointipolitiikkaa toteutetaan tällä hetkellä EGNOS- ja Galileo-ohjelmilla, jäljempänä ”ohjelmat”.

(2)

Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista 12 päivänä heinäkuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1321/2004 ( 3 ) perustettiin yhteisön virasto, jonka nimi on maailmanlaajuisesti toimivan satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomainen, jäljempänä ”viranomainen”.

(3)

Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 683/2008 ( 4 ) määritellään uudet puitteet ohjelmien julkiselle hallinnoinnille ja rahoitukselle. Siinä säädetään periaatteesta, jonka mukaan vastuualueet jaetaan tarkasti komission edustaman Euroopan unionin, viranomaisen ja Euroopan avaruusjärjestön, jäljempänä ”ESA”, välillä, jolloin komissiolle uskotaan ohjelmien hallinnointivastuu ja viranomaiselle alun perin osoitetut tehtävät. Siinä säädetään myös, että viranomaisen on sille asetuksen mukaan uskottuja tehtäviä suorittaessaan varmistettava, että komission asemaa ohjelmien hallinnoijana kunnioitetaan ja että virasto toimii komission antamien suuntaviivojen mukaisesti.

(4)

Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottivat asetuksessa (EY) N:o 683/2008 komissiota antamaan ehdotuksen, jotta asetuksessa (EY) N:o 1321/2004 säädetyt ohjelmien hallintorakenteet sovitettaisiin virallisesti yhteen asetuksessa (EY) N:o 683/2008 säädettyjen komission ja valvontaviranomaisen uusien tehtävien kanssa.

(5)

Toimintakentän rajoittamisen jälkeen viranomainen ei voi enää olla nimeltään ”maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomainen”, vaan ”Euroopan GNSS-virasto”, jäljempänä ”virasto”. Virastossa olisi kuitenkin taattava viranomaisen toiminnan jatkuvuus, mukaan lukien oikeuksia ja velvoitteita, henkilöstöä ja tehtyjen päätösten voimassaoloa koskeva jatkuvuus.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1321/2004 tarkoitusta ja tavoitetta olisi myös mukautettava, jotta ne vastaisivat sitä, että viraston tehtävänä ei ole enää huolehtia maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) eurooppalaisten ohjelmien julkisten intressien hallinnoinnista ja tällaisten ohjelmien sääntelystä.

(7)	Viraston oikeudellisen aseman olisi tehtävä mahdolliseksi se, että se toimii tehtäviään hoitaessaan oikeushenkilönä.

(8)

On myös tärkeää muuttaa viraston tehtäviä ja tältä osin varmistaa, että sen tehtävät määritellään asetuksen (EY) N:o 683/2008 16 artiklan mukaisesti, mukaan lukien mahdollisuus, että komissio voi osoittaa sille muita tehtäviä komission tukemiseksi ohjelmien täytäntöönpanossa. Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ( 5 ) 54 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti näihin tehtäviin voisi kuulua esimerkiksi turvallisuuteen liittyvien kysymysten koordinointi- ja konsultointimenettelyjen kehityksen seuraaminen, kaikesta ohjelmien kehittämiseksi ja edistämiseksi tarvittavasta tutkimustoiminnasta huolehtiminen ja julkisesti säänneltyjä palveluja koskevan pilottihankkeen (PRS-pilottihanke) kehityksen ja toteutuksen tukeminen.

(9)	Viraston olisi toimialansa, tavoitteidensa sekä tehtäviensä toteuttamisen puitteissa noudatettava erityisesti unionin toimielimiin sovellettavia säännöksiä ja määräyksiä.

(10)	Komission olisi asetuksen (EY) N:o 683/2008 22 artiklassa säädetyn, vuonna 2010 toteutettavaksi suunnitellun Galileo-ohjelman väliarvioinnin yhteydessä käsiteltävä kysymystä ohjelmien hallinnoinnista toimintavaiheessa ja sitä, mikä on viraston asema tässä yhteydessä.

(11)

Viraston tehtävien tehokkaan suorittamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden ja komission olisi oltava edustettuina hallintoneuvostossa, jolle on annettu tarvittavat valtuudet hyväksyä talousarvio, tarkastaa sen toteutusta, hyväksyä asianmukaiset varainhoitoa koskevat säännökset, vahvistaa viraston päätöksenteolle avoimet työmenetelmät, hyväksyä sen työohjelma ja nimittää toimitusjohtaja.

(12)	On myös aiheellista ottaa hallintoneuvostoon Euroopan parlamenttia edustava jäsen, jolla ei ole äänioikeutta, sillä asetuksessa (EY) N:o 683/2008 korostetaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission tiiviin yhteistyön tärkeyttä.

(13)

Tämän lisäksi olisi taattava, että virasto tehtäviään suorittaessaan ottaa huomioon komission aseman ohjelman hallinnoijana ja toimii komission esittämien suuntaviivojen mukaisesti. Tätä varten olisi todettava nimenomaisesti, että toimitusjohtajan olisi johdettava virastoa hallintoneuvoston alaisuudessa ja komission virastolle antamien ohjeiden mukaisesti. On yhtä tärkeää säätää, että komissiolla olisi oltava viisi edustajaa hallintoneuvostossa ja että päätöksiä, jotka koskevat rajoitettua määrää hallintoneuvoston tehtäviä, ei olisi voitava tehdä ilman komission edustajien puoltavaa ääntä.

(14)

Viraston moitteeton toiminta edellyttää, että sen toimitusjohtajan nimittäminen perustuu seuraaviin seikkoihin: kyvykkyys, todistuksin osoitetut hallinnolliset taidot ja johtamistaidot, tehtävään soveltuva pätevyys ja kokemus, kyky suoriutua tehtävistä täysin itsenäisesti ja joustavalla tavalla viraston sisäisen toiminnan järjestämisen osalta. Lukuun ottamatta tiettyjä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia ja -toimenpiteitä toimitusjohtajan olisi valmisteltava ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet viraston työohjelman moitteettoman toteuttamisen varmistamiseksi, laadittava vuosittain hallintoneuvostolle ehdotus yleiskertomukseksi, laadittava ehdotus viraston tuloja ja menoja koskevaksi ennakkoarvioksi ja toteutettava talousarvio.

(15)

Hallintoneuvostolla olisi oltava valtuudet tehdä kaikki sellaiset päätökset, joilla voidaan varmistaa, että virasto pystyy suoriutumaan tehtävistään, lukuun ottamatta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevia tehtäviä, jotka on annettu eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle. Tällaisten hyväksyntää koskevien tehtävien osalta hallintoneuvoston olisi vastattava vain resurssi- ja talousarviokysymyksiin liittyvistä asioista. Ohjelmien hyvä hallinnointi edellyttää myös, että hallintoneuvoston tehtävät vastaavat virastolle asetuksen (EY) N:o 683/2008 16 artiklan nojalla osoitettuja uusia tehtäviä, erityisesti Galileon turvallisuuskeskuksen toiminnan ja Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista 12 päivänä heinäkuuta 2004 hyväksytyn yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP ( 6 ) mukaisesti annettujen ohjeiden osalta.

(16)	Toimenhaltijoiden nimittämismenettelyjen olisi oltava avoimia.

(17)

Ottaen huomioon virastolle uskottujen tehtävien laajuus, joihin kuuluu turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä, on aiheellista lakkauttaa asetuksen (EY) N:o 1321/2004 9 artiklan mukaisesti perustettu tieteellinen ja tekninen komitea, ja mainitun asetuksen 10 artiklan mukaisesti perustettu järjestelmän suoja- ja turvallisuuskomitea on korvattava eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalla, jonka tehtävänä on turvajärjestelyihin liittyvät hyväksyntämenettelyt ja joka muodostuu jäsenvaltioiden ja komission edustajista. Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealla edustajalla, jäljempänä ”korkea edustaja”, ja ESAlla olisi oltava tarkkailijan asema hyväksyntälautakunnassa.

(18)

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet on suoritettava itsenäisesti suhteessa ohjelmien hallintoviranomaisiin, erityisesti komissioon, viraston muihin elimiin, ESAan ja muihin tahoihin, jotka ovat vastuussa turvallisuusmääräysten täytäntöönpanosta. Tämän itsenäisyyden takaamiseksi eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta olisi asetettava eurooppalaisten GNSS-järjestelmien, jäljempänä ”järjestelmät”, turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomaiseksi ja PRS-teknologiaa sisältävien vastaanottimien hyväksyntäviranomaiseksi. Sen olisi oltava virastossa toimiva riippumaton elin, joka tekee päätöksensä itsenäisesti ja puolueettomasti kansalaisten edut huomioon ottaen.

(19)

Koska komissio asetuksen (EY) N:o 683/2008 mukaisesti hallinnoi kaikkia järjestelmien turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, ja jotta voidaan varmistaa turvallisuuskysymysten tehokas hallinnointi ja asetuksessa säädetty vastuualueiden tarkan jakamisen periaatteen noudattaminen, on ensiarvoisen tärkeää, että eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan toiminta rajoitetaan tiukasti järjestelmien turvallisuusjärjestelytoimien hyväksyntään, ja että ne eivät voi missään olosuhteissa korvata komissiolle asetuksen (EY) N:o 683/2008 13 artiklan nojalla uskottuja tehtäviä.

(20)	Päätökset, jotka komissio tekee noudattaen menettelyjä, joissa Euroopan GNSS-ohjelmakomitea on osallisena, eivät millään tavoin vaikuta voimassa oleviin talousarvioasioita koskeviin sääntöihin tai turvallisuuskysymyksiä koskevaan jäsenvaltioiden erityiseen toimivaltaan.

(21)

Jos järjestelmien toiminta saattaa vaikuttaa unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 683/2008 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti yhteisessä toiminnassa 2004/552/YUTP vahvistettuja menettelyjä. Erityisesti jos järjestelmien toiminnasta tai käytöstä aiheutuu uhka unionin tai jäsenvaltion turvallisuudelle tai jos järjestelmien toiminta on uhattuna erityisesti kansainvälisen kriisin seurauksena, neuvosto voi yksimielisesti päättää virastolle ja komissiolle annettavista tarvittavista ohjeista. Jokainen neuvoston jäsen, korkea edustaja tai komissio voi pyytää neuvoston keskustelua näistä ohjeista sopimiseksi.

(22)

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevien päätösten olisi perustuttava turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisstrategiassa määriteltyä menettelyä noudattaen jäsenvaltioiden kansallisten turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomaisten tekemiin paikallisiin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskeviin päätöksiin.

(23)

Eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan olisi voitava perustaa sen alaisuudessa ja sen ohjeiden mukaan toimivia asianmukaisia elimiä, jotta se voi toteuttaa kaikki tehtävänsä nopeasti ja tehokkaasti. Tämän vuoksi sen olisi perustettava ”paneeli”, joka auttaa sitä päätösten valmistelussa, ja ”salatun aineiston jakelusta vastaava viranomainen”, joka hallinnoi ja valmistelee salattua aineistoa koskevia kysymyksiä, mukaan lukien ”lentojen salausavainten valvontayksikkö”, joka vastaa laukaisujen operatiivisten lentojen salausavaimista, sekä tarvittaessa muita erityiskysymyksiä käsitteleviä elimiä. Perustamisen yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota näiden elinten työn välttämättömään jatkuvuuteen.

(24)	On myös tärkeää, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet sovitetaan yhteen ohjelmien hallintoviranomaisten ja muiden turvallisuusmääräysten täytäntöönpanosta vastaavien tahojen toimien kanssa.

(25)

Järjestelmien erikoislaadun ja monimutkaisuuden vuoksi on välttämätöntä, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet suoritetaan toteuttaen yhteistä vastuuta unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudesta, pyrkien yhteiseen näkemykseen ja ottamalla mukaan kaikki tahot, joita turvallisuus koskee, sekä varmistetaan jatkuva riskien seuranta. On myös erityisen tärkeää, että tekniset turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet uskotaan alan ammattilaisille, jotka ovat asianmukaisesti pätevöityneet monimutkaisten järjestelmien hyväksyntään ja joista on tehty tasoltaan riittävä turvallisuusselvitys.

(26)

Jotta eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta voi suorittaa tehtävänsä, olisi myös säädettävä, että jäsenvaltioiden on toimitettava lautakunnalle kaikki tarvittavat asiakirjat, annettava asianmukaisesti valtuutetuille henkilöille pääsy turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja kaikille lainkäyttövaltaansa kuuluville laitosalueille ja vastattava paikallistasolla alueellaan sijaitsevien laitosalueiden turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä.

(27)

Ohjelmien puitteissa perustetut järjestelmät ovat infrastruktuureja, jotka muodostetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 artiklassa tarkoitetuiksi Euroopan laajuisiksi verkoiksi, joiden käyttö ulottuu huomattavasti jäsenvaltioiden kansallisten rajojen ulkopuolelle. Näiden järjestelmien välityksellä tarjotut palvelut edistävät lisäksi osaltaan Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla.

(28)

Komission olisi arvioitava viraston rahoituksen aiheuttamia vaikutuksia talousarvioon kyseisen meno-otsakkeen osalta. Tietojen perusteella ja asiaankuuluvaa lainsäädäntömenettelyä rajoittamatta budjettivallan käyttäjien olisi päästävä hyvissä ajoin sopimukseen viraston rahoituksesta budjettiyhteistyön puitteissa. Unionin talousarviomenettelyä sovelletaan unionin rahoitusosuuteen, joka maksetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuin toimittaa tilintarkastuksen asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 VIII osaston mukaisesti.

(29)	Viraston olisi sovellettava asiaankuuluvaa unionin lainsäädäntöä, joka koskee yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin ja yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä. Viraston olisi myös noudatettava neuvostoon ja komission yksiköihin sovellettavia turvallisuusperiaatteita.

(30)	Kolmansien maiden olisi voitava osallistua viraston toimintaan, mikäli ne ovat tehneet tästä etukäteen sopimuksen unionin kanssa, erityisesti jos kyseiset maat ovat osallistuneet Galileo-ohjelman aiempiin vaiheisiin ESAn GalileoSat-ohjelmassa.

(31)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat erityisesti järjestelmien turvallisuusjärjestelyistä vastaavan viraston perustaminen ja sen toiminnan varmistaminen, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(32)	Koska viraston nimi muutetaan, olisi asetus (EY) N:o 683/2008 muutettava tämän mukaisesti.

(33)	Asetusta (EY) N:o 1321/2004 on muutettu aikaisemmin. Nyt tehtävien muutosten vuoksi on asianmukaista selkeyden vuoksi kumota mainittu asetus ja korvata se uudella asetuksella,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

Tällä asetuksella perustetaan unionin virasto, jonka nimi on Euroopan GNSS-virasto, jäljempänä ”virasto”.

Viraston tehtävät määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1285/2013 ( 7 ) 14 artiklassa.

3. Varmistaakseen viraston toiminnan ja sen elinten välisen koordinoinnin hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja sekä hyväksyntälautakunta ja sen puheenjohtaja tekevät yhteistyötä viraston omien menettelysääntöjen mukaisesti, joita ovat hallintoneuvoston työjärjestys, hyväksyntälautakunnan työjärjestys, virastoon sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöt ja asiakirjojen saatavuutta koskevat säännöt.

2. Virastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3. Virasto voi päättää paikallistoimistojen perustamisesta jäsenvaltioihin, jos nämä suostuvat siihen, tai kolmansiin maihin, jotka osallistuvat viraston toimintaan 23 artiklan mukaisesti.

4. Näiden toimistojen sijainti valitaan puolueettomin perustein, jotka määritellään toimistojen sujuvan toiminnan varmistamiseksi.

Viraston perustamista ja toimintaa vastaanottavissa jäsenvaltioissa tai vastaanottavissa kolmansissa maissa samoin kuin kyseisten jäsenvaltioiden ja maiden viraston toimitusjohtajalle, hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenille ja viraston henkilöstölle sekä näiden perheenjäsenille myöntämiä etuuksia koskevista määräyksistä sovitaan viraston ja jäsenvaltioiden tai viraston ja kolmansien maiden välisillä erityisjärjestelyillä. Hallintoneuvosto hyväksyy nämä erityisjärjestelyt.

5. Vastaanottava jäsenvaltio ja vastaanottavat kolmannet maat tarjoavat 4 kohdassa tarkoitetuin järjestelyin tarvittavat toimintapuitteet viraston sujuvan toiminnan varmistamiseksi.

6. Virastoa edustaa sen toimitusjohtaja, jollei 11 a artiklan 1 kohdan f alakohdasta muuta johdu.

Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenet nimitetään heidän asiaankuuluvan kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella.

Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hallintoneuvostossa.

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, edustaja ja Euroopan avaruusjärjestön, jäljempänä ’ESA’, edustaja kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina hallintoneuvoston työjärjestyksessä määrätyin ehdoin.

3. Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään tarvittaessa 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa, ja näiden osallistumisehtojen on oltava hallintoneuvoston työjärjestyksen mukaiset.

4. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta; se voidaan uusia kerran ja kukin toimikausi päättyy silloin, kun kyseisen henkilön jäsenyys hallintoneuvostossa päättyy.

Hallintoneuvostolla on valta erottaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai molemmat.

Toimitusjohtaja osallistuu tavallisesti asioiden käsittelyyn, jollei puheenjohtaja toisin päätä.

Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen kahdesti vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos vähintään yksi kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää.

Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä. Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu.

6. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä.

Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 4 kohdassa tarkoitettu valitseminen ja erottaminen sekä talousarvion ja työohjelmien hyväksyminen edellyttävät kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöä.

7. Kullakin jäsenvaltion ja komission edustajalla on yksi ääni. Toimitusjohtajalla ei ole äänioikeutta. Päätöksiä, jotka perustuvat 6 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaan ja 6 artiklan 5 kohtaan, ei tehdä ilman komission edustajien puoltavaa ääntä, III luvussa tarkoitettuja asioita lukuun ottamatta.

Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

1. Hallintoneuvosto varmistaa, että virasto suorittaa sille annetut tehtävät tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin, ja tekee kaikki tässä suhteessa tarpeelliset päätökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hyväksyntälautakunnan toimivaltaa III luvun mukaisissa toimissa.

3. Hallintoneuvosto käyttää viraston henkilöstön suhteen niitä valtuuksia, jotka kuuluvat nimittävälle viranomaiselle Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ( 9 ), jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, mukaan ja työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaan, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’.

Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirtäminen voidaan keskeyttää. Toimitusjohtaja raportoi hallintoneuvostolle siirretyn toimivallan käytöstä. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos tämän kohdan toista alakohtaa sovellettaessa poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää toimitusjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toimitusjohtaja.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, hallintoneuvoston edellytetään siirtävän hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle ensimmäisessä alakohdassa säädetyt valtuudet III luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisen, arvioinnin ja uudelleenluokituksen samoin kuin tällaiseen henkilöstöön kohdistuvien kurinpidollisten seuraamusten osalta.

Hallintoneuvosto vahvistaa henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Hallintoneuvosto kuulee hyväksyntälautakuntaa ja ottaa asianmukaisesti huomioon sen havainnot päättäessään III luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisesta, arvioinnista, uudelleenluokituksesta ja tähän henkilöstöön kohdistuvista kurinpidollisista seuraamuksista.

Se myös hyväksyy päätöksen säännöistä, jotka koskevat kansallisten asiantuntijoiden ottamista määräaikaisesti palvelukseen virastoon. Hallintoneuvoston on ennen tuon päätöksen hyväksymistä kuultava hyväksyntälautakuntaa III luvussa tarkoitettujen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin osallistuvien kansallisten asiantuntijoiden määräaikaisesta palvelukseen ottamisesta ja otettava asianmukaisesti huomioon sen näkemykset.

4. Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan, ja se voi jatkaa toimitusjohtajan toimikautta tai voi päättää sen 15 b artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

5. Hallintoneuvosto käyttää toimitusjohtajaan nähden kurinpitovaltaa tämän tehtävien hoitamisen osalta ja erityisesti niissä turvallisuuskysymyksissä, jotka kuuluvat viraston toimivaltaan, lukuun ottamatta III luvun mukaisesti suoritettuja toimintoja.

Virastoa johtaa sen toimitusjohtaja, joka hoitaa tehtäväänsä hallintoneuvoston alaisuudessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan mukaisesti hyväksyntälautakunnalle ja 11 a artiklan mukaisesti hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle annettua toimivaltaa.

Vaikuttamatta komission ja hallintoneuvoston toimivaltuuksiin toiminnanjohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti eikä pyydä eikä ota vastaan ohjeita hallituksilta eikä muilta elimiltä.

1. Edellä 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa viraston monivuotisessa työohjelmassa vahvistetaan toimet, jotka viraston on määrä suorittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklassa tarkoitetun monivuotisen rahoituskehyksen kattamalla ajanjaksolla ja joihin kuuluvat muun muassa viraston vastuulla olevat kansainvälisiin suhteisiin ja viestintään liittyvät toimet. Ohjelmassa esitetään yleinen strategiasuunnitelma, johon sisältyvät tavoitteet, määräajat, odotetut tulokset ja tulosindikaattorit, sekä resurssisuunnitelma, joka sisältää kullekin toimelle osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Siinä otetaan huomioon tämän asetuksen 26 artiklassa tarkoitetut arvioinnit ja tarkastukset. Monivuotisessa työohjelmassa annetaan tiedoksi myös kuvaus tehtävien siirrosta komissiolta virastolle, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut, ohjelmien hallinnointiin liittyvät tehtävät.

2. Tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu viraston vuotuinen työohjelma laaditaan monivuotisen työohjelman perusteella. Siinä vahvistetaan toimet, jotka viraston on määrä suorittaa seuraavan vuoden aikana ja joihin kuuluvat muun muassa viraston vastuulla oleviin kansainvälisiin suhteisiin ja viestintään liittyvät toimet. Monivuotiseen työohjelmaan sisällytetään yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset, tulosindikaattorit mukaan luettuina. Siinä ilmoitetaan selkeästi, mitä tehtäviä on lisätty, muutettu tai poistettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna, sekä tulosindikaattorien muutokset ja niiden tavoitearvot. Ohjelmassa esitetään myös kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Siinä annetaan tiedoksi tehtävät, jotka komissio on tarvittaessa siirtänyt virastolle asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirtoa koskevalla sopimuksella.

3. Hallintoneuvoston hyväksyttyä monivuotisen ja vuotuisen työohjelman toimitusjohtaja toimittaa nämä työohjelmat Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille sekä julkaisee niistä tiivistelmät.

4. Tämän asetuksen 8 artiklan h alakohdassa tarkoitettuun vuosikertomukseen on sisällytettävä tiedot seuraavista asioista:

1. Jos järjestelmien toiminta saattaa vaikuttaa unionin tai jäsenvaltioiden turvallisuuteen, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1285/2013 16 artiklan mukaisesti yhteisessä toiminnassa 2004/552/YUTP säädettyjä menettelyjä.

2. Komissio antaa neuvostolle tiedoksi III luvun mukaisesti tehdyt turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset sekä todetut jäännösriskit.

Tässä luvussa tarkoitetut Euroopan GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet suoritetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

1. Perustetaan eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta, jäljempänä ’hyväksyntälautakunta’, suorittamaan tässä artiklassa vahvistetut tehtävät.

2. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta suorittaa tehtävänsä ja erityisesti turvallisuuskysymyksiin liittyvät tehtävänsä tämän vaikuttamatta asetuksella (EU) N:o 1285/2013 komissiolle annettuun vastuuseen ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksymistä koskevaan jäsenvaltioiden toimivaltaan.

3. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä vastaavana viranomaisena hyväksyntälautakunta toteuttaa eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän osalta seuraavat tehtävät:

5. Komissio pitää hyväksyntälautakunnan jatkuvasti ajan tasalla lautakunnan päätösten vaikutuksista ohjelmien asianmukaiseen toteuttamiseen ja jäännösriskin käsittelysuunnitelmien täytäntöönpanosta. Hyväksyntälautakunta panee merkille kaikki komission lausunnot.

7. Hyväksyntälautakunnassa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta, yksi edustaja komissiosta ja yksi korkean edustajan edustaja. Jäsenvaltioiden, komission ja korkean edustajan on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hyväksyntälautakunnassa. Hyväksyntälautakunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia. ESAn edustaja kutsutaan hyväksyntälautakunnan kokouksiin tarkkailijaksi. Poikkeustapauksissa kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajia voidaan myös kutsua kokouksiin tarkkailijoina, kun käsitellään näihin kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin suoraan liittyviä asioita. Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten avulla, joiden on oltava hyväksyntälautakunnan työjärjestyksen mukaisia.

8. Hyväksyntälautakunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

Hyväksyntälautakunnalla on valta erottaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai molemmat. Se tekee tätä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy silloin, kun heidän jäsenyytensä hyväksyntälautakunnassa päättyy.

9. Hyväksyntälautakunnalla on oltava käytettävissään kaikki tarvittavat henkilöstö- ja materiaaliresurssit asianmukaisten hallinnollisten tukitoimintojen suorittamiseksi ja jotta se pystyy yhdessä 11 kohdassa tarkoitettujen elinten kanssa toteuttamaan tehtävänsä itsenäisesti, erityisesti käsitellessään asiakirjoja, aloittaessaan ja seuratessaan turvallisuusmenettelyjen toteuttamista ja suorittaessaan järjestelmien turvallisuustarkastuksia, valmistellessaan päätöksiä sekä järjestäessään kokouksiaan. Sillä on oltava käytössään kaikki virastossa oleva tieto, jota se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan i alakohdassa tarkoitettuja itsenäisyyden ja riippumattomuuden periaatteita.

10. Hyväksyntälautakunta ja sen alaisuuteen asetettu viraston henkilöstö suorittavat tehtävänsä ohjelman tavoitteiden mukaisesti siten, että itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muista toimista ja erityisesti järjestelmien käyttöön liittyvistä operatiivisista toimista on taattu. Tämän vuoksi viraston tähän lukuun kuuluvien toimien toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön ja viraston muun henkilöstön toimet on erotettava organisatorisesti toisistaan. Hyväksyntälautakunta ilmoittaa välittömästi toimitusjohtajalle, hallintoneuvostolle ja komissiolle, mikäli ilmenee mitään sellaista, mikä voisi olla esteenä sen itsenäisyydelle tai riippumattomuudelle. Mikäli virastossa ei pystytä korjaamaan asiaa, komissio tutkii tilanteen kuulleen asiaankuuluvia osapuolia. Komissio toteuttaa tämän tutkimuksen tulosten pohjalta asianmukaiset korjaustoimenpiteet, jotka virasto panee täytäntöön, ja ilmoittaa niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

11. Hyväksyntälautakunta perustaa alaisuudessaan toimivia elimiä, jotka toimivat sen ohjeiden mukaisesti ja jotka käsittelevät erityiskysymyksiä. Samalla kun lautakunta varmistaa työn jatkuvuuden, se perustaa erityisesti paneelin, joka tekee turvallisuusanalyysikatsauksia ja testejä asiaankuuluvien riskiraporttien laatimiseksi avustaakseen hyväksyntälautakuntaa tämän päätösten valmistelussa. Hyväksyntälautakunta voi perustaa tämän paneelin työtä edistäviä asiantuntijatyöryhmiä ja hajottaa niitä.

12. Galileo-ohjelman käyttöönottovaiheessa perustetaan, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioiden toimivaltaan ja asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuihin Euroopan GNSS-virastolle uskottuihin tehtäviin, hyväksyntälautakunnan valvoma jäsenvaltioiden asiantuntijatyöryhmä suorittamaan salatun aineiston jakelusta vastaavan viranomaisen tehtäviä, jotka liittyvät EU:n salausteknisen aineiston hallinnointiin, erityisesti seuraavaa varten:

13. Jos tämän asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin periaatteisiin perustuvaa yhteistä näkemystä ei saavuteta, hyväksyntälautakunta tekee päätökset määräenemmistöllä siten kuin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklassa on määrätty ja rajoittamatta tämän asetuksen 9 artiklan soveltamista. Komission edustaja ja korkean edustajan edustaja eivät osallistu äänestykseen. Hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja allekirjoittaa lautakunnan puolesta lautakunnan hyväksymät päätökset.

14. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilman kohtuutonta viivettä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäpäätösten tekemisen vaikutuksesta ohjelmien asianmukaiseen toteutukseen. Jos komissio katsoo, että hyväksyntälautakunnan tekemä päätös voi vaikuttaa merkittävästi ohjelmien asianmukaiseen toteuttamiseen, esimerkiksi niiden kustannuksiin, aikatauluun tai tuloksiin, se ilmoittaa asiasta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

15. Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemykset, jotka olisi ilmaistava yhden kuukauden kuluessa, huomioon ottaen komissio voi hyväksyä minkä tahansa asianmukaisen toimenpiteen asetuksen (EU) N:o 1285/2013 mukaisesti.

16. Hallintoneuvostolle tiedotetaan määräajoin hyväksyntälautakunnan työn edistymisestä.

17. Hyväksyntälautakunta noudattaa työskentelyaikataulussaan asetuksen (EU) N:o 1285/2013 27 artiklassa tarkoitettua vuotuista työohjelmaa.

2. Tähän lukuun kuuluvien toimien osalta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan vaihtamaan näkemyksiä näiden toimielinten kanssa viraston työstä ja näkymistä, myös monivuotisista ja vuotuisista työohjelmista.

1. Viraston tulot sisältävät unionin avustuksen, joka otetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon ja jonka tarkoituksena on varmistaa tulojen ja menojen välinen tasapaino. Tämä ei vaikuta muihin, myöhemmin määriteltäviin tulolähteisiin ja maksuihin.

2. Viraston menoihin kuuluvat henkilöstö-, hallinto- ja infrastruktuurimenot, toimintakustannukset sekä menot, jotka liittyvät hyväksyntälautakunnan toimintaan, 11 artiklan 11 kohdassa tarkoitetut elimet mukaan luettuina, sekä sopimuksiin ja sitoumuksiin, joita virasto tekee sille uskottujen tehtävien suorittamiseksi.

3. Toimitusjohtaja laatii, III lukuun kuuluvien toimien osalta tiiviissä yhteistyössä hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan kanssa, viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen erottamalla selvästi toisistaan tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat osat ja viraston muut toimet. Hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja voi kirjoittaa lausunnon tästä ehdotuksesta, ja toimitusjohtaja toimittaa sekä ennakkoarvioesityksen että lausunnon hallintoneuvostolle ja hyväksyntälautakunnalle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa.

5. Hallintoneuvosto laatii vuosittain tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen perusteella ja III lukuun kuuluvien toimien osalta tiiviissä yhteistyössä hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan kanssa ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten.

6. Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys ja alustava vuotuinen työohjelma, viimeistään 31 päivänä maaliskuuta komissiolle sekä kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille, joiden kanssa unioni on tehnyt 23 artiklan 1 kohdan mukaisia sopimuksia.

7. Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä ’budjettivallan käyttäjä’, yhdessä Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa.

8. Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättöminä, esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan mukaisesti.

9. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy viraston avustusta koskevat määrärahat ja vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

10. Hallintoneuvosto hyväksyy talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti hyväksytty. Sitä mukautetaan tarvittaessa vastaavasti.

11. Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla on huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.

12. Kun jompikumpi budjettivallan käyttäjistä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa sen hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta.

2. Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivään mennessä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen erillisvirastojen alustavat tilinpäätökset asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 128 artiklan mukaisesti.

3. Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivään mennessä. Selvitys toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4. Saatuaan viraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 129 artiklan mukaisesti, toimitusjohtaja vahvistaa viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

6. Toimitusjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivään mennessä.

8. Toimitusjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Toimitusjohtaja toimittaa tämän vastauksen myös hallintoneuvostolle.

9. Toimitusjohtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn asianmukaista toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10. Ennen vuoden N + 2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta toimitusjohtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta. Poikkeuksena tästä on talousarvion toteuttamisen se osa, johon kuuluvat virastolle asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarvittaessa uskotut tehtävät, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ( 12 ) 164 ja 165 artiklassa tarkoitettua menettelyä.

Hallintoneuvosto hyväksyy virastoon sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset sen jälkeen kun komissiota on kuultu. Säännökset eivät voi poiketa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 ( 13 ), ellei viraston toiminta sitä nimenomaisesti edellytä ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

1. Viraston palveluksessa olevaan henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2. Viraston henkilöstö muodostuu työntekijöistä, jotka virasto ottaa palvelukseensa tehtäviensä suorittamiseksi. Heistä tehdään asianmukainen turvallisuusselvitys, joka vastaa heidän käsittelemiensä tietojen turvallisuustasoa.

3. Viraston omissa menettelysäännöissä, kuten hallintoneuvoston työjärjestyksessä, hyväksyntälautakunnan työjärjestyksessä, virastoon sovellettavissa varainhoitoa koskevissa säännöksissä, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöissä ja asiakirjojen saatavuutta koskevissa säännöissä taataan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia suorittavan henkilöstön itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muita tehtäviä hoitavaan henkilöstöön nähden 10 artiklan i alakohdan mukaisesti.

1. Toimitusjohtaja nimitetään viraston väliaikaiseksi toimihenkilöksi muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2. Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan tämän ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä tehtävään soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission ehdottamalta ehdokkaiden listalta, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muissa julkaisuissa julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen järjestetyn avoimen kilpailun perusteella.

Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan kutsua pian valinnan jälkeen antamaan lausunto Euroopan parlamentille ja vastaamaan parlamentin jäsenten kysymyksiin.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja edustaa virastoa toimitusjohtajan työsopimuksen tekemisen yhteydessä.

Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan nimittämistä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

3. Toimitusjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio tekee arvioinnin toimitusjohtajan tehtävänhoidosta ottaen huomioon viraston tulevat tehtävät ja haasteet.

Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu arviointi huomioon ottaen jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään neljän vuoden jaksoksi.

Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan toimikauden jatkamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Mikäli toimitusjohtajan toimikautta on jatkettu, hän ei voi osallistua samaa tointa koskevaan valintamenettelyyn sen jälkeen.

Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa toimitusjohtajan toimikautta. Toimitusjohtaja voidaan kutsua ennen tällaisen määräajan pidentämistä antamaan lausunto Euroopan parlamentin asiaan kuuluville valiokunnille ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

4. Hallintoneuvosto voi komission tai jäsentensä yhden kolmasosan ehdotuksesta tehdä toimitusjohtajan erottamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

5. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua toimitusjohtajan vaihtamaan näkemyksiä näiden toimielinten kanssa viraston työstä ja näkymistä, myös vuotuisesta ja monivuotisesta työohjelmasta. Tässä näkemysten vaihdossa ei käsitellä asioita, jotka liittyvät III lukuun kuuluviin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin.

Virasto voi käyttää myös kansallisia asiantuntijoita. Heistä tehdään asianmukainen turvallisuusselvitys, joka vastaa heidän käsittelemiensä tietojen turvallisuustasoa. Näihin henkilöihin ei sovelleta henkilöstösääntöjä eikä muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja.

1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ( 14 ) säännöksiä. Tämän vuoksi virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission tekemään toimielinten väliseen sopimukseen ( 15 ) ja antaa kyseisen sopimuksen liitteenä olevan mallipäätöksen mukaisesti säännöt, jotka koskevat viraston työntekijöitä ja kansallisia asiantuntijoita.

2. Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet valvoa viraston rahoituksen edunsaajia sekä viraston kautta unionin varoja vastaanottaneita toimeksisaajia ja alihankkijoita sille toimitettujen asiakirjojen perusteella tai paikan päällä suoritettavin tarkastuksin.

3. Euroopan petostentorjuntavirasto voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ( 16 ) säännösten mukaisesti suorittaa viraston myöntämään tukeen tai viraston tekemiin sopimuksiin liittyviä tutkimuksia, joihin voi kuulua paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, torjuakseen petoksia, lahjontaa ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa muuta laitonta toimintaa.

4. Viraston kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemissä yhteistyösopimuksissa, viraston kolmansien maiden kanssa tekemissä avustussopimuksissa ja -päätöksissä sekä kaikissa viraston rahoituspäätöksissä on nimenomaisesti annettava tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä toimivaltuuksiensa mukaisesti tarkastuksia ja tutkimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

Virastoon ja sen edellä 15 a artiklassa tarkoitettuun henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä pöytäkirjaa N:o 7 Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista.

1. Sopimukseen perustuva viraston vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan. Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

2. Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, virasto korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka viraston yksiköt tai henkilöstöön kuuluvat ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

3. Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 2 kohdassa tarkoitettua vahinkojen korvaamista.

4. Viraston henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

1. Virastoon sovelletaan säännöksiä, joista on säädetty Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetussa asetuksessa N:o 1 ( 17 ).

2. Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista.

1. Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 ( 18 ).

2. Hallintoneuvosto hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa varten tarvittavat järjestelyt kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

3. Päätöksistä, jotka virasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 ja 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

4. Viraston suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 ( 19 ).

Arkaluonteisia tai turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevat turvallisuussäännöt

1. Virasto soveltaa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä.

2. Virasto voi omissa menettelysäännöissään vahvistaa säännöksiä arkaluonteisten mutta turvallisuusluokittelemattomien tietojen käsittelemiseksi. Näissä säännöksissä käsitellään muun muassa tällaisten tietojen vaihtoa, käsittelyä ja säilyttämistä.

1. Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenten, toimitusjohtajan sekä kansallisten asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden on tehtävä sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan ilmoitus, jossa he toteavat, onko olemassa heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti vaarantavia välittömiä tai välillisiä etunäkökohtia. Ilmoituksen on oltava täsmällinen ja täydellinen. Ilmoitus on tehtävä kirjallisena palvelukseen ottamisen yhteydessä, ja se on uusittava vuosittain. Sen tiedot on päivitettävä aina tarvittaessa ja erityisesti kyseisten henkilöidenhenkilökohtaisen tilanteen muuttuessa merkittävällä tavalla.

2. Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenten, toimitusjohtajan sekä kansallisten asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden ja tilapäisiin työryhmiin osallistuvien ulkopuolisten asiantuntijoiden on ilmoitettava tarkoin ja täydellisesti ennen jokaista kokousta esityslistalla oleviin asioihin liittyvistä etunäkökohdistaan, jotka saattavat vaarantaa heidän riippumattomuutensa, ja pidättäydyttävä osallistumasta näitä kohtia koskevaan keskusteluun tai äänestykseen.

3. Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan on määriteltävä työjärjestyksessään käytännön järjestelyt 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua etunäkökohtien ilmoittamista koskevaa sääntöä ja eturistiriitojen hallintaa varten.

1. Kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat osallistua viraston toimintaan. Osallistuminen ja sen ehdot vahvistetaan unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2. Näihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan käytännön järjestelyjä, joissa määritellään kolmansien maiden tai kansainvälisen järjestön viraston toimintaan osallistumisen käytännön säännöt, mukaan lukien viraston tekemiin aloitteisiin osallistumista, rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat järjestelyt.

Virasto voi tehtäviensä hoitamiseksi tehdä jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä hankintasopimuksia komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 säädettyjen menettelyjen mukaisesti ( 20 ).

Korvataan asetuksessa (EY) N:o 683/2008 nimi ”maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomainen” nimellä ”Euroopan GNSS-virasto” ja ilmaisu ”valvontaviranomainen” sanalla ”virasto”.

Kumotaan asetus (EY) N:o 1321/2004. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen. Kaikki asetuksen (EY) N:o 1321/2004 perusteella hyväksytyt toimenpiteet pysyvät voimassa.

1. Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 ja sen jälkeen viiden vuoden välein virastosta arvioinnin, jossa arvioidaan etenkin viraston vaikutusta, tehokkuutta, sen toiminnan moitteettomuutta, sen työskentelymenetelmiä, sen tarpeita sekä sille osoitettujen resurssien käyttöä. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti viraston tehtävien kohdealan tai laadun mahdollista muuttamista ja tällaisen muutoksen rahoitusvaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan, miten virasto on soveltanut eturistiriitoja koskevaa toimintatapaa, ja tutkitaan, ilmeneekö olosuhteissa mitään, mikä olisi voinut vaarantaa hyväksyntälautakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden.

2. Komissio toimittaa arviointikertomuksen sekä sitä koskevat päätelmänsä Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä viraston hallintoneuvostolle ja hyväksyntälautakunnalle. Arvioinnin tulokset ovat julkisia.

3. Joka toinen arviointi sisältää tutkimuksen siitä, miten virasto on suoriutunut tehtävistään tavoitteisiin nähden. Jos komissio toteaa, että viraston toiminnan jatkaminen ei ole enää perusteltua ottaen huomioon sille asetetut tavoitteet ja tehtävät, se voi tarvittaessa ehdottaa tämän asetuksen kumoamista.

4. Viraston toiminnan tuloksellisuudesta voidaan teettää ulkopuolisia tarkastuksia hallintoneuvoston tai komission pyynnöstä.

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

( 2 ) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16 päivänä kesäkuuta 2010, (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 13 päivänä syyskuuta 2010.

( 7 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1285/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1).

( 8 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

( 9 ) Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja unionin muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot, vahvistettu neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

( 10 ) Neuvoston yhteinen toiminta 2004/552/YUTP, 12 päivältä heinäkuuta 2004, Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista (EUVL L 246, 20.7.2004, s. 30).

( 11 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1104/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, julkisesti säännellyn palvelun käyttöehdoista Galileo-ohjelman mukaisesti perustetussa maailmanlaajuisessa satelliittinavigointijärjestelmässä (EUVL L 287, 4.11.2011, s. 1).

( 12 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

( 14 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

( 16 ) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

( 20 ) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

		Virallinen lehti
		No	page	date
►M1	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS N:o 512/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,	L 150	72	20.5.2014