Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

Jäsenellä on oikeus jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 10 artiklassa tarkoitettuun edustajanpalkkioon tehtäviensä aloittamispäivästä sen kuukauden viimeiseen päivään, jonka kuluessa tehtävät päättyvät.

Palkkio, jonka jäsen saa muun parlamentin edustajantoimen hoitamisesta yhtä aikaa Euroopan parlamentin edustajantoimen kanssa, vähennetään jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 10 artiklassa tarkoitetusta edustajanpalkkiosta.

Edellä 1 kohdan mukaisella ’muulla parlamentilla’ tarkoitetaan jäsenvaltion lakiasäätävää kansanedustuslaitosta, johon ei sovelleta Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen ( 1 ) 7 artiklan 2 kohtaa.

Laskentaperusteina käytetään näiden kahden palkkion määriä ennen verojen vähentämistä.

Jäsenellä on velvollisuus ilmoittaa taloudellisia etuja koskevassa ilmoituksessaan kaikista 1 kohdan mukaisista edustajantoimista ja niistä saaduista palkkioista.

Jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 18 artiklan mukaisesti ja soveltaen vastaavasti yhteisöjen toimielinten yhteisellä sopimuksella annettua yhteistä säännöstöä ( 2 ) ja sen yleisiä täytäntöönpanosääntöjä ( 3 ) seuraaville henkilöille korvataan kaksi kolmasosaa sairaudesta, raskaudesta tai lapsen syntymästä aiheutuvista kuluista:

▼M5

jäsen ja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 13 artiklan nojalla siirtymäkorvausta tai 14 tai 15 artiklan nojalla eläkettä saava entinen jäsen omista kuluistaan sekä kuluista, jotka ovat aiheutuneet

hänen puolisolleen tai jäsenen kanssa muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuolena olevalle 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle henkilölle taikka

ii)

hänen huollettavanaan olevalle 58 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle lapselle siihen asti, kun lapsi täyttää 21 vuotta tai kun yleissivistävässä tai ammattiin valmistavassa täysipäiväisessä koulutuksessa oleva lapsi täyttää 25 vuotta, taikka ilman ikärajoitusta, jos lapsella on vakava sairaus tai vamma, jonka vuoksi hän ei pysty elättämään itseään,

mikäli puoliso, jäsenen kanssa muussa vakiintuneessa parisuhteessa kuin avioliitossa oleva henkilö ja huollettavana oleva lapsi eivät voi saada samanluonteisia ja -suuruisia suorituksia kuin jäsen tai entinen jäsen sovellettaessa kaikkia muita lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia määräyksiä;

▼M1

oikeudenomistaja, jolla on jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 17 artiklan nojalla oikeus perhe-eläkkeeseen.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut henkilöt voivat käyttää valitsemaansa lääkäriä ja sairaalaa edellä mainittujen sääntöjen 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Edellä olevan 1 kohdan mukaiset korvaukset rahoitetaan Euroopan parlamentin talousarviosta. Sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta 29. helmikuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 ( 4 ) 72 artiklan 3 ja 4 kohtaa ja edellä mainitun säännöstön 20 artiklan 6 kohtaa.

Edellä mainitun säännöstön 30 artiklassa tarkoitettuja ennakoita voidaan myöntää vain sairaalahoidon kuluja varten. Se osuus kuluista, joka korvaustaulukon mukaan jää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen edunsaajien vastattavaksi, palautetaan Euroopan parlamentille edellä mainitun 30 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

Jäsen ja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 13 artiklan nojalla siirtymäkorvausta tai 14 tai 15 artiklan nojalla eläkettä saava entinen jäsen voivat luopua 1 kohdassa tarkoitetusta oikeudestaan sairauskulukorvaukseen hakemuksen jättämistä seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen. Siinä tapauksessa heille korvataan kaksi kolmasosaa sairausvakuutuksen maksuosuudesta edellyttäen, että korvausten kokonaissumma on enintään 400 EUR kuukaudessa.

Jäsen tai entinen jäsen, joka 4 kohdan mukaisesti luopuu oikeudestaan sairauskulukorvaukseen, ei voi liittyä uudelleen 1 kohdassa säädettyyn oikeutta sairauskulujen korvaamiseen koskevaan järjestelmään, ennen kuin kaksitoista kuukautta on kulunut luopumispäivästä. Samoin mahdollisia muita muutoksia on sen jälkeen mahdollista tehdä vasta kahdentoista kuukauden vähimmäisajan kuluttua riippumatta siitä, koskevatko ne liittymistä uudelleen 1 kohdassa tarkoitettuun oikeutta sairauskulujen korvaamiseen koskevaan järjestelmään tai tästä oikeudesta luopumista.

Puhemiehistö voi mukauttaa 4 kohdassa tarkoitettua summaa vuosittain enintään määrällä, joka vastaa Euroopan yhteisöjen virkamiesten yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän edunsaajaa kohden lasketun keskimääräisen korvauksen vuosilisäystä.

Tätä artiklaa sovelletaan myös 45 artiklassa tarkoitettua siirtymäkorvausta saaviin entisiin jäseniin ensimmäisestä päivästä heidän tehtäviensä päättymisen jälkeen siihen päivään asti, josta alkaen heillä on oikeus siirtymäkorvaukseen.

Tätä artiklaa sovelletaan myös 49 artiklassa tarkoitettua vanhuuseläkettä saaviin entisiin jäseniin ensimmäisestä päivästä heidän tehtäviensä päättymisen jälkeen siihen päivään asti, josta alkaen heillä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, edellyttäen että 49 artiklan 1 kohdassa asetetut edellytykset täyttyivät ennen tehtävien päättymistä.

Korvauspyynnöt on osoitettava Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle yksikölle tai suoraan komission maksutoimistolle yhdenmukaisilla lomakkeilla, joihin liitetään tositteet.

Korvausjärjestelmän rahoitusta ja kulujen maksatusjärjestelyjä säännellään Euroopan parlamentin ja komission yhteistyösopimuksella jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän määräysten nojalla. Puhemies allekirjoittaa sopimuksen Euroopan parlamentin puolesta kvestoreita kuultuaan.

Sen estämättä, mitä 72 artiklassa määrätään, kaikki tämän luvun tulkintaongelmat on saatettava pääsihteerin ratkaistaviksi, joka tekee päätöksensä Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisen sairausvakuusjärjestelmän hallintokomitean lausunnon saatuaan ja kvestoreita kuultuaan.

Jäsenellä on oikeus vakuutussopimuksissa vahvistetuin ehdoin

tapaturmavakuutukseen edustajantoimen hoitamisen yhteydessä sattuvien tapaturmien varalta;

henkilökohtaisten tavaroiden varkaus- ja vahinkovakuutukseen edustajantoimen hoitamisen yhteydessä tapahtuvien varkauksien ja vahinkojen varalta.

Kaksi kolmasosaa vakuutusmaksuista rahoitetaan Euroopan parlamentin talousarviosta, ja kolmasosasta vastaa jäsen itse. Jäsenen maksuosuus pidätetään suoraan jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 10 artiklassa tarkoitetusta edustajanpalkkiosta.

Tätä artiklaa sovelletaan jäseneen toimikauden alusta alkaen, ellei tämä ilmoita pääsihteerille kirjallisesti luopuvansa oikeudestaan vakuutusturvaan. Tällöin oikeus vakuutusturvaan lakkaa sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa oikeudesta luopumisesta ilmoitettiin.

Tapaturmavakuutuksen ehtojen mukaan jäsen on vakuutettu tapaturmien varalta kaikkialla maailmassa koko toimikautensa ajan.

Tapaturmavakuutuksen ehtojen mukaan

kuolemantapauksessa seuraaville henkilöille maksetaan kertasuoritus, jonka suuruus on jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 10 artiklassa tarkoitetun edustajanpalkkion määrä vuoden ajalta viisinkertaisena:

—

kuolleen jäsenen puoliso ja lapset jäseneen sovellettavien perimystä koskevien oikeussäännösten mukaisesti; puolisolle maksettava määrä ei kuitenkaan voi olla alle 25 prosenttia kertasuorituksen määrästä,

—

ellei jäsenellä ole edellä mainittuja omaisia, muut alenevan polven sukulaiset jäseneen sovellettavien perimystä koskevien oikeussäännösten mukaisesti,

—

ellei jäsenellä ole edellä mainittuja omaisia tai sukulaisia, ylenevän polven sukulaiset jäseneen sovellettavien perimystä koskevien oikeussäännösten mukaisesti,

—

ellei jäsenellä ole edellä mainittuja omaisia tai sukulaisia, Euroopan parlamentti;

pysyvän ja täydellisen työkyvyttömyyden tapauksessa jäsenelle itselleen maksetaan kertasuoritus, jonka suuruus on jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 10 artiklassa tarkoitetun edustajanpalkkion määrä vuoden ajalta kahdeksankertaisena;

pysyvän ja osittaisen työkyvyttömyyden tapauksessa jäsenelle itselleen maksetaan edellä b alakohdassa tarkoitetusta kertasuorituksesta osuus, joka lasketaan käyttämällä asteikkoa, joka vahvistetaan yhteisöjen toimielinten yhteisellä sopimuksella annetuissa yhteisissä määräyksissä ( 5 ), joista säädetään asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 73 artiklan 1 kohdassa.

Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja yhteisiä määräyksiä sovelletaan vastaavasti jäseniin. Sen sijaan ei sovelleta määräyksiä ammattitaudeista, elinkorosta eikä mitään sellaisia määräyksiä, joiden soveltaminen liittyy erottamattomasti virkamiehen asemaan. Näiden soveltamisohjeiden 72 artiklan mukaista valitusmenettelyä sovelletaan.

Jäsenten tapauksessa edellä mainituissa määräyksissä määriteltyä nimittävän viranomaisen toimivaltaa käyttää Euroopan parlamentin puhemies.

Pysyvän ja täydellisen tai pysyvän ja osittaisen työkyvyttömyyden toteaminen tämän artiklan ja edellä mainittujen määräysten mukaisesti ei rajoita jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 15 artiklan soveltamista ja päinvastoin.

Vakuutus korvaa lisäksi 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa yhteisissä määräyksissä vahvistetuin edellytyksin seuraavista aiheutuvat kulut: lääkehoito, farmaseuttiset tuotteet, sairaalahoito, kirurgia, proteesit, röntgenkuvaus, hieronta, ortopedia, klinikkahoito ja sairaankuljetus sekä kaikki vastaavat tapaturman edellyttämästä hoidosta aiheutuvat kulut. Korvaus on täydentävä ja maksetaan vasta kaikkien muiden sellaisten korvausten jälkeen, joita asianomainen saa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 18 artiklassa tarkoitettuja sairauskulukorvauksia koskevien määräysten mukaisesti.

Henkilökohtaisten tavaroiden varkaus- ja vahinkovakuutuksen ehtojen mukaan

vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa;

vakuutusmäärä on enintään 5 000 euroa varkautta tai vahinkoa kohden;

korvausmäärästä vähennetään jäsenen 50 euron suuruinen omavastuu;

vakuutus kattaa vaatteet ja henkilökohtaiset tavarat;

korvausta maksettaessa tavaran arvoa vähennetään poistoprosentilla.

Euroopan parlamentin tilojen ulkopuolella sattuneet varkaudet ja vahingot korvataan vain, jos jäsen oli varkauden tai vahingon tapahtuessa virkamatkalla. Jos varkaus on tapahtunut Euroopan parlamentin tiloissa, se korvataan vain, jos varastettua tavaraa säilytettiin varmassa paikassa.

Vakuutus korvaa enintään 250 euroa Euroopan parlamentin tilojen ulkopuolella sattuneesta rahavarkaudesta tai rahan menetyksestä, josta on ilmoitettu poliisille, jos varastetun tai menetetyn rahan lisäksi on myös menetetty tai varastettu muita henkilökohtaisia tavaroita. Vakuutus ei korvaa Euroopan parlamentin tiloissa tapahtuneita rahavarkauksia tai rahan menettämistä.

Jos liikenteenharjoittaja kadottaa jäsenen matkatavarat yli 12 tunnin ajaksi jäsenen virkamatkan aikana tämän matkatessa muualle kuin asuinpaikkakunnalleen, henkilökohtaiset tavarat ja vaatteet, jotka jäsenen on ostettava tai vuokrattava, korvataan 500 euron vakuutusmäärään asti.

Jäsenen on ilmoitettava Euroopan parlamentin tilojen ulkopuolella sattuneesta henkilökohtaisten tavaroiden varkaudesta tai vahingosta poliisille. Jos varkaus on tapahtunut Euroopan parlamentin tiloissa, siitä ilmoitetaan parlamentin turvallisuusyksikölle.

Kaikista varkauksista ja vahingoista on ilmoitettava pääsihteerille kahdeksan päivän kuluessa. Lomakkeella tehtävään ilmoitukseen on liitettävä lasku menetetystä tai varastetusta tavarasta tai sen puuttuessa lasku tilalle ostetusta tavarasta, jos tavaran arvo ylittää 700 euroa.

Vakuutus ei kata varkauksia ja vahinkoja, joille jäsen on ottanut yksityisen vakuutuksen.

Jäsenelle korvataan tosiasialliset kulut

matkoista Euroopan parlamentin toimipaikalle tai toimipaikalta taikka 3 kohdassa tarkoitetun Euroopan parlamentin virallisen elimen kokouspaikalle tai kokouspaikalta, jäljempänä ’tavanomaiset matkakulut’;

edustajantoimen hoitamiseen liittyvistä matkoista muualla kuin jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu Euroopan parlamenttiin, 22 artiklan mukaisesti, jäljempänä ’muiden virkamatkojen kulut’;

matkoista jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu Euroopan parlamenttiin, 23 artiklan mukaisesti.

Tavanomaisina matkakuluina pidetään myös jäsenen matkakuluja, jotka ovat aiheutuneet erityistehtävän suorittamisesta puhemiehen, puhemiehistön tai puheenjohtajakokouksen valtuuttamana.

2 a.

Tavanomaisina matkakuluina pidetään myös valiokuntien tai alivaliokuntien puheenjohtajien matkakuluja, jotka aiheutuvat osallistumisesta neuvoston kokouksiin.

’Euroopan parlamentin virallisilla elimillä’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin työjärjestyksen osan I luvussa 3 määriteltyjä parlamentin elimiä sekä valiokuntia, parlamenttien välisistä suhteista vastaavia valtuuskuntia ja muita mainitun työjärjestyksen nojalla asetettuja valtuuskuntia, poliittisia ryhmiä ja muita puhemiehistön tai puheenjohtajakokouksen valtuuttamia elimiä.

Matkakulut korvataan läsnäolotodistuksen perusteella ja asianmukaisia matkatositteita sekä tarvittaessa 14 artiklan mukaisia muita tositteita vastaan.

Jäsenen läsnäolon todistaa hänen henkilökohtainen allekirjoituksensa istuntosalin tai kokoushuoneen sisäpuolella olevassa läsnäololistassa taikka läsnäolotietojen keskusrekisterissä, joka on auki puhemiehistön vahvistamina aikoina. Jäsenen läsnäoloa koskevaa sähköistä todistusta voidaan käyttää hänen henkilökohtaisen allekirjoituksensa sijaan.

Jäsen voi poikkeuksellisesti todistaa läsnäolonsa muilla asiakirjoilla, joista käy selvästi ilmi, että hän oli kokouspaikalla tavanomaisina kokousaikoina. Tätä mahdollisuutta voi käyttää enintään viisi kertaa puolikkaan vaalikauden aikana.

Jäsenen tai muun henkilön ilmoitusta ei pidetä 1 ja 2 kohdan mukaisena todistuksena läsnäolosta. Sen sijaan 10 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa sekä 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa läsnäolo todistetaan jäsenen ilmoituksella.

Matkakulujen korvauspyyntöön on liitettävä tositteet, joista voidaan päätellä maksettu hinta, matkustusreitti ja -luokka sekä matkustuspäivä ja -ajat. Matkatositteita ovat etenkin seuraavat:

▼M18

lentomatkat: jäsenen nimelle kirjoitetut lentoliput ja kaikki tarkastuskortit tai sähköinen todiste tällaisten lippujen käytöstä;

▼B

juna- tai laivamatkat: kaikki matkaliput.

Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen jäsenen on yksityisautolla matkustaessaan annettava ilmoitus, jossa ilmoitetaan matkustamiseen käytetyn ajoneuvon rekisterinumero ja, jos automatka tehdään jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu, matkan pituus sekä lähtö- ja saapumispaikka ja kaikkien muiden automatkojen osalta matkamittarin kilometrilukema ennen matkaa ja sen jälkeen. Jos matka on pitempi kuin 800 kilometriä, ilmoitukseen on liitettävä tositteet, joista käy ilmi matkustuspäivä (esimerkiksi polttoaineen ostokuitti, joka koskee ostotapahtumaa matkan lähtöpaikalla tai matkan aikana, tietullin kuitti, auton vuokraussopimus tai lasku auton vuokrauksesta).

Kun kyseessä on Brysselin ja Strasbourgin välinen matka, on aina toimitettava tositteet, joista käy ilmi matkan päivämäärä.

Henkilökohtaiset sarjaliput tai kausikortit, jotka oikeuttavat alennuksiin lippujen hinnoista, voidaan korvata ennakkona. Ennakko tasataan sarjalipun tai kausikortin voimassaolon päättyessä.

Jäsen, joka ostaa matkalippunsa Euroopan parlamentin matkatoimistosta, voi omasta aloitteestaan ja allekirjoitettuaan kuitin matkalippujen vastaanottamisesta pyytää, että asiasta vastaava yksikkö korvaa liput suoraan matkatoimistolle. Tällaisissa tapauksissa asiasta vastaava yksikkö voi saada 1 kohdassa luetellut tositteet matkatoimiston varausjärjestelmästä.

Matkakulut korvataan tosiasiallisten kulujen perusteella seuraaviin enimmäismääriin asti:

Edellä 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen matkojen ainoana tarkoituksena voi olla osallistuminen viralliseen toimintaan Euroopan parlamentin kokouskalenterissa tähän tarkoitukseen varattuina päivinä.

Edellä 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja matkoja voi tehdä vain päivinä, jotka matkan valtuuttava elin vahvistaa.

Euroopan parlamentin toimipaikkaan tai kokouspaikkakunnalle suuntautuvasta matkasta aiheutuvien kulujen korvauksen laskemisen perusteena on suorin mahdollinen reitti jäsenen asuinpaikkakunnalta, sellaisena kuin se on määriteltynä 2 kohdassa, tai sen jäsenvaltion pääkaupungista, josta jäsen on valittu Euroopan parlamenttiin, mainitulle toimipaikalle tai kokouspaikkakunnalle.

’Asuinpaikkakunnalla’ tarkoitetaan yhteisön alueella sijaitsevaa jäsenen tavanomaista asuinpaikkaa, jossa tämä asuu melko vakinaisesti, rajoittamatta jäsenen velvollisuuksia Euroopan parlamentin jäsenenä. Jäsenen on ilmoitettava asuinpaikkakuntansa asiasta vastaavalle yksikölle.

Suorin reitti määritellään seuraavin perustein:

lentomatkat: jäsenen lähtöpaikkaa lähinnä oleva lentoasema, josta voidaan myydä lentolippu 15 artiklassa tarkoitettuun hintaan, sekä tämän lentoaseman ja matkan määränpään välimatka;

junamatkat: jäsenen lähtöpaikkaa lähinnä oleva rautatieasema sekä tämän rautatieaseman ja matkan määränpään välimatka;

yksityisautolla tehdyt ja laivamatkat: jäsenen lähtöpaikan ja matkan määränpään välimatka.

Kun jäsen ottaa tehtävänsä vastaan tai hänen asuinpaikkansa muuttuu, hänelle ilmoitetaan lentoasema ja rautatieasema sekä suorimmat eli lyhimmät reitit, joita käytetään sovellettaessa näitä soveltamisohjeita.

Jäsen voi ehdottaa koska tahansa asiasta vastaavalle yksikölle kirjallisesti toista reittiä, joka on merkittävästi nopeampi tai mukavampi ja joka ei ole matkakustannuksiltaan yli 20:tä prosenttia suorinta reittiä kalliimpi. Jäsenen on perusteltava ehdotuksensa. Jos reitti hyväksytään, se korvaa 3 kohdan mukaisesti määritetyn suorimman reitin.

Jos reittiä ei hyväksytä tai jos jäsenen ehdottama reitti lisäisi kustannuksia yli 20 prosentilla, asia annetaan pääsihteerin käsiteltäväksi, joka voi kuulla kvestoreita ennen päätöksen tekemistä.

Jos matka keskeytetään, matkakulut korvataan viimeiseltä lähtöpaikalta alkaen. Keskeytyksenä pidetään mitä tahansa yli yhden yön pituista keskeytystä jäsenen matkalla jollekin parlamentin toimipaikalle tai pois toimipaikalta taikka viralliselle kokouspaikalle tai kokouspaikalta pois lukuun ottamatta lauantai- ja sunnuntaipäiviä ja yleisiä vapaapäiviä.

Jos matkan aloituspaikka tai määränpää ei ole jäsenen asuinpaikkakunta tai sen jäsenvaltion pääkaupunki, josta jäsen on valittu Euroopan parlamenttiin, matkakulut korvataan enintään samaan määrään asti kuin jäsenen asuinpaikkakunnalta tai asuinpaikkakunnalle suoritetusta matkasta suorinta eli lyhintä reittiä käyttäen.

Jos matka tehdään kahden toimipaikan ja/tai kokouspaikkakunnan välillä, sovelletaan vastaavasti 3 ja 7 kohtaa.

Näissä soveltamisohjeissa käytetyt hinnat ajantasaistetaan määräajoin ja vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Jäsenellä on oikeus matkakulukorvaukseen ainoastaan yhdestä edestakaisesta matkasta Euroopan parlamentin työviikkoa kohden jäsenen asuinpaikkakunnan tai sen jäsenvaltion pääkaupungin, josta jäsen on valittu Euroopan parlamenttiin, ja jonkin toimipaikan tai kokouspaikkakunnan välillä (jäljempänä ’pääasiallinen matka’).

Euroopan parlamentin kokouskalenterissa toimintaan parlamentin toimipaikkojen ulkopuolella varattuja päiviä lukuun ottamatta jäsenellä on myös oikeus matkakulukorvaukseen yhdestä edestakaisesta matkasta, joka tehdään Euroopan parlamentin työviikon aikana jonkun toimipaikan tai kokouspaikkakunnan ja jäsenen asuinpaikkakunnan tai sen jäsenvaltion muun lähtöpaikkakunnan, josta jäsen on valittu Euroopan parlamenttiin, välillä (jäljempänä ’istuntojaksojen välinen matka’).

Oikeus korvaukseen istuntojaksojen välisen matkan kuluista ei riipu oikeudesta korvaukseen 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista matkoista sen jäsenvaltion sisällä, josta jäsen on valittu Euroopan parlamenttiin.

Jäsenelle ei korvata mitään kuluja matkasta, joka on tehty Euroopan parlamentin käyttöön antamalla kulkuneuvolla.

Jäsenellä, jolla ei ole mahdollisuutta käyttää Euroopan parlamentin virka-autoa, on oikeus tositteita vastaan korvaukseen taksikuluista meno- tai paluumatkalla käyttämänsä lento- tai rautatieaseman ja toimipaikan välillä. Puhemiehistö vahvistaa taksikulujen korvaamista koskevat säännöt sekä korvausten enimmäismäärät.

Jäsenellä on oikeus Euroopan unionin alueella tehtävistä matkoista välimatkakorvaukseen ja matkan kestosta johtuvaan korvaukseen, jotka on tarkoitettu kattamaan kaikki matkasta johtuvat liitännäiskulut. Tämä oikeus on yksinomaan 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun pääasiallisen matkan yhteydessä.

Välimatkakorvausta ja matkan kestosta johtuvaa korvausta ei voi saada 10 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuista matkoista tai 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Matkan keskeyttäminen 17 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai muu keskeytys ei anna oikeutta välimatkakorvaukseen tai matkan kestosta johtuvaan korvaukseen.

Välimatkakorvaus ja matkan kestosta johtuva korvaus määritellään:

jäsenen toimikauden alussa toimikauden ajaksi ja niitä tarkistetaan vain osoitteenmuutoksen yhteydessä riippumatta siitä, onko tosiasiallisesti käytetyssä reitissä tapahtunut muutoksia, kun kyseessä ovat matkat parlamentin toimipaikoille;

erikseen kunkin matkan osalta, kun kyseessä ovat 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetut matkat muille kokouspaikkakunnille.

Jos jäsenen tekemän matkan liitännäiskulut ovat suuremmat kuin välimatkakorvauksen määrä, jäsen voi pyytää korvausta näiden kahden erotuksesta tositteita vastaan.

Parlamentin toimipaikassa tai kokouspaikkakunnalla on oltava vähintään 4 tuntia, jotta voi saada välimatkakorvauksen ja matkan kestosta johtuvan korvauksen.

Välimatkakorvaus lasketaan reittiosuuksittain seuraavasti:

▼M20

0–50 km: 23,96 euroa;

▼M15

51–250 km: 0,13 euroa/km;

▼M19

251–1 000 km: 0,07 euroa/km;

▼B

yli 1 000 km: 0,03 euroa/km.

Määrät lasketaan jäsenen asuinpaikkakunnan keskustan ja kokouspaikkakunnan saapumisaseman välisen lyhimmän meno- tai paluumatkan perusteella.

Jos junamatkan laskentaperusta ei ole tiedossa tai se on vaikea vahvistaa, laskentaperustana käytetään yksityisautolla tehtyä matkaa.

Matkan kestosta johtuva korvaus lasketaan matkan keston mukaan seuraavasti:

yhteensä 2–4 tuntia: yksi kahdeksasosa 24 artiklassa tarkoitetusta korvauksesta;

yhteensä 4–6 tuntia: yksi neljäsosa 24 artiklassa tarkoitetusta korvauksesta;

yhteensä yli 6 tuntia, ei edellytä yöpymistä: puolet 24 artiklassa tarkoitetusta korvauksesta;

▼M1

yhteensä yli 6 tuntia, edellyttää asianmukaisesti perustelluista syistä yöpymistä: 24 artiklassa tarkoitettu korvaus kokonaisuudessaan tositteita vastaan.

▼B

Matkan kesto lasketaan seuraavasti:

lento-, juna- ja laivamatkat:

—

jäsenen asuinpaikkakunnan ja terminaalin tai aseman välisen matkan kesto, kun kuljetaan 60 kilometrin tuntivauhtia,

—

lento-, juna- tai laivamatkan kesto aikataulun mukaan,

—

yksi tunti lentokoneeseen, junaan tai laivaan nousemiseen, 30 minuuttia lentokoneesta, junasta tai laivasta poistumiseen,

—

30 minuuttia siirtymiseen terminaalista tai asemalta Euroopan parlamentin tiloihin Brysselissä, Luxemburgissa ja Strasbourgissa (Entzheim).

Puhemiehistö määrittää Strasbourgin muiden lentoasemien kautta kulkevien matkojen keston kulkuvälineiden saatavuuden perusteella;

yksityisautolla tehdyt matkat: jäsenen asuinpaikkakunnan ja toimipaikan tai kokouspaikkakunnan välisen matkan kesto, kun kuljetaan 70 kilometrin tuntivauhtia.

Muihin virkamatkoihin ja matkoihin jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu Euroopan parlamenttiin, sovellettavat määräykset

Edellä 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa aiheutuneita matkakuluja korvataan vuodessa enintään 4 517 euron määrään asti.

Jäsenellä on myös oikeus alkuperäistä laskua vastaan hakea korvausta taksikuluista, autonvuokrauskuluista, hotellikuluista ja muista kuluista, joita on aiheutunut virallisen toiminnan aikana. Oikeus syntyy päivää ennen virallisen toiminnan alkamista ja lakkaa päivä virallisen toiminnan päättymisen jälkeen.

2 a.

Jos jäsen matkustaa jollekin parlamentin toimipaikalle viikolla, jolla parlamentilla ei ole virallista toimintaa, muiden virkamatkojen kulukorvaus rajoittuu hotellikuluihin ja matkakuluihin, mukaan luettuina taksimatkat parlamentin virka-autojen käytöstä vahvistetuissa puhemiehistön säännöissä määrätyin rajoituksin.

2 b.

Pyyntöihin sellaisten matkakulujen korvaamiseksi, jotka koskevat osallistumista johonkin tilaisuuteen jäsenen tai Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän kutsusta, on myös liitettävä muut tositteet, joista käy ilmi, että matka liittyi jäsenen edustajantoimen hoitamiseen.

2 c.

Jäsenet voivat yhdistää tavanomaisiin matkoihin muita matkoja.

Jos tällainen yhdistetty matka tehdään kokonaan Euroopan unionissa, matkan se osuus, joka alkaa joltakin parlamentin toimipaikalta tai viralliselta kokouspaikkakunnalta tai päättyy jollekin tällaiselle paikkakunnalle, korvataan 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Jos osa yhdistetystä matkasta tehdään Euroopan unionin ulkopuolella, lisäkustannukset, jotka ovat aiheutuneet siitä, että jäsen ei ole muun matkan takia käyttänyt suorinta reittiä, peritään jäsenen muita virkamatkoja koskevasta korvauksesta 1 kohdan mukaisesti.

2 d.

Jäsenet voivat yhdistää muuhun matkaan epävirallista lisätoimintaa, jos se ei lisää korvattavien matka- ja oleskelukulujen määrää.

2 e.

Muun matkan perusteena olevasta toiminnasta aiheutuvista kuluista ei ole mahdollista saada muuta julkista tai yksityistä korvausta.

Tosiasialliset kulut valiokunnan tai alivaliokunnan puheenjohtajan matkoista konferenssiin tai tapahtumaan, jonka aihe liittyy Eurooppaan ja kuuluu valiokunnan tai alivaliokunnan toimivaltaan ja jolla on parlamentaarinen ulottuvuus, korvataan vuodessa enintään 4 517 euron määrään asti. Osallistumiseen on saatava ennakolta Euroopan parlamentin puhemiehen lupa, kun on varmistettu varojen saatavuus edellä mainitun enimmäismäärän rajoissa.

Valiokunnan tai alivaliokunnan puheenjohtaja voi kirjallisesti valtuuttaa varapuheenjohtajan tai, jos tämä on estynyt, valiokuntansa tai alivaliokuntansa jäsenen toimimaan sijaisenaan mainitunkaltaisessa konferenssissa tai tapahtumassa.

Jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu Euroopan parlamenttiin, tehtyjen matkojen kulut

►M1 1. ◄

Jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu Euroopan parlamenttiin, tehdyistä 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista matkoista aiheutuvat kulut voidaan korvata kalenterivuotta kohden enintään seuraavasti:

24 edestakaisesta lento-, juna- tai laivamatkasta kuitenkin niin, että Manner-Ranskasta valitut jäsenet voivat tehdä enintään kaksi matkaa merentakaisiin departementteihin ja merentakaisille alueille, merentakaisiin yhteisöihin, Uuteen-Kaledoniaan ja Ranskan eteläisille ja antarktisille alueille;

yksityisautolla tehdyistä matkoista yhteensä enintään seuraava etäisyys:

24 000 km

Saksasta, Espanjasta, Ranskasta, Italiasta, Puolasta, Romaniasta, Suomesta, Ruotsista tai Yhdistyneestä kuningaskunnasta valitut jäsenet,

16 000 km

Bulgariasta, Tšekin tasavallasta, Irlannista, Kreikasta, Unkarista, Itävallasta, Portugalista tai Slovakiasta valitut jäsenet,

▼M8

8 000 km

Belgiasta, Tanskasta, Virosta, Kroatiasta, Kyproksesta, Latviasta, Liettuasta, Luxemburgista, Maltasta, Alankomaista tai Sloveniasta valitut jäsenet.

1 a.

Jäsen, joka on käyttänyt loppuun 1 kohdan a alakohdassa vahvistetun lento-, juna- tai laivamatkojen kulukorvauksen, voi kirjallisesta hakemuksesta muuntaa 1 kohdan b alakohdassa vahvistetun yksityisautolla tehtyjen matkojen kulukorvauksen lento-, juna- tai laivamatkojen kulukorvaukseksi siten, että yksisuuntainen lento-, juna- tai laivamatka vastaa kahta prosenttia enimmäiskilometrimäärästä, joka on sallittu sen jäsenvaltion osalta, josta jäsen on valittu.

Samaa sovelletaan vastaavasti jäseneen, joka on käyttänyt loppuun yksityisautolla tehtyjen matkojen kulukorvauksen.

Kaupunkialueella julkisen liikenteen (myös taksin) käytöstä aiheutuneet matkakulut korvataan tavanomaisten, käytettyä liikennemuotoa koskevien tositteiden perusteella. Korvattava määrä jaetaan yksityisautolla tehdyistä matkoista maksettavan kilometrikorvauksen määrällä ja näin saatu tulos vähennetään 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista kilometrimääristä.

Jos jäsenen 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu asuinpaikkakunta sijaitsee eri jäsenvaltiossa kuin se, josta hänet on valittu Euroopan parlamenttiin, ja hän matkustaa edustajantointa hoitaessaan asuinpaikkakuntansa ja sen jäsenvaltion välillä, josta hänet on valittu, matkat rinnastetaan 1 kohdan a ja b alakohtaa sovellettaessa siinä jäsenvaltiossa tehtyihin matkoihin, josta jäsen on valittu.

Jäsenellä on oikeus päivärahaan jokaiselta päivältä, jona hän on läsnä

toimipaikassa tai kokouspaikkakunnalla – mikä on todistettava 12 artiklan mukaisesti – ollessaan matkalla, josta korvataan tavanomaiset matkakulut;

kansallisen parlamentin valiokunnan tai muun elimen kokouksessa, joka järjestetään muualla kuin jäsenen asuinpaikkakunnalla, mainitun valiokunnan tai elimen antamaa läsnäolotodistusta vastaan.

Euroopan parlamentin ulkopuolista toimintaa varten varatuilla viikoilla jäsenellä on oikeus päivärahaan enintään kolmelta päivältä lukuun ottamatta tapauksia, joissa päiväraha maksetaan a ja b alakohdan mukaisesti tai joissa on kyse puhemiehistön 19. lokakuuta 2009 määrittelemistä erityistapauksista.

Kun virallinen toiminta järjestetään unionin alueella, jäsen saa kiinteämääräisen 324 euron korvauksen.

Kun virallinen toiminta järjestetään yhteisön alueen ulkopuolella, jäsen saa

ennen kokouksen alkua lähtevän viimeisen sopivan koneen lähtöajan ja ensimmäisen mahdollisen, kokouksen jälkeen saapuvan koneen saapumisajan tai Euroopan parlamentin käyttöön asettaman erikoislentokoneen lähtö- ja saapumisajan väliseltä ajanjaksolta kiinteämääräisen päivärahan, jonka suuruus on puolet 2 kohdassa tarkoitetusta määrästä. Yli 12 tuntia kestävät ajanjaksot lasketaan kokonaiseksi päiväksi. Yli 6 tuntia kestävät ajanjaksot lasketaan puoleksi päiväksi;

alkuperäistä laskua vastaan korvauksen kohtuullisista majoituskuluista, aamiainen mukaan luettuna, kokouspaikkakunnalla;

▼M6

ba)

tositteita vastaan korvauksen viisumikuluista ja muista asiaan liittyvistä kuluista;

▼M5

asianmukaisesti perustelluissa poikkeusolosuhteissa korvauksen matkan aikana aiheutuneista kohtuullisista oleskelukuluista.

▼B

Jos esitetty majoitusliikkeen lasku koskee kahden hengen huonetta, laskun summasta korvataan 85 prosenttia.

Jos jäsen on kokouspaikkakunnalla alle 4 tuntia ja meno- ja paluumatka tehdään saman päivän aikana, päivärahasta maksetaan puolet.

Jäsenellä on oikeus kiinteämääräiseen yleiseen kulukorvaukseen edustajantoimen hoitamiseen liittyvistä kuluista. Jäsenellä ei ole oikeutta käyttää yleistä kulukorvausta kuluihin, jotka korvataan muuten näiden soveltamisohjeiden tai Euroopan parlamentin muiden sääntöjen mukaisesti, ellei tällaisiin muihin korvauksiin myönnettyjä määriä ole jo käytetty loppuun.

Yleistä kulukorvausta maksetaan jäsenen toimikauden ajan.

Edellä olevan 25 artiklan mukaisen korvauksen määrä on 4 576 euroa kuukaudessa.

Jos jäsenen toimikausi alkaa kuukauden 16. päivänä tai sen jälkeen, jäsenellä on oikeus vain puoleen kyseisen kuukauden korvauksesta.

Korvauksesta maksetaan puolet myös niiden kolmen kuukauden ajalta, jotka seuraavat sitä kuukautta, jonka aikana jäsenen toimikausi päättyy, jos jäsen on hoitanut tehtäviään vähintään kuuden kuukauden ajan, eikä häntä ole valittu uudelleen Euroopan parlamenttiin.

Yleisen kulukorvauksen mukaiset suoritukset maksetaan suoraan kyseiselle jäsenelle.

Yleinen kulukorvaus on tarkoitettu kattamaan muun muassa seuraavat kulut:

—

toimiston juoksevat kulut ja ylläpitokulut,

—

toimistotarvikkeet ja kirjallinen aineisto,

—

toimistolaitteisiin liittyvät kustannukset,

—

edustuskulut,

—

hallinnolliset kustannukset.

Puhemiehistö antaa ohjeellisen luettelon kuluista, jotka kuuluvat yleisen kulukorvauksen piiriin.

Jos jäsen sairastuu vakavasti tai joutuu tapaturmaan tai sellaiseen ennakoimattomaan tilanteeseen, joka estää matkan moitteettoman sujumisen, 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, 2 kohdassa ja 2 a kohdassa tarkoitetun virkamatkan aikana, hänellä on oikeus parlamentin antamaan matka-apuun. Matka-apuun kuuluu kotiinkuljetuksen järjestäminen ja vastuun ottaminen siihen liittyvien kulujen maksamisesta. Jäsen tai tarvittaessa hänen edustajansa voi pyytää mainittua kuljetusta johonkin Euroopan parlamentin toimipaikkaan tai jäsenen asuinpaikkakunnalle.

Jos jäsen kuolee virkamatkan aikana, voidaan korvata myös kulut vainajan kuljetuksesta asuinpaikkakunnalleen.

Parlamentti täyttää apua koskevan velvoitteensa vakuutuksen avulla. Parlamentin jäsenet voivat käyttää 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja oikeuksiaan vakuutuksessa määrätyin edellytyksin.

Vakuutussopimuksen ehtoihin on kuuluttava muun muassa seuraavan avun antaminen:

—

avustaminen, jos jäsen sairastuu vakavasti, joutuu tapaturmaan tai menehtyy,

—

avustaminen ja aikaistettu paluu, jos sattuu luonnonkatastrofi, yleinen järjestys järkkyy vakavasti taikka jäsenen omainen sairastuu vakavasti, joutuu tapaturmaan tai menehtyy,

—

logistinen ja hallinnollinen avustaminen, jos jäsenen asiakirjat katoavat tai ne varastetaan,

—

avustaminen mahdollisissa oikeuskäsittelyissä,

—

täydentävä henki- ja työkyvyttömyysvakuutus (tavanomaisen vakuutusturvan ulkopuolelle rajattua osuutta koskeva vakuutus).

Kvestorit voivat pääsihteerin ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin asiantuntijalääkärin lausunnon saatuaan valtuuttaa Euroopan parlamentin vastaamaan vaikeasti vammaisen jäsenen avustamisesta koituvista kuluista, jotta tämä voi hoitaa edustajantointaan. Euroopan parlamentin asiantuntijalääkärin on vahvistettava määräajoin jäsenen vammaisuuden aste ja hänen edustajantoimensa hoitamisen mahdollistamiseksi ehdotettujen järjestelyjen aiheellisuus. Kvestorien valtuutuksessa täsmennetään avustamisen yksityiskohdat ja valtuutuksen kesto.

Edellä 24 artiklassa tarkoitettu päiväraha vähennetään puoleen kultakin sellaiselta päivältä, jona jäsen on ollut poissa yli puolesta nimenhuutoäänestyksistä, jotka toimitetaan Strasbourgin istuntojaksolla tiistaina, keskiviikkona ja torstaina ja Brysselin istuntojakson toisena päivänä.

Jäsenen, joka on ollut Euroopan parlamentin yhden istuntovuoden aikana (1. syyskuuta – 31. elokuuta) poissa vähintään puolet Euroopan parlamentin täysistuntopäivistä, on palautettava parlamentille puolet kyseisenä vuonna saamastaan 25 artiklan mukaisesta yleisestä kulukorvauksesta.

Puhemies voi myöntää 2 kohdassa tarkoitettuun poissaoloon luvan sairauden, vakavien perhesyiden tai jäsenen Euroopan parlamentin puolesta toisaalla hoitamien tehtävien vuoksi. Poissaolon perusteena olevat asiakirjat on toimitettava kvestoreille kahden kuukauden kuluessa poissaolon alkamisesta.

Raskaana oleva jäsen vapautetaan Euroopan parlamentin virallisista kokouksista lapsen syntymää edeltävien kolmen kuukauden ajaksi. Jäsenen on esitettävä lääkärintodistus, josta ilmenee laskettu synnytysaika. Synnytyksen jälkeen jäsen vapautetaan virallisista kokouksista kuuden kuukauden ajaksi. Jäsenen on esitettävä jäljennös lapsen syntymätodistuksesta.

Euroopan parlamentin työjärjestyksen 146 artiklan mukaisesti istuntosalista poistetun jäsenen 24 artiklan mukainen päiväraha pidätetään istuntosalista poistamisen ajaksi.

Jäsenen päiväraha pidätetään Euroopan parlamentin työjärjestyksen 147 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Jäsenellä on oikeus käyttää vapaasti valitsemiaan henkilökohtaisia avustajia. Euroopan parlamentti vastaa tosiasiallisista kuluista, jotka ovat aiheutuneet kokonaan ja yksinomaan yhden tai useamman henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta taikka palvelujen käyttämisestä näiden soveltamisohjeiden mukaisesti ja puhemiehistön vahvistamin ehdoin.

Parlamentti maksaa kulut vain avustajapalveluista, jotka ovat jäsenen edustajantoimen hoitamisen kannalta tarpeen ja liittyvät siihen suoraan. Näihin menoihin ei missään tapauksessa voi sisältyä jäsenen henkilökohtaisia kuluja.

Kulut maksetaan jäsenen toimikauden ajan. Ainoastaan kuluja, jotka ovat aiheutuneet enintään 30 päivää ennen tämän luvun mukaisen korvaushakemuksen esittämistä, voidaan korvata.

Jäljempänä 34 artiklassa tarkoitetuista avustajista aiheutuvia kuluja korvataan 1 päivästä heinäkuuta 2020 alkaen enintään 25 620 euroa kuukaudessa.

Jos jäsenen toimikausi ei ala kuukauden ensimmäisenä päivänä tai jos se ei pääty kuukauden viimeisenä päivänä, kyseiseltä kuukaudelta maksettavien avustajakulujen määrä lasketaan suhteessa aikaan.

Jos 4 kohdassa tarkoitettua kuukausikorvausta ei käytetä kokonaan, varainhoitovuoden lopussa kertynyt ylijäämä siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle. Siirron määrä ei saa ylittää kyseisessä kohdassa mainitun kuukausikorvauksen määrää.

Jäsen voi käyttää:

muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 5 a artiklan mukaisia valtuutettuja avustajia, ja

jäsentä jäsenvaltiossa, josta hänet on valittu Euroopan parlamenttiin, avustavia henkilöitä, jotka ovat tehneet jäsenen kanssa sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisen työsopimuksen tai palvelusopimuksen tässä luvussa esitetyin ehdoin, jäljempänä ’paikalliset avustajat’.

Jäsen voi kirjallisella sopimuksella perustaa muiden jäsenten kanssa jäsenryhmän, joka voi palkata yhden tai useamman yhteisen avustajan tai käyttää yhden tai useamman yhteisen avustajan palveluja 1 kohdan mukaisesti taikka käyttää yhden tai useamman harjoittelijan palveluja. Tällöin asianomaiset jäsenet nimeävät joukostaan yhden tai useamman jäsenen, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus tai esittää palvelukseen ottamista koskeva pyyntö jäsenryhmän puolesta.

Jäsenet toimittavat asiasta vastaavalle yksikölle kirjallisen ilmoituksen, jossa vahvistetaan kunkin jäsenen osuus, joka vähennetään 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta määrästä.

Näiden soveltamisohjeiden 35–42 artiklaa ei sovelleta valtuutettuihin avustajiin.

Myös puhemiehistön vahvistamien ehtojen mukaisesti laadituista harjoittelijasopimuksista johtuvat kulut voidaan korvata.

Jäsen voi käyttää palveluja tarjoavaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä satunnaisiin ja tarkasti eriteltyihin palveluihin, jotka liittyvät suoraan edustajantoimen hoitamiseen, tässä luvussa esitetyin ehdoin.

Suoritettuihin palveluihin ei voi kuulua henkilöstön käyttöön antaminen, paitsi jos on kyse väliaikaisesti käytettävistä sellaisten ammattimaisten palveluntarjoajien palveluista, jotka tarjoavat kyseisiä palveluja säännöllisesti ja joilla on kansallisen lainsäädännön mukainen lupa tarjota niitä.

Puhemiehistö hyväksyy luettelon kuluista, jotka kuuluvat parlamentin jäsenten avustajakorvauksen piiriin.

Avustajien ja harjoittelijoiden nimet sekä palveluntarjoajien ja maksun välittäjien nimet tai toiminimet julkaistaan sopimuksen keston ajan Euroopan parlamentin verkkosivustolla heidän avustamansa jäsenen tai jäsenten nimen yhteydessä.

Avustajat, harjoittelijat, palveluntarjoajat ja maksun välittäjät voivat turvallisuutensa suojaamiseksi pyytää kirjallisesti asianmukaisesti perustelluista syistä, ettei heidän nimiään tai niiden toiminimiä julkaista Euroopan parlamentin verkkosivustolla. Pääsihteeri päättää, myönnytäänkö pyyntöön.

Jäsenellä voi olla kulloinkin ainoastaan kolme voimassa olevaa sopimusta valtuutettujen avustajien kanssa sopimuksen mukaisen työn kestosta riippumatta. Enimmäismäärä voidaan nostaa neljään, jos puhemies myöntää nimenomaisen poikkeuksen sen jälkeen kun asiasta vastaava yksikkö on tarkastanut, että kyseisellä jäsenellä on käytettävissään riittävästi toimistotiloja parlamentin kiinteistöjen käyttöä koskevien normien mukaisesti ja ottaen huomioon myös mahdollisten harjoittelijoiden määrä.

10.

Vähintään 25 prosenttia 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta määrästä varataan kuluihin, jotka aiheutuvat Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen VII osastosta. Muut avustajakulut kuin Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen VII osastosta aiheutuvat kulut voivat näin ollen olla yhteensä enintään 75 prosenttia 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta määrästä.

Tässä artiklassa tarkoitettujen palvelujen suorittamisesta aiheutuneet kulut voivat olla enintään 25 prosenttia 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta määrästä.

Nämä enimmäismäärät lasketaan kumulatiivisesti varainhoitovuotta kohti 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista kuukausimääristä ja niihin lisätään määräsuhteessa mahdollisesti kyseisen artiklan 6 kohdassa tarkoitettu käyttämättä jääneen ylijäämän siirto seuraavalle varainhoitovuodelle.

11.

Parlamentti korvaa paikallisten avustajien kulut ilman arvonlisäveroa lasketun bruttopalkan tai -palkkion kuukausittaiseen enimmäismäärään asti, jonka puhemiehistö vahvistaa 12 kohdan mukaisesti. Puhemiehistö voi mukauttaa enimmäismääriä vuosittain. Sovellettavat enimmäismäärät julkaistaan parlamentin verkkosivustolla.

12.

Enimmäismäärät ovat kolme kertaa viitemäärä. Viitemäärä on Eurostatin julkaiseman kokoaikaisen työntekijän vuotuisen keskimääräisen bruttopalkan kahdestoistaosa siinä jäsenvaltiossa, josta kyseinen jäsen on valittu.

Näin lasketut enimmäismäärät eivät kuitenkaan voi olla pienempiä kuin valtuutetun avustajan peruspalkka palkkaluokassa 6 eivätkä suurempia kuin valtuutetun avustajan peruspalkka palkkaluokassa 19.

Bonuksia korvataan ainoastaan edellä mainittuihin vuotuisiin enimmäismääriin asti.

Enimmäismääriä vähennetään määräsuhteessa, jos paikallinen avustaja työskentelee osa-aikaisesti tai jos paikallinen avustaja ei työskentele koko kuukautta.

Taloudelliset seuraukset tapauksessa, jossa valtuutettuun avustajaan on todistetusti kohdistettu häirintää

Jos puhemies toteaa häirintää koskevan sisäisen kuulemismenettelyn, jossa on kuultu molempia osapuolia, perusteella, että jäsen on syyllistynyt työpaikkakiusaamiseen tai sukupuoliseen häirintään valtuutettua avustajaa kohtaan, parlamentti vähentää 33 artiklasta poiketen kaikki kyseisen valtuutetun avustajan työsopimuksen mukaiset maksuvelvoitteet, erityisesti valtuutetun avustajan palkan, kyseiselle jäsenelle maksettavista avustajakuluista, eikä jäsenellä ole enää oikeutta asianomaisen avustajan palveluihin.

Kaikki jäsenen tai jäsenryhmän tekemät työsopimukset ja palvelusopimukset sekä harjoittelusopimukset, jotka koskevat harjoittelijoita jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu Euroopan parlamenttiin, on annettava johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneen maksun välittäjän hoidettavaksi.

Kyseisen maksun välittäjän palvelujen on oltava sellaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön suorittamia, jolla on jossakin jäsenvaltiossa valtuudet harjoittaa ammattitoimintaa, johon kuuluu työsopimusten tai palvelusopimusten verotuksellisten ja sosiaaliturvanäkökohtien käsittely ( 6 ) kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Jäsen tekee erillisen sopimuksen 2 kohdassa asetetut vaatimukset täyttävän vapaavalintaisen maksun välittäjän kanssa.

Edellä olevan 1 kohdan mukaisen maksun välittäjän palvelujen käyttämisestä aiheutuvat kulut katetaan 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta määrästä eikä niihin sovelleta 34 artiklan 10 kohdan mukaista palveluja koskevaa enimmäismäärää.

Maksun välittäjän palkkio ilman arvonlisäveroa voi olla enintään 10 prosenttia paikallisten avustajien, palveluntarjoajien ja harjoittelijoiden palkoista, palkkioista ja korvauksista, joiden maksamisesta se vastaa, ja se voi olla enintään 4 prosenttia 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta määrästä.

Maksun välittäjän palkkion enimmäismäärä tarkastetaan kalenterivuosittain kumulatiivisesti suhteessa maksun välittäjän sopimuksen kestoon.

Jäsenen ja maksun välittäjän välinen sopimus tehdään käyttäen pohjana puhemiehistön hyväksymää vakiosopimusta.

Vakiosopimuksessa määritetään 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten maksuehdot tämän luvun mukaisesti sekä maksun välittäjän palkkio ja vastuu.

Maksun välittäjän on huolehdittava kansallisen ja yhteisön lainsäädännön moitteettomasta soveltamisesta ja erityisesti siitä, että sen hallinnoimiin sopimuksiin liittyvät sosiaaliturvamaksuja ja veroja koskevat velvoitteet on täytetty.

Maksun välittäjän palkkiot maksetaan asianomaisia laskuja tai palkkiolaskelmia vastaan.

Jäsenen on toimitettava maksun välittäjälle kaikki asiakirjat ja tiedot, joita tämä tarvitsee huolehtiakseen hoidettavanaan olevien sopimusten laillisuudesta ja säännönmukaisesta hallinnoinnista, ja etenkin 37 artiklan 2 kohdassa, 38 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, 40 artiklassa, 41 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 42 artiklassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Parlamentti suorittaa maksun välittäjälle tämän hoidettavaksi annettujen sopimusten, myös harjoittelijasopimusten, täytäntöönpanosta johtuvat maksut tarvittavia tositteita vastaan.

Jäsenen pyynnöstä parlamentti maksaa poikkeuksellisesti hänen puolestaan nettopalkan suoraan avustajille, joiden kanssa jäsen on tehnyt työsopimuksen. Maksun välittäjän on viipymättä ilmoitettava suoritettavien sosiaaliturvamaksujen ja verojen suuruus asiasta vastaavalle yksikölle ja laadittava palkkalaskelmat.

Jos olosuhteet sitä vaativat, Euroopan parlamentti voi työsopimuksen tapauksessa ja jäsenen pyynnöstä maksaa ennakkoa 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista maksuista.

Ennakoita voidaan käyttää myös paikallisten avustajien lyhyistä matkoista aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tällaisissa tapauksissa ennakkona maksetaan kiinteämääräinen enintään 100 euron suuruinen summa avustajaa kohden kuukaudessa. Jos aiheutuneet kulut ovat tätä enimmäismäärää suuremmat, maksun välittäjän on toimitettava neljännesvuosittain tositteet aiheutuneista kuluista. Tositteet voidaan poikkeustapauksissa korvata vakuutuksen antamisella.

Ennakoiden tasaaminen on täysin maksun välittäjän vastuulla ja tehdään näiden soveltamisohjeiden ja sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Jäsenen tai hänen käyttämänsä maksun välittäjän on esitettävä asiasta vastaavalle yksikölle 34 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 2, 4 ja 5 kohdan mukaisia avustajakuluja koskeva kaikkien asianomaisten jäsenten ja 36 artiklan 5 a kohdan b alakohdassa säädettyä tapausta lukuun ottamatta maksun välittäjän allekirjoituksellaan vahvistama maksupyyntö, jossa täsmennetään maksunsaajat ja maksettavat määrät. Työsopimusta koskevaan maksupyyntöön on liitettävä 38 artiklan mukaiset tositteet ja palvelusopimusta koskevaan maksupyyntöön 41 artiklan mukaiset tositteet.

Jäsenen on ilmoitettava maksun välittäjälle ja asiasta vastaavalle yksikölle viipymättä kaikista sopimussuhteiden muutoksista sekä annettavat maksuohjeet ja tiedot sopimukseen tehdyistä muutoksista.

Maksun välittäjän on välitettävä kyseiset tiedot ja niitä vastaavat tositteet viipymättä asiasta vastaavalle yksikölle.

Maksun välittäjän on toimitettava asiasta vastaavalle yksikölle viimeistään parlamentin kyseistä varainhoitovuotta seuraavan maaliskuun 31. päivänä ennakoiden tasaamista varten selvitykset kuluista, jotka ovat aiheutuneet palkkojen, verojen sekä työntekijän ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen maksamisesta, sekä kaikista muista korvauskelpoisista kuluista kunkin paikallisen avustajan osalta. Maksun välittäjän on lisäksi esitettävä tässä yhteydessä todistus paikallisen avustajan kuulumisesta sosiaaliturvajärjestelmään ja ilmoitettava, että jäsen on työnantaja, sekä esitettävä todistus avustajan vakuuttamisesta työtapaturmien varalta, jos sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä sitä vaaditaan. Maksun välittäjän on myös vakuutettava, että kaikki sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet on täytetty.

Maksun välittäjän ja jäsenen välisen sopimuksen ja jäsenen toimikauden päättyessä nämä velvoitteet on täytettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut selvitykset on laadittava Euroopan parlamentin määrittelemien vaatimusten mukaisesti.

Kun 1 kohdassa tarkoitetut selvitykset on tarkastettu, asiasta vastaava yksikkö antaa maksun välittäjälle ilmoituksen siitä, onko maksut suoritettu säännönmukaisesti vai säännönvastaisesti ja mitä asiakirjoja maksun välittäjän on mahdollisesti vielä toimitettava. Ilmoituksesta toimitetaan jäljennös jäsenelle.

Jos ilmoituksessa todetaan maksujen säännönvastaisuus, maksujen säännönmukaisuuden vahvistavat asiakirjat on toimitettava asiasta vastaavalle yksikölle kuukauden kuluessa ilmoituksen antamispäivästä. Muutoin Euroopan parlamentti soveltaa 67 ja 68 artiklan määräyksiä.

Maksun välittäjän on pidettävä kirjaa palkkalaskelmista sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä asetetun ajanjakson ajan ja vähintään vuoden ajan Euroopan parlamentin kulloisenkin vaalikauden päättymisestä. Kirjanpidossa on eriteltävä maksetut palkat ja verot sekä työnantajan ja työntekijän sosiaaliturvamaksut. Jos maksun välittäjän kanssa tehty sopimus päättyy ennen jäsenen toimikauden päättymistä, jäsenen valitsemalle uudelle 35 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle maksun välittäjälle on viipymättä toimitettava oikeaksi todistettu jäljennös palkkalaskelmien kirjanpidosta.

Avustajan on pidätyttävä kaikesta sellaisesta toiminnasta, joka on ristiriidassa hänen avustamansa jäsenen tai parlamentin etujen kanssa. Avustajan on ilmoitettava viipymättä jäsenelle, jos hän aikoo ryhtyä johonkin palkalliseen tai palkattomaan tehtäviensä hoitoon kuulumattomaan toimintaan tai asettua ehdolle vaaleissa.

Avustajan on asuttava sellaisella etäisyydellä työskentelypaikalta, ettei se haittaa hänen tehtäviensä hoitamista.

Jäsenen on ilmoitettava asiasta vastaavalle yksikölle viipymättä kaikista työsuhteen muutoksista, joilla on vaikutusta avustajakuluihin, sekä avustajan aikomuksesta ryhtyä tehtäviensä hoitoon kuulumattomaan toimintaan tai asettua ehdolle vaaleissa. Jäsenen on varmistuttava siitä, että tehtävien hoitoon kuulumaton toiminta tai vaaleissa ehdolle asettuminen eivät haittaa avustajan tehtävien hoitamista eivätkä ole yhteensopimattomia unionin taloudellisten etujen kanssa. Asiasta vastaava yksikkö voi pyytää todisteita avustajan kanssa tätä varten tehdyistä järjestelyistä.

Paikallisen avustajan, joka aikoo asettua ehdolle vaaleissa, on meneteltävä vaalikampanjoja koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Avustajan on oltava vuosilomalla tai palkattomalla vapaalla vähintään virallisen vaalikampanjan ajan. Jos avustaja tulee valituksi, hänestä aiheutuvien kulujen korvaaminen päättyy, jollei toimiteta todisteita siitä, että avustajan uusi tehtävä on yhteensopiva parlamentin avustajan tehtävien kanssa.

Jäsenen ja avustajan väliseen sopimukseen on sisällytettävä 2 ja 4 kohdassa esitetyt velvoitteet.

Jäsenen paikallisten avustajien kanssa tekemien työsopimusten päättämisestä jäsenen toimikauden päättyessä aiheutuvat lisäkulut voidaan 33 artiklan 3 kohdasta poiketen maksaa, kun mainitut kulut johtuvat sovellettavasta kansallisesta työlainsäädännöstä, työehtosopimukset mukaan lukien.

Edellä 1 kohtaa ei sovelleta, jos

jäsen valitaan uudelleen välittömästi seuraavaksi vaalikaudeksi;

jäsenen toimikausi on kestänyt alle kuusi kuukautta;

jäsen ei ole täyttänyt työsopimuksen päättämistä koskevia lakisääteisiä velvollisuuksiaan, irtisanomisaika mukaan lukien, hyvissä ajoin ennen toimikautensa päättymistä lukuun ottamatta tapauksia, joissa toimikauden päättyminen ei ollut ennakoitavissa;

avustaja saa muuta yhteisön toimielimen maksamaa palkkaa tai on toisen jäsenen tai jäsenryhmän palveluksessa kyseisenä ajanjaksona;

kyseiset kulut johtuvat osapuolten erityisestä sopimuksesta tai päätöksestä myöntää työsopimuksen päättymisen yhteydessä palkanlisä, josta ei määrätä lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa.

Maksun välittäjän on esitettävä asiasta vastaavalle yksikölle 1 kohdassa tarkoitettuja kuluja koskeva jäsenen allekirjoituksellaan vahvistama maksupyyntö, jossa täsmennetään maksun oikeudelliset perusteet, kolmen kuukauden kuluessa asianomaisen jäsenen toimikauden päättymisestä.

Jos jäsen velvoitetaan sovellettavassa kansallisessa työlainsäädännössä maksamaan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvina kuluina suoritus, joka on yli kolminkertainen 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun määrään nähden, kyseiset kulut voidaan poikkeuksellisesti maksaa, kun esitetään asianmukaiset asiakirjat, joiden on ehdottomasti oltava toimivaltaisten kansallisten viranomaisten oikeaksi todistamia. Maksupyyntö on esitettävä 3 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

Kattaakseen työsopimuksen päättymiseen liittyvät kulut, joita ei voida maksaa 1–4 kohdan nojalla, jäsenet voivat antaa maksun välittäjälleen tehtäväksi osoittaa tätä varten varoja 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta määrästä ja siirtää ne seuraaville varainhoitovuosille seuraavin edellytyksin:

Jäsen on osoittanut asianmukaisin kirjallisin asiakirjoin, että Euroopan parlamentin ulkopuolella noudatetaan alalla, johon työsopimus liittyy, Euroopan parlamentin jäsenistä riippumatonta vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan maksetaan lainsäädännössä määrätyn vähimmäiskorvauksen ylittäviä irtisanomiskorvauksia.

Edellä olevan a alakohdan mukaisesti määritettyä käytäntöä vastaavista irtisanomiskorvauksista on sovittu paikallisen avustajan työsopimuksessa. Sovitut määrät eivät missään tapauksessa saa ylittää yhden kuukauden palkkaa kultakin työskentelyvuodelta.

Tarkoitukseen osoitetut määrät ilmoitetaan työntekijää kohden 39 artiklassa tarkoitetun vuosittaisen ennakoiden tasaamisen yhteydessä. Maksun välittäjä avaa varoja varten erillisen pankkitilin ja toimittaa ennakoiden tasaamista varten vuosittain tiliotteen. Maksun välittäjä voi osoittaa tarkoitukseen kunakin varainhoitovuonna ainoastaan määrät, jotka vastaavat työskentelykausia kuluvan vaalikauden alusta kyseisen varainhoitovuoden loppuun, tai, jos sopimus päättyy kyseisenä vuonna, sopimuksen päättymiseen saakka. Tarkoitukseen osoitetuista määristä kertyneet korot ilmoitetaan vuosittaisessa ennakoiden tasaamisessa. Ylijäämä tai käyttämättä jääneet määrät korvataan parlamentille vuosittain tai asianomaisen työsopimuksen päättyessä.

Maksupyyntö on esitettävä ennen palvelusopimuksen tekemistä, lukuun ottamatta tiettyjä satunnaisia palveluja, joiden kulut ovat alle 500 euroa arvonlisävero mukaan luettuna, ja sen on sisällettävä:

kustannusarvio ja luonnos palvelusopimuksesta, jonka jäsen aikoo tehdä palveluntarjoajan kanssa ja jossa määritellään selvästi suoritettavat palvelut;

jos kyseessä on yli 60 000 euron arvoinen sopimus arvonlisävero mukaan luettuna, perustelu kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen hyväksymisestä sen jälkeen kun on tarkasteltu vähintään kolmen täysin riippumattoman tarjoajan tarjouksia ja otettu erityisesti huomioon hinnan lisäksi laatu ja sosiaaliset näkökohdat; tätä kynnysarvoa sovelletaan kumulatiivisesti, kun on kyse saman palveluntarjoajan tarjoamia samanlaisia palveluja koskevista perättäisistä sopimuksista;

kun palveluntarjoaja on oikeushenkilö, jäljennös palveluntarjoajan merkitsemisestä kaupparekisteriin tai vastaava asiakirja sekä perustamiskirja, tai kun palveluntarjoaja on luonnollinen henkilö, 38 artiklan d–f alakohdassa luetellut asiakirjat ja satunnaisia sopimuksia lukuun ottamatta g alakohdassa lueteltu asiakirja;

kun palveluntarjoaja on oikeushenkilö, eturistiriitojen puuttumista koskeva vakuutus, jossa vahvistetaan erityisesti, että kukaan palvelua suorittavista henkilöistä ei ole 34 artiklassa tarkoitettu avustaja eikä 43 artiklan d alakohdassa tarkoitettu henkilö.

Suoritettujen palvelujen kulut korvataan, kun jäsen esittää asiasta vastaavalle yksikölle yksityiskohtaisen laskun tai palkkiolaskelman tosiasiallisesti suoritetusta palvelusta sekä jäljennöksen palveluntarjoajan kanssa tehdystä sopimuksesta. Laskuun tai palkkiolaskelmaan on liitettävä jäsenen vakuutus siitä, että palvelu on tosiasiallisesti suoritettu. Asiasta vastaavan yksikön pyynnöstä jäsenen on myös toimitettava asianmukaiset tositteet.

Jos palvelut on osittain tai kokonaan vapautettu arvonlisäverosta, asiasta vastaava yksikkö voi pyytää maksun välittäjää vahvistamaan arvonlisäverovapautuksen oikeusperustan.

Jos paikallinen avustaja, jonka kanssa on tehty työsopimus, on poissa yli kolme kuukautta äitiysloman tai vakavan sairauden vuoksi, voidaan 33 artiklan 4 kohdan mukaisen enimmäismäärän lisäksi maksaa avustajan kolmannen poissaolokuukauden alusta alkaen hänen sijaisensa palkkaamisesta aiheutuvat kulut, joita sovellettavan kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän mukaisesti maksetut työsuhde-etuudet eivät kata. Maksun välittäjän on esitettävä asiasta vastaavalle yksikölle näitä kuluja koskeva jäsenen allekirjoituksellaan vahvistama maksupyyntö.

Tämän luvun mukaisesti maksetuilla määrillä ei saa suoraan tai epäsuorasti

Mahdollisuus käyttää parlamentin yksiköiden tarjoamia palveluja ja tarvikkeita

Puhemiehistö vahvistaa säännöt, joita sovelletaan muun muassa seuraaviin, parlamentin yksiköiden jäsenille tarjoamiin palveluihin ja heidän käyttöönsä saamiin tarvikkeisiin:

—

virka-autojen käyttö;

—

jäsenten työhuoneiden kalusteet;

—

tietojenkäsittely- ja televiestintälaitteiden käyttö;

—

jäsenille jaettavat paperitarvikkeet;

—

toimistotilojen antaminen jäsenten ja poliittisten ryhmien käyttöön Euroopan parlamentin tiedotustoimistoissa;

—

jäsenten laitokselle, yhdistykselle tai säätiölle lahjoittamien tai testamenttaamien arkistojen käsittely;

—

toimikautensa ennen vaalikauden loppua päättävien jäsenten mahdollisuus järjestää henkilökohtaisten tavaroidensa muutto Brysselin ja Strasbourgin työtiloistaan kotimaahansa;

—

parlamentin polkupyörien käyttö;

—

jäsenille tarjottavat kieli- ja atk-kurssit;

—

työterveysyksikön palvelujen käyttö.

Puhemiehistö voi myös vahvistaa määräykset Euroopan parlamentin entisten puhemiesten erityisoikeuksista Euroopan parlamentin jäsenen toimikautensa aikana sekä entisten jäsenten kulkuoikeuksista Euroopan parlamentin tiloissa.

Entisellä jäsenellä on oikeus jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 13 artiklassa tarkoitettuun siirtymäkorvaukseen sen kuukauden ensimmäisestä päivästä, joka seuraa tehtävien päättymiskuukautta.

Entisellä jäsenellä on oikeus siirtymäkorvaukseen. Jos entinen jäsen ottaa vastaan edustajantoimen muussa parlamentissa tai toimii julkisessa virassa, hänelle maksettava palkka vähennetään siirtymäkorvauksesta.

Siirtymäkorvaukseen sovelletaan 2 artiklan 3 kohtaa soveltuvin osin.

Tässä artiklassa ’muulla parlamentilla’ tarkoitetaan jäsenvaltion lakiasäätävää kansanedustuslaitosta.

Tässä artiklassa ’julkisella viralla’ tarkoitetaan seuraavien tehtävien hoitamista:

▼B

vaalilla täytettävä palkallinen tehtävä, johon kuuluu julkisen vallan käyttö;

kansallisen tai aluehallituksen jäsenyys;

▼M12

viranomaisena toimiva korkea virkamies, unionin toimielimen virkamies tai jäsen.

▼B

Jos entisellä jäsenellä on samanaikaisesti oikeus siirtymäkorvaukseen ja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 14 artiklassa tarkoitettuun vanhuuseläkkeeseen tai 15 artiklassa tarkoitettuun työkyvyttömyyseläkkeeseen, sovelletaan hänen valitsemaansa järjestelyä. Hänen on ilmoitettava päätöksestään pääsihteerille kolmen kuukauden kuluessa toimikautensa päättymisestä. Päätös on peruuttamaton.

Jos entinen jäsen valitsee siirtymäkorvauksen, vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään siksi ajaksi, jolta maksetaan siirtymäkorvausta.

Saadakseen siirtymäkorvauksen entisen jäsenen on esitettävä asiaa koskeva pyyntö pääsihteerille kolmen kuukauden kuluessa toimikautensa päättymisestä ja liitettävä pyyntöön kirjallinen ilmoitus siitä, ettei hän hoida 46 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä.

Jos sovelletaan 47 artiklan 1 kohtaa, vakuutukseen on liitettävä siinä tarkoitettu päätös.

Pääsihteerille on viipymättä ilmoitettava kaikista niiden edellytysten muutoksista, joiden perusteella siirtymäkorvaus myönnettiin ja jotka saattavat johtaa tätä oikeutta koskeviin muutoksiin. Epävarmoissa tapauksissa pääsihteeri voi pyytää asianomaista esittämään näkemyksensä asiasta.

Jos pääsihteeri saa yleisesti käytettävissä olevien lähteiden avulla todennettavien tietojen perusteella tietää, että entinen jäsen harjoittaa 46 artiklassa tarkoitettua tehtävää, hän keskeyttää viipymättä siirtymäkorvauksen maksamisen ja antaa siitä tiedon asianomaiselle.

Entinen jäsen voi milloin tahansa luopua oikeudestaan siirtymäkorvaukseen. Hänen on ilmoitettava päätöksestään pääsihteerille.

Jäsenellä, joka on hoitanut edustajantointaan vähintään yhden kokonaisen vuoden, on oikeus toimikauden päätyttyä elinaikaiseen vanhuuseläkkeeseen sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona jäsen täyttää 63 vuotta.

Entisten jäsenten tai heidän laillisten edustajiensa on toimitettava vanhuuseläkkeen maksamista koskeva hakemus kuuden kuukauden kuluessa oikeuden alkamisesta, ellei kyseessä ole ylivoimainen este. Tämän määräajan jälkeen vanhuuseläkkeen nauttiminen alkaa hakemuksen vastaanottamiskuukauden ensimmäisenä päivänä.

Vanhuuseläkkeen maksaminen keskeytetään, jos eläkkeensaaja valitaan uudelleen Euroopan parlamenttiin. Hänen uuden toimikautensa aikana kertyvät vanhuuseläkeoikeudet lisätään ennen uudelleen valituksi tulemista ansaittuihin vanhuuseläkeoikeuksiin. Vanhuuseläkkeen maksamista jatketaan Euroopan parlamentin jäsenen toimikauden päättymisestä alkaen.

Jos jäsen on hoitanut edustajantointa useaan otteeseen, muttei yhtäjaksoisesti, vanhuuseläke lasketaan näiden toimikausien yhteenlasketun keston perusteella.

Vanhuuseläke, jota entinen jäsen saa muun parlamentin edustajantoimen hoitamisesta yhtä aikaa Euroopan parlamentin edustajantoimen kanssa, vähennetään tässä luvussa tarkoitetusta vanhuuseläkkeestä.

Edellä 1 kohdan mukaisella ’muulla parlamentilla’ tarkoitetaan 2 artiklan 2 kohdassa määriteltyä kansanedustuslaitosta.

Laskentaperusteina käytetään näiden kahden eläkkeen määriä ennen verojen vähentämistä.

Entisen jäsenen, joka on hoitanut muun parlamentin edustajantointa yhtä aikaa Euroopan parlamentin edustajantoimen kanssa, on ilmoitettava vanhuuseläke, johon hänellä on oikeus mainitun muun parlamentin edustajantoimen hoitamisen perusteella.

Jäljempänä 55 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti täysin työkyvyttömäksi todetulla jäsenellä, joka ei kykene hoitamaan tehtäviään ja tämän vuoksi luopuu edustajantoimestaan, on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen päivästä, jona luopuminen tulee voimaan, ellei 3 kohdasta muuta johdu.

Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen lakkaa, jos jäsen ei ole ilmoittanut edustajantoimesta luopumisesta kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona hänelle annettiin virallisesti tiedoksi päätös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtämisestä.

Työkyvyttömyyseläkeoikeus alkaa sen vaalikauden päätyttyä, jonka aikana työkyvyttömyys alkoi,

jos jäsen ei voi luopua edustajantoimestaan työkyvyttömyytensä vuoksi; tai

jos päätös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtämisestä on hyväksytty sen vaalikauden päätyttyä, jonka aikana tässä artiklassa tarkoitettu menettely aloitettiin; tai

jos 2 kohdassa tarkoitettu määräaika ei ole vielä umpeutunut.

Työkyvyttömyyseläke on 3,5 prosenttia jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 10 artiklassa tarkoitetusta edustajanpalkkiosta kultakin täydeltä vuodelta ja yksi kahdestoistaosa kultakin seuraavalta täydeltä kuukaudelta, jonka aikana jäsen on hoitanut edustajantointa, kuitenkin vähintään 35 prosenttia ja enintään 70 prosenttia mainitusta edustajanpalkkiosta.

Vanhuuseläkkeen laskentasääntöjä sovelletaan vastaavasti työkyvyttömyyseläkkeen laskentaan.

Työkyvyttömyyseläke, jota entinen jäsen saa muun parlamentin edustajantoimen hoitamisesta yhtä aikaa Euroopan parlamentin edustajantoimen kanssa, vähennetään työkyvyttömyyseläkkeestä.

Edellä 1 kohdan mukaisella ’muulla parlamentilla’ tarkoitetaan 2 artiklan 2 kohdassa määriteltyä kansanedustuslaitosta.

Entisen jäsenen, joka on hoitanut muun parlamentin edustajantointa yhtä aikaa Euroopan parlamentin edustajantoimen kanssa, on ilmoitettava työkyvyttömyyseläke, johon hänellä on oikeus mainitun muun parlamentin edustajantoimen hoitamisen perusteella.

Jos entisellä jäsenellä on yhtä aikaa oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen ja vanhuuseläkkeeseen, hänelle maksetaan vanhuuseläkettä. Vanhuuseläkkeen määrä ei kuitenkaan voi olla pienempi kuin työkyvyttömyyseläkkeen määrä.

Jäsenen tai hänen laillisen edustajansa on esitettävä Euroopan parlamentin puhemiehelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtämistä koskeva pyyntö, johon on liitettävä lääkärintodistus ja jossa on ilmoitettava jäsentä 56 artiklassa tarkoitetussa työkyvyttömyyskomiteassa edustavan lääkärin nimi.

Kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun pääsihteeri on kutsunut työkyvyttömyyskomitean koolle, 56 artiklassa tarkoitettu komitea esittää Euroopan parlamentin valtuuttamana perustellun lääkärinlausunnon, jossa arvioidaan 51 artiklassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä. Pääsihteeri voi poikkeustapauksissa pidentää mainittua määräaikaa.

Euroopan parlamentin puhemies toteaa työkyvyttömyyskomitean ehdotuksesta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtämisen, antaa päätöksen tiedoksi asianomaiselle jäsenelle ja kehottaa tätä luopumaan edustajantoimestaan. Jos päätös on kielteinen, puhemies tiedottaa jäsenelle mahdollisista muutoksenhakukeinoista.

Työkyvyttömyyskomiteassa on kolme lääkäriä, joista

—

ensimmäisen nimeää asianomainen jäsen,

—

toisen nimeää Euroopan parlamentti ja

—

tällä tavoin nimetyt lääkärit valitsevat yhdessä kolmannen lääkärin.

Jos kolmannen lääkärin nimeämisestä ei päästä sopimukseen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun toinen lääkäri nimettiin, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentti nimeää kolmannen lääkärin ilman eri toimenpiteitä Euroopan parlamentin aloitteesta.

Euroopan parlamentti vastaa työkyvyttömyyskomitean työskentelystä aiheutuvista kuluista, matkakulut mukaan lukien.

Jäsen voi antaa työkyvyttömyyskomitean käsiteltäväksi kaikki hoitavan lääkärinsä tai sellaisen muun lääkärin antamat selvitykset ja todistukset, jonka vastaanotolla hän on katsonut aiheelliseksi käydä.

Työkyvyttömyyskomitean työskentely on salaista.

Entinen jäsen, joka ei enää täytä 51 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä, menettää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Euroopan parlamentti voi siihen asti, kun entinen jäsen täyttää 63 vuotta, viiden vuoden välein kutsua tämän tarkoitusta varten nimetyn lääkärin suorittamaan lääkärintarkastukseen sen varmistamiseksi, että jäsen täyttää yhä työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset.

Lääkärintarkastus voidaan suorittaa myös ennen 2 kohdassa tarkoitettua määräaikaa varsinkin tapauksissa, joissa Euroopan parlamentin tietoon tulee, että entinen jäsen hoitaa palkallista tehtävää. Tilanne arvioidaan tarvittaessa yleisesti käytettävissä olevien lähteiden avulla todennettavien tietojen perusteella tapauskohtaisesti ja kun on suoritettu tutkimus, jossa kumpikin osapuoli voi esittää kantansa ja vastata toisen osapuolen kantaan.

Lääkärintarkastuksen suorittavan lääkärin ehdotuksesta työkyvyttömyyskomitea voi todeta, että entisen jäsenen terveydentila on parantunut siinä määrin, ettei hän enää täytä 51 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä.

Euroopan parlamentin puhemies tekee työkyvyttömyyseläkkeen lakkautuspäätöksen työkyvyttömyyskomitean päätelmien perusteella. Tämän asetuksen 55 ja 56 artiklaa sovelletaan vastaavasti. Jos entinen jäsen ei ole nimennyt lääkäriä edustamaan itseään työkyvyttömyyskomiteassa, sovelletaan 56 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa.

Jäsenen tai entisen jäsenen, jolla oli kuolinhetkellään oikeus tai odotusoikeus vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen, eloon jääneellä puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen ja jäsenen tai entisen jäsenen kuolinhetkellä tämän huollettavina olleilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen.

Tämän luvun määräyksiä sovellettaessa jäsenen kanssa muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuolena olevia henkilöitä kohdellaan samoin kuin puolisoita edellyttäen, että pari toimittaa jonkin jäsenvaltion tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen viralliseksi tunnustaman asiakirjan, jossa todistetaan heidän asemansa muun parisuhteen kuin avioliiton osapuolina.

Huollettavana olevana lapsena pidetään jäsenen tai hänen puolisonsa avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta tai ottolasta, jos jäsen tai entinen jäsen tosiasiallisesti huolehti hänen elatuksestaan. Huollettavana olevana lapsena pidetään myös syntymätöntä lasta tai lasta, jonka adoptiomenettelyn jäsen tai entinen jäsen oli aloittanut ja jonka adoptio tapahtuu tämän kuoleman jälkeen.

Perhe-eläkkeen ja lapseneläkkeen enimmäismäärä ei voi olla suurempi kuin sen vanhuuseläkkeen määrä, johon jäsenellä olisi ollut oikeus vaalikauden päättyessä, kun otetaan huomioon kuolinpäivän ja vaalikauden päättymisen välinen aika.

Entisen jäsenen tapauksessa perhe-eläkkeen ja lapseneläkkeen enimmäismäärä ei voi olla suurempi kuin sen vanhuuseläkkeen määrä, jota entinen jäsen sai tai johon hänellä olisi ollut oikeus.

Eloon jääneen puolison perhe-eläkkeen määrä on 60 prosenttia 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta määrästä ja vähintään 30 prosenttia jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 10 artiklassa tarkoitetusta edustajanpalkkiosta, vaikka viimeksi mainittu määrä olisi suurempi kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut määrät.

Eloon jääneen puolison oikeus perhe-eläkkeeseen ei muutu uuden avioliiton solmimisen johdosta. Oikeutta perhe-eläkkeeseen ei ole, jos on selvää, että avioliitto on solmittu toimeentulotarkoituksessa. Tilanne arvioidaan tarvittaessa yleisesti käytettävissä olevien lähteiden avulla todennettavien tietojen perusteella tapauskohtaisesti ja kun on suoritettu tutkimus, jossa kumpikin osapuoli voi esittää kantansa ja vastata toisen osapuolen kantaan.

Yhden huollettavana olevan lapsen lapseneläkkeen määrä on 20 prosenttia 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta määrästä.

Jos lapsia on kolme tai enemmän, myönnettävien lapseneläkkeiden enimmäismäärä jaetaan tasan siihen oikeutettujen lasten kesken.

Maksettavan perhe-eläkkeen enimmäismäärä jaetaan tarvittaessa puolison ja huollettavana olevien lasten kesken 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen prosenttiosuuksien mukaan.

Perhe- ja lapseneläke myönnetään kuolinpäivää seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen.

Jos eläkkeensaaja kuolee, oikeus perhe-eläkkeeseen päättyy kuolinkuukauden lopussa.

Oikeus lapseneläkkeeseen päättyy sen kuukauden lopussa, jonka kuluessa lapsi täyttää 21 vuotta.

Eläkeoikeutta jatketaan kuitenkin niin kauan kuin lapsi on yleissivistävässä tai ammattiin valmistavassa koulutuksessa, ei kuitenkaan kauemmin kuin sen kuukauden loppuun, jonka kuluessa hän täyttää 25 vuotta.

Lapseneläkkeen maksamista jatketaan lapselle, joka on sairauden tai vamman vuoksi kykenemätön huolehtimaan toimeentulostaan. Euroopan parlamentin asiantuntijalääkärin on todettava mainittu sairaus tai vamma. Edunsaaja voi hakea muutosta asiantuntijalääkärin päätökseen pyytämällä kutsumaan koolle komitean, joka muodostetaan samoin kuin asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 liitteessä II olevassa 3 jaksossa tarkoitettu työkyvyttömyyslautakunta.

Oikeus lakkaa, jos lapsi kykenee taas huolehtimaan toimeentulostaan. Euroopan parlamentti voi viiden vuoden välein kutsua lapsen tarkoitusta varten nimetyn lääkärin suorittamaan lääkärintarkastukseen sen varmistamiseksi, että lapsi täyttää yhä eläkkeen saamisen edellytykset.

Näiden soveltamisohjeiden täytäntöönpanossa ja kaikissa näiden soveltamisohjeiden nojalla esitetyissä maksupyynnöissä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ( 7 ) ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 ( 8 ) säännöksiä.

Kun näissä soveltamisohjeissa määrätään sopimusten tekemisestä Euroopan parlamentin ja kolmansien osapuolten välillä, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä on valtuutettu allekirjoittamaan sopimukset.

Näiden soveltamisohjeiden nojalla I osan 4, 5 ja 6 luvun mukaisesti maksettavat määrät on tarkoitettu yksinomaan jäsenen edustajantoimen hoitamiseen liittyvän toiminnan rahoittamiseen eikä niitä saa käyttää henkilökohtaisiin kuluihin eikä poliittisiin tukiin tai lahjoituksiin.

1 a.

Kun jäsen osallistuu talousarvion toteuttamiseen, hänen on varmistettava, että jäsenen omien etujen ja unionin taloudellisten etujen välillä ei ole ristiriitaa.

Eturistiriita vallitsee, jos perhe- tai tunnesiteisiin tai taloudellisiin etuihin liittyvä tai mikä tahansa muu syy, jossa asianomaisella ja varojen saajalla on yhteinen etu, vaikuttaa kohtuuttomasti jäsenen tehtävien hoitamiseen.

Jäsenen on palautettava käyttämättä jääneet määrät parlamentille, jollei niitä ole maksettu kiinteämääräisen korvauksen muodossa.

Näihin soveltamisohjeisiin perustuvat maksut on suoritettava pankkisiirtona maksupalveluista sisämarkkinoilla 13. marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/64/EY ( 9 ) säännösten mukaisesti. Parlamentti vastaa maksajalle kuuluvista maksuista. Maksunsaaja vastaa kaikista muista maksuista.

Maksut suoritetaan euroissa, ellei maksunsaaja, joka on valittu Euroopan parlamenttiin jäsenvaltiosta tai jonka asuinpaikka on jäsenvaltiossa, joka ei kuulu euroalueeseen, pyydä suorituksen maksamista kokonaan tai osittain kyseisen jäsenvaltion valuutassa.

Euro muunnetaan muuksi valuutaksi varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 ( 10 ) mukaisesti vahvistetun euron kuukausittaisen valuuttakurssin avulla.

Avustajakuluja maksettaessa euro muunnetaan muuksi valuutaksi 3 kohdasta poiketen edellisen vuoden joulukuulle vahvistetun euron kuukausittaisen valuuttakurssin avulla kuitenkin niin, että yhden vaalikauden aikana jäsenen käyttöön annettu kansallisessa valuutassa ilmaistu kuukausittaisten maksujen enimmäismäärä ei voi vuosittaisen indeksoinnin ja puhemiehistön mahdollisesti päättämien korotusten jälkeen olla pienempi kuin edelliselle vuodelle vahvistettu määrä.

Jäsenen on heti edustajantoimen vastaan otettuaan ilmoitettava Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle yksikölle tiedot (IBAN-koodi, BIC/SWIFT-koodi ja pankin osoite) yhdestä tai useammasta jäsenen omalla nimellä olevasta pankkitilistä, joille jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 10 artiklassa tarkoitettu edustajanpalkkio ja muut etuudet, korvaukset ja kulukorvaukset on määrä suorittaa.

Ellei jäsen, entinen jäsen tai hänen oikeudenomistajansa toisin pyydä, myös siirtymäkorvaus ja eläkkeet maksetaan pankkitilille, jolle jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 10 artiklassa tarkoitettu edustajanpalkkio suoritetaan.

Ennen maksun suorittamista muulle henkilölle kuin jäsenelle itselleen on esitettävä maksunsaajan pankin antama asiakirja, jossa vahvistetaan saajan omistavan tilin, jolle maksu on suoritettava, ja josta käy ilmi IBAN-koodi, BIC/SWIFT-koodi ja pankin osoite.

Kun on kyse avustajakuluihin liittyvistä suorituksista, jäsenen on ilmoitettava avustajansa pankkiyhteystiedot maksun välittäjälle tai 36 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asiasta vastaavalle yksikölle. Avustajalla on oltava pankkitili jäsenvaltiossa, jossa hän päätoimisesti hoitaa tehtäviään. Maksut suoritetaan valuutassa, jossa avustajan palkka tai avustajanpalkkio on vahvistettu.

Maksun välittäjän on ilmoitettava pankkiyhteystietonsa asiasta vastaavalle yksikölle.

Jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 10 artiklassa tarkoitettu edustajanpalkkio, siirtymäkorvaus ja eläkkeet maksetaan kulloinkin kuluvan kuukauden ajalta kyseisen kuukauden 15. päivänä. Yleinen kulukorvaus maksetaan kulloinkin kuluvan kuukauden ajalta kyseisen kuukauden 1. päivänä.

Avustajakuluihin liittyvät suoritukset maksetaan maksun välittäjälle tai 36 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa paikalliselle avustajalle kulloinkin kuluvan kuukauden ajalta kyseisen kuukauden 15. päivänä.

Maksut suoritetaan jäsenen edellisen kuukauden 25. päivään mennessä antamien ohjeiden mukaisesti.

Muut kulukorvaukset suoritetaan näissä soveltamisohjeissa vaadittuja tositteita vastaan.

Näissä soveltamisohjeissa vaadittujen tositteiden esittämisen määräajat ovat:

matka- ja oleskelukulut: viimeistään sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden 31. päivänä lokakuuta, jonka kuluessa matka alkoi;

avustajakulut ja muut kulut: ennen sovellettavissa määräyksissä vahvistetun määräajan päättymistä ja viimeistään sen varainhoitovuoden 7. päivänä joulukuuta, jolta kulujen maksamista tai korvausta haetaan.

Pääsihteeri voi antaa erityismääräyksiä tavanomaisia matkakuluja ja oleskelukuluja koskevien ennakoiden maksamisesta.

Jos näissä soveltamisohjeissa vaaditut tositteet on kadotettu, jäsenen on tehtävä katoamisilmoitus, johon on liitettävä näissä soveltamisohjeissa vahvistetut vaatimukset täyttävät korvaavat tositteet.

Jos jäsen tai maksun välittäjä ei täytä näistä soveltamisohjeista tai 35 artiklan mukaisesti tehdystä sopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi päättää keskeyttää asianomaisen etuuden maksamisen kokonaan tai osittain, ottaen huomioon mahdolliset kolmansien osapuolien oikeutetut edut, siksi kunnes asianomainen täyttää velvollisuutensa tai kunnes on arvioitu, onko tarpeen soveltaa 68 artiklaa.

Ennen päätöksen tekemistä jäsenelle tai maksun välittäjälle ilmoitetaan asiasta kirjallisesti ja asetetaan kuukauden määräaika, jossa täyttää näiden soveltamisohjeiden tai sopimuksen vaatimukset. Kirjeestä toimitetaan jäljennös kvestoreille ja tarvittaessa kolmansille osapuolille, joita asia koskee.

Kaikki näiden soveltamisohjeiden nojalla aiheettomasti suoritetut määrät peritään takaisin. Pääsihteeri antaa ohjeet määrien perimiseksi takaisin asianomaiselta jäseneltä.

Kaikkia takaisinperintää koskevia päätöksiä tehtäessä turvataan mahdollisuudet hoitaa jäsenen edustajantointa ja Euroopan parlamentin asianmukainen toiminta. Pääsihteeri kuulee asianomaista jäsentä ennen päätöksen tekemistä.

Tätä artiklaa sovelletaan myös entisiin jäseniin ja kolmansiin osapuoliin.

Puhemiehistö voi indeksoida vuosittain 15 artiklan c alakohdassa, 20 artiklassa, 22 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 24 artiklan 2 kohdassa ja 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut määrät enintään määrällä, joka vastaa Eurostatin julkaisemaa Euroopan unionin vuotuista inflaatiota edellisen vuoden lokakuussa.

Puhemiehistö muuntaa 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun määrän vuosittain Eurostatin yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kansallisten tilastolaitosten kanssa asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 65 artiklan mukaisesti vahvistaman yhteisen indeksin mukaiseksi. Indeksointia sovelletaan taannehtivasti sen vuoden heinäkuusta, jota indeksi koskee.

Jäseniin sovelletaan jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 12 artiklassa vahvistetuin ehdoin Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annettua neuvoston asetusta (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 ( 11 ).

Jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 10 artiklassa tarkoitetusta edustajankorvauksesta, siirtymäkorvauksesta tai eläkkeestä voidaan ulosmitata enintään kolmannes tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen päätöksen nojalla.

Pääsihteeri antaa ohjeet tämänkaltaisen toimenpiteen täytäntöön panemiseksi ja turvaa jäsenen mahdollisuudet hoitaa edustajantointa sekä Euroopan parlamentin moitteettoman toiminnan kuultuaan ennalta asianomaista jäsentä.

Jos jäsen katsoo, että asiasta vastaava yksikkö ei ole hänen tapauksessaan soveltanut näitä soveltamisohjeita oikein, hän voi valittaa asiasta kirjallisesti pääsihteerille.

Pääsihteerin on valitusta koskevassa päätöksessään esitettävä perustelut päätökselleen.

Jäsen, joka ei hyväksy pääsihteerin päätöstä, voi kahden kuukauden kuluessa pääsihteerin päätöksen ilmoittamisesta pyytää asian siirtämistä kvestoreille, jotka tekevät päätöksensä pääsihteeriä kuultuaan.

Jos valitusmenettelyn osapuoli ei hyväksy kvestoreiden päätöstä, hän voi kahden kuukauden kuluessa kyseisen päätöksen ilmoittamisesta pyytää asian siirtämistä puhemiehistölle, joka tekee lopullisen päätöksen.

Tätä artiklaa sovelletaan myös jäsenen oikeusseuraajaan sekä entisiin jäseniin ja heidän oikeusseuraajiinsa.

Kun näissä soveltamisohjeissa viitataan korvaus- tai maksupyyntöjen toimittamiseen, pyynnöt voidaan toimittaa sähköisessä muodossa sähköisen allekirjoituksen kanssa.

Kun näissä soveltamisohjeissa edellytetään tositteiden toimittamista, tositteet voidaan toimittaa skannattuina jäljennöksinä edellyttäen, että jäsen antaa kunnian ja omantunnon kautta vakuutuksen siitä, että toimitetut tositteet vastaavat alkuperäisiä tositteita.

Jotta voidaan tarkistaa, että tositteiden skannatut jäljennökset vastaavat alkuperäisiä tositteita, jäsenten on säilytettävä alkuperäiset tositteet korvaus- tai maksupyynnön toimittamista seuraavan kalenterivuoden 31. päivään joulukuuta asti.

Parlamentin asiasta vastaavien yksiköiden on otettava käyttöön pistokoejärjestelmä, jolla varmistetaan, että tositteiden skannatut jäljennökset vastaavat alkuperäisiä tositteita.

Nämä soveltamisohjeet tulevat voimaan samana päivänä kuin jäsenten asemaa koskevat säännöt.

Kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen voimassaolo lakkaa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantulopäivänä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta IV osassa esitettyjä siirtymämääräyksiä.

Perhe-eläkkeen, työkyvyttömyyseläkkeen, huollettavana olevista lapsista myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen lisämäärän ja kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteen I, II ja III nojalla myönnetyn eläkkeen maksamista jatketaan mainittujen liitteiden mukaisesti henkilöille, jotka ovat saaneet kyseisiä etuuksia ennen jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantulopäivää.

Jos työkyvyttömyyseläkettä saava entinen jäsen kuolee 14 päivän heinäkuuta 2009 jälkeen, hänen puolisolleen, hänen kanssaan muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuolena olevalle henkilölle tai hänen huollettavanaan oleville lapsille maksetaan perhe-eläkettä jäsenten kulukorvaussääntöjen liitteessä I määrätyin ehdoin.

Ennen jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantulopäivää edellä mainitun liitteen III nojalla saadut vanhuuseläkeoikeudet säilyvät. Tässä eläkejärjestelmässä eläkeoikeuksia saaneet henkilöt saavat eläkettä, joka lasketaan heidän edellä mainitun liitteen III nojalla saamiensa oikeuksien perusteella, jos he täyttävät asianomaisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut asiaa koskevat edellytykset ja ovat esittäneet edellä mainitussa liitteessä III olevan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hakemuksen.

Lisäeläkkeiden, joiden maksaminen entisille jäsenille tai muille edunsaajille jäsenten kulukorvaussääntöjen liitteessä VII olevan 1, 3 ja 4 artiklan nojalla on alkanut ennen 1. tammikuuta 2019, maksamista jatketaan mainitun liitteen mukaisesti sellaisena kuin sitä sovellettiin 31. joulukuuta 2018 saakka.

Lisäeläke, jonka maksaminen ei ole 1. tammikuuta 2019 vielä alkanut, määritetään ja maksetaan jäsenten kulukorvaussääntöjen liitteessä VII olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti seuraavia edellytyksiä ja poikkeuksia noudattaen:

2 a.

(Vapaaehtoisista) lisäeläkkeistä, joiden maksaminen muille edunsaajille jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteessä VII olevan 3 ja 4 artiklan nojalla ei ole 1. tammikuuta 2019 vielä alkanut, pidätetään erityismaksu, jonka määrä on viisi prosenttia eläkkeen nimellismäärästä. Erityismaksu maksetaan suoraan (vapaaehtoiseen) lisäeläkerahastoon.

Vuonna 2009 valittu jäsen voi hankkia uusia oikeuksia tai odotusoikeuksia edellä mainitun liitteen VII nojalla myös jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantulopäivän jälkeen,

jos hän on toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä jonkin aiemman vaalikauden aikana; ja

jos hän on jo saanut tai oli saamassa oikeuksia tai odotusoikeuksia lisäeläkejärjestelmästä; ja

jos jäsenvaltio, josta hänet on valittu Euroopan parlamenttiin, on päättänyt häntä koskevista poikkeavista säännöksistä jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 29 artiklan mukaisesti tai jos jäsen on jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 25 artiklan mukaisesti itse valinnut kansallisen järjestelmän; ja

jos hänellä ei ole oikeutta kansalliseen tai eurooppalaiseen eläkkeeseen Euroopan parlamentin edustajantoimen hoitamisen nojalla.

Jäsen suorittaa maksuosuutensa lisäeläkejärjestelmään henkilökohtaisista varoistaan.

Kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteen V nojalla myönnetyn siirtymäkauden korvauksen maksamista jatketaan mainitun liitteen mukaisesti henkilöille, jotka ovat saaneet kyseistä korvausta ennen jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantulopäivää.

Jäsenelle, joka jättää lopullisesti toimensa Euroopan parlamentissa kuudennen vaalikauden päättyessä, maksetaan edellä mainitussa liitteessä V tarkoitettu siirtymäkauden korvaus.

Jos jäsen saa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 10 artiklassa tarkoitettua edustajanpalkkiota ja hänen toimikautensa päättyy mainittujen sääntöjen voimaantulopäivän jälkeen, aika, jonka jäsen on ennen tätä päivää hoitanut edustajantointa, otetaan huomioon laskettaessa siirtymäkorvauksen määrää jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 13 artiklan mukaisesti.

Edellä 3 kohdassa tarkoitettu jäsen voi kuitenkin pyytää, että se osuus siirtymäkorvauksesta, joka saadaan jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantulopäivää edeltävän toimikauden keston perusteella, lasketaan kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteen V määräysten mukaisesti. Mainitun osuuden laskennassa huomioon otettu toimikauden kesto vähennetään jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta enimmäiskestosta.

Niitä puhemiehistön 26. lokakuuta 2015 tekemällä päätöksellä muutettuja 34 ja 35 artiklan määräyksiä, jotka koskevat avustajien määrää sekä avustajien ja maksun välittäjien palkkioita, ei sovelleta nykyisiin sopimuksiin, joista aiheutuvien kulujen maksamisesta on esitetty asiasta vastaavalle yksikölle pyyntö viimeistään 27. lokakuuta 2015.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut sopimukset voidaan uusia tai niitä voidaan muuttaa ainoastaan I osaston 5 luvussa esitetyin ehdoin.

Kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen 19 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja Euroopan parlamentin jättävän jäsenen henkivakuutuksen jatkamista, muuttamista ja takaisinostoarvon suuruista hyvitystä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä sovelletaan vakuutusehtojen mukaan edustajantoimea hoitavaan jäseneen kuudennen vaalikauden loppuun asti edellyttäen, että vakuutusmaksuja on maksettu vähintään kahden vuoden ajan.

Kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen 21 b artiklan mukaisesti myönnettyjä etuuksia maksetaan edelleen tämän artiklan nojalla jäsenelle, jolle ne on myönnetty ja joka valitaan uudelleen vuonna 2009.

Jäsenet, joihin sovelletaan jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 25 tai 29 artiklaa

Vuonna 2009 uudelleen valitun jäsenen, joka on jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 25 artiklan mukaisesti valinnut kansallisen järjestelmän, edustajanpalkkio, siirtymäkorvaus, vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke maksetaan mainittujen sääntöjen voimaantulon jälkeiseltä ajalta yksinomaan kyseisen maan kansallisessa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin ja asianomaisen jäsenvaltion talousarviosta.

Edellisessä alakohdassa tarkoitettu jäsen voi lisäksi pyytää, että Euroopan parlamentti maksaa sen osuuden siirtymäkorvauksesta, joka saadaan jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantulopäivää edeltävän toimikauden keston perusteella, kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteen V määräysten mukaisesti.

Näitä järjestelyitä sovelletaan myös sellaisesta jäsenvaltiosta Euroopan parlamenttiin valittuun jäseneen, joka on antanut jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 29 artiklassa tarkoitettuja poikkeavia säännöksiä.

Jos jäsenvaltio, josta jäsen on valittu Euroopan parlamenttiin, on antanut poikkeavia säännöksiä jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 29 artiklan mukaisesti tai jos jäsen on itse valinnut kansallisen järjestelmän mainittujen sääntöjen 25 artiklan mukaisesti, poiketaan 7 artiklan 2 kohdasta siten, että vakuutusmaksujen kolmasosa, josta jäsen itse vastaa, maksetaan suoraan ja erikseen henkilökohtaiselta tililtä.

Edellä 3 artiklan 1 kohdasta poiketen entiselle jäsenelle, joka saa eläkettä kansallisesta järjestelmästä jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 25 tai 29 artiklan soveltamisen perusteella, korvataan kaksi kolmasosaa sairaudesta, raskaudesta tai lapsen syntymästä aiheutuvista kuluista näissä soveltamisohjeissa vahvistetuin edellytyksin, jos hänellä ei ole muuta ensisijaista sairausvakuutussuojaa.

Entiselle jäsenelle, joka saa kansallista eläkettä jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 25 tai 29 artiklan mukaisesti ja jolla on vakavaksi määritelty sairaus, korvataan meneillään olevan hoidon jatkamisesta aiheutuvat sairauskulut näissä soveltamisohjeissa vahvistetuin edellytyksin, jos

vakavan sairauden on aiheuttanut toimikauden aikainen tapahtuma, joka on estänyt jäsentä hoitamasta edustajantointaan toimikauden päättymiseen saakka,

parlamentti on määritellyt sairauden vakavaksi jäsenen vielä hoitaessa edustajantointaan ja

hoito on aloitettu jäsenen vielä hoitaessa edustajantointaan.

Jos entisen jäsenen mahdollinen ensisijainen sairausvakuutus ei kata kaikkia sairauskuluja, tätä oikeutta sovelletaan täydentävästi vain tällaisiin kattamattomiin sairauskuluihin.

Jäsen, joka luopuu 3 artiklan 4 kohdan nojalla oikeudestaan sairauskulukorvaukseen viimeistään 15 päivänä maaliskuuta 2011, saa korvausta kyseisessä kohdassa vahvistetuin edellytyksin taannehtivasti 14. heinäkuuta 2009 alkaen tai muussa tapauksessa ensimmäisestä sitä päivää seuraavasta kuukaudesta alkaen, jolloin sairauskuluja viimeksi korvattiin 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

( 2 ) Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettava yhteinen sairausvakuutussäännöstö, joka on hyväksytty kaikissa toimielimissä (Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentti vahvisti asiaa koskevan toimielinten yhteisen sopimuksen 24. marraskuuta 2005) ja josta säädetään Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä 29. helmikuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 72 artiklassa (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

( 3 ) Sairauskulujen korvaamista koskevista yleisistä täytäntöönpanosäännöistä 2. heinäkuuta 2007 tehty komission päätös.

( 5 ) Yhteiset määräykset Euroopan yhteisöjen virkamiesten tapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta, jotka on hyväksytty kaikissa toimielimissä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentti vahvisti asiaa koskevan toimielinten yhteisen sopimuksen 13. joulukuuta 2005.

( 6 ) Jos käy ilmi, että jäsenen 3 kohdan a tai c alakohdan mukaisesti valitsema maksun välittäjä voi hallinnoida vain työsopimuksia, jäsen voi tarvittaessa pyytää saada käyttää 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun maksun välittäjää palvelusopimustensa hallinnointiin.

( 7 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

( 8 ) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, 11. ja 23. marraskuuta 2009, 14. joulukuuta 2009, 19. huhtikuuta 2010 ja 5. heinäkuuta 2010, 2010/C 180/01	C 180	1	6.7.2010
►M2	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, 5 päivänä heinäkuuta ja 18 päivänä lokakuuta 2010, 2010/C 283/04	C 283	9	20.10.2010
►M3	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, 13 päivänä joulukuuta 2010, 2010/C 340/06	C 340	6	15.12.2010
M4	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, 13 päivänä joulukuuta 2010 ja 14 päivänä helmikuuta 2011 2011/C 49/02	C 49	2	16.2.2011
►M5	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS 23 päivänä maaliskuuta 2011 2011/C 93/03	C 93	2	25.3.2011
►M6	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, 23. maaliskuuta ja 14. marraskuuta 2011, 2011/C 335/07	C 335	12	16.11.2011
►M7	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, tehty 12 päivänä joulukuuta 2012, 2012/C 390/07	C 390	4	18.12.2012
►M8	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, tehty 1 päivänä heinäkuuta 2013, 2013/C 194/02	C 194	6	5.7.2013
M9	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2014, 2014/C 200/02	C 200	56	28.6.2014
►M10	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, annettu 15 päivänä syyskuuta 2014, 2014/C 340/04	C 340	3	30.9.2014
►M11	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, tehty 15 päivänä joulukuuta 2014, 2014/C 466/01	C 466	1	30.12.2014
►M12	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä lokakuuta 2015, 2015/C 397/03	C 397	2	28.11.2015
M13	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, annettu 14 päivänä joulukuuta 2015, 2015/C 435/03	C 435	6	24.12.2015
M14	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, annettu 12. joulukuuta 2016, 2016/C 484/06	C 484	19	24.12.2016
►M15	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, annettu 11. joulukuuta 2017, 2017/C 445/02	C 445	8	28.12.2017
►M16	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, annettu 11. kesäkuuta ja 2. heinäkuuta 2018, 2018/C 250/03	C 250	2	17.7.2018
►M17	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, annettu 10 päivänä joulukuuta 2018, 2018/C 466/02	C 466	8	28.12.2018
►M18	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, tehty 1 päivänä heinäkuuta 2019, 2019/C 235/03	C 235	3	12.7.2019
►M19	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, annettu 16. joulukuuta 2019, 2019/C 431/09	C 431	9	23.12.2019
►M20	EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS, tehty 16. joulukuuta 2020, 2020/C 444/01	C 444	1	22.12.2020

SISÄLLYSLUETTELO
I OSA —	EDUSTAJANTOIMEN HOITAMINEN
Luvut:
1.	Edustajanpalkkio
2.	Sairauskulut
3.	Vakuutukset edustajantoimen hoitamiseen liittyvien riskien varalta
4.	Kulukorvaukset
5.	Oikeus käyttää henkilökohtaista avustajaa
6.	Palvelut ja tarvikkeet
II OSA —	EDUSTAJANTOIMEN PÄÄTTYMINEN
Luvut:
1.	Siirtymäkorvaus
2.	Vanhuuseläke
3.	Työkyvyttömyyseläke
4.	Perhe- ja lapseneläke
III OSA —	YLEISET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET
Luvut:
1.	Maksumenettelyt
2.	Vaatimustenmukaisuus ja takaisinperintä
3.	Muut yleiset rahoitusmääräykset
4.	Loppumääräykset
IV OSA —	SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET