Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 ( 1 ) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen, 32 artiklan 1 kohdan b alakohdan, 66 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan, 70 artiklan 1 kohdan ja 91 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 vahvistetaan yhtenäinen oikeudellinen kehys maaseudun kehittämiseen tarkoitetulle Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta) myönnettävälle tuelle koko yhteisössä. Oikeudellista kehystä olisi täydennettävä soveltamista koskevilla yksityiskohtaisilla säännöillä.

(2)

Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus yhteisen maatalouspolitiikan muista välineistä rahoitettavien toimenpiteiden kanssa, olisi määriteltävä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat maaseudun kehittämistukeen liittyviä poikkeuksia, erityisesti asetuksen (EY) N:o 1698/2005 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia. Maaseudun kehittämisen investointituessa olisi otettava huomioon mahdolliset alakohtaiset rajoitteet tai rajoitukset ja vältettävä ylikapasiteetin luomista asianomaisilla aloilla.

(3)	On annettava säännöt kansallisten strategiasuunnitelmien päivittämisestä sisällön, menettelyjen ja ajoituksen osalta.

(4)	Olisi tarkennettava määräajat, joissa maaseudun kehittämisohjelmat on esitettävä ja komissio ne hyväksyy. Näin jäsenvaltiot ja komissio voivat ottaa uuden ohjelmatyökehyksen käyttöön nopeasti ja tehokkaasti.

(5)

Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt maaseudun kehittämisohjelmien esittämisestä ja ohjelmien tarkistamisesta. Olisi määriteltävä yhteiset säännöt maaseudun kehittämisohjelmien rakenteesta ja sisällöstä erityisesti asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklassa vahvistettujen vaatimusten perusteella maaseudun kehittämisohjelmien laatimisen helpottamiseksi sekä niiden tarkastelun ja hyväksymisen helpottamiseksi komissiossa. Lisäksi olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1698/2005 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kansallisia kehyksiä koskevat erityiset säännökset.

(6)

Komission päätöksellä olisi annettava ainoastaan muutokset, jotka aiheuttavat huomattavia muutoksia ohjelmiin, maaseuturahaston rahoituksen siirrot ohjelman toimintalinjojen välillä ja muutokset maaseuturahaston yhteisrahoitusosuuksissa. Jäsenvaltioiden olisi päätettävä muista muutoksista ja ilmoitettava niistä komissiolle. Olisi vahvistettava menettely tällaisten ilmoitusten hyväksymiseksi.

(7)	Tehokkaan ja säännöllisen seurannan varmistamiseksi on tarpeen, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle sähköisesti ajantasaisen koonnelman ohjelma-asiakirjoistaan.

(8)

Asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 säädetään nuorille viljelijöille myönnettävän tuen edellytyksistä. Olisi täsmennettävä ajankohta, johon mennessä näiden edellytysten on täytyttävä, ja myös se, kuinka pitkän ajanjakson jäsenvaltiot voivat sallia tietyille tuensaajille ammattitaitovaatimusten täyttämiseksi. Koska nuorten viljelijöiden tuki edellyttää elinkeinosuunnitelman esittämistä, olisi vahvistettava elinkeinosuunnitelmaa ja sen noudattamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(9)

Varhaiseläketuen edellytysten osalta olisi tarpeen ratkaista erityisongelmat, jotka aiheutuvat tilan luovuttamisesta silloin, kun luopujia on useita tai kun luopuja on vuokraviljelijä. Jos luopuja harjoittaa muuta kuin kaupallista maataloustoimintaa, tähän ei pitäisi myöntää yhteisen maatalouspolitiikan tukea.

(10)	Olisi määriteltävä, millaisia taitoja ja resursseja edellytetään tukikelpoisten maatalouden neuvontapalveluiden tarjoajiksi valituilta viranomaisilta ja elimiltä.

(11)	Olisi vahvistettava menetelmä, jolla tilanhoito-, lomitus- ja neuvontapalvelujen perustamiseen myönnettävää tukea alennetaan.

(12)

Kun kyseessä ovat maatilojen nykyaikaistamiseksi tehtävät investoinnit, joilla pyritään täyttämään yhteisössä hiljattain käyttöönotetut vaatimukset, tai kun nuorten viljelijöiden olisi täytettävä voimassa olevat vaatimukset, olisi vahvistettava päivämäärä, johon mennessä asianomaiset vaatimukset on täytettävä.

(13)

Metsien taloudellisen arvon parantamiseksi tehtäviä investointeja varten on tarkennettava metsänhoitosuunnitelmat ja täsmennettävä, minkä tyyppiset investoinnit ovat tukikelpoisia. Näiden suunnitelmien laatimisessa olisi noudatettava kestävän metsätalouden yleiseurooppalaisia toiminnallisen tason suuntaviivoja. Nämä suuntaviivat vahvistetaan Lissabonissa (2, 3 ja 4 päivänä kesäkuuta 1998) pidetyssä Euroopan metsien suojelua koskevassa kolmannessa ministerikonferenssissa vahvistetun päätöslauselman L2 (kestävän metsätalouden yleiseurooppalaiset kriteerit, indikaattorit ja toiminnallisen tason suuntaviivat) liitteessä 2 ( 2 ).

(14)

Kun kyseessä ovat maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisäämiseen tähtäävät investoinnit yhteisössä hiljattain käyttöönotettujen mikroyrityksiä koskevien vaatimusten täyttämiseksi, olisi vahvistettava päivämäärä, johon mennessä asianomaiset vaatimukset on täytettävä. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaista tukea saavat puuhun liittyvät investoinnit olisi erotettava muista puualan investoinneista.

(15)	Kun kyseessä on yhteistyö uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi maatalous- ja elintarvikealoilla sekä metsätaloudessa, olisi määriteltävä ohjeelliset tukikelpoiset kustannukset.

(16)	Kun kyseessä on vaatimusten noudattaminen, jäsenvaltion olisi mukautettava viljelijöille maksettavan tuen tasoa vaatimuskohtaisesti ottaen huomioon, millainen velvoitteiden taso vaatimuksen soveltamisesta seuraa, ja investointikustannuksiin ei tulisi myöntää tukea.

(17)	Kun kyseessä on viljelijöiden osallistumisesta elintarvikkeiden laatujärjestelmiin maksettava tuki, olisi tarkennettava yhteisön ohjelmat ja kansallisten ohjelmien perusteet, tuotteet, joita tuki koskee, ja se, minkä tyyppiset kiinteät kustannukset voidaan ottaa huomioon tuen määrää laskettaessa.

(18)

Olisi vahvistettava laatutuotteiden myynninedistämistä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset erityisesti tuensaajien ja tukikelpoisten toimintojen osalta, jotta varmistetaan, että asetuksen (EY) N:o 1698/2005 33 artiklassa tarkoitetut myynninedistämistoimenpiteet ja maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla 19 päivänä joulukuuta 2000 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2826/2000 ( 3 ) vahvistetut tiedotus- ja menekinedistämistoimia koskevat säännöt täydentävät toisiaan. Lisäksi, jotta vältetään päällekkäisen rahoituksen myöntämisen riski, on tarpeen sulkea maaseudun kehittämiseen myönnettävän tuen ulkopuolelle tiedotus- ja menekinedistämistoimet, joille myönnetään tukea asetuksen (EY) N:o 2826/2000 mukaisesti.

(19)	Osittaisen omavaraisviljelyn tuen osalta olisi tarkennettava elinkeinosuunnitelman sisältö ja suunnitelmien toteuttamisedellytykset.

(20)	Maltan tuottajaryhmien osalta olisi vahvistettava erityiset säännöt, joissa otetaan huomioon kyseisen maan maatalousalan erityispiirteet.

(21)

Kun kyseessä on epäsuotuisten alueiden tuki, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 ( 4 ) säädetty tukijärjestelmä on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 93 artiklan mukaisesti voimassa 31 päivään joulukuuta 2009 edellyttäen, että asiasta on annettu neuvoston säädös perustamissopimuksen 37 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Sen vuoksi Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 817/2004 ( 5 ) 11 artiklaa olisi sovellettava siihen saakka, kun neuvosto hyväksyy tällaisen säädöksen.

(22)	Olisi vältettävä päällekkäisyys yhtäältä viljelijöille vaatimusten noudattamiseksi myönnettävän tuen ja toisaalta Natura 2000 -tuen välillä.

(23)

Kun kyseessä ovat maatalouden ympäristötuki ja eläinten hyvinvointia edistävä tuki, tuen tasapainoinen ja tavoitteidensa mukainen soveltaminen sekä maaseudun kestävän kehityksen edistäminen olisi varmistettava sellaisten tuensaajilta edellytettävien vähimmäisedellytysten avulla, jotka liittyvät erilaisiin maatalouden ympäristösitoumuksiin ja eläinten hyvinvointia koskeviin sitoumuksiin. Tässä suhteessa erittäin tärkeälle sijalle olisi asetettava sellaisen menetelmän määrittäminen, jolla voidaan laskea tehdystä sitoumuksesta aiheutuvat lisäkustannukset, tulonmenetykset ja todennäköiset transaktiokustannukset. Jos sitoumukset perustuvat tuotantopanosten rajoittamiseen, tukea olisi myönnettävä ainoastaan, jos tällaisia rajoituksia voidaan arvioida tavalla, joka antaa kohtuullisen varmuuden sitoumuksen noudattamisesta.

(24)

Maatalouden geenivarojen säilyttämiseen myönnettävän tuen osalta olisi tarkennettava tukikelpoiset toimet ja tuensaajat. Olisi vältettävä päällekkäisyyttä maatalouden ympäristötuen kanssa, ja tuen ulkopuolelle olisi suljettava toiminnot, joita tuetaan tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta.

(25)	Olisi määriteltävä ei-tuotannolliset investoinnit, joiden tavoitteena on maatalousmaan kestävä käyttö.

(26)

Tapauksen mukaan on tarpeen soveltaa yhteistä metsien ja metsäalueiden määritelmää, jotta metsätoimenpiteisiin voidaan soveltaa yhdenmukaista lähestymistapaa. Tämän määritelmän olisi oltava yhdenmukainen Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja Eurostatin käyttämän määritelmän kanssa, sellaisena kuin sitä sovellettiin maailman metsävarojen arvioinnin päivitykseen vuonna 2005. Metsät ja metsäalueet, jotka suljetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 42 artiklan 1 kohdan mukaisen tuen ulkopuolelle, olisi määriteltävä yksityiskohtaisemmin.

(27)	Olisi säädettävä maatalousmaan ensimmäisen metsityksen tukea koskevista yksityiskohtaisista edellytyksistä. Erityisesti tämän on koskettava metsitettävän maan, perustamiskustannusten, viljelijän ja nopeakasvuisten lajien määritelmää.

(28)	Koska maatalousmaalle maksetaan peltometsätalousjärjestelmien käyttöönoton vuoksi tukea, jäsenvaltioiden olisi määriteltävä istutettavien puuntaimien enimmäistiheydet ottaen huomioon tietyt parametrit.

(29)

Metsätalouden tuottokyvyn palauttamisesta ja ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotosta suuren tai keskisuuren metsäpaloriskin metsissä maksettavan tuen edellytyksenä olisi oltava jäsenvaltion laatiman metsäpalojen torjuntasuunnitelman noudattaminen. Metsäpaloja ennalta ehkäisevien toimien määritelmään olisi sovellettava yhteistä lähestymistapaa.

(30)	Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 50 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti nimettävien alueiden nimeämisedellytykset olisi tarkennettava. Olisi varottava, ettei metsityksellä vahingoiteta biodiversiteettiä tai aiheuteta muita ympäristötuhoja.

(31)

Olisi säädettävä laajasta määritelmästä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 53 artiklassa tarkoitetulle maatilakotitalouden jäsenelle, jotta mainitun asetuksen 52 artiklan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetun taloudellisen toiminnan laajentamista maatalouden ulkopuolelle koskevan toimenpiteen osallistumisaste saataisiin tarkoituksenmukaiseksi.

(32)	Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 59 artiklan e alakohdassa säädetyn julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tuen olisi täytettävä tietyt yksityiskohtaiset edellytykset.

(33)

Leader-toimintalinjan osalta paikallisten toimintaryhmien valintamenettelyjen olisi oltava avoimia ja kilpailuhenkisiä sen varmistamiseksi, että tuettavaksi valitaan merkitykselliset ja korkealaatuiset paikalliset kehittämisstrategiat. Paikallisista olosuhteista riippuen olisi yleisenä sääntönä vahvistettava ala- ja ylärajat paikallisten toimintaryhmien kattamien alueiden väestömäärille.

(34)	Paikallisten toimintaryhmien toimintakustannuksiin myönnettävän tuen olisi oltava rajallista, jotta mahdollistetaan paikallisten kehittämisstrategioiden mahdollisimman laaja toteuttaminen.

(35)	Paikallisten toimintaryhmien yhteistyöhankkeiden olisi oltava tiettyjen edellytysten mukaisia. Komission ja jäsenvaltioiden kesken olisi otettava käyttöön yhteensovitettu menettely valtioiden välisten yhteistyöhankkeiden valitsemisen helpottamiseksi.

(36)	Teknisen avun osalta olisi säädettävä lähentymistavoitealueita ja muita alueita kattavien maaseudun kehittämisohjelmien yhteisrahoitusjärjestelyistä sekä kansallisen maaseutuverkoston perustamisen yksityiskohtaisista vaihtoehdoista ja määräajasta.

(37)

Olisi vahvistettava useille toimenpiteille yhteiset säännöt, jotka liittyvät erityisesti seuraaviin: yhdennettyjen toimien toteuttaminen, investointitoimenpiteet, tilan siirto tuen edellytyksenä olleen sitoumuksen aikana, tilan pinta-alan lisäys sekä erilaisten ylivoimaisten esteiden ja poikkeuksellisten olosuhteiden määritelmä.

(38)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ja annettava tarvittavat säännökset sen varmistamiseksi, että kaikki maaseudun kehittämistoimenpiteet ovat todennettavissa ja valvottavissa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden valvontajärjestelyt antavat kohtuullisen varmuuden siitä, että tukikelpoisuusperusteita ja muita sitoumuksia noudatetaan. Erityisesti tiettyjen toimenpiteiden tuenmaksatuksessa jäsenvaltioiden olisi osoitettava laskelmien riittävyys ja tarkkuus soveltuvan asiantuntemuksen avulla.

(39)

Olisi säädettävä yksityiskohtaisista säännöistä tapauksen mukaan lainojen korkotukia ja tiettyjä rahoitusjärjestelyitä varten. Tehokkaan ja yhdenmukaisen hallinnon varmistamiseksi olisi säädettävä edellytyksistä, joilla hallintoviranomaiset voivat soveltaa vakiokustannuksia ja ottaa huomioon luontoissuoritukset tukikelpoisina menoina. Tukikelpoisten menojen määrittelemiseksi olisi annettava yhteiset säännöt, jotta investointitoimet voitaisiin kohdentaa paremmin. Yhteiset säännöt ovat myös tarpeen, kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättävät maksaa ennakkoja investointituen saajille.

(40)	Olisi annettava maaseuturahastosta yhteisrahoitettuja tiettyjä toimenpiteitä ja kansallista lisärahoitusta koskevat erityiset säännökset sen varmistamiseksi, että valtiontukisääntöjä ja -menettelyjä noudatetaan.

(41)

Maaseudun kehittämisohjelmien olisi sisällettävä viestintäsuunnitelma, jonka sisältö olisi määritettävä, jotta varmistetaan, että maaseuturahaston tukea saavista maaseudun kehittämistoimista tiedotetaan ja toimet julkistetaan. Tässä suhteessa hallintoviranomaisten ja tuensaajien velvollisuudet olisi määriteltävä johdonmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi.

(42)

Maaseuturahaston tuen käytön avoimuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden olisi julkaistava vuosittain elektronisesti tai muulla tavoin luettelo tuensaajista, toimien nimistä sekä toimille myönnetyn julkisen rahoituksen määrästä. Tiedon antamisella yleisön käyttöön pyritään yhteisön toimia koskevan avoimuuden lisäämiseen maaseudun kehittämisen alueella, julkisten varojen moitteettoman varainhoidon parantamiseen, erityisesti käytettyjen julkisten varojen valvonnan tiukentamiseen, sekä maaseudun kehittämistoimenpiteiden tuensaajien välisen kilpailun vääristymisen välttämiseen. Ottaen huomioon aiottujen tavoitteiden tärkeys on perusteltua, kun otetaan huomioon suhteellisuusperiaate ja henkilötietojensuojaa koskeva vaatimus, että asiaa koskevan tiedon yleisestä julkistamisesta säädetään, sillä julkistamisella ei ylitetä sitä, mikä on sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi demokraattisessa yhteiskunnassa on tarpeen.

(43)	Seurannan osalta olisi yksityiskohtaisesti tarkennettava asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklassa säädettyä vuotuista täytäntöönpanokertomusta ja mainitun asetuksen 80 artiklassa tarkoitettuihin yhteisiin seuranta- ja arviointisääntöihin sisältyviä yhteisiä indikaattoreita.

(44)	Olisi perustettava tietojärjestelmä komission ja jäsenvaltioiden välisen sähköisen tiedonvaihdon turvallisuuden varmistamiseksi. Kyseisen järjestelmän sisältö ja toiminta sekä järjestelmän käyttöoikeudet olisi määriteltävä.

(45)	Uusilla soveltamissäännöillä olisi korvattava asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamisesta annetut säännöt. Sen vuoksi asetus (EY) N:o 817/2004 olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2007.

(46)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maaseudun kehittämiskomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamiseksi seuraavilta osin: maaseudun kehittämistukia koskevat periaatteet ja yleiset säännöt, maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevat erityiset ja yhteiset säännökset sekä tukikelpoisuus ja hallintomenettelyt, lukuun ottamatta valvontasäännöksiä.

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 5 artiklassa tarkoitettu johdonmukaisuus varmistetaan:

2. Jos asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaista tukea voidaan mainitun asetuksen 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti poikkeuksellisesti myöntää tämän asetuksen liitteessä I lueteltuihin tukijärjestelmiin kuuluviin toimenpiteisiin, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuensaaja voi saada tiettyyn toimeen tukea ainoastaan yhdestä järjestelmästä.

Jos jäsenvaltiot sisällyttävät maaseudun kehittämisohjelmiinsa tällaisia poikkeuksia sisältäviä toimenpiteitä, niiden on kuvattava näissä ohjelmissa perusteita ja hallinnollisia sääntöjä, joita ne soveltavat asianomaisiin tukijärjestelmiin.

3. Maitoalaa lukuun ottamatta, jos yhteisessä markkinajärjestelyssä, myös suorassa tukijärjestelmässä, jota rahoitetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (EMOTR), rajoitetaan tuotantoa tai rajataan yhteisön tukea yksittäisten viljelijöiden, tilojen tai jalostuslaitosten tasolla, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 nojalla ei voida tukea investointeja, jotka kasvattaisivat tuotannon yli näiden rajoitusten tai rajoitteiden.

1. Kansallisia strategiasuunnitelmia voidaan päivittää ohjelmakaudella. Päivitys voidaan tehdä, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

2. Kansallisten strategiasuunnitelmien päivityksiin sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EY) N:o 1698/2005 12 artiklan 1 kohtaa.

3. Kansallisen strategiasuunnitelman viimeinen päivitys on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013, jotta maaseudun kehittämisohjelmien mukauttamiseen jää riittävästi aikaa.

4. Kansalliset strategiasuunnitelmat on vahvistettava tai niitä on päivitettävä maaseudun kehittämisohjelmien hyväksymisen jälkeen erityisesti kyseisten ohjelmien ennakkoarvioinnista saatujen määrällisten tavoitteiden perusteella.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 12 a artiklan mukaiseen kansallisten strategiasuunnitelmien tarkistukseen on kuuluttava niiden mainitun asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen asiaankuuluvien tekijöiden tarkistus, jotka liittyvät mainitun asetuksen 16 a artiklan 1 kohdassa säädettyihin toimintalinjoihin, ja erityisesti tärkeimpien määrällisesti ilmaistujen tavoitteiden tarkistus.

Kansallisessa strategiassa on määriteltävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdassa tarkoitettu kullekin mainitun asetuksen 16 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle toimintalinjalle kyseisessä jäsenvaltiossa jaettu likimääräinen ja ohjeellinen maaseuturahaston rahoitusosuus ja siinä on oltava jakoa koskevat asianmukaiset selitykset.

1. Komissio hyväksyy jäsenvaltioiden esittämät maaseudun kehittämisohjelmat enintään kuuden kuukauden kuluessa päivämäärästä, jona komissio vastaanottaa ohjelman. Jos maaseudun kehittämisohjelmat on toimitettu ennen tämän asetuksen voimaantulopäivämäärää, kuuden kuukauden määräaika alkaa voimaantulopäivämäärästä.

Kun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 18 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa sovelletaan, tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty kuuden kuukauden ajanjakso alkaa päivämäärästä, jona tarkistettu ehdotettu ohjelma on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 18 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen.

2. Päivämäärät tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjen ajanjaksojen määrittämiseksi vahvistetaan tapauksen mukaan 63 artiklan 6 ja 8 kohdan mukaisesti.

1. ►M4 Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 ja 16 a artiklassa tarkoitettujen maaseudun kehittämisohjelmien sisältö on vahvistettava tämän asetuksen liitteen II mukaisesti. ◄

Kuhunkin maaseudun kehittämisohjelmaan on liitettävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 85 artiklassa tarkoitettu ennakkoarviointi.

2. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kansallisten kehysten on sisällettävä tietoja, jotka ovat yhteisiä useille toimenpiteille. Näiden toimenpiteiden osalta alueelliset maaseudun kehittämisohjelmat voivat sisältää ainoastaan lisätietoja edellyttäen, että kansallisiin kehyksiin ja alueellisiin ohjelmiin yhteisesti sisältyvät tiedot ovat tämän asetuksen liitteen II vaatimusten mukaisia.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tapauksen mukaan maaseudun kehittämisohjelmansa ja kansalliset kehyksensä ja niiden päivitykset jokaisen muutoksen jälkeen sähköisessä muodossa, mukaan luettuina tämän asetuksen liitteessä II vahvistetut vakiotaulukot, jotka sisältävät asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklan d, e ja f alakohdassa edelletyt tiedot. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle pyynnöt tapauksen mukaan ohjelmien ja kansallisten kehysten muutoksista sähköisesti tämän asetuksen 63 artiklan mukaisesti.

1. Maaseudun kehittämisohjelmiin tehtävät muutokset on ryhmiteltävä seuraavalla tavalla:

2. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja ohjelmamuutoksia voidaan ehdottaa vasta ohjelman täytäntöönpanon toisesta vuodesta alkaen.

3. Maaseudun kehittämisohjelmien muutosehdotukset on perusteltava asianmukaisesti erityisesti seuraavien tietojen perusteella:

1. Tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut ohjelmatarkistukset tehdään päätöksellä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 19 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti jäsenvaltion esittämästä pyynnöstä, jos:

Päätös tehdään kuuden kuukauden kuluessa päivämäärästä, jona komissio vastaanottaa jäsenvaltion pyynnön.

2. Luonnonmullistuksista johtuvia kiireellisiä toimenpiteitä lukuun ottamatta kustakin ohjelmasta voi esittää 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja ohjelmatarkistuksia ainoastaan kerran kalenterivuodessa.

Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tarkistuspyynnöt kunakin vuonna viimeistään 30 päivänä syyskuuta.

Kun kyseessä ovat 1 kohdassa tarkoitetut tarkistuspyynnöt, jäsenvaltioiden on toimitettava viimeiset tarkistuspyynnöt komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013.

1. Alueellisia ohjelmia toteuttavat jäsenvaltiot voivat esittää 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja ohjelmatarkistuksia Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) rahoitusosuuden siirtämiseksi alueellisesta ohjelmasta toiseen joinakin tiettyinä vuosina, jos:

2. Asianomaisten ohjelmien rahoitustaulukoita on mukautettava 1 kohdassa tarkoitettujen siirtojen ottamiseksi huomioon.

Tarkistetut rahoitustaulukot on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta sinä kalenterivuonna, jona siirto toteutetaan. Viimeinen vuosi, jona tällaisia tarkistuksia voidaan esittää, on vuosi 2012.

Komissio tekee päätöksen uusien rahoitustaulukoiden hyväksymisestä kolmen kuukauden kuluessa jäsenvaltion pyynnön vastaanottamisesta. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei sovelleta.

3. Edellä 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja ohjelmatarkistuspyyntöjä saa esittää ainoastaan kerran kalenterivuodessa.

1. Jäsenvaltioiden, jotka aikovat tehdä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 4 b kohdan täytäntöönpanoon liittyviä muutoksia, on ilmoitettava komissiolle muutettu rahoitussuunnitelma, joka sisältää vuonna 2009 sovellettavat maaseuturahaston rahoitusosuuden korotetut määrät.

Tämän asetuksen 9 artiklassa säädettyä menettelyä sovelletaan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ilmoitettuihin muutoksiin.

2. Kun komissio on saanut viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2010 jätettävän vuoden 2009 viimeisen menoilmoituksen komission asetuksen (EY) N:o 883/2006 ( 6 ) 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti, se laskee maaseuturahaston rahoitusosuuden enimmäismäärät, joita voidaan soveltaa jäljellä olevalla ohjelmakaudella asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyjen maaseuturahaston kokonaisrahoituksen enimmäisosuuksien noudattamiseksi. Laskentaa koskevat tiedot ja tulokset ilmoitetaan jäsenvaltioille viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2010.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä maaliskuuta 2010 jäljellä olevaa ohjelmakautta koskevat maaseuturahaston uudet rahoitusosuudet sisältävä uusi rahoitussuunnitelma, joka vastaa komission 2 kohdan mukaisesti laskemia enimmäismääriä.

Jos jäsenvaltio ei ilmoita uutta rahoitussuunnitelmaa viimeistään kyseisenä päivänä tai jos ilmoitettu rahoitussuunnitelma ei vastaa enimmäismääriä koskevaa komission laskelmaa, enimmäismääriä on sovellettava ilman eri toimenpiteitä kyseisen jäsenvaltion maaseudun kehittämisohjelmaan alkaen maksajavirastolle vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä aiheutuneita menoja vastaavasta ilmoituksesta siihen asti, kun ilmoitetaan tarkistettu rahoitussuunnitelma, joka on komission laskemien osarahoitusmäärien mukainen.

1. Edellä 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden tekemät ohjelmamuutokset voivat olla rahoituksen jakautumisen toimenpidekohtaisia muutoksia jonkin toimintalinjan sisällä sekä muita kuin rahoitukseen liittyviä muutoksia, jotka koskevat uusien toimenpiteiden ja toimintalinjatyyppien käyttöönottoa, nykyisten toimenpiteiden ja toimintalinjatyyppien lakkauttamista, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun poikkeukseen liittyviä muutoksia tai ohjelmaan sisältyviä nykyisiä toimenpiteitä koskevia tietoja tai kuvauksia.

2. Jäsenvaltiot voivat myös tehdä 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja muutoksia siirtämällä tiettynä kalenterivuonna mistä tahansa toimintalinjasta tai mihin tahansa toimintalinjaan määrän, joka vastaa enintään yhtä prosenttia maaseuturahastosta ohjelmaan koko ohjelmakaudella myönnettävästä kokonaisrahoituksesta.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja ohjelmamuutoksia voidaan tehdä 31 päivään joulukuuta 2015 saakka edellyttäen, että jäsenvaltio ilmoittaa tällaisista muutoksista viimeistään 31 päivänä elokuuta 2015.

4. Luonnonmullistuksista johtuvia kiireellisiä toimenpiteitä lukuun ottamatta kunkin ohjelman osalta voi ilmoittaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista muutoksista enintään kolme kertaa kalenterivuodessa edellyttäen, että 2 kohdassa tarkoitettua yhden prosentin enimmäismäärää ei ylitetä kalenterivuonna, jona kolme ilmoitusta tehdään.

5. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen muutosten on oltava asetuksen (EY) N:o 1698/2005 17 artiklassa vahvistettujen tasojen mukaisia.

6. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut muutokset on annettava tiedoksi komissiolle. Komissio arvioi niitä seuraavien seikkojen perusteella:

Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle arvioinnin tuloksista neljän kuukauden kuluessa päivämäärästä, jona komissio vastaanotti ohjelmamuutosta koskevan pyynnön. Jos muutokset eivät noudata yhtä tai useampaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista arviointiparametreista, neljän kuukauden määräaika keskeytetään siihen saakka, kun komissio vastaanottaa vaatimusten mukaiset ohjelmamuutokset.

Jos komissio ei esitä jäsenvaltiolle asiasta ilmoitusta toisessa alakohdassa tarkoitetun neljän kuukauden määräajan kuluessa, muutokset katsotaan hyväksytyiksi ja ne tulevat voimaan kyseisen neljän kuukauden määräajan päätyttyä.

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltio kantaa vastuun menoista, joita aiheutuu siitä päivästä lähtien, jona komissio vastaanottaa jäsenvaltion pyynnön tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmatarkistuksista tai -muutoksista, siihen päivään, jona tehdään tämän asetuksen 7 ja 8 artiklan mukainen komission päätös tai saadaan päätökseen tämän asetuksen 9 artiklan mukainen arviointi muutosten vaatimustenmukaisuudesta.

2. Jos kyseessä ovat luonnonmullistuksista johtuvat kiireelliset toimenpiteet, 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ohjelmamuutoksiin liittyvien menojen tukikelpoisuus voi alkaa ennen asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua päivämäärää.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kansallisten kehysten muutokset kuuluvat tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamisalaan. Tällaisiin muutoksiin sovelletaan tämän asetuksen 9 artiklan 3 ja 6 kohtaa soveltuvin osin.

Kun yhteisön lainsäädäntöä annetaan tai muutetaan, maaseudun kehittämisohjelmia on tarvittaessa muutettava uuden tai muutetun lainsäädännön mukaisesti noudattaen 6 artiklan 1 kohtaa. Tällaisia muutoksia ei oteta huomioon laskettaessa 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen muutosten vuotuista määrää. Tällaisiin muutoksiin ei sovelleta 6 artiklan 2 kohtaa.

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklan 1 kohdassa säädetyn nuorten viljelijöiden aloitustuen edellytysten on täytyttävä, kun tukihakemus jätetään.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ammattitaitovaatimusten täyttämiseksi voidaan kuitenkin sallia tuen myöntämistä koskevan yksittäisen päätöksen päivämäärästä alkava enintään 36 kuukauden pituinen ajanjakso, jos nuori viljelijä tarvitsee mukautumisjakson, jonka kuluessa hän perustaa tilan tai uudistaa sen rakenteita, edellyttäen, että kyseisen kohdan c alakohdassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa todetaan tällainen tarve.

2. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa on kuvattava vähintään seuraavia:

3. Toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava elinkeinosuunnitelman noudattamista viiden vuoden kuluessa tuen myöntämistä koskevan yksittäisen päätöksen päivämäärästä. Ottaen huomioon olosuhteet, joissa elinkeinosuunnitelmaa toteutetaan, jäsenvaltioiden on määriteltävä edellytykset jo maksetun tuen takaisin perimiselle, jos nuori viljelijä ei täytä elinkeinosuunnitelman ehtoja arviointihetkellä.

4. Yksittäinen päätös nuoren viljelijän aloitustuen myöntämisestä on tehtävä 18 kuukauden kuluessa tilanpidon aloittamisesta, siten kuin tilanpidon aloittaminen määritellään jäsenvaltioiden voimassa olevassa lainsäädännössä. Jos tuki maksetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 liitteessä vahvistettuna yhtenäisenä palkkiona, jäsenvaltio voi jakaa maksatuksen viiteen erään tämän artiklan 3 kohdan soveltamiseksi.

5. Jäsenvaltiot voivat päättää, että jos elinkeinosuunnitelmassa viitataan muiden asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 säädettyjen maaseudun kehittämistoimenpiteiden käyttämiseen, toimivaltaisen viranomaisen nuoren viljelijän hakemukselle antama hyväksyntä antaa viljelijälle myös mahdollisuuden hyödyntää kyseisiä muita toimenpiteitä. Tässä tapauksessa hakijan on esitettävä riittävän yksityiskohtaiset tiedot, joiden avulla on mahdollista hakea myös näiden muiden toimenpiteiden mukaista tukea.

6. Jos nuori viljelijä ei toimi tilan ainoana vastaavana maatalousyrittäjänä, voidaan soveltaa erityisedellytyksiä. Näiden edellytysten on vastattava tilan ainoana tilanpidosta vastaavana maatalousyrittäjänä toimivalle nuorelle viljelijälle asetettuja edellytyksiä.

1. Jos tila saadaan usealta luopujalta, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 23 artiklan mukainen varhaiseläketuki rajoitetaan yhdelle luopujalle myönnettävään määrään.

2. Luopujan jatkamaan muuhun kuin kaupalliseen maataloustoimintaan ei myönnetä yhteisen maatalouspolitiikan tukea.

3. Vuokraviljelijä voi siirtää luovutetun maan sen omistajalle edellyttäen, että vuokrasopimus on päättynyt ja asetuksen (EY) N:o 1698/2005 23 artiklan 3 kohdassa säädetyt tilan jatkajaa koskevat vaatimukset täyttyvät.

4. Jäsenvaltiot voivat lisäksi säätää luovutetun maan siirtämisestä sellaisen elimen haltuun, joka sitoutuu luovuttamaan sen myöhemmin asetuksen (EY) N:o 1698/2005 23 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttäville jatkajille.

1. Viljelijöiden neuvontapalveluiden, joihin voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 24 artiklan mukaisesti tukea, on oltava neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ( 7 ) II osaston 3 luvun ja sen soveltamissäännösten mukaisia.

2. Maatalouden neuvontapalveluiden tarjoajiksi valituilla viranomaisilla ja elimillä on oltava tarkoituksenmukaiset resurssit eli pätevää henkilöstöä, hallinnolliset ja tekniset tilat ja välineet sekä neuvontakokemusta, ja sen neuvontatoiminnan on oltava luotettavaa suhteessa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 24 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin vaatimuksiin.

Maaseudun kehittämisohjelmissa on määrättävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 25 artiklassa tarkoitetun tilanhoito-, lomitus- ja neuvontapalvelujen perustamiseen myönnettävän tuen alentamisesta yhtä suurina erinä ensimmäisestä tukivuodesta lähtien siten, että tuki päättyy kokonaisuudessaan viimeistään kuudentena vuonna kyseisten palvelujen perustamisesta.

1. Kun kyseessä ovat maatilojen nykyaikaistamiseksi tehtävät investoinnit, joilla pyritään täyttämään yhteisössä hiljattain käyttöönotetut vaatimukset, kuten asetuksen (EY) N:o 1698/2005 26 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, asianomaisten vaatimusten on täytyttävä kyseisessä alakohdassa säädetyn lisäajan päättymisen jälkeen.

2. Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklassa tarkoitettua tukea saavien nuorten viljelijöiden tekemät investoinnit, joilla pyritään täyttämään yhteisön voimassa olevat vaatimukset, asianomaisten vaatimusten on täytyttävä kyseisen asetuksen 26 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyn lisäajan päättymisen jälkeen.

1. Metsäalan koon ja käytön suhteen tarkoituksenmukaisten metsänhoitosuunnitelmien on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 27 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi perustuttava asiaa koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön ja olemassa oleviin maankäyttösuunnitelmiin, ja niiden on katettava metsävarat riittävällä tavalla.

2. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 27 artiklassa tarkoitettujen toimien, jotka koskevat metsien taloudellisen arvon parantamista, on oltava metsätilalla toteutettavia investointeja, ja niihin voi sisältyä metsänkorjuuvälineisiin tehtäviä investointeja.

3. Tämän asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut metsät eivät kuulu asetuksen (EY) N:o 1698/2005 27 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen soveltamisalaan.

1. Kun kyseessä ovat maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisäämiseen tähtäävät investoinnit yhteisössä hiljattain käyttöönotettujen vaatimusten täyttämiseksi, kuten asetuksen (EY) N:o 1698/2005 28 artiklan 1 kohdan c alakohdan toisessa alakohdassa säädetään, asianomaisten vaatimusten on täytyttävä kyseisessä alakohdassa säädetyn lisäajan päättymisen jälkeen.

2. Kun kyseessä ovat metsätaloustuotteiden arvon lisäämiseen tähtäävät investoinnit, puun käyttöön raaka-aineena liittyvät investoinnit rajoitetaan teollista jalostusta edeltäviin työvaiheisiin.

Maatalous- ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi tehtävästä yhteistyöstä aiheutuvien kustannusten, kuten asetuksen (EY) N:o 1698/2005 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetaan, on koskettava valmistelevia toimia, kuten suunnittelua, tuote-, prosessi- tai teknologiakehitystä ja testejä sekä yhteistyöhön liittyviä aineellisia ja/tai aineettomia investointeja, joita toteutetaan ennen kuin vasta kehitettyjä tuotteita, prosesseja ja teknologioita käytetään kaupallisiin tarkoituksiin.

1. Jäsenvaltion on mukautettava asetuksen (EY) N:o 1698/2005 31 artiklassa tarkoitetun, yhteisön lainsäädännön vaatimusten noudattamiseen myönnettävän tuen tasoa vaatimuskohtaisesti ottaen huomioon, millainen velvoitteiden taso vaatimuksen soveltamisesta seuraa. Tuki on lakkautettava vähitellen kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen enintään viiden vuoden aikana.

2. Määritettäessä vuotuista tukea, joka maksetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 31 artiklassa tarkoitetusta yhteisön lainsäädäntöön perustuvien vaatimusten noudattamisesta, huomioon ei oteta investointikustannuksia.

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yhteisön laatujärjestelmät ovat seuraavien asetusten ja säännösten mukaiset järjestelmät:

2. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 32 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen, jäsenvaltioiden hyväksymien elintarvikkeiden laatujärjestelmien on täytettävä seuraavat tukikelpoisuusperusteet:

3. Elintarvikkeiden laatujärjestelmiin osallistuville viljelijöille voidaan myöntää tukea ainoastaan, jos laatutuote tai -elintarvike on virallisesti tunnustettu 1 kohdassa lueteltujen asetusten tai säännösten nojalla tai jos kyseessä on 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltion hyväksymä elintarvikkeiden laatujärjestelmä.

Kun kyseessä ovat 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut elintarvikkeiden laatujärjestelmät, tukea voidaan myöntää ainoastaan yhteisön rekisteriin hyväksytyille tuotteille.

4. Kun maaseudun kehittämisohjelmassa maksetaan tukea osallistumisesta asetuksen (ETY) N:o 2092/91 mukaiseen elintarvikkeiden laatuohjelmaan jonkin tietyn tuotteen osalta, kyseiseen laatuohjelmaan osallistumisesta aiheutuvia kiinteitä kustannuksia ei oteta huomioon laskettaessa maatalouden ympäristötoimenpiteestä saman tuotteen luonnonmukaiseen viljelyyn maksettavan tuen määrää.

5. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 32 artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovellettaessa ’kiinteillä kustannuksilla’ tarkoitetaan kustannuksia, jotka aiheutuvat liittymisestä ja vuotuisesta osallistumisesta tuettuun elintarvikkeiden laatujärjestelmään, tarvittaessa myös kustannuksia, jotka aiheutuvat järjestelmän erityispiirteiden noudattamiseksi tehtävistä tarkastuksista.

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan c kohdan iii alakohtaa sovellettaessa ’tuottajaryhmällä’ tarkoitetaan kaikkia sellaisia järjestöjä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta, jotka tuovat yhteen mainitun asetuksen 32 artiklassa tarkoitettuun jonkin erityisen maataloustuotteen tai elintarvikkeen laatujärjestelmään aktiivisesti osallistuvia toimijoita. Yhtä tai useampaa alaa edustavat ammattialan ja/tai ammattialojen väliset järjestöt eivät täytä tuottajaryhmän määritelmää.

2. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 33 artiklan mukaisesti tukea saavien tiedotus- ja menekinedistämistoimien on oltava toimia, joiden tarkoituksena on kannustaa kuluttajia ostamaan maataloustuotteita tai elintarvikkeita, jotka maaseudun kehittämisohjelmissa kuuluvat elintarvikkeiden laatujärjestelmiin kyseisen asetuksen 32 artiklan mukaisesti.

Näillä toimilla on pyrittävä korostamaan kyseisten tuotteiden erityispiirteitä tai etuja, erityisesti kyseiseen elintarvikkeiden laatuohjelmaan liittyvien laadun, erityisten tuotantotapojen, eläinten hyvinvointiin liittyvien korkeiden vaatimusten ja ympäristönsuojelun kannalta. Toimilla voidaan myös pyrkiä jakamaan kyseisiin tuotteisiin liittyvää teknistä ja tieteellistä tietoa. Niihin kuuluu erityisesti messujen ja näyttelyiden järjestämistä ja/tai niihin osallistumista, vastaavia PR-toimia ja mainontaa eri tiedotusvälineissä tai myyntipisteissä.

3. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan c kohdan iii alakohdassa säädettyä tukea voidaan myöntää ainoastaan sisämarkkinoilla tapahtuviin tiedotus-, menekinedistämis- ja mainontatoimiin.

Näillä toimilla ei saa kannustaa ostamaan jotakin tuotetta sen erityisen alkuperän vuoksi, lukuun ottamatta asetuksella (EY) N:o 510/2006 perustettuun laatuohjelmaan ja asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 säädettyihin järjestelmiin kuuluvia tuotteita. Tuotteen alkuperä voidaan kuitenkin ilmoittaa, jos viittaukset alkuperään ovat toissijaisia pääviestiin verrattuna.

Tukea ei voida myöntää toimiin, jotka koskevat kaupallisten merkkien menekinedistämistoimia.

4. Jos 2 kohdassa tarkoitetut toimet koskevat johonkin 22 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettuun elintarvikkeiden laatujärjestelmään kuuluvaa tuotetta, näissä järjestelmissä säädetyn yhteisön tunnuksen on oltava näkyvissä tiedotusta, menekinedistämistä ja/tai mainontaa koskevassa aineistossa.

5. Asetuksen (EY) N:o 2826/2000 mukaista tukea saaville tiedotus- ja menekinedistämistoimille ei voida myöntää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan c alakohdan iii alakohdan mukaista tukea.

6. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tukea saavaan toimeen kuuluvaan tiedotukseen, menekinedistämiseen tai mainontaan tarkoitetun materiaalin luonnokset ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia. Tuensaajien on toimitettava tätä varten jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle aineiston luonnokset.

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 34 artiklassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa on:

2. Jos asetuksen (EY) N:o 1698/2005 34 artiklassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa viitataan muiden maaseudun kehittämistoimenpiteiden käyttöön, suunnitelman on oltava tarpeeksi yksityiskohtainen, jotta sillä voidaan tukea kyseisten muiden toimenpiteiden mukaisen tuen hakemista.

3. Ottaen huomioon olosuhteet, joissa elinkeinosuunnitelmaa toteutetaan, jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 34 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi lopetettava tuen maksaminen, jos osittainen omavaraisviljelijä ei täytä elinkeinosuunnitelman ehtoja arviointihetkellä.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 35 a artiklassa tarkoitetussa elinkeinosuunnitelmassa on

1. Jotta voidaan vahvistaa vähimmäistuki tuotantoalalla, jolla kokonaistuotanto on hyvin pieni, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 liitteen mukaisesti kyseistä vähimmäistukea voidaan Maltassa myöntää ainoastaan tuottajaryhmille, joihin on liittynyt vähimmäisprosenttiosuus kyseisen alan tuottajia ja jotka edustavat vähimmäisprosenttiosuutta kyseisen alan tuotannosta.

Tuottajien ja tuotannon vähimmäisprosenttiosuudet ja asianomaiset alat on määriteltävä Maltan maaseudun kehittämisohjelmassa.

2. Pienen tuottajaryhmän perustamiskustannuksina laskettu Maltan tuottajaryhmien tuen vähimmäismäärä vahvistetaan liitteessä III.

1. Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan liitteessä VIII olevan I kohdan D alakohdassa tarkoitettua tukea maatiloille suunnattujen valistus- ja neuvontapalvelujen toimittamiseen voidaan myöntää viranomaisille ja laitoksille, jotka tarjoavat kyseisiä palveluja viljelijöille. Palvelut voivat erityisesti liittyä liiketoimintasuunnitelmien laatimiseen, maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevien hakemusten tekemisessä avustamiseen ja yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 4 ja 5 artiklassa sekä liitteissä III ja IV tarkoitettujen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten sekä lakisääteisten tilanhoitovaatimusten noudattamista koskevaan valistukseen ja neuvontaan.

2. Maatalouden valistus- ja neuvontapalveluiden tarjoajiksi valituilla viranomaisilla ja laitoksilla on oltava tarkoituksenmukaiset resurssit eli pätevää henkilöstöä, hallinnolliset ja tekniset tilat ja välineet sekä neuvontakokemusta, ja sen neuvontatoiminnan on oltava luotettavaa.

3. Bulgaria ja Romania voivat vuosina 2007–2009 panna täytäntöön maatalouden neuvontapalvelujen osalta joko tämän toimenpiteen tai asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetun maanviljelijöiden ja metsänomistajien käyttämiä neuvontapalveluja koskevan toimenpiteen.

Jos tukea maksetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 38 artiklan nojalla, neuvoston direktiivien 79/409/ETY ( 12 ) ja 92/43/ETY ( 13 ) täytäntöönpanoon ei voida maksaa tukea mainitun asetuksen 31 artiklan nojalla.

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 1–4 kohdan ja 40 artiklan soveltamiseksi sovelletaan tapauksen mukaan tämän artiklan 2–13 kohtaa.

2. Kotieläintuotannon laajaperäistämiseen tai muunlaiseen kotieläinten hoitoon liittyvien sitoumusten on täytettävä vähintään seuraavat edellytykset:

3. Sitoumukset, joilla rajoitetaan lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden tai muiden tuotantopanosten käyttöä, hyväksytään ainoastaan, jos tällaisia rajoituksia voidaan arvioida tavalla, joka antaa kohtuullisen varmuuden sitoumusten noudattamisesta.

Tukikelpoiset kotieläinlajit sekä kasvatuksesta luopumisen vuoksi uhanalaisten paikallisten rotujen kynnysmäärä määritellään liitteessä IV.

5. Ympäristötoimenpiteet, joita toteutetaan yhteisten markkinajärjestelyjen tai liitteessä I lueteltujen suorien tukijärjestelmien mukaisesti, eläinten ja kasvien terveyteen liittyvät toimenpiteet tai muut maaseudun kehittämistoimenpiteet kuin maatalouden ympäristötoimenpiteet ja eläinten hyvinvointia edistävä tuki eivät sulje pois samasta tuotannosta maksettavaa maatalouden ympäristötukea ja/tai eläinten hyvinvointia edistävää tukea edellyttäen, että tällainen tuki on lisätukea ja asianomaisten toimenpiteiden mukaista.

Maatalouden ympäristötukeen ja/tai eläinten hyvinvointiin liittyviä erilaisia sitoumuksia voidaan yhdistää edellyttäen, että ne ovat täydentäviä ja yhteensopivia.

Kun ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä tai sitoumuksia yhdistetään, tuen tasossa on otettava huomioon yhdistämisen vuoksi aiheutuvat erityiset tulonmenetykset ja lisäkustannukset.

Kun kyseessä on vuoristoalueille, muille luonnonhaitta-alueille, Natura 2000 -maatalousalueille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY ( 14 ) mukaisille vesipiirin hoitosuunnitelmiin sisältyville maatalousalueille suunnattu tuki, maatalouden ympäristösitoumuksissa on tarpeen mukaan otettava huomioon kyseisille aluille myönnettävää tukea koskevat edellytykset.

7. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 40 artiklassa tarkoitetuissa eläinten hyvinvointiin liittyvissä sitoumuksissa on määrättävä vaatimusten tiukentamisesta ainakin yhdellä seuraavista aloista:

8. Annetuista sitoumuksista johtuvan tulonmenetyksen ja lisätulojen laskennassa käytetään viitetasona asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 3 kohdassa ja 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

9. Jos sitoumukset tavanomaisesti ilmaistaan muina yksikköinä kuin asetuksen (EY) N:o 1698/2005 liitteessä käytettyinä yksikköinä, jäsenvaltiot voivat laskea maksut näiden muiden yksikköjen perusteella. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisessä liitteessä vahvistettuja yhteisön tuen vuotuisia enimmäismääriä noudatetaan. Tätä varten jäsenvaltio voi:

10. Jäsenvaltioiden on päätettävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 4 kohdassa ja 40 artiklan 3 kohdassa säädettyjen transaktiokustannusten korvaustarpeesta objektiivisin perustein.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 4 kohdassa ja 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla ’transaktiokustannuksilla’ tarkoitetaan kustannuksia, jotka liittyvät itse transaktion toteutumiseen eivätkä liity suoraan itse sitoumuksen toteuttamiseen.

Transaktiokustannukset lasketaan koko sitoumusajalta, eivätkä ne voi ylittää 20:tä prosenttia annetusta sitoumuksesta johtuvista tulonmenetyksistä ja lisäkustannuksista.

11. Jäsenvaltiot voivat antaa luvan yhden sitoumuksen vaihtamiseen toiseksi kyseisen sitoumuksen voimassaoloaikana, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti voidaan hyväksyä maatalouden ympäristösitoumuksen vaihtaminen maatalousmaan ensimmäistä metsitystä koskevaan sitoumukseen asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan mukaisesti. Maatalouden ympäristösitoumus päättyy ilman takaisinperintävaatimuksia.

12. Jäsenvaltiot voivat sallia maatalouden ympäristösitoumusten tai eläinten hyvinvointiin liittyvien sitoumusten mukauttamisen sitoumusten voimassaoloaikana edellyttäen, että hyväksytty maaseudun kehittämisohjelma mahdollistaa tällaisen mukautuksen ja että mukautus on asianmukaisesti perusteltavissa sitoumuksen tavoitteilla.

Tällaiset mukautukset voidaan tehdä myös pidentämällä sitoumuksen voimassaoloaikaa.

13. Muuntokertoimet eläinten muuntamiseksi eläinyksiköiksi vahvistetaan liitteessä V. Jäsenvaltiot voivat objektiivisin perustein eriyttää kertoimia kyseisessä liitteessä kunkin ryhmän osalta vahvistetuissa rajoissa.

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 5 kohdan mukainen tuki voi kattaa toimia, joita suorittavat muut tuensaajat kuin mainitun asetuksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuensaajat.

2. Tämän asetuksen 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin maatalouden ympäristösitoumuksiin kuuluviin toimintoihin ei voida myöntää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 5 kohdan mukaista tukea.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 5 kohdan mukaista tukea ei voida myöntää toimiin, joille myönnetään tukea Euroopan yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta.

3. Maatalouden geenivarojen säilyttämiseksi toteutettavien toimien, joihin voidaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 5 kohdan mukaisesti myöntää tukea, on sisällettävä seuraavat toimet:

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 41 ja 49 artiklassa tarkoitetuilla ’ei-tuotannollisilla investoinneilla’ tarkoitetaan investointeja, jotka eivät johda maa- tai metsätilan arvon tai tuotannon huomattavaan kasvuun.

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 42 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi käytetään tämän artiklan 2 ja 3 kohdan määritelmiä, lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka on perusteltava asianmukaisesti maaseudun kehittämisohjelmissa.

2. ’Metsällä’ tarkoitetaan yli 0,5 hehtaarin laajuista maa-aluetta, jolla puut ovat yli 5 metriä korkeita ja jolla latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia, tai puita, jotka yltävät näihin raja-arvoihin in situ. Metsäksi ei katsota pääosin maatalousmaana tai kaupunkialueiden käytössä olevaa maata.

Metsiin luetaan metsänuudistusalueet, jotka eivät ole vielä yltäneet mutta joiden odotetaan yltävän 10 prosentin latvuspeittävyyteen ja 5 metrin puunkorkeuteen, ja väliaikaisesti ihmisen toiminnan vuoksi tai luontaista syistä puuttomat alueet, joiden odotetaan uudistuvan.

Metsiin luetaan bambu- ja palmumetsät edellyttäen, että korkeuteen ja latvuspeittävyyteen liittyvät edellytykset täyttyvät.

Metsiin sisällytetään metsätiet, katkaisulinjat ja muut pienet aukiot; metsät kansallispuistoissa, luonnonsuojelualueilla ja muilla suojelluilla alueilla, kuten alueilla, joilla on erityistä tieteellistä, historiallista, kulttuurillista tai henkistä mielenkiintoa.

Metsiin sisällytetään tuulensuojaistutukset, suojavyöhykkeet ja puista muodostuvat käytävät, joiden ala on yli 0,5 hehtaaria ja leveys yli 20 metriä.

Metsiin luetaan myös lähinnä metsätalous- tai suojelutarkoituksissa tehdyt istutusmetsät, kuten kumipuuviljelykset ja korkkitammimetsiköt. Maatalouden tuotantojärjestelmissä kasvatettavaa puustoa, kuten hedelmäviljelmiä, ja peltometsätalousjärjestelmiä ei sisällytetä metsän määritelmään. Määritelmään ei myöskään sisällytetä kaupunkialueiden puistoissa ja puutarhoissa kasvavia puita.

3. ’Metsäalueella’ tarkoitetaan yli 0,5 hehtaarin laajuista metsäksi luokittelematonta maa-aluetta, jolla puut ovat yli 5 metriä korkeita ja jolla latvuspeittävyys on 5–10 prosenttia, tai puita, jotka yltävät näihin raja-arvoihin in situ, tai jolla pensaikkojen, tiheikköjen ja puiden yhteinen latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia. Metsäalueeksi ei katsota pääosin maatalousmaana tai kaupunkialueiden käytössä olevaa maata.

4. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 42 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen soveltamisalaan eivät kuulu seuraavat metsät ja metsäalueet:

1. Jäsenvaltioiden on määriteltävä maatalousmaa, jolle voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan mukaisesti tukea ensimmäiseen metsitykseen. Määritelmän on katettava säännöllisesti viljelty maa.

Direktiivien 79/409/ETY ja 92/43/ETY mukaisesti nimettyjen Natura 2000 -alueiden ensimmäisen metsityksen on oltava kyseisen alueen hoitotavoitteiden mukaista.

2. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin ’perustamiskustannuksiin’ sisältyvät istutusmateriaalista ja istuttamisesta aiheutuvat kustannukset sekä istuttamiseen suoraan liittyvät ja istuttamisen tarpeelliseksi tekemät kustannukset.

3. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi ’viljelijöillä’ tarkoitetaan henkilöitä, jotka käyttävät olennaisen osan työajastaan maatalouden harjoittamiseen ja saavat huomattavan osan tuloistaan jäsenvaltion määrittelemien perusteiden mukaisesti.

4. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 43 artiklan 3 kohdan ja 44 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi ’nopeakasvuisten lajien lyhytkiertoviljelyllä’ tarkoitetaan sellaisten lajien viljelyä, joiden kiertoaika eli saman alan korjuuväli on alle 15 vuotta.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 44 artiklan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on määritettävä, kuinka paljon taimia hehtaarille voidaan enintään istuttaa, ottaen huomioon paikalliset olosuhteet, puulajit ja tarve varmistaa maan maatalouskäytön jatkuminen.

1. Kun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 48 artiklan mukainen tuki kattaa metsäpalojen katkaisulinjojen perustamisen, tukikelpoisiin kustannuksiin voidaan sisällyttää perustamiskustannusten lisäksi asianomaisen alueen myöhemmät hoitokustannukset.

Jos metsäpalojen katkaisulinjoja ylläpidetään maataloustoiminnalla, tähän ei myönnetä tukea maatalouden ympäristötukea saavilla aloilla.

2. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 48 artiklassa tarkoitetut metsäpaloja ehkäisevät toimet voivat kattaa seuraavat toimet:

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 50 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut maatalousalueet, jotka on sisällytetty direktiivin 2000/60/EY mukaisiin vesipiirin hoitosuunnitelmiin, ovat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 38 artiklan mukaisesti tukikelpoisia, jos vesipiirin hoitosuunnitelma on laadittu ja sitä toteutetaan kyseisillä alueilla.

2. Sellaisia ympäristösyitä, joiden vuoksi aluetta voidaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 50 artiklan 6 kohdan mukaisesti pitää metsitykseen soveltuvana, voivat olla eroosion ja/tai autioitumisen torjunta, biodiversiteetin lisääminen, vesivarojen suojelu, tulvien torjunta ja ilmastomuutoksen lieventäminen edellyttäen, ettei tulvien torjunta ja ilmastomuutoksen lieventäminen vahingoita biodiversiteettiä tai aiheuta muita ympäristötuhoja.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 53 artiklan soveltamiseksi ’maatilakotitalouden jäsenellä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai tällaisten henkilöiden muodostamaa ryhmää, maataloustyöntekijöitä lukuun ottamatta, siitä riippumatta, millaisen oikeudellisen aseman kansallinen lainsäädäntö ryhmälle ja sen jäsenille antaa. Jos maatilakotitalouden jäsen on oikeushenkilö tai tällaisten henkilöiden muodostama ryhmä, jäsenen on harjoitettava tilalla maataloutta tukihakemuksen esittämishetkellä.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 59 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien, joille maksetaan tukea paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpanosta, on täytettävä seuraavat edellytykset:

1. Kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 IV osaston I luvun 4 jaksossa tarkoitetun toimintalinjan 4 täytäntöönpano, jäsenvaltiot tai alueet voivat valita, katetaanko jäsenvaltio tai alue kokonaisuudessaan vai osittain, mukauttamalla vastaavasti perusteita, joiden mukaisesti paikalliset toimintaryhmät ja niiden edustamat alueet valitaan.

Paikallisten toimintaryhmien valintamenettelyjen on oltava avoimia asianomaisille maaseutualueille ja varmistettava kilpailu paikallisia kehittämisstrategioita esittävien paikallisten toimintaryhmien välillä.

2. Ehdotuspyynnöt maaseutualueiden valitsemiseksi asetuksen (EY) N:o 1698/2005 62 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseen on järjestettävä kahden vuoden kuluessa ohjelmien hyväksymisestä. Jäsenvaltiot tai alueet voivat kuitenkin järjestää uusia ehdotuspyyntöjä erityisesti silloin, kun Leader on avoinna uusille alueille, jolloin saatetaan tarvita pidempiä määräaikoja. ►M1 Bulgariassa ja Romaniassa ensimmäiset ehdotuspyynnöt on järjestettävä kolmen vuoden kuluessa ohjelman hyväksymisestä. ◄

3. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 61 artiklan a alakohdassa ja 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen alueiden väestömäärän on yleisenä sääntönä oltava vähintään 5 000 ja enintään 150 000 asukasta.

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 5 000 ja 150 000 asukkaan rajoja voidaan kuitenkin alentaa tai korottaa.

4. Yhteisön 30 päivänä huhtikuuta 2004 muodostaneiden jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan, että etusijalle asetetaan sellaisten paikallisten toimintaryhmien valitseminen, jotka ovat yhdentäneet paikallisiin kehittämisstrategioihinsa yhteistyötä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 62 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Bulgariassa ja Romaniassa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 63 artiklan c alakohdassa tarkoitetun pätevyyden hankkimisen yhteydessä voidaan ottaa huomioon myös kustannukset, jotka liittyvät edustavien paikallisen kehityksen yhteistyöryhmien perustamiseen, yhdennettyjen kehitysstrategioiden laatimiseen, tutkimuksen rahoittamiseen sekä paikallisten toimintaryhmien valintahakemusten laatimiseen. Tällaiset kustannukset ovat potentiaalisten paikallisten toimintaryhmien osalta tukikelpoisia.

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 63 artiklan c alakohdassa tarkoitettuihin paikallisten toimintaryhmien toimintakustannuksiin voidaan maksaa yhteisön tukea enintään 20 prosenttia paikallisesta kehittämisstrategiasta aiheutuvista kaikista julkisista menoista.

2. Paikalliset toimintaryhmät voivat pyytää maksajavirastoilta ennakkomaksua, jos tällainen mahdollisuus sisältyy maaseudun kehittämisohjelmaan. Ennakon määrä saa olla enintään 20 prosenttia toimintakustannuksiin liittyvästä julkisesta tuesta, ja ennakon maksamisen edellytyksenä on 110 prosenttia ennakon määrästä olevan pankkitakuun tai vastaavan takuun asettaminen. Vakuus on vapautettava viimeistään paikallisen toimintastrategian päättyessä.

Komission asetuksen (EY) N:o 1975/2006 ( 15 ) 26 artiklan 5 kohtaa ei sovelleta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun maksuun.

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 65 artiklassa tarkoitetussa yhteistyössä on oltava mukana vähintään yksi Leader-toimintalinjassa valittu paikallinen toimintaryhmä. Yhteistyön täytäntöönpanosta vastaa koordinoiva paikallinen toimintaryhmä.

2. Yhteistyöhön voivat osallistua asetuksen (EY) N:o 1698/2005 59 artiklan e alakohdassa tarkoitetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja muut maaseutualueet, joiden järjestäytyminen sisältää seuraavat piirteet:

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 65 artiklan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan yhteisestä toimesta aiheutuviin menoihin, yhteisten rakenteiden ylläpitämiseen ja valmistelevaan tekniseen apuun.

Toiminnan edistämisestä aiheutuviin menoihin voidaan maksaa tukea kaikilla alueilla, joita yhteistyö koskee.

4. Jos paikallisten toimintaryhmien toteuttamia hankkeita ei ole sisällytetty asetuksen (EY) N:o 1698/2005 62 artiklan 4 kohdan mukaisesti paikalliseen kehittämisstrategiaan, yhteistyöhankkeiden valinnasta vastaavat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset. Tässä tapauksessa paikalliset toimintaryhmät voivat esittää yhteistyöhankkeet toimivaltaisille viranomaisille viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013.

5. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi hyväksytyt valtioiden väliset yhteistyöhankkeet.

Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan liitteessä VIII olevan I jakson E kohdassa tarkoitetun täydentävän suoran tuen myöntämistä koskevat tukikelpoisuusedellytykset vahvistetaan komission päätöksessä täydentävien kansallisten suorien tukien hyväksymisestä.

Jos maaseudun kehittämisohjelmat kattavat sekä lähentymistavoitealueita että muita alueita, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tekniseen apuun suunnattava maaseuturahaston rahoitusosuus voidaan määrittää sen perusteella, minkä tyyppisiä alueita ohjelmassa on eniten.

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklassa säädetyn kansallisen maaseutuverkoston hoitamiseen tarvittava rakenne voidaan perustaa joko toimivaltaiseen kansalliseen viranomaiseen tai tarjouskilpailumenettelyillä. Tämän rakenteen on pystyttävä hoitamaan kyseisen artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tehtävät.

2. Jos yksi maaseudun kehittämisohjelma kattaa jäsenvaltion koko alueen, kansallinen maaseutuverkosto on osa ohjelman teknistä apua, ja asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan soveltamisalaan kuuluviin tekijöihin liittyvät suunnitellut menot on eroteltava toisistaan. Kyseisen a alakohdan soveltamisalaan kuuluviin tekijöihin liittyvät menot eivät kuitenkaan voi ylittää 25:tä prosenttia kansalliseen maaseutuverkostoon varatusta määrästä.

3. Jos jäsenvaltiot hyödyntävät asetuksen (EY) N:o 1698/2005 66 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä mahdollisuutta, kansallisen maaseutuverkoston perustamiseen ja toimintaan tarkoitettu erityisohjelma on hyväksyttävä kyseisen asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Tällaisten erityisohjelmien esittämiseen, hyväksymiseen ja muuttamiseen sovelletaan soveltuvin osin tämän asetuksen 4 artiklaa, 5 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja 6 artiklaa.

Erityisohjelmassa ja sen rahoitustaulukoissa on eroteltava toisistaan tekijät, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 68 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan soveltamisalaan. Kyseisen a alakohdan soveltamisalaan kuuluviin tekijöihin liittyvät menot eivät kuitenkaan voi ylittää 25:tä prosenttia asianomaisen ohjelman kokonaismäärästä.

4. Kansalliset maaseutuverkostot on perustettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008.

5. Kansallisten maaseutuverkostojen perustamiseen ja järjestäytymiseen liittyvät yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä II.

Jos kyseessä ovat useampaan kuin yhteen toimintalinjaan ja/tai toimenpiteeseen kuuluvat yhdennetyt toimet, kuhunkin toimen osaan, jonka on selkeästi tunnistettu kuuluvan tietyn maaseudun kehittämistoimenpiteen soveltamisalaan, on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 7 kohdan soveltamiseksi sovellettava kyseiseen toimenpiteeseen liittyviä edellytyksiä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että investointitoimenpiteiden tuki kohdennetaan selkeästi määriteltyihin tavoitteisiin, jotka kuvastavat tunnistettuja rakenteellisia ja alueellisia tarpeita ja rakenteellisia haittoja.

1. Jos tuensaaja siirtää koko maatilansa tai osan siitä toiselle henkilölle tuen myöntämisen edellytyksenä olevan sitoumuksensa aikana, tämä toinen henkilö voi jatkaa sitoumusta sen jäljellä olevan voimassaoloajan. Jos sitoumusta ei jatketa tällä tavalla, tuensaajan on maksettava takaisin myönnetty tuki.

2. Jäsenvaltiot voivat olla vaatimatta 1 kohdassa tarkoitettua takaisinmaksua, kun:

3. Tilaa koskevissa vähäisissä muutoksissa jäsenvaltiot voivat toteuttaa erityistoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että 1 kohdan soveltaminen ei johda tehdyn sitoumuksen kannalta epäasianmukaisiin tuloksiin.

1. Jos tuensaaja lisää tilansa pinta-alaa tuen myöntämisen edellytyksenä olevan sitoumuksensa aikana, jäsenvaltiot voivat säätää sitoumuksen laajentamisesta koskemaan lisäalaa sitoumuksen jäljellä olevan voimassaoloajan 2 kohdan mukaisesti tai alkuperäisen sitoumuksen korvaamisesta uudella sitoumuksella 3 kohdan mukaisesti.

Kyseinen korvaaminen voidaan myös tehdä, jos sitoumuksen kattamaa alaa laajennetaan tilalla.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun uuden sitoumuksen on katettava koko kyseinen ala, ja sen ehtojen on oltava vähintään yhtä tiukat kuin alkuperäisen sitoumuksen.

4. Jos tuensaaja ei voi jatkaa tekemiensä sitoumusten noudattamista tilan tilusjärjestelyjen taikka toimivaltaisten viranomaisten hyväksymien julkisten uusjakotoimenpiteiden tai uusjakotoimenpiteidenvuoksi, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta sitoumukset voidaan mukauttaa maatilan uuteen tilanteeseen. Jos tällainen mukautus osoittautuu mahdottomaksi, sitoumus päättyy eikä takaisinmaksua edellytetä sitoumuksen tosiasiallisen keston osalta.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39, 40 ja 47 artiklan mukaisesti tehtyjen sitoumusten osalta on säädettävä tarkistuslausekkeesta, jotta varmistetaan sitoumusten mukauttaminen, jos mainitun asetuksen 39 artiklan 3 kohdassa, 40 artiklan 2 kohdassa tai 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja, asetuksen (EY) N:o 1782/2003 4 ja 5 artiklan sekä liitteiden III ja IV nojalla vahvistettuja asiaa koskevia pakollisia vaatimuksia muutetaan tai jos lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevia vähimmäisvaatimuksia ja muita kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja asiaa koskevia pakollisia vaatimuksia muutetaan, ja sitoumukset ylittävät nämä kyseisissä artikloissa säädetyt vaatimukset.

Jos tuensaaja ei hyväksy tällaista mukautusta, sitoumus päättyy eikä takaisinmaksua edellytetä sitoumuksen tosiasiallisen keston osalta.

Tätä artiklaa sovelletaan myös sitoumuksiin, jotka liittyvät asetuksen (EY) N:o 73/2009 voimaantulon jälkeen tapahtuvaan kesannoinnin lakkauttamiseen. Tuensaajan pyynnöstä mukautusten tekeminen tällaisiin sitoumuksiin voidaan sallia myös, jos tarkistuslauseketta ei ole.

1. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä erityisesti seuraavat ylivoimaiset esteet tai poikkeukselliset olosuhteet ja luopua vaatimasta tuensaajan saaman tuen takaisinmaksua kokonaan tai osittain:

2. Tuensaajan tai hänen oikeudenhaltijansa on kirjallisesti ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista ja esitettävä viranomaista tyydyttävät asiaa koskevat todisteet kymmenen työpäivän kuluessa päivämäärästä, jona tuensaajan tai hänen oikeudenhaltijansa on mahdollista se tehdä.

1. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 74 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki maaseudun kehittämistoimenpiteet, joita ne aikovat toteuttaa, ovat todennettavissa ja valvottavissa. Tätä varten jäsenvaltioiden on määriteltävä valvontajärjestelyt, jotka antavat niille kohtuullisen varmuuden siitä, että tukikelpoisuusperusteita ja muita sitoumuksia noudatetaan.

2. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 31, 38, 39, 40 ja 43–47 artiklan mukaisten maksujen laskennan riittävyyden ja tarkkuuden osoittamiseksi ja vahvistamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että laskelmista vastaavat laitokset tai yksiköt saavat tarkoituksenmukaista asiantuntija-apua yksiköiltä tai laitoksilta, joista ne ovat toiminnallisesti riippumattomia. Tällaisen asiantuntija-avun tarjoaminen on näytettävä toteen maaseudun kehittämisohjelmassa.

Maaseuturahastosta voidaan yhteisrahoittaa lainojen korkotukia asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos jäsenvaltiot esittävät korkotukien maksamista, niiden on osoitettava ohjelmissaan korkotuen laskennassa käytettävä menetelmä.

Jäsenvaltiot voivat milloin tahansa laina-aikana ottaa käyttöön järjestelmän korkotuen jäljellä olevien vuotuisten maksuerien pääomittamiseksi. Viimeisen maksupäivän jälkeen mahdollisesti jäljellä olevat vuotuiset maksuerät on pääomitettava, ja ne on suoritettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015. Kun komissiolle esitetään maksuhakemuksia, diskontatun tuen maksavan, välittäjänä toimivan rahoituslaitoksen maksamia määriä pidetään tosiasiallisesti aiheutuneina menoina.

Toisen kohdan soveltamiseksi jäsenvaltion maksajaviraston on tehtävä sopimus diskontatun tuen maksavan, välittäjänä toimivan rahoituslaitoksen kanssa. Jäsenvaltioiden on esitettävä ohjelmassa laskentamenetelmä, oletukset tulevista arvoista, joita käytetään laskettaessa maksamatta olevan korkotuen pääomitettua arvoa, ja tuen siirtämistä tuensaajille jatkossakin koskevat järjestelyt.

Jäsenvaltiot vastaavat edelleen rahoituksenvälittäjälle maksetun diskontatun tuen tuenmaksun hallinnoinnista koko lainakauden ajan ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnästä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 ( 16 ) 33 artiklan mukaisesti.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 5 kohdan mukaisesti maaseuturahastosta voidaan maaseudun kehittämisohjelmien osana yhteisrahoittaa sellaisesta toimesta aiheutuvia menoja, joka sisältää rahoitusosuuksia pääomarahastojen, takuurahastojen ja lainarahastojen, jäljempänä ’rahastot’, tukemiseksi tämän asetuksen 51 ja 52 artiklan mukaisesti.

1. Rahaston rahoittajien tai sponsorien on esitettävä hallintoviranomaiselle toimintasuunnitelma, josta ilmenevät muun muassa kohdemarkkinat tai takaussalkku, arviointiperusteet, rahoitusehdot, rahaston toimintabudjetti, omistajat ja muut rahoittajat, rahastonhoitajien osaamiseen, pätevyyteen ja riippumattomuuteen liittyvät vaatimukset, rahaston säännöt, maaseuturahaston rahoitusosuuden käyttötarkoitus perusteluineen, tapaukset, joissa sijoituksesta luopuminen tulee kyseeseen, ja rahaston lakkauttamista koskevat säännöt mukaan luettuna maaseuturahaston rahoitusosuudeksi katsottavien varojen uudelleenkäyttö. Hallintoviranomaisen on arvioitava toimintasuunnitelma ja seurattava sen toteuttamista tai vastattava muiden suoritettavaksi uskomastaan arvioinnista ja toimintasuunnitelman toteuttamisen seurannasta.

2. Rahaston on oltava itsenäinen oikeudellinen yksikkö, jota koskevat osakkaiden keskinäiset sopimukset, tai erillinen rahoitusyksikkö olemassa olevassa rahoituslaitoksessa. Jälkimmäisessä tapauksessa rahastolla on oltava omat toteuttamissääntönsä, jossa määrätään erityisesti sen erillisestä kirjanpidosta, jotta rahastoon sijoitetut uudet varat (maaseuturahaston rahoitusosuus mukaan luettuna) voidaan pitää erillään rahoituslaitoksen alkuperäisistä varoista. Komissio ei voi olla rahaston osakas.

3. Rahastot sijoittavat yrityksiin tai antavat niille takuita niiden perustamis-, varhais- tai laajentumisvaiheissa ainoastaan sellaisiin toimintoihin, joita rahastonhoitajat pitävät kannattavina. Taloudellisen kannattavuuden arviossa on otettava huomioon kaikki kyseisten yritysten tulolähteet. Rahastot eivät saa investoida vaikeuksissa oleviin yrityksiin tai antaa niille takuita, sellaisina kuin nämä yritykset määritellään yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja niiden rakenteiden uudistamiseksi ( 17 ).

4. Hallintoviranomaisten ja rahastojen on estettävä mahdollisimman tarkkaan pääoma- ja lainamarkkinoiden kilpailun vääristyminen. Erityisesti pääomasijoitusten ja lainojen tuotot (hoitokulujen osuus pois luettuna) voidaan osoittaa ensisijaisesti yksityisen sektorin osakkaille näiden keskinäisessä sopimuksessa sovittuun korvaukseen saakka ja sen jälkeen jakaa omistusosuuksien mukaisessa suhteessa kaikkien osakkaiden ja maaseuturahaston kesken.

5. Rahastojen hoitokulut eivät saa ylittää ohjelma-aikana kolmea prosenttia keskimääräisestä vuosittain maksetusta pääomasta tai takuurahastojen osalta kahta prosenttia, ellei tarjouskilpailun jälkeen päädytä korkeampaan osuuteen.

6. Rahastoille maaseudun kehittämisohjelmista myönnettävän rahoituksen ehdot, mukaan lukien suoritteita, investointistrategiaa ja -suunnittelua, seurantaa, tapauksia, joissa sijoituksesta luopuminen tulee kyseeseen, ja rahaston lakkauttamista koskevat säännöt, on vahvistettava rahaston ja jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen välisessä rahoitussopimuksessa.

7. Maaseuturahaston ja muiden julkisen vallan lähteiden tukemiin rahastoihin samoin kuin rahaston yksittäisiin yrityksiin tekemiin sijoituksiin tai tällaisille yrityksille antamiin takuisiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 säännöksiä tai valtiontukea koskevia yhteisön sääntöjä.

1. Kun kyseessä ovat tämän asetuksen 51 artiklassa tarkoitetut rahoitusjärjestelyt, asetuksen (EY) N:o 1290/2005 26 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti komissiolle ilmoitettavat menot ovat tällaisten rahastojen perustamisesta tai niihin osallistumisesta aiheutuvat kokonaismenot.

Kun kyseessä kuitenkin on maaseudun kehittämisohjelman loppumaksun suorittaminen ja ohjelman päättäminen asetuksen (EY) N:o 1290/2005 28 artiklan mukaisesti, tukikelpoiset menot ovat seuraavien yhteissumma:

Rahoitusjärjestelyjen mukaisesti tosiasiallisesti maksetun maaseuturahaston rahoitusosuuden ja toisen alakohdan a tai b alakohdan mukaisten tukikelpoisten menojen välinen erotus on ilmoitettava viimeisen ohjelmavuoden tilinpäätöksessä.

2. Maaseudun kehittämisohjelmista rahastoihin maksetuista maksuista saadut korkotulot on käytettävä yksittäisten yritysten rahoitusjärjestelyjen rahoittamiseen.

3. Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä yksittäisten yritysten hyväksi varat, jotka palautetaan toimeen rahastojen tekemistä investoinneista tai jotka jäävät yli kaikkien vakuuksien täyttämisen jälkeen.

1. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 31, 37–41 ja 43–49 artiklassa säädetyn tuen tason tulonmenetyksen vakiokustannusten ja oletusten perusteella.

Rajoittamatta valtiontukea koskevien aineellisten ja menettelyllisten sääntöjen soveltamista ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös asetuksen (EY) N:o 1698/2005 57 artiklan a alakohdassa säädettyihin luonnonperinnön säilyttämiseen, kunnostamiseen ja parantamiseen sekä luonnonarvoltaan merkittävien paikkojen kehittämiseen liittyviin investointeihin.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 kohdassa tarkoitettujen laskelmien ja vastaavan tuen osalta seuraavat seikat:

1. Jos toimenpiteisiin sisältyy luontoissuorituksia, julkisten tai yksityisten tuensaajien osuudet, erityisesti tavaroiden ja palvelujen tarjoaminen ilman laskun tai vastaavien asiakirjojen avulla todistettua käteismaksua, voidaan katsoa tukikelpoisiksi menoiksi edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

Riippumattoman ja pätevän asiantuntijan tai asianmukaisesti valtuutetun virallisen elimen on määriteltävä maan tai kiinteistön arvo.

Palkattoman vapaaehtoistyön arvo määritellään käytetyn ajan ja vastaavasta työstä yleisesti maksettavan tunti- tai päiväpalkan mukaan ja tapauksen mukaan ennalta määriteltyjen vakiokustannusten perusteella edellyttäen, että valvontajärjestelmä antaa kohtuullisen varmuuden siitä, että työ on tosiasiallisesti tehty.

2. Maaseuturahastosta yhteisrahoitetut julkiset menot, jotka koskevat luontoissuorituksia sisältäviä toimia, eivät saa ylittää tukikelpoisten menojen kokonaismäärää toimen päättyessä, luontoissuoritukset pois luettuina.

Poiketen siitä, mitä säädetään ensimmäisen alakohdan b alakohdassa ja ainoastaan komission suosituksessa 2003/361/EY ( 18 ) tarkoitettujen mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten osalta, jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vahvistaa edellytykset, joiden mukaan käytettyjen välineiden ja laitteiden hankinta voidaan katsoa tukikelpoiseksi menoksi.

2. Kun kyseessä ovat maatalousinvestoinnit, investointitukea ei voida myöntää maatalouden tuotanto-oikeuksien, eläinten tai yksivuotisten kasvien hankintaan tai yksivuotisten kasvien istutukseen.

Eläinten hankintaan liittyvät menot voivat kuitenkin olla tukikelpoisia, kun kyseessä on luonnonmullistusten vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan b kohdan vi alakohdan mukaisesti.

1. Poiketen siitä, mitä säädetään komission asetuksen (EY) N:o 1975/2006 ( 19 ) 26 artiklan 5 kohdassa, investointituen tuensaajat voivat pyytää toimivaltaisilta maksajavirastoilta ennakon maksamista, jos tällainen mahdollisuus sisältyy maaseudun kehittämisohjelmaan. Julkisista tuensaajista tällainen ennakko voidaan maksaa ainoastaan kunnille ja kuntayhtymille sekä julkisoikeudellisille elimille.

2. Ennakon määrä saa olla enintään 20 prosenttia investointiin liittyvästä julkisesta tuesta, ja ennakon maksamisen edellytyksenä on 110 prosenttia ennakon määrästä olevan pankkitakuun tai vastaavan takuun antaminen. ►M4 Kun kyseessä ovat investoinnit, joista tehtiin tuen myöntämistä koskeva yksittäinen päätös vuonna 2009 tai 2010, ennakon määrää voidaan lisätä enintään 50 prosenttiin kyseiseen investointiin liittyvästä julkisesta tuesta. ◄

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen julkisten tuensaajien osalta maksajavirasto voi kuitenkin hyväksyä jäsenvaltioiden voimassa olevien säännösten mukaisesti viranomaisen kirjallisen, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta vastaavan vakuuden edellyttäen, että kyseinen viranomainen sitoutuu maksamaan vakuutta vastaavan määrän, jos oikeutta maksettuun ennakkoon ei vahvisteta.

3. Vakuus vapautetaan, kun toimivaltainen maksajavirasto vahvistaa, että investoinnista aiheutuvat todelliset menot ylittävät ennakon määrän.

1. Maaseudun kehittämisohjelmat voivat sisältää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 89 artiklan mukaista kansallisen lisärahoituksen antamiseksi myönnettävää valtiontukea perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin tai toimiin ainoastaan, jos valtiontuki on yksilöity tämän asetuksen liitteessä II olevan 9.A kohdan mukaisesti.

2. Maaseudun kehittämisohjelmat voivat sisältää jäsenvaltioiden maaseudun kehittämiseksi suorittamia perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisalaan kuulumattomia maksuja asetuksen (EY) N:o 1698/2005 25, 43–49 ja 52 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin ja mainitun asetuksen 21, 24, 28, 29, 30 ja 35 a artiklan mukaisten toimenpiteiden nojalla toteutettuihin toimiin taikka perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisalaan kuulumatonta kansallista lisärahoitusta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 25, 27, 43–49 ja 52 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin ja mainitun asetuksen 21, 24, 28, 29, 30 ja 35 a artiklan mukaisten toimenpiteiden nojalla toteutettuihin toimiin ainoastaan, jos kyseinen valtiontuki on tämän asetuksen liitteessä II olevan 9 kohdan B kohdan mukainen.

3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä ja toimista aiheutuvat menot ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos perustana oleva tuki ei tuen myöntämishetkellä ole neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 ( 20 ) 1 artiklan f alakohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista tukea.

Jäsenvaltion hallintoviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että jos tukea on tarkoitus myöntää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin kuuluviin toimiin asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan b ja d alakohdassa tarkoitettujen voimassa olevien tukijärjestelmien perusteella, mainitun asetuksen 1 artiklan e alakohdan vaatimusta ilmoittaa yksittäisistä tuista noudatetaan, ja että tällaiset toimet valitaan vasta sen jälkeen, kun perusteena olevasta tuesta on ilmoitettu komissiolle ja komissio on sen hyväksynyt perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla.

1. Maaseudun kehittämisohjelmiin on sisällytettävä viestintäsuunnitelma, jossa vahvistetaan:

2. Tiedotukseen ja julkistamiseen myönnetty määrä voi olla osa maaseudun kehittämisohjelman teknistä apua.

3. Tiedotusta ja julkistamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä VI.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 77 artiklan mukaisesti perustetun seurantakomitean kokouksissa puheenjohtajan on tiedotettava tiedotus- ja julkistamistoimenpiteiden edistymisestä ja esitettävä komitean jäsenille esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 78 artiklan f alakohdassa ilmaisuun ”merkittävät ehdotukset maaseudun kehittämisohjelmien muuttamiseksi” sisältyvät muutokset, joista on tehtävä komission päätös, ja tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut muutokset, lukuun ottamatta muutoksia asetuksen (EY) N:o 1698/2005 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun poikkeukseen ja ohjelmaan sisältyviä nykyisiä toimenpiteitä koskeviin tietoihin tai kuvauksiin.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklassa säädetyn vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen rakenne ja osatekijät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VII.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 86 artiklan 4 kohdan mukainen väliarviointi on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 ja 86 artiklan 5 kohdan mukainen jälkiarviointi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

Jos jäsenvaltiot eivät toimita väli- ja jälkiarviointikertomuksia tämän artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa määräajoissa, komissio voi soveltaa asetuksen (EY) N:o 1290/2005 27 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä välimaksujen keskeyttämiseksi siihen saakka, kun se saa kyseiset arviointikertomukset.

1. Maaseudun kehittämisohjelmien yhteiset perus-, tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattorit luetellaan tämän asetuksen liitteessä VIII. Kyseinen indikaattoriluettelo muodostaa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 80 artiklassa tarkoitetut yhteiset seuranta- ja arviointisäännöt.

Tarvittaessa indikaattorit on eriteltävä tuensaajien iän ja sukupuolen mukaan sekä sen mukaan, toteutetaanko toimenpiteitä epäsuotuisilla alueilla vai lähentymistavoitealueilla.

Kun kyseessä ovat toimenpiteet, joihin sisältyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan mukaisesti määriteltyjä toimia, tuotosindikaattorit ja niiden ohjeelliset tavoitteet on jaoteltava toimien tyyppien mukaan.

2. Tuotos- ja tulosindikaattorien kehittyminen on osa vuotuista täytäntöönpanokertomusta. Kyseisen kertomuksen on sisällettävä yhteisiä ja lisäindikaattoreita.

Sen mittaamiseksi, kuinka maaseudun kehittämisohjelmien tavoitteiden täyttämisessä edistytään, tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreille on vahvistettava ohjeelliset tavoitteet ohjelman täytäntöönpanon ajaksi, mukaan luettuna asetuksen (EY) N:o 1698/2005 89 artiklassa tarkoitettu kansallinen lisärahoitus.

3. Komissio laatii yhteisiä seuranta- ja arviointisääntöjä koskevat ohjeet soveltamalla yhteistä lähestymistapaa jäsenvaltioiden kanssa. Ohjeet kattavat ainakin seuraavat tekijät:

1. Komissio perustaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tietojärjestelmän, jäljempänä ’tietojärjestelmä’, joka mahdollistaa turvallisen tietojenvaihdon komission ja kunkin jäsenvaltion välillä yhteisen edun mukaisista asioista. Kyseiset tiedot sisältävät hallinnolliset, toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat, joista viimeksi mainitut kuuluvat komission asetuksen (EY) N:o 883/2006 ( 21 ) 18 artiklan soveltamisalaan.

Komissio perustaa tietojärjestelmän ja päivittää sitä soveltamalla yhteistä lähestymistapaa jäsenvaltioiden kanssa.

2. Tietojärjestelmässä mahdollistetaan hallinnon ja toiminnan seuranta sisällyttämällä siihen yhteisen edun mukaiset asiakirjat, erityisesti seuraavat: kansalliset strategiasuunnitelmat ja niiden päivitykset, tiivistelmäkertomukset, ohjelmat ja niiden muutokset, komission päätökset, vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, mukaan luettuna toimenpiteiden luokittelu liitteessä II olevassa 7 kohdassa esitetyn taulukon mukaisesti, sekä liitteessä VIII olevat seuranta- ja arviointi-indikaattorit.

3. Hallintoviranomainen ja komissio syöttävät tietojärjestelmään vastuullaan olevat asiakirjat vaaditussa muodossa ja pitävät ne ajan tasalla.

4. Tietojärjestelmä on jäsenvaltioiden ja komission käytössä joko suoraan tai automaattisen synkronoinnin ja tietojen syöttämisen kansallisten ja alueellisten tietojärjestelmien kanssa mahdollistavan rajapinnan kautta.

Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle pyynnöt tietojärjestelmän käyttöoikeuksista keskitetysti.

5. Tietojenvaihto allekirjoitetaan sähköisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/93/EY ( 22 ) 5 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot ja komissio hyväksyvät tietojärjestelmässä käytettyjen allekirjoitusten oikeudelliset vaikutukset ja hyväksyttävyyden todisteena oikeudenkäyntimenettelyissä.

6. Päivämääränä, jona asiakirjat on toimitettu komissiolle, pidetään päivämäärää, jona jäsenvaltio välittää asiakirjat syötettyään ne tietojärjestelmään.

Asiakirja katsotaan lähetetyksi komissiolle, kun jäsenvaltio ei enää voi muuttaa sitä ja poistaa sitä tietojärjestelmässä.

7. Tietojärjestelmän yhteisten osien kehittäminen ja päivittäminen rahoitetaan yhteisön talousarviosta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 66 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Kansallisten ja paikallisten järjestelmien ja tietojärjestelmän välisistä yhteyksistä aiheutuvat kustannukset sekä kansallisten ja paikallisten järjestelmien mukauttamisesta aiheutuvat kustannukset voivat olla mainitun asetuksen 66 artiklan 2 kohdan mukaisesti tukikelpoisia.

8. ►M4 Jos kyseessä on ylivoimainen este tai poikkeuksellinen tilanne, ja erityisesti tietojärjestelmän toiminnan häiriintyessä tai pysyvän yhteyden puuttuessa jäsenvaltio voi toimittaa asiakirjat komissiolle levykkeellä tai muulla soveltuvalla sähköisellä keinolla. Komissiolle on ilmoitettava etukäteen tällaisten asiakirjojen toimittamisesta levykkeellä tai muulla sähköisellä keinolla. ◄

Kun tietojärjestelmän käytön estävä ylivoimainen este tai poikkeuksellinen tilanne päättyy, jäsenvaltion on syötettävä vastaavat asiakirjat tietojärjestelmään. Tässä tapauksessa lähetyspäivänä pidetään kirjallisten tai muilla soveltuvilla sähköisillä keinoilla toimitettujen asiakirjojen toimituspäivämäärää.

Asetusta sovelletaan edelleen ennen 1 päivää tammikuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 1257/1999 nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin.

Asetuksen (EY) N:o 817/2004 11 artiklaa ja liitteessä II olevan 9.3.V.A kohdan 1 alakohtaa, 9.3.V.B kohdan 1, 2 ja 3 alakohtaa ja 9.3.V.B kohdan toista luetelmakohtaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2009 asti asetuksen (EY) N:o 1698/2005 94 artiklan kolmannen kohdan nojalla.

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavaa ohjelmakautta koskevaan yhteisön tukeen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

3. Tilanneanalyysi vahvuuksista ja heikkouksista, tilanteen korjaamiseksi valittu strategia ja ennakkoarviointi

Kuvailkaa määrällisten tietojen avulla nykytilannetta kyseisellä maantieteellisellä alueella korostaen vahvuuksia ja heikkouksia, kehityseroja, tarpeita ja puutteita sekä maaseudun kehittämisen mahdollisuuksia liitteessä VIII määriteltyjen perusindikaattorien ja muiden asiaankuuluvien lisäindikaattorien perusteella. Kuvauksen tulisi sisältää ainakin seuraavat seikat:

Kuvailkaa maaseutualueen tilanteen korjaamiseksi toteutettavien maaseudun kehittämistoimenpiteiden valintaa ja rakennetta sekä eri toimintalinjoille ja toimenpiteille vahvuuksia ja heikkouksia koskevan analyysin perusteella annettua taloudellista painoarvoa.

Tämän arvioinnin, jonka avulla määritellään ja arvioidaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 85 artiklassa mainittuja seikkoja, on koskettava keskipitkän ja pitkän aikavälin tarpeita, asetettuja tavoitteita, odotettavissa olevia tuloksia, määrällisiä tavoitteita ja erityisesti niiden vaikutuksia suhteessa perustason tilanteeseen, yhteisön lisäarvoa, yhteisön ensisijaisten tavoitteiden huomioon ottamisen tasoa, edelliseltä ohjelmakaudelta saatuja kokemuksia sekä täytäntöönpanoa, seurantaa, arviointia ja varainhoitoa koskevien menettelyjen laatua.

Ennakkoarvioinnissa on käsiteltävä myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/42/EY ( 31 ) (ympäristövaikutusten strategisesta arvioinnista annettu direktiivi) säädettyjä ympäristövaikutusten arviointiin liittyviä vaatimuksia.

Täydellinen ennakkoarviointi on esitettävä maaseudun kehittämisohjelman liitteenä.

Kuvailkaa EMOTR:sta maaseudun kehittämiseen edellisellä ohjelmakaudella samalla ohjelma-alueella käytettyjen rahoitusvarojen vaikutuksia. Esittäkää arvioinnin tuloksista yhteenveto.

Bulgarian ja Romanian osalta tulee edellisen alakohdan mukaisesti kuvata Sapard-rahoitusvarojen vaikutusta.

Laajentakaa tarvittaessa kuvaus yhteisön maaseudun kehittämistoimien ja liitännäistoimenpiteiden lisäksi toteutettuihin toimenpiteisiin, joilla on ollut vaikutusta kyseisellä ohjelma-alueella.

4. Perustelut valituille tavoitteille ottaen huomioon yhteisön strategiset suuntaviivat ja kansallinen strategiasuunnitelma sekä ennakkoarvioinnin perusteella odotetut vaikutukset

4.1 Perustelut valituille tavoitteille ottaen huomioon yhteisön strategiset suuntaviivat ja kansallinen strategiasuunnitelma

Kuvailkaa, miten maaseudun kehittämisohjelmaan valitut toimenpiteet ja neljälle toimintalinjalle annettu taloudellinen painoarvo vastaavat kansallista strategiasuunnitelmaa ja kansallista erityistilannetta.

4.2 Ennakkoarvioinnin perusteella odotetut vaikutukset valittujen tavoitteiden suhteen

Maaseudun kehittämissuunnitelman on sisällettävä ennakkoarvioinnin yhteenveto (laadittu ohjelmaan liitetystä täydellisestä ennakkoarvioinnista) ja selvitys siitä, miten hallintoviranomaiset ottivat kyseisen arvioinnin tulokset huomioon. Tässä osuudessa on kommentoitava myös toimintalinjojen ja toimenpiteiden välisten synergioiden odotettuja vaikutuksia sekä sitä, miten niihin liittyvien yhteistoimien avulla voidaan edistää positiivisia ulkoisvaikutuksia ja kaikkia osapuolia hyödyttäviä tilanteita.

5. Toimintalinjoja koskevat tiedot ja kunkin toimintalinjan osalta ehdotetut toimenpiteet ja niitä koskeva kuvaus

Näihin tietoihin on sisällyttävä ehdotettujen toimintalinjojen ja toimenpiteiden kuvaus samoin kuin todennettavissa olevat erityistavoitteet ja asetuksen (EY) N:o 1698/2005 81 artiklassa tarkoitetut indikaattorit, joiden avulla voidaan mitata ohjelman edistymistä, tehokkuutta ja toimivuutta. Indikaattorien on sisällettävä yhteisten seuranta- ja arviointisääntöjen mukaiset yleiset indikaattorit (tämän asetuksen liite VIII) sekä ohjelmakohtaiset lisäindikaattorit.

Toimenpiteistä on annettava seuraavat erityistiedot, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimien erityistyyppejä koskevat tiedot:

5.3.1.1 Alan toimijoiden tietämyksen ja henkilökohtaisten toimintaedellytysten parantamiseksi toteutettavat toimenpiteet

5.3.1.2 Fyysisen pääoman rakenteelliseksi uudistamiseksi ja kehittämiseksi sekä innovoinnin edistämiseksi toteutettavat toimenpiteet

5.3.1.2.4 Yhteistyö maatalous- ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi

5.3.1.2.5 Maa- ja metsätalouden kehittämiseen ja mukauttamiseen liittyvä infrastruktuuri

5.3.1.2.6 Luonnonmullistusten vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja asianmukaisten ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto

5.3.1.4.1 Rakenneuudistuksen kohteena olevien osittaisten omavaraistilojen tukeminen

5.3.1.4.3 Maatiloille suunnattujen valistus- ja neuvontapalvelujen toimittaminen Bulgariassa ja Romaniassa

5.3.1.4.4. Yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksesta johtuvan rakenneuudistuksen kohteena olevat tilat;

Yksityiskohtainen kuvaus seuraavien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta:

Asetuksen (EY) N:o 817/2004 liitteessä II olevien kohtien 9.3.V.A(1) ja 9.3.V.B(1), (2) ja (3) sekä kohdan 9.3.V.B toisen luetelmakohdan säännöksiä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2009. Kuitenkin kohtien A ja B, jotka koskevat pääpiirteitä ja muita tietoja, välinen erottelu kumotaan.

5.3.2.1.2 Viljelijöille muilla luonnonhaitta-alueilla kuin vuoristoalueilla maksettavat korvaukset

5.3.2.2.6 Metsätalouden tuottokyvyn palauttaminen ja ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto

5.3.3 Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen

5.3.3.2 Maaseutualueiden elämänlaadun parantamiseksi toteutettavat toimenpiteet

5.3.4.3 Paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen alueella

5.3.6. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu luettelo toimien tyypeistä mainitun asetuksen 69 artiklan 5 a kohdassa tarkoitettujen määrien rajoissa.

6.2 Rahoitussuunnitelma toimintalinjoittain (euroina koko kaudelta) ►M4 ( 35 ) ◄

6.2 a Rahoitussuunnitelma toimintalinjoittain Bulgarian ja Romanian osalta (euroina koko kaudelta)

6.3. Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklassa tarkoitettuja toimia koskeva ohjeellinen talousarvio 1. tammikuuta 2009 ja 31. joulukuuta 2013 väliselle ajalle (16 a artiklan 3 b kohta) asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdassa eriteltyjen määrien rajoissa.

Huom: Tämän liitteen 5.2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaiset siirtymäkauden menot on ilmoitettava 6.1, 6.2 ja 7 kohdassa esitetyissä taulukoissa. Jäsenvaltioiden on mainittujen menojen määrittelemiseksi käytettävä asetuksen (EY) N:o 1320/2006 liitteessä II olevaa vastaavuustaulukkoa. ►M1 Bulgarian ja Romanian on käytettävä mainittujen menojen määrittelemiseksi komission asetuksen (EY) N:o 248/2007 liitteessä I olevaa vastaavuustaulukkoa. ◄

7. Alustava jakautuminen maaseudun kehittämistoimenpiteisiin (euroina koko kaudelta)

Konsolidoidun rahoitustaulukon ja ohjeellisen toimenpidetaulukon on noudatettava 6.1, 6.2 ja 7 kohdassa esitettyjen taulukoiden rakennetta ja seuraavan luettelon järjestystä:

8. Tarvittaessa esitetään kansallista lisärahoitusta koskeva taulukko kunkin toimintalinjan osalta erottaen asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 määritellyt toimenpiteet toisistaan

9. Tiedot, jotka ovat tarpeen kilpailusääntöjen noudattamisen arvioimiseksi ja tarvittaessa luettelo perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklan nojalla sallituista tukijärjestelmistä, joita käytetään ohjelmien täytäntöönpanoon

Valtiontukisääntöjä ja -menettelyjä koskevien A ja B kohdan seikkojen on oltava voimassa koko ohjelman elinkaaren ajan sen ensimmäisestä esittämisestä siihen myöhemmin tehtäviin muutoksiin.

Valtiontukitaulukkoon on liitettävä jäsenvaltion sitoumus ilmoittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti erikseen sellaisten B kohdassa lueteltujen järjestelmien soveltamisesta, joiden osalta on valtiontukisääntöjen tai vastaavassa valtiontuen hyväksyntäpäätöksessä vahvistettujen muiden edellytysten ja sitoumusten mukaisesti tehtävä yksittäiset ilmoitukset.

10. Selvitys siitä, miten ohjelma täydentää muista yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan välineistä sekä Euroopan kalatalousrahastosta rahoitettuja toimenpiteitä

12. Kuvaus seuranta- ja arviointijärjestelmistä sekä seurantakomitean kokoonpanosta

Kyseiset järjestelmät perustuvat maaseudun kehittämisohjelman tuotos-, tulos-, perus- ja vaikutusindikaattorien yleiseen luetteloon, joka sisältyy liitteessä VIII esitettyihin yhteisiin seuranta- ja arviointisääntöihin, sekä muihin 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin seikkoihin. Kussakin maaseudun kehittämisohjelmassa on täsmennettävä ohjelma-alueen kansallisia ja/tai alueellisia tarpeita, oloja ja tavoitteita vastaavat lisäindikaattorit. Indikaattorien osalta kootut tiedot voisivat perustua maailmanlaajuisessa maanhavainnointijärjestelmässä (Global Earth Observation System of Systems eli GEOSS) tai yhteisön hankkeissa, kuten ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisessa seurantahankkeessa (GMES) kehitettyihin standardeihin.

Kuvaillaan viestintäsuunnitelmaa ja tämän asetuksen 58 artiklassa ja liitteessä VI säädettyjä tietoja.

Luettelo kuultavista toimivaltaisista alue- ja paikallisviranomaisista ja muista viranomaisista, talouselämän edustajista ja työmarkkinaosapuolista sekä kaikista muista asiaan kuuluvista tahoista, jotka edustavat kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisjärjestöjä, ympäristöjärjestöt mukaan luettuina, sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisestä vastuussa olevista tahoista.

Toimitetaan tiivistelmä kuulemisten tuloksista, mukaan luettuina kuulemispäivät ja aika, joka varattiin huomautusten esittämiseen ja ohjelman valmisteluun osallistumiseen. Lisäksi ilmoitetaan, missä määrin saadut näkemykset ja ohjeet on otettu huomioon.

16.1 Teknisellä avulla rahoitetun ohjelmiin myönnettävän tuen valmistelun, hallinnon, seurannan, arvioinnin, julkistamisen ja valvonnan kuvaus

B. KANSALLISIA MAASEUTUVERKOSTOJA KOSKEVAT ERITYISOHJELMAT (41 ARTIKLAN 3 JA 5 KOHDASSA TARKOITETUT)

Jos alueellisia ohjelmia toteuttavat jäsenvaltiot esittävät hyväksyttäväksi kansallisen maaseutuverkoston perustamiseen ja toimintaan tarkoitetun erityisohjelman asetuksen (EY) N:o 1698/2005 66 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, tällaisissa ohjelmissa on annettava seuraavat tiedot:

Tuki tuottajaryhmän perustamiseen (25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vähimmäismäärä)

MAASEUTURAHASTON TUKEA KOSKEVA TIEDOTUS JA JULKISTAMINEN (58 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETTU)

Avoimuuden vuoksi hallintoviranomaisten on levitettävä mahdollisimman kattavaa tietoa yhteisön ja jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmassa myöntämän yhteisen tuen tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista.

Hallintoviranomaisen on tämän vuoksi varmistettava, että maaseudun kehittämisohjelma julkistetaan laajalti antaen yksityiskohtaista tietoa maaseuturahaston rahoitusosuuksista ja että se toimitetaan kaikille asiasta kiinnostuneille hakijoille.

Hallintoviranomaisen on toimitettava mahdollisille tuensaajille selkeät, yksityiskohtaiset ja ajan tasalla olevat tiedot seuraavista seikoista:

Hallintoviranomaisen on varmistettava, että yhteystahoina toimivat elimet osallistuvat tiedotustoimenpiteisiin, joita suunnataan mahdollisille tuensaajille ja erityisesti:

Hallintoviranomaisen on ilmoitettava mahdollisille tuensaajille 2.1 kohdassa säädetystä julkistamisesta.

Hallintoviranomaisen on varmistettava, että tuen myöntämisilmoituksessa ilmoitetaan tuensaajille, että toimi rahoitetaan maaseuturahaston yhteisrahoittamasta ohjelmasta ja asianomaisen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjasta.

Maaseudun kehittämisohjelman hallintoviranomaisen ja tuensaajien on toteutettava kaikki toimenpiteet varmistaakseen, että maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetuista toimenpiteistä tiedotetaan yleisölle ja että kyseiset toimenpiteet julkaistaan tämän asetuksen mukaisesti.

Hallintoviranomaisen on tiedotettava yleisölle komission hyväksymästä maaseudun kehittämisohjelmasta ja sen päivityksistä, merkittävimmistä saavutuksista ohjelman täytäntöönpanossa ja ohjelman päättämisestä.

Hallintoviranomaisen on toteutettava tiedotustoimenpiteet hyödyntäen kaikkia sopivalla alueellisella tasolla käytettävissä olevia tiedotusvälineitä. Niihin on kuuluttava myös tiedotuskampanjoita, painettuja ja sähköisiä julkaisuja ja muita soveltuviksi katsottuja välineitä.

Yleisölle suunnattujen tiedotustoimenpiteiden on sisällettävä 3.1 kohdassa esitetyt tiedot.

Jos maaseudun kehittämisohjelman mukainen toimi johtaa investointiin (esim. maatilalla tai elintarvikeyrityksessä), jonka kokonaiskustannukset ylittävät 50 000 euroa, tuensaajan on pystytettävä investoinnin rahoituksesta kertova tiedotuskyltti.

Tiedotuskyltti on pystytettävä rakennuskohteisiin, joiden kokonaiskustannukset ylittävät 500 000 euroa.

Tiedotuskyltti on pystytettävä myös toimintalinjasta 4 rahoitettavien paikallisten toimintaryhmien toimitiloihin.

Tiedotuskylteissä on oltava hankkeen/toimen kuvaus ja 3.1 kohdassa mainitut tiedot. Näille tiedoille on varattava vähintään 25 prosenttia kyltin kokonaisalasta.

Kunkin tiedotus- ja julkistamistoimen yhteydessä on annettava seuraavat tiedot:

Taivaansinisellä pohjalla kaksitoista kultaista tähteä muodostaa ympyrän, joka edustaa Euroopan kansojen unionia. Tähtien lukumääräksi on vahvistettu kaksitoista, joka on täydellisyyden ja yhtenäisyyden vertauskuva.

Maaseuturahastosta rahoitetuissa hankkeissa rahaston nimi esitetään Euroopan unionin lipun alla.

Taivaansinisellä pohjalla oleva kahdestatoista kultaisesta viisisakaraisesta tähdestä, joiden kärjet eivät kosketa toisiaan, muodostuva ympyrä.

Tunnus muodostuu sinisestä suorakulmiosta, jonka vaakasivu on puolitoista kertaa pystysivu. Kaksitoista kultaista tähteä asettuvat tasaisesti näkymättömän ympyrän kehälle. Ympyrän keskipiste sijaitsee suorakulmion lävistäjien leikkauspisteessä. Ympyrän säde on kolmasosa pystysivun korkeudesta. Kukin viisisakaraisista tähdistä on näkymättömän ympyrän sisällä, jonka säde on 1/18 pystysivun korkeudesta. Kaikki tähdet sijaitsevat kohtisuoraan, toisin sanoen yksi sakara ylöspäin ja kaksi sakaraa tangosta kohtisuoraan sijaitsevalla näkymättömällä viivalla. Tähdet sijaitsevat kuten kellotaulun tunnit. Niiden lukumäärä on muuttumaton.

A. MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMIEN VUOTUISTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKERTOMUSTEN RAKENNE JA SISÄLTÖ (60 ARTIKLA)

1. Yleisten edellytysten muutokset (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan a alakohta):

2. Ohjelman edistyminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin tuotos- ja tulosindikaattorien perusteella (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan b alakohta):

On laadittava seurantaindikaattoreihin perustuva analyysi ohjelman saavutuksista sekä laadullinen analyysi saavutetusta edistymisestä alun perin asetettuihin tavoitteisiin nähden. Käytettävät indikaattorit vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VIII olevassa luettelossa (tuotos- ja tulosindikaattorit). Näiden indikaattorien, jotka ovat osa yhteisiä seuranta- ja arviointisääntöjä, ohella on käytettävä ohjelmakohtaisia lisäindikaattoreita, joilla voidaan tehokkaasti seurata edistymistä ohjelman tavoitteiden suhteen.

Kunkin jäsenvaltion, joka saa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdan mukaisesti lisärahoitusvaroja, olisi lisättävä vuonna 2010 jätettävään vuosikertomukseen ensimmäistä kertaa erillinen luku, jossa on vähintään sama analyysi kuin ensimmäisessä kohdassa mainittu analyysi mainitun asetuksen 16 a artiklan 1 kohdassa mainittuja painopistealoja koskevien toimien osalta.

Uutta toimenpidettä ”144 Rakenneuudistuksen kohteena olevat tilat” soveltavien jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava toimenpiteen tavoitteiden saavuttamisesta.

3. Ohjelman rahoituksen toteutus, jossa esitetään kunkin toimenpiteen osalta ilmoitus tuensaajille maksetuista menoista; jos ohjelma kattaa lähentymistavoitealueita, menot on eriteltävä (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan c alakohta).

Ohjelman rahoituksen toteutuksesta laadittavan taulukon on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

Lähentymistavoitealueiden osalta on laadittava erikseen vähintään samat tiedot sisältävä taulukko, ja ohjelmista, jotka kattavat sekä lähentymistavoitealueet että muut kuin lähentymistavoitealueet, on laadittava ohjelmakohtaisesti vahvistettu taulukko.

3a. Ohjelman rahoituksen toteutus uusia haasteita ja laajakaistainfrastruktuuria koskevien toimien osalta esittämällä selvitys kunkin toimenpiteen menoista, jotka on maksettu 1 päivän tammikuuta 2009 jälkeen tuensaajille asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista toimista enintään mainitun asetuksen 69 artiklan 5 a kohdassa tarkoitettuihin määriin asti.

Tämäntyyppisten toimien rahoituksen toteutuksesta laadittavan taulukon on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

4. Yhteenveto jatkuvan arvioinnin toimista asetuksen (EY) N:o 1698/2005 86 artiklan 3 kohdan mukaisesti (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan d alakohta)

Jatkuvan arvioinnin toimista laadittu yhteenveto, joka perustuu asetuksen (EY) N:o 1698/2005 86 artiklan 3 kohdan mukaiseen seurantakomitealle raportointiin, mukaan luettuina toimet, jotka liittyvät erityisesti kyseisen asetuksen 84 artiklan 5 kohdassa ja 86 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin seikkoihin.

5. Toimet, jotka hallintoviranomainen ja seurantakomitea ovat toteuttaneet ohjelman täytäntöönpanon laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan e alakohta), erityisesti:

Kertomuksessa on kuvailtava lyhyesti maaseudun kehittämisohjelmasta tiedottamiseksi tämän asetuksen 58 artiklan ja sen liitteen VI mukaisesti toteutettuja tiedotus- ja julkistamistoimia.

6. Ilmoitus tuen ja yhteisön politiikkojen vastaavuudesta, mukaan luettuina kohdattujen ongelmien määrittely ja niiden ratkaisemiseksi toteutetut toimenpiteet (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan f alakohta)

Yhdenmukaisuuteen yhteisön lainsäädännön kanssa on kuuluttava erityisesti kilpailua, julkisia hankintoja, ympäristön suojelua ja parantamista sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ja syrjimättömyyttä koskevien sääntöjen noudattaminen.

7. Tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1290/2005 33 artiklan mukainen takaisinperityn tuen uudelleenkäyttö (asetuksen (EY) N:o 1698/2005 82 artiklan 2 kohdan g alakohta)

B. KANSALLISIA MAASEUTUVERKOSTOJA KOSKEVIA ERITYISOHJELMIA KÄSITTELEVIEN VUOTUISTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKERTOMUSTEN MALLI (60 ARTIKLA)

Jos jäsenvaltiot hyödyntävät asetuksen (EY) N:o 1698/2005 66 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä mahdollisuutta, erityisohjelmia koskevissa vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa on annettava seuraavat tiedot:

1. Tavoitteisiin liittyvät perusindikaattorit

TOIMINTALINJA		Indikaattori
Horisontaalinen	(1) 1	Talouskehitys
	(1) 2	Työllisyysaste
	(1) 3	Työttömyys
TOIMINTALINJA 1: maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen	(1) 4	Maatalousalan koulutus
	5	Maatalousalan ikärakenne
	(1) 6	Maatalousalan työn tuottavuus
	7	Maatalousalan kiinteän pääoman bruttomuodostus
	8	Alkutuotantoalan työllisyyskehitys
	9	Alkutuotantoalan talouskehitys
	(1) 10	Elintarviketeollisuusalan työn tuottavuus
	11	Elintarviketeollisuusalan kiinteän pääoman bruttomuodostus
	12	Elintarviketeollisuusalan työllisyyskehitys
	13	Elintarviketeollisuusalan talouskehitys
	(1) 14	Metsätalousalan työn tuottavuus
	15	Metsätalousalan kiinteän pääoman bruttomuodostus
	16	Osittaisen omavaraisviljelyn merkitys uusissa jäsenvaltioissa
TOIMINTALINJA 2: ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen maankäytön avulla	(1) 17	Luonnon monimuotoisuus: maaseutuympäristön lintupopulaatio
	(1) 18	Luonnon monimuotoisuus: luonnonarvoltaan merkittävät maa- ja metsätalousmaat
	19	Luonnon monimuotoisuus: puulajiston kokoonpano
	(1) 20	Veden laatu: ravinnetasapaino
	21	Veden laatu: nitraattien ja torjunta-aineiden aiheuttama pilaantuminen
	22	Maaperä: alueet, joilla on maaperän eroosion vaara
	23	Maaperä: luonnonmukainen maatalous
	(1) 24	Ilmastonmuutos: maa- ja metsätaloustuotannon jalostaminen uusiutuvaksi energiaksi
	25	Ilmastonmuutos: uusiutuvan energian tuotantoon varattu KMM
	26	Ilmastonmuutos/ilman laatu: maataloudesta peräisin olevat kaasupäästöt
TOIMINTALINJA 3: elämänlaadun parantaminen maaseutualueilla ja elinkeinoelämän monipuolistamisen kannustaminen	(1) 27	Muuta ansiotoimintaa harjoittavat viljelijät
	(1) 28	Muun kuin maatalousalan työllisyyskehitys
	(1) 29	Muun kuin maatalousalan talouskehitys
	(1) 30	Itsenäisen ammatinharjoittamisen kehitys
	31	Maaseutualueen matkailuinfrastruktuuri
	(1) 32	Internetin käytön yleistyminen maaseutualueilla
	(1) 33	Palvelualan kehitys
	34	Nettomuutto
	(1) 35	Elinikäinen oppiminen maaseutualueilla
Leader	(1) 36	Paikallisten toimintaryhmien kehitys
(1) Viittaa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 11 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja 13 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyihin kansalliseen strategiaan ja strategiseen seurantaan liittyviin LEAD-indikaattoreihin

TOIMINTALINJA 1: MAA- JA METSÄTALOUSALAN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN

Koodi	Toimenpide	Tuotosindikaattorit (1)
111	Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet	— Koulutukseen osallistujien määrä — Tarjottujen koulutuspäivien lukumäärä
112	Nuorten viljelijöiden aloitustuki	— Tuettujen nuorten viljelijöiden lukumäärä — Investointien kokonaismäärä
113	Varhaiseläke	— Varhaiseläkkeelle jääneiden viljelijöiden lukumäärä — Varhaiseläkkeelle jääneiden maataloustyöntekijöiden lukumäärä — Luovutettujen hehtaarien määrä
114	Neuvontapalvelujen käyttö	— Tuettujen viljelijöiden lukumäärä — Tuettujen metsänomistajien lukumäärä
115	Tilanhoito-, lomitus- ja neuvontapalvelujen käyttöönotto	— Käyttöön otettujen tilanhoito-, lomitus- ja neuvontapalvelujen lukumäärä
121	Maatilojen nykyaikaistaminen	— Investointitukea saaneiden maatilojen lukumäärä — Investointien kokonaismäärä
122	Metsien taloudellisen arvon parantaminen	— Investointitukea saaneiden metsätilojen lukumäärä — Investointien kokonaismäärä
123	Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen	— Tuettujen yritysten lukumäärä — Investointien kokonaismäärä
124	Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi	— Tuettujen yhteistyöaloitteiden lukumäärä
125	Maa- ja metsätalouden kehittämiseen ja mukauttamiseen liittyvä infrastruktuuri	— Tuettujen toimien lukumäärä — Investointien kokonaismäärä
126	Luonnononnettomuuksien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja asianmukaisten ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto	— Vahingoittuneen maatalousmaan tuettu pinta-ala — Investointien kokonaismäärä
131	Yhteisön lainsäädäntöön perustuvien vaatimusten täyttäminen	— Tuensaajien lukumäärä
132	Viljelijöiden osallistuminen elintarvikkeiden laatujärjestelmiin	— Laatujärjestelmään osallistuvien tuettujen maatilojen lukumäärä
133	Maataloustuotteita koskevat tiedotus- ja menekinedistämistoimet	— Tuettujen toimien lukumäärä
141	Osittainen omavaraisviljely	— Tuettujen osittaisten omavaraistilojen lukumäärä
142	Tuottajaryhmät	— Tuettujen tuottajaryhmien lukumäärä — Tuettujen tuottajaryhmien liikevaihto
▼M4
144	Yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksesta johtuvan rakenneuudistuksen kohteena olevat tilat	Tukea saaneiden tilojen määrä
▼B
(1) Kunkin toimenpiteen osalta on ilmoitettava saatujen ja hyväksyttyjen hakemusten lukumäärä.

TOIMINTALINJA 2: YMPÄRISTÖN JA MAASEUDUN TILAN PARANTAMINEN MAANKÄYTÖN AVULLA

Koodi	Toimenpide	Tuotosindikaattorit (1)
211	Viljelijöille vuoristoalueilla maksettavat luonnonhaittakorvaukset	— Tuettujen maatilojen lukumäärä vuoristoalueilla — Tuettu maatalousmaa vuoristoalueilla
212	Viljelijöille muilla luonnonhaitta-alueilla kuin vuoristoalueilla maksettavat korvaukset	— Muilla haitta-alueilla kuin vuoristoalueilla sijaitsevien tuettujen maatilojen lukumäärä — Muilla haitta-alueilla kuin vuoristoalueilla sijatseva tuettu maatalousmaa
213	Natura 2000 -tuet ja direktiiviin 2000/60/EY liittyvät tuet	— Tuettujen maatilojen lukumäärä Natura 2000 alueilla/vesipolitiikan puitedirektiivin nojalla — Tuettu maatalousmaa Natura 2000:n/vesipolitiikan puitedirektiivin nojalla
214	Maatalouden ympäristötuet	— Tukea saaneiden maatilojen ja muiden maankäyttäjien lukumäärä — Maatalouden ympäristötuen soveltamisalaan kuuluva kokonaisala — Maatalouden ympäristötuen soveltamisalaan tässä toimenpiteessä kuuluva fyysinen ala — Sopimusten kokonaismäärä — Geenivaroihin liittyvien toimien lukumäärä
215	Eläinten hyvinvointia edistävät tuet	— Tukea saaneiden maatilojen lukumäärä — Eläinten hyvinvointia koskevien sopimusten lukumäärä
216	Ei-tuotannolliset investoinnit	— Tukea saaneiden maatilojen ja muiden maankäyttäjien lukumäärä — Investointien kokonaismäärä
221	Maatalousmaan ensimmäinen metsitys	— Metsitystukea saaneiden tuensaajien lukumäärä — Metsitetyn maan pinta-ala hehtaareina
222	Peltometsäviljelyjärjestelmien käyttöönotto maatalousmaalla	— Tuensaajien lukumäärä — Uusien peltometsäviljelyjärjestelmien alainen pinta-ala hehtaareina
223	Muun kuin maatalousmaan ensimmäinen metsitys	— Metsitystukea saaneiden tuensaajien lukumäärä — Metsitetyn maan pinta-ala hehtaareina
224	Natura 2000 -tuet	— Tukea saaneiden metsätilojen lukumäärä Natura 2000 alueilla — Tuettu metsämaa (ha) Natura 2000 -alueilla
225	Metsätalouden ympäristötuet	— Tukea saaneiden metsätilojen lukumäärä — Metsätalouden ympäristötuen soveltamisalaan kuuluva kokonaismetsäala — Metsätalouden ympäristötuen soveltamisalaan kuuluva fyysinen metsäala — Sopimusten lukumäärä
226	Metsätalouden tuottokyvyn palauttaminen ja ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto	— Ennalta ehkäisevien tai kunnostustoimien lukumäärä — Vahingoittuneiden metsien tuettu pinta-ala — Investointien kokonaismäärä
227	Ei-tuotannolliset investoinnit	— Tuettujen metsänomistajien lukumäärä — Investointien kokonaismäärä
(1) Kunkin toimenpiteen osalta on ilmoitettava saatujen ja hyväksyttyjen hakemusten lukumäärä.

( 1 ) EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1463/2006 (EUVL L 277, 9.10.2006, s. 1).

( 3 ) EYVL L 328, 23.12.2000, s. 2. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2060/2004 (EUVL L 357, 2.12.2004, s. 3).

( 4 ) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1698/2005.

( 5 ) EUVL L 153, 30.4.2004, s. 30; oikaisu (EUVL L 231, 30.6.2004, s. 24). Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1360/2005 (EUVL L 214, 19.8.2005, s. 55).

( 34 ) Direktiiviä 2000/60/EY koskevat yksityiskohtaiset tiedot toimitetaan myöhemmin.

( 35 ) Taulukko 6.2 on täytettävä jokaisesta taulukossa 6.1 olevasta maaseuturahaston osarahoitusmäärästä.

		Virallinen lehti
		No	page	date
►M1	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 434/2007, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2007,	L 104	8	21.4.2007
M2	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1236/2007, annettu 22 päivänä lokakuuta 2007,	L 280	3	24.10.2007
►M3	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1175/2008, annettu 27 päivänä marraskuuta 2008,	L 318	6	28.11.2008
►M4	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 363/2009, annettu 4 päivänä toukokuuta 2009,	L 111	5	5.5.2009
►M5	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 482/2009, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2009,	L 145	17	10.6.2009

Toimintalinja/Toimenpide	Toimen tyyppi	Mahdolliset vaikutukset	”Nykyinen” tai ”uusi” Toimen tyyppi	Viittaus toimen tyyppiä koskevaan kuvaukseen maaseudun kehittämissuunnitelmassa	Tuotosindikaattori – tavoite
Toimintalinja 1 Toimenpide 111	…	…
Toimenpide …	…	…
Toimintalinja 2 Toimenpide 211	…	…
Toimenpide …	…	…
Toimintalinja 3 Toimenpide 311	…	…
Toimenpide …
Toimintalinja 4 Toimenpide 411	…	…
Toimenpide …
Huom. Sarakkeeseen ”nykyinen tai uusi toimen tyyppi” merkitään, sisältyikö asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklassa tarkoitettuja toimintalinjoja koskeva toimen tyyppi 31. joulukuuta 2008 sovellettuun maaseudun kehittämissuunnitelman versioon. Nykyisiin toimien tyyppeihin tehtyjä muutoksia pidetään myös ”uusina toimen tyyppeinä”.

	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013
Muut kuin lähentymistavoitealueet
Lähentymistavoitealueet (1)
Syrjäisimmät alueet ja pienet Egeanmeren saaret (2)
Vapaaehtoinen mukauttaminen (3)
Lisärahoitusosuus Portugalille
Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdan mukainen lisärahoitus – muut kuin lähentymistavoitealueet
Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdan mukainen lisärahoitus – lähentymistavoitealueet (4)
Yhteensä
(1) Jäsenvaltiot, joissa on lähentymistavoitealueita. (2) Jäsenvaltiot, joiden alueeseen kuuluu syrjäisiä alueita, tai pienet Egeanmeren saaret. (3) Jäsenvaltiot, jotka soveltavat vapaaehtoista mukauttamista asetuksen (EY) N:o 378/2007 nojalla. (4) Jäsenvaltiot, jotka saavat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdassa tarkoitettuja lisävaroja ja joissa on lähentymistavoitealueita.

Toimintalinjat	Julkinen rahoitus
Toimintalinjat	Julkinen rahoitus yhteensä	Maaseuturahaston rahoitusosuus (%)	Maaseuturahaston rahoituksen määrä
Toimintalinja 1
Toimintalinja 2
Toimintalinja 3
Toimintalinja 4
Tekninen apu
Yhteensä

Toimintalinjat	Julkinen rahoitus
Toimintalinjat	Julkinen rahoitus yhteensä	Maaseuturahaston rahoitusosuus (%)	Maaseuturahaston rahoituksen määrä
Toimintalinja 1
Toimintalinja 2
Toimintalinja 3
Toimintalinja 4
Tekninen apu
Täydentävä suora tuki
Yhteensä

Toimintalinja/Toimenpide	Maaseuturahaston rahoitusosuus 2009–2013
Toimintalinja 1
Toimenpide 111	…
Toimenpide …	…
Toimintalinja 1 yhteensä	…
Toimintalinja 2
Toimenpide 211	…
Toimenpide …	…
Toimintalinja 2 yhteensä	…
Toimintalinja 3Toimenpide 311Toimenpide 321 — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan g alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin Toimenpide …	…
Toimintalinja 3 yhteensä — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan g alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin	…
Toimintalinja 4Toimenpide 411Toimenpide 413 — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan g alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin Toimenpide …	…
Toimintalinja 4 yhteensä — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan g alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin	…
Ohjelma yhteensä
Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin liittyvät toimintalinjat 1, 2, 3 ja 4 yhteensä	…
Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan g alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin liittyvät toimintalinjat 3 ja 4 yhteensä

Toimenpide/Toimintalinja	Julkiset menot	Yksityiset menot	Kokonaiskustannukset
Toimenpide 111
Toimenpide 112
Toimenpide 121
Toimenpide 1 …
Toimintalinja 1 yhteensä
Toimenpide 211
Toimenpide 212
Toimenpide 221
Toimenpide 2 …
Toimintalinja 2 yhteensä
Toimenpide 311
Toimenpide 312
Toimenpide 321
Toimenpide 3 …
Toimintalinja 3 yhteensä
41 Paikalliset kehittämisstrategiat 411 Kilpailukyky 412 Ympäristö/maankäyttö 413 Elämänlaatu/monipuolistaminen
421 Yhteistyö:
431 Toimintakustannukset, pätevyyden hankkiminen, toiminnan edistäminen
Toimintalinja 4 yhteensä (1)
Toimintalinjat 1, 2, 3 ja 4 yhteensä
511 Tekninen apu josta kansalliseen maaseutuverkostoon varattu määrä (tarvittaessa): a) toimintakustannukset b) toimintasuunnitelma
Kaikki yhteensä
(1) Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 17 artiklan noudattamisen tarkistamiseksi toimintalinjan 4 kokonaismäärärahoihin sovelletaan paikallisiin kehittämisstrategioihin pohjautuvaa toimintalinjojen välistä jakoperustetta.

(euroina koko kaudelta)
Toimintalinja 1
Toimenpide 111
…
Toimintalinja 1 yhteensä
Toimintalinja 2
Toimenpide 211
…
Toimintalinja 2 yhteensä
Toimintalinja 3
Toimenpide 311
…
Toimintalinja 3 yhteensä
Toimintalinja 4
Toimenpide 411
…
Toimintalinja 4 yhteensä
Toimintalinjat 1, 2, 3 ja 4 yhteensä

Kansallisen maaseutuverkoston menolaji	Julkiset kokonaismenot	Maaseuturahaston rahoitusosuus
a) kansallisen maaseutuverkoston rakenteiden hoitaminen
b) kansallisen maaseutuverkoston toimintasuunnitelman täytäntöönpano ja arviointi
Yhteensä

Euroa	Vuosi
63 000	1. vuosi
63 000	2. vuosi
63 000	3. vuosi
60 000	4. vuosi
50 000	5. vuosi

Tukikelpoiset kotieläinlajit	Kynnysmäärät, joiden alapuolella paikallisen rodun katsotaan olevan uhanalainen kasvatuksesta luopumisen vuoksi (naaraspuolisten siitoseläinten lukumäärä (1))
Naudat	7 500
Lampaat	10 000
Vuohet	10 000
Hevoseläimet	5 000
Siat	15 000
Linnut	25 000
(1) Kaikissa unionin jäsenvaltioissa laskettu samaan rotuun kuuluvien puhdasrotuisia eläimiä tuottavien naaraspuolisten siitoseläinten lukumäärä, joka on kirjattu jäsenvaltion yhteisön kotieläinjalostuslainsäädännön mukaisesti hyväksymän jalostusjärjestön ylläpitämään kantakirjaan.

Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nautaeläimet, yli 6 kuukauden ikäiset hevoseläimet	1,0 EY
Vähintään 6 kuukauden ja enintään 2 vuoden ikäiset nautaeläimet	0,6 EY
Alle 6 kuukauden ikäiset nautaeläimet	0,4 EY
Lampaat	0,15 EY
Vuohet	0,15 EY
Siitosemakot > 50 kg	0,5 EY
Muut siat	0,3 EY
Munivat kanat	0,014 EY
▼M3
Muu siipikarja (1)	0,03 EY
▼B
(1) Tätä muuntokerrointa voidaan korottaa ottaen huomioon maaseudun kehittämisohjelmissa selvitetty ja asianmukaisesti perusteltu tieteellinen näyttö. ▼B

Yksivärimenetelmä
Jos käytetään vain mustaa, suorakulmion ääriviivat ja tähdet painetaan mustalla valkoiselle pohjalle.
Mikäli ainoa käytettävissä oleva väri on sininen (sen on luonnollisesti oltava Reflex Blue), tausta painetaan 100 prosenttisella sinisellä ja tähdet negatiivivalkoisina.
Tulostaminen värillisellä pohjalla
Tunnus painetaan mieluiten valkoiselle pohjalle. Monivärisiä pohjia on syytä välttää. Erityisesti on vältettävä pohjia, joihin sininen ei sovi. Jos on pakko käyttää värillistä pohjaa, merkki rajataan valkoisella, jonka leveys on 1/25 suorakulmion korkeudesta.

Euroina
Toimintalinjat/toimenpiteet	Vuotuiset maksut – vuosi N	Kumulatiiviset maksut vuodesta 2007 vuoteen N
Toimintalinja 1
Toimenpide 111 — joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja
Toimenpide … — joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja
Toimintalinja 1 yhteensä — joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja
Toimintalinja 2
Toimenpide 211 — joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja
Toimenpide … — joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja
Toimintalinja 2 yhteensä — joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja
Toimintalinja 3
Toimenpide 311 — joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja
Toimenpide … — joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja
Toimintalinja 3 yhteensä — joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja
Toimintalinja 4
Toimenpide 411 — joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja
Toimenpide 4… — joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja
Toimintalinja 4 yhteensä — joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja
Tekninen apu — joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja
Ohjelma yhteensä — joista asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja

Toimintalinja/Toimenpide	Vuotuiset maksut – vuosi N	Kumulatiiviset maksut vuodesta 2009 vuoteen N
Toimenpide 111	…	…
Toimenpide …
Toimintalinja 1 yhteensä	…	…
Toimenpide 211	…	…
Toimenpide …
Toimintalinja 2 yhteensä	…	…
Toimenpide 311	…	…
Toimenpide 321 — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan g alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin
Toimenpide …
Toimintalinja 3 yhteensä — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan g alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin		…
Toimenpide 411		…
Toimenpide 413 — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan g alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin
Toimenpide …
Toimintalinja 4 yhteensä — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin — liittyy asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan g alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin	…	…
Ohjelma yhteensä Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin liittyvät toimintalinjat 1, 2, 3 ja 4 yhteensä Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 a artiklan 1 kohdan g alakohdassa lueteltuihin painopistealoihin liittyvät toimintalinjat 3 ja 4 yhteensä	…	…

Toimintalinja/Tavoite	Indikaattori
Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen	(1) Niiden osallistujien lukumäärä, jotka ovat saattaneet menestyksellisesti päätökseen jonkin maa- ja/tai metsätalouteen liittyvän koulutustoimen (2) Tuettujen tilojen/yritysten bruttoarvonlisäyksen kasvu (3) Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden tilojen/yritysten lukumäärä (4) Maataloustuotannon arvo tunnustetun laatumerkin/tunnustettujen laatustandardien nojalla (5) Markkinoille saapuvien maatilojen lukumäärä
Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen maankäytön avulla	(6) Pinta-ala, johon on menestyksekkäästi sovellettu maankäyttöä, jolla edistetään: a) luonnon monimuotoisuutta ja luonnonarvoltaan merkittävää maa-/metsätaloutta b) veden laatua c) ilmastonmuutoksen torjuntaa d) maaperän laatua e) viljelyn kannattamattomuuden ja maan viljelykäytöstä poistamisen torjuntaa
Elämänlaadun parantaminen maaseutualueilla ja elinkeinoelämän monipuolistamisen kannustaminen	(7) Tuettujen yritysten bruttoarvonlisäyksen kasvu muulla kuin maatalousalalla (8) Luotujen työpaikkojen bruttomäärä (9) Matkailijoiden lisämäärä (10) Parantuneista palveluista hyötynyt maaseutuväestö (11) Internetin käytön yleistyminen maaseutualueilla (12) Niiden osallistujien lukumäärä, jotka ovat saattaneet menestyksellisesti päätökseen jonkin koulutustoimen

	Indikaattori
1	Talouskasvu
2	Työpaikkojen luominen
3	Työn tuottavuus
4	Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vähentäminen
5	Luonnonarvoltaan merkittävien maa- ja metsätalousmaiden säilyttäminen
6	Veden laadun paraneminen
7	Ilmastonmuutoksen torjunnan edistäminen