02009R0663 — FI — 24.12.2018 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 663/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta (EUVL L 200 31.7.2009, s. 31) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1233/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, |
L 346 |
5 |
30.12.2010 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, |
L 328 |
1 |
21.12.2018 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 663/2009,
annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009,
yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta
I
LUKU
JOHDANTOSÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde
Tällä asetuksella perustetaan rahoitusväline, Euroopan energia-alan elvytysohjelma (European Energy Programme for Recovery), jäljempänä ”EEPR-ohjelma”, sellaisten energia-alan hankkeiden kehittämiseksi yhteisössä, jotka edistävät rahoituksellisin keinoin talouden elpymistä, energian toimitusvarmuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.
Tällä asetuksella perustetaan alaohjelmia näiden tavoitteiden edistämiseksi seuraavilla aloilla:
a) kaasu- ja sähköinfrastruktuurit;
b) merituulivoima; ja
c) hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.
Tässä asetuksessa yksilöidään kussakin alaohjelmassa rahoitettavat hankkeet ja vahvistetaan perusteet, joiden mukaisesti yksilöidään ja toteutetaan toimia näiden hankkeiden toteuttamiseksi.
Tässä asetuksessa säädetään rahoitusvälineen luomisesta energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien aloitteiden tukemiseksi.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
a) ”hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla” hiilidioksidin (CO2) talteenottoa teollisuuslaitoksista, sen siirtoa varastointipaikalle ja sen injektointia sopivaan maanalaiseen geologiseen muodostumaan pysyvää varastointia varten;
b) ”tukikelpoisilla kustannuksilla” samaa kuin asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002;
c) ”kaasu- ja sähköinfrastruktuureilla”
i) kaikkia suurjännitelinjoja, jakeluverkostoihin kuuluvia linjoja lukuun ottamatta, ja merenalaisia yhteyksiä, jos tätä infrastruktuuria käytetään alueiden väliseen tai kansainväliseen energiansiirtoon tai yhteyteen;
ii) suurpainekaasuputkistoja, jakeluverkostoihin kuuluvia putkistoja lukuun ottamatta;
iii) edellä ii alakohdassa tarkoitettuihin suurpainekaasuputkistoihin yhteydessä olevia maanalaisia varastoja;
iv) nesteytetyn maakaasun vastaanotto-, varastointi- ja kaasuttamislaitoksia; ja
v) kaikkia i, ii, iii tai iv alakohdassa tarkoitettujen infrastruktuurien moitteettoman toiminnan kannalta välttämättömiä laitteita tai laitoksia, myös suojaus-, valvonta- ja ohjausjärjestelmiä;
d) ”hankkeen osalla” kaikkia rahoituksellisesti, teknisesti tai ajallisesti erillisiä toimia, jotka edesauttavat hankkeen toteutumista;
e) ”investointivaiheella” sitä hankkeen vaihetta, jossa toteutetaan rakennustöitä ja jossa syntyy pääomakustannuksia;
f) ”merituulivoimalla” sähköenergiaa, joka on tuotettu tuulella käyvillä turbiineilla, jotka sijaitsevat merellä joko rannikon läheisyydessä tai kaukana siitä;
g) ”suunnitteluvaiheella” investointivaihetta edeltävää hankkeen vaihetta, jonka aikana hankkeen toteuttamista valmistellaan ja johon sisältyvät tapauksen mukaan toteutettavuuden arviointi, valmistelevat ja tekniset tutkimukset sekä lupien hankkiminen ja jossa aiheutuu pääomakustannuksia.
3 artikla
Talousarvio
1. Rahoituspuitteet EEPR-ohjelman toteuttamiselle vuosina 2009 ja 2010 ovat 3 980 000 000 euroa, ja ne jakautuvat seuraavasti:
a) kaasu- ja sähköinfrastruktuurihankkeet: 2 365 000 000 euroa;
b) merituulivoimahankkeet: 565 000 000 euroa;
c) hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvät hankkeet: 1 050 000 000 euroa.
2. Vuosina 2009 ja 2010 tehtyjen talousarviositoumusten täytäntöönpanoa koskevat II luvun mukaiset yksittäiset oikeudelliset sitoumukset on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010. Jäljempänä olevan II a luvun mukaiset yksittäiset oikeudelliset sitoumukset on tehtävä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011.
3. Liitteessä II tarkoitettujen rahoituksen välittäjien on pyrittävä kohdentamaan kaikki unionin osuuteen rahoitusvälineessä sisältyvät varat, jotka ovat käytettävissä energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien investointihankkeisiin ja teknistä apua koskeviin aloitteisiin, 31 päivään maaliskuuta 2014 mennessä. Kyseisen päivän jälkeen ei unionin rahoitusosuudesta voi enää kohdentaa varoja. Kaikki unionin rahoitusosuuteen sisältyvät varat, joita rahoituksen välittäjät eivät ole kohdentaneet 31 päivään maaliskuuta 2014 mennessä, palautetaan unionin yleiseen talousarvioon. Unionin rahoitusosuudesta investointihankkeisiin kohdennettujen varojen on pysyttävä sijoitettuina tietyn määräajan, jonka on päätyttävä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2034. Unionilla on oikeus rahoitusvälineeseen tekemiensä investointien tuottamiin voittoihin rahoitusvälineen olemassaolon ajan siten, että voitot vastaavat unionin osuutta rahoitusvälineessä ja ovat unionin osakkeenomistajan oikeuksien mukaisia.
II
LUKU
ALAOHJELMAT
1
JAKSO
Kaasu- ja sähköinfrastruktuurihankkeet
4 artikla
Tavoitteet
Yhteisö tukee kaasu- ja sähköinfrastruktuurihankkeita, joista saadaan suurin lisäarvo yhteisölle ja jotka edistävät seuraavien tavoitteiden saavuttamista:
a) energian lähteiden, siirtoreittien ja toimitusten varmuus ja monipuolistaminen;
b) energiaverkon kapasiteetin optimointi ja energian sisämarkkinoiden yhdentyminen erityisesti rajat ylittävien osuuksien osalta;
c) verkon kehittäminen taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi lieventämällä yhteisön heikoimmassa asemassa olevien alueiden ja saarten eristyneisyyttä;
d) uusiutuvien energialähteiden liitäntä ja yhdentäminen; ja
e) yhteenliitettyjen energiaverkkojen turvallisuus, käyttövarmuus ja yhteentoimivuus, myös mahdollisuus käyttää tarvittaessa monisuuntaisia kaasuvirtoja.
5 artikla
Painopisteet
EEPR-ohjelman tarkoituksena on mukauttaa ja kehittää kiireellisesti yhteisön kannalta erityisen merkittäviä energiaverkkoja energian sisämarkkinoiden toiminnan tukemiseksi ja erityisesti yhteenliittämiskapasiteetin, toimitusvarmuuden ja energiahuollon monipuolisuuden lisäämiseksi sekä teknisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien esteiden poistamiseksi. Yhteisön erityistuki on tarpeen energiaverkkojen kehittämiseksi tehokkaammin ja niiden rakentamisen nopeuttamiseksi erityisesti alueilla, joilla siirtoreittejä ja toimituslähteitä on vähän.
6 artikla
Yhteisön rahoitustuen myöntäminen
1. EEPR-ohjelmasta kaasu- ja sähköinfrastruktuurihankkeille annettavaa rahoitustukea, jäljempänä ”EEPR-tuki”, myönnetään toimille, joilla toteutetaan liitteessä olevassa A osassa lueteltuja hankkeita tai tällaisten hankkeiden osia ja jotka edistävät 4 artiklassa asetettuja tavoitteita.
2. Komissio pyytää ehdotuksia 1 kohdassa tarkoitettujen toimien yksilöimiseksi ja arvioi, ovatko nämä ehdotukset 7 artiklassa säädettyjen tukikelpoisuusperusteiden ja 8 artiklassa säädettyjen valinta- ja myöntämisperusteiden mukaisia.
3. Komissio ilmoittaa myönnettävästä EEPR-tuesta tuensaajille.
7 artikla
Tukikelpoisuus
1. Tukikelpoisia EEPR-tukeen ovat ainoastaan ehdotukset, joilla toteutetaan liitteessä olevassa A osassa lueteltuja hankkeita, jotka eivät ylitä siinä vahvistettua EEPR-tuen enimmäismäärää ja jotka täyttävät 8 artiklan mukaiset valinta- ja myöntämisperusteet.
2. Ehdotuksia voivat tehdä
a) jäsenvaltiot, joko yksin tai yhdessä;
b) kaikkien niiden jäsenvaltioiden suostumuksella, joita hanke suoranaisesti koskee;
i) julkiset tai yksityiset yritykset tai tahot, joko yksin tai yhdessä;
ii) kansainväliset organisaatiot, joko yksin tai yhdessä; tai
iii) yhteisyritykset.
3. Luonnollisten henkilöiden tekemät ehdotukset eivät ole tukikelpoisia.
8 artikla
Valinta- ja myöntämisperusteet
1. Arvioidessaan 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ehdotuspyynnön mukaisesti saatuja ehdotuksia komissio soveltaa seuraavia valintaperusteita:
a) lähestymistavan järkevyys ja tekninen sopivuus;
b) rahoitusjärjestelyn varmuus toimen koko investointivaiheen osalta.
2. Arvioidessaan 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ehdotuspyynnön mukaisesti saatuja ehdotuksia komissio soveltaa seuraavia myöntämisperusteita:
a) hankkeen kehitysaste, joka määritellään sen perusteella, onko hankkeen toteutuksessa päästy investointivaiheeseen ja onko merkittäviä pääomakustannuksia syntynyt vuoden 2010 loppuun mennessä;
b) missä määrin toimen toteuttaminen viivästyy rahoituksen puutteen vuoksi;
c) missä määrin EEPR-tuki panee liikkeelle uutta julkista ja yksityistä rahoitusta;
d) sosioekonomiset vaikutukset;
e) ympäristövaikutukset;
f) vaikutus energiaverkon jatkuvuuteen ja yhteentoimivuuteen sekä sen kapasiteetin optimointiin;
g) vaikutus palvelun laadun, turvallisuuden ja luotettavuuden parantamiseen;
h) vaikutus toimivien yhdennettyjen energiamarkkinoiden luomiseen.
9 artikla
Rahoitusehdot
1. EEPR-tukea annetaan tuensaajille tai hankkeen toteutuksesta vastaaville kolmansille osapuolille hankkeen toteuttamisesta aiheutuviin, hankkeeseen liittyviin kustannuksiin.
2. EEPR-tuki voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
10 artikla
Välineet
1. Komissio valitsee 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ehdotuspyynnön perusteella ja 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen EEPR-tukea saavat ehdotukset ja määrittelee myönnettävän EEPR-tuen määrän. Komissio määrittää ehdotusten toteuttamista koskevat edellytykset ja menetelmät.
2. EEPR-tukea myönnetään komission päätösten perusteella.
11 artikla
Jäsenvaltioiden taloudelliset vastuut
1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava hankkeiden teknisestä seurannasta ja varainhoidon valvonnasta tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja varmennettava hankkeissa tai hankkeiden osissa aiheutuneiden kulujen määrä sekä se, että ne ovat tämän asetuksen mukaisia. Jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota osallistumaan paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin.
2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, mitä toimenpiteitä ne ovat toteuttaneet 1 kohdan noudattamiseksi, ja toimitettava sille erityisesti niiden tarkastus-, hallinta- ja seurantajärjestelmien kuvaus, jotka on otettu käyttöön hankkeiden asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi.
2
JAKSO
Merituulivoimahankkeet
12 artikla
EEPR-tuen myöntäminen
1. Merituulivoimahankkeille myönnetään EEPR-tukea ehdotuspyynnön perusteella, joka rajoittuu toimiin, joilla toteutetaan liitteessä olevassa B osassa lueteltuja hankkeita.
2. Komissio pyytää ehdotuksia 1 kohdassa tarkoitettujen toimien yksilöimiseksi ja arvioi, ovatko ehdotukset 13 artiklassa säädettyjen tukikelpoisuusperusteiden ja 14 artiklassa säädettyjen valinta- ja myöntämisperusteiden mukaisia.
3. Komissio ilmoittaa myönnettävästä EEPR-tuesta tuensaajille.
13 artikla
Tukikelpoisuus
1. Tukikelpoisia EEPR-tukeen ovat ainoastaan ehdotukset, joilla toteutetaan liitteessä olevassa B osassa lueteltuja hankkeita, jotka eivät ylitä siinä vahvistettua EEPR-tuen enimmäismäärää ja jotka täyttävät 14 artiklan mukaiset valinta- ja myöntämisperusteet. Näiden hankkeiden toteutuksesta vastaa kaupallinen yritys.
2. Ehdotuksia voivat tehdä yritykset, joko yksin tai yhdessä.
3. Luonnollisten henkilöiden tekemät ehdotukset eivät ole tukikelpoisia.
14 artikla
Valinta- ja myöntämisperusteet
1. Arvioidessaan 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ehdotuspyynnön mukaisesti saatuja ehdotuksia komissio soveltaa seuraavia valintaperusteita:
a) lähestymistavan järkevyys ja tekninen sopivuus;
b) rahoitusjärjestelyn varmuus hankkeen koko investointivaiheen osalta.
2. Arvioidessaan 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ehdotuspyynnön mukaisesti saatuja ehdotuksia komissio soveltaa seuraavia myöntämisperusteita:
a) hankkeen kehitysaste, joka määritellään sen perusteella, onko hankkeen toteutuksessa päästy investointivaiheeseen ja onko merkittäviä pääomakustannuksia syntynyt vuoden 2010 loppuun mennessä;
b) missä määrin toimien toteuttaminen viivästyy rahoituksen puutteen vuoksi;
c) missä määrin hanke parantaa tai suurentaa jo rakenteilla tai suunnitteluvaiheessa olevien laitteistojen ja infrastruktuurien kokoa;
d) missä määrin hankkeeseen sisältyy täysimittaisten ja teollista kokoa edustavien laitteistojen ja infrastruktuurien rakentamista ja missä määrin siinä puututaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
i) tuulisähkön vaihtelujen tasoittaminen integroivien järjestelmien avulla;
ii) laajamittaiset varastointijärjestelmät;
iii) tuulipuistojen hallinta virtuaalivoimalaitoksina (yli 1 GW);
iv) nykyistä käytäntöä kauemmas merelle tai syvemmille vesille (20–50 m) sijoitetut turbiinit;
v) uudet tukirakenneratkaisut; tai
vi) näiden prosessien kokoonpano-, asennus-, käyttö-, käytöstäpoisto- ja testausprosessit täysimittaisissa hankkeissa;
e) hankkeen innovatiiviset piirteet ja se, missä määrin siinä demonstroidaan tällaisten piirteiden toteuttamista;
f) hankkeen vaikutus ja se, missä määrin se edesauttaa yhteisön merituuliverkon toteuttamista, sekä hankkeen toistettavuusmahdollisuudet;
g) hakijoiden osoittama sitoutuminen hankkeessa saavutetun teknologisen edistymisen tulosten levittämiseen muille eurooppalaisille toimijoille yhteisön lainsäädännön ja erityisesti Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden ja rakenteiden kanssa yhteensopivalla tavalla.
15 artikla
Rahoitusehdot
1. EEPR-tukea annetaan hankkeen toteuttamisesta aiheutuviin, hankkeeseen liittyviin kustannuksiin.
2. EEPR-tuki voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
16 artikla
Välineet
1. Komissio valitsee 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ehdotuspyynnön perusteella ja 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen EEPR-tukea saavat ehdotukset ja määrittelee myönnettävän rahoituksen määrän. Komissio määrittää ehdotusten toteuttamista koskevat edellytykset ja menetelmät.
2. EEPR-tukea myönnetään tukisopimusten perusteella.
3
JAKSO
Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevat hankkeet
17 artikla
EEPR-tuen myöntäminen
1. Hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvää EEPR-tukea myönnetään toimille, joilla toteutetaan liitteessä olevassa C osassa lueteltuja hankkeita.
2. Komissio pyytää ehdotuksia tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimien yksilöimiseksi ja arvioi, ovatko ehdotukset 18 artiklassa säädettyjen tukikelpoisuusperusteiden ja 19 artiklassa säädettyjen valinta- ja myöntämisperusteiden mukaisia.
3. Jos saadaan useita ehdotuksia samassa jäsenvaltiossa sijaitsevista hankkeista ja ehdotukset täyttävät 18 artiklassa säädetyt tukikelpoisuusperusteet ja 19 artiklan 1 kohdassa säädetyt valintaperusteet, komissio valitsee 19 artiklan 2 kohdassa säädettyjen myöntämisperusteiden pohjalta EEPR-tuen saajaksi enintään yhden ehdotuksen kustakin jäsenvaltiosta.
4. Komissio ilmoittaa myönnettävästä EEPR-tuesta tuensaajille.
18 artikla
Tukikelpoisuus
1. Tukikelpoisia EEPR-tukeen ovat ainoastaan ehdotukset, jotka koskevat liitteessä olevassa C osassa lueteltujen hankkeiden toteuttamista ja täyttävät 19 artiklan mukaiset valinta- ja myöntämisperusteet sekä seuraavat ehdot:
a) hankkeessa demonstroidaan, että siinä voidaan ottaa talteen vähintään 80 prosenttia teollisuuslaitosten hiilidioksidista sekä siirtää ja varastoida tämä hiilidioksidi maaperään turvallisesti;
b) voimalaitosten osalta hiilidioksidin talteenotto demonstroidaan voimalaitoksissa, joiden tuotantoteho on 250 MW sähköä tai vastaava;
c) hankkeen toteuttajat antavat sitovan lausuman, jonka mukaan ne antavat demonstrointilaitoksessa syntyvän yleisluonteisen tietämyksen laajemmin teollisuuden ja komission käyttöön sekä edesauttavat Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman toteuttamista.
2. Ehdotuksia voivat tehdä yritykset, joko yksin tai yhdessä.
3. Luonnollisten henkilöiden tekemät ehdotukset eivät ole tukikelpoisia.
19 artikla
Valinta- ja myöntämisperusteet
1. Arvioidessaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ehdotuspyynnön mukaisesti saatuja ehdotuksia komissio soveltaa seuraavia valintaperusteita:
a) lähestymistavan järkevyys ja tekninen sopivuus;
b) hankkeen kehitysaste, joka määritellään sen perusteella, onko hankkeen toteutuksessa päästy investointivaiheeseen, joka sisältää varastointivaihtoehtojen tutkimisen ja kehittämisen, ja onko merkittäviä investointeihin liittyviä kustannuksia syntynyt vuoden 2010 loppuun mennessä;
c) rahoitusjärjestelyn varmuus hankkeen koko investointivaiheen osalta;
d) kaikkien hankkeen rakentamiseen ja toimintaan ehdotetulla yhdellä tai useammalla sijoituspaikalla tarvittavien lupien yksilöinti sekä strategia niiden hankkimiseksi.
2. Arvioidessaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ehdotuspyynnön mukaisesti saatuja ehdotuksia komissio soveltaa seuraavia myöntämisperusteita:
a) missä määrin toimen toteuttaminen viivästyy rahoituksen puutteen vuoksi;
b) pyydetty rahoitus suhteessa hankkeen viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana vältettyjen hiilidioksidipäästötonnien määrään;
c) hankkeen monimutkaisuus ja järjestelmän innovatiivisuus kokonaisuutena katsottuna, mukaan luettuina muut täydentävät tutkimustoimet, sekä hakijoiden osoittama sitoutuminen hankkeessa saavutetun teknologisen edistymisen tulosten levittämiseen muille eurooppalaisille toimijoille yhteisön lainsäädännön ja erityisesti Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden ja rakenteiden kanssa yhteensopivalla tavalla;
d) hallintasuunnitelman uskottavuus ja sopivuus sekä siihen sisältyvien tieteellisten ja teknisten tietojen osalta osoitettu valmius saada ehdotettu ratkaisu toimintavalmiiksi 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä.
20 artikla
Rahoitusehdot
1. EEPR-tukea annetaan pelkästään niihin hankkeen toteuttamiseen liittyviin kustannuksiin, jotka liittyvät hiilidioksidin talteenottoon, kuljetukseen ja varastointiin, ottaen huomioon toiminnasta mahdollisesti saatavat tuotot.
2. EEPR-tuki voi olla enintään 80 prosenttia tukikelpoisten investointikustannusten kokonaismäärästä.
21 artikla
Välineet
1. Komissio valitsee 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ehdotuspyynnön perusteella ja 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen EEPR-tukea saavat ehdotukset ja määrittelee myönnettävän EEPR-tuen määrän. Komissio määrittää ehdotusten toteutuksen edellytykset ja menetelmät.
2. EEPR-tukea myönnetään tukisopimusten perusteella.
II a
LUKU
RAHOITUSVÄLINE
21 a artikla
Varat, joita ei voida sitoa II luvun nojalla
1. Suuruudeltaan 146 344 644,50 miljoonan euron erä, josta ei ole voitu tehdä 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti II luvussa tarkoitettuja yksittäisiä oikeudellisia sitoumuksia, on osoitettava 1 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettuun välineeseen asianmukaisten rahoitusvälineiden kehittämiseksi yhdessä rahoituslaitosten kanssa, jotta voidaan merkittävästi edistää energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteiden hyödyntämiseen liittyviä hankkeita.
2. Rahoitusväline toteutetaan liitteen II mukaisesti. Rahoitusvälineeseen ei sovelleta 23 artiklan 1 kohtaa.
3. Unionin rahoitusriski rahoitusvälineen osalta, mukaan lukien hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset, rajoittuu edellä 1 kohdan mukaisesti rahoitusvälineeseen osoitettuun unionin rahoitusosuuteen, eikä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita.
III
LUKU
YHTEISET SÄÄNNÖKSET
▼M1 —————
23 artikla
Ohjelmointi ja toteutusta koskevat järjestelyt
1. Komissio panee ehdotuspyynnöt vireille suoraan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun talousarvion rajoissa ja II luvussa esitettyjen tukikelpoisuus-, valinta- ja myöntämisperusteiden pohjalta.
2. EEPR-tuki saa kattaa ainoastaan ne hankkeeseen liittyvät kulut, jotka ovat aiheutuneet tuensaajille ja 9 artiklan mukaisten hankkeiden osalta myös hankkeen toteutuksesta vastaaville kolmansille osapuolille. Asetuksen II luvun perusteella aiheutuneet kustannukset voivat olla tukikelpoisia 13 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen.
2 a. Tämän asetuksen II a luvun mukaisesti myönnetyllä rahoitustuella on katettava liitteessä II olevan A osan 3 kohdassa tarkoitetuille edunsaajille aiheutuneita kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet investointihankkeista ja energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita koskevasta teknisestä avusta. Tällaiset kustannukset voivat olla tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2011 alkaen.
3. Arvonlisävero ei ole tukikelpoinen kustannus, lukuun ottamatta palautuskelvotonta arvonlisäveroa.
4. Tämän asetuksen nojalla rahoitettavien hankkeiden ja toimien toteuttamisessa on noudatettava yhteisön lainsäädäntöä ja otettava huomioon asiaa koskevat yhteisön politiikat, erityisesti kilpailua koskevat, sovellettavat valtiontukisäännöt mukaan luettuina, sekä ympäristönsuojelua, terveyttä, kestävää kehitystä ja julkisia hankintoja koskevat politiikat.
24 artikla
Jäsenvaltioiden yleinen vastuu
Jäsenvaltioiden on kaikin tavoin pyrittävä toteuttamaan vastuualueellaan EEPR-tukea saavat hankkeet, erityisesti tehokkain hallinnollisin lupia ja varmennuksia koskevin menettelyin.
25 artikla
Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen
1. Komissio varmistaa sen, että tämän asetuksen nojalla rahoitettuja toimia toteutettaessa yhteisön taloudelliset edut suojataan soveltamalla toimenpiteitä, joilla ehkäistään petoksia, lahjontaa ja kaikkea muuta lainvastaista toimintaa, suorittamalla tehokasta valvontaa ja perimällä takaisin aiheettomasti maksettuja määriä ja panemalla väärinkäytösten ilmetessä täytäntöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95, asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 ja asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.
2. Tämän asetuksen nojalla rahoitettujen yhteisön toimien osalta asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla väärinkäytöksellä tarkoitetaan kaikkea yhteisön oikeuden säännösten tai määräysten taikka sopimusvelvoitteiden rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voi olla perusteettoman menon takia vahinko Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai sen hoidossa oleville talousarvioille.
3. Kaikkiin tästä asetuksesta johtuviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin on erityisesti sisällytettävä määräykset komission tai sen valtuuttaman edustajan suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista, jotka voidaan tarvittaessa tehdä paikan päällä.
IV
LUKU
TÄYTÄNTÖÖNPANO- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
26 artikla
Komiteat
1. Komissiota avustavat seuraavat komiteat:
a) kaasu- ja sähköinfrastruktuurihankkeiden osalta yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 680/2007 ( 1 ) 15 artiklalla perustettu komitea;
b) merituulivoimahankkeiden osalta Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta Yhteistyö 19 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/971/EY ( 2 ) 8 artiklalla perustettu komitea;
c) hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevien hankkeiden osalta päätöksen 2006/971/EY 8 artiklalla perustettu komitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan yksi kuukausi.
27 artikla
Arviointi
▼M2 —————
1 a. Komissio antaa 30 päivään kesäkuuta 2013 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle II a luvun mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä koskevan välivaiheen arviointikertomuksen, jossa tarkastellaan erityisesti:
a) sitä, missä määrin rahoitusvälineen kustannustehokkuus, kerrannaisvaikutukset ja täydentävyys ovat osoitettavissa;
b) todisteita moitteettomasta varainhoidosta;
c) sitä, missä määrin rahoitusvälineellä on saavutettu tämän asetuksen tavoitteet;
d) sitä, missä määrin on tarpeen jatkaa energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvien hankkeiden tukemista rahoitusvälineestä.
Välivaiheen arviointikertomukseen on tarvittaessa ja erityisesti siinä tapauksessa, että komission arvio II a luvun nojalla toteutetuista toimenpiteistä on myönteinen, liitettävä rahoitusvälineen jatkamista koskeva lainsäädäntöehdotus.
2. Komissio voi pyytää tukea saavaa jäsenvaltiota esittämään erityisen arvioinnin tämän asetuksen II luvun 1 jakson nojalla rahoitetuista hankkeista tai tarvittaessa antamaan komissiolle tiedot ja avun, joita tällaisten hankkeiden arviointi edellyttää.
▼M2 —————
29 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
►M1 LIITE I ◄
TUKIKELPOISET HANKKEET
A. Kaasu- ja sähköinfrastruktuurihankkeet
1. Kaasuyhdysputket
|
Hanke |
Tuettujen hankkeiden sijainti |
Suunniteltu yhteisön rahoitus (milj. euroa) |
|
Eteläinen kaasulinja |
||
|
NABUCCO |
Itävalta, Unkari, Bulgaria, Saksa, Romania |
200 |
|
ITGI – Poseidon |
Italia, Kreikka |
100 |
|
Itämeren yhteys |
||
|
Skanled-putkihanke |
Puola, Tanska, Ruotsi |
150 |
|
Nesteytetyn maakaasun verkosto |
||
|
Nesteytetyn maakaasun vastaanottoterminaali Puolan rannikolla Świnoujścien satamassa |
Puola |
80 |
|
Keski- ja Kaakkois-Eurooppa |
||
|
Slovakian ja Unkarin välinen yhdysputki (Vel’ký Krtíš – Vecsés) |
Slovakia, Unkari |
30 |
|
Kaasunsiirtojärjestelmä Sloveniassa Itävallan rajan ja Ljubljanan välillä (poislukien osuus Rogatec–Kidričevo) |
Slovenia |
40 |
|
Bulgarian ja Kreikan välinen yhdysputki (Stara Zagora – Dimitrovgrad-Komotini) |
Bulgaria, Kreikka |
45 |
|
Romanian ja Unkarin välinen yhdysputki |
Romania, Unkari |
30 |
|
Kaasunvarastointikapasiteetin laajentaminen Tšekin siirtokeskuksessa |
Tšekki |
35 |
|
Infrastruktuuri ja laitteistot, jotka mahdollistavat kaasun virtauksen vastakkaiseen suuntaan lyhytaikaisten toimitushäiriöiden aikana |
Itävalta, Bulgaria, Tšekki, Viro, Kreikka, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Portugali, Romania, Slovakia |
80 |
|
Slovakian ja Puolan välinen yhteys |
Slovakia, Puola |
20 |
|
Unkarin ja Kroatian välinen yhteys |
Unkari |
20 |
|
Bulgarian ja Romanian välinen yhteys Välimeri |
Bulgaria, Romania |
10 |
|
Välimeri |
||
|
Ranskan kaasuverkon vahvistaminen Afrikka–Espanja–Ranska-akselilla |
Ranska |
200 |
|
GALSI (Algeria–Italia-kaasuputki) |
Italia |
120 |
|
Kaasun yhteenliitäntä, läntinen akseli, Larraun haara |
Espanja |
45 |
|
Pohjanmeren alue |
||
|
Saksa–Belgia–Yhdistynyt kuningaskunta putki |
Belgia |
35 |
|
Ranskan ja Belgian välinen yhteys |
Ranska, Belgia |
200 |
|
YHTEENSÄ |
|
1 440 |
2. Rajayhdysjohdot
|
Hanke |
Tuettujen hankkeiden sijainti |
Suunniteltu yhteisön rahoitus (milj. euroa) |
|
Itämeren yhteys |
||
|
Estlink-2 |
Viro, Suomi |
100 |
|
Ruotsin ja Baltian maiden välinen yhteys ja Baltian maiden verkon lujittaminen |
Ruotsi, Latvia, Liettua |
175 |
|
Keski- ja Kaakkois-Eurooppa |
||
|
Halle/Saale – Schweinfurt |
Saksa |
100 |
|
Wien-Győr |
Itävalta, Unkari |
20 |
|
Välimeri |
||
|
Portugalin ja Espanjan välisen yhteyden vahvistaminen |
Portugali |
50 |
|
Ranskan ja Espanjan välinen yhteys (Baixas – Sta Llogaia) |
Ranska, Espanja |
225 |
|
Uusi 380 kV:n merenalainen vaihtovirtakaapeli Sisilian ja Manner-Italian välillä (Sorgente–Rizziconi) |
Italia |
110 |
|
Pohjanmeren alue |
||
|
Irlannin ja Walesin välinen 500 MW:n yhdysjohto (Meath-Deeside) |
Irlanti, Yhdistynyt kuningas kunta |
110 |
|
Maltan ja Italian välinen sähköyhteys |
Malta/Italia |
20 |
|
YHTEENSÄ |
|
910 |
3. Pieniä saaria koskevat hankkeet
|
Pieniä eristyneitä saaria koskevat aloitteet |
Kypros |
10 |
|
Malta |
5 |
|
|
YHTEENSÄ |
|
15 |
B. Merituulivoimahankkeet
|
Hanke |
Kapasiteetti |
Tuettujen hankkeiden sijainti |
Suunniteltu yhteisön rahoitus (milj. euroa) |
|
1. Merituulivoiman liittäminen verkkoon |
|||
|
1.1. Baltic – Kriegers Flak I, II, III Perustuu kehitteillä oleviin hankkeisiin. Rahoituksella pyritään varmistamaan, että yhteisen yhteenliitäntäratkaisun luomiseen saadaan tarvittavat lisävarat. |
1,5 GW |
Tanska, Ruotsi, Saksa, Puola |
150 |
|
1.2. Pohjanmeren verkko Offshore-verkon modulaarinen kehittäminen, virtuaalisen offshore-voimalaitoksen demonstrointi sekä integrointi nykyiseen onshore-verkkoon. |
1 GW |
Yhdistynyt kuningas-kunta, Alankomaat, Saksa, Irlanti, Tanska, Belgia, Ranska, Luxemburg |
165 |
|
2. Uudet turbiinit, rakenteet ja komponentit, valmistuskapasiteettien optimointi |
|||
|
2.1. Borkum West II – Bard 1 – Nordsee Ost Global Tech I Uuden sukupolven usean megawatin turbiinit (5–7 MW) ja innovatiiviset rakenteet, jotka sijaitsevat kaukana rannikosta (enimmillään 100 km) syvissä vesissä (enimmillään 40 m). |
1,6 GW |
Saksa |
200 |
|
2.2. Aberdeenin merituulipuisto (Euroopan testauskeskus) Perustuu kehitteillä olevaan hankkeeseen – usean megawatin turbiinien testaus. Innovatiivisten rakenteiden ja tukirakenteiden kehittäminen, mukaan luettuna merituulivoiman tuotantolaitteiden valmistuskapasiteettien optimointi. Tähtäimessä on koon kasvattaminen 100 megawattiin. |
0,25 GW |
Yhdistynyt kuningas kunta |
40 |
|
2.3. Thornton Bank Perustuu kehitteillä olevaan hankkeeseen. Kuudennessa puiteohjelmassa yhteisrahoitetun Downvind-hankkeen tulosten hyödyntäminen. Downvind-laitteistojen turbiinien suurentaminen (5 MW) syvissä vesissä (enimmillään 30 m) vähäisin maisemavaikutuksin (enintään 30 km). |
90 MW |
Belgia |
10 |
|
YHTEENSÄ |
|
|
565 |
C. Hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvät hankkeet
|
Hankkeen nimi ja sijainti |
Suunniteltu yhteisön rahoitus (milj. euroa) |
Polttoaine |
Kapasiteetti |
Talteenottotekniikka |
Varastointiratkaisu |
|
|
Huerth |
Saksa |
180 |
Hiili |
450 MW |
IGCC |
Suolainen pohjavesiesiintymä |
|
Jaenschwalde |
|
|
Hiili |
500 MW |
Oxyfuel |
Öljy-/kaasukentät |
|
Eemshaven |
Alankomaat |
180 |
Hiili |
1 200 MW |
IGCC |
Öljy-/kaasukentät |
|
Rotterdam |
Hiili |
1 080 MW |
PC |
Öljy-/kaasukentät |
||
|
Rotterdam |
Hiili |
800 MW |
PC |
Öljy-/kaasukentät |
||
|
Bełchatów |
Puola |
180 |
Hiili |
858 MW |
PC |
Suolainen pohjavesiesiintymä |
|
Compostilla (León) |
Espanja |
180 |
Hiili |
500 MW |
Oxyfuel |
Suolainen pohjavesiesiintymä |
|
Kingsnorth |
Yhdistynyt kuningaskunta |
180 |
Hiili |
800 MW |
PC |
Öljy-/kaasukentät |
|
Longannet |
Hiili |
3 390 MW |
PC |
Suolainen pohjavesiesiintymä |
||
|
Tilbury |
Hiili |
1 600 MW |
PC |
Öljy-/kaasukentät |
||
|
Hatfield (Yorkshire) |
Hiili |
900 MW |
IGCC |
Öljy-/kaasukentät |
||
|
Porto Tolle |
Italia |
100 |
Hiili |
660 MW |
PC |
|
|
Teollinen hiilidioksidin talteenottohanke |
||||||
|
Florange |
Ranska |
50 |
Hiilidioksidin kuljetus teollisuuslaitoksesta (terästehdas) maanalaiseen varastoon (suolainen akviferi) |
|||
|
YHTEENSÄ |
1 050 |
|||||
LIITE II
RAHOITUSVÄLINE
A. Kestävän energian hankkeiden rahoitusvälineen toteutus
1. Rahoitusvälineen soveltamisala
Rahoitusvälinettä käytetään energian säästämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alan hankkeiden kehittämiseksi ja sillä helpotetaan paikallisten, alueellisten ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kansallisten viranomaisten kyseisiin aloihin liittyvien investointien rahoittamista. Rahoitusväline toteutetaan noudattaen varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä vahvistettuja talousarvion toteuttamistehtävien siirtämistä koskevia säännöksiä.
Rahoitusvälinettä käytetään kestävän energian hankkeisiin erityisesti kaupunkiympäristöissä. Tähän sisältyvät erityisesti seuraavat hankkeet:
a) julkisia ja yksityisiä rakennuksia koskevat hankkeet, joissa toteutetaan energiatehokkuuteen ja/tai uusiutuvaan energiaan liittyviä ratkaisuja, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologian käyttöön perustuvat ratkaisut;
b) investoinnit erittäin energiatehokkaaseen ja varsinkin uusiutuvia energialähteitä käyttävään sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, mukaan lukien mikroyhteistuotantoon, ja kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkoihin;
c) paikallisympäristöihin sulautetut hajautetut uusiutuvan energian lähteet ja niiden integrointi sähköverkkoihin;
d) mikroyhteistuotanto uusiutuvista energialähteistä;
e) puhdas kaupunkiliikenne, jolla tuetaan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja joka painottuu julkiseen liikenteeseen, sähkö- ja vetyajoneuvoihin sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen;
f) paikallisinfrastruktuuri, mukaan lukien tehokas julkisen infrastruktuurin ulkovalaistus kuten katuvalaistus, sähkön varastointiratkaisut, älykkäät sähkönkulutuksen mittausmenetelmät ja älykäs sähköverkko, jossa hyödynnetään täysimääräisesti tieto- ja viestintäteknologiaa;
g) innovointi- ja taloudellisia mahdollisuuksia sisältävät ja parhaita saatavilla olevia menettelyitä hyödyntävät energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat teknologiat.
Rahoitusvälineellä voidaan luoda kannustimia ja antaa teknistä apua sekä lisätä paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten tietoisuutta asiasta, jotta voidaan varmistaa rakenne- ja koheesiorahastojen optimaalinen käyttö erityisesti aloilla, joissa on kyse energiatehokkuudesta ja uusiutuvaan energiaan liittyvistä parannuksista asunnoissa ja muun tyyppisissä rakennuksissa. Välineellä tuetaan investointihankkeita, joiden taloudellinen ja rahoituksellinen toimivuus on osoitettu, rahoitusvälineestä rahoitettujen investointien takaisin saamiseksi ja julkisten ja yksityisten investointien houkuttelemiseksi. Rahoitusväline voi siten sisältää muun muassa varausten tekemisen ja pääoman kohdentamisen lainoja, takuita, omaa pääomaa ja muita rahoitustuotteita varten. Lisäksi enintään 15 prosentin osuus 21 a artiklassa tarkoitetusta rahoituksesta voidaan käyttää teknisen avun antamiseen paikallisille, alueellisille tai kansallisille viranomaisille energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita koskevan teknologian valmistelemiseksi ja sen käyttöönottovaiheen toteuttamiseksi.
2. Synergia
Päällekkäisyyksien välttämiseksi muiden rahoitusvälineiden kanssa on rahoituksellista tai teknistä apua myönnettäessä kiinnitettävä huomiota myös synergiaan muiden, rakenne- ja koheesiorahastojen ja teknisen avun välineen ELENA n kaltaisten jäsenvaltioissa saatavilla olevien rahoituslähteiden kanssa.
3. Tuensaajat
Rahoitusvälineen tuensaajia ovat viranomaiset ensisijaisesti alue- ja paikallistasolla sekä viranomaisten puolesta toimivat julkiset tai yksityiset tahot.
B. Yhteistyö rahoituksen välittäjien kanssa
1. Valintamenettely ja yleiset vaatimukset, mukaan lukien kustannukset
Rahoitusväline perustetaan yhteistyössä yhden tai useamman rahoitusalan toimijan kanssa ja soveltuvat sijoittajat voivat osallistua siihen. Rahoituksen välittäjien valinta perustuu niiden osoitettuun kykyyn käyttää rahoitusta mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti tässä liitteessä esitettyjen sääntöjen ja kriteerien mukaisesti.
Komissio varmistaa, että rahoitusvälineen luomisesta ja toteuttamisesta aiheutuneiden yleiskustannusten, mukaan lukien hallintokustannukset ja muut hyväksyttävät rahoituksen välittäjien laskuttamat kustannukset, kokonaismäärä pysyy mahdollisimman pienenä vastaavia välineitä koskevien parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja siten, että rahoitusvälineeltä edellytetty laatu taataan.
Komissio toteuttaa rahoitusvälineen unionin osuuden varainhoitoasetuksen 53 ja 54 artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.
Rahoituksen välittäjän on noudatettava varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä vahvistettuja talousarvion toteuttamistehtävien siirtämistä koskevia säännöksiä, erityisesti hankintojen, sisäisen valvonnan, kirjanpidon ja ulkopuolisten tilintarkastusten osalta. Välittäjille ei anneta muita varoja kuin ne, jotka liittyvät hallintokustannuksiin ja rahoitusvälineen luomisesta ja toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Rahoitusvälineen perustamista ja sen yleisiä periaatteita ja seurantaa ja valvontaa koskevat yksityiskohtaiset ehdot ja edellytykset vahvistetaan komission ja rahoituksen välittäjän välisessä yhdessä tai useammassa sopimuksessa.
2. Tietojen saatavuus
Rahoitusväline asettaa sähköisesti saataville kaikki eri osapuolten tarvitsemat ohjelmien hallinnointia koskevat tiedot. Nämä tiedot koskevat erityisesti hakumenettelyjä ja parhaita käytäntöjä ja niihin sisältyy katsauksia hankkeisiin ja raportteihin.
C. Rahoitusehdot sekä tukikelpoisuus- ja valintakriteerit
1. Rahoituksen kohde
Rahoitusvälineellä rahoitetaan ainoastaan:
a) tämän liitteen mukaisia investointihankkeita, joilla on nopea, mitattavissa oleva ja merkittävä vaikutus EU: n talouden elpymiseen, energian toimitusvarmuuden parantumiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen, ja
b) tämän liitteen mukaista, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita koskevaa teknistä apua.
2. Huomioitavat tekijät
Hankkeiden valinnan yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota maantieteelliseen jakaumaan.
Investointihankkeiden rahoituksessa on kiinnitettävä asianmukaista huomiota siihen, että unionin rahoituksella on suuri vipuvaikutus kokonaisinvestointeihin, jotta unionissa saataisiin aikaan merkittävä määrä uusia investointeja. Yksittäisten investointihankkeiden vipuvaikutus voi kuitenkin vaihdella eri osatekijöiden, kuten hankkeen todellisen koon ja tyypin ja paikallisten olosuhteiden, kuten edunsaajan koon ja rahoitusvalmiuksien mukaan.
3. Viranomaisten pääsyä rahoitukseen koskevat edellytykset
Investointihankkeille tai energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita koskevalle tekniselle avulle rahoitusta hakevien viranomaisten on täytettävä seuraavat edellytykset:
a) ne ovat poliittisesti sitoutuneet tai ovat sitoutumassa poliittisesti ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja ovat tarvittaessa asettaneet konkreettisia tavoitteita, jotka koskevat esimerkiksi energiatehokkuuden parantamista ja/tai uusiutuvista lähteistä saadun energian käyttöä;
b) ne ovat joko laatimassa ilmastonmuutoksen lieventämistä koskevia monivuotisia strategioita ja toteuttamassa tavoitteitaan, tai ne osallistuvat paikallisen, alueellisen tai kansallisen tason monivuotiseen strategiaan ilmastonmuutoksen lieventämiseksi;
c) ne hyväksyvät olevansa julkisesti vastuussa kokonaisstrategiansa edistymisestä.
4. Rahoitusvälineellä rahoitettavien investointihankkeiden tukikelpoisuus- ja valintakriteerit
Rahoitusvälineellä rahoitettavien investointihankkeiden on täytettävä seuraavat tukikelpoisuus- ja valintakriteerit:
a) lähestymistavan järkevyys ja tekninen sopivuus;
b) rahoituksen varmuus ja kustannustehokkuus toimen koko investointivaiheen osalta;
c) kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien hankkeiden tasapuolinen maantieteellinen jakauma;
d) hankkeen kehitysaste, joka määritellään sen perusteella, onko hankkeen toteutuksessa päästy investointivaiheeseen ja syntyykö merkittäviä pääomakustannuksia mahdollisimman pian;
e) missä määrin toimen toteuttaminen viivästyy rahoituksen puutteen vuoksi;
f) missä määrin rahoitusvälineestä myönnetty rahoitus panee liikkeelle uutta julkista ja yksityistä rahoitusta;
g) määritetyt sosioekonomiset vaikutukset;
h) määritetyt ympäristövaikutukset.
5. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä hankkeita koskevan teknisen avun tukikelpoisuus- ja valintakriteerit
Rahoitusvälineestä rahoitettujen uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä hankkeita koskevan teknisen avun on täytettävä edellä 4 kohdan a, c, e, f ja g alakohdassa tarkoitetut tukikelpoisuus- ja valintakriteerit.
KOMISSION LAUSUMA
Komissio korostaa, että energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet ovat EU:n energiapolitiikan keskeisiä tavoitteita sekä ympäristön että toimitusvarmuuden kannalta. Tältä osin asetus edistää näitä tavoitteita antamalla merkittävää tukea merituulihankkeille.
Komissio muistuttaa tässä yhteydessä useista muista uusista energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä tukevista aloitteista, joita komissio on ehdottanut erityisesti Euroopan elvytyssuunnitelmassaan, jonka joulukuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi. Näihin kuuluvat:
Euroopan aluekehitysrahastoasetusta koskeva muutos, joka mahdollistaa jopa 8 miljardin euron investoinnit asuntojen energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energioihin kaikissa jäsenvaltioissa.
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus liittyen energiatehokkaita rakennuksia koskevaan eurooppalaiseen aloitteeseen, jolla edistetään ympäristöystävällisten teknologioiden sekä energiatehokkaiden järjestelmien ja materiaalien kehittämistä uusia ja korjattavia rakennuksia varten. Tätä aloitetta varten varataan arviolta 1 miljardi euroa: 500 miljoonaa euroa vuosille 2010-2013 varatusta nykyisestä EY:n seitsemännestä puiteohjelmasta ja 500 miljoonaa euroa teollisuudesta.
EY:n ja EIP:n aloite ”EU:n kestävää energiaa koskeva rahoitusaloite”. Aloitteella pyritään mahdollistamaan energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiahankkeisiin tehtävät investoinnit kaupunkiympäristössä. Komissio rahoittaa teknisen avun välineen ”Älykäs energiahuolto Euroopassa” -ohjelmasta (15 miljoonan euron vuotuiset määrärahat vuodelle 2009). Tämä EIP:n hallinnoima väline helpottaa EIP:n lainojen saatavuutta huomattavin vipuvaikutuksin.
Markkinasuuntautuneen Marguerite-osakesijoitusrahaston perustaminen EU:n institutionaalisten sijoittajien toimesta EIP:n johdolla: vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahasto. Tämä rahasto sijoittaa energiaa ja ilmastonmuutosta koskeville aloille (TEN-E, kestävä energiatuotanto, uusiutuva energia, uudet teknologiat, energiatehokkuuteen tehtävät investoinnit, toimitusvarmuus sekä ympäristöinfrastruktuuri). Komissio kannattaa tätä aloitetta.
Komissio esittää lisäksi vuoden 2009 marraskuun loppuun mennessä energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman tarkistuksen neuvoston (maaliskuussa 2009 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät) ja parlamentin (Euroopan parlamentin päätöslauselma P6_TA(2009)0064) pyynnön mukaisesti.
Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että energiatehokkuus on halvin käytettävissä oleva vaihtoehto kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Komissio toimittaa marraskuuhun 2009 mennessä yksityiskohtaisen tutkimuksen energiatehokkuuteen tehtävien lisääntyvien investointien tiellä olevista esteistä. Komissio tarkastelee erityisesti sitä, tarvitaanko lisää rahoituskannusteita matalakorkoisten lainojen ja/tai avustusten muodossa, miten Euroopan talousarviota voitaisiin käyttää tähän, ja tarvittaessa komissio sisällyttää muun muassa lisävaroja energiatehokkuuden rahoitukseen vuonna 2010 esitettävässä uudessa EU:n energiavarmuus- ja -infrastruktuurivälineessä.
Tarkistaessaan energiatehokkuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa komissio kiinnittää erityistä huomiota energiatehokkuuden naapuruusulottuvuuteen. Komissio tutkii, miten se voisi antaa rahoitus- ja sääntelykannusteita naapurimaille vauhdittaakseen niiden energiatehokkuuteen tehtäviä investointeja.
Jos komissio, raportoidessaan vuonna 2010 asetuksen täytäntöönpanosta 28 artiklan mukaisesti, toteaa, ettei ole mahdollista sitoa vuoden 2010 loppuun mennessä osaa varoista, jotka on tarkoitettu asetuksen liitteessä luetelluille hankkeille, se ehdottaa tarvittaessa ja maantieteellisesti tasapainotetulla tavalla sellaista muutosta asetukseen, joka mahdollistaa energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden alan hankkeiden rahoituksen edellä mainittujen aloitteiden lisäksi. Siihen sisältyvät myös kelpoisuuskriteerit, jotka ovat samanlaiset, kuin ne, joita sovelletaan tämän asetuksen liitteessä lueteltuihin hankkeisiin.
Portugalin lausuma
Portugali äänestää asetuksen puolesta mutta katsoo kuitenkin, että 28 artiklan mukaisessa ohjelman tarkistamisessa on tarkasteltava uusiutuvien energiahankkeiden ja energiatehokuutta koskevien hankkeiden sisällyttämistä erityisesti sellaisen mikrotuotannon sekä älykkäiden verkkojen ja mittareiden osalta, jotka edistävät asetuksen 4 artiklan a ja b alakohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamista.
( 1 ) EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1.
( 2 ) EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86.