Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännökset, jotka koskevat asetuksessa (EY) N:o 659/1999 tarkoitettujen ilmoitusten ja vuosittaisten kertomusten muotoa, sisältöä ja muita yksityiskohtia. Siinä vahvistetaan myös kaikissa valtiontukimenettelyissä sovellettavien määräaikojen ja sääntöjenvastaisen tuen takaisinperintäkoron laskemista koskevat säännökset.

Rajoittamatta jäsenvaltioiden velvollisuutta ilmoittaa kivihiilialan valtiontuista komission päätöksen 2002/871/EY ( 3 ) mukaisesti, asetuksen (EY) N:o 659/1999 2 artiklan 1 kohdan mukaiset uusia tukia koskevat ilmoitukset on tehtävä kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa I osassa esitetyllä lomakkeella muiden kuin tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukien osalta.

Toimenpiteen arvioinnissa asetusten, suuntaviivojen, puitteiden ja muiden valtiontukea koskevien tekstien mukaisesti tarvittavat lisätiedot on annettava liitteessä I olevassa III osassa vahvistetuilla lisätietolomakkeilla.

Kun asiaan liittyviä suuntaviivoja tai puitteita muutetaan tai ne korvataan, komissio mukauttaa vastaavia lomakkeita ja tietolomakkeita.

1. Ilmoituksen toimittaa komissiolle kyseisen jäsenvaltion pysyvä edustaja. Ilmoitus on osoitettava komission pääsihteerille.

Jos jäsenvaltio aikoo käyttää asetuksissa, suuntaviivoissa, puitteissa tai muissa valtiontukeen sovellettavissa teksteissä vahvistettua erityismenettelyä, ilmoituksen jäljennös on osoitettava asiasta vastaavalle pääjohtajalle. Pääsihteeri ja pääjohtajat voivat nimetä yhteyshenkilöitä ilmoitusten vastaanottoa varten.

2. Kaikki myöhempi kirjeenvaihto on osoitettava asiasta vastaavalle pääjohtajalle tai tämän nimeämälle yhteyshenkilölle.

3. Komissio osoittaa kirjeenvaihtonsa kyseisen jäsenvaltion pysyvälle edustajalle tai muuhun jäsenvaltion ilmoittamaan osoitteeseen.

4. Joulukuun 31 päivään 2005 saakka jäsenvaltioiden on toimitettava ilmoitukset paperilla. Mahdollisuuksien mukaan ilmoitus on toimitettava myös sähköisesti.

Tammikuun 1 päivästä 2006 alkaen ilmoitukset on toimitettava sähköisesti, elleivät komissio ja ilmoituksen antava jäsenvaltio sovi toisin.

Kaikki kirjeenvaihto, joka koskee 1 päivän tammikuuta 2006 jälkeen toimitettuja ilmoituksia, on toimitettava sähköisesti.

5. Jos ilmoitus toimitetaan faksilla vastaanottajan ilmoittamaan numeroon, faksin toimituspäivä katsotaan paperikopion toimituspäiväksi, jos allekirjoitettu alkuperäinen ilmoitus vastaanotetaan viimeistään kymmenen päivää sen jälkeen.

6. Jäsenvaltioita kuultuaan komissio julkaisee viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2005Euroopan unionin virallisessa lehdessä tarkemmat tiedot ilmoitusten sähköisestä toimittamisesta, mukaan luettuina osoitteet sekä luottamuksellisten tietojen suojaa koskevat tarpeelliset järjestelyt.

Tiettyjä voimassa olevaan tukeen tehtäviä muutoksia koskeva yksinkertaistettu ilmoitusmenettely

1. Asetuksen N:o (EY) 659/1999 1 artiklan c kohdan soveltamiseksi voimassa olevan tuen muutoksella tarkoitetaan mitä tahansa muutosta, muuta kuin muodollista tai hallinnollista, joka ei vaikuta tukitoimenpiteen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille tehtyyn arviointiin. Voimassa olevan tukiohjelman alkuperäisen talousarvion kasvua enintään 20 prosentilla ei kuitenkaan pidetä voimassa olevan tuen muutoksena.

2. Seuraavista muutoksista voimassa olevaan tukeen on ilmoitettava liitteessä II olevalla yksinkertaistetulla ilmoituslomakkeella:

Komissio yrittää parhaansa mukaan tehdä yksinkertaistetulla ilmoituslomakkeella ilmoitettua tukea koskevan päätöksen yhden kuukauden kuluessa.

3. Yksinkertaistettua ilmoitusmenettelyä ei käytetä ilmoitettaessa muutoksista sellaisiin tukiohjelmiin, joista jäsenvaltiot eivät ole antaneet 5, 6 ja 7 artiklan mukaisia vuosittaisia kertomuksia, ellei kyseisiä kertomuksia tuen myöntämisvuosilta anneta ilmoituksen yhteydessä.

1. Rajoittamatta tämän kohdan toisen ja kolmannen alakohdan ja asetuksen (EY) N:o 659/1999 7 artiklan 4 kohdan mukaisessa ehdollisessa päätöksessä mahdollisesti vahvistettujen erityisiä kertomuksia koskevien lisävaatimusten tai jäsenvaltioiden tuen hyväksymispäätöksen yhteydessä mahdollisesti tekemien sitoumusten soveltamista, jäsenvaltiot laativat asetuksen (EY) N:o 659/1999 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vuosittaiset kertomukset voimassa olevista tukiohjelmista kultakin kalenterivuodelta tai sen osalta, jota ohjelma koskee, liitteessä III A olevan vakioidun kertomusmallin mukaisesti.

Liitteessä III B vahvistetaan malli vuosittaisille kertomuksille, jotka laaditaan perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden tuottamiseen, jalostukseen ja kaupan pitämiseen liittyvistä voimassa olevista tukiohjelmista.

Liitteessä III C vahvistetaan malli vuosittaisille kertomuksille, jotka laaditaan perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen kalataloustuotteiden tuottamiseen, jalostukseen ja kaupan pitämiseen liittyvistä voimassa olevista tukiohjelmista.

2. Komissio voi pyytää jäsenvaltioita toimittamaan lisätietoja valituista seikoista, joista keskustellaan etukäteen jäsenvaltioiden kanssa.

1. Kukin jäsenvaltio toimittaa vuosittaiset kertomuksensa komissiolle sähköisessä muodossa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta vuonna, joka seuraa kertomuksessa käsiteltyä vuotta.

Perustelluissa tapauksissa jäsenvaltiot voivat toimittaa arviot, edellyttäen, että varsinaiset luvut toimitetaan viimeistään seuraavaa vuotta koskevien tietojen yhteydessä.

2. Komissio julkaisee vuosittain valtiontukia koskevan koosteen, joka sisältää edellisenä vuonna toimitetuissa vuosittaisissa kertomuksissa annettujen tietojen yhteenvedon.

Vuosittaisten kertomusten toimittamista ei katsota tukitoimenpiteen ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiseksi ennen kuin toimenpiteet pannaan täytäntöön perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti eikä niiden toimittaminen vaikuta asetuksen (EY) N:o 659/1999 III luvussa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävän väitettyä sääntöjenvastaista tukea koskevan tutkimuksen tulokseen.

1. Asetuksessa (EY) N:o 659/1999 ja tässä asetuksessa säädetyt tai komission perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisesti vahvistamat määräajat on laskettava asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 ja tämän artiklan 2–5 kohdassa vahvistettujen erityissääntöjen mukaisesti. Ristiriitatilanteissa sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä.

3. Asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 3 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi komission toiminnalle asetettava määräaika alkaa kulua ilmoituksen tai myöhemmän kirjeenvaihdon vastaanottamisesta tämän asetuksen 3 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

Joulukuun 31 päivän 2005 jälkeen toimitettujen ilmoitusten ja niihin liittyvän kirjeenvaihdon osalta määräaika alkaa kulua Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun osoitteeseen toimitetun sähköisen ilmoituksen tai tiedonannon vastaanottamisesta.

4. Asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 3 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden toiminnalle asetettava määräaika alkaa kulua komission toimittaman asiaa koskevan ilmoituksen tai kirjeenvaihdon vastaanottamisesta tämän asetuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

5. Asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 3 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi määräaika kolmansien osapuolten ja jäsenvaltioiden, joita menettely ei suoraan koske, huomautusten esittämiselle asetuksen (EY) N:o 659/1999 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen alkaa kulua Euroopan unionin virallisessa lehdessä esitettävän menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen julkaisemisesta.

6. Kaikki pyynnöt pidentää määräaikoja on perusteltava, ja ne on toimitettava kirjallisina määräajan vahvistavan osapuolen nimeämään osoitteeseen vähintään kaksi työpäivää ennen määräajan päättymistä.

1. Perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti myönnetyn valtiontuen takaisinperinnässä käytettävä vuotuinen korkoprosentti vahvistetaan kalenterivuosittain, ellei erityisessä päätöksessä toisin säädetä.

Se lasketaan edellisen vuoden syys-, loka- ja marraskuun pankkienvälisten viiden vuoden swap-korkojen keskiarvon perusteella 75 peruspisteellä korotettuna. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi korottaa korkoprosenttia yli 75 peruspisteellä yhden tai useamman jäsenvaltion osalta.

2. Jos pankkienvälisten viiden vuoden swap-korkojen kolmen viimeisimmän kuukauden keskiarvo 75 peruspisteellä korotettuna eroaa yli 15 prosenttia voimassa olevasta valtiontuen takaisinperintäkorosta, komissio laskee valtiontuen takaisinperinnässä käytettävän koron uudelleen.

Uutta korkoa sovelletaan komission suorittamaa uudelleenlaskentaa seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä lähtien. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille kirjeitse uudelleenlaskennasta ja sen voimaantulopäivästä.

3. Korkoprosentti vahvistetaan kullekin jäsenvaltiolle erikseen tai kahdelle tai useammalle jäsenvaltiolle yhdessä.

4. Luotettavien tai samanarvoisten tietojen puuttuessa tai poikkeusoloissa komissio voi läheisessä yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden kanssa vahvistaa valtiontuen takaisinperintäkoron eri menetelmällä yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle käytettävissään olevien tietojen perusteella.

Komissio julkaisee voimassa olevat ja asiaankuuluvat aiemmat valtiontuen takaisinperintäkorot Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja tiedotustarkoituksessa Internetissä.

1. Sovellettava korko on se korko, jota sovellettiin päivänä, jona sääntöjenvastainen tuki ensimmäistä kertaa saatettiin tuensaajan käyttöön.

2. Korolle lasketaan korkoa tuen takaisinperintään saakka. Edellisen vuoden aikana kertyneelle korolle lasketaan korkoa kunakin seuraavana vuonna.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua korkoa peritään keskeytyksettä tuen takaisinmaksuun saakka. Jos on kuitenkin kulunut yli viisi vuotta siitä, kun sääntöjenvastainen tuki ensimmäistä kertaa saatettiin tuensaajan käyttöön, korko lasketaan uudelleen viiden vuoden välein tuen takaisinperintään saakka ja perusteena käytetään koron uudelleenlaskemisen ajankohtana voimassa olevaa korkoprosenttia.

Komissio tarkastelee uudelleen tämän asetuksen soveltamista jäsenvaltioita kuultuaan neljän vuoden kuluessa sen voimaantulosta.

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen II lukua sovelletaan ainoastaan ilmoituksiin, jotka toimitetaan komissiolle viisi kuukautta asetuksen voimaantulon jälkeen.

Asetuksen III lukua sovelletaan vuosittaisiin kertomuksiin, jotka koskevat 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen myönnettyä tukea.

Asetuksen IV lukua sovelletaan kaikkiin määräaikoihin, jotka on vahvistettu mutta jotka eivät ole päättyneet tämän asetuksen voimaantulopäivään mennessä.

Asetuksen 9 ja 11 artiklaa sovelletaan kaikkiin takaisinperintäpäätöksiin, joista ilmoitetaan tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

1. Järjestelmän tavoitteet (rasti asiaankuuluvaan ruutuun).

tuki kalastusalusten toiminnan lopulliseen lakkauttamiseen siirtämällä ne kolmansiin maihin (vientituki, yhteisyritysten perustamiseen) (suuntaviivojen 4.2 kohta),

tuki kalastustoiminnan väliaikaiseen lopettamiseen (suuntaviivojen 4.3 kohta),

tuki laivastoinvestointeihin (tuki alusten uusimiseen, tuki alusten nykyaikaistamiseen ja laitehankintoihin, tuki käytettyjen alusten ostamiseen) (suuntaviivojen 4.4 kohta),

sosioekonomiset toimenpiteet (suuntaviivojen 4.5 kohta),

tuki luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi (suuntaviivojen 4.6 kohta),

muut (erityisesti on ilmoitettava, kuuluuko kyseinen tuki kalastusalalla toimiville pk-yrityksille myönnettävästä tuesta annetun komission asetuksen kattamiin tukiluokkiin).

3. On annettava perusteellinen selvitys siitä, miksi ja minkä suuntaviivojen säännöksen perusteella järjestelmän pitäisi katsoa olevan yhteismarkkinoille soveltuva. Selvityksessä on oltava yksityiskohtainen esitys siitä, että kaikki suuntaviivojen edellytykset, ja silloin kun suuntaviivoissa viitataan asetukseen (EY) N:o 2792/1999, sen asianomaisten säännösten ja liitteiden edellytykset täyttyvät. Selvityksessä on myös esitettävä tiivistelmä ilmoituksen yhteydessä jätettyjen tarvittavien todisteiden (esim. tukea saavia alueita koskevat sosioekonomiset tiedot sekä tieteelliset ja taloudelliset perustelut) sisällöstä.

4. Ilmoituksissa on oltava seuraavat sitoumukset jäsenvaltiolta:

— sitoumus siitä, että rahoitettavat toimenpiteet ja niiden vaikutukset ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia,

— sitoumus siitä, että tuensaajat noudattavat tukikauden aikana yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä.

Nykyinen vakioitu kertomusmenettely korvataan vuotuisella päivitysmenettelyllä, sillä tavoitteena on yksinkertaistaa, sujuvoittaa ja parantaa yleistä järjestelmää valtiontukia koskevien kertomusten antamiseksi. Komissio lähettää jäsenvaltioille kunkin vuoden 1. päivään maaliskuuta mennessä esikäsitellyn laskentataulukon, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kaikista voimassa olevista tukiohjelmista ja yksittäisistä tuista. Jäsenvaltioiden on palautettava laskentataulukko sähköisessä muodossa komissiolle kunkin vuoden 30. päivään kesäkuuta mennessä. Komissio voi näin ollen julkaista valtiontukia koskevat tiedot vuonna t kertomusjakson t-1 ( 4 ) osalta.

Komissio esitäyttää suurimman osan esikäsitellyssä laskentataulukossa olevista tiedoista tuen hyväksymisajankohtana toimitettujen tietojen perusteella. Jäsenvaltioiden on tarkastettava kutakin ohjelmaa tai yksittäistä tukea koskevat tiedot, tarvittaessa mukautettava niitä ja lisättävä vuotuiset menot viimeisimmän vuoden osalta (t-1). Lisäksi jäsenvaltioiden on ilmoitettava, mitkä ohjelmat ovat päättyneet tai minkä ohjelmien maksatus on kokonaisuudessaan loppunut sekä osarahoitetaanko ohjelmaa yhteisön rahastoista.

Senkaltaisten tietojen kuten tuen tavoite ja kohteena oleva toimiala on koskettava tuen hyväksymisajankohtaa eikä lopullisia tuensaajia. Esimerkiksi sellaisen ohjelman, joka tuen hyväksymisajankohtana oli suunnattu yksinomaan pk-yrityksille, ensisijaisena tavoitteena ovat pk-yritykset. Jotakin toista ohjelmaa, jossa tuki loppujen lopuksi myönnetään pk-yrityksille, ei kuitenkaan katsota pk-yrityksille tarkoitetuksi, jos tuen hyväksymisajankohtana ohjelma oli avoin kaikille yrityksille.

Laskentataulukkoon on sisällytettävä seuraavat muuttujat. Komissio esitäyttää muuttujat 1–3 ja 6–12, ja jäsenvaltioiden on tarkastettava ne. Jäsenvaltioiden on täytettävä muuttujat 4, 5 ja 13.

5. Osarahoitus

Vaikka yhteisön rahoitusosuutta ei tarvitsekaan esittää, kunkin jäsenvaltion on sisällytettävä valtiontuen kokonaismäärään yhteisön rahoitusta saavat tukitoimenpiteet. Jotta tiedettäisiin, mitä ohjelmia osarahoitetaan, ja voitaisiin arvioida osarahoituksen osuus suhteessa valtiontuen kokonaismäärään, jäsenvaltioiden on ilmoitettava, osarahoitetaanko ohjelmaa ja mikä on osarahoituksen prosenttiosuus. Jos tämä ei ole mahdollista, on esitettävä arvio osarahoituksen kokonaismäärästä.

8. Toissijainen tavoite

Kyseessä on tavoite, johon tuki (tai jokin sen selkeä osa) oli ensisijaisen tavoitteen lisäksi yksinomaan suunnattu sen hyväksymisajankohtana. Esimerkiksi ohjelman, jonka ensisijainen tavoite on tutkimus- ja kehitystoiminta, toissijaisena tavoitteena voivat olla pk-yritykset, jos tuki on niille yksinomaan suunnattu. Jossain toisessa ohjelmassa ensisijaisena tavoitteena voivat olla pk-yritykset ja toissijaisina tavoitteina koulutus ja työllisyys, jos tuen hyväksymisajankohtana tuesta oli varattu x prosenttia koulutukseen ja y prosenttia työllisyyteen.

9. Alue/alueet

Tuki voi hyväksymisajankohtana olla suunnattu yksinomaan tietylle alueelle tai alueryhmälle. Tarvittaessa on tehtävä ero perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisten alueiden välillä. Jos tuki on suunnattu jollekin tietylle alueelle, tämä alue on täsmennettävä NUTS II — tasolla ( 6 ).

13. Menot

Arvioinnissa käytettyjen lukujen olisi yleensä kuvattava toteutuneita menoja (tai tulojen menetystä, kun on kyse veroista). Jos maksatusta ei ole tapahtunut, on esitettävä maksusitoumukset tai budjettimäärärahat ja niiden kohteet. Kustakin ohjelman tai yksittäisen tuen tukivälineestä (esim. avustus, edullinen laina) on esitettävä erilliset luvut kertomusjaksona käytetyssä kansallisessa valuutassa. Menot on esitettävä vuosille t-1, t-2, t-3, t-4 ja t-5.

5. Osarahoitus

8. Toissijainen tavoite

13. Menot

14. Tuki-intensiteetti ja tuensaajat

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava seuraavat seikat:

— tuen todellinen tuki-intensiteetti tukilajeittain ja alueittain

— tuensaajien lukumäärä

— tuen keskimääräinen määrä tuensaajaa kohti.

Kertomukset on toimitettava myös sähköisessä muodossa. Niissä on oltava seuraavat tiedot:

( 1 ) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

( 5 ) NACE Rev.1 on taloudellisen toiminnan tilastollinen luokitusstandardi Euroopan unionissa.

( 8 ) NACE Rev.1 on taloudellisen toiminnan tilastollinen luokitusstandardi Euroopan unionissa.

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1627/2006, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006,	L 302	10	1.11.2006

►C1	Oikaisu, EUVL L 025, 28.1.2005, s. 74 (794/2004,)
►C2	Oikaisu, EUVL L 131, 25.5.2005, s. 45 (794/04)