02008R1099 — FI — 20.02.2022 — 006.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

Muutettu:

▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1099/2008,

annettu 22 päivänä lokakuuta 2008,

energiatilastoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa käytetään seuraavia määritelmiä:

3 artikla

Tietolähteet

4 artikla

Aggregaatit, energiatuotteet ja kansallisten tilastojen toimitustiheys

5 artikla

Tietojen toimittaminen ja jakelu

6 artikla

Laadunarviointi ja raportit

7 artikla

Viiteajanjakso ja toimitustiheys

Jäsenvaltioiden on koottava kaikki tässä asetuksessa määritetyt tiedot tämän asetuksen antamista seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen ja noudatettava siitä lähtien edellä 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä toimitustiheyttä.

8 artikla

Vuotuiset ydinenergiatilastot

Komissio (Eurostat) määrittää yhteistyössä Euroopan unionin ydinenergia-alan kanssa vuotuiset ydinenergiatilastot, joista ilmoitetaan ja jotka jaetaan ensimmäisenä ilmoitusjaksona olevasta vuodesta 2009 alkaen, tämän kuitenkaan rajoittamatta luottamuksellisuutta siltä osin kuin se on tarpeen, ja välttäen tiedonkeruun päällekkäisyydet sekä pitäen tuotantokustannukset vähäisinä ja ilmoittamisesta aiheutuvan työmäärän kohtuullisena.

Vuotuisten ydinenergiatilastojen rakenne vahvistetaan ja sitä voidaan muuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

9 artikla

Uusiutuvia energialähteitä ja energian loppukulutusta koskevat tilastot

10 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

11 artikla

Komitea

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

▼M6

LIITE A

TERMINOLOGIAN SELITYKSET

Tässä liitteessä annetaan selityksiä, maantieteellisiä huomautuksia ja määritelmiä muissa liitteessä käytetyistä termeistä, jollei niitä tarkenneta eri tavalla mainituissa liitteissä.

1.    MAANTIETEELLISET HUOMAUTUKSET

Seuraavia maantieteellisiä määritelmiä sovelletaan ainoastaan tilastotietojen ilmoittamista varten.

2.    AGGREGAATIT

Sähkön ja lämmön tuottajat luokitellaan tuotantotarkoituksen mukaisesti:

2.1.    Hankinta

2.1.1   TUOTANTO / KOTIMAINEN TUOTANTO

Kotimaisten polttoaineiden kaivuu- tai tuotantomäärät lasketaan inertin aineen mahdollisen poiston jälkeen. Tuotantoon sisältyvät energiamäärät, jotka tuottaja on käyttänyt tuotantoprosessin aikana (esimerkiksi lämmitykseen tai koneiden ja laitteiden käyttövoimaksi) sekä tehdyt toimitukset muille energiantuottajille muuntamista tai muuta käyttöä varten.

”Kotimaisella energiantuotannolla” tarkoitetaan tuotantoa tietyn alueen eli ilmoittavan maan kansallisen alueen luonnonvaroista.

2.1.2   TALTEEN OTETUT TUOTTEET

Sovelletaan ainoastaan kivihiileen. Kaivosten talteen otetut lietteet ja jäteliuskeet.

2.1.3   SAANTI MUISTA LÄHTEISTÄ

Polttoainemäärät, joiden tuotannon kattaa muu polttoaineraportointi mutta jotka sekoitetaan muiden polttoaineiden kanssa ja käytetään seoksena. Lisätietoja tästä osasta on toimitettava seuraavasti:

2.1.4   TUONTI/VIENTI

Jollei toisin ilmoiteta, ”tuonnilla” tarkoitetaan tuontia todellisesta alkuperämaasta (maasta, jossa energiatuote tuotettiin) tarkasteltavassa maassa tapahtuvaa käyttöä varten ja ”viennillä” määrämaata, jossa tuotettu energiatuote kulutetaan. Energiamäärät katsotaan tuonniksi tai vienniksi, kun ne ovat ylittäneet maan poliittiset rajat, riippumatta siitä, onko tulliselvitys tehty.

Jos alkuperä- tai määrämaata ei voida yksilöidä, voidaan käyttää arvoa ”Määrittelemätön/Muu”.

2.1.5   KANSAINVÄLISEN MERILIIKENTEEN POLTTOAINEET

Polttoainemäärät, jotka on toimitettu kansainvälisessä meriliikenteessä kaikkien lippujen alla purjehtiville aluksille. Kansainvälistä vesiliikennettä voi olla merellä, sisävesillä sekä rannikkovesillä. Kohtaan eivät sisälly seuraavat:

2.1.6   KANSAINVÄLINEN LENTOLIIKENNE

Lentokoneille kansainvälistä lentoliikennettä varten toimitetut polttoainemäärät. Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen lentoliikenteeseen olisi tehtävä lähtö- ja määräpaikan perusteella eikä lentoyhtiön kansallisuuden perusteella. Tämän ulkopuolelle jäävät lentoyhtiöiden maantieajoneuvoissaan käyttämät polttoaineet (ilmoitetaan kohdassa ”Muualle luokittelematon – liikenne”) sekä lentopolttoaineiden sotilaskäyttö (ilmoitetaan kohdassa ”Muualle luokittelematon – muu”).

2.1.7   VARASTOMUUTOKSET

Alkuvaraston ja loppuvaraston ero kansallisella alueella olevissa varastoissa. Jollei toisin mainita, varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

2.1.8   KOKONAISALKUVARASTO JA -LOPPUVARASTO KANSALLISELLA ALUEELLA

Kaikki kansallisella alueella olevat varastot, myös valtion, suurimpien kuluttajien tai varastointiorganisaatioiden hallussa olevat varastot, saapuvissa valtamerialuksissa olevat varastot, tullivapailla alueilla olevat varastot sekä muita varten säilytettävät varastot riippumatta siitä, kuuluvatko ne hallitusten kahdenvälisten sopimusten piiriin. Alku- ja loppuvarastolla tarkoitetaan tilannetta raportointijakson ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä. Varastoon sisältyvät kaikentyyppisissä joko maan pinnalla tai maan alla sijaitsevissa varastointitiloissa olevat varastot.

2.1.9   SUORA KÄYTTÖ

Öljy (raakaöljy ja öljytuotteet), jotka käytetään suoraan ilman öljynjalostamossa tapahtuvaa prosessointia. Tähän sisältyy sähköntuotantoa varten poltettu raakaöljy.

2.1.10   PRIMAARITUOTTEIDEN SAANTI

Tähän sisältyvät kotimaisen tuotannon ja tuonnin raakaöljymäärät (myös kondensaatti) ja suoraan ilman öljynjalostamossa tapahtuvaa prosessointia käytetty kotimainen maakaasukondensaatti ( 3 ) sekä petrokemian teollisuudesta palautetut määrät, jotka käytetään suoraan, vaikka ne eivät ole primaaripolttoainetta.

2.1.11   JALOSTAMOJEN BRUTTOTUOTANTO

Valmiiden tuotteiden tuotanto jalostamoissa tai sekoituslaitoksissa. Tähän eivät sisälly jalostamohäviöt mutta siihen sisältyy jalostamopolttoaine.

2.1.12   KIERRÄTETYT TUOTTEET

Valmiit tuotteet, jotka kulkevat toisen kerran markkinointiverkoston kautta sen jälkeen, kun ne on jo kerran toimitettu loppukäyttäjille (esim. käytetyt voiteluaineet, jotka prosessoidaan uudelleen). Nämä määrät olisi erotettava petrokemian palautuksista.

2.1.13   PALAUTUKSET

Valmiit tai puolivalmiit tuotteet, jotka palautetaan loppukäyttäjiltä jalostamoihin prosessointia, sekoittamista tai myyntiä varten. Ne ovat yleensä petrokemian teollisuuden sivutuotteita.

2.1.14   TUOTTEIDENVÄLISET SIIRROT

Määrät, jotka on luokiteltu uudelleen joko siksi, että tuotteiden spesifikaatio on muuttunut, tai siksi, että ne on sekoitettu toiseen tuotteeseen. Negatiivinen merkintä jonkin tuotteen kohdalla tasapainottuu positiivisella merkinnällä (tai merkinnöillä) yhden tai useamman muun tuotteen kohdalla ja päinvastoin. Lopullisen nettovaikutuksen olisi oltava nolla.

2.1.15   SIIRRETYT TUOTTEET

Maahantuodut öljytuotteet, jotka on uudelleenluokiteltu syöttöaineiksi uutta jalostamokäsittelyä varten ilman toimitusta loppukäyttäjille.

2.1.16   TILASTOEROT

Laskettu arvo, määritelty tarjonnan näkökulmasta tehdyn laskelman (ylhäältä alas -lähestymistapa) ja kulutuksen näkökulmasta tehdyn laskelman (alhaalta ylös -lähestymistapa) välisenä erotuksena. Kaikki merkittävät tilastoerot olisi selitettävä.

2.2    Muuntosektori

Muuntosektorista olisi ilmoitettava ainoastaan muiksi polttoaineiksi muunnetut polttoainemäärät. Lämmitykseen, koneiden ja laitteiden käyttövoimaksi ja muuntamisen yleiseksi tueksi käytetyt polttoainemäärät olisi ilmoitettava energiasektorin kohdalla.

2.2.1   PÄÄTOIMISET TUOTTAJAT – SÄHKÖN ERILLISTUOTANTO

Päätoimisten tuottajien sähkön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa sähköntuotantoon käyttämät polttoainemäärät.

2.2.2   PÄÄTOIMISET TUOTTAJAT – SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTOYKSIKÖT

Päätoimisten tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä/-laitoksissa sähkön ja/tai lämmön tuotantoon käyttämät polttoainemäärät.

2.2.3   PÄÄTOIMISET TUOTTAJAT – LÄMMÖN ERILLISTUOTANTO

Päätoimisten tuottajien lämmön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa lämmöntuotantoon käyttämät polttoainemäärät.

2.2.4   OMAAN KÄYTTÖÖN TUOTTAJAT – SÄHKÖN ERILLISTUOTANTO

Omaan käyttöön tuottajien sähkön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa sähköntuotantoon käyttämät polttoainemäärät.

2.2.5   OMAAN KÄYTTÖÖN TUOTTAJAT – SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTOYKSIKÖT

Kaikki omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä sähköntuotantoon käyttämät polttoainemäärät ja niiden lämmöntuotantoon käyttämien polttoainemäärien suhteellinen osuus. Lämmöntuotantoon käytetyn polttoainemäärän, jota ei myyty (itse käytetty lämpö), suhteellinen osuus ilmoitetaan kyseisellä energian loppukäyttäjäsektorilla NACE-luokituksen pohjalta. Lämpö, jota ei myyty mutta joka toimitettiin muille yksiköille muiden kuin rahoitussopimusten nojalla tai yksiköille, joilla on eri omistaja, olisi ilmoitettava samojen periaatteiden pohjalta kuin myyty lämpö.

2.2.6   OMAAN KÄYTTÖÖN TUOTTAJAT – LÄMMÖN ERILLISTUOTANTO

Niiden polttoainemäärien suhteellinen osuus, jotka omaan käyttöön tuottajat ovat käyttäneet myydyn lämpömäärän tuotantoon lämmön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa. Lämmöntuotantoon käytetyn polttoainemäärän, jota ei myyty (itse käytetty lämpö), suhteellinen osuus ilmoitetaan kyseisellä energian loppukäyttäjäsektorilla NACE-luokituksen pohjalta. Lämpö, jota ei myyty mutta joka toimitettiin muille yksiköille muiden kuin rahoitussopimusten nojalla tai yksiköille, joilla on eri omistaja, olisi ilmoitettava samojen periaatteiden pohjalta kuin myyty lämpö.

2.2.7   PURISTEHIILILAITOKSET

Puristehiililaitoksissa puristehiilen tuotantoon käytetyt polttoainemäärät.

2.2.8   KOKSAAMOT

Koksaamoissa koksaamokoksin ja koksauskaasun tuottamiseen käytetyt polttoainemäärät.

2.2.9   RUSKOHIILI-/TURVEBRIKETTILAITOKSET

Ruskohiilibrikettien (BKB) tuottamiseen ruskohiilibrikettilaitoksissa käytetyt polttoainemäärät ja turvebrikettien (PB) tuottamiseen turvebrikettilaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.2.10   KAASULAITOKSET

Kaasun tuottamiseen kaasulaitoksissa ja kivihiiltä kaasuttavissa laitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.2.11   MASUUNIT

Polttoainemäärät, jotka viedään masuuniin joko sen huipun kautta yhdessä rautamalmin kanssa tai pohjassa olevien hormien kautta kuumennetun puhallusilman kanssa.

2.2.12   KIVIHIILEN NESTEYTTÄMINEN

Synteettisen öljyn tuottamiseen käytetyt polttoainemäärät.

2.2.13   KAASUN NESTEYTTÄMISLAITOKSET

Nestemäisiksi polttoaineiksi muunnettujen kaasumaisten polttoaineiden määrät.

2.2.14   PUUHIILEN TUOTANTOLAITOKSET

Puuhiileksi muunnettujen kiinteiden biopolttoaineiden määrät.

2.2.15   ÖLJYNJALOSTAMOT

Öljytuotteiden tuottamiseen käytetyt polttoainemäärät.

2.2.16   MAAKAASUN SEKOITUSLAITOKSET (MAAKAASUUN SEKOITTAMISTA VARTEN)

Kaasuverkkoon maakaasun kanssa sekoitettujen kaasujen määrät.

2.2.17   MOOTTORIBENSIINIIN/DIESELIIN/PETROLIIN SEKOITTAMISTA VARTEN

Nestemäisten biopolttoaineiden määrät, jotka on sekoitettu fossiilisten polttoaineiden kanssa.

2.2.18   MUUALLE LUOKITTELEMATON

Muualle luokittelemattomat energian muuntamistoimintaan käytetyt polttoainemäärät. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.

2.3    Energiasektori

Määrät, jotka energiateollisuus on käyttänyt tukeakseen primaarienergian tuotantoa (kaivannaistoimintaa, öljyn ja kaasun tuotantoa) tai muuntotoimintaan liittyviä laitostoimintoja. Tämä vastaa NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoja 05, 06, 19 ja 35, NACE Rev. 2:n kolminumerotasoa 09.1 ja NACE Rev. 2:n nelinumerotasoja 07.21 ja 08.92.

Tämän ulkopuolelle jäävät muuhun energiamuotoon muunnetut polttoaineet (joiden määrät olisi ilmoitettava energian muuntosektorilla) sekä öljy-, kaasu- ja hiililieteputkistojen kuljetustoiminnan tukemiseen käytetyt polttoaineet (joiden määrät olisi ilmoitettava liikenteen alalla).

Sisältää energian käytön ydinfissiota ja -fuusiota varten tuotettujen kemiallisten aineiden valmistusprosesseissa ja prosessien tuotteissa.

2.3.1   SÄHKÖN ERILLISTUOTANTOLAITOSTEN, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTOLAITOSTEN JA LÄMMÖN ERILLISTUOTANTOLAITOSTEN OMA KÄYTTÖ

Energiana tukitoimintoihin sähkön erillistuotantoyksiköissä, lämmön erillistuotantoyksiköissä ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä käytetyt polttoainemäärät.

2.3.2   HIILIKAIVOKSET

Energiana kivihiilen louhinnan ja käsittelyn tukemiseksi hiilikaivosteollisuudessa käytetyt polttoainemäärät. Kaivosten voimaloissa poltettu kivihiili olisi ilmoitettava energian muuntosektorilla.

2.3.3   PURISTEHIILILAITOKSET

Energiana tukitoimintoihin puristehiililaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.4   KOKSAAMOT

Energiana tukitoimintoihin koksaamoissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.5   RUSKOHIILI-/TURVEBRIKETTILAITOKSET

Energiana tukitoimintoihin ruskohiili-/turvebrikettilaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.6   KAASULAITOKSET / kivihiiltä kaasuttavat laitokset

Energiana tukitoimintoihin kaasulaitoksissa ja kivihiiltä kaasuttavissa laitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.7   MASUUNIT

Energiana tukitoimintoihin masuuneissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.8   KIVIHIILEN NESTEYTTÄMINEN

Energiana tukitoimintoihin kivihiilen nesteyttämislaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.9   MAAKAASUN NESTEYTTÄMINEN (LNG) tai uudelleenkaasuttaminen

Energiana tukitoimintoihin maakaasun nesteyttämis- ja uudelleenkaasutuslaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.10   KAASUTUSLAITOKSET (biokaasu)

Energiana tukitoimintoihin biokaasun kaasutuslaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.11   MAAKAASUA SYNTEESIKAASUREITIN KAUTTA NESTEYTTÄVÄT (GTL) LAITOKSET

Energiana tukitoimintoihin maakaasua synteesikaasureitin kautta nesteyttävissä laitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.12   PUUHIILEN TUOTANTOLAITOKSET

Energiana tukitoimintoihin puuhiilen tuotantolaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.13   ÖLJYNJALOSTAMOT

Energiana tukitoimintoihin öljynjalostamoissa käytetyt polttoainemäärät.

2.3.14   ÖLJYN JA KAASUN TALTEENOTTO

Öljyn ja maakaasun talteenottolaitoksissa käytetyt polttoainemäärät. Tämän ulkopuolelle jäävät putkistohäviöt (ilmoitetaan jakeluhäviöinä) sekä putkien toiminnan ylläpitoon käytetyt energiamäärät (ilmoitetaan liikenteen alalla).

2.3.15   MUUALLE LUOKITTELEMATON – ENERGIASEKTORI

Muualle luokittelemattomat energiaa koskevaan toimintaan käytetyt polttoainemäärät. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.

2.4    Siirto- ja jakeluhäviöt

2.4.1   SIIRTOHÄVIÖT

Siirron aikana tapahtuneet polttoainehäviöt siirtojärjestelmän haltijan ylläpitämässä järjestelmän osassa. Siihen sisältyy tekniset ja muut kuin tekniset häviöt. Sähkön osalta tähän sisältyvät häviöt muuntajissa, joita ei katsota voimalaitosten kiinteiksi osiksi. Kaasun osalta tähän sisältyvät siirron aikana tapahtuva ilmakehään päästäminen ja soihdutus.

2.4.2   JAKELUHÄVIÖT

Jakelun aikana tapahtuneet polttoainehäviöt jakelujärjestelmän haltijan ylläpitämässä järjestelmän osassa. Siihen sisältyy tekniset ja muut kuin tekniset häviöt. Kaasun osalta tähän sisältyvät jakelun aikana tapahtuva ilmakehään päästäminen ja soihdutus.

2.5    Lopullinen muu kuin energiakäyttö

Muuksi kuin energiaksi käytetyt fossiilisten polttoaineiden määrät (ei poltettu).

2.6    Energian loppukulutus (loppukäytön erittely)

2.6.1   TEOLLISUUS

Tällä tarkoitetaan polttoainemääriä, jotka teollisuusyritykset ovat kuluttaneet päätoimintansa tueksi.

Erillisten lämmöntuotantoyksiköiden sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden osalta ilmoitetaan ainoastaan polttoainemäärät, jotka on käytetty yksikön itsensä kuluttaman lämmön (itse käytetty lämpö) tuottamiseen. Polttoainemäärät, jotka on käytetty myydyn lämmön tuottamiseen tai sähkön tuottamiseen, olisi ilmoitettava soveltuvassa kohdassa energian muuntosektorilla.

2.6.2   LIIKENNE

Liikenteen energian kulutus kokonaisuudessaan NACE-luokasta (toimialasta) riippumatta. Rautatie- ja linja-autoasemien, satamalaitureiden ja lentoasemien lämmitykseen ja valaistukseen käytetyt polttoaineet olisi ilmoitettava kohdassa ”Kaupalliset ja julkiset palvelut” eikä liikennesektorilla.

2.6.2.1   Raideliikenne

Polttoainemäärät, jotka on käytetty raideliikenteessä, mukaan lukien teollisuusradat sekä raideliikenne osana kaupungin tai esikaupunkialueen liikennejärjestelmää (esim. junat, raitiovaunut, metro).

2.6.2.1.1   Suurnopeusrautatiet

Energia, joka on käytetty sellaisilla radoilla kulkevissa junissa, joilla voidaan ajaa yli 200 kilometrin tuntinopeudella.

2.6.2.1.2   Tavanomaiset rautatiet

Energia, joka on käytetty raideliikenteessä, suurnopeusrautatietä, metroa ja raitiovaunua lukuun ottamatta.

2.6.2.1.2.1   Tavanomaisten rautateiden matkustajaliikenne

Energia, joka on käytetty raideliikenteessä matkustajien kuljettamiseen eli matkustajien liikkumiseen raideliikennevälineillä lähtöpaikasta määräpaikkaan. Matkustajalla tarkoitetaan junan miehistöä lukuun ottamatta kaikkia henkilöitä, jotka matkustavat rautateitse.

2.6.2.1.2.2   Tavanomaisten rautateiden tavaraliikenne

Energia, joka on käytetty raideliikenteessä tavaroiden kuljettamiseen eli tavaroiden liikkumiseen raideliikennevälineillä lastauspaikasta purkamispaikkaan.

2.6.2.1.3   Metro ja raitiovaunu

Energia, joka on käytetty metrossa, raitiovaunussa, pikaraitioteillä ja muissa korotetuissa tai maanalaisissa kaupunkiraideliikennejärjestelmissä.

2.6.2.2   Kotimaan vesiliikenne

Polttoainemäärät, jotka on toimitettu eri maiden lippujen alla purjehtiville aluksille, jotka eivät ole kansainvälisessä vesiliikenteessä (ks. Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet). Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen olisi tehtävä lähtö- ja määräsataman perusteella eikä siis aluksen lipun tai kansallisuuden mukaan.

2.6.2.3   Tieliikenne

Tieliikenteen ajoneuvojen käyttämät polttoainemäärät. Myös maatalousajoneuvojen pääteillä käyttämät polttoaineet sekä tieliikenteen ajoneuvoissa käytetyt voiteluaineet.

Tämän ulkopuolelle jää energia, joka on käytetty kiinteästi asennetuissa moottoreissa (ks. Muut alat) ja muualla kuin pääteillä liikkuvissa traktoreissa (ks. Maatalous), sekä sotilaskäyttö maantieajoneuvoissa (ks. Muut alat – muualle luokittelematon), tienpäällystykseen käytetty bitumi sekä rakennustyömaiden koneissa käytetty energia (ks. Teollisuus, rakennusala).

2.6.2.3.1   Raskaat tavarankuljetusajoneuvot

Polttoainemäärät, jotka on käytetty tavaroita kuljettavissa kuorma-autoissa, joiden kuljetuskapasiteetti on yli 3,5 t (luokkien N2 ja N3 ajoneuvot UNECE:n standardeihin perustuvan eurooppalaisen ajoneuvojen luokitusjärjestelmän mukaisesti).

2.6.2.3.2   Joukkoliikenne

Polttoainemäärät, jotka on käytetty matkustajia kuljettavissa suurissa ajoneuvoissa, kuten linja-autoissa ja pienoislinja-autoissa (luokkien M2 ja M3 ajoneuvot UNECE:n standardeihin perustuvan eurooppalaisen ajoneuvojen luokitusjärjestelmän mukaisesti).

2.6.2.3.3   Henkilö- ja pakettiautot

Polttoainemäärät, jotka on käytetty matkustajia tai tavaroita kuljettavissa pienissä ajoneuvoissa, kuten henkilö- ja pakettiautoissa (luokkien N1 ja M1 ajoneuvot UNECE:n standardeihin perustuvan eurooppalaisen ajoneuvojen luokitusjärjestelmän mukaisesti).

2.6.2.3.4   Muu tieliikenne:

Polttoainemäärät, jotka on käytetty kaikissa tieliikenteen muodoissa, raskaita tavarankuljetusajoneuvoja, joukkoliikennettä sekä henkilö- ja pakettiautoja lukuun ottamatta.

2.6.2.4   Putkijohtokuljetus

Kaasuja, nesteitä, lietteitä ja muita hyödykkeitä kuljettavien putkistojen toiminnan tukemiseksi energiana käytetyt polttoainemäärät. Tähän sisältyy pumppuasemiin ja putkistojen ylläpitoon käytetty energia. Tämän ulkopuolelle jäävät energia, joka on käytetty maakaasun tai valmistetun kaasun, kuuman veden tai höyryn jakeluun putkistossa jakelijalta loppukäyttäjille (ilmoitetaan energiasektorilla) tai joka on käytetty veden jakeluun kotitalouksille, teollisuudelle, kaupallisille ja muille loppukäyttäjille (sisällytetään kohtaan ”Kaupalliset ja julkiset palvelut”) sekä tällaisen jakelijalta loppukäyttäjille suuntautuvan siirron aikana tapahtuneet häviöt (ilmoitetaan jakeluhäviöinä).

2.6.2.5   Kotimaan lentoliikenne

Lentokoneille kotimaan lentoliikennettä varten toimitetut polttoainemäärät. Tähän sisältyy polttoaine, joka on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin lentämiseen, esim. moottoreiden testaukseen. Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen lentoliikenteeseen olisi tehtävä lähtö- ja määräpaikan perusteella eikä lentoyhtiön kansallisuuden perusteella. Tähän kuuluvat pitkät matkat kahden lentoaseman välillä maassa, jolla on merentakaisia alueita. Tämän ulkopuolelle jäävät lentoyhtiöiden maantieajoneuvoissaan käyttämät polttoaineet (ilmoitetaan kohdassa ”Muualle luokittelematon – liikenne”), sekä lentopolttoaineiden sotilaskäyttö (ilmoitetaan kohdassa ”Muualle luokittelematon – muu”).

2.6.2.6   Muualle luokittelematon – liikenne

Muualle luokittelemattomat liikennesektorilla käytetyt polttoainemäärät. Tähän sisältyvät lentoyhtiöiden maantieajoneuvoissaan käyttämät polttoaineet sekä satamissa laivojen purkunostureissa ja erilaisissa muissa nosturityypeissä käytetyt polttoaineet. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.

2.6.3   MUUT TOIMIALAT

Tämä luokka kattaa toimialoilla, joita ei ole erikseen mainittu tai jotka eivät kuulu energian muuntosektoriin, energiasektoriin, teollisuuteen tai liikenteeseen, käytetyt polttoainemäärät.

2.6.3.1   Kaupalliset ja julkiset palvelut

Julkisen ja yksityisen sektorin virastojen ja yritysten kuluttamat polttoainemäärät. NACE Rev. 2:n kaksinumerotasot 33, 36, 37, 38, 39, 45, 46, 47, 52, 53, 55, 56, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, 66, 68, 69, 70, 71, 72, 73, 74, 75, 77, 78, 79, 80, 81, 82, 84 (paitsi nelinumerotaso 84.22), 85, 86, 87, 88, 90, 91, 92, 93, 94, 95, 96 ja 99. Rautatie- ja linja-autoasemien, satamalaitureiden ja lentoasemien lämmitykseen ja valaistukseen käytetyt polttoaineet olisi ilmoitettava tässä luokassa. Tähän sisältyy kaikkiin NACE Rev. 2:n kaksinumerotasojen 49, 50 ja 51 muihin kuin liikennettä koskeviin toimintoihin käytetyt polttoaineet.

2.6.3.2   Kotitaloudet

Kaikkien kotitalouksien kuluttamat polttoainemäärät, ”työnantajakotitaloudet” mukaan luettuina. NACE Rev. 2:n kaksinumerotasot 97 ja 98.

Tähän kotitalouden toimialaan sovelletaan seuraavia erityismääritelmiä:

”Kotitaloudella” tarkoitetaan yksin asuvaa henkilöä, perhettä tai ryhmää henkilöitä, jotka asuvat yhdessä samassa yksityisessä asunnossa ja joilla on yhteisiä kotitalous- ja muita elinkustannuksia. Kotitaloussektori, jota kutsutaan myös asuntosektoriksi, on näin ollen tietyn maan kaikkien kotitalouksien joukko.

Tämän ulkopuolelle olisi jätettävä laitokset, joissa asutaan pysyvästi (esim. vankilat) tai väliaikaisesti (esim. sairaalat), koska ne sisältyvät palvelusektorin kulutukseen. Kaikissa liikenteeseen liittyvissä toiminnoissa käytetty energia olisi ilmoitettava liikennesektorilla eikä kotitaloussektorilla.

Kotitalouksien energian kokonaiskulutuksen ulkopuolelle olisi jätettävä myös kotitalouksien merkittävään taloudelliseen toimintaan liittyvä energiankulutus. Tällaisiin toimintoihin kuuluu pientilojen maataloustoiminta sekä muu kotitalouden asunnossa tapahtuva taloudellinen toiminta, jotka olisi ilmoitettava loppukulutuksen asianmukaisella toimialalla.

2.6.3.2.1   Tilojen lämmitys

Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä lämmön tuottamiseen asunnon sisällä.

2.6.3.2.2   Tilojen jäähdytys

Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä asunnon jäähdyttämiseen jäähdytysjärjestelmän tai -yksikön avulla.

Tähän kohtaan eivät kuulu tuulettimet, puhaltimet ja muut laitteet, joita ei ole liitetty jäähdytysyksikköön, vaan ne olisi sisällytettävä kohtaan ”Valaistus ja sähkölaitteet”.

2.6.3.2.3   Veden lämmitys

Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä veden lämmittämiseen juoksevaa kuumaa vettä, peseytymistä, puhdistusta ja muita tarkoituksia varten ruoanlaittoa lukuun ottamatta.

Tähän ei sisälly uima-altaiden lämmittäminen, vaan se olisi sisällytettävä kohtaan ”Muut käyttötarkoitukset”.

2.6.3.2.4   Ruoanlaitto

Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä aterioiden valmistukseen.

Tähän eivät sisälly keittiön pienkoneet (mikroaaltouunit, vedenkeittimet, kahvinkeittimet jne.), vaan ne olisi sisällytettävä kohtaan ”Valaistus ja sähkölaitteet”.

2.6.3.2.5   Valaistus ja sähkölaitteet (ainoastaan sähkö)

Sähkön käyttö valaistukseen ja kaikkiin muihin asunnossa käytettäviin sähkölaitteisiin, joita ei oteta huomioon muissa käyttötarkoituksissa.

2.6.3.2.6   Muut käyttötarkoitukset

Muu energiankulutus kotitalouksissa, kuten energian käyttö ulkona tapahtuvaan ja muuhun toimintaan, joka ei sisälly edellä mainittuihin viiteen energian loppukäyttöön (esim. ruohonleikkurit, uima-altaiden lämmitys, terassilämmittimet, ulkogrillit, saunat).

2.6.3.3   Maatalous

Kasvinviljelyyn ja kotieläintalouteen, riistatalouteen ja niihin liittyviin palveluihin luokiteltujen käyttäjien polttoainekulutus; NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 01.

2.6.3.4   Metsätalous

Metsätalouteen ja puunkorjuuseen luokiteltujen käyttäjien polttoainekulutus; NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 02.

2.6.3.5   Kalastus

Sisävesi-, rannikko- ja avomerikalastusta varten toimitetut polttoainemäärät. Kalastuksen olisi katettava polttoainetoimitukset kaikkien lippujen alla purjehtiville aluksille, jotka ovat ottaneet polttoainetäydennystä kyseisessä maassa (kansainvälinen kalastus mukaan luettuna), sekä kalastusteollisuudessa käytetty energia. NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso 03.

2.6.3.6   Muualle luokittelematon – muu

Polttoainemäärät, jotka on käytetty muualle luokittelemattomaan toimintaan (kuten NACE Rev. 2:n nelinumerotaso 84.22). Tähän luokkaan sisältyy kokonaisuudessaan polttoaineiden sotilaskäyttö sekä kiinteissä että liikkuvissa kohteissa (esim. alukset, lentokoneet, maantieliikenne, majoitustiloihin käytetty energia) riippumatta siitä, onko kyseinen polttoaine toimitettu raportoivan maan vai jonkin muun maan asevoimille. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.

3    TUOTTEET

3.1    Hiili (Kiinteät fossiiliset polttoaineet ja valmistetut kaasut)

3.1.1   KIVIHIILI

Kivihiili on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin antrasiitin, koksikivihiilen ja muun bitumisen kivihiilen yhteenlaskettu määrä.

3.1.2   ANTRASIITTI

Korkealuokkainen kivihiili, jota käytetään teollisuudessa ja kotitalouksissa. Siinä on yleensä alle 10 prosenttia haihtuvia aineita ja sen hiilipitoisuus on suuri (noin 90 prosenttia haihtumatonta hiiltä). Sen bruttolämpöarvo on suurempi kuin 24 000 kJ/kg määritettynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa.

3.1.3   KOKSIKIVIHIILI

Bituminen kivihiili, jonka laatu on riittävä masuunissa käytettävän koksin (koksaamokoksin) valmistamiseksi. Sen bruttolämpöarvo on suurempi kuin 24 000 kJ/kg määritettynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa.

3.1.4   MUU BITUMINEN KIVIHIILI

Hiili, jota käytetään höyrykattiloissa ja joka sisältää kaiken bitumisen hiilen, joka ei sisälly koksikivihiileen eikä antrasiittiin. Sille on tyypillistä antrasiittia suurempi haihtuvien aineiden osuus (yli 10 prosenttia) ja pienempi hiilipitoisuus (alle 90 prosenttia haihtumatonta hiiltä). Sen bruttolämpöarvo on suurempi kuin 24 000 kJ/kg määritettynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa.

3.1.5   RUSKOHIILI

Ruskohiili on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin puolibitumisen kivihiilen ja ligniitin yhteenlaskettu määrä.

3.1.6   PUOLIBITUMINEN KIVIHIILI

Ei-agglomeroitunut hiili, jonka bruttolämpöarvo on 20 000 –24 000 kJ/kg ja joka sisältää yli 31 prosenttia haihtuvia aineita kuivasta mineraalivapaasta aineesta laskettuna.

3.1.7   LIGNIITTI

Ei-agglomeroitunut hiili, jonka bruttolämpöarvo on pienempi kuin 20 000 kJ/kg ja joka sisältää enemmän kuin 31 prosenttia haihtuvia aineita kuivasta mineraalivapaasta aineesta laskettuna.

3.1.8   KIVIHIILIBRIKETIT

Yhdistelmäpolttoaine, joka on valmistettu kivihiilipölystä lisäämällä sidosainetta. Tuotetun puristehiilen määrä voi tämän vuoksi olla hieman suurempi kuin muuntoprosessissa kulutetun hiilen todellinen määrä.

3.1.9   KOKSAAMOKOKSI

Kiinteä tuote, joka on saatu koksaamalla kivihiiltä, pääosin koksikivihiiltä, korkeassa lämpötilassa ja jossa on niukalti kosteutta ja haihtuvia aineita. Koksaamokoksia käytetään pääosin rauta- ja terästeollisuudessa energianlähteenä ja kemiallisena reaktioaineena.

Koksimurska ja valimokoksi ilmoitetaan tässä luokassa.

Puolikoksi (kiinteä tuote, jota saadaan koksaamalla hiiltä alhaisessa lämpötilassa) olisi sisällytettävä tähän luokkaan. Puolikoksia käytetään lämmitysenergiana sekä itse muuntolaitoksessa.

Tähän nimikkeeseen sisältyvät myös ligniitistä valmistettu koksi, koksimurska ja puolikoksi.

3.1.10   KAASUKOKSI

Kaupunkikaasun valmistuksessa kaasulaitoksessa käytettävästä kivihiilestä syntyvä sivutuote. Kaasukoksia käytetään lämmitykseen.

3.1.11   KIVIHIILITERVA

Bitumisen hiilen kuivatislauksen tulos. Kivihiiliterva on nestemäinen sivutuote, jota saadaan tislattaessa kivihiiltä koksin valmistamiseksi koksausuuniprosessissa tai jota tuotetaan ruskohiilestä (”alhaisen lämpötilan terva”).

3.1.12   BKB (RUSKOHIILIBRIKETIT)

Ruskohiilibriketit ovat ligniitistä tai puolibitumisesta kivihiilestä valmistettua yhdistelmäpolttoainetta, jota tuotetaan briketoimalla suuressa paineessa ilman sidosaineen lisäystä, mukaan luettuina kuivattu ligniittijauhe ja -pöly.

3.1.13   VALMISTETUT KAASUT

Valmistetut kaasut on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin kaasulaitoskaasun, koksikaasun, masuunikaasun ja muiden talteen otettujen kaasujen yhteenlaskettu määrä.

3.1.14   JAKELUKAASU

Tähän sisältyvät kaikki kaasutyypit, joita tuotetaan sellaisissa julkisissa tai yksityisissä tuotantolaitoksissa, joiden pääasiallisena tehtävänä on kaasun valmistus, siirto ja jakelu. Siihen sisältyy hiillyttämällä tuotettu kaasu (myös koksaamoissa tuotettu ja kaasulaitoskaasuksi siirretty kaasu), kokonaan kaasuttamalla tuotettu kaasu riippumatta siitä, onko sitä rikastettu öljytuotteilla (LPG, pohjaöljy jne.), sekä kaasu, joka on tuotettu reformoimalla tai yksinkertaisesti sekoittamalla kaasuja ja/tai ilmaa, mukaan luettuna maakaasuun sekoitettu kaasu, joka jaetaan ja kulutetaan maakaasuverkon kautta. Muiden hiilikaasujen muunnosta peräisin oleva kaasun määrä olisi ilmoitettava kaasulaitoskaasun tuotantona.

3.1.15   KOKSIKAASU

Koksikaasua saadaan sivutuotteena valmistettaessa koksaamokoksia raudan ja teräksen tuotantoa varten.

3.1.16   MASUUNIKAASU

Masuunikaasua syntyy koksin polttamisen yhteydessä rauta- ja terästeollisuuden masuuneissa. Se otetaan talteen ja käytetään polttoaineena osittain itse laitoksessa ja osittain muissa terästeollisuuden prosesseissa tai voimaloissa, jotka on varustettu sen polttamista varten.

3.1.17   MUUT TALTEEN OTETUT KAASUT

Saatu sivutuotteena teräksenvalmistuksesta happipuhallusmenetelmällä, otettu talteen masuunin ulostulosta. Kaasut tunnetaan myös nimillä konverttikaasu, masuunikaasu ja happipuhallusmasuunikaasu. Talteen otetun polttoaineen määrä olisi ilmoitettava bruttolämpöarvon mukaisena. Tämä kattaa myös erittelemättömät muut kuin edellä mainitut valmistetut kaasut kuten kiinteästä hiilestä saatavat palavat kaasut, joita otetaan talteen muualla määrittelemättömissä valmistus- ja kemiallisissa prosesseissa.

3.1.18   TURVE

Turve on palavaa pehmeää, huokoista tai puristettua, kerrostunutta kasviperäistä ainesta, jonka vesipitoisuus on suuri (enintään 90 prosenttia käsittelemättömänä) ja joka on helposti leikkaantuvaa, väriltään vaalean tai tumman ruskeaa. Turve käsittää palaturpeen ja jyrsinturpeen. Muuhun kuin energiaksi käytetty turve ei sisälly tähän.

3.1.19   TURVETUOTTEET

Turvebrikettien kaltaiset tuotteet, jotka saadaan suoraan tai välillisesti palaturpeesta tai jyrsinturpeesta.

3.1.20   ÖLJYLIUSKE JA -HIEKKA

Öljyliuske ja -hiekka ovat sedimenttikiveä, joka sisältää orgaanista ainesta kerogeenina. Kerogeeni on vahamainen, runsaasti hiilivetyä sisältävä aine, jota pidetään öljyn esiasteena. Öljyliuske voidaan polttaa sellaisenaan tai sitä voidaan käsitellä kuumentamalla liuskeöljyn uuttamiseksi. Liuskeöljy ja muut nesteyttämisestä saadut tuotteet olisi ilmoitettava muina hiilivetyinä öljytuotteiden yhteydessä.

3.2    Maakaasu

3.2.1   MAAKAASU

Maakaasu käsittää pääosin metaanista koostuvat maanalaisten esiintymien nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa olevat kaasut riippumatta talteenottomenetelmästä (konventionaalinen ja ei-konventionaalinen). Siihen sisältyvät ”kaasukentillä tuotettu kaasu”, joka on peräisin ainoastaan kaasumaisia hiilivetyjä tuottavilta kentiltä, ”öljyntuotannon yhteydessä talteen otettu kaasu”, jota tuotetaan raakaöljyn ohella, sekä hiilikaivoksista (hiilikaivoskaasu) tai hiilijuonteista (hiilijuonnekaasu) talteen otettu metaani. Maakaasuun eivät sisälly biokaasu ja valmistetut kaasut. Näiden tuotteiden siirto maakaasuverkkoon on ilmoitettava maakaasusta erillään. Maakaasu käsittää nesteytetyn maakaasun (LNG) sekä paineistetun maakaasun (CNG).

3.3    Sähkö ja lämpö

3.3.1   SÄHKÖ

Sähköllä tarkoitetaan energian siirtoa fysikaalisen ilmiön kautta, johon kuuluvat sähkövaraukset sekä niiden vaikutukset levossa ja liikkeessä. Kaikki käytetty, tuotettu ja kulutettu sähkö on ilmoitettava, myös verkon ulkopuolinen sekä itse kulutettu sähkö. Verkon ulkopuolinen sähkö tuotetaan laitoksissa, joita ei ole tuotannon näkökulmasta yhdistetty verkkoon; laitos ei voi syöttää tuotettua sähköä verkkoon. Itse kulutettu sähkö on tuottajan ennen verkkoon syöttämistä kuluttamaa sähköä.

3.3.2   LÄMPÖ (JOHDETTU LÄMPÖ)

Lämmöllä tarkoitetaan aineen rakenneosien etenemis-, pyörimis- ja värähtelyliikkeen sekä aineen olomuodon muutosten tuottamaa energiaa. Kaikki tuotettu lämpö, lukuun ottamatta omaan käyttöön tuottajien tuottamaa lämpöä, jota ei myyty, on ilmoitettava; kaikki muut lämmön muodot ilmoitetaan niiden tuotteiden käyttönä, joista lämpö tuotettiin.

3.4    Öljy (Raakaöljy ja öljytuotteet)

3.4.1   RAAKAÖLJY

Raakaöljy on luonnon mineraaliöljyä, joka koostuu hiilivetyjen seoksesta sekä niihin liittyvistä epäpuhtauksista, kuten rikistä. Normaalissa pintalämpötilassa ja -paineessa se on nestemuodossa, ja sen fysikaaliset ominaisuudet (tiheys, viskositeetti jne.) vaihtelevat suuresti. Tähän luokkaan sisältyvät öljyntuotannon yhteydessä tuotetusta maakaasusta ja muusta maakaasusta kentällä tai kaasun erottelussa talteen otetut kondensaatit, jos ne sekoitetaan kaupalliseen raakaöljyyn. Määrät olisi ilmoitettava talteenottomenetelmästä riippumatta (konventionaalinen ja ei-konventionaalinen). Raakaöljyyn ei sisälly maakaasukondensaatti.

3.4.2   MAAKAASUKONDENSAATTI (NGL)

Maakaasukondensaatti on nestemäisiä tai nesteytettyjä hiilivetyjä, jotka on otettu talteen maakaasusta erottelulaitoksissa tai kaasunkäsittelylaitoksissa. Maakaasukondensaattiin sisältyy etaania, propaania, butaania (tavallista ja isobutaania), (iso)pentaania sekä raskaampia hiilivetyjä (käytetään joskus myös nimeä luonnonbensiini tai laitoskondensaatti).

3.4.3   JALOSTAMON SYÖTTÖAINEET

Jalostamon syöttöaine on prosessoitua öljyä, joka on tarkoitettu jatkojalostukseen (esim. suoratislattu polttoöljy tai tyhjiökaasuöljy) ilman sekoitusta. Se muunnetaan lisäkäsittelyllä yhdeksi tai useammaksi komponentiksi ja/tai valmiiksi tuotteiksi. Tähän määritelmään sisältyvät myös petrokemian teollisuudesta jalostamoteollisuuteen palautetut tuotteet (esim. pyrolyysibensiini, C4-fraktiot, kaasuöljy- ja polttoöljyfraktiot).

3.4.4   LISÄAINEET / HAPETTAVAT LISÄAINEET

Lisäaineet ovat muita kuin hiilivety-yhdisteitä, joita lisätään tai sekoitetaan öljytuotteisiin niiden ominaisuuksien (oktaani, setaani, kylmäominaisuudet jne.) muuttamiseksi. Lisäaineita ovat hapettavat lisäaineet (kuten alkoholi (metanoli, etanoli), eetterit (metyyli-tert-butyylieetteri (MTBE), etyyli-tert-butyylieetteri (ETBE) ja tert-amyylimetyylieetteri (TAME) jne.), esterit (rypsiöljy- tai dimetyyliesteri jne.) ja kemialliset yhdisteet (kuten tetrametyylilyijy (TML), tetraetyylilyijy (TEL) ja pesuaineet). Tässä luokassa ilmoitettujen lisäaineiden / hapettavien lisäaineiden (alkoholit, eetterit, esterit ja muut kemialliset yhdisteet) määrien olisi liityttävä ainemääriin, jotka on sekoitettu polttoaineisiin tai jotka on tarkoitettu käytettäviksi polttoaineena. Tähän luokkaan kuuluvat nestemäisten fossiilisten polttoaineiden kanssa sekoitettavat biopolttoaineet.

3.4.5   Biopolttoaineet lisäaineissa / hapettavissa lisäaineissa

Tässä luokassa ilmoitetut nestemäisten biopolttoaineiden määrät koskevat seokseksi sekoitettuja nestemäisiä biopolttoaineita ja tarkoittavat ainoastaan nestemäisen biopolttoaineen määrää eivätkä sitä nesteiden kokonaismäärää, johon biopolttoaineet sekoitetaan. Tähän eivät sisälly mitkään sellaiset nestemäiset biopolttoaineet, joita ei ole sekoitettu.

3.4.6   MUUT HIILIVEDYT

Bitumipitoisesta hiekasta, liuskeöljystä jne. saatu synteettinen raakaöljy, hiilen nesteyttämisestä saadut nesteet, maakaasun muuntamisesta bensiiniksi tuloksena saadut nesteet, vety ja emulsifioidut öljyt (esim. orimulsion); tähän ei sisälly öljyliuske; tähän sisältyy liuskeöljy (sekundaarituote).

3.4.7   ÖLJYTUOTTEET

Öljytuotteet on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin jalostamokaasun, etaanin, nestekaasun, teollisuusbensiinin, moottoribensiinin, lentobensiinin, bensiininomaisen lentopetrolin, lentopetrolin, muun petrolin, kaasu-/dieselöljyn, polttoöljyn, raskasbensiinin ja muun teollisuusbensiinin, voiteluaineiden, bitumin, parafiinivahojen, maaöljykoksin ja muiden tuotteiden yhteenlaskettu määrä.

3.4.8   JALOSTAMOKAASU

Jalostamokaasuun sisältyy kondensoitumattomien kaasujen seos, joka koostuu pääasiassa vedystä, metaanista, etaanista ja olefiineista, jotka on saatu jalostamoissa suoritetun raakaöljyn tislauksen tai öljytuotteiden käsittelyn (esim. krakkauksen) aikana. Tähän sisältyvät myös petrokemian teollisuudesta palautetut kaasut.

3.4.9   ETAANI

Luonnostaan kaasumainen suoraketjuinen hiilivety (C2H6), jota saadaan maakaasusta ja jalostamon kaasuvirroista.

3.4.10   NESTEKAASU

Nestekaasu on kevyitä parafiinisiä hiilivetyjä, jotka on saatu jalostamoprosesseista, raakaöljyn stabiloinnista ja maakaasun käsittelylaitoksista. Nestekaasu koostuu pääosin propaanista (C3H8) ja butaanista (C4Hl0) tai näiden kahden yhdistelmästä. Nestekaasu voi myös sisältää propyleeniä, butyleeniä, isopropyleeniä ja isobutyleeniä. Nestekaasu on yleensä nesteytetty paineen avulla kuljetusta tai varastointia varten.

3.4.11   TEOLLISUUSBENSIINI

Teollisuusbensiini on raaka-aine, joka on tarkoitettu petrokemian teollisuuden käyttöön (esim. etyleenin valmistukseen tai aromaattien tuotantoon) tai bensiinin tuotantoon reformoimalla tai isomeroimalla jalostamossa. Teollisuusbensiini käsittää ainesta tislausalueelta 30–210 °C tai osasta tätä aluetta.

3.4.12   MOOTTORIBENSIINI

Moottoribensiini koostuu kevyiden hiilivetyjen seoksesta tislausalueelta 35–215 °C. Sitä käytetään polttoaineena maalla käytettävissä ottomoottoreissa. Moottoribensiini voi sisältää lisäaineita, hapettavia lisäaineita, oktaaniluvun parantajia, myös lyijy-yhdisteitä. Tähän sisältyvät moottoribensiinin sekoiteosat (lukuun ottamatta lisäaineita / hapettavia lisäaineita), esim. alkylaatit, isomeraatit, reformaatit sekä valmiina moottoribensiininä käytettäväksi tarkoitettu krakattu bensiini. Moottoribensiini on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin moottoribensiiniin sekoitetun biobensiinin ja muun kuin biobensiinin yhteenlaskettu määrä.

3.4.12.1   Moottoribensiiniin sekoitettu biobensiini

Biobensiini, joka on sekoitettu moottoribensiiniin.

3.4.12.2   Muu kuin biobensiini

Jäljellä oleva osa moottoribensiinistä – moottoribensiini ilman siihen sekoitettua biobensiiniä (lähinnä fossiilista alkuperää oleva moottoribensiini).

3.4.13   Lentobensiini

Moottoripolttoaine, joka on valmistettu erityisesti ilma-alusten mäntämoottoreita varten, jonka oktaaniluku soveltuu moottoriin, jonka jäätymispiste on – 60 °C ja jonka tislausalue on yleensä 30–180 °C.

3.4.14   BENSIININOMAINEN LENTOPETROLI (TEOLLISUUSBENSIININOMAINEN LENTOPETROLI TAI JP4)

Tähän sisältyvät kaikki kevyet hiilivetyöljyt, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ilma-alusten turbiinimoottoreissa ja joiden tislausalue on 100–250 °C. Niitä saadaan sekoittamalla petroleita ja bensiiniä tai teollisuusbensiinejä siten, että aromaattinen sisältö on enintään 25 tilavuusprosenttia ja höyrynpaine on välillä 13,7–20,6 kPa.

3.4.15   LENTOPETROLI

Ilma-alusten turbiinimoottoreissa käytetty tisle. Sillä on samat tislausominaisuudet, eli tislausalue on välillä 150–300 °C (yleensä ei yli 250 °C), ja leimahduspiste kuin petrolilla. Lisäksi siihen sovelletaan (esim. jäätymispistettä koskevia) erityisvaatimuksia, jotka IATA (Kansainvälinen lentoliikenneliitto) on vahvistanut. Tähän sisältyvät lentopetrolin sekoiteosat. Lentopetroli on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin lentopetroliin sekoitetun biolentopetrolin ja muun kuin biolentopetrolin yhteenlaskettu määrä.

3.4.15.1   Lentopetroliin sekoitettu biolentopetroli

Biolentopetroli, joka on sekoitettu lentopetroliin.

3.4.15.2   Muu kuin biolentopetroli

Jäljellä oleva osa lentopetrolista – lentopetroli ilman siihen sekoitettua biolentopetrolia (lähinnä fossiilista alkuperää oleva lentopetroli).

3.4.16   MUU PETROLI

Jalostettu öljytisle, jota käytetään muilla toimialoilla kuin lentoliikenteessä. Sen tislausalue on 150–300 °C.

3.4.17   KAASU-/DIESELÖLJY (KEVYT POLTTOÖLJY)

Kaasu-/dieselöljy on pääosin keskiraskas tisle, jonka tislausalue on 180–380 °C. Tähän sisältyvät sekoiteosat. Saatavilla on useita laatuja käyttötarkoituksen mukaisesti. Kaasu-/dieselöljyyn sisältyy autojen ja rekkojen puristussytytysmoottoreihin tarkoitettu dieselöljy. Kaasu-/dieselöljyyn sisältyy kevyt lämmitysöljy teolliseen ja kaupalliseen käyttöön, meriliikenteessä ja raideliikenteessä käytetty dieselöljy, muu kaasuöljy, myös raskaat kaasuöljyt, joiden tislausalue on 380–540 °C ja joita käytetään petrokemian syöttöaineina. Kaasu/dieselöljy on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin kaasu-/dieselöljyyn sekoitettujen biodieseleiden ja muiden kuin biodieseleiden yhteenlaskettu määrä.

3.4.17.1   Kaasu-/dieselöljyyn sekoitetut biodieselit

Biodieselit, jotka on sekoitettu kaasu-/dieselöljyyn.

3.4.17.2   Muut kuin biodieselit

Jäljellä oleva osa kaasu-/dieselöljystä – kaasu-/dieselöljy ilman siihen sekoitettuja biodieseleitä (lähinnä fossiilista alkuperää oleva kaasu-/dieselöljy).

3.4.18   POLTTOÖLJY (RASKAS POLTTOÖLJY)

Tähän sisältyvät kaikki muut (raskaat) polttoöljyt (myös sekoittamalla saadut). Kinemaattinen viskositeetti on yli 10 cSt 80 °C:ssa. Leimahduspiste on aina yli 50 °C ja tiheys aina suurempi kuin 0,90 kg/l. Polttoöljy on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin vähärikkisen polttoöljyn ja runsasrikkisen polttoöljyn yhteenlaskettu määrä.

3.4.18.1   Vähärikkinen polttoöljy

Polttoöljy, jonka rikkipitoisuus on alle 1 %.

3.4.18.2   Runsasrikkinen polttoöljy

Polttoöljy, jonka rikkipitoisuus on vähintään 1 %.

3.4.19   RASKASBENSIINI JA MUU TEOLLISUUSBENSIINI

Raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini määritellään jalostetuiksi keskiraskaiksi tisleiksi, joiden tislausalue on sama kuin teollisuusbensiinin/petrolin. Niihin sisältyvät teollisuusbensiini (käytetään myös nimitystä SBP; kevyitä öljyjä, joiden tislausalue on 30–200 °C teollisuusbensiinin 7 tai 8 laatuluokassa, jotka eroavat toisistaan tislausalueesta valitun osan mukaisesti – laatuluokat määritellään lämpötilaeron mukaisesti 5 tilavuusprosentin ja 90 tilavuusprosentin tislauspisteen välillä (joka on enintään 60 °C)) ja raskasbensiini (teollisuusbensiini, jonka leimahduspiste on yli 30 °C ja tislausalue 135–200 °C).

3.4.20   VOITELUAINEET

Tislauksen sivutuotteena tuotettuja hiilivetyjä, joita käytetään pääasiassa kitkan vähentämiseen liikepintojen väliltä. Tähän sisältyvät kaikki voiteluöljyn käyttölaadut värttinäöljystä sylinteriöljyyn sekä kaikki rasvoissa ja moottoriöljyissä käytetyt laadut sekä kaikenlaatuiset voiteluöljyjakeet.

3.4.21   BITUMI

Kiinteä, puolikiinteä tai viskoosinen hiilivety, jolla on kolloidinen rakenne, väriltään ruskeasta mustaan, saadaan raakaöljyn tislausjäämänä atmosfäärisestä tislauksesta saatujen raakaöljyn tislausjäämien tyhjiötislauksessa. Bitumi tunnetaan myös usein asfalttina ja sitä käytetään pääasiassa tierakentamisessa ja kattomateriaalina. Tähän sisältyvät nesteytetty bitumi ja bitumiliuos.

3.4.22   PARAFIINIVAHAT

Nämä ovat tyydyttyneitä alifaattisia hiilivetyjä. Ne ovat jäämiä, joita saadaan poistettaessa vahaa voiteluöljyistä. Niillä on kiderakenne, jonka hienokiteisyys riippuu niiden laadusta. Niiden pääominaisuudet ovat seuraavat: ne ovat värittömiä, hajuttomia ja läpikuultavia ja niiden sulamispiste on yli 45 °C.

3.4.23   ÖLJYKOKSI

Musta, kiinteä sivutuote, jota saadaan pääasiassa krakkaamalla ja karbonoimalla öljypohjaisia syöttöaineita, tyhjiötislauksen jäämiä, tervaa ja pikeä esimerkiksi hidastetussa koksaus- tai nestekoksausprosessissa. Se koostuu pääosin hiilestä (90–95 %) ja sen tuhkapitoisuus on alhainen. Sitä käytetään syöttöaineena koksaamoissa terästeollisuutta varten, lämmitykseen, elektrodien valmistukseen sekä kemikaalien valmistukseen. Kaksi tärkeintä lajia ovat ”vihreä koksi” ja ”kalsinoitu koksi”. Tähän sisältyy myös ”katalyyttikoksi”, jota kertyy katalyyttiin jalostusprosessin aikana; tällaista koksia ei voida ottaa talteen, ja se yleensä poltetaan jalostamopolttoaineena.

3.4.24   MUUT TUOTTEET

Kaikki edellä erikseen mainitsemattomat tuotteet, esimerkiksi terva ja rikki. Tähän sisältyvät jalostamoissa tuotetut aromaatit (esim. BTX eli bentseeni, tolueeni ja ksyleeni) ja olefiinit (esim. propyleeni).

3.5    Uusiutuvat energianlähteet ja jätteet

3.5.1   VESIVOIMA

Veden potentiaali- ja liike-energia, joka muunnetaan sähköksi vesivoimalaitoksissa. Vesivoima on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin pelkkien vesivoimalaitosten, yhdistettyjen pumppuvoimalaitosten ja pelkkien pumppuvoimalaitosten yhteenlaskettu määrä.

3.5.1.1   Pelkät vesivoimalaitokset

Vesivoimalat, jotka käyttävät pelkästään veden suoraa luontaista sisäänvirtausta ja joilla ei ole kapasiteettia vesivoiman pumppausvarastointiin (veden pumppaamiseen ylöspäin).

3.5.1.2   Yhdistetyt pumppuvoimalaitokset

Vesivoimalat, joissa vesi virtaa luontaisesti sisään ylempänä sijaitsevaan altaaseen, jossa koko laitteistoa tai osaa siitä voidaan käyttää veden pumppaamiseen ylöspäin; sähkön tuotto perustuu sekä veden luontaiseen sisäänvirtaukseen että aiemmin ylöspäin pumpattuun veteen.

3.5.1.3   Pelkät pumppuvoimalaitokset

Vesivoimalat, joissa ei ole veden luontaista sisäänvirtausta ylempänä sijaitsevaan altaaseen; valtaosa sähköntuotannon perustana olevasta vedestä on aiemmin ylöspäin pumpattua vettä, ei kuitenkaan sadevedestä tai lumesta saatua.

3.5.2   GEOTERMINEN ENERGIA

Maankuoren lämmöstä yleensä kuumana vetenä tai höyrynä saatavilla olevaa energiaa; tähän ei kuulu maalämpöpumpuilla talteen otettu ympäröivän ilman lämpö. Geotermisen energian tuotantoa on tuotantoporakaivossa kuumentuneen nesteen ja (talteenottoprosessin) lopussa poistetun nesteen välinen entalpiaero.

3.5.3   AURINKOENERGIA

Aurinkoenergia on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin aurinkosähkön ja aurinkolämmön yhteenlaskettu määrä.

3.5.3.1   Aurinkosähkö

Auringonvalo, joka on muunnettu sähköksi käyttämällä aurinkokennoja, jotka auringonvalossa tuottavat sähköä. Kaikki tuotettu sähkö on ilmoitettava (myös pienimuotoinen tuotanto sekä verkon ulkopuoliset laitokset).

3.5.3.1.1   Kattojärjestelmä

Tässä ilmoitetaan sellaisissa rakennuksen rakenteissa sijaitsevien aurinkosähköpaneelien tuottaman energian määrä, joiden ensisijainen tarkoitus ei ole energiantuotanto. Siihen sisältyvät myös rakennuksen integroidut aurinkosähköjärjestelmät, joissa aurinkosähköpaneelit sijaitsevat jossain muussa rakennuksen osassa kuin katolla. Aurinkosähköpaneeleita ei pidetä kattojärjestelmänä, jos ne on asennettu laajalle alueelle maassa siten, että ne vievät lisätilaa (esim. maatalousalueita).

3.5.3.1.2   Verkon ulkopuolinen sähkö

Tässä ilmoitetaan verkon ulkopuolinen sähkö liitteen A kohdan 3.3.1 mukaisesti.

3.5.3.2   Aurinkolämpö

Auringonsäteilystä (auringonvalosta) saatava lämpö, joka hyödynnetään energiana. Tähän kuuluvat esimerkiksi aurinkolämpövoimalat ja aktiiviset järjestelmät lämpimän talousveden tuotantoa tai rakennusten sisätilojen lämmitystä varten. Tässä tapauksessa energiantuotantoa on se lämpö, joka saadaan lämmönsiirtoaineeseen, eli hetkellinen aurinkoenergia, josta on vähennetty optiset ja aurinkokerääjän häviöt. Tähän ei sisälly passiivisten järjestelmien avulla rakennusten lämmitystä, jäähdytystä ja valaistusta varten talteen otettu aurinkoenergia, tähän kuuluu ainoastaan aktiivisiin järjestelmiin liittyvä aurinkoenergia.

3.5.4   VUOROVESI-, AALTO-, MERIENERGIA

Vuoroveden liikkeestä, aaltoliikkeestä tai meriveden virtauksesta saatu mekaaninen energia, jota hyödynnetään sähköntuotantoon.

3.5.5   TUULI

Tuulen kineettinen energia, joka hyödynnetään sähköntuotantoon tuuliturbiineissa. Tuulivoima on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin onshore-tuulivoiman ja offshore-tuulivoiman yhteenlaskettu määrä.

3.5.5.1   Onshore-tuulivoima

Sähköntuotanto tuulesta maalla sijaitsevissa paikoissa (sisämaa, myös järvet ja muut sisävedet).

3.5.5.2   Offshore-tuulivoima

Sähköntuotanto tuulesta offshore (esim. meret, valtameret ja tekosaaret). Asianomaisen alueen aluevesien ulkopuolella tapahtuneen offshore-tuulivoiman tuotannossa on otettava huomioon kaikki maan talousvyöhykkeellä sijaitsevat tuulivoimayksiköt.

3.5.6   TEOLLISUUSJÄTE (UUSIUTUMATON OSA)

Ilmoitetaan teollisuudesta peräisin oleva uusiutumaton jäte, joka on käytetty erityislaitoksissa suoraan polttamalla tarkoituksenmukaiseksi energiaksi. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena. Tähän ei kuulu jäte, joka on poltettu ottamatta energiaa talteen. Teollisuusjätteen uusiutuva osa olisi ilmoitettava biopolttoaineiden luokassa, joka kuvaa sitä parhaiten.

3.5.7   YHDYSKUNTAJÄTE:

Kotitalouksien, sairaaloiden ja palvelualojen tuottamat jätteet (yleisesti kaikki talousjätettä muistuttava jäte), jotka on käytetty erityislaitoksissa polttamalla suoraan tarkoituksenmukaiseksi energiaksi. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena. Tähän ei kuulu jäte, joka on poltettu ottamatta energiaa talteen. Yhdyskuntajäte on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin uusiutuvan yhdyskuntajätteen ja uusiutumattoman yhdyskuntajätteen yhteenlaskettu määrä.

3.5.7.1   Uusiutuva yhdyskuntajäte

Biologista alkuperää olevan yhdyskuntajätteen osuus.

3.5.7.2   Uusiutumaton yhdyskuntajäte

Muuta kuin biologista alkuperää olevan yhdyskuntajätteen osuus.

3.5.8   BIOPOLTTOAINEET

Biopolttoaineet on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin kiinteiden biopolttoaineiden, biokaasun ja nestemäisten biopolttoaineiden yhteenlaskettu määrä. Energiatilastojen alaan eivät kuulu muuksi kuin energiaksi käytetyt biopolttoaineet (esim. rakentamiseen tai huonekalujen valmistukseen käytetty puu, moottorien voiteluun tarkoitettu biohajoava voiteluaine ja tienpinnalle käytetty biobitumi).

3.5.8.1   Kiinteät biopolttoaineet

Tähän sisältyy kiinteä biologista alkuperää oleva orgaaninen, muu kuin fossiilinen aines (tunnetaan myös biomassana), jota voidaan käyttää polttoaineena lämmön tai sähkön tuotantoon. Kiinteät biopolttoaineet on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin puuhiilen, polttopuun, puutähteen ja puun sivutuotteiden, mustalipeän, sokeriruokojätteen, eläinjätteen, muun kasviaineksen ja -tähteen sekä teollisuusjätteen uusiutuvan osan yhteenlaskettu määrä.

3.5.8.1.1   Puuhiili

Puuhiili on kiinteistä biopolttoaineista valmistettua polttoainetta – puun tai muun kasviaineksen kuivatislauksen ja pyrolyysin kiinteä jäämä.

3.5.8.1.2   Polttopuu, puutähde ja puun sivutuotteet

Polttopuu (halkoina, risuina, pelletteinä tai lastuina), joka saadaan luonnon metsistä tai hoidetuista metsistä tai yksittäin kasvavista puista. Tähän kuuluvat polttoaineena käytetty puutähde, jossa puun alkuperäinen koostumus on tallella, sekä puupelletit. Tähän eivät kuulu puuhiili ja mustalipeä. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.

3.5.8.1.2.1   Puupelletit

Puupelletit on muodoltaan sylinterimäinen tuote, joka on saatu puutähteestä puristamalla.

3.5.8.1.3   Mustalipeä

Energia, joka saadaan emäksisestä jäteliuoksesta, jota saadaan uuttokattilasta paperinvalmistuksessa tarvittavan sulfaatti- tai soodamassan tuotannon aikana. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.

3.5.8.1.4   Sokeriruokojäte

Polttoaine, joka on jäljellä mehun uuttamisen jälkeen sokeriruo’on prosessoinnissa. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.

3.5.8.1.5   Eläinjäte

Eläinten eritteistä ja liha- ja kalajätteistä saatava energia, kun ne käytetään kuivana suoraan polttoaineeksi. Tähän eivät kuulu anaerobista käymistä käyttävissä laitoksissa käytetyt jätteet. Näissä laitoksissa tuotetut polttokaasut kuuluvat biokaasuihin. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.

3.5.8.1.6   Muut kasviainekset ja -tähteet

Muualle luokittelemattomat biopolttoaineet, joihin kuuluvat muun muassa olki, vihannesten kuoret, maapähkinän kuoret, puiden ja pensaiden leikkuujätteet, oliivin puristusjäte ja muut kasvien viljelyssä, korjuussa ja käsittelyssä syntyneet jätteet. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.

3.5.8.1.7   Teollisuusjätteen uusiutuva osa

Teollisuusjätteen kiinteä uusiutuva osa, joka on käytetty erityislaitoksissa suoraan polttamalla tarkoituksenmukaiseksi energiaksi (esimerkiksi mutta ei yksinomaan luonnonkumin osuus jätekumirenkaissa tai luonnonkuitujen osuus tekstiilijätteessä – jätetilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 2150/2002 määritellyistä jäteluokista 07.3 ja 07.6). Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.

3.5.8.2   Biokaasu

Kaasu, joka pääasiassa koostuu biomassan anaerobisen hajoamisen tai biomassasta termisen prosessin kautta tuotetusta metaanista ja hiilidioksidista (mukaan luettuna jätebiomassa). Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena. Biokaasu on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin kaatopaikkakaasun, jätevedenpuhdistuksen biokaasun, muiden anaerobisessa hajoamisessa syntyvien biokaasujen ja termisten prosessien tuottamien biokaasujen yhteenlaskettu määrä.

3.5.8.2.1   Kaatopaikkakaasu

Biokaasu, joka syntyy kaatopaikkajätteen anaerobisen hajoamisen seurauksena.

3.5.8.2.2   Jätevedenpuhdistuksen biokaasu

Biokaasu, joka syntyy jätevesilietteen anaerobisen käymisen seurauksena.

3.5.8.2.3   Muut anaerobisen hajoamisen seurauksena syntyvät biokaasut

Biokaasu, joka syntyy eläinperäisen lietteen sekä teurastamo-, panimo- tai muun maataloustuotteita jalostavan elintarvike- ja muun teollisuuden jätteen anaerobisen käymisen seurauksena.

3.5.8.2.4   Termisissä prosesseissa syntyvät biokaasut

Biokaasu, joka syntyy biomassan termisten prosessien (kaasutuksen tai pyrolyysin) seurauksena.

3.5.8.3   Nestemäiset biopolttoaineet

Tähän luokkaan kuuluvat kaikki luonnon alkuperää olevat nestemäiset biopolttoaineet (esim. tuotettu biomassasta ja/tai jätteen biohajoavasta jakeesta), jotka soveltuvat sekoitettavaksi fossiilista alkuperää olevien nestemäisten polttoaineiden kanssa tai korvattavaksi niillä. Tässä luokassa ilmoitettujen nestemäisten biopolttoaineiden määriin olisi sisällytettävä puhtaassa muodossa oleva biopolttoaine, jota ei ole sekoitettu fossiilisiin polttoaineisiin. Nestemäisten biopolttoaineiden tuonnin ja viennin erityistapauksessa merkityksellistä on ainoastaan niillä polttoainemäärillä käyty kauppa, joita ei ole sekoitettu liikenteen polttonesteisiin (eli puhtaassa muodossaan olevat määrät); liikenteen polttonesteisiin sekoitettujen nestemäisten biopolttoaineiden kauppa olisi ilmoitettava öljyä koskevassa tuoteluokassa. Ainoastaan energiaksi käytetyt nestemäiset biopolttoaineet – poltettu sellaisenaan tai sekoitettuna fossiilisiin polttoaineisiin – on ilmoitettava. Nestemäiset biopolttoaineet on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin biobensiinin, biodieseleiden, biolentopetrolin ja muiden nestemäisten biopolttoaineiden yhteenlaskettu määrä.

3.5.8.3.1   Biobensiini

Nestemäisiä biopolttoaineita, jotka soveltuvat sekoitettavaksi fossiilista alkuperää olevaan moottoribensiiniin tai korvaamaan sitä.

3.5.8.3.1.1   Bioetanoli

Etanoli osana biobensiiniä.

3.5.8.3.2   Biodiesel

Nestemäisiä biopolttoaineita, jotka soveltuvat sekoitettavaksi fossiilista alkuperää olevaan dieselöljyyn tai korvaamaan sitä.

3.5.8.3.3   Biolentopetroli

Nestemäisiä biopolttoaineita, jotka soveltuvat sekoitettavaksi fossiilista alkuperää olevaan lentopetroliin tai korvaamaan sitä.

3.5.8.3.4   Muut nestemäiset biopolttoaineet

Nestemäiset polttoaineet, jotka eivät sisälly mihinkään edellisistä luokista.

3.5.9   LÄMPÖPUMPPUENERGIA

Käyttökelpoisella lämpötilatasolla olevaa lämpöenergiaa, joka on otettu talteen lämpöpumpuilla, joiden toimintaan tarvitaan sähköä tai muuta apuenergiaa. Tämä lämpöenergia voidaan varastoida ympäröivään ilmaan, maanpinnan alle tai pintaveteen. Arvot olisi ilmoitettava käyttäen samaa menetelmää, jota käytetään lämpöpumpuilla talteen otetun lämpöenergian ilmoittamisessa direktiivin 2009/28/EY ja direktiivin (EU) 2018/2001 nojalla; huomioon on kuitenkin otettava kaikki lämpöpumput niiden suorituskyvystä riippumatta.

3.6    Vety

Raaka-aineena, polttoaineena taikka energiankantajana tai energian varastointiin käytettävä vety on ilmoitettava. Kaikki vety on ilmoitettava riippumatta siitä, myydäänkö sitä. Seoksessa oleva vety olisi ilmoitettava ainoastaan silloin, kun se on seoksen pääasiallinen ainesosa ja sen puhtausaste on korkea.

LIITE B

VUOSITTAISET ENERGIATILASTOT

Tässä liitteessä kuvataan energiatilastojen vuosittaisen keruun ala, yksiköt, raportointijakso, tiheys, määräaika ja toimittamiseen liittyvät järjestelyt.

Jollei toisin mainita, seuraavia säännöksiä sovelletaan kaikkeen tässä liitteessä mainittuun tietojenkeruuseen:

Liitteessä A on niiden termien selitys, joita ei selitetä tässä liitteessä.

1.    KIINTEÄT FOSSIILISET POLTTOAINEET JA VALMISTETUT KAASUT

1.1    Tarkasteltavat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia energiatuotteita, jotka luetellaan liitteen A luvussa 3.1. HIILI (Kiinteät fossiiliset polttoaineet ja valmistetut kaasut)

1.2    Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

1.2.1   HANKINTA

Koskee ainoastaan antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä sekä ligniittiä.

Koskee ainoastaan antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä sekä ligniittiä.

Tämä koostuu kahdesta osasta:

Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, turvetta eikä öljyliusketta ja -hiekkaa.

Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, turvetta eikä öljyliusketta ja -hiekkaa.

Ei koske antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, turvetta eikä öljyliusketta ja -hiekkaa.

1.2.2   MUUNTOSEKTORI

1.2.3   ENERGIASEKTORI

1.2.4   SIIRTO- JA JAKELUHÄVIÖT

1.2.5   MUU KUIN ENERGIAKÄYTTÖ

Teollisuuden, muuntosektorin ja energiasektorin kaikkien alasektorien muu kuin energiakäyttö, esim. metanolin tai ammoniakin valmistukseen käytetty kivihiili.

NACE Rev. 2:n kaksinumerotasot 20 ja 21; kivihiilen muu kuin energiakäyttö esimerkiksi lannoitteiden tuotannon syöttöaineena ja muiden petrokemian tuotteiden syöttöaineena.

Muu kuin energiakäyttö kaikilla liikenteen alasektoreilla.

Muu kuin energiakäyttö kaupallisissa ja julkisissa palveluissa, kotitalouksissa, maataloudessa ja luokassa ”Muualle luokittelematon – muu”.

1.2.6   ENERGIAN LOPPUKULUTUS – TEOLLISUUS

1.2.7   ENERGIAN LOPPUKULUTUS – LIIKENNE

1.2.8   ENERGIAN LOPPUKULUTUS – MUUT ALAT

1.2.9   TUONTI ALKUPERÄMAITTAIN JA VIENTI KOHDEMAITTAIN.

Tuonti alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain olisi ilmoitettava. Koskee antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, puristehiiltä, koksaamokoksia, kivihiilitervaa, ruskohiilibrikettejä, turvetta, turvetuotteita sekä öljyliusketta ja -hiekkaa.

1.2.10   LÄMPÖARVOT

Koskee antrasiittiä, koksikivihiiltä, muuta bitumista kivihiiltä, puolibitumista kivihiiltä, ligniittiä, puristehiiltä, koksaamokoksia, kaasukoksia, kivihiilitervaa, ruskohiilibrikettejä, turvetta, turvetuotteita sekä öljyliusketta ja öljypitoista hiekkaa.

Sekä brutto- että nettolämpöarvot on ilmoitettava seuraavien aggregaattien osalta:

1.3    Mittayksiköt

Määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt) lukuun ottamatta valmistettuja kaasuja (kaasulaitoskaasu, koksikaasu, masuunikaasu, muut talteen otetut kaasut), joiden määrät on ilmoitettava terajouleina bruttolämpöarvon pohjalta (TJ GCV).

Lämpöarvot on ilmoitettava yksikössä MJ/t (megajoulea tonnilta).

1.4    Poikkeukset ja vapautukset

Ei sovelleta.

2.    MAAKAASU

2.1    Tarkasteltavat energiatuotteet

Tämä luku kattaa maakaasua koskevan raportoinnin.

2.2    Aggregaattiluettelo

Maakaasun osalta on ilmoitettava seuraava aggregaattiluettelo.

2.2.1.   HANKINTA

Hankitut määrät on ilmoitettava sekä tilavuus- että energiayksikköinä ja niihin on sisällytettävä brutto- ja nettolämpöarvot.

Offshore-tuotanto mukaan luettuna.

Maakaasu, joka on tuotettu raakaöljyn yhteydessä.

Maakaasu, joka on peräisin ainoastaan kaasumaisia hiilivetyjä tuottavilta kentiltä.

Hiilikaivoksissa tai hiilijuonteista tuotettua metaania, joka on johdettu maan pinnalle ja joka on kulutettu kaivoksissa tai johdettu putkia pitkin kuluttajille.

Alku- ja loppuvarastot olisi ilmoitettava erikseen kansallisella alueella sijaitsevina varastoina ja ulkomailla pidettävinä varastoina. Varastoilla tarkoitetaan kaasumäärää, joka on toimitettavissa minkä hyvänsä panos-tuotossyklin aikana. Tällä tarkoitetaan hyödynnettävissä olevaa maakaasua, joka on varastoitu erikoisvarastoihin (ehtyneisiin kaasu- ja/tai öljykenttiin, pohjavesimuodostumiin, suolaesiintymiin, sekaesiintymiin tai muihin) sekä nesteytetyn maakaasun varastoja. Suojakaasu olisi jätettävä tämän ulkopuolelle. Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän.

Tuotantopaikalla tai kaasunkäsittelylaitoksessa ilmaan päästetyn kaasun määrä. Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän.

Tuotantopaikalla tai kaasunkäsittelylaitoksessa soihduissa poltetun kaasun määrä. Lämpöarvojen ilmoittamisvaatimusta ei sovelleta tähän.

2.2.2   MUUNTOSEKTORI

2.2.3   ENERGIASEKTORI

2.2.4   SIIRTOHÄVIÖT

2.2.5   JAKELUHÄVIÖT

2.2.6   LIIKENNE

Energian loppukäyttö ja lopullinen muu kuin energiakäyttö olisi ilmoitettava erikseen seuraavista aggregaateista.

2.2.7   TEOLLISUUS

Energian loppukäyttö ja lopullinen muu kuin energiakäyttö olisi ilmoitettava erikseen seuraavista aggregaateista.

2.2.8   MUUT ALAT

Energian loppukäyttö ja lopullinen muu kuin energiakäyttö olisi ilmoitettava erikseen seuraavista aggregaateista.

2.2.9   TUONTI ALKUPERÄMAITTAIN JA VIENTI KOHDEMAITTAIN

Sekä maakaasun kokonaismäärät että sen nestekaasuosan määrät olisi ilmoitettava alkuperämaittain tuonnin osalta ja kohdemaittain viennin osalta.

2.2.10   KAASUN VARASTOINTIKAPASITEETTI

Ilmoitetaan erikseen kaasumuodossa olevan kaasun varastoina ja LNG-terminaaleina (jotka erotellaan edelleen LNG-tuontiterminaaleiksi tai LNG-vientiterminaaleiksi).

Varaston tai LNG-terminaalin sijaintipaikan nimi.

Varaston tyyppi, kuten ehtynyt kaasukenttä, pohjavesimuodostuma, suolaesiintymä jne.

Kaasumuodossa olevan kaasun varastot: varaston kokonaiskapasiteetti, josta on vähennetty suojakaasun määrä. Suojakaasu on sen kaasun kokonaistilavuus, jota tarvitaan pysyväksi varastoksi, jotta maanalaisten varastosäiliöiden riittävä paine ja toimituskyky voidaan pitää yllä koko toimitussyklin ajan.

LNG-terminaalit: kaasuvaraston kokonaiskapasiteetti ilmaistuna kaasumuodossa olevan kaasun ekvivalenttina.

Enimmäisnopeus, jolla kaasua voidaan poistaa kyseisestä varastosta; tämä vastaa enimmäispoistokapasiteettia.

Uudelleenkaasutuskapasiteetti on ilmoitettava tuontiterminaalien ja nesteyttämiskapasiteetti vientiterminaalien osalta.

2.3    Mittayksiköt

Maakaasumäärät olisi ilmoitettava niiden energiasisältönä eli bruttolämpöarvoon perustuvina terajouleina (TJ). Jos fyysisiä määriä edellytetään, käytetään yksikkönä 106 m3, kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101 325 Pa).

Lämpöarvot olisi ilmoitettava kilojouleina kuutiometriä kohden (kJ/m3), kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101 325 Pa).

Käytettävissä oleva kapasiteetti olisi ilmoitettava yksikössä 106 m3, kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101 325 Pa).

Huipputeho sekä uudelleenkaasutus- ja nesteyttämiskapasiteetti olisi ilmoitettava yksikössä 106 m3/päivä, kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101 325 Pa).

3.    SÄHKÖ JA LÄMPÖ

3.1    Tarkasteltavat energiatuotteet

Tämä luku koskee lämpöä ja sähköä.

3.2    Aggregaattiluettelo

Lämmön ja sähkön osalta olisi ilmoitettava seuraava aggregaattiluettelo, jollei toisin ilmoiteta.

3.2.1   SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANTO

Tässä luvussa käsiteltäviin sähköä ja lämpöä koskeviin aggregaatteihin sovelletaan seuraavia erityismääritelmiä:

Aggregaatit 3.2.1.1–3.2.1.11 on ilmoitettava erikseen sekä päätoimisten tuottajien että omaan käyttöön tuottajien osalta. Näiden kahden laitostyypin sisällä on ilmoitettava sähkön ja lämmön brutto- ja nettotuotanto sähkön erillistuotannon, sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden ja lämmön erillistuotannon osalta soveltuvin osin erikseen. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä tuotetun sähkön bruttotuotannon osalta olisi ilmoitettava alaluokka ”josta täysi yhteistuotanto”. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä tuotetun lämmön nettotuotannon osalta olisi ilmoitettava itse käytetty lämpö erillisenä tietona.

Syttymis- tai palamiskelpoiset polttoaineet eli polttoaineet, jotka reagoidessaan hapen kanssa aiheuttavat merkittävän lämpötilannousun ja joita poltetaan sellaisenaan sähkön ja/tai lämmön tuottamiseksi.

Lämpö, joka on peräisin prosesseista ilman energiapanosta, kuten kemiallinen reaktiolämpö. Tähän ei sisälly jätelämpö, joka on peräisin energiaa käyttävistä prosesseista ja joka olisi ilmoitettava vastaavan polttoaineen tuottamana lämpönä.

3.2.2   HANKINTA

Aggregaattien 3.2.2.1 ja 3.2.2.2 osalta määrät olisi ilmoitettava johdonmukaisesti aggregaattien 3.2.1.1–3.2.1.11 osalta ilmoitettuihin arvoihin nähden.

Sähkömäärät katsotaan tuoduksi tai viedyksi, kun ne ovat ylittäneet maan poliittiset rajat, riippumatta siitä, onko tulliselvitys tehty. Jos sähkö kulkee jonkin maan läpi, määrä olisi ilmoitettava sekä tuontina että vientinä.

Ks. selitys kohdassa 3.2.2.3 ”Tuonti”.

3.2.3   SIIRTOHÄVIÖT

3.2.4   JAKELUHÄVIÖT

3.2.5   ENERGIAN LOPPUKULUTUS – Liikenne

Energian loppukäyttö ja lopullinen muu kuin energiakäyttö olisi ilmoitettava erikseen seuraavista aggregaateista.

3.2.6   ENERGIAN LOPPUKULUTUS – MUUT ALAT

3.2.7   ENERGIASEKTORI

Tähän ei kuulu voimalaitoksen oma käyttö pumppuvoimaksi, lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin.

3.2.8   TEOLLISUUS

3.2.9   TUONTI JA VIENTI

Ilmoitetaan sähkön ja lämmön tuonnin ja viennin määrä alkuperä- ja määrämaan mukaan jaoteltuna: Ks. selitys kohdassa 3.2.2.3 ”Tuonti”.

3.2.10   OMAAN KÄYTTÖÖN TUOTTAJIEN NETTOTUOTANTO

Omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön nettotuotanto olisi ilmoitettava sähkön erillistuotannosta, lämmön erillistuotannosta ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköistä erikseen seuraavien laitosten tai toimintojen osalta:

3.2.11   SÄHKÖN NETTOTUOTANTO SEKTOREITTAIN

Sähkön kokonaisnettotuotanto ja itse käytetty osa (ilman päätoimisten tuottajien ja omaan käyttöön tuottajien välistä jaottelua) on ilmoitettava erikseen kotitalouksien, kaupallisten ja julkisten palvelujen, energiasektorin, teollisuuden ja muiden sektorien osalta kaikista seuraavista polttoaineryhmistä:

3.2.12   SÄHKÖN JA LÄMMÖN BRUTTOTUOTANTO POLTTOAINEISTA

Sähkön bruttotuotanto, myyty lämpö ja käytetyt polttoainemäärät sekä niitä vastaava, jäljempänä luetelluista polttoaineista peräisin oleva kokonaisenergia on ilmoitettava erikseen päätoimisten tuottajien ja omaan käyttöön tuottajien osalta. Kummastakin tuottajatyypistä on tapauksen mukaan ilmoitettava sähkön- ja lämmöntuotanto erikseen sähkön erillistuotannon, lämmön erillistuotannon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden osalta.

3.2.13   SÄHKÖNTUOTANNON MAKSIMINETTOKAPASITEETTI

Kapasiteetti olisi ilmoitettava raportointivuoden joulukuun 31. päivältä ja alla esitettyjen polttoaineiden osalta. Tähän sisältyy sekä sähkön erillistuotannon että sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden sähköntuotantokapasiteetti. Sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti on ilmoitettava erikseen sekä päätoimisten tuottajien että omaan käyttöön tuottajien osalta. Se on kaikkien yksittäisten laitosten maksiminettokapasiteettien summa tietyn toimintajakson aikana. Tätä tietojen keruuta varten toimintajaksoksi katsotaan yhtämittainen käyttö, joka käytännössä kestää vähintään 15 tuntia vuorokaudessa. Maksiminettokapasiteetti on enimmäisteho, jonka oletetaan olevan pelkkää pätötehoa ja joka voidaan toimittaa jatkuvasti verkkoon antopisteestä, kun koko laitos on toiminnassa.

3.2.14   POLTTOAINEIDEN SÄHKÖNTUOTANNON MAKSIMINETTOKAPASITEETTI

Polttoaineilla tuotetun sähkön maksiminettokapasiteetti on ilmoitettava sekä päätoimisilta tuottajilta että omaan käyttöön tuottajilta ja erikseen jokaisesta jäljempänä mainitusta, joko yhtä tai useaa polttoainetta käyttävästä laitostyypistä. Useita polttoaineita polttaviin järjestelmiin sisältyvät ainoastaan sellaiset yksiköt, joissa voidaan jatkuvasti polttaa useampaa kuin yhtä polttoainetyyppiä. Laitokset, joiden yksiköt ovat erillisiä ja eri polttoaineita käyttäviä, olisi jaoteltava soveltuviin, yhtä polttoainetta polttaviin luokkiin. Kaikkiin useita polttoaineita käyttäviä laitoksia koskeviin kohtiin on liitettävä ilmoitus siitä, mikä polttoainetyyppi on primäärinen ja mitkä vaihtoehtoisia.

3.2.15   UUSI JA KÄYTÖSTÄ POISTETTU SÄHKÖNTUOTANTOKAPASITEETTI

Uusi kapasiteetti tarkoittaa niiden tuotantoyksiköiden sähköntuotannon maksiminettokapasiteettia, jotka ovat aloittaneet toimintansa viitevuoden aikana. Käytöstä poistettu kapasiteetti tarkoittaa sähköntuotannon maksiminettokapasiteettia, joka ei ole enää ollut toiminnassa viitevuoden aikana.

Uusi ja käytöstä poistettu kapasiteetti olisi ilmoitettava viitevuodelta kaikkien kohdissa 3.2.13 ja 3.2.14 lueteltujen polttoaineiden osalta.

3.2.16   AKUT

Akun varastointi- tai energiakapasiteetilla tarkoitetaan sitä energian kokonaismäärää, jonka akkuun voi varastoida. Nimellistehokapasiteetilla tarkoitetaan maksimipurkausvirtaa, joka täyteen ladatusta akusta saadaan. Alla olevat tiedot olisi ilmoitettava verkkoon yhdistetyistä ja varastoivana/tasapainottavana elementtinä käytetyistä akuista. Ainoastaan akut, joiden varastointikapasiteetti on vähintään 1 MWh, ja ainoastaan verkosta otettu ja verkkoon syötetty energia on ilmoitettava.

Kukin yllä mainituista elementeistä olisi jaoteltava varastointikapasiteetin mukaan seuraavasti:

3.3    Mittayksiköt

Sähkö ilmoitetaan gigawattitunteina (GWh), lämpö terajouleina (TJ) ja kapasiteetti megawatteina (MW). Akkujen varastointikapasiteetti olisi ilmoitettava megawattitunteina (MWh) ja nimelliskapasiteetti megawatteina (MW).

Jos muiden polttoaineiden ilmoittamista edellytetään, käytetään tämän liitteen asianomaisissa luvuissa määriteltyjä soveltuvia yksiköitä.

4.    ÖLJY JA ÖLJYTUOTTEET

4.1    Tarkasteltavat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia energiatuotteita, jotka luetellaan liitteen A luvussa 3.4. ÖLJY (Raakaöljy ja öljytuotteet)

4.2    Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo olisi ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta.

4.2.1   .RAAKAÖLJYN, MAAKAASUKONDENSAATIN, JALOSTAMOJEN SYÖTTÖAINEIDEN, LISÄAINEIDEN JA MUIDEN HIILIVETYJEN HANKINTA

Seuraavat aggregaatit olisi ilmoitettava raakaöljystä, maakaasukondensaatista, jalostamojen syöttöaineista, lisäaineista / hapettavista lisäaineista, biopolttoaineista lisäaineissa / hapettavissa lisäaineissa ja muista hiilivedyistä:

Ei koske jalostamojen syöttöaineita ja biopolttoaineita.

Ei koske raakaöljyä, maakaasukondensaattia eikä jalostamojen syöttöaineita.

Sovelletaan ainoastaan jalostamojen syöttöaineisiin.

Sovelletaan ainoastaan jalostamojen syöttöaineisiin.

Sisältää prosessointisopimusten nojalla tuodut ja viedyt raakaöljyn ja öljytuotteiden määrät (eli jalostamisen toisen laskuun). Raakaöljy ja maakaasukondensaatti olisi ilmoitettava varsinaisesta alkuperämaasta tuleviksi; jalostamojen syöttöaineet ja valmiit tuotteet olisi ilmoitettava viimeisestä lähetysmaasta tuleviksi. Tähän sisältyvät kaikki kaasunesteet (esim. LPG), jotka on saatu uudelleenkaasutettaessa maahantuotua nesteytettyä maakaasua, ja petrokemian teollisuuden suoraan tuomat tai viemät öljytuotteet. Huomautus: Kaupankäyntiä biopolttoaineilla, joita ei ole sekoitettu liikennepolttoaineisiin, (eli puhtaassa muodossaan) ei pitäisi ilmoittaa tässä. Käsittelyä varten tullivapaalle alueelle tuodun öljyn jälleenvienti olisi sisällytettävä tuotteen vientiin käsittelymaasta lopulliseen määränpäähän.

Tuontia koskevaa huomautusta (4.2.1.5.) sovelletaan myös vientiin.

Jalostamojen sisäänottona mitatut määrät.

Jalostamon sisäänoton (havaittu) ja jalostamon bruttotuotoksen välinen ero. Häviöiden syynä voi olla tislausprosessien aikana tapahtuva haihtuminen. Häviöt ilmoitetaan positiivisina lukuina. Tilavuus voi lisääntyä mutta massa ei.

4.2.2   ÖLJYTUOTTEIDEN HANKINTA

Seuraavat aggregaatit koskevat valmiita tuotteita (jalostamokaasu, etaani, nestekaasu, teollisuusbensiini, moottoribensiini sekä sen bio-osuus, lentobensiini, bensiininomainen lentopetroli, lentopetroli sekä sen bio-osuus, muu petroli, kaasu-/dieselöljy, vähärikkinen ja runsasrikkinen polttoöljy, raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini, voiteluaineet, bitumi, parafiinivahat, öljykoksi sekä muut tuotteet). Suoraan poltettavaksi käytetty raakaöljy ja maakaasukondensaatti olisi sisällytettävä valmiiden tuotteiden toimituksiin ja tuotteidenvälisiin siirtoihin.

Tässä luokassa olisi ilmoitettava myös polttoaineet, jotka on käytetty myydyn sähkön ja lämmön tuotantoon jalostamoissa.

Tuontia koskevaa huomautusta (4.2.1.5.) sovelletaan myös tässä yhteydessä.

Tuontia koskevaa huomautusta (4.2.1.5.) sovelletaan myös tässä yhteydessä.

Yleishyödyllisiä palveluita tuottavien laitosten varastomuutokset, jotka eivät sisälly muualla ilmoitettuihin varastoihin ja varastomuutoksiin. Varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.

4.2.3   TOIMITUKSET PETROKEMIAN ALALLE

Havaitut valmiiden öljytuotteiden toimitukset primaarilähteistä (esim. jalostamot, sekoituslaitokset jne.) kotimaan markkinoille.

Polttoaineena petrokemian prosesseissa, kuten höyrykrakkauksessa, käytetyt öljymäärät.

Petrokemian alalla etyleenin, propyleenin, butyleenin, synteesikaasun, aromaattien, butadieenin ja muiden hiilivetypohjaisten raaka-aineiden tuotantoon esim. höyrykrakkauksen, aromaattilaitosten ja höyryreformoinnin kaltaisissa prosesseissa käytetyt öljymäärät. Tähän eivät sisälly polttoaineeksi käytetyt öljymäärät.

4.2.4   MUUNTOSEKTORI

Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava.

4.2.5.   ENERGIASEKTORI

Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava.

4.2.6   SIIRTO- JA JAKELUHÄVIÖT

Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava.

4.2.7   ENERGIAN LOPPUKULUTUS – TEOLLISUUS

Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava.

4.2.8   ENERGIAN LOPPUKULUTUS – LIIKENNE

Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava.

4.2.9   ENERGIAN LOPPUKULUTUS – MUUT ALAT

Sekä energiakäyttöä että muuta kuin energiakäyttöä koskevat määrät on ilmoitettava.

4.2.10   TUONTI ALKUPERÄMAITTAIN JA VIENTI KOHDEMAITTAIN

Tuonti on ilmoitettava alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain. Tuontia koskevaa huomautusta (4.2.1.5.) sovelletaan myös tässä yhteydessä.

4.2.11   JALOSTAMOJEN KAPASITEETTI

Ilmoittakaa kansallinen kokonaisjalostuskapasiteetti sekä vuosikapasiteetti jalostamojen mukaan eriteltynä (1 000 tonnia vuodessa). Seuraavat tiedot olisi ilmoitettava:

4.3    Mittayksiköt

Määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt). Lämpöarvot on ilmoitettava yksikössä MJ/t (megajoulea tonnilta).

4.4    Poikkeukset

Kypros vapautetaan kohdassa 4.2.9 (Energian loppukulutus – muut alat) täsmennettyjen aggregaattien ilmoittamisesta; sen on ilmoitettava ainoastaan kokonaisarvot. Kypros vapautetaan myös muun kuin energiakäytön ilmoittamisesta seuraavien osalta: 4.2.4 (Muuntosektori), 4.2.5 (Energiasektori), 4.2.7 (Teollisuus), 4.2.7.2 (Teollisuus – josta kemian ja petrokemian teollisuus), 4.2.8 (Liikenne) ja 4.2.9 (Muut alat).

5.    UUSIUTUVA ENERGIA JA JÄTTEEN ENERGIAKÄYTTÖ

5.1    Tarkasteltavat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia energiatuotteita, jotka luetellaan liitteen A luvussa 3.5. UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET JA JÄTTEET. Ainoastaan polttoainemäärät, jotka on käytetty energiatarkoituksiin (esim. sähkön- ja lämmöntuotanto, poltto ja sen yhteydessä energian talteenotto, liikkuvat koneet liikenteessä, poltto kiinteissä koneissa), olisi ilmoitettava. Muuksi kuin energiaksi käytettyjen uusiutuvien energiatuotteiden määrät, joilla korvataan fossiilisia polttoaineita, olisi ilmoitettava kohdassa 5.2.9, mutta niitä ei pitäisi ilmoittaa muissa tämän luvun kohdissa. Uusiutuvat tuotteet, joita ei ole kehitetty korvaamaan fossiilisia polttoaineita, ei pitäisi ilmoittaa kohdassa 5.2.9. Tällaisia tuotteita ovat mm. huonekalujen valmistukseen, rakentamiseen ja paperin tai pahvin tuottamiseen käytettävät kiinteät biopolttoaineet, elintarviketeollisuudessa käytettävät alkoholit ja tekstiiliteollisuudessa käytettävät puuvilla- tai luonnonkuidut. Passiivista lämpöenergiaa (esim. rakennusten passiivinen lämmitys aurinkoenergialla) ei myöskään olisi ilmoitettava luvussa 5.

5.2    Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin ilmoiteta. Lämpöpumppuenergia on ilmoitettava ainoastaan seuraavilta sektoreilta: Muuntosektori (ainoastaan myytyyn lämpöön liittyvien aggregaattien osalta), Energiasektori (ainoastaan kokonaismäärä, ei alaluokkia), Teollisuus (ainoastaan kokonaismäärä, ei alaluokkia), Kaupalliset ja julkiset palvelut, Kotitaloudet ja Muualle luokittelematon – muu. Lämpöpumppuenergian alaluokat ”ilmalämpö”, ”geoterminen energia” ja ”hydroterminen lämpö” olisi ilmoitettava kotimaisessa tuotannossa. Kunkin kolmen luokan osalta olisi ilmoitettava alaluokka ”josta lämpöpumpuista, joiden SPF ylittää kynnysarvon”. SPF:n (kausisuorituskykykerroin) kynnysarvo olisi oltava uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettujen direktiivin 2009/28/EY ja (EU) 2018/2001 mukainen.

5.2.1   SÄHKÖN JA LÄMMÖN BRUTTOTUOTANTO

Luvun 3.2.1 määritelmiä sovelletaan. Aggregaatit 5.2.1.1–5.2.1.18 on ilmoitettava erikseen sekä päätoimisten tuottajien että omaan käyttöön tuottajien osalta. Kummastakin tuottajatyypistä on tapauksen mukaan ilmoitettava sähkön ja lämmön bruttotuotanto erikseen sähkön erillistuotannon, lämmön erillistuotannon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden osalta.

Seuraavat koon mukaan jaetut alaluokat olisi ilmoitettava aurinkosähköstä:

Kohdissa 5.2.1.5.1 – 5.2.1.5.3 olisi ilmoitettava kattojärjestelmien ja verkon ulkopuolisen energian alaluokat. Verkon ulkopuolisen energian luokka on pakollinen ainoastaan, jos sen osuus on 1 % tai enemmän kokoluokkansa aurinkosähkökapasiteetista.

5.2.2   HANKINTA

5.2.3   MUUNTOSEKTORI

5.2.4   ENERGIASEKTORI

5.2.5   SIIRTO- JA JAKELUHÄVIÖT

5.2.6   ENERGIAN LOPPUKULUTUS – TEOLLISUUS

5.2.7   ENERGIAN LOPPUKULUTUS – LIIKENNE

5.2.8   ENERGIAN LOPPUKULUTUS – MUUT ALAT

5.2.9   LOPPUKULUTUS – MUU KUIN ENERGIAKÄYTTÖ

Seuraavista:

Loppukulutus – muu kuin energiakäyttö olisi ilmoitettava seuraavista polttoaineista:

Ensimmäinen viitevuosi kohdassa 5.2.9 olevien elementtien ilmoittamiselle on 2024. Viitevuoteen 2027 saakka kohtien 5.2.9.1 – 5.2.9.3 erikseen ilmoittamisen sijasta voidaan ilmoittaa ainoastaan aggregaatti ”loppukulutus – muu kuin energiakäyttö”. Kohdassa 5.2.9 ilmoitettuja määriä ei tulisi ilmoittaa kohdissa 5.2.2–5.2.8.

5.2.10   SÄHKÖNTUOTANNON MAKSIMINETTOKAPASITEETTI

Kapasiteetti olisi ilmoitettava raportointivuoden joulukuun 31. päivältä. Tähän sisältyy sekä sähkön erillistuotannon että sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden sähköntuotantokapasiteetti. Sähköntuotannon maksiminettokapasiteetti on kaikkien eri laitosten omien maksiminettokapasiteettien summa tietyltä toimintajaksolta. Se on kaikkien yksittäisten laitosten maksiminettokapasiteettien summa tietyn toimintajakson aikana. Tätä tietojen keruuta varten toimintajaksoksi katsotaan yhtämittainen käyttö, joka käytännössä kestää vähintään 15 tuntia vuorokaudessa. Maksiminettokapasiteetti on enimmäisteho, jonka oletetaan olevan pelkkää pätötehoa ja joka voidaan toimittaa jatkuvasti verkkoon antopisteestä, kun koko laitos on toiminnassa.

Seuraavat koon mukaan jaetut alaluokat olisi ilmoitettava aurinkosähköstä:

Kohdissa 5.2.10.5.1 – 5.2.10.5.3 olisi ilmoitettava kattojärjestelmien ja verkon ulkopuolisen energian alaluokat. Verkon ulkopuolisen energian luokka on pakollinen ainoastaan, jos sen osuus on 1 % tai enemmän kokoluokkansa kapasiteetista.

5.2.11   TEKNISET OMINAISUUDET

Asennettujen aurinkokerääjien kokonaispinta-ala on ilmoitettava. Aurinkokerääjien pinta-ala liittyy ainoastaan aurinkoenergiaan perustuvan lämmön tuotantoon käytettyihin aurinkokerääjiin; sähköntuotantoon (aurinkosähkö ja keskittävä aurinkoenergia) käytettyjen aurinkokerääjien pinta-alaa ei ilmoiteta tässä. Kaikkien aurinkokerääjien pinta-alaan olisi sisällytettävä lasitetut ja lasittamattomat kerääjät sekä taso- ja tyhjiöputki, jossa on energiansiirtäjänä toimivaa nestettä tai ilmaa.

Kunkin kohdan 5.2.11.12 – 5.2.11.14.2 osalta olisi ilmoitettava alaluokka ”josta lämpöpumpuista, joiden SPF ylittää kynnysarvon”. SPF:n (kausisuorituskykykerroin) kynnysarvon olisi oltava uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettujen direktiivin 2009/28/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 ( 4 ) mukainen.

5.2.12   KIINTEIDEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA BIOKAASUJEN TUOTANTO

Kiinteiden biopolttoaineiden kokonaistuotanto (puuhiiltä lukuun ottamatta) on jaettava seuraavien polttoaineiden kesken:

Biokaasun kokonaistuotanto olisi jaettava seuraavien tuotantomenetelmien kesken:

5.2.13   TUONTI ALKUPERÄMAITTAIN JA VIENTI KOHDEMAITTAIN.

Tuonti olisi ilmoitettava alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain. Koskee biobensiinejä, bioetanolia, biolentopetrolia, biodieseleitä, muita nestemäisiä biopolttoaineita ja puupellettejä.

5.3    Mittayksiköt

Sähkö ilmoitetaan gigawattitunteina (GWh), lämpö terajouleina (TJ) ja kapasiteetti megawatteina (MW).

Määrät ilmoitetaan terajouleina nettolämpöarvon mukaisena (TJ NCV), lukuun ottamatta puuhiiltä, biobensiiniä, bioetanolia, biolentopetrolia, biodieseleitä ja muita nestemäisiä biopolttoaineita, joiden määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt).

Lämpöarvot on ilmoitettava yksikössä MJ/t (megajoulea tonnilta).

Aurinkokerääjien pinta-ala on ilmoitettava yksikössä 1 000 m2.

Tuotantokapasiteetti on ilmoitettava kilotonneina (kt) vuodessa.

6.    Vuotuiset ydinenergiatilastot

Seuraavat ydinenergian siviilikäyttöä koskevat tiedot on ilmoitettava.

6.1    Aggregaattiluettelo

6.1.1   RIKASTUSKAPASITEETTI

Toiminnassa olevien rikastuslaitosten vuotuinen erotustyökapasiteetti (uraanin isotooppien erotus).

6.1.2   TUOREIDEN POLTTOAINE-ELEMENTTIEN TUOTANTOKAPASITEETTI

Polttoaineen valmistuslaitosten vuotuinen tuotantokapasiteetti. Sekaoksidipolttoaineen (MOX) valmistuslaitokset jäävät tämän ulkopuolelle.

6.1.3   SEKAOKSIDIPOLTTOAINEEN VALMISTUSLAITOSTEN TUOTANTOKAPASITEETTI

Sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitosten vuotuinen tuotantokapasiteetti.

Sekaoksidipolttoaine (MOX) sisältää plutoniumin ja uraanin seosta.

6.1.4   TUOREIDEN POLTTOAINE-ELEMENTTIEN TUOTANTO

Valmiiden tuorepolttoaine-elementtien tuotanto ydinpolttoaineen valmistuslaitoksissa. Sauvat ja muut osittaiset tuotteet eivät sisälly tähän. Myös sekaoksidipolttoainetta tuottavat valmistuslaitokset jäävät tämän ulkopuolelle.

6.1.5   SEKAOKSIDIPOLTTOAINE-ELEMENTTIEN (MOX-ELEMENTTIEN) TUOTANTO

Valmiiden tuoreiden polttoaine-elementtien tuotanto sekaoksidipolttoaineen valmistuslaitoksissa. Sauvat ja muut osittaiset tuotteet eivät sisälly tähän.

6.1.6   YDINLÄMMÖNTUOTANTO

Ydinreaktoreissa sähköntuotantoa tai muuta lämmön hyötysovellusta varten tuotetun lämmön kokonaismäärä.

6.1.7   REAKTORISTA LOPULLISESTI POISTETTUJEN SÄTEILYTETTYJEN POLTTOAINE-ELEMENTTIEN KESKIMÄÄRÄINEN VUOTUINEN PALAMA.

Kyseisen viitevuoden aikana ydinreaktoreista lopullisesti poistettujen polttoaine-elementtien palaman laskettu keskiarvo. Tähän eivät sisälly polttoaine-elementit, jotka on poistettu tilapäisesti ja jotka todennäköisesti ladataan myöhemmin uudestaan.

6.1.8   URAANIN JA PLUTONIUMIN TUOTANTO JÄLLEENKÄSITTELYLAITOKSISSA

Viitevuoden aikana jälleenkäsittelylaitoksissa tuotettu uraani ja plutonium.

6.1.9   JÄLLEENKÄSITTELYLAITOSTEN KAPASITEETTI (URAANI JA PLUTONIUM)

Uraanin ja plutoniumin vuotuinen jälleenkäsittelykapasiteetti.

6.2    Mittayksiköt

tSWU (tuhatta erotustyöyksikköä) kohdassa 6.1.1.

tHM (raskasmetallitonnia) kohdissa 6.1.4, 6.1.5., 6.1.8.

tHM (raskasmetallitonnia) vuodessa kohdissa 6.1.2, 6.1.3., 6.1.9.

TJ (terajoulea) kohdassa 6.1.6.

GWd/tHM (gigawattipäivää tonnilta raskasmetallia) kohdassa 6.1.7.

7.    VETY

Seuraavat vetyä koskevat tiedot on ilmoitettava ensimmäistä kertaa viitevuodelta 2024:

7.1    Aggregaattiluettelo

7.2    Tuotantokapasiteetti

Vedyn tuotantokapasiteetti viitevuoden 31 päivänä joulukuuta on ilmoitettava samalla tarkkuudella kuin tuotanto (kohdat 7.1.1.1 – 7.1.1.6).

7.3    Mittayksiköt

Määrät on ilmoitettava terajouleina bruttolämpöarvon pohjalta (TJ GCV) ja tuotantokapasiteetti terajouleina bruttolämpöarvon pohjalta (TJ GCV) vuodessa.

8.    Energian loppukulutusta koskevat yksityiskohtaiset tilastot

Seuraavat energian loppukulutusta koskevat eritellyt tiedot on ilmoitettava.

8.1    Aggregaattiluettelo

8.1.1   Teollisuus

Ilmoitetaan liitteessä A olevassa 2.6.1 kohdassa annettujen määritelmien mukaisesti.

8.1.2   Liikenne

Ilmoitetaan liitteessä A olevassa 2.6.2 kohdassa annettujen määritelmien mukaisesti.

8.1.3   Kaupalliset ja julkiset palvelut

Ilmoitetaan liitteessä A olevassa 2.6.3.1 kohdassa annettujen määritelmien mukaisesti.

8.1.4   Kotitaloussektori

Ilmoitetaan liitteessä A olevassa 2.6.3.2 kohdassa annettujen määritelmien mukaisesti.

Koskee ainoastaan sähköä

8.2    Tarkasteltavat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia liitteessä A lueteltuja energiatuotteita.

Eurostat määrittää luettelon niistä energiatuotteista, joista raportointipohjassa olisi ilmoitettava liitteessä B olevan 7 kohdan piiriin kuuluvat tiedot, osana liitteessä A olevassa 3 kohdassa luetelluista energiatuotteista.

8.3    Mittayksiköt

Kiinteiden fossiilisten polttoaineiden määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt).

Raakaöljyn ja öljytuotteiden määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt).

Maakaasun ja valmistettujen kaasujen (kaasulaitoskaasu, koksikaasu, masuunikaasu, muut talteen otetut kaasut) määrät on ilmoitettava energiasisällön mukaan terajouleina bruttolämpöarvon pohjalta (TJ GCV).

Sähkö on ilmoitettava gigawattitunteina (GWh).

Lämmön määrät on ilmoitettava terajouleina (TJ) nettolämpöarvojen pohjalta.

Uusiutuvien energianlähteiden ja jätteen määrät on ilmoitettava terajouleina nettolämpöarvon pohjalta (TJ NCV), lukuun ottamatta puuhiiltä, biobensiiniä, bioetanolia, biolentopetrolia, biodieseleitä ja muita nestemäisiä biopolttoaineita, joiden määrät ilmoitetaan kilotonneina (kt).

Kiinteiden fossiilisten polttoaineiden, raakaöljyn ja öljytuotteiden sekä uusiutuvien energialähteiden ja jätteiden lämpöarvot on ilmoitettava megajouleina tonnilta (MJ/t).

Maakaasun ja valmistettujen kaasujen lämpöarvot on ilmoitettava kilojouleina kuutiometriä kohden (kJ/m3), kun oletuksena ovat kaasun perusolosuhteet (15 °C, 101 325 Pa).

Muissa energiatuotteissa, joiden ilmoittamista edellytetään, käytetään tämän liitteen asianomaisissa luvuissa määriteltyjä soveltuvia yksiköitä.

8.4    Tietojen toimittamisen määräaika:

Tiedot on toimitettava viimeistään raportointivuotta seuraavan toisen vuoden maaliskuun 31 päivänä.

8.5    Poikkeukset

Kypros vapautetaan (liitteessä A olevassa 3.4 kohdassa määriteltyjen) raakaöljyn ja öljytuotteiden eritellyn energian loppukulutuksen ilmoittamisesta kaikkien tämän liitteen 8.1.4 kohdan (Kotitaloudet) piiriin kuuluvissa aggregaateissa.

9.    ALUSTAVA VUOSITTAINEN DATA

9.1    Tarkasteltavat energiatuotteet

Tämä tietojenkeruu koskee kaikkia tuotteita, jotka luetellaan tämän liitteen kohdissa 1.1, 2.1, 3.1, 4.1 ja 5.1.

9.2    Aggregaattiluettelo

Seuraava aggregaattiluettelo on ilmoitettava:

9.3    Mittayksiköt

Määrät on ilmoitettava tämän liitteen kohdissa 1.3, 2.3, 3.3, 4.3 and 5.3 määriteltyinä yksikköinä.

9.4    Tietojen toimittamisen määräaika

Tiedot on toimitettava viimeistään raportointivuotta seuraavan vuoden toukokuun 31 päivänä.

LIITE C

KUUKAUSITTAISET ENERGIATILASTOT

Tässä liitteessä kuvataan energiatilastojen kuukausittaisen keruun alaa, yksiköitä, raportointijaksoa, tiheyttä, määräaikaa ja toimittamistapoja.

Liitteeseen A on niiden termien selitys, joita ei selitetä tässä liitteessä.

Seuraavia säännöksiä sovelletaan kaikkeen tässä liitteessä mainittuun tietojenkeruuseen:

1.    KIINTEÄT POLTTOAINEET

1.1    Tarkasteltavat energiatuotteet

Tämä luku kattaa ilmoittamisen seuraavista:

1.2    Aggregaattiluettelo

Tähän kuuluvat kaivosten, maahantuojien ja suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien hallussa olevat määrät.

Tähän kuuluvat kaivosten, maahantuojien ja suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien hallussa olevat määrät.

Tähän kuuluvat kaivosten, maahantuojien ja suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien hallussa olevat määrät.

Tähän kuuluvat kaivosten, maahantuojien ja suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien hallussa olevat määrät.

Tähän kuuluvat tuottajien, maahantuojien ja suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien hallussa olevat määrät.

Tähän kuuluvat tuottajien, maahantuojien ja suoraa maahantuontia harjoittavien kuluttajien hallussa olevat määrät.

1.3    Mittayksiköt

Määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt).

1.4    Tietojen toimittamisen määräaika

Kahden kalenterikuukauden kuluessa raportointikuukaudesta.

2.    SÄHKÖ

2.1    Tarkasteltavat energiatuotteet

Tämä luku kattaa sähköä koskevan ilmoittamisen.

2.2    Aggregaattiluettelo

Sähkön osalta on ilmoitettava seuraavat aggregaatit:

2.3    Mittayksiköt

Määrät on ilmoitettava gigawattitunteina (GWh).

2.4    Tietojen toimittamisen määräaika

Kahden kalenterikuukauden kuluessa raportointikuukaudesta.

3.    ÖLJY JA ÖLJYTUOTTEET

3.1    Tarkasteltavat energiatuotteet

Jollei toisin ilmoiteta, tämä tietojenkeruu koskee kaikkia energiatuotteita, jotka luetellaan liitteen A luvussa 3.4. ÖLJY (Raakaöljy ja öljytuotteet)

Luokkaan ”Muut tuotteet” sisältyvät määrät, jotka vastaavat liitteen A luvun 3.4 määritelmiä, sekä lisäksi raskasbensiinin ja muun teollisuusbensiinin, voiteluaineiden, bitumin ja parafiinivahojen määrät; näitä tuotteita ei pitäisi ilmoittaa erikseen.

3.2    Aggregaattiluettelo

Seuraavat aggregaatit on ilmoitettava kaikista edellisessä kohdassa luetelluista energiatuotteista, jollei toisin täsmennetä.

3.2.1   RAAKAÖLJYN, MAAKAASUKONDENSAATIN, JALOSTAMOJEN SYÖTTÖAINEIDEN, LISÄAINEIDEN JA MUIDEN HIILIVETYJEN HANKINTA

Lisäaineita ja biopolttoaineita koskeva huomautus: sisällytetään tähän paitsi jo sekoitettuina määrinä mutta myös sekoitettaviksi tarkoitettuina määrinä.

Seuraavat aggregaatit on ilmoitettava raakaöljystä, maakaasukondensaatista, jalostamojen syöttöaineista, lisäaineista / hapettavista lisäaineista, biopolttoaineista ja muista hiilivedyistä:

Valmiit tai puolivalmiit tuotteet, jotka loppukäyttäjät palauttavat jalostamoihin prosessointia, sekoittamista tai myyntiä varten. Ne ovat yleensä petrokemian teollisuuden sivutuotteita. Sovelletaan ainoastaan jalostamojen syöttöaineisiin.

Maahantuodut öljytuotteet, jotka on uudelleenluokiteltu syöttöaineiksi uutta jalostamokäsittelyä varten ilman toimitusta loppukäyttäjille. Sovelletaan ainoastaan jalostamojen syöttöaineisiin.

Tuontia ja vientiä koskeva huomautus: Sisältää prosessointisopimusten nojalla tuodut ja viedyt raakaöljyn ja öljytuotteiden määrät (eli jalostamisen toisen laskuun). Raakaöljy ja maakaasukondensaatti olisi ilmoitettava varsinaisesta alkuperämaasta tuleviksi; jalostamojen syöttöaineet ja valmiit tuotteet olisi ilmoitettava viimeisestä lähetysmaasta tuleviksi. Tähän sisältyvät kaikki kaasunesteet (esim. LPG), jotka on saatu uudelleenkaasutettaessa maahantuotua nesteytettyä maakaasua, ja petrokemian teollisuuden suoraan tuomat tai viemät öljytuotteet.

Varastojen kasvu osoitetaan positiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen negatiivisena lukuna.

Määritellään jalostamoprosessiin tuodun öljyn (mukaan luettuina muut hiilivedyt ja lisäaineet) havaittuna kokonaismääränä (jalostamojen sisäänotto)

Jalostamojen havaitun sisäänoton ja jalostamojen bruttotuotannon välinen ero. Häviöiden syynä voi olla tislausprosessien aikana tapahtuva haihtuminen. Häviöt ilmoitetaan positiivisina lukuina. Tilavuus voi lisääntyä mutta massa ei.

3.2.2   VALMIIDEN TUOTTEIDEN HANKINTA

Seuraavat aggregaatit on ilmoitettava raakaöljystä, maakaasukondensaatista, jalostamokaasusta, etaanista, nestekaasusta, teollisuusbensiinistä, biobensiinistä, muusta kuin biobensiinistä, lentobensiinistä, bensiininomaisesta lentopetrolista, biolentopetrolista, muusta kuin biolentopetrolista, muusta petrolista, biodieseleistä, muusta kuin biokaasu-/biodieselöljystä, vähärikkisestä ja runsasrikkisestä polttoöljystä, öljykoksista sekä muista tuotteista:

Liite A luku 2.3 Energiasektori – öljynjalostamot; tähän sisältyvät polttoaineet, jotka on käytetty myydyn sähkön ja lämmön tuotantoon jalostamoissa.

Tuontia ja vientiä koskevaa, kohdassa 3.2.1 esitettyä huomautusta sovelletaan.

Varastojen kasvu osoitetaan positiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen negatiivisena lukuna.

Havaitut valmiiden öljytuotteiden toimitukset primaarilähteistä (esim. jalostamot, sekoituslaitokset jne.) kotimaan markkinoille.

3.2.3   TUONTI ALKUPERÄN MUKAAN – VIENTI MÄÄRÄNPÄÄN MUKAAN

Tuonti olisi ilmoitettava alkuperämaittain ja vienti kohdemaittain. Tuontia ja vientiä koskevaa, kohdassa 3.2.1 esitettyä huomautusta sovelletaan.

3.2.4.   VARASTOT

Seuraavat alku- ja loppuvarastot on ilmoitettava kaikista energiatuotteista, myös lisäaineista / hapettavista lisäaineista, jalostamokaasua lukuun ottamatta:

Varastot seuraavissa paikoissa: jalostamotankit, irtolastiterminaalit, putkijohtovarastot, meriproomut ja rannikkotankkerit (kun lähtö- ja määräsatama ovat samassa maassa), jäsenvaltion satamassa olevat tankkerit (jos niiden lasti on määrä purkaa kyseisessä satamassa), kotimaan alusten polttoaineet. Tähän ei sisälly putkijohdoissa, rautateiden säiliövaunuissa, säiliörekoissa, satamissa meriliikennealusten käyttöön varastoituna, huoltoasemilla, vähittäiskaupoissa ja meriliikennealusten omana polttoaineena oleva öljy.

Kansallisella alueella sijaitsevat varastot, jotka kuuluvat toiselle maalle ja joiden saatavuus on taattu kyseisten hallitusten välisellä sopimuksella.

Kansallisella alueella olevat, kohtaan 3.2.4.2 sisältymättömät varastot, jotka kuuluvat toiselle maalle ja joiden määränpää tämä maa on. Nämä varastot voivat olla tullivapailla alueilla tai niiden ulkopuolella.

Tähän sisältyvät muut kuin kohtiin 3.2.4.2 ja 3.2.4.3 kuuluvat varastot riippumatta siitä, onko niille tehty tulliselvitys.

Tähän sisältyvät valtion valvonnassa olevat varastot. Tähän määritelmään ei sisälly muiden kuluttajien varastoja.

Varastot riippumatta siitä, onko niille tehty tulliselvitys. Tähän luokkaan eivät kuulu varastot, jotka ovat avomerellä olevissa aluksissa.

Tähän sisältyy rannikkotankkereiden öljy, jos sekä lähtö- että määräsatama ovat samassa maassa. Jos saapuvilla aluksilla on useampia purkamissatamia, ilmoitetaan ainoastaan kyseisessä maassa purettava määrä.

Tähän sisältyvät kansallisella alueella olevat valtion muut kuin sotilaalliset varastot, jotka valtio omistaa tai jotka ovat sen valvonnassa ja joita pidetään ainoastaan hätätapauksia varten.

Tähän eivät sisälly valtion öljy-yhtiöiden tai sähkölaitosten varastot tai varastot, joita öljy-yhtiöt pitävät suoraan valtion puolesta.

Varastot sellaisissa julkisissa ja yksityisissä yhtiöissä, jotka on perustettu pitämään varastoja ainoastaan hätätapauksia varten.

Tähän eivät sisälly yksityisten yritysten pakolliset varastot.

Kaikki muut varastot, jotka täyttävät edellä kohdassa 3.2.4.1 kuvatut ehdot.

Raportoivalle maalle kuuluvat varastot, jotka pidetään toisessa maassa ja joihin on taattu pääsy kyseisten hallitusten välisellä sopimuksella.

Varastot, jotka eivät sisälly luokkaan 10 ja jotka kuuluvat ilmoittavalle valtiolle mutta joita pidetään toisessa valtiossa odottamassa tuontia.

Muut kansallisella alueella olevat varastot, jotka eivät sisälly edellä oleviin luokkiin.

Putkistoissa oleva öljy (raakaöljy ja öljytuotteet), jota tarvitaan putkiston virtauksen ylläpitoon.

Lisäksi on ilmoitettava määrien jaottelu vastaavien maiden mukaan seuraavasti:

Alkuvarastoilla tarkoitetaan varastoja raportointikuukautta edeltävän kuukauden viimeisenä päivänä. Loppuvarastoilla tarkoitetaan varastoja raportointikuukauden viimeisenä päivänä.

3.3    Mittayksiköt

Määrät on ilmoitettava kilotonneina (kt).

3.4    Tietojen toimittamisen määräaika

55 päivän kuluessa raportointikuukaudesta.

3.5    Maantieteelliset huomautukset

Tilastotietojen ilmoittamista varten sovelletaan liitteen A luvussa 1 annettuja selvityksiä seuraavin poikkeuksin: Sveitsi sisältää Liechtensteinin.

4.    MAAKAASU

4.1    Tarkasteltavat energiatuotteet

Tämä luku kattaa maakaasua koskevan raportoinnin.

4.2    Aggregaattiluettelo

Maakaasun osalta on ilmoitettava seuraavat aggregaatit.

Kaikki markkinakelpoinen kuivan kaasun tuotanto kansallisten rajojen sisällä, offshore-tuotanto mukaan luettuna. Tuotanto mitataan puhdistamisen sekä maakaasukondensaattien ja rikin erottamisen jälkeen. Tähän eivät sisälly tuotantohäviöt eivätkä takaisin injektoidut, purkautuneet tai soihdutukseen käytetyt määrät. Tähän sisältyvät maakaasuteollisuudessa, kaasun tuotannossa, putkistoissa ja käsittelylaitoksissa käytetyt määrät.

Tuontia ja vientiä koskeva huomautus: Ilmoittakaa kaikki maakaasun määrät, jotka ovat ylittäneet fyysisesti maan kansalliset rajat, riippumatta siitä, onko tulliselvitys tehty. Tähän kuuluvat maanne kautta kuljetetut määrät; nämä määrät olisi ilmoitettava sekä tuontina että vientinä. Nesteytetyn maakaasun tuonnissa olisi ilmoitettava ainoastaan markkinakelpoisen kuivan kaasun ekvivalentti, mukaan luettuina omaan kulutukseen uudelleenkaasutusprosessissa käytetyt määrät. Omaan kulutukseen uudelleenkaasutusprosessissa käytetyt määrät olisi ilmoitettava kohdassa ”Maakaasuteollisuuden oma käyttö ja häviöt” (ks. 4.2.11). Kaikki maahan tuodun nesteytetyn maakaasun uudelleenkaasutusprosessissa saadut kaasunesteet (esim. nestekaasu) olisi ilmoitettava kohdan ”Muut hiilivedyt” kohdassa ”Saanti muista lähteistä” tämän liitteen luvun 3 (ÖLJY JA ÖLJYTUOTTEET) mukaisesti.

Varastojen kasvu osoitetaan positiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen negatiivisena lukuna.

Tämä luokka edustaa markkinakelpoisen kaasun toimituksia kotimarkkinoille mukaan lukien kaasuteollisuudessa lämmitykseen sekä omien koneiden ja laitteiden käyttövoimaksi käytetyt määrät (eli kulutus kaasuntuotannossa, putkistossa ja käsittelylaitoksissa); tässä olisi ilmoitettava myös siirto- ja jakeluhäviöt.

Varastoja koskeva huomautus: käsittävät sekä kaasumaisessa muodossa että nestemäisessä muodossa varastoidun maakaasun.

Kaasuteollisuudessa lämmitykseen sekä koneiden ja laitteiden käyttövoimaksi käytetyt määrät (eli kulutus kaasuntuotannossa, putkistossa ja käsittelylaitoksissa); tähän kuuluvat myös siirto- ja jakeluhäviöt.

Tuonti (sisään) olisi ilmoitettava alkuperämaittain ja vienti (ulos) kohdemaittain. Tuontia ja vientiä koskevaa, kohdassa 4.2.3 esitettyä huomautusta sovelletaan. Tuonti ja vienti ilmoitetaan vain naapurimaan osalta tai sellaisen maan osalta, johon on suora putkijohtoyhteys, tai nesteytetyn maakaasun tapauksessa sen maan osalta, jossa kaasu on lastattu kuljetusalukseen.

4.3    Mittayksiköt

Määrät on ilmoitettava kahtena yksikkönä:

4.4    Tietojen toimittamisen määräaika

55 päivän kuluessa raportointikuukaudesta.

LIITE D

LYHYEN AIKAVÄLIN KUUKAUSITILASTOT

Tässä liitteessä kuvataan tilastotietojen lyhyen aikavälin kuukausittaisen keruun alaa, yksiköitä, raportointijaksoa, tiheyttä, määräaikaa ja toimittamistapoja.

Liitteeseen A on niiden termien selitys, joita ei selitetä tässä liitteessä.

Seuraavia säännöksiä sovelletaan kaikkeen tässä liitteessä mainittuun tietojenkeruuseen:

1.    Raakaöljyn tuonti ja hankinta

1.1    Tarkasteltavat energiatuotteet

Tämä luku kattaa raakaöljyä koskevan ilmoittamisen.

1.2    Määritelmät

1.2.1   Tuonti

Tuonti kattaa kaiken sellaisen raakaöljyn määrän, joka joko saapuu jäsenvaltion tullialueelle tai tulee toisesta jäsenvaltiosta muuhun tarkoitukseen kuin kauttakulkua varten. Varastojen kasvattamiseen käytettävä raakaöljy on ilmoitettava.

Öljy, joka on saatu merenpohjasta, johon jäsenvaltiolla on hyödyntämistä koskevat yksinoikeudet, ja joka saapuu yhteisön tullialueelle, olisi jätettävä tuonnin ulkopuolelle.

1.2.2   Hankinta

Hankintaan sisältyy tuotu raakaöljy ja kyseisessä jäsenvaltiossa viitekaudella tuotettu raakaöljy. Aiemmin hankituista varastoista saatua raakaöljyä ei lueta mukaan.

1.2.3   CIF-hinta

CIF-hintaan (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) sisältyy FOB-hinta (vapaasti aluksessa), joka on satamassa/lastauspaikassa tosiasiallisesti laskutettu hinta, sekä lisäksi kuljetus- ja vakuutuskustannukset ja raakaöljyn kuljetustoimintoihin liittyvät maksut.

Jäsenvaltiossa tuotetun raakaöljyn CIF-hinta on laskettava vapaasti purkaussatamassa tai vapaasti rajalla eli hetkellä, jona raakaöljy tulee tuojavaltion tullin toimivaltaan.

1.2.4   API-tiheys:

API-tiheys on suure, joka kuvaa raakaöljyn raskautta/keveyttä veteen verrattuna. API-tiheys ilmoitetaan seuraavan kaavan mukaisesti ominaispainon (SG) osalta: API = (141.5 ÷ SG) – 131.5

1.3    Aggregaattiluettelo

1.4    Mittayksiköt

1.5    Sovellettavat säännökset

( ) EUVL L 55, 1.3.2005, s. 57.

( 1 ) NACE Rev. 2 on Euroopan yhteisön tilastollinen toimialaluokitus, Rev. 2 (2008).

( 2 ) NGL, natural gas liquids.

( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).