►B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2001/85/EY,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2001,

matkustajien kuljetuksessa käytettäviä, kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta käsittäviä ajoneuvoja koskevista erityissäännöksistä sekä direktiivien 70/156/ETY ja 97/27/EY muuttamisesta

(EYV L 042, 13.2.2002, p.1)

Virallinen lehti

  No

page

date

►M1

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/96/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006,

  L 363

81

20.12.2006

►M2

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2013/15/EU, annettu 13 päivänä toukokuuta 2013,

  L 158

172

10.6.2013

►C1

Oikaisu, EYV L 125, 21.5.2003, s. 14  (2001/85)

1.1

Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin yksikerroksisiin, kaksikerroksisiin, jäykkärunkoisiin tai nivellettyihin M2- tai M3-luokan ajoneuvoihin, sellaisina kuin ne määritellään neuvoston direktiivin 70/156/ETY liitteessä II olevassa A osassa.

1.2

Tämän direktiivin vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin ajoneuvoihin:

1.3

Tämän direktiivin vaatimuksia sovelletaan seuraaviin ajoneuvoihin ainoastaan, jos ne ovat niiden suunnitellun käytön ja toiminnan mukaisia:

2.1

”Ajoneuvolla” tarkoitetaan direktiivin 70/156/ETY liitteessä II olevassa A osassa määriteltyä M2- tai M3-luokan ajoneuvoa.

2.2

Tyypin (tyyppien) määritelmä

2.3

”Ajoneuvon tai erillisen teknisen yksikön hyväksynnällä” tarkoitetaan tämän liitteen 2.2 kohdassa määritellyn ajoneuvo- tai korityypin hyväksyntää ottaen huomioon tässä direktiivissä eritellyt rakenteelliset piirteet.

2.4

”Korirakenteella” tarkoitetaan korin sitä osaa, joka myötävaikuttaa ajoneuvon lujuuteen ajoneuvon kaatuessa.

2.5

”Käyttöovella” tarkoitetaan matkustajien käyttöön tarkoitettua ovea tavallisissa olosuhteissa ajajan istuessa.

2.6

”Pariovella” tarkoitetaan ovea, jonka johdosta ajoneuvossa on kaksi sisäänkäyntiä tai kahta sisäänkäyntiä vastaava sisäänkäynti.

2.7

”Liukuovella” tarkoitetaan ovea, joka voidaan avata tai sulkea ainoastaan liu'uttamalla sitä yhtä tai useampaa suoraa tai lähes suoraa kiskoa pitkin.

2.8

”Hätäovella” tarkoitetaan ovea, joka on tarkoitettu käytettäväksi matkustajien uloskäyntinä ainoastaan poikkeuksellisesti ja erityisesti hätätilanteessa.

2.9

”Hätäikkunalla” tarkoitetaan ikkunaa, ei välttämättä lasi-ikkunaa, joka on tarkoitettu käytettäväksi matkustajien uloskäyntinä ainoastaan hätätilanteessa.

2.10

”Kaksi- tai useampiosaisella ikkunalla” tarkoitetaan hätäikkunaa, joka silloin, kun sen jakaa kahteen tai useampaan osaan kuvitteellisella pystyviivalla (-viivoilla) tai -taso(i)lla, koostuu kahdesta tai useammasta osasta, joista jokainen täyttää tavanomaista hätäikkunaa koskevat kokoon ja pääsyyn liittyvät vaatimukset.

2.11

”Hätäluukulla” tarkoitetaan katossa tai lattiassa olevaa aukkoa, joka on tarkoitettu käytettäväksi matkustajien varauloskäyntinä ainoastaan hätätilanteessa.

2.12

”Varauloskäynnillä” tarkoitetaan hätäovea, -ikkunaa tai -luukkua.

2.13

”Uloskäynnillä” tarkoitetaan käyttöovea, kerrostenvälistä portaikkoa tai hätäovea.

2.14

”Lattialla tai kerroksella” tarkoitetaan sitä osaa korista, jonka yläpinta kannattaa seisovia matkustajia, istuvien matkustajien jalkoja, kuljettajaa ja mahdollisia henkilökunnan jäseniä ja joka voi kannattaa istuinkiinnityksiä.

2.15

”Käytävällä” tarkoitetaan tilaa, jota pitkin matkustajat pääsevät istuimelta tai istuinriviltä toiselle istuimelle tai istuinriville tai sisäänkäynnille käyttöovelta tai käyttöovelle, kerrostenväliseltä portaikolta tai portaikolle sekä seisoville matkustajille varatulta alueelta tai alueelle; siihen ei kuulu:

2.16

”Sisäänkäynnillä” tarkoitetaan tilaa, joka jatkuu käyttöovelta sisälle ajoneuvoon ylimmän askelman uloimpaan reunaan (käytävän reunaan), kerrostenväliseen portaikkoon tai varauloskäynnille johtavaan portaikkoon. Jos ovella ei ole askelmaa, sisäänkäynniksi katsotaan tila, joka mitataan 7.7.1 kohdan mukaisesti 300 mm:n etäisyydelle oven kaksoislevyn sisäpinnan alkuasennosta.

2.17

”Ohjaamolla” tarkoitetaan hätätilanteita lukuun ottamatta yksinomaan kuljettajan käyttöön tarkoitettua tilaa, jossa ovat kuljettajan istuin, ohjauspyörä, hallintalaitteet, mittarit ja muut ajoneuvon ajamisessa ja toiminnassa tarvittavat laitteet.

2.18

”Ajokuntoisen ajoneuvon massalla” tarkoitetaan direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevassa 2.5 osassa määriteltyä massaa.

2.19

”Suurimmalla teknisesti sallitulla massalla kuormitettuna (M)” tarkoitetaan direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevassa 2.6 osassa määriteltyä massaa.

2.20

”Matkustajalla” tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole kuljettaja eikä henkilökunnan jäsen.

2.21

”Liikuntaesteisellä matkustajalla” tarkoitetaan kaikkia henkilöitä, joiden on erityisen vaikea käyttää julkisia liikennevälineitä, kuten vammaisia (aistivammaiset, kehitysvammaiset ja pyörätuolin käyttäjät mukaan lukien), raajavammaisia, pienikokoisia ihmisiä, painavien matkatavaroiden kanssa matkustavia, vanhuksia, raskaana olevia naisia, kärrylaukkua kuljettavia henkilöitä sekä lapsien kanssa liikkuvia henkilöitä (rattaissa istuvat lapset mukaan lukien).

2.22

”Pyörätuolin käyttäjällä” tarkoitetaan henkilöä, joka sairauden tai vamman vuoksi käyttää liikkumiseen pyörätuolia.

2.23

”Henkilökunnan jäsenellä” tarkoitetaan henkilöä, jonka tehtävänä on toimia apukuljettajana tai mahdollisena avustajana.

2.24

”Matkustamolla” tarkoitetaan matkustajien käyttöön tarkoitettua tilaa, ei kuitenkaan tilaa, jossa on kiinteitä laitteistoja, kuten baareja, pienoiskeittiöitä, WC-tiloja tai matkatavara- tai tavaratiloja.

2.25

”Konekäyttöisellä käyttöovella” tarkoitetaan käyttöovea, joka toimii ainoastaan muulla kuin lihasenergialla ja jonka avaamista ja sulkemista ohjaa kuljettaja tai henkilökunnan jäsen kauko-ohjauksella, jos se ei tapahdu automaattisesti.

2.26

”Automaattisella käyttöovella” tarkoitetaan konekäyttöistä käyttöovea, joka voidaan avata (muilla kuin hätätilanteessa käytettävillä hallintalaitteilla) vasta sen jälkeen, kun matkustaja on käyttänyt hallintalaitetta ja kuljettaja on aktivoinut hallintalaitteet, ja joka sulkeutuu tämän jälkeen automaattisesti.

2.27

”Ajonestolaitteella” tarkoitetaan automaattista laitetta, joka estää ajoneuvon liikkeelle lähdön pysähdyksen jälkeen.

2.28

”Kuljettajan ohjaamalla käyttöovella” tarkoitetaan käyttöovea, jonka tavallisesti kuljettaja avaa ja sulkee.

2.29

”Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitetulla istuimella” tarkoitetaan istuinta, jossa on ylimääräistä tilaa liikuntaesteistä matkustajaa varten ja joka on merkitty tätä tarkoitusta varten.

2.30

”Ajoneuvoon pääsyä helpottavalla laitteella” tarkoitetaan laitetta, jonka avulla helpotetaan pyörätuolin pääsyä ajoneuvoon, esimerkiksi hissiä tai ramppia.

2.31

”Niiausjärjestelmällä” tarkoitetaan järjestelmää, jolla ajoneuvon koria lasketaan kokonaan tai osittain suhteessa tavanomaiseen kulkuasentoon.

2.32

”Hissillä” tarkoitetaan laitetta tai järjestelmää, jossa on nostosilta, jota voidaan nostaa tai laskea siten, että matkustajat voivat liikkua matkustamon lattian ja maanpinnan tai jalkakäytävän välillä.

2.33

”Rampilla” tarkoitetaan laitetta, joka yhdistää matkustamon lattian ja maanpinnan tai jalkakäytävän.

2.34

”Siirrettävällä rampilla” tarkoitetaan ramppia, joka voidaan irrottaa ajoneuvon rakenteesta ja jota kuljettaja tai henkilökunnan jäsen voi käyttää.

2.35

”Irrotettavalla istuimella” tarkoitetaan istuinta, joka voidaan helposti irrottaa ajoneuvosta.

2.36

”Etuosalla” ja ”takaosalla” tarkoitetaan ajoneuvon etuosaa ja takaosaa tavanomaisen kulkusuunnan mukaisesti, ja termit ”edessä oleva”, ”etummainen”, ”takana oleva” ja ”takimmainen” on ymmärrettävä vastaavasti.

2.37

”Kerrostenvälisellä portaikolla” tarkoitetaan portaikkoa, joka yhdistää yläkerroksen ja alakerroksen.

2.38

”Erillisellä osastolla” tarkoitetaan ajoneuvossa olevaa tilaa, jossa matkustajat tai henkilökunnan jäsenet voivat olla ajoneuvon ollessa käytössä ja joka on erillään matkustajien tai henkilökunnan muista tiloista, paitsi jos tilan väliseinä on sellainen, että matkustajilla on näköyhteys seuraavaan matkustajatilaan ja jos tila on yhdistetty muihin tiloihin käytävällä, jossa ei ole ovia.

2.39

”Varauloskäynnille johtavalla portaikolla” tarkoitetaan yläkerroksesta lähtevää portaikkoa, joka päättyy hätäovelle.

3.1

Valmistaja tekee direktiivin 70/156/ETY 3 artiklan 4 kohdan nojalla ajoneuvotyyppiä koskevan ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntähakemuksen, korityyppiä koskevan erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntähakemuksen tai sellaista ajoneuvotyyppiä koskevan ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntähakemuksen, joka on varustettu erillisenä teknisenä yksikkönä tyyppihyväksytyllä korilla, ottaen huomioon direktiivin erityissäännökset, jotka koskevat matkustajien kuljetuksessa käytettäviä, kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta käsittäviä ajoneuvoja.

3.2

Jos EY-tyyppihyväksyntähakemus koskee ajoneuvoa, joka on valmistettu asentamalla alusta jo tyyppihyväksyttyyn koriin, valmistajalla tarkoitetaan kokoajaa.

3.3

Ilmoituslomakkeen malli on liitteen II lisäyksen 1

alalisäyksessä 1 : ajoneuvotyypin osalta,

alalisäyksessä 2 : korityypin osalta,

alalisäyksessä 3 : erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksytyllä korilla varustetun ajoneuvotyypin osalta.

3.4

Hyväksyttävää tyyppiä edustava ajoneuvo tai kori, johon on asennettu erityisvarusteet, on toimitettava tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle.

4.1

Jos soveltuvat vaatimukset täyttyvät, EY-tyyppihyväksyntä myönnetään direktiivin 70/156/ETY 4 artiklan 3 kohdan nojalla.

4.2

EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli esitetään liitteen II lisäyksessä 2 seuraavasti:

alalisäys 1 : ajoneuvotyypin osalta,

alalisäys 2 : korityypin osalta,

alalisäys 3 : erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksytyllä korilla varustetun ajoneuvotyypin osalta.

4.3

Tyyppihyväksyntänumero annetaan direktiivin 70/156/ETY liitteen VII mukaisesti jokaiselle hyväksytylle ajoneuvo- tai korityypille. Sama jäsenvaltio ei saa antaa samaa numeroa muulle ajoneuvo- tai korityypille.

4.4.

5.1

Muutettaessa tämän direktiivin mukaisesti hyväksyttyä ajoneuvo- tai korityyppiä sovelletaan direktiivin 70/156/ETY 5 artiklan säännöksiä.

6.1.

Toimenpiteet tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi on toteutettava direktiivin 70/156/ETY 10 artiklan säännösten mukaisesti.

7.1.1

Jollei toisin ilmoiteta, kaikki mittaukset on tehtävä ajoneuvon massan ollessa ajokunnossa, ajoneuvon ollessa pysähtyneenä tasaisella ja vaakasuoralla alustalla tavanomaisessa ajokunnossa. Jos niiausjärjestelmä on asennettu, sen on oltava asennossa, jossa ajoneuvo on tavanomaisessa ajokorkeudessaan. Jos kyseessä on korin hyväksyminen erillisenä teknisenä yksikkönä, valmistajan on ilmoitettava korin asento suhteessa tasaiseen vaakasuoraan alustaan.

7.1.2

Vaikka tässä direktiivissä edellytettäisiin, että ajoneuvon jokin pinta on vaakasuorassa tai tietyssä kulmassa ajoneuvon massan ollessa ajokunnossa, pinta voi ylittää tämän kaltevuuden tai olla tietyssä kaltevuudessa ajoneuvon massan ollessa ajokunnossa, jos ajoneuvossa on mekaaninen jousitus, edellyttäen, että tämä vaatimus täyttyy ajoneuvon ollessa valmistajan ilmoittamassa kuormitustilassa. Jos ajoneuvoon on asennettu niiausjärjestelmä, se ei saa olla käytössä.

7.2.1

Matkustajille varattu kokonaispinta-ala S0 lasketaan vähentämällä ajoneuvon kokonaislattiapinta-alasta

7.2.2

Seisoville matkustajille varattu pinta-ala S1 lasketaan vähentämällä pinta-alasta S0

7.2.3

Ajoneuvossa on oltava lukumäärä (P) 7.7.8. kohdan vaatimusten mukaisia istumapaikkoja, taitettavia istuimia lukuun ottamatta. Jos ajoneuvo kuuluu alaluokkaan I, II tai A, istumapaikkojen lukumäärän kussakin kerroksessa on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseisessä kerroksessa matkustajille ja henkilökunnalle (jos sellaista on) varatun lattia-alan neliömetrien lukumäärä pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun; tätä lukumäärää voidaan vähentää 10 prosentilla alaluokan I ajoneuvojen osalta yläkerrosta lukuun ottamatta.

7.2.4

Jos ajoneuvon istumapaikkojen lukumäärä voi vaihdella, seisoville matkustajille varattu alue (S1) ja 7.3 kohdan säännökset määritellään soveltuvin osin kaikissa seuraavissa tilanteissa:

7.3.1

Ajoneuvon sisäpuolella on oltava selvästi näkyvässä paikassa etuoven läheisyydessä merkintä, jossa on vähintään 15 mm korkeilla kirjaimilla tai kuvamerkeillä ja vähintään 25 mm korkeilla numeroilla

7.3.2

Jos ajoneuvo on suunniteltu siten, että siinä on vaihteleva määrä istumapaikkoja, seisoville matkustajille varattua tilaa tai kuljetettavia pyörätuoleja, 7.3.1 kohdan vaatimuksia sovelletaan kuhunkin istumapaikkojen enimmäismäärään ja tarvittaessa sitä vastaavaan määrään pyörätuoleja ja seisovia matkustajia.

7.3.3

Kuljettajalle varatulla alueella on oltava kuljettajalle selvästi näkyvässä paikassa tila, johon on merkitty vähintään 10 mm korkeilla kirjaimilla tai kuvamerkeillä ja vähintään 12 mm korkeilla numeroilla

7.4.1

Ajoneuvon vakauden on oltava sellainen, että pistettä, jossa ajoneuvo kaatuu, ei ylitetä, vaikka alustaa, jolla ajoneuvo kallistettaisiin molemmille sivuille vuorotellen 28 asteen kulmaan vaakatasosta

7.4.2

Edellä mainitussa testissä ajoneuvon massan on oltava ajokunnossa 2.18 kohdassa määritellyllä tavalla, minkä lisäksi:

7.4.3

Kunkin sellaisen askelman korkeus, jota käytetään estämään ajoneuvon pyörää liukumasta sivuttain kallistustestilaitteessa, saa olla korkeintaan kaksi kolmasosaa alustan, jolla ajoneuvo on ennen kuin sitä kallistetaan, ja ajoneuvon pyörän

vanteen sen osan välisestä etäisyydestä, joka on lähinnä tätä alustaa, kun ajoneuvo on kuormitettu 7.4.2 kohdan mukaisesti.

7.4.4

Testin aikana mitkään ajoneuvon osat, joita ei ole tarkoitettu joutumaan keskenään kosketukseen tavallisessa käytössä, eivät saa joutua keskenään kosketukseen eikä millekään osalle saa aiheutua vahinkoa tai sitä saada siirtää.

7.4.5

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää laskentamenetelmää osoittamaan, että ajoneuvo ei kaadu 7.4.1 ja 7.4.2 kohdassa kuvatuissa olosuhteissa. Kyseisissä laskelmissa otetaan huomioon seuraavat parametrit:

7.5.1.1

Moottoritilassa ei saa käyttää mitään syttyviä äänieristeitä tai aineita, joihin polttoaine, voiteluaine tai muu palava aine voi imeytyä, ellei ainetta peitetä tiiviillä levyllä.

7.5.1.2

Varotoimenpiteenä on toteutettava joko moottoritilan asianmukainen järjestely tai valumisaukkojen varaaminen, jotta vältetään mahdollisimman hyvin polttoaineen, voiteluöljyn tai minkä tahansa muun palavan aineen kerääntyminen mihinkään moottoritilan osaan.

7.5.1.3

Lämpöä eristävästä aineesta tehty väliseinä asennetaan moottoritilan tai muun lämmönlähteen (kuten laitteen, joka on suunniteltu keräämään vapautuva energia pitkässä alamäessä, esim. hidastin, tai korin sisätilojen lämmityslaitteen, ei kuitenkaan lämpimän veden kierrolla toimivan laitteen) ja ajoneuvon muun osan väliin. Kaikkien väliseinän yhteydessä käytettävien osien, kuten kiinnikkeiden liittimien ja tiivisteiden, on oltava tulenkestäviä.

7.5.1.4

Matkustamossa saa olla muulla kuin lämpimällä vedellä toimiva lämmityslaite, jos se on koteloitu laitteen tuottaman lämpötilan kestävällä aineella, ei päästä myrkyllistä savua ja on sijoitettu niin, että yksikään matkustaja ei voi joutua kosketukseen minkään kuuman pinnan kanssa.

7.5.2.1

Kaikkien johtojen on oltava hyvin eristettyjä, ja kaikkien johtojen sekä sähkölaitteiden on kestettävä niitä lämpötila- ja kosteusolosuhteita, joille ne ovat alttiina. Moottoritilan osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden sopivuuteen kestää ympäristön lämpötiloja ja kaikkien todennäköisten epäpuhtauksien vaikutuksia.

7.5.2.2

Missään virtapiirissä käytetyssä johdossa ei saa olla suurempaa virtaa kuin on hyväksyttävää kyseiselle johdolle sen asennustavan ja ympäristön enimmäislämpötilan perusteella.

7.5.2.3

Jokaisessa virtapiirissä, joka antaa virtaa muille laitteiston osille kuin sytyttimelle, sytytysvirtapiirille (kipinäsytytys), hehkutulpille, moottorin pysäytyslaitteelle, käynnistysvirtapiirille ja akun maadoitukselle, on oltava joko varoke tai virrankatkaisin. Ne voidaan kuitenkin suojata tavallisella varokkeella tai tavallisella virrankatkaisimella edellyttäen, että sen luokiteltu teho on korkeintaan 16 A.

7.5.2.4

Kaikki johdot on suojattava hyvin, ja niiden on pysyttävä varmasti paikoillaan siten, että ne eivät voi vaurioitua leikkautumalla, kulumalla tai hankautumalla.

7.5.2.5

Jos ajoneuvon yhdessä tai useammassa virtapiirissä jännite on tehollisarvoltaan suurempi kuin 100 volttia, liitetään kyseisen energianlähteen jokaiseen maadoittamattomaan napaan käsikäyttöinen kytkin, jonka avulla kaikki tällaiset virtapiirit voidaan erottaa sähköenergian päälähteestä ja se sijoitetaan ajoneuvon sisälle paikkaan, johon kuljettaja ulottuu helposti, mutta edellyttäen että tällaisella kytkimellä ei voida katkaista virtaa ajoneuvon pakollisia ulkovalaisimia syöttävistä virtapiireistä. Tätä kohtaa ei sovelleta korkeajännitteisiin sytytysvirtapiireihin eikä ajoneuvossa olevan laitteiston osan sisäisiin erillisiin virtapiireihin.

7.5.2.6

Kaikki sähköjohdot on sijoitettava niin, että mikään osa ei joudu kosketuksiin minkään polttoaineputken eikä pakokaasun poistojärjestelmän minkään osan kanssa eikä altistu liialliselle kuumuudelle, ellei niitä ole varustettu sopivalla erityiseristeellä tai suojalla, esimerkiksi sähkömagneettisella poistoventtiilillä.

7.5.3.1

Kaikki akut on kiinnitettävä lujasti helppopääsyiseen paikkaan.

7.5.3.2

Akkutila on erotettava matkustamosta ja ohjaamosta, ja sen tuuletus on johdettava ulkoilmaan.

7.5.3.3

Kennon pinteet on suojattava oikosululta.

7.5.4.1

Ajoneuvossa on oltava tilaa yhdelle tai useammalle sammuttimelle, joista yhden on oltava kuljettajan istuimen lähellä. Alaluokan A tai B ajoneuvoissa tämän tilan on oltava vähintään 8 dm3 ja alaluokan I, II tai III ajoneuvoissa vähintään 15 dm3.

7.5.4.2

Yhden tai useamman ensiapupakkauksen sijoittamista varten on varattava tilaa. Tämän tilan on oltava vähintään 7 dm3, vähimmäismitta ei saa olla alle 80 mm.

7.5.4.3

Palosammuttimet ja ensiapupakkaukset voidaan suojata varkauksien tai ilkivallan varalta (esimerkiksi ajoneuvon sisällä olevaan lukittavaan kaappiin tai särjettävän lasin taakse) edellyttäen, että kyseisten esineiden sijainti merkitään selvästi ja että ne saadaan helposti käyttöön hätätilanteessa.

7.6.1.1

7.6.1.2

Nivelajoneuvon jokaisessa jäykässä osassa on oltava vähintään yksi käyttöovi, paitsi että alaluokan I nivelajoneuvon etuosassa on oltava vähintään kaksi käyttöovea.

7.6.1.3

Tässä tarkoituksessa ulkoisella voimanlähteellä toimivalla hallintajärjestelmällä varustettuja käyttöovia ei saa pitää hätäovina, ellei niitä voida vaivattomasti avata käsin sen jälkeen, kun 7.6.5.1 kohdassa määrätty hallintalaite on tarvittaessa aktivoitu.

7.6.1.4

Hätäluukut voidaan laskea ainoastaan yhdeksi edellä mainituksi varauloskäynniksi.

7.6.1.5

Nivelajoneuvon jokaista jäykkää osaa pidetään erillisenä ajoneuvona määritettäessä uloskäyntien vähimmäismäärä ja sijainti, 7.6.2.4 kohtaa lukuun ottamatta. WC-tiloja tai keittiöitä ei pidetä erillisinä osastoina määritettäessä varauloskäyntien lukumäärää. Matkustajien lukumäärä määritetään jokaista jäykkää osaa kohden.

7.6.1.6

Parikäyttöovi lasketaan kahdeksi oveksi ja pari-ikkuna tai useampiosainen ikkuna kahdeksi hätäikkunaksi.

7.6.1.7

Jos ohjaamosta ei pääse matkustamoon sellaista käytävää pitkin, joka täyttää jonkin 7.7.5.1.1 kohdassa kuvatuista edellytyksistä, on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

7.6.1.8

Jos ohjaamoon ja sen vieressä oleville istuimille pääsee varsinaisesta matkustamosta sellaista käytävää pitkin, joka täyttää jonkin 7.7.5.1.1 kohdassa kuvatuista edellytyksistä, ohjaamosta ulos johtava uloskäynti ei ole välttämätön.

7.6.1.9

Edellä olevan 7.6.1.8 kohdan mukainen kuljettajan ovi tai muu ohjaamon uloskäynti voidaan laskea matkustajien uloskäynniksi ainoastaan, jos

7.6.1.10

Edellä olevien 7.6.1.8 ja 7.6.1.9 kohdan säännökset eivät estä sitä, että kuljettajan istuimen ja matkustamon välillä olisi ovi tai muu este, edellyttäen että kuljettaja voi poistaa kyseisen esteen nopeasti hätätilanteessa. Tällaisella esteellä suojatussa osastossa olevaa kuljettajan ovea ei voida laskea matkustajien uloskäynniksi.

7.6.1.11

7.6.2.1

Käyttöovi (-ovet) on sijoitettava sille puolelle ajoneuvoa, joka on lähimpänä tien vierustaa sen maan liikennesuunnan mukaisesti, jossa ajoneuvolle on tarkoitus myöntää liikennöintilupa, ja ainakin yhden ovista on oltava ajoneuvon etuosassa. Tämä ei estä asentamasta ajoneuvon takapäätyyn ovea pyörätuolia käyttäviä matkustajia varten.

7.6.2.2

Kaksi 7.6.1.1 kohdassa tarkoitetuista ovista on erotettava niin, että etäisyys niiden keskipisteiden kautta kulkevien poikittaisten pystytasojen välillä on vähintään 40 prosenttia matkustajaosaston kokonaispituudesta. Jos toinen kyseisistä ovista muodostaa osan pariovea, kyseinen etäisyys mitataan kahden toisistaan kauimpana olevan oven välillä.

7.6.2.3

Uloskäynnit on sijoitettava siten, että niiden lukumäärä ajoneuvon kummallakin sivulla on suurin piirtein sama.

Ajoneuvon sillä puolella, joka on kauimpana tien vierustasta sen maan liikennesuunnan mukaisesti, jossa ajoneuvolle on määrä myöntää liikennöintilupa, ei saa olla yhtään ovea.

7.6.2.4

Vähintään yksi uloskäynti on sijoitettava joko ajoneuvon etu- tai takapäätyyn. Alaluokan I ajoneuvoissa ja ajoneuvoissa, joissa takaosa on pysyvästi erotettu matkustamosta, tämä vaatimus täyttyy, jos niihin on asennettu hätäluukku.

7.6.2.5

Ajoneuvon samalla puolella olevat uloskäynnit sijoitetaan sopivin välein ajoneuvon pituudelle.

7.6.2.6

Ajoneuvon takapäädyssä saa olla ovi, jos se ei ole käyttöovi.

7.6.2.7

Jos ajoneuvoon on asennettu hätäluukkuja, ne on sijoitettava seuraavasti: jos luukkuja on ainoastaan yksi, se sijoitetaan ajoneuvon keskimmäiseen kolmannekseen; jos luukkuja on kaksi, niiden välisen etäisyyden on oltava vähintään kaksi metriä mitattuna ajoneuvon pitkittäisakselin suuntaisesti aukkojen niistä reunoista, jotka ovat lähimpänä toisiaan.

7.6.3.1

7.6.3.2

Enintään 22 matkustajan kuljettamiseen tarkoitetut ajoneuvot voivat olla joko 7.6.3.1 kohdassa esitettyjen vaatimusten tai liitteessä VI olevassa 1.1 kohdassa olevien vaatimusten mukaiset.

7.6.4.1

Jokainen käyttöovi on voitava avata helposti niin ajoneuvon sisä- kuin ulkopuoleltakin ajoneuvon ollessa paikallaan (mutta ei välttämättä ajoneuvon liikkuessa). Tämä vaatimus ei kuitenkaan estä sitä mahdollisuutta, että ovi voidaan lukita ulkopuolelta, edellyttäen että ovi voidaan aina avata sisäpuolelta.

7.6.4.2

Jokaisen ohjauslaitteen tai muun laitteen, joka on tarkoitettu käyttöoven avaamiseen ulkopuolelta, on oltava 1 000—1 500 mm:n korkeudella maasta ja enintään 500 mm:n etäisyydellä ovesta. Alaluokkien I, II ja III ajoneuvoissa jokaisen ohjauslaitteen tai muun laitteen, joka on tarkoitettu käyttöoven avaamiseen sisäpuolelta, on oltava 1 000—1 500 mm:n korkeudella lattian tai ohjauslaitetta lähimpänä olevan askelman yläpinnasta ja enintään 500 mm:n etäisyydellä ovesta. Tätä ei sovelleta ohjaamossa sijaitseviin ohjauslaitteisiin.

7.6.4.3

Jokainen yksiosainen käsikäyttöinen käyttöovi, joka on saranaovi tai nivelovi, on saranoitava tai nivellettävä siten, että jos ovi joutuu kosketuksiin paikallaan olevan kohteen kanssa ajoneuvon liikkuessa eteenpäin, se pyrkii sulkeutumaan.

7.6.4.4

Jos käsikäyttöisessä käyttöovessa käytetään jousilukitusta, sen on oltava kaksivaiheinen.

7.6.4.5

Käyttöoven sisäpuolella ei saa olla mitään laitetta, jonka tarkoituksena on peittää askelmat sisäpuolella oven ollessa suljettuna. Tämä ei estä sitä, ettei ovisyvennyksessä voisi olla oven ollessa suljettuna oven toimintamekanismia ja muita oven sisäpuolelle kiinnitettyjä varusteita, jotka eivät ulotu lattialle, jolla matkustajat voivat seistä. Kyseinen mekanismi ja laitteet eivät saa olla vaarallisia matkustajille.

7.6.4.6

Jos suora näkyvyys ei ole riittävä, on asennettava optisia tai muita laitteita, jotta kuljettaja pystyy havaitsemaan istuimeltaan matkustajan jokaisen sellaisen sivukäyttöoven välittömässä läheisyydessä sisä- tai ulkopuolella, joka ei ole automaattinen käyttöovi. Enintään 22 matkustajan kuljettamiseen tarkoitetun ajoneuvon takapäädyssä olevan käyttöoven osalta tämä vaatimus täyttyy, jos kuljettaja pystyy havaitsemaan 1,3 m:n pituisen henkilön, joka seisoo 1 metrin päässä ajoneuvon takapäädystä.

7.6.4.7

Jokainen ajoneuvon sisäpuolelle avautuva ovi ja sen mekanismi on rakennettava siten, ettei sen liike vahingoita matkustajia tavallisissa käyttöolosuhteissa. Tarvittaessa on asennettava asianmukaiset turvalaitteet.

7.6.4.8

Jos käyttöovi sijaitsee WC-tilojen tai muun ajoneuvon sisäpuolella olevan osaston oven vieressä, käyttöoven tahaton käyttö on estettävä. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta, jos ovi lukkiutuu automaattisesti ajoneuvon liikkuessa vähintään 5 km:n tuntinopeudella.

7.6.4.9

Enintään 22 matkustajan kuljettamiseen tarkoitetuissa ajoneuvoissa ajoneuvon takapäädyssä sijaitsevien käyttöovien puoliskoja on voitava avata enintään 115 astetta ja vähintään 85 astetta, ja kun ne ovat auki, ne on voitava pitää automaattisesti tässä asennossa. Tämä ei tarkoita, etteikö kyseistä lukkoa voitaisi ohittaa ja ovea avata kyseistä kulmaa avoimemmaksi silloin, kun se on turvallista, esimerkiksi jotta peruuttaminen olisi mahdollista korkeaa laituria vasten.

7.6.5.1

Hätätilanteessa jokainen konekäyttöinen käyttöovi on voitava avata sisäpuolelta ajoneuvon ollessa paikallaan (muttei välttämättä ajoneuvon liikkuessa) ja ulkopuolelta silloin, kun se ei ole lukittu, ohjauslaitteilla, jotka voimanlähteen toiminnasta riippumatta

7.6.5.2

Ajoneuvo voidaan varustaa laitteella, jota kuljettaja käyttää kuljettajan istuimelta ja jolla ajoneuvon ulkopuolella olevat hätäohjauslaitteet kytketään pois päältä käyttöovien lukitsemiseksi ulkopuolelta. Tällaisessa tapauksessa ulkopuolella olevien hätäohjauslaitteiden on automaattisesti kytkeydyttävä uudelleen päälle joko moottorin käynnistyessä tai ennen kuin ajoneuvo saavuttaa 20 km:n tuntinopeuden. Tämän jälkeen hätäohjauslaite ei saa kytkeytyä automaattisesti pois päältä, vaan se edellyttää kuljettajan toimenpiteen.

7.6.5.3

Kuljettajan on voitava käyttää jokaista kuljettajan ohjaamaa käyttöovea istuimeltaan ohjauslaitteilla, jotka jalkakäyttöisiä ohjauslaitteita lukuun ottamatta on merkitty selvästi.

7.6.5.4

Jokaisen konekäyttöisen käyttöoven, joka ei ole täysin kiinni, on sytytettävä merkkivalo, jonka kuljettaja näkee selvästi kaikissa valaistusolosuhteissa istuessaan tavanomaisessa ajoasennossa. Tämä merkkivalo hälyttää aina, kun oven jäykkä rakenne on täysin avoimen asennon ja pisteen, joka on 30 mm:n päässä täysin suljetusta asennosta, välillä. Yksi merkkivalo voi käsittää yhden tai useamman oven. Tällaista merkkivaloa ei kuitenkaan asenneta, jos etuosan käyttöovi ei täytä 7.6.5.6.1.1 ja 7.6.5.6.1.2 kohdan vaatimuksia.

7.6.5.5

Ohjauslaitteiden, joilla kuljettaja avaa ja sulkee konekäyttöisen käyttöoven, on oltava sellaiset, että kuljettaja pystyy vaihtamaan oven liikesuunnan missä tahansa sulkeutumis- tai avautumisvaiheessa.

7.6.5.6

Jokaisen konekäyttöisen käyttöoven rakenteen ja ohjausjärjestelmän on oltava sellainen, että ovi ei vahingoita matkustajaa tai että matkustaja ei jää oven väliin sen sulkeutuessa.

7.6.5.7

Silloin kun konekäyttöinen ovi pysyy kiinni ainoastaan jatkuvalla tehonsyötöllä, ajoneuvossa on oltava merkkivalo, joka ilmoittaa kuljettajalle kaikista oven voimanlähteen häiriöistä.

7.6.5.8

Jos ajoneuvoon asennetaan liikkeellelähdön estävä laite, se saa toimia vain enintään 5 km:n tuntinopeudessa, ja sen on oltava toimintakyvytön tätä suuremmilla nopeuksilla.

7.6.5.9

Jos ajoneuvoon ei ole asennettu liikkeellelähdön estävää laitetta, kuljettajaa varoittavan äänimerkin on hälytettävä, jos ajoneuvo lähtee pysähdyksen jälkeen liikkeelle, vaikka konekäyttöinen käyttöovi ei ole täysin sulkeutunut. Kyseisen äänimerkin on hälytettävä yli 5 km:n tuntinopeudessa 7.6.5.6.1.2.3 kohdan vaatimusten mukaisten ovien osalta.

7.6.6.1

Aukaisulaitteiden aktivointi

7.6.6.2

Automaattisten käyttöovien avaaminen

7.6.6.3

Automaattisten käyttöovien sulkeminen

7.6.6.4

Erityiskäyttöön, esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuvia matkustajia, liikuntaesteisiä matkustajia jne. varten, merkittyjen ovien automaattisen sulkeutumisen estäminen.

7.6.7.1

Hätäovet on voitava avata helposti sekä sisä- että ulkopuolelta ajoneuvon ollessa paikallaan. Tämä vaatimus ei kuitenkaan estä mahdollisuutta lukita ovea ulkopuolelta, edellyttäen että ovi voidaan aina avata sisäpuolelta käyttämällä tavallista aukaisumekanismia.

7.6.7.2

Hätäovet, silloin kun niitä sellaisina käytetään, eivät saa olla konekäyttöisiä paitsi, jos ovet sen jälkeen, kun 7.6.5.1 kohdassa kuvattu ohjauslaite on aktivoitu ja palautettu tavalliseen asentoonsa, eivät sulkeudu uudelleen ennen kuin kuljettaja käyttää sulkemislaitetta. Ne eivät saa myöskään olla liukuovia, paitsi enintään 22 matkustajan kuljettamiseen tarkoitetuissa ajoneuvoissa. Näissä ajoneuvoissa liukuovi, josta on osoitettu, että se voidaan avata ilman työkaluja etuosan törmäystestin jälkeen direktiivin 74/279/ETY mukaisesti, voidaan hyväksyä hätäoveksi.

7.6.7.3

Hätäoven avaamiseen ulkopuolelta tarkoitettujen ohjauslaitteiden tai muiden aukaisulaitteiden on sijaittava 1 000—1 500 mm:n etäisyydellä maasta ja enintään 500 mm:n etäisyydellä ovesta. Alaluokkiin I, II ja III kuuluvissa ajoneuvoissa hätäoven avaamiseen sisäpuolelta tarkoitettujen ohjauslaitteiden tai muiden aukaisulaitteiden on sijaittava 1 000—1 500 mm:n etäisyydellä lattian tai ohjauslaitetta lähinnä olevan askelman yläpinnasta ja enintään 500 mm:n etäisyydellä ovesta. Tätä ei sovelleta kuljettajan alueella sijaitseviin ohjauslaitteisiin.

7.6.7.4

Ajoneuvon sivulle asennetun saranoidun hätäoven saranoiden on oltava oven etureunassa, ja oven on avauduttava ulospäin. Vastahihnat, ketjut tai muut rajoittavat laitteet sallitaan, jos ne eivät estä ovea avautumasta vähintään 100 asteen kulmaan ja pysymään auki tässä kulmassa. Jos hätäoven oviaukkoa pääsee vapaasti säätämään, 100 asteen vähimmäiskulmaa ei sovelleta.

7.6.7.5

Hätäovien tahaton käyttö on estettävä. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta, jos hätäovi lukkiutuu automaattisesti ajoneuvon liikkuessa vähintään 5 km:n tuntinopeudella.

7.6.7.6

Kaikki hätäovet on varustettava äänimerkillä, joka varoittaa kuljettajaa siitä, etteivät ne ole kunnolla sulkeutuneet. Varoittavan äänimerkin on toimittava oven rivan tai kahvan liikkeen eikä itse oven liikkeen perusteella.

7.6.8.1

Jokaisen saranoilla varustetun tai työnnettävän hätäikkunan on avauduttava ulospäin. Työnnettävät ikkunatyypit eivät saa irrota kokonaan ajoneuvosta niitä käytettäessä. Työnnettävien ikkunoiden tahaton käyttö on estettävä tehokkaasti.

7.6.8.2

Jokaisen hätäikkunan on oltava:

7.6.8.3

Jokainen hätäikkuna, joka voidaan lukita ulkopuolelta, on rakennettava siten, että se voidaan avata ajoneuvon sisäpuolelta milloin tahansa.

7.6.8.4

Jos hätäikkuna on saranoitu vaakatasossa yläreunastaan, siinä on oltava asianmukainen laite, jolla se pysyy täysin avoimena. Jokaisen saranoidun hätäikkunan on toimittava niin, ettei se estä vapaata kulkua ajoneuvon sisä- tai ulkopuolelta.

7.6.8.5

Ajoneuvon sivulle asennetun hätäikkunan alareuna saa olla saranoidun hätäikkunan osalta enintään 1 200 mm:n mutta vähintään 650 mm:n korkeudella tai särjettävästä lasista tehdyn ikkunan osalta 500 mm:n korkeudella välittömästi sen alapuolella olevasta lattiatasosta (lukuun ottamatta kaikkia paikallisia eroja, kuten pyörän tai vaihteiston suojusta).

Saranoidun hätäikkunan osalta alareunan korkeutta voidaan kuitenkin laskea 500 mm:n vähimmäiskorkeuteen, jos ikkuna-aukko on varustettu 650 mm:n korkeudelle ulottuvalla suojalaitteella, joka estää matkustajia putoamasta ajoneuvosta. Jos ikkuna-aukko on varustettu suojalaitteella, ikkuna-aukon on suojalaitteen yläpuolella oltava vähintään hätäikkunalle säädettyä vähimmäiskokoa.

7.6.8.6

Jokaiseen saranoituun hätäikkunaan, jota ei selvästi näe kuljettajan istuimelta, on asennettava äänimerkkilaite, joka varoittaa kuljettajaa, jos ikkuna ei ole täysin sulkeutunut. Kyseisen laitteen on aktivoiduttava ikkunan lukon liikkeestä eikä itse ikkunan liikkeestä.

7.6.9.1

Kunkin hätäluukun on toimittava siten, että se ei estä vapaata kulkua sisälle ajoneuvoon tai sieltä ulos.

7.6.9.2

Kattoluukkujen on oltava joko työnnettäviä, saranoituja tai valmistettu helposti särjettävästä turvalasista. Lattialuukkujen on oltava joko saranoituja tai työnnettäviä, ja ne on varustettava äänimerkin antavalla varoituslaitteella, joka varoittaa kuljettajaa, jos luukku ei ole kunnolla suljettu. Lattialuukun lukon eikä luukun liikkeen, on aktivoitava kyseinen laite. Lattialuukkujen tahaton käyttö on estettävä. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta, jos lattialuukku lukkiutuu automaattisesti ajoneuvon liikkuessa vähintään 5 km:n tuntinopeudella.

7.6.9.3

Työnnettävät mallit eivät saa irrota täysin ajoneuvosta niitä käytettäessä, jotta luukusta ei aiheudu vaaraa muille tien käyttäjille. Työnnettävien luukkujen on toimittava siten, että niiden tahaton käyttö on estetty tehokkaasti. Työnnettävien lattialuukkujen on avauduttava ainoastaan sisälle matkustamoon.

7.6.9.4

Saranoitujen hätäluukkujen saranoiden on oltava joko luukun ajoneuvon etuosan tai sen takaosan puoleisessa reunassa, ja luukun on avauduttava saranoilla vähintään 100 asteen kulmaan. Saranoitujen lattialuukkujen on avauduttava saranoilla sisälle matkustamoon.

7.6.9.5

Hätäluukut on voitava helposti avata tai poistaa sisä- ja ulkopuolelta. Tämä vaatimus ei kuitenkaan estä mahdollisuutta lukita hätäluukkua turvallisuussyistä silloin, kun se on vartioimatta, edellyttäen että hätäluukku voidaan aina avata tai poistaa sisäpuolelta käyttämällä tavallista aukaisu- tai poistomekanismia. Kun hätäluukku on helposti särjettävä, luukun viereen on varattava työväline, jota ajoneuvon sisällä olevat henkilöt voivat helposti käyttää, varmistamaan, että luukku voidaan särkeä.

7.6.10.1

Sisäänvedettävien apuaskelmien toiminta voidaan synkronoida vastaavan käyttöoven tai hätäoven toiminnan kanssa.

7.6.10.2

Kun ovi on kiinni, mikään sisäänvedettävä askelman osa ei saa ulottua 10 mm kauemmaksi korin reunasta.

7.6.10.3

Kun ovi on auki ja sisäänvedettävä apuaskelma on käytössä, pinta-alan on oltava tässä liitteessä olevan 7.7.7 kohdan vaatimusten mukainen.

7.6.10.4

Jos askelma on konekäyttöinen, ei saa olla mahdollista, että ajoneuvo liikkuu paikaltaan omalla käyttövoimallaan, jos apuaskelma on ulkona. Käsikäyttöisen apuaskelman osalta äänimerkin on kiinnitettävä kuljettajan huomio siihen, että askelma ei ole täysin sisällä.

7.6.10.5

Konekäyttöistä askelmaa ei voida työntää ulos ajoneuvon ollessa liikkeessä. Jos apuaskelman ohjauslaite menee epäkuntoon, apuaskelman on vetäydyttävä sisään ja pysyttävä tässä asennossa. Tällainen häiriö tai askelman vaurioituminen tai tukkeutuminen ei kuitenkaan saa estää askelman yhteydessä olevan oven toimintaa.

7.6.10.6

Matkustajan seistessä konekäyttöisellä sisäänvedettävällä apuaskelmalla, sen yhteydessä olevaa ovea ei voi sulkea. Tämän vaatimuksen noudattaminen on tarkastettava asettamalla pientä lasta edustava 15 kg:n paino askelman keskelle. Tätä vaatimusta ei sovelleta oveen, joka on suoraan kuljettajan näkökentässä.

7.6.10.7

Sisäänvedettävän apuaskelman liike ei saa aiheuttaa ruumiillista vahinkoa matkustajille eikä linja-autopysäkillä odottaville henkilöille.

7.6.10.8

Sisäänvedettävien apuaskelmien ajoneuvon etu- tai takaosan puoleiset kulmat on pyöristettävä vähintään 5 mm:n sädettä vastaavasti; reunat on pyöristettävä vähintään 2,5 mm:n sädettä vastaavasti.

7.6.10.9

Matkustajaoven ollessa auki sisäänvedettävän askelman on pysyttävä varmasti ulkona. Kun 136 kg:n massa asetetaan yksittäisen apuaskelman keskelle tai 272 kg:n massa kaksoisaskelman keskelle, mikään kohta askelmasta ei saa taipua enempää kuin 10 mm.

7.6.11.1

Jokainen varauloskäynti on merkittävä ajoneuvon sisä- ja ulkopuolella tekstillä, jossa lukee esimerkiksi:

▼M1

▼M2

▼B

ja jota täydennetään tarvittaessa yhdellä neuvoston direktiivin 92/58/ETY liitteessä II olevassa 3.4 kohdassa esitetyistä tunnusmerkeistä.

7.6.11.2

Käyttöovien ja kaikkien varauloskäyntien hätätapauksissa käytettävät hallintalaitteet on merkittävä sellaisiksi ajoneuvon sisä- ja ulkopuolella joko kuvaavalla tunnusmerkillä tai selkeäsanaisella tekstillä.

7.6.11.3

Jokaisen uloskäynnin hätätapauksessa käytettävään hallintalaitteeseen tai sen läheisyyteen on sijoitettava selkeät käyttöohjeet.

7.6.11.4

Edellä 7.6.11.1—7.6.11.3 kohdan mukaisiksi tarkoitettujen tekstimerkintöjen kielestä päättävät hyväksyntäviranomaiset, jotka ottavat huomioon sen maan / ne maat, jo(i)ssa hakijan on tarkoitus pitää kaupan ajoneuvoa, ja jotka tarvittaessa toimivat yhdessä kyseisen/kyseisten maan/maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Jos sen/niiden maan/maiden viranomaiset, jo(i)ssa ajoneuvo on tarkoitus rekisteröidä, muuttavat kielen, tämä muutos ei edellytä uutta tyyppihyväksyntämenettelyä.

7.7.1.1

Ajoneuvon siitä sivuseinästä, johon ovi on asennettu, sisälle ulottuvassa vapaassa tilassa on voitava kuljettaa vapaasti 20 mm paksua, 400 mm leveää ja lattiasta mitattuna 700 mm korkeaa suorakaiteen muotoista levyä, jonka päälle on symmetrisesti asetettu toinen 550 mm leveä levy; toisen levyn korkeus on se, mitä kyseessä olevan ajoneuvoalaluokan osalta määrätään. Kaksoislevyä on pidettävä oviaukon kanssa samansuuntaisena, kun sitä liikutetaan aloitusasennosta, jossa ajoneuvon sisustaa lähinnä oleva tason pinta sivuaa aukon ulointa reunaa, asentoon, jossa se koskettaa ensimmäistä askelmaa, minkä jälkeen sitä pidetään suorassa kulmassa sisäänkäyntiä käyttävän henkilön todennäköisten liikkeiden suuntaan nähden.

7.7.1.2

Ylemmän suorakaiteen muotoisen levyn korkeus määräytyy asiaankuuluvan ajoneuvoalaluokan ja -luokan mukaan jäljempänä olevassa taulukossa esitetyllä tavalla. Vaihtoehtona voidaan käyttää 500 mm korkeaa puolisuunnikkaan muotoista osaa, joka toimii siirtymäkohtana ylemmän ja alemman levyn leveyksien välillä. Tällöin suorakulmaisen osan ja tämän ylemmän levyn puolisuunnikkaan muotoisen osan kokonaiskorkeuden on oltava 1 100 mm kaikkien useammalle kuin 22 matkustajalle tarkoitettujen ajoneuvoalaluokkien osalta ja 950 mm kaikkien enintään 22 matkustajalle tarkoitettujen ajoneuvoalaluokkien osalta.

7.7.1.3

Kun kaksoislevyn keskilinjaa on kuljetettu 300 mm sen aloitusasennosta ja kun se koskettaa askelman pintaa, se on pidettävä kyseisessä asennossa.

7.7.1.4

Sylinterimäistä mallinetta (katso liite III, kuva 6), jota käytetään testaamaan käytävän väljyyttä, on liikutettava tämän jälkeen käytävältä alkaen ajoneuvosta poistuvan henkilön todennäköisen liikkeen suuntaan, kunnes sen keskilinja on saavuttanut pystytason, joka käsittää ylimmän askelman yläreunan, tai kunnes mallineen yläosaa sivuava taso koskettaa kaksoislevyä, sen mukaan kumpi tapahtuu ensin, ja se on pidettävä kyseisessä asennossa (liite III, kuva 2).

7.7.1.5

Edellä 7.7.1.4 kohdassa kuvatussa asennossa olevan mallineen ja 7.7.1.3 kohdassa kuvatussa asennossa olevan kaksoislevyn välillä on oltava vapaa tila, jonka ylä- ja alarajat esitetään liitteen III kuvassa 2. Tässä vapaassa tilassa on voitava kuljettaa vapaasti pystysuoraa levyä, jonka muoto ja mitat ovat samat kuin mallineella (7.7.5.1 kohta) ja jonka keskiosa ja paksuus ovat korkeintaan 20 mm. Kyseistä levyä on liikutettava mallineen sivuasennosta, kunnes sen ulkosivu joutuu kosketukseen kaksoislevyn sisäpuolen kanssa koskettaen askelman yläreunan määrittämää tasoa tai tasoja sisäänkäyntiä käyttävän henkilön todennäköisen liikkeen suuntaan (liite III, kuva 2).

7.7.1.6

Kyseistä mallinetta ei saa voida kuljettaa esteettä missään tilassa, joka ulottuu 300 mm eteen- tai taaksepäin suuntautuvan istuimen tai 225 mm pyöräkotelon kohdalle sijoitetun istuimen kuormittamattoman istuinosan eteen ja kyseisen istuinosan yläosaan saakka.

7.7.1.7

Kokoontaitettavan istuimen osalta kyseinen tila on määriteltävä istuimen ollessa käyttöasennossa.

7.7.1.8

Henkilökunnan käyttämä kokoontaitettava istuin voi kuitenkin estää kulun käyttöovelle silloin, kun se on käyttöasennossa, jos:

7.7.1.9

Enintään 22 matkustajalle tarkoitettujen ajoneuvojen oviaukkoa ja sinne johtavaa reittiä pidetään esteettömänä, jos

7.7.1.10

Käyttöoven ja hätäoven 7.6.3.1 kohdan mittoja ja 7.7.1.1—7.7.1.7, 7.7.2.1—7.7.2.3, 7.7.5.1 ja 7.7.8.5 kohdan vaatimuksia ei sovelleta alaluokan B ajoneuvoihin, joiden suurin teknisesti sallittu paino on korkeintaan 3,5 tonnia ja joissa on korkeintaan 12 matkustajan istuinta ja joissa jokaiselta istuimelta pääsee esteettä vähintään kahdelle ovelle.

7.7.1.11

Lattian enimmäiskaltevuus ulos- ja sisäänkäynnin kohdalla saa olla korkeintaan 5 prosenttia mitattuna vaakasuoralla pinnalla olevassa ajoneuvossa, jonka massa on ajokunnossa. Niiauslaite ei saa olla toiminnassa.

7.7.2.1

Käytävän ja hätäoven aukon välisessä vapaassa tilassa on voitava kuljettaa vapaasti halkaisijaltaan 300 mm olevaa ja 700 mm korkeaa pystysuoraa mallinetta, joka kannattaa toista, halkaisijaltaan 550 mm olevaa pystysuoraa mallinetta, jolloin yhdistelmän kokonaiskorkeus on 1 400 mm.

Mallineen yläosan halkaisijaa voidaan pienentää 400 mm:iin silloin, kun sen kulmia on viistottu korkeintaan 30 astetta vaakatasosta.

7.7.2.2

Ensimmäisen mallineen alaosan on oltava toisen mallineen ulkoreunojen sisällä.

7.7.2.3

Silloin kun kyseisen reitin kohdalle on asennettu kokoontaitettavia istuimia, vapaan tilan määrittämisen on tapahduttava mallineen osalta istuimen ollessa käyttöasennossa.

7.7.2.4

Vaihtoehtona kaksoismallineelle voidaan käyttää 7.7.5.1 kohdassa kuvattua mittausvälinettä (katso liite III, kuva 6).

7.7.3.1

Testimittausväline on voitava kuljettaa käytävältä ajoneuvon ulkopuolelle jokaisen hätäikkunan kautta.

7.7.3.2

Testimittausvälineen liikkeen suunnan on oltava sama kuin mitä hätätapauksessa ajoneuvosta poistuvan matkustajan liikkeen suunnan odotettaisiin olevan. Testimittausväline on pidettävä kohtisuorassa kyseistä liikkeen suuntaa vasten.

7.7.3.3

Testimittausvälineen on oltava 600 × 400 mm:n kokoisen ohuen levyn muotoinen, jonka kulmia on pyöristetty 200 mm:n säteellä. Kuitenkin ajoneuvon takaosassa olevan hätäikkunan osalta testimittausväline voi vaihtoehtoisesti olla kooltaan 1 400 mm × 350 mm, jolloin sen kulmia on pyöristetty 175 mm:n säteellä.

7.7.4.1.1

Lukuun ottamatta alaluokan I ajoneuvoja, ainakin yksi hätäluukuista on sijoitettava siten, että nelisivuinen katkaistu pyramidi, jonka sivukulma on 20 astetta ja korkeus 1 600 mm, koskettaa istuimen tai vastaavan tuen jotakin osaa. Pyramidin keskiviivan on oltava pystysuunnassa, ja sen kapeamman osan on kosketettava hätäluukun aukkoa. Tuet voivat olla taitettavia tai liikutettavia edellyttäen, että ne voidaan lukita käyttöasentoonsa. Tätä asentoa käytetään testauksessa.

7.7.4.1.2

Kun katon rakenteellinen paksuus ylittää 150 mm, pyramidin kapeamman osan on kosketettava hätäluukun aukkoa katon ulkopinnan tasolla.

7.7.5.1

Mallineen yläosan halkaisijaa voidaan pienentää 300 mm:iin yläpäässä silloin, kun sen kulmia on viistottu korkeintaan 30 astetta vaakatasosta.

Mittausväline saa joutua kosketukseen mahdollisesti asennettujen tukilenkkien tai muiden joustavien kappaleiden kuten turvavyön osien kanssa ja siirtää niitä.

7.7.5.2

Alaluokan I ajoneuvojen osalta mallineen alaosan halkaisijaa voidaan pienentää 450 mm:stä 400 mm:iin missä tahansa osassa käytävää taaksepäin:

7.7.5.3

Alaluokan III ajoneuvojen osalta käytävän toisella puolella tai molemmilla puolilla olevia istuimia voidaan liikuttaa sivuttain, jolloin on mahdollista kaventaa käytävää siten, että mallineen alaosan halkaisija on 220 mm, edellyttäen että kussakin istuimessa on hallintalaite, joka on helposti käytävällä seisovan henkilön ulottuvilla ja jonka toiminta riittää palauttamaan istuimen helposti ja mikäli mahdollista automaattisesti jopa kuormitettuna asentoon, joka vastaa 300 mm:n vähimmäisleveyttä.

7.7.5.4

Nivelajoneuvoissa 7.7.5.1 kohdassa määritettyä mittausvälinettä on voitava kuljettaa esteettä nivelosan läpi. Mikään osa kyseisen osan pehmeästä eristeestä, palkeitten osat mukaan lukien, ei saa ulottua käytävälle.

7.7.5.5

Käytäviin voidaan asentaa askelmia. Kyseisten askelmien on oltava päältä vähintään käytävän levyisiä.

7.7.5.6

Kokoontaitettavia istuimia, joilla matkustajat voisivat istua käytävällä, ei sallita.

7.7.5.7

Sivuittain liukuvia istuimia, jotka työntyvät käytävälle yhdessä säätöasennossa, ei sallita lukuun ottamatta alaluokan III ajoneuvoja ja jollei 7.7.5.3 kohdassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu.

7.7.5.8

Niiden ajoneuvojen osalta, joihin sovelletaan 7.7.1.9 kohtaa, käytävä ei ole välttämätön, jos kyseisessä kohdassa määrättyjä sisäänkäyntiä koskevia edellytyksiä noudatetaan.

7.7.5.9

Käytävien ja sisäänkäyntien pintojen on oltava liukumatonta ainetta.

7.7.6.1

8 prosenttia alaluokkien I, II ja A ajoneuvoissa,

7.7.6.2

12,5 prosenttia 2 artiklan 2 kohdassa mainittujen alaluokan I tai II matalalattia-ajoneuvojen käytävän sisäosan osalta, 2 metriä kumpaankin suuntaan toisen akselin ja mahdollisen kolmannen akselin keskilinjasta, yhteensä 2 metrin pituudelta.

7.7.6.3

12,5 prosenttia alaluokkien III ja B ajoneuvoissa, ja

7.7.6.4

5 prosenttia, kun kyseessä on osa tasosta, joka on kohtisuorassa ajoneuvon symmetriatason pituusakselia vastaan.

7.7.7.1

7.7.7.2

Tämän liitteen 7.7.7 kohdassa askelman korkeus on mitattava sen leveyden keskikohdasta. Lisäksi valmistajien olisi erityisesti otettava huomioon liikuntaesteisten matkustajien pääsy ajoneuvoon siten, että askelkorkeus pidetään mahdollisimman pienenä.

7.7.7.3

Ensimmäisen askelman korkeus maasta on mitattava ajoneuvon ollessa tasaisella pinnalla ja sen massan ajokunnossa 2.18 kohdan mukaisesti ja renkaan varusteiden ja ilmanpaineen ollessa sellaiset kuin valmistaja ne määrittelee 2.19 kohdan mukaisesti ilmoitetun suurimman teknisesti sallitun massan kuormitettuna (M) osalta.

7.7.7.4

Jos askelmia on useampi kuin yksi, kukin askelma voi ulottua enintään 100 mm seuraavan askelman pystysuoran projektion alueelle, ja pystysuoran projektion on jätettävä vähintään 200 mm:n vapaa pinta alempana olevalle askelmatasolle (katso liite III, kuva 8), ja kaikki askelmien reunat on suunniteltava siten, että kompastumisen vaara on mahdollisimman pieni ja käyttäen selvästi erottuvia värejä.

7.7.7.5

Jokaisen askelman leveyden ja muodon on oltava sellainen, että jäljempänä olevassa taulukossa esitetty suorakaide voidaan asettaa askelmalle siten, että enintään 5 prosenttia soveltuvasta suorakaiteesta ulottuu askelman yli. Parioviaukoissa kummankin oviaukon puoliskon on täytettävä tämä vaatimus.

7.7.7.6

Kaikissa askelmissa on oltava liukastumista estävä pinta.

7.7.7.7

Askelman enimmäiskaltevuus mihin tahansa suuntaan ei saa ylittää 5 prosenttia, kun kuormaamaton ajoneuvo seisoo pehmeällä vaakasuoralla pinnalla normaalissa matkatilanteessa (erityisesti huomattava, että niiauslaite ei saa olla kytkettynä).

7.7.8.1

Istuimen vähimmäisleveys.

7.7.8.2

Istuinosan vähimmäissyvyys (mitta K, katso liite III, kuva 11)

Istuinosan vähimmäissyvyyden on oltava:

7.7.8.3

Istuinosan korkeus (mitta H, katso liite III, kuva 11)

Kuormittamattoman istuinosan korkeuden suhteessa lattiaan on oltava sellainen, että etäisyys lattiasta vaakatasoon, joka sivuaa istuinosan yläpinnan etuosaa, on 400—500 mm: tätä korkeutta voidaan kuitenkin vähentää pyörän kaarien ja moottoritilan kohdalla siten, että se on vähintään 350 mm.

7.7.8.4

Istuinten välinen tila (katso liite III, kuva 12)

7.7.8.5

Istuvia matkustajia varten varattu tila (katso liite III, kuva 13).

7.7.8.6

Vapaa tila istumapaikkojen yläpuolella

7.7.9.1

Alaluokkien I, II ja A ajoneuvoissa matkustajien on voitava antaa kuljettajalle merkki ajoneuvon pysäyttämiseksi. Kaikkien kyseisten merkinantolaitteiden käyttölaitteissa on oltava ulkonevat painonapit, alaluokkien I ja A ajoneuvoissa enintään 1 200 mm:n korkeudella lattiasta, ja niiden on oltava väreiltään selvästi erottuvia. Käyttölaitteita on sijoitettava riittävästi ja tasaisesti koko ajoneuvoon. Käyttölaitteen aktivoituminen on myös osoitettava matkustajille yhdellä tai useammalla valaistulla merkillä. Merkissä on oltava esimerkiksi seuraavat sanat:

▼M1

▼M2

▼B

tai muu vastaava teksti ja/tai sopiva kuvamerkki, ja sen on pysyttävä valaistuna, kunnes käyttöovi avautuu (käyttöovet avautuvat). Nivelajoneuvoissa on oltava kyseinen merkki ajoneuvon jokaisessa jäykässä osassa. Kaksikerroksisissa ajoneuvoissa niitä on oltava molemmissa kerroksissa.

7.7.9.2

Yhteydenpito henkilökunnan tilaan. Jos ajoneuvossa on henkilökunnalle tarkoitettu tila, josta ei pääse ohjaamoon eikä matkustamoon, kuljettajan ja kyseisen henkilökunnan tilan välille on asennettava merkinantolaite.

7.7.10.1

Kuumien juomien automaatit ja keittovälineet on asennettava tai suojattava siten, ettei kenenkään matkustajan päälle läiky kuumaa ruokaa tai juomaa hätäjarrutuksen tai kaarreajon yhteydessä.

7.7.10.2

Ajoneuvojen, joissa on kuumien juomien automaatteja tai keittovälineitä, kaikissa matkustajaistuimissa on oltava riittävä varustus kuuman ruoan tai juoman alas laskemista varten ajoneuvon ollessa liikkeessä.

7.7.11.1

sen on oltava itsestään sulkeutuva, eikä siihen saa asentaa mitään laitetta pitämään sitä avoimena, jos se voisi avoimena olla matkustajien esteenä hätätilanteessa,

7.7.11.2

se ei saa avoimena peittää mitään kädensijaa, ohjauslaitetta, aukaisulaitetta tai pakollista merkintää, joka liittyy käyttöoviin, hätäoviin, varauloskäynteihin, palosammuttimiin tai ensiapupakkauksiin,

7.7.11.3

siinä on oltava laite, jonka avulla ovi voidaan avata osaston ulkopuolelta hätätilanteessa,

7.7.11.4

sitä ei voi lukita ulkopuolelta, ellei sitä voida aina avata sisäpuolelta.

7.8.1

Ajoneuvossa on oltava sisätilojen sähkövalaistus, jolla valaistaan:

7.8.2

On oltava vähintään kaksi sisäistä valaistusvirtapiiriä, jotka järjestetään siten, että toisen häiriö ei vaikuta toiseen. Virtapiiriä, joka syöttää ainoastaan sisään- ja uloskäyntien pysyvää valaistusta, voidaan pitää toisena näistä virtapiireistä.

7.8.3

Kuljettaja on suojattava sisätilojen keinovalaistuksen aiheuttamalta häikäisyltä ja heijastuksilta.

7.9.1

Nivelosa, joka yhdistää ajoneuvon jäykät osat, on suunniteltava ja rakennettava siten, että vähintään yksi rotaatioliike vähintään yhden vaaka- ja vähintään yhden pystyakselin ympäri on mahdollinen.

7.9.2

Kun ajokuntoisessa ajomassassaan oleva nivelajoneuvo on paikallaan vaakatasossa olevalla pinnalla, ei kummankaan jäykän osan lattian ja pyörivän alustan tai tämän alustan korvaavan osan lattian välillä saa olla peittämätöntä aukkoa, jonka leveys on suurempi kuin:

7.9.3

Jäykkien osien ja pyörivän alustan lattiatasojen välinen ero saa liitoskohdasta mitattuna olla enintään:

7.9.4

Nivelajoneuvoissa on estettävä matkustajien pääsy nivelosan sellaiseen kohtaan,

7.11.1.1

Kaiteiden ja kädensijojen on oltava riittävän lujia.

7.11.1.2

Ne on suunniteltava ja asennettava siten, että ne eivät aiheuta matkustajille loukkaantumisvaaraa.

7.11.1.3

Kaiteiden ja kädensijojen on oltava sellaisia, että matkustajat voivat tarttua niihin helposti ja tukevasti. Jokaisessa kaiteessa on oltava vähintään 100 mm:n pituinen osa, josta saa otteen kädellä. Osan kaikkien mittojen on oltava vähintään 20 mm ja korkeintaan 45 mm, lukuun ottamatta kaiteita, jotka ovat ovissa ja istuimissa sekä alaluokkien II, III ja B ajoneuvojen sisäänkäynneissä. Tällaisissa tapauksissa sallitaan kaiteet, joiden vähimmäismitta on 15 mm, jos jokin muu mitta on vähintään 25 mm. Kaiteissa ei saa olla teräviä kulmia.

7.11.1.4

Kaiteen tai kädensijan ja sen viereisen ajoneuvon korin osan tai seinien välillä on oltava vähintään 40 mm vapaata tilaa. Kuitenkin kun on kyse ovessa tai istuimessa tai alaluokkien II, III ja B ajoneuvojen sisäänkäynnissä olevasta kaiteesta, sallitaan 35 mm:n vähimmäistila.

7.11.1.5

Jokaisen kaiteen, kädensijan tai tangon on oltava väriltään selkeästi erottuva ja liukumatonta ainetta.

7.11.2.1

Kaiteita ja/tai kädensijoja on oltava riittävä määrä jokaista sellaista lattiatilan alaa kohti, joka on tarkoitettu seisoville matkustajille 7.2.2 kohdan mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten kiinnipitolenkkejä, jos niitä on, voidaan pitää kädensijoina, jos ne on kiinnitetty asianmukaisesti. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos liitteen III kuvassa 20 esitetyn testausvälineen liikkuva varsi ulottuu kaikista mahdollisista testausvälineen kohdista vähintään kahteen kaiteeseen tai kädensijaan. Testausvälinettä voidaan vapaasti kääntää sen pystyakselin ympäri.

7.11.2.2

Edellä 7.11.2.1 kohdassa kuvattua menettelyä sovellettaessa otetaan huomioon ainoastaan ne kaiteet ja kädensijat, jotka ovat vähintään 800 mm:n ja korkeintaan 1 900 mm:n korkeudella lattiasta.

7.11.2.3

Jokaisessa paikassa, jossa seisova matkustaja voi olla, vähintään yhden kaiteen tai kädensijan on oltava enintään 1 500 mm:n korkeudella kyseisen paikan lattiasta. Tätä ei sovelleta oven viereiseen tilaan, jossa avoin ovi tai sen mekanismi estäisi kädensijan käytön.

7.11.2.4

Alueet, joissa seisovia matkustajia voi olla ja joita ei ole erotettu istuimilla ajoneuvon sivu- tai takaseinistä, on varustettava seinien suuntaisilla vaakatasossa olevilla kaiteilla, jotka asennetaan 800—1 500 mm:n korkeudelle lattiasta.

7.11.3.1

Oviaukkoihin on asennettava kaiteet ja/tai kädensijat molemmille puolille. Pariovissa tämä vaatimus voidaan täyttää asentamalla keskelle yksi tanko tai kaide.

7.11.3.2

Käyttöovilla sijaitsevien kaiteiden ja/tai kädensijojen on oltava sellaisia, että niissä on kohta, josta käyttöoven lähellä maassa tai sen jälkeen millä tahansa askelmalla seisova henkilö saa otteen. Tällaisten kohtien on sijaittava pystytasossa 800—1 100 mm:n korkeudella maasta tai kunkin askelman pinnasta, ja vaakatasossa:

7.11.4.1

Edellä 7.7.8.5.2 kohdassa kuvattujen ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitettujen istuimien ja ajoneuvoon nousemista ja siitä poistumista varten sopivan käyttöoven välillä on oltava kaide vaakatasossa 800—900 mm:n korkeudella lattiasta. Kaiteessa saa olla aukko, jotta kyseisestä kohdasta pääsee pyörätuolitilaan, pyöräkotelon kohdalla olevalle istuimelle, portaikkoon, sisäänkäynnille tai käytävälle. Kaiteessa oleva aukko ei saa olla pidempi kuin 1 050 mm, ja ainakin aukon toisella puolella on oltava pystykaide.

1.

Testien suorittamisesta vastaavan tutkimuslaitoksen hyväksymällä laskentamenetelmällä voidaan osoittaa, että ajoneuvo on liitteessä I olevassa 7.4 kohdassa esitetyn vaatimuksen mukainen.

2.

Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos voi vaatia, että ajoneuvon osille suoritetaan testejä laskennassa tehtyjen olettamusten varmistamiseksi.

3.

4.

2.1

”jäljelle jäävällä tilalla” tarkoitetaan tilaa, jonka on säilyttävä matkustajaosastossa jonkin tässä liitteessä kuvatun testin rakenteelle suorittamisen aikana ja sen jälkeen;

2.2

”korirakenteella” tarkoitetaan ajoneuvon rakenteen sitä osaa, joka myötävaikuttaa ajoneuvon lujuuteen ajoneuvon kaatuessa;

2.3

”korin osalla” tarkoitetaan sitä osaa, jossa on vähintään kaksi samanlaista pystysuoraa ajoneuvon rakenteen osaan tai osiin kuuluvaa pylvästä molemmilla puolilla;

2.4

”kokonaisenergialla” tarkoitetaan energiaa, jonka oletetaan absorboituneen ajoneuvon koko rakenteeseen. Tämä voidaan määrittää tässä liitteessä esitetyllä tavalla.

3.1

Ajoneuvon korirakenteen on oltava riittävän luja sen varmistamiseksi, että jonkin 4 kohdassa kuvatun testaus- tai laskentamenetelmän rakenteelle suorittamisen aikana ja jälkeen:

3.2

Edellä 3.1 kohdan vaatimukset koskevat ajoneuvoa ja kaikkia sen rakenteellisia osia, palkkeja ja paneeleita sekä kaikkia esiintyöntyviä kiinteitä osia kuten muun muassa matkatavaratelineitä ja tuuletuslaitteita. Kuitenkaan seinämiä, väliseiniä, tukikaaria tai muita ajoneuvon korirakennetta vahvistavia palkkeja ja kiinteitä laitteistoja kuten baareja, pienoiskeittiöitä tai WC-tiloja ei oteta 3.1 kohdassa huomioon.

3.3

Jos kyseessä on nivelajoneuvo, ajoneuvon kaikkien osien on vastattava 3.1 kohdan vaatimuksia.

4.1

Jokainen ajoneuvotyyppi tarkastetaan jonkin jäljempänä luetellun menetelmän mukaisesti valmistajan valinnan mukaan tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän vaihtoehtoisen menetelmän mukaisesti:

4.2

Mikäli 4.1.2, 4.1.3 tai 4.1.4 kohdassa määritellyissä menetelmissä ei pystytä ottamaan huomioon merkittävää vaihtelua ajoneuvon eri osien välillä, esimerkiksi katolle asennetun ilmastointijärjestelmän osalta, lisätestausmenetelmät tai -laskelmat on toimitettava tekniselle yksikölle. Kyseisten lisätietojen puuttuessa voidaan vaatia, että ajoneuvolle on tehtävä 4.1.1 kohdassa tarkoitettu testaus.

5.1

Edellä 2.1 kohdassa jäljelle jäävällä tilalla tarkoitetaan matkustajaosaston tilaa, joka syntyy, kun kuvassa 1 (a) määriteltyä poikittaista pystytasoa liikutetaan suorassa linjassa tai suorissa linjoissa niin, että R-piste kuvassa 1 (a) kulkee taimmaisen ulomman istuimen R-pisteestä jokaisen välillä olevan ulomman istuimen R-pisteen kautta etumaisten ulompien matkustajan istuimien R-pisteeseen.

5.2

Kuvassa 1 (b) näkyvän R-pisteen oletetaan sijaitsevan 500 millimetrin korkeudella matkustajan jalkojen alla olevasta lattiasta, 300 millimetrin päässä ajoneuvon kyljen sisäpinnasta ja 100 millimetriä selkänojan edessä ulompien istuimien keskilinjalla.

6.1

Jos testataan korin osia, testien suorittamisesta vastuussa olevan teknisen yksikön on varmistettava, että ajoneuvo vastaa lisäyksessä 3 olevan alalisäyksen 2 edellytyksiä, joihin sisältyvät ajoneuvon korirakenteen tärkeimpien energiaa absorboivien osien jakautumista koskevat vaatimukset.

1.1

Vaikka ajoneuvon ei tarvitse olla täysin viimeistelty, sen on edustettava tuotannossa olevia ajoneuvoja ajokuntoisen ajoneuvon massan osalta, painopisteen ja massan jakautumisen osalta, sellaisina kuin ne ovat valmistajan ilmoittamina.

1.2

Jos kuljettajan ja matkustajan istuimet ovat säädettävissä, ne on asetettava pystyimpään asentoon. Jos istuimien korkeus on säädettävissä, ne on asetettava ylimpään asentoon.

1.3

Ajoneuvon jokaisen oven ja avautuvan ikkunan on oltava suljettu ja salvattu, mutta ei lukittu. Ikkunat ja lasilla varustetut väliseinät tai ruudut voivat olla lasilla varustetut tai ilman lasia hakijan valinnan mukaan. Jos niitä ei ole varustettu lasilla, ajoneuvoon on kohdistettava vastaava paino vastaavissa kohdissa.

1.4

Renkaat on täytettävä ilmalla ajoneuvon valmistajan määräämään ilmanpaineeseen ja jos ajoneuvossa on ilmajousitus, ilmajousien ilmansaanti on varmistettava. Mahdollinen automaattinen tasausjärjestelmä on säädettävä valmistajan määrittelemälle tasolle ajoneuvon ollessa tasaisella, vaakasuoralla pinnalla. Iskunvaimentimien on toimittava normaalisti.

1.5

Polttoaine, akkuhappo ja muut tulenarat, räjähdysalttiit tai syövyttävät aineet voidaan korvata muilla aineilla edellyttäen, että 1.1 kohdan edellytykset täyttyvät.

1.6

Iskualue on valmistettava betonista tai muusta jäykästä materiaalista.

2.1

Ajoneuvo on asetettava lavalle, jotta se voidaan kaataa toiselle kyljelle. Valmistaja määrää kyseisen kyljen.

2.2

Ajoneuvo on sijoitettava lavalle niin, että lavan ollessa vaakatasossa:

2.3

Ajoneuvon liikkuminen pituusakselinsa suuntaisesti on estettävä.

2.4

Testauslaitteiston on estettävä renkaita liukumasta sivuttain kaatumissuuntaan sivuseinien avulla.

2.5

Testauslaitteiston on mahdollistettava ajoneuvon akselien samanaikainen nostaminen.

2.6

Ajoneuvoa on kallistettava ilman keinumista ja liikkumista kunnes se kaatuu. Kulmanopeus ei saa ylittää 5 astetta sekunnissa (0,087 rad/s).

2.7

Nopeaa valokuvausta, muotoaan muuttavia mallineita tai muita sopivia keinoja on käytettävä sen määrittämiseksi, että tämän liitteen 3.1 kohdan vaatimus on täytetty. Tämä on varmistettava vähintään kahdesta kohdasta, matkustajaosaston etu- ja takaosasta siten, että tekninen yksikkö päättää tarkoista kohdista. Mallineet on kiinnitettävä sellaisiin rakenteen osiin, joiden muoto ei olennaisesti muutu.

1.1

Korin osan on edustettava kuormittamattoman ajoneuvon osaa.

1.2

Korin osan geometrian, pyörintäakselin ja painopisteen sijainnin pysty- ja sivusuunnassa on edustettava koko ajoneuvoa.

1.3

Valmistaja määrittelee korin osan massan, joka ilmaistaan prosentteina ajokuntoisen ajoneuvon massasta.

1.4

Valmistaja määrittelee korin osan absorboiman energian, joka ilmaistaan prosentteina koko ajoneuvon absorboimasta kokonaisenergiasta.

1.5

Edellä 1.4 kohdassa määritellyn prosenttiosuuden kokonaisenergiasta on oltava vähintään 1.3 kohdassa määritelty prosenttiosuus ajokuntoisen ajoneuvon kokonaismassasta.

1.6

Sovelletaan lisäyksessä 1 olevassa 1.6 kohdassa ja lisäyksessä 3 olevassa 2.1—2.6 kohdassa määriteltyjä testausolosuhteita.

2.1

Testausmenettelyn on oltava sama kuin lisäyksessä 1 määritellyn testausmenettelyn paitsi että koko ajoneuvon asemesta käytetään edellä määriteltyä korin osaa.

1.1

Tiettyyn korin osaan välittyvän energian on oltava jokaiseen kyseisen korin osaan sisältyvään poikittaiseen tukikaareen valmistajan ilmoituksen mukaisesti jaettujen energioiden summa.

1.2

Heilurin on kohdistettava tämän lisäyksen alalisäyksessä 1 määritellystä energiasta sopiva määrä korin osaan niin, että iskuhetkellä heilurin liikesuunta on 25 asteen (+0°; -5°) kulmassa korin osan keskimmäiseen pituussuuntaiseen pystytasoon nähden. Ajoneuvon valmistaja määrittelee kyseiselle alueelle sijoittuvan tarkan kulman.

2.1

On tehtävä riittävä määrä testejä, jotta testin suorittava tekninen yksikkö voi katsoa tässä liitteen 3.1 kohdassa määritellyn vaatimuksen täyttyneen.

2.2

Testiä varten korin osissa on oltava pylväiden väliin asennettuja normaaliin rakenteeseen kuuluvia lattian, alustan, kylkien ja katon osia. Mukana on oltava myös muun muassa matkatavaratelineiden ja tuuletuskanavien osia, jos niitä on asennettu ajoneuvoon.

2.3

Korin osan jokaisen oven ja avautuvan ikkunan on oltava suljettu ja salvattu, mutta ei lukittu. Ikkunat ja lasilla varustetut väliseinät tai ruudut voivat olla lasilla varustetut tai ilman lasia hakijan valinnan mukaan.

2.4

Tarvittaessa istuimet voivat myös olla mukana valmistajan valinnan mukaan tavanomaisilla paikoillaan korin osan rakenteeseen nähden. Kaikkien palkkien ja vahvisteiden väliset normaalikiinnitykset ja -liitokset on oltava tehty. Jos selkänojat ovat säädettävissä, ne on asetettava pystyimpään asentoon ja jos istuimien korkeus on säädettävissä, ne on asetettava ylimpään asentoon.

2.5

Valmistaja valitsee sen korin osan kyljen, johon isku kohdistuu. Jos testattavaksi vaaditaan useampi kuin yksi korin osa, iskun on kohdistuttava molempien osien samaan kylkeen.

2.6

Nopeaa valokuvausta, muotoaan muuttavia mallineita tai muita sopivia keinoja on käytettävä sen määrittämiseksi, että tämän liitteen 3.1 kohdan vaatimus on täytetty. Mallineet on kiinnitettävä sellaiseen rakenteen osaan, jonka muoto ei olennaisesti muutu.

2.7

Testattava korin osa on kiinnitettävä lujasti ja varmasti kiinnityskehykseen ristikannattimilla tai niitä korvaavilla osilla siten, että merkittävää energiamäärää ei absorboidu kannattavaan kehykseen ja sen kiinnittimiin iskun aikana.

2.8

Heiluri päästetään irti sellaiselta korkeudelta, että se iskeytyy korin osaan nopeudella 3—8 m/s.

3.1

Heilurin iskupinta on tehtävä teräksestä tai paksuudeltaan 20 mm ± 5 mm:n vanerista, ja heilurin massan on oltava tasaisesti jakautunut. Heilurin iskupinnan on oltava suorakulmainen ja litteä, leveydeltään vähintään testattavan korin osan levyinen ja korkeudeltaan vähintään 800 millimetriä. Sen reunat on pyöristettävä vähintään 15 mm:n kaarevuussäteeseen.

3.2

Heilurin runko on kiinnitettävä lujasti kahteen tukevaan tankoon. Tankojen akselin on oltava vähintään 3 500 millimetrin päässä heilurin rungon geometrisestä keskipisteestä.

1.

On tehtävä riittävä määrä testejä, jotta tekninen yksikkö voi katsoa koko ajoneuvon täyttävän tämän liitteen 3.1 kohdan vaatimukset. Tähän ei välttämättä tarvita useampia kuin yksi testi.

2.

Yhden korin osan testistä saatuihin tietoihin perustuvia laskelmia voidaan käyttää toisen, jo testatun osan kanssa erilaisen korin osan hyväksyttävyyden osoittamiseksi, jos kyseisillä osilla on monia samanlaisia rakenteellisia ominaisuuksia.

3.

jossa

jossa

1.

Korirakenteen tai korirakenteen osien voidaan osoittaa täyttävän tämän liitteen 3.1 kohdan vaatimuksen testien suorittamisesta vastuussa olevan teknisen yksikön hyväksymällä laskentamenetelmällä.

2.

Jos rakenne todennäköisesti joutuu alttiiksi käytettyjen materiaalien kimmorajan ylittäville muodonmuutoksille, laskelmien on jäljiteltävä rakenteen käyttäytymistä suurien plastisten muodonmuutosten aikana.

3.

Testien suorittamisesta vastuussa oleva tekninen yksikkö voi vaatia rakenteen liitosten tai osien testausta laskennassa tehtyjen päätelmien varmistamiseksi.

4.

5.

Kun laskentamenetelmää sovelletaan koko korirakenteen osaan, samat edellä mainitut koko ajoneuvoa koskevat edellytykset pätevät.

2.1

Sulkemisvoima F(t) on ajan funktio, mitattuna oven sulkeutuvilta reunoilta (katso jäljempänä 3.2 kohta).

2.2

Huippuvoima FS on sulkemisvoiman suurin arvo.

2.3

Tehokas voima FE on sulkemisvoiman keskiarvo suhteessa pulssin kestoaikaan:

2.4

Pulssin kestoaika T on t1:n ja t2:

jossa

t1 = herkkyyden kynnys, jossa sulkemisvoima ylittää 50 N;

t2 = kynnyksen katoaminen, jossa sulkemisvoimasta tulee alle 50 N.

2.5

Edellä mainittujen parametrien välinen suhde esitetään jäljempänä olevassa kuvassa 1 (esimerkkinä):

Kuva 1

2.6

Sulkuvoima Fc on tehokkaiden voimien aritmeettinen keskiarvo, mitattuna samasta mittauskohdasta useaan kertaan:

3.1

Mittausolosuhteet:

3.2

Mittauskohtien on oltava:

3.3

Sulkemisvoiman signaali on tallennettava alipäästösuotimen avulla, jonka rajataajuus on 100 Hz. Sekä herkkyyden kynnys että kynnyksen katoaminen pulssin kestoajan rajoittamiseksi on asetettava 50 N:iin.

3.5

Lukeman poikkeama nimellisarvosta saa olla korkeintaan ± 3 prosenttia.

4.1

Mittauslaitteen on koostuttava kahdesta osasta: varresta ja mittausosasta, joka on punnituskenno (katso kuva 2).

4.2

Punnituskennolla on oltava seuraavat ominaisuudet:

1.1.1

Ajoneuvon, johon sovelletaan liitteessä I olevaa 7.7.1.9 kohtaa, on noudatettava liitteen I tai tässä liitteessä olevan 1.1 kohdan 7.6.3.1 kohdan vaatimuksia hätäikkunoiden ja hätäluukkujen osalta sekä seuraavia vähimmäisvaatimuksia käyttöovien ja hätäovien osalta:

1.2.1

Käyttöovi (-ovet) on sijoitettava sille puolelle ajoneuvoa, joka on lähempänä tien vierustaa sen maan liikennesuunnan mukaisesti, jossa ajoneuvo on tarkoitus rekisteröidä, tai ajoneuvon takapäätyyn.

1.2.2

Uloskäynnit on sijoitettava niin, että ajoneuvon joka sivulla on vähintään yksi uloskäynti.

1.2.3

Sekä matkustajille varatun tilan etu- että takaosassa on oltava vähintään yksi uloskäynti.

1.2.4

Vähintään yhden uloskäynnin on sijaittava joko ajoneuvon takasivulla tai etusivulla, jollei hätäluukkua ole asennettu.

3.2.1

Vähimmäismäärä ensisijaisesti vammaisille matkustajille suunniteltuja istuimia, jotka voivat olla kasvot menosuuntaan tai selkä menosuuntaan, on varattava käyttöoven (-ovien) läheisyyteen sellaiseen paikkaan, josta ajoneuvoon nouseminen ja siitä poistuminen sujuvat. Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille varattujen istuimien vähimmäismäärä on neljä alaluokassa I, kaksi alaluokassa II ja III sekä yksi alaluokissa A ja B. Istuinta, joka voidaan taittaa pois tieltä silloin, kun sitä ei käytetä, ei saa varata ensisijaisesti liikuntaesteisille tarkoitetuksi istuimeksi. Liitteessä I olevaa 7.7.8.5.2. kohtaa ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka ovat tämän vaatimuksen mukaiset.

3.2.2

Vähintään yhden ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitetun istuimen alla tai vieressä on oltava riittävä tila opaskoiraa varten.

3.2.3

Istuimiin on asennettava käsinojat istumapaikan ja käytävän väliin ja ne on voitava helposti siirtää pois tieltä siten, että istuimelle on esteetön pääsy.

Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitettujen istuinten yhteyteen on asennettava kaiteet tai kädensijat siten, että matkustajan on helppo tarttua niihin.

3.2.4

Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitetun istuimen istuintyynyn vähimmäisleveyden on oltava istumapaikan keskipisteen läpi kulkevasta pystysuorasta mitattuna 220 mm kummallekin sivulle tai, jos kyseessä on yhtenäinen istuin, 220 mm istumapaikkaa kohti kummallekin sivulle.

3.2.5

Kuormittamattoman istuintyynyn korkeuden suhteessa lattiaan on oltava sellainen, että etäisyys lattiasta istuintyynyn etuosan yläpintaa sivuavaan vaakasuoraan tasoon on 400—500 mm.

3.2.6

Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitettujen istumapaikkojen jalkatilan on jatkuttava istuimesta eteenpäin istuintyynyn etureunan läpi kulkevasta kohtisuorasta. Lattiatilan kaltevuus ei saa ylittää mihinkään suuntaan 8:aa prosenttia.

3.2.7

Kunkin ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitetun istumapaikan vapaan korkeuden on oltava vähintään 1 300 mm alaluokkien I ja A ajoneuvoissa ja 900 mm alaluokan II ajoneuvoissa mitattuna kuormittamattoman istuintyynyn korkeimmasta kohdasta. Tämän vapaan korkeuden on ulotuttava koko istuimen ja siihen kuuluvan jalkatilan pystysuuntaiselle alueelle. Tähän tilaan ulottuva selkänoja tai muu esine voidaan sallia edellyttäen, että istuintyynyn eteen jää vähintään 230 mm:n kohtisuora vapaa tila. Jos ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitetun istuimen edessä on yli 1,2 metrin korkuinen väliseinä, tämän tilan on oltava 300 mm.

3.3.1

Ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitettujen istuinten viereen sekä mahdolliselle pyörätuoleille varatulle alueelle on sijoitettava merkinantolaitteita ja niiden on oltava 700—1 200 mm:n korkeudella lattiasta.

3.3.2

Matalalattia-alueella sijaitsevien merkinantolaitteiden on oltava 800—1 500 mm:n korkeudella, jos kohdalla ei ole istuimia.

3.3.3

Kaikkia sisäisiä merkinantolaitteita on voitava käyttää kämmenellä, ja niiden on oltava vär(e)iltään ja sävyltään erottuvia.

3.3.4

Jos ajoneuvo on varustettu rampilla tai hissillä, oven viereen ulkopuolelle on asennettava kuljettajan kanssa tapahtuvaa yhteydenpitoa varten merkinantolaite, joka on enintään 1 300 mm:n korkeudella maasta.

3.4.1

Pyörätuoleille tarkoitetulla tilalla tai ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitetulla istuimella varustetuissa ajoneuvoissa on oltava liitteessä III olevan kuvan 23 a mukaiset ulkopuolelta nähtävissä olevat kuvamerkit sekä ajoneuvon etuosassa tienreunan puolella että asiaankuuluvan (asiaankuuluvien) käyttöoven (käyttöovien) vieressä. Sisäpuolelle pyörätuoleille tarkoitetun tilan tai ensisijaisesti liikuntaesteisille matkustajille tarkoitetun istuimen viereen on myös sijoitettava asianmukaiset kuvamerkit.

3.6.1

Kutakin matkustajaosastossa pyörätuolin käyttäjälle tarkoitettua paikkaa varten on oltava erityisalue, jonka leveys on vähintään 750 mm ja pituus vähintään 1 300 mm. Erityisalueen pitkittäistason on oltava ajoneuvon pitkittäistason suuntainen ja erityisalueen lattiapinnan on oltava liukumista estävä.

Jos pyörätuolitila on tarkoitettu eteenpäin suunnatulle pyörätuolille, edellä olevien selkänojien yläosa voi ulottua pyörätuolitilaan, jos vapaata tilaa on varattu liitteessä III olevan kuvan 22 mukaisesti.

3.6.2

Ajoneuvossa on oltava vähintään yksi oviaukko, jota pyörätuolin käyttäjät voivat käyttää. Alaluokan I ajoneuvoissa on vähintään yhden pyörätuolikäyttöön tarkoitetun oven oltava käyttöovi. Pyörätuolin käyttäjille tarkoitetussa ovessa on oltava tämän liitteen 3.11.2 kohdan säännösten mukainen ajoneuvoon pääsyä helpottava laite (niiausjärjestelmä), jonka yhteydessä on oltava myös 3.11.3 kohdan määräysten mukainen laite (hissi) tai 3.11.4 kohdan määräysten mukainen laite (ramppi).

3.6.3

Pyörätuolikäyttöön tarkoitetun oven, joka ei ole käyttöovi, on oltava vähintään 1 400 mm korkea. Kaikkien pyörätuolikäyttöön tarkoitettujen ovien leveyden on oltava vähintään 900 mm, josta voidaan vähentää 100 mm, jos mittaus suoritetaan kädensijojen korkeudelta.

3.6.4

On oltava mahdollista siirtyä ajoneuvon ulkopuolelta vähintään yhden pyörätuolikäyttöön tarkoitetun oven kautta erityisalueelle (-alueille) viitepyörätuolilla, jonka mitat on esitetty liitteessä III olevassa kuvassa 21.

3.7.1

Pyörätuolitilaan voidaan asentaa taitettavia istuimia. Tällaiset istuimet eivät kuitenkaan saa taitettuina ja silloin, kun niitä ei käytetä, viedä tilaa pyörätuolitilasta.

3.7.2

Ajoneuvossa saa olla pyörätuolitilaan sijoitettuja irrotettavia istuimia edellyttäen, että kuljettaja tai henkilökunnan jäsen voi helposti poistaa tällaiset istuimet.

3.7.3

Jos jonkin istuimen jalkatila tai käytössä olevan taitettavan istuimen jokin osa vie tilaa pyörätuolitilasta, näihin istuimiin tai niiden viereen on kiinnitettävä merkki, jossa on seuraava teksti: ”Anna tarvittaessa tilaa pyörätuolin käyttäjälle”.

3.8.1

Pyörätuolin turvajärjestelmä. Vaihtoehtoisesti 3.8.1.1—3.8.1.2.3 kohdassa oleville vaatimuksille pyörätuolin turvajärjestelmä voi olla 3.8.2—3.8.2.11 kohdassa olevien vaatimusten mukainen.

3.8.2

Vaihtoehtoinen pyörätuolin turvajärjestelmä: