02000L0031 — FI — 17.02.2024 — 001.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2000/31/EY,

annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000,

tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”)

(EUVL L 178 17.7.2000, s. 1)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/2065, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022,

  L 277

1

27.10.2022




▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2000/31/EY,

annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000,

tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”)



I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tavoite ja soveltamisala

1.  
Tämän direktiivin tavoitteena on edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa varmistamalla tietoyhteiskunnan palvelujen vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä.
2.  
Tällä direktiivillä lähennetään siinä määrin, kuin se on tarpeen 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteen toteuttamiseksi, tiettyjä tietoyhteiskunnan palveluihin sovellettavia kansallisia säännöksiä, jotka koskevat sisämarkkinoita, palvelun tarjoajien sijoittautumista, kaupallista viestintää, sähköisessä muodossa tehtäviä sopimuksia, välittäjien vastuuta, käytännesääntöjä, tuomioistuinten ulkopuolella tapahtuvaa riitojen ratkaisemista, oikeussuojakeinoja ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä.
3.  
Tämä direktiivi täydentää tietoyhteiskunnan palveluihin sovellettavaa yhteisön lainsäädäntöä, heikentämättä kuitenkaan yhteisön säädöksillä ja niiden täytäntöönpanemiseksi annetulla kansallisella lainsäädännöllä vahvistettua suojelun tasoa erityisesti kansanterveyden ja kuluttajien suojelun osalta, sikäli kuin tämä ei rajoita tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisen vapautta.
4.  
Tällä direktiivillä ei luoda kansainvälistä yksityisoikeutta koskevia uusia sääntöjä eikä puututa tuomioistuinten toimivaltaan.
5.  

Tätä direktiiviä ei sovelleta:

a) 

verotuksen alalla;

b) 

direktiivien 95/46/EY ja 97/66/EY soveltamisalaan kuuluviin tietoyhteiskunnan palveluihin liittyviin kysymyksiin;

c) 

kysymyksiin, jotka liittyvät kartellilainsäädännön piiriin kuuluviin sopimuksiin tai käytänteisiin;

d) 

seuraaviin tietoyhteiskunnan palveluihin liittyviin toimiin:

— 
notaarien tai vastaavien ammatinharjoittajien toimet siltä osin kuin niihin sisältyy suora ja nimenomainen yhteys julkisen vallan käyttämiseen,
— 
asiakkaan edustaminen ja hänen etujensa puolustaminen tuomioistuimessa,
— 
arpajaistoiminta, johon liittyy rahallista arvoa omaavien panosten asettaminen esimerkiksi rahapeleissä, lotossa ja veikkauksessa tai vedonlyönnissä.
6.  
Tämä direktiivi ei vaikuta yhteisön tai jäsenvaltioiden tasolla toteutettaviin yhteisön oikeuden mukaisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen ja moniarvoisuuden puolustaminen.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) 

”tietoyhteiskunnan palveluilla” direktiivin 98/34/EY, muutettuna direktiivillä 98/48/EY, 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja palveluja;

b) 

”palvelun tarjoajalla” luonnollista tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa tietoyhteiskunnan palvelun;

c) 

”sijoittautuneella palvelun tarjoajalla” palvelun tarjoajaa, joka tosiasiallisesti harjoittaa taloudellista toimintaa pysyvässä sijoittautumispaikassa määräämättömän ajan; palvelun tarjoamiseen käytettävien teknisten välineiden ja tekniikoiden olemassaoloa ja käyttöä ei sinällään pidetä tarjoajan sijoittautumisena;

d) 

”palvelun vastaanottajalla” luonnollista tai oikeushenkilöä, joka käyttää tietoyhteiskunnan palveluja ammatillisiin tai muihin tarkoituksiin erityisesti etsiäkseen tietoa tai saattaakseen sen saataville;

e) 

”kuluttajalla” luonnollista henkilöä, joka toimii tarkoituksessa, joka ei kuulu hänen elinkeino- tai ammattitoimintaansa;

f) 

”kaupallisella viestinnällä” kaikkia viestinnän muotoja, joiden tarkoituksena on kaupallista, teollista tai käsiteollista toimintaa tai säänneltyä ammattia harjoittavan yrityksen, organisaation tai henkilön tavaroiden, palvelujen tai imagon edistäminen välittömästi tai välillisesti. Kaupallista viestintää eivät sellaisenaan ole:

— 
yhteystiedot, jotka mahdollistavat suoran yhteyden kyseisen yrityksen, organisaation tai henkilön toimintaan, erityisesti ”domain”-nimi tai sähköpostiosoite,
— 
viestintä, joka liittyy kyseisen yrityksen, organisaation tai henkilön imagoon tai niiden tarjoamiin tavaroihin tai palveluihin ja joka on laadittu niistä riippumattomasti, erityisesti jos tämä on tehty ilman taloudellista vastiketta;
g) 

”säännellyllä ammatilla” vähintään kolmivuotisesta ammatillisesta korkeammasta koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten tunnustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 89/48/ETY ( 1 ) 1 artiklan d kohdassa tai direktiiviä 89/48/ETY täydentävästä ammatillisen koulutuksen tunnustamista koskevasta toisesta yleisestä järjestelmästä 18 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/51/ETY ( 2 ) 1 artiklan f kohdassa tarkoitettua ammattia;

h) 

”yhteensovitetulla alalla” jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä asetettuja, tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajiin tai tietoyhteiskunnan palveluihin sovellettavia vaatimuksia riippumatta siitä, ovatko vaatimukset yleisluonteisia vai erityisesti tähän tarkoitukseen suunnattuja.

i) 

Yhteensovitettu ala kattaa vaatimukset, joita palvelujen tarjoajan on noudatettava:

— 
aloittaessaan tietoyhteiskunnan palvelun tarjoamisen, kuten pätevyyttä, lupaa tai ilmoituksen tekoa koskevat vaatimukset,
— 
jatkaessaan toimintaa tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajana, kuten palvelun tarjoajan käyttäytymistä koskevat taikka palvelun laatuun tai sisältöön liittyvät vaatimukset, joihin kuuluvat myös mainontaa ja sopimuksia koskevat vaatimukset, tai palvelun tarjoajan vastuuta koskevat vaatimukset.
ii) 

Yhteensovitettu ala ei kata seuraavia vaatimuksia:

— 
tavaroihin sinänsä sovellettavat vaatimukset,
— 
tavarantoimituksiin sovellettavat vaatimukset,
— 
muulla tavalla kuin sähköisesti tarjottuihin palveluihin sovellettavat vaatimukset.

3 artikla

Sisämarkkinat

1.  
Kunkin jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että sen alueelle sijoittautuneen palvelun tarjoajan tarjoamien tietoyhteiskunnan palvelujen osalta noudatetaan kyseisessä jäsenvaltiossa sovellettavia, yhteensovitettuun alaan kuuluvia kysymyksiä koskevia kansallisia säännöksiä.
2.  
Jäsenvaltiot eivät voi yhteensovitettuun alaan liittyvien syiden vuoksi rajoittaa toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevien tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisen vapautta.
3.  
Edellä 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta liitteessä tarkoitettuihin aloihin.
4.  

Jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä, joilla poiketaan 2 kohdan säännöksistä tietyn tietoyhteiskunnan palvelun osalta, jos:

a) 

toimenpiteet

i) 

ovat tarpeellisia jollakin seuraavalla perusteella:

— 
yleinen järjestys, erityisesti rikosten ehkäisy, tutkinta, selville saaminen ja syytteeseenpano mukaan lukien alaikäisten suojelu ja erityisesti rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai kansallisuuteen perustuvaan vihaan yllyttämisen torjunta ja yksittäisiin ihmisiin kohdistuvat ihmisarvon loukkaukset,
— 
kansanterveyden suojelu,
— 
yleinen turvallisuus, mukaan lukien kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen turvaaminen,
— 
kuluttajansuoja, mukaan lukien sijoittajien suoja;
ii) 

kohdistuvat tiettyyn tietoyhteiskunnan palveluun, joka vahingoittaa i alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista tai joka vakavalla tavalla saattaa vaarantaa kyseisten tavoitteiden saavuttamisen;

iii) 

ovat oikeassa suhteessa näihin tavoitteisiin;

b) 

jäsenvaltio on ennen kyseisten toimenpiteiden toteuttamista:

— 
pyytänyt 1 kohdassa tarkoitettua jäsenvaltiota toteuttamaan toimenpiteitä, eikä viimeksi mainittu ole niitä toteuttanut tai ne eivät ole olleet riittäviä, ja
— 
ilmoittanut komissiolle ja 1 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltiolle aikomuksestaan toteuttaa tällaisia toimenpiteitä,
sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tuomioistuimessa tapahtuvaan käsittelyyn eikä rikostutkintaan liittyviin toimenpiteisiin.
5.  
Jäsenvaltiot voivat kiireellisissä tapauksissa poiketa 4 kohdan b alakohdassa asetetuista edellytyksistä. Tässä tapauksessa toimenpiteistä on ilmoitettava mahdollisimman pian komissiolle ja 1 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltiolle mainiten samalla syyt, joiden perusteella jäsenvaltio katsoo, että kyseessä on kiireellinen tapaus.
6.  
Rajoittamatta jäsenvaltioiden mahdollisuutta jatkaa kyseisten toimenpiteiden toteuttamista komissio tutkii mahdollisimman pian, ovatko ilmoitetut toimenpiteet yhteensopivia yhteisön oikeuden kanssa. Jos komissio päätyy siihen lopputulokseen, että toimenpide on ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa, sen on pyydettävä, että kyseinen jäsenvaltio pidättyy toteuttamasta suunniteltuja toimenpiteitä tai lopettaa niiden toteuttamisen pikaisesti.

II LUKU

PERIAATTEET

1 jakso:

Sijoittautumista ja tietojen antamista koskevat vaatimukset

4 artikla

Ennakkoluvan vaatimisen kieltäminen

1.  
Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, ettei tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan toiminnan aloittamisen tai jatkamisen edellytykseksi voida asettaa ennakkolupaa tai vaikutukseltaan vastaavaa vaatimusta.
2.  
Edellä 1 kohta ei rajoita niiden lupajärjestelmien soveltamista, jotka eivät koske erityisesti ja yksinomaan tietoyhteiskunnan palveluja tai joita telepalvelualan yleisten valtuutusten ja yksittäisten toimilupien yhteisistä puitteista 10 päivänä huhtikuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/13/EY ( 3 ) koskee.

5 artikla

Toimitettavat yleiset tiedot

1.  

Muiden yhteisön oikeudessa asetettujen tietojen antamista koskevien vaatimusten lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että palvelun tarjoaja huolehtii siitä, että palvelun vastaanottajat ja toimivaltaiset viranomaiset saavat helposti, välittömästi ja pysyvästi ainakin seuraavat tiedot:

a) 

palvelun tarjoajan nimi;

b) 

se maantieteellinen osoite, johon palvelun tarjoaja on sijoittautunut;

c) 

palvelun tarjoajan yhteystiedot, mukaan lukien sähköpostiosoite, jotka mahdollistavat nopean yhteydenoton sekä suoran ja tehokkaan viestinnän tämän kanssa;

d) 

jos palvelun tarjoaja on merkitty kaupparekisteriin tai muuhun vastaavaan julkiseen rekisteriin, se rekisteri, johon palvelun tarjoaja on merkitty, ja palvelun tarjoajan rekisterinumero tai muu vastaava tunniste kyseisessä rekisterissä;

e) 

jos toiminta on lupajärjestelmän alaista, asianomaisen valvontaviranomaisen yhteystiedot;

f) 

säänneltyjen ammattien osalta:

— 
ammattialajärjestö tai vastaava elin, johon palvelun tarjoaja kuuluu,
— 
ammattiarvo sekä jäsenvaltio, jossa se on myönnetty,
— 
viittaus sijoittautumisjäsenvaltiossa sovellettaviin ammatillisiin sääntöihin sekä tieto siitä, mistä ne saa käyttöönsä;
g) 

jos palvelun tarjoaja harjoittaa arvonlisäveron alaista toimintaa, jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste - 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun neuvoston direktiivin 77/388/ETY ( 4 ) 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tunnusnumero.

2.  
Yhteisön oikeudessa asetettujen tietojen antamista koskevien vaatimusten lisäksi jäsenvaltioiden on huolehdittava ainakin siitä, että kun tietoyhteiskunnan palvelujen hinnat ilmoitetaan, tämä tapahtuu selkeästi ja yksiselitteisesti ja erityisesti siten, että hinnoista käy ilmi, sisältyvätkö niihin vero ja toimituskulut.

2 jakso:

Kaupallinen viestintä

6 artikla

Toimitettavat tiedot

Muiden yhteisön oikeudessa asetettujen tietojen antamista koskevien vaatimusten lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaupallisessa viestinnässä, joka muodostaa osittain tai kokonaan tietoyhteiskunnan palvelun, noudatetaan ainakin seuraavia edellytyksiä:

a) 

kaupallisen viestinnän on oltava selvästi tunnistettavissa sellaiseksi;

b) 

luonnollisen tai oikeushenkilön, jonka lukuun kaupallinen viestintä toteutetaan, on oltava selvästi tunnistettavissa;

c) 

jos myynninedistämistarjoukset, kuten alennukset, ostohyvitykset ja kylkiäiset, sallitaan siinä jäsenvaltiossa, johon palvelun tarjoaja on sijoittautunut, ne on voitava selvästi tunnistaa sellaisiksi, niiden saamista koskevien ehtojen on oltava helposti saatavilla, ja ehdot on esitettävä selkeästi ja yksiselitteisesti;

d) 

jos myynninedistämiseen liittyvät kilpailut ja pelit sallitaan siinä jäsenvaltiossa, johon palvelun tarjoaja on sijoittautunut, ne on voitava selvästi tunnistaa sellaisiksi, niihin osallistumisen ehtojen on oltava helposti saatavilla, ja ehdot on esitettävä selkeästi ja yksiselitteisesti.

7 artikla

Ei-toivottu kaupallinen viestintä

1.  
Yhteisön oikeudessa asetettujen muiden vaatimusten lisäksi on jäsenvaltioiden, jotka sallivat ei-toivotun kaupallisen viestinnän sähköpostitse, huolehdittava siitä, että tällainen niiden alueelle sijoittautuneen palvelujen tarjoajan harjoittama kaupallinen viestintä voidaan selvästi ja yksiselitteisesti tunnistaa sellaiseksi heti sitä vastaanotettaessa.
2.  
Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ei-toivottua kaupallista viestintää sähköpostitse harjoittavat palvelun tarjoajat käyttävät säännöllisesti ja myös noudattavat rekistereitä, joihin luonnolliset henkilöt, jotka eivät halua tällaista kaupallista viestintää, voivat kirjoittautua, tämän kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 97/7/EY ja direktiivin 97/66/EY soveltamista.

8 artikla

Säännellyt ammatit

1.  
Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että sellaisen kaupallisen viestinnän käyttö, joka osittain tai kokonaan muodostaa säännellyn ammatin harjoittajan tarjoaman tietoyhteiskunnan palvelun, sallitaan sillä edellytyksellä, että noudatetaan ammatillisia normeja, jotka koskevat erityisesti ammatin riippumattomuutta ja arvokkuutta, ammattikunniaa, ammattisalaisuutta sekä vilpittömyyttä asiakkaita ja muita samaa ammattia harjoittavia kohtaan.
2.  
Jäsenvaltiot ja komissio kannustavat ammattialayhdistyksiä ja järjestöjä laatimaan yhteisön tason käytännesääntöjä, joilla tarkennetaan, minkä tyyppisiä tietoja voidaan 1 kohdassa tarkoitettujen normien mukaisesti antaa kaupallista viestintää varten, tämän kuitenkaan rajoittamatta ammatillisten yhdistysten ja järjestöjen itsenäisyyttä.
3.  
Laatiessaan ehdotuksia yhteisön aloitteiksi, jotka saattavat olla tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta, komissio ottaa asianmukaisesti huomioon yhteisön tasolla sovellettavat käytännesäännöt ja toimii tiiviissä yhteistyössä asianmukaisten ammattialayhdistysten ja -järjestöjen kanssa.
4.  
Tätä direktiiviä sovelletaan niiden yhteisön direktiivien ohella, jotka koskevat säänneltyihin ammatteihin ryhtymistä ja niiden harjoittamista.

3 jakso:

Sähköisessä muodossa tehtävät sopimukset

9 artikla

Sopimusten käsittely

1.  
Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden oikeusjärjestelmässä annetaan mahdollisuus sopimusten tekemiseen sähköisessä muodossa. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, ettei sopimuksentekomenettelyyn sovellettavilla oikeudellisilla vaatimuksilla aseteta esteitä sähköisessä muodossa tehtävien sopimusten käytölle ja etteivät ne johda siihen, että tällaisilta sopimuksilta puuttuisivat oikeusvaikutukset ja ne olisivat pätemättömiä sillä perusteella, että ne on tehty sähköisessä muodossa.
2.  

Jäsenvaltiot voivat säätää, että seuraaviin sopimustyyppeihin tai joihinkin niistä ei sovelleta 1 kohtaa:

a) 

sopimukset, joilla luodaan tai siirretään oikeuksia kiinteään omaisuuteen, vuokraoikeuksia lukuun ottamatta;

b) 

sopimukset, jotka lain mukaan edellyttävät tuomioistuimen, viranomaisten tai julkista valtaa käyttävien ammatinharjoittajien myötävaikutusta;

c) 

luonnollisten henkilöiden muutoin kuin elinkeino- tai ammattitoiminnassa myöntämät henkilö- ja esinevakuussopimukset;

d) 

perhe- tai jäämistöoikeudelliset sopimukset.

3.  
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ne 2 kohdassa tarkoitetut sopimustyypit, joihin ne eivät sovella 1 kohdan säännöksiä. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle joka viides vuosi kertomus 2 kohdan soveltamisesta perustellen, miksi niiden mielestä on tarpeen olla edelleen soveltamatta 1 kohdan säännöksiä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun sopimustyyppiin.

10 artikla

Toimitettavat tiedot

1.  

Muiden yhteisön oikeudessa asetettujen tietojen antamista koskevien vaatimusten lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että palvelun tarjoaja antaa ainakin seuraavat tiedot selvästi, ymmärrettävästi ja yksiselitteisesti sekä ennen kuin palvelun vastaanottaja tekee tilauksen, paitsi jos osapuolet, jotka eivät ole kuluttajia, ovat toisin sopineet:

a) 

sopimuksen teon tekniset vaiheet;

b) 

rekisteröikö palvelun tarjoaja tehdyn sopimuksen ja onko se saatavilla;

c) 

tekniset keinot, joilla voidaan tunnistaa ja korjata syöttövirheet ennen tilauksen tekemistä;

d) 

kielet, joilla sopimus voidaan tehdä.

2.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palvelun tarjoaja ilmoittaa noudattamansa asiaa koskevat käytännesäännöt sekä antaa tiedon siitä, miten näihin sääntöihin voi sähköisesti tutustua, paitsi jos osapuolet, jotka eivät ole kuluttajia, ovat toisin sopineet.
3.  
Palvelun vastaanottajalle tarjottavan sopimuksen sisältämät ja yleiset sopimusehdot on annettava käyttöön sellaisessa muodossa, että vastaanottaja voi tallentaa ja toisintaa ne.
4.  
Edellä 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta sopimuksiin, jotka tehdään yksinomaan sähköpostitse tai muulla vastaavalla henkilökohtaisella viestintätavalla.

11 artikla

Tilauksen tekeminen

1.  

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos palvelun vastaanottaja tekee tilauksen teknisiä keinoja käyttäen, sovelletaan seuraavia periaatteita, paitsi jos osapuolet, jotka eivät ole kuluttajia, ovat toisin sopineet:

— 
palvelun tarjoajan on viivyttelemättä ja sähköisessä muodossa ilmoitettava vastaanottaneensa palvelun vastaanottajan tekemän tilauksen,
— 
tilaus ja vastaanottoilmoitus katsotaan vastaanotetuksi, kun se on sen osapuolen käytettävissä, jolle se on osoitettu.
2.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että palvelun tarjoaja antaa palvelun vastaanottajalle mahdollisuuden käyttää asianmukaisia, tehokkaita ja helppokäyttöisiä teknisiä keinoja, joiden avulla vastaanottaja voi tunnistaa ja korjata syöttövirheet ennen tilauksen tekemistä, paitsi jos osapuolet, jotka eivät ole kuluttajia, ovat toisin sopineet.
3.  
Edellä 1 kohdan ensimmäistä luetelmakohtaa ja 2 kohtaa ei sovelleta sopimuksiin, jotka tehdään yksinomaan sähköpostitse tai muulla vastaavalla henkilökohtaisella viestintätavalla.

4 jakso:

Välittäjinä toimivien palvelun tarjoajien vastuu

▼M1 —————

▼B

III LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO

16 artikla

Käytännesäännöt

1.  

Jäsenvaltiot ja komissio rohkaisevat:

a) 

toimialajärjestöjä sekä ammattiala- ja kuluttajajärjestöjä taikka -organisaatioita laatimaan yhteisön tason käytännesääntöjä, joiden tavoitteena on myötävaikuttaa 5-15 artiklan asianmukaiseen soveltamiseen;

b) 

toimittamaan vapaaehtoisesti komissiolle kansallisen ja yhteisön tason käytännesääntöjen luonnoksia;

c) 

1 käytännesääntöjen saantia sähköisin keinoin yhteisön kielillä;

d) 

toimialajärjestöjä sekä ammattiala- ja kuluttajajärjestöjä taikka -organisaatioita ilmoittamaan jäsenvaltioille ja komissiolle niiden suorittamista käytännesääntöjensä soveltamista koskevista arvioinneista ja käytännesääntöjen vaikutuksista sähköisen kaupankäynnin käytäntöihin, tottumuksiin ja tapoihin;

e) 

alaikäisten ja ihmisarvon suojelua koskevien käytännesääntöjen laatimista.

2.  
Jäsenvaltiot ja komissio rohkaisevat kuluttajajärjestöjä tai -organisaatioita osallistumaan niiden etuihin vaikuttavien, 1 kohdan a alakohdan mukaisesti laadittujen käytännesääntöjen valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Tarvittaessa olisi kuultava näkörajoitteisia ja vammaisia edustavia järjestöjä, jotta heidän erityistarpeensa otettaisiin huomioon.

17 artikla

Tuomioistuinten ulkopuoliset riitojen ratkaisumenettelyt

1.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei niiden lainsäädännössä estetä tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan ja vastaanottajan välisten riitojen osalta kansallisen lainsäädännön mukaisten, tuomioistuinten ulkopuolisten ratkaisumenettelyjen käyttöä myös soveltuvin sähköisin keinoin.
2.  
Jäsenvaltioiden on rohkaistava erityisesti kuluttajariitoja käsitteleviä, tuomioistuinten ulkopuolista riitojen ratkaisua suorittavia elimiä toimimaan siten, että asianomaisille varmistetaan riittävät menettelyä koskevat takuut.
3.  
Jäsenvaltioiden on rohkaistava tuomioistuinten ulkopuolisesta riitojen ratkaisusta vastaavia elimiä ilmoittamaan komissiolle tietoyhteiskunnan palveluita koskevista merkittävistä päätöksistään ja antamaan muita tietoja sähköiseen kaupankäyntiin liittyvistä käytännöistä, tavoista ja tottumuksista.

18 artikIa

Oikeussuojakeinot

1.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti käytettävissä olevat tietoyhteiskunnan palvelujen toimintoja koskevat oikeussuojakeinot mahdollistavat nopeat toimenpiteet, turvaamistoimenpiteet mukaan lukien, joilla lopetetaan väitetyt väärinkäytökset ja estetään se, ettei asianomaisten tahojen eduille koidu enempää haittaa.
2.  

Lisätään direktiivin 98/27/EY liitteeseen kohta seuraavasti:

”11. Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8 päivänä kesäkuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (’Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä‘) 2000/31/EY (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1).”

19 artikla

Yhteistyö

1.  
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että niillä on käytössään tämän direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa varten tarvittavat riittävät valvonta- ja tutkintakeinot ja että palvelun tarjoajat ilmoittavat niille tämän direktiivin täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset tiedot.
2.  
Jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä toisten jäsenvaltioiden kanssa, ja tätä tarkoitusta varten niiden on nimettävä yksi tai useampi yhteyspiste, joiden yhteystiedot niiden on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle.
3.  
Jäsenvaltioiden on toimitettava mahdollisimman pian ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti toisen jäsenvaltion tai komission pyytämä apu tai tiedot, myös soveltuvin sähköisin keinoin.
4.  

Jäsenvaltioiden on perustettava yhteyspisteitä, joihin voi ottaa yhteyttä ainakin sähköisin keinoin ja joiden puoleen palvelun vastaanottajat ja palvelun tarjoajat voivat kääntyä

a) 

saadakseen yleisiä tietoja sopimuksia koskevista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä riitatapauksissa käytettävissä olevista valitus- ja korvausmenettelyistä, mukaan lukien kyseisten menettelyjen käyttöön liittyvät käytännön näkökohdat;

b) 

saadakseen sellaisten viranomaisten, järjestöjen tai organisaatioiden yhteystiedot, joilta he voivat saada lisätietoja tai käytännön apua.

5.  
Jäsenvaltioiden on edistettävä sitä, että komissiolle ilmoitetaan niiden alueella tehdyistä tietoyhteiskunnan palveluihin liittyviä riitoja koskevista merkittävistä hallinnollisista ja tuomioistuinten päätöksistä sekä sähköiseen kaupankäyntiin liittyvistä käytännöistä, tavoista ja tottumuksista. Komissio ilmoittaa näistä päätöksistä muille jäsenvaltioille.

20 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

21 artikla

Uudelleentarkastelu

1.  
Komissio esittää ennen 17 päivänä heinäkuuta 2003 ja sen jälkeen joka toinen vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen, jonka liitteenä on tarvittaessa ehdotuksia direktiivin mukauttamisesta tietoyhteiskunnan palvelujen alan oikeudelliseen, tekniseen ja taloudelliseen kehitykseen ottaen huomioon erityisesti rikosten torjunnan, alaikäisten suojelun, kuluttajansuojan sekä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan.
2.  
Tarkasteltaessa tämän direktiivin mukauttamisen tarvetta on kertomuksessa erityisesti käsiteltävä tarvetta antaa ehdotuksia, jotka koskevat hyperlinkkien ja paikannusvälinepalvelujen tarjoajien vastuuta, ilmoitus- ja poistamismenettelyjä (”notice and take down”) sekä sisällön poistamisen jälkeisen vastuun osoittamista. Kertomuksessa on myös käsiteltävä tarvetta säätää lisäedellytyksistä 12 ja 13 artiklassa säädetylle vastuusta vapauttamiselle tekniikan kehityksen mukaisesti sekä mahdollisuutta soveltaa sisämarkkinoita koskevia periaatteita sähköpostitse tapahtuvaan ei-toivottuun kaupalliseen viestintään.

22 artikla

Täytäntöönpano

1.  
Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ennen 17 päivänä tammikuuta 2002. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
2.  
Jäsenvaltioiden antamissa edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

23 artikIa

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

24 artikIa

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.




LIITE

POIKKEUKSET 3 ARTIKLAAN

Kuten 3 artiklan 3 kohdassa on säädetty, 3 artiklan 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta seuraaviin aloihin:

— 
tekijänoikeus, lähioikeudet, direktiivissä 87/54/ETY ( 5 ) ja direktiivissä 96/9/EY ( 6 ) tarkoitetut oikeudet sekä teollisoikeudet,
— 
sähköisen rahan liikkeeseenlasku niiden liikkeellelaskijoiden toimesta, joihin jäsenvaltiot ovat soveltaneet jotakin direktiivin 2000/46/EY ( 7 ) 8 artiklan 1 kohdassa säädetyistä poikkeuksista,
— 
direktiivin 85/611/ETY ( 8 ) 44 artiklan 2 kohta,
— 
direktiivin 92/49/ETY ( 9 ) 30 artikla ja IV osasto, direktiivin 92/96/ETY ( 10 ) IV osasto, direktiivin 88/357/ETY ( 11 ) 7 ja 8 artikla ja direktiivin 90/619/ETY ( 12 ) 4 artikla,
— 
osapuolten vapaus valita sopimukseensa sovellettava lainsäädäntö,
— 
kuluttajasopimuksia koskevat sopimusvelvoitteet,
— 
sellaisten sopimusten muodollinen pätevyys, joilla luodaan tai siirretään oikeus kiinteistöön tapauksissa, joissa kyseisiin sopimuksiin sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädännön pakottavia muotovaatimuksia, jossa kiinteistö sijaitsee,
— 
sähköpostitse tapahtuvan ei-toivotun kaupallisen viestinnän sallittavuus.



( 1 )  EYV L 19, 24.1.1989, s. 16.

( 2 )  EYVL L 209, 24.7.1992, s. 25, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 97/38/EY (EYVL L 184, 12.7.1997, s. 31).

( 3 )  EYVL L 117, 7.5.1997, s. 15.

( 4 )  EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 1999/85/EY (EYVL L 277, 28.10.1999, s. 34).

( 5 )  EYVL L 24, 27.1.1987, s. 36.

( 6 )  EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20.

( 7 ) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

( 8 )  EYVL L 375, 31.12.1985, s. 3, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 95/26/EY (EYVL L 168, 18.7.1995, s. 7).

( 9 )  EYVL L 228, 11.8.1992, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 96/26/EY.

( 10 )  EYVL L 360, 9.12.1992, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 95/26/EY.

( 11 )  EYVL L 172, 4.7.1988, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 92/49/EY.

( 12 )  EYVL L 330, 29.11.1990, s. 50, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 92/96/EY.