02006L0025 — FI — 26.07.2019 — 004.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
Muutettu:
▼B
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/25/EY,
annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006,
terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (keinotekoinen optinen säteily) aiheutuville riskeille (yhdeksästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)
I JAKSO
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Tarkoitus ja soveltamisala
1. Tässä direktiivissä, joka on yhdeksästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, säädetään vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi heidän terveyteensä ja turvallisuuteensa kohdistuvilta riskeiltä, jotka aiheutuvat tai saattavat aiheutua keinotekoiselle optiselle säteilylle altistumisesta työssä.
2. Tämä direktiivi koskee työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia riskejä, jotka johtuvat keinotekoisen optisen säteilyn silmille ja iholle aiheuttamista haittavaikutuksista.
3. Direktiivin 89/391/ETY säännöksiä sovelletaan kaikilta osin 1 kohdassa tarkoitetulla alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tähän direktiiviin sisältyvien tiukempien ja/tai yksityiskohtaisempien säännösten soveltamista.
2 artikla
Määritelmät
Tässä direktiivissä tarkoitetaan
a) optisella säteilyllä sähkömagneettista säteilyä aallonpituusalueella 100 nm–1 mm. Optisen säteilyn spektri jakautuu ultraviolettisäteilyyn, näkyvään säteilyyn ja infrapunasäteilyyn;
i) ultraviolettisäteilyllä optista säteilyä aallonpituusalueella 100 nm–400 nm. Ultraviolettisäteily jaetaan UV-A-(315–400 nm), UV-B- (280–315 nm) ja UV-C-säteilyyn (100–280 nm);
ii) näkyvällä säteilyllä optista säteilyä aallonpituusalueella 380–780 nm;
iii) infrapunasäteilyllä optista säteilyä aallonpituusalueella 780 nm–1 mm. Infrapunasäteily jaetaan IRA- (780–1 400 nm), IRB- ((1 400 –3 000 nm) ja IRC-säteilyyn ((3 000 nm–1 mm);
b) laserilla (valon vahvistaminen säteilyn stimuloidun emission avulla) laitetta, joka voidaan saada tuottamaan tai vahvistamaan sähkömagneettista säteilyä optisen säteilyn aallonpituusalueella pääasiassa hallitun emissioprosessin avulla;
c) lasersäteilyllä laserista tulevaa optista säteilyä;
d) epäkoherentilla säteilyllä optista säteilyä, joka on muuta kuin lasersäteilyä;
e) altistumisen raja-arvoilla optiselle säteilylle altistumisen rajoja, jotka perustuvat suoraan todettuihin terveysvaikutuksiin ja biologisiin näkökohtiin. Näiden rajojen noudattamisella varmistetaan keinotekoisille optisen säteilyn lähteille altistuvien työntekijöiden suojeleminen kaikilta tunnetuilta haitallisilta terveysvaikutuksilta;
f) irradianssilla (E) tai tehotiheydellä tietylle pinnalle kohdistuvaa säteilytehoa pinta-alayksikköä kohti, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti (W m-2);
g) energiatiheydellä (H) irradianssin aikaintegraalia, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti (J m-2);
h) radianssilla (L) säteilyvuota eli säteilytehoa avaruuskulmayksikköä ja pinta-alayksikköä kohti, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja steradiaania kohti (W m-2 sr-1);
i) tasolla irradianssin, säteilyaltistumisen ja radianssin yhdistelmää, jolle työntekijä on altistunut.
3 artikla
Altistumisen raja-arvot
1. Muulle kuin luonnon optisen säteilyn lähteistä tulevalle epäkoherentille säteilylle altistumisen raja-arvot vahvistetaan liitteessä I.
2. Lasersäteilylle altistumisen raja-arvot vahvistetaan liitteessä II.
II JAKSO
TYÖNANTAJIEN VELVOLLISUUDET
4 artikla
Altistumisen määrittely ja riskien arviointi
1. Jos työntekijät altistuvat keinotekoisille optisen säteilyn lähteille, työnantajan on direktiivin 89/391/ETY 6 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia täyttäessään arvioitava ja tarvittaessa mitattava ja/tai laskettava optiselle säteilylle altistumisen tasot, joille työntekijät todennäköisesti altistuvat, jotta tarvittavat toimenpiteet altistumisen estämiseksi ylittämästä sovellettavia arvoja voidaan määrittää ja panna täytäntöön. Arvioinnissa, mittauksessa ja/tai laskennassa käytettävien menetelmien on noudatettava Kansainvälisen sähkötekniikan toimikunnan (IEC) standardeja lasersäteilyn osalta ja Kansainvälisen valaistustoimikunnan (CIE) ja Euroopan standardointikomitean (CEN) suosituksia epäkoherentin säteilyn osalta. Sellaisissa altistumistilanteissa, joita nämä standardit ja suositukset eivät kata, ja siihen asti, kunnes tarkoituksenmukaiset EU:n standardit tai suositukset ovat saatavissa, arviointi, mittaus ja/tai laskenta on suoritettava käytettävissä olevien kansallisten tai kansainvälisten tieteellisesti perusteltujen ohjeiden mukaisesti. Kaikkien altistumistilanteiden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös laitteen valmistajan ilmoittamat tiedot, jos laite kuuluu asiaa koskevien yhteisön direktiivien soveltamisalaan.
2. Pätevien palveluntuottajien tai henkilöiden on suunniteltava ja suoritettava sopivin väliajoin 1 kohdassa tarkoitetut arviointi, mittaus ja/tai laskelmat, ottaen erityisesti huomioon direktiivin 89/391/ETY 7 ja 11 artiklan tarpeellisia päteviä palveluntuottajia tai henkilöitä sekä työntekijöiden kuulemista ja osallistumista koskevat säännökset. Arvioinneista saadut tiedot, mukaan luettuina altistumisen tason 1 kohdassa tarkoitetuista mittauksesta ja/tai laskelmista saadut tiedot, on säilytettävä sopivassa muodossa, jotta niitä voidaan käyttää myöhemmin.
3. Työnantajan on direktiivin 89/391/ETY 6 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti otettava riskien arvioinnissa huomioon erityisesti seuraavat seikat:
a) keinotekoisille optisen säteilyn lähteille altistumisen taso, aallonpituusalue ja kesto;
b) tämän direktiivin 3 artiklassa tarkoitetut altistumisen raja—arvot;
c) vaikutukset erityisen alttiisiin riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen;
d) optisen säteilyn ja valolle herkistävien kemiallisten aineiden välisestä vuorovaikutuksesta työpaikalla mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen;
e) epäsuorat vaikutukset kuten väliaikainen sokaistuminen, räjähdys tai tulipalo;
f) korvaavien laitteiden olemassaolo, jotka on suunniteltu vähentämään keinotekoiselle optiselle säteilylle altistumista;
g) terveydentilan seurannassa saadut tiedot, mukaan lukien julkaistut tiedot, silloin kun se on mahdollista;
h) altistuminen useille keinotekoisen optisen säteilyn lähteille;
i) asianmukaisessa IEC-standardissa määritelty laseriin sovellettava luokitus ja vastaavat luokitukset muiden keinotekoisten lähteiden osalta, jotka todennäköisesti aiheuttavat samanlaisen vaurion kuin luokan 3B tai 4 laser;
j) tiedot, jotka optisen säteilyn lähteiden ja niihin liittyvien työvälineiden valmistajat ovat antaneet asiaa koskevien yhteisön direktiivien mukaisesti.
4. Työnantajalla on oltava hallussaan arviointi riskeistä direktiivin 89/391/ETY 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja työnantajan on eriteltävä ne toimenpiteet, jotka on toteutettava tämän direktiivin 5 ja 6 artiklan mukaisesti. Riskeistä laadittu arviointi on tallennettava soveltuvassa muodossa kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti; se voi sisältää työnantajan perustelut sille, että optiseen säteilyyn liittyvien riskien luonteen ja laajuuden vuoksi yksityiskohtaisempi riskien arviointi on tarpeeton. Riskien arviointi on ajantasaistettava säännöllisesti, erityisesti, jos on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka voisivat tehdä sen vanhentuneeksi, tai jos terveydentilan seurannan tulokset osoittavat sen tarpeelliseksi.
5 artikla
Riskien estämistä tai vähentämistä koskevat säännökset
1. Keinotekoiselle optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvat riskit on poistettava tai pienennettävä niin vähäisiksi kuin mahdollista ottaen huomioon tekninen kehitys ja toimenpiteet, jotka ovat käytettävissä riskin hallitsemiseksi sen syntyvaiheessa.
Keinotekoiselle optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvia riskejä on vähennettävä noudattaen direktiivissä 89/391/ETY säädettyjä yleisiä ehkäiseviä toimenpiteitä koskevia periaatteita.
2. Jos 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutetussa riskien arvioinnissa keinotekoisille optisen säteilyn lähteille altistuvien työntekijöiden osalta ilmenee, että altistumisen raja-arvot saattavat ylittyä, työnantajan on laadittava ja toteutettava toimintasuunnitelma, joka käsittää teknisiä ja/tai organisatorisia toimenpiteitä raja-arvot ylittävän altistumisen estämiseksi, ottaen huomioon erityisesti seuraavat seikat:
a) vaihtoehtoiset työmenetelmät, jotka vähentävät optisesta säteilystä aiheutuvaa riskiä;
b) vähemmän optista säteilyä lähettävien laitteiden valitseminen, tehtävä työ huomioon ottaen;
c) tekniset toimenpiteet optisen säteilyn vähentämiseksi, mukaan lukien tarvittaessa varmuuslukituksen, koteloinnin tai vastaavien terveydensuojelujärjestelmien käyttö;
d) asianmukaiset työvälineiden, työpaikkojen ja työpisteissä käytettävien järjestelmien huolto-ohjelmat;
e) työpaikkojen ja työpisteiden suunnittelu;
f) altistumisen keston ja tason rajoittaminen;
g) asianmukaisten henkilönsuojaimien saatavuus;
h) laitteen valmistajan ohjeet, jos laite kuuluu asiaa koskevien yhteisön direktiivien soveltamisalaan.
3. Edellä 4 artiklan mukaisesti toteutetun riskien arvioinnin perusteella sellaiset työpaikat, joissa työntekijät saattavat altistua altistumisen raja-arvot ylittävälle optiselle säteilylle, on osoitettava asianmukaisin merkein työssä käytettäviä turvallisuus- ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista 24 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/58/ETY (yhdeksäs direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (
1
) mukaisesti. Kyseessä olevat alueet on myös merkittävä ja pääsyä niille on rajoitettava, jos se on teknisesti mahdollista ja jos altistumisen raja-arvojen ylittymisen riski on olemassa.
4. Työntekijöiden altistus ei saa ylittää altistumisen raja-arvoja. Joka tapauksessa, jos altistumisen raja-arvot ylittyvät huolimatta toimenpiteistä, jotka työnantaja on toteuttanut tämän direktiivin perusteella keinotekoisten optisen säteilyn lähteiden osalta, on työnantajan välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi altistumisen raja-arvojen alapuolelle. Työnantajan on yksilöitävä syyt, joiden vuoksi altistumisen raja-arvot on ylitetty, ja mukautettava suojelu- ja ehkäisytoimenpiteitä siten, ettei raja-arvojen ylitys toistu.
5. Työnantajan on direktiivin 89/391/ETY 15 artiklan nojalla mukautettava tässä artiklassa tarkoitetut toimenpiteet riskeille erityisen alttiisiin riskiryhmiin kuuluvia työntekijöitä koskeviin vaatimuksiin.
6 artikla
Työntekijöille annettavat tiedot ja koulutus
Työnantajan on, tämän kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 10 ja 12 artiklan soveltamista, varmistettava, että työssään keinotekoisesta optisesta säteilystä aiheutuville riskeille altistuvat työntekijät ja/tai heidän edustajansa saavat kaiken tarvittavan, tämän direktiivin 4 artiklassa tarkoitetusta riskien arvioinnista saatuihin tuloksiin liittyvän tiedon ja koulutuksen, joka koskee erityisesti
a) tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi toteutettuja toimenpiteitä;
b) altistumisen raja-arvoja sekä niihin liittyviä mahdollisia riskejä;
c) tämän direktiivin 4 artiklan mukaisesti suoritettujen, keinotekoiselle optiselle säteilylle altistumisen tasojen arviointien, mittausten ja/tai laskelmien tuloksia, mukaan luettuna niiden merkityksen ja mahdollisten riskien selitykset;
d) altistumisen haitallisten terveysvaikutusten havaitsemista ja ilmoittamista;
e) olosuhteita, joissa työntekijöillä on oikeus terveydentilan seurantaan;
f) turvallisia työtapoja altistumisesta aiheutuvien riskien vähentämiseksi mahdollisimman alhaiselle tasolle;
g) asianmukaisten henkilönsuojaimien oikeaa käyttöä.
7 artikla
Työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen
Työntekijöiden ja/tai heidän edustajiensa kuuleminen ja osallistuminen on tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa järjestettävä direktiivin 89/391/ETY 11 artiklan mukaisesti.
III JAKSO
MUUT SÄÄNNÖKSET
8 artikla
Terveydentilan seuranta
1. Jotta vältetään ja havaitaan ajoissa haitalliset terveysvaikutukset ja torjutaan pitkäaikaiset terveysriskit sekä kroonisten sairauksien vaarat, jotka johtuvat optiselle säteilylle altistumisesta, jäsenvaltioiden on annettava säännöksiä työntekijöiden terveydentilan asianmukaisen seurannan varmistamiseksi direktiivin 89/391/ETY 14 artiklan mukaisesti.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että terveydentilan seurannan suorittaa lääkäri, työterveysalan ammattilainen tai lääkintäviranomainen, joka vastaa terveydentilan seurannasta kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti.
3. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön järjestelyjä sen varmistamiseksi, että kustakin työntekijästä, jonka terveydentilaa seurataan 1 kohdan mukaisesti, kirjataan terveydentilaa koskevat tiedot, ja pidetään ne ajan tasalla. Näissä tiedoissa on oltava yhteenveto suoritetun terveydentilan seurannan tuloksista. Tiedot on säilytettävä sellaisessa muodossa, että niihin voidaan tutustua myöhemmin, kuitenkin mahdollinen luottamuksellisuus huomioon ottaen. Toimivaltaiselle viranomaiselle on toimitettava pyynnöstä jäljennökset tarvittavista tiedoista, kuitenkin mahdollinen luottamuksellisuus huomioon ottaen. Työnantajan on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä varmistaakseen, että koska 4 artiklassa tarkoitetun riskinarvioinnin tuloksilla voi olla merkitystä terveydentilan seurannassa, tällaiset tulokset ovat lääkärin, työterveysalan ammattilaisen tai tapauksen mukaan jäsenvaltion määrittämän, terveydentilan seurannasta vastaavan lääkintäviranomaisen saatavilla. Työntekijöillä on oltava oikeus pyynnöstä tutustua omaa terveydentilaansa koskeviin tietoihin.
4. Jos havaitaan raja-arvot ylittävä altistuminen, asianomaiselle työntekijälle tai asianomaisille työntekijöille on joka tapauksessa annettava mahdollisuus lääkärintarkastukseen kansallisen lain ja käytännön mukaisesti. Lääkärintarkastus on suoritettava myös, jos työntekijällä todetaan terveydentilan seurannassa tunnistettavissa oleva sairaus tai terveydellisiä haittavaikutuksia, joiden lääkäri tai työterveysalan ammattilainen katsoo johtuvan työssä tapahtuneesta altistumisesta keinotekoiselle optiselle säteilylle. Kummassakin tapauksessa, kun raja-arvot ylittyvät tai tunnistetaan haitallisia terveysvaikutuksia (esimerkiksi sairaus),
a) lääkärin tai muun soveltuvan pätevyyden omaavan henkilön on ilmoitettava työntekijälle häntä koskevista tuloksista. Työntekijälle on annettava erityisesti tiedot ja ohjeet mahdollisesta terveydentilan seurannasta, johon hänen olisi osallistuttava altistumisen päättymisen jälkeen;
b) työnantajalle on ilmoitettava kaikista terveydentilan seurannan yhteydessä tehdyistä merkittävistä havainnoista, kuitenkin terveystietojen mahdollinen luottamuksellisuus huomioon ottaen;
— tarkistettava 4 artiklan mukaisesti suoritettu riskien arviointi,
— tarkistettava 5 artiklan mukaiset riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi tarkoitetut toimenpiteet,
— otettava huomioon työterveysalan ammattilaisen tai muun soveltuvan pätevyyden omaavan henkilön tai toimivaltaisen viranomaisen ohjeet toteuttaessaan riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi vaadittavia toimenpiteitä 5 artiklan mukaisesti, ja
— järjestettävä terveydentilan jatkuva seuranta ja huolehdittava muiden mahdollisesti samalla tavalla altistuneiden työntekijöiden terveydentilan tarkastamisesta. Näissä tapauksissa toimivaltainen lääkäri tai työterveysalan ammattilainen tai toimivaltainen viranomainen voi ehdottaa, että altistuneille henkilöille suoritetaan lääkärintarkastus.
9 artikla
Seuraamukset
Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annetun kansallisen lainsäädännön rikkomiseen sovellettavista asianmukaisista seuraamuksista. Näiden seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
▼M4
10 artikla
Liitteiden muuttaminen
Siirretään komissiolle valta antaa 10 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla tehdään pelkästään teknisiä muutoksia liitteisiin työvälineiden tai työpaikkojen suunnittelua, rakentamista tai valmistamista koskevan teknisen yhdenmukaistamisen ja standardoinnin, tekniikan kehityksen sekä yhdenmukaistetuissa eurooppalaisissa standardeissa tai kansainvälisissä eritelmissä tapahtuvien muutosten ja työperäistä altistumista optiselle säteilylle koskevien uusien tieteellisten tutkimustulosten huomioon ottamiseksi. Muutokset eivät saa johtaa liitteissä vahvistettujen altistumisen raja-arvojen muuttamiseen.
Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 10 b artiklassa säädettyä menettelyä, jos asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa tapauksissa, jotka liittyvät työntekijöiden ja muiden henkilöiden fyysiseen terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuviin välittömiin, suoriin ja vakaviin riskeihin, on toteutettava toimia hyvin lyhyessä ajassa, koska asia on erittäin kiireellinen.
▼M4
10 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 26 päivästä heinäkuuta 2019 viiden vuoden ajaksi 10 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (
2
) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6. Edellä olevan 10 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
10 b artikla
Kiireellinen menettely
1. Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.
2. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 10 a artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.
▼M4 —————
▼B
IV JAKSO
LOPPUSÄÄNNÖKSET
▼M1 —————
▼B
13 artikla
Käytännön opas
Tämän direktiivin täytäntöönpanon helpottamiseksi komissio laatii 4 ja 5 artiklaa sekä liitteitä I ja II koskevan käytännön oppaan.
14 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 27 päivänä toukokuuta 2010. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus silloin, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
▼M3
14 a artikla
1. Rajoittamatta työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden alalla sovellettavia suojelemisen ja suojaamisen yleisperiaatteita Ranska voi 31 päivään joulukuuta 2017 asti poiketa tämän direktiivin noudattamiseksi tarvittavien säännösten soveltamisesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin kuuluvalla Mayottella, jäljempänä ’Mayotte’, edellyttäen että niiden soveltaminen edellyttää erityisiä teknisiä tiloja ja välineitä, joita ei ole saatavilla Mayottella.
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta tämän direktiivin 5 artiklan 1 kohdassa säädettyihin velvoitteisiin eikä tämän direktiivin niihin säännöksiin, jotka heijastelevat direktiivissä 89/391/ETY säädettyjä yleisiä periaatteita.
2. Kaikkia poikkeuksia tästä direktiivistä, jotka aiheutuvat 1 päivänä tammikuuta 2014 voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisesta tai uusien toimenpiteiden käyttöönotosta, on edellettävä työmarkkinaosapuolten kuuleminen kansallisen lain ja käytännön mukaisesti. Tällaisten poikkeuksien soveltamisedellytyksissä on otettava huomioon Mayottella vallitsevat erityisolosuhteet ja taattava se, että työntekijöille aiheutuvat riskit rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi ja että asianomaisten työntekijöiden terveydentilan seurantaa tehostetaan.
3. Kansallisia poikkeustoimenpiteitä on tarkasteltava uudelleen joka vuosi työmarkkinaosapuolten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, ja ne on peruutettava heti kun niiden perusteena olleet olosuhteet ovat muuttuneet.
▼B
15 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
16 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I
Epäkoherentti optinen säteily
Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin lähteestä tulevan säteilyn alueesta, ja tuloksia olisi verrattava vastaaviin altistumisen raja-arvoihin, jotka on esitetty taulukossa 1.1. Joihinkin optisen säteilyn lähteisiin voidaan soveltaa useampaa kuin yhtä altistumisarvoa ja sitä vastaavaa altistumisrajaa.
Jäljempänä olevat a–o alakohdat viittaavat vastaaviin riveihin taulukossa 1.1.
|
a)
|
|
(Heff on merkityksellinen vain välillä 180–400 nm)
|
|
b)
|
|
(HUVA on merkityksellinen vain välillä 315–400 nm)
|
|
c, d)
|
|
(LB on merkityksellinen vain välillä 300–700 nm)
|
|
e, f)
|
|
(EB on merkityksellinen vain välillä 300–700 nm)
|
|
g–l)
|
|
(λ1 ja λ2 : ks. asianmukaiset arvot taulukosta 1.1)
|
|
m, n)
|
|
(EIR on merkityksellinen vain välillä 780–3 000 nm)
|
|
o)
|
|
(Hiho on merkityksellinen vain välillä 380–3 000 nm)
|
Tässä direktiivissä yllä esitetyt kaavat voidaan korvata seuraavilla lausekkeilla ja käyttämällä taulukoissa esitettyjä erillisiä arvoja:
|
a)
|
|
ja
|
|
b)
|
|
ja
|
|
c, d)
|
|
|
|
e, f)
|
|
|
|
g–l)
|
|
(λ1 ja λ2 : ks. asianmukaiset arvot taulukosta 1.1)
|
|
m, n)
|
|
|
|
o)
|
|
ja
|
Selitykset:
|
Eλ (λ, t), Eλ
|
spektrinen irradianssi tai spektrinen tehotiheys: tietylle pinnalle kohdistuva säteilyteho pinta-alayksikköä kohti, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja nanometriä kohti [W m-2 nm-1]; Eλ (λ, t):n ja Eλ:n arvot tulevat mittauksista tai laitteiston valmistaja voi toimittaa ne;
|
|
Eeff
|
efektiivinen irradianssi (UV-alue): S (λ):lla spektrisesti painotettu laskettu irradianssi UV-aallonpituusalueella 180–400 nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m-2];
|
|
H
|
energiatiheys: irradianssin aikaintegraali, ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m-2];
|
|
Heff
|
efektiivinen energiatiheys: S (λ):lla spektrisesti painotettu säteilyaltistuminen, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m-2];
|
|
EUVA
|
kokonaisirradianssi (UVA): laskettu irradianssi UVA-aallonpituusalueella 315 — 400 nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m-2];
|
|
HUVA
|
energiatiheys (UVA): irradianssin integraali ajan ja aallonpituuden suhteen UVA-aallonpituusalueella 315–400 nm, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m-2];
|
|
S (λ)
|
spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon UV-säteilyn silmiin ja ihoon kohdistuvien terveysvaikutusten aallonpituusriippuvuus, (taulukko 1.2) [dimensioton];
|
|
t, Δt
|
aika, altistumisen kesto, joka ilmaistaan sekunteina [s];
|
|
λ
|
aallonpituus, joka ilmaistaan nanometreinä [nm];
|
|
Δ λ
|
kaistanleveys, joka ilmaistaan nanometreinä [nm], laskelma- tai mittausväli;
|
|
Lλ (λ), Lλ
|
lähteen spektrinen radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä, steradiaania ja nanometriä kohti [W m-2 sr -1 nm-1];
|
|
R (λ)
|
spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon näkyvän ja IRA-säteilyn silmälle aiheuttaman lämpövaurion aallonpituusriippuvuus (taulukko 1.3) [dimensioton];
|
|
LR
|
efektiivinen radianssi (lämpövaurio): R (λ):lla spektrisesti painotettu laskettu radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja steradiaania kohti [W m-2 sr -1];
|
|
B (λ)
|
spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon sinisen valon silmälle aiheuttaman fotokemiallisen vaurion aallonpituusriippuvuus (taulukko 1.3) [dimensioton];
|
|
LB
|
efektiivinen radianssi (sininen valo): B (λ):lla spektrisesti painotettu laskettu radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja steradiaania kohti [W m-2 sr -1];
|
|
EB
|
efektiivinen irradianssi (sininen valo): B (λ):lla spektrisesti painotettu laskettu irradianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m-2];
|
|
EIR
|
kokonaisirradianssi (lämpövaurio): laskettu infrapunasäteilyn irradianssi aallonpituusalueella 780 nm–3 000 nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m-2];
|
|
Eiho
|
kokonaisirradianssi (näkyvä, IRA ja IRB): laskettu näkyvän ja infrapunasäteilyn irradianssi aallonpituusalueella 380 nm–3 000 nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m-2];
|
|
Hiho
|
energiatiheys: irradianssin aika- ja aallonpituusintegraali näkyvän ja infrapunasäteilyn aallonpituusalueella 380–3 000 nm, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m-2];
|
|
α
|
kulmakoko: näkyvän lähteen tietyllä katseluetäisyydellä rajaama kulma, joka ilmaistaan milliradiaaneina (mrad). Näkyvä lähde on todellinen tai virtuaalinen kohde, joka muodostaa pienimmän mahdollisen kuvan verkkokalvolle.
|
Taulukko 1.1
Altistumisen raja-arvot epäkoherentille optiselle säteilylle
|
Kohta
|
Aallonpituus nm
|
Altistumisen raja-arvo
|
Yksiköt
|
Huomautus
|
Kehonosa
|
Vaurio
|
|
a.
|
180–400
(UVA, UVB ja UVC)
|
Heff = 30
päivittäinen arvo (8 h)
|
[J m-2]
|
|
silmä sarveiskalvo
sidekalvo
mykiö
iho
|
sarveiskalvotulehdus
sidekalvotulehdus
harmaakaihi
eryteema
elastoosi
ihosyöpä
|
|
b.
|
315–400
(UVA)
|
HUVA = 104
päivittäinen arvo (8 h)
|
[J m-2]
|
|
silmä mykiö
|
harmaakaihi
|
|
c.
|
300–700
(sininen valo) ks. huom. 1
|
kun t ≤ 10 000 s
|
LB :[W m-2 sr-1]
t: [sekuntia]
|
kun α ≥ 11 mrad
|
silmä verkko- kalvo
|
verkkokalvonrappeuma
|
|
d.
|
300–700
(sininen valo)
ks. huom. 1
|
LB = 100
kun t > 10 000 s
|
[W m-2 sr-1]
|
|
e.
|
300–700
(sininen valo)
ks. huom. 1
|
kun t ≤ 10 000 s
|
EB: [W m-2]
t: [sekuntia]
|
kun α < 11 mrad
ks. huom. 2
|
|
f.
|
300–700
(sininen valo)
ks. huom. 1
|
EB = 0,01
t >10 000 s
|
[W m-2]
|
|
g.
|
380–1 400
(näkyvä ja IRA)
|
kun t >10 s
|
[W m-2 sr-1]
|
Cα = 1,7 , kun
α ≤ 1,7 mrad
Cα = α, kun
1,7 ≤ α ≤ 100 mrad
Cα = 100, kun
α > 100 mrad
λ = 380; λ2= 1 400
|
silmä verkko- kalvo
|
verkkokalvon palovamma
|
|
h.
|
380–1 400
(näkyvä ja IRA)
|
kun 10 μs ≤ t ≤ 10 s
|
LR:[W m-2 sr-1]
t: [sekuntia]
|
|
i.
|
380–1 400
(näkyvä ja IRA)
|
kun t <10 μs
|
[W m-2 sr-1]
|
|
j.
|
780–1400
(IRA)
|
kun t > 10 s
|
[W m-2 sr-1]
|
Cα = 11, kun
α ≤ 11 mrad
Cα = α, kun
11≤ α ≤ 100 mrad
Cα = 100, kun
α > 100 mrad
(mittausnäkökenttä: 11 mrad)
λ1 = 780; λ2= 1 400
|
silmä
verkkokalvo
|
verkkokalvon palovamma
|
|
k.
|
780–1 400
(IRA)
|
kun 10 μs ≤ t ≤ 10 s
|
LR: [W m-2 sr-1]
t: [sekuntia]
|
|
l.
|
780–1 400
(IRA)
|
kun t < 10 μs
|
[W m-2 sr-1]
|
|
m.
|
780–3 000
(IRA ja IRB)
|
EIR = 18 000 t-0,75
kun t ≤ 1 000 s
|
E: [W m-2]
t: [sekuntia]
|
|
silmä
sarveiskalvo
mykiö
|
sarveiskalvon palovamma
harmaakaihi
|
|
n.
|
780–3 000
(IRA ja IRB)
|
EIR = 100
kun t > 1 000 s
|
[W m-2]
|
|
o.
|
380–3 000
(näkyvä, IRA
ja IRB)
|
Hiho = 20 000 t0,25
kun t < 10 s
|
H: [J m-2]
t: [sekuntia]
|
|
iho
|
palovamma
|
|
Huom 1: Alue 300–700 nm kattaa osan UVB-säteilystä, UVA-säteilyn kokonaan ja suurimman osan näkyvästä säteilystä. Näihin liittyvään riskiin viitataan kuitenkin yleisesti ilmauksella ”sininen valo”. Tarkasti ottaen sininen valo kattaa ainoastaan suunnilleen 400–490 nm:n välisen alueen.
Huom 2: Paikallaan pysyvien erittäin pienien (kulmakoko on < 11 mrad) lähteiden osalta LB voidaan korvata EB:llä. Tätä sovelletaan tavallisesti vain oftalmologisiin laitteisiin tai liikkumattomaan silmään anestesian aikana. Suurin mahdollinen ”tuijotusaika” saadaan seuraavasti: t max = 100/EB, jossa EB on ilmaistu watteina neliömetriä kohti (W m-2). Tavallisten näkötehtävien aikana tämä ei silmänliikkeistä johtuen ylitä 100 s.
|
Taulukko 1.2
S (λ) [dimensioton], 180 nm–400 nm
|
λ (nm)
|
S (λ)
|
λ (nm)
|
S (λ)
|
λ (nm)
|
S (λ)
|
λ (nm)
|
S (λ)
|
λ (nm)
|
S (λ)
|
|
180
|
0,0120
|
228
|
0,1737
|
276
|
0,9434
|
324
|
0,000520
|
372
|
0,000086
|
|
181
|
0,0126
|
229
|
0,1819
|
277
|
0,9272
|
325
|
0,000500
|
373
|
0,000083
|
|
182
|
0,0132
|
230
|
0,1900
|
278
|
0,9112
|
326
|
0,000479
|
374
|
0,000080
|
|
183
|
0,0138
|
231
|
0,1995
|
279
|
0,8954
|
327
|
0,000459
|
375
|
0,000077
|
|
184
|
0,0144
|
232
|
0,2089
|
280
|
0,8800
|
328
|
0,000440
|
376
|
0,000074
|
|
185
|
0,0151
|
233
|
0,2188
|
281
|
0,8568
|
329
|
0,000425
|
377
|
0,000072
|
|
186
|
0,0158
|
234
|
0,2292
|
282
|
0,8342
|
330
|
0,000410
|
378
|
0,000069
|
|
187
|
0,0166
|
235
|
0,2400
|
283
|
0,8122
|
331
|
0,000396
|
379
|
0,000066
|
|
188
|
0,0173
|
236
|
0,2510
|
284
|
0,7908
|
332
|
0,000383
|
380
|
0,000064
|
|
189
|
0,0181
|
237
|
0,2624
|
285
|
0,7700
|
333
|
0,000370
|
381
|
0,000062
|
|
190
|
0,0190
|
238
|
0,2744
|
286
|
0,7420
|
334
|
0,000355
|
382
|
0,000059
|
|
191
|
0,0199
|
239
|
0,2869
|
287
|
0,7151
|
335
|
0,000340
|
383
|
0,000057
|
|
192
|
0,0208
|
240
|
0,3000
|
288
|
0,6891
|
336
|
0,000327
|
384
|
0,000055
|
|
193
|
0,0218
|
241
|
0,3111
|
289
|
0,6641
|
337
|
0,000315
|
385
|
0,000053
|
|
194
|
0,0228
|
242
|
0,3227
|
290
|
0,6400
|
338
|
0,000303
|
386
|
0,000051
|
|
195
|
0,0239
|
243
|
0,3347
|
291
|
0,6186
|
339
|
0,000291
|
387
|
0,000049
|
|
196
|
0,0250
|
244
|
0,3471
|
292
|
0,5980
|
340
|
0,000280
|
388
|
0,000047
|
|
197
|
0,0262
|
245
|
0,3600
|
293
|
0,5780
|
341
|
0,000271
|
389
|
0,000046
|
|
198
|
0,0274
|
246
|
0,3730
|
294
|
0,5587
|
342
|
0,000263
|
390
|
0,000044
|
|
199
|
0,0287
|
247
|
0,3865
|
295
|
0,5400
|
343
|
0,000255
|
391
|
0,000042
|
|
200
|
0,0300
|
248
|
0,4005
|
296
|
0,4984
|
344
|
0,000248
|
392
|
0,000041
|
|
201
|
0,0334
|
249
|
0,4150
|
297
|
0,4600
|
345
|
0,000240
|
393
|
0,000039
|
|
202
|
0,0371
|
250
|
0,4300
|
298
|
0,3989
|
346
|
0,000231
|
394
|
0,000037
|
|
203
|
0,0412
|
251
|
0,4465
|
299
|
0,3459
|
347
|
0,000223
|
395
|
0,000036
|
|
204
|
0,0459
|
252
|
0,4637
|
300
|
0,3000
|
348
|
0,000215
|
396
|
0,000035
|
|
205
|
0,0510
|
253
|
0,4815
|
301
|
0,2210
|
349
|
0,000207
|
397
|
0,000033
|
|
206
|
0,0551
|
254
|
0,5000
|
302
|
0,1629
|
350
|
0,000200
|
398
|
0,000032
|
|
207
|
0,0595
|
255
|
0,5200
|
303
|
0,1200
|
351
|
0,000191
|
399
|
0,000031
|
|
208
|
0,0643
|
256
|
0,5437
|
304
|
0,0849
|
352
|
0,000183
|
400
|
0,000030
|
|
209
|
0,0694
|
257
|
0,5685
|
305
|
0,0600
|
353
|
0,000175
|
|
|
|
210
|
0,0750
|
258
|
0,5945
|
306
|
0,0454
|
354
|
0,000167
|
|
|
|
211
|
0,0786
|
259
|
0,6216
|
307
|
0,0344
|
355
|
0,000160
|
|
|
|
212
|
0,0824
|
260
|
0,6500
|
308
|
0,0260
|
356
|
0,000153
|
|
|
|
213
|
0,0864
|
261
|
0,6792
|
309
|
0,0197
|
357
|
0,000147
|
|
|
|
214
|
0,0906
|
262
|
0,7098
|
310
|
0,0150
|
358
|
0,000141
|
|
|
|
215
|
0,0950
|
263
|
0,7417
|
311
|
0,0111
|
359
|
0,000136
|
|
|
|
216
|
0,0995
|
264
|
0,7751
|
312
|
0,0081
|
360
|
0,000130
|
|
|
|
217
|
0,1043
|
265
|
0,8100
|
313
|
0,0060
|
361
|
0,000126
|
|
|
|
218
|
0,1093
|
266
|
0,8449
|
314
|
0,0042
|
362
|
0,000122
|
|
|
|
219
|
0,1145
|
267
|
0,8812
|
315
|
0,0030
|
363
|
0,000118
|
|
|
|
220
|
0,1200
|
268
|
0,9192
|
316
|
0,0024
|
364
|
0,000114
|
|
|
|
221
|
0,1257
|
269
|
0,9587
|
317
|
0,0020
|
365
|
0,000110
|
|
|
|
222
|
0,1316
|
270
|
1,0000
|
318
|
0,0016
|
366
|
0,000106
|
|
|
|
223
|
0,1378
|
271
|
0,9919
|
319
|
0,0012
|
367
|
0,000103
|
|
|
|
224
|
0,1444
|
272
|
0,9838
|
320
|
0,0010
|
368
|
0,000099
|
|
|
|
225
|
0,1500
|
273
|
0,9758
|
321
|
0,000819
|
369
|
0,000096
|
|
|
|
226
|
0,1583
|
274
|
0,9679
|
322
|
0,000670
|
370
|
0,000093
|
|
|
|
227
|
0,1658
|
275
|
0,9600
|
323
|
0,000540
|
371
|
0,000090
|
|
|
Taulukko 1.3
B (λ), R (λ) [dimensioton], 380 nm–1 400 nm
|
λ (nm)
|
B (λ)
|
R (λ)
|
|
300 ≤ λ < 380
|
0,01
|
—
|
|
380
|
0,01
|
0,1
|
|
385
|
0,013
|
0,13
|
|
390
|
0,025
|
0,25
|
|
395
|
0,05
|
0,5
|
|
400
|
0,1
|
1
|
|
405
|
0,2
|
2
|
|
410
|
0,4
|
4
|
|
415
|
0,8
|
8
|
|
420
|
0,9
|
9
|
|
425
|
0,95
|
9,5
|
|
430
|
0,98
|
9,8
|
|
435
|
1
|
10
|
|
440
|
1
|
10
|
|
445
|
0,97
|
9,7
|
|
450
|
0,94
|
9,4
|
|
455
|
0,9
|
9
|
|
460
|
0,8
|
8
|
|
465
|
0,7
|
7
|
|
470
|
0,62
|
6,2
|
|
475
|
0,55
|
5,5
|
|
480
|
0,45
|
4,5
|
|
485
|
0,32
|
3,2
|
|
490
|
0,22
|
2,2
|
|
495
|
0,16
|
1,6
|
|
500
|
0,1
|
1
|
|
500 < λ ≤ 600
|
100,02 ·(450-λ)
|
1
|
|
600 < λ ≤ 700
|
0,001
|
1
|
|
700 < λ ≤ 1 050
|
—
|
100,002 ·(700-λ)
|
|
1 050 < λ ≤ 1 150
|
—
|
0,2
|
|
1 150 < λ ≤ 1 200
|
—
|
0,2 ·100,02 ·(1 150 -λ)
|
|
1 200 < λ ≤ 1 400
|
—
|
0,02
|
LIITE II
Optinen lasersäteily
Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin lähteestä tulevan säteilyn aallonpituudesta ja kestosta, ja tuloksia olisi verrattava vastaaviin altistumisen raja-arvoihin, jotka on esitetty taulukoissa 2.2–2.4. Joihinkin optisen lasersäteilyn lähteisiin voidaan soveltaa useampaa kuin yhtä altistumisarvoa ja sitä vastaavaa altistumisrajaa.
Taulukoissa 2.2–2.4 laskentaparametreinä käytettävät kertoimet on lueteltu taulukossa 2.5 ja toistuvan altistumisen osalta käytettävät korjauskertoimet taulukossa 2.6.
Selitykset:
|
dP
|
teho, joka ilmaistaan watteina [W];
|
|
dA
|
pinta-ala, joka ilmaistaan neliömetreinä [m2];
|
|
E (t), E
|
irradianssi tai tehotiheys: tietylle pinnalle kohdistuva säteilyteho pinta-alayksikköä kohti, joka ilmaistaan yleensä watteina neliömetriä kohti [W m-2]; E (t):n ja E:n arvot tulevat mittauksista tai laitteiston valmistaja voi toimittaa ne;
|
|
H
|
energiatiheys: irradianssin aikaintegraali, ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m-2];
|
|
t
|
aika, altistumisen kesto, joka ilmaistaan sekunteina [s];
|
|
λ
|
aallonpituus, joka ilmaistaan nanometreinä [nm];
|
|
γ
|
mittausnäkökentän rajaava kartiokulma, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad];
|
|
γm
|
mittausnäkökenttä, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad];
|
|
α
|
lähteen kulmakoko, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad];
|
|
|
rajaava aukko: ympyränmuotoinen alue, jolta irradianssin ja energiatiheyden keskiarvot lasketaan;
|
|
G
|
integroitu radianssi: radianssin integraali tiettynä altistumisaikana, joka ilmaistaan säteilyenergiana säteilevän pinnan pinta-alayksikköä kohti ja säteilyn avaruuskulmayksikköä kohti, jouleina neliömetriä ja steradiaania kohti [J m-2 sr -1].
|
Taulukko 2.1
Säteilyvauriot
|
Aallonpituus [nm]
λ
|
Säteilyalue
|
Kohteena oleva elin
|
Vaurio
|
Altistumisen raja-arvoa koskeva taulukko
|
|
180–400
|
UV
|
silmä
|
fotokemiallinen vaurio ja lämpövaurio
|
2.2, 2.3
|
|
180–400
|
UV
|
iho
|
eryteema
|
2.4
|
|
400–700
|
näkyvä
|
silmä
|
verkkokalvon vaurio
|
2.2
|
|
400–600
|
näkyvä
|
silmä
|
valokemiallinen vaurio
|
2.3
|
|
400–700
|
näkyvä
|
iho
|
lämpövaurio
|
2.4
|
|
700–1 400
|
IRA
|
silmä
|
lämpövaurio
|
2.2, 2.3
|
|
700–1 400
|
IRA
|
iho
|
lämpövaurio
|
2.4
|
|
1 400 –2 600
|
IRB
|
silmä
|
lämpövaurio
|
2.2
|
|
2 600 –106
|
IRC
|
silmä
|
lämpövaurio
|
2.2
|
|
1 400 –106
|
IRB, IRC
|
silmä
|
lämpövaurio
|
2.3
|
|
1 400 –106
|
IRB, IRC
|
iho
|
lämpövaurio
|
2.4
|
Taulukko 2.2
Silmään kohdistuvan laseraltistumisen raja-arvot — Lyhytkestoinen altistuminen < 10 s
Taulukko 2.3
Silmään kohdistuvan laseraltistumisen raja-arvot — Pitkäkestoinen altistuminen ≥ 10 s
Taulukko 2.4
Ihoon kohdistuvan laseraltistumisen raja-arvot
Taulukko 2.5
Sovellettavat korjauskertoimet ja muut laskentaparametrit
|
ICNIRP:n esittämä parametri
|
Aallonpituusalue (nm)
|
Arvo
|
|
CA
|
λ < 700
|
CA = 1,0
|
|
700 — 1 050
|
CA = 10 0,002 (λ - 700)
|
|
1 050 — 1 400
|
CA = 5,0
|
|
CB
|
400 — 450
|
CB = 1,0
|
|
450 — 700
|
CB = 10 0,02 (λ - 450)
|
|
CC
|
700 — 1 150
|
CC = 1,0
|
|
1 150 — 1 200
|
CC = 10 0,018 (λ - 1 150 )
|
|
1 200 — 1 400
|
CC = 8,0
|
|
T1
|
λ < 450
|
T1 = 10 s
|
|
450 — 500
|
T1 = 10 · [10 0,02 (λ - 450)] s
|
|
λ > 500
|
T1 = 100 s
|
|
ICNIRP:n esittämä parametri
|
Biologinen vaikutus
|
Arvo
|
|
αmin
|
Kaikki lämpövaikutukset
|
αmin = 1,5 mrad
|
|
ICNIRP:n esittämä parametri
|
Kulmakoko (mrad)
|
Arvo
|
|
CE
|
α < αmin
|
CE = 1,0
|
|
αmin < α < 100
|
CE = α/αmin
|
|
α > 100
|
CE = α2/(αmin · αmax) mrad missä αmax = 100 mrad
|
|
T2
|
α < 1,5
|
T2 = 10 s
|
|
1,5 < α < 100
|
T2 = 10 · [10 (α - 1,5 ) / 98,5 ] s
|
|
α > 100
|
T2 = 100 s
|
|
ICNIRP:n esittämä parametri
|
Altistumisaika (s)
|
Arvo
|
|
γ
|
t ≤ 100
|
γ = 11 [mrad]
|
|
100 < t < 104
|
γ = 1,1 t 0,5 [mrad]
|
|
t > 104
|
γ = 110 [mrad]
|
Taulukko 2.6
Korjauskertoimet toistuvaa altistumista varten
Kaikkia kolmea alla olevaa yleissääntöä tulee soveltaa peräkkäisiä pulsseja lähettävien tai skannaavien laserjärjestelmien aiheuttamaan toistuvaan altistumiseen:
1. Pulssijonon yksittäisestä pulssista aiheutuva altistuminen ei saa ylittää kyseisen pulssinpituisen yksittäisen pulssin altistumisen raja-arvoa.
2. Minkään ajan t kestoisen pulssijoukon (tai pulssijonon osan) aiheuttama altistuminen ei saa ylittää aikaa t vastaavaa altistumisen raja-arvoa.
3. Minkään pulssijoukon yksittäisen pulssin aiheuttama altistuminen ei saa ylittää yksittäisen pulssin altistumisen raja-arvoa kerrottuna kumulatiivisella lämpökorjauskertoimella Cp=N-0,25 , jossa N on pulssien lukumäärä. Tätä sääntöä sovelletaan ainoastaan lämpövaurioilta suojaaviin altistumisrajoihin, jolloin kaikkia alle Tmin aikana tulevia pulsseja pidetään yksittäisenä pulssina.
|
Parametri
|
Spektrialue (nm)
|
Arvo
|
|
Tmin
|
315 < λ ≤ 400
|
Tmin = 10 -9 s (= 1 ns)
|
|
400 < λ ≤ 1 050
|
Tmin = 18· 10 -6 s (= 18 μs)
|
|
1 050 < λ ≤ 1 400
|
Tmin = 50· 10 -6 s (= 50 μs)
|
|
1 400 < λ ≤ 1 500
|
Tmin = 10 -3 s (= 1 ms)
|
|
1 500 < λ ≤ 1 800
|
Tmin = 10 s
|
|
1 800 < λ ≤ 2 600
|
Tmin = 10 -3 s (= 1 ms)
|
|
2 600 < λ ≤ 10 6
|
Tmin = 10 -7 s (= 100 ns)
|