Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

taajuusalueen 3 400 –3 800 MHz käytön yhdenmukaistamisesta sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaan yhteisössä pystyviä maanpäällisiä järjestelmiä varten

Tällä päätöksellä pyritään yhdenmukaistamaan taajuusalueen 3 400 –3 800 MHz saatavuutta ja tehokasta käyttöä koskevat ehdot sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaan yhteisössä pystyviä maanpäällisiä järjestelmiä varten rajoittamatta muunlaisten käyttötarkoitusten suojausta ja toimintaa tällä taajuusalueella.

1. Kun jäsenvaltiot muulla kuin yksinoikeuteen perustuvalla tavalla varaavat ja asettavat saataville taajuusalueen 3 400 –3 800 MHz maanpäällisiä sähköisiä viestintäverkkoja varten, niiden on toimittava tämän päätöksen liitteessä esitettyjen parametrien mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden kyseisen taajuusalueen käyttömuotojen suojaa ja keskeytymätöntä toimintaa.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut verkot antavat riittävän suojan viereisten taajuusalueiden järjestelmille.

3. Jäsenvaltiot eivät ole velvollisia panemaan täytäntöön tässä päätöksessä säädettyjä velvoitteita maantieteellisillä alueilla, joilla koordinointi kolmansien maiden kanssa edellyttää poikkeamista liitteessä esitetyistä parametreista.

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki mahdolliset toimenpiteet tällaisiin poikkeamiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, ilmoitettava poikkeamista ja asianomaisista maantieteellisistä alueista komissiolle sekä julkaistava asiaa koskevat tiedot päätöksen N:o 676/2002/EY mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kiinteät, sijainnista riippumattomat ja mobiilit sähköiset viestintäverkot voivat käyttää taajuusaluetta 3 400 –3 800 MHz 2 artiklan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on helpotettava rajat ylittävien koordinointisopimusten tekoa, jotta mahdollistettaisiin kyseisten verkkojen toiminta, ottaen huomioon olemassa olevat sääntelymenettelyt ja oikeudet.

Jäsenvaltioiden on tarkkailtava taajuusalueen 3 400 –3 800 MHz käyttöä ja ilmoitettava havainnoistaan komissiolle, jotta tätä päätöstä voidaan tarkastella uudelleen säännöllisesti ja hyvissä ajoin.

Jäsenvaltioiden on raportoitava tämän päätöksen soveltamisesta viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2019.

Synkronoidulla toiminnalla tarkoitetaan kahden tai useamman erillisen aikajakokanavointiverkon (Time Division Duplex, TDD) käyttöä, jossa ei tapahdu samanaikaista nousevan siirtotien (päätelaitteesta tukiasemaan) ja laskevan siirtotien (tukiasemasta päätelaitteeseen) siirtoa eli kaikkina hetkinä kaikki verkot toteuttavat joko laskevan tai nousevan siirtotien lähetystä. Tämä edellyttää kaikkien laskevan tai nousevan siirtotien lähetysten synkronointia kaikissa kyseisissä aikajakokanavointiverkoissa sekä kehyksen aloituksen synkronointia kaikkien verkkojen välillä.

Kokonaissäteilyteholla, jäljempänä ’TRP’, mitataan komposiittiantennin säteilemää tehoa. Se vastaa antennin ryhmäjärjestelmään syötetyn ottotehon kokonaismäärää vähennettynä mahdollisilla antenniryhmäjärjestelmän häviöillä. TRP:llä tarkoitetaan koko säteilyalueella kaikkiin suuntiin aiheutetun säteilytehon integraalia.

jossa P(θ,φ) on antenniryhmäjärjestelmän säteilemä teho suuntaan (θ,φ) saatuna kaavasta

P(θ,φ) = PTxg(θ,φ)

jossa PTx ilmaisee antenniryhmäjärjestelmään syötetyn tehon (watteina) ja g(θ,φ) antenniryhmäjärjestelmien suuntavahvistuksen suunnassa (θ, φ).

Seuraavassa esitetty tukiasemien tekninen parametri BEM (Block Edge Mask) on yksi naapuriverkkojen rinnakkaistoiminnan keskeisistä edellytyksistä, kun kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tällaisten naapuriverkkojen operaattorien välillä ei ole tehty. Myös väljempiä teknisiä parametreja voidaan käyttää, jos tällaisten verkkojen operaattorit sopivat niiden käytöstä.

BEM koostuu useista osatekijöistä, jotka esitetään taulukossa 1. Lohkon sisäistä tehorajaa sovelletaan operaattorin omistamaan lohkoon. Perustason tehoraja, jonka tarkoituksena on suojata muiden operaattorien taajuuksia, siirtymäalueen tehoraja, joka mahdollistaa rajataajuussuodatuksen siirtymän lohkonsisäisestä tehorajasta perustason tehorajaan, ja rajoitettu perustason tehoraja, jota sovelletaan synkronoimattoman tai puolisynkronoidun käytön tapauksiin, edustavat lohkonulkoisia osatekijöitä. Ylimääräinen perustason tehoraja on kaistan ulkopuolella oleva tehoraja, jota käytetään joko tutkatoiminnan suojaamiseen alle 3 400 MHz:n taajuusalueella tai kiinteän satelliittiliikenteen (FSS) ja kiinteän verkon (FS) suojaukseen yli 3 800 MHz:n taajuusalueella.

Taulukoissa 2–7 asetetaan tehorajat eri BEM-osatekijöille TDD-verkoissa, joissa tarjotaan langattomien laajakaistayhteyksien (WBB) sähköisiä viestintäpalveluita (ECS). Tehonkulutusarvoja annetaan synkronoiduille, synkronoimattomille ja puolisynkronoiduille langattomien laajakaistayhteyksien sähköisille viestintäpalveluverkoille.

Taulukoissa 3 ja 4 tehon taso PMax on kyseisen tukiaseman kantoaallon suurin teho, dBm. PMax määritellään ja mitataan ekvivalenttisena isotrooppisena säteilytehona (EIRP) antennia kohti niiden tukiasemien osalta, joissa on ei-aktiivisia antennijärjestelmiä (ei-AAS). Aktiivisten antennijärjestelmien osalta PMax määritellään kyseisen tukiaseman kantoaallon suurimmaksi keskitehoksi, dBm, mitattuna TRP:nä kantoaaltoa kohti tietyssä solussa.

Taulukoissa 3, 4 ja 7 tehorajat määritetään suhteessa kiinteään ylärajaan kaavan Min(PMax – A, B) avulla, jolla määritetään alempi (tai tiukempi) seuraavista kahdesta arvosta: (1) (PMax – A), joka ilmaisee suurimman kantotehon PMax, josta on vähennetty normalisoitu siirtymä A, sekä (2) kiinteä yläraja B.

Tietyn lohkon BEM selvitetään yhdistämällä taulukossa 1 esitetyt osatekijät vaiheittain seuraavasti:

Kaaviossa esitetään esimerkki BEM-parametrin eri osatekijöiden yhdistelmästä.

Taulukko 1

BEM-parametrin osatekijöiden määritelmät

BEM-osatekijä	Määritelmä
Lohkonsisäinen	Viittaa lohkoon, jolle BEM määritetään.
Perustaso	Langattomien laajakaistayhteyksien sähköiseen viestintäpalveluverkkoon käytettävät taajuudet alueella 3 400 –3 800 MHz, lukuun ottamatta operaattorille osoitettua lohkoa ja vastaavia siirtymäalueita.
Siirtymäalue	Taajuudet 0–10 MHz operaattorille osoitetun lohkon alapuolella ja 0–10 MHz lohkon yläpuolella. Siirtymäalueita ei sovelleta muille operaattoreille osoitettuihin TDD-lohkoihin, jos verkot eivät ole synkronoituja. Siirtymäalueita ei sovelleta alle 3 400 MHz:n tai yli 3 800 MHz:n taajuuksiin.
Ylimääräinen perustaso	Alle 3 400 MHz:n ja yli 3 800 MHz:n taajuudet
Rajoitettu perustaso	Synkronoimattomiin ja puolisynkronoituihin langattomien laajakaistayhteyksien sähköisiin viestintäpalveluverkkoihin käytetyt taajuudet sekä kyseinen operaattorin lohko.

BEM-osatekijöitä sovelletaan tehotasoiltaan erilaisiin tukiasemiin (joita yleensä kutsutaan makro-, mikro-, piko- ja femtotukiasemiksi) ( 2 ).

Taulukko 2

Lohkonsisäinen tehoraja ei-AAS- ja AAS-tukiasemille

BEM-osatekijä	Taajuusalue	Tehoraja ei-AAS- ja AAS-tukiasemille
Lohkonsisäinen	Operaattorille osoitettu lohko	Ei pakollinen.

Femtotukiasemien osalta on käytettävä tehonhallintaa viereisille kanaville aiheutuvien häiriöiden minimoimiseksi. Femtotukiasemille asetettu tehonhallintavaatimus perustuu tarpeeseen vähentää häiriöitä, joita aiheutuu kuluttajien mahdollisesti käyttöön ottamista laitteista ja joita ei näin ollen voida koordinoida ympäröivien verkkojen kanssa. Jäsenvaltiot, jotka haluavat määritellä tällaiset rajat luvassa tai käyttää rajaa koordinointitarkoituksiin, voivat määritellä tällaiset rajat kansalliselta pohjalta.

Taulukko 3

Perustason tehoraja ei-AAS- ja AAS-tukiasemille synkronoidulla verkon toiminnalla

BEM-osatekijä

Taajuusalue

Ei-AAS:n EIRP-raja

AAS:n TRP-raja

Perustaso

Alle – 10 MHz lohkon alareunasta

Yli 10 MHz lohkon yläreunasta

Alueella 3 400 –3 800 MHz

Min(PMax – 43, 13) dBm/(5 MHz) antennia kohti (1)

Min(PMax′ – 43, 1) dBm/(5 MHz) solua kohti (2) (3)

(*1) PMax on tukiaseman kantoaallon suurin keskiteho, dBm, mitattuna EIRP-arvona antennia kohti

(*2) PMax′ on tukiaseman kantoaallon suurin keskiteho, dBm, mitattuna TRP:nä kantoaaltoa kohti tietyssä solussa.

(*3) Monisektorisessa tukiasemassa säteilytehorajaa sovelletaan kuhunkin sektoriin.

Sovellettava kiinteä yläraja (13 dBm/(5 MHz) ei-AAS:n osalta tai 1 dBm/(5 MHz) AAS:n osalta) ilmaisee ylemmän rajan tukiaseman häiriöille. Kun kaksi TDD-lohkoa on synkronoitu, tukiasemien välillä ei esiinny häiriöitä.

Taulukko 4

Siirtymäalueen tehorajat ei-AAS- ja AAS-tukiasemille synkronoidulla langattomien laajakaistayhteyksien sähköisen viestintäpalveluverkon toiminnalla

BEM-osatekijä	Taajuusalue	Ei-AAS:n EIRP-raja	AAS:n TRP-raja
Siirtymäalue	– 5:stä 0:aan MHz lohkon alareunasta tai 0:sta 5:een MHz lohkon yläreunasta	Min(PMax – 40, 21) dBm/(5 MHz) antennia kohti (1)	Min(PMax′ – 40, 16) dBm/(5 MHz) solua kohti (2) (3)
Siirtymäalue	– 10:stä – 5:een MHz lohkon alemmasta reunasta tai 5:stä 10:een MHz lohkon ylemmästä reunasta	Min(PMax – 43, 15) dBm/(5 MHz) antennia kohti (1)	Min(PMax′ – 43, 12) dBm/(5 MHz) solua kohti (2) (3)
(1) PMax on tukiaseman kantoaallon suurin keskiteho, dBm, mitattuna EIRP-arvona antennia kohti (2) PMax′ on tukiaseman kantoaallon suurin keskiteho, dBm, mitattuna TRP:nä kantoaaltoa kohti tietyssä solussa. (*3) Monisektorisessa tukiasemassa säteilytehorajaa sovelletaan kuhunkin sektoriin.

Taulukko 5

Rajoitetut perustason tehorajat ei-AAS- ja AAS-tukiasemille synkronoimattomalla ja puolisynkronoidulla langattomien laajakaistayhteyksien sähköisen viestintäpalveluverkon toiminnalla

BEM-osatekijä	Taajuusalue	Ei-AAS:n EIRP-raja	AAS:n TRP-raja
Rajoitettu perustaso	Synkronoidut ja puolisynkronoidut lohkot, alle lohkon alemman reunan ja yli lohkon ylemmän reunan, alueella 3 400 –3 800 MHz	– 34 dBm/(5 MHz)solua kohti (1)	– 43 dBm/(5 MHz)solua kohti (1)
(*1) Monisektorisessa tukiasemassa säteilytehorajaa sovelletaan kuhunkin sektoriin.

Näitä rajoitettuja tehorajoja käytetään tukiasemien synkronoimatonta ja puolisynkronoitua toimintaa varten, jos maantieteellistä erottelua ei ole käytettävissä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat kansallisten olosuhteiden mukaisesti määritellä höllennetyn vaihtoehtoisen perustason tehorajan, jota sovelletaan erityistapauksiin taajuuksien tehokkaamman käytön varmistamiseksi.

Taulukko 6

Ylimääräiset perustason tehorajat ei-AAS- ja AAS-tukiasemille (1) alle 3 400 MHz:n taajuuksilla maakohtaisissa tapauksissa

	Tapaus	BEM-osatekijä	Taajuusalue	Ei-AAS:n EIRP-raja	AAS:n TRP-raja
A	Jäsenvaltiot, joilla on puolustusvoimien radiopaikannusjärjestelmiä alle 3 400 MHz:n taajuuksilla.	Ylimääräinen perustaso	Alle 3 400 MHz (2)	– 59 dBm/MHz antennia kohti	– 52 dBm/MHz solua kohti (3)
B	Jäsenvaltiot, joilla on puolustusvoimien radiopaikannusjärjestelmiä alle 3 400 MHz:n taajuuksilla.	Ylimääräinen perustaso	Alle 3 400 MHz (2)	– 50 dBm/MHz antennia kohti	– 52 dBm/MHz solua kohti (3)
C	Jäsenvaltiot, joissa viereisillä kaistoilla ei ole lainkaan käyttöä tai on vain käyttöä, joka ei tarvitse lisäsuojaa	Ylimääräinen perustaso	Alle 3 400 MHz	Ei sovelleta	Ei sovelleta
(1) Vaihtoehtoiset toimenpiteet voivat olla tarpeen tapauskohtaisesti sisätiloissa sijaitsevien AAS- tukiasemien osalta kansalliselta pohjalta. (2) Tapauksissa, joissa jäsenvaltiot ovat jo langattomien sähköisten laajakaistaviestintäpalvelujen tarjontaan soveltuvia maanpäällisiä järjestelmiä koskevia lisenssejä myöntäessään ottaneet käyttöön suojakaistan ennen tämän päätöksen hyväksymistä ja komission päätöksen 2008/411/EY mukaisesti, kyseiset jäsenvaltiot voivat soveltaa ylimääräistä perustasoa ainoastaan tällaisen suojakaistan alapuolella edellyttäen että se on tutkien suojausta viereisessä kaistassa koskevien vaatimusten ja rajat ylittävien velvoitteiden mukainen. (*3) Monisektorisessa tukiasemassa säteilytehorajaa sovelletaan kuhunkin sektoriin.

Ylimääräiset perustason tehorajat perustuvat tarpeeseen suojata puolustusvoimien radiopaikannusjärjestelmiä joissakin maissa. Jäsenvaltiot voivat tapauksissa A ja B valita raja-arvot ei-AAS:lle sen mukaan, millaista suojaa kyseisellä alueella käytössä olevalle tutkalle tarvitaan. Enintään 12 km:n koordinointialue kiinteiden maanpäällisten tutkien ympärillä voi olla tarpeen, määritettynä AAS:n TRP-rajan pohjalta, joka on – 52 dBm/MHz solua kohti. Tällainen koordinointi on asianomaisen jäsenvaltion vastuulla.

Muitakin häiriönlieventämistoimia, kuten maantieteellistä erottamista, tapauskohtaista koordinointia tai ylimääräisiä suojakaistoja voidaan tarvita. Lisäksi jäsenvaltiot voivat määritellä höllennetyn rajan, jota sovelletaan erityistapauksiin.

Taulukko 7

Ylimääräinen perustason tehoraja tukiasemille toimintaan kiinteän satelliittiliikenteen ja kiinteän verkon rinnalla yli 3 800 MHz:n alueella

BEM-osatekijä	Taajuusalue	Ei-AAS:n EIRP-raja	AAS:n TRP-tehoraja
Ylimääräinen perustaso	3 800 –3 805 MHz	Min(PMax – 40, 21) dBm/ (5 MHz) antennia kohti (1)	Min(PMax′ – 40, 16) dBm/(5 MHz) solua kohti (2) (3)
	3 805 –3 810 MHz	Min(PMax – 43, 15) dBm/ (5 MHz) antennia kohti (1)	Min(PMax′ – 43, 12) dBm/(5 MHz) solua kohti (2) (3)
	3 810 –3 840 MHz	Min(PMax – 43, 13) dBm/ (5 MHz) antennia kohti (1)	Min(PMax′ – 43, 1) dBm/(5 MHz) solua kohti (2) (3)
	Yli 3 840 MHz	– 2 dBm/(5 MHz) antennia kohti (1)	– 14 dBm/(5 MHz) solua kohti (3)
(1) PMax on tukiaseman kantoaallon suurin keskiteho, dBm, mitattuna EIRP-arvona antennia kohti (2) PMax′ on tukiaseman kantoaallon suurin keskiteho, dBm, mitattuna TRP:nä kantoaaltoa kohti tietyssä solussa. (*3) Monisektorisessa tukiasemassa säteilytehoraja viittaa tasoon, joka vastaa kutakin eri sektoria.

Ylimääräisiä perustason tehorajoja sovelletaan 3 800 MHz:n kaistan reunaan, jotta voidaan tukea kansallisella tasolla toteutettavaa koordinointiprosessia.

Taulukko 8

Lohkonsisäinen vaatimus – päätelaitteen BEM-lähetysmaskin lohkonsisäinen tehoraja

Enimmäisteho lohkon sisällä

28 dBm TRP

Lohkon sisäinen säteilytehon raja-arvo kiinteille/liikkuville päätelaitteille voi ylittää taulukossa 8 annetun rajan sillä edellytyksellä, että rajat ylittäviä velvoitteita noudatetaan. Tällaisten päätelaitteiden osalta voidaan tarvita muita häiriönlieventämistoimenpiteitä, kuten maantieteellistä erottelua tai lisäsuojakaistaa, jotta voidaan suojata alle 3 400 MHz:n tutkia.

( 1 ) Jos osoitettavat lohkot on porrastettava muiden olemassa olevien käyttäjien mahdollistamiseksi, on käytettävä 100 kHz:n rasteria. Muiden käyttäjien vierekkäisille alueille voidaan määritellä kapeampia lohkoja taajuuksien tehokkaan käytön mahdollistamiseksi.

( 2 ) Näitä käsitteitä ei ole yksiselitteisesti määritelty, mutta niillä viitataan teholtaan eritasoisiin solukkoverkon tukiasemiin suurimmasta pienimpään seuraavassa järjestyksessä: makro, mikro, piko, femto. Esimerkiksi femtosolut ovat pieniä tukiasemia, joiden tehotasot ovat kaikkien pienimpiä ja joita käytetään yleensä sisätiloissa.

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, 2014/276/EU annettu 2 päivänä toukokuuta 2014,	L 139	18	14.5.2014
►M2	KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/235, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 24 päivänä tammikuuta 2019,	L 37	135	8.2.2019