1999R2792 — FI — 01.01.2003 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2792/1999, annettu 17 päivänä joulukuuta 1999, kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä (EYV L 337, 30.12.1999, p.10) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1451/2001, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001, |
L 198 |
9 |
21.7.2001 |
|
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 179/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, |
L 31 |
25 |
1.2.2002 |
|
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2369/2002, annettu 20 päivänä joulukuuta 2002, |
L 358 |
49 |
31.12.2002 |
|
Oikaisu
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2792/1999,
annettu 17 päivänä joulukuuta 1999,
kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 36 ja 37 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ),
ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ),
sekä katsoo seuraavaa:|
1) |
Rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1260/1999 ( 4 ) määritellään rakennerahastojen ja kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) yleiset tavoitteet ja tehtävät, niiden järjestäminen, tukimenetelmät, ohjelmatyö ja rahastoista myönnettävän tuen yleinen järjestäminen sekä yleiset rahoitusjärjestelyt. |
|
2) |
Yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3760/92 ( 5 ) vahvistetaan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet ja yleiset säännöt. Yhteisön kalastuslaivaston kehittämistä on säänneltävä erityisesti niiden päätösten perusteella, joita neuvostoa pyydetään tekemään kyseisen asetuksen 11 artiklan nojalla. Komission tehtävänä on saattaa nämä päätökset jäsenvaltioita sitoviksi täsmällisiksi toimenpiteiksi. Lisäksi yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavan valvontajärjestelmän perustamisesta 12 päivänä lokakuuta 1993 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 2847/93 ( 6 ) tulee noudattaa. |
|
3) |
Kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1263/1999 ( 7 ) määritellään alan rakenteellisten toimien erityinen tarkoitus, sellaisena kuin se määritellään mainitun asetuksen 1 artiklassa. Asetuksen 4 artiklan mukaan neuvoston on päätettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999 KOR:stä alan rakenteiden uudistamiseen myönnettävän tuen yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä sen varmistamiseksi, että rakenteiden uudistamisella saavutetaan sille asetetut tavoitteet. |
|
4) |
Ohjelmatyötä koskevat säännökset olisi vahvistettava. |
|
5) |
Kalastuslaivastojen monivuotiset ohjausohjelmat 1 päivästä tammikuuta 199731 päivään joulukuuta 2001 pysyvät voimassa niiden määräajan päättymiseen asti. Olisi annettava asianmukaiset säännökset 1 päivänä tammikuuta 2002 alkavaksi kaudeksi. |
|
6) |
Monivuotisten ohjausohjelmien seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat säännökset olisi määritettävä, erityisesti laivaston tuloja ja lähtöjä koskevan järjestelmän ja laivaston uusimiseksi tarkoitetun julkisen tuen rajoittamisen, alusten nykyaikaistamisen ja yhteisyritysten perustamisen osalta. |
|
7) |
Pienimuotoisella rannikkokalastuksella on erityinen asema pyyntiponnistuksen mukauttamistavoitteissa. On tärkeää, että tämä erityisasema tulee esille tässä asetuksessa konkreettisina toimenpiteinä. |
|
8) |
Kalastuslaivastojen rakenteiden uudistamiseksi tarvitaan sosiaalis-taloudellisia liitännäistoimenpiteitä. |
|
9) |
Veden luonnonvarojen suojelemista ja kehittämistä, vesiviljelyä, kalastussatamien kalustoa, jalostamista, pitämistä kaupan, sisävesikalastusta sekä kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden myynnin edistämistä varten tarkoitetun tuen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt olisi vahvistettava. |
|
10) |
Rakenteellisiin toimenpiteisiin olisi sisällytettävä tiettyjä luonteeltaan rakenteellisia, tuottajajärjestöjen hyväksi suunnattuja toimia, joita nykyään toteutetaan yhteisestä kalastus- ja vesiviljelytuotealan markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3759/92 ( 8 ) nojalla. Tällaisen lisäyksen ei pitäisi heikentää asetuksessa (ETY) N:o 3759/92 määriteltyä tuottajajärjestöjen säännöksiin perustuvaa asemaa; mukaan olisi otettava myös muita yhteistä etua koskevia alan ammattilaisten toteuttamia toimia. |
|
11) |
Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt toiminnan tilapäisestä keskeyttämisestä tai aluksen tiettyjä laitteita tai pyyntimenetelmiä koskevien teknisten rajoitusten asettamisen vuoksi kalastajille ja alusten omistajille maksettavien korvausten ja tukien myöntämisestä. |
|
12) |
Toimintasuunnitelmissa on määrättävä innovatiivisten ja teknisten tukitoimien täytäntöönpanemiseksi tarvittavista keinoista. |
|
13) |
Kestävän tasapainon saavuttaminen veden luonnonvarojen sekä niiden hyödyntämisen ja ympäristövaikutusten välillä on kalatalousalan kannalta tärkeää. Tämän vuoksi on yhtä tärkeää säätää asianmukaisista toimenpiteistä ravintoketjun säilyttämiseksi kuin säätää vesiviljelystä ja kalanjalostusteollisuudesta. |
|
14) |
Silloin, kun suunnitelluissa toimissa ei rajoituta ainoastaan yhteisön tuen myöntämiseen on aiheellista säännellä erityisesti alan valtiontukijärjestelmää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 87 — 89 artiklan soveltamista, ja yhteisön kalastuslaivastojen rakenneuudistukseen liittyvä ohjelmatyö olisi otettava johdonmukaisella tavalla mukaan rakenteellisten toimien kokonaisuuteen. |
|
15) |
Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY ( 9 ) mukaisesti. |
|
16) |
Kalastus- ja vesiviljelyalaa sekä niiden tuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä koskevien rakenteellisten tukitoimenpiteiden perusteista ja edellytyksistä 3 päivänä marraskuuta 1998 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2468/98 ( 10 ) sekä muita säännöksiä olisi kumottava. Kumottuja säännöksiä olisi kuitenkin sovellettava sellaisen tuen, niiden toimien ja hankkeiden moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi, jotka on hyväksytty ennen 31 päivää joulukuuta 1999, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Tavoitteet
1. Tällä asetuksella luodaan kehys kaikille jäsenvaltioiden alueella toteutettaville kalatalousalan rakenteellisille toimenpiteille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alueellisia erityispiirteitä [KOR:stä] annetun asetuksen (EY) N:o 1263/1999 1 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden sekä yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden ja erityisesti kalavarojen säilyttämisen ja pitkän aikavälin kestävän kehityksen saavuttamiseksi.
2. Alan rakennepolitiikan tarkoituksena on ohjata ja helpottaa rakenteiden uudistamista. Rakenteiden uudistamiseen kuuluu toimia ja toimenpiteitä, joilla edistetään kestävällä tavalla KOR:stä annetun asetuksen (EY) N:o 1263/1999 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista.
3. Edellä 1 ja 2 kohdan mukaisesti toteutetut toimenpiteet eivät saa lisätä pyyntiponnistusta.
2 artikla
Keinot
Tämän asetuksen II, III ja IV osastossa määriteltyjä toimenpiteitä voidaan tukea kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä, jäljempänä ”KOR”, elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun asetuksen (EY) N:o 2371/2002 ( 11 ) 16 artiklassa vahvistettujen ehtojen mukaisesti yhteisen kalastuspolitiikan piiriin kuuluvilla aloilla sellaisina kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 2371/2002 1 artiklassa.
I OSASTO
OHJELMATYÖ
3 artikla
Yhteiset säännökset
1. Asetuksen (EY) N:o 1260/1999 9 artiklan a kohdassa määritellyssä ohjelmatyössä on noudatettava yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita ja erityisesti asetuksen (EY) N:o 2371/2002 III luvun säännöksiä. Ohjelmatyötä on tämän vuoksi tarkistettava tarvittaessa ja erityisesti asetuksen (EY) N:o 2370/2002 5 artiklan mukaisesti päätettyjä pyyntiponnistusrajoja noudattaen.
Ohjelmatyö kattaa kaikki II, III ja IV osastossa tarkoitetut alat.
2. KOR:stä osarahoitettavien ja tavoite 1 -alueisiin kuuluvien toimenpiteiden ohjelmatyössä on noudatettava asetuksen (EY) N:o 1263/1999 2 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan säännöksiä.
KOR:stä osarahoitettavien ja tavoite 1 -alueisiin kuulumattomien toimenpiteiden ohjelmatyössä noudatetaan asetuksen (EY) N:o 1263/1999 2 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan säännöksiä. Asetuksen (EY) N:o 1260/1999 14 artiklan, 15 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, 15 artiklan 5 kohdan, 15 artiklan 6 kohdan, 15 artiklan 7 kohdan, 19 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 4 kohdan säännöksiä on sovellettava.
3. Asetuksen (EY) N:o 1260/1999 9 artiklan b kohdassa määritellyistä kehittämissuunnitelmista on käytävä ilmi, että julkinen tuki on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti, että kyseisiä kalastusaluksia ei ilman julkista tukea voitaisi nykyaikaistaa ja että suunnitellut toimenpiteet eivät vaaranna kalastuksen kestävyyttä.
Suunnitelmien sisältö esitetään liitteessä I.
▼M3 —————
II OSASTO
KALASTUSLAIVASTO
▼M3 —————
7 artikla
Pyyntiponnistuksen säätely
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet asetuksen (EY) N:o 2371/2002 III luvun asiaan kuuluvien säännösten noudattamiseksi.
Tarvittaessa tähän päästään joko lopettamalla kalastusalusten kalastustoiminta pysyvästi liitteessä III olevia soveltuvia säännöksiä noudattaen tai rajoittamalla sitä taikka yhdistämällä nämä toimenpiteet.
2. Alusten kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen tarkoitetut toimenpiteet voivat koskea ainoastaan vähintään 10 vuoden ikäisiä aluksia.
3. Alusten kalastustoiminnan lopettamiseen pysyvästi voidaan päästä seuraavin toimenpitein:
a) aluksen romuttamisella;
b) ennen 31 päivään joulukuuta 2004 tapahtuvalla aluksen siirtämisellä pysyvästi kolmanteen maahan, mikä voi tapahtua myös 8 artiklassa tarkoitetun yhteisyrityksen puitteissa, kyseisen maan toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella, edellyttäen, että
i) Euroopan yhteisön ja kolmannen maan, johon alus siirretään, välillä on kalastussopimus ja että on olemassa asianmukaiset takeet siitä, että kansainvälistä oikeutta ei todennäköisesti tässä yhteydessä rikota erityisesti meren luonnonvarojen säilyttämisen ja hoidon tai yhteisen kalastuspolitiikan muiden tavoitteiden ja kalastajien työolojen osalta.
Komissio voi tapauskohtaisesti myöntää poikkeuksia alusten siirtämiseksi pysyvästi kolmansiin maihin yhteisyritysten puitteissa, jos kalastussopimuksen tekeminen ei ole perusteltua yhteisön etujen kannalta ja jos muut siirtämisen edellytykset täyttyvät;
ii) kolmas maa, johon alus aiotaan siirtää, ei ole ehdokasvaltio;
iii) siirrosta aiheutuu pyyntiponnistuksen aleneminen siirretyn aluksen aikaisemmin hyödyntämien luonnonvarojen osalta; tätä perustetta ei kuitenkaan sovelleta, jos siirretty alus on menettänyt yhteisön kanssa tehdyn kalastussopimuksen tai muun sopimuksen mukaisia kalastusmahdollisuuksia;
iv) mikäli kolmas maa, johon alus aiotaan siirtää, ei ole asianomaisten alueellisten kalastusjärjestöjen sopimuspuoli tai yhteistyökumppani, tällaiset järjestöt eivät ole todenneet kyseisen maan sallivan kalavarojen kansainvälisten säilyttämistoimenpiteiden tehokkuutta vaarantavan kalastuksen. Komissio julkaisee säännöllisesti kyseisten maiden luettelon Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa;
c) kalastusalusten pysyvällä siirtämisellä kalastuksesta muuhun kuin ansiotoimintaan.
▼M3 —————
5. Toiminnan pysyvästä lopettamisesta tuensaajille maksettava julkinen tuki ei saa ylittää seuraavia määriä:
a) Romuttamispalkkiot
i) 10—15 vuoden ikäiset alukset: katso liitteessä IV olevat taulukot 1 ja 2;
ii) 16—29 vuoden ikäiset alukset: taulukoissa 1 ja 2 annetut asteikot, joista vähennetään 1,5 prosenttia kultakin 15 vuotta ylittävältä vuodelta;
iii) vähintään 30 vuoden ikäiset alukset: taulukoissa 1 ja 2 annetut asteikot, joista vähennetään 22,5 prosenttia.
b) Palkkiot, kun pysyvä siirtäminen tapahtuu yhteisyrityksen puitteissa: 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut määrät. Tätä tarkoitusta varten ei kuitenkaan voida myöntää julkista tukea aluksille, joiden vetoisuus on alle 20 BRT tai alle 22 GT, eikä vähintään 30 vuoden ikäisille aluksille.
c) Palkkio muusta pysyvästä kolmanteen maahan siirtämisestä: edellä a alakohdassa tarkoitettujen, alusten romuttamisesta myönnettävien palkkioiden enimmäismäärät, joista vähennetään 70 prosenttia. Tätä tarkoitusta varten ei kuitenkaan voida myöntää julkista tukea aluksille, joiden vetoisuus on alle 20 BRT tai alle 22 GT, eikä vähintään 30 vuoden ikäisille aluksille.
d) Palkkio kalastusaluksen pysyvästä siirtämisestä kalastuksesta muuhun kuin ansiotoimintaan: edellä a alakohdassa tarkoitettujen, alusten romuttamisesta myönnettävien palkkioiden määrät.
▼M3 —————
8 artikla
Yhteisyritykset
1. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä yhteisyritysten perustamista edistääkseen.
Tässä asetuksessa ”yhteisyrityksellä” tarkoitetaan yhden tai useamman kumppanin, jotka ovat aluksen rekisteröintipaikkana olevan kolmannen maan kansalaisia, muodostamaa kaupallista yritystä.
2. Edellä 7 artiklassa ja liitteessä III säädettyjen, pysyvästä siirtämisestä maksettavaan palkkioon sovellettavien edellytysten lisäksi on noudatettava seuraavia edellytyksiä:
a) kaupallisen yrityksen perustaminen ja rekisteröinti kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti tai osuuden hankkiminen jo rekisteröidyn yhtiön osakepääomasta tavoitteena toteuttaa kaupallista toimintaa kalatalousalalla kolmannen maan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä. Yhteisötason kumppanin osuuden on oltava merkittävä, yleensä 25—75 prosenttia osakepääomasta;
b) pysyvästi siirretyn aluksen omistajuus on luovutettava kolmannessa maassa toimivalle yhteisyritykselle. Viiteen vuoteen alusta ei saa käyttää muuhun kuin kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten hyväksymään kalastustoimintaan, eivätkä myöskään muut alusten omistajat saa käyttää sitä.
3. Yhteisyritysten perustamisesta maksettavat palkkiot eivät saa ylittää 80 prosenttia 7 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta aluksen romuttamisesta maksettavan palkkion enimmäismäärästä.
Palkkioita ei voida maksaa 7 artiklan 5 kohdan a, c ja d alakohdassa tarkoitettujen palkkioiden lisäksi.
4. Hallintoviranomainen maksaa 80 prosenttia palkkiosta hakijalle sillä hetkellä, jolloin alus siirretään yhteisyritykseen, hakijan osoitettua hankkineensa pankkitakuun, joka vastaa 20:tä prosenttia palkkiosta.
5. Hakijan on annettava hallintoviranomaiselle vuosittain viiden vuoden ajan yhteisyrityksen perustamispäivästä tai siitä, kun yhteisötason kumppani hankki yrityksestä omistusosuuden, kertomus toimintasuunnitelman toteuttamisesta sekä tietoja saaliista ja kalataloustuotteiden markkinoista ja erityisesti yhteisössä maihin tuoduista tai yhteisöön viedyistä tuotteista asiaan liittyvine asiakirjoineen, sekä yrityksen tase ja selvitys sen omista varoista. Hallintoviranomaisen on toimitettava kertomus komissiolle tiedoksi.
Jäljelle jäänyt osa palkkiosta maksetaan hakijalle viiden toimintavuoden ja viidennen kertomuksen vastaanottamisen jälkeen.
6. Takuu vapautetaan viidennen kertomuksen hyväksymisen jälkeen, jos kaikki edellytykset on täytetty.
7. Komissio antaa tarvittaessa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.
9 artikla
Kalastuslaivaston uudistamiseen ja kalastusalusten varustamiseen tai uudenaikaistamiseen myönnettävä julkinen tuki
1. Julkista tukea kalastuslaivaston uudistamiseen ja kalastusalusten varustamiseen, myös valikoivampien kalastustekniikoiden ja alusten satelliittiseurantajärjestelmien käyttämiseen, tai kalastusalusten uudenaikaistamiseen voidaan myöntää ainoastaan seuraavin sekä 3 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa ja liitteessä III säädetyin ehdoin:
a) julkista tukea kalastusalusten uudistamiseen voidaan myöntää 31 päivään joulukuuta 2004;
b) julkista tukea kalastusalusten uudistamiseen voidaan myöntää ainoastaan aluksille, joiden vetoisuus on alle 400 GT;
c) julkista tukea voidaan myöntää kalastusalusten varustamiseen, myös valikoivampien kalastustekniikoiden ja alusten satelliittiseurantajärjestelmien käyttämiseen, tai kalastusalusten nykyaikaistamiseen edellyttäen, että
i) tuki ei koske vetoisuutena tai tehona laskettua kapasiteettia;
ii) tuki ei lisää pyydysten tehokkuutta;
d) edellä c kohdan i alakohdasta poiketen julkista tukea kalastusalusten uudenaikaistamista varten voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 2371/2002 11 artiklan 5 kohdan säännösten mukaisesti.
2. Julkisen tuen myöntämisen vaikutuksia arvioidaan 21 artiklassa tarkoitetussa täytäntöönpanoa koskevassa vuosikertomuksessa.
3. Laivaston uudistamiseen ja kalastusalusten nykyaikaistamiseen myönnettävään julkiseen tukeen liittyvät, liitteessä I olevan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuissa suunnitelmissa käytettävät indikaattorit on laadittava tämän artiklan mukaisesti.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut julkiseen tukeen oikeutetut menot eivät saa ylittää seuraavia määriä:
a) kalastusalusten rakentaminen: liitteessä IV olevassa taulukossa 1 olevat asteikot kaksinkertaisina;
b) kalastusalusten varustaminen ja nykyaikaistaminen tarvittaessa ja 31 päivään joulukuuta 2003 saakka, vetoisuuden uudelleenmittauksesta aiheutuvat kustannukset vuonna 1969 tehdyn aluksenmittausyleissopimuksen liitteen I mukaisesti: liitteessä IV olevassa taulukossa 1 olevat asteikot.
10 artikla
Kalastuslaivastoja koskevat yhteiset säännökset
1. Julkista tukea laivaston uudistamista ja kalastusalusten varustamista ja uudenaikaistamista varten voidaan myöntää ainoastaan, jos jäsenvaltio on sallitun ajan puitteissa noudattanut kalastusalusten ominaisuuksista 22 päivänä syyskuuta 1986 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 2930/86 ( 12 ).
▼M3 —————
3. Kalastuslaivastolle tarkoitetun julkisten tukien yhdistämisessä on noudatettava seuraavia säännöksiä:
a) varustamiseen ja nykyaikaistamiseen liittyviin menoihin ei saa myöntää tukea viiteen vuoteen kyseisen aluksen rakentamiseen tarkoitetun julkisen tuen myöntämisestä, alusten satelliittiseurantajärjestelmiä koskevaa varustusta lukuun ottamatta;
b) pysyvästä lopettamisesta myönnettäviä, 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja palkkioita ja 8 artiklassa tarkoitettujen yhteisyritysten perustamisesta myönnettäviä palkkioita ei saa lisätä muuhun yhteisön tukeen, jota myönnetään tämän asetuksen tai asetusten (ETY) N:o 2908/83 ( 13 ), (ETY) N:o 4028/86 ( 14 ) Ja (EY) N:o 2468/98 nojalla. Näistä palkkioista on vähennettävä:
i) osa aluksen varustamiseen ja nykyaikaistamiseen aikaisemmin saadun tuen määrästä; tämä osa lasketaan suhteessa kuluneeseen aikaan pysyvää lopettamista tai yhteisyrityksen perustamista edeltävän viiden vuoden osalta;
ii) kokonaisuudessaan tämän asetuksen 16 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 2468/98 14 artiklassa tarkoitetusta toiminnan väliaikaisesta lopettamisesta aikaisemmin saatu tuki, jota on maksettu toiminnan pysyvää lopettamista tai yhteisyrityksen perustamista edeltävän vuoden aikana.
c) alusten satelliittiseurantajärjestelmiä koskevaa varustusta varten saatua tukea ei saa lisätä neuvoston päätöksen 2001/431/EY nojalla myönnettyyn tukeen.
4. Uudistamista tai nykyaikaistamista ja varustamista varten tämän asetuksen nojalla myönnettävä julkinen tuki on maksettava takaisin suhteessa kuluneeseen aikaan, jos kyseinen kalastusalus poistetaan yhteisön kalastusalusrekisteristä kymmenen vuoden kuluessa uudistamisesta tai viiden vuoden kuluessa nykyaikaistamistöistä.
11 artikla
Pienimuotoinen rannikkokalastus
1. Tässä artiklassa ”pienimuotoisella rannikkokalastuksella” tarkoitetaan kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituisia aluksia käyttäen ja ilman yhteisön kalastusalusrekisteristä 30 päivänä syyskuuta 1998 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2090/98 ( 15 ) liitteessä I olevassa taulukossa 2 lueteltuja hinattavia pyydyksiä harjoitettua kalastusta.
2. Jäsenvaltiot voivat tämän asetuksen mukaisesti toteuttaa pienimuotoisen rannikkokalastuksen harjoittamisen edellytyksiä parantavia lisätoimenpiteitä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.
3. Jos alusten omistajien ryhmä tai kalastajaperheet, jotka harrastavat pienimuotoista rannikkokalastusta, toteuttavat yhdessä kokonaisvaltaisen yhteishankkeen kyseisen kalastustoiminnan kehittämiseksi tai nykyaikaistamiseksi, hankkeen osanottajille voidaan myöntää kiinteä KOR:stä osarahoitettava kokonaispalkkio.
4. Muun muassa seuraavia hankkeita voidaan pitää 3 kohdassa tarkoitettuina kokonaisvaltaisina yhteishankkeina:
— aluksen turvallisuusvarusteet sekä hygienia- ja työskentelyolosuhteiden parantaminen,
— teknologiset innovaatiot (entistä valikoivammat kalastustekniikat), jotka eivät lisää pyyntiponnistusta,
— tuotanto-, jalostus- ja kaupanpitoketjun järjestäminen (myynnin edistäminen ja tuotteiden lisäarvo),
— ammatillinen uudelleensuuntautuminen tai koulutus.
5. Kiinteä kokonaispalkkio saa olla enintään 150 000 euroa kokonaisvaltaiselta yhteishankkeelta. Hallintoviranomainen määrittää tosiasiallisesti maksetun palkkion määrän ja sen jakautumisen edunsaajien kesken hankkeen laajuuden ja kunkin osanottajan siihen antaman rahoitussitoumuksen perusteella.
12 artikla
Sosiaalis-taloudelliset toimenpiteet
1. Tässä artiklassa ”kalastajalla” tarkoitetaan henkilöä, joka harjoittaa pääasiallista ammattitoimintaansa toiminnassa olevalla merikalastusaluksella.
2. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa kalastajien eduksi asetuksen (EY) N:o 2371/2002 11 artiklassa tarkoitettuun kalastuskapasiteetin mukauttamiseen liittyviä sosiaalis-taloudellisia toimenpiteitä.
3. KOR:stä voidaan myöntää rahoitustukea ainoastaan seuraaviin toimenpiteisiin:
a) kalastajien kansallisten varhaiseläkejärjestelmien osarahoitus, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
i) toimenpiteen edunsaajien ikä on varhaiseläkkeelle siirryttäessä enintään 10 vuotta alhaisempi kuin jäsenvaltion voimassa olevassa lainsäädännössä tarkoitettu laillinen eläkeikä tai edunsaajat ovat vähintään 55 vuoden ikäisiä,
ii) edunsaajat voivat perustella vaatimuksensa vähintään 10 vuoden työskentelyllä kalastajina.
Varhaiseläkkeen aikana kalastajien tavallisen eläkejärjestelmän maksut eivät kuitenkaan kuulu KOR:n rahoitustuen piiriin.
Missään jäsenvaltiossa edunsaajien määrä ei koko ohjelmatyöjakson aikana saa olla suurempi kuin niiden työpaikkojen määrä, jotka poistuivat kalastusaluksilta 7 artiklassa tarkoitetun, kyseisten alusten kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen johdosta,
b) henkilökohtaisten korvausten myöntäminen kalastajille, jotka voivat osoittaa, että he ovat työskennelleet kalastajina vähintään kahdentoista kuukauden ajan, 10 000 euron enimmäismäärään yksittäistä edunsaajaa kohti rajoitettujen tukikelpoisten kustannusten perusteella, jos aluksen, jolla edunsaajat työskentelivät, toiminta on pysyvästi lopetettu 7 artiklan mukaisesti,
c) kalastajille, jotka voivat osoittaa työskennelleensä kalastajina vähintään viiden vuoden ajan, voidaan maksaa kertaluonteista henkilökohtaista korvausta, jonka tarkoituksena on auttaa heitä:
i) suuntaamaan toimintansa muuhun kuin merikalastukseen yksittäisen tai kollektiivisen sosiaalisen ohjelman puitteissa; tätä tukea maksetaan yksittäistä tuensaajaa kohti enintään 50 000 euroon rajoitettujen tukikelpoisten kustannusten perusteella; hallintoviranomainen päättää yksittäisen tuen määrästä toiminnan uudelleensuuntaamista koskevan hankkeen laajuuden sekä tuensaajan antaman rahoitussitoumuksen perusteella;
ii) monipuolistamaan toimintaansa muuhun kuin merikalastukseen yksittäisen tai kollektiivisen monipuolistamishankkeen puitteissa; tätä tukea maksetaan yksittäistä tuensaajaa kohti enintään 20 000 euroon rajoitettujen tukikelpoisten kustannusten perusteella; hallintoviranomainen päättää henkilökohtaisen tuen määrästä monipuolistamishankkeen laajuuden sekä tuensaajan antaman rahoitussitoumuksen perusteella,
d) henkilökohtaisten tukien myöntäminen alle 35-vuotiaille kalastajille, jotka voivat osoittaa, että he ovat työskennelleet kalastajina vähintään viisi vuotta, tai että he omaavat vastaavan ammatillisen koulutuksen, ja jotka tulevat ensimmäistä kertaa kalastusaluksen omistajaksi osittain tai kokonaan edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:
i) kalastusaluksen kokonaispituuden on oltava 7—24 metriä; omistuksen hankkimishetkellä aluksen on oltava 10—20 vuotta vanha, sen on oltava toimintakelpoinen ja sen on oltava rekisteröity yhteisön kalastusalusrekisteriin,
ii) omistuksen siirto ei tapahdu saman perheen sisällä toiseen sukupolveen saakka.
Hallintoviranomainen määrittää kunkin henkilökohtaisen palkkion määrän erityisesti aluksen koon ja iän sekä aluksen hankinnan rahoitusehtojen (omistuksen hankintakustannukset; pankkilainan taso ja ehdot, mahdollisesti kolmannen osapuolen antama takaus, ja/tai muut rahoitusjärjestelymahdollisuudet) perusteella.
Hallintoviranomainen vahvistaa myös muut edellytykset ja perusteet, joita noudattaen omistus hankitaan.
Joka tapauksessa palkkion määrä saa olla enintään 10 prosenttia omistuksen hankintakustannuksista ja enintään 50 000 euroa.
4. Hallintoviranomaisen on annettava tarvittavat säännökset ja erityisesti aiheelliset valvontajärjestelmät, joilla taataan, että:
a) 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen edunsaajat luopuvat lopullisesti kalastajan ammatista,
b) yksikään kalastaja ei saa etua kuin yhdestä 3 kohdassa tarkoitetusta toimenpiteestä,
c) 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu korvaus palautetaan suhteessa kuluneeseen aikaan, jos edunsaaja alkaa uudelleen työskennellä kalastajana, ennen kuin vuosi on kulunut hänelle tarkoitetun tuen maksamisesta,
i) 3 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettu toiminnan uudelleen suuntaamisesta maksettu korvaus palautetaan suhteessa kuluneeseen aikaan, jos tuensaaja alkaa uudelleen työskennellä kalastajana ennen kuin viisi vuotta on kulunut hänelle tarkoitetun korvauksen maksamisesta; ja
ii) 3 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu toiminnan monipuolistamisesta maksettu korvaus edistää niiden kalastusalusten pyyntiponnistuksen vähentämistä, joilla tuensaajat harjoittavat toimintaa,
e) 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen edunsaajat tosiasiallisesti harjoittavat uutta toimintaa,
f) 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettu palkkio palautetaan suhteessa kuluneeseen aikaan, jos edunsaajan hankkima omistajuus siirretään tai jos aluksen toiminta lopetetaan pysyvästi 7 artiklan mukaisesti enintään viiden vuoden kuluttua palkkion maksamisesta.
5. Kaikki järjestelyt, laskentamenetelmät, kriteerit ja muut säännöt, jotka hallintoviranomainen vahvistaa tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi kuvaillaan asetuksen (EY) N:o 1260/1999 18 artiklan 3 kohdan mukaisessa ohjelma-asiakirjan täydennyksessä.
6. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kansallisesti rahoitettavia liitännäistoimenpiteitä asianomaisten kalastusalusten miehistön jäsenten hyväksi, jotta helpotettaisiin kalastustoiminnan tilapäistä lopettamista veden luonnonvarojen suojelusuunnitelmien puitteissa.
III OSASTO
VEDEN LUONNONVAROJEN SUOJELEMINEN, VESIVILJELY, KALASTUSSATAMIEN KALUSTO, JALOSTAMINEN, PITÄMINEN KAUPAN JA SISÄVESIKALASTUS
13 artikla
Soveltamisala
1. Jäsenvaltiot voivat liitteessä III määritellyin edellytyksin toteuttaa toimenpiteitä pääomainvestointien edistämiseksi seuraavilla aloilla:
a) kiinteät tai irtaimet rakenteet veden luonnonvarojen suojelemiseksi ja kehittämiseksi, lukuun ottamatta istutuksia,
b) vesiviljely,
c) kalastussatamien kalusto,
d) kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden jalostaminen ja pitäminen kaupan,
e) sisävesikalastus.
2. KOR:stä voidaan myöntää tukea ainoastaan hankkeille, joilla
a) edistetään kyseessä olevasta rakenteellisesta parannustoimenpiteestä saatavia kestäviä taloudellisia hyötyjä,
b) annetaan riittävät takeet teknisestä ja taloudellisesta elinkelpoisuudesta,
c) vältetään aiheuttamasta haittavaikutuksia tuotannolle, erityisesti liikatuotantokapasiteetin luomisen riskejä.
IV OSASTO
MUUT TOIMENPITEET
14 artikla
Uusien myyntikanavien löytäminen ja edistäminen
1. Jäsenvaltiot voivat liitteessä III määritetyin edellytyksin toteuttaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden uusien myyntikanavien löytämistä ja edistämistä koskevia yhteisiä toimia, joihin kuuluvat erityisesti seuraavat toimet:
a) laatua koskevien todistusten ja päällysmerkintöjen laatiminen, tuotenimitysten järkeistäminen ja tuotteiden standardointi,
b) myynnin edistämiskampanjat, myös laatua korostavat kampanjat,
c) kuluttaja- ja markkinatutkimuksiin tarkoitetut hankkeet,
d) messujen ja näyttelyjen järjestäminen ja niihin osallistuminen,
e) opinto- tai myyntimatkojen järjestäminen,
f) markkina- ja mielipidetutkimukset, mukaan lukien yhteisön tuotteiden kaupan pitämisen näkymät kolmansissa maissa,
g) kaupan pitämisen edellytyksiä edistävät kampanjat,
h) myyntineuvonta ja -tuki, tukku- ja vähittäiskauppiaille sekä tuottajaorganisaatioille tarkoitetut palvelut.
2. Etusijalle asetetaan investoinnit:
a) joiden tarkoituksena on lisätä ylijäämälajien tai vajaahyödynnettyjen lajien menekkiä,
b) joita toteuttavat asetuksessa (ETY) N:o 3759/92 tarkoitetut virallisesti hyväksytyt organisaatiot,
c) joita kansallisten viranomaisten hyväksymät useat tuottajaorganisaatiot tai muut alan organisaatiot toteuttavat yhteisesti,
d) joilla toteutetaan kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden laatupolitiikkaa,
e) joiden tarkoituksena on edistää ympäristöystävällisillä menetelmillä saatujen tuotteiden myyntiä.
3. Toimenpiteet eivät saa perustua kaupallista alkuperää osoittaviin merkintöihin eivätkä ne saa viitata tiettyyn maahan tai maantieteelliseen alueeseen muutoin kuin erityisissä tapauksissa, joissa tuotteen tai valmistusmenetelmän tiettyyn maantieteelliseen alueeseen viittaava alkuperä on tunnustettu virallisesti maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 14 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 ( 16 ) nojalla. Tällainen viittaus voidaan tehdä ainoastaan siitä ajankohdasta alkaen, jona nimitys on kirjattu asetuksen (ETY) N:o 2081/92 6 artiklan 3 kohdassa säädettyyn rekisteriin.
15 artikla
Alan ammattikunnan toteuttamat toimet
1. Jäsenvaltiot voivat kannustaa asetuksen (ETY) N:o 3759/92 säännösten mukaisesti hyväksyttyjen tuottajajärjestöjen perustamista ja helpottaa niiden toimintaa seuraavasti:
a) tuottajajärjestöille, jotka on perustettu myöhemmin kuin 1 päivänä tammikuuta 2000, voidaan myöntää tukea kolmen vuoden ajan niiden hyväksymisestä. Tuen määrän on ensimmäisenä, toisena ja kolmantena vuonna pysyttävä molempien seuraavien rajojen puitteissa:
i) kolme, kaksi ja yksi prosenttia mainitussa järjestyksessä tuottajajärjestön kaupan pitämien tuotteiden arvosta,
ii) 60 prosenttia, 40 prosenttia ja 20 prosenttia mainitussa järjestyksessä tuottajajärjestön hallintokuluista;
b) tukea voidaan myöntää asetuksen (ETY) N:o 3759/92 7 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetun erityisen hyväksymisen saaneille tuottajajärjestöille kolmen vuoden ajan erityisen hyväksymisen ajankohdasta alkaen niiden laadun parantamissuunnitelmien toteuttamisen helpottamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta a alakohdassa tarkoitettua tukea. Tuen määrä ensimmäisenä, toisena ja kolmantena vuonna ei saa ylittää 60 prosenttia, 50 prosenttia ja 40 prosenttia mainitussa järjestyksessä organisaatiolle suunnitelman täytäntöönpanosta aiheutuneista kustannuksista;
c) Edellä a ja b alakohdassa tarkoitettu tuki maksetaan lopullisille edunsaajille sitä vuotta seuraavana vuonna, jolle tuki on myönnetty, ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008.
2. Jäsenvaltiot voivat kannustaa lyhytkestoisia yhteistä etua koskevia toimia, joiden soveltamisala on yksityisessä liiketoiminnassa tavanomaisesti toteutettavia toimia laajempi ja joiden toteuttamiseen ammattikunnan jäsenet itse osallistuvat aktiivisesti tai joita tuottajien puolesta toimivat tuottajajärjestöt tai muut järjestöt, jotka hallintoviranomainen on hyväksynyt, toteuttavat ja joilla edistetään yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista.
3. Tukikelpoiset toimet voivat koskea erityisesti seuraavia seikkoja:
a) tietyille kalastusalueille pääsyn edellytysten hallintoa ja valvontaa sekä kiintiöiden hallinnointia;
b) pyyntiponnistuksen hallintaa;
c) hallintoviranomaisen entistä valikoivammiksi toteamien pyydysten ja menetelmien käytön edistämistä;
d) kalavarojen säilyttämistä koskevien teknisten toimenpiteiden edistämistä;
e) sellaisten toimenpiteiden edistämistä, joilla parannetaan työskentelyolosuhteita ja tuotteiden hygieniaolosuhteita sekä aluksella että maalla;
f) yhteisiä vesiviljelylaitteita, vesiviljelytilojen rakenteiden uudistamista ja parantamista, vesiviljelyjätteiden yhteistä käsittelyä;
g) kalankasvatuksesta aiheutuvien tautien tai loisriskien torjumista pyyntialueilla tai rannikkojen ekosysteemeissä;
h) perustietojen keräämistä ja/tai ympäristön hallintomallien valmistelemista kalatalous- ja vesiviljelyalalla rannikkoalueiden yhtenäisten hallintosuunnitelmien valmistelemiseksi;
i) sähköisen kaupan ja muun tietotekniikan järjestämistä teknisten ja kaupallisten tietojen levittämiseksi;
j) alan yrityshautomoiden perustamista ja/tai kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden kokoomakeskusten perustamista;
k) erityisesti lisäpätevyyksiä kehittävään koulutukseen pääsyä, taito-tiedon siirron järjestämistä aluksilla ja maalla;
l) laatua, jäljitettävyyttä, terveysolosuhteita, tilastovälineitä ja ympäristöystävällisiä vaikutuksia parantavien ja valvovien järjestelmien suunnittelua ja soveltamista;
m) lisäarvon aikaansaaminen tuotteille (muun muassa sivu- ja rinnakkaistuotteiden arvon lisääminen kokeilun ja innovaation kautta);
n) tiedon ja avoimuuden lisääminen tuotannossa ja markkinoilla.
Yritysten tavanomaiseen tuotantoprosessiin kuuluvat menot eivät tämän kohdan perusteella ole tukikelpoisia.
4. Komissio antaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.
16 artikla
Toiminnan tilapäinen lopettaminen ja muut rahalliset korvaukset
1. Jäsenvaltiot voivat myöntää kalastajille ja alusten omistajille korvauksia toiminnan tilapäisestä lopettamisesta seuraavissa olosuhteissa:
a) erityisesti biologisista syistä johtuvien odottamattomien olosuhteiden vuoksi; korvausta voidaan myöntää enintään kolmen perättäisen kuukauden tai kuuden kuukauden ajan koko kaudella 2000—2006. Hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle etukäteen näitä olosuhteita koskevat tieteelliset todisteet;
b) kalastussopimuksesta riippuvaisille yhteisön kalastuslaivastoille, jos kalastussopimusta ei uusita tai se keskeytetään; korvausta voidaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi; myöntämistä voidaan jatkaa kuudella kuukaudella siinä tapauksessa, että komission hyväksymä toiminnan uudelleensuuntaamissuunnitelma toteutetaan kyseisen laivaston osalta;
c) jos neuvosto hyväksyy elvytys- tai hoitosuunnitelman tai jos komissio tai yksi tai useampi jäsenvaltio päättää kiireellisten toimenpiteiden toteuttamisesta, jäsenvaltio voi myöntää korvausta yhden vuoden ajan, jota voidaan pidentää yhdellä vuodella.
2. Jäsenvaltiot voivat myöntää kalastajille ja kalastusalusten omistajille rahallisen korvauksen, jos yhteisön lainsäädännöstä aiheutuu teknisiä rajoituksia tiettyjen pyydysten ja pyyntimenetelmien käytölle; tämä tuki on tarkoitettu kattamaan tekninen mukauttaminen ja sitä voidaan maksaa enintään kuuden kuukauden ajan.
3. KOR:stä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin maksettava rahoitustuki ei koko kaudella 2000—2006 saa jäsenvaltiota kohden ylittää korkeampaa seuraavista kahdesta kynnysarvosta: miljoona euroa tai neljä prosenttia alalle kyseisessä jäsenvaltiossa myönnetystä yhteisön tuesta.
Neuvoston hyväksymän elvytys- tai hoitosuunnitelman tai komission päättämien kiireellisten toimenpiteiden yhteydessä nämä kynnysarvot voidaan kuitenkin ylittää edellyttäen, että toimenpide sisältää käytöstäpoistamisjärjestelmän, jonka tavoitteena on poistaa kahden vuoden kuluessa toimenpiteen toteuttamisesta joukko kalastusaluksia, joiden pyyntiponnistus on vähintään yhtä suuri kuin niiden kalastusalusten pyyntiponnistus, jotka on tilapäisesti poistettu kalastustoiminnasta suunnitelman tai kiireellisen toimenpiteen seurauksena.
Saadakseen komission hyväksynnän KOR:stä maksettavalle rahoitustuelle jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle toimenpiteestä ja toimitettava sille yksityiskohtaiset palkkiolaskelmat. Toimenpide tulee voimaan vasta komission annettua jäsenvaltiolle hyväksyntänsä.
Hallintoviranomaisen on määritettävä 1 ja 2 kohdassa säädettyjen korvausten yksittäiset määrät tarkoituksenmukaisten parametrien, kuten tosiasiallisesti aiheutuneen vahingon taikka toiminnan uudelleensuuntaamiseksi toteutettujen ponnistelujen, elvyttämissuunnitelman tai teknisten mukauttamispyrkimysten laajuuden perusteella.
4. Toistuvaan kausiluonteiseen kalastustoiminnan lopettamiseen ei voida myöntää 1, 2 tai 3 kohdan mukaista korvausta.
17 artikla
Innovatiiviset toimenpiteet ja tekninen apu
1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa ja asetuksen (EY) N:o 1260/1999 9 artiklan b alakohdassa määritellyissä suunnitelmissa tarvittavat keinot toimenpideohjelmien ja yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen valmisteluun, toteuttamiseen, seurantaan, arviointiin tai mukauttamiseen liittyvien tutkimusten, pilotti- ja esittelyhankkeiden, koulutustoimien, teknisen avun, kokemusten vaihdon ja tiedottamisen toteuttamiseksi.
2. ”Pilottihankkeella” tarkoitetaan taloudellisen toimijan, tieteellisen tai teknisen laitoksen tai muun toimivaltaisen viranomaisen toteuttamaa hanketta, jonka tarkoituksena on kokeilla alan tosiasiallisia olosuhteita vastaavissa olosuhteissa innovatiivisen teknologian teknistä luotettavuutta ja/tai taloudellista kannattavuutta, jotta kokeillusta teknologiasta saataisiin ja voitaisiin levittää teknisiä ja/tai taloudellisia tietoja. Pilottihankkeisiin kuuluu aina riittävän tehokas ja riittävän pitkäaikainen tieteellinen seuranta merkittävien tulosten saamiseksi; niistä on toimitettava tieteellisiä kertomuksia hallintoviranomaiselle. Hallintoviranomainen toimittaa kyseiset kertomukset komissiolle tiedoksi viipymättä.
Kokeelliset kalastushankkeet kelpuutetaan pilottihankkeiksi, jos niiden tavoitteena on kalavarojen säilyttäminen ja jos niissä otetaan käyttöön entistä valikoivampia pyyntitekniikoita.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimet voivat koskea erityisesti 15 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja seikkoja, jos ne toteutetaan julkisten tai osittain julkisten elinten tai muiden hallintoviranomaisen tätä tarkoitusta varten nimeämien elinten aloitteesta.
Näihin toimiin voi myös kuulua alusten rakentaminen tai muuttaminen, jos kyseiset alukset on tarkoitettu yksinomaan julkisten elinten tai osittain julkisten elinten toteuttamaan kalavarojen tutkimus- tai koulutustoimintaan ja ne purjehtivat jäsenvaltion lipun alla.
4. Lisäksi 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin voi kuulua alalla työskentelevien miesten ja naisten yhtäläisten työllisyysmahdollisuuksien edistäminen.
V OSASTO
YLEISET JA VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
18 artikla
Tukiedellytysten noudattaminen
Hallintoviranomaisen on varmistettava liitteessä III lueteltujen erityisten tukiedellytysten noudattaminen.
Hallintoviranomaisen on myös ennen tuen myöntämistä varmistuttava tuensaajien teknisistä valmiuksista ja yritysten taloudellisesta elinkelpoisuudesta sekä siitä, että ne noudattavat kaikkia yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä. Jos tukikauden aikana havaitaan, että tuensaaja ei noudata yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä, tuki on suhteessa rikkomuksen vakavuuteen maksettava takaisin.
Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt voidaan antaa 23 artiklan 2 kohtaa noudattaen.
19 artikla
Pakolliset rahoitusosuudet ja valtiontuki
1. Jäsenvaltioiden kalastus- ja vesiviljelyalalle myöntämään tukeen sovelletaan perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan säännösten soveltamista.
2. Perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa ei sovelleta yhteisön yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osoitettuihin jäsenvaltioiden pakollisiin rahoitusosuuksiin, joista säädetään tämän asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa ja asetuksen (EY) N:o 1260/1999 9 artiklan b kohdassa määritellyissä kehittämissuunnitelmissa tai kalastusalusten romuttamista koskevasta yhteisön kiireellisestä toimenpiteestä 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun asetuksen (EY) N:o 2370/2002 5 artiklassa ( 17 ).
3. Sellaisia toimenpiteitä, jotka edellyttävät julkista rahoitusta, joka ylittää tämän asetuksen tai asetuksen (EY) N:o 2370/2002 säännökset 2 kohdassa tarkoitettujen pakollisten rahoitusosuuksien osalta, käsitellään kokonaisuutena 1 kohdan perusteella.
20 artikla
Kansalliseksi valuutaksi muuntaminen
Tässä asetuksessa vahvistetut euroalueeseen kuulumattomia jäsenvaltioita koskevat euroina ilmaistut määrät muunnetaan kansalliseksi valuutaksi Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa julkaistuilla muuntokursseilla.
Muunnettaessa käytetään sen vuoden tammikuun 1 päivänä voimassa olevaa muuntokurssia, jona jäsenvaltio on tehnyt päätöksen palkkion tai tuen myöntämisestä.
21 artikla
Täytäntöönpanosäännökset
Komissio antaa menojen yhteenvedon sekä vuosittaisten toimintakertomusten muodon täytäntöönpanosäännökset 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.
22 artikla
Komiteamenettely
Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista 8, 15, 18 ja 21 artiklassa tarkoitettuja seikkoja koskevista toimenpiteistä päätetään 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen.
23 artikla
Komiteat
1. Komissiota avustaa
a) asetuksen (EY) N:o 1260/99 51 artiklalla perustettu kalatalous- ja vesiviljelyalan rakenteiden komitea 8, 15, 18 ja 21 artiklan täytäntöönpanossa; ja
b) asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 1 kohdalla perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan komitea 9 ja 10 artiklan täytäntöönpanossa.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.
Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.
3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
24 artikla
Siirtymäkautta koskevat säännökset
Kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2000 alkaen:
— asetus (EY) N:o 2468/98,
— asetuksen (ETY) N:o 3759/92 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohta ja 7 b artikla,
— asetus (ETY) N:o 3140/82 ( 18 ).
Kumottuja säännöksiä sovelletaan kuitenkin 31 päivään joulukuuta 1999 mennessä hyväksyttyihin tukeen, toimiin ja hankkeisiin.
Viittauksia kumottuihin asetuksiin ja artikloihin pidetään viittauksina tähän asetukseen.
25 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ
1. Nykyisen tilanteen määrällinen kuvaus jokaisen II, III ja IV osastossa tarkoitetun alan osalta
a) Vahvuudet ja heikkoudet,
b) Yhteenveto toteutetuista toimista ja aikaisempina vuosina käytettyjen varojen vaikutus,
c) Alan tarpeet.
2. Alan rakenteiden uudistamissuunnitelma
a) Neuvottelujen ja toimenpiteiden tulokset toimivaltaisten viranomaisten ja elinten sekä sosiaalis-taloudellisten kumppanien ponnistelujen yhdistämiseksi asianmukaisilla tasoilla
b) Tavoitteet
i) yhteisen kalastuspolitiikan mukaiset yleiset tavoitteet,
ii) tavoitteiden tärkeysjärjestys,
iii) erityiset tavoitteet kunkin tukitoimen osalta ja jos mahdollista, määrällisesti ilmaistuina.
c) Osoitus siitä, että julkinen tuki on välttämätöntä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; toteutetut toimenpiteet haitallisten vaikutusten välttämiseksi, erityisesti ylikapasiteetin syntymisen torjumiseksi.
d) Kalastuslaivaston osalta:
i) laivaston kehittymisen indikaattorit suhteessa elvytys- tai hoitosuunnitelmien tavoitteisiin,
ii) kalastustoiminnan uudelleensuuntaamisessa ensi sijalle asetettavat kalastustekniikat ja pyydykset.
e) ennakoitu vaikutus (työllisyyteen, tuontantoon jne.).
3. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat keinot
a) kullakin alalla suunnitellut toimenpiteet (lainsäädännölliset, taloudelliset ja muut) suunnitelmien ja erityisesti tukijärjestelmien täytäntöönpanemiseksi,
b) suuntaa-antava rahoitusaikataulu koko ohjelmatyökaudella siten, että se sisältää luettelon kullekin tukitoimialueelle varatuista alueellisista, kansallisista, yhteisötason tai muista varoista,
c) tutkimuksia, pilottihankkeita, esittelyhankkeita, koulutustoimia, teknistä apua ja mainontaa koskevat vaatimukset, jotka liittyvät kyseisten toimenpiteiden valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan, arviointiin ja mukauttamiseen.
4. Täytäntöönpano
a) jäsenvaltion nimittämä hallintoviranomainen,
b) tehokkaan ja tosiasiallisen täytäntöönpanon varmistamiseksi toteutetut toimenpiteet, mukaan lukien seuranta ja arviot; määrällisten indikaattorien määrittely,
c) tarkastuksia, seuraamuksia ja tiedotustoimenpiteitä koskevat säännökset ja määräykset,
d) kalastuslaivaston osalta:
i) kalavarojen kehittymisen seurantamenetelmät, erityisesti haavoittuvien kalavarojen osalta,
ii) seisovia pyydyksiä varten pyyntiponnistuksen seurantajärjestelyt, mukaan lukien pyydysten määrän ja koon kehittymisen seuranta.
▼M3 —————
LIITE III
TUKEA KOSKEVAT ERITYISET EDELLYTYKSET JA PERUSTEET
1. Kalastuslaivaston toiminnan mukauttamista koskevien toimenpiteiden täytäntöönpano (II osasto)
1.0 Alusten ikä
Tässä asetuksessa aluksen ikä on kokonaisluku, joka saadaan, kun lasketaan sen vuoden, jona hallintoviranomainen teki päätöksen palkkion tai tuen myöntämisestä, ja aluksen käyttöönottovuoden, siten kuin se määritellään asetuksessa (ETY) N:o 2930/86, välinen erotus.
1.1 Toiminnan lopettaminen pysyvästi (7 artiklan 3 kohta)
a) Pysyvä lopettaminen voi koskea ainoastaan aluksia, joilla on harjoitettu kalastustoimintaa vähintään 75 merilläolopäivää kumpanakin toiminnan lopullista lopettamista koskevan hakemuksen päivämäärää edeltävänä kahtena kahdentoista kuukauden ajanjaksona, tai tarvittaessa aluksia, joiden harjoittaman kalastustoiminnan kesto merilläolopäivinä vastaa vähintään 80:tä prosenttia voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössä kyseiselle alukselle sallituista merilläolopäivistä.
Itämerellä 75 merilläolopäivän raja alennetaan:
— 60 päiväksi sellaisten alusten osalta, jotka on rekisteröity linjan 59° 30' pohjoista leveyttä pohjoispuolella sijaitsevissa satamissa
— 40 päiväksi sellaisten alusten osalta, jotka on rekisteröity linjan 59° 30' pohjoista leveyttä pohjoispuolella sijaitsevissa satamissa ja joilla harjoitetaan lohenkalastusta.
b) Seuraavat edellytykset on täytettävä:
i) aluksen on oltava rekisteröity yhteisön kalastusalusrekisteriin ennen toiminnan pysyvää lopettamista,
ii) aluksen on oltava toimintakelpoinen palkkion myöntämisajankohtana,
iii) kalastuslisenssi on peruutettava toiminnan pysyvän lopettamisen jälkeen ja alus on ilmoitettava pysyvästi poistetuksi yhteisön kalastusalusrekisteristä,
iv) jos alus siirretään pysyvästi kolmanteen maahan, se on viipymättä rekisteröitävä kyseisen kolmannen maan kalastusalusrekisteriin ja siltä on evättävä lopullisesti paluu yhteisön vesille.
c) Jos alus katoaa palkkion myöntämistä koskevan päätöksen päivämäärän ja toiminnan pysyvän lopettamisen tosiasiallisen päivämäärän välisenä aikana, hallintoviranomainen tekee vakuutuskorvauksen suuruisen rahoitusoikaisun.
d) Aluksesta, joka siirretään kolmanteen maahan 8 artiklassa tarkoitetun yhteisyrityksen menettämän aluksen tilalle, ei makseta 7 artiklassa tarkoitettua julkista tukea.
1.2 Yhteisyritykset (8 artikla)
a) Aluksen on 7 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja tämän liitteen 1.1 kohdassa tarkoitettujen, pysyvää siirtämistä kolmanteen maahan yhteisyrityksen puitteissa koskevien edellytysten lisäksi täytettävä seuraavat edellytykset:
i) sen on täytynyt olla vähintään viiden viimeksi kuluneen vuoden ajan toiminnassa yhteisön jäsenvaltion lipun alla purjehtivana aluksena
— yhteisön vesillä
— ja/tai kolmannen maan vesillä yhteisön kanssa tehdyn kalastussopimuksen tai muun sopimuksen nojalla,
— ja/tai kansainvälisillä vesillä, jos kalastusta säädellään kansainvälisellä yleissopimuksella;
ii) kuuden kuukauden sisällä palkkion myöntämistä koskevasta päätöksestä sen on oltava varustettu sellaisin teknisin laittein, joiden avulla se voi toimia kolmannen maan vesillä kyseisen kolmannen maan viranomaisten myöntämässä kalastusluvassa ilmoitetuin edellytyksin; sen on oltava yhteisön turvallisuusmääräysten mukainen ja hallintoviranomaisen vahvistamalla tavalla asianmukaisesti vakuutettu; tällaiseen mahdolliseen varustamiseen liittyvät menot eivät ole kelpoisia yhteisön tukeen;
b) Edunsaajan on yhteisyrityksen palkkiohakemusta jättäessään toimitettava hallintoviranomaiselle seuraavat tiedot:
i) aluksen kuvaus, mukaan lukien erityisesti sisäinen numero, rekisterinumero, vetoisuus ja koneteho sekä toimintaan saattamisvuosi,
ii) viimeksi kuluneilta viideltä vuodelta: aluksen palvelu ja toiminta (sekä toiminnan toteuttamista koskevat edellytykset); kalastusaluetiedot (yhteisön vedet/muut vedet); aiemmin mahdollisesti saatu yhteisötason, kansallinen tai alueellinen tuki,
iii) osoitus hankkeen taloudellisesta elinkelpoisuudesta, mukaan lukien erityisesti
— rahoitussuunnitelma, josta käy ilmi eri osakkaiden osuudet rahana ja luontoisetuina; yhteisön/kolmannen maan kumppaneiden osuus; osuus 7 artiklan 5 kohdan b alakohdassa säädetystä palkkiosta, joka on investoitava rahana yhteisyrityksen pääomaan;
— toimintasuunnitelma vähintään viideksi vuodeksi, josta ilmenee erityisesti kalastusalueet, purkauspaikat ja saaliiden lopullinen määräpaikka,
iv) jäljennös vakuutussopimuksesta.
c) Edunsaajan on täytettävä viiden vuoden ajan aluksen omistajuuden yhteisyritykseen siirtämishetkestä laskien seuraavat edellytykset:
i) kaikkiin aluksen käyttöedellytyksiä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen edellytysten rajoissa koskeviin muutoksiin (erityisesti kumppanin vaihtuminen, yhteisyrityksen osakepääoman muuttuminen, aluksen lipun muuttuminen, kalastusalueen muuttuminen) on saatava etukäteen lupa hallintoviranomaiselta,
ii) haaksirikossa menetetty alus on korvattava vastaavalla aluksella vuoden kuluessa haaksirikosta.
d) Jos a ja b kohdassa tarkoitetut edellytykset eivät täyty palkkiohakemuksen jättämishetkellä, julkinen tuki voi olla enintään 7 artiklan 5 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun pysyvästä siirrosta maksettavan palkkion suuruinen.
e) Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1260/1999 29 artiklan 4 kohdan ja 38 artiklan säännösten soveltamista hallintoviranomaisen on tehtävä rahoitusoikaisu, joka on yhtä suuri kuin saman aluksen osalta yhteisyritykselle maksettavan palkkion ja pysyvästä siirtämisestä maksettavan palkkion erotus (jäljempänä ”erotus”), seuraavissa tapauksissa:
i) jos edunsaaja ilmoittaa hallintoviranomaiselle aluksen käyttöedellytysten muuttumisesta, mistä seuraa, ettei tämän asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyty, mukaan lukien aluksen myynti, yhteisön kumppanin tekemä osuuden siirto tai yhteisön varustamon vetäytyminen yhteisyrityksestä, on tehtävä erotuksen suuruinen rahoitusoikaisu; tämä osa lasketaan suhteessa kuluneeseen aikaan viideltä vuodelta,
ii) jos valvonnan yhteydessä todetaan, etteivät tämän asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa ja tämän kohdan c alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyty, on tehtävä erotuksen suuruinen rahoitusoikaisu,
iii) jollei edunsaaja toimita tämän asetuksen 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja toimintakertomuksia hallintoviranomaisen virallisen huomautuksen saatuaan, on tehtävä erotuksen suuruinen rahoitusoikaisu; tämä osa lasketaan suhteessa kuluneeseen aikaan viideltä vuodelta,
iv) jos alus menetetään eikä sitä korvata toisella, tehdään erotuksen suuruinen rahoitusoikaisu; tämä osa lasketaan suhteessa kuluneeseen aikaan viideltä vuodelta.
1.3 Laivaston uudistaminen (9 artikla)
a) alukset on rakennettava noudattaen hygieniaa, turvallisuutta, terveyttä, tuotteiden laatua ja työskentelyolosuhteita koskevia asetuksia ja direktiivejä sekä alusten mittausta ja kalastustoiminnan seurantaa koskevia yhteisön säännöksiä ja määräyksiä.
b) alukset on merkittävä yhteisön kalastusalusrekisteriin.
c) kalastusaluksen omistuksen siirto ei oikeuta yhteisön tukeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan 3 kohdan d alakohdan soveltamista.
1.4 Kalastusalusten varustaminen ja nykyaikaistaminen (9 artikla)
a) Alusten on oltava rekisteröityjä yhteisön kalastusalusrekisteriin vähintään viiden vuoden ajan, alusten seurantajärjestelmien laitteistoa lukuun ottamatta. Nykyaikaistamistöiden yhteydessä alusten ominaisuuksiin tehtävät muutokset on ilmoitettava mainittuun rekisteriin ja alusten mittaus on suoritettava yhteisön säännösten mukaisesti.
b) Investointien olisi liityttävä:
i) kalastustoimien järkiperäistämiseen käyttämällä aluksella entistä valikoivampia tai vaikutukseltaan vähäisiä kalastustekniikoita ja -menetelmiä muiden kuin yhteisön lainsäädännön mukaisten epätoivottujen sivusaaliiden välttämiseksi,
ja/tai
ii) pyydettyjen ja aluksella säilytettyjen tuotteiden laadun ja turvallisuuden parantamiseen, valikoivampien kalastustekniikoiden ja parempien säilytystekniikoiden käyttöön sekä terveyttä koskevien lakien ja asetusten täytäntöönpanoon,
ja/tai
iii) työ- ja turvallisuusolosuhteiden parantamiseen.
Pyydysten korvaamista ei katsota tukikelpoiseksi menoksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan 2 kohdan säännösten soveltamista.
1.5 Sosiaalis-taloudelliset toimenpiteet (12 artikla)
Kalastajien koulutusta tai heidän toimintansa monipuolistamista muuhun kuin merikalastukseen koskevilla tukitoimenpiteillä on edistettävä tuensaajien pyyntiponnistuksen vähentämistä, vaikka nämä jatkaisivat osa-aikaista kalastusta.
2. Investoinnit III osastossa tarkoitetuilla aloilla
2.0 Yleistä
a) Yritysten hankkeet voivat koskea tuotantoon ja hallinnointiin tehtyjä pääomainvestointeja (laitteiden rakentaminen, laajentaminen, varustaminen ja nykyaikaistaminen).
b) Pääomainvestoinnit hygieniaolosuhteiden tai ihmisten tai eläinten terveyden parantamiseksi, tuotteiden laadun parantamiseksi tai ympäristön pilaantumisen vähentämiseksi ja tarvittaessa itse tuotannon lisäämiseksi ovat tukikelpoisia.
c) Yrityksen omistuksen siirto ei oikeuta yhteisön tukeen.
2.1 Veden luonnonvarojen suojeleminen ja kehittäminen
KOR:stä tukikelpoisille menoille maksettava tuki voi koskea yksinomaan sellaisten kiinteiden tai siirrettävien laitteiden asentamista, joiden tarkoituksena on veden luonnonvarojen suojelu ja kehittäminen ja hankkeiden tieteellinen seuranta. Hankkeiden on täytettävä seuraavat edellytykset:
a) niiden on edustettava yhteistä etua,
b) niiden toteuttajien on oltava julkisia tai osittain julkisia elimiä, hyväksyttyjä ammatillisia organisaatioita tai muita hallintoviranomaisen tätä tarkoitusta varten nimeämiä elimiä,
c) niillä ei saa olla vesiympäristölle haitallisia vaikutuksia.
Kuhunkin hankkeeseen on liitettävä vähintään viiden vuoden pituinen tieteellinen seuranta, joka käsittää erityisesti kyseisellä vesialueella olevien veden luonnonvarojen kehityksen arvioinnin ja seurannan. Hallintoviranomaisen on toimitettava vuosittain komissiolle tiedoksi tieteellistä seurantaa koskevat kertomukset.
2.2 Vesiviljely
a) Tässä asetuksessa ”vesiviljelyllä” tarkoitetaan vesieliöiden kasvatusta tai viljelyä, jossa käytetyllä tekniikalla on tarkoitus lisätä kyseisten eliöiden tuotantoa ympäristön luonnonkapasiteettia tehokkaammin; eliöt pysyvät koko kasvatuksen tai viljelyn ajan ja myös niiden talteenoton ajan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön omaisuutena.
b) Voimaperäistä kalanviljelyä koskevien hankkeiden toteuttajien on toimitettava julkista tukea koskevan hakemuksensa mukana hallintoviranomaiselle direktiivin 85/337/ETY ( 19 ) liitteessä IV säädetyt tiedot. Hallintoviranomainen päättää, onko hanke toimitettava arvioitavaksi kyseisen direktiivin 5 — 10 artiklan mukaisesti. Kun julkista tukea myönnetään, ympäristövaikutuksia koskevien tietojen keruusta aiheutuvat kustannukset ja arvioinnista mahdollisesti aiheutuvat kustannukset ovat KOR-tukikelpoisia.
c) Vedenvirtauksen asennus- tai parannustöihin vesiviljely-yrityksissä ja käytössä olevissa aluksissa tehdyt investoinnit ovat tukikelpoisia.
d) Sen estämättä, mitä liitteessä IV olevassa 2 kohdassa, taulukon 3 ryhmässä 3 säädetään, yksityisten edunsaajien (C) rahoitusosuutta voidaan alentaa 30:een prosenttiin tukikelpoisista menoista tavoitteen 1 alueilla ja 50:een prosenttiin muilla alueilla vastaavasti 40:n ja 60:n prosentin sijasta, jos investoinnit koskevat ympäristövaikutuksia olennaisesti vähentävän tekniikan käyttöä.
2.3 Kalastussatamien kalusto
Ensisijaisesti on suosittava investointeja, jotka edustavat satamaa käyttävän koko kalastajayhteisön etua ja joiden avulla edistetään sataman yleistä kehitystä ja parannetaan kalastajien käytettävissä olevia palveluja. Niiden on liityttävä erityisesti laitteistoon ja välineisiin, joiden tarkoituksena on
a) parantaa kalataloustuotteiden purkaus-, käsittely- ja varastointiolosuhteita satamissa,
b) tukea kalastusalusten toimintaa (polttoaine- sekä jää- ja vesivarastojen täydentäminen, alusten huolto ja korjaus),
c) parantaa laitureita turvallisuusolosuhteiden parantamiseksi tuotteiden lastauksen tai purkauksen aikana.
2.4 Jalostaminen ja pitäminen kaupan
a) Tässä asetuksessa ”kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden jalostamisella ja kaupan pitämisellä” tarkoitetaan käsittelyn, tuotannon ja jakelun kaikkia toimia purkaushetken tai koennan ja lopputuotevaiheen välillä.
b) Tukikelpoisia eivät ole investoinnit, jotka koskevat:
i) muuhun käyttöön ja jalostamiseen kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja kalatalous- ja vesiviljelytuotteita, paitsi jos kyseessä ovat investoinnit, jotka on suunnattu yksinomaan kalatalous- ja vesiviljelytuotteista syntyvien jätteiden käsittelyyn, jalostamiseen ja kaupan pitämiseen,
ii) vähittäismyyntiä.
c) Sen estämättä, mitä liitteessä IV olevassa 2 kohdassa taulukon 3 ryhmässä 3 säädetään, yksityisten edunsaajien (C) rahoitusosuutta voidaan alentaa 30:een prosenttiin tukikelpoisista menoista tavoite 1 -alueilla ja 50:een prosenttiin muilla alueilla vastaavasti 40:n ja 60:n prosentin sijasta, jos investoinnit koskevat yhteislaitteita tai ympäristövaikutuksia merkittävästi vähentävää tekniikkaa.
2.5 Sisävesikalastus
a) tässä asetuksessa sisävesikalastuksella tarkoitetaan kalastusta, jota harjoittavat kaupallisessa tarkoituksessa yksinomaan jäsenvaltioiden alueen sisävesillä toimivat alukset, joihin ei sovelleta osaston II säännöksiä.
b) kun investointi koskee sisävesikalastusaluksen rakentamista, sovelletaan liitteessä III olevan 1.3 kohdan a alakohdan säännöksiä.
c) kun investointi koskee sisävesikalastuksen uudenaikaistamista, sovelletaan liitteen III olevan 1.4 kohdan b alakohdan säännöksiä.
d) investoinnit eivät ole tukikelpoisia, jos ne todennäköisesti uhkaavat laivaston koon ja vastaavasti saatavissa olevien kalavarojen välistä tasapainoa.
e) sisävesikalastusalusten romutuspalkkiot eivät ole tukikelpoisia.
f) hallintoviranomainen toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että KOR:ista 13 artiklan mukaan rahoitustukea saavat alukset toimivat jatkossakin yksinomaan sisävesillä.
3. Uusien myyntikanavien löytäminen ja edistäminen (14 artikla)
a) Tukikelpoisten menojen on liityttävä erityisesti:
i) mainostoimistojen ja muiden palvelujen tarjoajien käytöstä myynninedistämiskampanjojen valmistelussa ja toteuttamisessa aiheutuviin kuluihin,
ii) ilmoitustilan ostoon ja vuokraukseen, iskulauseiden tai päällysmerkintöjen luomiseen myynninedistämiskampanjojen ajaksi,
iii) kampanjoihin tarvittavista julkaisuista, ulkopuolisesta henkilöstöstä, toimitiloista ja kulkuvälineistä aiheutuviin kustannuksiin.
b) Edunsaajan toimintakulut (henkilöstö, kalusto, kulkuneuvot jne.) eivät ole tukikelpoisia.
LIITE IV
TUKIASTEIKOT JA -TASOT
1. Kalastuslaivastoihin liittyvän tuen asteikko (II osasto)
TAULUKKO 1
|
Alusryhmä bruttovetoisuusluokittain (GT) |
EUR |
|
0 < 10 |
11 000/GT + 2 000 |
|
10 < 25 |
5 000/GT + 62 000 |
|
25 < 100 |
4 200/GT + 82 000 |
|
100 < 300 |
2 700/GT + 232 000 |
|
300 < 500 |
2 200/GT + 382 000 |
|
500 ja enemmän |
1 200/GT + 882 000 |
TAULUKKO 2
|
Alusryhmä bruttorekisteritonneittain (brt) |
EUR |
|
0 < 25 |
8 200/brt |
|
25 < 50 |
6 000/brt + 55 000 |
|
50 < 100 |
5 400/brt + 85 000 |
|
100 < 250 |
2 600/brt + 365 000 |
1. tammikuuta 2000 alkaen aluksiin, joiden pystyviivaväli on yli 24 metriä, ja 1. tammikuuta 2004 alkaen kaikkiin aluksiin sovelletaan ainoastaan taulukkoa 1.
2. Rahoitukseen osallistumisen tasot
a) Kaikissa II, III ja IV osastossa tarkoitetuissa toimissa yhteisön rahoitusosuuteen (A), kyseisen jäsenvaltion kokonaisrahoitusosuuteen (kansallinen, alueellinen ja muu) (B) ja tarvittaessa yksityisten edunsaajien rahoitusosuuteen (C) sovelletaan seuraavia rajoja prosenttilukuina tukikelpoisista menoista ilmaistuna:
Ryhmä 1:
Palkkiot toiminnan pysyvästä lopettamisesta (7 artikla), yhteisyritysten perustamisesta (8 artikla), pienimuotoinen rannikkokalastus (11 artikla), sosiaalis-taloudelliset toimenpiteet (12 artikla), veden luonnonvarojen suojeleminen ja kehittäminen (13 artiklan 1 kohdan a alakohta), kalastussatamien kalusto ilman yksityisten edunsaajien osallistumista rahoitukseen (13 artiklan 1 kohdan c alakohta), toimenpiteet uusien myyntikanavien löytämiseksi ja edistämiseksi ilman yksityisten edunsaajien osallistumista rahoitukseen (14 artikla), alan ammattikunnan toteuttamat toimet ilman yksityisten edunsaajien osallistumista rahoitukseen (15 artikla), palkkiot toiminnan tilapäisestä lopettamisesta ja muut rahalliset korvaukset (16 artikla), innovatiiviset toimenpiteet ja tekninen apu, mukaan luettuina julkisten elinten toteuttamat pilottihankkeet (17 artikla).
Ryhmä 2:
Kalastusalusten uudistaminen, varustaminen ja nykyaikaistaminen (9 artikla).
Ryhmä 3:
Vesiviljely (13 artiklan 1 kohdan b alakohta), kalastussatamien kalusto, jonka rahoitukseen yksityiset edunsaajat osallistuvat (13 artiklan 1 kohdan c alakohta), jalostaminen ja pitäminen kaupan (13 artiklan 1 kohdan d alakohta), sisävesikalastus (13 artiklan 1 kohdan e alakohta), sellaiset toimenpiteet uusien myyntikanavien löytämiseksi ja edistämiseksi, joiden kustannuksiin yksityiset edunsaajat osallistuvat (14 artikla), alan ammattikunnan toteuttamat toimet, joiden kustannuksiin yksityiset edunsaajat osallistuvat (15 artiklan 2 kohta).
Ryhmä 4:
Pilottihankkeet, jotka ovat muita kuin julkisten elinten toteuttamia hankkeita (17 artikla).
b) Niiden toimien osalta, jotka liittyvät veden luonnonvarojen suojelemiseen ja kehittämiseen (13 artiklan 1 kohdan a alakohta), kalastussatamien kalustoon (13 artiklan 1 kohdan c alakohta), uusien myyntikanavien löytämiseen ja edistämiseen (14 artikla) sekä alan ammattikunnan toteuttamiin toimiin (15 artikla), hallintoviranomainen päättää, kuuluvatko ne ryhmään 1 vai ryhmään 3, erityisesti seuraavien seikkojen perusteella:
— yhteinen etu vai yksityinen etu,
— kollektiivinen edunsaaja vai yksityinen edunsaaja (tuottajaorganisaatiot, ammattikuntaa edustavat järjestöt),
— toiminnan tulokset ovat yleisessä käytössä vai yksityinen omistus ja hallinta,
— yhteisöt, tutkimuslaitokset osallistuvat rahoitukseen.
TAULUKKO 3
|
Ryhmä 1 |
Ryhmä 2 |
Ryhmä 3 |
Ryhmä 4 |
|
|
Tavoitteen 1 alueet (1) |
50 % ≤ A ≤ 75 % B ≥ 25 % |
A ≤ 35 % B ≥ 5 % C ≥ 60 % |
A ≤ 35 % B ≥ 5 % C ≥ 40 % |
A ≤ 75 % B ≥ 5 % C ≥ 20 % |
|
Tavoitteen 1 alueet, jotka sijaitsevat koheesiorahaston tukemissa jäsenvaltioissa |
50 % ≤ A ≤ 80 % B ≥ 20 % |
A ≤ 35 % B ≥ 5 % C ≥ 60 % |
A ≤ 35 % B ≥ 5 % C ≥ 40 % |
A ≤ 75 % B ≥ 5 % C ≥ 20 % |
|
Syrjäisimmät alueet |
50 % ≤ A ≤ 85 % B ≥ 15 % |
A ≤ 40 % B ≥ 10 % C ≥ 50 % |
A ≤ 50 % B ≥ 5 % C ≥ 25 % |
A ≤ 75 % B ≥ 5 % C ≥ 20 % |
|
Kreikan syrjäiset saaret, jotka kärsivät haittaa suurista etäisyyksistä |
50 % ≤ A ≤ 85 % B ≥ 15 % |
A ≤ 35 % B ≥ 5 % C ≥ 60 % |
A ≤ 35 % B ≥ 5 % C ≥ 40 % |
A ≤ 75 % B ≥ 5 % C ≥ 20 % |
|
Muut alueet |
25 % ≤ A ≤ 50 % B ≥ 50 % |
A ≤ 15 % B ≥ 5 % C ≥ 60 % |
A ≤ 15 % B ≥ 5 % C ≥ 60 % |
A ≤ 50 % B ≥ 5 % C ≥ 30 % |
|
(1) myös asetuksen (EY) N:o 1260/1999 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut. (2) tavoitteen 1 alueita koskevasta yleisestä järjestelmästä poiketen ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. (3) tavoitteen 1 alueita koskevasta yleisestä järjestelmästä poiketen ja ainoastaan sellaisten alusten osalta, joiden suurin kokonaispituus on alle 12 metriä, lukuun ottamatta troolareita, sikäli kuin alukset on rekisteröity syrjäisimmillä alueilla sijaitsevassa satamassa ja harjoittavat kalastustoimintaansa tosiasiallisesti kyseisestä satamasta tai muusta kyseisillä alueilla sijaitsevasta satamasta käsin vähintään viiden vuoden ajan. (4) tavoitteen 1 alueita koskevasta yleisestä järjestelmästä poiketen ja ainoastaan taloudelliselta merkitykseltään vähäisissä yrityksissä, jotka on määriteltävä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa ohjelma-asiakirjan täydennyksessä. |
||||
Jos pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehdään investointeja komission suosituksen 96/280/EY mukaisesti ( 20 ), ryhmän 2 ja 3 tasoja (A) voidaan korottaa muiden rahoitusmuotojen kuin suoran tuen osalta edellyttäen, ettei tämä korotus ylitä 10:tä prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Yksityisen edunsaajan osallistumista alennetaan vastaavasti.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista poikkeuksista on tehtävä tiivistelmä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 18 ja 19 artiklassa tarkoitetuissa, kyseisiin alueisiin liittyvissä toimenpideohjelmissa tai yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa.
( 1 ) EYVL C 16, 21.1.1999, s. 12.
( 2 ) EYVL C 279, 1.10.1999, s. 325.
( 3 ) EYVL C 209, 22.7.1999, s. 10.
( 4 ) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1.
( 5 ) EYVL L 389, 31.12.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1181/98 (EYVL L 164, 9.6.1998, s. 1).
( 6 ) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2846/98 (EYVL L 358, 31.12.1998, s. 5).
( 7 ) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 54.
( 8 ) EYVL L 388, 31.12.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3318/94 (EYVL L 350, 31.12.1994, s. 15).
( 9 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
( 10 ) EYVL L 312, 20.11.1998, s. 19.
( 11 ) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.
( 12 ) EYVL L 274, 25.9.1986, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3259/94 (EYVL L 339, 29.12.1994, s. 11).
( 13 ) Yhteisestä välineestä kalastusteollisuuden rakenteiden uudistamiseksi, nykyaikaistamiseksi ja kehittämiseksi sekä vesiviljelyn kehittämiseksi 4 päivänä lokakuuta 1983 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2908/83 (EYVL L 290, 22.10.1983, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3733/85 (EYVL L 361, 31.12.1985, s. 78).
( 14 ) Yhteisön toimenpiteistä kalastus- ja vesiviljelyalan rakenteiden parantamiseksi ja mukauttamiseksi 18 päivänä joulukuuta 1986 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 4028/86 (EYVL L 376, 31.12.1986, s. 7), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3946/92 (EYVL L 401, 31.12.1992, s. 1).
( 15 ) EYVL L 266, 1.10.1998, s. 27, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 839/2002 (EYVL L 134, 22.5.2002, s. 5).
( 16 ) EYVL L 208, 27.7.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1068/97 (EYVL L 156, 13.6.1997).
( 17 ) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 57.
( 18 ) Neuvoston asetus (ETY) N:o 3140/82, annettu 22 päivänä marraskuuta 1982, jäsenvaltioiden kalastusalan tuottajajärjestöille myöntämien tukien myöntämisestä ja rahoituksesta (EYVL L 331, 26.11.1982, s. 7).
( 19 ) Neuvoston direktiivi 85/337/ETY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1985, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 97/11/EY (EYVL L 73, 14.3.1997, s. 5).
( 20 ) EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4.