Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan 4 kohdan b alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 2 ),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä ( 3 ) ja ottavat huomioon sovittelukomitean 12. syyskuuta 2002 hyväksymän yhteisen tekstin,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Eläinlääkintäsäännöistä eläinjätteen hävittämisessä, käsittelyssä ja markkinoille saattamisessa sekä taudinaiheuttajien ehkäisemisestä eläin- ja kalaperäisissä rehuissa sekä direktiivin 90/425/ETY muuttamisesta 27 päivänä marraskuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/667/ETY ( 4 ) vahvistettiin periaate, jonka mukaan kaikkea eläinjätettä voidaan sen alkuperästä riippumatta asianmukaisen käsittelyn jälkeen käyttää rehuaineiden tuotantoon.

(2)	Tieteellinen ohjauskomitea on antanut monia lausuntoja mainitun direktiivin antamisen jälkeen. Niiden pääasiallisena johtopäätöksenä on ollut, että terveystarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi luokitelluista eläimistä johdettuja sivutuotteita ei pitäisi päästää rehuketjuun.

(3)

Täytäntöönpantavat toimenpiteet olisi esitettyjen tieteellisten lausuntojen pohjalta jaoteltava käytettävien eläimistä saatavien sivutuotteiden luonteesta riippuen. Tiettyjen eläinperäisten ainesten mahdollisia käyttötarkoituksia olisi rajoitettava. Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat eläimistä saatavien sivutuotteiden käyttöä muuhun tarkoitukseen kuin rehuksi ja niiden hävittämistä.

(4)

Viime vuosina saadun kokemuksen perusteella on aiheellista selventää direktiivin 90/667/ETY ja yhteisön ympäristölainsäädännön välistä suhdetta. Tämän asetuksen ei pitäisi vaikuttaa voimassa olevan ympäristölainsäädännön soveltamiseen tai haitata ympäristönsuojelua koskevien uusien sääntöjen kehittämistä erityisesti biologisesti hajoavan jätteen osalta. Tältä osin komissio on sitoutunut siihen, että vuoden 2004 loppuun mennessä valmistellaan direktiivi biojätteistä, ruokajäte mukaan lukien, ja sen tarkoituksena on vahvistaa tällaisen jätteen turvallista käyttöä, hyödyntämistä, kierrätystä ja loppukäsittelyä koskevat säännöt sekä valvoa mahdollista pilaantumista.

(5)

Komission ja Euroopan parlamentin Brysselissä 1 ja 2 päivänä heinäkuuta 1997 järjestämässä lihaluujauhoa käsitelleessä kansainvälisessä tiedekonferenssissa käynnistettiin keskustelu lihaluujauhon tuotannosta ja käytöstä eläinten ruokintaan. Konferenssissa todettiin, että tämän alan tulevat toimintatavat kaipaavat lisäpohdintaa. Komissio viimeisteli vuoden 1997 marraskuussa lihaluujauhoa koskevan kuulemisasiakirjan käynnistääkseen mahdollisimman laajan julkisen keskustelun yhteisön rehulainsäädännön tulevaisuudesta. Kuulemisen jälkeen vaikuttaa siltä, että yleisesti ollaan sitä mieltä, että direktiiviä 90/667/ETY on tarpeen muuttaa sen yhdenmukaistamiseksi uusien tieteellisten tietojen kanssa.

(6)	BSE:stä ja eläinten rehujen turvallisuudesta 16 päivänä marraskuuta 2000 antamassaan päätöslauselmassa ( 5 ) Euroopan parlamentti puolsi eläinvalkuaisen käytön kieltämistä rehuissa, kunnes tämä asetus tulee voimaan.

(7)

Tieteellisissä kannanotoissa esitetään, että käytäntö ruokkia eläinlajia saman lajin eläinten ruhoista tai ruhonosista saadulla valkuaisella aiheuttaa taudinleviämisriskin. Varotoimenpiteenä käytäntö olisi näin ollen kiellettävä. Olisi annettava täytäntöönpanosäännöt rehuihin tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden välttämättömän erillään pitämisen varmistamiseksi kaikissa käsittelyn, varastoinnin ja kuljetuksen vaiheissa. Yleiseen kieltoon olisi kuitenkin voitava soveltaa poikkeuksia kaloihin ja turkiseläimiin liittyen, mikäli tämä on tieteellisesti perusteltua.

(8)

Myös eläinperäisiä tuotteita sisältävä ruokajäte voi toimia taudin tartunnanlevittäjänä. Kaikki kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte olisi hävitettävä turvallisesti. Yhteisössä tuotettua ruokajätettä ei pitäisi käyttää muiden tuotantoeläinten kuin turkiseläinten ruokinnassa.

(9)

Vuoden 1996 lokakuun jälkeen komission elintarvike- ja eläinlääkintävirasto on tehnyt jäsenvaltioissa tarkastuskäyntejä arvioidakseen BSE:n suurimpien riskitekijöiden esiintymistä ja hallintaa sekä BSE:n seurantamenettelyjä. Osa arvioinnista koski kaupallisia renderointijärjestelmiä ja muita eläinjätteen hävittämismenetelmiä. Näiden tarkastusten jälkeen tehtiin yleiset johtopäätökset ja laadittiin joitakin suosituksia, jotka koskivat erityisesti eläinten sivutuotteiden jäljitettävyyttä.

(10)

Taudinaiheuttajien ja/tai jäämien leviämisriskin välttämiseksi kaikin tavoin eläimistä saatavat sivutuotteet olisi käsiteltävä, varastoitava ja pidettävä erillään hyväksytyssä ja valvotussa, asianomaisen jäsenvaltion nimeämässä laitoksessa tai hävitettävä sopivalla tavalla. Tietyissä olosuhteissa, erityisesti, jos tämä on perusteltua välimatkan, kuljetusajan tai kapasiteettiin liittyvien ongelmien vuoksi, nimetty käsittely-, poltto- tai rinnakkaispolttolaitos voi sijaita toisessa jäsenvaltiossa.

(11)

Jätteenpoltosta 4 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/76/EY ( 6 ) ei sovelleta polttolaitoksiin, jos käsiteltävä jäte muodostuu yksinomaan eläinruhoista. On tarpeen vahvistaa tällaisia polttolaitoksia koskevat vähimmäisvaatimukset eläinten terveyden ja kansanterveyden suojaamiseksi. Yhteisön vaatimusten vahvistamista odotettaessa jäsenvaltiot voivat antaa kyseisten laitosten osalta ympäristölainsäädäntöä. Vähemmän tiukkoja vaatimuksia olisi sovellettava pienen kapasiteetin polttolaitoksiin kuten tiloilla sijaitseviin polttolaitoksiin ja kuolleiden lemmikkieläinten polttolaitoksiin, jotta otettaisiin huomioon käsitellyn aineksen alhaisemmat riskit ja vältettäisiin eläimistä saatavien sivutuotteiden tarpeetonta kuljettamista.

(12)	Käsittelylaitosten valvonnasta olisi annettava erityiset säännöt, joissa viitataan erityisesti yksityiskohtaisiin menettelyihin käsittelymenetelmien validoimiseksi ja tuotannon omavalvontaan.

(13)	Poikkeukset eläimistä saatavien sivutuotteiden käyttöä koskevista säännöistä saattavat olla aiheellisia, jotta helpotetaan muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten ruokintaa. Toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava kyseistä käyttöä.

(14)	Poikkeukset saattavat lisäksi olla aiheellisia eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämiseksi paikalla valvotuissa olosuhteissa. Komission olisi saatava tarvittavat tiedot, jotta se voi valvoa tilannetta ja antaa tarvittaessa täytäntöönpanosääntöjä.

(15)	Jäsenvaltioissa olisi tehtävä yhteisön tarkastuksia sen varmistamiseksi, että terveysvaatimukset saatetaan voimaan yhdenmukaisesti. Näihin tarkastuksiin olisi kuuluttava myös auditointimenettelyjä.

(16)

Terveyskysymyksiä koskeva yhteisön lainsäädäntö perustuu luotettaviin tieteellisiin tietoihin. Tätä varten komission päätöksillä 97/404/EY ( 7 ) ja 97/579/EY ( 8 ) perustettuja asianomaisia tiedekomiteoita olisi kuultava tarvittaessa. Erityisesti tarvitaan lisää tieteellisiä lausuntoja eläinperäisten tuotteiden käytöstä eloperäisissä lannoitteissa ja maanparannusaineissa. Yhteisön sääntöjen antamista kyseisten tieteellisten lausuntojen pohjalta odotettaessa jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai antaa tässä asetuksessa tarkoitettuja sääntöjä tiukempia kansallisia sääntöjä edellyttäen, että säännöt ovat johdonmukaisia muun sovellettavan yhteisön lainsäädännön kanssa.

(17)

Eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä, keräämistä, varastointia ja hävittämistä rahoitetaan jäsenvaltioissa hyvin monin eri tavoin. Sen varmistamiseksi, että maataloustuotteiden välisiin kilpailuedellytyksiin ei heijastu vaikutuksia, yhteisön tasolla on tarpeen suorittaa arviointi ja tarvittaessa toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä.

(18)	Edellä esitetyn perusteella eläimistä saataviin sivutuotteisiin sovellettavien yhteisön sääntöjen perinpohjainen tarkastus on tarpeen.

(19)

Muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet (erityisesti käsitelty eläinvalkuainen, renderoidut rasvat, lemmikkieläinten ruoat, vuodat ja nahat sekä villa) sisältyvät perustamissopimuksen liitteessä I olevaan tuoteluetteloon. Näiden tuotteiden markkinoille saattaminen on tärkeä tulonlähde osalle maatalousväestöä. Alan järkiperäisen kehityksen varmistamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi kyseisille tuotteille olisi vahvistettava yhteisön tasolla eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevat säännöt. Eläintautien merkittävien leviämisriskien vuoksi tiettyjen eläimistä saatavien sivutuotteiden markkinoille saattamiseen olisi sovellettava erityisvaatimuksia erityisesti alueilla, joilla on hyvä terveystilanne.

(20)

Sen varmistamiseksi, että kolmansista maista tuodut tuotteet vastaavat hygieniavaatimuksiltaan vähintään samoja tai vastaavia vaatimuksia, joita yhteisössä sovelletaan, kolmansia maita ja niiden laitoksia varten olisi otettava käyttöön hyväksyntäjärjestelmä, johon liitetään yhteisön tarkastusmenettely sen varmistamiseksi, että hyväksyntäedellytyksiä noudatetaan. Kolmansista maista voidaan tuoda lemmikkieläinten ruokaa ja lemmikkieläinten ruoan raaka-aineita erilaisin edellytyksin kuin mitä yhteisössä tuotettuun tällaiseen ainekseen sovelletaan. Tämä koskee erityisesti vaadittavia takeita tiettyjen hormonaalista tai tyrostaattista vaikutusta omaavien aineiden ja beta-agonistien käytön kieltämisestä kotieläintuotannossa ja direktiivien 81/602/ETY, 88/146/ETY ja 88/299/ETY kumoamisesta 29 päivänä huhtikuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/22/EY ( 9 ) mukaisesti kiellettyjen aineiden jäämistä. Sen varmistamiseksi, että tällainen lemmikkieläinten ruoka ja raaka-aineet käytetään ainoastaan tarkoitetulla tavalla, on tarpeen vahvistaa asianmukaiset valvontatoimenpiteet poikkeuksen kattaman aineksen tuontia varten.

(21)

Eläimistä saatavat sivutuotteet, jotka kulkevat yhteisön kautta tai jotka ovat yhteisön alkuperää mutta tarkoitettuja vientiin, voivat aiheuttaa yhteisössä riskin eläinten terveydelle ja kansanterveydelle. Näin ollen tiettyjä tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia olisi sovellettava näihin siirtoihin.

(22)	Eläinperäisten tuotteiden saateasiakirja on sopivin keino antaa määräpaikan toimivaltaisille viranomaisille vakuutus siitä, että lähetys vastaa tämän asetuksen säännöksiä. Terveystodistus olisi säilytettävä tiettyjen tuontituotteiden määräpaikan ja käyttötarkoituksen varmistamiseksi.

(23)

Eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevista vaatimuksista sellaisten tuotteiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa, joita eivät koske direktiivin 89/662/ETY ja, taudinaiheuttajien osalta, direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I luvussa mainittujen erityisten yhteisön säädösten kyseiset vaatimukset 17 päivänä joulukuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/118/ETY ( 10 ) pyrkii edellä mainittuihin tavoitteisiin.

(24)

Neuvosto ja komissio ovat tehneet useita päätöksiä direktiivien 90/667/ETY ja 92/118/ETY täytäntöönpanosta. Lisäksi direktiiviä 92/118/ETY on muutettu huomattavasti ja lisämuutoksia on tarkoitus vielä tehdä. Näin ollen eläimistä saatavien sivutuotteiden alaa säädellään tällä hetkellä useilla yhteisön säädöksillä ja yksinkertaistamiseen on tarvetta.

(25)

Tällainen yksinkertaistaminen johtaa suurempaan avoimuuteen muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläinperäisiä tuotteita koskevien erityisten terveyssääntöjen osalta. Erityisen terveyslainsäädännön yksinkertaistaminen ei saa johtaa sääntelyn purkamiseen. Tämän vuoksi on tarpeen pitää voimassa muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläinperäisiä tuotteita koskevat yksityiskohtaiset terveyssäännöt ja tiukentaa niitä kansanterveyden ja eläinten terveyden suojaamisen varmistamiseksi.

(26)

Eläinlääkinnällisiä tarkastuksia, komission asiantuntijoiden tarkastukset mukaan lukien, koskevien sääntöjen ja suojatoimenpiteiden, joista säädetään eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/425/ETY ( 11 ), olisi koskettava kyseisiä tuotteita.

(27)

Yhteisöön tuotavat tuotteet olisi tarkastettava tehokkaasti. Tähän voidaan päästä järjestämällä tarkastukset, joista säädetään kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18 päivänä joulukuuta 1997 annetussa neuvoston direktiivissä 97/78/EY ( 12 ).

(28)

Sen vuoksi olisi kumottava direktiivi 90/667/ETY, tiettyjen eläinryhmien ruokintaa varten paikallisesti kaupan pidettävien tietyn tyyppisten eläinjätteiden käsittelyyn Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa sovellettavista eläinlääkintää ja eläinten terveyttä koskevista säännöistä 22 päivänä kesäkuuta 1995 tehty neuvoston päätös 95/348/EY ( 13 ) ja eläinjätteen prosessoimisessa sovellettavista toimenpiteistä tarttuvilta spongiformisilta enkefalopatioilta suojaamiseksi ja komission päätöksen 97/735/EY muuttamisesta 19 päivänä heinäkuuta 1999 tehty neuvoston päätös 1999/534/EY ( 14 ).

(29)

Tekniikan ja tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi olisi varmistettava tiivis ja tehokas yhteistyö komission ja jäsenvaltioiden välillä elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 178/2002 ( 15 ) perustetussa pysyvässä komiteassa.

(30)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY ( 16 ) mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevat säännöt:

3. Tämä asetus ei vaikuta eläinlääkintälainsäädäntöön, jonka tavoitteena on tiettyjen tautien hävittäminen ja torjunta.

1. Eläimistä saatavat sivutuotteet ja niistä johdetut tuotteet on kerättävä, kuljetettava, varastoitava, esikäsiteltävä, käsiteltävä, hävitettävä, saatettava markkinoille, vietävä, kauttakuljetettava ja käytettävä tämän asetuksen mukaisesti.

2. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säännellä kansallisen lainsäädännön nojalla muiden kuin liitteissä VII ja VIII tarkoitettujen tuotteiden tuontia ja markkinoille saattamista, kunnes komission päätös on tehty. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä tämän mahdollisuuden käytöstä.

3. Jäsenvaltioiden on joko erikseen tai yhteistyössä varmistettava asianmukaisten järjestelyjen ja riittävän infrastruktuurin olemassaolo, jotta varmistetaan 1 kohdan vaatimuksen täyttyminen.

ELÄIMISTÄ SAATAVIEN SIVUTUOTTEIDEN LUOKITTELU, KERÄYS, KULJETUS, HÄVITYS, KÄSITTELY, KÄYTTÖ JA VÄLIVARASTOINTI

1. Luokkaan 1 kuuluva aines sisältää seuraavat eläimistä saatavat sivutuotteet tai tällaisia sivutuotteita sisältävän aineksen:

2. Luokkaan 1 kuuluva aines on viipymättä 7 artiklan mukaisesti kerättävä, kuljetettava ja tunnistemerkittävä ja, ellei 23 ja 24 artiklassa toisin säädetä,

3. Luokkaan 1 kuuluvan aineksen välikäsittely tai -varastointi voidaan suorittaa ainoastaan 10 artiklan mukaisesti hyväksytyissä luokan 1 väliasteen laitoksissa.

4. ►M15 Luokkaan 1 kuuluvaa ainesta ei saa tuoda maahan eikä viedä maasta muutoin kuin tämän asetuksen tai komission vahvistamien sääntöjen mukaisesti. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. ◄ Erikseen määritellyn riskiaineksen tuonti tai vienti voi kuitenkin tapahtua ainoastaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

1. Luokkaan 2 kuuluva aines sisältää seuraavat eläimistä saatavat sivutuotteet tai tällaisia sivutuotteita sisältävän aineksen:

2. Luokkaan 2 kuuluva aines on viipymättä 7 artiklan mukaisesti kerättävä, kuljetettava ja tunnistemerkittävä ja, ellei 23 ja 24 artiklassa toisin säädetä,

3. Luokkaan 2 kuuluvan aineksen, joka on muuta kuin lantaa, välikäsittely tai -varastointi voidaan suorittaa ainoastaan 10 artiklan mukaisesti hyväksytyissä luokan 2 väliasteen laitoksissa.

4. Luokkaan 2 kuuluvaa ainesta ei saa saattaa markkinoille tai viedä maasta muutoin kuin tämän asetuksen tai komission antamien sääntöjen mukaisesti. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

1. Luokkaan 3 kuuluva aines sisältää seuraavat eläimistä saatavat sivutuotteet tai tällaisia sivutuotteita sisältävän aineksen:

2. Luokkaan 3 kuuluva aines on viipymättä 7 artiklan mukaisesti kerättävä, kuljetettava ja tunnistemerkittävä ja, ellei 23 ja 24 artiklassa toisin säädetä,

3. Luokkaan 3 kuuluvan aineksen välikäsittely tai -varastointi voidaan suorittaa ainoastaan 10 artiklan mukaisesti hyväksytyissä luokan 3 väliasteen laitoksissa.

1. Eläimistä saatavat sivutuotteet ja käsitellyt tuotteet, lukuun ottamatta luokkaan 3 kuuluvaa ruokajätettä, on kerättävä, kuljetettava ja tunnistemerkittävä liitteen II mukaisesti.

2. Kuljetuksen aikana eläimistä saatavien sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden mukana on oltava kaupallinen asiakirja tai, jos tässä asetuksessa sitä vaaditaan, terveystodistus. Kaupallisten asiakirjojen ja terveystodistusten on täytettävä liitteessä II olevat vaatimukset ja ne on säilytettävä mainitussa liitteessä tarkoitetun ajan. Niihin on sisällytettävä erityisesti määrälliset tiedot sekä aineksen kuvaus ja sen merkinnät.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaisten järjestelyjen olemassaolo, jotta luokkaan 1 ja luokkaan 2 kuuluvan aineksen keräämisen ja kuljetuksen voidaan taata tapahtuvan liitteen II mukaisesti.

4. Jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY ( 21 ) 4 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että luokkaan 3 kuuluvan ruokajätteen keräys, kuljetus ja loppukäsittely tapahtuu ihmisen terveyttä vaarantamatta ja ympäristöä vahingoittamatta.

5. Käsiteltyjen tuotteiden varastointi voidaan suorittaa ainoastaan 11 artiklan mukaisesti hyväksytyissä varastointilaitoksissa.

6. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää jättää soveltamatta tämän artiklan säännöksiä kahden samalla tilalla sijaitsevan paikan tai samassa jäsenvaltiossa sijaitsevien tilojen ja käyttäjien välillä tapahtuvaan lannan kuljetukseen.

Eläimistä saatavien sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden lähettäminen muihin jäsenvaltioihin

1. Eläimistä saatavia sivutuotteita ja käsiteltyjä tuotteita saa lähettää muihin jäsenvaltioihin ainoastaan 2-6 kohdassa vahvistetuin edellytyksin.

2. Määräjäsenvaltion on täytynyt antaa lupa luokkaan 1 kuuluvan aineksen, luokkaan 2 kuuluvan aineksen, luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdettujen käsiteltyjen tuotteiden ja käsitellyn eläinvalkuaisen vastaanottoon. Jäsenvaltiot voivat asettaa luvan edellytykseksi ensimmäisen käsittelymenetelmän käytön ennen lähettämistä.

3. Eläimistä saatavien sivutuotteiden ja 2 kohdassa tarkoitettujen käsiteltyjen tuotteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

4. Kun jäsenvaltio lähettää luokkaan 1 kuuluvaa ainesta, luokkaan 2 kuuluvaa ainesta, luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdettuja käsiteltyjä tuotteita ja käsiteltyä eläinvalkuaista toiseen jäsenvaltioon, alkuperäpaikan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava määräpaikan toimivaltaiselle viranomaiselle Animo-järjestelmällä tai keskinäisellä sopimuksella sovitulla muulla menetelmällä kunkin lähetyksen määräpaikka. Viestissä on oltava liitteessä II olevan I luvun 2 kohdassa mainitut tiedot.

5. Saatuaan lähetyksestä tiedon 4 kohdan mukaisesti määräpaikan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava Animo-järjestelmällä tai keskinäisellä sopimuksella sovitulla muulla menetelmällä alkuperäpaikan toimivaltaiselle viranomaiselle kunkin lähetyksen saapumisesta.

6. Määräjäsenvaltioiden on varmistettava säännöllisin tarkastuksin, että niiden alueella olevat nimetyt laitokset käyttävät lähetykset ainoastaan sallittuihin tarkoituksiin ja pitävät täydellistä kirjanpitoa, joka osoittaa tämän asetuksen noudattamisen.

1. Eläimistä saatavia sivutuotteita lähettävien, kuljettavien tai vastaanottavien henkilöiden on pidettävä lähetyksistä kirjaa. Kirjanpidossa on oltava liitteessä II olevat tiedot ja se on säilytettävä mainitussa liitteessä tarkoitetun ajan.

2. Tätä artiklaa ei kuitenkaan sovelleta kahden samalla tilalla sijaitsevan paikan tai samassa jäsenvaltiossa sijaitsevien tilojen ja käyttäjien välillä paikallisesti tapahtuvaan lannan kuljetukseen.

VÄLIASTEEN LAITOSTEN, VARASTOINTILAITOSTEN, POLTTO- JA RINNAKKAISPOLTTOLAITOSTEN, LUOKAN 1 JA 2 KÄSITTELYLAITOSTEN, LUOKAN 2 JA 3 ÖLJYKEMIAN LAITOSTEN, BIOKAASU- JA KOMPOSTOINTILAITOSTEN HYVÄKSYMINEN

1. Luokan 1, 2 ja 3 väliasteen laitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.

1. Käsiteltyjen tuotteiden polttamisen ja rinnakkaispolttamisen on tapahduttava direktiivin 2000/76/EY säännösten mukaisesti. Eläimistä saatavien sivutuotteiden polttamisen ja rinnakkaispolttamisen on tapahduttava joko direktiivin 2000/76/EY tai, kun kyseistä direktiiviä ei sovelleta, tämän asetuksen säännösten mukaisesti. Poltto- ja rinnakkaispolttolaitokset on hyväksyttävä mainitun direktiivin nojalla tai 2 tai 3 kohdan mukaisesti.

2. Saadakseen toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämistä varten suuren kapasiteetin polttolaitoksen tai rinnakkaispolttolaitoksen, johon ei sovelleta direktiiviä 2000/76/EY, on täytettävä:

3. Saadakseen toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämistä varten pienen kapasiteetin polttolaitoksen tai rinnakkaispolttolaitoksen, johon ei sovelleta direktiiviä 2000/76/EY, on:

4. Hyväksyntä on peruttava viipymättä, kun hyväksymisen perusteena olevat vaatimukset eivät enää täyty.

5. Komissio voi muuttaa 2 ja 3 kohdan vaatimuksia tieteellisen kehityksen perusteella asianomaisen tiedekomitean kuulemisen jälkeen. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

1. Luokan 1 ja luokan 2 käsittelylaitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.

3. Hyväksyntä on peruttava viipymättä, kun hyväksymisen perusteena olevat vaatimukset eivät enää täyty.

3. Saadakseen hyväksynnän luokan 3 öljykemian laitos voi käsitellä ainoastaan luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta johdettuja renderoituja rasvoja ja sen on täytettävä 2 kohdassa tarkoitetut asiaa koskevat vaatimukset.

4. Hyväksyntä on peruttava viipymättä, kun hyväksymisen perusteena olevat vaatimukset eivät enää täyty.

1. Biokaasu- ja kompostointilaitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.

3. Hyväksyntä on peruttava viipymättä, kun hyväksymisen perusteena olevat vaatimukset eivät enää täyty.

KÄSITELLYN ELÄINVALKUAISEN JA MUIDEN KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN, JOITA VOIDAAN KÄYTTÄÄ REHUAINEENA, LEMMIKKIELÄINTEN RUOAKSI, PURULUINA JA TEKNISINÄ TUOTTEINA, MARKKINOILLE SAATTAMINEN JA KÄYTTÖ SEKÄ ASIANOMAISTEN LAITOSTEN HYVÄKSYMINEN

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että eläimistä saatavia sivutuotteita ja liitteissä VII ja VIII tarkoitettuja niistä johdettuja tuotteita ei lähetetä sellaisella vyöhykkeellä sijaitsevilta tiloilta, joihin kohdistuu rajoitus siellä esiintyvän sellaisen taudin vuoksi, jolle eläinlaji, josta tuote on johdettu, on altis, tai sellaisesta laitoksesta tai sellaiselta vyöhykkeeltä, josta siirrot tai jonka kanssa käytävä kauppa aiheuttaisivat riskin eläinten terveystilanteelle jäsenvaltioissa tai osassa niiden alueita, ellei ole kyse tämän asetuksen mukaisesti käsiteltävistä tuotteista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on varmistettava, että tuotteet saadaan eläimistä,

3. Jos 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja taudintorjuntatoimenpiteitä on noudatettu, on sallittua saattaa markkinoille sellaisia eläimistä saatavia sivutuotteita ja liitteissä VII ja VIII tarkoitettuja, niistä johdettuja tuotteita, jotka tulevat alueelta tai alueen osasta, johon kohdistuu eläinten terveydentilan vuoksi asetettavia rajoituksia, mutta jotka eivät ole saastuneita tai joiden ei epäillä olevan saastuneita, edellyttäen, että tapauskohtaisesti

►M15 Ensimmäisestä alakohdasta poikkeavia edellytyksiä voidaan vahvistaa erityisissä tilanteissa komission tekemillä päätöksillä. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Jos on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, komissio voi käyttää 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä. ◄ Niissä on otettava huomioon kaikki toimenpiteet, jotka koskevat eläimiä tai niille tehtäviä kokeita, sekä taudin erityispiirteet kyseisellä lajilla ja yksilöitävä kaikki tarvittavat toimenpiteet eläinten terveyden suojaamiseksi yhteisössä.

1. Luokan 3 käsittelylaitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.

3. Hyväksyntä on peruttava viipymättä, kun hyväksymisen perusteena olevat vaatimukset eivät enää täyty.

Lemmikkieläinten ruokia valmistavien laitosten ja teknisten laitosten hyväksyminen

1. Lemmikkieläinten ruokia valmistavilla laitoksilla ja teknisillä laitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä.

2. Saadakseen hyväksynnän lemmikkieläinten ruokia valmistavan laitoksen tai teknisen laitoksen on

3. Hyväksyntä on peruttava viipymättä, kun hyväksymisen perusteena olevat vaatimukset eivät enää täyty.

Käsitellyn eläinvalkuaisen ja muiden käsiteltyjen tuotteiden, joita voidaan käyttää rehuaineena, markkinoille saattaminen ja vienti

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käsitelty eläinvalkuainen ja muut käsitellyt tuotteet, joita voidaan käyttää rehuaineena, saatetaan markkinoille tai viedään maasta ainoastaan, jos ne

Lemmikkieläinten ruokien, puruluiden ja teknisten tuotteiden markkinoille saattaminen ja vienti

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lemmikkieläinten ruokia, puruluita, muita kuin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja teknisiä tuotteita sekä liitteessä VIII tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita saatetaan markkinoille tai viedään maasta ainoastaan, jos ne:

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käsitellyistä tuotteista valmistetut eloperäiset lannoitteet ja maanparannusaineet, jotka ovat muita kuin lannasta ja ruoansulatuskanavan sisällöstä valmistettuja, saatetaan markkinoille tai viedään maasta ainoastaan, jos ne täyttävät vaatimukset, jotka komissio on mahdollisesti vahvistanut asianomaista tiedekomiteaa kuultuaan. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta valmistettuja rasvojen johdannaisia saatetaan markkinoille tai viedään maasta ainoastaan, jos ne

Direktiivin 90/425/ETY 10 artiklaa sovelletaan tämän asetuksen liitteiden VII ja VIII soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin.

1. Kielletään eläimistä saatavien sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden seuraavanlainen käyttö:

2. Komissio vahvistaa valvontatoimenpiteitä koskevat säännöt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat muut säännöt vahvistetaan 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

Poikkeuksia 1 kohdan a alakohdasta voidaan myöntää kalojen ja turkiseläimien osalta asianomaisen tiedekomitean kuulemisen jälkeen. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

4. Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo alueellaan olevista, 2 kohdan c kohdan iv, vi ja vii alakohdan mukaisesti hyväksytyistä ja rekisteröidyistä käyttäjistä ja keräyskeskuksista. Jokaiselle käyttäjälle ja keräyskeskukselle on annettava virallinen numero tarkastustarkoituksia varten ja asianomaisten tuotteiden alkuperän selvittämiseksi.

Toimivaltaisen viranomaisen on valvottava edellisessä alakohdassa tarkoitettujen käyttäjien ja keräyskeskusten tiloja, joiden kaikkiin osiin sillä on oltava kaikkina aikoina vapaa pääsy 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

Jos tällaisessa tarkastuksessa ilmenee, että kyseiset vaatimukset eivät täyty, toimivaltaisen viranomaisen on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin.

5. Komissio voi antaa varmistamistoimenpiteitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

2. Edellä 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetun luokkaan 1 kuuluvan aineksen osalta ei voida myöntää poikkeuksia.

3. Kun on kyseessä 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu luokkaan 1 kuuluva aines, polttaminen tai hautaaminen voidaan suorittaa 1 kohdan b tai c alakohdan mukaisesti ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen antaa luvan käytettävään menetelmään ja valvoo sitä ja tulee siihen johtopäätökseen, että näin suljetaan pois kaikki TSE:iden tartuntariskit.

6. Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset menettelyt voidaan antaa 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

1. Väliasteen laitosten ja käsittelylaitosten toiminnanharjoittajien ja omistajien tai heidän edustajiensa on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen vaatimusten noudattamiseksi. Niiden on otettava käyttöön, toteutettava ja ylläpidettävä vaarojen analysointia ja kriittisten valvontapisteiden valvontaa varten käyttöön otetun järjestelmän (HACCP) mukaisesti kehitetty pysyvä menettely. Niiden on erityisesti:

2. Jos 1 kohdan c alakohdan mukaisesti otetuista näytteistä tehdyn testin tulos ei ole tämän asetuksen mukainen, käsittelylaitoksen toiminnanharjoittajan on

3. Komissio voi antaa tarkastusten tiheyttä ja mikrobiologisten määritysten vertailumenetelmiä koskevat säännöt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat muut yksityiskohtaiset järjestelyt voidaan hyväksyä 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

1. Toimivaltaisen viranomaisen on säännöllisin väliajoin suoritettava tarkastuksia ja valvontaa tämän asetuksen mukaisesti hyväksytyissä laitoksissa. Käsittelylaitosten tarkastukset ja valvonta on suoritettava liitteessä V olevan IV luvun mukaisesti.

2. Tarkastusten ja valvonnan tiheys riippuu laitoksen koosta, valmistettujen tuotteiden tyypistä, riskinarvioinnista ja vaarojen analysointia ja kriittisten valvontapisteiden valvontaa koskevan järjestelmän (HACCP) periaatteiden tarjoamista takeista.

3. Jos toimivaltaisen viranomaisen suorittamassa tarkastuksessa ilmenee, että yksi tai useampi tämän asetuksen vaatimuksista ei täyty, toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava asianmukaisia toimia.

4. Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo alueellaan olevista tämän asetuksen mukaisesti hyväksytyistä laitoksista. Jokaiselle laitokselle on annettava virallinen numero, jolla laitos ja sen toiminnan luonne yksilöidään. Jäsenvaltion on toimitettava jäljennös kyseisestä luettelosta ja sen päivityksistä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

5. Komissio voi antaa tarkastusten tiheyttä ja mikrobiologisten määritysten vertailumenetelmiä koskevat säännöt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat muut yksityiskohtaiset järjestelyt voidaan hyväksyä 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

1. Komission asiantuntijat voivat yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tehdä paikalla tarkastuksia, jos se on tarpeen tämän asetuksen soveltamiseksi yhtenäisellä tavalla. Jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus suoritetaan, on avustettava asiantuntijoita kaikin tarvittavin tavoin näille kuuluvien tehtävien suorittamisessa. Komissio antaa toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot tarkastusten tuloksista.

2. Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat säännöt ja erityisesti ne, jotka koskevat kansallisten viranomaisten kanssa tehtävää yhteistyömenettelyä, annetaan 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

TIETTYJEN ELÄIMISTÄ SAATAVIEN SIVUTUOTTEIDEN JA NIISTÄ JOHDETTUJEN TUOTTEIDEN TUONTIIN JA KAUTTAKULJETUKSEEN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

Liitteissä VII ja VIII tarkoitettujen tuotteiden maahantuontiin kolmansista maista sovellettavat säännökset eivät saa olla suotuisampia tai vähemmän suotuisia kuin kyseisten tuotteiden tuotantoon ja kaupan pitämiseen yhteisössä sovellettavat säännökset.

Sellaisista eläimistä, joita on käsitelty tietyillä direktiivin 96/22/EY nojalla kielletyillä aineilla, johdettujen lemmikkieläinten ruokien ja tällaisten ruokien tuotantoon käytettyjen raaka-aineiden maahantuonti kolmansista maista on kuitenkin sallittua edellyttäen, että tällainen raaka-aine on lähtemättömästi merkitty, ja komission vahvistamin erityisin edellytyksin. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

1. Muu kuin tämän asetuksen mukainen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden maahantuonti ja kauttakuljetus kielletään.

2. Liitteissä VII ja VIII tarkoitettuja tuotteita saa tuoda yhteisöön tai kuljettaa yhteisön kautta ainoastaan, jos tuotteet täyttävät 3-6 kohdassa säädetyt vaatimukset.

3. Jollei liitteissä VII ja VIII nimenomaisesti toisin säädetä, niissä tarkoitettujen tuotteiden on oltava lähtöisin kolmannesta maasta tai kolmannen maan osasta, joka kuuluu 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen laadittavaan ja ajan tasalla pidettävään luetteloon.

Tämä luettelo voidaan yhdistää muihin luetteloihin, jotka on laadittu kansanterveydellisiin ja eläinten terveyttä koskeviin tarkoituksiin.

4. Liitteissä VII ja VIII tarkoitettujen tuotteiden, teknisiä tuotteita lukuun ottamatta, on oltava lähtöisin laitoksista, jotka sisältyvät yhteisön luetteloon, joka on laadittu 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten komissiolle toimittaman sellaisen tiedonannon perusteella, jossa laitoksen vakuutetaan täyttävän yhteisön vaatimukset ja olevan kolmannen maan virallisen tarkastuslaitoksen valvonnassa.

5. Liitteessä VIII tarkoitettujen teknisten tuotteiden on tultava laitoksista, jotka kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt ja rekisteröinyt.

6. Jollei liitteissä VII ja VIII toisin säädetä, kyseisissä liitteissä tarkoitettujen tavaralähetysten mukana on oltava liitteessä X olevan mallin mukainen terveystodistus, jossa todistetaan, että tuotteet täyttävät kyseisissä liitteissä vahvistetut edellytykset ja että ne tulevat nämä edellytykset täyttävistä laitoksista.

7. Edellä 4 kohdassa säädetyn luettelon kokoamista ja 6 kohdassa tarkoitettujen mallitodistusten hyväksymistä odotettaessa jäsenvaltiot voivat säilyttää direktiivissä 97/78/EY säädetyt tarkastukset ja voimassa olevien kansallisten sääntöjen mukaiset todistukset.

1. Jäljempänä 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen voidaan tehdä päätös, jolla tunnustetaan, että kolmannen maan, kolmansien maiden ryhmän tai kolmannen maan alueen yhteen taikka useampaan liitteissä VII ja VIII tarkoitettujen tuotteiden luokkaan tuotannossa, valmistuksessa, esikäsittelyssä, varastoinnissa ja kuljetuksessa soveltamat terveystoimenpiteet ovat takeiltaan yhteisössä sovellettavia vastaavat, jos kolmas maa antaa objektiiviset todisteet tältä osin.

Päätöksessä on vahvistettava säännöt, jotka koskevat eläimistä saatavien sivutuotteiden maahantuontia ja/tai kauttakuljetusta kyseiseltä alueelta tai kyseisestä maasta tai maiden ryhmästä.

3. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

1. Komission asiantuntijat voivat tehdä tarkastuksia paikalla, soveltuvissa tapauksissa yhdessä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa

Komissio nimeää näistä tarkastuksista vastuussa olevat jäsenvaltioiden asiantuntijat.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset tehdään yhteisön puolesta, ja yhteisö vastaa aiheutuvista kustannuksista.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten suoritustiheys ja suorittamismenettely voidaan tarkentaa 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Jos 1 kohdassa tarkoitetussa tarkastuksessa todetaan vakava terveyttä koskevien sääntöjen rikkominen, komissio kehottaa viipymättä kolmatta maata toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet tai keskeyttää tuotteiden lähetykset ja ilmoittaa tästä viipymättä jäsenvaltioille.

1. Sen jälkeen, kun asianomaista tiedekomiteaa on kuultu kaikista eläinten terveyteen tai kansanterveyteen mahdollisesti vaikuttavista seikoista, komissio voi muuttaa tai täydentää liitteitä ja hyväksyä asianmukaisia siirtymäkauden toimenpiteitä.

Siirtymäkauden toimenpiteet sekä liitteitä muuttavat tai täydentävät toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, ja erityisesti asetuksessa säädettyjen vaatimusten lisäerittelyt, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Jos on kyse erittäin kiireellisestä tapauksesta, komissio voi käyttää 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä.

Muita siirtymätoimenpiteitä voidaan hyväksyä 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

2. Jos jäsenvaltioissa on käytössä asianmukaisia valvontamenetelmiä jo ennen tämän asetuksen soveltamista, edellä 22 artiklassa tarkoitetun ruokajätteen ruokintaan käyttämistä koskevan kiellon osalta on ensimmäisen kohdan mukaisesti hyväksyttävä siirtymäkauden toimenpiteitä, joilla sallitaan tietyntyyppisen ruokajätteen ruokinnassa käyttämisen jatkaminen tiukasti valvotuissa olosuhteissa enintään neljän vuoden ajan 1 päivästä marraskuuta 2002 alkaen. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, ettei eläinten tai ihmisten terveydelle aiheudu perusteettomasti vaaraa siirtymäkauden aikana.

1. Komissiota avustaa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea, jäljempänä ”komitea”.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan 15 päivää.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1, 2, 4 ja 6 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Asianomaisia tiedekomiteoita on kuultava kaikissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa kysymyksissä, joilla voi olla vaikutusta eläinten terveyteen tai kansanterveyteen.

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina ne keskeiset kansalliset säännökset, jotka ne ovat antaneet tai antavat tässä asetuksessa tarkoitetuista kysymyksistä.

2. Jäsenvaltioiden on vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ilmoitettava komissiolle erityisesti asetuksen noudattamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Komissio antaa saatujen tietojen pohjalta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

3. Jäsenvaltiot voivat antaa tai pitää voimassa eloperäisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttöä rajoittavia, tämän asetuksen sääntöjä tiukempia kansallisia säännöksiä ennen kuin niiden käytöstä annetaan yhteisön säännöt 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat antaa tai pitää voimassa luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta valmistettujen rasvojen johdannaisten käyttöä rajoittavia, tämän asetuksen sääntöjä tiukempia kansallisia säännöksiä ennen kuin niiden käyttöä koskevat yhteisön säännöt lisätään liitteeseen VIII 32 artiklan mukaisesti.

Komissio laatii kertomuksen siitä, miten eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyn, keräämisen, varastoinnin ja hävittämisen rahoittaminen on tarkoitus järjestää jäsenvaltioissa, ja liittää siihen asianmukaiset ehdotukset.

Kumotaan direktiivi 90/667/ETY sekä päätös 95/348/EY ja päätös 1999/534/EY kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

Viittauksia kumottuun direktiiviin 90/667/ETY pidetään mainitusta ajankohdasta lähtien viittauksina tähän asetukseen.

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Asetusta sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulopäivästä. Kuitenkin 12 artiklan 2 kohtaa sovelletaan direktiivin 2000/76/EY 20 artiklan mukaisesti ja 22 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sekä 32 artiklaa sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2002.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

HYGIENIAVAATIMUKSET ELÄINTEN SIVUTUOTTEIDEN JA KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN KERÄYKSELLE JA KULJETUKSELLE

9 artiklassa tarkoitetun kirjanpidon on sisällettävä seuraavasti III luvun 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Sen on sisällettävä:

Edellä III luvussa tarkoitettu kaupallinen asiakirja ja terveystodistus sekä IV luvussa tarkoitettu kirjanpito on säilytettävä vähintään kaksi vuotta toimivaltaisia viranomaisia varten.

Eläinten sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden kauttakuljetuksen on täytettävä I-III ja VI lukujen vaatimukset.

Toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet eläinten sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden keruun, kuljetuksen, käytön ja hävittämisen valvomiseksi ja myös tarkastettava vaaditun kirjanpidon pitäminen ja asiakirjat, ja, mikäli tässä asetuksessa näin vaaditaan tai toimivaltainen viranomainen katsoo tarpeelliseksi, käytettävä sinetöintiä.

Kun toimivaltainen viranomainen sinetöi eläinten sivutuotteiden tai käsiteltyjen tuotteiden lähetyksen, on sen ilmoitettava asiasta määräpaikan toimivaltaiselle viranomaiselle.

KAUPALLISEN ASIAKIRJAN MALLI: ELÄIMISTÄ SAATAVIEN SIVUTUOTTEIDEN JA KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN KULJETUKSET EUROOPAN YHTEISÖN SISÄLLÄ

POLTTO- JA RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSIA, JOIHIN EI SOVELLETA DIREKTIIVIÄ 2000/76/EY, KOSKEVIA VAATIMUKSIA

4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun luokkaan 1 kuuluvan aineksen polttaminen

YLEISET HYGIENIAVAATIMUKSET LUOKKAAN 1, LUOKKAAN 2 JA LUOKKAAN 3 KUULUVAN AINEKSEN KÄSITTELYÄ VARTEN

Luokan 1, luokan 2 ja luokan 3 käsittelylaitosten yleiset hyväksymisvaatimukset

1. Tilojen ja laitteiden on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset:

▼M14

a) Käsittelylaitokset eivät saa sijaita samassa paikassa kuin teurastamo, ellei tällaisesta teurastamosta peräisin olevien eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelystä johtuvia ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvia riskejä vähennetä noudattamalla vähintään seuraavia edellytyksiä:

i) käsittelylaitoksen on oltava fyysisesti erillään teurastamosta; käsittelylaitos on tarvittaessa sijoitettava rakennukseen, joka on täysin erillään teurastamosta;

ii) seuraavat on asennettava ja otettava käyttöön:

— kuljetusjärjestelmä, joka yhdistää käsittelylaitoksen teurastamoon,

— erilliset sisäänkäynnit, vastaanottopaikat, laitteet ja uloskäynnit käsittelylaitokselle ja teurastamolle;

iii) on toteutettava toimenpiteet, joilla ehkäistään riskien leviäminen käsittelylaitoksessa ja teurastamossa työskentelevän henkilöstön toiminnan vuoksi;

iv) ulkopuolisia ihmisiä tai eläimiä ei saa päästää käsittelylaitokseen.

Poiketen siitä, mitä i–iv alakohdassa säädetään, luokan 3 käsittelylaitosten kohdalla toimivaltainen viranomainen saa sallia edellä kyseisissä alakohdissa mainittujen edellytysten sijasta muita edellytyksiä, joilla pyritään vähentämään ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvia riskejä, mukaan luettuna riskit, joita syntyy sellaisen luokkaan 3 kuuluvan aineksen käsittelystä, joka on peräisin asetuksen (EY) N:o 853/2004 nojalla hyväksytyistä laitosalueen ulkopuolella sijaitsevista laitoksista. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean puitteissa, jos niiden toimivaltaiset viranomaiset käyttävät tätä poikkeusta.

▼B

b) Käsittelylaitoksessa on oltava toisistaan asianmukaisella tavalla erotettu ”puhdas” ja ”likainen” alue. Likaisella alueella on oltava eläinten sivutuotteiden vastaanottoa varten katettu tila, ja sen on oltava helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Lattioiden on oltava sellaiset, että nesteet valuvat pois helposti. Käsittelylaitoksessa on oltava henkilökunnalle asianmukaiset käymälät, pukuhuoneet ja pesutilat.

c) Käsittelylaitoksella on oltava riittävä kuuman veden ja höyryn tuotantokapasiteetti eläinten sivutuotteiden käsittelemiseksi.

d) Likaisella alueella on tapauksen mukaan oltava laitteet eläinten sivutuotteiden hienontamista ja tämän jälkeen käsittely-yksikköön siirtämistä varten.

e) Kaikkien laitteiden, joilla eläinten sivutuotteita käsitellään, on toimittava II luvun vaatimusten mukaisesti. Silloin kun vaaditaan lämpökäsittelyä, kaikissa laitteissa on oltava seuraavat varusteet:

i) mittarit lämpötilan seuraamiseksi tosiaikaisesti ja tarvittaessa myös paineen seuraamiseksi kriittisissä valvontapisteissä;

ii) tallentimet mittaustulosten jatkuvaa kirjaamista varten; ja

iii) asianmukainen turvajärjestelmä, joka estää liian alhaisen käsittelylämpötilan syntymisen.

f) Käsiteltäväksi tuotavan aineksen purkaminen, kyseisen tuotteen käsittely ja käsitellyn tuotteen varastointi on suoritettava selvästi laitoksen eri alueilla, jotta voidaan estää lopputuotteiden uudelleensaastuminen vastaanotettavien eläimistä saatavien sivutuotteiden välityksellä.

(Ainoastaan luokkaan 3 kuuluvat kalaperäiset eläimistä saatavat sivutuotteet)

LUOKKAAN 1 JA LUOKKAAN 2 KUULUVAN AINEKSEN KÄSITTELYÄ, BIOKAASUA JA KOMPOSTOINTIA SEKÄ ERÄIDEN KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN MERKITSEMISTÄ KOSKEVAT ERITYISET VAATIMUKSET

Luokkaan 1 ja luokkaan 2 kuuluvan aineksen käsittelyä ja eräiden käsiteltyjen tuotteiden merkitsemistä koskevat erityiset vaatimukset

Liitteessä V vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.

C Käsitellyt tuotteet

▼M15

8. Luokkaan 1 tai luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdetut käsitellyt tuotteet, paitsi biokaasu- tai kompostointilaitokseen tarkoitetut nestemäiset tuotteet, on merkittävä pysyvästi ja, mikäli teknisesti mahdollista, hajun avulla, toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä järjestelmällä. Komissio voi antaa tällaista merkitsemistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

▼B

9. Käsitellyistä tuotteista, jotka on tarkoitettu biokaasu- tai kompostointilaitokseen tai kaatopaikalle, heti lämpökäsittelyn jälkeen otetut näytteet eivät saa sisältää tautia-aiheuttavien lämmönkestävien bakteerien itiöitä (1 gramma tuotetta ei saa sisältää Clostridium perfringens -bakteeria).

▼M10

10. Edellä olevan 13 artiklan mukaisesti hyväksytyissä käsittelylaitoksissa 4 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa ja 5 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut käsitellyt tuotteet on merkittävä pysyvästi

a) hajulla, jos se on teknisesti mahdollista; ja

b) glyserolitriheptanoaatilla (GTH) siten, että

i) GTH lisätään käsiteltyihin tuotteisiin, joille on aiemmin tehty desinfioiva lämpökäsittely lämmittämällä ne vähintään 80 °C:n sisälämpötilaan ja jotka sen jälkeen suojataan uudelleensaastumiselta; ja

ii) kaikkien käsiteltyjen tuotteiden läpikotainen GTH:n homogeeninen pitoisuus on vähintään 250 mg/kg rasvaa.

11. Edellä olevan 13 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen käsittelylaitosten toiminnanharjoittajilla on oltava käytössä järjestelmä, joka seuraa ja tallentaa jatkuvasti muuttujia, joilla voidaan osoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, että 10 kohdan b alakohdan mukainen GTH:n homogeenista vähimmäispitoisuutta koskeva vaatimus täyttyy 10 kohdassa tarkoitetuissa käsitellyissä tuotteissa.

Seuranta- ja tallennusjärjestelmään on myös sisällyttävä triglyseridimuodossa olevan puhtaan GTH:n pitoisuuden määrittäminen uutteesta, joka on saatu uuttamalla GTH säännöllisin väliajoin otetuista näytteistä puhdistetulla petroli-eetteri (40–70) -seoksella.

12. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava 11 kohdassa tarkoitetun seuranta- ja tallennusjärjestelmän toimivuus sen varmistamiseksi, että järjestelmä on tämän asetuksen mukainen, ja se voi tarvittaessa pyytää ylimääräisten näytteiden testaamista 11 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti.

13. GTH:lla merkitsemistä ei vaadita 4 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa ja 5 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin käsiteltyihin tuotteisiin, jos kyseiset tuotteet

a) siirretään käsittelylaitoksesta suljetussa kuljetusjärjestelmässä, jos toimivaltainen viranomainen on sellaisen hyväksynyt,

i) välittömästi suoraa polttamista tai rinnakkaispolttoa varten, tai

ii) välittömästi käytettäväksi menetelmällä, joka on hyväksytty luokkaan 1 ja 2 kuuluville eläimistä peräisin oleville sivutuotteille asetuksen (EY) N:o 92/2005 1 ja 2 artiklan mukaisesti; tai

b) ne on tarkoitettu toimivaltaisen viranomaisen hyväksymään tutkimus- tai tiedekäyttöön.

▼B

Biokaasu- ja kompostointilaitosten hyväksymistä koskevat erityiset vaatimukset

A Tilat

▼M7

1. Biokaasulaitoksissa on oltava

a) pastörointi-/hygieniayksikkö, jota ei voida ohittaa ja jossa on

i) laitteet lämpötilan seuraamiseksi tosiaikaisesti;

ii) tallentimet i alakohdassa tarkoitettujen mittaustulosten jatkuvaa kirjaamista varten; ja

iii) asianmukainen turvajärjestelmä, joka estää liian alhaisen lämpötilan syntymisen;

b) riittävät välineet ajoneuvojen ja säiliöiden puhdistamiseksi ja desinfioimiseksi niiden lähtiessä biokaasulaitoksesta.

Pastörointi-/hygieniayksikkö ei kuitenkaan ole pakollinen biokaasulaitoksille, jotka muuntavat ainoastaan

i) ensimmäisellä käsittelymenetelmällä käsiteltyjä eläimistä saatavia sivutuotteita;

ii) luokkaan 3 kuuluvaa ainesta, jolle on tehty pastörointi-/hygieniakäsittely muualla; tai

iii) eläimistä saatavia sivutuotteita, joita saa käyttää raaka-aineena ilman käsittelyä.

Jos biokaasulaitos sijaitsee tiloissa, joissa tuotantoeläimiä pidetään, eikä laitoksessa käytetä ainoastaan kyseisistä eläimistä peräisin olevaa lantaa, laitoksen on sijaittava riittävän etäällä alueelta, jolla tällaisia eläimiä pidetään, ja laitoksen on joka tapauksessa oltava fyysisesti täysin erotettu kyseisistä eläimistä ja niiden rehusta ja alusista, tarvittaessa aitauksen avulla.

2. Kompostointilaitoksissa on oltava

a) suljettu kompostointireaktori, jota ei voida ohittaa ja jossa on

i) laitteet lämpötilan seuraamiseksi tosiaikaisesti;

ii) tallentimet i alakohdassa tarkoitettujen mittaustulosten tarvittaessa jatkuvaa kirjaamista varten; ja

iii) asianmukainen turvajärjestelmä, joka estää liian alhaisen lämpötilan syntymisen;

b) riittävät välineet käsittelemättömiä eläimistä saatavia sivutuotteita kuljettavien ajoneuvojen ja säiliöiden puhdistamiseksi ja desinfioimiseksi.

Muuntyyppisiä kompostointijärjestelmiä voidaan kuitenkin sallia, jos

i) niillä taataan riittävät toimenpiteet tuholaisten torjumiseksi;

ii) niitä käytetään siten, että kaikki järjestelmässä oleva aines saavuttaa vaaditut aika- ja lämpötilaparametrit ja että parametreja seurataan tarvittaessa jatkuvasti;

iii) ne täyttävät kaikki muut tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.

Jos kompostointilaitos sijaitsee tiloissa, joissa tuotantoeläimiä pidetään, eikä laitoksessa käytetä ainoastaan kyseisistä eläimistä peräisin olevaa lantaa, laitoksen on sijaittava riittävän etäällä alueelta, jolla eläimiä pidetään, ja laitoksen on joka tapauksessa oltava fyysisesti täysin erotettu eläimistä ja niiden rehusta ja alusista, tarvittaessa aitauksen avulla.

▼B

3. Kussakin biokaasu- ja kompostointilaitoksessa on oltava oma laboratorionsa, tai laitoksen on käytettävä ulkopuolista laboratoriota. Laboratoriossa on oltava varustus tarvittavien analyysien tekemiseksi, ja sen on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä.

C Käsittelyvaatimukset

▼M7

12. Luokkaan 3 kuuluvan aineksen, jota käytetään raaka-aineena pastörointi-/hygieniayksiköllä varustetussa biokaasulaitoksessa, on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

a) enimmäispartikkelikoko ennen yksikköön siirtymistä: 12 mm;

b) kaikkien ainesten vähimmäislämpötila yksikössä: 70 °C; ja

c) vähimmäisaika keskeytyksettä yksikössä: 60 minuuttia.

Luokkaan 3 kuuluvaa maitoa, ternimaitoa ja maitotuotteita saa kuitenkin käyttää raaka-aineina biokaasulaitoksessa ilman pastörointi-/hygieniakäsittelyä, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei niihin sisälly vakavaa tartuntataudin leviämisriskiä.

13. Luokkaan 3 kuuluvan aineksen, jota käytetään raaka-aineena kompostointilaitoksessa, on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

a) enimmäispartikkelikoko ennen kompostointireaktoriin siirtymistä: 12 mm;

b) kaikkien ainesten vähimmäislämpötila reaktorissa: 70 °C; ja

c) vähimmäisaika reaktorissa 70 °C:ssa (kaikki aines): 60 minuuttia.

▼M7

13 a. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia muiden standardoitujen prosessiparametrien käyttämisen, jos hakija osoittaa, että niillä taataan biologisten riskien minimointi. Osoittamiseen on sisällyttävä validointi, joka on suoritettava a–f alakohtien mukaisesti:

a) Mahdollisten vaarojen, myös lähtöaineiden vaikutusten, tunnistaminen ja analysointi, joka perustuu käsittelyvaatimusten täydelliseen määrittelyyn.

b) Riskinarviointi, jossa arvioidaan kuinka a alakohdassa tarkoitetut erityiset käsittelyvaatimukset käytännössä täytetään tavanomaisissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa.

c) Aiotun prosessin validointi mittaamalla seuraavien elinkelpoisuuden/tarttuvuuden väheneminen:

i) endogeeniset indikaattoriorganismit prosessin aikana, jossa indikaattori

— esiintyy jatkuvasti raaka-aineessa suurina määrinä,

— ei ole vähemmän lämmönkestävä käsittelyn letaaleille osatekijöille, muttei myöskään merkittävästi vastustuskykyisempi kuin patogeenit, joiden valvontaan sitä käytetään,

— on suhteellisen helppo ilmaista määrällisenä, tunnistaa ja vahvistaa;

tai

ii) hyvin kuvattu testiorganismi tai virus, altistamisen aikana, laitetaan soveltuvassa testauselimessä lähtöaineeseen.

d) Edellä c alakohdassa tarkoitetun aiotun prosessin validoinnin on osoitettava, että käsittelyllä pystytään vähentämään kokonaisriskiä seuraavasti:

i) lämpö- ja kemiallisissa käsittelyissä seuraavasti:

— bakteerien Enterococcus faecalis tai Salmonella Senftenberg (775W, H2S-negatiivinen) määrän väheneminen 5 log10,

— lämpökestävien virusten, kuten parvoviruksen, infektiivisyystitterin väheneminen vähintään 3 log10, aina kun ne on todettu merkittäväksi vaaraksi;

sekä

ii) kemiallisten käsittelyjen osalta myös seuraavasti:

— vastustuskykyisten loisten kuten ascaris sp.:n munien määrän väheneminen vähintään 99,9 prosentissa (3 log10) elinkelpoisista vaiheista.

e) Kattavan valvontaohjelman suunnittelu, johon kuuluvat c alakohdassa tarkoitetun prosessin toimivuuden valvontamenettelyt.

f) Toimenpiteet, joilla taataan valvontaohjelmassa vahvistettujen merkittävien prosessiparametrien jatkuva seuranta laitoksen ollessa toiminnassa.

Biokaasu- tai kompostointilaitoksissa käytettäviä prosessiparametreja koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja muut kriittiset kohdat on talletettava ja säilytettävä siten, että omistaja, hoitaja tai hänen edustajansa ja toimivaltainen viranomainen voi valvoa kyseisen laitoksen toimintaa. Tiedot on annettava toimivaltaisen viranomaisen käyttöön sen pyynnöstä.

Tämän alakohdan nojalla sallittua prosessia koskevat tiedot on annettava komission käyttöön sen pyynnöstä.

▼M1

14. Edellä 6 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisten sääntöjen antamista odotettaessa toimivaltainen viranomainen voi sallia muiden kuin tässä luvussa säädettyjen erityisten vaatimusten soveltamisen, jos ruokajäte on ainoa eläimistä saatava sivutuote, jota käytetään raaka-aineena biokaasu- tai kompostointilaitoksessa, edellyttäen että taataan vastaava taudinaiheuttajien väheneminen. Näitä erityisiä vaatimuksia voidaan soveltaa myös ruokajätteeseen, jos sitä sekoitetaan lantaan, ruoansulatuskanavasta erotettuun ruoansulatuskanavan sisältöön, maitoon ja ternimaitoon, edellyttäen että tuloksena syntyvää ainesta pidetään ruokajätteestä peräisin olevana.

Jos lanta, ruoansulatuskanavasta erotettu ruoansulatuskanavan sisältö, maito ja ternimaito ovat ainoita eläinperäisiä aineksia, joita käsitellään biokaasu- tai kompostointilaitoksessa, toimivaltainen viranomainen voi sallia muiden kuin tässä luvussa esitettyjen erityisten vaatimusten soveltamisen sillä edellytyksellä, että se

a) ei katso kyseiseen ainekseen sisältyvän minkään vakavan tartuntataudin leviämisriskiä,

▼M7

b) katsoo mädätysjätteiden ja kompostin olevan käsittelemätöntä ainesta.

▼B

Rasvojen johdannaisten tuottamiseksi luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdetusta renderoidusta rasvasta voidaan käyttää seuraavia käsittelyjä:

Muita menetelmiä voidaan kuitenkin käyttää luokkaan 1 kuuluvasta aineksesta johdetun eläinrasvan jatkokäsittelyssä, jos nämä menetelmät on hyväksytty vaihtoehtoisina käsittelytapoina 4 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti.

KÄSITELLYN ELÄINVALKUAISEN JA MUIDEN KÄSITELTYJEN TUOTTEIDEN, JOITA VOIDAAN KÄYTTÄÄ REHUAINEENA, KÄSITTELYÄ JA MARKKINOILLE SAATTAMISTA KOSKEVAT ERITYISET HYGIENIAVAATIMUKSET

Liitteessä V vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.

Edellä I luvussa vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.

C Tuonti

9. Jäsenvaltioiden pitää sallia käsitellyn eläinvalkuaisen tuonti, jos:

a) tuote tulee liitteessä XI olevan II osan, tai kalajauhon osalta liitteessä XI olevan III osan, luettelossa mainitusta kolmannesta maasta;

b) tuote tulee käsittelylaitoksesta, joka on 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa luettelossa;

c) tuote on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti; ja

▼M2

d) tuotteen mukana on liitteessä X olevassa 1 luvussa vahvistetun mallin mukainen terveystodistus.

▼B

10. Ennen lähetysten luovuttamista vapaaseen liikkeeseen yhteisössä toimivaltaisen viranomaisen on otettava käsitellyn eläinvalkuaisen tuonnin yhteydessä näytteitä rajatarkastusasemalla I luvun 10 kohdan vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen on:

a) otettava näyte kustakin irtotavarana kuljetettavasta tavaralähetyksestä; ja

b) tehtävä pistokokeita niistä tuotelähetyksistä, jotka on pakattu alkuperävalmistuslaitoksessa.

11. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin ottaa pistokokein näytteitä tietystä kolmannesta maasta peräisin olevista irtotavaralähetyksistä, jos edeltävät kuusi irtotavaralähetyksille tehtyä peräkkäistä koetta ovat kyseisen maan osalta osoittautuneet negatiivisiksi. Jos yhden tällaisen pistokokeen tulos osoittautuu positiiviseksi, näytteitä ottavan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta alkuperämaan toimivaltaiselle viranomaiselle, jotta tämä voi toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen on annettava nämä toimenpiteet näytteitä ottavan viranomaisen tietoon. Jos samasta lähteestä saadaan uusi positiivinen tulos, toimivaltaisen viranomaisen on otettava näytteet kustakin samasta lähteestä tulevasta lähetyksestä siihen saakka, kunnes kuusi peräkkäistä koetta jälleen osoittautuvat negatiivisiksi.

12. Toimivaltaisen viranomaisen on pidettävä kirjaa näytteenoton tuloksista vähintään kaksi vuotta kaikkien sellaisten lähetysten osalta, joista on otettu näytteitä.

13. Jos lähetys osoittautuu positiiviseksi salmonellan osalta, on joko

a) meneteltävä direktiivin 97/78/EY ( 27 ) 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti; tai

▼M15

b) käsiteltävä lähetys uudelleen tämän asetuksen nojalla hyväksytyssä käsittelylaitoksessa tai dekontaminoitava se toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä käsittelyllä. Komissio voi vahvistaa luettelon sallituista käsittelyistä. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Lähetystä ei saa vapauttaa ennen kuin se on käsitelty, toimivaltainen viranomainen on sen testannut salmonellan osalta I luvun 10 kohdan mukaisesti ja testistä on saatu negatiivinen tulos.

▼B

Edellä I luvussa vahvistettujen yleisten vaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia.

LEMMIKKIELÄINTEN RUUAN, PURULUIDEN JA TEKNISTEN TUOTTEIDEN MARKKINOILLE SAATTAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Lemmikkieläinten ruokia valmistavien laitosten ja teknisten laitosten hyväksymistä koskevat vaatimukset

Lemmikkieläinten ruokia, puruluita ja teknisiä tuotteita, jotka ovat muita kuin eloperäisiä lannoitteita, maanparannusaineita ja luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdettuja rasvojen johdannaisia, valmistavien laitosten on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Lantaa, käsiteltyä lantaa ja käsiteltyjä lantatuotteita koskevat vaatimukset

5. Käsitellyn lannan ja käsiteltyjen lantatuotteiden markkinoille saattamista koskevat seuraavat a–e alakohdassa asetetut edellytykset:

a) Niiden on tultava toimivaltaisen viranomaisen tämän asetuksen mukaisesti hyväksymästä teknisestä laitoksesta, biokaasulaitoksesta tai kompostointilaitoksesta.

b) Niille on täytynyt tehdä lämpökäsittely vähintään 70 °C:ssa vähintään 60 minuutin ajan, ja niiden on oltava käsiteltyjä itiöiden ja myrkyllisten aineiden muodostuksen vähentämiseksi.

c) Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin sallia muiden kuin b alakohdassa kuvattujen standardoitujen prosessiparametrien käyttämisen, jos hakija osoittaa, että niillä taataan biologisten riskien minimointi. Osoittamiseen on sisällyttävä validointi, joka on suoritettava seuraavasti:

i) Mahdollisten vaarojen, myös syöttöaineiden vaikutusten, tunnistaminen ja analysointi, joka perustuu käsittelyvaatimusten täydelliseen määrittelyyn, sekä riskinarviointi, jossa arvioidaan kuinka erityiset käsittelyvaatimukset käytännössä täytetään tavanomaisissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa.

ii) Aiotun prosessin validointi

ii-1) mittaamalla endogeenisten indikaattoriorganismien elinkelpoisuuden/tarttuvuuden väheneminen prosessin aikana, jossa indikaattori

— esiintyy jatkuvasti raaka-aineessa suurina määrinä,

— ei ole vähemmän lämmönkestävä käsittelyn letaaleille osatekijöille, muttei myöskään merkittävästi vastustuskykyisempi kuin patogeenit, joiden valvontaan sitä käytetään,

— on suhteellisen helppo ilmaista määrällisenä, tunnistaa ja vahvistaa;

tai

ii-2) mittaamalla hyvin kuvatun testiorganismin tai viruksen, joka laitetaan soveltuvassa testauselimessä lähtöaineeseen, elinkelpoisuuden/tarttuvuuden väheneminen altistamisen aikana.

iii) Edellä ii alakohdassa tarkoitetun validoinnin on osoitettava, että käsittelyllä pystytään vähentämään kokonaisriskiä seuraavasti:

— lämpö- ja kemiallisissa käsittelyissä Enterococcus faecalis -bakteerin määrän väheneminen vähintään 5 log10 ja lämpökestävien virusten, kuten parvoviruksen, infektiivisyystitterin väheneminen vähintään 3 log10, jos ne on todettu merkittäväksi vaaraksi;

— kemiallisissa käsittelyissä myös vastustuskykyisten loisten kuten ascaris sp.:n munien määrän väheneminen vähintään 99,9 prosentissa (3 log10) elinkelpoisista vaiheista.

iv) Kattavan valvontaohjelman suunnittelu, johon kuuluvat prosessin toimivuuden valvontamenettelyt.

v) Toimenpiteet, joilla taataan valvontaohjelmassa vahvistettujen merkittävien prosessiparametrien jatkuva seuranta laitoksen ollessa toiminnassa.

Laitoksessa käytettäviä prosessiparametreja koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja muut kriittiset kohdat on talletettava ja säilytettävä siten, että omistaja, hoitaja tai hänen edustajansa ja toimivaltainen viranomainen voi valvoa kyseisen laitoksen toimintaa. Tiedot on annettava toimivaltaisen viranomaisen käyttöön sen pyynnöstä.

Tämän alakohdan nojalla sallittua prosessia koskevat tiedot on annettava komission käyttöön sen pyynnöstä.

d) Laitoksessa käsittelyn aikana tai välittömästi käsittelyn jälkeen lannasta käsittelyn valvomiseksi otettujen edustavien näytteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Escherichia coli: n = 5, c = 5, m = 0, M = 1 000 1 grammassa;

tai

Enterococcaceae: n = 5, c = 5, m = 0, M = 1 000 1 grammassa;

teknisessä, biokaasu- tai kompostointilaitoksessa varastoinnin aikana tai varastostaoton yhteydessä lannasta otettujen näytteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Salmonella: ei esiinny 25 grammassa: n = 5; c = 0; m = 0; M = 0

jossa

testattavien näytteiden määrä;

bakteerimäärän raja-arvo; tulosta pidetään hyväksyttävänä, mikäli bakteerimäärä kaikissa näytteissä on enintään m;

bakteerien enimmäismäärä; tulosta on pidettävä epätyydyttävänä, mikäli bakteerien lukumäärä yhdessä tai useammassa näytteessä on vähintään M; ja

sellaisten näytteiden lukumäärä, joissa bakteerien lukumäärät voivat olla m:n ja M:n välillä ja näytettä silti pidetään hyväksyttävänä, mikäli muiden näytteiden bakteerimäärät ovat enintään m.

Käsiteltyä lantaa ja käsiteltyjä lantatuotteita, jotka eivät ole edellä mainittujen vaatimusten mukaisia, pidetään käsittelemättöminä.

e) Ne on varastoitava tavalla, joka minimoi saastumisen tai toisen tartunnan ja kosteuden esiintymisen käsittelyn jälkeen. Siksi ne on varastoitava

i) tiiviisti suljettuihin ja lämpöeristettyihin siiloihin; tai

ii) asiamukaisesti suljettuihin säkkeihin (muovisäkit tai suursäkit).

▼B

Vaatimukset verelle ja verituotteille, joita käytetään teknisten tuotteiden valmistukseen, lukuun ottamatta hevoseläinten verta ja verituotteita

4. Kun on kyse taksoneihin Artiodactyla, Perissodactyla ja Proboscidea kuuluvista eläimistä ja näiden risteytyksistä saaduista verituotteista, joita käytetään teknisten tuotteiden valmistuksessa, kyseisten verituotteiden on oltava joko a tai b alakohdan vaatimusten mukaisia:

a) tuotteille on tehty yksi seuraavista käsittelyistä, joilla varmistetaan b alakohdassa lueteltujen tautien taudinaiheuttajien tuhoutuminen:

i) lämpökäsittely 65 °C:n lämpötilassa vähintään kolmen tunnin ajan, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;

ii) säteilytys gammasäteilyannoksella 25 kGy, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;

iii) lämpökäsittely kuumentamalla tuotteet läpikotaisin vähintään 80 °C:een, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;

iv) kun on kyse ainoastaan muista kuin Suidae- ja Tayassuidae-taksoneihin kuuluvista eläimistä, pH:n muuttaminen pH 5:ksi kahden tunnin ajan, minkä jälkeen tehdään tehokkuuskoe;

b) kun on kyse verituotteista, joita ei ole käsitelty a alakohdan mukaisesti, tuotteet ovat peräisin maasta tai alueelta,

i) jossa ei ole 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta karjaruttoa, pienten märehtijäin ruttoa eikä Rift Valley -kuumetta ja jossa ei ole rokotettu mainittua tautia vastaan vähintään 12 kuukauteen;

ii) jossa ei ole 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta suu- ja sorkkatautia ja jossa ei ole rokotettu mainittua tautia vastaan vähintään 12 kuukauteen; tai

jossa ei ole 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta suu- ja sorkkatautia ja jossa on toteutettu ja valvottu virallisia rokotusohjelmia suu- ja sorkkatautia vastaan kotieläiminä pidettyjen märehtijöiden osalta vähintään 12 kuukauden ajan; tässä tapauksessa tuotteet on kuljetettava direktiivissä 97/78/EY säädetyn rajatarkastuksen jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoraan määräpaikkana olevaan tekniseen laitokseen, ja on toteutettava kaikki varotoimenpiteet, mukaan luettuna jätteen sekä käyttämättömän tai ylijääneen aineksen turvallinen loppukäsittely, jotta vältetään tautien leviämisriski eläimiin tai ihmisiin.

Kun on kyse muista kuin Suidae- ja Tayassuidae-taksoneihin kuuluvista eläimistä, i ja ii alakohdan lisäksi on täytettävä seuraavat vaatimukset:

— alkuperämaassa tai alkuperäalueella ei ole 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta vesicular stomatitis- eikä bluetongue-tautia (mukaan luettuna seropositiiviset eläimet), eikä kyseisille taudeille alttiita lajeja ole rokotettu niitä vastaan vähintään 12 kuukauteen;

— tuotteet on kuljetettava direktiivissä 97/78/EY säädetyn rajatarkastuksen jälkeen ja kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti suoraan määräpaikkana olevaan tekniseen laitokseen, ja on toteutettava kaikki varotoimenpiteet, mukaan luettuna jätteen sekä käyttämättömän tai ylijääneen aineksen turvallinen loppukäsittely, jotta vältetään tautien leviämisriski eläimiin tai ihmisiin.

Kun on kyse Suidae- ja Tayassuidae-taksoneihin kuuluvista eläimistä, i ja ii alakohdan lisäksi vaaditaan, että alkuperämaassa tai alkuperäalueella ei ole vähintään 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta sian vesikulaaritautia, klassista sikaruttoa eikä afrikkalaista sikaruttoa, alkuperämaassa tai -alueella ei ole rokotettu mainittuja tauteja vastaan vähintään 12 kuukauteen ja yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

— alkuperämaassa tai alkuperäalueella ei ole 12 kuukauteen todettu ainuttakaan tapausta vesicular stomatitis -tautia (mukaan luettuna seropositiiviset eläimet), eikä kyseiselle taudille alttiita lajeja ole rokotettu sitä vastaan vähintään 12 kuukauteen;

Vaatimukset hevoseläinten verelle ja verituotteille, joita käytetään teknisiin tarkoituksiin

Hevoseläinten veren ja verituotteiden saattamiseen markkinoille teknisiin käyttötarkoituksiin sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

Jäsenvaltioiden on sallittava hevoseläinten veren ja verituotteiden tuonti teknisiin käyttötarkoituksiin seuraavin edellytyksin:

Villaa, karvaa, sianharjaksia, sulkia ja höyheniä ja sulkien ja höyhenten osia koskevat vaatimukset

Vaatimukset, jotka koskevat luita ja luutuotteita (lukuun ottamatta luujauhoa), sarvia ja sarvituotteita (lukuun ottamatta sarvijauhoa), kavioita, sorkkia ja niistä valmistettuja tuotteita (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa), jotka on tarkoitettu muuhun käyttöön kuin rehuaineiksi, eloperäisiksi lannoitteiksi tai maanparannusaineiksi

Vaatimukset rehun – lemmikkieläinten ruoka mukaan luettuna – ja teknisten tuotteiden valmistukseen käytettäville eläinten sivutuotteille lukuun ottamatta komission asetuksen (EY) N:o 2007/2006 1 artiklassa tarkoitettuja välituotteita

Jäsenvaltioiden pitää sallia rehun ja lemmikkieläinten ruoan sekä farmaseuttisten tuotteiden tai muiden teknisten tuotteiden valmistukseen tarkoitettujen eläinten sivutuotteiden tuonti, jos

Luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdettu renderoitu rasva öljykemian tarkoituksiin

Lemmikkieläinten ruokien valmistuksessa käytettäviä arominvahventeita koskevat erityisvaatimukset

Edellä I luvussa vahvistettujen hyväksyntävaatimusten lisäksi sovelletaan seuraavia edellytyksiä.

Vaatimukset sarville ja sarvituotteille (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioille, sorkille ja niistä valmistetuille tuotteille (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa), jotka on tarkoitettu eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon

Eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon tarkoitettujen sarvien ja sarvituotteiden (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioiden, sorkkien ja niistä valmistettujen tuotteiden (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa) markkinoille saattamiseen sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

Jäsenvaltioiden on sallittava eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon tarkoitettujen sarvien ja sarvituotteiden (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioiden, sorkkien ja niistä valmistettujen tuotteiden (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa) tuonti edellyttäen, että

SÄÄNNÖT, JOITA SOVELLETAAN TIETYN LUOKKAAN 2 JA LUOKKAAN 3 KUULUVAN AINEKSEN KÄYTTÖÖN TIETTYJEN ELÄINTEN RAVINNOKSI 23 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISESTI

TERVEYSTODISTUSTEN MALLIT TIETTYJEN ELÄINTEN SIVUTUOTTEIDEN JA NIISTÄ JOHDETTUJEN TUOTTEIDEN KOLMANSISTA MAISTA TUONTIA JA EUROOPAN YHTEISÖN KAUTTA TAPAHTUVAA KAUTTAKULJETUSTA VARTEN

Euroopan unioniin lähetettäville tai Euroopan unionin kautta kuljetettaville (2), muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitetuille maidolle ja maitotuotteille

Euroopan unioniin lähetettäville tai Euroopan unionin kautta kuljetettaville (2), teknisiin tarkoituksiin käytettäville hevoseläinten verelle ja verituotteille

Euroopan unioniin lähetettäville tai Euroopan unionin kautta kuljetettaville (2) käsitellyille verituotteille, joita käytetään teknisten tuotteiden valmistukseen, lukuun ottamatta hevoseläimistä saatavia verituotteita

Euroopan unioniin lähetettäville tai Euroopan unionin kautta kuljetettaville (2) sarville ja sarvituotteille (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioille, sorkille ja niistä valmistetuille tuotteille (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa), jotka on tarkoitettu eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon

Luettelot kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonnin

Kolmannen maan sisältyminen johonkin seuraavista luetteloista on tarpeellinen mutta ei riittävä edellytys asianomaisten tuotteiden tuonnille kyseisestä kolmannesta maasta. Tuonnissa on lisäksi noudatettava asianomaisia eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevia vaatimuksia. Seuraavat kuvaukset koskevat alueita tai niiden osia, joista tiettyjen eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonti on sallittu, liitteessä X vahvistetun asianomaisen eläinten terveyttä koskevan todistuksen tai ilmoituksen mukaisesti.

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia maidon ja maitotuotteiden tuonnin (2 luvun terveystodistus)

Päätöksen 2004/438/EY ( 40 ) liitteessä I luetellut hyväksytyt kolmannet maat.

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia käsitellyn eläinvalkuaisen (kalajauhoa lukuun ottamatta) tuonnin (1 luvun terveystodistus)

Komission asetuksen (EU) N:o 206/2010 ( 41 ) liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat.

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia kalajauhon ja -öljyn tuonnin (1 ja 9 luvun terveystodistukset)

Komission päätöksen 2006/766/EY ( 42 ) liitteessä II luetellut kolmannet maat.

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia renderoitujen rasvojen (kalaöljyä lukuun ottamatta) tuonnin (10A ja 10B luvun terveystodistukset)

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat.

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia verituotteiden tuonnin rehuaineeksi (4B luvun terveystodistus)

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat, joista vastaavien lajien kaikkiin luokkiin kuuluvan tuoreen lihan tuonti on sallittua.

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat.

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia teknisiin tarkoituksiin, myös farmaseuttisiin tuotteisiin, käytettävien eläimistä saatavien sivutuotteiden ja verituotteiden tuonnin, hevoseläimistä saatavia verituotteita lukuun ottamatta (4C ja 8 luvun terveystodistukset)

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia lemmikkieläinten ruoan valmistukseen käytettävien eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonnin (3F luvun terveystodistus)

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia Euroopan unioniin lähetettävän suoraan myytäväksi tarkoitetun raa’an lemmikkieläinten ruoan tai tarhattujen turkiseläinten ruokintaan tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden tuonnin (3D luvun terveystodistus)

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa tai asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat, joista jäsenvaltiot sallivat saman lajin eläimistä peräisin olevan tuoreen luullisen lihan tuonnin.

Kaloista saatavan aineksen osalta päätöksen 2006/766/EY liitteessä II luetellut kolmannet maat.

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia Euroopan unioniin lähetettävien, lemmikkieläinten ruoan valmistukseen tarkoitettujen arominvahventeiden tuonnin (3E luvun terveystodistus)

Kaloista saatavasta aineksesta valmistettujen arominvahventeiden osalta päätöksen 2006/766/EY liitteessä II luetellut kolmannet maat.

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia sianharjasten tuonnin (7A ja 7B luvun terveystodistukset)

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia maanparannukseen käytettävän käsitellyn lannan ja käsiteltyjen lantatuotteiden tuonnin (17 luvun terveystodistus)

Käsitellyn lannan ja käsiteltyjen lantatuotteiden osalta kolmannet maat, jotka on lueteltu

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia lemmikkieläinten ruoan ja puruluiden tuonnin (3A, 3B ja 3C luvun terveystodistukset)

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat:

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia gelatiinin, hydroloidun proteiinin, kollageenin, dikalsiumfosfaatin ja trikalsiumfosfaatin tuonnin (11 ja 12 luvun terveystodistukset)

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat:

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia mehiläistuotteiden tuonnin (13 luvun terveystodistus)

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat.

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia hevoseläinten veren ja verituotteiden tuonnin (4A luvun terveystodistus)

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia sorkka- ja kavioeläinten vuotien ja nahkojen tuonnin (5A, 5B ja 5C luvun terveystodistukset)

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia metsästysmuistojen tuonnin (6A ja 6B luvun terveystodistukset)

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen munatuotteiden, joita voitaisiin käyttää rehuaineena, tuonnin (15 luvun terveystodistus)

Asetuksen (EU) N:o 206/2010 liitteessä II olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat ja asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa luetellut kolmannet maat tai kolmansien maiden osat, joista jäsenvaltiot sallivat tuoreen siipikarjanlihan tuonnin.

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia muuhun käyttöön kuin rehuaineiksi, eloperäisiksi lannoitteiksi tai maanparannusaineiksi tarkoitettujen luiden ja luutuotteiden (lukuun ottamatta luujauhoa) sekä sarvien ja sarvituotteiden (lukuun ottamatta sarvijauhoa), kavioiden, sorkkien ja niistä valmistettujen tuotteiden (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa) tuonnin (16 luvun ilmoitus)

Luettelo kolmansista maista, joista jäsenvaltiot voivat sallia eloperäisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden tuotantoon tarkoitettujen sarvien ja sarvituotteiden (lukuun ottamatta sarvijauhoa) sekä kavioiden, sorkkien ja niistä valmistettujen tuotteiden (lukuun ottamatta sorkka- ja kaviojauhoa) tuonnin (18 luvun terveystodistus)

( 3 ) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 12. kesäkuuta 2001 (EYVL C 53 E, 28.2.2002, s. 84), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 20. marraskuuta 2001 (EYVL C 45 E, 19.2.2002, s. 70) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 13 maaliskuuta 2002 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin päätös, tehty 24. syyskuuta 2002 ja neuvoston päätös, tehty 23. syyskuuta 2002.

( 4 ) EYVL L 363, 27.12.1990, s. 51, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

( 7 ) EYVL L 169, 27.6.1997, s. 85, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2000/443/EY (EYVL L 179, 18.7.2000, s. 13).

( 8 ) EYVL L 237, 28.8.1997, s. 18, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2000/443/EY.

( 10 ) EYVL L 62, 15.3.1993, s. 49, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2001/7/EY (EYVL L 2, 5.1.2001, s. 27).

( 11 ) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 92/118/ETY.

( 17 ) EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1326/2001 (EYVL L 177, 30.6.2001, s. 60).

( 21 ) EYVL L 194, 25.7.1975, s. 39, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 96/350/EY (EYVL L 135, 6.6.1996, s. 32).

( 22 ) EYVL L 62, 15.3.1993, s. 69, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

( 23 ) Neuvoston direktiivi 96/25/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, rehuaineiden liikkuvuudesta, direktiivien 70/524/ETY, 74/63/ETY, 82/471/ETY ja 93/74/ETY muuttamisesta sekä direktiivin 77/101/ETY kumoamisesta (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 35), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/46/EY (EYVL L 234, 1.9.2001, s. 55).

( 25 ) Neuvoston direktiivi 95/69/EY, annettu 22 päivänä joulukuuta 1995, tiettyjen rehualan tuotantolaitosten ja välittäjien hyväksymis- ja rekisteröintimenettelyssä sovellettavista vaatimuksista ja yksityiskohtaisista säännöistä sekä direktiivien 70/524/ETY, 74/63/ETY, 79/373/ETY ja 82/471/ETY muuttamisesta (EYVL L 332, 30.12.1995, s. 15), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 1999/29/EY (EYVL L 115, 4.5.1999, s. 32).

( 26 ) Kyllästetyllä höyryllä tarkoitetaan sitä, että kaikki ilma poistetaan sterilointitilasta ja korvataan höyryllä.

( 27 ) Neuvoston direktiivi 97/78/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 1997, kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista (EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9).

( 30 ) F0 on laskennallinen bakteeri-itiöitä tappava vaikutus. F0-arvo 3,00 tarkoittaa sitä, että tuotteen kylmintä kohtaa on kuumennettu riittävästi saman tappavan vaikutuksen saavuttamiseksi kuin kuumentamalla 121 °C:een (250 °F) kolmen minuutin ajan siten, että kuumentaminen ja jäähdyttäminen tehdään hyvin nopeasti.

( 35 ) Neuvoston direktiivi 90/539/ETY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista (EYVL L 303, 31.10.1990, s. 6), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2000/505/EY (EYVL L 201, 9.8.2000, s. 8).

( 38 ) EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella N:o 1579/2001 (EYVL L 209, 2.8.2001, s. 14).

( 39 ) Neuvoston direktiivi 92/65/ETY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 1992, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset (EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54).

( 47 ) Ainoastaan sorkka- ja kavioeläinten vuodasta ja nahasta tehdyt puruluut.

( 48 ) Ainoastaan koristekaloille tarkoitettu käsitelty lemmikkieläinten ruoka.

		Virallinen lehti
		No	page	date
►M1	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 808/2003, annettu 12 päivänä toukokuuta 2003,	L 117	1	13.5.2003
►M2	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 668/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004,	L 112	1	19.4.2004
►M3	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 92/2005, annettu 19 päivänä tammikuuta 2005,	L 19	27	21.1.2005
►M4	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 93/2005, annettu 19 päivänä tammikuuta 2005,	L 19	34	21.1.2005
M5	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 416/2005, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2005,	L 66	10	12.3.2005
►M6	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 181/2006, annettu 1 päivänä helmikuuta 2006,	L 29	31	2.2.2006
►M7	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 208/2006, annettu 7 päivänä helmikuuta 2006,	L 36	25	8.2.2006
►M8	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2007/2006, annettu 22 päivänä joulukuuta 2006,	L 379	98	28.12.2006
►M9	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 829/2007, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007,	L 191	1	21.7.2007
►M10	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1432/2007, tehty 5 päivänä joulukuuta 2007,	L 320	13	6.12.2007
►M11	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 399/2008, annettu 5 päivänä toukokuuta 2008,	L 118	12	6.5.2008
►M12	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 437/2008, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008,	L 132	7	22.5.2008
►M13	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 523/2008, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2008,	L 153	23	12.6.2008
►M14	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 777/2008, annettu 4 päivänä elokuuta 2008,	L 207	9	5.8.2008
►M15	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 596/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009,	L 188	14	18.7.2009
►M16	KOMISSION ASETUS (EU) N:o 595/2010, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2010,	L 173	1	8.7.2010