Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 2 ),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon ( 3 ),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä ( 4 ), ja ottaen huomioon sovittelukomitean 18 päivänä heinäkuuta 2000 hyväksymän yhteisen tekstin,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Vesi ei ole tavallinen kaupallinen tuote, vaan pikemminkin perintö, jota on sellaisena suojeltava, puolustettava ja kohdeltava.

(2)

Frankfurtissa 1988 järjestetyn yhteisön vesipolitiikkaa käsitelleen ministeritason seminaarin päätelmissä korostetaan sellaisen yhteisön lainsäädännön tarvetta, joka kattaa ekologisen laadun; neuvosto pyysi 28 päivänä kesäkuuta 1988 antamassaan päätöslauselmassa ( 5 ) komissiota tekemään ehdotuksia yhteisön alueen pintavesien ekologisen laadun parantamiseksi.

(3)

Vuonna 1991 Haagissa järjestetyn, pohjavesiä käsitelleen ministeritason seminaarin julistuksessa tunnustetaan, että tarvitaan toimia makean veden laadun ja määrän pitkäaikaisen huonontumisen välttämiseksi ja edellytetään, että vuoteen 2000 mennessä pannaan täytäntöön toimintaohjelma, jonka tavoitteena on makean veden varojen kestävä hoito ja suojelu; neuvosto kehotti 25 päivänä helmikuuta 1992 ( 6 ) ja 20 päivänä helmikuuta 1995 ( 7 ) antamissaan päätöslauselmissa laatimaan pohjavesiä koskevan toimintaohjelman ja muuttamaan pohjaveden suojelemisesta tiettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta 17 päivänä joulukuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 80/68/ETY ( 8 ) osana yleistä makean veden suojelua koskevaa politiikkaa.

(4)

Jatkuvasti lisääntyvästä tarpeesta saada eri tarkoituksiin riittävästi hyvälaatuista vettä aiheutuu yhteisön vesiin kohdistuvia kasvavia paineita; Euroopan ympäristökeskus esitteli kertomuksessaan ”Ympäristön tilasta Euroopan unionissa — 1995” 10 päivänä marraskuuta 1995 ajantasaisen ympäristöntilaraportin, jossa vahvistetaan toiminnan tarve yhteisön vesien laadun ja määrän suojelemiseksi.

(5)	Neuvoston 18 päivänä joulukuuta 1995 antamissa päätelmissä edellytetään muun muassa uuden puitedirektiivin laatimista kestävän vesipolitiikan perusperiaatteiden luomiseksi Euroopan unionissa sekä kehotetaan komissiota tekemään ehdotus.

(6)	Komissio antoi 21 päivänä helmikuuta 1996 Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan yhteisön vesipolitiikkaa koskevan tiedonannon, jossa esitetään yhteisön vesipolitiikan periaatteet.

(7)

Komissio antoi 9 päivänä syyskuuta 1996 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi pohjaveden yhdennettyä suojelua ja hoitoa koskevasta toimintasuunnitelmasta ( 9 ); komission ehdotuksessa kiinnitetään huomiota tarpeeseen ottaa käyttöön menettelyjä makean veden oton sääntelemiseksi ja makean veden laadun ja määrän seuraamiseksi.

(8)	Komissio antoi 29 päivänä toukokuuta 1995 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kosteikkojen viisasta käyttöä ja säilyttämistä koskevan tiedonannon, jossa tunnustetaan näiden tärkeä tehtävä vesivarojen suojelussa.

(9)	On luotava yhtenäinen yhteisön vesipolitiikka.

(10)	Neuvosto kehotti 25 päivänä kesäkuuta 1996, alueiden komitea 19 päivänä syyskuuta 1996, talous- ja sosiaalikomitea 26 päivänä syyskuuta 1996 ja Euroopan parlamentti 23 päivänä lokakuuta 1996 komissiota tekemään ehdotuksen neuvoston direktiiviksi Euroopan vesipolitiikan puitteista.

(11)

Perustamissopimuksen 174 artiklan mukaisesti yhteisön ympäristöpolitiikan on määrä edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista sekä luonnonvarojen harkittua ja järkevää käyttöä, ja sen on määrä perustua ennalta varautumisen periaatteeseen sekä periaatteisiin, joiden mukaan olisi ryhdyttävä ennaltaehkäiseviin toimiin, ympäristövahingot olisi torjuttava ensisijaisesti niiden lähteellä ja pilaajan olisi maksettava.

(12)

Perustamissopimuksen 174 artiklan mukaisesti yhteisö ottaa ympäristöpolitiikkaansa valmistellessaan huomioon käytettävissä olevat tieteelliset ja tekniset tiedot, yhteisön eri alueiden ympäristöolosuhteet, yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kokonaisuutena ja yhteisön eri alueiden tasapainoisen kehityksen sekä toimien toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä mahdollisesti aiheutuvat hyödyt ja kustannukset.

(13)

Yhteisön erilaiset olot ja tarpeet edellyttävät yksityiskohdiltaan erilaisia ratkaisuja; erilaisuus olisi otettava huomioon suunniteltaessa ja toteutettaessa toimenpiteitä vesistöalueen puitteissa vesien suojelun ja kestävän käytön turvaamiseksi. Päätökset olisi tehtävä mahdollisimman lähellä niitä paikkoja, joissa veteen kohdistuu vaikutuksia tai sitä käytetään. Jäsenvaltioiden vastuulla olevat toimet olisi asetettava etusijalle laatimalla alueellisiin ja paikallisiin oloihin soveltuvia toimenpideohjelmia.

(14)	Tämän direktiivin onnistuneen täytäntöönpanon edellytyksinä ovat tiivis yhteistyö ja yhtenäinen toiminta yhteisön, jäsenvaltioiden ja paikallisella tasolla sekä kansalaisille ja vedenkäyttäjille tiedottaminen, heidän kuulemisensa ja osallistumisensa.

(15)	Vesihuolto on Euroopan yleishyödyllisiä palveluja koskevan komission tiedonannon ( 10 ) mukaan yleishyödyllinen palvelu.

(16)

On tarpeen yhdentää vesien suojelua ja kestävää hoitoa edelleen muihin yhteisön politiikkoihin kuten energiapolitiikkaan, liikennepolitiikkaan, maatalouspolitiikkaan, kalastuspolitiikkaan, aluepolitiikkaan ja matkailupolitiikkaan. Tällä direktiivillä olisi luotava pohja jatkuvalle vuoropuhelulle ja strategioiden kehittämiselle eri politiikkojen yhdentämiseksi edelleen. Tällä direktiivillä voidaan myötävaikuttaa merkittävästi myös muuhun jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön kuten Euroopan aluekehityssuunnitelmaan (ESDP).

(17)

Tehokkaassa ja yhtenäisessä vesipolitiikassa on otettava huomioon rannikon ja jokien suualueiden lähellä sijaitsevien taikka lahtien tai suhteellisen suljettujen merien vesiympäristön haavoittuvaisuus, sillä niiden tasapainoon vaikuttaa merkittävästi niihin virtaavien sisämaan vesien laatu. Vesistöalueiden veden tilan suojeleminen tuottaa taloudellista hyötyä vaikuttamalla osaltaan kalakantojen suojeluun rannikoiden kalakannat mukaan lukien.

(18)

Yhteisön vesipolitiikka edellyttää avoimia, tehokkaita ja yhdenmukaisia lainsäädännöllisiä puitteita. Yhteisön olisi luotava yhteiset periaatteet ja yleispuitteet toiminnalle. Tällä direktiivillä olisi luotava nämä puitteet sekä koordinoitava, yhdennettävä ja pitkällä aikavälillä kehitettävä edelleen vesien suojelun ja kestävän käytön yleisperiaatteita ja -rakenteita yhteisössä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

(19)

Tällä direktiivillä pyritään yhteisön vesiympäristön säilyttämiseen ja parantamiseen; tämä tavoite kohdistuu lähinnä veden laatuun. Määrän ennakkovalvonta on veden hyvän laadun turvaamisen osatekijä, ja sen vuoksi olisi säädettävä myös määrää koskevista toimenpiteistä veden hyvän laadun turvaamiseksi.

(20)	Pohjavesimuodostuman määrällinen tila voi vaikuttaa kyseiseen muodostumaan yhteydessä olevien pintavesien ja maaekosysteemien ekologiseen laatuun.

(21)

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat sopimuspuolia useissa kansainvälisissä sopimuksissa, jotka sisältävät merkittäviä velvoitteita merivesien suojelemiseksi pilaantumiselta, erityisesti Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1992 allekirjoitettu Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus, jonka neuvosto on hyväksynyt päätöksellä 94/157/EY ( 11 ), Pariisissa 22 päivänä syyskuuta 1992 allekirjoitettu Koillis-Atlantin meriympäristön suojelua koskeva yleissopimus, jonka neuvosto on hyväksynyt päätöksellä 98/249/EY ( 12 ), sekä Barcelonassa 16 päivänä helmikuuta 1976 allekirjoitettu Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskeva yleissopimus, jonka neuvosto on hyväksynyt päätöksellä 77/585/ETY ( 13 ), ja siihen liittyvä Ateenassa 17 päivänä toukokuuta 1980 allekirjoitettu Välimeren suojelemista maalta peräisin olevalta pilaantumiselta koskeva pöytäkirja, jonka neuvosto on hyväksynyt päätöksellä 83/101/ETY ( 14 ). Tämän direktiivin on määrä edistää osaltaan sitä, että yhteisö ja sen jäsenvaltiot kykenevät täyttämään nämä velvoitteet.

(22)	Tämän direktiivin on määrä vaikuttaa osaltaan vaarallisten aineiden vesiin tapahtuvien päästöjen asteittaiseen vähentämiseen.

(23)

Tarvitaan yhteisiä periaatteita, jotta jäsenvaltioiden pyrkimykset yhteisön alueen vesien määrän ja laadun suojelun parantamiseksi voidaan sovittaa yhteen ja jotta voidaan edistää kestävää vedenkäyttöä, torjua useiden valtioiden alueelle vaikuttavia veteen liittyviä ongelmia, suojella vesiekosysteemejä sekä niihin suoraan yhteydessä olevia maaekosysteemejä ja kosteikkoja sekä turvata ja kehittää yhteisön vesien käyttömahdollisuuksia.

(24)	Veden hyvä laatu turvaa osaltaan väestön juomaveden hankinnan.

(25)

Olisi vahvistettava yhteiset määritelmät, jotka koskevat veden laatua ja, jos se on tarpeen ympäristönsuojelun kannalta, määrää. Olisi asetettava ympäristötavoitteita, jotta voidaan taata pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen kaikkialla yhteisössä ja jotta ehkäistään vesien tilan huononeminen yhteisön tasolla.

(26)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä saavuttamaan vähintään hyvä vesien tila suunnittelemalla ja panemalla täytäntöön yhdennettyjen toimenpideohjelmien avulla tarpeelliset toimenpiteet ottaen huomioon nykyiset yhteisön vaatimukset. Vesien hyvä tila olisi säilytettävä siellä, missä se jo vallitsee. Pohjavesien osalta olisi hyvän tilan vaatimisen lisäksi havaittava kaikki merkitykselliset ja pysyvät nousevat muutossuunnat pilaavien aineiden pitoisuuksissa, ja ne pitäisi kääntää laskeviksi.

(27)	Tämän direktiivin perimmäisenä tavoitteena on poistaa vaaralliset prioriteettiaineet ja osaltaan vaikuttaa siihen, että luonnonaineiden pitoisuudet meriympäristössä saavuttavat miltei taustapitoisuudet.

(28)

Pinta- ja pohjavedet ovat periaatteessa uusiutuvia luonnonvaroja; erityisesti pohjaveden hyvän tilan turvaaminen edellyttää varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa toimintaa ja suojelutoimien jatkuvaa pitkän ajan suunnittelua, koska pohjavesi muodostuu ja uusiutuu hitaasti. Tilan parantumiseen tarvittavan ajan pituus olisi otettava huomioon suunniteltaessa toimenpiteitä pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi sekä pilaavien aineiden pitoisuuksissa havaittujen merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien kääntämiseksi laskeviksi.

(29)	Pyrkiessään saavuttamaan tässä direktiivissä asetetut tavoitteet ja laatiessaan sitä varten toimenpideohjelmia jäsenvaltiot voivat toteuttaa ne vaiheittain täytäntöönpanokustannusten jakamiseksi pitemmälle ajalle.

(30)	Tämän direktiivin täysimääräisen ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi määräaikojen pidentämisen olisi perustuttava asianmukaisiin, selviin ja avoimiin näkökohtiin, ja jäsenvaltioiden on vesipiirin hoitosuunnitelmassa osoitettava, että pidentäminen on perusteltua.

(31)

Jos vesimuodostuma on niin ihmistoiminnan muuttama tai sen luonnonolot ovat sellaiset, että hyvän tilan saavuttaminen on mahdotonta tai kohtuuttoman kallista, voidaan asettaa vähemmän vaativia ympäristötavoitteita asianmukaisten, selvien ja avoimien perusteiden mukaisesti, ja kaikki käytännössä mahdolliset toimenpiteet olisi toteutettava vesien tilan edelleen huononemisen ehkäisemiseksi.

(32)

Saattaa olla perusteltua poiketa tietyin edellytyksin vesien tilan edelleen huononemisen ehkäisemistä tai hyvän tilan saavuttamista koskevista vaatimuksista, jos epäonnistuminen johtuu ennalta arvaamattomista tai poikkeuksellisista oloista erityisesti tulvien ja kuivuuden aikana, tai jos pintavesimuodostuman fyysisiä ominaisuuksia tai pohjavesimuodostumien pohjaveden korkeutta on muutettava erittäin tärkeän yleisen edun vuoksi, edellyttäen että kaikki käytännössä mahdolliset toimenpiteet vesimuodostuman tilaan kohdistuvan haittavaikutuksen vähentämiseksi on toteutettu.

(33)	Olisi pyrittävä kaikkien vesistöalueiden vesien hyvään tilaan sovittamalla yhteen samoihin ekologisiin, hydrologisiin ja hydrogeologisiin järjestelmiin kuuluvia pinta- ja pohjavesiä koskevat toimenpiteet.

(34)	Ympäristönsuojelun vuoksi on tarpeen, että aiempaa enemmän yhdennetään pinta- ja pohjavesien laatua ja määrää koskevia näkökohtia ottaen huomioon luonnolliset virtausolot osana hydrologista kiertoa.

(35)

Tämän direktiivin mukaisten ympäristötavoitteiden saavuttamista koskevat vaatimukset ja erityisesti kaikki toimenpideohjelmat olisi koordinoitava koko vesipiirin osalta niillä vesistöalueilla, joilla vedenkäytöllä voi olla maasta toiseen ulottuvia vaikutuksia. Yhteisön rajojen ulkopuolelle ulottuvien vesistöalueiden osalta jäsenvaltioiden olisi pyrittävä asianmukaiseen yhteistyöhön kyseisten yhteisön ulkopuolisten valtioiden kanssa. Tämä direktiivi edistää osaltaan kansainvälisten vesiensuojelu- ja vesienhoitosopimuksien yhteisölle aiheuttamien velvoitteiden täytäntöönpanoa, erityisesti neuvoston päätöksellä 95/308/EY ( 15 ) hyväksytyn valtioiden rajat ylittävien jokien ja useamman kuin yhden valtion alueelle ulottuvien järvien suojelua ja käyttöä koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ja sen soveltamisesta myöhemmin tehtyjen tai tehtävien sopimusten täytäntöönpanoa.

(36)

On tarpeen ryhtyä analysoimaan vesistöalueen ominaispiirteitä ja ihmistoiminnan vaikutuksia samoin kuin laatimaan taloudellista analyysia veden käytöstä. Jäsenvaltioiden olisi seurattava veden tilan muutoksia järjestelmällisesti ja vertailukelpoisella tavalla koko yhteisön alueella. Kyseiset tiedot ovat tarpeen, jotta jäsenvaltioilla olisi vankka perusta kehittää toimenpideohjelmia tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(37)	Jäsenvaltioiden olisi nimettävä juomavedenottoon käytettävät vedet ja huolehdittava siitä, että juomaveden laadusta 15 päivänä heinäkuuta 1980 annettua neuvoston direktiiviä 80/778/ETY ( 16 ) noudatetaan.

(38)

Jäsenvaltioiden käyttämät taloudelliset ohjauskeinot voivat soveltua osaksi toimenpideohjelmaa. Vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamisen periaate, vesiympäristölle aiheutettuun vahinkoon tai haittavaikutukseen liittyvät ympäristö- ja luonnonvarakustannukset mukaan lukien, olisi otettava huomioon erityisesti pilaaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Tätä varten tarvitaan vesipalvelujen taloudellista analyysiä, joka perustuu vesipiirin alueen vedenhankintaa ja -tarvetta koskeviin pitkän ajan ennusteisiin.

(39)	On tarpeen ehkäistä tai vähentää ympäristövahinkojen aiheuttamaa vesien pilaantumista. Toimenpideohjelmaan olisi sisällytettävä toimenpiteet, joilla tähän pyritään.

(40)	Pilaantumisen ehkäisemisen ja hallinnan osalta yhteisön vesipolitiikan pitäisi perustua pilaantumisen ehkäisemiseen sen lähteellä käyttäen yhdistettyä lähestymistapaa, jossa asetetaan päästöraja-arvoja ja ympäristönlaatunormeja.

(41)	Veden määrän kannalta olisi säädettävä vedenoton ja patoamisen ennakkovalvonnan yleisperiaatteet, jotta turvataan kohteena olevien vesien ympäristönäkökohdiltaan kestävä käyttö.

(42)	Vähimmäisvaatimuksiksi olisi yhteisön lainsäädännössä asetettava tiettyjä pilaavien aineiden ryhmiä koskevia yhteisiä ympäristön laatunormeja ja päästöjen raja-arvoja. Näiden normien käyttöönotto yhteisössä pitäisi turvata säännöksin.

(43)

Vaarallisten prioriteettiaineiden päästöistä ja häviöistä aiheutuva pilaantuminen on lopetettava kerralla tai vaiheittain. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi päätettävä komission ehdotuksesta, mihin aineisiin toiminta pitää kohdistaa ensisijaisesti ja mitä erityistoimenpiteitä pitää toteuttaa näiden aineiden aiheuttaman vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ottaen huomioon kaikki merkittävät lähteet sekä määritellen kustannustehokas ja tasasuhteinen sääntelyjärjestelmä.

(44)	Vaarallisia prioriteettiaineita yksilöitäessä olisi otettava huomioon varovaisuusperiaate, ja nojauduttava erityisesti tuotteen mahdollisten haittavaikutusten yksilöimiseen ja tieteelliseen riskinarviointiin.

(45)	Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla ehkäistään prioriteettiaineiden aiheuttama pintavesien pilaantuminen ja joilla vähennetään vaiheittain muiden aineiden aiheuttamaa pilaantumista, joka muuten estäisi jäsenvaltioita saavuttamasta pintavesimuodostumia koskevia tavoitteita.

(46)

Sen varmistamiseksi, että kansalaiset ja vedenkäyttäjät voivat osallistua vesipiirin hoitosuunnitelman laatimiseen ja saattamiseen ajan tasalle, on tarpeen antaa asianmukaisia tietoja suunnitelluista toimenpiteistä ja tiedottaa niiden toteuttamisen edistymisestä, jotta kansalaiset voivat osallistua valmisteluun ennen kuin lopulliset päätökset toimenpiteistä tehdään.

(47)	Tällä direktiivillä olisi luotava menettelyt sellaisten veden tilan parantamisen esteiden varalta, jotka jäävät yhteisön vesilainsäädännön soveltamisalueen ulkopuolelle, tarkoituksena kehittää sopivia yhteisön strategioita tällaisten esteiden voittamiseksi.

(48)	Komission olisi esitettävä vuosittain ajantasainen suunnitelma vesiä koskevista aloitteista, joita se aikoo ehdottaa.

(49)

Yhtenäisen lähestymistavan varmistamiseksi yhteisössä tähän direktiiviin pitäisi liittää teknisiä tarkennuksia. Vesien tilan arviointiperusteet ovat merkittävä edistysaskel. Tiettyjen teknisten osien mukauttamisessa tekniikan kehitykseen sekä seuranta-, näytteenotto- ja analyysimenetelmien yhtenäistämisessä olisi noudatettava komiteamenettelyä. Edistääkseen vesipiirien ominaispiirteiden arviointiperusteiden syvällistä ymmärtämistä ja yhtenäistä soveltamista komissio voi hyväksyä suuntaviivoja perusteiden soveltamista varten.

(50)	Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY ( 17 ) mukaisesti.

(51)	Tämän direktiivin soveltamisella on määrä saavuttaa vähintään tietyissä aiemmissa säädöksissä vaadittua vastaava vesiensuojelun taso, minkä vuoksi aiemmat säädökset olisi kumottava, kun asianomaiset tämän direktiivin säännökset on pantu täysimääräisesti täytäntöön.

(52)

Tämän direktiivin säännöksillä korvataan ne vaarallisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen torjunnan puitteet, joista on säädetty tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamaa pilaantumista koskevassa neuvoston direktiivissä 76/464/ETY ( 18 ). Kyseinen direktiivi on näin ollen kumottava, kun tämän direktiivin säännökset on pantu täytäntöön täysimääräisesti.

(53)

Vesien suojelua koskevan voimassa olevan ympäristölainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano ja voimaansaattaminen on varmistettava. On tarpeen varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevien säännösten asianmukainen soveltaminen koko yhteisön alueella jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädettyjen asianmukaisten seuraamusten avulla. Kyseisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja vakuuttavia,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

Tämän direktiivin tarkoituksena on luoda sisämaan pintavesien, jokisuiden vaihettumisalueiden sekä rannikko- ja pohjavesien suojelua varten puitteet, jotka

1. Jäsenvaltioiden on määritettävä kansallisella alueellaan olevat erilliset vesistöalueet ja muodostettava niistä tämän direktiivin soveltamiseksi erillisiä vesipiirejä. Pienet vesistöalueet voidaan tarvittaessa yhdistää suuriin vesistöalueisiin tai läheisiin pieniin vesistöalueisiin yhdeksi vesipiiriksi. Pohjavedet, jotka eivät noudata täysin tietyn vesistöalueen rajoja, yksilöidään ja ne liitetään lähimpään tai soveltuvimpaan vesipiiriin. Rannikkovedet yksilöidään ja ne liitetään lähimpään tai soveltuvimpaan vesipiiriin tai -piireihin.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin säännösten soveltamiseksi kaikissa alueensa vesipiireissä aiheelliset hallinnolliset järjestelyt, mukaan lukien asianmukaisen toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen.

3. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että vesistöalue, joka ulottuu useamman kuin yhden jäsenvaltion alueelle, liitetään kansainväliseen vesipiiriin. Asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä komissio avustaa tällaisen kansainvälisen vesipiirin perustamista.

Kunkin jäsenvaltion on toteutettava omalla alueellaan tämän direktiivin säännösten soveltamiseksi aiheelliset hallinnolliset järjestelyt kaikissa sinne ulottuvissa kansainvälisissä vesipiireissä, mukaan lukien asianmukaisen toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen.

4. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tämän direktiivin vaatimukset 4 artiklassa määritettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, ja erityisesti kaikki toimenpideohjelmat sovitetaan yhteen koko vesipiirissä. Kansainvälisten vesipiirien osalta kyseisten jäsenvaltioiden on yhdessä huolehdittava yhteensovittamisesta, ja ne voivat käyttää kansainvälisten sopimusten perusteella syntyneitä rakenteita tähän tarkoitukseen. Kyseisten jäsenvaltioiden pyynnöstä komissio avustaa toimenpideohjelmien laatimista.

5. Kun vesipiiri ulottuu yhteisön alueen ulkopuolelle asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden on pyrittävä aiheelliseen yhteistyöhön kyseessä olevien unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa, jotta tämän direktiivin tavoitteet saavutetaan koko vesipiirissä. Jäsenvaltioiden on huolehdittava tämän direktiivin säännösten soveltamisesta alueillaan.

6. Jäsenvaltiot voivat nimetä olemassa olevan kansallisen tai kansainvälisen toimielimen toimivaltaiseksi viranomaiseksi tätä direktiiviä sovellettaessa.

7. Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltainen viranomainen 24 artiklassa mainittuun päivämäärään mennessä.

8. Jäsenvaltioiden on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa 24 artiklassa mainitusta päivämäärästä komissiolle luettelo toimivaltaisista viranomaisistaan ja niiden kansainvälisten elinten toimivaltaisista viranomaisista, joiden toimintaan ne osallistuvat. Kustakin toimivaltaisesta viranomaisesta on toimitettava liitteessä I vaaditut tiedot.

9. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 8 kohdan mukaisesti annettuihin tietoihin tehdyistä muutoksista kolmen kuukauden kuluessa muutoksen voimaantulosta.

1. Vesipiirien hoitosuunnitelmissa esitettyjä toimenpideohjelmia käytäntöön saatettaessa:

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin kuuluvan Mayotten, jäljempänä ’Mayotte’, osalta a alakohdan ii ja iii alakohdassa, b alakohdan ii alakohdassa ja c alakohdassa tarkoitettu määräaika on 22 päivä joulukuuta 2021.

2. Jos tiettyyn vesimuodostumaan sovelletaan useampaa kuin yhtä edellä 1 kohdassa olevista tavoitteista, on niistä sovellettava kaikkein tiukinta.

3. Jäsenvaltiot voivat nimetä pintavesimuodostuman keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi, kun

4. ►M6 Edellä 1 kohdassa säädettyjä määräaikoja voidaan pidentää vesimuodostumia koskevien tavoitteiden vaiheittaiseksi saavuttamiseksi edellyttäen, ettei asianomaisen vesimuodostuman tila huonone edelleen ja että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: ◄

5. Jäsenvaltiot voivat asettaa tietyille vesimuodostumille vähemmän vaativia ympäristötavoitteita kuin 1 kohdassa vaaditut, kun ne ovat niin 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ihmistoiminnan muuttamat tai niiden luonnonolot ovat sellaiset, että vaativampien tavoitteiden saavuttaminen on mahdotonta tai suhteettoman kallista, ja jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

6. Vesimuodostumien tilan tilapäisen huononemisen, joka johtuu luonnon tai ylivoimaisen esteen aiheuttamista olosuhteista, jotka ovat poikkeuksellisia ja joita ei ole kohtuudella voitu ennakoida, etenkin erittäin suurista tulvista ja pitkäaikaisesta kuivuudesta, tai jotka johtuvat onnettomuuksista, joita ei ole kohtuudella voitu ennakoida, ei katsota rikkovan tämän direktiivin vaatimuksia, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

8. Jäsenvaltioiden on 3, 4, 5, 6 ja 7 kohtaa soveltaessaan huolehdittava, että soveltaminen ei pysyvästi estä tai vaaranna tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamista muissa saman vesipiirin vesimuodostumissa ja että se on sopusoinnussa yhteisön muun ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon kanssa.

9. On toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että uusien säännösten, mukaan luettuna 3, 4, 5, 6 ja 7 kohdan, soveltaminen takaa vähintään saman tasoisen suojelun kuin olemass oleva yhteisön lainsäädäntö.

Vesipiirin ominaispiirteet, ihmistoiminnan ympäristövaikutuksien tarkastelu ja vedenkäytön taloudellinen analyysi

1. Kunkin jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että kullekin vesipiirille tai sen alueella olevalle kansainvälisen vesipiirin osalle tehdään

liitteissä II ja III olevien teknisten määrittelyjen mukaisesti ja että ne saatetaan valmiiksi viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimantulopäivästä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut analyysit ja tarkastelut on tarkistettava ja tarvittaessa saatettava ajan tasalle viimeistään 13 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kaikista vesipiireihin kuuluvista, yhteisön pintavesiä ja pohjavettä tai vedestä suoraan riippuvaisia elinympäristöjä ja lajeja suojelemaan tarkoitetun lainsäädännön perusteella erityissuojeltaviksi osoitetuista alueista laaditaan rekisteri tai useampia rekistereitä. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että rekisteri on valmis viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

2. Rekisterissä tai rekistereissä on oltava kaikki 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti yksilöidyt vesimuodostumat ja liitteessä IV mainittuihin tarkoituksiin perustetut suojelualueet.

3. Kaikkien vesipiirien suojelualuerekisterit on tarkistettava ja pidettävä ajan tasalla.

Jäsenvaltioiden on seurattava liitteen V mukaisesti vesimuodostumia, joista mainitun liitteen mukaisesti otetaan vettä keskimäärin yli 100 m3 päivässä.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kaikissa 1 kohdan mukaisesti yksilöidyissä vesimuodostumissa saavutetaan 4 artiklan mukaiset tavoitteet ja että ne täyttävät tämän direktiivin vaatimukset sekä pintavesimuodostumien osalta 16 artiklan mukaiset yhteisön ympäristönlaatunormit ja että niistä asianmukaisella vedenkäsittelyllä ja yhteisön lainsäädännön mukaisesti saatava vesi täyttää myös direktiivin 80/778/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/83/EY, vaatimukset.

3. Jäsenvaltioiden on huolehdittava yksilöityjen vesimuodostumien riittävästä suojelusta niiden laadun huononemisen välttämiseksi jotta juomaveden tuottamisessa vaadittavan puhdistuskäsittelyn tasoa voidaan laskea. Jäsenvaltiot voivat perustaa suojavyöhykkeitä kyseisiä vesimuodostumia varten.

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että vesien tilan seuraamiseksi laaditaan ohjelmia yhtenäisen ja monipuolisen kokonaiskuvan saamiseksi vesien tilasta kussakin vesipiirissä:

2. Nämä ohjelmat on käynnistettävä viimeistään kuuden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä, jollei asianomaisessa lainsäädännössä toisin säädetä. Seurannan on oltava liitteessä V olevien vaatimusten mukaista.

3. On vahvistettava teknisiä eritelmiä ja veden tilaa koskevia yhtenäistettyjä analysointi- ja seurantamenetelmiä. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

1. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamisen periaate mukaan lukien ympäristö- ja luonnonvarakustannukset ja silloin on otettava huomioon liitteen III mukainen taloudellinen analyysi ja erityisesti pilaaja maksaa -periaate.

Jäsenvaltiot voivat näin tehdessään ottaa huomioon kustannusten kattamisen sosiaaliset, ympäristöön kohdistuvat ja taloudelliset vaikutukset samoin kuin kyseisen alueen tai alueiden maantieteelliset olot ja ilmasto-olot.

2. Jäsenvaltioiden on selostettava vesipiirin hoitosuunnitelmissa 1 kohdan täytäntöön panemiseksi suunnitellut toimenpiteet, jotka osaltaan vaikuttavat tämän direktiivin ympäristötavoitteiden saavuttamiseen, sekä veden käytön eri sektoreiden osallistuminen vesipalveluiden kustannusten kattamiseen.

3. Tämän artiklan säännökset eivät saa estää tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien ennaltaehkäisevien tai korjaavien toimenpiteiden rahoitusta.

4. Jäsenvaltioiden ei katsota rikkovan direktiiviä, jos ne päättävät olla vakiintuneen käytännön mukaan soveltamatta tiettyyn veden käyttötoimintaan 1 kohdan toisen alakohdan säännöksiä ja tämän vuoksi myöskään 2 kohdan asianomaisia säännöksiä silloin, kun kyseinen päätös ei vaaranna tämän direktiivin tarkoitusta eikä sen tavoitteiden saavuttamista. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vesipiirin hoitosuunnitelmissa perustelunsa siihen, miksi ne eivät sovella 1 kohdan toista alakohtaa täysimääräisesti.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkia 2 kohdassa tarkoitettuja päästöjä pintavesiin hallitaan tässä artiklassa vahvistetun yhdistetyn lähestymistavan mukaisesti.

viimeistään 12 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä, jollei asianomaisessa lainsäädännössä toisin säädetä.

3. Jos tämän direktiivin mukaisesti vahvistettu, liitteessä IX luetelluissa direktiiveissä vahvistettu tai muun yhteisön lainsäädännön mukaisesti vahvistettu laatutavoite tai laatunormi vaatii tiukempia ehtoja kuin 2 kohdan soveltamisesta johtuvat, on käytettävä tehokkaampia keinoja päästöjen vähentämiseksi.

1. Kunkin jäsenvaltion on huolehdittava, että kullekin vesipiirille tai jäsenvaltion alueella olevalle kansainvälisen vesipiirin osalle laaditaan toimenpideohjelma, jossa otetaan huomioon 5 artiklassa edellytettyjen analyysien ja tarkastelujen tulokset ja jonka tarkoituksena on saavuttaa 4 artiklan mukaiset tavoitteet. Toimenpideohjelmissa voidaan viitata toimenpiteisiin, jotka johtuvat kansallisella tasolla annetusta lainsäädännöstä ja koskevat koko jäsenvaltion aluetta. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa toteuttaa toimenpiteitä, joita sovelletaan kaikkiin vesipiireihin ja/tai kansainvälisten vesipiirien niihin osiin, jotka sijaitsevat jäsenvaltion alueella.

2. Jokaisen toimenpideohjelman on sisällettävä 3 kohdassa yksilöidyt ”perustoimenpiteet” ja tarvittaessa ”täydentävät” toimenpiteet.

3. ”Perustoimenpiteet” ovat vähimmäisvaatimuksia, jotka tulee täyttää, ja niihin kuuluvat:

4. ”Täydentävät” toimenpiteet ovat toimenpiteitä, jotka on suunniteltu ja toteutettu perustoimenpiteiden lisäksi 4 artiklan mukaisesti asetettujen tavoitteiden ja normien saavuttamiseksi. Liitteessä VI olevassa B osassa on alustava luettelo tällaisista toimenpiteistä.

Jäsenvaltiot voivat toteuttaa myös muita toimenpiteitä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien vesien suojelun tehostamiseksi tai niiden tilan parantamiseksi, mukaan lukien 1 artiklassa tarkoitettujen asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano.

5. Jos seurantatiedoista tai muista tiedoista käy ilmi, että 4 artiklan mukaisesti asetettuja tavoitteita ei todennäköisesti saavuteta, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että

Jos nämä syyt johtuvat luonnon tai ylivoimaisen esteen aiheuttamista olosuhteista, jotka ovat poikkeuksellisia ja joita ei ole kohtuudella voitu ennakoida, kuten erittäin suurista tulvista ja pitkäaikaisesta kuivuudesta, jäsenvaltio voi päättää, että lisätoimenpiteet eivät ole käytännössä mahdollisia, ottaen kuitenkin huomioon 4 artiklan 6 kohdan.

6. Toteutettaessa 3 kohdan mukaisia toimia jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet, jotta merivesien pilaantuminen ei pahene. Toimenpiteet, jotka toteutetaan 3 kohdan mukaisesti, eivät saa missään tapauksessa suoraan tai välillisesti lisätä pintavesien pilaantumista, sanotun rajoittamatta voimassa olevan lainsäädännön soveltamista. Tätä vaatimusta ei sovelleta tapauksissa, joissa se johtaisi ympäristön lisääntyneeseen pilaantumiseen kokonaisuudessaan.

7. Toimenpideohjelman on oltava valmiina viimeistään yhdeksän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä, ja kaikki toimenpiteet on käynnistettävä viimeistään 12 vuoden kuluttua kyseisestä päivästä.

Mayotten osalta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ensimmäinen määräaika on 22 päivä joulukuuta 2015 ja jälkimmäinen 22 päivä joulukuuta 2018.

8. Toimenpideohjelmat on tarkistettava ja tarvittaessa ajantasaistettava viimeistään 15 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä ja sen jälkeen joka kuudes vuosi. Ajantasaistetun ohjelman mukaiset uudet tai tarkistetut toimenpiteet on käynnistettävä kolmen vuoden kuluessa ohjelman valmistumisesta.

Mayotten osalta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määräaika on 22 päivä joulukuuta 2021.

1. Jos jäsenvaltio havaitsee seikan, jolla on vaikutusta sen vesien hoitoon, mutta jota kyseinen jäsenvaltio ei pysty ratkaisemaan, se voi ilmoittaa asiasta komissiolle ja mille tahansa muulle jäsenvaltiolle, jota asia koskee, ja tehdä suosituksia sen ratkaisemiseksi.

2. Komission on vastattava jäsenvaltioilta sille tulleisiin ilmoituksiin tai suosituksiin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa.

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että jokaiselle niiden alueella kokonaan sijaitsevalle vesipiirille laaditaan vesipiirin hoitosuunnitelma.

2. Kun kyseessä on kokonaan yhteisön alueella sijaitseva kansainvälinen vesipiiri, jäsenvaltioiden on huolehdittava yhteensovittamisesta yhden ainoan kansainvälisen vesipiirin hoitosuunnitelman laatimiseksi. Jos kyseistä kansainvälisen vesipiirin hoitosuunnitelmaa ei laadita, jäsenvaltioiden on laadittava tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi sellaiset vesipiirin hoitosuunnitelmat, jotka kattavat vähintään niiden alueella olevat kansainvälisten vesipiirien osat.

3. Kun kyse on kansainvälisestä vesipiiristä, joka ulottuu yhteisön rajojen ulkopuolelle, jäsenvaltioiden on pyrittävä yhden ainoan vesipiirin hoitosuunnitelman laatimiseen, ja jos se ei ole mahdollista, suunnitelman on katettava vähintään se osa kansainvälisestä vesipiiristä, joka on kyseisen jäsenvaltion alueella.

4. Vesipiirin hoitosuunnitelman on sisällettävä liitteessä VII luetellut tiedot.

5. Vesipiirin hoitosuunnitelmia voidaan täydentää vesistöalueen osaa, tiettyä toimialaa, tiettyä kysymystä tai vesityyppiä koskevilla yksityiskohtaisemmilla ohjelmilla ja hoitosuunnitelmilla vesienhoidon erityispiirteiden huomioon ottamiseksi. Näiden toimien toteuttaminen ei vapauta jäsenvaltioita niiden tämän direktiivin muiden säännösten mukaisista velvoitteista.

6. Vesipiirin hoitosuunnitelmat on julkaistava viimeistään 9 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

Mayotten osalta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määräaika on 22 päivä joulukuuta 2015.

7. Vesipiirin hoitosuunnitelmia on tarkasteltava uudelleen ja ne on ajantasaistettava viimeistään 15 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä ja sen jälkeen joka kuudes vuosi.

Mayotten osalta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määräaika on 22 päivä joulukuuta 2021.

1. Jäsenvaltioiden on kannustettava kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan tämän direktiivin täytäntöönpanoon, erityisesti vesipiirin hoitosuunnitelmien laatimisen, tarkistamisen ja ajantasaistamisen osalta. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että ne jokaisen vesipiirin osalta julkaisevat

ja että kansalaisilla, mukaan lukien veden käyttäjät, on oltava mahdollisuus esittää niistä huomautuksia.

Vesipiirin hoitosuunnitelmaehdotuksen laatimisessa käytettyjen tausta-asiakirjojen ja tietojen on oltava pyynnöstä saatavilla.

2. Jäsenvaltioiden on annettava vähintään kuusi kuukautta aikaa toimittaa kirjallisia huomautuksia kyseisistä asiakirjoista, jotta eri tahot saataisiin aktiivisesti mukaan ja niitä voitaisiin kuulla.

3. Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, sovelletaan myös ajantasaistettuihin vesipiirin hoitosuunnitelmiin.

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava jäljennökset vesipiirin hoitosuunnitelmista ja kaikista niihin myöhemmin tehdyistä ajantasaistuksista komissiolle ja muille jäsenvaltioille, joita asia koskee, kolmen kuukauden kuluessa niiden julkaisemisesta seuraavasti:

2. Jäsenvaltioiden on annettava kolmen kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta yhteenveto ensimmäistä vesipiirin hoitosuunnitelmaa varten laadituista:

3. Jäsenvaltioiden on annettava kolmen vuoden kuluessa kunkin vesipiirin hoitosuunnitelman valmistumisesta tai 13 artiklan mukaisesta ajantasaistamisesta väliraportti, jossa selvitetään suunnitellun toimenpideohjelman täytäntöönpanoa.

1. Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat erityisiä toimenpiteitä sellaisten yksittäisten pilaavien aineiden tai aineryhmien aiheuttaman veden pilaantumisen ehkäisemiseksi, joista vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä aiheutuva riski on merkittävä, mukaan lukien juomaveden ottoon käytettäviin vesiin kohdistuvat riskit. Näiden pilaavien aineiden osalta toimenpiteiden tarkoituksena on päästöjen ja häviöiden asteittainen vähentäminen ja 2 artiklan 30 kohdassa määriteltyjen vaarallisten prioriteettiaineiden osalta päästöjen ja häviöiden lopettaminen kerralla tai vaiheittain. Nämä toimenpiteet annetaan perustamissopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti komission tekemien ehdotusten pohjalta.

2. Komissio tekee ehdotuksen luetteloksi prioriteettiaineista, jotka on valittu niiden aineiden joukosta, joista aiheutuu merkittävä riski vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä. Aineet asetetaan toimia varten tärkeysjärjestykseen niiden vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä aiheuttaman riskin mukaan, mikä määritetään tekemällä

Jos 4 kohdassa asetettujen määräaikojen noudattamiseksi on tarpeen, aineet asetetaan toimia varten tärkeysjärjestykseen niiden vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä aiheuttaman riskin mukaan, joka määritetään yksinkertaistetulla, tieteellisiin periaatteisiin perustuvalla riskinarvioinnilla, jossa otetaan erityisesti huomioon:

3. Komission ehdotuksessa määritetään lisäksi vaaralliset prioriteettiaineet: Tässä yhteydessä komissio ottaa huomioon ongelmallisten aineiden luettelot, joihin on sitouduttu asianomaisessa vaarallisia aineita koskevassa yhteisön lainsäädännössä tai kansainvälisissä sopimuksissa.

4. Komissio tarkistaa hyväksytyn prioriteettiaineluettelon viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä ja sen jälkeen vähintään joka kuudes vuosi, ja tekee aiheelliset ehdotukset.

5. Ehdotustaan laatiessaan komissio ottaa huomioon suositukset, joita on saatu myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevältä tiedekomitealta, jäsenvaltioilta, Euroopan parlamentilta, Euroopan ympäristökeskukselta, yhteisön tutkimusohjelmista, kansainvälisiltä järjestöiltä, joiden toimintaan yhteisö osallistuu, Euroopan liike-elämän järjestöiltä, jotka edustavat myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, Euroopan ympäristöjärjestöiltä, sekä kaiken muun asiaankuuluvan tiedon, jonka se saa tietoonsa.

Ehdotuksia tehdessään komissio määrittää kustannustehokkaan ja tasasuhteisen tuotteita ja tuotantoprosesseja koskevan sääntelyn tason ja yhdistelmän sekä piste- että hajakuormituslähteiden osalta sekä ottaa huomioon yhteisön laajuiset yhdenmukaiset tuotantoa koskevat päästöraja-arvot. Tarvittaessa tuotantoa koskevat yhteisötason määräykset voidaan asettaa toimialoittain. Jos tuotemääräyksiin sisältyy direktiivin 91/414/ETY ja direktiivin 98/8/EY mukaisesti annettujen lupien tarkistaminen, tarkistukset on toteutettava mainittujen direktiivien säännösten mukaisesti. Jokaisessa näitä hallintatoimia koskevassa ehdotuksessa on määriteltävä, kuinka ne tarkistetaan ja ajantasaistetaan ja kuinka niiden tehokkuutta arvioidaan.

7. Komissio tekee ehdotuksia laatunormeiksi, joita sovelletaan prioriteettiaineiden pitoisuuksiin pintavedessä, sedimentissä tai eliöstössä.

8. Komissio tekee 6 ja 7 kohdan mukaiset ehdotukset ja ainakin pistelähteiden osalta ehdotukset päästöjen hallinnasta ja ympäristönlaatunormeista kahden vuoden kuluessa kyseisen aineen sisällyttämisestä prioriteettiaineluetteloon. Jos ensimmäiseen prioriteettiaineluetteloon sisältyviä aineita koskevista toimista ei ole sovittu yhteisön tasolla kuuden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta, jäsenvaltioiden on laadittava ympäristönlaatunormit kyseisille aineille kaikkien niiden pintavesien osalta, joihin kyseisten aineiden päästöt vaikuttavat, ja asetettava kyseisiä päästöjä koskevat pääasiallisten lähteiden päästöjenvähentämistoimet, jotka perustuvat muun muassa kaikkien teknisten vähentämisvaihtoehtojen huomioonottamiseen. Jos prioriteettiaineluetteloon myöhemmin lisättyjä aineita koskevista toimista ei ole sovittu yhteisön tasolla, jäsenvaltioiden on ryhdyttävä vastaaviin toimiin viiden vuoden kuluttua niiden luetteloon ottamisesta.

9. Komissio voi laatia strategioita myös muiden pilaavien aineiden tai aineryhmien aiheuttaman veden pilaantumisen ehkäisemiseksi, mukaan lukien vahingoista aiheutuva veden pilaantuminen.

10. Laatiessaan 6 ja 7 kohdan mukaisia ehdotuksia komissio tarkistaa myös kaikki liitteessä IX luetellut direktiivit. Se ehdottaa 8 kohdassa tarkoitettuun määräaikaan mennessä liitteessä IX olevien määräysten tarkistusta kaikkien prioriteettiaineiden luetteloon sisältyvien aineiden osalta sekä tarvittavia toimenpiteitä, mukaan lukien liitteen IX mukaisten määräysten mahdollinen kumoaminen kaikkien muiden aineiden osalta.

Kaikki liitteen IX mukaiset hallintatoimet, joiden tarkistusta on ehdotettu, on kumottava tarkistusten voimaantulopäivästä alkaen.

11. Komission ehdottamasta 2 ja 3 kohdassa mainitusta prioriteettiaineluettelosta tulee sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sen antaneet, tämän direktiivin liite X. Edellä 4 kohdassa mainittu luettelo tarkistetaan samaa menettelyä noudattaen.

1. Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat erityisiä toimenpiteitä pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Näillä toimenpiteillä pyritään saavuttamaan 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti pohjaveden hyvä kemiallinen tila, ja ne annetaan perustamissopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta komission tekemien ehdotusten pohjalta.

2. Toimenpiteitä ehdottaessaan komissio ottaa huomioon 5 artiklan ja liitteen II mukaisesti suoritetut analyysit. Jos tietoja on saatavilla, ehdotetaan jo aikaisemmin toimenpiteitä, joihin sisältyvät:

3. Edellä 1 kohdan soveltamisesta seuraavat toimenpiteet sisällytetään 11 artiklassa edellytettäviin toimenpideohjelmiin.

4. Jos 2 kohdan mukaisista arviointiperusteista ei ole säädetty yhteisön tasolla, jäsenvaltioiden on laadittava asianmukaiset arviointiperusteet viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.

5. Jos 4 kohdan mukaisista arviointiperusteista ei ole säädetty kansallisella tasolla, muutossuunnan laskevaksi kääntämisen kohtana on pidettävä enintään 75% voimassa olevassa, pohjaveteen sovellettavassa yhteisön lainsäädännössä vahvistetun laatunormin tasosta.

1. Komissio julkaisee tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen viimeistään 12 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä ja sen jälkeen joka kuudes vuosi ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Komissio julkaisee lisäksi jäsenvaltioiden 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamiin yhteenvetoihin perustuvan täytäntöönpanon edistymistä koskevan kertomuksen ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille viimeistään kahden vuoden kuluttua 5 ja 8 artiklassa mainituista päivämääristä.

4. Komissio julkaisee kolmen vuoden kuluessa kunkin 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen julkaisemisesta väliraportin, jossa selvitetään täytäntöönpanon etenemistä jäsenvaltioiden 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimittamien väliraporttien pohjalta. Tämä raportti toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Komissio kutsuu raportoinnin kannalta sopivana ajankohtana koolle yhteisön vesipolitiikkaa käsittelevän konferenssin, johon osallistuu edustajia jokaisesta jäsenvaltiosta; konferenssin tarkoituksena on kommentoida komission täytäntöönpanoa koskevia kertomuksia ja vaihtaa kokemuksia.

Kokouksen osallistujien olisi edustettava toimivaltaisia viranomaisia, Euroopan parlamenttia, valtioista riippumattomia järjestöjä, työmarkkinaosapuolia ja talouselämää, kuluttajajärjestöjä, korkeakoulumaailmaa ja muita asiantuntijatahoja.

1. Komissio esittää 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle tiedoksi vuosittain alustavan suunnitelman toimenpiteistä, joilla on vaikutusta vesilainsäädäntöön ja joista se aikoo tehdä ehdotuksen lähiaikoina, mukaan lukien 16 artiklan mukaisesti laadittujen ehdotusten, hallintatoimien ja strategioiden pohjalta tehtävät ehdotukset. Komissio esittää ensimmäisen suunnitelman viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

2. Komissio tarkastelee uudelleen tätä direktiiviä viimeistään 19 vuoden kuluttua sen voimaantulopäivästä ja ehdottaa siihen tarvittavia muutoksia.

1. Liitteet I ja III sekä liitteessä V oleva 1.3.6 kohta voidaan mukauttaa tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen ottaen huomioon 13 artiklassa tarkoitetut ajanjaksot, jotka koskevat vesipiirin hoitosuunnitelmien tarkistamista ja ajantasaistamista. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Komissio voi tarvittaessa antaa 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen ohjeita liitteiden II ja V täytäntöönpanemiseksi.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi tarvittavista, tietojen siirtämiseen ja käsittelemiseen sovellettavista teknisistä menettelyistä, mukaan lukien tilastot ja karttamuotoiset tiedot, voidaan päättää 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

1. Kumotaan seuraavat säädökset seitsemän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä:

2. Kumotaan seuraavat säädökset 13 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä:

4. Ympäristötavoitteita, joista säädetään 4 artiklassa sekä ympäristönlaatunormeja, jotka on vahvistettu liitteessä IX tai 16 artiklan 7 kohdan mukaisesti tai jotka jäsenvaltiot vahvistavat prioriteettiaineluetteloon kuulumattomien aineiden osalta liitteen V mukaisesti tai 16 artiklan 8 kohdan mukaisesti prioriteettiaineiden osalta, joille ei vielä ole asetettu yhteisön normeja, on pidettävä direktiivin 96/61/EY 2 artiklan 7 kohdan ja 10 artiklan mukaisina ympäristönlaatunormeina.

5. Jos jokin 16 artiklan nojalla hyväksytyssä luettelossa oleva aine ei sisälly tämän direktiivin liitteeseen VIII tai direktiivin 96/61/EY liitteeseen III, kyseinen aine on lisättävä niihin.

6. Tämän direktiivin edellyttämässä ensimmäisessä vesipiirin hoitosuunnitelmassa esitettyjen ympäristötavoitteiden perusteella pintavesimuodostumille laadittavien laatunormien on oltava vähintään yhtä vaativia kuin direktiivin 76/464/ETY täytäntöönpanon edellyttämät laatunormit.

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin nojalla säädettyjen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2003. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava kirjallisina komissiolle tämän direktiivin alalta antamansa keskeiset kansalliset säännökset. Komissio ilmoittaa niistä muille jäsenvaltioille.

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Direktiivin 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava seuraavat tiedot kaikista toimivaltaisista viranomaisista kussakin omassa vesipiirissään sekä niissä kansainvälisten vesipiirien osissa, jotka sijaitsevat jäsenvaltion alueella:

Jäsenvaltiot määrittelevät pintavesimuodostumien sijainnin ja rajat ja tekevät näiden muodostumien ominaispiirteiden tarkastelun seuraavan menetelmän mukaisesti. Tätä ominaispiirteiden alkutarkastelua varten jäsenvaltiot voivat yhdistää pintavesimuodostumia ryhmiksi.

Jäsenvaltioiden on kerättävä ja ylläpidettävä tietoja kunkin vesipiirin pintavesimuodostumille ihmistoiminnasta mahdollisesti aiheutuvien merkittävien paineiden tyypistä ja suuruudesta, erityisesti:

yhdyskunnista, teollisuudesta, maataloudesta ja muista laitoksista ja toiminnoista peräisin olevan, erityisesti liitteessä VIII lueteltujen aineiden aiheuttaman merkittävän pistekuormituksen arviointi ja tunnistaminen muun muassa seuraavien säännösten nojalla kerättyjen tietojen perusteella:

ja ensimmäistä vesipiirin hoitosuunnitelmaa varten seuraavien direktiivien nojalla:

yhdyskunnista, teollisuudesta, maataloudesta ja muista laitoksista ja toiminnoista peräisin olevan, erityisesti liitteessä VIII lueteltujen aineiden aiheuttaman merkittävän hajakuormituksen arviointi ja tunnistaminen muun muassa seuraavien säännösten nojalla kerättyjen tietojen perusteella:

ja ensimmäistä vesipiirin hoitosuunnitelmaa varten seuraavien direktiivien nojalla:

yhdyskuntien, teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin sekä muihin tarkoituksiin tapahtuvan merkittävän vedenoton arviointi ja tunnistaminen, mukaan lukien vuodenaikaisvaihtelut ja vuosittainen kokonaistarve sekä veden hävikki jakelujärjestelmissä,

merkittävän veden juoksun säännöstelyn, mukaan lukien veden siirtäminen ja johtaminen muualle, virtausoloihin ja vesitaseisiin aiheuttaman vaikutuksen arviointi ja tunnistaminen,

vesimuodostumiin kohdistuvien merkittävien morfologisten muutosten tunnistaminen,

muiden merkittävien pintavesien tilaan kohdistuvien ihmistoiminnan vaikutusten arviointi ja tunnistaminen, ja

maankäytön selvittäminen, mukaan lukien yhdyskunnat, teollisuus-, maatalousalueet sekä tarvittaessa kalatalous- ja metsäalueet.

Jäsenvaltioiden on arvioitava pintavesimuodostumien vesien herkkyys edellä tunnistetuille paineille.

Jäsenvaltioiden on käytettävä edellä mainitulla tavalla kerättyä tietoa sekä muita asiaankuuluvia tietoja, mukaan lukien olemassa olevat ympäristönseurantatiedot, arvioidakseen todennäköisyyttä sille, että vesipiirin pintavesimuodostumat eivät saavuta niille 4 artiklan mukaisesti asetettuja ympäristön laatutavoitteita. Jäsenvaltiot voivat käyttää mallintamistekniikoita tässä arvioinnissa.

Niille vesimuodostumille, jotka on tunnistettu sellaisiksi, etteivät ne todennäköisesti saavuta ympäristön laatutavoitteita, tehdään tarvittaessa lisätarkastelu, jotta 8 artiklan edellyttämät seurantaohjelmat ja 11 artiklan edellyttämät toimenpideohjelmat voidaan suunnitella parhaalla mahdollisella tavalla.

Jäsenvaltioiden on aluksi tarkasteltava kaikkien pohjavesimuodostumien ominaispiirteitä arvioidakseen niiden käyttöä sekä sitä, missä määrin on mahdollista, että kullekin pohjavesimuodostumalle 4 artiklan mukaan asetettuja tavoitteita ei saavuteta. Jäsenvaltiot voivat tätä alustavaa tarkastelua varten yhdistää pohjavesimuodostumia ryhmiksi. Tässä analyysissä voidaan käyttää olemassa olevia hydrologisia, geologisia, pedologisia, maankäyttöön, vesimääriin ja vedenottoon liittyviä sekä muita tietoja, mutta siinä on määriteltävä:

Tämän ominaispiirteiden alkutarkastelun jälkeen jäsenvaltioiden on tehtävä ominaispiirteiden lisätarkastelu niille pohjavesimuodostumille tai -muodostumaryhmille, joiden osalta on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta, täsmällisemmän arvioinnin tekemiseksi riskin suuruudesta, sekä kartoitettava 11 artiklan nojalla vaadittavat toimenpiteet. Lisäksi kyseisen kartoituksen on sisällettävä olennaiset tiedot ihmistoiminnan vaikutuksesta ja tarvittaessa seuraavat tiedot:

Niiden pohjavesimuodostumien osalta, jotka ulottuvat kahden tai useamman jäsenvaltion välisen rajan yli tai joiden osalta katsotaan edellä 2.1 kohdan mukaisesti tehdyn alustavan ominaispiirteiden tarkastelun perusteella olevan mahdollista, että ne eivät saavuta 4 artiklan mukaan kullekin pohjavesimuodostumalle asetettuja tavoitteita, kerätään ja ylläpidetään kustakin pohjavesimuodostumasta soveltuvin osin seuraavat tiedot:

Jäsenvaltioiden on myös tunnistettava ne pohjavesimuodostumat, joille on 4 artiklan mukaisesti määriteltävä vähemmän vaativat tavoitteet, mukaan lukien veden tilaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin jälkeen ne pohjavesimuodostumat, joilla on vaikutusta:

Jäsenvaltioiden on yksilöitävä ne pohjavesimuodostumat, joille asetetaan 4 artiklan 5 kohdan nojalla vähemmän vaativat tavoitteet sen vuoksi, että pohjavesimuodostuma on 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti määriteltynä ihmistoiminnan vaikutuksesta siinä määrin pilaantunut, että pohjaveden hyvän kemiallisen tilan saavuttaminen on mahdotonta tai suhteettoman kallista.

Taloudellisen analyysin sisältämän tiedon on oltava riittävää ja riittävän yksityiskohtaista (ottaen huomioon tarpeellisten tietojen keräämiseen liittyvät kustannukset), jotta voidaan:

Keinotekoisiin ja voimakkaasti muutettuihin pintavesimuodostumiin sovellettavien laatutekijöiden on oltava samoja, joita sovelletaan edellä mainituista neljästä luonnollisesta pintavesijaotteluryhmästä siihen, joka vastaa lähimmin kyseistä keinotekoista tai voimakkaasti muutettua vesimuodostumaa.

Taulukko 1.2 Jokia, järviä, jokisuiden vaihettumisalueita ja rannikkovesiä koskevat yleiset määritelmät

Vedet, jotka eivät saavuta tyydyttävää tilaa, luokitellaan välttäviksi tai huonoiksi:

Vedet, joissa ilmenee suurehkoja muutoksia kyseisen pintavesimuodostumatyypin biologisten laatutekijöiden arvoissa ja joissa kyseiset eliöyhteisöt eroavat merkittävästi niistä, jotka tavallisesti liitetään kyseiseen pintavesimuodostumatyyppiin häiriintymättömissä olosuhteissa, luokitellaan välttäviksi.

Vedet, joissa ilmenee vakavia muutoksia kyseisen pintavesimuodostumatyypin biologisten laatutekijöiden arvoissa ja joista puuttuu suuri osa kyseisistä eliöyhteisöistä, jotka tavallisesti liitetään kyseiseen pintavesimuodostumatyyppiin häiriintymättömissä olosuhteissa, luokitellaan huonoiksi.

1.2.1 Jokien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät

Biologiset laatutekijät

Tekijä

Erinomainen tila

Hyvä tila

Tyydyttävä tila

Kasviplankton

Kasviplanktonin taksonikoostumus vastaa täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Kasviplanktonin keskimääräiset runsaussuhteet vastaavat täysin tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita eivätkä muuta merkittävästi tyypille ominaisia näkösyvyyksiä.

Planktonkukintojen esiintymistiheys ja voimakkuus vastaavat tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita.

Vähäisiä muutoksia kasviplanktontaksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Kyseiset muutokset eivät osoita sellaista lisääntynyttä levien kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa.

Vähäistä lisääntymistä voi ilmetä kukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa verrattuna tyypille ominaiseen tilanteeseen.

Planktontaksonit eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä.

Runsaussuhteet ovat muuttuneet kohtalaisesti ja voivat johtaa muiden biologisten ja fysikaalis-kemiallisten laatutekijöiden arvojen merkittäviin ei-toivottuihin muutoksiin.

Kohtalaista lisäystä planktonkukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa. Pitkäaikaisia kukintoja voi esiintyä kesäkuukausina.

Makrofyytit ja fytobentos

Taksonikoostumus vastaa täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Ei havaittavia muutoksia makrofyyttien ja fytobentoksen keskimääräisissä runsaussuhteissa.

Vähäisiä muutoksia makrofyyttien ja fytobentoksen taksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Kyseiset muutokset eivät osoita sellaista fytobentoksen tai korkeamman vesikasvillisuuden lisääntynyttä kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa.

Fytobentoksen joukossa ei esiinny haitallisessa määrin ihmistoiminnasta aiheutuneita bakteerikasvustoja.

Makrofyyttien ja fytobentoksen taksonikoostumus eroaa kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä ja on häiriintynyt merkittävästi enemmän kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa.

Kohtalaisen selviä muutoksia makrofyyttien ja fytobentoksen keskimääräisissä runsaussuhteissa.

Ihmistoiminnasta aiheutuneet bakteerikasvustot haittaavat fytobentosta tai ovat paikallisesti syrjäyttäneet sen.

Pohjaeläimistö

Taksonikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde ei osoita muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin.

Pohjaeläimistön monimuotoisuus ei osoita muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin.

Vähäisiä muutoksia pohjaeläimistön taksonikoostumuksessa ja runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin.

Muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde osoittaa vähäisiä muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin.

Pohjaeläimistön monimuotoisuus osoittaa vähäisiä muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin.

Pohjaeläimistön taksonikoostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä.

Tärkeitä taksonomisia ryhmiä puuttuu verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin.

Muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde sekä monimuotoisuustaso ovat merkittävästi pienempiä kuin tyypille ominainen taso ja merkittävästi pienempiä kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa.

Kalasto

Lajikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Kaikkia tyypille ominaisia muutosherkkiä lajeja esiintyy.

Kalaston ikärakenteessa on vähän ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia, eikä siinä ole merkkejä häiriöistä minkään lajin lisääntymisessä tai yksilönkehityksessä.

Vähäisiä muutoksia lajikoostumuksessa ja runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin laatutekijöihin.

Kalaston ikärakenteessa on merkkejä muutoksista, jotka johtuvat ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin laatutekijöihin, sekä joissain tapauksissa siinä on merkkejä yksittäisen lajin lisääntymisen tai yksilönkehityksen häiriintymisestä siinä määrin, että jotkut ikäluokat voivat puuttua kokonaan.

Kalaston koostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin laatutekijöihin.

Kalaston ikärakenteessa on suurehkoja ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia siinä määrin, että kohtalaisen suuri osa tyypille ominaisia lajeja puuttuu tai niiden esiintyminen on hyvin vähäistä.

1.2.2 Järvien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät

Biologiset laatutekijät

Tekijä

Erinomainen tila

Hyvä tila

Tyydyttävä tila

Kasviplankton

Kasviplanktonin taksonikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa vastaa tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita, eikä se muuta merkittävästi tyypille ominaisia näkösyvyyksiä.

Planktonkukintojen esiintymistiheys ja voimakkuus vastaavat tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita.

Vähäisiä muutoksia kasviplanktontaksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Kyseiset muutokset eivät osoita lisääntynyttä levien kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa.

Vähäistä lisääntymistä voi ilmetä kukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa verrattuna tyypille ominaiseen tilanteeseen.

Planktontaksonit ja niiden runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä.

Biomassa on kohtalaisesti muuttunut ja voi johtaa merkittäviin ei-toivottuihin muutoksiin muissa biologisissa laatutekijöissä ja veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa.

Kohtalaista lisäystä planktonkukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa. Pitkäaikaisia kukintoja voi esiintyä kesäkuukausina.

Makrofyytit ja fytobentos

Taksonikoostumus vastaa täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Ei havaittavia muutoksia makrofyyttien ja fytobentoksen keskimääräisissä runsaussuhteissa.

Vähäisiä muutoksia makrofyyttien ja fytobentoksen taksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Kyseiset muutokset eivät osoita fytobentoksen tai korkeamman vesikasvillisuuden lisääntynyttä kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa.

Fytobentoksen joukossa ei esiinny haitallisessa määrin ihmistoiminnasta aiheutuneita bakteerikasvustoja.

Makrofyyttien ja fytobentoksen taksonikoostumus eroaa kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä ja on muuttunut merkittävästi enemmän kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa.

Kohtalaisen selviä muutoksia makrofyyttien ja fytobentoksen keskimääräisissä runsaussuhteissa.

Ihmistoiminnasta aiheutuneet bakteerikasvustot haittaavat fytobentosta tai ovat paikallisesti syrjäyttäneet sen.

Pohjaeläimistö

Taksonikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde ei osoita muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin.

Pohjaeläimistön monimuotoisuus ei osoita muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin.

Vähäisiä muutoksia pohjaeläimistön taksonikoostumuksessa ja runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin.

Muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde osoittaa vähäisiä muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin.

Pohjaeläimistön monimuotoisuus osoittaa vähäisiä muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin.

Pohjaeläimistön taksonikoostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä.

Tärkeitä taksonomisia ryhmiä puuttuu verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin.

Kalasto

Lajikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Kaikkia tyypille ominaisia muutosherkkiä lajeja esiintyy.

Kalaston ikärakenteessa on vain vähän ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia eikä siinä ole merkkejä häiriöistä minkään lajin lisääntymisessä tai yksilönkehityksessä.

Kalaston ikärakenteessa on suurehkoja ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin laatutekijöihin. Kohtalaisen suuri osa tyypille ominaisia lajeja puuttuu tai niiden esiintyminen on hyvin vähäistä.

1.2.3 Jokisuiden vaihettumisalueiden erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät

Biologiset laatutekijät

Tekijä	Erinomainen tila	Hyvä tila	Tyydyttävä tila
Kasviplankton	Kasviplanktonin taksonikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa vastaa tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita, eikä se muuta merkittävästi tyypille ominaisia näkösyvyyksiä. Planktonkukintojen esiintymistiheys ja voimakkuus vastaavat tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita.	Kasviplanktontaksoneissa ja niiden runsaussuhteissa esiintyy vähäisiä muutoksia. Vähäisiä muutoksia kasviplanktonbiomassassa verrattuna tyypille ominaisiin olosuhteisiin. Kyseiset muutokset eivät osoita lisääntynyttä levien kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden fysikaalis-kemiallisessa laadussa. Vähäistä lisääntymistä voi ilmetä kukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa verrattuna tyypille ominaiseen tilanteeseen.	Kasviplanktontaksoneissa ja niiden runsaussuhteissa esiintyy kohtalaisesti muutoksia. Biomassa on jonkin verran muuttunut ja voi johtaa merkittäviin ei-toivottuihin muutoksiin muiden biologisten laatutekijöiden olosuhteissa. Kohtalaista lisäystä planktonkukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa. Pitkäaikaisia kukintoja voi esiintyä kesäkuukausina.
Makrolevät	Makrolevien taksonikoostumus vastaa häiriintymättömiä olosuhteita. Ei havaittavia, ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia makrolevien peittävyydessä.	Vähäisiä muutoksia makrolevätaksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Kyseiset muutokset eivät osoita fytobentoksen tai korkeamman vesikasvillisuuden lisääntynyttä kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden fysikaalis-kemiallisessa laadussa.	Makrolevien taksonikoostumus eroaa kohtalaisesti tyypille ominaisista olosuhteista ja on selvästi enemmän muuttunut kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa. Kohtalaisesti selviä muutoksia makrolevien keskimääräisissä runsaussuhteissa. Ne voivat johtaa ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä.
Koppisiemeniset kasvit	Taksonikoostumus vastaa täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita. Ei havaittavia, ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia koppisiemenisten kasvien runsaussuhteissa.	Vähäisiä muutoksia koppisiemenisten kasvien lajikoostumuksessa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Koppisiemenisten kasvien runsaussuhteissa on vähäisiä merkkejä muutoksista.	Koppisiemenisten kasvien lajikoostumus eroaa kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä ja on selvästi enemmän muuttunut kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa. Kohtalaisesti muutoksia koppisiemenisten kasvien taksonien runsaussuhteissa.
Pohjaeläimistö	Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Kaikkia häiriintymättömille oloille tyypillisiä, muutosherkkiä taksoneja esiintyy.	Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet ovat lievästi muuttuneet tyypille ominaisesta tilanteesta. Useimpia tyypille ominaisia, muutosherkkiä taksoneita esiintyy.	Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet ovat kohtalaisesti muuttuneet tyypille ominaisesta tilanteesta. Pilaantumista ilmentäviä taksoneita esiintyy. Monia tyypille ominaisia, muutosherkkiä taksoneita puuttuu.
Kalasto	Lajikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat häiriintymättömiä olosuhteita.	Muutosherkkien lajien runsaussuhteissa on vähäisiä merkkejä sellaisista muutoksista verrattuna tyypille ominaisiin olosuhteisiin, jotka johtuvat ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin laatutekijöihin.	Tyypille ominaisia, muutosherkkiä lajeja puuttuu kohtalaisesti, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin laatutekijöihin.

1.2.4 Rannikkovesien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät

1.2.5 Voimakkaasti muutettujen tai keinotekoisten vesimuodostumien parasta mahdollista, hyvää ja tyydyttävää ekologista potentiaalia koskevat määritelmät

Tekijä	Paras mahdollinen ekologinen potentiaali	Hyvä ekologinen potentiaali	Tyydyttävä ekologinen potentiaali
Biologiset laatutekijät	Kyseeseen tulevien biologisten laatutekijöiden arvot vastaavat mahdollisimman hyvin lähinnä vastaavan pintavesimuodostumatyypin arvoja, ottaen huomioon vesimuodostuman keinotekoisista tai voimakkaasti muutetuista ominaispiirteistä johtuvat fyysiset olosuhteet.	Vähäisiä muutoksia kyseeseen tulevien biologisten laatutekijöiden arvoissa verrattuna parhaan mahdollisen ekologisen potentiaalin mukaisiin arvoihin.	Kohtalaisesti muutoksia kyseeseen tulevien biologisten laatutekijöiden arvoissa verrattuna parhaan mahdollisen ekologisen potentiaalin mukaisiin arvoihin. Kyseiset arvot ovat muuttuneet merkittävästi enemmän kuin hyvissä ekologisissa olosuhteissa tavatut arvot.
Hydrologis-morfologiset tekijät	Hydrologis-morfologisissa olosuhteissa on havaittavissa ainoastaan niitä pintavesimuodostumaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat seurausta veden keinotekoisesti tai voimakkaasti muutetuista ominaispiirteistä sen jälkeen, kun kaikki toteutettavissa olevat lieventävät toimenpiteet on toteutettu, jotta varmistetaan pääseminen mahdollisimman lähelle parasta toteutettavissa olevaa ekologista jatkumoa, erityisesti eläimistön vaelluksen ja sopivien kutemis- ja lisääntymisalueiden kannalta.	Vallitsevat olot eivät haittaa edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttamista.	Vallitsevat olot eivät haittaa edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttamista.
Fysikaalis-kemialliset tekijät
Yleiset olosuhteet	Fysikaalis-kemialliset tekijät vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita, jotka liitetään kyseistä keinotekoista tai voimakkaasti muutettua vesimuodostumaa lähinnä vastaavaan pintavesimuodostumatyyppiin. Ravinnepitoisuudet noudattavat rajoja, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin. Lämpötila, happitasapaino ja pH eivät poikkea lähinnä vastaavan pintavesimuodostumatyypin häiriintymättömille oloille ominaisista arvoista.	Fysikaalis-kemiallisten tekijöiden arvot noudattavat rajoja, jotka on laadittu ekosysteemin toiminnan ja edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttamisen varmistamiseksi. Lämpötila ja pH eivät ylitä rajoja, jotka on määritelty varmistamaan tyypille ominainen ekosysteemin toiminta ja edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttaminen. Ravinnepitoisuudet eivät ylitä tasoja, jotka on määritelty varmistamaan tyypille ominainen ekosysteemin toiminta ja edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttaminen.	Vallitsevat olot eivät haittaa edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttamista.
Yksilöidyt synteettiset pilaavat aineet	Pitoisuudet ovat lähellä nollaa ja ainakin pienempiä kuin edistyneimmillä yleisesti käytetyillä analysointitekniikoilla voidaan havaita.	Pitoisuudet eivät ylitä 1.2.6 kohdassa yksilöidyn menetelmän mukaisesti asetettuja normeja, tämän kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 91/414/EY ja 98/8/EY soveltamista. (<EQS)	Vallitsevat olot eivät haittaa edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttamista.
Yksilöidyt ei-synteettiset pilaavat aineet	Pitoisuudet pysyvät sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään kyseistä keinotekoista tai voimakkaasti muutettua vesimuodostumaa lähinnä vastaavan pintavesimuodostumatyypin häiriintymättömiin olosuhteisiin (taustapitoisuudet =bgl).	Pitoisuudet eivät ylitä 1.2.6 (1) kohdassa yksilöidyn menetelmän mukaisesti asetettuja normeja, tämän kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 91/414/EY ja 98/8/EY soveltamista. (<EQS)	Vallitsevat olot eivät haittaa edellä yksilöityjen biologisten laatutekijöiden arvojen saavuttamista.
(1) Tämän asiakirjan perusteella asetettujen normien soveltaminen ei edellytä pilaavien aineiden pitoisuuksien vähentämistä alle taustapitoisuuden.

Määritellessään ympäristönlaatunormeja vesieliöstön suojelemiseksi liitteessä VIII olevissa 1—9 kohdassa luetelluille pilaaville aineille, jäsenvaltioiden on noudatettava seuraavia säännöksiä. Normeja voidaan asettaa vesille, sedimentille tai eliöille.

Mikäli mahdollista sekä akuuttien että kroonisten testien tuloksia on hankittava seuraavista eliöryhmistä, mikäli ne ovat kyseiselle vesimuodostumatyypille sopivia, sekä myös muista vesieliöistä, joista tietoja on saatavilla. Eliöryhmien perusvalikoimaan kuuluvat:

Pintavesien seurantaverkko on perustettava 8 artiklan vaatimusten mukaisesti. Seurantaverkko on suunniteltava siten, että kunkin vesistöalueen ekologisesta ja kemiallisesta tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva ja että vesimuodostumien luokittelu viiteen luokkaan 1.2 kohdassa olevien normatiivisten määritelmien mukaan on mahdollista. Jäsenvaltioiden on liitettävä vesipiirin hoitosuunnitelmaan pintavesien seurantaverkkoa esittävä kartta tai kartat.

Jäsenvaltioiden on tehtävä jokaiselle vesipiirin hoitosuunnitelmakaudelle perusseurannan ja toiminnallisen seurannan ohjelmat, jotka perustuvat 5 artiklan ja liitteen II mukaiseen ominaispiirteiden tarkasteluun ja vaikutusarvioon. Joissakin tapauksissa jäsenvaltioiden on laadittava myös tutkinnallisen seurannan ohjelmia.

Jäsenvaltioiden on seurattava muuttujia, jotka ilmaisevat kunkin kyseessä olevan laatutekijän tilaa. Valitessaan biologiseen laatutekijään liittyviä muuttujia jäsenvaltioiden on määriteltävä sopiva taksonominen taso, jotta laatutekijöiden luokituksessa saavutetaan riittävä luotettavuus ja tarkkuus. Suunnitelmassa on arvioitava seurantaohjelmien tuottamien tulosten luotettavuus- ja tarkkuustasoa.

Tämän seurannan tuloksia on tarkasteltava ja käytettävä yhdessä liitteessä II kuvatun vaikutusarviointimenettelyn kanssa määriteltäessä seurantaohjelmatarpeita nykyisiä ja tulevia vesipiirin hoitosuunnitelmia varten.

Riittävän monessa pintavesimuodostumassa on tehtävä perusseurantaa, jotta voidaan arvioida vesipiirin kaikkien valuma-alueiden ja osavaluma-alueiden pintavesien tila kokonaisuudessaan. Vesimuodostumia valittaessa jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että silloin kun se on aiheellista, seurantaa tehdään seuraavissa paikoissa:

muissa paikoissa, joita tarvitaan jäsenvaltion rajan yli ja meriympäristöön kulkeutuvaa pilaavien aineiden kuormaa arvioitaessa.

Perusseurannassa on vesipiirin hoitosuunnitelmajakson aikana seurattava kaikilla paikoilla vuoden ajan:

jollei aikaisempi perusseuranta ole osoittanut, että kyseinen vesimuodostuma on saavuttanut hyvän tilan eikä liitteen II mukainen katsaus ihmistoiminnan vaikutuksiin osoita, että vesimuodostumaan kohdistuvat vaikutukset olisivat muuttuneet. Näissä tapauksissa perusseurantaa on tehtävä joka kolmannella vesipiirin hoitosuunnitelmakaudella.

Liitteen II tai tämän liitteen vaatimusten mukaisten tietojen perusteella voidaan muuttaa ohjelmaa vesipiirin hoitosuunnitelmakaudella varsinkin havainnointitiheyden pienentämiseksi, jos jotain vaikutusta ei pidetä merkittävänä tai kyseinen ympäristöpaine on poistunut.

Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä vesimuodostumissa, joiden osalta on joko liitteen II vaikutusarvioinnin tai perusseurannan mukaan mahdollista, että 4 artiklan mukaiset ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, tai joihin päästetään prioriteettilistan aineita. Seurantapaikat prioriteettilistan aineille on valittava sen mukaisesti, miten asianomaista ympäristönlaatunormia koskevassa lainsäädännössä on määritelty. Kaikissa muissa tapauksissa sekä myös silloin, kun prioriteettilistan aineiden osalta ei kyseisessä lainsäädännössä ole annettu erityisohjeita, seurantapaikat on valittava seuraavasti:

Jäsenvaltioiden on pintavesimuodostumiin kohdistuvien paineiden suuruuden arvioimiseksi seurattava niitä laatutekijöitä, jotka osoittavat vesimuodostumaan tai -muodostumiin kohdistuvien paineiden vaikutusta. Näiden paineiden vaikutusten arvioimiseksi jäsenvaltioiden on seurattava asiaankuuluvia:

ja sen avulla on saatava tietoa toimenpideohjelman tekemiseksi, jotta ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa ja toteuttaa ympäristövahinkojen vaikutusten korjaamisen edellyttämät erityistoimenpiteet.

Perusseurantajaksona on noudatettava fysikaalis-kemiallisten laatutekijöiden jäljempänä esitettyjä tiheyksiä, jolleivät pidemmät väliajat ole perusteltuja teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion perusteella. Biologisten ja hydrologis-morfologisten laatutekijöiden seurantaa on tehtävä vähintään kerran perusseurantajaksona.

Toiminnallisessa seurannassa jäsenvaltioiden on määriteltävä kunkin muuttujan seurantatiheys niin, että saadaan riittävästi tietoja kyseisen laatutekijän tilan arvioimiseksi luotettavasti. Ohjeellisesti väliaikojen ei tulisi olla jäljempänä taulukossa esitettyjä pitempiä, jolleivät pidemmät väliajat ole perusteltuja teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion mukaan.

Seurantatiheys on valittava siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso. Seurantajärjestelmällä saavutetut luotettavuus- ja tarkkuusarviot on ilmoitettava vesipiirin hoitosuunnitelmassa.

Seurantatiheydet on valittava siten, että otetaan huomioon sekä luonnon että ihmistoiminnan muuttujissa aiheuttama vaihtelu. Seuranta-ajat on valittava siten, että vuodenaikaisvaihtelun vaikutus tuloksiin on mahdollisimman pieni, ja siten varmistettava, että tulokset osoittavat vesimuodostumassa ihmistoiminnan vaikutuksestatapahtuneita muutoksia. Saman vuoden eri vuodenaikoina on tarvittaessa tehtävä lisäseurantaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Edellä edellytettyjä seurantaohjelmia on täydennettävä seuraavien vaatimusten täyttämiseksi:

Tämän direktiivin 7 artiklan mukaisesti nimetyt pintavesimuodostumat, joista otetaan vettä keskimäärin yli 100 m3 päivässä, nimetään seurantapaikoiksi ja niissä toteutetaan tarvittaessa lisäseurantaa kyseisen artiklan vaatimusten täyttämiseksi. Kyseisiä vesimuodostumia on seurattava kaikkien prioriteettiainepäästöjen osalta ja kaikkien muiden aineiden osalta, joita päästetään merkittäviä määriä, jotka voivat vaikuttaa vesimuodostuman tilaan ja joita valvotaan juomavesidirektiivin säännöksin. Seuranta on toteutettava seuraavia tiheyksiä käyttäen:

Kyseisiin alueisiin kuuluvat vesimuodostumat on sisällytettävä edellä tarkoitettuun toiminnallisen seurannan ohjelmaan, jos vaikutusarvion ja perusseurannan mukaan arvioidaan olevan mahdollista, että 4 artiklan mukaiset ympäristötavoitteet eivät toteudu niiden osalta. Seurantaa on tehtävä siten, että kaikkien merkittävien näihin vesimuodostumiin kohdistuvien ympäristöpaineiden suuruus ja vaikutukset sekä toimenpideohjelmien vaikutuksesta vesimuodostumissa tapahtuneet muutokset saadaan selville. Seurantaa on jatkettava kunnes alueet täyttävät vesien osalta niiden perustamista säätelevän lainsäädännön niille asettamat vaatimukset ja niille 4 artiklan mukaisesti asetetut tavoitteet.

Tyyppimuuttujien seurannassa käytettävien menetelmien on noudatettava jäljempänä lueteltuja kansainvälisiä standardeja tai muita kansallisia tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan sellaisten tietojen saaminen, joilla on vastaava tieteellinen laatu ja vertailtavuus, siltä osin kuin ne kattavat seurannan.

Geneeriset menetelmät, joita käytetään yhdessä seuraaviin biologisiin laatutekijöihin liittyvissä standardeissa esitettyjen erityismenetelmien kanssa:

1.4.2 Seurantatulosten esittäminen sekä ekologisen tilan ja ekologisen potentiaalin luokitteleminen

Jos vesimuodostuma täyttää kaikki ympäristönlaatunormit, joista on määrätty liitteessä IX tai 16 artiklassa taikka muussa asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä, jossa säädetään ympäristönlaatunormeista, sen todetaan saavuttaneen hyvä kemiallinen tila. Päinvastaisessa tapauksessa todetaan, ettei vesimuodostuma ole saavuttanut hyvää kemiallista tilaa.

Pohjaveden seurantaverkko on tehtävä 7 ja 8 artiklan vaatimusten mukaisesti. Se on suunniteltava niin, että pohjavesimuodostumien ja -muodostumaryhmien määrällisestä tilasta saadaan luotettavaa tietoa mukaan lukien käytettävissä olevien pohjavesivarojen arvioiminen. Jäsenvaltioiden on esitettävä pohjaveden seurantaverkkoa vesipiirin hoitosuunnitelmassa esittävä kartta tai karttoja.

Seurantaverkossa on oltava riittävästi edustavia seurantapaikkoja, jotta voidaan arvioida jokaisen pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän pohjavedenkorkeus huomioon ottaen pohjaveden muodostumisen lyhyen ja pitkän ajan vaihtelut sekä erityisesti:

Havainnointitiheyden on oltava riittävä, jotta pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän määrällinen tila voidaan arvioida ottaen huomioon pohjaveden muodostumisen lyhyen ja pitkän ajan vaihtelut. Erityisesti:

Pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän määrällistä tilaa on kuvattava sitä tai niitä koskevien seurantatuloksien perusteella. Jollei 2.5 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on tehtävä pohjaveden määrällistä tilaa esittävä kartta, jossa käytetään seuraavia värikoodeja:

Pohjaveden seurantaverkko on muodostettava 7 ja 8 artiklan vaatimusten mukaan. Se on suunniteltava niin, että sen avulla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva kunkin vesistöalueen pohjaveden kemiallisesta tilasta ja havaitaan ihmistoiminnan aiheuttamat pilaavien aineiden pitkäaikaiset nousevat muutossuunnat.

Jäsenvaltioiden on tehtävä jokaiselle vesipiirin hoitosuunnitelmakaudelle perusseurannan ohjelma, joka perustuu 5 artiklan ja liitteen II mukaiseen ominaispiirteiden tarkasteluun ja vaikutusarvioon. Tämän ohjelman tuloksia käytetään tehtäessä toiminnallisen seurannan ohjelma jäljellä olevaksi kaudeksi.

Seurantaohjelmien tuottamien tulosten luotettavuus- ja tarkkuusarvioinnit on esitettävä suunnitelmassa.

Seuraavaa perusmuuttujavalikoimaa on seurattava kaikissa valituissa pohjavesimuodostumissa:

Kyseisten ympäristöpaineiden vaikutuksia osoittavia lisämuuttujia on seurattava niiden pohjavesimuodostumien osalta, joissa liitteen II mukaan on merkittävä riski, että hyvä tila jää saavuttamatta.

Jäsenvaltion rajojen ulkopuolelle ulottuvien pohjaresimuodostummien osalta on seurattava myös niitä muuttujia, jotka ovat merkityksellisiä kaikkien kyseisen pohjaveden käyttötapojen turvaamisen kannalta.

Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä pohjavesimuodostumissa tai -muodostumaryhmissä, joiden osalta on sekä liitteen II mukaisen vaikutusarvioinnin että perusseurannan mukaan mahdollista, että 4 artiklan mukaisia tavoitteita ei saavuteta. Seurantapaikkoja valittaessa on myös otettava huomioon, kuinka edustavia sen paikan seurantatulokset ovat kyseisen pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän laadun kannalta.

Toiminnallista seurantaa on tehtävä perusseurantakausien väliaikoina riittävän tiheästi, jotta kyseessä olevien ympäristöpaineiden vaikutukset voidaan havaita, mutta vähintään kerran vuodessa.

Jäsenvaltioiden on käytettävä sekä perusseurannan että toiminnallisen seurannan tuottamia tietoja pilaavien aineiden pitoisuuksissa esiintyvien ihmistoiminnan aiheuttamien, pitkän ajan nousevien muutossuuntien ja niiden laskeviksi kääntymisen havaitsemiseksi. Muutossuunnan laskennan perusvuosi tai -vuosijakso on ilmoitettava. Muutossuuntien laskenta tehdään pohjavesimuodostuman tai tarvittaessa -muodostumaryhmän osalta. Muutossuunnan kääntyminen laskevaksi on osoitettava tilastollisesti ja luotettavuustaso ilmoittaen.

Arvioitaessa pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän veden tilaa eri seurantapaikkojen tulokset yhdistetään. Pohjavesimuodostuman hyvän tilan saavuttamiseksi niiden kemiallisten muuttujien osalta, joille yhteisön lainsäädännössä on määritetty ympäristönlaatunormi, tämän kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskevien direktiivien soveltamista:

Jollei 2.5 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on laadittava pohjaveden kemiallista tilaa esittävä kartta, jossa käytetään seuraavia värejä:

Jäsenvaltioiden on myös osoitettava kartalla mustilla pisteillä ne pohjavesimuodostumat, joissa on todettu pilaavien aineiden pitoisuuksissa merkittäviä ja pysyviä nousevia muutossuuntia, jotka johtuvat ihmistoiminnasta. Laskeviksi kääntyneet muutossuunnat merkitään sinisillä pisteillä.

Jäsenvaltioiden on esitettävä vesipiirin hoitosuunnitelmassa kartta, josta ilmenee jokaisen pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän osalta sekä sen määrällinen että kemiallinen tila kuvattuna niillä väreillä, jotka on määritelty 2.2.4 ja 2.4.5 kohdassa. Jäsenvaltioiden ei tarvitse tehdä näiden kohtien mukaisia erillisiä karttoja, mutta niiden on siinä tapauksessa myös osoitettava 2.4.5 kohdan mukaisesti kartalla ne pohjavesimuodostumat, joissa on havaittu merkityksellinen ja pysyvä nouseva muutossuunta jonkin pilaavan aineen pitoisuudessa tai sellaisen muutossuunnan kääntyminen laskevaksi.

Jäljempänä on luettelo, joka ei ole kattava, niistä täydentävistä toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa kussakin vesipiirissään osana 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti edellytettävää toimenpideohjelmaa:

Direktiivin 76/464/ETY tytärdirektiivien mukaisesti vahvistettuja raja-arvoja pidetään tätä direktiiviä sovellettaessa noudatettavina päästöraja-arvoina ja laatutavoitteita ympäristönlaatunormeina. Ne on vahvistettu seuraavissa direktiiveissä:

VESIPOLITIIKAN ALAN PRIORITEETTIAINEIDEN LUETTELO

Numero	CAS-numero (1)	EU-numero (2)	Prioriteettiaineen nimi (3)	Yksilöity vaaralliseksi prioriteettiaineeksi
(1)	15972-60-8	240-110-8	alakloori
(2)	120-12-7	204-371-1	antraseeni	X
(3)	1912-24-9	217-617-8	atratsiini
(4)	71-43-2	200-753-7	bentseeni
(5)	ei sovelleta	ei sovelleta	bromatut difenyylieetterit	X (4)
(6)	7440-43-9	231-152-8	kadmium ja kadmiumyhdisteet	X
(7)	85535-84-8	287-476-5	kloorialkaanit, C10-13	X
(8)	470-90-6	207-432-0	klorfenvinfossi
(9)	2921-88-2	220-864-4	Klorpyrifossi (klorpyrifossietyyli)
(10)	107-06-2	203-458-1	1,2-dikloorietaani
(11)	75-09-2	200-838-9	dikloorimetaani
(12)	117-81-7	204-211-0	di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP)	X
(13)	330-54-1	206-354-4	diuroni
(14)	115-29-7	204-079-4	endosulfaani	X
(15)	206-44-0	205-912-4	fluoranteeni
(16)	118-74-1	204-273-9	heksaklooribentseeni	X
(17)	87-68-3	201-765-5	heksaklooributadieeni	X
(18)	608-73-1	210-168-9	heksakloorisykloheksaani	X
(19)	34123-59-6	251-835-4	isoproturoni
(20)	7439-92-1	231-100-4	lyijy ja lyijy-yhdisteet
(21)	7439-97-6	231-106-7	elohopea ja elohopeayhdisteet	X
(22)	91-20-3	202-049-5	naftaleeni
(23)	7440-02-0	231-111-4	nikkeli ja nikkeliyhdisteet
(24)	ei sovelleta	ei sovelleta	nonyylifenolit	X (5)
(25)	ei sovelleta	ei sovelleta	oktyylifenolit (6)
(26)	608-93-5	210-172-0	pentaklooribentseeni	X
(27)	87-86-5	201-778-6	pentakloorifenoli
(28)	ei sovelleta	ei sovelleta	polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) (7)	X
(29)	122-34-9	204-535-2	simatsiini
(30)	ei sovelleta	ei sovelleta	tributyylitinayhdisteet	X (8)
(31)	12002-48-1	234-413-4	triklooribentseenit
(32)	67-66-3	200-663-8	trikloorimetaani (kloroformi)
(33)	1582-09-8	216-428-8	trifluraliini	X
(34)	115-32-2	204-082-0	dikofoli	X
(35)	1763-23-1	217-179-8	perfluoro-oktaanisulfonihappo ja sen johdannaiset (PFOS)	X
(36)	124495-18-7	ei sovelleta	kinoksifeeni	X
(37)	ei sovelleta	ei sovelleta	dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset yhdisteet	X (9)
(38)	74070-46-5	277-704-1	aklonifeeni
(39)	42576-02-3	255-894-7	bifenoksi
(40)	28159-98-0	248-872-3	sybutryyni
(41)	52315-07-8	257-842-9	sypermetriini (10)
(42)	62-73-7	200-547-7	diklorvossi
(43)	ei sovelleta	ei sovelleta	heksabromisyklododekaanit (HBCDD)	X (11)
(44)	76-44-8/1024-57-3	200-962-3/213-831-0	heptakloori ja heptaklooriepoksidi	X
(45)	886-50-0	212-950-5	terbutryyni
(1) CAS: Chemical Abstracts Service. (2) EU-numero: Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo (Einecs) tai Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo (ELINCS). (3) Jos on valittu aineryhmä, tyypilliset yksittäiset ryhmän edustajat määritellään ympäristönlaatunormien asettamisen yhteydessä, jollei tästä ole erillistä mainintaa. (4) Vain tetra-, penta-, heksa- ja heptabromidifenyylieetteri (CAS-numerot 40088-47-9, 32534-81-9, 36483-60-0 ja 68928-80-3). (5) Nonyylifenoli (CAS 25154-52-3, EU 246-672-0) mukaan lukien isomeerit 4-nonyylifenoli (CAS 104-40-5, EU 203-199-4) ja 4-nonyylifenoli (haarautunut) (CAS 84852-15-3, EU 284-325-5). (6) Oktyylifenoli (CAS 1806-26-4, EU 217-302-5) mukaan lukien isomeeri 4-(1,1’,3,3’-tetrametyylibutyyli)-fenoli (CAS 140-66-9, EU 205-426-2). (7) Sisältää seuraavat aineet: bentso(a)pyreeni (CAS 50-32-8, EU 200-028-5), bentso(b)fluoranteeni (CAS 205-99-2, EU 205-911-9), bentso(g,h,i)peryleeni (CAS 191-24-2, EU 205-883-8), bentso(k)fluoranteeni (CAS 207-08-9, EU 205-916-6), indeno(1,2,3-cd)pyreeni (CAS 193-39-5, EU 205-893-2). Ei sisällä antraseenia, fluoranteenia ja naftaleenia, jotka mainitaan luettelossa erikseen. (8) Sisältää tributyylitina-kationin (CAS 36643-28-4). (9) Viittaa seuraaviin yhdisteisiin: 7 polyklooratut dibentso-p-dioksiinit (PCDD:t): 2,3,7,8-T4CDD (CAS 1746-01-6), 1,2,3,7,8-P5CDD (CAS 40321-76-4), 1,2,3,4,7,8-H6CDD (CAS 39227-28-6), 1,2,3,6,7,8-H6CDD (CAS 57653-85-7), 1,2,3,7,8,9-H6CDD (CAS 19408-74-3), 1,2,3,4,6,7,8-H7CDD (CAS 35822-46-9), 1,2,3,4,6,7,8,9-O8CDD (CAS 3268-87-9) 10 polyklooratut dibentsofuraanit (PCDF:t): 2,3,7,8-T4CDF (CAS 51207-31-9), 1,2,3,7,8-P5CDF (CAS 57117-41-6), 2,3,4,7,8-P5CDF (CAS 57117-31-4), 1,2,3,4,7,8-H6CDF (CAS 70648-26-9), 1,2,3,6,7,8-H6CDF (CAS 57117-44-9), 1,2,3,7,8,9-H6CDF (CAS 72918-21-9), 2,3,4,6,7,8-H6CDF (CAS 60851-34-5), 1,2,3,4,6,7,8-H7CDF (CAS 67562-39-4), 1,2,3,4,7,8,9-H7CDF (CAS 55673-89-7), 1,2,3,4,6,7,8,9-O8CDF (CAS 39001-02-0) 12 dioksiinin kaltaiset polyklooratut bifenyylit (PCB-DL): 3,3’,4,4’-T4CB (PCB 77, CAS 32598-13-3), 3,3’,4’,5-T4CB (PCB 81, CAS 70362-50-4), 2,3,3’,4,4’-P5CB (PCB 105, CAS 32598-14-4), 2,3,4,4’,5-P5CB (PCB 114, CAS 74472-37-0), 2,3’,4,4’,5-P5CB (PCB 118, CAS 31508-00-6), 2,3’,4,4’,5’-P5CB (PCB 123, CAS 65510-44-3), 3,3’,4,4’,5-P5CB (PCB 126, CAS 57465-28-8), 2,3,3’,4,4’,5-H6CB (PCB 156, CAS 38380-08-4), 2,3,3’,4,4’,5’-H6CB (PCB 157, CAS 69782-90-7), 2,3’,4,4’,5,5’-H6CB (PCB 167, CAS 52663-72-6), 3,3’,4,4’,5,5’-H6CB (PCB 169, CAS 32774-16-6), 2,3,3’,4,4’,5,5’-H7CB (PCB 189, CAS 39635-31-9). (10) CAS 52315-07-8 viittaa seuraavien isomeerien seokseen: sypermetriini, alfa-sypermetriini (CAS 67375-30-8), beta-sypermetriini (CAS 65731-84-2), theta-sypermetriini (CAS 71697-59-1) ja zeta-sypermetriini (52315-07-8). (11) Viittaa seuraaviin: 1,3,5,7,9,11-heksabromisyklododekaani (CAS 25637-99-4), 1,2,5,6,9,10-heksabromisyklododekaani (CAS 3194-55-6), α-heksabromisyklododekaani (CAS 134237-50-6), β-heksabromisyklododekaani (CAS 134237-51-7) ja γ-heksabromisyklododekaani (CAS 134237-52-8).

A-järjestelmä: Jokisuiden vaihettumisalueiden ja rannikkovesien luonnonmaantieteelliset alueet

( 1 ) EYVL C 184, 17.6.1997, s. 20, EYVL C 16, 20.1.1998, s. 14 ja EYVL C 108, 7.4.1998, s. 94.

( 4 ) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 11. helmikuuta 1999 (EYVL C 150, 28.5.1999, s. 419), vahvistettu 16. syyskuuta 1999, neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 22. lokakuuta 1999 (EYVL C 343, 30.11.1999, s. 1), ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 6. helmikuuta 2000 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin päätös, tehty 7. syyskuuta 2000 ja neuvoston päätös, tehty 14. syyskuuta 2000.

( 8 ) EYVL L 20, 26.1.1980, s. 43, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91/692/ETY (EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48).

( 16 ) EYVL L 229, 30.8.1980, s. 11, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 98/83/EY (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32).

( 18 ) EYVL L 129, 18.5.1976, s. 23, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 91/692/ETY (EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48).

( 20 ) EYVL L 135, 30.05.1991, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/15/EY (EYVL L 67, 7.3.1998, s. 29).

( 24 ) EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 98/47/EY (EYVL L 191, 17.7.1998, s. 50).

( 26 ) EYVL L 194, 25.7.1975, s. 26, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91/692/ETY.

( 27 ) EYVL L 334, 24.12.1977, s. 29, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

( 28 ) EYVL L 271, 29.10.1979, s. 44, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

( 29 ) EYVL L 222, 14.8.1978, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

( 30 ) EYVL L 281, 10.11.1979, s. 47, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91/692/ETY.

( 31 ) EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 98/15/EY (EYVL L 67, 7.3.1998, s. 29).

( 32 ) EYVL L 31, 5.2.1976, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

( 33 ) EYVL L 281, 10.11.1979, s. 47, direktiivi sellaisen kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91/692/ETY (EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48).

( 35 ) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 97/62/EY (EYVL L 305, 8.11.1997, s. 42).

( 36 ) EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 97/49/EY (EYVL L 223, 13.8.1997, s. 9).

( 39 ) EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/11/EY (EYVL L 73, 14.3.1997, s. 5).

		Virallinen lehti
		No	page	date
M1	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 2455/2001/EY, tehty 20 päivänä marraskuuta 2001,	L 331	1	15.12.2001
►M2	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/32/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008,	L 81	60	20.3.2008
M3	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008,	L 348	84	24.12.2008
►M4	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/31/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009,	L 140	114	5.6.2009
►M5	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2013/39/EU, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 12 päivänä elokuuta 2013,	L 226	1	24.8.2013
►M6	NEUVOSTON DIREKTIIVI 2013/64/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,	L 353	8	28.12.2013
►M7	KOMISSION DIREKTIIVI 2014/101/EU, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 30 päivänä lokakuuta 2014,	L 311	32	31.10.2014

1	PINTAVESIEN TILA
1.1	Ekologisen tilan luokittelua koskevat laadulliset tekijät
1.1.1	Joet
1.1.2	Järvet
1.1.3	Jokisuiden vaihettumisalueet
1.1.4	Rannikkovedet
1.1.5	Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavesimuodostuman osat
1.2	Ekologisen tilan luokittelun normatiiviset määritelmät
1.2.1	Jokien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät
1.2.2	Järvien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät
1.2.3	Jokisuiden vaihettumisalueiden erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät
1.2.4	Rannikkovesien erinomaista, hyvää ja tyydyttävää ekologista tilaa koskevat määritelmät
1.2.5	Voimakkaasti muutettujen tai keinotekoisten vesimuodostumien parasta mahdollista, hyvää ja tyydyttävää ekologista potentiaalia koskevat määritelmät
1.2.6	Jäsenvaltioiden käyttämä kemiallisten laatunormien asettamismenettely
1.3	Pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan seuranta
1.3.1	Perusseurannan rakenne
1.3.2	Toiminnallisen seurannan rakenne
1.3.3	Tutkinnallisen seurannan rakenne
1.3.4	Seurantatiheys
1.3.5	Suojelualueiden lisäseurantaa koskevat vaatimukset
1.3.6	Laatutekijöiden seurantaa koskevat standardit
1.4	Ekologisen tilan luokittelu ja esittäminen
1.4.1	Biologisten seurantatulosten vertailtavuus
1.4.2	Seurantatulosten esittäminen sekä ekologisen tilan ja ekologisen potentiaalin luokitteleminen
1.4.3	Seurantatulosten ja kemiallisen tilan esittäminen
2	POHJAVESI
2.1	Pohjaveden määrällinen tila
2.1.1	Pohjaveden määrällisen tilan luokittelumuuttuja
2.1.2	Määrällisen tilan määritelmä
2.2	Pohjaveden määrällisen tilan seuranta
2.2.1	Pohjavedenkorkeuden seurantaverkko
2.2.2	Seurantapaikkojen sijoitus
2.2.3	Seurantatiheys
2.2.4	Pohjaveden määrällisen tilan tulkinta ja esittäminen
2.3	Pohjaveden kemiallinen tila
2.3.1	Pohjaveden kemiallista tilaa kuvaavat muuttujat
2.3.2	Pohjaveden hyvän kemiallisen tilan määritelmä
2.4	Pohjaveden kemiallisen tilan seuranta
2.4.1	Pohjaveden seurantaverkko
2.4.2	Perusseuranta
2.4.3	Toiminnallinen seuranta
2.4.4	Pilaavien aineiden muutossuuntien havaitseminen
2.4.5	Pohjaveden kemiallisen tilan tulkinta ja esittäminen
2.5	Pohjaveden tilan esittäminen

Tekijä	Erinomainen tila	Hyvä tila	Tyydyttävä tila
Vuorovesijärjestelmä	Suolattoman veden virtaukset vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.	Vallitsevat olot eivät haittaa biologisten laatutekijöiden edellä määriteltyjen arvojen saavuttamista.	Vallitsevat olot eivät haittaa biologisten laatutekijöiden edellä määriteltyjen arvojen saavuttamista.
Morfologiset tekijät	Syvyyden vaihtelu, pohjan olosuhteet sekä vuorovesivyöhykkeen rakenne ja olosuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.	Vallitsevat olot eivät haittaa biologisten laatutekijöiden edellä määriteltyjen arvojen saavuttamista.	Vallitsevat olot eivät haittaa biologisten laatutekijöiden edellä määriteltyjen arvojen saavuttamista.

Tekijä	Erinomainen tila	Hyvä tila	Tyydyttävä tila
Vuorovesijärjestelmä	Suolattoman veden virtaukset sekä päävirtausten suunta ja nopeus vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.	Vallitsevat olot eivät haittaa biologisten laatutekijöiden edellä määriteltyjen arvojen saavuttamista.	Vallitsevat olot eivät haittaa biologisten laatutekijöiden edellä määriteltyjen arvojen saavuttamista.
Morfologiset tekijät	Syvyyden vaihtelu, pohjan rakenne ja laatu sekä vuorovesivyöhykkeen rakenne ja olosuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.	Vallitsevat olot eivät haittaa biologisten laatutekijöiden edellä määriteltyjen arvojen saavuttamista.	Vallitsevat olot eivät haittaa biologisten laatutekijöiden edellä määriteltyjen arvojen saavuttamista.

	Turvakerroin
Vähintään yksi akuutti L(E)C50-tutkimus perusvalikoiman mukaisilta kolmelta trofia-tasolta	1 000
Yksi krooninen NOEC-tutkimus (joko kaloilla tai daphnialla tai vastaavalla suolaisen veden eliöllä)	100
Kaksi kroonista NOEC-tutkimusta kahden eri trofiatason eliöillä (kaloilla ja/tai daphnialla tai vastaavalla suolaisen veden eliöllä ja/tai levillä)	50
Vähintään kolmella kolmen eri trofiatason lajilla tehdyt kroonisen NOEC:n tutkimukset (tavallisesti kaloilla, daphnialla tai vastaavalla suolaisen veden eliöllä ja levillä)	10
Muut tapaukset, mukaan lukien kenttätutkimukset tai malliekosysteemit, jotka mahdollistavat tarkempien turvakertoimien laskemisen ja soveltamisen	Tapauskohtainen määrittely

Laatutekijä	Joet	Järvet	Jokisuiden vaihettumisalueet	Rannikkovedet
Biologiset
Kasviplankton	6 kk	6 kk	6 kk	6 kk
Muu vesikasvillisuus	3 v	3 v	3 v	3 v
Pohjaeläimet	3 v	3 v	3 v	3 v
Kalat	3 v	3 v	3 v
Hydrologis-morfologiset
Esteettömyys	6 v
Hydrologia	jatkuvasti	1 kk
Morfologia	6 v	6 v	6 v	6 v
Fysikaalis-kemialliset
Lämpöolot	3 kk	3 kk	3 kk	3 kk
Happitilanne	3 kk	3 kk	3 kk	3 kk
Suolaisuus	3 kk	3 kk	3 kk
Ravinneolot	3 kk	3 kk	3 kk	3 kk
Happamoitumistilanne	3 kk	3 kk
Muut pilaavat aineet	3 kk	3 kk	3 kk	3 kk
Prioriteettiaineet	1 kk	1 kk	1 kk	1 kk

Yhdyskunnan asukkaiden määrä	Tiheys
< 10 000	4/vuosi
10 000 —30 000	8/vuosi
> 30 000	12/vuosi

EN 15204:2006	Water quality — Guidance standard on the enumeration of phytoplankton using inverted microscopy (Utermöhl technique)
EN 15972:2011	Water quality — Guidance on quantitative and qualitative investigations of marine phytoplankton
ISO 10260:1992	Water quality — Measurement of biochemical parameters — Spectrometric determination of the chlorophyll-a concentration

EN 15460:2007	Water quality — Guidance standard for the surveying of macrophytes in lakes
EN 14184:2014	Water quality — Guidance for the surveying of aquatic macrophytes in running waters
EN 15708:2009	Water quality — Guidance standard for the surveying, sampling and laboratory analysis of phytobenthos in shallow running water
EN 13946:2014	Water quality — Guidance for the routine sampling and preparation of benthic diatoms from rivers and lakes
EN 14407:2014	Water quality — Guidance for the identification and enumeration of benthic diatom samples from rivers and lakes

EN ISO 10870:2012	Water quality — Guidelines for the selection of sampling methods and devices for benthic macroinvertebrates in fresh waters
EN 15196:2006	Water quality — Guidance on sampling and processing of the pupal exuviae of Chironomidae (Order Diptera) for ecological assessment
EN 16150:2012	Water quality — Guidance on pro-rata Multi-Habitat sampling of benthic macro-invertebrates from wadeable rivers
EN ISO 19493:2007	Water quality — Guidance on marine biological surveys of hard-substrate communities
EN ISO 16665:2013	Water quality — Guidelines for quantitative sampling and sample processing of marine soft-bottom macro-fauna

EN 14962:2006	Water quality — Guidance on the scope and selection of fish sampling methods
EN 14011:2003	Water quality — Sampling of fish with electricity
EN 15910:2014	Water quality — Guidance on the estimation of fish abundance with mobile hydroacoustic methods
EN 14757:2005	Water quality — Sampling of fish with multi-mesh gillnets

EN 14614:2004	Water quality — Guidance standard for assessing the hydromorphological features of rivers
EN 16039:2011	Water quality — Guidance standard on assessing the hydromorphological features of lakes

Ekologisen tilan luokittelu	Värikoodi
Erinomainen	Sininen
Hyvä	Vihreä
Tyydyttävä	Keltainen
Välttävä	Oranssi
Huono	Punainen

Ekologisen potentiaalin luokittelu	Värikoodi
Ekologisen potentiaalin luokittelu	Keinotekoiset vesimuodostumat	Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat
Hyvä tai suurempi	Samanlevyiset vihreät ja vaaleanharmaat raidat	Samanlevyiset vihreät ja tummanharmaat raidat
Tyydyttävä	Samanlevyiset keltaiset ja vaaleanharmaat raidat	Samanlevyiset keltaiset ja tummanharmaat raidat
Välttävä	Samanlevyiset oranssit ja vaaleanharmaat raidat	Samanlevyiset oranssit ja tummanharmaat raidat
Huono	Samanlevyiset punaiset ja vaaleanharmaat raidat	Samanlevyiset punaiset ja tummanharmaat raidat

Kemiallisen tilan luokittelu	Värikoodi
Hyvä	Sininen
Ei ole saavuttanut hyvää tilaa	Punainen