EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 57 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja kolmannen virkkeen,

ottavat huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 2 ),

toimivat perustamissopimuksen 189 b artiklassa ( 3 ) määrättyä menettelyä noudattaen ottaen huomioon sovittelukomitean 11 päivänä toukokuuta 1995 hyväksymän yhteisen ehdotuksen,

sekä katsovat, että

1)

tiettyjen tapahtumien vuoksi on osoittautunut aiheelliseksi muuttaa tiettyjen neuvoston direktiivien tiettyjä osia luottolaitosten, vakuutusyritysten, sijoituspalveluyritysten ja arvopapereihin kohdistuvaa sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) toiminnan yleisten puitteiden selventämiseksi, eli direktiivejä 77/780/ETY ( 4 )ja 89/646/ETY, direktiivejä 73/239/ETY ( 5 ) ja 92/49/ETY, direktiivejä 79/267/ETY ( 6 ) ja 92/96/ETY, direktiiviä 93/22/ETY ( 7 ) ja direktiiviä 85/611/ETY ( 8 ) toiminnan vakauden valvonnan tehostamiseksi; koko rahoitustoiminnan alalla olisi suotavaa toteuttaa samanlaisia toimenpiteitä,

2)	kyseisissä direktiiveissä säädetään muun muassa edellytyksistä, jotka on täytettävä, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää toimiluvan,

3)

toimivaltaisten viranomaisten ei tule myöntää eikä pitää voimassa rahoitusalan yrityksen toimilupaa, jos tuon yrityksen ja muiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden väliset läheiset sidokset ovat laadultaan sellaisia, että ne estävät viranomaisia suorittamasta valvontatehtäväänsä tehokkaasti; toimiluvan jo saaneiden rahoitusalan yritysten on myös oltava toimivaltaisten viranomaisten kannalta tässä suhteessa vaatimukset täyttäviä,

4)	tässä direktiivissä oleva ”läheisten sidosten” määritelmä muodostaa vähimmäisvaatimukset, eikä se estä jäsenvaltioita soveltamasta sitä muihinkin kuin määritelmässä tarkoitettuihin tilanteisiin,

5)	huomattavan osuuden hankkimista yhtiön pääomasta ei sellaisenaan pidetä tässä direktiivissä omistusyhteytenä, jos tuo omistusyhteys on hankittu ainoastaan väliaikaisena sijoituksena, jonka perusteella ei ole mahdollista vaikuttaa yrityksen rakenteeseen tai rahoituspolitiikkaan, .

6)

viittauksella valvontaviranomaisten valvontatehtävien tehokkaaseen hoitamiseen tarkoitetaan myös konsolidoitua valvontaa, jota on harjoitettava rahoitusalan yritykseen nähden silloin, kun yhteisön oikeudessa niin säädetään; näissä tapauksissa niiden viranomaisten, joilta toimilupaa haetaan, on pystyttävä nimeämään kyseisen rahoitusalan yrityksen konsolidoitua valvontaa varten toimivaltaiset viranomaiset,

7)

vastavuoroisen tunnustamisen ja kotijäsenvaltion valvonnan periaatteet edellyttävät, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät myönnä toimilupaa tai että ne peruuttavat toimiluvan niissä tapauksissa, joissa esimerkiksi toimintasuunnitelmien sisällön, toiminnan sijainnin tai tosiasiassa harjoitetun toiminnan perusteella on ilmeistä, että rahoitusalan yritys on valinnut yhden jäsenvaltion oikeusjärjestelmän kiertääkseen ankarammat vaatimukset, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa, jossa se pääasiallisesti harjoittaa tai aikoo harjoittaa toimintaansa; rahoitusalan yrityksellä, joka on oikeushenkilö, on oltava sen jäsenvaltion toimilupa, jossa sillä on sääntömääräinen kotipaikka; sellaisen rahoitusalan yrityksen, joka ei ole oikeushenkilö, hallinnollisen keskustoimipaikan on oltava siinä jäsenvaltiossa, joka on myöntänyt sille toimiluvan; lisäksi jäsenvaltioiden on vaadittava, että rahoitusalan yrityksen hallinnollinen keskustoimipaikka sijaitsee aina sen kotijäsenvaltiossa ja että se tosiasiassa toimii siellä,

8)

olisi säädettävä tietojen vaihdosta toimivaltaisten viranomaisten ja sellaisten viranomaisten tai toimielinten kesken, joiden tehtävänä on tehostaa rahoitusjärjestelmän toiminnan vakautta; toimitettavien tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi tietojen vastaanottajien määrän on pysyttävä erittäin rajoitettuna,

9)	tietynlainen vilpillinen käyttäytyminen, kuten petos ja sisäpiiririkkomukset saattavat vaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen ja sen eheyteen silloinkin, kun ne koskevat muita yrityksiä kuin rahoitusalan yrityksiä,

10)	on tarpeen säätää, millä edellytyksillä annetaan valtuudet edellä mainittujen tietojen vaihtamiseen,

11)	silloin kun on säädetty, että tietoja saa ilmaista ainoastaan toimivaltaisten viranomaisten erityisellä luvalla, viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa suostumuksessaan ankaria rajoituksia,

12)	olisi myös annettava valtuudet tietojen vaihtamiseen toisaalta toimivaltaisten viranomaisten ja toisaalta keskuspankkien ja rahapoliittisina viranomaisina samanlaisen tehtävän omaavien muiden elinten ja tarvittaessa maksujärjestelmien valvonnasta vastuussa olevien viranomaisten kesken,

13)

yhteissijoitusyritysten ja niiden toimintaan myötävaikuttavien yritysten toimiluvan myöntämisestä ja valvonnasta vastuussa olevien viranomaisten osalta direktiiviin 85/611/ETY olisi sisällytettävä samanlainen salassapitojärjestely ja samanlainen mahdollisuus tietojen vaihtamiseen kuin luottolaitosten toimilupien myöntämisestä ja valvonnasta vastuussa olevien viranomaisten osalta on säädetty,

14)	tällä direktiivillä sovitetaan yhteen direktiivissä 93/22/ETY säädetyllä tavalla koko rahoitusalan viranomaisten välistä tietojen vaihtoa koskevat säännökset,

15)

rahoitusalan yritysten toiminnan vakauden valvonnan tehostamiseksi ja rahoitusalan yritysten asiakkaiden suojaamiseksi olisi säädettävä siitä, että tilintarkastaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille, kun hän saa tässä direktiivissä säädetyllä tavalla tietoonsa seikkoja, joilla saattaa olla vakava vaikutus rahoitusalan yrityksen rahoitustilanteeseen tai sen hallinnon ja kirjanpidon järjestelmään,

16)	tavoitellun päämäärän kannalta jäsenvaltioiden olisi säädettävä, että tämä velvollisuus koskee kaikkia tapauksia, joissa tilintarkastaja saa tietoonsa tällaisia seikkoja suorittaessaan tehtäväänsä yrityksessä, jolla on läheiset sidokset rahoitusalan yritykseen,

17)

tilintarkastajien velvollisuus ilmoittaa tarvittaessa toimivaltaisille viranomaisille rahoitusalan yritystä koskevista seikoista ja päätöksistä, jotka tulevat heidän tietoonsa heidän suorittaessaan tehtäviään muussa yrityksessä kuin rahoitusalan yrityksessä, ei sinänsä vaikuta heidän tehtäviensä luonteeseen tuossa yrityksessä eikä tapaan, jolla heidän on tehtävänsä hoidettava tällaisessa yrityksessä, ja

18)

tämän direktiivin antaminen on asianmukaisin tapa saavuttaa tavoitellut päämäärät ja erityisesti tehostaa toimivaltaisten viranomaisten toimivaltaa; tämä direktiivi rajoittuu ainoastaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaviin vähimmäisvaatimuksiin eikä siinä säädetä enemmästä kuin tätä varten on tarpeen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

— ”vakuutusyritys”, kun tällä direktiivillä muutetaan direktiivejä 73/239/ETY ja 92/49/ETY ►M2  ————— ◄ ;

— ”sijoituspalveluyritys”, kun tällä direktiivillä muutetaan direktiiviä 93/22/ETY;

— ”arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys (yhteissijoitusyritys) tai sen liiketoimintaan myötävaikuttava yritys”, kun tällä direktiivillä muutetaan direktiiviä 85/611/ETY.

— direktiivin 92/49/ETY 1 artiklaan l alakohta ja

— direktiivin 93/22/ETY 1 artiklaan 15 alakohta,

’”läheisillä sidoksilla’ tilannetta, jossa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä on sidossuhde:

Tilanteiden, joissa kaksi luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on määräysvallan kautta pysyvästi sidoksissa yhteen ja samaan henkilöön, katsotaan myös muodostavan läheisen sidoksen tällaisten henkilöiden välille.”

— direktiivin 93/22/ETY 3 artiklan 3 kohdan loppuun ja

— direktiivin 73/239/ETY 8 artiklan 1 kohdan loppuun, ja

”Lisäksi, jos rahoitusalan yrityksen ja muun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä vallitsee läheinen sidos, toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää toimiluvan vain, jos nuo sidokset eivät estä niitä hoitamasta tehokkaasti valvontaan liittyviä tehtäviään.

Toimivaltaisten viranomaisten on evättävä toimilupa myös, jos yhteen tai useampaan yritykseen läheisesti sidoksissa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavan kolmannen maan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset taikka niiden täytäntöönpanoon liityvät vaikeudet estävät viranomaisia hoitamasta tehokkaasti valvontaan liittyviä tehtäviään.

Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava rahoitusalan yrityksiä toimittamaan niille tiedot, jotka ne tarvitsevat valvoakseen, että tässä kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä noudatetaan jatkuvasti.”

.

”1 a.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että vakuutusyritysten hallinnollinen keskustoimipaikka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa kuin niiden sääntömääräinen kotipaikka.”

1.”5 a.  Sen estämättä, mitä 1—4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia tietojen vaihdon toimivaltaisten viranomaisten ja:

Ensimmäisessä alakohdassa olevia säännöksiä käyttävän jäsenvaltion on vaadittava, että vähintään seuraavat edellytykset täytetään:

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille niiden viranomaisten, henkilöiden ja toimielinten nimet, joille tämän kohdan nojalla voidaan antaa tietoja.”

.

2.”5 a.  Sen estämättä, mitä 1—4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia tietojen vaihdon toimivaltaisten viranomaisten ja:

Ensimmäisessä alakohdassa olevia säännöksiä käyttävän jäsenvaltion on vaadittava, että vähintään seuraavat edellytykset täytetään:

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille niiden viranomaisten, henkilöiden ja toimielinten nimet, joille tämän kohdan nojalla voidaan antaa tietoja.”

.

”5 b.  Sen estämättä, mitä 1—4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat rahoitusjärjestelmän vakauden, mukaan lukien sen eheys, lujittamiseksi sallia tietojen vaihdon toimivaltaisten viranomaisten ja niiden viranomaisten tai toimielinten kesken, jotka lainsäädännön mukaisesti ovat vastuussa yhtiöoikeuden noudattamisen seurannasta ja rikkomusten tutkimisesta.

Ensimmäisessä alakohdassa olevia säännöksiä käyttävän jäsenvaltion on vaadittava, että vähintään seuraavat edellytykset täytetään:

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut viranomaiset tai toimielimet turvautuvat jäsenvaltiossa havainto- tai tutkintatehtävänsä suorittamisessa sellaisiin henkilöihin, jotka erityispätevyytensä vuoksi on nimetty tähän tehtävään ja jotka eivät ole julkisessa tehtävässä, oikeus vaihtaa tietoja, josta säädetään ensimmäisessä alakohdassa, voidaan ulottaa näihin henkilöihin toisessa alakohdassa säädetyin edellytyksin.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut viranomaiset tai toimielimet turvautuvat jäsenvaltiossa havainto- tai tutkintatehtävänsä suorittamisessa sellaisiin henkilöihin, jotka erityispätevyytensä vuoksi on nimetty tähän tehtävään ja jotka eivät ole julkisessa tehtävässä, oikeus vaihtaa tietoja, josta säädetään ensimmäisessä alakohdassa, voidaan ulottaa näihin henkilöihin toisessa alakohdassa säädetyin edellytyksin.

Toisen alakohdan viimeisen luetelmakohdan soveltamista varten ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen viranomaisten tai toimielinten on ilmoitettava tiedot antaneille toimivaltaisille viranomaisille niiden henkilöiden nimet ja yksityiskohtaiset tehtävät, joille tiedot toimitetaan.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille niiden viranomaisten, henkilöiden ja toimielinten nimet, joille tämän kohdan nojalla voidaan antaa tietoja.

Komissio laatii 31. joulukuuta 2000 mennessä kertomuksen tämän kohdan soveltamisesta.”

.

4.”6.  Tämä artikla ei estä toimivaltaista viranomaista toimittamasta:

niiden tehtävän hoitamiseksi tarkoitettuja tietoja, eikä se estä näitä viranomaisia tai toimielimiä toimittamasta toimivaltaisille viranomaisille tietoja, joita ne saattavat tarvita 4 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin. Näin saatuja tietoja koskee tässä artiklassa säädetty salassapitovelvollisuus.”

.

5.”5 c.  Jäsenvaltiot saavat antaa toimivaltaisille viranomaisille luvan toimittaa:

niiden tehtävän hoitamiseksi tarkoitettuja tietoja ja antaa näille viranomaisille tai toimielimille luvan toimittaa toimivaltaisille viranomaisille tietoja, joita ne saattavat tarvita 4 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin. Näin saatuja tietoja koskee tässä artiklassa säädetty salassapitovelvollisuus.”

.

”2.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kaikki, jotka ovat tai ovat olleet toimivaltaisten viranomaisten palveluksessa, sekä toimivaltaisten viranomaisten valtuutuksella toimivat tilintarkastajat ja asiantuntijat ovat salassapitovelvollisia. Tällä tarkoitetaan, että näissä tehtävissä saatuja luottamuksellisia tietoja ei saa ilmaista toiselle henkilölle eikä viranomaiselle muutoin kuin sellaisena tiivistelmänä tai koosteena, että yhteissijoitusyrityksiä ja rahastoyhtiöitä ja omaisuudenhoitajia, jäljempänä ’niiden liiketoimintaan myötävaikuttavat yritykset’, ei voida tunnistaa, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikosoikeudellisten säännösten solveltamista.

Kuitenkin kun yhteissijoitusyritys tai sen liiketoimintaan myötävaikuttava yritys on asetettu konkurssiin tai määrätty selvitystilaan, voidaan yksityis- tai kauppaoikeudellisessa menettelyssä ilmaista luottamuksellisiatietoja, jotka eivät koske yrityksen pelastamisyritykseen osallistuneita kolmansia osapuolia.

3.  Mitä 2 kohdassa säädetään, ei estä eri jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta tietoja tämän direktiivin tai muiden yhteissijoitusyrityksiin tai niiden liiketoimintaan myötävaikuttaviin yrityksiin sovellettavien direktiivien mukaisesti. Näitä tietoja koskee 2 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus.

4.  Jäsenvaltiot voivat tehdä tietojen vaihtamista koskevia yhteistyösopimuksia kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa vain, jos annettavia tietoja koskee vähintään tässä artiklassa säädettyä salassapitovelvollisuutta vastaava suoja.

7.5.  Toimivaltaiset viranomaiset, jotka saavat luottamuksellisia tietoja 2 tai 3 kohdan nojalla, saavat käyttää niitä ainoastaan tehtäviensä hoitamisen yhteydessä:

7.6.  Mitä 2 ja 5 kohdassa säädetään, ei estä tietojen vaihtamista:

7.7.  Sen estämättä, mitä 2-5 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia tietojen vaihtamisen toimivaltaisten viranomaisten ja:

Ensimmäisen alakohdan säännöksiä käyttävän jäsenvaltion on vaadittava, että vähintään seuraavat edellytykset täytetään:

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille niiden viranomaisten, henkilöiden ja toimielinten nimet, joille tämän kohdan nojalla voidaan antaa tietoja.

8.  Sen estämättä, mitä 2-5 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat rahoitusjärjestelmän vakauden, mukaan lukien sen eheys, lujittamiseksi sallia tietojen vaihdon toimivaltaisten viranomaisten ja niiden viranomaisten tai toimielinten kesken, jotka lainsäädännön mukaan ovat vastuussa yhtiöoikeuteen kohdistuvien rikkomisten havaitsemisesta ja tutkimisesta.

Ensimmäisessä alakohdassa olevia säännöksiä käyttävän jäsenvaltion on vaadittava, että vähintään seuraavat edellytykset täyttyvät:

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut viranomaiset tai toimielimet turvautuvat jäsenvaltiossa havainto- tai tutkintatehtävänsä suorittamisessa sellaisiin henkilöihin, jotka erityispätevytensä vuoksi on nimetty tähän tehtävään ja jotka eivät ole julkisessa tehtävässä, oikeus tietojen vaihtoon, josta säädetään ensimmäisessä alakohdassa, voidaan ulottaa näihin henkilöihin toisessa alakohdassa säädetyin edellytyksin.

Toisen alakohdan viimeisen luetelmakohdan soveltamista varten ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen viranomaisten tai toimielinten on ilmoitettava tiedot antaneille toimivaltaisille viranomaisille niiden henkilöiden nimet ja yksityiskohtaiset tehtävät, joille tiedot toimitetaan.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille niiden viranomaisten, henkilöiden ja toimielinten nimet, joille tämän kohdan nojalla voidaan antaa tietoja.

Komissio laatii 31. joulukuuta 2000 mennessä kertomuksen tämän kohdan soveltamisesta.

9.  Tämä artikla ei estä toimivaltaista viranomaista toimittamasta keskuspankeille ja rahapoliittisina viranomaisina samanlaisen tehtävän omaaville muille toimielimille niiden tehtävän hoitamiseksi tarkoitettuja tietoja, eikä se estä näitä viranomaisia tai toimielimiä ilmoittamasta toimivaltaisille viranomaisille tietoja, joita ne saattavat tarvita 5 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin. Näin saatuja tietoja koskee tässä artiklassa säädetty salassapitovelvollisuus.

10.  Tämä artikla ei estä toimivaltaisia viranomaisia ilmoittamasta 2-5 kohdassa tarkoitettuja tietoja kansallisella lailla tunnustetulle selvittely-yhteisölle tai muulle samankaltaiselle toimielimelle, jonka tarkoituksena on tarjota selvitys- ja maksupalveluja jäsenvaltiossa toimiville markkinoille, jos ne katsovat, että tietojen antaminen on tarpeellista, jotta nämä toimielimet voisivat toimia asianmukaisesti markkinoiden osapuolten tekemiin rikkomuksiin tai mahdollisiin rikkomuksiin nähden. Näin saatuja tietoja koskee 2 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus.

Jäsenvaltioiden on kuitenkin huolehdittava siitä, että 3 kohdan nojalla saatuja tietoja ei saa ilmaista tässä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ilman tiedot antaneiden toimivaltaisten viranomaisten nimenomaista suostumusta.

11.  Sen estämättä, mitä 2 ja 5 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat lisäksi lainsäädännössä säädetyin edellytyksin sallia tiettyjen tietojen toimittamisen muille keskushallintonsa yksiköille, jotka vastaavat yhteissijoitusyritysten ja niiden liiketoimintaan myötävaikuttavien yritysten, luotto- ja rahoituslaitosten, sijoituspalveluyritysten ja vakuutusyritysten valvontaa koskevasta lainsäädännöstä, sekä näiden yksiköiden toimeksiannosta toimiville tarkastajille.

Näitä tietoja voidaan kuitenkin toimittaa vain, kun se on tarpeellista toiminnan vakauden valvomiseksi.

Jäsenvaltioiden on kuitenkin säädettävä, että 3 ja 6 kohdan nojalla saatuja tietoja ei saa toimittaa tässä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa muutoin kuin tiedot antaneen toimivaltaisen viranomaisen nimenomaisella suostumuksella.”

.

— direktiiviin 92/49/ETY 16 a artikla,

— direktiiviin 93/22/ETY 25 a artikla, ja

— direktiiviin 85/611/ETY 50 a artikla

”1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä vähimmäisvaatimuksena, että:

2.  Sopimuksessa taikka laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä olevan tietojen ilmaisemista koskevan rajoituksen rikkomisena ei pidetä sitä, että direktiivin 84/253/ETY mukaisesti valtuutettu henkilö vilpittömässä mielessä ilmaisee 1 kohdassa tarkoitetun tiedon tai päätöksen toimivaltaiselle viranomaiselle, eikä tästä aiheudu kyseiselle henkilölle seuraamusvastuuta.”

.