02009R1217 — FI — 01.01.2018 — 004.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
►M3
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1217/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, verkoston luomisesta Euroopan unionin maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten ◄ (EUVL L 328 15.12.2009, s. 27) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 737/2011, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2011, |
L 195 |
42 |
27.7.2011 |
|
|
NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 517/2013, annettu 13 päivänä toukokuuta 2013, |
L 158 |
1 |
10.6.2013 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1318/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, |
L 340 |
1 |
17.12.2013 |
|
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2017/2278, annettu 4 päivänä syyskuuta 2017, |
L 328 |
1 |
12.12.2017 |
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1217/2009,
annettu 30 päivänä marraskuuta 2009,
verkoston luomisesta Euroopan unionin maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten
◄
(kodifioitu toisinto)
I
LUKU
UNIONIN MAATALOUDEN KIRJANPIDON TIETOVERKON PERUSTAMINEN
1 artikla
1. Yhteisen maatalouspolitiikan tarpeita varten perustetaan unionin maatalouden kirjanpidon tietoverkko, jäljempänä ”tietoverkko”.
2. Tietoverkon tarkoituksena on kerätä tarpeellisia kirjanpitotietoja erityisesti:
a) niiden maatilojen tulojen vuotuista kirjaamista varten, jotka kuuluvat 5 artiklassa määriteltyyn seuranta-alaan, ja
b) maatilojen taloudellisen toiminnan tutkimusta varten.
3. Tämän asetuksen nojalla hankittu aineisto on ennen kaikkea perusta unionin maataloutta ja maataloustuotteiden markkinoita sekä maataloustuloja koskevien komission kertomusten laatimiselle. Nämä kertomukset on julkistettava omalla verkkosivullaan.
2 artikla
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
a) ►M3 ’viljelijällä’ ◄ tilan johtajalla luonnollista henkilöä, joka vastaa maatilan juoksevien ja päivittäisten asioiden hoidosta;
-b) ’tilalla’ maatalousyritystä siten kuin ilmaisua yleensä käytetään unionin maataloutta koskevissa selvityksissä ja maatalouslaskennassa;
b) ’tilaluokalla’ maatiloja, jotka kuuluvat samaan maatilan tuotantosuuntaa ja taloudellista kokoa koskevaan luokkaan, sellaisena kuin se määritellään unionin maatilaluokituksessa;
c) ’kirjanpitotilalla’ maatilaa, joka kuuluu tai on määrä liittää tietoverkkoon;
d) ’maatalouden kirjanpidon tietoverkon piirillä’ tai ’FADN-piirillä’ jäsenvaltion aluetta tai siitä kirjanpitotilojen valitsemiseksi rajattua osaa (piirien luettelo on liitteessä I);
e) ’kirjanpitotiedoilla’ maatilaa koskevia teknisiä, rahoitusta koskevia tai taloudellisia tietoja, jotka ovat peräisin tilivuoden aikana tapahtuneeseen järjestelmälliseen ja säännölliseen kirjaamiseen perustuvasta kirjanpidosta;
f) ’standardituotoksella’ bruttotuotannon standardiarvoa.
3 artikla
Jotta varmistetaan, että FADN-piirien luettelo voidaan saattaa ajan tasalle jäsenvaltion pyynnöstä, siirretään komissiolle valta antaa 19 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä I jäsenvaltioiden FADN-piirejä koskevan luettelon osalta.
II
LUKU
TIEDOT MAATILOJEN TULOJEN TOTEAMISEKSI JA TALOUDELLISEN TOIMINNAN TUTKIMISEKSI
4 artikla
Tätä lukua sovelletaan kirjanpitotietojen keruuseen maatilojen tulojen toteamiseksi vuosittain ja taloudellisen toiminnan tutkimiseksi.
Kyseiset tiedot kerätään säännöllisin selvityksin ja erityisselvityksin.
5 artikla
1. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu seuranta-ala käsittää maatilat, joiden taloudellinen koko on yhtä suuri tai suurempi kuin kynnys, joka on ilmaistu euroina ja vastaa yhtä 5 b artiklassa määriteltyä unionin maatilaluokituksen alemmista taloudellisen kokoluokan rajoista.
Komissio antaa 19 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kynnyksen vahvistamista koskevat säännöt.
Komissio hyväksyy jäsenvaltioilta saamiensa tietojen perusteella täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu kynnys. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
2. Kirjanpitotiloina pidetään maatiloja:
a) joiden taloudellinen koko on suurempi tai yhtä suuri kuin 1 kohdan mukaisesti määritettävä kynnys;
b) jotka ovat sellaisten viljelijöiden hoidossa, jotka pitävät kirjanpitoa tilallaan tai ovat siihen valmiita ja kykeneviä ja jotka hyväksyvät, että heidän tilojensa kirjanpitotiedot annetaan komission käyttöön;
c) jotka muiden tilojen kanssa edustavat seuranta-aluetta kunkin FADN-piirin tasolla.
▼M3 —————
5 a artikla
1. Jokaisen jäsenvaltion on laadittava kirjanpitotilojen valintasuunnitelma, jolla varmistetaan edustava kirjanpito-otos seuranta-alasta.
Komissio antaa 19 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan säännöt, joiden mukaan jäsenvaltioiden on laadittava tällaiset suunnitelmat. Tällaisilla säännöillä varmistetaan, että kirjanpitotilojen valintasuunnitelmat:
— laaditaan uusimpien tilastotietojen perusteella,
— esitetään unionin maatilaluokituksen mukaisesti, ja
— sisältävät erityisesti kirjanpitotilojen jaottelun tilaluokkiin ja kyseisten tilojen valintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen sääntöjen mukaisesti ja jäsenvaltioilta saatujen tietojen perusteella komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan jäsenvaltioiden ja FADN-piirien kirjanpitotilojen lukumäärä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3. FADN-piireittäin valittavien kirjanpitotilojen lukumäärä voi poiketa 2 kohdan mukaisesti hyväksytyissä täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetusta lukumäärästä enintään 20 prosenttia kumpaankin suuntaan kyseisen jäsenvaltion kirjanpitotilojen kokonaismäärän rajoissa.
4. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan ja saatetaan ajan tasalle mallit ja menetelmät, jotka liittyvät niiden tietojen muotoon ja sisältöön, jotka jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
5 b artikla
1. Maatilat luokitellaan yhtenäisesti unionin maatilaluokituksen, jäljempänä ’luokitus’, mukaisesti niiden tuotantosuunnasta, taloudellisesta koosta ja suoraan tilan toimintaan liittyvän muun ansiotoiminnan osuudesta riippuen.
Luokitusta käytetään pääasiassa esittämään tilan tuotantosuunnan ja taloudellisen kokoluokan mukaan ryhmiteltyjä tietoja, jotka on kerätty unionin maatilojen rakennetutkimusten ja maatalouden kirjanpidon tietoverkon avulla.
2. Tilan tuotantosuunta määritetään sen perusteella, mikä on kyseisen tilan eri ominaisuuksien standardituotoksen suhteellinen osuus tilan kokonaisstandardituotoksesta.
Siirretään komissiolle valta antaa 19 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan standardituotoksen viitekausi.
3. Tilat luokitellaan tiettyjen tuotantosuuntien mukaisesti. Yleistuotantosuunnat määritellään tarkemmin. Yleistuotantosuunnat jaotellaan päätuotantosuuntiin riippuen siitä, kuinka yksityiskohtaisia tietoja tarvitaan.
Siirretään komissiolle valta antaa 19 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat yleistuotantosuuntien ja päätuotantosuuntien määrittämistä.
Yleis- ja päätuotantosuuntien vastaavuudet sekä erityistuotantosuuntien erikoistumisalojen ja päätuotantosuuntien vastaavuudet määritellään tarkemmin.
4. Tilan taloudellinen koko määritetään tilan kokonaisstandardituotoksen perusteella.
5. Suoraan tilan toimintaan liittyvän muun ansiotoiminnan kuin maataloustoiminnan osuus määritetään sen perustella, mikä on kyseisen muun ansiotoiminnan osuus tilan tuotoksesta.
6. Kunkin jäsenvaltion 7 artiklan mukaisesti nimeämän yhdyselimen tai sellaisen elimen, jolle tämä tehtävä on siirretty, on ilmoitettava komissiolle (Eurostat) standardituotokset ja niiden määrittämiseen käytetyt tiedot.
7. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan
— edellä 3 kohdassa tarkoitettujen erityistuotantosuuntien erikoistumisalojen laskentamenetelmät ja tilan päätuotantosuunnan määrittämismenetelmät,
— tilan taloudellisen koon laskentamenetelmä,
— edellä 1 kohdassa tarkoitetut tilojen taloudellisen koon luokat,
— tilan tuotoksen laskentamenetelmät ja tilan muun ansiotoiminnan tuotoksesta muodostaman osuuden arviointimenetelmät 5 kohtaa sovellettaessa,
— edellä 2 kohdassa tarkoitettujen kuhunkin ominaisuuteen liittyvien standardituotosten määrittämiseksi käytettävä laskentamenetelmä, niitä koskevien tietojen keruussa noudatetut menettelyt sekä 6 kohdan mukaisesti komissiolle ilmoitettavien standardituotostietojen toimitustavat ja määräpäivät.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
6 artikla
1. Jokaisen jäsenvaltion on perustettava tietoverkkoa käsittelevä kansallinen komitea, jäljempänä ’kansallinen komitea’. ►M2 Kroatian on perustettava kansallinen komitea viimeistään kuudennen liittymispäivää seuraavan kuukauden päättymiseen mennessä. ◄
2. Kirjanpitotilojen valinnasta vastaa kansallinen komitea. Tätä varten sen tehtävänä on erityisesti hyväksyä kirjanpitotilojen valintasuunnitelma.
3. Jäsenvaltio valitsee kansallisen komitean puheenjohtajan tämän komitean jäsenten keskuudesta.
Kansallinen komitea tekee päätöksensä yksimielisesti. Jos yksimielisyyttä ei voida saavuttaa, päätökset tekee jäsenvaltion nimeämä viranomainen.
4. Jäsenvaltiot, joissa on useita FADN-piirejä, voivat perustaa alueensa kunkin FADN-piirin tasolle tietoverkkoa käsittelevän alueellisen komitean, jäljempänä ’aluekomitea’.
Aluekomitean tehtävänä on erityisesti valita kirjanpitotilat yhdessä 7 artiklassa tarkoitetun yhdyselimen kanssa.
5. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
7 artikla
1. Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä yhdyselin, jonka tehtävänä on
a) antaa kansalliselle komitealle, aluekomiteoille ja kirjanpitotoimistoille tietoa sovellettavasta sääntelystä ja varmistaa sen moitteeton täytäntöönpano;
b) laatia kirjanpitotilojen valintasuunnitelma ja esittää se sen jälkeen kansallisen komitean hyväksyttäväksi ja toimittaa se edelleen komissiolle;
c) laatia
i) luettelo kirjanpitotiloista;
ii) tapauksen mukaan luettelo kirjanpitotoimistoista, jotka ovat valmiita ja kykeneviä täyttämään maatilailmoituksen;
d) koota yhteen maatilailmoitukset, jotka kirjanpitotoimistot sille toimittavat;
e) tarkistaa, että maatilailmoitukset on täytetty asianmukaisesti;
f) toimittaa asianmukaisesti täytetyt maatilailmoitukset komissiolle vaaditussa muodossa ja asetetussa määräajassa;
g) toimittaa 17 artiklassa tarkoitetut selvityspyynnöt kansalliselle komitealle, aluekomiteoille ja kirjanpitotoimistoille sekä toimittaa komissiolle niihin annetut vastaukset.
2. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
8 artikla
1. Jokaisesta kirjanpitotilasta tehdään yksilöllinen ja nimetön maatilailmoitus.
2. Asianmukaisesti täytetyssä maatilailmoituksessa on kirjanpitotietoja, joiden avulla voidaan
— luonnehtia kirjanpitotilaa sen tuotannontekijöiden olennaisten osien avulla,
— arvioida tilan tulonmuodostusta erilaisten näkökohtien kannalta,
— ryhtyä sen sisällön todenmukaisuutta koskeviin tarkistuksiin.
3. Maatilailmoituksen tietojen on liityttävä yksittäiseen maatilaan ja yhteen tilikauteen, jossa on 12 perättäistä kuukautta, ja tietojen on koskettava ainoastaan kyseistä maatilaa. Tietojen on koskettava tilan maataloustoimintaa ja suoraan tilan toimintaan liittyvää muuta ansiotoimintaa. Mitään tietoja, jotka liittyvät viljelijän tai hänen perheensä muuhun kuin maataloustoimintaan tai koskevat eläkkeitä, perintöjä, yksityisiä pankkitilejä, muuta omaisuutta kuin maatilaa, henkilökohtaisia veroja tai yksityisiä vakuutuksia, ei ole otettava huomioon maatilailmoituksia laadittaessa.
Siirretään komissiolle valta antaa 19 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla määritetään kerättävien kirjanpitotietojen pääryhmät ja tiedonkeruun yleiset säännöt.
Sen varmistamiseksi, että maatilailmoituksilla kerättävät kirjanpitotiedot ovat vertailukelpoisia seurattavista kirjanpitotiloista riippumatta, komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan maatilailmoituksen muoto ja rakenne sekä komissiolle ilmoitettavien tietojen toimitustavat ja määräajat.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
▼M3 —————
IV
LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
16 artikla
1. Yksittäisiä kirjanpitotietoja tai muita tämän asetuksen nojalla saatuja yksittäisiä tietoja ei saa käyttää verotuksellisiin tarkoituksiin, eikä niitä saa paljastaa tai käyttää muihin kuin 1 artiklassa säädettyihin tarkoituksiin.
2. Tietoverkkoon osallistuvat tai osallistuneet henkilöt eivät saa paljastaa yksittäisiä kirjanpitotietoja tai mitään muitakaan yksittäisiä tietoja, jotka he ovat saaneet tietoonsa tehtävää hoitaessaan tai tehtävän hoidon yhteydessä.
3. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin aiheellisiin toimenpiteisiin seuraamusten määräämiseksi 2 kohdan säännöksiä koskevista rikkomuksista.
17 artikla
1. Kansallinen komitea, aluekomiteat, yhdyselin ja kirjanpitotoimistot ovat kukin osaltaan velvolliset toimittamaan komissiolle kaikki ne tiedot, joita komissio voi niiltä pyytää siltä osin kuin kyse on niille tämän asetuksen mukaisesti kuuluvien tehtävien hoitamisesta.
Nämä selvityspyynnöt, jotka on osoitettu kansalliselle komitealle, aluekomiteoille tai kirjanpitotoimistoille, sekä niitä koskevat vastaukset lähetetään kirjallisina yhdyselimen välityksellä.
2. Jos toimitetut tiedot ovat puutteelliset tai eivät saavu määräajassa, komissio voi yhdyselimen avustamana lähettää paikalle asiantuntijoita.
▼M3 —————
19 artikla
1. Määrärahat, jotka otetaan Euroopan unionin yleisen talousarvion pääluokkaan komissio, kattavat
a) kiinteän korvauksen, joka maksetaan jäsenvaltioille asianmukaisesti täytettyjen maatilailmoitusten toimittamisesta asetetussa määräajassa korkeintaan 5 a artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetun kirjanpitotilojen enimmäismäärän osalta. Jos asianmukaisesti täytettyjen ja toimitettujen maatilailmoitusten kokonaismäärä on tietyssä FADN-piirissä tai jäsenvaltiossa vähemmän kuin 80 prosenttia kyseiselle FADN-piirille tai jäsenvaltiolle vahvistetusta kirjanpitotilojen lukumäärästä, sovelletaan kyseisen FADN-piirin tai jäsenvaltion kuhunkin maatilailmoitukseen maksua, joka on suuruudeltaan 80 prosenttia kiinteästä korvauksesta;
b) kaikki komission jäsenvaltioiden toimittamien kirjanpitotietojen vastaanottamiseen, tarkistamiseen, käsittelemiseen ja tarkasteluun käyttämän tietojenkäsittelyjärjestelmän kustannukset.
Edellä b alakohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin sisältyvät tarvittaessa kyseisten toimien tulosten levittämisestä sekä verkon muita ominaisuuksia koskevista tutkimuksista ja kehittämistoimista aiheutuvat kustannukset.
2. Kansallisen komitean, aluekomiteoiden ja yhdyselinten perustamis- ja toimintakuluja ei sisällytetä unionin yleiseen talousarvioon.
3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kiinteää korvausta koskevat yksityiskohtaiset menettelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
19 a artikla
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 20 päivästä joulukuuta 2013 viiden vuoden ajaksi 3 artiklassa, 5 artiklan 1 kohdassa, 5 a artiklan 1 kohdassa, 5 b artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolmea kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklassa, 5 artiklan 1 kohdassa, 5 a artiklan 1 kohdassa, 5 b artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä olevan 3 artiklan, 5 artiklan 1 kohdan, 5 a artiklan 1 kohdan, 5 b artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 8 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
19 b artikla
1. Komissiota avustaa maatalouden kirjanpidon tietoverkkoa käsittelevä komitea. Tämä komitea on yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 ( 1 ) tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
20 artikla
Kumotaan asetus N:o 79/65/ETY.
Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
21 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
Luettelo 2 artiklan d alakohdassa tarkoitetuista FADN-piireistä
Belgia
1. Vlaanderen
2. Bruxelles — Brussel
3. Wallonie
Bulgaria
1. Северозападен (Severozapaden)
2. Северен централен (Severen tsentralen)
3. Североизточен (Severoiztochen)
4. Югозападен (Yugozapaden)
5. Южен централен (Yuzhen tsentralen)
6. Югоизточен (Yugoiztochen)
Bulgaria voi kuitenkin muodostaa yhden piirin 31 päivään joulukuuta 2009 asti
Tšekki
Muodostaa yhden piirin
Tanska
Muodostaa yhden piirin
Saksa
1. Schleswig-Holstein/Hampuri
2. Niedersachsen
3. Bremen
4. Nordrhein-Westfalen
5. Hessen
6. Rheinland-Pfalz
7. Baden-Württemberg
8. Bayern
9. Saarland
10. Berlin
11. Brandenburg
12. Mecklenburg-Vorpommern
13. Sachsen
14. Sachsen-Anhalt
15. Thüringen
Viro
Muodostaa yhden piirin
Irlanti
Muodostaa yhden piirin
Kreikka
1. Μακεδονία-Θράκη
2. Ήπειρος-Πελοπόννησος-Νήσοι Ιονίου
3. Θεσσαλία
4. Στερεά Ελλάς-Νήσοι Αιγαίου-Κρήτη
Espanja
1. Galicia
2. Asturias
3. Cantabria
4. País Vasco
5. Navarra
6. La Rioja
7. Aragón
8. Cataluña
9. Baleares
10. Castilla-León
11. Madrid
12. Castilla-La Mancha
13. Comunidad Valenciana
14. Murcia
15. Extremadura
16. Andalucía
17. Canarias
Ranska
1. Île de France
2. Champagne-Ardenne
3. Picardie
4. Haute-Normandie
5. Centre
6. Basse-Normandie
7. Bourgogne
8. Nord-Pas-de-Calais
9. Lorraine
10. Alsace
11. Franche-Comté
12. Pays de la Loire
13. Bretagne
14. Poitou-Charentes
15. Aquitaine
16. Midi-Pyrénées
17. Limousin
18. Rhône-Alpes
19. Auvergne
20. Languedoc-Roussillon
21. Provence-Alpes-Côte-d'Azur
22. Corse
23. Guadeloupe
24. Martinique
25. La Réunion
Kroatia
1. Kontinentalna Hrvatska
2. Jadranska Hrvatska
Kroatia voi kuitenkin kolmen liittymistä seuraavan vuoden ajan muodostaa yhden piirin.
Italia
1. Piemonte
2. Valle d'Aosta
3. Lombardia
4. Alto Adige
5. Trentino
6. Veneto
7. Friuli-Venezia Giulia
8. Liguria
9. Emilia-Romagna
10. Toscana
11. Umbria
12. Marche
13. Lazio
14. Abruzzi
15. Molise
16. Campania
17. Puglia
18. Basilicata
19. Calabria
20. Sicilia
21. Sardegna
Kypros
Muodostaa yhden piirin
Latvia
Muodostaa yhden piirin
Liettua
Muodostaa yhden piirin
Luxemburg
Muodostaa yhden piirin
Unkari
1. Észak-Magyarország
2. Dunántúl
3. Alföld
Malta
Muodostaa yhden piirin
Alankomaat
Muodostaa yhden piirin
Itävalta
Muodostaa yhden piirin
Puola
1. Pomorze ja Mazury
2. Wielkopolska ja Śląsk
3. Mazowsze ja Podlasie
4. Małopolska ja Pogórze
Portugal
1. Norte e Centro
2. Ribatejo-Oeste
3. Alentejo e Algarve
4. Açores e Madeira
Romania
1. Nord-Est
2. Sud-Est
3. Sud-Muntenia
4. Sud-Vest-Oltenia
5. Vest
6. Nord-Vest
7. Centru
8. București-Ilfov
Slovenia
Muodostaa yhden piirin
Slovakia
Muodostaa yhden piirin
Suomi
1. Etelä-Suomi
2. Sisä-Suomi
3. Pohjanmaa
4. Pohjois-Suomi
Ruotsi
1. Etelä- ja Keski-Ruotsin alangot
2. Etelä- ja Keski-Ruotsin metsänviljelyn sekä yhdistetyn maan- ja metsänviljelyn alueet
3. Pohjois-Ruotsin alueet
Yhdistynyt kuningaskunta
1. England-north region
2. England-east region
3. England-west region
4. Wales
5. Scotland
6. Northern Ireland
LIITE II
Kumottu asetus ja luettelo sen muutoksista
|
Neuvoston asetus N:o 79/65/ETY (EYVL 109, 23.6.1965, s. 1859) |
|
|
Vuoden 1972 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva II.A.4 kohta ja liitteessä II oleva II.D.1 kohta (EYVL L 73, 27.3.1972, s. 59 ja s. 125) |
|
|
Neuvoston asetus (ETY) N:o 2835/72 (EYVL L 298, 31.12.1972, s. 47) |
|
|
Neuvoston asetus (ETY) N:o 2910/73 (EYVL L 299, 27.10.1973, s. 1) |
|
|
Vuoden 1979 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva II.A ja II.G kohta (EYVL L 291, 19.11.1979, s. 64 ja s. 87) |
|
|
Neuvoston asetus (ETY) N:o 2143/81 (EYVL L 210, 30.7.1981, s. 1) |
|
|
Neuvoston asetus (ETY) N:o 3644/85 (EYVL L 348, 24.12.1985, s. 4) |
|
|
Vuoden 1985 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva XIV.(i) kohta (EYVL L 302, 15.11.1985, s. 235) |
|
|
Neuvoston asetus (ETY) N:o 3768/85 (EYVL L 362, 31.12.1985, s. 8) |
ainoastaan liitteen 2 kohta |
|
Neuvoston asetus (ETY) N:o 3577/90 (EYVL L 353, 17.12.1990, s. 23) |
ainoastaan liite XVI |
|
Vuoden 1994 liittymisasiakirjan liitteessä I oleva V.A.I kohta (EYVL C 241, 29.8.1994, s. 117) |
|
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 2801/95 (EYVL L 291, 6.12.1995, s. 3) |
|
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 1256/97 (EYVL L 174, 2.7.1997, s. 7) |
|
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1) |
ainoastaan liitteessä II oleva 1 kohta |
|
Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä II oleva 6.A.1 kohta (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 346) |
|
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 2059/2003 (EUVL L 308, 25.11.2003, s. 1) |
|
|
Komission asetus (EY) N:o 660/2004 (EUVL L 104, 8.4.2004, s. 97) |
|
|
Komission asetus (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1) |
Ainoastaan liitteessä olevan 5 luvun A jakson 1 kohta |
|
Komission asetus (EY) N:o 1469/2007 (EUVL L 329, 14.12.2007, s. 5) |
|
LIITE III
VASTAAVUUSTAULUKKO
|
Asetus N:o 79/65/ETY |
Tämä asetus |
|
1 ja 2 artikla |
1 ja 2 artikla |
|
2 a artikla |
3 artikla |
|
3 artikla |
4 artikla |
|
4 artikla |
5 artikla |
|
5 artikla |
6 artikla |
|
6 artiklan 1 kohdan a alakohta |
7 artiklan 1 kohdan a alakohta |
|
6 artiklan 1 kohdan b alakohdan ensimmäinen luetelmakohta |
7 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta |
|
6 artiklan 1 kohdan b alakohdan toinen luetelmakohta |
7 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohta |
|
6 artiklan 1 kohdan c alakohdan ensimmäinen luetelmakohta |
7 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohta |
|
6 artiklan 1 kohdan c alakohdan toinen luetelmakohta |
7 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohta |
|
6 artiklan 1 kohdan e, f ja g alakohta |
7 artiklan 1 kohdan e, f ja g alakohta |
|
6 artiklan 2 kohta |
7 artiklan 2 kohta |
|
7 artikla |
8 artikla |
|
8 artikla |
9 artikla |
|
9 artikla |
10 artikla |
|
10 artikla |
11 artikla |
|
11 artikla |
12 artikla |
|
12 artikla |
13 artikla |
|
13 artikla |
14 artikla |
|
14 artikla |
15 artikla |
|
15 artikla |
16 artikla |
|
16 artikla |
17 artikla |
|
17 artikla |
— |
|
18 artikla |
— |
|
19 artikla |
18 artiklan 1, 2 ja 3 kohta |
|
20 artiklan 1 ja 2 kohta |
18 artiklan 4 ja 5 kohta |
|
21 artiklan ensimmäinen ja toinen kohta |
18 artiklan 6 kohta |
|
21 artiklan kolmas kohta |
— |
|
22 artikla |
19 artikla |
|
23 artikla |
— |
|
— |
20 artikla |
|
— |
21 artikla |
|
Liite |
Liite I |
|
— |
Liite II |
|
— |
Liite III |
( 1 ) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.