02007R0520 — FI — 15.02.2021 — 003.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 520/2007,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2007,

eräiden laajalti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 973/2001 kumoamisesta

(EUVL L 123 12.5.2007, s. 3)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1559/2007, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007,

  L 340

8

22.12.2007

►M2

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/2107, annettu 15 päivänä marraskuuta 2017,

  L 315

1

30.11.2017

►M3

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/56, annettu 20 päivänä tammikuuta 2021,

  L 24

1

26.1.2021




▼B

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 520/2007,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2007,

eräiden laajalti vaeltavien kalakantojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 973/2001 kumoamisesta



I

OSASTO

JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa säädetään teknisistä säilyttämistoimenpiteistä, joita sovelletaan eräiden tämän asetuksen liitteessä I tarkoitettujen laajalti vaeltavien kalakantojen pyyntiin ja aluksesta purkamiseen sekä sivusaaliina saataviin lajeihin.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden lipun alla purjehtiviin ja yhteisössä rekisteröityihin aluksiin, jäljempänä ’yhteisön kalastusalukset’, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan säännösten soveltamista.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) 

’laajalti vaeltavilla lajeilla’ liitteessä I lueteltuja lajeja;

2) 

’ICCAT:n tarkoittamilla tonnikaloilla ja niiden lähilajeilla’ liitteessä II lueteltuja lajeja;

▼M3 —————

▼B

4) 

’vapaa-ajan kalastuksella’ kalastustoimintaa, jossa elollisia vesiluonnonvaroja käytetään virkistäytymis- tai urheilutarkoituksiin;

5) 

’saartopyydyksellä’ verkkoa, joka pyydystää kalan saartamalla sen sekä sivuilta että alhaalta päin. Se voi olla kurevaijerilla varustettu tai ilman kurevaijeria;

6) 

’kurenuotalla’ saartopyydystä, jonka pohja kurotaan umpeen verkon pohjassa olevalla kurevaijerilla, joka kulkee pohjaköyden kanssa renkaiden läpi ja jonka avulla verkko voidaan kuroa umpeen. Kurenuottaa voidaan käyttää pienten pelagisten lajien, suurten pelagisten lajien tai pohjalajien pyyntiin;

7) 

’pitkälläsiimalla’ pyydystä, jossa on selkäsiima ja lukuisia koukkuja, jotka on kiinnitetty selkäsiimaan kohdelajista riippuen eripituisilla ja erilaisin välimatkoin sijaitsevilla perukkeilla (tapseilla). Se voidaan laskea joko pystysuoraan tai vaakasuoraan merenpintaan nähden. Se voidaan laskea pohjaan tai pohjan lähelle (pohjasiima) tai se voi ajelehtia välivedessä tai lähellä pintaa (pintasiima);

8) 

’koukulla’ taivutettua, teroitettua, tavallisesti väkäsellä varustettua teräslangan palaa. Koukun kärki voi olla suora tai sivuväärä ja sisäänpäin taivutettu. Koukun varren pituus ja muoto voi vaihdella, ja sen poikkileikkaus voi olla pyöreä (säännöllinen) tai litteä (taottu). Koukun kokonaispituus mitataan varren suurimman kokonaispituuden mukaan sen koukunpään kärjestä, josta koukku kiinnitetään siimaan ja joka muodostaa yleensä silmän, koukun taipeen kärkeen. Koukun kidan leveys mitataan varren ulkoreunan ja väkäsen ulkoreunan välisen suurimman vaakasuoran etäisyyden mukaan;

9) 

’kalaparvien kokoamiseen käytettävillä välineillä’ merenpinnalla kelluvia välineitä, joilla pyritään houkuttelemaan kaloja;

10) 

’vapapyydyksiä käyttävällä tonnikala-aluksella’ alusta, joka on varustettu vapapyydyksellä tonnikalan pyytämistä varten.

4 artikla

Alueet

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia merialueiden määritelmiä:

▼M2 —————

▼B

2) 

Alue 2

Kaikki Intian valtameren vedet, jotka kuuluvat IOTC:n perustamista koskevan sopimuksen 2 artiklassa määriteltyyn sopimuksen toimivalta-alueeseen.

▼M3 —————

▼B

4) 

Alue 4

Kaikki Länsi- ja Keski-Tyynenmeren vedet, jotka kuuluvat WCPFC-yleissopimuksen 3 artiklassa määriteltyyn alueeseen.



▼M2 —————

▼B



1

LUKU

Eräiden alus- ja pyydystyyppien käyttöä koskevia rajoituksia

5 artikla

Isosilmätonnikalan suojelu eräillä trooppisilla vesillä

1.  

Kurenuotta-aluksilla ja vapapyydyksiä käyttävillä tonnikala-aluksilla kalastaminen kielletään 1 päivän ja 30 päivän marraskuuta välisenä aikana alueella, jonka rajat ovat:

— 
eteläraja: 0° S leveyspiiri,
— 
pohjoisraja: 5° N leveyspiiri,
— 
länsiraja: 20° W pituuspiiri,
— 
itäraja: 10° W pituuspiiri.
2.  
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä elokuuta kertomus tämän toimenpiteen täytäntöönpanosta ja tarvittaessa selvitys rikkomisista, joihin niiden lipun alla purjehtivat yhteisön kalastusalukset ovat syyllistyneet ja joita koskevaa tutkintaa niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat suorittaneet.

▼M1 —————

▼B

7 artikla

Boniitin, isosilmätonnikalan ja keltaevätonnikalan kalastus eräillä Portugalin vesialueilla

On kiellettyä pitää aluksella boniitteja, isosilmätonnikaloja ja keltaevätonnikaloja, jotka on pyydetty kurenuotalla ICES:n (kansainvälinen merentutkimusneuvosto) suuralueella X pohjoiseen leveyspiiriltä 36°30′ pohjoista leveyttä ja CECAF:n (Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitea) alueilla pohjoiseen leveyspiiriltä 31° pohjoista leveyttä ja itään pituuspiiriltä 17°30′ läntistä pituutta olevilla Portugalin suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, tai pyytää kyseisiä lajeja mainituilla alueilla kyseisillä pyydyksillä.



2

LUKU

Vähimmäiskoko

8 artikla

Mitat

1.  
Liitteessä IV lueteltuihin lajeihin kuuluvien kalojen katsotaan olevan alamittaisia, jos ne ovat mainitussa liitteessä asianomaiselle lajille vahvistettuja vähimmäismittoja pienempiä.
2.  
Liitteessä IV määriteltyjä mittoja voidaan muuttaa yhteisöä sitovien ICCAT:n suositusten mukaisesti ja 30 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9 artikla

Kiellot

1.  
Liitteessä IV lueteltuihin lajeihin kuuluvien alamittaisten, alueella 1 pyydettyjen kalojen säilyttäminen aluksella, jälleenlaivaaminen, purkaminen, kuljettaminen, varastoiminen, esillä pitäminen myyntiin saattamista varten, myyntiin saattaminen, myyminen ja kaupan pitäminen on kiellettyä. Tällaiset kalat on heitettävä pyynnin jälkeen viipymättä takaisin mereen.
2.  
Liitteessä IV lueteltuihin lajeihin kuuluvien alamittaisten, kolmansista maista peräisin olevien ja alueella 1 pyydettyjen kalojen vapaaseen liikkeeseen saattaminen ja kaupan pitäminen yhteisössä on kiellettyä.

10 artikla

Koon mittaaminen

1.  
Kaikkien lajien pituus, purjekaloja lukuun ottamatta, on mitattava pyrstöevän loveen asti eli yläleuan kärjen ja pyrstöevän lyhimmän ruodon ulkokärjen välisen etäisyyden vertikaalisena projektiona.
2.  
Purjekalojen pituus mitataan alaleuan kärjen ja pyrstön loven välisenä etäisyytenä.

▼M1 —————

▼B



3

LUKU

Alusten lukumäärän rajoittaminen

12 artikla

Isosilmätonnikala ja Pohjois-Atlantin valkotonnikala

1.  

Neuvosto määrittelee asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti lukumäärän ja kokonaiskapasiteetin bruttovetoisuutena (GT) ilmaistuna kokonaispituudeltaan yli 24 metriä oleville yhteisön kalastusaluksille, jotka pyytävät kohdelajinaan isosilmätonnikalaa alueella 1. Määrittely on tehtävä:

a) 

niiden yhteisön kalastusalusten keskimääräisen lukumäärän ja bruttovetoisuutena (GT) ilmaistun kokonaiskapasiteetin mukaisesti, jotka ovat pyytäneet kohdelajinaan isosilmätonnikalaa kyseisellä alueella kaudella 1991–1992;

b) 

isosilmätonnikalaa vuonna 2005 kalastaneiden yhteisön alusten lukumäärää koskevan rajoituksen perusteella, sellaisena kuin se on ilmoitettu ICCAT:lle 30 päivänä kesäkuuta 2005.

2.  
Neuvosto määrittelee asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti sellaisten yhteisön alusten lukumäärän, jotka kalastavat kohdelajinaan Pohjois-Atlantin valkotonnikalaa. Alusten määräksi vahvistetaan niiden yhteisön kalastusalusten keskimääräinen lukumäärä, jotka ovat kalastaneet Pohjois-Atlantin valkotonnikalaa kohdelajinaan kaudella 1993–1995.
3.  

Neuvosto jakaa jäsenvaltioiden kesken asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti:

a) 

1 kohdan mukaisesti määritellyn lukumäärän ja kapasiteetin bruttovetoisuutena (GT) ilmaistuna;

b) 

2 kohdan mukaisesti määritellyn alusten lukumäärän.

4.  

Jäsenvaltioiden on toimitettava tavanomaisia tiedonsiirtokeinoja käyttäen komissiolle ennen kunkin vuoden 15 päivää toukokuuta:

a) 

luettelo lippunsa alla purjehtivista, kokonaispituudeltaan yli 24 metriä pitkistä isosilmätonnikalaa kalastavista aluksista;

b) 

luettelo lippunsa alla purjehtivista aluksista, jotka osallistuvat Pohjois-Atlantin valkotonnikalan kohdennettuun kalastukseen.

Komissio toimittaa nämä tiedot ICCAT:n sihteeristölle ennen kunkin vuoden 31 päivää toukokuuta.

5.  
Edellä 4 kohdassa tarkoitetuissa luetteloissa on ilmoitettava alukselle annettu kalastuslaivastorekisterin sisäinen numero yhteisön kalastuslaivastorekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 ( 1 ) liitteen I mukaisesti sekä käytetty pyydystyyppi.



4

LUKU

Muut kuin kohdelajit sekä urheilu- ja virkistyskalastus

13 artikla

Marliinit

Jäsenvaltioiden on pyrittävä lisäämään monofiiliperukkeiden käyttöä leikareissa, jotta elävät purje- ja valkomarliinit voidaan päästää helposti takaisin mereen.

14 artikla

Hait

1.  
Jäsenvaltioiden on pyrittävä edistämään tahattomasti pyydettyjen elävien ja erityisesti nuorten haiden päästämistä takaisin mereen.
2.  
Jäsenvaltioiden on pyrittävä vähentämään haiden poisheittämistä parantamalla pyydysten valikoivuutta.

15 artikla

Merikilpikonnat

Jäsenvaltioiden on pyrittävä edistämään tahattomasti pyydettyjen elävien merikilpikonnien päästämistä takaisin mereen.

16 artikla

Urheilu- ja virkistyskalastus Välimerellä

1.  
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet vedettävien verkkopyydysten, saartopyydysten, kurenuottien, pohjaharojen, tavallisten verkkojen, riimuverkkojen ja pitkiensiimojen käytön kieltämiseksi tonnikalan ja sen lähilajien pyytämiseksi urheilu- ja virkistyskalastuksessa Välimerellä.
2.  
Jäsenvaltioiden on valvottava, ettei urheilu- ja virkistyskalastuksessa Välimerellä pyydettyjä tonnikaloja ja tonnikalan lähilajeja pidetä kaupan.

17 artikla

Kertomus

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä elokuuta kertomus tämän luvun täytäntöönpanosta.



III

OSASTO

ALUEELLA 2 SOVELLETTAVAT TEKNISET TOIMENPITEET



1

LUKU

Alusten lukumäärän rajoittaminen

18 artikla

Alusten sallittu lukumäärä

1.  
Neuvosto määrittelee asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti niiden kokonaispituudeltaan yli 24 metriä olevien yhteisön kalastusalusten lukumäärän, jotka saavat kalastaa alueella 2. Alusten lukumääräksi vahvistetaan IOTC:n alusrekisteriin vuonna 2003 kirjattujen yhteisön kalastusalusten määrä. Alusten lukumäärää koskevan rajoituksen on vastattava bruttovetoisuutena (GT) ilmaistua kokonaisvetoisuutta. Kokonaisvetoisuutta ei saa ylittää, kun aluksia korvataan.
2.  
Neuvosto jakaa tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti määritellyn alusten lukumäärän jäsenvaltioiden kesken asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.



2

LUKU

Muut kuin kohdelajit

19 artikla

Hait

1.  
Jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkensa edistääkseen tahattomasti pyydettyjen elävien ja erityisesti nuorten haiden päästämistä takaisin mereen.
2.  
Jäsenvaltioiden on pyrittävä vähentämään haiden poisheittämistä.

20 artikla

Merikilpikonnat

1.  
Jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkensa vähentääkseen kalastuksen vaikutuksia merikilpikonniin, erityisesti soveltamalla 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä.
2.  

Kaikkien pyydysten käyttämisen edellytyksenä on, että:

a) 

tahattomasti (koukulla tai verkolla) tai sivusaaliina saatuja merikilpikonnia käsitellään asianmukaisella tavalla, elvyttäminen ja nopea vapauttaminen mukaan luettuina;

b) 

aluksella on tarvittavat varusteet tahattomasti tai sivusaaliina saatujen merikilpikonnien päästämiseksi takaisin mereen.

3.  

Kurenuotan käyttämisen edellytyksenä on, että:

a) 

vältetään mahdollisuuksien mukaan merikilpikonnien saartamista;

b) 

kehitetään ja sovelletaan sellaisia pyydyksiä koskevia eritelmiä, jotka soveltuvat merikilpikonnista koostuvien sivusaaliiden määrän minimoimiseen;

c) 

toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet saarrettujen tai saaliiksi joutuneiden merikilpikonnien irrottamiseksi;

d) 

toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sellaisten kalaparvien kokoamiseen käytettävien välineiden valvomiseksi, joihin merikilpikonnat saattaisivat jäädä kiinni, sekä kiinni jääneiden kilpikonnien irrottamiseksi ja käyttämättömien välineiden pois keräämiseksi.

4.  

Pitkänsiiman käyttämisen edellytyksenä on, että:

a) 

kehitetään ja otetaan käyttöön sellaisia koukkumallien, syöttityyppien, verkon korkeuden ja rakenteen yhdistelmiä sekä kalastusmenetelmiä, joilla merikilpikonnien tahaton saaliiksi joutuminen tai sivusaaliiksi joutuminen ja kuolleisuus voidaan minimoida;

b) 

aluksella on tarvittavat varusteet tahattomasti tai sivusaaliina saatujen merikilpikonnien päästämiseksi takaisin mereen, mukaan luettuina työkalut kilpikonnien irrottamiseksi tai siimojen ja haavien leikkaamiseksi.

▼M3 —————

▼B



V

OSASTO

ALUEELLA 4 SOVELLETTAVAT TEKNISET TOIMENPITEET

28 artikla

Jätteiden vähentäminen

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä, joilla vähennetään mahdollisimman paljon jätteitä, pois heitettyjä saaliita, kadonneiden tai hylättyjen pyydysten saaliita, kalastusaluksilta peräisin olevaa saastetta, kohdelajeihin kuulumattomien kalojen ja eläinten saaliiksi joutumista sekä vaikutuksia liittyviin tai niistä riippuvaisiin lajeihin ja erityisesti uhanalaisiin lajeihin.



VI

OSASTO

YLEISESTI SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

29 artikla

Merinisäkkäät

1.  
Kaikkien merinisäkäsparvien tai -ryhmien saartaminen kurenuotilla on kiellettyä.
2.  
Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin yhteisön kalastusaluksiin lukuun ottamatta 23 artiklassa tarkoitettuja aluksia.



VII

OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

30 artikla

Komiteamenettely

Edellä olevan 6 artiklan 4 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan nojalla toteutettavat toimenpiteet on vahvistettava asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

31 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 973/2001.

32 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.




LIITE I

Laajalti vaeltavien lajien luettelo

— 
Valkotonnikala: Thunnus alalunga
— 
Tonnikala: Thunnus thynnus
— 
Isosilmätonnikala: Thunnus obesus
— 
Boniitti: Katsuwonus pelamis
— 
Sarda: Sarda sarda
— 
Keltaevätonnikala: Thunnus albacares
— 
Mustaevätonnikala: Thunnus atlanticus
— 
Boniitit: Euthynnus spp.
— 
Eteläntonnikala: Thunnus maccoyii
— 
Auksidit: Auxis spp.
— 
Merilahnat: Bramidae
— 
Marliinit: Tetrapturus spp.; Makaira spp.
— 
Purjekalat: Istiophorus spp.
— 
Miekkakala: Xiphias gladius
— 
Makrillihauet tai sairat: Scomberesox spp.; Cololabis spp.
— 
Dolfiini; pikkudolfiini: Coryphaena hippurus; Coryphaena equiselis
— 
Hait: Hexanchus griseus; Cetorhinus maximus; Alopiidae Rhincodon typus; Carcharhinidae; Sphyrnidae; Isuridae; Lamnidae
— 
Valaat (valaat ja pyöriäiset): Physeteridae; Balenidae; Eschrichtiidae; Monodontidae; Ziphiidae; Delphinidae.

▼M2 —————



( 1 ) EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1799/2006 (EUVL L 341, 7.12.2006, s. 26).