02007R0168 — FI — 27.04.2022 — 001.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
Muutettu:
▼B
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 168/2007,
annettu 15 päivänä helmikuuta 2007,
Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta
1
LUKU
KOHDE, TAVOITE, SOVELTAMISALA, TEHTÄVÄT JA TOIMINTA-ALAT
1 artikla
Kohde
Perustetaan Euroopan unionin perusoikeusvirasto, jäljempänä ’virasto’.
▼M1
2 artikla
Tavoite
Viraston tavoitteena on tarjota perusoikeuksia koskevaa apua ja asiantuntemusta asianomaisille unionin toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille, kun ne panevat täytäntöön unionin oikeutta, ja auttaa niitä tällä tavoin varmistamaan perusoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimenpiteitä tai määrittelevät toimintalinjoja.
3 artikla
Soveltamisala
1.
Virasto harjoittaa toimintaansa 2 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi unionin toimivaltuuksien rajoissa.
2.
Viraston toiminta liittyy perusoikeuksiin sellaisina kuin niihin viitataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa.
3.
Virasto käsittelee perusoikeuskysymyksiä, joita ilmenee unionissa ja jäsenvaltioissa niiden pannessa täytäntöön unionin oikeutta, lukuun ottamatta yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä tai sen piiriin kuuluvia unionin tai jäsenvaltioiden toimia tai toimintaa.
▼B
4 artikla
Tehtävät
1.
Edellä 2 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja 3 artiklassa säädettyjen toimivaltuuksiensa rajoissa virasto
▼M1
a)
kerää, tallentaa, analysoi ja levittää merkityksellisiä, objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja, mukaan luettuina tutkimus- ja seurantatulokset, joita jäsenvaltiot, unionin toimielimet, elimet, laitokset ja virastot sekä tutkimuskeskukset, kansalliset elimet, valtioista riippumattomat järjestöt, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt, erityisesti Euroopan neuvoston toimivaltaiset elimet, toimittavat sille;
▼B
b)
kehittää yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa menetelmiä ja standardeja tietojen vertailukelpoisuuden, objektiivisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan tasolla;
▼M1
c)
toteuttaa ja tukee tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä, esiselvityksiä ja toteutettavuustutkimuksia sekä osallistuu niitä koskevaan yhteistyöhön tarvittaessa myös Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä, jos tämä on sopusoinnussa viraston painopistealueiden sekä vuotuisten ja monivuotisten työohjelmien kanssa;
d)
laatii ja julkaisee joko omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä päätelmiä ja lausuntoja yksittäisistä aiheista unionin toimielimille ja jäsenvaltioille niiden pannessa täytäntöön unionin oikeutta;
▼B
e)
julkaisee vuosikertomuksen viraston toiminta-aloihin kuuluvista perusoikeuskysymyksistä ja antaa siinä esimerkkejä hyvistä käytänteistä;
f)
julkaisee aihekohtaisia kertomuksia suorittamiensa analyysien, tutkimusten ja selvitysten pohjalta;
g)
julkaisee vuosikertomuksen omasta toiminnastaan; ja
h)
kehittää viestintästrategian ja edistää kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua lisätäkseen yleistä tietoisuutta perusoikeuksista ja tiedottaakseen aktiivisesti toiminnastaan.
▼M1
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetut päätelmät, lausunnot ja kertomukset voivat koskea komission Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä myös ’SEUT’, 293 artiklan nojalla tekemiä ehdotuksia tai toimielinten lainsäädäntömenettelyjen aikana esittämiä kantoja ainoastaan silloin, kun kyseinen toimielin on esittänyt tätä koskevan pyynnön 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. Niissä ei saa ottaa kantaa SEUT 263 artiklassa tarkoitettuun säädösten laillisuuteen eikä siihen, onko jäsenvaltio jättänyt täyttämättä sille perussopimusten mukaan kuuluvan velvollisuuden SEUT 258 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
▼M1
3.
Tieteellistä komiteaa on kuultava ennen 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun kertomuksen hyväksymistä.
4.
Virasto toimittaa 1 kohdan e ja g alakohdassa tarkoitetut kertomukset vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
▼M1
5 artikla
Toiminta-alat
Virasto harjoittaa toimintaansa vuotuisten ja monivuotisten työohjelmien perusteella; näiden työohjelmien on oltava käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöresurssien mukaisia. Tämä ei rajoita viraston mahdollisuutta vastata Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission 4 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan nojalla esittämiin pyyntöihin, jotka eivät koske vuotuisissa ja monivuotisissa työohjelmissa määritettyjä aloja, edellyttäen että viraston taloudelliset ja henkilöresurssit tämän sallivat.
▼M1
5 a artikla
Vuotuinen ja monivuotinen ohjelmasuunnittelu
1.
Johtaja laatii vuosittain luonnoksen erityisesti vuotuisen ja monivuotisen työohjelman sisältäväksi ohjelma-asiakirjaksi komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (
1
) 32 artiklan mukaisesti.
2.
Johtaja toimittaa ohjelma-asiakirjan luonnoksen hallintoneuvostolle. Johtaja toimittaa ohjelma-asiakirjan luonnoksen sellaisena, kuin hallintoneuvosto on sen hyväksynyt, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta. Neuvostossa toimivaltainen neuvoston valmisteluelin keskustelee monivuotisen työohjelman luonnoksesta ja voi pyytää virastoa esittelemään kyseisen luonnoksen.
3.
Johtaja toimittaa ohjelma-asiakirjan luonnoksen myös 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille kansallisille yhteyshenkilöille ja tieteelliselle komitealle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta, jotta asianomaiset jäsenvaltiot ja tieteellinen komitea voivat antaa lausuntonsa luonnoksesta.
4.
Ottaen huomioon toimivaltaisessa neuvoston valmisteluelimessä käydyn keskustelun tuloksen ja komissiolta, jäsenvaltioilta ja tieteelliseltä komitealta saadut lausunnot johtaja toimittaa ohjelma-asiakirjan luonnoksen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi. Johtaja toimittaa hyväksytyn ohjelma-asiakirjan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sekä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille kansallisille yhteyshenkilöille.
▼B
2
LUKU
TYÖMENETELMÄT JA YHTEISTYÖ
6 artikla
Työmenetelmät
1.
Jotta voidaan varmistaa objektiivisten, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen toimittaminen, virasto
a)
perustaa ja sovittaa yhteen tietoverkostoja sekä käyttää olemassa olevia verkostoja,
b)
järjestää ulkopuolisten asiantuntijoiden kokouksia,
c)
perustaa aina tarvittaessa ad hoc -työryhmiä,
hyödyntäen jäsenvaltioissa toimivien organisaatioiden ja elinten asiantuntemusta ja ottaen huomioon tarpeen ottaa kansalliset viranomaiset mukaan tietojen keräämiseen.
2.
Huolehtiakseen täydentävyydestä ja varmistaakseen mahdollisimman tehokkaan resurssien hyödyntämisen virasto ottaa toiminnassaan, kun se on tarkoituksenmukaista, huomioon tiedot, joita ovat keränneet ja toiminnan, jota ovat suorittaneet erityisesti
▼M1
a)
Unionin toimielimet, elimet, laitokset ja virastot sekä jäsenvaltioiden elimet, laitokset ja virastot;
▼B
b)
Euroopan neuvosto Euroopan neuvoston seuranta- ja valvontamekanismien havaintoihin ja toimintaan liittyen, sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu; ja
c)
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj), Yhdistyneet Kansakunnat ja muut kansainväliset järjestöt.
3.
Virasto voi tehdä muiden organisaatioiden kanssa sopimuksia, etenkin alihankintajärjestelyjä, sellaisten tehtävien hoitamiseksi, jotka se voi antaa niiden suoritettaviksi. Virasto voi myös myöntää avustuksia, joilla edistetään asianmukaista yhteistyötä ja yhteistyöhankkeita, erityisesti 8 ja 9 artiklassa tarkoitetuille kansallisille ja kansainvälisille järjestöille.
▼M1
7 artikla
Suhteet asianomaisiin unionin elimiin, laitoksiin ja virastoihin
Virasto huolehtii toiminnan asianmukaisesta yhteensovittamisesta asianomaisten unionin elinten, laitosten ja virastojen kanssa. Yhteistyön ehdot määritellään tarvittaessa yhteisymmärryspöytäkirjoissa.
▼B
8 artikla
Yhteistyö järjestöjen kanssa jäsenvaltion ja kansainvälisellä tasolla
▼M1
1.
Kukin jäsenvaltio nimeää hallituksen virkamiehen kansalliseksi yhteyshenkilöksi.
Kansallinen yhteishenkilö on viraston pääasiallinen yhteystaho jäsenvaltiossa.
Virasto ja kansalliset yhteyshenkilöt tekevät yhteistyötä tiiviin keskinäisen yhteistyön hengessä.
Virasto toimittaa kansallisille yhteyshenkilöille kaikki 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditut asiakirjat.
▼B
2.
Hoitaessaan tehtäviään virasto tekee yhteistyötä
a)
sellaisten valtiollisten järjestöjen ja julkisten laitosten kanssa, jotka ovat toimivaltaisia jäsenvaltioissa perusoikeuskysymysten alalla, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot mukaan luettuina; ja
b)
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj), erityisesti demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (Office for Democratic Institutions and Human Rights, ODIHR), Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.
▼M1
3.
Edellä 2 kohdan nojalla harjoitettavaa yhteistyötä koskevien hallinnollisten järjestelyjen on oltava unionin oikeuden mukaisia, ja viraston hallintoneuvoston on hyväksyttävä ne johtajan tekemän ehdotuksen pohjalta sen jälkeen, kun komissio on antanut asiasta lausunnon. Jos komissio ilmaisee olevansa eri mieltä kyseisistä järjestelyistä, hallintoneuvosto ottaa ne uudelleen käsittelyyn ja hyväksyy ne, tarvittaessa muutoksin, kaikkien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.
9 artikla
Yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa
Päällekkäisyyden välttämiseksi sekä täydentävyyden ja lisäarvon varmistamiseksi virasto sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa erityisesti vuotuisten ja monivuotisten työohjelmiensa sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa 10 artiklan mukaisesti tehtävän yhteistyön osalta.
Tätä varten unioni tekee SEUT 218 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti Euroopan neuvoston kanssa sopimuksen, jonka tarkoituksena on Euroopan neuvoston ja viraston välisen läheisen yhteistyön aikaansaaminen. Kyseiseen sopimukseen sisältyy Euroopan neuvoston suorittama riippumattoman henkilön nimeäminen viraston hallintoneuvostoon ja johtokuntaan 12 ja 13 artiklan mukaisesti.
▼B
10 artikla
Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa; perusoikeusfoorumi
1.
Virasto tekee läheistä yhteistyötä sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan yhteisöjen kanssa, jotka toimivat perusoikeuksien alalla muun muassa rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi kansallisella, Euroopan tai kansainvälisellä tasolla. Tätä varten virasto perustaa yhteistyöverkoston, jäljempänä ’perusoikeusfoorumi’, joka muodostuu valtioista riippumattomista, ihmisoikeuskysymysten parissa toimivista järjestöistä, ammattiliitoista ja työnantajajärjestöistä, asianomaisista yhteiskunnallisista ja ammatillisista järjestöistä, kirkoista sekä uskonnollisista, filosofisista ja ei-tunnustuksellisista järjestöistä, yliopistoista ja muista Euroopan ja kansainvälisellä tasolla toimivien laitosten ja järjestöjen pätevistä asiantuntijoista.
2.
Perusoikeusfoorumi muodostaa puitteet tietojenvaihtoa ja tiedon yhteen kokoamista varten. Se huolehtii viraston ja asianomaisten yhteistyötahojen läheisestä yhteistyöstä.
3.
Perusoikeusfoorumi on avoin kaikille kiinnostuneille ja vaatimukset täyttäville yhteistyötahoille 1 kohdan mukaisesti. Virasto voi kääntyä perusoikeusfoorumin jäsenten puoleen, jos se on tarpeen sellaisten erityisten tarpeiden osalta, jotka liittyvät viraston työssä ensisijaisiksi määriteltyihin aloihin.
4.
Virasto pyytää perusoikeusfoorumia erityisesti
▼M1
a)
tekemään hallintoneuvostolle vuotuisia ja monivuotisia työohjelmia koskevia ehdotuksia hyväksyttäväksi 5 a artiklan mukaisesti;
▼B
b)
antamaan palautetta ja ehdottamaan hallintoneuvostolle jatkotoimia 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen pohjalta; ja
c)
toimittamaan viraston työn kannalta merkityksellisten konferenssien, seminaarien ja kokousten tuloksia ja suosituksia johtajalle ja tieteelliselle komitealle.
5.
Perusoikeusfoorumin toiminnan yhteensovittaminen tapahtuu johtajan alaisuudessa.
3
LUKU
ORGANISAATIO
11 artikla
Viraston elimet
Virastolla on
12 artikla
Hallintoneuvosto
▼M1
1.
Hallintoneuvosto koostuu seuraavista henkilöistä, joilla on vahva asiantuntemus perusoikeuksien alalla ja asianmukainen kokemus julkisen tai yksityisen sektorin organisaatioiden johtamisesta, mukaan lukien hallinto- ja varainhoitotaidot:
▼B
a)
yksi kunkin jäsenvaltion nimeämä riippumaton jäsen, jolla on erittäin vastuullinen tehtävä riippumattomassa kansallisessa ihmisoikeusasioita käsittelevässä instituutiossa tai muussa julkisen tai yksityisen sektorin organisaatiossa;
b)
yksi Euroopan neuvoston nimeämä riippumaton jäsen; ja
c)
kaksi komission edustajaa.
▼M1
Jäsenvaltiot, komissio ja Euroopan neuvosto pyrkivät naisten ja miesten tasa-arvoiseen edustukseen hallintoneuvostossa.
▼B
2.
Kutakin hallintoneuvoston jäsentä voi edustaa varajäsen, joka täyttää edellä mainitut vaatimukset ja joka nimetään samalla menettelyllä. Virasto julkaisee verkkosivuillaan luettelon hallintoneuvoston jäsenistä ja varajäsenistä ja pitää sen ajan tasalla.
▼M1
3.
Hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten toimikausi on viisi vuotta. Entinen jäsen tai varajäsen voidaan nimittää uudelleen yhdeksi ei-peräkkäiseksi toimikaudeksi.
4.
Säännönmukaista vaihtumista tai kuolemantapauksia lukuun ottamatta jäsenen tai varajäsenen toimikausi päättyy hänen erotessaan. Jos jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuutta koskevia vaatimuksia, hänen on kuitenkin erottava välittömästi ja ilmoitettava tästä komissiolle ja johtajalle. Kyseisissä tapauksissa säännönmukaista vaihtumista lukuun ottamatta asianomainen taho nimeää uuden jäsenen tai uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Asianomainen taho nimeää uuden jäsenen tai uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi myös siinä tapauksessa, että hallintoneuvosto on jäsentensä kolmasosan tai komission tekemän ehdotuksen perusteella todennut, että asianomainen jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuutta koskevia vaatimuksia. Jos jäljellä olevan toimikauden kesto on alle kaksi vuotta, uuden jäsenen tai varajäsenen toimikautta voidaan jatkaa kokonaiseksi viiden vuoden toimikaudeksi.
5.
Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä kaksi muuta 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua johtokunnan jäsentä tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti nimetyistä jäsenistään kahden ja puolen vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.
Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan tämän artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen hallintoneuvoston jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Kaksi muuta 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua johtokunnan jäsentä valitaan tämän artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen hallintoneuvoston jäsenten enemmistöllä.
▼B
6.
Hallintoneuvosto huolehtii siitä, että virasto hoitaa sille osoitetut tehtävät. Hallintoneuvosto on viraston suunnittelu- ja valvontaelin. Erityisesti se
▼M1
a)
hyväksyy viraston vuotuiset ja monivuotiset työohjelmat;
b)
hyväksyy 4 artiklan 1 kohdan e ja g alakohdassa tarkoitetut vuosikertomukset vertaamalla jälkimmäisen osalta erityisesti saavutettuja tuloksia vuotuisten ja monivuotisten työohjelmien tavoitteisiin;
▼B
c)
nimittää ja tarvittaessa erottaa viraston johtajan;
d)
hyväksyy viraston vuotuisen talousarvioesityksen ja lopullisen talousarvion;
▼M1
e)
käyttää tämän artiklan 7 a ja 7 b kohdan mukaisesti viraston henkilöstön suhteen toimivaltaa, joka on annettu neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (
2
) vahvistetuilla Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavilla henkilöstösäännöillä, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, nimittävälle viranomaiselle ja mainitulla asetuksella vahvistetuilla muuhun henkilöstöön sovellettavilla palvelussuhteen ehdoilla, jäljempänä ’palvelussuhteen ehdot’, viranomaiselle, jolla on oikeus tehdä palvelukseen ottamista koskevia sopimuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’;
▼B
f)
laatii vuosittain arvion viraston tuloista ja menoista ja toimittaa sen komissiolle 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti;
g)
hyväksyy viraston työjärjestyksen johtajan esittämän luonnoksen pohjalta sekä komission, tieteellisen komitean ja 1 kohdan b alakohdassa mainitun henkilön annettua lausuntonsa;
h)
hyväksyy 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti viraston varainhoitosäännöt johtajan esittämän luonnoksen pohjalta sekä komission annettua lausuntonsa;
▼M1
i)
hyväksyy henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosäännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
▼B
j)
hyväksyy 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti järjestelyt, jotka koskevat avoimuutta ja oikeutta tutustua asiakirjoihin;
k)
nimeää tieteellisen komitean jäsenet tai lakkauttaa kyseisen jäsenyyden 14 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti;
l)
toteaa 4 kohdan mukaisesti, että hallintoneuvoston jäsen tai varajäsen ei enää täytä riippumattomuutta koskevia vaatimuksia;
▼M1
m)
hyväksyy turvallisuusstrategian, mukaan lukien EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa koskevat säännöt;
n)
hyväksyy jäsentensä sekä tieteellisen komitean jäsenten eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat säännöt; ja
o)
hyväksyy ja päivittää säännöllisesti 4 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetun viestintästrategian.
▼B
7.
Hallintoneuvosto voi siirtää tehtäviään johtokunnalle, lukuun ottamatta niitä, jotka on mainittu 6 kohdan a, b, c, d, e, g, h, k ja l alakohdassa.
▼M1
7 a.
Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen asiaa koskeva toimivalta johtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa kyseinen toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Johtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.
7 b.
Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron johtajalle ja johtajan toteuttaman nimittävän viranomaisen toimivallan edelleen siirron ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin johtaja.
▼M1
8.
Hallintoneuvosto tekee päätöksensä pääsääntöisesti kaikkien jäsentensä enemmistöllä.
Edellä olevan 6 kohdan a–e, g, k ja l alakohdassa tarkoitetut päätökset tehdään kaikkien jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.
Jäljempänä 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut päätökset tehdään yksimielisesti.
Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä tai hänen poissa ollessaan hänen varajäsenellään on yksi ääni. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan.
Euroopan neuvoston nimeämä henkilö voi äänestää ainoastaan 6 kohdan a, b ja k alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä.
9.
Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle kaksi kertaa vuodessa, tämän kuitenkaan rajoittamatta ylimääräisten kokousten järjestämistä. Puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisiä kokouksia joko omasta aloitteestaan tai kun komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.
10.
Tieteellisen komitean puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja Euroopan tasa-arvoinstituutin johtaja voivat osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin. Muiden asianomaisten unionin virastojen ja elinten sekä muiden 8 ja 9 artiklassa mainittujen kansainvälisten elinten johtajat voivat myös osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin, jos johtokunta on kutsunut ne.
13 artikla
Johtokunta
1.
Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. Johtokunta valvoo hallintoneuvoston hyväksyttäväksi esitettävien päätösten tarpeellista valmistelua. Erityisesti se tarkastelee talousarvio- ja henkilöstökysymyksiä.
2.
Lisäksi johtokunta
a)
tarkistaa 5 a artiklassa tarkoitetun viraston ohjelma-asiakirjan johtajan laatiman luonnoksen pohjalta ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;
b)
tarkistaa viraston vuotuisen talousarvioesityksen ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;
c)
tarkistaa luonnoksen vuotuiseksi kertomukseksi viraston toiminnasta ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;
d)
hyväksyy viraston petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden, kun otetaan huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt, ja joka perustuu johtajan laatimaan luonnokseen;
e)
varmistaa sen, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston, jäljempänä ’OLAF’, tai Euroopan syyttäjänvirasto, jäljempänä ’EPPO’, tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;
f)
avustaa ja neuvoo johtajaa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa hallinnon ja varainhoidon valvonnan lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan 4 kohdassa asetettuja johtajan vastuita.
3.
Johtokunta voi tarvittaessa kiireellisissä tapauksissa tehdä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta, myös nimittävän viranomaisen toimivallan siirron keskeyttämisestä 12 artiklan 7 a ja 7 b kohdassa tarkoitettujen ehtojen mukaisesti sekä talousarvioon liittyvistä kysymyksistä.
4.
Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kaksi muuta hallintoneuvoston 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti valitsemaa hallintoneuvoston jäsentä sekä yksi hallintoneuvostossa olevista komission edustajista.
Euroopan neuvoston nimeämä hallintoneuvostossa oleva henkilö voi osallistua johtokunnan kokouksiin.
5.
Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan koolle. Johtokunta voidaan kutsua koolle myös jonkin sen jäsenen pyynnöstä. Se hyväksyy päätöksensä läsnä olevien jäsentensä enemmistöllä. Euroopan neuvoston nimittämä henkilö voi äänestää niissä asioissa, jotka liittyvät päätöksiin, joissa hänellä on äänioikeus hallintoneuvostossa 12 artiklan 8 kohdan mukaisesti.
6.
Johtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.
▼B
14 artikla
Tieteellinen komitea
▼M1
1.
Tieteelliseen komiteaan kuuluu 11 riippumatonta perusoikeuksien alalla erityisen ansioitunutta henkilöä, joilla on tieteellistä laatua ja tutkimusmenetelmiä koskeva riittävä osaaminen. Hallintoneuvosto nimeää kyseiset 11 jäsentä ja hyväksyy varallaololuettelon, joka on laadittu paremmuusjärjestyksessä avoimen haku- ja valintamenettelyn jälkeen, kuultuaan toimivaltaista Euroopan parlamentin valiokuntaa. Hallintoneuvosto varmistaa tasaisen maantieteellisen edustuksen ja pyrkii naisten ja miesten tasa-arvoiseen edustukseen tieteellisessä komiteassa. Hallintoneuvoston jäsenet eivät saa olla tieteellisen komitean jäseniä. Tieteellisen komitean nimeämistä koskevat ehdot annetaan 12 artiklan 6 kohdan g alakohdassa tarkoitetussa työjärjestyksessä.
▼B
2.
Tieteellisen komitean jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Häntä ei voida nimetä uudelleen.
▼M1
3.
Tieteellisen komitean jäsenet ovat riippumattomia. Heitä ei voi korvata kuin heidän omasta pyynnöstään tai jos he ovat pysyvästi estyneitä suorittamasta tehtäviään. Jos jäsen ei enää täytä riippumattomuutta koskevia vaatimuksia, hänen on kuitenkin erottava välittömästi ja ilmoitettava tästä komissiolle ja johtajalle. Vaihtoehtoisesti hallintoneuvosto voi jäsentensä kolmasosan tai komission tekemän ehdotuksen perusteella todeta, ettei henkilö ole riippumaton, ja perua asianomaisen henkilön nimeämisen. Hallintoneuvosto nimittää varallaololuettelosta ensimmäisen käytettävissä olevan henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos jäljellä olevan toimikauden kesto on alle kaksi vuotta, uuden jäsenen toimikautta voidaan jatkaa kokonaiseksi viiden vuoden toimikaudeksi. Virasto julkaisee verkkosivuillaan luettelon tieteellisen komitean jäsenistä ja pitää sen ajan tasalla.
▼B
4.
Tieteellinen komitea valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa yhden vuoden toimikaudeksi.
5.
Tieteellinen komitea takaa viraston työn tieteellisen laadun ohjaamalla sen työskentelyä tämän mukaisesti. Johtaja ottaa tässä tarkoituksessa tieteellisen komitean mukaan kaikkien 4 artiklan 1 kohdan a, b, c, d, e, f ja h alakohdan nojalla laadittavien asiakirjojen valmisteluun niin aikaisessa vaiheessa kuin on tarkoituksenmukaista.
▼M1
Tieteellinen komitea antaa etenkin neuvoja johtajalle ja virastolle viraston työssä sovellettavista tieteellisistä tutkimusmenetelmistä.
▼B
6.
Tieteellinen komitea tekee ratkaisunsa kahden kolmasosan enemmistöllä. Puheenjohtaja kutsuu sen koolle neljä kertaa vuodessa. Tarvittaessa puheenjohtaja käyttää kirjallista menettelyä tai kutsuu koolle ylimääräisiä kokouksia joko omasta aloitteestaan tai kun vähintään neljä tieteellisen komitean jäsentä sitä pyytää.
15 artikla
Johtaja
1.
Viraston päällikkönä toimii johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää 2 kohdassa säädettyä yhteistyömenettelyä (”concertation”) noudattaen.
Johtaja nimitetään henkilökohtaisten ansioidensa, perusoikeuksien alalla saamansa kokemuksen sekä hallinto- ja johtamistaitojensa perusteella.
2.
Yhteistyömenettely on seuraava:
a)
komission hakumenettelyn ja avoimen valintamenettelyn jälkeen esittämän luettelon perusteella hakijoita pyydetään ennen nimittämistä tulemaan neuvoston ja Euroopan parlamentin toimivaltaisen valiokunnan kuultaviksi ja vastaamaan kysymyksiin;
b)
Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto antavat tämän jälkeen lausuntonsa ja ilmoittavat ehdokkaita koskevan suosituimmuusjärjestyksensä;
c)
hallintoneuvosto nimittää johtajan nämä lausunnot huomioon ottaen.
▼M1
3.
Johtajan toimikausi on viisi vuotta.
Kyseisen viisivuotiskauden kahdentoista viimeisen kuukauden kuluessa komissio suorittaa arvioinnin, jossa se ottaa huomioon erityisesti
a)
miten johtaja on suoriutunut tehtävistään;
b)
viraston tehtävät ja vaatimukset tulevina vuosina.
Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja arvioinnin huomion ottaen jatkaa johtajan toimikautta kerran enintään viidellä vuodella.
Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle aikomuksestaan jatkaa johtajan toimikautta. Kyseisen toimikauden jatkamista koskevaa hallintoneuvoston muodollista päätöstä edeltävän kuukauden aikana johtajaa voidaan pyytää antamaan lausunto toimivaltaiselle Euroopan parlamentin valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten kysymyksiin.
Jos johtajan toimikautta ei jatketa, hän pysyy tehtävässään seuraajansa nimittämiseen asti.
4.
Johtaja vastaa
a)
edellä 4 artiklassa mainittujen tehtävien hoitamisesta; erityisesti 4 artiklan 1 kohdan a–h alakohdan nojalla laadittujen asiakirjojen valmistelusta ja julkaisemisesta yhteistyössä tieteellisen komitean kanssa;
b)
edellä 5 a artiklassa tarkoitetun viraston ohjelma-asiakirjan valmistelusta ja täytäntöönpanosta;
c)
päivittäisestä hallinnosta;
d)
hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpanosta;
e)
viraston talousarvion toteuttamisesta 21 artiklan mukaisesti;
f)
ammatillisten standardien ja tulosindikaattorien mukaisista tehokkaista seuranta- ja arviointimenettelyistä, joilla viraston toimintaa tarkastellaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin;
g)
toimintasuunnitelman laatimisesta sellaisten jälkiarviointien päätelmien seurantaa varten, joissa arvioidaan huomattavia menoja aiheuttavien ohjelmien ja toimien tuloksellisuutta, delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 29 artiklan mukaisesti;
h)
seuranta- ja arviointijärjestelmän tuloksien raportoinnista vuosittain hallintoneuvostolle;
i)
viraston petostentorjuntastrategian valmistelusta ja sen esittämisestä johtokunnan hyväksyttäväksi;
j)
toimintasuunnitelman laatimisesta sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raporttien ja arviointien päätelmiin sekä OLAFin tutkimuksiin perustuvia jatkotoimia varten ja suunnitelman edistymisestä raportoinnista komissiolle ja hallintoneuvostolle;
k)
yhteistyöstä kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa; ja
l)
yhteistyöstä kansalaisyhteiskunnan kanssa, mihin kuuluu perusoikeusfoorumin yhteensovittaminen 10 artiklan mukaisesti.
▼B
5.
Johtaja suorittaa tehtävänsä riippumattomana. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja osallistuu sen kokouksiin ilman äänioikeutta.
6.
Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat milloin tahansa kutsua johtajan kuulemistilaisuuteen, jossa käsitellään mitä tahansa viraston toimintaan liittyvää kysymystä.
▼M1
7.
Johtaja voidaan erottaa ennen hänen toimikautensa päättymistä hallintoneuvoston kaikkien jäsenten kahden kolmasosan enemmistön tekemään ehdotukseen tai komission ehdotukseen perustuvalla hallintoneuvoston päätöksellä vakavan virheen, toimen epätyydyttävän hoitamisen tai toistuvien tai vakavien väärinkäytösten vuoksi.
▼B
4
LUKU
TOIMINTA
16 artikla
Riippumattomuus ja yleiset edut
1.
Virasto suorittaa tehtävänsä täysin riippumattomana.
2.
Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet, tieteellisen komitean jäsenet ja johtaja sitoutuvat toimimaan yleisen edun hyväksi. Tämän vuoksi heidän on annettava etunäkökohtiaan koskeva lausuma, jossa he joko ilmoittavat, että heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voidaan katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan. Lausuma on annettava kirjallisesti toimikauden alkaessa, ja sitä on tarkistettava, jos etunäkökohtiin tulee muutoksia. Virasto julkaisee ilmoitukset verkkosivuillaan.
17 artikla
Avoimuus ja oikeus tutustua asiakirjoihin
1.
Virasto laatii hyvät hallinnolliset käytänteet toimintansa mahdollisimman suuren avoimuuden varmistamiseksi.
Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.
2.
Kuuden kuukauden kuluessa viraston toiminnan aloittamisesta hallintoneuvosto hyväksyy 1 kohdan käytännön täytäntöönpanoa varten erityiset säännöt. Näihin kuuluvat muun muassa säännöt
b)
viraston ja myös tieteellisen komitean työn tulosten julkaisemisesta; ja
c)
järjestelyistä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanemiseksi.
▼M1
3.
Kun virasto tekee päätöksiä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, asiasta voidaan tehdä SEUT 228 artiklan nojalla kantelu oikeusasiamiehelle tai asia voidaan SEUT 263 artiklan nojalla saattaa Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, käsiteltäväksi.
▼B
18 artikla
Tietosuoja
Virastoon sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001.
▼M1
19 artikla
Oikeusasiamiehen suorittama valvonta
Oikeusasiamies valvoo viraston toimintaa SEUT 228 artiklan mukaisesti.
▼B
5
LUKU
VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
20 artikla
Talousarvion laatiminen
1.
Viraston kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan viraston talousarvioon.
2.
Viraston talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.
▼M1
3.
Sulkematta pois muita tulonlähteitä viraston tulot koostuvat unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka ”Komissio”) otetusta unionin avustuksesta.
▼B
Näitä tuloja voidaan täydentää
a)
edellä 4 artiklassa lueteltujen tehtävien täytäntöönpanon puitteissa suoritetuista palveluista saaduilla maksuilla; ja
b)
edellä 8, 9 ja 28 artiklassa tarkoitetuilta organisaatioilta tai mailta saatavalla rahoituksella.
4.
Viraston menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.
5.
Hallintoneuvosto laatii vuosittain viraston johtajan laatimaan luonnokseen perustuvan ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.
6.
Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhteisesti ’budjettivallan käyttäjä’.
▼M1
7.
Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää unionin alustavaan talousarvioesitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän; komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle SEUT 314 artiklan mukaisesti.
▼B
8.
Budjettivallan käyttäjä hyväksyy määrärahat viraston avustusta varten. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.
9.
Hallintoneuvosto vahvistaa viraston talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.
10.
Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta viraston talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten rakennusten vuokraus tai hankinta. Se ilmoittaa tästä komissiolle.
Kun toinen budjettivallan käyttäjistä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa lausunnon hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa päivästä, jona hankkeesta on ilmoitettu.
21 artikla
Talousarvion toteuttaminen
1.
Johtaja vastaa viraston talousarvion toteuttamisesta.
2.
Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle viimeistään kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja erillisvirastojen alustavat tilinpäätökset neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (
3
), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 128 artiklan mukaisesti.
3.
Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Tämä selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
4.
Saatuaan alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti, johtaja laatii viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.
5.
Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.
6.
Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.
7.
Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.
8.
Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.
9.
Johtaja antaa varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.
10.
Ennen vuoden N + 2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.
11.
Hallintoneuvosto hyväksyy viraston varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Säännöt voivat poiketa asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 ainoastaan, jos viraston toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.
22 artikla
Petosten torjunta
1.
Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan rajoituksetta asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä.
2.
Virasto liittyy Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen (
4
) ja antaa välittömästi asianmukaiset määräykset, jotka koskevat kaikkia sen työntekijöitä.
3.
Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikan päällä tarkastuksia, jotka koskevat viraston antaman rahoituksen saajia ja rahoituksen jakamisesta vastaavaa henkilökuntaa.
6
LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
23 artikla
Oikeudellinen asema ja toimipaikka
1.
Virasto on oikeushenkilö.
2.
Virastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.
3.
Virastoa edustaa sen johtaja.
4.
Virasto on oikeudellisesti Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen seuraaja. Se ottaa hoidettavakseen kaikki seurantakeskuksen lailliset oikeudet ja velvoitteet, taloudelliset sitoumukset ja vastuut. Virasto noudattaa työsopimuksia, jotka seurantakeskus on tehnyt ennen tämän asetuksen antamista.
5.
Viraston toimipaikka on Wien.
▼M1
24 artikla
Henkilöstö
1.
Viraston henkilöstöön ja sen johtajaan sovelletaan henkilöstösääntöjä ja palvelussuhteen ehtoja sekä unionin toimielinten henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamisesta yhteisesti antamia sääntöjä.
2.
Hallintoneuvosto voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan kansallisten asiantuntijoiden tilapäinen siirto jäsenvaltioista viraston palvelukseen.
▼B
25 artikla
Kielijärjestelyt
1.
Virastoon sovelletaan 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun asetuksen N:o 1 säännöksiä.
2.
Hallintoneuvosto päättää viraston sisäisistä kielijärjestelyistä.
3.
Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.
▼M1
26 artikla
Erioikeudet ja vapaudet
Virastoon sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa N:o 7.
▼B
27 artikla
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta
1.
Sopimussuhteeseen perustuva viraston vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.
Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia viraston tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.
2.
Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun osalta virasto korvaa viraston tai sen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.
Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisten vahinkojen korvaamista koskevat riidat.
▼M1
3.
Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista virastoa vastaan nostetut kanteet SEUT 263 tai 265 artiklassa määrätyin edellytyksin.
▼B
28 artikla
Ehdokasmaiden sekä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tehneiden maiden osallistuminen ja sen laajuus
1.
Ehdokasmaat voivat osallistua viraston toimintaan tarkkailijoina.
▼M1
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta osallistumisesta ja siihen liittyvistä yksityiskohtaisista säännöistä määrätään asianomaisen assosiaationeuvoston päätöksellä ottaen huomioon kunkin maan asema. Päätöksessä on mainittava erityisesti, missä laajuudessa ja miten kyseiset maat osallistuvat viraston toimintaan 4 ja 5 artiklassa vahvistetuissa puitteissa, mukaan lukien säännökset, jotka koskevat osallistumista viraston tekemiin aloitteisiin, rahoitusosuutta ja henkilöstöä. Päätöksen on oltava tämän asetuksen sekä henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen mukainen. Päätöksessä on säädettävä, että osallistuva maa voi nimetä riippumattoman henkilön, joka täyttää 12 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainitut vaatimukset, tarkkailijaksi hallintoneuvostoon ilman äänivaltaa. Assosiaationeuvoston tekemällä päätöksellä virasto voi käsitellä 3 artiklan 1 kohdan mukaisella soveltamisalalla kussakin maassa ilmeneviä perusoikeuskysymyksiä siinä määrin kuin se on tarpeen asianomaisen maan lainsäädännön mukauttamiseksi asteittain unionin lainsäädäntöön.
3.
Neuvosto voi yksimielisesti päättää komission ehdotuksesta kutsua maan, jonka kanssa Euroopan unioni on tehnyt vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, osallistumaan viraston työskentelyyn tarkkailijana. Jos se tekee näin, sovelletaan vastaavasti 2 kohtaa.
▼B
7
LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
▼M1 —————
▼B
30 artikla
▼M1
Arvioinnit ja uudelleentarkastelu
▼B
1.
Virasto suorittaa säännöllisesti ennakko- ja jälkiarvioinnit sellaisista toimistaan, joista aiheutuu huomattavia menoja. Johtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle näiden arviointien tulokset.
2.
Virasto toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tuloksen kannalta tärkeät tiedot.
▼M1
3.
Komissio teettää viimeistään 28 päivänä huhtikuuta 2027 ja sen jälkeen viiden vuoden välein arvioinnin, jossa arvioidaan erityisesti viraston ja sen toimintatapojen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon hallintoneuvoston sekä unionin ja jäsenvaltioiden tasolla toimivien yhteistyötahojen näkemykset.
4.
Joka toisen 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin yhteydessä arvioidaan myös viraston saavuttamat tulokset ottaen huomioon sen tavoitteet, toimeksianto ja tehtävät. Arvioinnissa voidaan tarkastella erityisesti tarvetta muuttaa viraston toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.
5.
Komissio toimittaa 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin päätelmät hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto tarkastelee arvioinnin päätelmiä ja antaa tarvittaessa komissiolle suosituksia viraston, sen työskentelytapojen ja sen toimenkuvan muuttamisesta.
6.
Komissio raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksista ja 5 kohdassa tarkoitetuista hallintoneuvoston suosituksista. Kyseisen arvioinnin tulokset ja kyseiset suositukset julkistetaan.
▼M1 —————
▼B
32 artikla
Viraston toiminnan aloittaminen
Virasto aloittaa toimintansa viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2007.
33 artikla
Kumoaminen
1.
Asetus (EY) N:o 1035/97 kumotaan 1 päivästä maaliskuuta 2007.
2.
Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.
34 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 2007.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.