Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ( 1 ) ja erityisesti sen 40 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan, 42 artiklan 4 ja 9 kohdan, 46 artiklan 3 kohdan, 52 artiklan 2 kohdan, 54 artiklan 5 kohdan, 145 artiklan c ja d alakohdan ja 155 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Olisi annettava tilatukijärjestelmästä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osaston täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(2)	Selkeyden vuoksi on aiheellista vahvistaa tietyt määritelmät. Tarvittaessa olisi käytettävä määritelmiä, joita jo sovelletaan vastaavissa tapauksissa ja/tai joita on jo käytetty useiden vuosien ajan.

(3)	Tukioikeuksien yksikköarvon laskemisen helpottamiseksi olisi säädettävä selkeät säännöt, jotka koskevat lukujen pyöristämistä ja mahdollisuutta jakaa osiin olemassa olevat tukioikeudet silloin, kun ilmoitetun tai tukioikeuden mukana siirrettävän viljelylohkon koko on vain hehtaarin murto-osa.

(4)

Olisi annettava erityissäännöksiä, jotka koskevat kansallisen varannon perustamista ja erityisesti viitemäärien tai tukioikeuksien vähennysten laskemista sekä vähennysten soveltamista silloin, kun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 95 ja 96 artiklassa tarkoitetut lypsylehmäpalkkiot ja lisätuet irrotetaan kokonaan tai osittain tuotannosta.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 3 ja 5 kohdassa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta myöntää tukioikeuksia kansallisesta varannosta. On aiheellista säätää tällä tavalla myönnettävien tukioikeuksien lukumäärän ja arvon laskemista koskevista säännöistä. Tietyn jouston sallimiseksi jäsenvaltioille, joilla on parhaat mahdollisuudet arvioida kunkin tällaista kohtelua haluavan viljelijän tilannetta, myönnettävien tukioikeuksien enimmäismäärä ei saa olla korkeampi kuin ilmoitettujen hehtaarien lukumäärä, eikä oikeuksien arvo saa ylittää jäsenvaltioiden puolueettomin perustein vahvistamaa enimmäismäärää. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 6 kohdan mukaan korotettaessa jo vahvistettujen tukioikeuksien yksikköarvoa olisi noudatettava alueellista keskiarvoa. Jäsenvaltioiden olisi voitava vahvistaa kyseinen alueellinen keskiarvo asianmukaisella maantieteellisellä tasolla. Koska tuki on kuitenkin luonteeltaan tuotannosta irrotettu, määrää ei missään tapauksessa saa eriyttää tai laskea alakohtaisen tuotannon mukaan.

(6)

Tietyissä tilanteissa viljelijöille saattaa kerääntyä enemmän tukioikeuksia kuin heillä on maata niiden käyttämiseksi. Näin voi tapahtua esimerkiksi rehualojen yhteiskäytön yhteydessä, vuokrasopimuksen päättyessä, osallistuttaessa metsitysohjelmaan tai ostettaessa kansallisten säännösten mukaisesti maidon viitemääriä, jotka on vuokrattu yhdessä maa-alan kanssa viitejakson aikana. Tämän vuoksi vaikuttaa aiheelliselta säätää järjestelmästä, jolla varmistetaan viljelijöiden saama tuki keskittämällä se jäljellä oleviin käytettävissä oleviin hehtaareihin. Kyseisen järjestelmän väärinkäytön estämiseksi olisi kuitenkin säädettävä eräistä järjestelmään osallistumista koskevista edellytyksistä.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 mukaisesti kansallista varantoa täydennetään käyttämättömillä tukioikeuksilla tai valinnaisesti tukioikeuksien myynnistä tai ennen tiettyä ajankohtaa tapahtuneista luovutuksista tehtävillä pidätyksillä. Tämän vuoksi on säädettävä ajankohdasta, jonka jälkeen käyttämättömät tukioikeudet palautuvat kansalliseen varantoon. Hallinnollisista syistä olisi myös säädettävä, että palautuessaan kansalliseen varantoon sellaisiin tukioikeuksiin, joihin liittyy lupa viljellä hedelmiä, vihanneksia tai talousperunaa, taikka kesannointioikeuksiin ei enää liity kyseisiä lupia tai velvollisuuksia. Tämä on perusteltua myös siksi, että kyseinen lupa tai velvollisuus vahvistetaan aikaisempien viitteiden perusteella, eikä tilatukijärjestelmän käyttöönottamisen jälkeen ole enää mahdollista määritellä varannosta myönnettyjä lupia vastaavien kesannointioikeuksien edunsaajia, koska tuki on irrotettu tuotannosta.

(8)

Sovellettaessa tukioikeuksien myynnistä tehtävää pidätystä on tarpeen vahvistaa enimmäisprosenttimäärät ja soveltamisperusteet, ja ne olisi eriytettävä siirtojen ja siirrettävien tukioikeuksien luonteen mukaan. Jos tilatukijärjestelmän ensimmäisten soveltamisvuosien aikana uhkaa esiintyä keinottelua, jäsenvaltiolle voidaan antaa lupa korottaa oikeuksien myyntiin ilman maa-alaa sovellettavaa pidätysprosenttia. Tällaisten pidätysten soveltaminen ei missään tapauksessa saa merkittävästi haitata tai estää tukioikeuksien siirtämistä.

(9)	Kansallisen varannon hallinnoinnin helpottamiseksi on aiheellista säätää sen hallinnoinnista alueellisella tasolla, lukuun ottamatta tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia, joissa tukioikeuksien myöntäminen kuuluu jäsenvaltioille.

(10)

Tilatukijärjestelmän täytäntöönpanon helpottamiseksi on aiheellista sallia, että jäsenvaltiot kartoittavat jo järjestelmän ensimmäistä soveltamisvuotta edeltävän vuoden aikana järjestelmän potentiaaliset edunsaajat erityisesti tapauksissa, joissa tilalla tapahtuu perinnöstä, oikeudellisen aseman vaihtumisesta tai tukioikeuksien väliaikaisesta vahvistamisesta johtuvia muutoksia.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 33 artiklassa määritellään erityistilanteet, joissa viljelijät pääsevät tilatukijärjestelmän piiriin. Jotta voidaan estää tällaisten tilanteiden käyttäminen tilojen ja niihin liittyvien viitemäärien tavanomaisiin siirtoihin sovellettavien sääntöjen kiertämiseen, olisi vahvistettava tietyt näihin tilanteisiin sovellettavat edellytykset ja määritelmät.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 46 artiklan 2 kohdassa säädetään, että viljelijä voi siirtää tukioikeutensa ilman maa-alaa vasta sitten, kun hän on käyttänyt saman asetuksen 44 artiklan mukaisesti vähintään 80 prosenttia tukioikeuksistaan vähintään yhden kalenterivuoden aikana. Tilatukijärjestelmän soveltamista edeltäneenä aikana tehtyjen maa-alan siirtojen huomioimiseksi on perusteltua pitää tilan tai sen osan sekä tulevien tukioikeuksien siirtoa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 46 artiklassa tarkoitettuna tukioikeuksien siirtämisenä maa-alan kanssa, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Erityisesti myyjän olisi itse pyydettävä tukioikeuksien vahvistamista, koska kyseisessä asetuksessa säädetään selkeästi, että ainoastaan viljelijät, jotka ovat saaneet suoraa tukea viitekaudella, pääsevät järjestelmän piiriin.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 4 kohdassa säädetään, että komissio määrittelee erityistilanteet, jotka oikeuttavat viitemäärien vahvistamiseen tietyille viljelijöille, kun nämä ovat tilanteessa, joka on estänyt joko kokonaan tai osittain heitä saamasta suoraa tukea viitekaudella. Tämän vuoksi on aiheellista laatia luettelo näistä erityistilanteista ja vahvistaa säännöt, joiden avulla voidaan välttää, ettei samalle viljelijälle koidu päällekkäistä hyötyä eri tavalla myönnetyistä tukioikeuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission mahdollisuutta lisätä tarvittaessa muita tilanteita kyseiseen luetteloon. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi saatava vahvistaa myönnettävä viitemäärä joustavasti.

(14)	Jos jäsenvaltio sisällyttää kansallisen lainsäädäntönsä tai vakiintuneen käytännön mukaisesti pitkäaikaisen vuokrasopimuksen määritelmään myös kestoltaan viisi vuotta olevat vuokrasopimukset, on aiheellista sallia jäsenvaltion soveltavan tarvittaessa tätä lyhyempää kestoaikaa.

(15)

Koska lypsylehmäpalkkiot ja lisätuet sisällytetään tilatukijärjestelmään käyttäen asetuksen (EY) N:o 1782/2003 37 artiklassa tarkoitetusta viitejaksosta poikkeavaa viitejaksoa, on syytä viitemäärän vahvistamiseksi ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1782/2003 40 artiklassa tarkoitetussa tilanteessa olevat maidontuottajat, jotka kyseisen tilanteen vuoksi siirtävät väliaikaisesti tilakohtaisen viitemääränsä tai osan siitä asetuksen (EY) N:o 1788/2003 16 artiklan mukaisesti tilatukijärjestelmän ensimmäisen soveltamisvuoden 31 päivänä maaliskuuta päättyvän kahdentoista kuukauden jakson aikana.

(16)

Jos viljelijä jää eläkkeelle tai kuolee ja haluaa siirtää tilansa joko kokonaan tai osittain jollekin perheenjäsenelle tai perijälle, joka aikoo jatkaa maatalouden harjoittamista kyseisellä tilalla, on aiheellista varmistaa, että tilan tai sen osan siirto perheen sisällä voi tapahtua vaivattomasti erityisesti silloin, kun siirrettävä maa-alue on vuokrattu viitekauden aikana tilan ulkopuoliselle henkilölle, siten että perijän mahdollisuus jatkaa maatalouden harjoittamista ei vaikeudu.

(17)

Eräät viljelijät ovat tehneet investointeja, jotka olisivat johtaneet heille myönnettävien suorien tukien määrän mahdolliseen kasvuun, ellei tilatukijärjestelmää olisi otettu käyttöön. Myös näiden viljelijöiden olisi päästävä osallisiksi tukioikeuksien jakamisesta. Olisi vahvistettava erityiset säännöt tukioikeuksien laskemiseksi tapauksissa, joissa viljelijällä on jo tukioikeuksia tai hänellä ei ole hallussaan hehtaareita. Vastaavasti myös viljelijät, jotka ovat ostaneet tai vuokranneet maata tai osallistuneet tuotantosuunnan muuttamista koskeviin kansallisiin ohjelmiin, joille olisi voitu myöntää tilatukijärjestelmän mukaista suoraa tukea viitekaudella, jäisivät vaille tukioikeuksia, vaikka he olivat hankkineet maata tai osallistuneet kyseisiin ohjelmiin voidakseen harjoittaa vastaisuudessakin tiettyihin suoriin tukiin oikeuttavaa maataloutta. Tämän vuoksi on tarpeen säätää myös tukioikeuksien myöntämisestä tällaisissa tapauksissa.

(18)	Järjestelmän moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi on tarpeen säätää tukioikeuksien siirtoja koskevista säännöistä.

(19)	Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 46 artiklan mukaan jäsenvaltio voi päättää, että tukioikeuksia voidaan siirtää tai käyttää ainoastaan saman alueen sisällä. Käytännön ongelmien välttämiseksi olisi vahvistettava kahden tai useamman alueen välimaastossa sijaitsevia tiloja koskevat erityiset säännöt.

(20)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 43 artiklan 2 kohdassa säädetään, että viitekauden koko rehuala olisi sisällytettävä tukioikeuksien kokonaismäärään. Jotta kansallisten hallintoviranomaisten olisi helpompi määritellä rehualan hehtaarimäärä, niille olisi annettava mahdollisuus ottaa huomioon ennen tilatukijärjestelmän käyttöönottamista pinta-alatukihakemuksessa ilmoitettu rehuala, samalla kun viljelijällä on edelleen mahdollisuus osoittaa, että hänen viitekauden rehualansa oli pienempi.

(21)	Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 52 artiklassa sallitaan hampun tuotanto tietyin edellytyksin. Olisi laadittava luettelo tukikelpoisista lajikkeista ja säädettävä kyseisten lajikkeiden varmentamisesta.

(22)	Olisi annettava erityiset säännöt nautayksikön laskemista varten vahvistettaessa tukioikeuksia, joihin sovelletaan erityisedellytyksiä viittaamalla naudanliha-alalla käytössä olevaan muuntotaulukkoon.

(23)	Tarvitaan myös erityisiä sääntöjä, joilla helpotetaan tukioikeuksien vahvistamista silloin, kun on kyse maitoalan tukien ennalta tapahtuvasta irrottamisesta.

(24)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 54 artiklan nojalla kesannointioikeus, johon liittyy kesannointioikeuskelpoinen hehtaarimäärä, oikeuttaa kesannointioikeuden mukaisesti vahvistetun määrän maksatukseen. Maa-ala on pidettävä kesannoituna vähintään peltokasvien koko kasvukautta vastaavan ajan. Tiettyjen erityistilanteiden huomioimiseksi olisi kuitenkin oltava mahdollista käyttää kesannoitua maa-alaa jo ennen vähimmäiskesannointiajan päättymistä. Olisi myös annettava ympäristönsuojelua sekä kesannoidun maan kunnossapitoa ja käyttöä koskevia säännöksiä.

(25)

Jos jäsenvaltio päättää alueellistaa tilatukijärjestelmän, olisi vahvistettava erityisiä säännöksiä kahden tai useamman alueen välimaastossa sijaitsevien tilojen alueellisen viitemäärän laskemisen helpottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että alueellinen määrä myönnetään kokonaisuudessaan järjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna. Eräitä tämän asetuksen säännöksiä olisi mukautettava, jotta niitä voitaisiin soveltaa alueellistettuun vaihtoehtoon. Tämä koskee erityisesti kansallisen varannon perustamiseen, alkuperäisten tukioikeuksien myöntämiseen ja tukioikeuksien siirtoihin liittyviä säännöksiä.

(26)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 69 artiklassa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus myöntää käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa lisätukea tietyille maatalouden muodoille, jotka ovat tärkeitä ympäristönsuojelun tai ympäristön tilan parantamisen kannalta taikka maataloustuotteiden laadun ja kaupan pitämisen parantamisen kannalta. Tämän vuoksi on määriteltävä ne viljelijät, joita tämä järjestely koskee, vahvistettava edellytykset, joiden mukaisesti lisätuki on yhteensopiva maaseudun kehittämisen osana toteutettavien toimenpiteiden kanssa sekä määriteltävä ne maatalouden muodot, joihin lisätukea olisi sovellettava.

(27)

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 58 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on määritettävä alueet objektiivisten perusteiden mukaisesti. Saman asetuksen 59 artiklassa puolestaan säädetään, että jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja objektiivisin perustein alueellistaa tilatukijärjestelmän. Tämän vuoksi on aiheellista säätää kaikkien kyseisten perusteiden arvioinnin kannalta olennaisten tietojen ilmoittamisesta.

(28)	Tilatukijärjestelmän soveltamisen arvioimiseksi on tarpeen vahvistaa jäsenvaltioiden ja komission välistä tiedonvaihtoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja määräajat sekä toimittaa komissiolle luettelo aloista, joille tuki myönnetään kansallisella ja tarvittaessa alueellisella tasolla.

(29)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

Tässä asetuksessa annetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

1. Tukioikeudet lasketaan kolmen desimaalin tarkkuudella ja pyöristetään ylös- tai alaspäin lähimpään toiseen desimaaliin. Jos laskelman tulos osuu täsmälleen yksikön puoliväliin, summa pyöristetään ylöspäin lähimpään toiseen desimaaliin.

2. Jos viljelijän on asetuksen (EY) N:o 1782/2003 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki mahdolliset täydet tukioikeudet ilmoitettuaan tarpeen ilmoittaa tukioikeus, joka liittyy hehtaarin murto-osaan, kyseinen tukioikeus antaa oikeuden tukeen, joka lasketaan suhteessa lohkon kokoon, ja sitä pidetään kyseisen asetuksen 45 artiklaa sovellettaessa kokonaan käytettynä.

3. Jos asetuksen (EY) N:o 1782/2003 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti tukioikeuden kanssa siirretyn viljelylohkon koko on ainoastaan hehtaarin murto-osa, viljelijä voi siirtää asianomaisen tukioikeuden osan yhdessä maa-alan kanssa, ja sen arvo lasketaan suhteessa kyseiseen murto-osaan. Tukioikeuden jäljelle jäävä osa on edelleen viljelijän käytettävissä, ja sen arvo lasketaan vastaavalla tavalla.

Jos viljelijä siirtää tukioikeuden osan ilman maata, molempien osien arvo lasketaan suhteellisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä mainitun asetuksen 46 artiklan 2 kohdan soveltamista.

Niiden hehtaarien tai eläinten lukumäärä, joille on myönnetty tai olisi pitänyt myöntää suora tuki asetuksen (EY) N:o 1782/2003 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viitemäärän vahvistamiseksi huomioon otettavana viitekautena, on asetuksen (EY) N:o 2419/2001 2 artiklan r ja s alakohdan mukaisesti määritetty hehtaarien tai eläinten lukumäärä kunkin asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VI tarkoitetun suoran tuen osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteen VII soveltamista.

1. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 44 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi tukioikeuksien vahvistamista ja käyttöä varten tukikelpoisiksi hehtaareiksi katsotaan seuraavat:

2. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 51 artiklan soveltamiseksi kesannoitu maa, jolla viljellään pysyviä kasveja, joita käytetään mainitun asetuksen 55 artiklan b alakohdassa tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin, sekä maa, jolla viljellään pysyviä kasveja ja josta on myös tehty mainitun asetuksen 88 artiklassa säädetty energiakasvien tukea koskeva hakemus, katsotaan vastaavasti kesannointi- ja tukioikeuksien käyttöä varten tukikelpoisiksi hehtaareiksi.

3. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 54 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi kesannoitu maa, jolla viljeltiin pysyviä kasveja käytettäväksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 ( 4 ) 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin käyttötarkoituksiin ja jolle on vuodeksi 2003 myönnetty mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua pinta-alatukea, katsotaan tukikelpoisiksi hehtaareiksi asetuksen (EY) N:o 1782/2003 53 artiklassa tarkoitettujen kesannointioikeuksien käyttöä varten.

4. Mainitun asetuksen 54 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi maa, jolla viljeltiin monivuotisia kasveja vuotta 2003 koskeville pinta-alatukihakemuksille säädettynä määräpäivänä, katsotaan tukikelpoisiksi hehtaareiksi mainitun asetuksen 53 artiklassa tarkoitettujen kesannointioikeuksien käyttöä varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 51 artiklan soveltamista.

5. Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 60 artiklan soveltamista, jos jäsenvaltio käyttää mainitun asetuksen 59 artiklassa tarkoitettua mahdollisuutta,

6. Viljelijät, joihin vuonna 2005 sovelletaan tämän artiklan 2–5 kohtaa, voivat muuttaa yhtenäishakemustaan neljän viikon kuluessa 19 päivästä lokakuuta 2005 alkaen tai asianomaisen jäsenvaltion vahvistamaan päivämäärään mennessä.

1. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 1 kohdassa säädettyä vähennystä sovelletaan kaikkiin viitemääriin sen jälkeen, kun niille on tehty mahdollisesti saman asetuksen 41 artiklan 2 kohdan mukainen vähennys ja tarvittaessa saman asetuksen 65 artiklan 1 kohdassa ja 70 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut vähennykset.

2. Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua vähennystä kaikkien niiden tukioikeuksien yksikköarvoa, jotka on vahvistettu lineaarisen vähennyksen soveltamisajankohtana, vähennetään suhteellisesti.

3. Jos kansallisessa varannossa olevat määrät osoittautuvat suuremmiksi kuin määrät, jotka ovat tarpeen asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklassa tarkoitettujen tapausten kattamiseksi, jäsenvaltiot voivat korottaa suhteellisesti kaikkien tukioikeuksien yksikköarvoa. Tähän korotukseen käytetty kokonaismäärä ei saa olla suurempi kuin kyseisen asetuksen 42 artiklan 1 ja 7 kohdan mukaisesti sovelletusta lineaarisesta vähennyksestä aiheutuva kokonaismäärä.

1. Jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistamaa vähennysprosenttia sovelletaan vuonna 2007 tilatukijärjestelmään sisällytettävien lypsylehmäpalkkioiden ja lisätukien määriin.

2. Jos jäsenvaltio päättää käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 62 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädettyä mahdollisuutta sisällyttää kaikki lypsylehmäpalkkioista ja lisätuista johtuvat määrät tilatukijärjestelmään, sen on sovellettava tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vähennysprosenttia vuonna, jona se tekee kyseisen päätöksen. Seuraavina vuosina kyseisen jäsenvaltion on sovellettava vähennystä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 95 artiklan 2 kohdassa ja 96 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa rajoissa määrien korotusten osalta.

3. Jos jäsenvaltio päättää käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 62 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädettyä mahdollisuutta sisällyttää osan lypsylehmäpalkkioista ja lisätuista johtuvista määristä tilatukijärjestelmään, sen on sovellettava tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vähennysprosenttia vastaaviin tilatukijärjestelmään sisällytettyihin määriin vuonna, jona se tekee kyseisen päätöksen, ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1782/2003 95 artiklan 2 kohdassa ja 96 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut määrien korotukset.

1. Jos jäsenvaltio päättää käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 3 ja 5 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, viljelijöille voidaan myöntää tukioikeuksia kansallisesta varannosta tässä jaksossa säädettyjen edellytysten ja kyseisen jäsenvaltion vahvistamien objektiivisten perusteiden mukaisesti.

2. Jos viljelijä, jolla ei ole lainkaan tukioikeuksia, hakee kansallisesta varannosta myönnettäviä tukioikeuksia, hän voi saada enintään kyseisenä ajankohtana hallussaan olevia (omistamiaan tai vuokraamiaan) hehtaareja vastaavan määrän tukioikeuksia.

3. Jos viljelijä, jolla on tukioikeuksia, hakee kansallisesta varannosta myönnettäviä tukioikeuksia, hän voi saada enintään hallussaan olevia sellaisia hehtaareja vastaavan määrän tukioikeuksia, joiden osalta hänellä ei ole ennestään tukioikeuksia.

Kaikkien viljelijän hallussa jo olevien tukioikeuksien yksikköarvoa voidaan korottaa 4 kohdassa tarkoitetun alueellisen keskiarvon rajoissa.

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 8 kohdan ensimmäistä alakohtaa sovelletaan tukioikeuksiin, joiden yksikköarvoa on korotettu yli 20 prosentilla tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Edellä mainitun asetuksen 42 artiklan 8 kohdan toista alakohtaa sovelletaan sellaisten tukioikeuksien osalta, joiden yksikköarvoa on korotettu yli 20 prosentilla tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti, ainoastaan korotuksen määrään.

4. Jäsenvaltioiden on vahvistettava objektiivisin perustein alueellinen keskiarvo asiaan kuuluvalla maantieteellisellä tasolla siten, että voidaan varmistaa viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja välttää markkinoiden ja kilpailun vääristyminen. Alueellinen keskiarvo on vahvistettava jäsenvaltioiden asettamana ajankohtana, ja sitä voidaan tarkistaa vuosittain. Keskiarvo perustuu kyseisen alueen viljelijöille myönnettyjen tukioikeuksien arvoon, eikä sitä saa eriyttää tuotantoalojen mukaan.

5. Kunkin 2 ja 3 kohdan mukaisesti myönnetyn tukioikeuden arvo, lukuun ottamatta 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja tukioikeuksia, lasketaan jakamalla viitemäärä, jonka jäsenvaltio vahvistaa objektiivisin perustein ja tavalla, jolla voidaan varmistaa viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja välttää markkinoiden ja kilpailun vääristyminen, hehtaarimäärällä, joka saa olla enintään 2 kohdassa tarkoitettujen hehtaarien määrän suuruinen.

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 5 kohdan soveltaminen tapauksissa, joissa hehtaarien määrä on pienempi kuin tukioikeuksien määrä

1. Jos jäsenvaltio päättää käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 5 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, se voi erityisesti myöntää tämän artiklan mukaisesti tukioikeuksia kyseisten alueiden viljelijöille näiden pyynnöstä silloin, kun viljelijät ilmoittavat, että heidän hallussaan on vähemmän hehtaareja kuin tukioikeuksia, jotka heille myönnettäisiin tai olisi myönnetty kyseisen asetuksen 43 artiklan mukaisesti.

Tällaisessa tapauksessa viljelijän on luovutettava kansalliseen varantoon kaikki tukioikeudet, jotka hänellä on hallussaan tai jotka hänelle olisi voitu myöntää, lukuun ottamatta kesannointioikeuksia ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 49 artiklassa tarkoitettuja tukioikeuksia, joihin sovelletaan erityisedellytyksiä.

Tässä asetuksessa ”tukioikeudella” tarkoitetaan ainoastaan jäsenvaltion tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna myöntämää tukioikeutta.

2. Kansallisesta varannosta myönnettyjen tukioikeuksien lukumäärä on sama kuin viljelijöiden ilmoittama hehtaarimäärä.

3. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 8 kohdassa säädettyä viiden vuoden ajanjaksoa sovelletaan tai aletaan tarvittaessa soveltaa uudelleen kaikkiin myönnettyihin tukioikeuksiin.

4. Kansallisesta varannosta myönnettyjen tukioikeuksien yksikköarvo lasketaan jakamalla viljelijän viitemäärä hänen ilmoittamiensa hehtaarien määrällä, josta on vähennetty niiden hehtaarien määrä, joiden osalta hänellä on hallussaan vastaava määrä kesannointioikeuksia. Tämän asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa säädettyä alueellista keskiarvoa ei sovelleta.

5. Tämän asetuksen 1, 2, 3 ja 4 kohtaa ei sovelleta viljelijöihin, jotka ilmoittavat vähemmän kuin 50 prosenttia asetuksen (EY) No 1782/2003 43 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen hehtaarien kokonaismäärästä, jotka olivat hänen hallussaan (vuokralla tai omistuksessa) viitekauden aikana.

6. Edellä olevien 1, 2, 3 ja 4 kohdan soveltamiseksi ostamalla tai vuokraamalla siirretyt hehtaarit, joita ei korvata vastaavalla määrällä hehtaareita, on sisällytettävä viljelijän ilmoittamiin hehtaareihin.

7. Viljelijän on ilmoitettava kaikki hänen hallussaan pyynnön esittämisajankohtana olevat hehtaarit.

1. Käyttämättömien tukioikeuksien on palauduttava kansalliseen varantoon päivänä, joka seuraa tilatukijärjestelmään osallistumista koskevien hakemusten muuttamiselle asetettua määräpäivää kalenterivuonna, jona asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 8 kohdan toisessa alakohdassa tai 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ajanjakso päättyy, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 34 artiklan 3 kohdan soveltamista.

Tämän artiklan soveltamiseksi ”käyttämättömillä tukioikeuksilla” tarkoitetaan, että kyseisen oikeuden osalta ei ole maksettu tukea ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ajanjakson aikana. ►M1 Asetukseen (EY) N:o 796/2004 ◄ 2 artiklan 22 kohdassa tarkoitettuja haettuja tukioikeuksia, joihin liittyy määritelty maa-ala, pidetään käytettyinä.

2. Kesannointioikeuksiin ja tukioikeuksiin, joihin liittyy asetuksen (EY) N:o 1782/2003 60 artiklassa säädetty lupa, ei niiden palautuessa kansalliseen varantoon enää liity kyseisiä velvollisuuksia tai lupia.

1. Jos jäsenvaltio päättää käyttää asetuksen (EY) No 1782/2003 46 artiklan 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, se voi päättää, että se palauttaa kansalliseen varantoon:

Jos tukioikeudet myydään joko maa-alan kanssa tai ilman maataloustoimintansa aloittavalle viljelijälle tai jos on kyseessä tukioikeuksien siirtäminen perintönä tai ennakkoperintönä, pidätystä ei tehdä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja prosenttiosuuksia vahvistaessaan jäsenvaltio voi eriyttää prosenttiosuuden jossakin 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetuista tapauksista objektiivisten perusteiden mukaan ja tavalla, jolla voidaan varmistaa viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja välttää markkinoiden ja kilpailun vääristyminen.

1. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 9 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kansalliseen varantoon palautetaan:

2. Myyjälle tai vuokranantajalle vahvistettavat tukioikeudet lasketaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 43 artiklan mukaisesti jäljellä olevien viitemäärien ja ►M1 kyseistä jäljellä olevaa viitemäärää vastaavien viitekauden hehtaarien perusteella ◄ .

3. Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tapauksiin, joissa yhden vuoden kuluessa myynnistä tai vuokraamisesta mutta viimeistään ►M1 15 päivänä toukokuuta 2004 ◄ myyjä tai vuokranantaja ostaa tai vuokraa vähintään kuudeksi vuodeksi toisen tilan tai sen osan. Tällaisessa tapauksessa myyjä tai vuokranantaja pitää edelleen hallussaan sellaisen määrän tukioikeuksia, joka vastaa vähintään niiden tukioikeuksien lukumäärää, jotka viljelijä voi käyttää uudella tilalla asetuksen (EY) N:o 1782/2003 44 artiklan mukaisesti.

4. Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tapauksiin, joissa viljelijä osoittaa jäsenvaltiota tyydyttävällä tavalla, että myyntihinta tai vuokra vastaa tilan arvoa, eikä tapauksiin, joissa on kyse tilan osan osittaisesta siirrosta ilman tukioikeuksia.

5. Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tapauksiin, joissa 17 artiklassa ja tapauksen mukaan 27 artiklassa tarkoitettu sopimuslauseke on lisätty sopimukseen ennen 15 päivää toukokuuta 2004, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista.

6. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa enimmäismäärän, jonka yläpuolella 1 kohtaa sovelletaan.

Siinä tapauksessa jäsenvaltiot voivat myöntää kokonaan tai osittain kansallisella tasolla 4, 5, 8, 9 ja 10 artiklan mukaisesti käytettävissä olevat määrät.

2. Eri alueille jaetut määrät voidaan myöntää ainoastaan kunkin kyseisen alueen sisällä, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia tai tapauksia, joissa jäsenvaltio haluaa soveltaa saman asetuksen 42 artiklan 3 kohtaa.

1. Tilatukijärjestelmän ensimmäistä soveltamisvuotta edeltävästä kalenterivuodesta alkaen jäsenvaltiot voivat tunnistaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 33 artiklassa tarkoitetut tukikelpoiset viljelijät, vahvistaa saman asetuksen 34 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut väliaikaiset määrät ja hehtaarimäärät sekä todentaa alustavasti tämän artiklan 5 kohdan edellytykset.

2. Tukioikeuksien väliaikaiseksi vahvistamiseksi jäsenvaltiot voivat lähettää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 33 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille viljelijöille tai tarvittaessa tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tunnistetuille viljelijöille asetuksen (EY) N:o 1782/2003 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hakulomakkeen jäsenvaltioiden vahvistamaan määräpäivään mennessä, mutta kuitenkin viimeistään tilatukijärjestelmän ensimmäisen soveltamisvuoden 15 päivänä huhtikuuta. Tällöin muiden kuin asetuksen (EY) N:o 1782/2003 33 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen viljelijöiden on esitettävä tukioikeuksiensa vahvistamista koskeva hakemuksensa samaan määräpäivään mennessä.

3. Jos jäsenvaltio ei käytä edellä 2 kohdassa tarkoitettua mahdollisuutta, sen on lähetettävä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakulomake vahvistamaansa määräpäivään mennessä, kuitenkin viimeistään yksi kuukausi ennen tilatukijärjestelmän hakemusten viimeistä jättöpäivää.

4. Tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna myönnettävien tukioikeuksien lopullinen vahvistaminen edellyttää tilatukijärjestelmää koskevan hakemuksen jättämistä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 34 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Tukioikeuksia ei voida siirtää lopullisesti ennen niiden lopullista vahvistamista.

Tällöin lopulliset tukioikeudet on vahvistettava viimeistään tilatukijärjestelmän ensimmäisen soveltamisvuoden 15 päivänä elokuuta. Jäsenvaltio voi erityisten hallinnollisten edellytysten vallitessa päättää, että lopullisen vahvistamisen päivämäärä on sama kuin tilatukijärjestelmän ensimmäisen soveltamisvuoden tuen ilmoittamisen päivämäärä, muttei kuitenkaan myöhäisempi kuin ensimmäisen soveltamisvuoden 31 päivä joulukuuta.

Viljelijä voi jättää tilatukihakemuksia jäsenvaltion vahvistamien tai 17 tai 27 artiklassa tarkoitettujen sopimuslausekkeiden kautta saatujen väliaikaisten tukioikeuksien perusteella sen estämättä kuitenkaan tukioikeuksien lopullista vahvistamista.

5. Hakijan on osoitettava jäsenvaltiota tyydyttävällä tavalla, että hän on tukioikeuksia koskevan hakemuksen jättämisajankohtana viljelijä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

6. Jäsenvaltio voi päättää vahvistaa ►M1 tilan maatalousmaan vähimmäiskoon ◄ , jolle voidaan pyytää tukioikeuksien vahvistamista. Vähimmäiskoko saa kuitenkin olla enintään 0,3 hehtaaria.

Vähimmäiskokoa ei vahvisteta niiden tukioikeuksien osalta, joihin sovelletaan erityisedellytyksiä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 47–50 artiklojen mukaisesti.

7. Jäsenvaltio voi päättää, että 4 kohdassa tarkoitettu tukioikeuksien lopullista vahvistamista koskeva hakemus voidaan jättää samanaikaisesti tilatukijärjestelmän tukihakemuksen kanssa.

8. Lohkoa ei tarvitse ilmoittaa tukioikeuksien vahvistamiseksi, lukuun ottamatta 6 ja 7 artiklassa sekä 18—23 a artiklassa tarkoitetuista kansallisista varannoista tulevien tukioikeuksien vahvistamista ja rajoittamatta tämän artiklan 5 ja 6 kohdan soveltamista. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua lohkoilmoitusta sovelletaan tukioikeushakemuksen soveltamiseksi tilatukijärjestelmässä.

1. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 33 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa viljelijä, joka on saanut tilan tai sen osan perintönä tai ennakkoperintönä, voi omissa nimissään pyytää tukioikeuksien laskemista saamalleen tilalle tai sen osalle.

Tukioikeuksien lukumäärä ja arvo vahvistetaan perintönä saatujen tuotantoyksikköjen viitemäärien ja hehtaariluvun perusteella.

2. Kun on kyse peruutettavissa olevasta ennakkoperinnöstä, pääsy tilatukijärjestelmän piiriin myönnetään ainoastaan kerran nimetylle perinnönsaajalle tilatukijärjestelmää koskevan tukihakemuksen jättämisajankohtana.

Vuokrasopimuksen luovutuksen, perinnön tai ennakkoperinnön kautta tapahtuva omistusoikeuden siirtyminen viljelijältä, joka on luonnollinen henkilö ja joka viitekauden aikana oli tukioikeuksiin oikeuttavan tilan tai tilan osan vuokraaja, rinnastetaan tilan siirtymiseen perintönä.

3. Jos 1 kohdassa tarkoitettu viljelijä on jo oikeutettu tukioikeuksiin, hänen tukioikeuksiensa lukumäärä ja arvo vahvistetaan vastaavasti viitemäärien summan ja viljelijän alkuperäisen tilan hehtaarimäärän sekä perintönä saatujen tuotantoyksiköiden yhteenlasketun määrän perusteella.

4. Silloin kun 1 kohdassa tarkoitettu viljelijä täyttää edellytyksen kahden tai useamman artiklan osalta tämän asetuksen 19–23 artiklasta taikka asetuksen (EY) N:o 1782/2003 37 artiklan 2 kohdan, 40 artiklan, 42 artiklan 3 kohdan tai 42 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi, hän on oikeutettu saamaan tukioikeuksia enintään sen määrän, joka vastaa hänen perimiensä hehtaarien määrää tai hänen tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna ilmoittamiensa hehtaarien määrää, riippuen siitä, kumpi näistä on korkeampi, ja tukioikeuksien arvo on korkein niistä arvoista, jonka kyseinen viljelijä voi saada soveltamalla erikseen kutakin niistä artikloista, joiden edellytykset hän täyttää.

5. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 33 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja tämän asetuksen soveltamiseksi on käytettävä jäsenvaltion lainsäädännössä perinnöstä ja ennakkoperinnöstä käytettyjä määritelmiä.

1. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 33 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi silloin, kun viljelijän oikeudellinen asema tai nimitys muuttuu, hän voi päästä tilatukijärjestelmän piiriin samoin edellytyksin kuin tilaa alun perin hoitanut viljelijä ja tilalle myönnettävien alkuperäisten tukioikeuksien rajoissa seuraavien edellytysten mukaisesti:

2. Jos asetuksen (EY) N:o 1782/2003 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tapaus sattuu 1 päivän tammikuuta ja tilatukijärjestelmän ensimmäistä soveltamisvuotta koskevan hakemuksen jättöpäivän välisenä aikana, sovelletaan tämän artiklan 1 kohtaa.

1. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 33 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi ”sulautumisella” tarkoitetaan kahden tai useamman erillisen viljelijän sulautumista yhdeksi uudeksi, asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetuksi viljelijäksi, jonka toiminnan johdosta, voitoista ja taloudellisista riskeistä vastaavat tiloja alun perin hoitaneet viljelijät tai yksi heistä.

Tukioikeuksien lukumäärä ja arvo vahvistetaan alkuperäisten tilojen viitemäärien ja hehtaarimäärien perusteella.

2. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 33 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan soveltamiseksi ”tilan jakamisella” tarkoitetaan yhden tilan jakamista vähintään kahdeksi uudeksi, asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetun viljelijän hoitamaksi erilliseksi tilaksi, joista vähintään yhden johdosta, voitoista ja taloudellisista riskeistä vastaa edelleen vähintään yksi tilaa alun perin hoitaneista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, taikka yhden tilan jakamista vähintään yhdeksi uudeksi, asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetun viljelijän hoitamaksi erilliseksi tilaksi siten, että toisen tilan osan johdosta, voitoista ja taloudellisista riskeistä vastaa edelleen tilaa alun perin hoitanut viljelijä.

Tukioikeuksien lukumäärä ja arvo vahvistetaan alkuperäisen tilan siirrettyjen tuotantoyksiköiden viitemäärien ja hehtaarimäärien perusteella.

3. Jos asetuksen (EY) N:o 1782/2003 33 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä tai toisessa alakohdassa tarkoitettu tapaus sattuu 1 päivän tammikuuta ja tilatukijärjestelmän ensimmäistä soveltamisvuotta koskevan hakemuksen jättöpäivän välisenä aikana, sovelletaan vastaavasti tämän artiklan 1 tai 2 kohtaa.

1. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 40 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa silloin, kun kyseisessä artiklassa tarkoitetut maatalouden ympäristösitoumukset päättyvät tilatukijärjestelmän ensimmäisen soveltamisvuoden tukihakemusten viimeisen jättöpäivän jälkeen, jäsenvaltion on vahvistettava tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna kullekin asianomaiselle viljelijälle viitemäärät kyseisen asetuksen 40 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan tai 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti sillä edellytyksellä, että

kaksinkertaisen tuen maksamisen mahdollisuus maatalouden ympäristösitoumusten nojalla voidaan estää. Määriä, jotka ovat alle 10 euroa tukioikeutta kohti tai yhteensä alle 100 euroa viljelijää kohti, ei pidetä kaksinkertaisena tukena.

Jos asianomainen jäsenvaltio ei voi muuttaa kyseisten maatalouden ympäristösitoumusten mukaisesti maksettavia määriä, asianomaiset viljelijät voivat:

2. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 40 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa viljelijälle myönnettävät tukioikeudet lasketaan jakamalla viitemäärä, jonka jäsenvaltio vahvistaa objektiivisin perustein ja tavalla, jolla taataan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja vältetään markkinoiden ja kilpailun vääristyminen, hehtaarien määrällä, joka saa olla enintään viljelijän tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna ilmoittama määrä.

3. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 40 artiklaa sovelletaan kunkin kyseisen asetuksen liitteessä VI tarkoitetun suoran tuen perusteella.

1. Jos viimeistään tilatukijärjestelmän ensimmäisen soveltamisvuoden hakemusten viimeisenä jättöpäivänä tehdyssä tai muutetussa myyntisopimuksessa määrätään, että tila kokonaisuudessaan tai sen osa myydään kokonaisuudessaan tai osittain yhdessä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 43 artiklan mukaisesti siirretyn tilan tai sen osan hehtaarien perusteella vahvistettavien tukioikeuksien kanssa, myyntisopimusta pidetään saman asetuksen 46 artiklassa tarkoitettuna tukioikeuksien siirtona maa-alan kanssa, jos tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdan edellytykset täyttyvät.

2. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 9 kohtaa ja 46 artiklan 3 kohtaa sovelletaan tarvittaessa sopimuksen kohteena olevien tuotantoyksiköiden ja hehtaarien perusteella laskettaviin tukioikeuksiin.

3. Myyjän on haettava tukioikeuksien vahvistamista 12 artiklan mukaisesti liittämällä hakemukseensa jäljennös myyntisopimuksesta ja ilmoittamalla ne tuotantoyksiköt ja hehtaarimäärät, joita vastaavat tukioikeudet hän aikoo siirtää.

Jäsenvaltio voi sallia, että ostaja pyytää myyjän puolesta ja tämän nimenomaisella suostumuksella tukioikeuksien vahvistamista 12 artiklan mukaisesti. Siinä tapauksessa jäsenvaltion on varmistettava, että myyjä täyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 33 artiklassa säädetyt tukikelpoisuusedellytykset ja erityisesti tämän asetuksen 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen.

4. Ostajan on jätettävä tilatukijärjestelmää koskeva tukihakemus 12 artiklan mukaisesti ja liitettävä hakemukseensa jäljennös myyntisopimuksesta.

5. Jäsenvaltio voi vaatia, että myyjän ja ostajan hakemukset jätetään yhdessä tai että myöhemmin jätetyssä hakemuksessa viitataan ensin jätettyyn hakemukseen.

1. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi erityistilanteessa olevilla viljelijöillä tarkoitetaan tämän asetuksen 19– ►M1 23 a ◄ artiklassa tarkoitettuja viljelijöitä.

2. Silloin kun erityistilanteessa oleva viljelijä täyttää edellytyksen kahden tai useamman artiklan tämän asetuksen 19– ►M1 23 a ◄ artiklasta taikka asetuksen (EY) N:o 1782/2003 37 artiklan 2 kohdan, 40 artiklan, 42 artiklan 3 kohdan tai 42 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi, hän on oikeutettu saamaan tukioikeuksia enintään sen määrän, joka vastaa hänen tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna ilmoittamiensa hehtaarien määrää, ja tukioikeuksien arvo on korkein niistä arvoista, jonka kyseinen viljelijä voi saada soveltamalla erikseen kutakin niistä artikloista, joiden edellytykset hän täyttää.

3. Erityistilanteessa oleviin viljelijöihin ei sovelleta 6 artiklaa, lukuun ottamatta 6 artiklan 3 kohdan kolmatta alakohtaa.

4. Jos 20 ja 22 artiklassa tarkoitettu vuokrasopimus tai 23 artiklassa tarkoitettu ohjelma päättyy tilatukijärjestelmän ensimmäistä soveltamisvuotta koskevan hakemuksen viimeisen jättöpäivän jälkeen, asianomainen viljelijä voi hakea tukioikeuksiensa vahvistamista vuokrasopimuksen tai ohjelman päättymisen jälkeen jäsenvaltion vahvistamaan määräaikaan mennessä, mutta kuitenkin viimeistään seuraavan vuoden tilatukijärjestelmää koskevien hakemusten viimeisenä jättöpäivänä.

5. Jos jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön tai vakiintuneen käytännön mukaisesti pitkäaikaisen vuokrasopimuksen määritelmään sisältyvät myös kestoltaan viisi vuotta olevat vuokrasopimukset, ne voivat päättää soveltaa kyseisiin vuokrasopimuksiin 20, 21 ja 22 artiklaa.

Viitemäärän vahvistamiseksi asetuksen (EY) N:o 1782/2003 40 artiklassa tarkoitetussa tilanteessa olevalle maidontuottajalle, joka kyseisen tilanteen vuoksi antaa vuokralle koko tilakohtaisen viitemääränsä tai osan siitä asetuksen (EY) N:o 1788/2003 16 artiklan mukaisesti ensimmäisen vuoden, jona tilatukijärjestelmää sovelletaan lypsylehmäpalkkioihin ja lisätukeen, 31 päivänä maaliskuuta päättyvän kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana, kyseisen tilakohtaisen viitemäärän katsotaan olevan asianomaisen viljelijän tilan käytettävissä kyseisenä kalenterivuonna.

1. Viljelijälle, joka on saanut ►M1 maksutta tai symboliseen hintaan ostamalla tai vuokraamalla kestoltaan vähintään kuuden vuoden mittaisella vuokrasopimuksella tapahtuneen siirron ◄ , perinnön tai ennakkoperinnön kautta haltuunsa tilan tai sen osan, joka oli vuokrattuna kolmannelle henkilölle viitekauden aikana, viljelijältä, joka ►M1 maataloustoiminnan harjoittamisesta ◄ tai kuoli ennen tilatukijärjestelmän ensimmäistä soveltamisvuotta koskevien hakemusten jättöpäivää, myönnetään tukioikeudet jakamalla viitemäärä, jonka jäsenvaltio vahvistaa objektiivisin perustein ja sellaisella tavalla, että varmistetaan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja vältetään markkinoiden ja kilpailun vääristyminen, hehtaarimäärällä, joka saa olla enintään yhtä suuri kuin kyseisen viljelijän haltuunsa saaman tilan tai sen osan hehtaarien lukumäärä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu viljelijä voi olla kuka tahansa henkilö, joka saa haltuunsa 1 kohdassa tarkoitetun tilan tai sen osan perintönä tai ennakkoperintönä.

1. Viljelijälle, joka on investoinut tuotantokapasiteettiin tai hankkinut maata jäljempänä 2–6 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti viimeistään ►M1 15 päivänä toukokuuta 2004 ◄ , myönnetään tukioikeudet jakamalla viitemäärä, jonka jäsenvaltio vahvistaa objektiivisin perustein ja sellaisella tavalla, että varmistetaan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja vältetään markkinoiden ja kilpailun vääristyminen, hehtaarimäärällä, joka saa olla enintään yhtä suuri kuin kyseisen viljelijän hankkimien hehtaarien lukumäärä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on kuitenkin 31 päivä joulukuuta 2006 investoinneille, joihin sisältyy oliivipuiden istuttaminen komission hyväksymien ohjelmien osana.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on sokerialalla tehtyjen investointien osalta 3 päivä maaliskuuta 2006.

2. Investoinnit on toteutettava osana suunnitelmaa tai ohjelmaa, jonka täytäntöönpano on alkanut viimeistään ►M1 15 päivänä toukokuuta 2004 ◄ . Viljelijän on annettava suunnitelma tai ohjelma tiedoksi jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Kirjallisena laaditun suunnitelman tai ohjelman puuttuessa jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon muut objektiiviset todisteet investoinnista.

Edellä 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen investointien suunnitelman tai ohjelman täytäntöönpanon on kuitenkin päätyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on sokerialalla tehtyjen investointien osalta 3 päivä maaliskuuta 2006.

3. Tuotantokapasiteetin lisääminen koskee ainoastaan niitä aloja, joille on myönnetty viitekaudella suoraa tukea jostakin asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VI luetellusta tukijärjestelmästä, ottaen huomioon saman asetuksen 66–70 artiklassa säädettyjen vaihtoehtojen soveltaminen.

Maan hankinta koskee ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tukikelpoisen maan hankintaa.

Tämän artiklan soveltamiseksi ei missään tapauksessa oteta huomioon sitä osaa tuotantokapasiteetin lisäyksestä ja/tai maan hankinnasta, jonka osalta viljelijä on jo oikeutettu saamaan tukioikeuksia ja/tai viitemääriä viitekaudella.

4. Kestoltaan yli kuuden vuoden mittaisia pitkäaikaisia vuokrasopimuksia, jotka ovat alkaneet viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2004, pidetään maan hankintana tai tuotantokapasiteettiin investoimisena sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu päivämäärä on sokerialalla tehtyjen investointien osalta 3 päivä maaliskuuta 2006.

5. Jos viljelijällä on jo hallussaan tukioikeuksia, maan hankinnan tai pitkäaikaisen vuokrasopimuksen ollessa kyseessä tukioikeuksien lukumäärä lasketaan ostettujen tai vuokrattujen hehtaarien perusteella, ja muiden investointien yhteydessä olemassa olevien tukioikeuksien kokonaisarvoa voidaan korottaa 1 kohdassa tarkoitetun viitemäärän rajoissa.

6. Jos viljelijällä ei ole hallussaan hehtaareita tai tukioikeuksia, tukioikeuksien lukumäärä lasketaan jakamalla 1 kohdassa tarkoitettu viitemäärä yksikköarvolla, joka saa olla enintään 5 000 euroa.

Tukioikeuksiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 49 artiklassa tarkoitettuja edellytyksiä. Jäsenvaltion on vahvistettava kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettu 50 prosentin osuus maataloustoiminnasta objektiivisten perusteiden mukaan.

1. Jos viljelijä on vuokrannut viitekauden päättymisen ja viimeistään ►M1 15 päivänä toukokuuta 2004 ◄ välisenä aikana vähintään kuudeksi vuodeksi tilan tai sen osan eikä vuokrasopimuksen ehtoja voida tarkistaa, hänelle myönnettävät tukioikeudet lasketaan jakamalla viitemäärä, jonka jäsenvaltio vahvistaa objektiivisin perustein ja tavalla, jolla voidaan varmistaa viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja välttää markkinoiden ja kilpailun vääristyminen, enintään kyseisen viljelijän vuokraamien hehtaarien määrää vastaavalla hehtaariluvulla.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan viljelijöihin, jotka ovat ostaneet viitekaudella tai aikaisemmin taikka viimeistään ►M1 15 päivänä toukokuuta 2004 ◄ tilan tai sen osan, jonka maa-ala oli vuokrattuna viitekauden aikana, tarkoituksenaan maataloustoiminnan aloittaminen tai laajentaminen yhden vuoden kuluessa vuokrasopimuksen päättymisestä.

Tätä kohtaa sovellettaessa ”vuokratulla maalla” tarkoitetaan maata, joka oli hankinnan tapahtuessa tai sen jälkeen vuokrattuna sopimuksella, jota ei ole koskaan uusittu, paitsi jos uusiminen on johtunut lakisääteisestä velvollisuudesta.

1. Jos viljelijä on osallistunut viitejakson aikana ja viimeistään ►M1 15 päivänä toukokuuta 2004 ◄ rakenneuudistusohjelmiin ja erityisesti tuotantosuunnan muuttamista koskeviin kansallisiin ohjelmiin, joihin olisi voitu myöntää tilatukijärjestelmän mukaista suoraa tukea, hänelle myönnettävät tukioikeudet lasketaan jakamalla viitemäärä, jonka jäsenvaltio vahvistaa objektiivisin perustein ja tavalla, jolla voidaan varmistaa viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja välttää markkinoiden ja kilpailun vääristyminen, enintään kyseisen viljelijän tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna ilmoittamien hehtaarien määrää vastaavalla hehtaariluvulla.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan viljelijöihin, jotka ovat viitekauden aikana ja viimeistään ►M1 15 päivänä toukokuuta 2004 ◄ siirtyneet maidontuotannosta jonkin muun, asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VI tarkoitetun alan tuotantoon.

Jos viljelijä saa tuomioistuimen lopullisen päätöksen tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen lopullisen hallinnollisen määräyksen nojalla oikeuksia tukioikeuksiin tai olemassa olevien tukioikeuksien arvon korotukseen, viljelijälle on myönnettävä kyseisessä päätöksessä tai määräyksessä vahvistettu määrä tukioikeuksia ja niiden arvonkorotuksia jäsenvaltion vahvistamana päivämääränä, joka ei voi olla myöhäisempi kuin tilatukijärjestelmässä jätettävän hakemuksen viimeinen jättöpäivä, joka seuraa päätöksen tai määräyksen antopäivää, ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1782/2003 44 artiklan 3 kohdan soveltaminen. ►M9 Kyseisen asetuksen 42 artiklan 8 kohtaa ei sovelleta tämän artiklan nojalla myönnettyihin tukioikeuksiin. ◄

1. Viljelijä, jolla on hallussaan tukioikeuksia asetuksen (EY) N:o 796/2004 11 artiklan mukaisena yhtenäishakemuksen viimeisenä jättöpäivänä, voi ilmoittaa tukioikeutensa tuen maksamista varten ainoastaan kerran vuodessa.

Jos viljelijä kuitenkin hyödyntää kyseisen asetuksen 15 artiklan mukaista yhtenäishakemuksen muutosmahdollisuutta, hän voi ilmoittaa myös tukioikeudet, jotka hänellä on hallussaan päivänä, jona hän ilmoittaa muutokset toimivaltaiselle viranomaiselle, edellyttäen, että joku toinen viljelijä ei ilmoita asianomaisia tukioikeuksia saman vuoden osalta.

Jos viljelijä hankkii kyseiset tukioikeudet toiselta viljelijältä saamallaan siirrolla ja jos asianomainen toinen viljelijä oli jo ilmoittanut ne, asianomaisia tukioikeuksia koskeva lisäilmoitus voidaan hyväksyä ainoastaan, jos siirtäjä on jo ilmoittanut siirrosta toimivaltaiselle viranomaiselle tämän asetuksen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja jos hän poistaa kyseiset tukioikeudet omasta yhtenäishakemuksestaan asetuksen (EY) N:o 796/2004 15 artiklassa vahvistetussa määräajassa.

2. Jäsenvaltioiden on vahvistettava kullekin yksittäiselle viljelijälle asetuksen (EY) N:o 1782/2003 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun 10 kuukauden ajanjakson alkamisajankohta päivälle, joka ajoittuu tilatukijärjestelmään osallistumista koskevan hakemuksen jättämisvuotta edeltävän kalenterivuoden 1 päivän syyskuuta ja seuraavan kalenterivuoden 30 päivän huhtikuuta väliselle jaksolle, tai sallittava viljelijöiden itsensä valita alkamisajankohta edellä tarkoitetun ajanjakson puitteissa.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia viljelijöiden vahvistaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vahvistetun ajanjakson kuluessa kaksi eri päivämäärää tilaansa koskevan 10 kuukauden ajanjakson alkamista varten, jos se on perusteltua maatalouden erityisolosuhteiden vuoksi. Viljelijöiden, jotka käyttävät tätä mahdollisuutta hyväkseen, on ilmoitettava kutakin lohkoa koskevat valintansa yhtenäishakemuksessaan asetuksen (EY) N:o 796/2004 12 artiklan mukaisesti annettavan tiedon lisäksi.

3. Viljelijä voi luovuttaa vapaaehtoisesti tukioikeuksia kansalliseen varantoon, lukuun ottamatta kesannointitukioikeuksia.

2. Siirtäjän on ilmoitettava siirrosta sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa siirto tapahtuu, jäsenvaltion vahvistaman määräajan kuluessa.

3. Jäsenvaltio voi vaatia, että siirtäjä antaa siirron tiedoksi sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa siirto tapahtuu, kyseisen jäsenvaltion vahvistaman määräajan kuluessa, mutta aikaisintaan kuusi viikkoa ennen siirron toteutumista ja ottaen huomioon tilatukijärjestelmän hakemusten viimeisen jättöpäivän. Siirto toteutuu ilmoituksen mukaisesti, jollei toimivaltainen viranomainen vastusta siirtoa ja ilmoita tästä siirtäjälle kyseisen määräajan kuluessa. Toimivaltainen viranomainen voi vastustaa siirtoa ainoastaan siinä tapauksessa, että se ei ole asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja tämän asetuksen säännösten mukainen.

4. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 46 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa sovellettaessa viljelijän käyttämät tukioikeudet on laskettava hänelle tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna myönnettyjen tukioikeuksien määrästä, lukuun ottamatta yhdessä maa-alan kanssa myytyjä tukioikeuksia, ja ne on käytettävä yhden kalenterivuoden kuluessa.

1. Jos jäsenvaltiot käyttävät asetuksen (EY) N:o 1782/2003 46 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädettyä mahdollisuutta, niiden on määriteltävä alueet asiaan kuuluvalla maantieteellisellä tasolla objektiivisin perustein ja tavalla, jolla voidaan varmistaa viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja välttää markkinoiden ja kilpailun vääristyminen.

2. Jäsenvaltioiden on määriteltävä 1 kohdassa tarkoitetut alueet viimeistään kuukautta ennen asetuksen (EY) N:o 1782/2003 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun 10 kuukauden ajanjakson alkamisajankohtaa.

Viljelijä, jonka tila sijaitsee kyseisellä alueella, ei voi siirtää tämän alueen ulkopuolelle tai käyttää sen ulkopuolella hänelle kuuluvia tukioikeuksia, jotka vastaavat hänen asetuksen (EY) N:o 1782/2003 46 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyn mahdollisuuden ensimmäisenä soveltamisvuonna ilmoittamiensa hehtaarien määrää.

Viljelijä, jonka tila sijaitsee osittain kyseisellä alueella, ei voi siirtää tämän alueen ulkopuolelle tai käyttää sen ulkopuolella hänelle kuuluvia tukioikeuksia, jotka vastaavat hänen mahdollisuuden ensimmäisenä soveltamisvuonna ilmoittamiensa, kyseisellä alueella sijaitsevien hehtaarien määrää.

3. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 46 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua tukioikeuksien siirtämistä koskevaa rajoitusta ei sovelleta silloin, kun on kyse perinnön tai ennakkoperinnön kautta siirtyneistä tukioikeuksista, joihin ei liity vastaavaa määrää tukikelpoisia hehtaareja.

4. Jäsenvaltio voi päättää soveltaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 46 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua tukioikeuksien siirtämistä koskevaa rajoitusta ainoastaan kesannointioikeuksiin.

1. Jollei 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, vuokrasopimukseen sisältyvää lauseketta, jossa määrätään enintään vuokrattujen hehtaareiden lukumäärää vastaavien tukioikeuksien siirtämisestä, pidetään seuraavissa tapauksissa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 46 artiklassa tarkoitettuna tukioikeuksien vuokraamisena maa-alan kanssa:

2. Vuokranantajan on pyydettävä tukioikeuksien vahvistamista 12 artiklan mukaisesti ja liitettävä hakemukseensa jäljennös vuokrasopimuksesta sekä ilmoitettava hehtaarimäärä, jota vastaavat tukioikeudet hän aikoo vuokrata. Tarvittaessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 9 kohtaa.

3. Vuokraajan on haettava tilatukijärjestelmän mukaista tukea 12 artiklan mukaisesti ja liitettävä hakemukseensa jäljennös vuokrasopimuksesta.

4. Jäsenvaltio voi vaatia, että vuokraajan ja vuokranantajan hakemukset jätetään yhdessä tai että myöhemmin jätetyssä hakemuksessa viitataan ensin jätettyyn hakemukseen.

1. Jäsenvaltio voi asetuksen (EY) N:o 1782/2003 34 artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi tarvittaessa päättää käyttää:

2. Viljelijä voi lopullisten tukioikeuksien vahvistamista varten todistaa toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, että hänen viitekauden rehualansa oli pienempi, tai jos jäsenvaltion käyttämä ala on pienempi, hänen tulee ilmoittaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 43 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti kaikki rehualat, jotka hänellä oli viitekautena.

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 51 artiklan b alakohdassa säädetty kolmen kuukauden ajanjakso

►M4 Liitteessä I ◄ mainitut jäsenvaltiot voivat sallia kerääjäkasvien viljelyn tukikelpoisilla hehtaareilla enintään kolmen kuukauden pituisena ajanjaksona, joka alkaa vuosittain kyseisessä liitteessä kullekin jäsenvaltiolle säädettynä päivänä.

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 52 artiklan soveltamiseksi hampun aluetuen myöntämisen edellytyksenä on ►M1 asetukseen (EY) N:o 796/2004 ◄ , sellaisena kuin sitä sovelletaan tuen myöntämisvuonna, liitteessä II lueteltujen lajikkeiden siementen käyttö. Kuiduntuotantoon tarkoitetun hampun osalta siemenet on varmennettava neuvoston direktiivin 2002/57/EY ( 5 ) ja erityisesti sen 12 artiklan mukaisesti.

1. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun nautayksiköinä (NY) ilmaistun maataloustoiminnan laskemiseksi kyseisen asetuksen 131 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaista muuntotaulukkoa sovelletaan niiden eläinten lukumäärän kolmen vuoden keskiarvoon, joille myönnettiin viitekautena saman asetuksen 47 artiklassa tarkoitettua suoraa tukea.

2. Alle kuuden kuukauden ikäiset naaras- ja urospuoliset nautaeläimet muunnetaan nautayksiköiksi käyttäen kerrointa 0,2.

Kun kyseessä ovat lypsylehmäpalkkio ja lisätuet, nautayksikkö lasketaan jakamalla lypsylehmäpalkkion ja lisätuen määrän laskemisessa niitä tilatukijärjestelmään sisällytettäessä käytetty viitemäärä asetuksen (EY) N:o 1973/2004 ( 6 ) liitteessä XVI vahvistetulla, kyseisenä aikana sovellettavalla maidon keskituotoksella tai kyseisen lehmän tuotoksella, jos se on suurempi kuin keskituotos. Jos jäsenvaltio soveltaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 62 artiklassa säädettyä vaihtoehtoa, nautayksiköiden lukumäärää muutetaan vastaavasti.

Kun kyseessä on teurastuspalkkio eivätkä eläinten ikää koskevat tarvittavat tiedot ole saatavilla, jäsenvaltio voi muuntaa sonnit, härät, lehmät ja hiehot nautayksiköiksi käyttämällä kerrointa 0,7 ja vasikat käyttämällä kerrointa 0,25.

Jos samalle eläimelle on myönnetty useita palkkioita, sovellettava kerroin on eri palkkioihin sovellettavien kertoimien keskiarvo.

3. Sen tarkastamiseksi, että 1 kohdan mukaisesti nautayksikköinä ilmaistun maataloustoiminnan vähimmäisvaatimusta noudatetaan, jäsenvaltioiden on määritettävä eläinten lukumäärä käyttäen jompaakumpaa seuraavista menetelmistä:

3 a. Nautayksiköiden lukumäärä lasketaan suhteessa tukioikeuksiin, joille tuottajalla ei ollut viitekautena hehtaareita ja joille hän pyytää erityisedellytysten soveltamista. Sitä sovelletaan alkaen tukioikeuksista, joiden arvo on alhaisin.

Hakemus tehdään vain tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna. Jäsenvaltion on vahvistettava hakemuksen jättämiselle määräaika. Hakemus voidaan uusia seuraavina vuosina samalle tukioikeuksien määrälle, joihin sovellettiin edellisenä vuonna erityisedellytyksiä, tai jos kyseisiä tukioikeuksia siirretään tai ilmoitetaan vastaavien hehtaarien kanssa, jäljellä olevien tukioikeuksien määrälle.

Tällöin nautayksiköiden lukumäärä on laskettava uudelleen suhteessa jäljellä oleviin tukioikeuksiin, joiden osalta tuottaja pyytää erityisedellytysten soveltamista.

Erityisedellytysten jälleensoveltamista ei voida pyytää kyseisten tukioikeuksien osalta, jos ne on jo ilmoitettu vastaavien hehtaarimäärien kanssa tai jos ne on siirretty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 49 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

4. Maataloustoimintaa koskevan vähimmäisvaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos nautayksiköiden lukumäärä on 50 prosenttia tietyn ajanjakson aikana tai tiettyinä ajankohtina, jotka jäsenvaltion on vahvistettava. Kaikki kyseisen kalenterivuoden aikana myydyt tai teurastetut eläimet otetaan huomioon.

5. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet asetuksen (EY) N:o 1782/2003 29 artiklan soveltamiseksi tuottajiin, jotka keinotekoisesti saavat aikaan edellytykset maataloustoimintaa koskevan vähimmäisvaatimuksen noudattamiseksi, vaikka heidän nautayksiköidensä lukumäärä on osan vuotta epätavallisen alhainen.

1. Jos jäsenvaltio käyttää vuonna 2005 asetuksen (EY) N:o 1782/2003 62 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädettyä mahdollisuutta tai – sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 artiklaa – tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna:

2. Jos jäsenvaltio käyttää vuonna 2006 asetuksen (EY) N:o 1782/2003 62 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädettyä mahdollisuutta, sovelletaan saman asetuksen 50 artiklaa.

1. Jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VI tarkoitettuihin naudanliha-, lammas- ja vuohialojen laajaperäistämispalkkioihin ja lisätukiin liittyvien viitemäärien laskemiseksi otettava puolueettomin perustein, viljelijöiden yhtäläinen kohtelu varmistaen sekä markkinoiden ja kilpailun vääristymistä välttäen huomioon tukikelpoisuusedellytykset ja määrät, jotka jäsenvaltiot ovat vahvistaneet tällaisia palkkioita viitekautena myöntäessään, edellyttäen että kyseisen asetuksen liitteessä VIII tarkoitettujen tällaisten tukien enimmäismäärä ei ylity.

2. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VI tarkoitettuun naudanliha-alan teurastuspalkkioon liittyvän viitemäärän laskemiseksi jäsenvaltioiden on otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 1254/1999 11 artiklan 4 kohdan soveltaminen.

1. Jäsenvaltiot laskevat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 43 artiklassa ja liitteessä VII olevassa H kohdassa tarkoitetun tukioikeuksien lukumäärän vahvistamiseksi huomioon otettavien hehtaarien lukumäärän oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvina hehtaareina asetuksen (EY) N:o 1973/2004 liitteessä XXIV määritellyn yleismenetelmän mukaisesti.

2. Viljelylohkojen, joilla viljellään osittain oliivipuita ja osittain muita tilatukijärjestelmään kuuluvia kasveja, kesannoidut maat mukaan luettuina, oliivipuilla viljellyn pinta-alan laskentamenetelmä on 1 kohdassa tarkoitettu menetelmä. Viljelylohkon sen osuuden pinta-ala, jolla viljellään tilatukijärjestelmään kuuluvia muita kasveja, vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 II osaston 4 luvussa tarkoitetun yhdennetyn järjestelmän mukaisesti.

Näiden kahden laskentamenetelmän soveltaminen ei saa johtaa siihen, että pinta-ala on suurempi kuin viljelylohkon maatalousmaa.

3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, liitteessä XXIV määriteltyä yleismenetelmää ei sovelleta, jos

Tällöin jäsenvaltio vahvistaa tukikelpoisen pinta-alan objektiivisin perustein ja sellaisella tavalla, että varmistetaan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu.

4. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 44 artiklan mukaisten tukioikeuksien käyttämiseksi huomioon otettava pinta-ala on tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti laskettu pinta-ala.

1. Kesannoitujen alojen on oltava poistettuina tuotannosta viimeistään 15 päivänä tammikuuta alkavan ja aikaisintaan 31 päivänä elokuuta päättyvän kauden ajan. Jäsenvaltioiden on kuitenkin vahvistettava edellytykset, joiden mukaisesti viljelijöille voidaan antaa lupa aloittaa siementen kylväminen seuraavan vuoden sadonkorjuuta varten 15 päivästä heinäkuuta alkaen, sekä edellytykset, joiden on täytyttävä, jotta voidaan sallia laiduntaminen 15 päivästä heinäkuuta alkaen – tai poikkeuksellisten sääolojen yhteydessä 15 päivästä kesäkuuta alkaen – niissä jäsenvaltioissa, joissa perinteisesti harjoitetaan siirtolaiduntamista.

2. Jäsenvaltioiden on sovellettava kesannoitujen alojen erityistilannetta vastaavia aiheellisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että alat säilytetään maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa ja että niiden ympäristöä suojellaan.

Nämä toimenpiteet voivat sisältää myös viherpeitteen. Siinä tapauksessa näillä toimenpiteillä on varmistettava, että kasvustoa ei ole tarkoitettu siementen tuottamiseen ja että sitä ei voida käyttää maataloustarkoituksiin ennen 31 päivää elokuuta eikä tuottamaan – seuraavan vuoden 15 päivään tammikuuta asti – kaupan pidettäväksi tarkoitettua satoa.

3. Edellä olevan 2 kohdan säännöksiä ei sovelleta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 ( 9 ) 22, 23, 24 ja 31 artiklan nojalla kesannoituihin tai metsitettyihin aloihin, jotka luetaan velvoitekesannoinnin alaisiksi, jos osoittautuu, että 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet eivät ole yhteensopivia edellä mainituissa artikloissa säädettyjen ympäristöä tai metsittämistä koskevien vaatimusten kanssa.

4. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 54 artiklan 2 kohdan ja 61 artiklan soveltamiseksi vuonna 2003 pysyvänä laitumena olleena maana pidetään:

Jäsenvaltio voi kuitenkin säätää, että pysyvänä laitumena vuonna 2003 olleena maana pidetään vuoden 2003 tukihakemuksessa ja vähintään viiden perättäisen vuotta 2003 edeltävän vuoden tukihakemuksissa heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen käytettyä maata.

Jos aloja on jaettu uudelleen kansallisessa uusjaossa vuotta 2003 koskevan tukihakemuksen päivämäärän ja tilatukijärjestelmää sen ensimmäisenä soveltamisvuonna koskevan hakemuksen päivämäärän välisenä aikana, jäsenvaltioiden on määritettävä, mitä aloja on asetuksen (EY) N:o 1782/2003 54 artiklan 2 kohdan ja 61 artiklan soveltamiseksi pidettävä pysyvinä laitumina. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on ennen uusjakoa otettava huomioon viljelijän tasolla vallitseva tilanne varmistamalla, että viljelijän tukioikeuksien käyttöä heikentävät vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Tätä varten jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä, jotta uusjakoalueella voidaan estää kesannointioikeuksiin oikeutetun kokonaisalan sekä pysyvien laidunten huomattava kasvu.

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 54 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat poiketa saman artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan säännöksistä ainoastaan jäljempänä mainituissa tilanteissa ja seuraavin edellytyksin:

Näissä tapauksissa jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä, jotta voidaan estää kesannointioikeuksiin oikeutetun kokonaisalan huomattava kasvu. Tämä voidaan tehdä erityisesti päättämällä, että aiemmin tukikelpoisia maa-aloja ei enää pidetä tukikelpoisina. Jäsenvaltioiden hiljattain tukikelpoisiksi ilmoittamat maa-alat saavat ylittää enintään viidellä prosentilla uusien ei-tukikelpoisiksi ilmoitettujen alojen määrän. Jäsenvaltiot voivat säätää tällaisten vaihtamisten ennalta ilmoittamista ja hyväksymistä koskevasta järjestelmästä.

1. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 55 artiklan a alakohdassa säädettyä vapautusta kesannoinnista sovelletaan hehtaarimäärään, joka vastaa enintään viljelijän tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna saamien kesannointioikeuksien lukumäärää.

2. Jos kesannointioikeudet siirretään yhdessä maa-alan kanssa, 1 kohtaa ei sovelleta, edellyttäen että asetuksen (EY) No 1782/2003 55 artiklan a alakohdan säännöksiä noudatetaan.

Jos jäsenvaltio käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 58 artiklan 1 kohdassa ja 59 artiklan 1 kohdassa säädettyjä mahdollisuuksia ja jollei tässä jaksossa toisin säädetä, sovelletaan tämän asetuksen muita säännöksiä.

1. Jos jäsenvaltio käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 58 artiklan 1 kohdassa ja 59 artiklan 1 kohdassa säädettyjä mahdollisuuksia ja on kyse viljelijöistä, joiden tilat sijaitsevat osittain kyseisellä alueella, alueellinen enimmäismäärä lasketaan viitekauden aikana kyseisellä alueella sijaitsevia suoriin tukiin oikeuttaneita tuotantoyksikköjä vastaavan viitemäärän perusteella tai jäsenvaltion vahvistamien objektiivisten perusteiden mukaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 58 artiklan 3 kohdan soveltamista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu tilakohtainen viitemäärä on määrä, joka vastaa viitekauden aikana kyseisellä alueella sijaitsevia suoriin tukiin oikeuttaneita tuotantoyksikköjä, tai jäsenvaltion objektiivisin perustein vahvistama määrä.

Jos jäsenvaltio käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 58 ja 59 artiklassa säädettyjä mahdollisuuksia, kansallisen varannon perustamiseksi kyseisen asetuksen liitteessä VIII tarkoitettuun enimmäismäärään sovelletaan saman asetuksen 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vähennystä, ja määrää mukautetaan tarvittaessa ennen tukioikeuksien lopullista vahvistamista tämän asetuksen 38 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

1. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on vahvistettava kyseisissä kohdissa tarkoitettu tukikelpoisten hehtaarien määrä, nurmiala mukaan luettuna, tukioikeuksien vahvistamiseksi tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna ilmoitettujen hehtaarien määrän perusteella.

2. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun tukikelpoisten hehtaarien määrän, nurmiala mukaan luettuna, vuoden 2004 tai tilatukijärjestelmän ensimmäistä soveltamisvuotta edeltäneen vuoden pinta-alatukea koskevissa hakemuksissa ilmoitettujen hehtaarien määrän perusteella. Jos viljelijöiden tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna ilmoittama tukikelpoisten hehtaarien määrä on alhaisempi kuin ensimmäisen alakohdan mukaisesti vahvistettu tukikelpoisten hehtaarien määrä, jäsenvaltio voi jakaa uudelleen, kokonaan tai osittain, ilmoittamattomia hehtaareja vastaavat määrät, joilla täydennetään tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna myönnettyjä tukioikeuksia. Täydennysosa lasketaan jakamalla kyseinen määrä myönnettyjen tukioikeuksien lukumäärällä.

3. Viljelijöiden tilatukijärjestelmän ensimmäisen soveltamisvuoden tukioikeuksien vahvistamista varten tekemien ilmoitusten perusteella myönnettyjen tukioikeuksien arvo ja lukumäärä on väliaikainen. Lopullinen arvo ja lukumäärä vahvistetaan viimeistään tilatukijärjestelmän ensimmäisen soveltamisvuoden 31 päivänä joulukuuta, sen jälkeen kun on tehty komission ►M1 asetukseen (EY) N:o 796/2004 ◄ mukaiset tarkastukset.

4. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 40 artiklaa ja tämän asetuksen 16 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

5. Tämän artiklan soveltamiseksi 12 artiklan 6 kohdassa olevaa viittausta maatalousmaahan pidetään viittauksena asetuksen (EY) N:o 1782/2003 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun tukikelpoiseen alaan.

1. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 63 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on vahvistettava kesannointivelvoiteprosentti kyseisiä maa-aloja koskevien käytettävissä olevien tietojen perusteella.

2. Tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna myönnettäviä kesannointioikeuksia vastaava hehtaarien määrä saa poiketa enintään viisi prosenttia viitekaudella kesannoitujen hehtaarien keskiarvosta.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu sallittu poikkeama ylittyy, hehtaarien lukumäärää mukautetaan viimeistään tilatukijärjestelmän ensimmäisen soveltamisvuoden 1 päivänä elokuuta. Uusiin kesannointioikeuksiin liittyvää kesannointivelvoitetta sovelletaan kuitenkin asianomaisiin viljelijöihin vasta seuraavasta vuodesta alkaen.

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 5 kohdan soveltaminen tapauksiin, joissa hehtaareja on vähemmän kuin tukioikeuksia

Jos jäsenvaltio käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklassa säädettyä mahdollisuutta ja päättää soveltaa tämän asetuksen 7 artiklaa, tukioikeuksien myöntämiseksi kyseisen 7 artiklan mukaisesti niiden tukioikeuksien lukumäärä, joihin liittyy asetuksen (EY) N:o 1782/2003 60 artiklassa tarkoitettu lupa, on sama kuin tukioikeuksien, joihin liittyy lupa, alkuperäinen määrä ja tarvittaessa enintään myönnettyjen tukioikeuksien lukumäärä.

1. Jos jäsenvaltio käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, saman asetuksen 60 artiklan mukaisesti myönnettävät luvat liitetään kuhunkin kyseiselle viljelijälle myönnettävään yksittäiseen tukioikeuteen.

2. Jos lupien määrä on pienempi kuin tukioikeuksien lukumäärä, luvat liitetään tukioikeuksiin alkaen yksikköarvoltaan korkeimmista tukioikeuksista. Tukioikeuksia siirrettäessä lupa seuraa sitä tukioikeutta, johon se liittyy.

3. Jäsenvaltio voi viljelijän pyynnöstä sallia, että kesannointioikeuteen liittyvä lupa siirretään tukioikeuteen liittyväksi.

4. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 60 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltamiseksi tämän asetuksen 20—23 a artiklaa sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EY) N:o 1782/2003 60 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteita tuottaviin viljelijöihin.

5. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 60 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kansallisen ja alueellisen tason keskimääräinen hehtaarimäärä vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä II.

1. Jos jäsenvaltio käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta ja päättää soveltaa saman asetuksen 62 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoa vuonna 2005 tai – sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 artiklaa – tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna, sovelletaan vastaavasti kyseisen asetuksen 59 artiklan 2 ja 3 kohtaa.

2. Jos viljelijällä ei ole hallussaan hehtaareja, hänelle myönnettävät tukioikeudet, joihin liittyy erityisedellytyksiä, vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 48 artiklan mukaisesti.

3. Jos jäsenvaltio käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta ja päättää soveltaa vuonna 2006 tai 2007 saman asetuksen 62 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoa, sovelletaan kyseisen asetuksen 48, 49 ja 50 artiklaa soveltuvin osin.

1. Jos jäsenvaltio käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, sen on vahvistettava ja ilmoitettava viljelijöille saman asetuksen 63 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu kesannointivelvoiteprosentti viimeistään tilatukijärjestelmän ensimmäistä soveltamisvuotta edeltävän vuoden 1 päivänä elokuuta.

2. Kun on kyseessä viljelijä, jonka tila sijaitsee osittain asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan soveltamisalaan kuuluvalla alueella, kesannointivelvoiteprosenttia sovelletaan saman asetuksen 63 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun viljelijän tukikelpoiseen maa-alaan, joka sijaitsee kyseisellä alueella.

Jos jäsenvaltio käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta ja päättää soveltaa saman asetuksen 46 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoa, tämän asetuksen 9 artiklassa säädettyjä vähennysprosentteja sovelletaan sen jälkeen, kun tukioikeuksien arvosta on vähennetty asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti laskettua alueellista yksikköarvoa vastaava vapautus.

Jos jäsenvaltio käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta ja päättää soveltaa saman asetuksen 42 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoa, tämän asetuksen 10 artiklassa säädettyjä vähennysprosentteja sovelletaan kunkin tukioikeuden arvoon ja/tai myönnettävien tukioikeuksien lukumääränä ilmoitettuun vastaavaan määrään.

Jos jäsenvaltio käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, siirrettyjä tuotantoyksikköjä varten laskettu viitemäärä otetaan tämän asetuksen 17 artiklan soveltamiseksi huomioon vahvistettaessa ostajan kaikkien tukioikeuksien arvo.

Jos kaikkien asetuksen (EY) N:o 1782/2003 66–71 artiklassa säädettyjen järjestelmien osana maksettavien määrien summa ylittää saman asetuksen 64 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetun enimmäismäärän, maksettavaa määrää alennetaan kyseisenä vuonna suhteessa ylittymiseen.

1. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 69 artiklassa säädettyä lisätukea myönnetään tämän artiklan 2–6 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1257/1999 37 artiklan 3 kohdan ja sen täytäntöönpanoa koskevien sääntöjen soveltamista.

2. Tukea maksetaan ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetuille viljelijöille riippumatta siitä, ovatko he esittäneet tilatukijärjestelmää koskevan hakemuksen tai onko heillä hallussaan tukioikeuksia.

3. Ilmaisulla ”ala tai alat, joita pidätys koskee” tarkoitetaan, että periaatteessa kaikki viljelijät, jotka lisätukea koskevan hakemuksen jättämisajankohtana ja tässä artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti tuottavat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VI tarkoitettuun alaan tai tarkoitettuihin aloihin kuuluvia tuotteita, voivat hakea tukea.

4. Jos tuki koskee sellaisia maatalouden muotoja tai laatuun ja kaupan pitämiseen liittyviä toimenpiteitä, joiden osalta ei ole määritelty erityistä tuotantoa tai jos tuotanto ei liity suoraan mihinkään tiettyyn alaan, tukea voidaan myöntää sillä edellytyksellä, että pidätys tehdään kaikilla asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VI tarkoitetuilla aloilla ja että ainoastaan kyseisessä liitteessä tarkoitetuilla aloilla toimivat viljelijät osallistuvat järjestelmään.

5. Jos asetuksen (EY) N:o 1782/2003 69 artiklaa sovelletaan alueellisella tasolla, pidätys lasketaan kyseisen alueen asianomaisten maksujen osuuden perusteella.

Jäsenvaltioiden on määriteltävä alue asiaan kuuluvalla maantieteellisellä tasolla objektiivisin perustein ja tavalla, jolla voidaan varmistaa viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja välttää markkinoiden ja kilpailun vääristyminen.

6. Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään tilatukijärjestelmän ensimmäistä soveltamisvuotta edeltävän vuoden 1 päivänä elokuuta yksityiskohtaiset tiedot tuesta, jota ne aikovat myöntää, ja erityisesti tiedot tukikelpoisuusedellytyksistä ja asianomaisista aloista.

Edellä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevat muutokset on tehtävä viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä elokuuta, jolloin niitä voidaan soveltaa seuraavana vuonna. Muutoksista on ilmoitettava välittömästi komissiolle, ja ilmoitukseen on liitettävä objektiiviset perustelut. Jäsenvaltio ei kuitenkaan saa tehdä muutoksia aloihin, joita pidätys koskee, eikä pidätyksen prosenttiosuuteen.

TUPAKAN, OLIIVIÖLJYN, PUUVILLAN JA HUMALAN TUKIEN SEKÄ SOKERIJUURIKKAAN, SOKERIRUO’ON JA JUURISIKURIN TUEN SISÄLLYTTÄMINEN TILATUKIJÄRJESTELMÄÄN

1. Jos jäsenvaltio on käyttänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 artiklassa säädettyä mahdollisuutta ja päättänyt soveltaa tilatukijärjestelmää vuonna 2006, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osastossa ja tämän asetuksen 1–6 luvussa vahvistettuja sääntöjä.

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua vähennystä ei kuitenkaan sovelleta sokerijuurikkaan, sokeriruo’on ja juurisikurin tuen osalta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VII olevan K kohdan mukaisesti laskettuun viitemäärään.

2. Jos jäsenvaltio on soveltanut tilatukijärjestelmää vuonna 2005 ja rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan soveltamista, tukioikeuksien määrän vahvistamiseksi ja määrittelemiseksi osana tupakan, oliiviöljyn ja puuvillan tukien sekä sokerijuurikkaan, sokeriruo’on ja juurisikurin tuen sisällyttämistä tilatukijärjestelmään sovelletaan mainitun asetuksen 37 ja 43 artiklaa, jollei tämän asetuksen 48 d artiklassa vahvistetuista säännöistä ja, jos jäsenvaltio on käyttänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, tämän asetuksen 48 e artiklassa vahvistetuista säännöistä muuta johdu.

3. Jos jäsenvaltio on soveltanut tilatukijärjestelmää vuonna 2005, jäsenvaltion on varmistettava, että asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VIII vahvistettua kansallista enimmäismäärää noudatetaan.

4. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 41 artiklan 2 kohtaa sovelletaan tarvittaessa kaikkien niiden tukioikeuksien arvoon, jotka olivat voimassa ennen tupakan, oliiviöljyn ja puuvillan tukien ja/tai lypsylehmäpalkkioiden sekä sokerijuurikkaan, sokeriruo’on ja juurisikurin tuen sisällyttämistä tilatukijärjestelmään sekä tupakan, oliiviöljyn ja puuvillan tuille ja/tai lypsylehmäpalkkioille laskettuihin viitemääriin.

5. Jos jäsenvaltio on soveltanut tilatukijärjestelmää vuonna 2005, jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistamaa vähennysprosenttia sovelletaan vuonna 2006 tilatukijärjestelmään sisällytettävien tupakan, oliiviöljyn, puuvillan, sokerijuurikkaan, sokeriruo’on ja juurisikurin viitemääriin.

6. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 42 artiklan 8 kohdassa säädetty viiden vuoden jakso ei ala alusta kansallisesta varannosta peräisin oleville tukioikeuksille, joiden määrä on laskettu uudelleen tai jota on korotettu tämän asetuksen 48 d ja 48 e artiklan mukaisesti.

7. Jos jäsenvaltio on soveltanut tilatukijärjestelmää vuonna 2005, puuvillaan, tupakkaan, oliiviöljyyn, humalaan, sokerijuurikkaaseen, sokeriruokoon ja juurisikuriin liittyvien tukioikeuksien vahvistamiseksi 7 artiklan 1 kohdassa, 12–17 artiklassa ja 20 artiklassa tarkoitetun tilatukijärjestelmän ensimmäinen soveltamisvuosi on vuosi 2006.

8. Jos asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VII olevan K kohdan mukaisesti laskettujen sokerin viitemäärien sisällyttäminen tilatukijärjestelmään uhkaa tehdä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 34 artiklassa ja tämän asetuksen 12 artiklassa vahvistettujen määräaikojen noudattamisen mahdottomaksi, jäsenvaltion on jatkettava kyseisiä määräaikoja yhdellä kuukaudella.

1. ►M7 Jos viljelijälle ei ole myönnetty tai hän ei ole ostanut tukioikeuksia vuoden 2006 tukioikeuksien vahvistamista koskevaan viimeiseen hakupäivään mennessä, hänelle myönnetään asetuksen (EY) N:o 1782/2003 37 ja 43 artiklan mukaisesti tupakan, oliiviöljyn ja puuvillan tuille sekä sokerijuurikkaan, sokeriruo’on ja juurisikurin tuelle lasketut tukioikeudet. ◄

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös silloin, kun viljelijä on vuokrannut itselleen tukioikeuksia vuodeksi 2005 ja/tai vuodeksi 2006.

2. Jos viljelijälle on myönnetty tai hän on ostanut tai saanut tukioikeuksia vuoden 2006 tukioikeuksien vahvistamista koskevaan viimeiseen hakupäivään mennessä, hänen tukioikeuksiensa arvo ja määrä lasketaan uudelleen seuraavasti:

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa laskennassa ei oteta huomioon kesannointitukioikeuksia.

3. Poiketen siitä, mitä 27 artiklassa säädetään, mainitussa artiklassa tarkoitettu sopimusta koskeva lauseke voidaan lisätä tai sitä voidaan muuttaa vuokrasopimuksessa tilatukijärjestelmän mukaisen vuotta 2006 koskevan hakemuksen jättöpäivään mennessä.

4. Tilatukijärjestelmän mukaisen vuotta 2006 koskevan hakemuksen jättöpäivää ennen toisille vuokratut tukioikeudet otetaan huomioon 2 kohdassa tarkoitetussa laskennassa. Tukioikeudet, jotka on vuokrattu toisille 27 artiklassa tarkoitetun sopimuslausekkeen perusteella ennen 15 päivää toukokuuta 2004, on kuitenkin otettava huomioon tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa laskennassa ainoastaan, jos vuokraedellytyksiä voidaan muuttaa.

1. Jos jäsenvaltio on käyttänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, kaikkia tukioikeuksia korotetaan lisämäärällä, joka vastaa alueellisen enimmäismäärän korotusta vastaavana vuonna, jaettuna alueella tilatukijärjestelmää koskevan hakemuksen jättöpäivään mennessä vahvistettujen tukioikeuksien kokonaismäärällä.

2. Jos jäsenvaltio on käyttänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettua mahdollisuutta, rajoittamatta mainitun asetuksen 48 artiklan soveltamista, viljelijälle myönnetään lisämäärä tukioikeutta kohden.

Kesannointioikeuksien osalta viljelijälle myönnetään kuitenkin ainoastaan a alakohdan mukaisesti kesannointioikeutta kohden laskettu lisämäärä.

Jos jäsenvaltio päättää soveltaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 71 artiklan 1 kohdassa säädettyä vaihtoehtoa, sen on ilmoitettava viimeistään tilatukijärjestelmän ensimmäistä soveltamisvuotta edeltävän vuoden 1 päivänä elokuuta päätöksistä, jotka se on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 58, 59, 61—64 ja 70 artiklan mukaisesti.

Jos jäsenvaltio käyttää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, sen on annettava komissiolle tiedoksi viimeistään tilatukijärjestelmän ensimmäistä soveltamisvuotta edeltävän vuoden 1 päivänä elokuuta näkökohdat ja objektiiviset perusteet, joiden mukaisesti päätös kyseisen mahdollisuuden soveltamisesta tehtiin, sekä tarvittaessa perustelut kyseisen artiklan soveltamiselle ainoastaan tietyllä alueella tai saman artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle enimmäismäärän osittaiselle jakamiselle.

Tupakan, puuvillan, oliiviöljyn, humalan, sokerijuurikkaan, sokeriruo’on ja juurisikurin sisällyttäminen tukijärjestelmään

1. Jos jäsenvaltio on käyttänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 59 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, sen on ilmoitettava komissiolle 1 päivään lokakuuta 2005 mennessä perustelut enimmäismäärän korotuksen osittaiseen jakamiseen.

Ensimmäisessä alakohdassa säädetty ilmoitus on sokerijuurikkaan, sokeriruo’on ja juurisikurin tukijärjestelmään sisällyttämisen osalta lähetettävä komissiolle viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2006.

2. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle 1 päivään lokakuuta 2005 mennessä päätös, jonka se on tehnyt tupakan, oliiviöljyn ja humalan osalta 1 päivään elokuuta mennessä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 a artiklassa, mainitun asetuksen liitteessä VII olevassa H ja I kohdassa sekä mainitun asetuksen 69 artiklassa säädetyistä mahdollisuuksista.

Poiketen siitä, mitä 48 artiklan 6 kohdassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 1782/2003 69 artiklassa säädettyä mahdollisuutta koskevasta päätöksestä annettava ilmoitus on sokerijuurikkaan, sokeriruo’on ja juurisikurin tukijärjestelmään sisällyttämisen osalta lähetettävä komissiolle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2006.

2. Jos tilatukijärjestelmän täytäntöönpano tapahtuu alueellisella tasolla asetuksen (EY) N:o 1782/2003 58 artiklan säännösten mukaisesti, jäsenvaltioiden on ilmoitettava viimeistään järjestelmän ensimmäisen soveltamisvuoden 15 päivänä syyskuuta edellä mainitun artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettu vastaava osuus enimmäismäärästä.

Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot tilatukijärjestelmän ensimmäiseltä soveltamisvuodelta perustuvat väliaikaisiin tukioikeuksiin. Vastaavat tiedot, jotka perustuvat lopullisiin tukioikeuksiin, on toimitettava viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta.

3. Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 69 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä jäsenvaltioiden on ilmoitettava viimeistään 1 päivänä syyskuuta kuluvan vuoden hakemusten kokonaismäärä sekä vastaavat kokonaismäärät kunkin alan osalta, jota kyseisessä artiklassa tarkoitettu pidätys koskee.

Lopulliset tiedot kyseisen asetuksen 69 artiklan mukaisten edellisen vuoden osalta hyväksyttyjen hakemusten kokonaismäärästä sekä kullakin alalla, jota samassa artiklassa tarkoitettu pidätys koskee, myönnettyjen tukien vastaava kokonaismäärä on ilmoitettava viimeistään 1 päivänä syyskuuta.

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005, lukuun ottamatta 12 artiklan 1 ja 2 kohtaa, joita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 60 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hehtaarimäärä

Jäsenvaltio ja alueet	Hehtaarimäärä
TANSKA	33 740
SAKSA	301 849
Baden-Württemberg	18 322
Baijeri	50 451
Brandenburg ja Berliini	12 910
Hessen	12 200
Niedersachsen ja Bremen	76 347
Mecklenburg-Vorpommern	13 895
Nordrhein-Westfalen	50 767
Rheinland-Pfalz	19 733
Saarland	369
Sachsen	12 590
Sachsen-Anhalt	14 893
Schleswig-Holstein ja Hampuri	14 453
Thüringen	4 919
LUXEMBURG	705
SUOMI	38 006
A-alue	3 425
B-C1-alue	23 152
C2-C4-alue	11 429
RUOTSI
Alue 1	9 193
Alue 2	8 375
Alue 3	17 448
Alue 4	4 155
Alue 5	4 051
YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA
Englanti (muu)	241 000
Englanti (Moorland SDA)	10
Englanti (Upland SDA)	190
Pohjois-Irlanti	8 304

( 1 ) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 21/2004 (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8).

		Virallinen lehti
		No	page	date
►M1	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1974/2004, annettu 29 päivänä lokakuuta 2004,	L 345	85	20.11.2004
►M2	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 394/2005, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2005,	L 63	17	10.3.2005
►M3	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 606/2005, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2005,	L 100	15	20.4.2005
►M4	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1085/2005, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2005,	L 177	27	9.7.2005
►M5	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1701/2005, annettu 18 päivänä lokakuuta 2005,	L 273	6	19.10.2005
►M6	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2183/2005, annettu 22 päivänä joulukuuta 2005,	L 347	56	30.12.2005
►M7	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 658/2006, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2006,	L 116	14	29.4.2006
►M8	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1134/2006, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2006,	L 203	4	26.7.2006
►M9	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1291/2006, annettu 30 päivänä elokuuta 2006,	L 236	20	31.8.2006

►C1	Oikaisu, EYV L 291, 14.9.2004, s. 18 (795/04)
►C2	Oikaisu, EYV L 385, 29.12.2004, s. 87 (1974/04)

CN-koodi
0709 10 00	Artisokat
0709 20 00	Parsa
0709 90 90	Raparperi
0810 20	Vadelmat, karhunvatukat, mulperinmarjat ja loganinmarjat
0810 30	Musta-, valko- ja punaherukat sekä karviaiset
0810 40	Karpalot, puolukat, mustikat ja muut Vaccinium-suvun hedelmät

Jäsenvaltio	Päivämäärä
Belgia	15. heinäkuuta
Tanska	15. heinäkuuta
Saksa	15. heinäkuuta
Etelä-Kreikka (Peloponnesos, Jooniansaaret, Länsi-Kreikka, Attika, Etelä-Egean saaret ja Kreeta)	20. kesäkuuta
Keski- ja Pohjois-Kreikka (Itä-Makedonia ja Traakia, Keski-Makedonia, Länsi-Makedonia, Epeiros, Thessalia, Manner-Kreikka (Sterea) ja Pohjois-Egean saaret)	10. heinäkuuta
Espanja	1. heinäkuuta
Ranska: Aquitaine ja Midi-Pyrénées	1. heinäkuuta
Ranska: Alsace, Auvergne, Bourgogne, Bretagne, Centre, Champagne-Ardenne, Korsika, Franche-Comté, Île-de-France, Languedoc-Roussillon, Limousin, Lorraine, Nord-Pas-de-Calais, Basse-Normandie, Haute-Normandie, Pays de Loire, Picardie, Poitou-Charentes, Provence-Alpes-Côte-d’Azur ja Rhône-Alpes	15. heinäkuuta
Italia	11. kesäkuuta
Itävalta	30. kesäkuuta
Portugali	1. maaliskuuta