Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006 puitteissa rahoitettavien rajat ylittävien yhteistyöohjelmien täytäntöönpanosäännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä 24 päivänä lokakuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006 ( 1 ) ja erityisesti sen 11 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden välinen rajat ylittävä yhteistyö, jota vaurauden ja hyvien naapurisuhteiden alueen luomiseksi toteutetaan alueilla, jotka rajoittuvat maiden yhteisenä rajana olevaan Euroopan unionin ulkorajaan, jäljempänä ’rajat ylittävä ENPI-yhteistyö’, on yksi asetuksen (EY) N:o 1638/2006 osista.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1638/2006 11 artiklassa säädetään, että komissio vahvistaa täytäntöönpanosäännöt, joissa esitetään III osaston ”Rajat ylittävä yhteistyö” täytäntöönpanoa koskevat säännökset, ja että kyseiset säännöt koskevat muun muassa sellaisia seikkoja kuin yhteisrahoituksen astetta, yhteisten toimintaohjelmien laadintaa, yhteisten viranomaisten nimitystä ja tehtäviä, seuranta- ja valintakomiteoiden sekä yhteisen sihteeristön asemaa ja tehtävää, menojen tukikelpoisuutta, yhteisten hankkeiden valintaa, valmisteluvaihetta, yhteisön avun teknistä hallintaa ja varainhoitoa, varainhoidon valvontaa ja tilintarkastusta, seurantaa ja arviointia sekä näkyvyyttä ja tiedottamista mahdollisille edunsaajille.

(3)	Asetuksen (EY) N:o 1638/2006 21 artiklassa säädetään, että täytäntöönpanosäännöissä vahvistetaan myös rajat ylittävässä ENPI-yhteistyössä sovellettavat julkisia hankintoja koskevat säännöt.

(4)	Asetuksen (EY) N:o 1638/2006 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa strategia-asiakirjassa esitetään rajat ylittävässä ENPI-yhteistyössä myönnettävän komission tuen strategiset puitteet ja alustava ohjelma tälle yhteistyölle.

(5)	Rajat ylittävään ENPI-yhteistyöhön kuuluva yhteisön apu toteutetaan strategia-asiakirjassa määritellyin yhteisin toimintaohjelmin.

(6)

On tarpeen vahvistaa täytäntöönpanosäännöt, joissa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1638/2006 mukaiseen rajat ylittävään yhteistyöhön liittyvät yhteiset määräykset, jättäen osallistujamaille tietty liikkumavara kunkin ohjelman organisoinnin ja toteutuksen yksityiskohtien suhteen ohjelman luonteesta riippuen. Osallistujamaiden olisi tämän periaatteen mukaisesti ja tätä asetusta noudattaen tehtävä yksimielisesti ehdotuksia rajat ylittävän ENPI-yhteistyönsä yksityiskohtaisista säännöistä yhteisessä toimintaohjelmaasiakirjassa, jonka komissio asetuksen (EY) N:o 1638/2006 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti hyväksyy.

(7)	Koska kaikki osallistujamaat ovat mukana ohjelman päätöksentekorakenteissa ja koska ohjelman toteuttaminen on annettu jossakin osallistujamaassa sijaitsevan yhteisen hallintoviranomaisen tehtäväksi, on tarpeen vahvistaa yhteiset säännöt ohjelman eri hallintorakenteiden tehtävänjaosta.

(8)

Koska ohjelmat toteutetaan yhteisesti hallinnoituina, ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmien olisi oltava yhteisön lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Komission ohjelmalle antamaa hyväksyntää olisi pidettävä näiden järjestelmien ennakkohyväksyntänä. Komission on seurattava kunkin ohjelman toteuttamista käyttämällä mahdollisuutta osallistua yhteisen seurantakomitean työhön ja yhteisen hallintoviranomaisen sille toimittamien raporttien välityksellä.

(9)

Jotta kumppanimaiden tuensaajat voisivat osallistua ohjelmaan laajasti ja täysipainoisesti ja jotta Euroopan unionin jäsenvaltioissa oleviin ja kumppanimaissa oleviin toimijoihin voitaisiin soveltaa samaa hallintomenettelyä, kaikissa hankkeissa, jotka rahoitetaan asetuksella (EY) N:o 1638/2006 perustetun rajat ylittävän yhteistyön puitteissa, olisi käytettävä Euroopan komission rahoittamiin ulkoisiin toimiin sovellettavia sopimusmenettelyjä, sikäli kuin rajat ylittävän ENPI-yhteistyön määrärahoja hallinnoidaan Euroopan unionin ulkopolitiikan puitteissa.

(10)	Ohjelman tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi on tarpeen määrittää arviointi- ja seurantatavat.

(11)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksella (EY) N:o 1638/2006 perustetun komitean lausunnon mukaisia,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1638/2006 täytäntöönpanosäännöt rajat ylittävien yhteistyöohjelmien osalta.

Osallistujamaat määrittelevät kunkin yhteisen toimintaohjelman yhteisesti asetuksen (EY) N:o 1638/2006, strategia-asiakirjan ja tämän asetuksen mukaisesti.

Kussakin yhteisessä toimintaohjelmassa kuvataan toteutettaviin toimiin liittyvät tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet sekä tehdään selkoa niiden johdonmukaisuudesta muihin kyseisissä maissa ja kyseisillä alueilla käynnissä tai suunnitteilla oleviin kahdenvälisiin ja monenvälisiin ohjelmiin nähden ja erityisesti Euroopan unionin rahoittamiin ohjelmiin nähden.

Toisen kohdan g alakohdassa tarkoitetussa taulukossa ilmoitetaan Euroopan yhteisön osuus ja esitetään, miten alustavat ja ohjeelliset summat, joihin komissio on sitoutunut, jakautuvat eri vuosille vuoteen 2013 asti (vuosien 2011–2013 summat on vahvistettava uudelleen kyseisiä vuosia koskevassa alustavassa ohjelmassa). Taulukossa esitetään myös ne alustavat ohjeelliset osarahoitussummat, jotka on suunniteltu maksettavan osallistujamaiden omista varoista.

Ohjelmasta rahoitettavat hankkeet valitaan toisen kohdan h alakohtaa sovellettaessa pääsääntöisesti ehdotuspyyntömenettelyllä. Osallistujamaat voivat kuitenkin yhdessä sopimalla määrittää yhteisymmärryksessä komission kanssa myös laajamittaisia rajat ylittäviä investointihankkeita, joita ei valita ehdotuspyyntömenettelyllä. Siinä tapauksessa tällaiset hankkeet, joiden on vastattava ohjelman painopisteitä ja toimenpiteitä ja joita varten on varattu määrärahat, on mainittava erikseen ohjelmassa tai 11–13 artiklassa tarkoitetun yhteisen seurantakomitean on tehtävä niistä myöhemmin päätös.

1. Yhteinen hallintoviranomainen esittää yhteisen toimintaohjelman komissiolle saatuaan tähän nimenomaisen suostumuksen kaikilta mailta, jotka ovat osallistuneet ohjelman valmisteluun.

2. Komissio tarkastaa, että yhteinen toimintaohjelma sisältää kaikki 4 artiklassa tarkoitetut elementit, eli se

3. Tutkittuaan yhteisen toimintaohjelman komissio voi pyytää osallistujamaita toimittamaan lisätietoja tai tarvittaessa tarkistamaan joitakin kohtia.

4. Hyväksyessään yhteisen toimintaohjelman komission katsotaan samalla hyväksyneen ennakolta yhteisen hallintoviranomaisen luomat hallinto- ja valvontarakenteet.

5. Kukin yhteinen toimintaohjelma hyväksytään komission päätöksellä koko ohjelman voimassaoloajaksi.

1. Kunkin yhteisen toimintaohjelman seurannalla ja arvioinnilla pyritään parantamaan sen toteuttamisen laatua, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Arviointien tulokset otetaan huomioon myöhemmässä ohjelmasuunnittelussa.

2. Yhteisen toimintaohjelman väliarviointi toteutetaan, kun ohjelmaa tarkastellaan uudelleen strategia-asiakirjan mukaisesti.

Komissio toteuttaa tämän arvioinnin, ja sen tulokset, jotka ilmoitetaan yhteiselle seurantakomitealle ja ohjelman yhteiselle hallintoviranomaiselle, voivat johtaa alustavan ohjelman mukauttamiseen.

3. Väliarvioinnin lisäksi komissio voi milloin tahansa toteuttaa yhteisen toimintaohjelman tai jonkin sen osan arvioinnin.

4. Komissio toteuttaa ohjelman jälkiarvioinnin sinä vuonna, joka seuraa yhteisestä toimintaohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toteutusvaiheen päättymistä.

1. Yhteinen hallintoviranomainen voi, yhteisen seurantakomitean annettua hyväksyntänsä, tehdä yhteisen toimintaohjelman rahoitustaulukkoon suoraan mukautuksia, jos on kyse pelkästään yhteisön varojen siirrosta yhdestä painopisteestä toiseen ja määrä on enintään 20 prosenttia kuhunkin prioriteettiin alun perin suunnitellusta määrästä. Yhteinen hallintoviranomainen ilmoittaa näistä muutoksista komissiolle.

Tätä sääntöä ei voida soveltaa yhteisön määrärahoin rahoitettuun tekniseen apuun, ellei komissiolta ole saatu kirjallista lupaa ennakolta.

2. Yhteisiä toimintaohjelmia voidaan yhteisen seurantakomitean perustellusta pyynnöstä tai komission yhteisen seurantakomitean suostumuksella tekemästä aloitteesta tarkastella uudelleen ja tarvittaessa tarkistaa seuraavissa tapauksissa:

3. Yhteisen toimintaohjelman tarkistaminen 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hyväksytään komission päätöksellä, ja se edellyttää 10 artiklassa tarkoitettuihin rahoitussopimuksiin liittyvien lisäsopimusten tekemistä.

1. Kunkin yhteisen toimintaohjelman hallintorakenteissa käytetään työkielenä yhtä tai useampaa Euroopan unionin virallista kieltä.

2. Ohjelmien kumppanuusaspekti huomioon ottaen hankkeiden tuensaajat voivat toimittaa yhteiselle hallintoviranomaiselle hankkeeseensa liittyvät asiakirjat kansallisella kielellään, jos tämä mahdollisuus on erikseen mainittu ohjelmassa ja yhteinen seurantakomitea huolehtii tarvittavien tulkkaus- ja kääntämisresurssien järjestämisestä yhteisen hallintoviranomaisen välityksellä.

3. Ohjelmassa käytettävien kielten tulkkaus- ja kääntämiskustannukset katetaan

1. Kun yhteinen toimintaohjelma on komission päätöksellä hyväksytty, ohjelma käynnistyy jäsenvaltioissa välittömästi rajat ylittävään yhteistyöhön tarkoitetuin eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen määrärahoin, jotka otetaan rahoitusnäkymien otsakkeesta 1 B (toimielinten sopimus 2006/C 139/01) ( 2 ). Myös ohjelman käynnistämiseksi tarvittavia yhteisiä toimia voidaan toteuttaa, kuten

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua komission päätöstä sovelletaan kuhunkin ohjelman kumppanimaahan siitä lähtien, kun kyseisen maan kanssa on 10 artiklan mukaisesti tehty rahoitussopimus.

1. Komission ja kunkin kyseiseen yhteiseen toimintaohjelmaan osallistuvan kumppanimaan välillä tehdään rahoitussopimus. Kunkin yhteisen toimintaohjelman puitteissa nimetty yhteinen hallintoviranomainen voi allekirjoittaa rahoitussopimuksen.

2. Komission hyväksymä yhteinen toimintaohjelma on rahoitussopimuksen tekninen liite.

3. Kukin rahoitussopimus tehdään viimeistään yhteisen toimintaohjelman hyväksymisestä tehtyä komission päätöstä seuraavan vuoden loppuun mennessä (N+1-sääntö).

4. Jos sopimusta ei ole tehty määräajassa, yhteisen toimintaohjelman ulkoista osaa ei voida kyseisen kumppanimaan kanssa käynnistää.

Jos ohjelmassa on useita kumppanimaita, se voidaan käynnistää kunkin kumppanimaan kanssa heti, kun ne ovat allekirjoittaneet oman rahoitussopimuksensa.

5. Jos yksikään kumppanimaa ei allekirjoita rahoitussopimusta määräajassa, yhteisen toimintaohjelman ulkoinen osa raukeaa ja sovelletaan 44 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä.

1. Yhteinen seurantakomitea koostuu edustajista, jotka kukin osallistujamaa on valtuuttanut tekemään yhteistä toimintaohjelmaa koskevat päätökset komitean toimivallan puitteissa. Jäsenet on valtuutettu maansa edustajiksi eikä henkilökohtaisessa ominaisuudessa. Komitealla on myös puheenjohtaja ja sihteeri. Sihteeri on valittava yhteisen hallintoviranomaisen jäsenten keskuudesta.

2. Asianmukaisesti valtuutettujen edustajien lisäksi on tärkeää, että osallistujamaat huolehtivat kansalaisyhteiskunnan (paikallisviranomaiset, talouselämän eturyhmät ja työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta) riittävästä edustuksesta, jotta paikallisten sidosryhmien suora osallistuminen yhteisen toimintaohjelman toteuttamiseen voidaan varmistaa.

3. Komissio kutsutaan kaikkiin yhteisen seurantakomitean kokouksiin samaan aikaan kuin osallistujat, ja sille tiedotetaan komitean työn tuloksista. Se voi omasta aloitteestaan osallistua tarkkailijana ilman päätösvaltaa kuhunkin komitean kokoukseen tai osaan kokouksesta.

1. Yhteisen seurantakomitean jäsenet hyväksyvät yksimielisesti komitean työjärjestyksen.

2. Yhteinen seurantakomitea tekee päätöksensä konsensusperiaatetta noudattaen. Se voi kuitenkin turvautua joissakin tapauksissa äänestysmenettelyyn, muun muassa silloin kun päätetään hankkeiden lopullisesta valinnasta ja niille myönnettävistä avustussummista. Kullakin maalla on äänestysmenettelyssä ainoastaan yksi ääni riippumatta siitä, montako edustajaa sillä on.

3. Valtuutetut edustajat valitsevat puheenjohtajan. Komitea voi päättää antaa puheenjohtajuuden yhteisen hallintoviranomaisen edustajalle tai jollekin muulle ulkopuoliselle henkilölle.

Yhteisen seurantakomitean puheenjohtaja toimii välittäjänä ja johtaa puhetta. Puheenjohtajalla on äänioikeus, paitsi jos puheenjohtajuus on annettu yhteisen hallintoviranomaisen edustajalle tai ulkopuoliselle henkilölle. Viimeksi mainitussa tapauksessa puheenjohtajuutta hoidetaan ilman äänioikeutta.

4. Yhteinen seurantakomitea kokoontuu niin monta kertaa kuin on tarpeen ja vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle yhteisen hallintoviranomaisen pyynnöstä tai jonkun valtuutetun jäsenensä tai komission perustellusta pyynnöstä. Komitea voi myös tehdä päätöksiä kirjallisessa menettelyssä puheenjohtajansa, yhteisen hallintoviranomaisen tai jonkin osallistujamaan aloitteesta. Jos yksimielisyyttä ei ole, kukin jäsen voi pyytää asian käsittelyä kokouksessa.

5. Yhteisen seurantakomitean kokousten päätteeksi laaditaan pöytäkirja, jonka puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat. Se toimitetaan kaikille komitean jäsenille ja komissiolle.

Komitea hoitaa erityisesti seuraavia yhteiseen toimintaohjelmaan liittyviä tehtäviä:

Jos yhteinen seurantakomitea tehdessään ensimmäisen kohdan e alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä päättää kaikilta tai joiltakin osin olla noudattamatta valintakomitean suosituksia, sen on perusteltava päätöksensä kirjallisesti. Tällainen päätös toimitetaan yhteisen hallintoviranomaisen välityksellä komissiolle ennakkohyväksynnän saamiseksi. Komissio antaa lausuntonsa yhteiselle hallintoviranomaiselle 15 työpäivän kuluessa.

Yhteisen hallintoviranomaisen tehtäviä on hoidettava voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallintoviranomaisen vastuulla on huolehtia, että seurantakomitean päätökset ovat näiden sääntöjen mukaisia.

1. Yhteinen hallintoviranomainen on yleensä kansallinen, alueellinen tai paikallinen julkisoikeudellinen yhteisö. Yhteinen hallintoviranomainen voi olla myös julkisen palvelun tehtäviä suorittava yksityisoikeudellinen yhteisö.

Tämän yhteisön on esitettävä riittävät rahoitustakuut ja noudatettava neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ( 3 ) ja erityisesti sen 54 artiklassa sekä komission asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002 ( 4 ) ja erityisesti sen 38, 39 ja 41 artiklassa säädettyjä ehtoja.

2. Osallistujamaat uskovat yhteiselle hallintoviranomaiselle yhteisen toimintaohjelman toteuttamistehtävät, jotka on ohjelman hallinnoinnin puitteissa annettu niiden tehtäväksi. Niiden vastuulla on yhteisen seurantakomitean puitteissa valvoa, että varojen käyttö on ohjelman hallinnointiin sovellettavien sääntöjen ja periaatteiden mukaista.

3. Yhteisen hallintoviranomaisen toiminta voidaan rahoittaa teknisen avun määrärahoista yhteisön rahoituksena sekä yhteisrahoituksena erityisesti 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuin luontoissuorituksin.

4. Jäljempänä 31 artiklassa tarkoitettu riippumaton elin suorittaa vuosittain yhteisen hallintoviranomaisen kirjanpidon ulkopuolisen tarkastuksen jälkikäteen.

5. Yhteisen hallintoviranomaisen organisaatio perustuu parhaisiin kansainvälisiin hallinnon ja sisäisen valvonnan käytäntöihin, ja se soveltaa tehtäviinsä mukautettuja hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestelmiä toimintansa laillisuuden, asianmukaisuuden ja moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi.

Yhteisen hallintoviranomaisen operatiivisen hallinnon toiminnot ja rahoitushallinnon toiminnot järjestetään erikseen. Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää keskenään.

6. Yhteisellä hallintoviranomaisella on sisäisen tarkastuksen yksikkö, joka on riippumaton niiden yksiköiden tehtävistä, jotka huolehtivat tulojen ja menojen hyväksyjän, tilinpitäjän ja hallintotehtävistä.

7. Yhteinen hallintoviranomainen luo menettelyt ohjelman puitteissa ilmoitettujen menojen oikeellisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi sekä luotettavat atk-järjestelmät kirjanpitoa, seurantaa ja tilinpäätösraportointia varten.

8. Yhteinen hallintoviranomainen huolehtii erityisesti kolmansien kanssa allekirjoittamiensa avustus- ja hankintasopimusten ehtojen ja maksuaikojen noudattamisesta. Se varmistaa sopivien tarkastusmenettelyjen avulla, että avustuksina ja hankintasopimusten puitteissa siirrettyjä varoja käytetään pelkästään siihen tarkoitukseen, johon ne on myönnetty.

Sillä on oltava käytössä yleinen järjestelmä kirjanpitoa sekä avustusten ja hankintasopimusten hallinnollista ja varainhoitoon liittyvää seurantaa varten (kirjeenvaihto, seuranta- tai muistutuskirjeet, raporttien vastaanotto ym.).

9. Yhteinen hallintoviranomainen ilmoittaa komissiolle ja yhteiselle seurantakomitealle välittömästi kaikista muutoksista menettelyissään tai organisaatiossaan sekä kaikista muista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa ohjelman toteuttamiseen.

10. Komissio, Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) kohdistavat valvontatoimiaan yhteiseen hallintoviranomaiseen, kuten myös eri tuensaajiin, toimeksisaajiin ja hankkeiden toteuttamiseksi allekirjoitettavien sopimusten sopimuspuoliin.

1. Yhteinen hallintoviranomainen vastaa yhteisen toimintaohjelman sekä teknisen avun hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti ja suorittaa tarvittavia tarkastuksia sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjen ehtojen ja sääntöjen mukaisesti.

1. Kukin yhteinen hallintoviranomainen voi yhteisen seurantakomitean annettua hyväksyntänsä käyttää yhteisen toimintaohjelman jokapäiväisessä hallinnoinnissa apunaan yhteistä sihteeristöä, jolla on tarvittavat resurssit.

2. Yhteisellä sihteeristöllä voi tarvittaessa olla osallistujamaissa kevyitä toimipisteitä, jotka voivat kyseisessä maassa tiedottaa ohjelman puitteissa suunnitelluista toimista mahdollisille tuensaajille.

Jos jo olemassa oleva yhteinen hallintoviranomainen, jolla on komission hyväksymät järjestelmät käynnissä olevien tai aikaisempien ohjelmien hallinnointiin, nimitetään uudestaan hallinnoimaan yhteistä toimintaohjelmaa, ei ole tarpeen muuttaa tämän yhteisen hallintoviranomaisen olemassa olevaa organisaatiota, jos käytössä olevat järjestelmät täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

Yhteisön rahoittama tekninen apu on enintään kymmenen prosenttia yhteisön yhteiseen toimintaohjelmaan myöntämästä kokonaisrahoitusosuudesta.

Ohjelman tarkistuksen yhteydessä on kuitenkin mahdollista nostaa aiemmin vahvistettuja teknisen avun määriä tapauskohtaisesti aikaisempina vuosina aiheutuneiden menojen tason perusteella ja ottaen huomion ohjelman ennakoitavissa olevat ja perustellut tarpeet.

1. Yhteisrahoitus on peräisin yhteisiin toimintaohjelmiin osallistuvien maiden tai elinten omista varoista.

2. Kunkin yhteisen toimintaohjelman osalta osallistujamaat voivat määritellä yhteisrahoituksen lähteen, määrän ja jakautumisen tavoitteiden, painopisteiden ja toimenpiteiden välillä.

3. Yhteisen hallintoviranomaisen saamia luontaissuorituksia voidaan komission ennakkohyväksynnän mukaisesti pitää yhteisrahoituksena. Kyseiset luontoissuoritukset on tällöin nimenomaisesti mainittava ohjelma-asiakirjassa.

1. Yhteisrahoituksen määrä on vähintään kymmenen prosenttia yhteistä toimintaohjelmaa koskevasta yhteisön rahoitusosuudesta lukuun ottamatta yhteisön rahoitusosuudesta rahoitettua teknistä apua.

2. Yhteisrahoitus jaetaan mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti koko ohjelman keston ajalle siten, että kymmenen prosentin vähimmäistavoite saavutetaan ohjelman lopulla.

1. Yhteisen hallintoviranomaisen tilinpidosta vastaava yksikkö avaa ohjelmaa koskevan euromääräisen pankkitilin ja hallinnoi sitä. Tilin avaamiseen tarvitaan tulojen ja menojen hyväksyjän ja yhteisen hallintoviranomaisen tilinpitäjän allekirjoitukset.

2. Jos pankkitilistä maksetaan korkoja, ennakkorahoitusmaksuista kertyneet korot kohdistetaan yhteiseen toimintaohjelmaan ja ne ilmoitetaan komissiolle 32 artiklassa tarkoitetussa loppuraportissa.

Yhteisen toimintaohjelman kirjanpidosta huolehtii yhteisen hallintoviranomaisen rahaliikenteestä vastaava yksikkö. Kyseinen kirjanpito on riippumatonta ja erillistä ja se koskee ainoastaan yhteiseen toimintaohjelmaan liittyvää rahaliikennettä. Näin mahdollistetaan ohjelman analyyttinen seuranta tavoitteiden, painopisteiden ja toimenpiteiden osalta.

Vuosikertomuksen ja ennakkorahoitusta koskevien lisäpyyntöjen lisäksi yhteinen hallintoviranomainen esittää ohjelman yhteiselle seurantakomitealle ja komissiolle kirjanpidon täsmäytyksen ohjelman pankkitilin saldon kanssa.

1. Yhteinen hallintoviranomainen panee toimintaohjelman täytäntöön; kyseiseen täytäntöönpanoon tarvittavat julkisia hankintoja ja avustuksia koskevat sopimusmenettelyt ovat samat, joita sovelletaan ulkoisiin toimenpiteisiin ja joista säädetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 162–170 artiklassa ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 231–256 artiklassa.

Sovellettavina menettelyinä, vakioasiakirjoina ja mallisopimuksina käytetään hankintamenettelyjen käynnistämisen tai ehdotuspyyntöjen julkaisemisen aikaan voimassa olevia, yhteisön ulkomaanavun sopimusmenettelyjä koskevassa käytännön oppaassa ja sen liitteissä esitettyjä menettelyjä, vakioasiakirjoja ja mallisopimuksia.

2. Tarjouspyyntöihin ja ehdotuspyyntöihin liittyvät kelpoisuussäännöt esitetään asetuksen (EY) N:o 1638/2006 14 artiklassa ja tämän asetuksen 40 ja 41 artiklassa.

3. Kyseisiä sääntöjä sovelletaan ohjelman koko maantieteellisellä alueella, sekä jäsenvaltioiden että kumppanimaiden alueilla.

Yhteisen toimintaohjelman hyväksymispäätökseen liittyvän alkuperäisen talousarviositoumuksen lisäksi komissio tekee vuosittain vastaavan sitoumuksen viimeistään kyseisen vuoden maaliskuun 31. päivänä. Sitoumuksen määrä määritellään rahoitustaulukossa, jossa esitetään yhteistä toimintaohjelmaa koskevan alustavan määrän jakautuminen vuositasolla, sekä sen perusteella, miten ohjelma edistyy ja kuinka paljon määrärahoja on käytettävissä. Komissio tiedottaa yhteiselle hallintoviranomaiselle päivämäärän, jolloin vuosittainen sitoumus tehdään.

1. Komissio maksaa yhteisön rahoitusosuuden käytettävissä olevien varojen rajoissa. Komissio vähentää kaikki yhteiselle hallintoviranomaiselle suoritettavat maksut maksusitoumuksen vanhimmasta vuosierästä, kunnes kyseisen erän koko määrä on käytetty. Kun maksusitoumuksen vanhimman vuosierän koko määrä on käytetty, voidaan aloittaa seuraavan erän käyttö.

1. Yhteinen hallintoviranomainen voi joka vuosi, sen jälkeen kun sille on ilmoitettu talousarviositoumuksesta, pyytää ennakkomaksuina enintään 80 prosenttia yhteisön rahoitusosuudesta kyseisen varainhoitovuoden talousarvioon.

Yhteisen toimintaohjelman toisesta vuodesta lähtien ennakkorahoituspyyntöön on liitettävä alustava vuosittainen rahoituskertomus, joka kattaa edellisen vuoden menot ja tulot, joita ei vielä ole varmennettu ulkopuolisen tilintarkastajan kertomuksessa, sekä alustava talousarvio yhteisen hallintoviranomaisen sitoumuksista ja menoista seuraavan vuoden osalta.

Rahoituskertomuksen tarkastelun, ohjelman todellisten rahoitustarpeiden arvioinnin ja määrärahojen käytettävyyden varmistamisen jälkeen komissio suorittaa pyydetyn ennakkomaksun kokonaan tai osittain.

2. Vuoden aikana yhteinen hallintoviranomainen voi pyytää yhteisön vuosittaisen rahoitusosuuden jäljelle jääneen osuuden maksamista kokonaan tai osittain ennakkorahoituksen lisäämiseksi.

Pyyntönsä tueksi yhteinen hallintoviranomainen antaa välivaiheen rahoituskertomuksen, jossa osoitetaan, että vuoden loppuun mennessä todella aiheutuneet tai todennäköisesti aiheutuvat menot ovat suuremmat kuin jo maksetut ennakkomaksut.

Kyseinen lisämaksu muodostaa lisän ennakkomaksuun sikäli kuin sitä ei ole varmennettu ulkopuolisen tilintarkastajan kertomuksessa.

3. Ohjelman jokaisen täytäntöönpanovuoden toisella puoliskolla komissio tarkastaa aiemmat ennakkomaksut tukikelpoisten, todella aiheutuneiden menojen mukaisesti, jotka on varmennettu 31 artiklassa tarkoitetun ulkopuolisen tilintarkastajan vuosittaisessa kertomuksessa.

Kyseisen tarkastelun tulosten perusteella komissio voi tehdä tarvittaessa rahoitusoikaisuja.

1. Yhteinen hallintoviranomainen vastaa perusteettomien ja ei-tukikelpoisten menojen takaisinperinnästä ja takaisinperittyjen määrien palauttamisesta komissiolle sen ohjelmaan antaman rahoitusosuuden mukaisesti.

Jos sopimusta koskevan loppuraportin jättämisen tai valvonnan ja tilintarkastuksen jälkeen havaitaan, että ei-tukikelpoisista menoista on jo suoritettu maksu, yhteinen hallintoviranomainen laatii asianomaisia tuensaajia ja toimeksisaajia koskevat perintämääräykset.

2. Jos saatava peritään jäsenvaltioon sijoittautuneelta tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta ja jos yhteinen hallintoviranomainen ei pysty perimään kyseisiä kuluja vuoden kuluessa perintämääräyksen antamisesta, se jäsenvaltio, johon tuensaaja, toimeksisaaja tai kumppani on sijoittautunut, maksaa saatavan yhteiselle hallintoviranomaiselle ja perii sen takaisin tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta.

3. Jos saatava peritään kumppanimaahan sijoittautuneelta tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta ja jos yhteinen hallintoviranomainen ei pysty perimään kyseisiä kuluja vuoden kuluessa perintämääräyksen antamisesta, yhteinen hallintoviranomainen jättää asian komission käsiteltäväksi, joka täydellisten tietojen perusteella ottaa tehtäväkseen määrien takaisinperimisen kumppanimaahan sijoittautuneelta tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta tai suoraan kyseisen maan kansallisilta viranomaisilta.

4. Jäsenvaltiolle tai komissiolle annettavat tiedot sisältävät kaikki ne asiakirjat, joita tarvitaan takaisinperintää varten, sekä näytön yhteisen hallintoviranomaisen toteuttamista toimista, joilla se on pyrkinyt perimään saatavat tuensaajalta tai toimeksisaajalta.

5. Yhteisen hallintoviranomaisen on huolehdittava siitä, että määrät palautetaan vuoden kuluessa perintämääräyksen antamisesta. Se varmistaa erityisesti, että saatava on selvä, rahassa määritelty ja erääntynyt. Jos yhteinen hallintoviranomainen aikoo luopua vahvistetun saamisen perimisestä, sen on varmistettava, että luopuminen vastaa sääntöjä ja on hyvän varainhoidon periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukainen. Luopumista koskeva päätös on perusteltava ja jätettävä yhteisen seurantakomitean ja komission ennalta hyväksyttäväksi.

6. Jos saatavaa ei ole pystytty perimään tai 4 kohdassa tarkoitettuja täydellisiä tietoja ei ole voitu antaa jäsenvaltiolle tai komissiolle yhteisen hallintoviranomaisen virheen tai laiminlyönnin vuoksi, yhteinen hallintoviranomainen on vastuussa takaisinperinnästä myös vuoden määräajan umpeuduttua ja perittävät määrät eivät ole kelpuutettuja saamaan yhteisön rahoitusta.

7. Yhteisen hallintoviranomaisen ohjelman puitteissa tekemät sopimukset sisältävät 2 ja 3 kohdan mukaisesti lauseen, jonka nojalla komission ja jäsenvaltioiden sallitaan periä saatava tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta, jos saatavaa ei ole maksettu vuoden kuluessa yhteisen hallintoviranomaisen antamasta perintämääräyksestä.

1. Viimeistään kunkin vuoden kesäkuun 30 päivänä yhteinen hallintoviranomainen antaa komissiolle yhteisen seurantakomitean ennalta hyväksymän, 31 artiklassa tarkoitetussa tilintarkastuskertomuksessa varmennetun vuosikertomuksen yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanosta edellisen vuoden 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana. Ensimmäinen vuosikertomus annetaan viimeistään ohjelman toisen vuoden kesäkuun 30 päivänä.

1. Yhteisen hallintoviranomaisen sisäisen tarkastuksen yksikkö tarkastaa joka vuosi valvontaohjelman avulla yhteisen hallintoviranomaisen sisäiset järjestelmät ja sen menettelyiden asianmukaisen soveltamisen. Sisäisen tarkastuksen yksikkö laatii vuosikertomuksen ja antaa sen yhteisen hallintoviranomaisen edustajalle.

2. Yhteinen hallintoviranomainen antaa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen komissiolle ja yhteiselle seurantakomitealle 28 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen liitteenä.

1. Yhteinen hallintoviranomainen laatii 37 artiklan mukaisesti joka vuosi kertomuksen hankkeiden tarkastusohjelman täytäntöönpanosta edellisvuonna. Kyseisessä kertomuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti menetelmät, joita yhteinen hallintoviranomainen on käyttänyt edustavan otoksen saamiseksi hankkeista, toteutetut valvontatoimet, annetut suositukset ja yhteisen hallintoviranomaisen tekemät hankkeiden varainhoitoa koskevat päätelmät.

2. Yhteinen hallintoviranomainen antaa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen komissiolle ja yhteiselle seurantakomitealle 28 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen liitteenä.

1. Riippumatta yhteistä hallintoviranomaista koskevista ulkoisista tarkastuksista, joita on järjestänyt sen maan hallinto, johon yhteinen hallintoviranomainen on sijoittautunut, yhteinen hallintoviranomainen pyytää riippumatonta julkista elintä tekemään vuosittain jälkitarkastuksen tai tekee sopimuksen riippumattoman hyväksytyn tilintarkastajan kanssa, joka on kansainvälisesti tunnustetun lakisääteisen tilintarkastuksen valvontajärjestön jäsen, vuosittaisen jälkitarkastuksen tekemisestä, joka koskee yhteisen hallintoviranomaisen vuosittaisessa rahoituskertomuksessaan ilmoittamia tuloja ja menoja, tilintarkastajien kansainvälisen järjestön IFACin laatimia standardeja ja eettisiä sääntöjä noudattaen.

2. Ulkoisen tarkastuksen soveltamisalaan kuuluu yhteisen hallintoviranomaisen suorat menot, jotka ovat aiheutuneet teknisestä avusta ja hankkeiden hallinnoinnista (maksut). Ulkoisen tarkastuksen kertomuksessa varmennetaan yhteisen hallintoviranomaisen vuosittaisessa rahoituskertomuksessaan ilmoittamat menot ja tulot ja erityisesti se, että ilmoitetut menot ovat tosiasiallisesti aiheutuneet ja ne ovat paikkansa pitäviä ja tukikelpoisia.

3. Yhteinen hallintoviranomainen antaa ulkoisen tarkastuksen kertomuksen komissiolle ja yhteiselle seurantakomitealle 28 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen liitteenä.

Yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanoa koskevaan loppuraporttiin sisältyvät ohjelman koko keston ajalta soveltuvin osin samat osat kuin vuosikertomuksiin, mukaan luettuina niiden liitteet. Loppuraportti annetaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016.

1. Jotta yhteisen toimintaohjelman menoihin voitaisiin myöntää yhteisön rahoitustukea, niiden on täytynyt aiheutua 43 artiklassa määriteltynä ohjelman toteutusaikana.

2. Yhteinen hallintoviranomainen pitää kuluja yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvinä teknistä apua koskevina tukikelpoisina kuluina, jos kulut

Yhteinen hallintoviranomainen ei pidä seuraavia kuluja yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvinä teknistä apua koskevina tukikelpoisina kuluina:

Osallistujamaiden luontoissuoritukset tai muista lähteistä peräisin olevat luontoissuoritukset on mainittava erikseen yhteisen toimintaohjelman talousarviossa, eivätkä ne ole tukikelpoisia.

Niitä ei voida pitää osana osallistujamaiden 20 artiklassa tarkoitettua vähintään 10 prosentin yhteisrahoitusosuutta lukuun ottamatta tämän asetuksen 19 artiklan 3 kohdassa mainittuja yhteisen hallintoviranomaisen alustavia luontoissuorituksia.

Osallistujamaiden ohjelman tekniseen apuun osoittamaa henkilöstöä koskevia kuluja ei pidetä luontoissuorituksena eikä myöskään ohjelman talousarvion yhteisrahoituksena.

1. Kunkin hankkeen kulujen on täytynyt aiheutua sopimuksen voimassaoloajan kuluessa.

2. Hankkeiden tukikelpoiset kulut, muut kuin tukikelpoiset kulut ja mahdolliset luontoissuoritukset määritellään tuensaajien tai toimeksisaajien kanssa allekirjoitetuissa sopimuksissa.

1. Yhteisen toimintaohjelman ensimmäisen vuoden lopulta lähtien yhteinen hallintoviranomainen laatii joka vuosi rahoittamiaan hankkeita koskevan tarkastusohjelman.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset suoritetaan yhteisen hallintoviranomaisen valitsemien hankkeiden osalta tutkimalla asiakirjoja paikan päällä satunnaisen tilastollisen otantamenetelmän mukaisesti, joka perustuu kansainvälisesti tunnustettuihin tarkastusstandardeihin, ja ottaen erityisesti huomioon hankkeiden arvoon, toiminnan lajiin, tuensaajaan tai muihin asianmukaisiin seikkoihin liittyvät riskit. Otos on riittävän edustava, jotta varmistetaan, että yhteisen hallintoviranomaisen suorittamat välittömät tarkastukset ovat riittävän luotettavia ilmoitettujen, hankekohtaisten kulujen tosiasiallisuuden, tarkkuuden ja tukikelpoisuuden osalta.

Komissio, OLAF, Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin ja kaikki kyseisten elinten valtuuttamat ulkoiset tarkastajat voivat tarkastaa asiakirjoja paikan päällä tutkimalla, miten yhteinen hallintoviranomainen ja hankkeiden tuensaajat ja kumppanit käyttävät yhteisön varoja.

Tarkastukset voivat olla täydellisiä tarkastuksia, jotka suoritetaan menotositteiden, tilien, kirjanpitoasiakirjojen ja muiden yhteisen toimintaohjelman ja hankkeen rahoitukseen liittyvien asiakirjojen perusteella (mukaan luettuina yhteisen hallintoviranomaisen osalta kaikki valintamenettelyihin ja sopimuksiin liittyvät asiakirjat).

Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kansallisen valvontajärjestelmän, jonka avulla varmistetaan jäsenvaltioiden alueilla kokonaan tai osittain toteutetuista toimista aiheutuneiksi ilmoitettujen kulujen asianmukaisuus ja että kyseiset kulut ja niihin liittyvät toimet tai niiden osat ovat yhteisön säännösten ja kansallisten säännösten mukaisia.

1. Hankkeita voivat esittää hakijat, jotka edustavat kumppanuuksia, jotka muodostuvat vähintään yhdestä ohjelmaan osallistuvasta jäsenvaltiosta ja vähintään yhdestä ohjelmaan osallistuvasta kumppanimaasta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hakijat ja kumppanit ovat sijoittautuneet 4 artiklan a ja b alakohdassa määritellyille alueille ja niihin voidaan soveltaa tämän asetuksen 23 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä tukikelpoisuuskriteerejä.

Jos hankkeiden tavoitteita ei voida saavuttaa ilman muille kuin 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuille alueille sijoittautuneiden kumppaneiden osallistumista, kyseisten kumppaneiden osallistuminen voidaan hyväksyä.

Poikkeustapauksissa hankkeet voidaan toteuttaa osittain muilla kuin toisessa kohdassa määritellyillä alueilla, jos se on välttämätöntä hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

1. Yhteinen hallintoviranomainen on vastuussa yhteisen toimintaohjelman tiedotus- ja näkyvyystoimenpiteistä. Yhteinen hallintoviranomainen toteuttaa erityisesti tarvittavat toimenpiteet yhteisön rahoituksen tai yhteisrahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi sen omien toimien ja ohjelmasta rahoitettavia hankkeita koskevien toimien osalta. Kyseisten toimenpiteiden on oltava niiden ulkoisten toimien näkyvyyttä koskevien sääntöjen mukaisia, jotka komissio on määritellyt ja julkaissut.

2. Yhteisen sihteeristön osallistujamaihin tarvittaessa perustamien toimipisteiden vastuulla on yhteisen toimintaohjelman toimien tunnetuksi tekeminen ja niistä tiedottaminen niille, joita asia mahdollisesti kiinnostaa.

1. Kunkin yhteisen toimintaohjelman toteutusaika alkaa siitä päivästä, jona komissio hyväksyy yhteisen toimintaohjelman, ja päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

1. Asetuksen (EY) N:o 1638/2006 9 artiklan 10 kohdan c ja d alakohdassa mainituissa tapauksissa ja muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi päättää yhteisen toimintaohjelman päättämisestä ennen ohjelman toteutusajan loppua yhteisen seurantakomitean pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kuultuaan asiasta ensin yhteistä seurantakomiteaa.

2. Yhteinen hallintoviranomainen jättää tällöin kyseisen pyynnön komission käsiteltäväksi ja antaa loppuraportin kolmen kuukauden kuluessa komission päätöksestä. Tarkastettuaan aiemmat ennakkorahoitusmaksut komissio suorittaa lopullisen maksun tai tarvittaessa antaa yhteiselle hallintoviranomaiselle lopullisen perintämääräyksen. Komissio vapauttaa myös sitoumusten jäljellä olevan määrän.

3. Jos ohjelma keskeytetään siitä syystä, että kumppanimaat eivät ole allekirjoittaneet rahoitussopimuksia määräajan kuluessa, rahoitusnäkymien otsakkeeseen 1 B (toimielinten välinen sopimus 2006/C 139/01) kuuluvaan rajat ylittävään yhteistyöhön eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen määrärahoista jo suoritetut talousarviositoumukset ovat voimassa normaalisti, mutta niillä voidaan kattaa ainoastaan asianomaisissa jäsenvaltioissa toteutettavat toimet. Rahoitusnäkymien otsakkeeseen 4 (toimielinten välinen sopimus 2006/C 139/01) kuuluvaan rajat ylittävään yhteistyöhön eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen määrärahoista jo suoritetut talousarviositoumukset vapautetaan.

4. Jos kumppanimaat eivät allekirjoita rahoitussopimusta tai jos komissio päättää keskeyttää yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanon ennen ohjelman aiottua päättymispäivää, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

Yhteisen hallintoviranomaisen ja hankkeiden tuensaajien sekä kumppaneiden on säilytettävä seitsemän vuoden ajan ohjelman tai kunkin hankkeen loppumaksupäivästä kaikki yhteistä toimintaohjelmaa tai hanketta koskevat asiakirjat, erityisesti kertomukset, tositteet, tilit ja kirjanpitoasiakirjat, ja kaikki muut yhteisen toimintaohjelman ja kunkin hankkeen rahoitukseen liittyvät asiakirjat (mukaan luettuina yhteisen hallintoviranomaisen osalta kaikki valintamenettelyihin ja sopimuksiin liittyvät asiakirjat).

2. Yhteisen toimintaohjelman päättäminen ei vaikuta komission oikeuteen tehdä myöhemmin tarvittaessa yhteisen hallintoviranomaisen ja hankkeiden tuensaajien osalta varainhoitoa koskevia oikaisuja, jos ohjelman tai hankkeiden tukikelpoista loppusummaa on tarkistettava päättämispäivämäärän jälkeen tehtyjen tarkastusten johdosta.

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

( 2 ) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta, EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

		Virallinen lehti
		No	page	date
►M1	KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 435/2011, annettu 5 päivänä toukokuuta 2011,	L 118	1	6.5.2011