02005L0044 — FI — 26.07.2019 — 002.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2005/44/EY,

annettu 7 päivänä syyskuuta 2005,

yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä

(EUVL L 255 30.9.2005, s. 152)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 219/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009,

  L 87

109

31.3.2009

►M2

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1243, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019,

  L 198

241

25.7.2019


Oikaistu:

►C1

Oikaisu, EUVL L 344, 27.12.2005, s.  52 (2005/44/EY,)




▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2005/44/EY,

annettu 7 päivänä syyskuuta 2005,

yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä



1 artikla

Kohde

1.  Tässä direktiivissä luodaan puitteet yhdenmukaistettujen jokitiedotuspalvelujen käyttöönotolle ja käytölle Euroopan yhteisössä, jotta voidaan tukea sisävesiliikennettä parantamalla sen turvallisuutta, tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä ja helpottaa sen yhdistämistä muihin liikennemuotoihin.

2.  Tällä direktiivillä luodaan puitteet teknisten vaatimusten, eritelmien ja edellytysten laadintaan ja kehittämiseen, jotta yhteisön sisävesillä varmistetaan yhdenmukaiset, yhteentoimivat ja avoimet jokitiedotuspalvelut. Komissio vastaa kyseisten teknisten vaatimusten, eritelmien ja edellytysten laadinnasta ja kehittämisestä, ja sitä avustaa 11 artiklassa tarkoitettu komitea. Komissio ottaa myös huomioon asianomaisten kansainvälisten järjestöjen, kuten PIANCin, RNKK:n ja YK:n Euroopan talouskomission kehittämät toimet. Lisäksi varmistetaan johdonmukaisuus muiden liikennemuotojen hallintapalvelujen, erityisesti meriliikenteen hallinnan ja tiedotuspalvelujen kanssa.

2 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan jokitiedotuspalvelujen toteuttamiseen ja toimintaan jäsenvaltioiden kaikilla sellaisilla sisävesillä, jotka kuuluvat IV luokkaan tai sitä korkeampaan luokkaan ja joita IV luokan tai sitä korkeamman luokan vesiväylä yhdistää toisen jäsenvaltion IV luokan tai sitä korkeamman luokan vesiväylään, mukaan luettuina tällaisten vesiväylien satamat, jotka mainitaan päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta merisatamien, sisävesisatamien ja intermodaaliterminaalien sekä liitteessä III olevan hankkeen n:o 8 osalta 22 päivänä toukokuuta 2001 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1346/2001/EY ( 1 ). Tässä direktiivissä Euroopan sisävesiväylät luokitellaan YK:n Euroopan talouskomission 12 päivänä marraskuuta 1992 antaman päätöslauselman N:o 30 mukaisesti.

2.  Jäsenvaltio voi soveltaa tätä direktiiviä sisävesiin ja sisävesisatamiin, joita ei mainita 1 kohdassa.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

a) ”jokitiedotuspalveluilla (RIS)” yhdenmukaistettuja tiedotuspalveluja, joilla tuetaan liikenteen ja kuljetusten hallintaa sisävesiliikenteessä, mukaan luettuina liittymät muihin liikennemuotoihin siellä, missä se on teknisesti mahdollista. Jokitiedotuspalvelut eivät koske yritysten välistä sisäistä kaupallista toimintaa, mutta ne ovat avoimia yhteiskäytölle kaupallisten toimien kanssa. Jokitiedotuspalveluihin kuuluvat väylätiedotus, liikennetiedotus, liikenteen hallinta, onnettomuuksien torjunnan tuki, tiedotus liikenteen hallintaa varten, tilasto- ja tullipalvelut sekä väylä- ja satamamaksut;

b) ”väylätiedotuksella” vesiväyliä (kulkuväyliä) koskevaa maantieteellistä, hydrologista ja hallinnollista tiedotusta. Väylätiedotus on yksisuuntaista tiedotusta: rannalta alukselle tai rannalta konttoriin;

c) ”taktisella liikennetiedotuksella” tiedotusta, joka vaikuttaa välittömiin navigointipäätöksiin käytännön liikennetilanteessa ja maantieteellisessä lähiympäristössä;

d) ”strategisella liikennetiedotuksella” tiedotusta, joka vaikuttaa jokitiedotuspalvelujen käyttäjien keskipitkän ja pitkän aikavälin päätöksiin;

e) ”RIS-sovelluksella” jokitiedotuspalvelujen tarjoamista tähän tarkoitettujen järjestelmien avulla;

f) ”RIS-keskuksella” paikkaa, jossa operaattorit hallinnoivat palveluja;

g) ”RIS-käyttäjillä” kaikkia erilaisia käyttäjäryhmiä, mukaan luettuina alusten päälliköt, RIS-operaattorit, sulkumestarit ja/tai sillanhoitajat, väyläviranomaiset, satamien ja terminaalien pitäjät, pelastuspalvelujen onnettomuuskeskusten henkilökunta, kalustopäälliköt, lastinkuljettajat ja rahdinvälittäjät;

h) ”yhteentoimivuudella” sitä, että palvelut, tietosisällöt, tiedonvaihtomuodot ja taajuudet yhdenmukaistetaan niin, että RIS-käyttäjät voivat käyttää samoja palveluja ja tietoja Euroopan tasolla.

4 artikla

Jokitiedotuspalvelujen (RIS) perustaminen

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet jokitiedotuspalvelujen (RIS) toteuttamiseksi sisävesillä 2 artiklan mukaisesti.

2.  Jäsenvaltioiden on kehitettävä palveluja siten, että RIS-sovellus on tehokas, laajennuskelpoinen ja yhteentoimiva muiden RIS-sovellusten ja, jos mahdollista, muiden liikennemuotojen järjestelmien kanssa. Se on myös voitava liittää liikenteen hallintajärjestelmiin ja kaupallisiin toimiin.

3.  Jokitiedotuspalvelujen perustamiseksi jäsenvaltioiden on

a) tarjottava jokitiedotuspalvelujen käyttäjille kaikki olennaiset tiedot, jotka koskevat liikennöintiä ja matkasuunnittelua sisävesillä. Nämä tiedot on toimitettava ainakin käytettävissä olevassa elektronisessa muodossa;

b) varmistettava, että jäsenvaltioiden kaikilla sisävesillä, jotka kuuluvat V a luokkaan tai sitä korkeampaan luokkaan Euroopan sisävesiluokituksen mukaisesti, jokitiedotuspalvelujen käyttäjien saatavilla on a alakohdassa mainittujen tietojen lisäksi navigoinnin kannalta tarkoituksenmukaiset elektroniset merikartat;

c) varmistettava, että jos kansallisissa tai kansainvälisissä säännöissä edellytetään alusten ilmoittautumista, toimivaltaiset viranomaiset saavat elektroniset ilmoitukset aluksilta vaadittavista tiedoista. Rajat ylittävässä liikenteessä nämä tiedot on toimitettava naapurivaltion toimivaltaisille viranomaisille. Tiedon pitää olla toimitettu ennen kuin alus saapuu rajalle;

d) varmistettava, että laivureille toimitettavat ilmoitukset, mukaan luettuina jäsenvaltioiden sisävesiväylien veden korkeutta (tai suurinta sallittua syväystä) ja jäätilannetta koskevat ilmoitukset, toimitetaan vakiomuotoisina, koodattuina ja verkosta noudettavina viesteinä. Vakiomuotoisen viestin on sisällettävä ainakin turvalliseen liikennöintiin tarvittavat tiedot. Laivureille tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava ainakin helppokäyttöisessä elektronisessa muodossa.

Tässä kohdassa tarkoitetut velvoitteet on täytettävä noudattaen liitteissä I ja II määritettyjä eritelmiä.

4.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on perustettava RIS-keskuksia alueellisten tarpeiden mukaisesti.

5.  Alusten automaattisissa tunnistusjärjestelmissä (AIS) sovelletaan Baselissa 6 päivänä huhtikuuta 2000 Kansainvälisen televiestintäliiton (ITUn) radio-ohjesäännön puitteissa sovittua, sisävesien radiopuhelinpalvelua koskevaa alueellista järjestelyä.

6.  Jäsenvaltioiden on tarpeen vaatiessa yhteistyössä Euroopan unionin kanssa edistettävä sitä, että niiden vesillä liikennöivien alusten päälliköt, liikenteen harjoittajat, asiamiehet tai omistajat sekä tällaisilla aluksilla kuljetettavan lastin rahtaaja ja omistajat hyödyntävät täysin tämän direktiivin mukaisesti saatavilla olevia palveluita.

7.  Komissio varmistaa asianmukaisin toimin jokitiedotuspalveluiden yhteensopivuuden, luotettavuuden ja turvallisuuden.

5 artikla

Tekniset ohjeet ja eritelmät

1.  Tukeakseen jokitiedotuspalveluja ja varmistaakseen näiden palvelujen yhteentoimivuuden 4 artiklan 2 kohdan vaatimusten mukaisesti komissio laatii tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti tekniset ohjeet palvelujen suunnittelua, täytäntöönpanoa ja käyttöä varten (RIS-ohjeet) sekä tekniset erittelyt erityisesti seuraavilla aloilla:

a) sisävesiliikenteen elektroninen merikarttajärjestelmä (sisävesien ECDIS-järjestelmä);

b) elektroniset alusten ilmoittautumisjärjestelmät;

c) laivureille tarkoitetut ilmoitukset;

d) alusten paikannus- ja seurantajärjestelmät;

e) jokitiedotuspalvelujen käyttöön tarvittavien laitteiden yhteensopivuus.

Nämä ohjeet ja eritelmät perustuvat liitteessä II esitettyihin teknisiin periaatteisiin ja niissä otetaan huomioon asiaan liittyvien kansainvälisten organisaatioiden alalla tekemä työ.

2.  Komissio laatii ja tarpeen vaatiessa tarkistaa edellä 1 kohdassa tarkoitetut ohjeet ja eritelmät 11 artiklan 3 kohdassa esitettyä menettelyä noudattaen. Komissio laatii ohjeet seuraavan aikataulun mukaisesti:

▼C1

a) jokitiedotuspalveluja koskevat ohjeet viimeistään 20 päivänä heinäkuuta 2006;

▼B

b) tekniset eritelmät, jotka koskevat sisävesien elektronista merikarttajärjestelmää (ECDIS), elektronisia alusten ilmoittautumisjärjestelmiä ja laivureille tarkoitettuja ilmoituksia viimeistään 20 päivänä lokakuuta 2006;

▼C1

c) tekniset eritelmät, jotka koskevat paikannus- ja seurantajärjestelmiä, viimeistään 20 päivänä tammikuuta 2007.

▼B

3.  Jokitiedotuspalveluja koskevat ohjeet ja eritelmät julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla

Satelliittipaikannus

Jokitiedotuspalveluissa, joissa edellytetään tarkkaa paikannusta, suositellaan käytettäväksi satelliittipaikannustekniikkaa.

7 artikla

Jokitiedotuspalveluissa käytettävien laitteiden tyyppihyväksyntä

1.  Silloin kun se on liikennöinnin turvallisuuden vuoksi tarpeen ja kun teknisissä eritelmissä sitä edellytetään, jokitiedotuspalvelujen laitteet ja ohjelmistosovellukset on tyyppihyväksyttävä, jotta ne olisivat kyseisten eritelmien mukaisia ennen kuin ne otetaan käyttöön sisävesillä.

2.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tyyppihyväksynnästä vastaavat kansalliset elimet. Komissio antaa nämä tiedot muille jäsenvaltioille.

3.  Kaikkien jäsenvaltioiden on tunnustettava muiden jäsenvaltioiden 2 kohdassa tarkoitettujen kansallisten elinten myöntämät tyyppihyväksynnät.

8 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat jokitiedotuspalvelujen sovelluksista sekä kansainvälisestä tiedonvaihdosta. Komissiolle on annettavat tiedot näistä viranomaisista.

9 artikla

Tietosuojaa, tietoturvaa ja tietojen uudelleenkäyttöä koskevat säännöt

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokitiedotuspalvelujen toiminnassa tarvittavien henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan yksilöiden perusoikeuksien ja vapauksien suojelua koskevia yhteisön sääntöjä, mukaan luettuina direktiivi 95/46/EY ja direktiivi 2002/58/EY.

2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava ja ylläpidettävä turvallisuustoimia, joilla suojellaan RIS-viestejä ja -tallenteita ei-toivotuilta tapahtumilta ja väärinkäytöltä, mukaan luettuina tietojen luvaton käyttö, muuttaminen tai katoaminen.

3.  Sovelletaan julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston 17 päivänä marraskuuta 2003 antamaa direktiiviä 2003/98/EY ( 2 ).

▼M2

10 artikla

Liitteiden I ja II muuttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa 10 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä I ja II tämän direktiivin soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella ja niiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen.

▼M2

10 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 26 päivästä heinäkuuta 2019 viiden vuoden ajaksi 10 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa ( 3 ) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 10 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

▼M1

11 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteeseen myönnettyjen kansallisten pätevyyskirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta 16 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/672/ETY ( 4 ) 7 artiklalla perustettu komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

▼M2 —————

▼M1

5.  Komissio kuulee säännöllisesti alan edustajia.

▼B

12 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden, joilla on 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvia sisävesiväyliä, on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 20 päivänä lokakuuta 2007. Niiden on toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet noudattaakseen 4 artiklassa asetettuja vaatimuksia viimeistään 30 kuukauden kuluttua siitä, kun 5 artiklassa tarkoitetut tekniset ohjeet ja eritelmät tulevat voimaan. Tekniset ohjeet ja eritelmät tulevat voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.  Komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä pidentää 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti 2 kohdassa säädettyä määräaikaa, kun on kyse 4 artiklassa asetetun yhden tai useamman vaatimuksen täytäntöönpanosta 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla sisävesiväylillä, joilla on alhainen liikennetiheys, tai sisävesiväylillä, joilla täytäntöönpanon kustannukset olisivat suhteettomat sen avulla saatuun hyötyyn nähden. Määräaikaa voidaan pidentää komission yksinkertaisella päätöksellä, ja pidennys voidaan uusia. Jäsenvaltioiden pyyntöön liitettävistä perusteluista on käytävä ilmi kyseisen vesiväylän liikennetiheys ja taloudelliset olosuhteet. Pidennystä pyytänyt jäsenvaltio voi komission päätökseen saakka jatkaa toimintaansa ikään kuin pidennys olisi myönnetty.

4.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5.  Jäsenvaltioiden on tarvittaessa avustettava toisiaan tämän direktiivin täytäntöönpanossa.

6.  Komissio valvoo jokitiedotuspalvelujen käyttöönottoa yhteisössä ja laatii kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 20 päivänä lokakuuta 2008.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

14 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille, joilla on 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvia sisävesiväyliä.




LIITE I

TIETOJA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti on toimitettava erityisesti seuraavat tiedot:

 väylän linjaus kilometrimerkintöineen,

 aluksia tai alusryhmiä koskevat rajoitukset, jotka liittyvät pituuteen, leveyteen, syväykseen ja aluksen suurimpaan korkeuteen merenpinnasta,

 rajoittavien rakenteiden, erityisesti kanavasulkujen ja siltojen käyttöajat,

 satamien ja uudelleenlastauskeskusten sijainti,

 tiedot liikennöinnin kannalta olennaisista vedenkorkeusmittareista.




LIITE II

JOKITIEDOTUSPALVELUJA KOSKEVIEN OHJEIDEN JA TEKNISTEN ERITELMIEN PERIAATTEET

1.   Jokitiedotuspalveluja koskevat ohjeet

Tämän direktiivin 5 artiklassa tarkoitetuissa jokitiedotuspalveluja koskevissa ohjeissa on noudatettava seuraavia periaatteita:

a) ohjeissa on esitettävä palvelujen ja niihin liittyvien järjestelmien suunnittelua, toteutusta ja käyttöä koskevat tekniset vaatimukset;

b) ohjeissa on esitettävä jokitiedotuspalvelujen arkkitehtuuri ja organisaatio; ja

c) ohjeissa on esitettävä suosituksia, jotka koskevat alusten osallistumista jokitiedotuspalveluihin, yksittäisiä palveluja ja jokitiedotuspalvelujen vaiheittaista kehittämistä.

2.   Sisävesien elektroninen merikarttajärjestelmä (ECDIS)

Tämän direktiivin 5 artiklan mukaisesti laadittavissa teknisissä eritelmissä, jotka koskevat sisävesiliikenteen elektronista merikarttajärjestelmää (sisävesien ECDIS), on noudatettava seuraavia periaatteita:

a) yhteensopivuus meriliikenteen ECDIS-järjestelmän kanssa, jotta voidaan helpottaa sisävesialusten liikennöintiä jokisuistojen sekaliikenteessä sekä meri-joki-liikenteessä;

b) sisävesien ECDIS-järjestelmän laitteita koskevien vähimmäisvaatimusten asettaminen ja elektronisten merikarttojen vähimmäissisällön määrittely siten, että varmistetaan liikennöinnin turvallisuus ja erityisesti

 sisävesien ECDIS-järjestelmän laitteiden suuri luotettavuus ja saatavuus,

 sisävesien ECDIS-laitteiden lujuus, jotta ne kestävät aluksilla vallitsevat tyypilliset ympäristöolosuhteet laitteiden laadun ja luotettavuuden heikkenemättä,

 kaikkien liikennöinnin turvallisuuden kannalta tarpeellisten maantieteellisten kohteiden (esimerkiksi väylän rajojen, rantarakenteiden ja merimerkkien) merkitseminen elektronisiin merikarttoihin,

 elektronisen merikartan seuranta yhdessä tutkakuvan kanssa silloin, kun sitä käytetään aluksen ohjaamiseen;

c) väylän syvyystietojen näyttäminen elektronisessa merikartassa ja ennustetun tai tosiasiallisen vedenkorkeuden näyttö;

d) lisätietojen (esimerkiksi muiden tahojen kuin toimivaltaisten viranomaisten antamien tietojen) lisääminen elektroniseen merikarttaan ja niiden näyttäminen sisävesien ECDIS-järjestelmässä siten, ettei se vaikuta turvalliseen liikennöintiin tarvittaviin tietoihin;

e) jokitiedotuspalvelujen käyttäjien mahdollisuus saada elektronisia merikarttoja;

f) kaikkien sovellusvalmistajien mahdollisuus saada merikarttoja varten tarvittavia tietoja, tarpeen vaatiessa kohtuullista kustannuksiin perustuvaa maksua vastaan.

3.   Elektroniset alusten ilmoittautumisjärjestelmät

Tämän direktiivin 5 artiklassa tarkoitetuissa teknisissä eritelmissä, jotka koskevat elektronisia alusten ilmoittautumisjärjestelmiä, on noudatettava seuraavia periaatteita:

a) elektronisen tiedonvaihdon helpottaminen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä niiden välillä, jotka osallistuvat sekä sisävesi- että meriliikenteeseen ja multimodaaliliikenteeseen silloin, kun siihen liittyy sisävesiliikennettä;

b) vakiomuotoiset liikenneilmoitusviestit alukselta viranomaisille ja viranomaisilta alukselle suuntautuvassa sekä viranomaisten välisessä viestinnässä, jotta saavutettaisiin yhteensopivuus meriliikenteen kanssa;

c) kansainvälisesti hyväksytyt koodiluettelot ja -luokitukset, joita voidaan täydentää sisämaaliikenteen tarpeiden mukaan;

d) aluksen yksilöllisen eurooppalaisen tunnistenumeron käyttö.

4.   Laivureille tarkoitetut ilmoitukset

Tämän direktiivin 5 artiklassa tarkoitetuissa teknisissä eritelmissä, jotka koskevat laivureille tarkoitettuja ilmoituksia, erityisesti väylätietoja, liikennetiedotusta ja liikenteen hallintaa sekä matkasuunnittelua, on noudatettava seuraavia periaatteita:

a) standardoitu tietorakenne, jossa käytetään ennalta määriteltyjä tekstimoduuleita ja joka on koodattu pitkälle, jotta mahdollistetaan tärkeimmän sisällön automaattinen kääntäminen muille kielille ja helpotetaan laivureille tarkoitettujen ilmoitusten integrointia matkasuunnittelujärjestelmiin;

b) standardoidun tietorakenteen yhteensopivuus sisävesien ECDIS-järjestelmän tietorakenteen kanssa, jotta helpotetaan laivureille tarkoitettujen ilmoitusten integrointia sisävesien ECDIS-järjestelmään.

5.   Alusten paikannus- ja seurantajärjestelmät

Tämän direktiivin 5 artiklassa tarkoitetuissa teknisissä eritelmissä, jotka koskevat alusten paikannus- ja seurantajärjestelmiä, on noudatettava seuraavia periaatteita:

a) järjestelmiä koskevien vaatimusten ja vakiosanomien sekä menettelyjen määrittely, jotta sanomat voidaan toimittaa automatisoidusti;

b) taktisen liikennetiedotuksen vaatimuksiin sopivien järjestelmien ja strategisen liikennetiedotuksen vaatimuksiin sopivien järjestelmien eriyttäminen sekä paikannustarkkuuden että päivitysasteen osalta;

c) kuvaus alusten paikannuksen ja seurannan teknisistä järjestelmistä, kuten sisävesien AIS-järjestelmästä (automaattisesta tunnistusjärjestelmästä);

d) tietomuotojen yhteensopivuus meriliikenteen AIS-järjestelmän kanssa.



( 1 ) EYVL L 185, 6.7.2001, s. 1.

( 2 ) EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90.

( 3 ) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

( 4 ) EYVL L 373, 31.12.1991, s. 29.