2008R0501 — FI — 27.07.2014 — 004.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 501/2008, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2008, (EYV L 147, 6.6.2008, p.3) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1313/2008, annettu 19 päivänä joulukuuta 2008, |
L 344 |
61 |
20.12.2008 |
|
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1085/2011, annettu 27 päivänä lokakuuta 2011, |
L 281 |
5 |
28.10.2011 |
|
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 737/2013, annettu 30 päivänä heinäkuuta 2013, |
L 204 |
26 |
31.7.2013 |
|
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 796/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, |
L 218 |
1 |
24.7.2014 |
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 501/2008,
annettu 5 päivänä kesäkuuta 2008,
maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa 17 päivänä joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 ( 1 ) ja erityisesti sen 4, 5, 9 ja 15 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:|
(1) |
Asetuksessa (EY) N:o 3/2008 säädetään, että komissio vahvistaa yhteisön talousarviosta osarahoitettavien tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. |
|
(2) |
Saatujen kokemusten, yhteisön sisä- ja ulkomarkkinoiden kehitysnäkymien sekä kansainvälisen kaupan uuden tilanteen perusteella on aiheellista kehittää maataloustuotteita ja niiden tuotantotapaa sekä maataloustuotteista valmistettavia elintarvikkeita koskeva kokonaisvaltainen ja yhdenmukainen tiedotus- ja menekinedistämispolitiikka sisämarkkinoille ja kolmansien maiden markkinoille kannustamatta kuitenkaan minkään tuotteen kulutusta sen erityisen alkuperän vuoksi. Maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 1 päivänä heinäkuuta 2005 annettu komission asetus (EY) N:o 1071/2005 ( 2 ) ja maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja myynninedistämistoimista kolmansissa maissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2702/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 16 päivänä elokuuta 2005 annettu komission asetus (EY) N:o 1346/2005 ( 3 ) olisi selkeyden vuoksi kumottava ja korvattava yhdellä asetuksella, jonka eri luvuissa kuitenkin säädetään toimien erityispiirteistä niiden toteuttamispaikan mukaan. |
|
(3) |
Moitteettoman hallinnon takaamiseksi olisi säädettävä niitä aiheita, tuotteita ja markkinoita, joiden osalta voidaan toteuttaa maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämistoimia, koskevan luettelon laatimisesta ja päivittämisestä, tämän asetuksen soveltamisesta vastaavista kansallisista viranomaisista ja ohjelmien kestosta. |
|
(4) |
Kuluttajatiedotuksen ja kuluttajien suojelun varmistamiseksi olisi säädettävä, että kaikilla kuluttajille ja muille kohderyhmille sisämarkkinaohjelmissa suunnatuilla maataloustuotteeseen liittyvillä viesteillä, joissa viitataan terveysvaikutuksiin, on oltava tunnustettu tieteellinen perusta, ja että niiden tietolähteiden on oltava yleisesti tunnustettuja. |
|
(5) |
Kilpailun vääristymisriskien välttämiseksi on syytä vahvistaa suuntaviivat ja yleislinjat, joita on noudatettava sisämarkkinoilla toteutettavien tiedotus- ja menekinedistämiskampanjoiden kohteena olevien tuotteiden osalta, sekä säännöt, joita on noudatettava viitattaessa kolmansissa maissa toteutettavien tiedotus- ja menekinedistämiskampanjoiden kohteena olevien tuotteiden erityiseen alkuperään. |
|
(6) |
Oikeusvarmuuden vuoksi olisi tarkennettava, että sisämarkkinoille ehdotettujen ohjelmien on oltava erityisesti kyseisiä tuotteita ja niiden kaupan pitämistä koskevan yhteisön lainsäädännön sekä mainittujen suuntaviivojen mukaisia. |
|
(7) |
Toimeenpanijoiden ja ohjelmien valintaa kolmansissa maissa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi samoja sääntöjä on aiheellista soveltaa asetuksen (EY) N:o 3/2008 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten järjestöjen toteuttamiin toimiin. Oikeusvarmuuden vuoksi ohjelmissa levitettävien viestien olisi oltava kohteena olevien kolmansien maiden lainsäädännön mukaisia. |
|
(8) |
On syytä määritellä ohjelmien esittämistä ja toimeenpanijoiden valintaa koskeva menettely, jolla varmistetaan mahdollisimman laaja kilpailu ja palvelujen vapaa liikkuvuus ottaen huomioon julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY ( 4 ) säännökset silloin kun ehdotuksen tekee julkinen laitos. |
|
(9) |
Asetuksessa (EY) N:o 3/2008 säädetään, että ehdotuksia tekevillä organisaatioilla on mahdollisuus toteuttaa itse osa ohjelmista, valita toimeenpanijat myöhäisemmässä menettelyvaiheessa ja pitää yhteisön rahoitusosuuden taso vakiona siten, ettei se ylitä 50:tä prosenttia kunkin ohjelmavaiheen todellisista kustannuksista ja 60:tä prosenttia silloin kun kyseessä ovat koululaisille suunnatut hedelmä- ja vihannesalan toimet. Olisi vahvistettava näiden säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. |
|
(10) |
On syytä vahvistaa jäsenvaltioiden soveltamat ohjelmien valintaperusteet ja komission valittuihin ohjelmiin soveltamat arviointiperusteet, joilla varmistetaan yhteisön sääntöjen noudattaminen ja toteutettavien toimien tehokkuus. Komissio tekee ohjelmat arvioituaan päätöksen hyväksytyistä ohjelmista ja niiden määrärahoista. |
|
(11) |
Kun kyseessä ovat kolmansiin maihin suunnatut toimet, jäsenvaltioiden on yhteisön toimien tehokkuuden takaamiseksi tarpeen varmistaa, että hyväksytyt ohjelmat ovat yhdenmukaisia kansallisten tai alueellisten ohjelmien kanssa ja täydentävät näitä; samoin on syytä määritellä ohjelmien valinnassa sovellettavat ensisijaiset perusteet niiden vaikutuksen optimoimiseksi. |
|
(12) |
Useaa jäsenvaltiota koskevien ohjelmien osalta olisi säädettävä toimenpiteistä, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden yhteistoiminta ohjelmien esittämistä ja tarkastelua varten. |
|
(13) |
Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi ohjelmissa olisi täsmennettävä jäsenvaltioiden ja ehdotuksen tekevien organisaatioiden rahoitusosuutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt. |
|
(14) |
Kaksinkertaisen rahoituksen riskin välttämiseksi asetuksen (EY) N:o 3/2008 mukaisen tuen ulkopuolelle olisi jätettävä sisämarkkinoilla toteutettavat tiedotus- ja menekinedistämistoimet, joille myönnetään rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 ( 5 ) mukaisesti. |
|
(15) |
Sitoumusten toteuttamista koskevista eri menettelyistä olisi tehtävä sopimukset asianomaisten osapuolten ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä kohtuullisen ajan kuluessa komission jäsenvaltioiden käyttöön antamien mallisopimusten perusteella. |
|
(16) |
Sopimuksen moitteettoman täytäntöönpanon takaamiseksi sopimuspuolen olisi asetettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle vakuus, jonka määrä on 15 prosenttia yhteisön ja asianomaisten jäsenvaltioiden rahoitusosuudesta. Samaa tarkoitusta varten olisi asetettava vakuus kutakin vuosijaksoa koskevan ennakkomaksupyynnön yhteydessä. |
|
(17) |
Olisi määriteltävä tarkastukset, jotka jäsenvaltioiden on tehtävä. |
|
(18) |
Olisi säädettävä, että maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 22 päivänä heinäkuuta 1985 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 ( 6 ) 20 artiklassa tarkoitettu ensisijainen vaatimus on sopimuksissa määrättyjen toimien toteuttaminen. |
|
(19) |
Talousarvion hallinnointiin liittyvien vaatimusten vuoksi on välttämätöntä säätää taloudellisista seuraamuksista, jos välimaksupyyntöjen jättämiselle asetettua määräaikaa ei noudateta tai jos jäsenvaltioiden maksut viivästyvät. |
|
(20) |
Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi ja sellaisen riskin poistamiseksi, että säädettyjä maksuja suoritettaessa yhteisön rahoitusosuus käytetään kokonaan, jolloin tuen loppuosaa ei voida enää maksaa, olisi säädettävä, että ennakot ja välimaksut voivat olla enintään 80 prosenttia yhteisön ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista. Samasta syystä tuen loppuosan maksupyyntö on toimitettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle tietyn määräajan kuluessa. |
|
(21) |
Jäsenvaltioiden olisi tarkastettava ohjelmissa tuotettu tiedotus- ja menekinedistämisaineisto. Olisi vahvistettava edellytykset aineiston käytölle ohjelmien päättymisen jälkeen. |
|
(22) |
Saatujen kokemusten perusteella ja sen valvomiseksi, että ohjelmat pannaan täytäntöön moitteettomasti, olisi vahvistettava asetuksessa (EY) N:o 3/2008 tätä tarkoitusta varten perustetun ryhmän toteuttamaa seurantaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. |
|
(23) |
On tarpeen, että jäsenvaltiot valvovat toimien toteuttamista ja että komissiolle annetaan tieto tässä asetuksessa säädettyjen tarkastus- ja valvontatoimenpiteiden tuloksista. Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi on syytä säätää jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä silloin kun toimet toteutetaan jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, johon sopimuspuolena oleva organisaatio on sijoittautunut. |
|
(24) |
Yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi olisi toteutettava riittävät toimenpiteet petosten ja vakavien laiminlyöntien estämiseksi. Tässä tarkoituksessa olisi säädettävä takaisinmaksuista ja seuraamuksista. |
|
(25) |
Olisi täsmennettävä, että monivuotisissa ohjelmissa on laadittava sisäinen arviointikertomus jokaisen vuosijakson jälkeen myös silloin kun maksupyyntöjä ei ole jätetty. |
|
(26) |
Tuensaajan aiheettomasta maksusta maksama korkokanta olisi yhdenmukaistettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 ( 7 ) 86 artiklassa tarkoitettuun eräpäivään mennessä maksamatta olevien saamisten korkokannan kanssa. |
|
(27) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
I
LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde ja määritelmä
1. Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 3/2008 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt erityisesti sen 6 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien laadinnan, valinnan, täytäntöönpanon, rahoituksen ja valvonnan osalta.
2. ’Ohjelmalla’ tarkoitetaan sellaisten johdonmukaisten toimien kokonaisuutta, jotka ovat riittävän laajoja lisäämään kyseessä olevia tuotteita koskevaa tietoisuutta ja niiden menekkiä.
2 artikla
Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen
Jäsenvaltioiden on nimettävä tämän asetuksen soveltamisesta vastaava toimivaltainen viranomainen, jäljempänä ’toimivaltainen kansallinen viranomainen’.
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi nimettyjen viranomaisten nimet ja osoitteet sekä niitä koskevien tietojen muutokset.
Komissio saattaa kyseiset tiedot yleisesti saataville soveltuvassa muodossa.
3 artikla
Ohjelmien kesto
Ohjelmat on toteutettava vähintään yhden ja enintään kolmen vuoden kuluessa 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ohjelmasta tehdyn sopimuksen voimaantulopäivästä.
4 artikla
Sisämarkkinoille suunnatuissa ohjelmissa jaettavien tiedotus- ja menekinedistämisviestien ominaisuudet
1. Kuluttajille ja muille kohderyhmille ohjelmissa välitetyn tiedotus- tai menekinedistämisviestin, jäljempänä ’viesti’, on perustuttava kyseisen tuotteen olennaisiin laatuominaisuuksiin tai ominaispiirteisiin ja noudatettava asetuksen (EY) N:o 3/2008 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja perusteita.
2. Tuotteiden alkuperään mahdollisesti tehtävien viittausten on oltava toissijaisia kampanjan avulla välitettyyn ensisijaiseen viestiin nähden. Tiedotus- tai menekinedistämistoimen yhteydessä voidaan kuitenkin viitata tuotteen alkuperään, jos kyseessä on yhteisön lainsäädännön nojalla annettu nimitys tai jokin tuotteisiin liittyvä seikka, joka on tarpeen tiedotus- tai menekinedistämistoimien kannalta.
3. Jaettavissa viesteissä olevat kaikki viittaukset tuotteiden kulutuksen vaikutuksesta terveyteen on perusteltava yleisesti tunnustetuilla tieteellisillä tiedoilla.
Kansallisen toimivaltaisen kansanterveysviranomaisen on hyväksyttävä viestit, joissa viitataan tällaisiin vaikutuksiin.
Asetuksen (EY) N:o 3/2008 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ammattialan järjestön tai ammattialojen välisen järjestön, joka tekee ehdotuksen, on pidettävä kyseisen jäsenvaltion ja komission saatavilla luettelo tieteellisistä tutkimuksista ja hyväksyttyjen tutkimuslaitosten antamista lausunnoista, joihin viestit, joissa viitataan terveysvaikutuksiin, perustuvat.
5 artikla
Kolmansiin maihin suunnatuissa ohjelmissa jaettavien tiedotus- ja menekinedistämisviestien ominaisuudet
1. Kaikkien viestien on perustuttava asianomaisen tuotteen olennaisiin laatuominaisuuksiin tai ominaispiirteisiin.
Viestien on oltava kohteena olevan kolmannen maan lainsäädännön mukaisia.
2. Tuotteiden alkuperään mahdollisesti tehtävien viittausten on oltava toissijaisia kampanjan avulla välitettyyn ensisijaiseen viestiin nähden. Tiedotus- tai menekinedistämistoimen yhteydessä voidaan kuitenkin viitata tuotteen alkuperään, jos kyseessä on yhteisön lainsäädännön nojalla annettu nimitys tai jokin tuotteisiin liittyvä seikka, joka on tarpeen tiedotus- tai menekinedistämistoimien kannalta.
6 artikla
Toteutettavien toimien kohteet ja alustavat talousarviot
1. Luettelo aiheista ja tuotteista, joita sisämarkkinoilla toteutettavat toimet voivat koskea asetuksen (EY) N:o 3/2008 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti, esitetään tämän asetuksen liitteessä I olevassa A osassa.
Luettelo päivitetään joka toinen vuosi viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.
2. Luettelo tuotteista, joita kolmansissa maissa toteutettavat toimet voivat koskea asetuksen (EY) N:o 3/2008 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti, esitetään tämän asetuksen liitteessä II olevassa A osassa. Luettelo kolmansien maiden markkinoista, joilla toimia voidaan toteuttaa, esitetään liitteessä II olevassa B osassa.
Luettelot päivitetään joka toinen vuosi viimeistään 31 päivänä joulukuuta.
3. Eri alojen alustavat vuotuiset talousarviot esitetään liitteessä III.
II
LUKU
ASETUKSEN (EY) N:o 3/2008 6–8 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN OHJELMIEN VALITSEMINEN
7 artikla
Yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettavat kolmansiin maihin suunnatut ohjelmat
1. Asetuksen (EY) N:o 3/2008 6 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa kyseisessä artiklassa tarkoitetut kansainväliset järjestöt ehdottavat seuraavalle vuodelle suunniteltuja ohjelmia komission pyynnöstä.
Asetuksen (EY) N:o 3/2008 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön rahoituksen myöntämistä ja maksamista koskevat edellytykset vahvistetaan yhteisön ja asianomaisen kansainvälisen järjestön välillä tehdyssä tukisopimuksessa.
2 Direktiiviä 2004/18/ETY sovelletaan asetuksen (EY) N:o 3/2008 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin, joita toteuttavat kansainväliset järjestöt.
8 artikla
Ohjelmien esittäminen
1. Asianomainen jäsenvaltio järjestää vuosittain ehdotuspyyntöjä ohjelmiin kuuluvien toimien toteuttamiseksi.
Asianomaista alaa edustavien unionin ammattialan järjestöjen ja ammattialojen välisten järjestöjen, jäljempänä ’ehdotuksen tekevät organisaatiot’ on esitettävä ohjelmansa jäsenvaltiolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta.
Ohjelmat on toimitettava komission internetsivuilla julkaistavan komission laatiman mallin mukaisesti. Malli on liitettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun ehdotuspyyntöön.
2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti esitettävien ohjelmien on oltava
a) asianomaisia tuotteita ja niiden kaupan pitämistä koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisia;
b) asianomaisten jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten toimittamien, hylkäys-, valinta- ja myöntämisperusteet sisältävien eritelmien mukaisia;
c) riittävän pitkälle laadittuja, jotta niiden kustannustehokkuus ja yhdenmukaisuus sovellettavan lainsäädännön kanssa voidaan arvioida.
3. Jokainen ehdotuksen tekevä organisaatio valitsee asianmukaisin keinoin toteutetun ja jäsenvaltion tarkastaman kilpailuttamismenettelyn jälkeen ohjelmien toteuttamista varten yhden tai useamman toimeenpanijan. Jos valinta on tehty ennen ohjelman esittämistä, toimeenpanija voi osallistua ohjelman laadintaan.
9 artikla
Ohjelmien esivalinta jäsenvaltioissa
1. Jäsenvaltioiden on laadittava väliaikainen luettelo ohjelmista, jotka ne valitsevat 8 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa eritelmässä vahvistettujen kriteerien perusteella.
2. Jäsenvaltio tarkastelee kolmansiin maihin suunnattuja ohjelmia ottaen erityisesti huomioon seuraavat kriteerit:
a) ehdotettujen strategioiden yhdenmukaisuus asetettujen tavoitteiden kanssa;
b) ehdotettujen toimien laatu;
c) toimien toteuttamisen ennakoitu vaikutus kyseisten tuotteiden kysynnän kehitykseen;
d) takeet ehdotuksen tekevien organisaatioiden tehokkuudesta ja edustavuudesta;
e) ehdotetun toimeenpanijan tekniset valmiudet ja sitä koskevat tehokkuustakeet.
3. Sisämarkkinoille suunnattujen ohjelmien on täytettävä 8 artiklassa ja tässä artiklassa säädetyt vaatimukset, minkä lisäksi niiden on oltava asetuksen (EY) N:o 3/2008 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ja tämän asetuksen liitteessä I olevassa B osassa esitettyjen sisämarkkinoiden menekinedistämistä koskevien suuntaviivojen mukaisia.
4. Kun suunnitellaan useaa jäsenvaltiota koskevaa ohjelmaa, kyseisten jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä ohjelman valitsemiseksi ja nimettävä koordinointijäsenvaltio. Niiden on erityisesti sitouduttava osallistumaan ohjelmien rahoitukseen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja tekemään hallinnollista yhteistyötä ohjelmien seuraamisen, toteuttamisen ja valvonnan helpottamiseksi.
5. Kunkin jäsenvaltion on valvottava, että kolmansiin maihin suunnatuissa ohjelmissa suunnitellut kansalliset tai alueelliset toimet ovat yhdenmukaisia asetuksen (EY) N:o 3/2008 mukaisesti osarahoitettujen toimien kanssa ja että esitetyt ohjelmat täydentävät kansallisia tai alueellisia kampanjoita.
10 artikla
Kolmansiin maihin suunnattujen ohjelmien valinnassa noudatettava ensisijaisuus
1. Kun kyse on asetuksen (EY) N:o 3/2008 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista, useiden jäsenvaltioiden esittämistä ohjelmista, jotka on suunnattu kolmansiin maihin, etusija annetaan ohjelmille, jotka koskevat jotakin tuotekokonaisuutta ja joissa korostetaan erityisesti yhteisön elintarviketuotannon laatuun, ravintoarvoon ja turvallisuuteen liittyviä näkökohtia.
2. Kun kyse on ainoastaan yhtä jäsenvaltiota tai yhtä tuotetta koskevista ohjelmista, etusija annetaan ohjelmille, joissa korostetaan yhteisön etua erityisesti Euroopan maatalous- ja elintarviketuotannon laadun, ravintoarvon, turvallisuuden ja edustavuuden osalta.
11 artikla
Ohjelmien valinta komissiossa
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo, joka sisältää tarvittaessa myös 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti mahdollisesti jo valittujen toimeenpanijoiden luettelon sekä jäljennökset kaikista ohjelmista. Luettelo on toimitettava sekä sähköisesti että postitse, ja sen on oltava vastaanotettuna komissiossa viimeistään 30 päivänä huhtikuuta.
Kun kyse on useaa jäsenvaltiota koskevista ohjelmista, asiakirjat toimitetaan asianomaisten jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella.
2. Komissio ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltioille viimeistään 15 päivänä heinäkuuta, jos se havaitsee, että jokin esitetty ohjelma ei ole kokonaisuudessaan tai osittain
a) unionin lainsäädännön mukainen; tai
b) suuntaviivojen mukainen, kun kyseessä ovat sisämarkkinat; tai
c) 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kriteerien mukainen, kun kyseessä ovat kolmannet maat.
3. Jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 3/2008 7 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti toimitettava komissiolle tarkistetut ohjelmat 55 kalenteripäivän kuluessa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta.
Tarkastettuaan tarkistetut ohjelmat komissio tekee asetuksen (EY) N:o 3/2008 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen viimeistään 30 päivänä marraskuuta päätöksen ohjelmista, joiden rahoitukseen se voi osallistua.
4. Valituksi tulleen ohjelman moitteettomasta toteuttamisesta ja hallinnoinnista vastaa(vat) ehdotuksen tekevä(t) organisaatio(t).
12 artikla
Toimeenpanijoiden hyväksyminen jäsenvaltiossa
1. Jäsenvaltion on hyväksyttävä 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti toteutettu toimeenpanijan valinta ja ilmoitettava siitä komissiolle ennen 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen allekirjoittamista.
2. Jäsenvaltion on varmistettava, että valitulla toimeenpanijalla on riittävät taloudelliset ja tekniset valmiudet toimien mahdollisimman tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi asetuksen (EY) N:o 3/2008 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sen on annettava komissiolle tiedoksi tässä tarkoituksessa noudatettu menettely.
13 artikla
Ehdotuksen tekevä organisaatio ohjelman osan toteuttajana
1. Ehdotuksen tekevä organisaatio voi toteuttaa tietyt ohjelman osat asetuksen (EY) N:o 3/2008 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti vain, jos
a) se täyttää asetuksen (EY) N:o 3/2008 11 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset;
b) se osoittaa, että sillä on vähintään viiden vuoden kokemus samantyyppisten toimien toteuttamisessa;
c) sen toteuttama osa ohjelmasta vastaa enintään 50:tä prosenttia ohjelman kokonaiskustannuksista lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja poikkeustapauksia, joille komissio antaa kirjallisen luvan;
d) se varmistaa, etteivät sen toteuttamien toimien kustannukset ole markkinoiden tavanomaista kustannustasoa korkeammat.
Jäsenvaltion on varmistettava, että näitä edellytyksiä noudatetaan.
2. Jos ehdotuksen tekevä organisaatio on direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 9 kohdan toisen alakohdan mukainen julkisoikeudellinen laitos, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta tarjouspyynnön järjestävät yksiköt voivat taata kyseisen direktiivin säännösten noudattamisen.
III
LUKU
OHJELMIEN RAHOITUSTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT
14 artikla
Rahoitusta koskevat yleiset yksityiskohtaiset säännöt
1. Yhteisön rahoitusosuus maksetaan asianomaisille jäsenvaltioille.
2. Jos ohjelman rahoitukseen osallistuu useita jäsenvaltioita, niiden kokonaisrahoitusosuus vahvistetaan suhteessa niiden alueelle sijoittautuneen ehdotuksen tekevän organisaation rahoitusosuuteen. Tällöin yhteisön rahoitusosuus ei voi ylittää asetuksen (EY) N:o 3/2008 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja enimmäismääriä.
3. Asetuksen (EY) N:o 3/2008 13 artiklassa säädetyt rahoitusosuudet on ilmoitettava komissiolle tiedoksiannettavassa ohjelmassa.
15 artikla
Sisämarkkinoita koskevat erityissäännöt
1. Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 3/2008 9 artiklaa noudatetaan tämän asetuksen 11 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyä menettelyä ja sovelletaan tämän asetuksen 14–23 artiklaa.
Asetuksen (EY) N:o 3/2008 9 artiklassa säädettyjä ohjelmia koskevat sopimukset tehdään asianomaisten jäsenvaltioiden ja valituiksi tulleiden toimeenpanijoiden välillä.
2. Tiedotus- ja menekinedistämisohjelmille, jotka saavat tukea asetuksen (EY) N:o 1698/2005 nojalla, ei voida myöntää yhteisön rahoitusosuutta tämän asetuksen nojalla.
16 artikla
Sopimusten tekeminen ja vakuuksien asettaminen
1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kullekin ehdotuksen tekevälle organisaatiolle sen hakemusta koskevasta päätöksestä heti kun 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu komission päätös on tehty.
Jäsenvaltioiden on tehtävä valittujen ehdotuksen tehneiden organisaatioiden kanssa sopimukset 90 kalenteripäivän kuluessa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun komission päätöksen tiedoksiantamisesta. Kyseisen määräajan päätyttyä sopimuksia ei voida tehdä ilman komission ennakkohyväksyntää.
2. Jäsenvaltioiden on käytettävä komission niiden saataville antamia mallisopimuksia.
Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa muuttaa mallisopimusten eräitä ehtoja kansallisten sääntöjen huomioon ottamiseksi, jos muutokset eivät rajoita yhteisön lainsäädännön soveltamista.
3. Osapuolet voivat tehdä sopimuksen vasta sen jälkeen, kun ehdotuksen tekevä organisaatio on asettanut asetuksen (ETY) N:o 2220/85 III osastossa säädetyin edellytyksin jäsenvaltion hyväksi vakuuden, joka on 15 prosenttia yhteisön ja asianomaisten jäsenvaltioiden vuotuisesta enimmäisrahoituksesta ja jonka tarkoituksena on taata sopimuksen asianmukainen täytäntöönpano.
Jos sopimuspuolena oleva organisaatio on julkisoikeudellinen elin tai toimii sellaisen valvonnassa, toimivaltainen kansallinen viranomainen voi kuitenkin hyväksyä tällaisen organisaation valvontaviranomaisen kirjallisen, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta vastaavan vakuuden, jos kyseinen valvontaviranomainen sitoutuu varmistamaan, että
a) määrätyt velvoitteet täytetään moitteettomasti;
b) saadut määrät käytetään määrättyjen velvoitteiden täyttämiseen.
Todiste vakuuden asettamisesta on annettava jäsenvaltiolle ennen 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä.
4. Asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklassa tarkoitettu ensisijainen vaatimus on sopimuksessa määrättyjen toimenpiteiden täytäntöönpano.
5. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tämän pyynnöstä 10 työpäivän kuluessa sopimuksen jäljennös ja todiste vakuuden asettamisesta.
Jäsenvaltion on myös toimitettava komissiolle tämän pyynnöstä 10 työpaivän kuluessa jäljennös valituksi tulleen ehdotuksen tekevän organisaation ja toimeenpanijan välillä tehdystä sopimuksesta. Mainitussa sopimuksessa on määrättävä toimeenpanijan velvoitteesta suostua 25 artiklassa tarkoitettuihin tarkastuksiin.
17 artikla
Ennakkomaksujärjestelmä
1. Sopimuspuolena oleva organisaatio voi jättää jäsenvaltiolle ennakkomaksupyynnön, johon on liitetty tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vakuus, 30 kalenteripäivän kuluessa 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen allekirjoittamisesta tai kunkin 12 kuukauden ajanjakson alkamisesta, kun kyseessä on monivuotinen sopimus. Tämän määräajan jälkeen ennakkoa ei voida enää hakea.
Kukin ennakkomaksu on enintään 30 prosenttia asetuksen (EY) N:o 3/2008 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta yhteisön ja kyseisen artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta asianomaisten jäsenvaltioiden vuotuisesta rahoitusosuudesta.
2. Jäsenvaltion on maksettava ennakko 30 kalenteripäivän kuluessa ennakkomaksupyynnön jättämisestä. Maksujen viivästyessä komission jäsenvaltiolle maksaman kuukausiennakon määrää vähennetään komission asetuksen (EY) N:o 883/2006 ( 8 ) 9 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, jollei kyseessä ole ylivoimainen este.
3. Ennakkomaksun maksaminen edellyttää, että sopimuspuolena oleva organisaatio asettaa jäsenvaltiolle 110 prosenttia kyseisen ennakkomaksun määrästä olevan vakuuden asetuksen (ETY) N:o 2220/85 III osaston edellytysten mukaisesti. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tämän pyynnöstä 10 työpäivän kuluessa jäljennös kustakin ennakkomaksupyynnöstä ja todiste vastaavan vakuuden asettamisesta.
Jos sopimuspuolena oleva organisaatio on julkisoikeudellinen elin tai sellaisen valvonnassa toimiva, toimivaltainen elin voi kuitenkin hyväksyä tällaisen organisaation valvontaviranomaisen kirjallisen, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta vastaavan vakuuden edellyttäen, että kyseinen valvontaviranomainen sitoutuu maksamaan vakuutta vastaavan määrän, jos oikeutta ennakkomaksuun ei ole vahvistettu.
18 artikla
Välimaksut
1. Ehdotuksen tekevän organisaation on jätettävä yhteisön ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuden välimaksupyynnöt jäsenvaltiolle ennen kuin 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen allekirjoittamisesta alkavan kunkin kolmen kuukauden pituisen jakson päättymistä seuraava kalenterikuukausi päättyy.
Maksupyynnöt koskevat kyseisen neljännesvuoden aikana suoritettuja maksuja, ja niiden mukana on oltava rahoitusta koskeva yhteenveto, jäljennökset menoihin liittyvistä laskuista ja tositteista sekä välikertomus sopimuksen täytäntöönpanosta kyseisen neljännesvuoden aikana, jäljempänä ’neljännesvuosittainen kertomus’. Jos kyseisen neljännesvuoden aikana ei ole suoritettu mitään maksuja tai toteutettu mitään toimia, kyseiset asiakirjat on toimitettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa määräajassa.
Jos välimaksupyyntö toisessa alakohdassa tarkoitettuine asiakirjoineen jätetään myöhässä, siitä vähennetään kolme prosenttia kutakin täyttä viivästyskuukautta kohden, jollei myöhästyminen johdu ylivoimaisesta esteestä.
2. Välimaksujen suorittaminen edellyttää, että jäsenvaltio tarkistaa 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut asiakirjat.
3. Välimaksut ja 17 artiklassa tarkoitetut ennakkomaksut saavat kokonaisuudessaan olla enintään 80 prosenttia asetuksen (EY) N:o 3/2008 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta yhteisön ja kyseisen artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta asianomaisten jäsenvaltioiden vuotuisesta rahoitusosuudesta. Kun tämä taso on saavutettu, uusia välimaksuja koskevia pyyntöjä ei voida enää jättää.
19 artikla
Tuen loppuosan maksaminen
1. Ehdotuksen tekevän organisaation on jätettävä tuen loppuosaa koskeva maksupyyntö neljän kuukauden kuluessa päivästä, jona 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa määrätyt vuotuiset toimet on toteutettu.
Jotta maksupyyntö voitaisiin ottaa käsiteltäväksi, sen mukana on oltava kertomus, jäljempänä ’vuotuinen kertomus’, joka sisältää
a) yhteenvedon toteutetuista toimista ja arvion kertomuksen laatimispäivänä havaittavissa olevista tuloksista;
b) rahoitusta koskevan yhteenvedon, josta ilmenevät suunnitellut ja toteutuneet menot.
Vuotuiseen kertomukseen on liitettävä jäljennökset suoritettuja maksuja koskevista laskuista ja tositteista.
Jos tuen loppuosaa koskeva maksupyyntö jätetään myöhässä, siitä vähennetään kolme prosenttia viivästyskuukautta kohden, jollei myöhästyminen johdu ylivoimaisesta esteestä.
2. Tuen loppuosan maksaminen edellyttää, että jäsenvaltio tarkistaa 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut laskut ja tositteet.
Tuen loppuosaa vähennetään 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ensisijaisen vaatimuksen noudattamatta jättämisen määrään suhteutettuna.
20 artikla
Jäsenvaltion suorittamat maksut
Jäsenvaltion on suoritettava 18 ja 19 artiklassa tarkoitetut maksut 60 kalenteripäivän kuluessa maksupyynnön vastaanottamisesta.
Määräaika voidaan kuitenkin keskeyttää milloin tahansa edellä mainittujen 60 päivän kuluessa maksuhakemuksen ensimmäisestä kirjaamisesta ilmoittamalla maksua hakeneelle sopimuspuolena olevalle organisaatiolle, ettei maksupyyntöä voida hyväksyä, koska maksu ei ole erääntynyt tai koska lisämaksupyynnön tueksi toimitetut tositteet ovat puutteellisia tai koska jäsenvaltio katsoo aiheelliseksi pyytää täydentäviä tietoja tai tehdä tarkastuksia. Lisätiedot on toimitettava ja tarkastukset on tehtävä 30 kalenteripäivän kuluessa tiedoksiannosta, ja määräaika jatkuu pyydettyjen lisätietojen vastaanottamisesta tai jäsenvaltion tekemien tarkastusten päivämäärästä alkaen.
Maksujen viivästyessä komission jäsenvaltiolle maksaman kuukausiennakon määrää vähennetään asetuksen (EY) N:o 883/2006 9 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, jollei kyseessä ole ylivoimainen este.
21 artikla
Vakuudet
1. Edellä 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vakuus vapautetaan, kun asianomainen jäsenvaltio on vahvistanut lopullisen oikeuden maksettuun ennakkoon.
2. Edellä 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vakuuden on oltava voimassa tuen loppuosan maksamiseen asti, ja se vapautetaan toimivaltaisen kansallisen viranomaisen kirjeellä.
Vakuus vapautetaan 20 artiklassa vahvistetussa määräajassa ja siinä tarkoitetuin edellytyksin.
3. Annetut vakuudet ja sovelletut seuraamukset vähennetään Euroopan maatalouden tukirahastolle (maataloustukirahasto) yhteisön rahoitusosuutta vastaavan osuuden osalta ilmoitetuista menoista.
22 artikla
Komissiolle toimitettavat asiakirjat
1. Kunkin vuosijakson päätyttyä on toimitettava vuotuinen kertomus, vaikkei tuen loppuosaa koskevia maksupyyntöjä olisi jätetty.
2. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 30 kalenteripäivän kuluessa 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun loppuosan maksamisen jälkeen 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut yhteenvedot.
3. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tämän pyynnöstä 10 työpäivän kuluessa jäljennökset neljännesvuosittaisista kertomuksista, jotka ovat tarpeen välimaksujen suorittamiseksi 18 artiklan mukaisesti.
4. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 30 kalenteripäivän kuluessa tuen loppuosan maksamisesta tase sopimuksen perusteella toteutetuista menoista komission vahvistamassa, jäsenvaltioille toimitettavassa muodossa. Taseeseen on liitettävä jäsenvaltion perusteltu lausunto päättyneen vaiheen aikana toteutetuista tehtävistä.
Taseessa on todistettava muun muassa, että 18 artiklan 2 kohdan ja 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyjen tarkastusten perusteella kaikkia menoja voidaan pitää tukikelpoisina sopimusehtojen mukaisesti.
IV
LUKU
SEURANTA JA TARKASTUKSET
23 artikla
Aineiston käyttö
1. Jäsenvaltioiden on tarkastettava, että tämän asetuksen nojalla rahoitettavissa ohjelmissa laadittava tai käytettävä tiedotus- ja menekinedistämisaineisto on yhteensopiva yhteisön lainsäädännön kanssa.
Niiden on toimitettava komissiolle hyväksytty aineisto.
2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetuissa ohjelmissa käytettyä ja rahoitettua aineistoa (graafiset, visuaaliset ja audiovisuaaliset tuotokset sekä internetsivut mukaan luettuina) voidaan käyttää myöhemmin kirjallisella ennakkoluvalla, jonka antavat komissio, asianomaiset ehdotukset tekevät organisaatiot ja ohjelman rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot, ottaen huomioon sopimukseen sovellettavasta kansallisesta oikeudesta johtuvat sopimuspuolten oikeudet.
24 artikla
Ohjelmien seuranta
1. Asetuksen (EY) N:o 3/2008 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu seurantaryhmä kokoontuu säännöllisesti seuratakseen edistymistä tämän asetuksen mukaista rahoitusta saavien eri ohjelmien toteuttamisessa.
Tätä varten seurantaryhmälle annetaan tiedoksi kunkin ohjelman osalta suunniteltujen toimien aikataulu, neljännesvuosittaiset ja vuotuiset kertomukset sekä tämän asetuksen 18, 19 ja 25 artiklan mukaisesti tehtyjen tarkastusten tulokset.
Ryhmän puheenjohtajana toimii asianomaisen jäsenvaltion edustaja. Kun kyse on useaa jäsenvaltiota koskevista ohjelmista, puheenjohtajana toimii asianomaisten jäsenvaltioiden nimeämä edustaja.
2. Komission virkamiehet ja toimihenkilöt voivat osallistua tämän asetuksen mukaista rahoitusta saavissa ohjelmissa toteutettuihin toimiin.
25 artikla
Jäsenvaltioiden tekemät tarkastukset
1. Asianomaisen jäsenvaltion on määriteltävä soveltuvimmat keinot tämän asetuksen mukaista rahoitusta saavien ohjelmien ja toimien valvonnan varmistamiseksi ja ilmoitettava niistä komissiolle.
Jokaisena vuonna on tarkastettava vähintään 20 prosenttia päättyneenä vuonna loppuunsaatetuista ohjelmista kuitenkin siten, että tarkastetaan vähintään kaksi ohjelmaa ja vähintään 20 prosenttia mainittujen ohjelmien kokonaismäärärahoista. Ohjelmat valitaan riskianalyysin perusteella.
Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kustakin tarkastetusta ohjelmasta kertomus, jossa esitetään tehtyjen tarkastusten tulokset ja havaitut puutteet. Kertomus on toimitettava heti kun se on laadittu.
2. Jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen erityisesti sopimuspuolena olevan organisaation ja toimeenpanijan tiloissa suoritettavin teknisin ja kirjanpidollisin tarkastuksin
a) toimitettujen tietojen ja todisteena olevien asiakirjojen oikeellisuus;
b) 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusvelvoitteiden täyttäminen.
Jäsenvaltion on annettava viipymättä komissiolle tiedoksi kaikki tarkastuksissa todetut sääntöjenvastaisuudet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission asetuksen (EY) N:o 1848/2006 ( 9 ) soveltamista.
3. Kun kyse on useaa jäsenvaltiota koskevista ohjelmista, asianomaisten jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet valvontatoimintansa yhteensovittamiseksi ja ilmoitettava siitä komissiolle.
4. Komissio voi milloin tahansa osallistua 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin tarkastuksiin. Tätä tarkoitusta varten toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on toimitettava komissiolle jäsenvaltion suunnittelemia tarkastuksia koskeva alustava aikataulu vähintään 30 päivää ennen tarkastuksia.
Komissio voi myös toteuttaa tarpeellisiksi katsomiaan ylimääräisiä tarkastuksia.
26 artikla
Perusteettomien maksujen takaisin periminen
1. Jos maksuja on suoritettu perusteettomasti, edunsaajan on maksettava asianomaiset määrät takaisin lisättynä korolla, joka on laskettu maksun suorittamisen ja takaisinmaksun väliseltä ajalta.
Korko vahvistetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 86 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.
2. Palautetut määrät ja korot maksetaan jäsenvaltioiden viranomaisille tai maksajavirastoille, jotka vähentävät ne maataloustukirahastosta rahoitettavista menoista suhteessa yhteisön rahoitusosuuteen.
27 artikla
Seuraamukset
1. Jos kyseessä on petos tai vakava laiminlyönti, ehdotuksen tekevän organisaation on korvattava alun perin maksetun ja perustellusti maksettavan määrän erotus kerrottuna kahdella.
2. Jollei neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 ( 10 ) 6 artiklasta muuta johdu, tässä asetuksessa säädettyjä vähennyksiä sovelletaan rajoittamatta muun yhteisön tai kansallisen lainsäädännön mukaisten lisäseuraamusten soveltamista.
V
LUKU
KUMOAMINEN SEKÄ SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
28 artikla
Kumoaminen
Asetus (EY) N:o 1071/2005 ja asetus (EY) N:o 1346/2005 kumotaan.
Kumotut asetukset jäävät kuitenkin edelleen voimaan sellaisten tiedotus- ja menekinedistämistoimien osalta, joiden rahoituksesta komissio on päättänyt ennen tämän asetuksen voimaantuloa.
Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
29 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
SISÄMARKKINAT
A. LUETTELO AIHEISTA JA TUOTTEISTA
— Tuoreet hedelmät ja vihannekset
— Hedelmä- ja vihannesjalosteet
— Kuitupellava
— Elävät kasvit ja kukkaviljelytuotteet
— Oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit
— Siemenöljyt
— Maito ja maitotuotteet
— Yhteisön tai kansallisen laatujärjestelmän mukaisesti tuotettu tuore, jäähdytetty tai jäädytetty liha
— Ihmisravinnoksi tarkoitettujen munien merkitseminen
— Hunaja ja mehiläishoitotuotteet
— Suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit sekä viinit, joihin on merkitty rypälelajike
— Maatalouslainsäädännössä säädetty syrjäisimpien alueiden graafinen symboli
— Tuotteet, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1151/2012 ( 11 ) mukaiseen suojattujen alkuperänimitysten (SAN), suojattujen maantieteellisten merkintöjen (SMM), aitojen perinteisten tuotteiden (APT) järjestelmään tai vapaaehtoisten laatuilmaisujen järjestelmään
— Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2092/91 ( 12 ) mukainen luonnonmukainen maatalous ja kyseisen asetuksen mukaisesti rekisteröidyt tuotteet
▼M3 —————
— Lampaanliha
B. SUUNTAVIIVAT
Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on antaa osviittoja viesteistä, kohderyhmistä ja kanavista, joihin eri tuoteryhmien tiedotus- ja menekinedistämisohjelmissa olisi keskityttävä.
Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 3/2008 8 artiklan 1 kohdassa esitettyjen periaatteiden soveltamista ohjelmaehdotukset olisi laadittava ottaen huomioon seuraavat periaatteet:
— Kun ohjelmaa ehdottaa useampi kuin yksi jäsenvaltio, niiden strategioiden, toimien ja viestien olisi oltava koordinoituja.
— Ohjelmien olisi mieluiten oltava monivuotisia, ja niiden soveltamisalan olisi oltava riittävä merkittävän vaikutuksen aikaansaamiseksi kohdemarkkinoilla. Niitä voidaan toteuttaa myös useamman kuin yhden jäsenvaltion markkinoilla.
— Ohjelmissa olisi annettava puolueetonta tietoa tuotteiden luontaisista ominaispiirteistä ja/tai ravintoarvosta osana tasapainoista ruokavaliota, sekä tuotteiden tuotantomenetelmistä ja ympäristöystävällisyydestä.
— Ohjelmissa tulisi olla keskeisiä viestejä, jotka kiinnostavat useiden jäsenvaltioiden kuluttajia, ammatinharjoittajia ja/tai kaupan porrasta.
TUOREET HEDELMÄT JA VIHANNEKSET
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Vaikka yhteisön hedelmien ja vihannesten tuotanto on kasvussa, niiden kulutus ei kasva.
Kuluttajat eivät näytä olevan kiinnostuneita tämän alan tuotteista. Suuntaus on erityisen selvä nuorten ja varsinkin koululaisten keskuudessa. Tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio kärsii tästä.
2. Tavoitteet
Tavoitteena on parantaa mielikuvaa näiden tuotteiden tuoreudesta ja luonnollisuudesta, rohkaista niiden säännölliseen kulutukseen ja alentaa kuluttajien keski-ikää. Kuluttajien keski-iän alentaminen onnistuu kannustamalla nuoria, erityisesti lapsia ja koululaisia kuluttamaan näitä tuotteita.
3. Kohderyhmät
— Kotitaloudet
— Koulua käyvät nuoret
— Ruokalat
— Lääkärit ja ravitsemusasiantuntijat.
4. Pääasialliset viestit
— Kehotus ”viisi per päivä” (suositus, jonka mukaan päivässä tulisi syödä vähintään viisi annosta hedelmiä tai vihanneksia). Tätä lähestymistapaa olisi suosittava, kun kyseessä on koululaisille suunnattu tuoreiden hedelmien ja vihannesten menekinedistäminen.
— Tuotteiden luonnollisuus ja tuoreus
— Laatu (turvallisuus, ravintoarvo, maku, tuotantomenetelmät, ympäristönsuojelu, yhteys alkuperään)
— Mielihyvä
— Tasapainoinen ruokavalio
— Tuoretuotteiden tarjonnan monipuolisuus ja kausiluonteisuus; tietoa niiden mausta ja käyttötavoista
— Jäljitettävyys
— Hankkimisen ja valmistuksen helppous: monia tuoreita hedelmiä ja vihanneksia ei tarvitse kypsentää.
5. Tärkeimmät välineet
— Sähköiset välineet (internetsivut tarjonnan esittelemiseksi ja pelien tarjoamiseksi nuorille)
— Puhelinneuvonta
— Yhteydet viestimiin ja mainostajiin (esim. erikoisalojen lehdet, naisten- ja nuortenlehdet)
— Yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin
— Toimien kohdistaminen koululaisiin värväämällä opettajat ja kouluruokalat mukaan kampanjaan
— Tiedotustoimet kuluttajille myyntipisteissä
— Muut välineet (tuotetietoa ja ruokaohjeita tarjoavat lehtiset ja esitteet, lapsille suunnatut pelit jne.)
— Visuaaliset viestimet (elokuva, erikoistuneet tv-kanavat)
— Radiomainokset
— Osallistuminen messuille.
6. Ohjelmien kesto
Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.
HEDELMÄ- JA VIHANNESJALOSTEET
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Alalla esiintyy yhä enemmän kilpailua lukuisten kolmansien maiden kanssa.
Koska hedelmä- ja vihannesjalosteiden kysyntä kasvaa vähitellen erityisesti tuotteiden helppokäyttöisyyden vuoksi, on tärkeää, että ala pystyy hyödyntämään tätä kasvupotentiaalia. Sen vuoksi on perusteltua tukea tiedotus- ja menekinedistämistoimia.
2. Tavoitteet
Tuotteista syntyvää mielikuvaa on nykyaikaistettava ja nuorennettava, ja tuotteista on tiedotettava niiden kulutuksen lisäämiseksi.
3. Kohderyhmät
— Kotitaloudet
— Työpaikka- ja kouluruokalat
— Lääkärit ja ravitsemusasiantuntijat.
4. Pääasialliset viestit
— Laatu (turvallisuus, ravintoarvo, aistinvaraiset ominaisuudet, valmistusmenetelmät)
— Käytön helppous
— Mielihyvä
— Tuotteiden tarjonnan monipuolisuus ja saatavuus läpi vuoden
— Tasapainoinen ruokavalio
— Jäljitettävyys.
5. Tärkeimmät välineet
— Sähköiset välineet (internetsivut)
— Puhelinneuvonta
— Viestimet ja mainostajat (esim. erikoisalojen lehdet, naisten- ja ruokalehdet)
— Tuote-esittelyt myyntipisteissä
— Yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin
— Muut välineet (tuotteista kertovat ja ruokareseptejä tarjoavat lehtiset ja esitteet)
— Visuaaliset välineet
— Osallistuminen messuille.
6. Ohjelmien kesto
Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.
KUITUPELLAVA
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Yhteisön pellava-alan tarjonnalle on tekstiili- ja vaatetusalan kansainvälisen kaupan vapauduttua ominaista muuta alkuperää olevan huokean pellavan yhä suurempi kilpailu. Se joutuu kilpailemaan myös muiden tekstiilikuitujen kanssa. Lisäksi tekstiilinkulutus on seisahtunut.
2. Tavoitteet
— Kehittää yhteisön pellavan imagoa ja tunnettuutta sekä hyödyntää sen ominaislaatua
— Lisätä yhteisön pellavan kulutusta
— Tiedottaa markkinoilla olevien uusien tuotteiden ominaispiirteistä.
3. Kohderyhmät
— Alalla toimivat johtavat ammatinharjoittajat (stylistit, muodinluojat, suunnittelijat, valmistajat, kustantajat)
— Jakelijat
— Tekstiili-, muoti- ja sisustusalan koulutus (opettajat ja oppilaat)
— Mielipidevaikuttajat
— Kuluttajat.
4. Pääasialliset viestit
— Tuotteen laadun takaavat raaka-aineen tuotanto-olot, sopeutuneet lajikkeet ja alan eri toimijoiden asiantuntemus
— Yhteisön tarjonnan moninaisuus ja runsaus niin tarjottujen tuotteiden (vaatteet, sisustus, liinavaatteet) kuin luovuuden ja innovaatioiden suhteen.
5. Tärkeimmät välineet
— Sähköiset välineet (internetsivut)
— Ammattilaismessut ja -näyttelyt
— Tiedotustoimet tuotantoketjun loppupäässä (muodinluojat, valmistajat, jakelijat ja kustantajat)
— Tiedottaminen myyntipisteissä
— Yhteydet erikoisalojen lehdistöön
— Didaktiset tiedotustoimet tekstiili- ja muotialan oppilaitoksissa jne.
6. Ohjelmien kesto
12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.
ELÄVÄT KASVIT JA KUKKAVILJELYTUOTTEET
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Yhteisön tuotanto joutuu kilpailemaan yhä enemmän kolmansien maiden tuotannon kanssa.
Vuosina 1997—2000 toteutettujen myynninedistämiskampanjoiden arvioinnista kävi ilmi, että tuottajan ja jakelijan välisen ketjun organisaatiota olisi parannettava ja järkiperäistettävä ja kuluttajien tietoisuutta yhteisön tuotteiden ominaisuuksista ja kirjosta olisi lisättävä.
2. Tavoitteet
— Lisätä yhteisöstä peräisin olevien kukkien ja muiden kasvien kysyntää
— Kannustaa ympäristöä säästäviä käytänteitä ja lisätä tietoisuutta ympäristöystävällisistä menetelmistä
— Vahvistaa jäsenvaltioiden ammatinharjoittajien välistä kumppanuutta, mikä mahdollistaa mm. alan uusimpien tietojen jakamisen, sekä parantaa kaikille tuotantoketjun toimijoille suunnattua tiedotusta.
3. Kohderyhmät
— Tuottajat, taimitarhat, jakelijat ja muut alan toimijat
— Opiskelijat ja koululaiset
— Mielipidevaikuttajat: toimittajat, opettajat
— Kuluttajat.
4. Pääasialliset viestit
— Yhteisön tuotteiden laatu ja kirjo
— Ympäristöä säästävät tuotantomenetelmät
— Tuotteiden kestävyyttä lisäävät tekniikat
— Kasvien ja kukkien lajikeyhdistelmien maksimointi
— Kasvien ja kukkien merkitys hyvinvoinnille ja elämänlaadulle.
5. Tärkeimmät välineet
— Yhteydet viestimiin
— Messut ja näyttelyt: useiden jäsenvaltioiden tuotantoa esittelevät paviljongit
— Tuotannonalan ammatinharjoittajien, kuluttajien ja opiskelijoiden koulutus
— Tietojen vaihto tuotteiden eliniän pidentämiseksi
— Kuluttajille suunnattava tiedotus lehdistön kautta sekä esim. julkaisemalla luetteloita ja puutarhureiden kalentereita taikka ”kuukauden kasvi” -tyyppisillä kampanjoilla
— Sähköisten tiedotusvälineiden (internet, CD-ROM jne.) käytön lisääminen.
6. Ohjelmien kesto
Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalle asetetaan ohjelmat, joissa esitetään kaikissa vaiheissa strategia ja asianmukaisesti perustellut tavoitteet.
OLIIVIÖLJY JA SYÖTÄVÄKSI TARKOITETUT OLIIVIT
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Koska oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien tarjonta on kasvussa, yhteisön ja kansainväliset markkinat ovat tärkeitä yhteisön markkinoiden tasapainon suojaamiseksi. Näiden tuotteiden sisäisen kysynnän tilanne vaihtelee suuresti perinteisistä kuluttajamarkkinoista markkinoihin, joille oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit ovat tulleet melko äskettäin.
Jäsenvaltioissa, joissa kulutus on perinteistä (Espanja, Italia, Kreikka ja Portugali), kyseiset tuotteet ovat yleensä hyvin tunnettuja ja niiden kulutus on suuri. Näillä kypsillä markkinoilla kysynnän kokonaiskasvu on rajallinen, mutta ne ovat edelleen tärkeitä oliiviöljyn nykykulutuksen merkittävyyden vuoksi.
Niissä jäsenvaltioissa, joissa oliiviöljy on uudempi ilmiö, sen kulutus on lisääntynyt henkeä kohden mutta on edelleen huomattavasti alhaisempi (yhteisössä sellaisena kuin se oli 30. huhtikuuta 2004) tai hyvin vähäinen (useimmat 1. toukokuuta 2004 liittyneet jäsenvaltiot). Monet kuluttajat eivät tunne oliiviöljyjen ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien laatuominaisuuksia ja lukuisia käyttötapoja. Kyseessä ovat siis markkinat, joilla kysyntä voi kasvaa merkittävästi.
2. Tavoitteet
— Ensisijaisesti: lisätä kulutusta jäsenvaltioissa, joissa kulutus on uutta, vahvistamalla kyseisten tuotteiden markkina-asemaa, monipuolistamalla niiden käyttöä ja antamalla lisätietoa.
— Vakauttaa ns. perinteisten jäsenvaltioiden kulutus ja lisätä sitä parantamalla kuluttajille suunnattua tiedotusta vähemmän tunnetuista seikoista ja tekemällä nuoresta väestönosasta uskollisia kuluttajia.
3. Kohderyhmät
— Pääasialliset kohderyhmät: ostoksista vastaavat henkilöt, joita ns. perinteisissä jäsenvaltioissa ovat pääasiassa 20–40-vuotiaat
— Mielipidevaikuttajat (kulinaristit, keittiömestarit, ravintola-ala, suurilevikkinen ja erikoistunut lehdistö (kuten ruoka- ja naistenlehdet sekä erilaiset muotilehdet)
— Lääketieteellinen ja terveydenhuoltoalan lehdistö
— Vähittäiskauppiaat (jäsenvaltioissa, joissa kulutus on uutta).
4. Pääasialliset viestit
— Neitsytoliiviöljyn gastronomiset laatuominaisuudet ja aistinvaraiset ominaisuudet (aromi, väri, maku) vaihtelevat lajikkeiden, alueiden, satojen, suojattujen alkuperänimitysten (SAN), suojattujen maantieteellisten merkintöjen (SMM) jne. mukaan
— On olemassa eri oliiviöljyluokkia.
— Oliiviöljy on ravintoarvonsa puolesta tärkeä osa terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota: siinä kulinaariset nautinnot yhdistyvät tasapainoiseen ja terveelliseen ruokavalioon.
— Tiedotus oliiviöljyjen valvontaa, laadun varmentamista ja pakkausmerkintöjä koskevista säännöistä
— Tiedotus kaikista oliiviöljyistä ja syötäväksi tarkoitetuista oliiveista, joille on myönnetty yhteisössä SAN tai SMM
— Syötäväksi tarkoitetut oliivit ovat terveellinen luonnontuote, jota on helppo käyttää sellaisenaan ja joka myös soveltuu monien ruokalajien valmistukseen.
— Syötäväksi tarkoitettujen oliivien lajikeominaisuudet.
Erityisesti jäsenvaltioissa, joissa kulutus on uutta:
— Oliiviöljy ja erityisesti ekstra-neitsytoliiviöljy on perinteinen, vanhaan taitotietoon perustuva luonnontuote, joka soveltuu makurikkaaseen moderniin keittiöön. Se liitetään helposti paitsi Välimeren alueen keittiöön myös nykyaikaiseen ruoanlaittoon.
— Neuvot, jotka koskevat näiden tuotteiden käyttämistä ruoanlaitossa.
Erityisesti jäsenvaltioissa, joissa kulutus on perinteistä:
— Pulloon pakatun oliiviöljyn ostamisen edut (pakkausmerkinnöissä on kuluttajalle hyödyllistä tietoa).
— Tuotteella on pitkä historia ja merkittävä kulttuurinen merkitys, mutta sen imagoa on syytä nykyaikaistaa.
Rajoittamatta 4 artiklan 3 kohdan soveltamista oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien ravintoarvoa koskevat tiedot on perusteltava yleisesti tunnustetuilla tieteellisillä tiedoilla, ja niiden on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY ( 13 ) vaatimusten sekä tältä osin sovellettavien sääntöjen mukaiset.
5. Tärkeimmät välineet
— Internet ja muut sähköiset välineet (esim. CD-ROM, DVD)
— Menekinedistäminen myyntipisteissä (maistajaiset, ruokaohjeet, tiedon jakaminen)
— Suhteet lehdistöön ja PR-toiminta (tapahtumat, osallistuminen messuille jne.)
— Mainokset (tai esittelytyyppinen mainonta) yleis-, ruoka-, naisten- ja elämäntapalehdissä
— Toimet yhteistyössä lääketieteellisten ja terveydenhuoltoalan tahojen kanssa (PR-toiminta lääketieteen alalla)
— Audiovisuaaliset välineet (televisio ja radio)
— Osallistuminen messuille.
6. Ohjelmien kesto ja kohde
Kesto on 12–36 kuukautta, ja etusijalle asetetaan monivuotiset ohjelmat, joissa esitetään kaikissa vaiheissa strategia ja asianmukaisesti perustellut tavoitteet.
Etusijalle asetetaan ohjelmat, jotka toteutetaan vähintään kahdessa jäsenvaltiossa, joissa kulutus on uutta.
SIEMENÖLJYT
Etusijalle asetetaan ohjelmat, jotka käsittelevät rypsiöljyä tai esittelevät eri siemenöljyjen ominaisuuksia.
A. RYPSIÖLJY
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Rypsiöljyn tuotannolle ei maatalouspolitiikan uudistuksen jälkeen myönnetä erityistä tukea, minkä vuoksi sen markkinasuuntautuneisuutta on parannettava. Rypsiöljyn tuotantomahdollisuudet ovat hyvät, ja se voi toimia vaihtoehtona viljantuotannolle, jonka osalta esiintyy rakenteellista liikatuotantoa. Rypsiöljyn menekinedistämisellä tasapainotetaan peltokasvimarkkinoita ja eri kasviöljyjen kulutusta yhteisössä. Nykyään yhteisö on rypsiöljyn nettoviejä.
Viime vuosikymmeninä on kehitetty ravintoarvoltaan hyviä rypsilajikkeita, mikä on parantanut öljyjen laatua. Markkinoille on tullut muun muassa kylmäpuristettuja rypsiöljyjä, joiden maussa on pähkinänvivahteita.
Rypsiöljyn ravintoarvoa on tutkittu maailmanlaajuisesti, ja tulosten mukaan sen vaikutukset ruokavaliossa ovat suotuisat, kuten myös sen fysikaaliset ominaisuudet. Näistä uusimmista tutkimustuloksista olisi kerrottava lääkäreille, ravitsemusasiantuntijoille ja kuluttajille.
2. Tavoitteet
— Parantaa tietämystä rypsiöljyn ominaisuuksista ja sen tuoreesta kehityksestä
— Lisätä kulutusta valistamalla kuluttajia sekä lääketieteen ja terveydenhoidon ammattilaisia rypsiöljyn käytöstä ja ravintoarvosta.
3. Kohderyhmät
— Kotitaloudet ja erityisesti hankinnoista vastaavat henkilöt
— Mielipidevaikuttajat (toimittajat, kokit, lääketieteen ja ravitsemusalan ammattilaiset)
— Jakelijat
— Lääketieteellinen ja terveydenhuoltoalan lehdistö
— Elintarviketeollisuus.
4. Pääasialliset viestit
— Rypsiöljy on ravintoarvonsa puolesta tärkeä osa terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota.
— Rypsiöljyn rasvahappokoostumus on hyvä.
— Neuvot, jotka koskevat näiden tuotteiden käyttämistä ruoanlaitossa
— Tietoa tuotteen ja eri lajikkeiden kehityksestä.
Rajoittamatta 4 artiklan 3 kohdan soveltamista rypsiöljyn ravintoarvoa koskevat tiedot on perusteltava yleisesti tunnustetuilla tieteellisillä tiedoilla, ja niiden on oltava direktiivin 2000/13/EY vaatimusten sekä tältä osin sovellettavien sääntöjen mukaiset.
5. Tärkeimmät välineet
— Menekinedistäminen myyntipisteissä (maistajaiset, ruokaohjeet, tiedon jakaminen)
— Mainokset (tai esittelytyyppinen mainonta) yleis-, ruoka-, naisten- ja elämäntapalehdissä
— PR-toiminta (tapahtumat, osallistuminen elintarvikemessuille)
— Toimet yhteistyössä lääketieteellisten ja terveydenhuoltoalan tahojen kanssa
— Yhteistoimet ravintoloiden, pitopalvelujen ja kokkien kanssa
— Internet.
6. Ohjelmien kesto
12–36 kuukautta.
B. AURINGONKUKKAÖLJY
Auringonkukkaöljyä koskeville ohjelmille annetaan etusija vain, jos se on perusteltua markkinatilanteen vuoksi.
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Yhteisössä viljellään auringonkukkaa yli 2 000 000 hehtaarilla ja auringonkukansiementen tuotanto on vuosittain yli 3,5 miljoonaa tonnia. Yhteisössä kulutettavaa auringonkukkaöljyä on pääosin tuotettu yhteisössä kasvatetuista siemenistä. EU:n auringonkukkaöljyn tuotanto vähenee kuitenkin markkinointivuoden 2004/2005 aikana, koska siementen rouhimistoiminnot ovat vähentyneet. Yksistään auringonkukkaöljyä koskevia ohjelmia ei aseteta etusijalle, koska sen maailmanmarkkinahinta on nousussa ja tarjonnan puutetta saattaa syntyä. Se voi kuitenkin olla osa eri yhteisön alkuperää olevia siemenöljyjä koskevia ohjelmia.
Auringonkukkaöljy soveltuu erityisesti paistamiseen. Se myös sisältää paljon tyydyttymättömiä rasvoja ja E-vitamiinia. Kampanjoiden tarkoituksena on valistaa kuluttajia ja kauppiaita/jakelijoita auringonkukkaöljyn eri käyttötavoista, tyypeistä ja ominaisuuksista sekä sen laatua koskevasta yhteisön lainsäädännöstä. Kampanjoiden johtoajatuksena tulisi olla puolueettoman tiedon antaminen.
2. Tavoitteet
Valistaa kuluttajia ja kaupan porrasta:
— auringonkukkaöljyn eri käyttötavoista, ominaisuuksista ja ravintoarvosta
— laatua koskevasta lainsäädännöstä ja vaatimuksista sekä merkintöjä koskevista säännöistä.
3. Kohderyhmät
— Kotitaloudet ja erityisesti hankinnoista vastaavat henkilöt
— Mielipidevaikuttajat (toimittajat, kokit, lääketieteen ja ravitsemusalan ammattilaiset)
— Jakelijat
— Elintarviketeollisuus.
4. Pääasialliset viestit
Ohjelman pääasiallisissa viesteissä olisi annettava tietoa seuraavista seikoista:
— Auringonkukkaöljyn asianmukaisesta käytöstä on hyötyä. Auringonkukkaöljyn E-vitamiinipitoisuus on esimerkiksi suurempi kuin muiden kasviöljyjen. Auringonkukkaöljy on tunnetusti kevyen makuista, ja sen paisto-ominaisuudet ovat hyvät,
— Auringonkukkaöljyn laatua koskeva lainsäädäntö ja vaatimukset
— Auringonkukkaöljyn rasvahappokoostumus ja ravintoarvo
— Tieteellisten tutkimusten tulokset sekä auringonkukkaöljyn ja muiden kasviöljyjen tekninen kehitys
Rajoittamatta 4 artiklan 3 kohdan soveltamista auringonkukkaöljyn ravintoarvoa koskevat tiedot on perusteltava yleisesti tunnustetuilla tieteellisillä tiedoilla, ja niiden on oltava direktiivin 2000/13/EY vaatimusten sekä tältä osin sovellettavien sääntöjen mukaiset.
5. Tärkeimmät välineet
— Tiedotteiden jakaminen myyntipisteissä (myyntipisteet ja kauppa)
— Mainokset (tai esittelytyyppinen mainonta) yleisissä, kulinaarisissa, naisten ja elämäntapalehdissä,
— PR-toiminta (tapahtumat, osallistuminen elintarvikemessuille)
— Internet.
6. Ohjelmien kesto
12–36 kuukautta.
MAITO JA MAITOTUOTTEET
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Nestemäisen maidon kulutus on vähentynyt erityisesti suurissa kuluttajamaissa, mikä johtuu ensisijaisesti virvoitusjuomien suosion kasvusta nuorten keskuudessa. Nestemäisen maidon kulutus on asteittain syrjäytymässä erilaisten maidonkorvikkeiden tieltä. Sen sijaan maitotuotteiden kokonaiskulutus on kasvussa maitomääränä ilmaistuna.
2. Tavoitteet
— Lisätä nestemäisen maidon kulutusta markkinoilla, joilla on kasvupotentiaalia, ja pitää kulutus nykytasolla kyllästetyillä markkinoilla
— Lisätä maitotuotteiden kulutusta yleensä
— Edistää maidon ja maitotuotteiden kulutusta nuorten parissa, sillä he ovat tulevia aikuiskuluttajia.
3. Kohderyhmät
Kuluttajat; pääkohteet ovat:
— lapset ja nuoret, erityisesti 8–13-vuotiaat tytöt
— eri-ikäiset naiset
— ikäihmiset.
4. Pääasialliset viestit
— Maito ja maitotuotteet ovat terveellisiä luonnontuotteita, jotka vastaavat nykyajan elämän jokapäiväisiä tarpeita ja joita nauttii mielellään.
— Maidolla ja maitotuotteilla on ravinnollista arvoa, joka on hyväksi erityisesti tietyille ikäryhmille.
— Viestin on oltava sisällöltään myönteinen, ja siinä on otettava huomioon kulutuksen erityispiirteet eri markkinoilla.
— Eri kuluttajille on eri kulutustilanteissa lukuisia erilaisia maitotuotteita.
— Maitoa ja maitotuotteita saa myös vähärasvaisina, ja ne voivat olla asianmukaisempia eräille kuluttajille.
— On ensiarvoisen tärkeää turvata pääasiallisten viestien esilläolo läpi koko ohjelmakauden, jotta kuluttajat vakuutettaisiin eduista, joita heille seuraa näiden tuotteiden säännöllisestä käytöstä.
Rajoittamatta 4 artiklan 3 kohdan soveltamista maito- ja maitotuotteiden ravintoarvoa koskevat tiedot on perusteltava yleisesti tunnustetuilla tieteellisillä tiedoilla, ja niiden on oltava direktiivin 2000/13/EY vaatimusten sekä tältä osin sovellettavien sääntöjen mukaiset.
5. Tärkeimmät välineet
— Sähköiset välineet
— Puhelinneuvonta
— Yhteydet viestimiin ja mainostajiin (esim. erityisalojen lehdet, naisten- ja nuortenlehdet)
— Yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin
— Yhteydet opettajiin ja kouluihin
— Muut välineet (lehtiset ja esitteet, lapsille tarkoitetut pelit jne.)
— Tuote-esittelyt myyntipisteissä
— Visuaaliset viestimet (elokuva, erikoistuneet tv-kanavat)
— Radiomainokset
— Osallistuminen näyttelyihin ja messuille.
6. Ohjelmien kesto ja kohde
Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.
YHTEISÖN TAI KANSALLISEN LAATUJÄRJESTELMÄN MUKAISESTI TUOTETTU TUORE, JÄÄHDYTETTY TAI JÄÄDYTETTY LIHA
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Tärkeimpiä eläintuotteita koskeneet terveysongelmat ovat lisänneet tarvetta vahvistaa kuluttajien luottamusta yhteisön lihatuotteisiin.
Tähän liittyen on tarpeen tiedottaa elintarvikkeiden valvontaa ja turvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä sekä antaa puolueetonta yleistietoa yhteisön ja kansallisista laatujärjestelmistä ja niihin sisältyvistä tarkastuksista. Lainsäädännön ja valvontatoimien ansiosta tuotteista pystytään antamaan lisätakeet, sillä niissä edellytetään tuotteita koskevia eritelmiä ja ylimääräisiä valvontarakenteita.
2. Tavoitteet
— Tiedotuskampanjat koskevat ainoastaan eurooppalaisissa laatujärjestelmissä ( ►M3 SAN/SMM/APT, vapaaehtoiset laatuilmaisut ja luonnonmukainen tuotanto ◄ ) ja jäsenvaltioiden hyväksymissä laatujärjestelmissä tuotettuja tuotteita, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1698/2005 32 artiklan vaatimukset. Tämän asetuksen nojalla rahoitettaviin tiedotuskampanjoihin ei voida myöntää rahoitusta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 nojalla, rajoittamatta kuitenkaan tämän asetuksen 15 artiklan 2 kohdan soveltamista.
— Tiedotuskampanjoiden tavoitteena on varmistaa, että lihatuotteita koskevista yhteisön ja kansallisista laatujärjestelmistä annetaan puolueetonta ja kattavaa tietoa. Niissä olisi annettava kuluttajille, mielipidevaikuttajille ja jakelijoille tietoa näihin laatujärjestelmiin sisältyvistä tuote-eritelmistä ja tehokkaista tarkastuksista.
3. Kohderyhmät
— Kuluttajat ja kuluttajajärjestöt
— Kotitalouksien hankinnoista vastaavat henkilöt
— Ravintolat, sairaalat, koulut jne.
— Jakelijat ja jakelijoiden liitot
— Lehdistö ja mielipidevaikuttajat.
4. Pääasialliset viestit
— Laatujärjestelmät takaavat, että tuote on tuotettu erityisellä tavalla ja että tarkastukset ovat tiukemmat kuin lainsäädännössä edellytetään.
— Laadukkailla lihatuotteilla on erityisominaisuuksia tai niiden laatu on tavanomaisia kaupallisia standardeja korkeampi.
— Yhteisön ja kansalliset laatujärjestelmät ovat avoimet ja takaavat tuotteiden täydellisen jäljitettävyyden.
— Kun liha merkitään, kuluttaja voi tunnistaa laatutuotteet sekä niiden alkuperän ja ominaisuudet.
5. Tärkeimmät välineet
— Internet
— PR-toiminta viestimien ja mainostajien kanssa (tiedealan ja erikoisalojen lehdet, naisten- ja ruokalehdet)
— Yhteydet kuluttajajärjestöihin
— Audiovisuaaliset välineet
— Painotuotteet (lehtiset, esitteet jne.)
— Tiedottaminen myyntipisteissä.
6. Ohjelmien kesto ja kohde
Ohjelmien olisi katettava vähintään yksi jäsenvaltio kokonaan tai koskettava useita jäsenvaltioita.
Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.
IHMISRAVINNOKSI TARKOITETTUJEN MUNIEN MERKITSEMINEN
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Syötäväksi tarkoitettujen munien kuoreen on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1028/2006 ( 14 ) 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti leimattava tuottajan tunnusnumeron ja kanojen tuotantotavan ilmaiseva koodi. Koodi muodostuu tuotantotavan ilmaisevasta numerosta (0 = luomu, 1 = ulkoilma, 2 = lattia, 3 = häkki), ISO-koodista, jolla yksilöidään jäsenvaltio, jossa tuotantolaitos sijaitsee, sekä toimivaltaisen viranomaisen tuotantolaitokselle antamasta numerosta.
2. Tavoitteet
— Tiedottaa kuluttajille munien merkintöjä koskevista uusista vaatimuksista ja selittää perusteellisesti munaan painetun koodin merkitys
— Tiedottaa munaan painetun koodin ilmaisemista tuotantojärjestelmistä
— Tiedottaa olemassa olevista jäljitettävyysjärjestelmistä.
3. Kohderyhmät
— Kuluttajat ja jakelijat
— Mielipidevaikuttajat.
4. Pääasialliset viestit
— Tehdä tunnetuksi ja selittää komission direktiivin 2002/4/EY ( 15 ) mukaisesti muniin painettavia uusia koodeja sekä näiden koodien tarkoittamien eri munaluokkien ominaisuuksia.
— Viesteissä ei pidä suosia tiettyä tuotantomenetelmää eikä niissä pidä olla munien ravintoarvoa ja munien kulutuksen terveysvaikutuksia koskevia väitteitä. Eri jäsenvaltioista peräisin olevia munia ei pidä kohdella eri tavoin.
5. Tärkeimmät välineet
— Sähköiset välineet (internetsivut jne.)
— Tiedostusaineisto (esim. tiedotuslehtiset ja esitteet)
— Tiedottaminen myyntipisteissä
— Mainokset lehdissä, esimerkiksi erikoislehdissä kuten ruoka- ja naistenlehdet jne.
— Suhteet tiedotusvälineisiin.
6. Ohjelman kesto
12–24 kuukautta.
HUNAJA JA MEHILÄISHOITOTUOTTEET
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Yhteisön laatuhunajan ja mehiläishoitotuotteiden ala saa vain vähän yhteisön tukea, ja se joutuu vastaamaan yhä lisääntyvään kansainväliseen kilpailuun. Tuotantokustannukset ovat yhteisössä korkeat, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään.
Alaan on vuodesta 2001 alkaen sovellettu neuvoston direktiiviä 2001/110/EY ( 16 ), jossa säädetään tuotteiden laadun niiden alkuperään liittävistä pakollisista merkinnöistä. Tuetuissa ohjelmissa on keskityttävä yhteisön hunaja- ja mehiläishoitotuotteisiin, joista annetaan seudulliseen, alueelliseen tai topografiseen alkuperään liittyviä täydentäviä tietoja tai joilla on yhteisön (SAN/SMM/APT tai luonnonmukaisesti tuotettu) tai jäsenvaltion varmistama laatumerkintä.
2. Tavoitteet
— Valistaa kuluttajia yhteisön mehiläishoitotuotteiden kirjosta, aistinvaraisista ominaisuuksista ja tuotanto-olosuhteista
— Valistaa kuluttajia suodattamattoman ja pastöroimattoman yhteisön hunajan laatuominaisuuksista
— Auttaa kuluttajia ymmärtämään yhteisön hunajamerkintöjä ja kannustaa tuottajia kehittämään merkintöjensä selkeyttä
— Ohjata hunajankulutusta laatutuotteisiin korostamalla niiden jäljitettävyyttä.
3. Kohderyhmät
— Kuluttajat, erityisesti 20–40-vuotiaat
— Ikäihmiset ja lapset
— Mielipidevaikuttajat.
4. Pääasialliset viestit
— Tietoa tuotteiden turvallisuutta, tuotantohygieniaa, laadun varmentamista ja merkitsemistä koskevasta yhteisön lainsäädännöstä.
— Hunaja on perinteinen ja vanhaan tietotaitoon perustuva luonnontuote, jota voidaan käyttää modernissa keittiössä monin tavoin.
— Hunajavalikoima on suuri, koska hunajoiden maantieteelliset ja kukka- tai kasvialkuperät ja/tai tuotantokaudet vaihtelevat paljon.
— Käyttöä ja ravintoarvoa koskeva neuvonta.
— Pölyttymisen suojaaminen on yksi luonnon monimuotoisuuden säilymisen edellytyksiä.
5. Tärkeimmät välineet
— Mainokset yleis- ja erikoislehdissä (ruokalehdet, elämäntapalehdet)
— Internet, elokuvat ja muut audiovisuaaliset välineet (televisio, radio)
— Myyntipaikat
— Osallistuminen näyttelyihin ja messuille
— Suurelle yleisölle suunnattu PR-toiminta, tapahtumien järjestäminen tavoitteena toimet ravintoloissa ja pitopalveluyrityksissä
— Tiedotus kouluissa (ohjeita hotelli- ja ravintola-alan opettajille ja opiskelijoille).
6. Ohjelmien kesto ja kohde
Kesto on 12–36 kuukautta. Etusijalle asetetaan ohjelmat, joissa esitetään kaikissa vaiheissa strategia ja asianmukaisesti perustellut tavoitteet.
SUOJATULLA ALKUPERÄNIMITYKSELLÄ TAI MAANTIETEELLISELLÄ MERKINNÄLLÄ VARUSTETUT VIINIT SEKÄ VIINIT, JOIHIN ON MERKITTY RYPÄLELAJIKE
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Tuotanto on alalla runsasta, mutta kulutus ei ole kasvanut vaan päinvastoin laskenut joiltain osin. Myös kolmansista maista tuleva tarjonta on kasvussa.
2. Tavoitteet
— Tiedottaa kuluttajille lajikkeista, laadusta, yhteisön viinien tuotantoedellytyksistä ja tieteellisten tutkimusten tuloksista.
— Tiedottaa kuluttajille alkoholijuomien kohtuukäytöstä ja alkoholin väärinkäytön vaaroista.
3. Kohderyhmät
— Jakelijat
— Kuluttajat, lukuun ottamatta neuvoston suosituksessa 2001/458/EY ( 17 ) tarkoitettuja lapsia ja nuoria
— Mielipidevaikuttajat: toimittajat, kulinaristit
— Hotelli- ja ravintola-alan oppilaitokset
4. Pääasialliset viestit
— Yhteisön lainsäädännössä vahvistetaan tuotantoa, laatumerkintöjä, päällysmerkintöjä ja kaupan pitämistä koskevat tiukat säännökset, joilla kuluttajille taataan tarjotun tuotteen laatu ja jäljitettävyys.
— Mahdollisuus valita hyvin monista eri alkuperää olevista yhteisön tuotteista.
— Tietoa yhteisön viinien viljelystä ja sen yhteyksistä alueellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin, kulttuureihin ja makuihin.
— Tietoa vastuullisesta juomiskäyttäytymisestä ja terveydelle vaaralliseen alkoholinkulutukseen liittyvistä haitoista.
5. Tärkeimmät välineet
— Tiedotus- ja PR-toiminta
— Jakelu- ja ravintola-alalle suunnatut koulutustoimet
— Yhteydet erikoisalojen lehdistöön
— Muut välineet (internetsivut, lehtiset ja esitteet) kuluttajien valintojen ohjaamiseksi
— Messut ja näyttelyt: useiden jäsenvaltioiden tuotantoa esittelevät paviljongit.
6. Ohjelmien kesto
12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet on määritelty.
TUOTTEET, JOILLA ON ASETUKSEN (EU) N:o 1151/2012 MUKAINEN SUOJATTU ALKUPERÄNIMITYS (SAN), SUOJATTU MAANTIETEELLINEN MERKINTÄ (SMM), TAATTU PERINTEINEN ERITYISLUONNE (APT) TAI VAPAAEHTOINEN LAATUILMAISU
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Asetuksessa (ETY) N:o 1151/2012 säädetyt unionin järjestelmät tuotenimien suojaamiseksi ovat etusijalla pyrittäessä yhteisen maatalouspolitiikan laatutavoitteisiin. Sen vuoksi on tarpeen jatkaa sellaisten kampanjoiden toteuttamista, joilla nimityksiä, suojatuilla nimillä varustettuja tuotteita ja vapaaehtoisia laatuilmaisuja tehdään tunnetuiksi kaikille toimijoille, jotka osallistuvat näiden tuotteiden tuotantoon, valmistukseen, markkinointiin ja kulutukseen.
2. Tavoitteet
Tiedotus- ja menekinedistämiskampanjat eivät saa rajoittua vain yhteen tai muutamaan tuotenimeen, vaan niiden on koskettava joko tiettyjen tuoteluokkien nimiryhmiä tai yhdellä tai useammalla alueella tai yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tuotettujen tuotteiden nimiryhmiä.
Kampanjoilla olisi pyrittävä:
— antamaan laajasti tietoa järjestelmien sisällöstä, toiminnasta ja unionin laajuisesta luonteesta ja erityisesti järjestelmien vaikutuksista niiden suojatulla nimellä tai vapaaehtoisella laatuilmaisulla varustettujen tuotteiden kaupalliseen arvoon, jotka rekisteröinnin jälkeen hyötyvät järjestelmien tarjoamasta suojasta,
— lisäämään kuluttajien, jakelijoiden ja ruoanlaiton ammattilaisten tietämystä tuotteista, jotka kuuluvat unionin SAN-, SMM- tai APT- järjestelmään tai vapaaehtoisten laatuilmaisujen järjestelmään,
— saamaan kyseisten alueiden tuottaja-/jalostajaryhmittymät hyödyntämään kyseisiä järjestelmiä rekisteröimällä nimitykset tuotteille, jotka täyttävät perusvaatimukset, ja soveltamaan vapaaehtoisia laatuilmaisuja,
— saamaan tuottaja- ja jalostajaryhmittymät, jotka eivät vielä osallistu järjestelmiin, osallistumaan rekisteröidyllä nimityksellä varustettujen tuotteiden tuotantoon noudattamalla eri suojattujen nimitysten osalta hyväksyttyjä eritelmiä ja tarkastusvaatimuksia,
— lisäämään asianomaisten tuotteiden kysyntää tiedottamalla kuluttajille ja jakelijoille näistä järjestelmistä ja niiden merkityksestä ja eduista sekä tunnuksista ja nimitysten myöntämisehdoista, asiaa koskevista tarkastuksista ja jäljittämisjärjestelmästä.
3. Kohderyhmät
— Tuottajat ja jalostajat
— Jakelijat (suuret kauppaketjut, tukkukauppiaat, vähittäiskauppiaat, pitopalvelut, ruokalat, ravintolat)
— Kuluttajat ja kuluttajajärjestöt
— Mielipidevaikuttajat.
4. Pääasialliset viestit
— Suojatuilla nimityksillä varustetuilla tuotteilla on erityisiä, niiden maantieteelliseen alkuperään liittyviä ominaisuuksia. SAN-tuotteiden laatu tai ominaisuudet liittyvät olennaisesti tai yksinomaisesti tiettyyn maantieteelliseen ympäristöön (joka käsittää sen luonnon ja inhimilliset tekijät). SMM-tuotteilla on maantieteelliseen alkuperään liittyvä laatu tai maine, ja maantieteelliseen alkuperään on oltava yhteys ainakin jossakin tuotannon, jalostuksen tai käsittelyn vaiheessa.
— APT-tuotteilla on erityisiä ominaisuuksia, jotka liittyvät perinteiseen tuotantotapaan tai perinteisten raaka-aineiden käyttöön.
— Unionin SAN-, SMM- ja APT-tunnukset ovat koko unionissa ymmärrettyjä symboleja: ne kuvaavat tuotteita, jotka ovat tiettyjen maantieteelliseen alkuperään tai perinteeseen liittyvien tuotantovaatimusten mukaisia ja joihin sovelletaan valvontaa.
— Vapaaehtoiset laatuilmaisut liittyvät sellaiseen yhden tai useamman tuoteluokan ominaispiirteeseen taikka tuotannon tai jalostuksen ominaisuuteen, joka pätee tietyillä alueilla.
— Vapaaehtoisen laatuilmaisun käyttö tuo tuotteelle lisäarvoa vastaavanlaisiin tuotteisiin verrattuna.
— Vapaaehtoisilla laatuilmaisuilla on koko unionin kattava ulottuvuus.
— Joidenkin SAN-, SMM- tai APT-järjestelmään tai vapaaehtoisten laatuilmaisujen järjestelmään kuuluvien tuotteiden esitteleminen esimerkkeinä siitä, miten sellaisten tuotteiden, joiden nimitykset on rekisteröity suojajärjestelmässä, kaupallista arvoa voidaan lisätä.
— Suojaamisjärjestelmillä tuetaan unionin kulttuuriperintöä ja maataloustuotannon monipuolisuutta sekä maaseutuympäristön säilyttämistä.
5. Tärkeimmät välineet
— Internet ja muut sähköiset välineet
— PR-suhteet viestimiin (erikoisalojen lehdet, naistenlehdet, ruokalehdet)
— Yhteydet kuluttajajärjestöihin
— Tiedotus- ja esittelytoimet myyntipisteissä
— Audiovisuaaliset välineet (esim. televisiomainokset)
— Painotuotteet (lehtiset, esitteet jne.)
— Osallistuminen messuille ja näyttelyihin
— Tiedotus- ja koulutustapahtumat, jotka käsittelevät unionin SAN-, SMM- ja APT-järjestelmiä tai vapaaehtoisten laatuilmaisujen järjestelmää.
6. Ohjelmien kesto ja kohde
12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet ja strategiat on määritelty selkeästi.
SYRJÄISIMPIEN ALUEIDEN GRAAFISEN SYMBOLIN KÄYTÖSTÄ TIEDOTTAMINEN
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Tämä osio koskee yhteisön syrjäisimpiä alueita, sellaisina kuin ne on määritelty EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa. Ulkoinen arviointikertomus on osoittanut, että vuosina 1998 ja 1999 toteutettu, syrjäisimpien alueiden graafista symbolia (tunnusta) koskeva yhteisön tiedotuskampanja on herättänyt todellista kiinnostusta toimijoiden keskuudessa.
Jotkut tuottajat ja jalostajat ovatkin hakeneet laatutuotteidensa hyväksyntää tämän tunnuksen käyttämiseksi.
Kun otetaan huomioon ensimmäisen kampanjan rajoittunut kesto, vaikuttaa aiheelliselta jatkaa tämän tunnuksen tunnetuksi tekemistä eri kohderyhmien keskuudessa tiedottamalla edelleen tunnuksen merkityksestä ja eduista.
2. Tavoitteet
— Tunnuksesta, sen merkityksestä ja mukanaan tuomista eduista kertominen
— Eri alueiden tuottajien ja jalostajien kannustaminen tunnuksen käyttöön
— Tunnuksen tunnettavuuden parantaminen jakelijoiden ja kuluttajien keskuudessa.
3. Kohderyhmät
— Paikalliset tuottajat ja jalostajat
— Myyjät ja kuluttajat
— Mielipidevaikuttajat.
4. Pääasialliset viestit
— Tyypilliset ominaisuudet, luonnollisuus
— Tuotteet ovat peräisin yhteisön eri alueilta
— Laatu (turvallisuus, ravintoarvo, aistinvaraisiin ominaisuuksiin liittyvät arvot, tuotantomenetelmä, yhteys alkuperään)
— Eksoottisuus
— Tarjonnan moninaisuus myös sesongin ulkopuolella
— Jäljitettävyys.
5. Tärkeimmät välineet
— Sähköiset välineet (internetsivut jne.)
— Puhelinneuvonta
— PR-suhteet viestimiin (erikoisalojen lehdet, naistenlehdet, ruokalehdet)
— Tuote-esittelyt myyntipisteissä, messuilla, näyttelyissä jne.
— Yhteydet lääkäreihin ja ravitsemusasiantuntijoihin
— Muut välineet (lehtiset, esitteet, ruokareseptit jne.)
— Audiovisuaaliset välineet
— Mainokset erityisalojen lehdissä ja paikallislehdissä.
6. Ohjelmien kesto
12–36 kuukautta.
LUONNONMUKAISESTI TUOTETUT TUOTTEET
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita kulutetaan erityisesti kaupungeissa, mutta tällaisten tuotteiden markkinaosuus on kuitenkin vielä melko pieni.
Kuluttajien ja muiden luonnonmukaisen tuotantomenetelmän erityispiirteistä kiinnostuneiden tahojen tietämys lisääntyy mutta on vielä melko vähäistä.
Luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskevassa eurooppalaisessa toimintasuunnitelmassa ( 18 ) tiedotus- ja menekinedistämistoimia pidetään avainasemassa luonnonmukaisten elintarvikkeiden kysynnän lisäämisen kannalta.
2. Tavoitteet
Tiedotus- ja menekinedistämiskampanjat eivät saa koskea yhtä tai vain muutamaa tuotetta, vaan joko tiettyjä tuoteryhmiä tai luonnonmukaisen maatalouden järjestelmää sellaisena kuin sitä sovelletaan yhdellä tai useammalla alueella tai yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.
Kampanjoilla olisi pyrittävä:
— kannustamaan kuluttamaan luonnonmukaisia elintarvikkeita
— lisäämään kuluttajien tietämystä pakkausmerkinnöistä, joihin kuuluu myös yhteisön luomutuotteiden tunnus
— antamaan perusteellista tietoa ja lisäämään tietoisuutta siitä, miten luonnonmukainen maatalous hyödyttää erityisesti ympäristönsuojelua, eläinten hyvinvointia, maaseutuympäristön säilyttämistä ja maaseudun kehittämistä
— antamaan perusteellista tietoa yhteisön luomujärjestelmän sisällöstä ja toiminnasta
— saamaan tuottajia, jalostajia ja tuottaja-/jalostaja-/vähittäismyyjäryhmiä siirtymään luomutuotantoon ja saamaan vähittäismyyjiä, vähittäismyyjäryhmiä ja ravintoloita myymään luomutuotteita.
3. Kohderyhmät
— Kuluttajat yleensä, kuluttajajärjestöt ja erityiset kuluttajaryhmät
— Mielipidevaikuttajat
— Jakelijat (suuret kauppaketjut, tukkukauppiaat, erikoistuneet vähittäiskauppiaat, pitopalvelut, ruokalat, ravintolat)
— Opettajat ja koulut.
4. Pääasialliset viestit
— Luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet ovat luonnollisia ja jokapäiväiseen nykyaikaiseen elämään mukautettuja tuotteita, joita nauttii mielellään. Luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet on saatu ympäristöä ja eläinten hyvinvointia erityisesti kunnioittavia tuotantomenetelmiä käyttämällä. Luonnonmukainen maatalous tukee maataloustuotannon monipuolisuutta sekä maaseutuympäristön säilyttämistä.
— Tuotteisiin sovelletaan tiukkoja tuotanto- ja valvontasääntöjä, ja niiden jäljitettävyys takaa, että tuotteet ovat peräisin luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään kuuluvilta tiloilta.
— Ilmaisun ”luonnonmukainen” sekä sen erikielisten vastineiden käyttö elintarvikkeiden yhteydessä on suojattu lailla. Yhteisön tunnus on luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden symboli, joka ymmärretään kaikkialla yhteisössä ja joka osoittaa, että tuotteet noudattavat yhteisön tiukkoja tuotantovaatimuksia ja että niitä on valvottu tarkoin. Yhteisön tunnusta koskevaa tiedotusta voidaan täydentää jäsenvaltioiden tunnuksia koskevalla tiedotuksella.
— Muita asianomaisten tuotteiden laatunäkökohtia (turvallisuus, ravintoarvo, maku) voidaan korostaa.
5. Tärkeimmät välineet
— Sähköiset välineet (internetsivut)
— Puhelinneuvonta
— Viestimet (esim. erikoisalojen lehdet, naisten- ja ruokalehdet, elintarviketeollisuuden lehdet)
— Yhteydet kuluttajajärjestöihin
— Tiedottaminen myyntipisteissä
— Toimet kouluissa
— Audiovisuaaliset välineet (esim. televisiomainokset)
— Painotuotteet (lehtiset, esitteet jne.)
— Osallistuminen messuille ja näyttelyihin
— Tiedotus- ja koulutustapahtumat, jotka käsittelevät yhteisön luonnonmukaisten elintarvikkeiden ja luonnonmukaisen maatalouden järjestelmiä.
6. Ohjelmien kesto
12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet ja strategiat on määritelty selkeästi.
▼M3 —————
LAMPAANLIHA
1. Yleiskatsaus tilanteesta
Hyvin haavoittuvainen lampaanliha-ala on parhaillaan kriisissä: lampaanlihan kulutus, tuotanto ja hinnat laskevat mutta kustannukset (sähköisen tunnistamisen käyttöönotto, rehuhinnat, siirtolaidunten kaltaiset perinteiset tuotantotavat) ovat nousussa. Lisäksi lampaanlihan toimitukset kolmansista maista lisääntyvät. Monien tuottajien on tuottavuussyistä pitänyt lopettaa tuotantonsa. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti lihatuotteiden valikoimaan unionissa ja kiihdyttää maaltapakoa. Lampaanliha on tärkeä osa unionin kulinaarista perintöä, ja sen tuotannolla on maiseman säilymisen ja sosiaalis-taloudellisten vaikutusten osalta erityinen tehtävä erityisesti alueilla, joilla viljelyolosuhteet ovat vaikeat.
2. Tavoitteet
— Lisätä kohderyhmien tietämystä lampaanlihan laadusta ja kestävistä tuotanto-olosuhteista sekä siitä, miten se on osa unionin kulinaarista perintöä.
— Lisätä lampaanlihan kulutusta.
3. Kohderyhmät
— Tuottajat ja jalostajat
— Jakelijat (suuret kauppaketjut, tukkukauppiaat, vähittäiskauppiaat, pitopalvelut, ruokalat, ravintolat)
— Kuluttajat (erityisesti 18–40-vuotiaat) ja kuluttajajärjestöt
— Mielipidevaikuttajat: toimittajat, kulinaristit.
4. Pääasialliset viestit
— Ympäristöä säästävät perinteiset tuotantomenetelmät
— Jäljitettävyys (sähköinen tunnistaminen)
— Kuluttaja voi lihan merkintöjen ansiosta tunnistaa tuotteiden alkuperän ja ominaisuudet
— Kuluttajille tietoa lampaanlihan monipuolisuudesta sekä aistinvaraisista ja ravitsemuksellisista ominaisuuksista
— Neuvot ja ruokaohjeet
— Tiedotus- ja menekinedistämiskampanjat koskevat unionissa tuotettuja tuotteita.
5. Tärkeimmät välineet
— Internet ja muut sähköiset välineet
— Menekinedistäminen myyntipisteissä (maistajaiset, ruokaohjeet, tiedon jakaminen)
— Suhteet lehdistöön ja PR-toiminta (tapahtumat, osallistuminen messuille jne.)
— Mainokset (tai esittelytyyppinen mainonta) lehdissä
— Audiovisuaaliset välineet (televisio ja radio)
— Osallistuminen messuille
— Muut kanavat.
6. Ohjelmien kesto ja kohde
12–36 kuukautta. Etusijalla ovat monivuotiset ohjelmat, joiden eri vaiheiden tavoitteet ja strategiat on määritelty selkeästi, joiden järjestäjänä on vähintään kaksi jäsenvaltiota ja jotka pannaan täytäntöön vähintään kaksilla uusilla markkinoilla.
LIITE II
KOLMANNET MAAT
A. LUETTELO TUOTTEISTA, JOITA MENEKINEDISTÄMISTOIMET VOIVAT KOSKEA
— Tuore, jäähdytetty tai jäädytetty naudan- ja sianliha; tällaisiin tuotteisiin perustuvat elintarvikevalmisteet
— Laadukas siipikarjanliha
— Maitotuotteet
— Oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit
— Suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit sekä viinit, joihin on merkitty rypälelajike
— Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetut alkoholijuomat
— Hedelmät ja vihannekset ja niistä jalostetut tuotteet
— Vilja- ja riisijalosteet
— Kuitupellava
— Elävät kasvit ja kukkaviljelytuotteet
— Tuotteet, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 1151/2012 mukaiseen suojattujen alkuperänimitysten (SAN), suojattujen maantieteellisten merkintöjen (SMM), aitojen perinteisten tuotteiden (APT) järjestelmään tai vapaaehtoisten laatuilmaisujen järjestelmään
— Asetuksen (ETY) N:o 2092/91 mukaiset luonnonmukaisen maataloustuotannon tuotteet.
— Lampaanliha.
B. LUETTELO KOLMANSIEN MAIDEN MARKKINOISTA, JOILLA MENEKINEDISTÄMISTOIMIA VOIDAAN TOTEUTTAA
A. Maa
▼M3 —————
— Albania
— Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia
— Armenia
— Australia
— Azerbaidžan
— Valko-Venäjä
— Bosnia ja Hertsegovina
— Kiina
— Etelä-Korea
▼M3 —————
— Georgia
— Intia
— Japani
— Kazakstan
— Kosovo
— Moldova
— Montenegro
— Norja
— Uusi-Seelanti
— Uzbekistan
— Venäjä
— Serbia
— Sveitsi
— Turkki
— Ukraina.
B. Maantieteelliset alueet
— Afrikka
▼M3 —————
— Pohjois-Amerikka
— Latinalainen Amerikka
— Kaakkois-Aasia
— Lähi- ja Keski-itä.
LIITE III
6 artiklassa säädetyt eri alojen alustavat vuotuiset talousarviot
1. Tuoreet hedelmät ja vihannekset: 10 miljoonaa euroa
2. Hedelmä- ja vihannesjalosteet: 2 miljoonaa euroa
3. Kuitupellava: 1 miljoonaa euroa
4. Elävät kasvit ja kukkaviljelytuotteet: 3 miljoonaa euroa
5. Oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit: 7 miljoonaa euroa (joista 3 miljoonaa kolmansia maita varten)
6. Siemenöljyt: 2 miljoonaa euroa
7. Maito ja maitotuotteet: 4 miljoonaa euroa
8. Yhteisön tai kansallisen laatujärjestelmän mukaisesti tuotettu tuore, jäähdytetty tai jäädytetty liha: 4 miljoonaa euroa
9. Munien merkitseminen: 2 miljoonaa euroa
10. Hunaja ja mehiläishoitotuotteet: 1 miljoonaa euroa
11. Suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit sekä viinit, joihin on merkitty rypälelajike: 12 miljoonaa euroa
12. Tuotteet, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 1151/2012 mukaiseen suojattujen alkuperänimitysten (SAN), suojattujen maantieteellisten merkintöjen (SMM), aitojen perinteisten tuotteiden (APT) järjestelmään tai vapaaehtoisten laatuilmaisujen järjestelmään: 3 miljoonaa euroa
13. Syrjäisimpien alueiden graafisen symbolin käytöstä tiedottaminen: 1 miljoonaa euroa
14. Luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet: 3 miljoonaa euroa
▼M3 —————
16. Lampaanliha: p.m.
LIITE IV
Vastaavuustaulukko
|
Asetus (EY) N:o 1071/2005 (sisämarkkinat) |
Asetus (EY) N:o 501/2008 (uusi asetus) |
Asetus (EY) N:o 1346/2005 (kolmannet maat) |
|
1 artikla |
1 artikla |
1 artikla |
|
2 artikla |
2 artikla |
2 artikla |
|
3 artikla |
3 artikla |
3 artikla |
|
4 artikla |
4 artikla |
— |
|
— |
5 artikla |
4 artikla |
|
5 artikla |
6 artiklan 1 kohta |
— |
|
— |
6 artiklan 2 kohta |
5 artikla |
|
7 artiklan 2 kohdan b alakohta |
6 artiklan 3 kohta osittain |
— |
|
— |
7 artikla |
6 artikla ja 10 artiklan 3 kohdan toinen alakohta |
|
7 artiklan 1 kohta, 2 kohdan a ja c alakohta ja 3 kohta |
8 artikla |
7 artiklan 1 kohta, 2 kohdan toinen alakohta ja 3 kohta |
|
7 artiklan 2 kohta lukuun ottamatta a ja c alakohtaa, sekä 4 kohta |
9 artikla |
7 artiklan 2 kohta lukuun ottamatta ensimmäistä alakohtaa, sekä 4 ja 5 kohta |
|
— |
10 artikla |
8 artikla |
|
8 artikla |
11 artikla |
9 artikla |
|
9 artiklan 1 kohta |
12 artikla |
10 artiklan 1 kohta |
|
9 artiklan 2 ja 3 kohta |
13 artikla |
10 artiklan 2 kohta ja 3 kohdan ensimmäinen alakohta |
|
10 artiklan 1–3 kohta |
14 artikla |
11 artikla |
|
6 artikla ja 10 artiklan 4 kohta |
15 artikla |
— |
|
11 artikla |
16 artikla |
12 artikla |
|
12 artikla |
17 artikla |
13 artikla |
|
13 artikla |
18 artikla |
14 artikla |
|
14 artikla |
19 artikla |
15 artikla |
|
15 artikla |
20 artikla |
16 artikla |
|
16 artikla |
21 artikla |
17 artikla |
|
17 artikla |
22 artikla |
18 artikla |
|
18 artikla |
23 artikla |
19 artikla |
|
19 artikla |
24 artikla |
20 artikla |
|
20 artikla |
25 artikla |
21 artikla |
|
21 artikla |
26 artikla |
22 artikla |
|
22 artikla |
27 artikla |
23 artikla |
|
23 artikla |
28 artikla |
24 artikla |
|
25 artikla |
29 artikla |
26 artikla |
( 1 ) EUVL L 3, 5.1.2008, s. 1.
( 2 ) EUVL L 179, 11.7.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1022/2006 (EUVL L 184, 6.7.2006, s. 3).
( 3 ) EUVL L 212, 17.8.2005, s. 16.
( 4 ) EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 213/2008 (EUVL L 74, 15.3.2008, s. 1).
( 5 ) EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 146/2008 (EUVL L 46, 21.2.2008, s. 1).
( 6 ) EYVL L 205, 3.8.1985, s. 5. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2006 (EUVL L 365, 21.12.2006, s. 52).
( 7 ) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 478/2007 (EUVL L 111, 28.4.2007, s. 13).
( 8 ) EUVL L 171, 23.6.2006, s. 1.
( 9 ) EUVL L 355, 15.12.2006, s. 56.
( 10 ) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.
( 11 ) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
( 12 ) EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1.
( 13 ) EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29.
( 14 ) EUVL L 186, 7.7.2006, s. 1.
( 15 ) EYVL L 30, 31.1.2002, s. 44.
( 16 ) EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47.
( 17 ) EYVL L 161, 16.6.2001, s. 38.
( 18 ) KOM(2004) 415 lopull.