I LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä määritetään säännöt, jotka koskevat tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteistä tilintarkastusta sekä kestävyysraportoinnin ja konsernin kestävyysraportoinnin varmentamista.

▼B

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

▼M3

’lakisääteisellä tilintarkastuksella’ tarkoitetaan tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastusta,

jonka suorittamista edellytetään unionin lainsäädännössä,

jonka suorittamista pienten yritysten osalta edellytetään kansallisessa lainsäädännössä,

joka suoritetaan vapaaehtoisesti sellaisten pienten yritysten pyynnöstä ja joka täyttää b alakohdassa tarkoitetun tilintarkastuksen vaatimuksia vastaavat kansalliset lakisääteiset vaatimukset, jos tällaiset tilintarkastukset määritellään kansallisessa lainsäädännössä lakisääteisiksi tilintarkastuksiksi;

▼M4

”lakisääteisellä tilintarkastajalla” tarkoitetaan luonnollista henkilöä, jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tämän direktiivin mukaisesti hyväksyneet suorittamaan lakisääteisiä tilintarkastuksia ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin varmentamista;

”tilintarkastusyhteisöllä” tarkoitetaan sen oikeudellisesta muodosta riippumatta oikeushenkilöä tai muuta yhteisöä, jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tämän direktiivin mukaisesti hyväksyneet suorittamaan lakisääteisiä tilintarkastuksia ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin varmentamista;

”kolmannen maan tilintarkastusyksiköllä” tarkoitetaan sen oikeudellisesta muodosta riippumatta yksikköä, joka suorittaa kolmannessa maassa perustetun yrityksen tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastuksia tai tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin varmentamista ja joka ei ole 3 artiklan mukaisesti hyväksynnän saatuaan rekisteröity jossakin jäsenvaltiossa tilintarkastusyhteisöksi;

”kolmannen maan tilintarkastajalla” tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka suorittaa kolmannessa maassa perustetun yrityksen tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastuksia tai tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin varmentamista ja joka ei ole 3 ja 44 artiklan mukaisesti hyväksynnän saatuaan rekisteröity jossakin jäsenvaltiossa lakisääteiseksi tilintarkastajaksi;

”konsernin tilintarkastajalla” tarkoitetaan yhtä tai useampaa lakisääteistä tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä, joka suorittaa konsolidoidun tilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen tai tapauksen mukaan konsernin kestävyysraportoinnin varmentamisen;

▼B

’ketjulla’ tarkoitetaan

—

yhteistyöhön tarkoitettua suurempaa kokonaisuutta, johon lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö kuuluu, ja

—

suurempaa kokonaisuutta, joka on selkeästi tarkoitettu voittojen tai kustannusten jakamiseen tai jolla on yhteinen omistus, määräysvalta tai johto, yhteiset laadunvarmistusohjeet ja -menettelytavat, yhteinen liiketoimintasuunnitelma tai joka käyttää yhteistä markkinointinimeä tai yhteisiä asiantuntijaresursseja;

’tilintarkastusyhteisön sidosyrityksellä’ tarkoitetaan mitä tahansa yritystä, riippumatta sen oikeudellisesta muodosta, joka on yhteydessä tilintarkastusyhteisöön yhteisön omistuksen, määräysvallan tai johdon kautta;

’tilintarkastuskertomuksella’ tarkoitetaan direktiivin 78/660/ETY 51 a artiklassa ja direktiivin 83/349/ETY 37 artiklassa mainittua lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön antamaa kertomusta;

▼M3

10)

’toimivaltaisilla viranomaisilla’ tarkoitetaan laissa nimettyjä viranomaisia, jotka vastaavat lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen sääntelystä ja/tai valvonnasta tai niiden tietyistä osa-alueista; viittaus ’toimivaltaiseen viranomaiseen’ tietyssä artiklassa tarkoittaa viittausta kyseisessä artiklassa tarkoitetuista tehtävistä vastaavaan viranomaiseen;

▼M3 —————

▼B

12)

’kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla’ tarkoitetaan IASB:n (International Accounting Standards Board) antamia tai hyväksymiä IAS-standardeja (International Accounting Standards), IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) ja niitä koskevia tulkintoja (SIC-IFRIC-tulkinnat), kyseisten standardien ja niitä koskevien tulkintojen myöhempiä muutoksia sekä tulevaisuudessa annettavia standardeja ja niitä koskevia tulkintoja;

▼M3

13)

’yleisen edun kannalta merkittävillä yhteisöillä’ tarkoitetaan

jäsenvaltion lainsäädännön alaisia yhteisöjä, joiden direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetut siirtokelpoiset arvopaperit otetaan kaupankäynnin kohteeksi jonkin jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla;

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU ( 1 ) 3 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyjä luottolaitoksia, jotka ovat muita kuin mainitun direktiivin 2 artiklassa tarkoitettuja luottolaitoksia;

direktiivin 91/674/ETY 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vakuutusyrityksiä; tai

jäsenvaltioiden toimesta yleisen edun kannalta merkittäviksi yhteisöiksi nimettyjen, kuten esimerkiksi yritykset, joilla on yleisen edun kannalta suuri merkitys niiden liiketoiminnan luonteen, yrityksen koon tai työntekijämäärän vuoksi;

▼B

14)

’osuuskunnalla’ tarkoitetaan eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1435/2003 ( 2 ) 1 artiklan mukaista eurooppaosuuskuntaa tai muuta osuuskuntaa, jonka osalta yhteisön lainsäädäntö edellyttää lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamista, direktiivin 2000/12/EY 1 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä luottolaitosta ja direktiivin 91/674/ETY 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vakuutusyritystä;

▼M3

15)

’henkilöllä, joka ei toimi tilintarkastajana’, tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka toimiessaan julkisen valvonnan järjestelmän johdossa ja vähintään kolmeen vuoteen ennen toimintaansa julkisen valvonnan järjestelmän johdossa eivät ole suorittaneet lakisääteisiä tilintarkastuksia, eivät ole olleet äänioikeutettuja tilintarkastusyhteisössä, eivät ole olleet tilintarkastusyhteisön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäseniä eivätkä ole olleet tilintarkastusyhteisön palveluksessa tai muussa sidossuhteessa siihen;

▼B

16)

’avainpartnerilla’ (’avainpartnereilla’) tarkoitetaan

lakisääteistä tilintarkastajaa, jonka (lakisääteisiä tilintarkastajia, jotka) tilintarkastusyhteisö on tiettyä tilintarkastustoimeksiantoa varten nimennyt ensisijaisesti vastuulliseksi suorittamaan lakisääteisen tilintarkastuksen tilintarkastusyhteisön puolesta; tai

konsernitilintarkastuksen yhteydessä vähintään lakisääteistä tilintarkastajaa, jonka (lakisääteisiä tilintarkastajia, jotka) tilintarkastusyhteisö on nimennyt ensisijaisesti vastuulliseksi suorittamaan lakisääteisen tilintarkastuksen konsernin tasolla, ja lakisääteistä tilintarkastajaa, joka (lakisääteisiä tilintarkastajia, jotka) on nimetty ensisijaisesti vastuulliseksi merkittävien tytäryhtiöiden tasolla; tai

lakisääteistä tilintarkastajaa, joka allekirjoittaa (lakisääteisiä tilintarkastajia, jotka allekirjoittavat) tilintarkastuskertomuksen;

▼M4

16 a)

”päävastuullisella kestävyysraportoinnin varmentajalla” tai ”päävastuullisilla kestävyysraportoinnin varmentajilla” tarkoitetaan

lakisääteistä tilintarkastajaa tai lakisääteisiä tilintarkastajia, jonka tai jotka tilintarkastusyhteisö on tiettyä kestävyysraportoinnin varmennustoimeksiantoa varten nimennyt ensisijaisesti vastuulliseksi tai vastuullisiksi suorittamaan kestävyysraportoinnin varmentamisen tilintarkastusyhteisön puolesta; tai

konsernin kestävyysraportoinnin varmentamisen yhteydessä vähintään lakisääteistä tilintarkastajaa tai lakisääteisiä tilintarkastajia, jonka tai jotka tilintarkastusyhteisö on nimennyt ensisijaisesti vastuulliseksi tai vastuullisiksi suorittamaan kestävyysraportoinnin varmentamisen konsernin tasolla, ja lakisääteistä tilintarkastajaa tai lakisääteisiä tilintarkastajia, joka tai jotka on nimetty ensisijaisesti vastuulliseksi tai vastuullisiksi olennaisten tytäryritysten tasolla; tai

lakisääteistä tilintarkastajaa tai lakisääteisiä tilintarkastajia, joka allekirjoittaa tai jotka allekirjoittavat 28 a artiklassa tarkoitetun kestävyysraportoinnin varmennusraportin;

▼M3

17)

’keskisuurilla yrityksillä’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU ( 3 ) 1 artiklan 1 kohdassa ja 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä;

18)

’pienillä yrityksillä’ tarkoitetaan direktiivin 2013/34/EU 1 artiklan 1 kohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä;

19)

’kotijäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, jossa lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö hyväksytään 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

20)

’vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, jossa kotijäsenvaltionsa hyväksymä lakisääteinen tilintarkastaja pyrkii myös saamaan hyväksynnän 14 artiklan mukaisesti, tai jäsenvaltiota, jossa jäsenvaltionsa hyväksymä lakisääteinen tilintarkastusyhteisö pyrkii rekisteröitymään tai on rekisteröity 3 a artiklan mukaisesti;

▼M4

21)

”kestävyysraportoinnilla” tarkoitetaan direktiivin 2013/34/EU 2 artiklan 18 alakohdassa määriteltyä kestävyysraportointia;

22)

”kestävyysraportoinnin varmentamisella” tarkoitetaan sellaisten menettelyjen noudattamista, joiden tuloksena on lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön direktiivin 2013/34/EU 34 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a a alakohdan ja 2 kohdan mukaisesti antama lausunto;

23)

”riippumattomalla varmennuspalvelujen tarjoajalla” tarkoitetaan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosta, joka on akkreditoitu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 ( 4 ) mukaisesti direktiivin 2013/34/EU 34 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a a alakohdassa tarkoitettua erityistä vaatimustenmukaisuuden arviointitoimintaa varten.

▼B

II LUKU

HYVÄKSYMINEN, JATKUVA KOULUTUS JA VASTAVUOROINEN TUNNUSTAMINEN

3 artikla

Tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen hyväksyminen

Lakisääteisen tilintarkastuksen saavat suorittaa ainoastaan ne lakisääteiset tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisöt, jotka on hyväksytty siinä jäsenvaltiossa, joka lakisääteistä tilintarkastusta edellyttää.

►M3 Jäsenvaltion on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka ovat vastuussa tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen hyväksymisestä. ◄

▼M3 —————

▼B

Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat hyväksyä lakisääteiseksi tilintarkastajaksi ainoastaan luonnollisen henkilön, joka täyttää vähintään 4 ja 6–10 artiklassa säädetyt edellytykset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista.

▼M6

Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat hyväksyä tilintarkastusyhteisöiksi ainoastaan yhteisön, joka täyttää seuraavat edellytykset:

lakisääteisiä tilintarkastuksia tilintarkastusyhteisön puolesta suorittavien luonnollisten henkilöiden on täytettävä vähintään tämän direktiivin 4 artiklassa, 6 artiklan 1 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa, 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 9 artiklassa, 10 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa sekä 11 ja 12 artiklassa säädetyt lakisääteisiä tilintarkastuksia koskevat edellytykset, ja heidän on oltava kyseisessä jäsenvaltiossa hyväksyttyjä lakisääteisiä tilintarkastajia;

äänten enemmistön yhteisössä on oltava joko jossakin jäsenvaltiossa hyväksytyillä tilintarkastusyhteisöillä tai luonnollisilla henkilöillä, jotka täyttävät vähintään tämän direktiivin 4 artiklassa, 6 artiklan 1 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa, 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 9 artiklassa, 10 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa sekä 11 ja 12 artiklassa säädetyt lakisääteisiä tilintarkastuksia koskevat edellytykset. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että kyseiset luonnolliset henkilöt on pitänyt hyväksyä myös jossakin muussa jäsenvaltiossa. Direktiivin 86/635/ETY 45 artiklassa tarkoitettujen osuuskuntien, säästöpankkien ja vastaavien yhteisöjen ja direktiivin 86/635/ETY 45 artiklassa tarkoitetun osuuskunnan, säästöpankin tai vastaavan yhteisön tytäryhtiön tai oikeusseuraajan lakisääteisten tilintarkastusten osalta jäsenvaltiot voivat säätää äänioikeutta koskevia muita erityissäännöksiä;

yhteisön hallinto- tai johtoelimen jäsenten enemmistön, joka voi olla enintään 75 prosenttia, on oltava joko jossakin jäsenvaltiossa hyväksyttyjä tilintarkastusyhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä, jotka täyttävät vähintään tämän direktiivin 4 artiklassa, 6 artiklan 1 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa, 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 9 artiklassa, 10 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa sekä 11 ja 12 artiklassa säädetyt lakisääteisiä tilintarkastuksia koskevat edellytykset. Jäsenvaltiot voivat säätää, että kyseiset luonnolliset henkilöt on hyväksyttävä myös jossakin muussa jäsenvaltiossa. Jos hallinto- tai johtoelimessä ei ole kuin kaksi jäsentä, toisen on täytettävä vähintään tässä kohdassa säädetyt edellytykset;

yhteisön on täytettävä 4 artiklassa säädetyt edellytykset.

Jäsenvaltiot voivat määrätä lisäedellytyksiä vain c alakohdan suhteen. Tällaisten edellytysten on oltava oikeasuhteisia tavoitteisiin nähden ja niillä ei saa ylittää sitä, mikä on ehdottoman välttämätöntä.

▼M3

3 a artikla

Tilintarkastusyhteisöjen tunnustaminen

Poiketen siitä, mitä 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, tilintarkastusyhteisöllä, joka hyväksytään jossakin jäsenvaltiossa, on oltava oikeus tehdä lakisääteisiä tilintarkastuksia toisessa jäsenvaltiossa edellyttäen, että päävastuullinen tilintarkastaja, joka suorittaa lakisääteisen tilintarkastuksen tilintarkastusyhteisön puolesta, noudattaa 3 artiklan 4 kohdan a alakohtaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

Tilintarkastusyhteisön, joka haluaa tehdä lakisääteisiä tilintarkastuksia muussa kuin kotijäsenvaltiossaan, on rekisteröidyttävä vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pitämään rekisteriin 15 ja 17 artiklan mukaisesti.

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on rekisteröitävä tilintarkastusyhteisö, jos se katsoo, että tilintarkastusyhteisö on rekisteröity kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pitämään rekisteriin. Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen aikoo edellyttää todistusta siitä, että tilintarkastusyhteisö on rekisteröitynyt kotijäsenvaltiossa, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi edellyttää, että kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama todistus on enintään kolme kuukautta vanha. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tilintarkastusyhteisön rekisteröinnistä.

▼B

4 artikla

Hyvä maine

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa hyväksymisen ainoastaan hyvämaineisille luonnollisille henkilöille tai yhteisöille.

5 artikla

Hyväksymisen peruuttaminen

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön hyväksyminen on peruutettava, jos kyseisen henkilön tai yhteisön hyvä maine on vakavasti vaarantunut. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää kohtuullisesta määräajasta hyvämaineisuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi.

Tilintarkastusyhteisön hyväksyminen on peruutettava, jos jokin 3 artiklan 4 kohdan b ja c alakohdassa säädetyistä edellytyksistä ei enää täyty. Jäsenvaltio voi kuitenkin säätää kohtuullisen määräajan, jonka aikana edellytysten on jälleen täytyttävä.

▼M3

Jos lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön hyväksyminen peruutetaan jostakin syystä, sen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jossa hyväksyminen peruutetaan, on ilmoitettava peruuttamisesta ja sen syistä niiden vastaanottavien jäsenvaltioiden asianmukaisille toimivaltaisille viranomaisille, joissa lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö on myös rekisteröity 3 a artiklan, 16 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 17 artiklan 1 kohdan i alakohdan mukaisesti.

▼M4

6 artikla

Koulutusvaatimukset

Luonnollinen henkilö voidaan hyväksyä suorittamaan lakisääteistä tilintarkastusta vasta sen jälkeen, kun hän on korkeakoulu- tai vastaavan kelpoisuuden saavutettuaan suorittanut teoreettisen opintokokonaisuuden ja vaadittavan käytännön harjoittelun sekä suorittanut hyväksytysti kyseisen jäsenvaltion järjestämän tai tunnustaman ammatillisen tutkinnon, joka on yliopiston loppututkinnon tai vastaavan tasoinen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista.

Sen lisäksi, että luonnollinen henkilö voidaan hyväksyä suorittamaan lakisääteistä tilintarkastusta tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, hänet voidaan hyväksyä suorittamaan kestävyysraportoinnin varmentamista, kun tämän direktiivin 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa, 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja 14 artiklan 2 kohdan neljännessä alakohdassa säädetyt erityiset lisävaatimukset täyttyvät.

Jäljempänä 32 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä keskenään yhteistyötä tässä artiklassa säädettyjen vaatimusten lähentämiseksi. Kun nämä toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat tällaiseen yhteistyöhön, niiden on otettava huomioon tilintarkastuksessa ja tilintarkastajien ammattialalla tapahtuva kehitys ja varsinkin ammattialalla jo toteutunut lähentäminen. Niiden on tehtävä yhteistyötä Euroopan tilintarkastajien valvontaelinten komitean (CEAOB) kanssa ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 20 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten kanssa siltä osin kuin tällainen lähentäminen liittyy yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteiseen tilintarkastukseen ja kestävyysraportoinnin varmentamiseen.

7 artikla

Ammatillinen tutkinto

Edellä 6 artiklassa tarkoitetun ammatillisen tutkinnon on taattava riittävät teoreettiset tiedot lakisääteisen tilintarkastuksen kannalta merkityksellisistä aihepiireistä sekä kyky soveltaa tietoja käytännössä. Ainakin osan tutkinnosta on oltava kirjallinen.

Jotta lakisääteinen tilintarkastaja voidaan hyväksyä suorittamaan myös kestävyysraportoinnin varmentamista, 6 artiklassa tarkoitetun ammatillisen tutkinnon on taattava riittävät teoreettiset tiedot kestävyysraportoinnin varmentamisen kannalta merkityksellisistä aihepiireistä sekä kyky soveltaa tietoja käytännössä. Ainakin osan tutkinnosta on oltava kirjallinen.

▼B

8 artikla

Teoriakoe

Tutkintoon sisältyvän teoriakokeen tulee käsittää erityisesti seuraavat aihepiirit:

laskentatoimen yleinen teoria ja periaatteet;

tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten laadintaan liittyvät oikeudelliset vaatimukset ja normit;

kansainväliset tilinpäätösstandardit;

tilinpäätösanalyysi;

kustannuslaskenta ja sisäinen laskentatoimi;

riskinhallinta ja sisäinen valvonta;

tilintarkastus ja ammattiosaaminen;

lakisääteiseen tilintarkastukseen ja lakisääteisiin tilintarkastajiin liittyvät oikeudelliset vaatimukset ja ammatilliset normit;

▼M3

26 artiklassa tarkoitetut kansainväliset tilintarkastusstandardit;

▼B

ammattietiikka ja riippumattomuus.

Tutkinnon on katettava myös vähintään seuraavat aihepiirit siltä osin kuin ne ovat merkityksellisiä tilintarkastuksen kannalta:

yhtiöoikeus sekä johtamis- ja hallintojärjestelmät (corporate governance);

maksukyvyttömyysmenettelyä ja muita vastaavia menettelyjä koskeva lainsäädäntö;

vero-oikeus;

siviili- ja kauppaoikeus;

sosiaaliturvalainsäädäntö ja työlainsäädäntö;

tietotekniikka ja tietokonejärjestelmät;

liiketalous, kansantalous ja rahoitus;

matematiikka ja tilastotiede;

yrityksen taloushallinnon perusperiaatteet.

▼M3 —————

▼M4

Jotta lakisääteinen tilintarkastaja voidaan hyväksyä suorittamaan myös kestävyysraportoinnin varmentamista, 1 kohdassa tarkoitetun teoriakokeen on katettava myös vähintään seuraavat aihepiirit:

kestävyysraportoinnin ja konsernin kestävyysraportoinnin laadintaan liittyvät oikeudelliset vaatimukset ja standardit;

kestävyysanalyysi;

due diligence -prosessit kestävyysseikkojen osalta;

kestävyysraportointiin liittyvät oikeudelliset vaatimukset ja 26 a artiklassa tarkoitetut kestävyysraportoinnin varmennusstandardit.

▼B

9 artikla

Poikkeukset

Jäsenvaltio voi 7 ja 8 artiklasta poiketen säätää, että henkilö, joka on suorittanut yliopistotutkinnon tai vastaavan tutkinnon tai jolla on yliopistossa suoritettu arvosana tai vastaava pätevyys yhdessä tai useammassa 8 artiklassa tarkoitetussa oppiaineessa, voidaan vapauttaa teoreettisen tiedon kokeesta niiden oppiaineiden osalta, jotka sisältyvät kyseiseen tutkintoon tai arvosanaan.

Jäsenvaltio voi 7 artiklasta poiketen säätää, että henkilö, jolla on yliopistossa suoritettu arvosana tai sitä vastaava pätevyys yhdessä tai useammassa 8 artiklassa tarkoitetussa oppiaineessa, voidaan vapauttaa teoreettisen tiedon soveltamistaidon kokeesta näiden oppiaineiden osalta, jos hän on suorittanut niissä käytännön harjoittelun, mistä on osoituksena valtion tunnustama tutkinto tai todistus.

10 artikla

Käytännön harjoittelu

▼M3

Jotta varmistetaan kyky soveltaa teoreettista tietoa käytäntöön, mitä koskeva koe sisältyy tutkintoon, henkilön on suoritettava vähintään kolmen vuoden käytännön harjoittelu muun muassa tilinpäätösten, konsernitilinpäätösten tai vastaavien tilinpäätösten tarkastamisessa. Vähintään kaksi kolmasosaa käytännön harjoittelusta on suoritettava jossakin jäsenvaltiossa hyväksytyn lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön kanssa.

▼M4

Jotta lakisääteinen tilintarkastaja tai harjoittelija voidaan hyväksyä suorittamaan myös kestävyysraportoinnin varmentamista, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta käytännön harjoittelusta vähintään kahdeksan kuukautta on suoritettava kestävyysraportoinnin ja konsernin kestävyysraportoinnin varmentamisen tai muiden kestävyyteen liittyvien palvelujen parissa.

▼B

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että koko käytännön harjoittelu suoritetaan sellaisten henkilöiden ohjauksessa, jotka voivat antaa riittävät takeet kyvystään järjestää käytännön harjoittelua.

11 artikla

Pitkän käytännön kokemuksen tuoma pätevyys

Jäsenvaltio voi hyväksyä lakisääteiseksi tilintarkastajaksi henkilön, joka ei täytä 6 artiklassa säädettyjä edellytyksiä, jos hän kykenee osoittamaan, että

hän on 15 vuoden ajan harjoittanut ammattimaisesti toimintaa, jossa hän on saanut riittävän kokemuksen rahoituksen, oikeustieteen ja laskentatoimen aloilta, ja suorittanut 7 artiklassa tarkoitetun ammattitutkinnon; tai

että hän on seitsemän vuoden ajan harjoittanut ammattimaisesti toimintaa mainituilla aloilla sekä lisäksi suorittanut 10 artiklassa tarkoitetun käytännön harjoittelun ja 7 artiklassa tarkoitetun ammattitutkinnon.

▼M4

12 artikla

Käytännön harjoittelun ja teoreettisten opintojen yhdistäminen

Jäsenvaltiot voivat säätää, että 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen aihepiirien teoreettisiin opintoihin käytetyt ajanjaksot lasketaan 11 artiklassa tarkoitettuun ammattimaisen toiminnan kestoon edellyttäen, että tällaisista opinnoista on osoituksena jäsenvaltion tunnustama tutkinto. Tällaisten opintojen on kestettävä vähintään vuoden, ja niiden perusteella saa lyhentää ammattimaisen toiminnan kestoa enintään neljällä vuodella.

Ammattimaisen toiminnan ja käytännön harjoittelun keston on oltava vähintään sama kuin teoreettisten opintojen ja 10 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa edellytettävän käytännön harjoittelun yhteiskeston.

▼M3

13 artikla

Jatkuva koulutus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteisten tilintarkastajien edellytetään osallistuvan asianmukaisiin jatkuvan koulutuksen ohjelmiin ylläpitääkseen teoreettisen tiedon, ammatillisen osaamisen ja ammatillisten arvojen riittävää tasoa ja että jatkuvan koulutuksen vaatimusten noudattamatta jättämiseen sovelletaan 30 artiklassa tarkoitettuja seuraamuksia.

14 artikla

Toisen jäsenvaltion lakisääteisten tilintarkastajien hyväksyminen

Toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön menettelyt, joilla hyväksytään toisissa jäsenvaltioissa hyväksytyt lakisääteiset tilintarkastajat. Nämä menettelyt eivät saa mennä pidemmälle kuin vaatimus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY ( 5 ) 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetun sopeutumisajan täyttämisestä tai h alakohdassa tarkoitetun kelpoisuuskokeen läpäisemisestä.

Vastaanottavan jäsenvaltion on päätettävä, onko hyväksymistä hakevan hakijan suoritettava direktiivin 2005/36/EY 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa määritelty sopeutumisaika vai kyseisen säännöksen h alakohdassa määritelty kelpoisuuskoe.

Sopeutumisaika saa olla enintään kolmen vuoden pituinen, ja hakija on arvioitava.

Kelpoisuuskoe on suoritettava jollakin kyseisessä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavassa kielilainsäädännössä sallituista kielistä. Se saa kattaa vain lakisääteisen tilintarkastajan riittävän tietämyksen niistä kyseisen vastaanottavan jäsenvaltion laeista ja muista säännöksistä, joilla on merkitystä lakisääteisten tilintarkastusten kannalta.

▼M4

Jotta lakisääteinen tilintarkastaja voidaan hyväksyä suorittamaan myös kestävyysraportoinnin varmentamista, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kelpoisuuskokeen on katettava lakisääteisen tilintarkastajan riittävä tietämys kestävyysraportoinnin varmentamisen kannalta merkityksellisistä vastaanottavan jäsenvaltion laeista ja asetuksista.

▼M3

Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä CEAOB:n kautta yhteistyötä sopeutumisaikaa ja kelpoisuuskoetta koskevien vaatimusten lähentämiseksi. Niiden on lisättävä vaatimusten avoimuutta ja ennakoitavuutta. Niiden on tehtävä yhteistyötä CEAOB:n kanssa ja asetuksen N:o 537/2014 20 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten kanssa siltä osin kuin tällainen lähentäminen liittyy yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteiseen tilintarkastukseen.

▼M4

14 a artikla

Ennen 1 päivää tammikuuta 2024 hyväksytyt tai tunnustetut lakisääteiset tilintarkastajat ja henkilöt, joiden osalta lakisääteisen tilintarkastajan hyväksymismenettely on kesken 1 päivänä tammikuuta 2024

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteisiin tilintarkastajiin, jotka on hyväksytty tai tunnustettu suorittamaan lakisääteisiä tilintarkastuksia ennen 1 päivää tammikuuta 2024, ei sovelleta 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 3 kohdan, 10 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja 14 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan vaatimuksia.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilöihin, joiden osalta 6–14 artiklassa säädetty hyväksymismenettely on kesken 1 päivänä tammikuuta 2024, ei sovelleta 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 3 kohdan, 10 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja 14 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan vaatimuksia edellyttäen, että kyseinen prosessi saatetaan päätökseen ennen 1 päivää tammikuuta 2026.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennen 1 päivää tammikuuta 2026 hyväksytyt lakisääteiset tilintarkastajat, jotka haluavat suorittaa kestävyysraportoinnin varmentamista, hankkivat riittävät tiedot kestävyysraportoinnista ja kestävyysraportoinnin varmentamisesta, myös 8 artiklan 3 kohdassa luetelluista aihepiireistä, 13 artiklassa tarkoitetun jatkuvan koulutuksen avulla.

▼B

III LUKU

REKISTERÖINTI

15 artikla

Julkinen rekisteri

▼M3

Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että lakisääteiset tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt merkitään 16 ja 17 artiklan mukaisesti julkiseen rekisteriin. Poikkeustapauksissa jäsenvaltiot voivat poiketa tässä artiklassa ja 16 artiklassa asetetuista julkistamista koskevista vaatimuksista, mutta vain siinä määrin kuin on tarpeen kenen tahansa henkilön henkilökohtaiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja merkittävän uhkan lieventämiseksi.

▼B

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kukin lakisääteinen tilintarkastaja ja tilintarkastusyhteisö on merkitty julkiseen rekisteriin omalla numerollaan. Tiedot tallennetaan rekisteriin sähköisessä muodossa, ja niiden on oltava julkisesti saatavilla sähköisessä muodossa.

Julkisen rekisterin on sisällettävä myös niiden toimivaltaisten viranomaisten nimet ja osoitteet, jotka ovat vastuussa 3 artiklassa tarkoitetusta hyväksymisestä, 29 artiklassa tarkoitetusta laadunvarmistuksesta, 30 artiklassa tarkoitetuista lakisääteisiin tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin kohdistettavista tutkinnasta ja seuraamuksista sekä 32 artiklassa tarkoitetusta julkisesta valvonnasta.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu julkinen rekisteri on käytössä viimeistään 29 päivänä kesäkuuta 2009.

16 artikla

Lakisääteisten tilintarkastajien rekisteröinti

▼M4

Lakisääteisistä tilintarkastajista on kirjattava julkiseen rekisteriin vähintään seuraavat tiedot:

nimi, osoite ja rekisteröintinumero;

tarvittaessa sen yhden tai useamman tilintarkastusyhteisön nimi ja osoite, verkkosivuston osoite ja rekisteröintinumero, jonka palveluksessa lakisääteinen tilintarkastaja on tai johon hän on sidossuhteessa partnerina tai muulla tavalla;

onko lakisääteinen tilintarkastaja hyväksytty suorittamaan myös kestävyysraportoinnin varmentamista;

kaikki muut rekisteröinnit lakisääteisenä tilintarkastajana muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisissa viranomaisissa ja tilintarkastajana kolmansissa maissa, mukaan lukien rekisteröintiviranomaisen tai -viranomaisten nimi ja tapauksen mukaan rekisteröintinumero sekä tieto siitä, koskeeko rekisteröinti lakisääteistä tilintarkastusta, kestävyysraportoinnin varmentamista vai molempia.

▼B

Tämän direktiivin 45 artiklan mukaisesti rekisteröidyt kolmansien maiden tilintarkastajat on selvästi rekisteröitävä sellaisina eikä lakisääteisinä tilintarkastajina.

▼M4

Rekisterissä on oltava tieto siitä, onko ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut kolmansien maiden tilintarkastajat rekisteröity suorittamaan lakisääteistä tilintarkastusta, kestävyysraportoinnin varmentamista vai molempia.

▼B

17 artikla

Tilintarkastusyhteisöjen rekisteröinti

Tilintarkastusyhteisöistä on kirjattava julkiseen rekisteriin vähintään seuraavat tiedot:

nimi, osoite ja rekisteröintinumero;

oikeudellinen muoto;

yhteystiedot, ensisijaisen yhteyshenkilön nimi ja mahdollisen Internet-sivuston osoite;

jäsenvaltiossa sijaitsevien toimipisteiden osoitteet;

▼M4

kaikkien tilintarkastusyhteisön palveluksessa olevien tai siihen sidossuhteessa partnerina tai muulla tavalla olevien lakisääteisten tilintarkastajien nimi ja rekisteröintinumero ja tieto siitä, onko heidät hyväksytty suorittamaan myös kestävyysraportoinnin varmentamista;

▼B

kaikkien omistajien ja osakkeenomistajien nimet ja työosoitteet;

kaikkien hallinto- tai johtoelimen jäsenten nimet ja työosoitteet;

tieto mahdollisesta jäsenyydestä ketjussa ja luettelo jäsen- tai sidosyritysten nimistä ja osoitteista tai paikka, jossa kyseiset tiedot ovat julkisesti saatavilla;

▼M4

kaikki muut rekisteröinnit tilintarkastusyhteisönä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisissa viranomaisissa ja tilintarkastusyksikkönä kolmansissa maissa, mukaan lukien rekisteröintiviranomaisen tai -viranomaisten nimi ja tapauksen mukaan rekisteröintinumero tai -numerot sekä tieto siitä, koskeeko rekisteröinti lakisääteistä tilintarkastusta, kestävyysraportoinnin varmentamista vai molempia.

▼M3

tarvittaessa se, onko tilintarkastusyhteisö rekisteröity 3 a artiklan 3 kohdan mukaisesti.

▼B

Tämän direktiivin 45 artiklan mukaisesti rekisteröidyt kolmansien maiden tilintarkastusyhteisöt on selvästi rekisteröitävä sellaisina eikä tilintarkastusyhteisöinä.

▼M4

Rekisterissä on oltava tieto siitä, onko ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut kolmansien maiden tilintarkastusyksiköt rekisteröity suorittamaan lakisääteistä tilintarkastusta, kestävyysraportoinnin varmentamista vai molempia.

▼B

18 artikla

Rekisteritietojen päivittäminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteiset tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt ilmoittavat viipymättä julkisen rekisterin ylläpidosta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille rekisterin sisältämien tietojen muutoksista. Ilmoituksen jälkeen rekisteritiedot on päivitettävä viipymättä.

19 artikla

Vastuu rekisteritiedoista

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on allekirjoitettava tiedot, jotka toimitetaan asianmukaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle 16, 17 ja 18 artiklan mukaisesti. Jos toimivaltainen viranomainen edellyttää tietojen toimittamista sähköisesti, tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista 13 päivänä joulukuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/93/EY ( 6 ) 2 artiklan 1 alakohdassa määritetyllä sähköisellä allekirjoituksella.

20 artikla

Kieli

Tiedot merkitään julkiseen rekisteriin jollakin asianomaisen jäsenvaltion kielilainsäädännössä sallitulla kielellä.

Jäsenvaltiot voivat sallia, että tiedot merkitään julkiseen rekisteriin myös yhdellä tai useammalla muulla yhteisön virallisella kielellä. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että tietojen käännösten on oltava virallisia käännöksiä.

Asianomaisen jäsenvaltion on kaikissa tapauksissa varmistettava, että rekisteristä käy ilmi se, onko kyseessä virallinen käännös.

▼M5

20 a artikla

Tietojen saatavuus eurooppalaisessa keskitetyssä yhteyspisteessä

Jäsenvaltioiden on varmistettava 10 päivästä tammikuuta 2030 alkaen, että tämän direktiivin 30 c artiklassa tarkoitetut tiedot asetetaan saataville Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2859 ( 7 ) nojalla perustetussa eurooppalaisessa keskitetyssä yhteyspisteessä (ESAP). Tätä varten mainitun asetuksen 2 artiklan 2 alakohdassa määritelty tiedonkeruuelin on tämän direktiivin mukainen toimivaltainen viranomainen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot täyttävät seuraavat vaatimukset:

tiedot toimitetaan asetuksen (EU) 2023/2859 2 artiklan 3 alakohdassa määritellyssä tietojen poiminnan mahdollistavassa muodossa;

tietoihin liitetään seuraavat metatiedot:

kaikki sen lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön nimet, johon tiedot liittyvät;

ii)

asetuksen (EU) 2023/2859 7 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla täsmennetty tilintarkastusyhteisön mahdollinen oikeushenkilötunnus;

iii)

mainitun asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdan nojalla luokiteltu tietojen tyyppi;

iv)

maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

Jäsenvaltioiden on varmistettava 10 päivästä tammikuuta 2030 alkaen, että tämän direktiivin 15 artiklassa tarkoitetut tiedot asetetaan saataville ESAPissa. Tätä varten asetuksen (EU) 2023/2859 2 artiklan 2 alakohdassa määritelty tiedonkeruuelin on julkinen rekisteri.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot täyttävät seuraavat vaatimukset:

tiedot toimitetaan asetuksen (EU) 2023/2859 2 artiklan 3 alakohdassa määritellyssä tietojen poiminnan mahdollistavassa muodossa;

tietoihin liitetään seuraavat metatiedot:

kaikki sen lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön nimet, johon tiedot liittyvät;

ii)

asetuksen (EU) 2023/2859 7 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla täsmennetty tilintarkastusyhteisön mahdollinen oikeushenkilötunnus;

iii)

mainitun asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdan nojalla luokiteltu tietojen tyyppi;

iv)

maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

▼B

IV LUKU

AMMATTIETIIKKA, RIIPPUMATTOMUUS, OBJEKTIIVISUUS, LUOTTAMUKSELLISUUS JA SALASSAPITOVELVOLLISUUS

21 artikla

▼M3

Ammattietiikka ja ammatillinen skeptisyys

▼B

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkiin lakisääteisiin tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin sovelletaan ammattietiikkaa koskevia periaatteita. Näihin on vähintään sisällyttävä ammattietiikkaan kuuluva yleisen edun mukainen tehtävä, rehellisyys ja objektiivisuus sekä ammatillinen pätevyys ja huolellisuus.

▼M3

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön suorittaessa lakisääteistä tilintarkastusta hänen tai sen on säilytettävä ammatillinen skeptisyys koko tilintarkastuksen ajan ja tiedostettava sääntöjenvastaisuuksia, myös väärinkäytöksiä tai virheitä, osoittavista tosiseikoista tai toimintatavoista johtuvan olennaisen virheellisyyden mahdollisuus huolimatta lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön aikaisemmasta kokemuksesta tarkastettavan yhteisön toimivan johdon ja yhteisön hallinnosta vastaavien henkilöiden rehellisyydestä ja vilpittömyydestä.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on säilytettävä ammatillinen skeptisyys erityisesti käydessään läpi toimivan johdon tekemiä arvioita, jotka liittyvät käypään arvoon, omaisuuserien arvonalenemiseen, varauksiin ja vastaisiin rahavirtoihin, joilla on merkitystä yhteisön toiminnan jatkuvuudelle.

Tässä artiklassa ”ammatillisella skeptisyydellä” tarkoitetaan asennoitumista, johon kuuluu kyseenalaistava näkemys, tarkkaavaisuus sellaisten olosuhteiden varalta, jotka saattavat antaa viitteitä virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvasta mahdollisesta virheellisyydestä, sekä tilintarkastusevidenssin kriittinen arvioiminen.

▼B

22 artikla

Riippumattomuus ja puolueettomuus

▼M3

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ja mahdollinen luonnollinen henkilö, joka on sellaisessa asemassa, että pystyy suoraan tai välillisesti vaikuttamaan lakisääteisen tilintarkastuksen tulokseen, on lakisääteistä tilintarkastusta suorittaessaan riippumaton tarkastettavasta yhteisöstä eikä osallistu sen päätöksentekoon.

Riippumattomuutta edellytetään ainakin sekä ajalta, jonka tarkastuksen kohteena oleva tilinpäätös kattaa, että ajalta, jolloin lakisääteinen tilintarkastus suoritetaan.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö toteuttaa kaikki kohtuudella vaadittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että hänen tai sen riippumattomuuteen ei vaikuta lakisääteistä tilintarkastusta suoritettaessa mikään olemassa oleva tai mahdollinen eturistiriita, liikesuhde tai muu suora tai välillinen suhde, jossa on osallisena lakisääteisen tilintarkastuksen suorittava lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ja soveltuvissa tapauksissa ketju, johon tämä kuuluu, tai tämän johtajia, tilintarkastajia, työntekijöitä tai muita luonnollisia henkilöitä, joiden palvelut ovat lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön käytettävissä tai määräysvallassa, taikka kukaan lakisääteiseen tilintarkastajaan tai tilintarkastusyhteisöön määräysvallan kautta suoraan tai välillisesti sidoksissa oleva henkilö.

Lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ei saa suorittaa lakisääteistä tilintarkastusta, jos on olemassa uhkia, jotka liittyvät oman työn tarkastamiseen, omaan intressiin, asian ajamiseen, läheisyyteen tai painostukseen, ja jotka aiheutuvat siitä, että seuraavien osapuolten välillä on taloudellinen, henkilökohtainen, liike-, työ- tai muu suhde:

—

lakisääteinen tilintarkastaja, tilintarkastusyhteisö, ketju, johon se kuuluu, tai mahdollinen luonnollinen henkilö, joka on sellaisessa asemassa, että pystyy vaikuttamaan lakisääteisen tilintarkastuksen tulokseen, sekä

—

tarkastettava yhteisö,

ja joiden perusteella objektiivinen, harkitseva ja asioihin perehtynyt sekä sovelletut varotoimet huomioon ottava kolmas osapuoli päättelisi lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden vaarantuvan.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja, tilintarkastusyhteisö, niiden päävastuulliset tilintarkastajat ja työntekijät sekä muut luonnolliset henkilöt, joiden palvelut ovat tällaisen lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön käytettävissä tai määräysvallassa ja jotka suoraan osallistuvat lakisääteistä tilintarkastusta koskeviin toimiin, ja komission direktiivin 2004/72/EY ( 8 ) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut näiden lähipiiriin kuuluvat henkilöt eivät saa pitää hallussaan eikä heille saa koitua olennaista välitöntä taloudellista etua sellaisesta rahoitusvälineestä eivätkä he tai ne saa osallistua mihinkään liiketoimeen, joka koskee sellaista rahoitusvälinettä, jonka on laskenut liikkeeseen tai taannut tai jota on muutoin tukenut tarkastettava yhteisö niiden lakisääteistä tilintarkastusta koskevien toimien kattamalla alueella, lukuun ottamatta osuuksia hajauttamiseen perustuvissa yhteissijoitusjärjestelmissä, mukaan luettuina hoidetut rahastot, kuten eläkerahastot ja henkivakuutukset.

▼B

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö kirjaa tilintarkastukseen liittyviin työpapereihin kaikki riippumattomuuteensa kohdistuvat merkittävät uhkat sekä toimenpiteet kyseisten uhkien lieventämiseksi.

▼M3

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitetut henkilöt tai tilintarkastusyhteisöt eivät osallistu minkään yksittäisen tarkastettavan yhteisön lakisääteiseen tilintarkastukseen tai muutoin vaikuta lakisääteisen tilintarkastuksen tulokseen, jos nämä

omistavat tarkastettavan yhteisön rahoitusvälineitä, lukuun ottamatta hajauttamiseen perustuvien yhteissijoitusjärjestelmien osuuksia;

omistavat sellaisia tarkastettavaan yhteisöön yhteydessä olevan yhteisön rahoitusvälineitä, joiden omistaminen saattaa aiheuttaa tai joiden omistamisen saatetaan yleisesti katsoa aiheuttavan eturistiriidan, lukuun ottamatta hajauttamiseen perustuvien yhteissijoitusjärjestelmien osuuksia;

ovat 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson aikana olleet sellaisessa työ- tai liikesuhteessa tai muussa sellaisessa suhteessa tarkastettavaan yhteisöön, joka saattaa aiheuttaa tai jonka saatetaan yleisesti katsoa aiheuttavan eturistiriidan.

▼M3

Edellä 2 kohdassa tarkoitetut henkilöt tai tilintarkastusyhteisöt eivät saa tavoitella eivätkä hyväksyä raha- tai muita lahjoja tai vastaavia palveluksia tarkastettavalta yhteisöltä tai siihen yhteydessä olevalta yhteisöltä, jollei objektiivinen, harkitseva ja asioihin perehtynyt kolmas osapuoli pitäisi niitä arvoltaan vähäpätöisinä tai merkityksettöminä.

Jos tarkastettava yhteisö tulee tilinpäätöksen kattamalla ajanjaksolla muun yhteisön hankkimaksi tai sulautuu muun yhteisön kanssa tai hankkii itse jonkin toisen yhteisön, lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on tunnistettava ja arvioitava mahdolliset senhetkiset tai viimeaikaiset intressit tai suhteet — kyseiselle yhteisölle suoritetut muut kuin tilintarkastuspalvelut mukaan luettuina — jotka voisivat käytettävissä olevat varotoimet huomioon ottaen vaarantaa tilintarkastajan riippumattomuuden ja kyvyn jatkaa lakisääteistä tilintarkastusta sulautumisen tai hankinnan toteutumispäivän jälkeen.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa toteutettava tarvittavat toimenpiteet sellaisten nykyisten intressien tai suhteiden päättämiseksi, jotka voisivat vaarantaa sen riippumattomuuden, ja sen on mahdollisuuksien mukaan otettava käyttöön varotoimia, joilla pyritään minimoimaan sen riippumattomuuden vaarantuminen aiempien tai nykyisten intressien ja suhteiden vuoksi.

22 a artikla

Aiempien lakisääteisten tilintarkastajien taikka lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen työntekijöiden ottaminen tarkastettujen yhteisöjen palvelukseen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisön puolesta lakisääteisen tilintarkastuksen suorittava päävastuullinen tilintarkastaja ei ota vastaan seuraavia tehtäviä ennen kuin vähintään vuosi tai, jos kyseessä on yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön lakisääteinen tilintarkastus, vähintään kaksi vuotta on kulunut siitä, kun hän tai se lakkasi toimimasta lakisääteisenä tilintarkastajana tai päävastuullisena tilintarkastajana kyseisessä tilintarkastustoimeksiannossa:

johtoon kuuluvan avainhenkilön tehtävät tarkastetussa yhteisössä;

tarvittaessa jäsenyys tarkastetun yhteisön tarkastusvaliokunnassa tai, jos tällaista valiokuntaa ei ole, elimessä, joka suorittaa tarkastusvaliokunnan tehtäviä vastaavia tehtäviä;

jäsenyys tarkastetun yhteisön hallintoelimessä toimivaan johtoon kuulumattomana tai jäsenyys tarkastetun yhteisön valvontaelimessä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteistä tilintarkastusta suorittavan lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön työntekijät ja muut tilintarkastusyhteisön osakkaat kuin päävastuulliset tilintarkastajat sekä muut luonnolliset henkilöt, joiden tarjoamat palvelut ovat tällaisen lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön käytettävissä tai määräysvallassa ja jotka ovat henkilökohtaisesti hyväksyttyjä lakisääteisiä tilintarkastajia, eivät ota vastaan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä ennen kuin vähintään yksi vuosi on kulunut siitä, kun he suoraan osallistuivat lakisääteistä tilintarkastusta koskevaan toimeksiantoon.

22 b artikla

Valmistautuminen lakisääteiseen tilintarkastukseen ja riippumattomuuteen kohdistuvien uhkien arvioiminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennen kuin lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ottaa vastaan lakisääteistä tilintarkastusta koskevan toimeksiannon tai jatkaa sitä, sen on arvioitava ja dokumentoitava seuraavat seikat:

—

täyttääkö hän tai se tämän direktiivin 22 artiklassa säädetyt vaatimukset;

—

kohdistuuko hänen riippumattomuuteensa tai sen riippumattomuuteen ja näiden uhkien lieventämiseksi toteutettuihin varotoimiin uhkia;

—

onko hänellä tai sillä lakisääteisen tilintarkastuksen asianmukaiseksi suorittamiseksi tarvittavat pätevät työntekijät, aika ja resurssit;

—

jos kyseessä on tilintarkastusyhteisö, onko päävastuullinen tilintarkastaja hyväksytty lakisääteiseksi tilintarkastajaksi jäsenvaltiossa, joka edellyttää lakisääteistä tilintarkastusta.

Jäsenvaltiot voivat säätää 2 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja tilintarkastuksia koskevia yksinkertaistettuja vaatimuksia.

▼B

23 artikla

Luottamuksellisuus ja salassapitovelvollisuus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö saa käyttöönsä lakisääteistä tilintarkastusta suorittaessaan, suojataan riittävillä luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevilla säännöillä.

▼M3

Lakisääteisiin tilintarkastajiin tai tilintarkastusyhteisöihin liittyvät luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevat säännöt eivät saa estää tämän direktiivin eivätkä asetuksen (EU) N:o 537/2014 säännösten soveltamisen valvontaa.

Jos lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö korvataan toisella lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä, edellisen lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on annettava tulevalle lakisääteiselle tilintarkastajalle tai tilintarkastusyhteisölle pääsy tarkastettavaa yhteisöä ja viimeisintä tilintarkastusta koskeviin merkityksellisiin tietoihin.

▼B

Lakisääteisestä tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä, joka ei enää hoida tiettyä tilintarkastustoimeksiantoa, ja aikaisempaa lakisääteistä tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä koskevat edelleen 1 ja 2 kohdan säännökset tämän tilintarkastustoimeksiannon osalta.

▼M3

Jos lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö suorittaa sellaisen yrityksen lakisääteistä tilintarkastusta, joka on osa konsernia, jonka emoyhtiö sijaitsee kolmannessa maassa, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevat säännöt eivät saa estää lakisääteistä tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä toimittamasta suoritettua tilintarkastustyötä koskevaa asianomaista dokumentaatiota kolmannessa maassa sijaitsevalle konsernin tilintarkastajalle, jos tällainen dokumentaatio on tarpeen emoyrityksen konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen suorittamiseksi.

Kun lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö suorittaa sellaisen yrityksen lakisääteistä tilintarkastusta, joka on laskenut arvopapereita liikkeeseen kolmannessa maassa tai joka on osa konsernia, joka laatii lakisääteisen konsernitilinpäätöksen kolmannessa maassa, hän tai se voi toimittaa hallussaan olevat kyseisen yhteisön tilintarkastukseen liittyvät työpaperit tai muut asiakirjat asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille ainoastaan 47 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Tietojen toimittamisen kolmannessa maassa sijaitsevalle konsernin tilintarkastajalle on tapahduttava direktiivin 95/46/EY IV luvun ja henkilötietojen suojaa koskevien sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

▼B

24 artikla

Tilintarkastusyhteisöjen puolesta lakisääteisiä tilintarkastuksia suorittavien tilintarkastajien riippumattomuus ja puolueettomuus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tilintarkastusyhteisön tai sen sidosyrityksen omistajat, osakkeenomistajat tai hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenet eivät osallistu lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseen tavalla, joka vaarantaa tilintarkastusyhteisön puolesta lakisääteistä tilintarkastusta suorittavan lakisääteisen tilintarkastajan riippumattomuuden ja puolueettomuuden.

▼M3

24 a artikla

Lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen toiminnan sisäinen organisointi

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö noudattaa seuraavia organisatorisia vaatimuksia:

tilintarkastusyhteisön on otettava käyttöön asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat sen varmistamiseksi, että sen tai sen sidosyrityksen omistajat, osakkeenomistajat tai hallinto-, johto- tai valvontaelinten jäsenet eivät puutu lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseen tavalla, joka vaarantaa tilintarkastusyhteisön puolesta lakisääteisen tilintarkastuksen suorittavan lakisääteisen tilintarkastajan riippumattomuuden ja objektiivisuuden;

lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on oltava moitteettomat hallinto- ja kirjanpitomenettelyt, sisäisen laadunvalvonnan mekanismit, tehokkaat riskinarviointimenettelyt sekä tehokkaat valvonta- ja turvajärjestelyt tiedonkäsittelyjärjestelmiä varten.

Sisäisen laadunvalvonnan mekanismit on suunniteltava niin, että päätösten ja menettelyjen noudattaminen taataan kaikilla tilintarkastusyhteisön tasoilla tai kaikilla lakisääteisen tilintarkastajan työskentelyrakenteen tasoilla.

lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on oltava asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat sen varmistamiseksi, että sen työntekijöillä ja muilla luonnollisilla henkilöillä, joiden palvelut ovat sen käytettävissä tai määräysvallassa ja jotka suoraan osallistuvat lakisääteisiin tilintarkastuksiin, on asianmukaiset tiedot ja kokemus heille osoitettujen tehtävien osalta;

lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on oltava asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat sen varmistamiseksi, että tärkeiden tilintarkastustoimintojen ulkoistamista ei toteuteta tavalla, joka heikentäisi lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön sisäisen laadunvalvonnan laatua ja toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuuksia valvoa, miten lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö täyttää tämän direktiivin ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 mukaiset velvoitteensa;

lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on oltava asianmukaiset ja tehokkaat organisatoriset ja hallinnolliset järjestelyt 22, 22 a ja 22 b artiklassa tarkoitettujen niiden riippumattomuuteen kohdistuvien uhkien estämiseksi, havaitsemiseksi ja poistamiseksi tai hallitsemiseksi ja niistä ilmoittamiseksi;

lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on oltava asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat lakisääteisten tilintarkastusten suorittamiseksi, työntekijöiden toiminnan ohjaamiseksi, valvomiseksi ja tarkastamiseksi sekä 24 b artiklan 5 kohdassa tarkoitetun tilintarkastuskansion rakenteen järjestämiseksi;

lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on oltava sisäinen laadunvalvontajärjestelmä lakisääteisen tilintarkastuksen laadun varmistamiseksi.

Laadunvalvontajärjestelmän on katettava vähintään f alakohdassa kuvatut toimintaperiaatteet ja menettelytavat. Jos kyseessä on tilintarkastusyhteisö, vastuun sisäisestä laadunvalvontajärjestelmästä on oltava henkilöllä, joka on pätevä toimimaan lakisääteisenä tilintarkastajana;

lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on käytettävä asianmukaisia järjestelmiä, resursseja ja menettelytapoja, joilla varmistetaan lakisääteistä tilintarkastusta koskevan toiminnan jatkuvuus ja yhdenmukaisuus;

lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on myös otettava käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat organisatoriset ja hallinnolliset järjestelyt, joilla pystytään käsittelemään ja kirjaamaan tapahtumat, joilla on tai voi olla vakavia seurauksia lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön lakisääteistä tilintarkastusta koskevan toiminnan luotettavuudelle;

lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on oltava asianmukaiset palkitsemisperusteet, voitonjakoperiaatteet mukaan luettuna, jotka tarjoavat riittävät suorituskannustimet tilintarkastusten laadun varmistamiseksi. Niiden tulojen määrä, jonka lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö saa muiden kuin tilintarkastuspalvelujen tarjoamisesta tarkastettavalle yhteisölle, ei varsinkaan saa muodostaa osaa sellaisen henkilön suoriutumisen arvioinnista ja palkitsemisesta, joka osallistuu tilintarkastukseen tai jolla on mahdollisuus vaikuttaa siihen;

lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on seurattava ja arvioitava tämän direktiivin ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 mukaisesti käyttöön ottamiensa järjestelmien, sisäisen laadunvalvonnan mekanismien ja järjestelyjen riittävyyttä ja tehokkuutta sekä toteutettava aiheelliset toimenpiteet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on erityisesti vuosittain arvioitava g alakohdassa tarkoitettu sisäinen laadunvalvontajärjestelmä. Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on säilytettävä tiedot arvioinnin tuloksista ja mahdollisista sisäisen laadunvalvontajärjestelmän muuttamiseksi ehdotetuista toimenpiteistä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimintaperiaatteet ja menettelytavat on dokumentoitava ja niistä on tiedotettava lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön työntekijöille.

Jäsenvaltiot voivat säätää 2 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja tilintarkastuksia koskevia yksinkertaistettuja vaatimuksia.

Tämän kohdan d alakohdassa tarkoitettu tilintarkastustoimintojen mahdollinen ulkoistaminen ei vaikuta lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön vastuuseen tarkastettavaa yhteisöä kohtaan.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on otettava huomioon toimintojensa laajuus ja monimutkaisuus noudattaessaan näitä vaatimuksia tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjen velvoitteiden osalta.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on pystyttävä osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että vaatimusten noudattamiseksi suunnitellut toimintaperiaatteet ja menettelyt ovat asianmukaiset lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön toimintojen laajuuden ja monimutkaisuuden huomioon ottaen.

24 b artikla

Työn organisoiminen

▼M4

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittaa tilintarkastusyhteisö, tämä tilintarkastusyhteisö nimeää vähintään yhden päävastuullisen tilintarkastajan. Tilintarkastusyhteisön on tarjottava päävastuulliselle tilintarkastajalle tai päävastuullisille tilintarkastajille riittävät resurssit ja henkilöstö, jolla on tarvittava pätevyys ja valmiudet suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti.

▼M6

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kestävyysraportoinnin varmentamisen suorittaa tilintarkastusyhteisö, kyseinen tilintarkastusyhteisö nimeää vähintään yhden päävastuullisen kestävyysraportoinnin varmentajan, jonka on täytettävä vähintään 4 ja 6–12 artiklassa säädetyt edellytykset ja joka on hyväksytty lakisääteiseksi tilintarkastajaksi asianomaisessa jäsenvaltiossa. Päävastuullinen kestävyysraportoinnin varmentaja voi olla päävastuullinen tilintarkastaja tai yksi päävastuullisista tilintarkastajista. Tilintarkastusyhteisön on tarjottava päävastuulliselle kestävyysraportoinnin varmentajalle tai päävastuullisille kestävyysraportoinnin varmentajille riittävät resurssit ja henkilöstö, jolla on tarvittava pätevyys ja valmiudet suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti.

▼M4

Keskeiset perusteet tilintarkastusyhteisön valitessa nimettävää tai nimettäviä päävastuullista tilintarkastajaa tai päävastuullisia tilintarkastajia ja tapauksen mukaan päävastuullista kestävyysraportoinnin varmentajaa tai päävastuullisia kestävyysraportoinnin varmentajia ovat tilintarkastuksen ja varmentamisen laadun varmistaminen, riippumattomuus ja pätevyys.

Päävastuullisen tilintarkastajan tai päävastuullisten tilintarkastajien on oltava aktiivisesti mukana lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamisessa. Päävastuullisen kestävyysraportoinnin varmentajan tai päävastuullisten kestävyysraportoinnin varmentajien on oltava aktiivisesti mukana kestävyysraportoinnin varmentamisen suorittamisessa.

▼M3

Kun lakisääteinen tilintarkastaja suorittaa lakisääteisen tilintarkastuksen, hänen on käytettävä toimeksiantoon riittävästi aikaa ja osoitettava sitä varten riittävät resurssit, jotta hänen on mahdollista suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti.

▼M4

2 a.

Kun lakisääteinen tilintarkastaja suorittaa kestävyysraportoinnin varmentamisen, hänen on käytettävä toimeksiantoon riittävästi aikaa ja osoitettava sitä varten riittävät resurssit voidakseen suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti.

▼M3

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö säilyttää tiedot tämän direktiivin ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 säännösten rikkomisista. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön tästä velvoitteesta, jos kyse on vähäisistä rikkomisista. Lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen on myös säilytettävä tiedot rikkomisesta aiheutuneista seurauksista, myös toteutetuista toimenpiteistä tällaiseen rikkomiseen puuttumiseksi ja sisäisen laadunvalvontajärjestelmän muuttamiseksi. Niiden on laadittava vuotuinen raportti, joka sisältää tiivistelmän tällaisista mahdollisista toteutetuista toimenpiteistä, ja annettava tämä raportti sisäisesti tiedoksi.

Jos lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö pyytää ulkopuolisilta asiantuntijoilta neuvoja, sen on dokumentoitava esitetty pyyntö ja vastaanotetut neuvot.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on pidettävä asiakasrekisteriä. Tällaisen rekisterin on sisällettävä kustakin tilintarkastusasiakkaasta seuraavat tiedot:

nimi, osoite ja toimipaikka;

▼M4

jos kyseessä on tilintarkastusyhteisö, päävastuullisen tilintarkastajan tai päävastuullisten tilintarkastajien ja tapauksen mukaan päävastuullisen kestävyysraportoinnin varmentajan tai päävastuullisten kestävyysraportoinnin varmentajien nimi;

lakisääteisestä tilintarkastuksesta veloitetut palkkiot ja kestävyysraportoinnin varmentamisesta veloitetut palkkiot ja muista palveluista veloitetut palkkiot kunakin tilivuotena.

▼M3

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on luotava kustakin suoritetusta lakisääteisestä tilintarkastuksesta tilintarkastuskansio.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on dokumentoitava ainakin tämän direktiivin 22 b artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot ja tapauksen mukaan asetuksen (EU) N:o 537/2014 6–8 artiklan mukaiset tiedot.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on säilytettävä kaikki muut tiedot ja asiakirjat, joilla on merkitystä tämän direktiivin 28 artiklassa ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 10 artiklassa tarkoitetun kertomuksen ja 11 artiklassa tarkoitetun lisäraportin tukena ja seurattaessa tämän direktiivin ja muiden sovellettavien oikeudellisten vaatimusten noudattamista.

Tilintarkastuskansio on suljettava viimeistään 60 päivän kuluttua tämän direktiivin 28 artiklassa ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 10 artiklassa tarkoitetun tilintarkastuskertomuksen allekirjoituspäivämäärästä.

▼M4

5 a.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on luotava kustakin kestävyysraportoinnin varmennustoimeksiannosta varmennuskansio.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on dokumentoitava ainakin 22 b artiklan mukaisesti selvitetyt tiedot kestävyysraportoinnin varmentamisen osalta.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on säilytettävä kaikki muut tiedot ja asiakirjat, joilla on merkitystä 28 a artiklassa tarkoitetun kestävyysraportoinnin varmennusraportin tukena ja seurattaessa tämän direktiivin ja muiden sovellettavien oikeudellisten vaatimusten noudattamista kestävyysraportoinnin varmentamisessa.

Varmennuskansio on suljettava viimeistään 60 päivän kuluttua 28 a artiklassa tarkoitetun kestävyysraportoinnin varmennusraportin allekirjoituspäivästä.

Jos sama lakisääteinen tilintarkastaja suorittaa tilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen ja kestävyysraportoinnin varmentamisen, varmennuskansio voidaan sisällyttää tilintarkastuskansioon.

▼M3

►M4 Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on säilytettävä tiedot mahdollisista kirjallisista valituksista, jotka koskevat tehtyjen lakisääteisten tilintarkastusten suorittamista ja kestävyysraportoinnin varmennustoimeksiantojen suorittamista. ◄

Jäsenvaltiot voivat säätää 2 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja tilintarkastuksia koskevia, 3 ja 6 kohtaa yksinkertaisempia vaatimuksia.

▼M4

25 artikla

Tilintarkastuksesta ja varmentamisesta maksettavat palkkiot

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianmukaisilla säännöillä varmistetaan se, että lakisääteisestä tilintarkastuksesta ja kestävyysraportoinnin varmentamisesta maksettavat palkkiot

eivät määräydy osittain tai kokonaan sille yhteisölle tarjottavien oheispalvelujen perusteella, joka on lakisääteisen tilintarkastuksen tai kestävyysraportoinnin varmentamisen kohteena; ja

eivät voi perustua minkäänlaiseen ehdollisuuteen.

▼M3

25 a artikla

Lakisääteisen tilintarkastuksen laajuus

Lakisääteiseen tilintarkastukseen ei kuulu varmentamista, joka koskee tarkastetun yhteisön tulevaa toimintakykyä tai sitä, miten tehokkaasti tai tuloksellisesti johto- tai hallintoelin on hoitanut tai hoitaa vastaisuudessa yhteisön asioita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin 28 artiklassa ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 10 ja 11 artiklassa tarkoitettujen raportointivaatimusten soveltamista.

▼M4

25 b artikla

Ammattietiikka, riippumattomuus, objektiivisuus, luottamuksellisuus ja salassapitovelvollisuus kestävyysraportoinnin varmentamisen osalta

Kestävyysraportoinnin varmentamiseen sovelletaan soveltuvin osin 21–24 a artiklan vaatimuksia, jotka koskevat tilinpäätösten lakisääteistä tilintarkastusta.

25 c artikla

Muut kuin tilintarkastuspalvelut, jotka ovat kiellettyjä lakisääteisen tilintarkastajan suorittaessa yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön kestävyysraportoinnin varmentamisen

Lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, joka suorittaa yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön kestävyysraportoinnin varmentamisen, tai sen ketjun jäsen, johon lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö kuuluu, ei saa suoraan tai välillisesti tarjota kestävyysraportoinnin varmentamisen kohteena olevalle unionissa sijaitsevalle yleisen edun kannalta merkittävälle yhteisölle, sen unionissa sijaitsevalle emoyritykselle tai sen määräysvallassa oleville unionissa sijaitseville yrityksille asetuksen (EU) N:o 537/2014 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan b, c ja e–k alakohdassa tarkoitettuja kiellettyjä muita kuin tilintarkastuspalveluja

ajanjaksona, joka alkaa kestävyysraportoinnin varmentamisen kohteena olevan kauden alusta ja päättyy, kun kestävyysraportoinnin varmennusraportti annetaan; ja

tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettua kautta välittömästi edeltävänä tilivuotena, kun on kyse asetuksen (EU) N:o 537/2014 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan e alakohdassa tarkoitetuista palveluista.

Lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, joka suorittaa yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen kestävyysraportoinnin varmentamista, ja lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön kuuluessa ketjuun kyseisen ketjun jäsen voi tarjota kestävyysraportoinnin varmentamisen kohteena olevalle yleisen edun kannalta merkittävälle yhteisölle, sen emoyritykselle tai sen määräysvallassa oleville yrityksille sellaisia muita kuin tilintarkastuspalveluja, jotka eivät ole tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä muita kuin tilintarkastuspalveluja, taikka tapauksen mukaan asetuksen (EU) N:o 537/2014 5 artiklan 1 toisessa alakohdassa tarkoitettuja kiellettyjä muita kuin tilintarkastuspalveluja tai palveluja, joiden jäsenvaltiot katsovat mainitun asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti voivan uhata riippumattomuutta, jos tarkastusvaliokunta on antanut siihen luvan arvioituaan asianmukaisesti riippumattomuuteen kohdistuvat uhat ja sovellettavat varotoimet tämän direktiivin 22 b artiklan mukaisesti.

Jos sellaisen ketjun jäsen, johon yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön kestävyysraportoinnin varmentamisen suorittava lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö kuuluu, tarjoaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä muita kuin tilintarkastuspalveluja kolmannessa maassa perustetulle yritykselle, joka on kestävyysraportoinnin varmentamisen kohteena olevan yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön määräysvallassa, asianomaisen lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on arvioitava, vaarantaako tällainen ketjun jäsenen harjoittama palveluntarjonta lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden.

Jos asialla on vaikutusta lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuuteen, lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on sovellettava varotoimia niiden uhkien lieventämiseksi, joita tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kiellettyjen muiden kuin tilintarkastuspalvelujen tarjoaminen kolmannessa maassa aiheuttaa. Lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö voi jatkaa yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön kestävyysraportoinnin varmentamista ainoastaan, jos hän tai se voi 22 b artiklan mukaisesti perustella sen, ettei tällainen palveluntarjonta vaikuta hänen tai sen ammatilliseen harkintaan eikä kestävyysraportoinnin varmennusraporttiin.

25 d artikla

Sääntöjenvastaisuudet

Asetuksen (EU) N:o 537/2014 7 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin lakisääteiseen tilintarkastajaan tai tilintarkastusyhteisöön, joka suorittaa yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön kestävyysraportoinnin varmentamista.

▼B

V LUKU

TILINTARKASTUSSTANDARDIT JA RAPORTOINTI

▼M3

26 artikla

Tilintarkastusstandardit

Jäsenvaltioiden on vaadittava, että lakisääteiset tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt suorittavat lakisääteiset tilintarkastukset komission 3 kohdan mukaisesti hyväksymiä kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja noudattaen.

Jäsenvaltiot voivat soveltaa kansallisia tilintarkastusstandardeja, menettelyjä tai vaatimuksia siihen saakka, kunnes komissio on hyväksynyt samaa asiaa koskevan kansainvälisen tilintarkastusstandardin.

Sovellettaessa 1 kohtaa ”kansainvälisellä tilintarkastusstandardilla” tarkoitetaan kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) kansainvälisen tilintarkastus- ja varmennusstandardilautakunnan (IAASB) kautta antamia kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja (International Standards on Auditing, ISA), kansainvälistä laadunvalvontastandardia (ISQC 1) ja muita niihin liittyviä standardeja, sikäli kuin ne ovat merkityksellisiä lakisääteisen tilintarkastuksen kannalta.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoiduilla säädöksillä 48 a artiklan mukaisesti 1 kohdassa tarkoitettuja kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja, jotka koskevat tilintarkastuskäytäntöä ja lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen riippumattomuutta ja niiden sisäistä laadunvalvontaa, näiden standardien soveltamiseksi unionissa.

Komissio voi hyväksyä kansainväliset tilinpäätösstandardit vain, jos:

ne on laadittu asianmukaisessa menettelyssä julkisen valvonnan alaisena ja avoimuutta noudattaen ja ne ovat kansainvälisesti yleisesti hyväksyttyjä;

ne edistävät tilinpäätösten ja konsernitilinpäätösten uskottavuuden ja laadun korkeaa tasoa direktiivin 2013/34/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädettyjen periaatteiden mukaisesti;

ne ovat unionin yleisen edun mukaisia; ja

niillä ei muuteta tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia tai täydennetä sen vaatimuksia lukuun ottamatta IV luvussa ja 27 ja 28 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia.

Tämän vaikuttamatta 1 kohdan toisen alakohdan soveltamiseen jäsenvaltiot voivat määrätä komission hyväksymien kansainvälisten tilintarkastusstandardien lisäksi muita tilintarkastusmenettelyjä tai -vaatimuksia vain

siinä tapauksessa, että kyseiset tilintarkastusmenettelyt tai -vaatimukset ovat tarpeen lakisääteisten tilintarkastusten laajuuteen liittyvien kansallisten lakisääteisten vaatimusten vuoksi; tai

siinä määrin kuin on tarpeen tilinpäätösten uskottavuuden ja laadun parantamiseksi.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseisistä tilintarkastusmenettelyistä tai -vaatimuksista komissiolle vähintään kolme kuukautta ennen niiden voimaantuloa tai, kun on kyse kansainvälisen tilintarkastusstandardin hyväksymishetkellä jo olemassa olevista vaatimuksista, viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asiaan liittyvän kansainvälisen tilintarkastusstandardin hyväksymisestä.

Jos jäsenvaltio vaatii pieniltä yrityksiltä lakisääteistä tilintarkastusta, se voi säätää, että 1 kohdassa tarkoitettuja tilintarkastusstandardeja sovelletaan suhteutettuna kyseisten yritysten toiminnan laajuuteen ja monimutkaisuuteen. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä varmistaakseen, että tilintarkastusstandardeja sovelletaan pienten yritysten lakisääteisessä tilintarkastuksessa suhteutettuna.

▼M4

26 a artikla

Kestävyysraportoinnin varmennusstandardit

Jäsenvaltioiden on vaadittava, että lakisääteiset tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt suorittavat kestävyysraportoinnin varmentamisen noudattaen varmennusstandardeja, jotka komissio hyväksyy 3 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat soveltaa kansallisia varmennusstandardeja, -menettelyjä tai -vaatimuksia niin kauan kuin komissio ei ole hyväksynyt samaa aihetta koskevaa varmennusstandardia.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansalliset varmennusstandardit, -menettelyt tai -vaatimukset komissiolle vähintään kolme kuukautta ennen niiden voimaantuloa.

▼M6

Komissio antaa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2027 48 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä säätämällä rajoitettua varmuutta koskevista varmennusstandardeista, joilla vahvistetaan menettelyt, joita tilintarkastajan tai tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisön tai -yhteisöjen on noudatettava tehdäkseen päätelmänsä kestävyysraportoinnin varmentamisesta, myös toimeksiannon suunnittelusta, riskien huomioon ottamisesta ja niihin vastaamisesta sekä kestävyysraportoinnin varmennusraporttiin tai tapauksen mukaan tilintarkastuskertomukseen sisällytettävien päätelmien tyypistä.

Komissio hyväksyy ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut rajoitettua varmuutta koskevat varmennusstandardit ja varmistaa, että

standardit on laadittu asianmukaisessa menettelyssä julkisen valvonnan alaisena ja avoimuutta noudattaen;

standardeilla parannetaan kestävyysraportoinnin tai konsernin kestävyysraportoinnin uskottavuutta ja laatua; ja

standardit ovat unionin yleisen edun mukaisia.

▼M3

27 artikla

Konsernitilinpäätösten lakisääteiset tilintarkastukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että konsernin konsernitilinpäätöksen lakisääteisessä tilintarkastuksessa

konsernin tilintarkastaja kantaa kokonaisvastuun tämän direktiivin 28 artiklassa ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 10 artiklassa tarkoitetusta tilintarkastuskertomuksesta sekä tapauksen mukaan kyseisen asetuksen 11 artiklassa tarkoitetusta tarkastusvaliokunnalle annettavasta lisäraportista konsernitilinpäätösten osalta;

konsernin tilintarkastaja arvioi jonkin kolmannen maan tilintarkastajan tai tilintarkastajien tai lakisääteisen tilintarkastajan tai lakisääteisten tilintarkastajien taikka kolmannen maan tilintarkastusyksikön tai tilintarkastusyksiköiden tai tilintarkastusyhteisön tai tilintarkastusyhteisöjen konsernin tilintarkastusta varten suorittaman tilintarkastustyön ja dokumentoi kyseisten tilintarkastajien suorittaman työn luonteen, ajoituksen ja laajuuden, mukaan luettuna tapauksen mukaan konsernin tilintarkastajan suorittama kyseisten tilintarkastajien tilintarkastusdokumentaation merkityksellisten osien läpikäynti;

konsernin tilintarkastaja käy läpi konsernin tilintarkastusta varten tehdyn tilintarkastustyön, jonka on suorittanut (tai ovat suorittaneet) jonkin kolmannen maan tilintarkastaja (tilintarkastajat) tai lakisääteinen tilintarkastaja (lakisääteiset tilintarkastajat) taikka kolmannen maan tilintarkastusyksikkö (tilintarkastusyksiköt) tai tilintarkastusyhteisö (tilintarkastusyhteisöt), ja dokumentoi tekemänsä työn.

Konsernin tilintarkastajan säilyttämän dokumentaation perusteella asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on voitava tarkastaa konsernin tilintarkastajan suorittama työ.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan soveltamiseksi konsernin tilintarkastajan on pyydettävä kyseessä olevien kolmannen maan tilintarkastajien tai lakisääteisten tilintarkastajien taikka kolmannen maan tilintarkastusyksiköiden tai tilintarkastusyhteisöjen suostumus asianomaisen dokumentaation toimittamiseen konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen aikana, jotta se voi tukeutua kyseisen kolmannen maan tilintarkastajan tai tilintarkastajien tai lakisääteisen tilintarkastajan tai lakisääteisten tilintarkastajien taikka kyseisen kolmannen maan tilintarkastusyksikön tai tilintarkastusyksiköiden tai tilintarkastusyhteisön tai tilintarkastusyhteisöjen tekemään työhön.

Jos konsernin tilintarkastaja ei pysty noudattamaan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohtaa, sen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet ja ilmoitettava asiasta asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Tällaisiin toimenpiteisiin voi tarvittaessa sisältyä lakisääteistä tilintarkastusta koskevan lisätyön suorittaminen, joko suoraan tai tällaisia tehtäviä ulkoistamalla, asianomaisessa tytäryhtiössä.

Jos konsernin tilintarkastajaan kohdistetaan laaduntarkastus tai tutkinta, joka koskee konsernin konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta, konsernin tilintarkastajan on pyydettäessä asetettava toimivaltaisen viranomaisen saataville hallussaan oleva asiaankuuluva dokumentaatio, joka liittyy asianomaisen kolmannen maan tilintarkastajien tai lakisääteisten tilintarkastajien taikka kolmannen maan tilintarkastusyksiköiden tai tilintarkastusyhteisöjen konsernin tilintarkastusta varten suorittamaan tilintarkastustyöhön, mukaan lukien kaikki konsernin tilintarkastuksen kannalta merkitykselliset työpaperit.

Toimivaltainen viranomainen voi pyytää lisädokumentaatiota tilintarkastustyöstä, jonka jotkin lakisääteiset tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisöt ovat suorittaneet konsernin tilintarkastusta varten, asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta 36 artiklan nojalla.

Jos konsernin emoyhtiön tai tytäryhtiön tilintarkastuksen suorittaa tai suorittavat kolmannen maan tilintarkastaja tai tilintarkastajat tai tilintarkastusyksikkö tai tilintarkastusyksiköt, toimivaltainen viranomainen voi pyytää lisädokumentaatiota jonkin kolmannen maan tilintarkastajan tai tilintarkastajien taikka kolmannen maan tilintarkastusyksikön tai tilintarkastusyksiköiden suorittamasta tilintarkastustyöstä kolmannen maan asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta 47 artiklassa tarkoitettujen työskentelyjärjestelyjen kautta.

Poiketen siitä, mitä kolmannessa alakohdassa säädetään, jos konsernin emoyhtiön tai tytäryhtiön tilintarkastuksen suorittaa tai suorittavat sellaisen kolmannen maan tilintarkastaja tai tilintarkastajat tai tilintarkastusyksikkö tai tilintarkastusyksiköt, joka ei ole sopinut tai jotka eivät ole sopineet 47 artiklassa tarkoitetuista työskentelyjärjestelyistä, konsernin tilintarkastajan on pyydettäessä vastattava myös tällaisten kolmannen maan tilintarkastajien tai tilintarkastusyksiköiden suorittamaa tilintarkastustyötä koskevan lisädokumentaation asianmukaisen toimittamisen varmistamisesta, mukaan lukien konsernin tilintarkastuksen kannalta merkitykselliset työpaperit. Kyseisen toimittamisen varmistamiseksi konsernin tilintarkastajan on säilytettävä itsellään jäljennökset kyseisestä dokumentaatiosta tai vaihtoehtoisesti sovittava kolmannen maan tilintarkastajan tai tilintarkastajien tai tilintarkastusyksikön tai tilintarkastusyksiköiden kanssa siitä, että sillä on pyydettäessä rajoittamaton pääsy asiakirjoihin, tai ryhdyttävä muihin asianmukaisiin toimiin. Jos oikeudelliset tai muut syyt tekevät mahdottomaksi tilintarkastukseen liittyvien työpapereiden siirtämisen kolmannesta maasta konsernin tilintarkastajalle, tämän säilyttämässä dokumentaatiossa on oltava todiste siitä, että se on ryhtynyt asianmukaisiin menettelyihin saadakseen pääsyn tilintarkastusdokumentaatioon, ja jos on kyse muista kuin kolmannen maan kansallisesta lainsäädännöstä johtuvista oikeudellisista esteistä, todiste kyseisen esteen olemassaolosta.

▼M4

27 a artikla

Konsernin kestävyysraportoinnin varmentaminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että konsernin kestävyysraportoinnin varmennustoimeksiantoja suoritettaessa

konsernin tilintarkastaja kantaa kokonaisvastuun 28 a artiklassa tarkoitetusta kestävyysraportoinnin varmennusraportista konsernin kestävyysraportoinnin osalta;

konsernin tilintarkastaja arvioi riippumattoman varmennuspalvelujen tarjoajan tai riippumattomien varmennuspalvelujen tarjoajien, kolmannen maan tilintarkastajan tai -tarkastajien, lakisääteisen tilintarkastajan tai lakisääteisten tilintarkastajien, kolmannen maan tilintarkastusyksikön tai -yksiköiden tai tilintarkastusyhteisön tai -yhteisöjen konsernin kestävyysraportoinnin varmentamista varten suorittaman varmennustyön ja dokumentoi kyseisten tilintarkastajien suorittaman työn luonteen, ajoituksen ja laajuuden, mukaan lukien tapauksen mukaan konsernin tilintarkastajan suorittama kyseisten tilintarkastajien varmennusdokumentaation merkityksellisten osien läpikäynti; ja

konsernin tilintarkastaja käy läpi riippumattoman varmennuspalvelujen tarjoajan tai riippumattomien varmennuspalvelujen tarjoajien, kolmannen maan tilintarkastajan tai -tarkastajien, lakisääteisen tilintarkastajan tai lakisääteisten tilintarkastajien, kolmannen maan tilintarkastusyksikön tai -yksiköiden tai tilintarkastusyhteisön tai -yhteisöjen konsernin kestävyysraportoinnin varmentamista varten suorittaman varmennustyön ja dokumentoi sen.

Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on voitava tarkastaa konsernin tilintarkastajan suorittama työ tämän säilyttämän dokumentaation perusteella.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan soveltamiseksi konsernin tilintarkastajan on pyydettävä kyseisen tai kyseisten riippumattoman varmennuspalvelujen tarjoajan tai riippumattomien varmennuspalvelujen tarjoajien, kolmannen maan tilintarkastajan tai -tarkastajien, lakisääteisen tilintarkastajan tai lakisääteisten tilintarkastajien, kolmannen maan tilintarkastusyksikön tai -yksiköiden tai tilintarkastusyhteisön tai -yhteisöjen suostumus asiaankuuluvan dokumentaation toimittamiseen konsernin kestävyysraportoinnin varmentamisen aikana, jotta konsernin tilintarkastaja voi tukeutua kyseisen tai kyseisten riippumattoman varmennuspalvelujen tarjoajan tai riippumattomien varmennuspalvelujen tarjoajien, kolmannen maan tilintarkastajan tai -tarkastajien, lakisääteisen tilintarkastajan tai lakisääteisten tilintarkastajien, kolmannen maan tilintarkastusyksikön tai -yksiköiden tai tilintarkastusyhteisön tai -yhteisöjen tekemään työhön.

Jos konsernin tilintarkastaja ei pysty noudattamaan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohtaa, hänen tai sen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet ja ilmoitettava asiasta asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Tällaisiin toimenpiteisiin on tarvittaessa sisällyttävä täydentävän varmennustyön suorittaminen, joko suoraan tai tällaisia tehtäviä ulkoistamalla, asianomaisessa tytäryrityksessä.

Jos konsernin tilintarkastajaan kohdistetaan laaduntarkastus tai tutkinta, joka koskee konsernin kestävyysraportoinnin varmentamista, konsernin tilintarkastajan on pyydettäessä asetettava toimivaltaisen viranomaisen saataville hallussaan oleva asiaankuuluva dokumentaatio, joka koskee asianomaisen tai asianomaisten riippumattoman varmennuspalvelujen tarjoajan tai riippumattomien varmennuspalvelujen tarjoajien, kolmannen maan tilintarkastajan tai -tarkastajien, lakisääteisen tilintarkastajan tai lakisääteisten tilintarkastajien, kolmannen maan tilintarkastusyksikön tai -yksiköiden tai tilintarkastusyhteisön tai -yhteisöjen konsernin kestävyysraportoinnin varmentamista varten suorittamaa varmennustyötä, mukaan lukien konsernin kestävyysraportoinnin varmentamisen kannalta merkitykselliset työpaperit.

Toimivaltainen viranomainen voi pyytää asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta 36 artiklan nojalla lisädokumentaatiota varmennustyöstä, jonka lakisääteinen tilintarkastaja tai lakisääteiset tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö tai tilintarkastusyhteisöt on suorittanut tai ovat suorittaneet konsernin kestävyysraportoinnin varmentamista varten.

Jos konsernin emoyrityksen tai tytäryrityksen kestävyysraportoinnin varmentamisen suorittaa tai suorittavat mikä tahansa tai mitkä tahansa kolmannen maan tilintarkastaja tai -tarkastajat tai tilintarkastusyksikkö tai -yksiköt, toimivaltainen viranomainen voi pyytää lisädokumentaatiota kolmannen maan tilintarkastajan tai -tarkastajien tai kolmannen maan tilintarkastusyksikön tai -yksiköiden suorittamasta varmennustyöstä kolmannen maan asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta sovittuja työskentelyjärjestelyjä hyödyntäen.

Poiketen siitä, mitä kolmannessa alakohdassa säädetään, jos konsernin emoyrityksen tai tytäryrityksen kestävyysraportoinnin varmentamisen on suorittanut tai ovat suorittaneet mikä tahansa riippumaton varmennuspalvelujen tarjoaja tai mitkä tahansa riippumattomat varmennuspalvelujen tarjoajat tai kolmannen maan tilintarkastaja tai -tarkastajat tai tilintarkastusyksikkö tai -yksiköt, joka ei ole sopinut tai jotka eivät ole sopineet työskentelyjärjestelyistä, konsernin tilintarkastajan on pyydettäessä vastattava myös tällaisen tai tällaisten riippumattoman varmennuspalvelujen tarjoajan tai riippumattomien varmennuspalvelujen tarjoajien tai kolmannen maan tilintarkastajan tai -tarkastajien tai tilintarkastusyksikön tai -yksiköiden suorittamaa varmennustyötä koskevan lisädokumentaation asianmukaisen toimittamisen varmistamisesta, mukaan lukien konsernin kestävyysraportoinnin varmentamisen kannalta merkitykselliset työpaperit. Kyseisen toimittamisen varmistamiseksi konsernin tilintarkastajan on säilytettävä jäljennökset kyseisestä dokumentaatiosta tai vaihtoehtoisesti sovittava riippumattoman varmennuspalvelujen tarjoajan tai riippumattomien varmennuspalvelujen tarjoajien tai kolmannen maan tilintarkastajan tai -tarkastajien tai tilintarkastusyksikön tai -yksiköiden kanssa siitä, että hänellä tai sillä on pyydettäessä rajoittamaton pääsy tällaiseen dokumentaatioon, tai ryhdyttävä muihin asianmukaisiin toimiin. Jos oikeudelliset tai muut syyt tekevät mahdottomaksi varmentamiseen liittyvien työpapereiden siirtämisen kolmannesta maasta konsernin tilintarkastajalle, tämän säilyttämään dokumentaatioon on sisällyttävä evidenssi siitä, että hän tai se on ryhtynyt asianmukaisiin menettelyihin saadakseen pääsyn varmennusdokumentaatioon, ja jos on kyse muista kuin kolmannen maan kansallisesta lainsäädännöstä johtuvista oikeudellisista esteistä, evidenssi kyseisen esteen olemassaolosta.

▼M3

28 artikla

Raportointi tilintarkastuksesta

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on esitettävä lakisääteisen tilintarkastuksen tulokset tilintarkastuskertomuksessa. Kertomus on laadittava 26 artiklassa tarkoitettujen unionin tai kyseessä olevan jäsenvaltion hyväksymien tilintarkastusstandardien vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastuskertomuksen on oltava kirjallinen ja siinä

on määriteltävä yhteisö, jonka vuosi- tai konsernitilinpäätökseen on kohdistettu lakisääteinen tilintarkastus, määriteltävä vuosi- tai konsernitilinpäätös ja päivä jolle se on laadittu ja ajanjakso, jonka se kattaa sekä yksilöitävä sen laadinnassa sovellettu tilinpäätössäännöstö;

on oltava lakisääteisen tilintarkastuksen laajuutta koskeva kuvaus, jossa on vähintään mainittava ne tilintarkastusstandardit, joiden mukaisesti kyseinen tilintarkastus on suoritettu;

on oltava tilintarkastuslausunto, jonka on oltava vakiomuotoinen, varauman sisältävä tai kielteinen lausunto ja jossa on selvästi esitettävä lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön näkemys

siitä, annetaanko tilinpäätöksessä oikea ja riittävä kuva noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti, ja

ii)

tapauksen mukaan siitä, täyttääkö tilinpäätös lakisääteiset vaatimukset.

Jos lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö tai tilintarkastusyhteisöt eivät voi antaa tilintarkastuslausuntoa, kertomukseen on sisällytettävä maininta siitä, että lausuntoa ei anneta;

on mainittava mahdolliset muut seikat, jotka lakisääteinen tilintarkastaja tai lakisääteiset tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö tai tilintarkastusyhteisöt saattavat huomion kohteeksi painottamalla niitä mutta antaen kuitenkin vakiomuotoisen tilintarkastuslausunnon;

▼M4

on oltava lausunto ja selvitys, joiden molempien on perustuttava direktiivin 2013/34/EU 34 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuun tilintarkastuksen aikana tehtyyn työhön;

▼M3

on annettava selvitys olennaisista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvistä epävarmuustekijöistä, jotka voivat antaa merkittävää aihetta epäillä yhteisön kykyä jatkaa toimintaansa;

on yksilöitävä lakisääteisen tilintarkastajan tai lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisön tai tilintarkastusyhteisöjen sijoittautumispaikka.

Jäsenvaltiot voivat säätää tilintarkastuskertomuksen sisältöä koskevia lisävaatimuksia.

Jos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittaa vähintään kaksi lakisääteistä tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä, niiden on oltava yksimielisiä lakisääteisen tilintarkastuksen tuloksista ja annettava yhteinen kertomus ja lausunto. Jos asiasta vallitsee erimielisyys, kunkin lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on annettava tilintarkastuskertomuksen erillisissä kappaleissa oma erillinen lausuntonsa ja ilmoitettava erimielisyyden syy.

Lakisääteisen tilintarkastajan on allekirjoitettava ja päivättävä tilintarkastuskertomus. Jos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittaa tilintarkastusyhteisö, ainakin tilintarkastusyhteisön puolesta tarkastuksen suorittavan lakisääteisen tilintarkastajan tai suorittavien lakisääteisten tilintarkastajien on allekirjoitettava tilintarkastuskertomus. Jos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittaa samanaikaisesti vähintään kaksi lakisääteistä tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä, kaikkien lakisääteisten tilintarkastajien tai vähintään niiden lakisääteisten tilintarkastajien, jotka suorittavat lakisääteisen tilintarkastuksen tilintarkastusyhteisön puolesta, on allekirjoitettava tilintarkastuskertomus. Poikkeustapauksissa jäsenvaltiot voivat säätää, että näitä allekirjoituksia ei tarvitse julkistaa, jos julkistaminen voisi johtaa kenen tahansa henkilön henkilökohtaiseen turvallisuuteen kohdistuvaan välittömään ja merkittävään uhkaan.

Joka tapauksessa kyseisen henkilön nimen tai kyseisten henkilöiden nimien on oltava asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten tiedossa.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön konsernitilinpäätöksestä antaman kertomuksen on oltava 1–4 kohdan vaatimusten mukainen. Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on raportoidessaan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ristiriidattomuudesta 2 kohdan e alakohdan mukaisesti otettava huomioon konsernitilinpäätös ja konsernin toimintakertomus. Jos emoyrityksen tilinpäätös on liitetty konsernitilinpäätökseen, tässä artiklassa vaaditut lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen kertomukset voidaan yhdistää.

▼M4

28 a artikla

Kestävyysraportoinnin varmennusraportti

Lakisääteisen tilintarkastajan tai lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisön tai -yhteisöjen on esitettävä kestävyysraportoinnin varmentamisen tulokset kestävyysraportoinnin varmennusraportissa. Kyseinen kertomus on laadittava komission 26 a artiklan 3 kohdan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä hyväksymien varmennusstandardien vaatimusten mukaisesti tai, kunnes komissio hyväksyy kyseiset varmennusstandardit, 26 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kansallisten varmennusstandardien mukaisesti.

Kestävyysraportoinnin varmennusraportin on oltava kirjallinen ja siinä

on määritettävä yhteisö, jonka kestävyysraportointia tai konsernin kestävyysraportointia varmennustoimeksianto koskee; täsmennettävä kestävyysraportointi tai konsernin kestävyysraportointi ja päiväys ja ajanjakso, jonka se kattaa; ja yksilöitävä kestävyysraportointiin sitä laadittaessa sovellettu kehys;

on oltava kestävyysraportoinnin varmentamisen laajuutta koskeva kuvaus, jossa on vähintään mainittava ne varmennusstandardit, joiden mukaisesti kyseinen kestävyysraportoinnin varmentaminen on suoritettu;

on oltava direktiivin 2013/34/EU 34 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a a alakohdassa tarkoitettu lausunto.

Jos kestävyysraportoinnin varmentamisen on suorittanut vähintään kaksi lakisääteistä tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä, niiden on oltava yksimielisiä kestävyysraportoinnin varmentamisen tuloksista ja annettava yhteinen kertomus ja lausunto. Jos asiasta vallitsee erimielisyys, kunkin lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on annettava kestävyysraportoinnin varmennusraportin erillisissä kappaleissa oma erillinen lausuntonsa ja ilmoitettava erimielisyyden syy.

Kestävyysraportoinnin varmentamisen suorittavan lakisääteisen tilintarkastajan on allekirjoitettava ja päivättävä kestävyysraportoinnin varmennusraportti. Jos kestävyysraportoinnin varmentamisen suorittaa tilintarkastusyhteisö, ainakin tilintarkastusyhteisön puolesta kestävyysraportoinnin varmentamisen suorittavan lakisääteisen tilintarkastajan tai suorittavien lakisääteisten tilintarkastajien on allekirjoitettava kestävyysraportoinnin varmennusraportti. Jos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittaa samanaikaisesti vähintään kaksi lakisääteistä tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä, kaikkien lakisääteisten tilintarkastajien tai vähintään niiden lakisääteisten tilintarkastajien, jotka suorittavat kestävyysraportoinnin varmentamisen kunkin tilintarkastusyhteisön puolesta, on allekirjoitettava kestävyysraportoinnin varmennusraportti. Poikkeustapauksissa jäsenvaltiot voivat säätää, että tätä allekirjoitusta tai näitä allekirjoituksia ei tarvitse julkistaa, jos julkistaminen voisi johtaa kenen tahansa henkilön henkilökohtaiseen turvallisuuteen kohdistuvaan välittömään ja merkittävään uhkaan.

Joka tapauksessa kyseisen henkilön tai kyseisten henkilöiden nimen on oltava asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten tiedossa.

Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että jos sama lakisääteinen tilintarkastaja suorittaa tilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen ja kestävyysraportoinnin varmentamisen, kestävyysraportoinnin varmennusraportti voidaan sisällyttää tilintarkastuskertomukseen sen erillisenä osana.

Kertomuksen, jonka lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö antaa konsernin kestävyysraportoinnista, on oltava 1–5 kohdan vaatimusten mukainen.

▼B

VI LUKU

LAADUNVARMISTUS

29 artikla

Laadunvarmistusjärjestelmät

Kunkin jäsenvaltioin on varmistettava, että lakisääteisiin tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin sovelletaan laadunvarmistusjärjestelmää, joka täyttää ainakin seuraavat edellytykset:

▼M3

laadunvarmistusjärjestelmä on järjestettävä niin, että se on riippumaton laaduntarkastuksen kohteena olevista lakisääteisistä tilintarkastajista ja tilintarkastusyhteisöistä ja että se on julkisen valvonnan alainen;

▼B

laadunvarmistusjärjestelmän rahoituksen on oltava turvattu, eivätkä lakisääteiset tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisöt saa asiattomasti vaikuttaa siihen millään tavalla;

laadunvarmistusjärjestelmällä on oltava riittävät resurssit;

▼M4

laaduntarkastuksia suorittavilla henkilöillä on oltava asianmukainen ammatillinen koulutus ja tarvittava kokemus lakisääteisen tilintarkastuksen ja tilinpäätösraportoinnin alalla ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin ja kestävyysraportoinnin varmentamisen tai muiden kestävyyteen liittyvien palvelujen alalla sekä laaduntarkastuksiin pätevöittävä erityiskoulutus;

▼B

laaduntarkastustoimeksiantojen suorittajat on valittava puolueettomalla menettelyllä, jolla on määrä varmistaa, että tarkastusten suorittajien ja tarkastusten kohteena olevien lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen välillä ei ole eturistiriitoja;

▼M4

laaduntarkastuksissa, joihin kuuluu valikoitujen tilintarkastuskansioiden ja tapauksen mukaan varmennuskansioiden asianmukainen tarkastaminen, on arvioitava voimassa olevien tilintarkastusstandardien ja riippumattomuutta koskevien vaatimusten ja tapauksen mukaan varmennusstandardien noudattamista, käytettyjen resurssien määrää ja laatua, tilintarkastuspalkkioita ja kestävyysraportoinnin varmentamisesta veloitettuja palkkioita sekä tilintarkastusyhteisön sisäistä laadunvalvontajärjestelmää;

▼B

laaduntarkastuksesta on laadittava kertomus, joka sisältää laaduntarkastuksen perusteella tehdyt keskeiset päätelmät;

▼M4

laaduntarkastukset on tehtävä riskianalyysin perusteella ja, jos on kyse 2 artiklan 1 alakohdan a alakohdassa määriteltyjä lakisääteisiä tilintarkastuksia ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin varmentamista suorittavista lakisääteisistä tilintarkastajista ja tilintarkastusyhteisöistä, vähintään joka kuudes vuosi;

▼B

laadunvarmistusjärjestelmän tuottamat kokonaistulokset on julkistettava vuosittain;

lakisääteisen tilitarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on noudatettava laaduntarkastuksen perusteella annettavia suosituksia kohtuullisen ajan kuluessa;

▼M3

laaduntarkastusten on oltava asianmukaisia ja oikeassa suhteessa laaduntarkastuksen kohteena olevan lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön toiminnan laajuuteen ja monimutkaisuuteen.

▼B

Jos j alakohdassa tarkoitettuja suosituksia ei noudateta, lakisääteiseen tilintarkastajaan tai tilintarkastusyhteisöön kohdistetaan tarvittaessa 30 artiklassa tarkoitettuja kurinpitotoimia tai seuraamuksia.

▼M3

Laaduntarkastajien valinnassa on sovellettava ainakin seuraavia perusteita 1 kohdan e alakohdan soveltamiseksi:

▼M4

laaduntarkastajilla on oltava asianmukainen ammatillinen koulutus ja tarvittava kokemus lakisääteisen tilintarkastuksen ja tilinpäätösraportoinnin alalla ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin ja kestävyysraportoinnin varmentamisen tai muiden kestävyyteen liittyvien palvelujen alalla sekä laaduntarkastuksiin pätevöittävä erityiskoulutus;

▼M3

henkilö ei saa toimia lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön laaduntarkastuksessa laaduntarkastajana ennen kuin vähintään kolme vuotta on kulunut siitä, kun kyseinen henkilö on lakannut olemasta kyseisen lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön osakas tai työntekijä tai muulla tavoin sidoksissa lakisääteiseen tilintarkastajaan tai tilintarkastusyhteisöön;

laaduntarkastajien on vakuutettava, että laaduntarkastuksen kohteena olevan lakisääteisen tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön ja heidän itsensä välillä ei ole eturistiriitoja.

▼M4

2 a.

Jäsenvaltiot voivat vapauttaa 31 päivään joulukuuta 2025 saakka kestävyysraportoinnin varmentamiseen liittyviä laaduntarkastuksia tekevät henkilöt vaatimuksesta, jonka mukaan heillä on oltava tarvittava kokemus kestävyysraportoinnista ja kestävyysraportoinnin varmentamisesta tai muista kestävyyteen liittyvistä palveluista.

▼M3

Edellä olevan 1 kohdan k alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on edellytettävä, että suoritettaessa keskisuurten ja pienten yritysten vuosi- tai konsernitilinpäätösten lakisääteisten tilintarkastusten laaduntarkastusta toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon sen tosiseikan, että 26 artiklan mukaisesti hyväksytyt tilintarkastusstandardit on tarkoitettu sovellettaviksi suhteutettuna tarkastettavan yhteisön toiminnan laajuuteen ja monimutkaisuuteen.

▼M3

VII LUKU

TUTKINTA JA SEURAAMUKSET

30 artikla

Tutkinta- ja seuraamusjärjestelmät

▼M4

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että puutteellisesti suoritettujen lakisääteisten tilintarkastusten ja kestävyysraportoinnin varmentamisten havaitsemiseksi, korjaamiseksi ja ehkäisemiseksi on olemassa tehokkaat tutkinta- ja seuraamusjärjestelmät.

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että lakisääteisiin tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin sovelletaan tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, jos lakisääteisiä tilintarkastuksia tai kestävyysraportoinnin varmentamista ei ole suoritettu tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi hyväksyttyjen säännösten ja tapauksen mukaan asetuksen (EU) N:o 537/2014 mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden siviilioikeudellisia vastuujärjestelmiä.

Jäsenvaltiot voivat päättää olla vahvistamatta hallinnollisia seuraamuksia koskevia sääntöjä sellaisten rikkomisten osalta, joihin jo sovelletaan kansallista rikosoikeutta. Tällöin niiden on ilmoitettava komissiolle asianomaiset rikoslainsäädännön säännökset.

▼M3

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteisiin tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin kohdistetut toimenpiteet ja seuraamukset julkistetaan asianmukaisella tavalla. Seuraamuksiin on sisällyttävä mahdollisuus peruuttaa hyväksyminen. Jäsenvaltiot voivat päättää, että tässä julkistamisessa ei ilmoiteta direktiivin 95/46/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.

Jäsenvaltioiden on annettava 2 kohdassa tarkoitetut säännöt komissiolle tiedoksi viimeistään 17 päivänä kesäkuuta 2016. Niiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle myöhemmistä muutoksista sääntöihin.

30 a artikla

Seuraamusvaltuudet

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on valtuudet toteuttaa ja/tai määrätä ainakin seuraavia hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia tämän direktiivin ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 säännösten rikkomisten johdosta:

määräys, jossa rikkomisesta vastuussa olevaa luonnollista tai oikeushenkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä;

toimivaltaisten viranomaisten verkkosivuilla julkistettava lausuma, jossa ilmoitetaan rikkomisesta vastuussa oleva henkilö ja rikkomisen luonne;

väliaikainen kielto, jonka kesto on enintään kolme vuotta ja jonka mukaan lakisääteinen tilintarkastaja, tilintarkastusyhteisö tai päävastuullinen tilintarkastaja ei saa suorittaa lakisääteisiä tilintarkastuksia ja/tai allekirjoittaa tilintarkastuskertomuksia;

▼M4

c a)

väliaikainen kielto, jonka kesto on enintään kolme vuotta ja jonka mukaan lakisääteinen tilintarkastaja, tilintarkastusyhteisö tai päävastuullinen kestävyysraportoinnin varmentaja ei saa suorittaa kestävyysraportoinnin varmentamista ja/tai allekirjoittaa kestävyysraportoinnin varmennusraportteja;

▼M3

ilmoitus, että tilintarkastuskertomus ei täytä direktiivin 28 artiklan tai soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 10 artiklan vaatimuksia;

▼M4

d a)

ilmoitus, että kestävyysraportoinnin varmennusraportti ei täytä tämän direktiivin 28 a artiklan vaatimuksia;

▼M3

väliaikainen kielto, jonka kesto on enintään kolme vuotta ja jonka mukaan tilintarkastusyhteisön jäsen tai yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön hallinto- tai johtoelimen jäsen ei saa hoitaa tehtäviä tilintarkastusyhteisöissä eikä yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä;

luonnollisia ja oikeushenkilöitä koskevat hallinnolliset taloudelliset seuraamukset.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää seuraamusvaltuuksiaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti millä tahansa seuraavista tavoista:

suoraan;

yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa;

saattamalla asia toimivaltaisten oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.

Jäsenvaltiot voivat antaa toimivaltaisille viranomaisille muita seuraamusvaltuuksia 1 kohdassa mainittujen lisäksi.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä valvoville toimivaltaisille viranomaisille, joita ei ole nimetty asetuksen (EU) N:o 537/2014 20 artiklan 2 kohdan nojalla toimivaltaiseksi viranomaiseksi, valtuudet määrätä seuraamuksia asetuksessa säädettyjen raportointivelvollisuuksien rikkomisista.

30 b artikla

Seuraamusten tehokas soveltaminen

Vahvistaessaan sääntöjä 30 artiklan nojalla jäsenvaltioiden on edellytettävä, että päättäessään hallinnollisten seuraamusten ja toimenpiteiden tyypistä ja tasosta toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat olosuhteet, tarvittaessa esimerkiksi seuraavat:

rikkomisen vakavuus ja ajallinen kesto;

vastuussa olevan henkilön vastuun aste;

vastuussa olevan henkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat esimerkiksi vastuussa olevan yrityksen kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan henkilön vuosiansiot, jos tämä henkilö on luonnollinen henkilö;

vastuussa olevan henkilön saamien voittojen tai välttämien tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;

vastuussa olevan henkilön halukkuus tehdä yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa;

vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön aiemmat rikkomiset.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa huomioon myös muita tekijöitä, jos tällaisia tekijöitä on määritelty kansallisessa lainsäädännössä.

30 c artikla

Seuraamusten ja toimenpiteiden julkistaminen

Toimivaltaisten viranomaisten on julkistettava virallisella verkkosivustollaan ainakin tiedot niistä hallinnollisista seuraamuksista, joita määrätään tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o 537/2014 säännösten rikkomisista ja joiden osalta kaikki muutoksenhakuoikeudet on käytetty tai muutoksenhakuaika on päättynyt, heti, kun se on kohtuudella katsottuna mahdollista, välittömästi sen jälkeen, kun seuraamuksen kohteena olevalle henkilölle on ilmoitettu kyseisestä päätöksestä, mukaan luettuina tiedot rikkomisen tyypistä ja luonteesta sekä sen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nimi, jolle seuraamus on määrätty.

Jos jäsenvaltiot sallivat sellaisten seuraamusten julkistamisen, joihin saa hakea muutosta, toimivaltaisten viranomaisten on heti, kun se on kohtuudella katsottuna mahdollista, julkistettava virallisella verkkosivustollaan myös tiedot muutoksenhaun tilanteesta ja sen lopputuloksesta.

Toimivaltaisten viranomaisten on julkistettava seuraamukset ilman nimiä ja tavalla, joka on kansallisen lainsäädännön mukainen, seuraavissa tapauksissa:

jos luonnolliselle henkilölle määrätyn seuraamuksen ollessa kyseessä henkilötietojen julkistaminen osoittautuu tällaisen julkistamisen oikeasuhteisuudesta tehdyn pakollisen ennakkoarvioinnin perusteella kohtuuttomaksi;

jos julkistaminen vaarantaisi rahoitusmarkkinoiden vakauden tai käynnissä olevan rikostutkinnan;

jos julkistaminen aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa osallisina oleville laitoksille tai henkilöille.

Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että 1 kohdan mukainen julkistamisen kesto on oikeasuhteinen ja että tiedot säilytetään niiden virallisella verkkosivustolla vähintään viiden vuoden ajan siitä, kun kaikki muutoksenhakuoikeudet on käytetty tai niiden voimassaoloaika on päättynyt.

Seuraamusten ja toimenpiteiden julkistamisessa ja kaikissa julkisissa lausunnoissa on kunnioitettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia, erityisesti oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen ja oikeutta henkilötietojen suojaan. Jäsenvaltiot voivat päättää, että tässä julkistamisessa tai julkisissa lausunnoissa ei ilmoiteta direktiivin 95/46/EY 2 artiklan a kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.

30 d artikla

Muutoksenhaku

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 nojalla tekemiin päätöksiin voidaan hakea muutosta.

30 e artikla

Rikkomisista ilmoittaminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että otetaan käyttöön tehokkaat mekanismit, joilla kannustetaan ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 rikkomisesta.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin mekanismeihin on sisällyttävä ainakin seuraavat:

erityiset menettelyt rikkomisia koskevien ilmoitusten vastaanottamista ja niihin liittyviä jatkotoimia varten;

mahdollisesta tai todellisesta rikkomisesta ilmoittavaa henkilöä ja rikkomisesta epäiltyä henkilöä tai henkilöä, jonka väitetään syyllistyneen rikkomiseen, koskevien henkilötietojen suojaaminen direktiivissä 95/46/EY säädettyjen periaatteiden mukaisesti;

asianmukaiset menettelyt, joilla varmistetaan rikkomisesta syytetyn henkilön oikeus puolustukseen ja oikeus tulla kuulluksi ennen häntä koskevan päätöksen tekoa sekä oikeus käyttää tehokkaita oikeussuojakeinoja tuomioistuimessa häntä koskevia päätöksiä tai toimenpiteitä vastaan.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tilintarkastusyhteisöt ottavat käyttöön asianmukaiset menettelyt työntekijöitään varten, jotta nämä voivat ilmoittaa tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o 537/2014 mahdollisista tai todellisista rikkomisista sisäisesti erityisen kanavan kautta.

30 f artikla

Tietojenvaihto

Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava CEAOB:lle vuosittain yhdistetyt tiedot kaikista tämän luvun mukaisesti määrätyistä hallinnollisista toimenpiteistä, seuraamuksista ja hallinnollisista seuraamusmaksuista. CEAOB julkistaa nämä tiedot vuosikertomuksessaan.

Toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi ilmoitettava CEAOB:lle kaikista 30 a artiklan 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitetuista väliaikaisista kielloista.

▼B

VIII LUKU

JULKINEN VALVONTA JA JÄSENVALTIOIDEN VÄLISET SÄÄNTELYJÄRJESTELYT

32 artikla

Julkisen valvonnan periaatteet

▼M3

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tehokas lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen julkisen valvonnan järjestelmä, joka perustuu 2–7 kohdassa esitettyihin periaatteisiin, ja nimettävä tästä valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen.

▼B

Kaikkien lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen on oltava julkisen valvonnan alaisia.

▼M4

Toimivaltaisen viranomaisen johdossa on oltava lakisääteiseen tilintarkastukseen ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin varmentamiseen liittyvien alojen asiantuntijoita, jotka eivät toimi lakisääteisinä tilintarkastajina. Heidät on valittava riippumattoman ja avoimen nimitysmenettelyn mukaisesti.

▼M3

Toimivaltainen viranomainen voi antaa lakisääteisenä tilintarkastajana toimiville henkilöille tiettyjä tehtäviä, ja sitä voivat avustaa asiantuntijat, kun se on olennaista sen tehtävien asianmukaisen hoidon kannalta. Tällaisissa tapauksissa toimivaltaisen viranomaisen päätöksentekoon ei saa osallistua lakisääteisenä tilintarkastajana toimiva henkilö eivätkä asiantuntijat.

Toimivaltaisen viranomaisen on oltava viime kädessä vastuussa valvonnasta, joka koskee:

lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen hyväksymistä ja rekisteröintiä;

▼M4

ammattietiikkaa, tilintarkastusyhteisöjen sisäistä laadunvalvontaa, tilintarkastusta ja kestävyysraportoinnin varmentamista koskevien normien antamista, paitsi jos jäsenvaltioiden muut viranomaiset hyväksyvät tai antavat kyseiset normit;

▼M3

jatkuvaa koulutusta;

laadunvarmistusjärjestelmiä;

tutkintajärjestelmiä ja hallinnollisia kurinpitojärjestelmiä.

▼M3

4 a.

Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen suorittamaan tässä direktiivissä säädettyjä tehtäviä. Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi ainoa toimivaltainen viranomainen, joka on viime kädessä vastuussa tässä artiklassa tarkoitetuista tehtävistä lukuun ottamatta osuuskuntien, säästöpankkien tai direktiivin 86/635/ETY 45 artiklassa tarkoitettujen vastaavien yhteisöjen taikka osuuskuntien, säästöpankkien tai direktiivin 86/635/ETY 45 artiklassa tarkoitettujen vastaavien yhteisöjen tytäryhtiön tai laillisen seuraajan lakisääteistä tilintarkastusta koskevia tehtäviä.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nimeämisestä komissiolle.

Toimivaltaiset viranomaiset on organisoitava siten, että vältetään eturistiriidat.

4 b.

Jäsenvaltiot voivat siirtää tai sallia toimivaltaisen viranomaisen siirtää tehtäviään muille nimetyille tai laissa muulla tavoin tällaisten tehtävien suorittamiseen valtuutetuille viranomaisille tai elimille.

Siirrossa on täsmennettävä siirrettävät tehtävät ja edellytykset, joiden mukaisesti ne on suoritettava. Viranomaiset tai elimet on organisoitava siten, että vältetään eturistiriidat.

Jos toimivaltainen viranomainen siirtää tehtäviä toisille viranomaisille tai elimille, sen on voitava vaatia kyseisiä valtuuksia takaisin tapauskohtaisesti.

▼M3

Toimivaltaisen viranomaisen on voitava tarvittaessa aloittaa ja tehdä lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen toimintaan kohdistuvaa tutkintaa sekä ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Jos toimivaltainen viranomainen käyttää asiantuntijoita yksittäisten tehtävien suorittamisesta, sen on varmistettava, ettei näiden asiantuntijoiden ja kyseisten lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen välillä ole eturistiriitoja. Näiden asiantuntijoiden on täytettävä samat vaatimukset kuin 29 artiklan 2 kohdan a alakohdassa.

Toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava tarvittavat valtuudet tämän direktiivin mukaisten tehtäviensä ja vastuidensa hoitamiseksi.

Toimivaltaisen viranomaisen on oltava avoin. Tähän kuuluu muun muassa vuosittaisten työohjelmien ja toimintakertomusten julkistaminen.

Julkisen valvonnan järjestelmän rahoituksen on oltava riittävä, ja järjestelmällä on oltava riittävät resurssit 5 kohdassa tarkoitetun tutkinnan aloittamiseksi ja tekemiseksi. Julkisen valvonnan järjestelmän rahoituksen on oltava turvattu, eivätkä lakisääteiset tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisöt saa millään tavalla vaikuttaa siihen asiattomasti.

▼B

33 artikla

Julkisen valvonnan järjestelmien välinen yhteistyö yhteisön tasolla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen valvonnan järjestelmiin sovellettavilla sääntelyjärjestelyillä mahdollistetaan tehokas yhteistyö yhteisön tasolla jäsenvaltioiden toteuttamien valvontatoimien osalta. Tätä varten kunkin jäsenvaltion on nimettävä taho, joka on nimenomaisesti vastuussa yhteistyön varmistamisesta.

34 artikla

Jäsenvaltioiden sääntelyjärjestelyjen vastavuoroinen tunnustaminen

Jäsenvaltioiden sääntelyjärjestelyissä on noudatettava kotivaltion periaatetta, jonka mukaan sääntelystä ja valvonnasta vastaa jäsenvaltio, joka on hyväksynyt lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön ja jonka alueella tarkastettavalla yhteisöllä on rekisteröity kotipaikkansa.

▼M3

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, tilintarkastusyhteisöt, jotka hyväksytään yhdessä jäsenvaltiossa ja jotka suorittavat tilintarkastuspalveluja toisessa jäsenvaltiossa tämän direktiivin 3 a artiklan nojalla, ovat kotijäsenvaltion laaduntarkastuksenkohteena, ja sen vastaanottavassa jäsenvaltiossa tekemien tilintarkastusten osalta valvonnan kohteena vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

▼M3

Kun on kyse konsernitilinpäätöksen lakisääteisestä tilintarkastuksesta, tätä lakisääteistä tilaintarkastusta edellyttävä jäsenvaltio ei saa asettaa sen osalta rekisteröintiä, laaduntarkastusta, tilintarkastusstandardeja, ammattietiikkaa eikä riippumattomuutta koskevia lisävaatimuksia lakisääteiselle tilintarkastajalle tai tilintarkastusyhteisölle, joka suorittaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen tytäryrityksen lakisääteisen tilintarkastuksen.

Jos yrityksen arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi muun jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla kuin missä kyseisellä yrityksellä on sääntömääräinen kotipaikka, jäsenvaltio, jonka alueella arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi, ei saa asettaa lakisääteisen tilintarkastuksen osalta rekisteröintiä, laaduntarkastusta, tilintarkastusstandardeja, ammattietiikkaa eikä riippumattomuutta koskevia lisävaatimuksia lakisääteiselle tilintarkastajalle tai tilintarkastusyhteisölle, joka suorittaa kyseisen yrityksen tilinpäätöksen tai konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen.

▼M3

Jos lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö on rekisteröity jossakin jäsenvaltiossa hyväksymisen jälkeen 3 tai 44 artiklan mukaisesti ja kyseinen lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö antaa tilintarkastuskertomuksen 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tilinpäätöksestä tai konsernitilinpäätöksestä, jäsenvaltion, jossa lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö on rekisteröity, on otettava kyseinen lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö valvontajärjestelmiensä, laadunvarmistusjärjestelmiensä ja tutkinta- ja seuraamusjärjestelmiensä piiriin.

▼M3 —————

▼B

36 artikla

Salassapitovelvollisuus ja jäsenvaltioiden välinen sääntely-yhteistyö

▼M3

Hyväksymisestä, rekisteröinnistä, laadunvarmistuksesta, valvonnasta ja kurinpidosta vastaavien jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, asetuksen (EU) N:o 537/2014 20 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten ja asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten on tehtävä yhteistyötä toistensa kanssa aina, kun se on tarpeellista niiden tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 mukaisten vastuiden ja tehtävien hoitamiseksi. Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on annettava apua muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja asiaankuuluville Euroopan valvontaviranomaisille. Toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti vaihdettava tietoja ja tehtävä yhteistyötä lakisääteisten tilintarkastusten suorittamiseen liittyvässä tutkinnassa.

▼B

Salassapitovelvollisuutta sovelletaan kaikkiin toimivaltaisten viranomaisten palveluksessa oleviin tai olleisiin henkilöihin. Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa ilmaista toiselle henkilölle eikä viranomaiselle, ellei jäsenvaltion laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä toisin säädetä.

▼M3

Edellä oleva 2 kohta ei estä toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta luottamuksellisia tietoja. Näin vaihdettuja tietoja koskee salassapitovelvollisuus, jota sovelletaan toimivaltaisten viranomaisten palveluksessa oleviin tai olleisiin henkilöihin. Salassapitovelvollisuutta sovelletaan jokaiseen henkilöön, jolle toimivaltaiset viranomaiset ovat siirtäneet tehtäviä tässä direktiivissä säädettyjä tarkoituksia varten.

▼B

Toimivaltaisten viranomaisten on pyynnöstä toimitettava viipymättä 1 kohdan mukaista tarkoitusta varten tarvittavat tiedot. Pyynnön saaneiden toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa viipymättä toteutettava tarvittavat toimenpiteet pyydettyjen tietojen keräämiseksi. Näin toimitettuja tietoja koskee salassapitovelvollisuus, jota sovelletaan tiedot vastaanottavien toimivaltaisten viranomaisten palveluksessa oleviin tai aiemmin olleisiin henkilöihin.

Jos pyynnön saanut toimivaltainen viranomainen ei pysty toimittamaan pyydettyjä tietoja viipymättä, sen on ilmoitettava pyynnön esittäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle syyt tähän.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltäytyä toimittamasta pyydettyjä tietoja, jos

tietojen toimittaminen voisi vaikuttaa haitallisesti pyynnön saaneen jäsenvaltion täysivaltaisuuteen, turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tai olla kansallisten turvallisuussääntöjen vastaista; tai

▼M3

samoja tekoja ja samoja henkilöitä koskeva oikeudenkäynti on jo pantu vireille pyynnön saaneen jäsenvaltion viranomaisissa; tai

pyynnön saaneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat jo antaneet samoja tekoja ja samoja henkilöitä koskevan lainvoimaisen tuomion.

Edellä olevan 1 kohdan nojalla tietoja saavat toimivaltaiset viranomaiset tai Euroopan valvontaviranomaiset voivat käyttää saamiaan tietoja ainoastaan tässä direktiivissä tai asetuksessa (EU) N:o 537/2014 tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseen sekä näiden tehtävien hoitamiseen nimenomaisesti liittyvän hallinto- tai oikeudenkäyntimenettelyn yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näillä viranomaisilla oikeudenkäynneissä olevien velvollisuuksien täyttämistä.

▼M3

4 a.

Jäsenvaltiot voivat sallia toimivaltaisten viranomaisten toimittaa yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen valvonnasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille, keskuspankeille, Euroopan keskuspankkijärjestelmälle ja Euroopan keskuspankille, näiden toimiessa rahapolitiikasta vastaavina viranomaisina, sekä Euroopan järjestelmäriskikomitealle niiden tehtävien hoitamista varten tarkoitettuja luottamuksellisia tietoja. Tällaisia viranomaisia tai elimiä ei saa estää toimittamasta toimivaltaisille viranomaisille tietoja, joita nämä saattavat tarvita asetuksen (EU) N:o 537/2014 mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi.

▼B

Jos toimivaltainen viranomainen päättelee, että tämän direktiivin säännösten vastaista toimintaa harjoitetaan tai on harjoitettu toisen jäsenvaltion alueella, sen on ilmoitettava päätelmästään toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman tarkasti. Toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava aiheelliset toimenpiteet. Sen on annettava asiasta ilmoittaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle tieto lopputuloksesta ja mahdollisuuksien mukaisesti myös merkittävistä välivaiheista.

Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi myös pyytää, että toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen suorittaa tutkinnan tämän toisen jäsenvaltion alueella.

Se voi lisäksi pyytää, että sen oma henkilöstö saa olla läsnä kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön suorittaessa tutkintaa.

Tutkinta tapahtuu kuitenkin koko ajan sen jäsenvaltion kokonaisvalvonnassa, jonka alueella se suoritetaan.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltäytyä suorittamasta ensimmäisessä alakohdassa edellytettyä tutkintaa tai sallimasta toisessa alakohdassa edellytettyä toisen jäsenvaltion henkilöstön läsnäoloa sen henkilöstön suorittamien toimenpiteiden aikana, jos

▼M3

tällainen tutkinta voisi vaikuttaa haitallisesti pyynnön saaneen jäsenvaltion täysivaltaisuuteen, turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tai olla kansallisten turvallisuussääntöjen vastaista; tai

▼B

pyynnössä tarkoitettuja tekoja ja henkilöitä koskeva oikeudenkäynti on jo pantu vireille pyynnön saaneen jäsenvaltion viranomaisissa; tai

pyynnön saaneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat jo antaneet näitä samoja tekoja ja henkilöitä koskevan lainvoimaisen päätöksen.

▼M3 —————

▼M4

36 a artikla

Kestävyysraportoinnin varmentamista koskevat jäsenvaltioiden väliset sääntelyjärjestelyt

Kestävyysraportoinnin varmentamiseen sovelletaan soveltuvin osin 34 ja 36 artiklan vaatimuksia, jotka koskevat tilinpäätösten lakisääteistä tilintarkastusta.

▼B

IX LUKU

NIMEÄMINEN JA EROTTAMINEN

37 artikla

Lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen nimeäminen

Lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö on valittava tarkastettavan yhteisön osakkeenomistajien tai jäsenten kokouksessa.

▼M4

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön nimeämiseen kestävyysraportoinnin varmentamista varten.

▼B

Jäsenvaltiot voivat hyväksyä vaihtoehtoisia järjestelmiä tai sääntöjä lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön valitsemiseksi edellyttäen, että näillä järjestelmillä tai säännöillä pyritään varmistamaan lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuus tarkastettavan yhteisön hallinto- tai johtoelimen jäsenistä.

▼M4

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön nimeämiseen kestävyysraportoinnin varmentamista varten.

▼M4

Kiellettyjä ovat tarkastettavan yhteisön yhtiökokouksen tai jäsenten kokousten 1 kohdan mukaisesti tekemää valintaa rajoittavat sopimuslausekkeet, joiden mukaan kyseisen yhteisön lakisääteisen tilintarkastuksen ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin varmentamisen suorittava lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö on valittava tiettyihin luokkiin kuuluvien tai tietyissä luetteloissa mainittujen lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen joukosta. Tällaiset mahdollisesti olemassa olevat lausekkeet on katsottava mitättömiksi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sellaisten suurten yritysten osakkeenomistajilla tai jäsenillä, joihin sovelletaan direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklaa, lukuun ottamatta kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja yrityksiä, ja jotka edustavat yli viittä prosenttia yrityksen äänioikeuksista tai yli viittä prosenttia yrityksen pääomasta, on yksin tai yhdessä toimien oikeus tehdä ehdotus yhtiökokouksessa tai jäsenten kokouksessa tehtäväksi päätökseksi, jossa vaaditaan, että akkreditoitu kolmas osapuoli, joka ei kuulu samaan tilintarkastusyhteisöön tai ketjuun kuin lakisääteisen tilintarkastuksen suorittava lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, laatii kertomuksen tietyistä kestävyysraportoinnin osatekijöistä ja että tällainen kertomus asetetaan yhtiökokouksen tai jäsenten kokouksen saataville.

▼B

38 artikla

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön erottaminen ja eroaminen

▼M4

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteiset tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisöt voidaan erottaa ainoastaan asianmukaisin perustein. Kirjanpitokäsittelyä, tilintarkastusmenettelyjä tai tapauksen mukaan kestävyysraportointia tai varmennusmenettelyjä koskevat mielipide-erot eivät ole asianmukaisia erottamisperusteita.

▼B

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkastettava yhteisö ja lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ilmoittavat julkisesta valvonnasta vastaavalle viranomaiselle tai vastaaville viranomaisille lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön erottamisesta tai eroamisesta toimikauden aikana ja esittävät sille asianmukaiset perusteet.

▼M4

Ensimmäisessä alakohdassa säädetty ilmoitusvelvollisuus koskee myös kestävyysraportoinnin varmentamista.

▼M3

Kun on kyse yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön lakisääteisestä tilintarkastuksesta,

osakkeenomistajat, jotka edustavat vähintään viittä prosenttia äänistä tai osakepääomasta;

muut kansallisessa lainsäädännössä määritellyt tarkastettavien yhteisöjen elimet; tai

tämän direktiivin 32 artiklassa tarkoitetut tai 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyt tai, jos tästä on säädetty kansallisessa lainsäädännössä, asetuksen (EU) N:o 537/2014 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset

voivat nostaa kanteen kansallisessa tuomioistuimessa lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön tai lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen erottamiseksi, jos siihen on asianmukaiset perusteet.

▼M4

Ensimmäinen alakohta koskee myös kestävyysraportoinnin varmentamista.

▼M3

LUKU X

TARKASTUSVALIOKUNTA

39 artikla

Tarkastusvaliokunta

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaisella yleisen edun kannalta merkittävällä yhteisöllä on tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunta on joko erillinen valiokunta tai tarkastettavaan yhteisön hallintoelimen tai valvontaelimen valiokunta. Sen on koostuttava tarkastettavan yhteisön toimivaan johtoon kuulumattomista hallintoelimen jäsenistä ja/tai tarkastettavan yhteisön valvontaelimen jäsenistä ja/tai tarkastettavan yhteisön yhtiökokouksen nimeämistä jäsenistä tai, kun on kyse yhteisöistä, joissa ei ole osakkeenomistajia, vastaavan elimen nimeämistä jäsenistä.

Vähintään yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä on oltava laskentatoimen ja/tai tilintarkastusalan asiantuntemusta.

Valiokunnan jäsenillä on kokonaisuutena katsoen oltava tarkastettavan yhteisön toiminta-alan kannalta merkityksellistä asiantuntemusta.

Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia tarkastettavasta yhteisöstä. Tarkastusvaliokunnan jäsenten tai tarkastettavan yhteisön valvontaelimen on nimettävä valiokunnan puheenjohtaja, jonka on oltava riippumaton tarkastettavasta yhteisöstä. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että tarkastettavan yhteisön yhtiökokous valitsee tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vuosittain.

Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää, että jos yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY ( 9 ) 2 artiklan 1 kohdan f ja t alakohdan vaatimukset, tarkastusvaliokunnalle määrätyt tehtävät voi suorittaa kokonaan hallinto- tai valvontaelin, edellyttäen, että jos kyseisen toimielimen puheenjohtaja kuuluu toimivaan johtoon, hän ei toimi puheenjohtajana silloin, kun tämä toimielin suorittaa tarkastusvaliokunnan tehtäviä.

Jos tarkastusvaliokunta on 1 kohdan mukaisesti osa tarkastettavan yhteisön hallintoelintä tai valvontaelintä, jäsenvaltiot voivat sallia tai edellyttää, että hallintoelin tai valvontaelin, sen mukaan kuin on asianmukaista, suorittaa tarkastusvaliokunnan tehtävät tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) N:o 537/2014 vahvistettujen velvollisuuksien täyttämiseksi.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää, että seuraavilta yleisen edun kannalta merkittäviltä yhteisöiltä ei vaadita tarkastusvaliokunnan perustamista:

yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö, joka ovat direktiivin 2013/34/EU 2 artiklan 10 alakohdassa tarkoitettu tytäryritys, jos tämä yhteisö noudattaa konsernitasolla tämän artiklan 1, 2 ja 5 kohdan, asetuksen (EU) N:o 537/2014 11 artiklan 1 kohdan, 11 artiklan 2 kohdan ja 16 artiklan 5 kohdan vaatimuksia;

yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY ( 10 ) 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä yrityksiä (yhteissijoitusyrityksiä) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU ( 11 ) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja;

yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, joiden ainoana tarkoituksena on laskea liikkeelle komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 ( 12 ) 2 artiklan 5 kohdassa määriteltyjä omaisuusvakuudellisia arvopapereita;

direktiivin 2013/36/EU 3 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetut luottolaitokset, joiden osakkeita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi minkään jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä ja jotka ovat jatkuvasti tai toistuvasti laskeneet liikkeelle ainoastaan säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettuja velkapapereita, edellyttäen että kaikkien tällaisten velkapapereiden yhteenlaskettu nimellisarvo on alle 100 000 000 euroa ja että kyseiset luottolaitokset eivät ole julkaisseet direktiivin 2003/71/EY mukaista esitettä.

Edellä c alakohdassa tarkoitettujen yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen on julkistettava syyt, joiden perusteella ne eivät katso tarvitsevansa tarkastusvaliokuntaa tai tarkastusvaliokunnan tehtäviä hoitavaa hallinto- tai valvontaelintä.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat vaatia tai sallia, että yleisen edun kannalta merkittävällä yhteisöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa edellyttäen, että sillä on tarkastusvaliokunnan tehtäviä vastaavia tehtäviä hoitava elin tai elimiä, joka tai jotka on perustettu ja joka toimii tai jotka toimivat sen jäsenvaltion voimassa olevien säännösten mukaisesti, jossa tarkastettava yhteisö on rekisteröity. Tällöin kyseisen yhteisön on ilmoitettava, mikä elin vastaa näistä tehtävistä ja millainen sen kokoonpano on.

▼M4

4 a.

Jäsenvaltiot voivat sallia, että tarkastusvaliokunnalle määrätyt kestävyysraportointiin ja kestävyysraportoinnin varmentamiseen liittyvät tehtävät suorittaa hallinto- tai valvontaelin kokonaisuutena tai hallinto- tai valvontaelimen perustama erityinen elin.

▼M3

Jos kaikki tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat tarkastettavan yhteisön hallinto- tai valvontaelimen jäseniä, jäsenvaltio voi säätää, että 1 kohdan neljännessä alakohdassa säädetyt riippumattomuusvaatimukset eivät koske tarkastusvaliokuntaa.

Tämän rajoittamatta hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten tai tarkastettavan yhteisön yhtiökokouksessa nimettyjen muiden jäsenten vastuuta, tarkastusvaliokunnan on muun muassa

▼M4

tiedotettava tarkastettavan yhteisön hallinto- tai valvontaelimelle lakisääteisen tilintarkastuksen tuloksista ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin varmentamisen tuloksista sekä selitettävä, miten lakisääteinen tilintarkastus edisti taloudellisen raportoinnin luotettavuutta, miten kestävyysraportoinnin varmentaminen edisti kestävyysraportoinnin luotettavuutta ja mikä oli tarkastusvaliokunnan rooli tässä prosessissa;

seurattava taloudellisen raportoinnin ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin prosessia, myös direktiivin 2013/34/EU 29 d artiklassa tarkoitetun sähköisen raportoinnin prosessia ja prosessia, jonka yritys toteuttaa mainitun direktiivin 29 b artiklan nojalla hyväksyttyjen kestävyysraportointistandardien mukaisesti raportoitujen tietojen tunnistamiseksi, ja annettava suosituksia tai ehdotuksia niiden luotettavuuden varmistamiseksi;

seurattava riippumattomuudestaan tinkimättä yrityksen sisäisen laadunvalvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien sekä sen mahdollisen sisäisen tarkastustoimen tehokkuutta yrityksen taloudellisen raportoinnin ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin, myös direktiivin 2013/34/EU 29 d artiklassa tarkoitetun sähköisen raportoinnin prosessin, kannalta;

seurattava tilinpäätösten ja konsernitilinpäätösten lakisääteistä tilintarkastusta ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin ja konsernin kestävyysraportoinnin varmentamista ja erityisesti niiden suorittamista ottaen huomioon toimivaltaisen viranomaisen asetuksen (EU) N:o 537/2014 26 artiklan 6 kohdan mukaisesti tekemät havainnot ja päätelmät;

arvioitava ja seurattava tämän direktiivin 22, 22 a, 22 b, 24 a, 24 b, 25 b, 25 c ja 25 d artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 537/2014 6 artiklan mukaista lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen riippumattomuutta ja erityisesti sitä, onko muiden kuin tilintarkastuspalvelujen tarjoaminen tarkastettavalle yhteisölle hyväksyttävää mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti;

▼M3

vastattava lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen valintamenettelystä ja suositeltava valittavia tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä asetuksen (EU) N:o 537/2014 16 artiklan mukaisesti paitsi silloin, kun sovelletaan asetuksen (EU) N:o 537/2014 16 artiklan 8 kohtaa.

▼B

XI LUKU

KANSAINVÄLISIÄ NÄKÖKOHTIA

44 artikla

Kolmansien maiden tilintarkastajien hyväksyminen

Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat vastavuoroisuusedellytyksin hyväksyä kolmannen maan tilintarkastajan lakisääteiseksi tilintarkastajaksi, jos henkilö osoittaa, että hän täyttää 4 ja 6–13 artiklassa säädettyjä vaatimuksia vastaavat vaatimukset.

Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava 14 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia ennen hyväksymisen myöntämistä tämän artiklan 1 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttävälle kolmannen maan tilintarkastajalle.

45 artikla

Kolmansien maiden tilintarkastajien ja tilintarkastusyksiköiden rekisteröinti ja valvonta

▼M4

Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on rekisteröitävä tämän direktiivin 15, 16 ja 17 artiklan mukaisesti kaikki kolmansien maiden tilintarkastajat ja tilintarkastusyksiköt, jos kyseinen kolmannen maan tilintarkastaja tai tilintarkastusyksikkö antaa tilintarkastuskertomuksen sellaisen yrityksen tilinpäätöksestä tai konsernitilinpäätöksestä tai tapauksen mukaan varmennusraportin sellaisen yrityksen kestävyysraportoinnista tai konsernin kestävyysraportoinnista, joka on perustettu unionin ulkopuolella ja jonka siirtokelpoisia arvopapereita on otettu kaupankäynnin kohteeksi kyseisen jäsenvaltion Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU ( 13 ) 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa määritellyllä säännellyllä markkinalla, paitsi jos kyseinen yritys laskee liikkeeseen ainoastaan voimassa olevia velkapapereita, joita koskee jompikumpi seuraavista:

tällaiset arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi jäsenvaltion direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa määritellyllä säännellyllä markkinalla ennen 31 päivää joulukuuta 2010, ja niiden yksikkökohtainen nimellisarvo liikkeeseenlaskupäivänä on vähintään 50 000 euroa tai, jos on kyse jossakin muussa valuutassa arvostetuista velkapapereista, niiden yksikkökohtainen nimellisarvo liikkeeseenlaskupäivänä vastaa vähintään 50 000 :ta euroa;

tällaiset arvopaperit otetaan kaupankäynnin kohteeksi jäsenvaltion direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa määritellyllä säännellyllä markkinalla 31 päivästä joulukuuta 2010, ja niiden yksikkökohtainen nimellisarvo liikkeeseenlaskupäivänä on vähintään 100 000 euroa tai, jos on kyse jossakin muussa valuutassa arvostetuista velkapapereista, niiden yksikkökohtainen nimellisarvo liikkeeseenlaskupäivänä vastaa vähintään 100 000 :ta euroa.

▼B

Sovelletaan, mitä 18 ja 19 artiklassa säädetään.

Jäsenvaltioiden on sovellettava rekisteröityihin kolmansien maiden tilintarkastajiin ja tilintarkastusyksiköihin valvonta-, laadunvarmistus-, tutkinta- ja seuraamusjärjestelmiään. Jäsenvaltio voi vapauttaa rekisteröidyn kolmannen maan tilintarkastajan ja tilintarkastusyksikön laadunvarmistusjärjestelmäänsä koskevasta vaatimuksesta, jos toinen jäsenvaltio tai kolmannen maan laadunvarmistusjärjestelmä, joka on arvioitu vastaavaksi 46 artiklan mukaisesti, on suorittanut kyseisen kolmannen maan tilintarkastajan tai tilintarkastusyksikön laaduntarkastuksen kolmen edellisen vuoden kuluessa.

▼M4

Kolmansien maiden tilintarkastajien tai tilintarkastusyksiköiden, joita ei ole rekisteröity jäsenvaltiossa, laatimilla tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla tilinpäätöksiä tai konsolidoituja tilinpäätöksiä koskevilla tilintarkastuskertomuksilla tai tapauksen mukaan kestävyysraportointia tai konsernin kestävyysraportointia koskevilla varmennusraporteilla ei ole oikeusvaikutusta kyseisessä jäsenvaltiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 46 artiklan soveltamista.

Jäsenvaltio voi rekisteröidä kolmannen maan tilintarkastusyksikön tilinpäätösten tilintarkastuksia varten vain, jos

kolmannen maan tilintarkastusyksikön hallinto- tai johtoelimen jäsenten enemmistö täyttää 4–10 artiklassa säädettyjä vaatimuksia vastaavat vaatimukset, lukuun ottamatta 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 3 kohdan ja 10 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vaatimuksia;

kolmannen maan tilintarkastusyksikön puolesta tilintarkastuksen suorittava kolmannen maan tilintarkastaja täyttää 4–10 artiklassa säädettyjä vaatimuksia vastaavat vaatimukset, lukuun ottamatta 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 3 kohdan ja 10 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vaatimuksia;

tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastukset suoritetaan 26 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten tilintarkastusstandardien sekä 22, 22 b ja 25 artiklassa säädettyjen vaatimusten tai niitä vastaavien standardien ja vaatimusten mukaisesti;

kolmannen maan tilintarkastusyksikkö julkaisee verkkosivustollaan vuotuisen avoimuusraportin, joka sisältää asetuksen (EU) N:o 537/2014 13 artiklassa tarkoitetut tiedot, tai noudattaa vastaavia tietojen antamista koskevia vaatimuksia.

Jäsenvaltio voi rekisteröidä kolmannen maan tilintarkastusyksikön kestävyysraportoinnin varmentamista varten vain, jos

▼M6

▼M4

kolmannen maan tilintarkastusyksikön puolesta varmentamisen suorittava kolmannen maan tilintarkastaja täyttää 4–10 artiklassa säädettyjä vaatimuksia vastaavat vaatimukset;

1 kohdassa tarkoitettu kestävyysraportoinnin tai konsernin kestävyysraportoinnin varmentaminen suoritetaan 26 a artiklassa tarkoitettujen varmennusstandardien sekä 22, 22 b, 25 ja 25 b artiklassa säädettyjen vaatimusten tai niitä vastaavien standardien ja vaatimusten mukaisesti;

kolmannen maan tilintarkastusyksikkö julkaisee verkkosivustollaan vuotuisen avoimuusraportin, joka sisältää asetuksen N:o (EU) N:o 537/2014 13 artiklassa tarkoitetut tiedot, tai noudattaa vastaavia tietojen antamista koskevia vaatimuksia.

5 a.

Jäsenvaltio voi rekisteröidä kolmannen maan tilintarkastajan tilinpäätösten tilintarkastuksia varten vain, jos tilintarkastaja täyttää tämän artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan b, c ja d alakohdassa säädetyt vaatimukset.

Jäsenvaltio voi rekisteröidä kolmannen maan tilintarkastajan kestävyysraportoinnin varmentamista varten vain, jos tilintarkastaja täyttää tämän artiklan 5 kohdan toisen alakohdan b, c ja d alakohdassa säädetyt vaatimukset.

▼M6

5 b.

Jäsenvaltiot eivät saa soveltaa 1–5 a kohtaa vuotuista kestävyysraportointia tai konsernin kestävyysraportointia koskeviin varmennusraportteihin, jotka on laadittu 1 päivän tammikuuta 2025 ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisenä aikana alkaneilta tilivuosilta tapauksissa, joissa asianomainen kolmannen maan tilintarkastaja tai tilintarkastusyksikkö toimittaa jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille seuraavat tiedot:

kyseisen kolmannen maan tilintarkastajan tai tilintarkastusyksikön nimi ja osoite sekä tiedot sen oikeudellisesta rakenteesta;

vakuutus siitä, että varmennusraportin allekirjoittava kolmannen maan tilintarkastaja on hankkinut kestävyysraportointia ja sen varmentamista koskevaa tietämystä, sekä tiedot kyseisen tietämyksen tasosta;

jos kyseinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyksikkö kuuluu johonkin verkostoon, kyseisen verkoston kuvaus;

varmennusstandardit ja riippumattomuutta koskevat vaatimukset, joita on sovellettu asianomaiseen kestävyysraportoinnin varmentamiseen;

kuvaus kestävyysraportoinnin varmentamisesta vastaavan kolmannen maan tilintarkastusyksikön sisäisestä laadunvalvontajärjestelmästä; ja

tieto siitä, onko suoritettu tilintarkastajan tai tilintarkastusyksikön laaduntarkastus kestävyysraportoinnin varmentamista koskevien toimeksiantojen osalta ja milloin viimeisin tällainen laaduntarkastus on suoritettu, sekä tarvittavat tiedot kyseisen laaduntarkastuksen tuloksesta.

Saatuaan kaikki ensimmäisessä alakohdassa luetellut tiedot jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on rekisteröitävä asianomaisen kolmannen maan tilintarkastaja tai tilintarkastusyksikkö kestävyysraportoinnin varmentamista varten ja tehtävä selväksi, että rekisteröinti on tehty ensimmäisessä alakohdassa säädettyä siirtymäajan rekisteröintijärjestelmän mukaisesti. Jos asianomainen kolmannen maan tilintarkastaja tai tilintarkastusyksikkö ei toimita jotakin ensimmäisessä alakohdassa luetelluista tiedoista, jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät saa rekisteröidä kyseistä kolmannen maan tilintarkastajaa tai tilintarkastusyksikköä.

▼M4

Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan ja toisen alakohdan c alakohdan yhdenmukaiset soveltamisedellytykset, komissiolle siirretään valta päättää kyseisissä alakohdissa tarkoitetusta vastaavuudesta täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Jäsenvaltiot voivat arvioida tämän artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa ja 5 kohdan toisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettua vastaavuutta niin kauan kuin komissio ei ole tehnyt tällaista päätöstä.

Siirretään komissiolle valta antaa 48 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä niiden yleisten vastaavuutta koskevien kriteerien vahvistamiseksi, joita käytetään arvioitaessa, suoritetaanko tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tilinpäätösten tilintarkastukset ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin varmentaminen 26 artiklassa määriteltyjen kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaisesti ja vastaavasti 26 a artiklassa tarkoitettujen kestävyysraportoinnin varmennusstandardien mukaisesti sekä 22, 24 ja 25 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Jäsenvaltioiden on käytettävä tällaisia kriteereitä, joita sovelletaan kaikkiin kolmansiin maihin, arvioidessaan vastaavuutta kansallisesti.

▼B

46 artikla

Vastaavuuteen perustuvat poikkeukset

Jäsenvaltiot voivat vastavuoroisuuteen perustuen poiketa 45 artiklan 1 ja 3 kohdassa asetetuista vaatimuksista tai muuttaa niitä ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseisiin kolmansien maiden tilintarkastajiin tai tilintarkastusyksiköihin sovelletaan kolmannessa maassa julkisen valvonnan järjestelmää sekä laadunvarmistus-, tutkinta- ja seuraamusjärjestelmää, jotka täyttävät 29, 30 ja 32 artiklan mukaiset vaatimukset.

▼M3

Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan 1 kohdan yhdenmukaiset soveltamisedellytykset, siirretään komissiolle valta päättää kyseisessä alakohdassa tarkoitetusta vastaavuudesta täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komission tunnustettua tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vastaavuuden jäsenvaltiot voivat päättää luottaa tällaiseen vastaavuuteen osittain tai kokonaan ja poiketa sen vuoksi 45 artiklan 1 ja 3 kohdassa asetetuista vaatimuksista tai muuttaa niitä osittain tai kokonaan. Jäsenvaltiot voivat arvioida tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vastaavuutta tai käyttää muiden jäsenvaltioiden tekemiä arvioita siihen saakka, kunnes komissio on tehnyt tällaisen päätöksen. Jos komissio päättää, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vastaavuutta koskevaa vaatimusta ei ole noudatettu, se voi antaa asianomaisille kolmannen maan tilintarkastajille ja kolmannen maan tilintarkastusyhteisöille luvan jatkaa tilintarkastustoimintaansa kyseisen jäsenvaltion vaatimusten mukaisesti asianmukaisen siirtymäkauden aikana.

Siirretään komissiolle valta antaa 48 a artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä niiden yleisten vastaavuutta koskevien kriteerien vahvistamiseksi 29, 30 ja 32 artiklassa säädettyjen vaatimusten perusteella, joita on käytettävä, kun arvioidaan, vastaavatko kolmannen maan julkisen valvonnan järjestelmät sekä laadunvarmistus-, tutkinta- ja seuraamusjärjestelmät unionin järjestelmiä. Jäsenvaltioiden on käytettävä tällaisia yleisiä kriteereitä, kun ne arvioivat vastaavuutta kansallisesti, jos komissio ei ole tehnyt kyseistä kolmatta maata koskevaa päätöstä.

▼B

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle

edellä 2 kohdassa tarkoitettu vastaavuuden arviointinsa; ja

kolmansien maiden julkisen valvonnan järjestelmien sekä laadunvarmistus-, tutkinta- ja seuraamusjärjestelmien kanssa tehtävän yhteistyön järjestelyjen pääkohdat 1 kohdan perusteella.

47 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa

▼M3

Jäsenvaltiot voivat sallia, että lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen hallussa olevien tilintarkastukseen liittyvien työpapereiden tai muiden asiakirjojen ja kyseisiin tilintarkastuksiin liittyvien tarkastus- tai tutkintaraporttien toimittamiseen kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille, edellyttäen, että

kyseiset tilintarkastukseen liittyvät työpaperit tai muut asiakirjat liittyvät sellaisten yritysten tilintarkastuksiin, jotka ovat laskeneet liikkeeseen arvopapereita kyseisessä kolmannessa maassa tai jotka ovat lakisääteisen konsernitilinpäätöksen kyseisessä kolmannessa maassa laativan konsernin osia;

▼B

toimittaminen tapahtuu kotivaltion toimivaltaisten viranomaisten välityksellä kyseisen kolmannen maan toimivaltaisille viranomaisille niiden pyynnöstä;

kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset täyttävät vaatimukset, jotka on todettu asianmukaisiksi 3 kohdan mukaisesti;

kotivaltion ja kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten välillä on sovittu vastavuoroisuuteen perustuvista työskentelyjärjestelyistä;

henkilötietojen siirtäminen kolmanteen maahan tapahtuu direktiivin 95/46/EY IV luvun mukaisesti.

Tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla työskentelyjärjestelyillä on varmistettava, että

toimivaltaiset viranomaiset perustelevat tilintarkastukseen liittyviä työpapereita ja muita asiakirjoja koskevan pyynnön;

tiedot vastaanottaneiden kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten palveluksessa oleviin tai olleisiin henkilöihin sovelletaan salassapitoa koskevia velvoitteita;

▼M3

b a)

tarkastettavan yhteisön kaupallisten etujen, mukaan lukien sen teollis- ja tekijänoikeudet, suojaaminen ei vaarannu, jos;

▼B

kolmannen maan toimivaltaiset viranomaiset saavat käyttää tilintarkastukseen liittyviä työpapereita ja muita asiakirjoja ainoastaan suorittaessaan 29, 30 ja 32 artiklan mukaisia vaatimuksia vastaavat vaatimukset täyttävään julkiseen valvontaan, laadunvarmistukseen ja tutkintaan liittyviä tehtäviään;

jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltäytyä toimittamasta kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten pyytämiä tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön hallussa olevia tilintarkastukseen liittyviä työpapereita tai muita asiakirjoja

—

jos kyseisten asiakirjojen toimittaminen vaikuttaisi haitallisesti yhteisön tai pyynnön saaneen jäsenvaltion täysivaltaisuuteen, turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen, tai

▼M3

—

samoja tekoja ja samoja henkilöitä koskeva oikeudenkäynti on jo pantu vireille pyynnön saaneen jäsenvaltion viranomaisissa; tai

—

pyynnön saaneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat jo antaneet samoja tekoja ja samoja tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä koskevan lainvoimaisen tuomion.

Yhteistyön helpottamiseksi siirretään komissiolle valta päättää tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta asianmukaisuudesta täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Jäsenvaltioiden on toteutettava komission päätöksen noudattamisen edellyttämät toimet.

Siirretään komissiolle 48 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä niiden yleisten asianmukaisuutta koskevien kriteerien vahvistamiseksi, joiden mukaisesti komissio arvioi, voidaanko kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset tunnustaa asianmukaisiksi tekemään lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen hallussa olevien tilintarkastukseen liittyvien työpapereiden tai muiden asiakirjojen vaihtoa koskevaa yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Yleisten asianmukaisuuskriteerien on perustuttava 36 artiklan mukaisiin vaatimuksiin tai keskeisiltä osiltaan lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen hallussa olevien tilintarkastukseen liittyvien työpapereiden tai muiden asiakirjojen suoraa vaihtoa vastaaviin toiminnallisiin järjestelyihin.

▼B

Poikkeustapauksissa jäsenvaltiot voivat 1 kohdan säännöksistä poiketen sallia, että niiden hyväksymät lakisääteiset tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt toimittavat tilintarkastukseen liittyviä työpapereita ja muita asiakirjoja suoraan kolmannen maan toimivaltaisille viranomaisille, jos

toimivaltaiset viranomaiset ovat aloittaneet tutkinnan kyseisessä kolmannessa maassa;

jos asiakirjojen toimittaminen ei ole ristiriidassa niiden velvoitteiden kanssa, joita lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen on noudatettava toimittaessaan tilintarkastukseen liittyviä työpapereita ja muita asiakirjoja kotivaltionsa toimivaltaisille viranomaisille;

kyseisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten kanssa on sovittu työskentelyjärjestelyistä, joita noudattaen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat saada vastavuoroisesti suoraan käyttöönsä tilintarkastukseen liittyviä kyseisen kolmannen maan tilintarkastusyksiköiden työpapereita ja muita asiakirjoja;

pyynnön esittävä kolmannen maan toimivaltainen viranomainen ilmoittaa lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön kotivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle etukäteen jokaisesta suorasta tietopyynnöstä ja perustelee sen;

edellä 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät.

▼M3 —————

▼B

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot 1 ja 4 kohdassa tarkoitetuista työskentelyjärjestelyistä.

XII LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

48 artikla

Komiteamenettely

▼M3

Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’komitea’. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 ( 14 ) tarkoitettu komitea.

Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

▼M1

2 a.

Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

▼M1

Komissio arvioi sille siirrettyä täytäntöönpanovaltaa koskevia säännöksiä ja esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kyseisen täytäntöönpanovallan toimivuudesta 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä ja sen jälkeen vähintään kerran kolmessa vuodessa. Kertomuksessa tarkastellaan erityisesti, tarvitseeko komission ehdottaa tähän direktiiviin muutoksia, joilla varmistetaan sille siirretyn täytäntöönpanovallan soveltamisalan asianmukaisuus. Muutoksen tarpeellisuutta koskevat johtopäätökset on perusteltava yksityiskohtaisesti. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa koskevien säännösten muuttamiseksi.

▼M3

48 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

Siirretään komissiolle 16 päivästä kesäkuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 26 artiklan 3 kohdassa, 45 artiklan 6 kohdassa, 46 artiklan 2 kohdassa ja 47 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

▼M6

Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi 26 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

▼M4

Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 26 artiklan 3 kohdassa, 26 a artiklan 3 kohdassa, 45 artiklan 6 kohdassa, 46 artiklan 2 kohdassa ja 47 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

▼M3

Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

▼M4

Edellä olevien 26 artiklan 3 kohdan, 26 a artiklan 3 kohdan, 45 artiklan 6 kohdan, 46 artiklan 2 kohdan tai 47 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole neljän kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

▼M3 —————

▼B

50 artikla

Direktiivin 84/253/ETY kumoaminen

Kumotaan direktiivi 84/253/ETY 29 päivästä kesäkuuta 2006 alkaen. Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin.

51 artikla

Siirtymäsäännökset

Lakisääteisiä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet direktiivin 84/253/ETY mukaisesti ennen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen säännösten voimaantulopäivää, pidetään tämän direktiivin säännösten mukaisesti hyväksyttyinä lakisääteisinä tilintarkastajina tai tilintarkastusyhteisöinä.

52 artikla

Vähimmäistason yhdenmukaistaminen

Ellei tässä direktiivissä toisin säädetä, lakisääteistä tilintarkastusta vaativat jäsenvaltiot voivat asettaa tiukempia vaatimuksia.

53 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset viimeistään 29 päivänä kesäkuuta 2008. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

54 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

55 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille.

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/30/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008,	L 81	53	20.3.2008
M2	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013,	L 182	19	29.6.2013
►M3	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/56/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,	L 158	196	27.5.2014
►M4	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2022/2464, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022,	L 322	15	16.12.2022
►M5	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2023/2864, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023,	L 2864	1	20.12.2023
►M6	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2026/470, annettu 24 päivänä helmikuuta 2026,	L 470	1	26.2.2026