1991L0439 — FI — 01.01.2007 — 008.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 29 päivänä heinäkuuta 1991, yhteisön ajokortista (EYV L 237, 24.8.1991, p.1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 94/72/EY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1994, |
L 337 |
86 |
24.12.1994 |
|
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 96/47/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, |
L 235 |
1 |
17.9.1996 |
|
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 97/26/EY, annettu 2 päivänä kesäkuuta 1997, |
L 150 |
41 |
7.6.1997 |
|
|
L 237 |
45 |
21.9.2000 |
||
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2003/59/EY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, |
L 226 |
4 |
10.9.2003 |
|
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1882/2003, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, |
L 284 |
1 |
31.10.2003 |
|
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/103/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, |
L 363 |
344 |
20.12.2006 |
|
Muutettu:
|
C 241 |
21 |
29.8.1994 |
||
|
|
(mukautettu neuvoston päätöksellä 95/1/EY, Euratom, EHTY) |
L 001 |
1 |
.. |
|
L 236 |
33 |
23.9.2003 |
Oikaisu
NEUVOSTON DIREKTIIVI,
annettu 29 päivänä heinäkuuta 1991,
yhteisön ajokortista
(91/439/ETY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 75 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ),
ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ),
sekä katsoo, ettäon suotavaa, että yhteisen liikennepolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä sellaisten henkilöiden liikkuvuuden helpottamiseksi, jotka sijoittautuvat toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, jossa he ovat läpäisseet kuljettajantutkinnon, otetaan käyttöön yhteisön mallin mukainen kansallinen ajokortti, jonka jäsenvaltiot tunnustavat vastavuoroisesti ilman, että ajokortteja on pakko vaihtaa,
ensimmäinen askel tähän suuntaan oli yhteisön ajokortin käyttöönotosta 4 päivänä joulukuuta 1980 annettu ensimmäinen neuvoston direktiivi 80/1263/ETY ( 4 ), jolla otettiin käyttöön yhteisön malli kansalliseksi ajokortiksi ja järjestelmä, jonka mukaisesti jäsenvaltiot vastavuoroisesti tunnustavat kansalliset ajokortit ja jonka mukaan jäsenvaltiosta toiseen pysyvää asuinpaikkaa tai työpaikkaa vaihtavien henkilöiden ajokortin haltijoiden kortit vaihdetaan; tällaisen kehityksen on jatkuttava,
direktiivillä 80/1263/ETY käyttöönotettu yhteisön malli kansalliseksi ajokortiksi on syytä mukauttaa siten, että otetaan huomioon erityisesti ajoneuvoluokkien ja alaluokkien yhdenmukaistaminen, jotta ajokortit olisivat helpommin ymmärrettävissä sekä yhteisössä että yhteisön ulkopuolella,
liikenneturvallisuuden vuoksi on tarpeen säätää ajokortin antamisen vähimmäisedellytyksistä,
direktiivin 80/1263/ETY 3 artiklassa säädetään, että loppusäännökset, joilla yhteisössä otetaan yleisesti käyttöön mainitussa artiklassa tarkoitetut ajoneuvoluokat, samoin kuin ajokorttien voimassaolon edellytykset, olisi annettava niin, että niistä ei voida poiketa,
on tarpeen säätää mahdollisuudesta jakaa edellä tarkoitetut ajoneuvoluokat alaluokkiin erityisesti, jotta kelpoisuus tällaisten ajoneuvojen kuljettamiseen voisi syntyä asteittain, niin että otettaisiin erityisesti huomioon liikenneturvallisuuden tavoite ja olemassa olevat kansalliset tilanteet,
olisi annettava erityissäännökset, joilla helpotetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kuljettaa ajoneuvoja,
direktiivin 80/1263/ETY 10 artiklassa säädetään kuljettajantutkintoon ja ajokortin antamismenettelyyn liittyviä kokeita koskevien säännösten tarkemmasta yhdenmukaistamisesta; tätä tarkoitusta varten on määriteltävä ajoneuvojen kuljettamiseen liittyvät tiedot, ajotaito ja ajotapa, ja rakennettava kuljettajantutkinto siten, että se perustuu näille seikoille sekä määriteltävä uudelleen tällaisten ajoneuvojen kuljettamiseen vaadittavan fyysisen ja henkisen suorituskyvn vähimmäisvaatimukset,
direktiivin 80/1263/ETY 8 artiklassa annetut säännökset ja erityisesti velvollisuus vaihtaa ajokortti yhden vuoden kuluessa vakinaisen asuinpaikan muuttumisesta, estävät henkilöiden vapaata liikkuvuutta eikä niitä voida hyväksyä ottaen huomioon toteutunut Euroopan yhdentymiskehitys, ja
liikenneturvallisuuden ja tieliikenteen vuoksi jäsenvaltioiden olisi lisäksi voitava soveltaa kansallisia ajokorttien poisottamista tai määräaikaista tai lopullista peruuttamista koskevia kansallisia säännöksiä kaikkiin ajokortin haltijoihin, joiden vakituinen asuinpaikka on niiden alueella,
ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
1. Jäsenvaltioiden on tämän direktiivin säännösten mukaisesti otettava käyttöön liitteessä I ►M2 tai I a ◄ esitetty yhteisön mallin mukainen kansallinen ajokortti. ►M1 Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta voivat kuitenkin jatkaa nykyisen mallinsa mukaisen ajokortin antamista 31 päivään joulukuuta 1997. ◄
2. Jäsenvaltioiden antamat ajokortit on tunnustettava vastavuoroisesti.
3. Jos kansallisen ajokortin haltija muuttaa ajokortin voimassaollessa vakinaisesti asumaan toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, joka on antanut ajokortin, se jäsenvaltio, johon ajokortin haltija muuttaa vakinaisesti asumaan, vo isoveltaa ajokortin haltijaan kansallisia ajokortin voimassaoloaikaa, lääkärintarkastuksia ja verotusta koskevia määräyksiä ja tehdä ajokorttiin hallinnon kannalta tarpeelliseksi katsottavat merkinnät.
2 artikla
1. Yhteisön mallin mukaisen ajokortin 1 sivulla olevassa soikiossa on oltava ajokortin antavan jäsenvaltion kansallisuustunnus.
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet ajokorttien väärentämismahdollisuuksien estämiseksi.
3. Jäsenvaltiot voivat komission suostumuksella tehdä liitteessä I ►M2 tai I a ◄ olevaan malliin muutoksia, jotka ovat tarpeellisia, jotta ajokortteja voidaan käsitellä tietokoneella.
4. Liitteissä I ja I a määritellyissä ajokorttimalleissa ei saa olla elektronisia tietoteknisiä laitteita tämän kuitenkaan rajoittamatta neuvoston tästä asiasta antamia säännöksiä.
3 artikla
1. Edellä 1 artiklassa tarkoitettu ajokortti oikeuttaa kuljettamaan seuraaviin luokkiin kuuluvia ajoneuvoja:
A luokka
— moottoripyöriä joko sivuvaunulla tai ilman;
B luokka
— moottoriajoneuvoja, joiden suurin sallittu paino on enintään 3 500 kg ja joissa on enintään kahdeksan istuinta kuljettajan istuimen lisäksi; tähän luokkaan kuuluviin ajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu paino on enintään 750 kg;
— ajoneuvoyhdistelmiä, jotka koostuvat B luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, jolloin yhdistelmän suurin sallittu paino on enintään 3 500 kg ja jolloin perävaunun suurin sallittu paino on enintään vetovaunun paino;
B + E luokka
— ajoneuvoyhdistelmiä, jotka koostuvat B luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, silloin kuin ajoneuvoyhdistelmä ei kuulu B luokkaan;
C luokka
— muita kuin D luokkaan kuuluvia ajoneuvoja, joiden suurin sallittu paino on enemmän kuin 3 500 kg; tähän luokkaan kuuluviin ajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu paino on enintään 750 kg;
C + E luokka
— ajoneuvoyhdistelmiä, jotka koostuvat C luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu paino on enemmän kuin 750 kg;
D luokka
— matkustajien kuljettamiseen käytettyjä ajoneuvoja, joissa on enemmän kuin 8 istuinta kuljettajan istuimen lisäksi; tähän luokkaan kuuluviin moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu paino on enintään 750 kg;
D + E luokka
— ajoneuvoyhdistelmiä, jotka koostuvat D luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu paino on enemmän kuin 750 kg.
2. A, B, B + E, C, C + E, D JA D + E luokissa voidaan antaa erillinen ajokortti seuraaviin alaluokkiin kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen:
A1 alaluokka
— kevyet moottoripyörät, joiden sylinteritilavuus on enintään 125 cm3 ja joiden enimmäisteho on 11 kW;
B1 alaluokka
— kolmi- tai nelipyöräistä moottoripyörää;
C1 alaluokka
— ajoneuvoja, jotka eivät kuulu D luokkaan ja joiden suurin sallittu paino on enemmän kuin 3 500 kg mutta enintään 7 500 kg; tähän alaluokkaan kuuluviin ajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu paino on enintään 750 kg;
C1 + E alaluokka
— ajoneuvoyhdistelmiä, jotka koostuvat vetovaunusta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu paino on enemmän kuin 750 kg, jos näin muodostuvan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu paino on enintään 12 000 kg ja jos perävaunun suurin sallittu paino on enintään vetovaunun paino;
D1 alaluokka
— matkustajien kuljettamiseen käytettäviä ajoneuvoja, joissa on enemmän kuin kahdeksan mutta enintään 16 istuinta kuljettajan istuimen lisäksi; tähän alaluokkaan kuuluviin ajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu paino on enintään 750 kg;
D1 + E alaluokka
— ajoneuvoyhdistelmiä, jotka koostuvat D1 alaluokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu paino on enemmän kuin 750 kg, jos:
—— näin muodostuvan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu paino on enintään 12 000 kg ja perävaunun suurin sallittu paino on enintään vetovaunun oma paino ja
— perävaunua ei käytetä matkustajien kuljettamiseen.
3. Tässä artiklassa:
— ”moottoriajoneuvolla” tarkoitetaan kaikkia tiellä omalla käyttövoimalla liikkuvia ajoneuvoja, lukuun ottamatta kiskoilla kulkevia ajoneuvoja;
— ”kolmipyöräisellä mottoripyörällä” ja ”nelipyöräisellä moottoripyörällä” tarkoitetaan kaikkia B luokkaan kuuluvia kolmi- tai nelipyöräisiä ajoneuvoja, joiden suurin rakenteen mukainen nopeus on enemmän kuin ►M3 45 km/h ◄ tai joiden voimanlähteenä on sylinteritilavuudeltaan yli 50 cm3:n polttomoottori tai muu vastaavan tehoinen moottori. Kuormaamattomana ajoneuvon oma paino saa olla enintään 550 kg. Sähkövoimalla kulkevien ajoneuvojen kuormittamattomaan painoon ei lasketa paristojen painoa.
— Jäsenvaltiot voivat antaa kuormittamatonta painoa koskevia alhaisempia säännöksiä ja lisätä muita, esimerkiksi suurinta sallittua sylinteritilavuutta tai tehoa koskevia säännöksiä;
— ”moottoripyörällä” tarkoitetaan kaikkia kaksipyöräisiä ajoneuvoja, joko sivuvaunullisia tai ilman, joiden moottorin sylinteritilavuus on enemmän kuin 50 cm3, jos ne ovat polttomoottorikäyttöisiä, ja/tai joiden suurin rakenteen mukainen nopeus on enemmän kuin 45 km/h;
— ”moottoriajoneuvolla” tarkoitetaan kaikkia muita moottorikäyttöisiä ajoneuvoja kuin moottoripyöriä, joita käytetään tavanomaisesti matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen tiellä taikka matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen käytettyjen ajoneuvojen vetämiseen tiellä. Tähän käsitteeseen sisältyvät johdinautot, eli sellaiset sähköjohtimeen kytketyt ajoneuvot, jotka eivät kulje kiskoilla. Siihen eivät sisälly maatalous- tai metsätraktorit;
— ”maatalous- tai metsätraktorilla” tarkoitetaan kaikkia pyörillä tai kiskoilla liikkuvia, vähintään kaksiakselisia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, joiden pääasiallinen tarkoitus perustuu niiden vetovoimaan ja jotka on tarkoitettu erityisesti vetämään, työntämään, kuljettamaan tai käyttämään tiettyjä työkaluja, koneita tai perävaunuja, joita käytetään maa- tai metsätaloustöissä ja joita vain toissijaisesti käyteään matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen tiellä taikka matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen käytettyjen ajoneuvojen vetämiseen tiellä.
4. Jäsenvaltiot saavat komissiota kuultuaan varmistaa 3 kohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa mainittuja nopeuksia alhaisempia nopeuksia edellyttäen että tämä mainitaan ajokortissa.
5. Jäsenvaltiot voivat säätää muita A1 alaluokkaa koskevia rajoituksia.
6. Jäsenvaltiot saavat komissiota kuultuaan jättää tämän artiklan soveltamisalan ulkopuolelle tietyt erilaiset moottorikäyttöiset ajoneuvot, esimerkiksi vammaisten erityisajoneuvot.
4 artikla
1. Ajokortissa on mainittava, millä edellytyksillä sen haltija saa kuljettaa ajoneuvoa.
2. Jos ajokortin haltija on vammaisuuden vuoksi oikeutettu kuljettamaan ainoastaan tietyntyyppisiä tai tietyllä tavalla varustettuja ajoneuvoja, 7 artiklassa tarkoitettu ajotaitoa koskeva koe ja ajokoe on suoritettava tällaisella ajoneuvolla.
5 artikla
1. Ajokorttien antamiseen sovelletaan seuraavia ehtoja:
a) C ja D luokkien ajokortteja annetaan vain kuljettajille, joilla on jo oikeus kuljettaa B luokan ajoneuvoja;
b) B + E, C + E, D + E luokkiin annetaan ajokortteja ainoastaan kuljettajille, joilla jo on oikeus kuljettaa B, C tai D luokkien ajoneuvoja.
2. Ajokorttien kelpoisuus määritellään seuraavasti:
a) C + E tai D + E luokkiin kelpoisuuden antavat ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös B + E luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä;
b) C + E luokkaan kelpoisuuden antavat ajokortit oikeuttavat myös D + E luokkaan, jos niiden haltijoilla on oikeus kuljettaa D luokkaan kuuluvia ajoneuvoja.
3. Jäsenvaltiot voivat omalla alueellaan hyväksyä seuraavat vastaavuudet:
a) moottorikäyttöisiä kolmi- tai nelipyöräisiä moottoripyöriä saa kuljettaa A tai A1 luokkien ajokortilla;
b) kevyitä moottoripyöriä saa kuljettaa B luokan ajokortilla.
4. Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan oikeuttaa kuljettamaan alueellaan:
a) D1 luokan ajoneuvoja (joissa on enintään 16 istuinta kuljettajan istuimen lisäksi ja joiden suurin sallittu paino on 3 500 kg, ei kuitenkaan vammaisten matkustajien kuljettamiseen tarkoitettuja erityislaitteita), kun kuljettaja on yli 21-vuotias ja hänellä on ollut vähintään kaksi vuotta B luokan ajokortti, jos ajoneuvoa käyttää muu kuin kaupallinen yhteisö sosiaalisiin tarkoituksiin ja että kuljettaja kuljettaa ajoneuvoa korvauksetta;
b) ajoneuvoja, joiden suurin sallittu paino on enemmän kuin 3 500 kg, jos kuljettaja on yli 21-vuotias ja hänellä on ollut vähintään kaksi vuotta B luokan ajokortti, jos ajoneuvot on pääasiallisesti tarkoitettu käytettäviksi paikallaan koulutus- tai vapaa-ajan viettoalueella ja niitä käyttävät muut kuin kaupalliset yhteisöt sosiaalisiin tarkoituksiin ja että ajoneuvot on muutettu niin, että niitä ei voida käyttää useamman kuin yhdeksän henkilön eikä muiden kuin niiden käytön kannalta ehdottoman välttämättömien tavaroiden kuljettamiseen.
6 artikla
1. Ajokorttien antamiseen sovelletaan seuraavia alaikärajoja:
a) 16 vuotta:
— A1 alaluokassa;
— B1 alaluokassa;
b) 18 vuotta:
— A luokkaan; sellaisten moottoripyörien kuljettamiseen, joiden teho on enemmän kuin 25 kW tai joiden teho/painosuhde on enemmän kuin 0,16 kW/kg (taikka sivuvaunullisten moottoripyörien kuljettamiseen, kun niiden teho/painosuhde on enemmän kuin 0,16 kW/kg), vaaditaan kuitenkin vähintään kahden vuoden kokemus alhaisemmat määräykset täyttävien moottoripyörien kuljettamisesta A luokan ajokortilla. Tällaista aikaisempaa koskemusta ei kuitenkaan edellytetä, jos ajokokelason vähintään 21-vuotias ja jos ajokokelas läpäisee erityisen ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen ja ajokokeen;
— B, B + E luokissa;
— C, C + E luokissa ja C1, C1 + E alaluokissa, edellä tarkoitetun kuitenkaan rajoittamatta ajoneuvojen kuljettamista koskevien tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3820/85 ( 5 ) vahvistettujen säännösten soveltamista;
c) 21 vuotta:
— D ja D + E luokissa ja D1, D1 + E alaluokissa, edellä tarkoitetun kuitenkaan rajoittamatta näiden ajoneuvojen kuljettamista koskevien asetuksessa (ETY) N:o 3820/85 vahvistettujen säännösten soveltamista.
2. Jäsenvaltiot voivat poiketa A, B ja B + E luokkia varten säädetyistä alaikärajavaatimuksista ja antaa tällaiset ajokortit jo 17-vuotiaille, lukuun ottamatta 1 kohdan b alakohdan 1 luetelmakohdan viimeisessä virkkeessä olevia A luokkaa koskevia säännöksiä.
3. Jäsenvaltiot voivat kieltäytyä tunnustamasta alueellaan nuoremmille kuin 18-vuotiaille annettuja ajokortteja.
7 artikla
1. Ajokortin saa lisäksi antaa ainoastaan hakijoille:
a) jotka ovat liitteen II ja III mukaisesti suorittaneet ajotaitoa koskevan kokeen ja ajokokeen ja jotka täyttävät terveydelliset vaatimukset;
b) joiden vakituinen asuinpaikka on ajokortin antavan jäsenvaltion alueella tai jotka voivat näyttää toteen, että he ovat opiskelleet siellä vähintään kuusi kuukautta.
2. Neuvoston tästä asiasta antamien säännösten lisäksi kullakin jäsenvaltiolla on oikeus kansallisin perustein määrätä antamiensa ajokorttien voimassaoloaika.
3. Jäsenvaltiot voivat komission suostumuksella poiketa liitteen III säännöksistä, jos tällainen poikkeaminen vastaa lääketieteen kehitystä ja on mainitussa liitteessä vahvistettujen periaatteiden mukaista.
4. Jäsenvaltiot saavat komission suostumuksella soveltaa ajokorttien antamiseen kansallisten säännösten mukaisia edellytyksiä, jotka koskevat muita kuin tässä direktiivissä tarkoitettuja edellytyksiä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten rikoslakien ja yleistä järjestystä koskevien säännösten soveltamista.
5. Henkilöllä voi olla vain yhden jäsenvaltion antama ajokortti.
7 a artikla
1. Liitteessä I ja I a esitettyjen yhdenmukaistettujen yhteisön koodien alaluokitus määritellään 7 b artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti erityisesti koodien 04, 05, 44 ja 55 osalta.
Tätä menettelyä noudatetaan myös päätettäessä, onko yhdenmukaistettujen yhteisön koodien tiettyjen alaluokituksien käyttö tehtävä tarvittaessa pakolliseksi.
2. Tarvittavat muutokset liitteiden I ja I a yhdenmukaistettuja koodeja koskevan osan mukauttamiseksi sekä liitteiden II ja III mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen hyväksytään 7 b artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
7 b artikla
1. Komissiota avustaa ajokorttikomitea, jäljempänä ”komitea”.
2. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY ( 6 ) 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.
3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
8 artikla
1. Jos jäsenvaltion antaman voimassa olevan kansallisen ajokortin haltija on muuttanut vakinaisesti asumaan toiseen jäsenvaltioon, hän voi pyytää, että hänen ajokorttinsa vaihdetaan sitä vastaavaan ajokorttiin; vaihdon suorittavan jäsenvaltion asiana on tarvittaessa todentaa, onko sille esitetty ajokortti yhä voimassa.
2. Jollei rikoslain ja yleistä järjestystä koskevien säädösten alueellisen soveltamisen periaatteen huomioon ottamisesta muuta johdu, se jäsenvaltio, jossa toisen jäsenvaltion antaneen ajokortin haltijalla on vakituinen asuinpaikka, saa soveltaa ajokortin haltijaan kansallisia ajo-oikeuden rajoittamista tai poistamista taikka sen määräaikaista tai pysyvää peruuttamista koskevia kansallisia säännöksiä ja tarvittaessa vaihtaa ajokortin tätä tarkoitusta varten.
3. Vaihdon suorittavan jäsenvaltion on palautettava aikaisempi ajokortti ajokortin antaneen jäsenvaltion viranomaisille sekä perusteltava tämä menettely.
4. Jäsenvaltio voi kieltäytyä hyväksymästä toisen jäsenvaltion sellaiselle henkilölle antamaa ajokorttia, johon ensin mainitun jäsenvaltion alueella on kohdistettu jokin 2 kohdassa mainittu toimenpide.
Jäsenvaltio voi samoin kieltäytyä antamasta ajokorttia hakijalle, johon on kohdistettu tällainen toimenpide toisessa jäsenvaltiossa.
5. Uuden kortin saa esimerkiksi hävinneen tai varastetun ajokortin tilalle sen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, jossa kortin haltijalla on vakinainen asuinpaikka; näiden viranomaisten on annettava uusi kortti hallussaan olevien tietojen perusteella tai hankittuaan tarvittaessa tiedon alkuperäisen ajokortin antaneen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta.
6. Jos jäsenvaltio vaihtaa yhteisöön kuulumattoman maan antaman ajokortin yhteisön mallin mukaiseksi ajokortiksi, vaihdosta samoin kuin mahdollisista myöhemmistä ajokortin uudistamisista tai ajokortin korvaamisesta on tehtävä merkintä ajokorttiin.
Tällainen vaihtaminen voidaan suorittaa ainoastaan, jos kolmannen maan antama ajokortti annetaan vaihdon suorittavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Jos tällaisen ajokortin haltija siirtyy asumaan vakinaisesti toiseen jäsenvaltioon, kyseisen jäsenvaltion ei tarvitse soveltaa 1 artiklan 2 kohtaa.
9 artikla
Tässä direktiivissä ”vakinaisella asuinpaikalla” tarkoitetaan paikkaa, jossa henkilö asuu tavanomaisesti eli vähintään 185 päivää kalenterivuodessa sellaisten henkilökohtaisten tai ammatillisten siteiden vuoksi tai, jos kyse on henkilöstä, jolla ei ole ammatillisia siteitä, sellaisten henkilökohtaisten siteiden vuoksi, jotka osoittavat läheistä yhteyttä tämän henkilön ja hänen asuinpaikkansa välillä.
Jos henkilön ammatilliset siteet ja henkilökohtaiset siteet ovat eri paikoissa ja henkilö tästä syystä asuu vuorotellen kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa olevissa eri paikoissa, hänen vakituisena asuinpaikkanaan pidetään sitä paikkaa, jossa hänen henkilökohtaiset siteensä ovat, jos hän palaa sinne säännöllisesti. Viimeksi mainitun edellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos henkilö asuu jäsenvaltiossa suorittaakseen siellä tietyn ajan kestävän tehtävän. Opiskelu yliopistossa tai muussa koulussa ei merkitse vakinaisen asuinpaikan muutosta.
10 artikla
Jäsenvaltiot varmistavat komission suostumuksella ennen tämän direktiivin täytäntöönpanoa annettujen ajokorttien luokkien ja 3 artiklassa määriteltyjen luokkien vastaavuuden.
Jäsenvaltiot voivat komission suostumuksella tehdä kansalliseen lainsäädäntöönsä 8 artiklan 4, 5 ja 6 kohdan säännösten täytäntöönpanon edellyttämät muutokset.
11 artikla
Viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta neuvoston on komission ehdotuksesta tarkasteltava uudelleen kansallisia säännöksiä, jotka on annettu 3 artiklan mukaisesti ja jotka koskevat säädettyjä valinnaisia alaluokkia, niiden mahdolliseksi yhdenmukaistamiseksi tai poistamiseksi.
12 artikla
1. Jäsenvaltioiden on komissiota kuultuaan annettava 1 päivään heinäkuuta 1994 mennessä lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset, jotka ovat tarpeen tämän direktiivin noudattamiseksi 1 päivästä heinäkuuta 1996.
2. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
3. Jäsenvaltioiden on avustettava toisiaan tämän direktiivin täytäntöönpanossa ja niiden on tarvittaessa vaihdettava rekisteröimiään ajokortteja koskevat tiedot.
13 artikla
Kumotaan direktiivi 80/1263/ETY 1 päivästä heinäkuuta 1996.
14 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I
YHTEISÖN AJOKORTTIMALLIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
|
1. |
Yhteisön ajokorttimalli on väriltään vaaleanpunainen ja sen mitat ovat: — korkeus: 106 mm, — leveys: 222 mm. |
|
2. |
Kortti koostuu kuudesta sivusta: Sivulla 1 on: — ajokortin antaneen jäsenvaltion kansallinen tunnus, — ajokortin antaneen jäsenvaltion nimi, joka on vapaaehtoinen, — ajokortin antavien jäsenvaltioiden kansainväliset tunnukset ovat seuraavat: —
— sana ”ajokortti” painettuna suurilla kirjaimilla kortin antaneen jäsenvaltion kielellä tai kielillä; sopivan etäisyyden päässä tämä sana on oltava painettuna pienillä kirjaimilla Euroopan yhteisöjen muilla kielillä; — sanat ”Euroopan yhteisöjen malli” painettuna ajokortin antavan jäsenvaltion kielellä tai kielillä; Sivulla 2 on: 1. haltijan sukunimi 2. haltijan etunimet 3. haltijan syntymäaika ja -paikka 4. ajokortin antavan toimivaltaisen viranomaisen nimi (mukaan lukien antamispaikka ja -päivä sekä viranomaisen leima) 5. ajokortin numero 6. haltijan valokuva 7. haltijan allekirjoitus 8. vakinainen asuinpaikka tai postiosoite (vapaaehtoinen) Sivuilla 3 ja 4 on: ajoneuvoluokat tai alaluokat, ajokortin antamispäivä kyseistä (ala)luokkaa varten, sen voimassaoloaika, viranomaisen merkintä (leima jne.), kutakin (ala)luokkaa koskevat lisätiedot tai rajoitukset koodin muodossa. Sellaiset alaluokat, jotka eivät sisälly jäsenvaltion kansalliseen lainsäädäntöön, voidaan jättää pois tämän jäsenvaltion antamista ajokorteista. Sivulla 4 käytettävät koodit ovat seuraavat: — koodit 01—99: yhdenmukaistetut yhteisön koodit — KULJETTAJA (lääketieteelliset syyt) 01. Näönkorjaus ja/tai -suojaus 01.01Silmälasit 01.02Piilolinssi(t) 01.03Suojalasi 01.04Himmennetty linssi 01.05Silmänsuojus 01.06Silmälasit tai piilolinssit 02. Kuulokoje/viestintäapuväline 02.01Kuulokoje yhdelle korvalle 02.02Kuulokoje kahdelle korvalle 03. Proteesi / ortopedinen apuväline 03.01Yläraajan proteesi / ortopedinen apuväline 03.02Alaraajan proteesi / ortopedinen apuväline 05. Rajoitettu käyttö (alakoodin käyttö pakollinen, ajo-oikeus rajoitettu lääketieteellisistä syistä) 05.01Rajoitettu matkoihin päiväsaikaan (esimerkiksi tunti auringonnousun jälkeen ja tunti ennen auringonlaskua) 05.02Rajoitettu matkoihin … kilometrin säteellä ajokortin haltijan asuinpaikasta tai ainoastaan matkoihin … kaupungissa/alueella 05.03Ei oikeutta kuljettaa matkustajia 05.04Rajoitettu enintään nopeuteen … kilometriä tunnissa 05.05Ajaminen sallittu ainoastaan ajokortin haltijan seurassa 05.06Ilman perävaunua 05.07Ei ajoa moottoriteillä 05.08Ei alkoholia — AJONEUVON MUKAUTUKSET 10. Muutettu vaihteisto 10.01Käsivälitteinen vaihteisto 10.02Automaattivaihteisto 10.03Sähkökäyttöinen vaihteisto 10.04Mukautettu vaihdetanko 10.05Ilman aluevaihteistoa 15. Muutettu kytkin 15.01Mukautettu kytkinpoljin 15.02Käsikäyttöinen kytkin 15.03Automaattikytkin 15.04Etuosasta porrastettu / poiskäännettävä / irrotettava kytkinpoljin 20. Muutetut jarrujärjestelmät 20.01Mukautettu jarrupoljin 20.02Laajennettu jarrupoljin 20.03Vasemmalle jalalle soveltuva jarrupoljin 20.04Jalkapohjalla painettava jarrupoljin 20.05Kallistettu jarrupoljin 20.06Käsikäyttöinen (mukautettu) käyttöjarru 20.07Tehostetun käyttöjarrun täyskäyttömahdollisuus 20.08Käyttöjarruun integroidun hätäjarrun täyskäyttömahdollisuus 20.09Mukautettu seisontajarru 20.10Sähkökäyttöinen seisontajarru 20.11(Mukautettu) jalkakäyttöinen seisontajarru 20.12Etuosasta porrastettu / poiskäännettävä / irrotettava jarrupoljin 20.13Polvella käytettävä jarru 20.14Sähkökäyttöinen käyttöjarru 25. Muutetut kaasupoljinjärjestelmät 25.01Mukautettu kaasupoljin 25.02Jalkapohjalla painettava kaasupoljin 25.03Kallistettu kaasupoljin 25.04Käsikäyttöinen kaasupoljin 25.05Polvella käytettävä kaasupoljin 25.06Tehostettu kaasutin (sähkökäyttöinen tai ilmaohjattu) 25.07Kaasupoljin jarrupolkimen vasemmalla puolella 25.08Kaasupoljin vasemmalla 25.09Etuosasta porrastettu / poiskäännettävä / irrotettava kaasupoljin 30. Muutetut yhdistetyt jarru- ja kaasupoljinjärjestelmät 30.01Rinnakkaiset polkimet 30.02Polkimet samassa (tai melkein samassa) tasossa 30.03Liukuohjattava kaasutin ja jarru 30.04Ortopedisesti varustettu liukuohjattava kaasutin ja jarru 30.05Poiskäännettävät/irrotettavat kaasu- ja jarrupolkimet 30.06Korotettu lattia 30.07Sivusta porrastettu jarrupoljin 30.08Proteesia varten sivusta porrastettu jarrupoljin 30.09Etuosasta porrastetut kaasu- ja jarrupolkimet 30.10Kantapään/säären tuki 30.11Sähkökäyttöinen kaasupoljin ja jarru 35. Muutettu hallintalaitteisto 35.01Hallintalaitteiden käyttö ei haittaa ohjausta ja käsittelyä 35.02Hallintalaitteet käytettävissä irrottamatta otetta ohjauspyörästä ja lisälaitteista (säätimet, katkaisinvivut jne.) 35.03Hallintalaitteet käytettävissä irrottamatta vasemman käden otetta ohjauspyörästä ja lisälaitteista (säätimet, katkaisinvivut jne.) 35.04Hallintalaitteet käytettävissä irrottamatta oikean käden otetta ohjauspyörästä ja lisälaitteista (säätimet, katkaisinvivut jne.) 35.05Hallintalaitteet käytettävissä irrottamatta otetta ohjauspyörästä ja lisälaitteista (säätimet, katkaisinvivut jne.) sekä yhdistetyistä jarru- ja kaasupoljinjärjestelmistä 40. Muutettu ohjauslaitteisto 40.01Vakio-ohjaustehostin 40.02Vahvistettu ohjaustehostin 40.03Ohjauksen varmistusjärjestelmä 40.04Pidennetty ohjauspylväs 40.05Mukautettu ohjauspyörä (esim. suurempi ja/tai paksumpi pyöräosa, pienempi ohjauspyörän halkaisija) 40.06Kallistettu ohjauspyörä 40.07Pystysuorassa tasossa oleva ohjauspyörä 40.08Vaakasuorassa tasossa oleva ohjauspyörä 40.09Jalkakäyttöinen ohjaus 40.10Vaihtoehtoinen mukautettu ohjaus (esim. ohjaussauva) 40.11Nuppi ohjauspyörässä 40.12Ohjauspyörän ortopedinen laite kättä/käsiä varten 40.13Jännetuella varustettu ortopedinen laite 42. Muutettu/muutetut taustapeili(t) 42.01Ulkopuolinen taustapeili (vasemmalla tai) oikealla puolella 42.02Ulkopuolinen taustapeili lokasuojassa 42.03Sisäpuolinen lisätaustapeili liikenteen seuraamista varten 42.04Sisäpuolinen laajakulmataustapeili 42.05Katvealueet kattava taustapeili 42.06Sähkökäyttöinen(/-set) ulkopuolinen(/-set) taustapeili(t) 43. Muutettu kuljettajan istuin 43.01Kuljettajan istuin hyvän näkyvyyden takaavalla korkeudella normaalin välimatkan päässä ohjauspyörästä ja polkimesta 43.02Vartalon muotoon mukautettu kuljettajan istuin 43.03Sivusta tuettu kuljettajan istuin tukevan istuma-asennon varmistamiseksi 43.04Käsinojallinen kuljettajan istuin 43.05Kuljettajan istuimen liukukiskojen pidennys 43.06Mukautettu turvavyö 43.07Valjastyyppinen turvavyö 44. Moottoripyöriin tehdyt muutokset (alakoodin käyttö pakollista) 44.01Yhdellä toiminnolla käytettävä jarru 44.02(Mukautettu) käsikäyttöinen jarru (etupyörä) 44.03(Mukautettu) jalkajarru (takapyörä) 44.04(Mukautettu) kaasukahva 44.05(Mukautettu) käsivälitteinen vaihteisto ja käsikäyttöinen kytkin 44.06(Mukautettu/mukautetut) taustapeili(t) 44.07(Mukautetut) merkinantolaitteet (suuntavilkut, jarruvalo jne.) 44.08Istuinkorkeus, jolta kuljettajan molemmat jalat ylettyvät istuma-asennossa koskettamaan tien pintaan
— HALLINNOLLISET KYSYMYKSET
— —
— — koodit 100 ja yli 100: kansalliset koodit, jotka ovat voimassa ainoastaan ajokortin antaneen jäsenvaltion alueella. Päivämäärä, jolloin ajokortti on annettu kutakin luokkaa varten, on siirrettävä sivulle 3 ajokorttia korvattaessa tai vaihdettaessa; sivulla 5, joka on tyhjä, voi olla sellaisia tietoja, kuten: — määräajat, jona ajokortti on peruutettu, — vakinaisen asuinvaltion alueella suoritetut vakavat rikkomukset, jotka otetaan huomioon tuossa jäsenvaltiossa tapahtuvassa kuljettajien valvonnassa; sivulla 6 on: — kelpaavuuden voimassaolon rajoittaminen sen jäsenvaltion alueelle, joka on myöntänyt kelpaavuuden vastaavuuden perusteella, tai sellaisten ajoneuvoluokkien osalta, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan (mukaan lukien antamispäivät ja voimassaolo), — tila haltijan vakinaisen asuinpaikan muutoksen (valinnaista) merkitsemistä varten. |
|
3. |
Muiden kuin sivulla 1 olevien merkintöjen on oltava ajokortin antaneen jäsenvaltion kielellä tai kielillä. Jos jäsenvaltio haluaa tehdä tällaiset merkinnät kansallisella kielellä, joka on muu kuin bulgaria, espanja, tšekki, tanska, saksa, viro, kreikka, englanti, ranska, italia, latvia, liettua, unkari, malta, hollanti, puola, portugali, romania, slovakki, sloveeni, suomi tai ruotsi, sen on laadittava ajokortti kahdella kielellä käyttäen jotakin edellä mainituista kielistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden tämän liitteen määräysten soveltamista. |
|
4. |
Jos jäsenvaltion antaneen ajokortin haltija on muuttanut vakituisesti asumaan toiseen jäsenvaltioon, jälkimmäinen jäsenvaltio voi merkitä: — asuinpaikan muutoksen tai muutokset sivulle 6, — hallinnon kannalta tarpeelliset tiedot, kuten esimerkiksi vakavat sen alueella suoritetut rikokset sivulle 5, jos se merkitsee tällaiset tiedot myös itse antamiinsa ajokortteihin ja jos ajokortissa on käytettävissä tähän tarvittava tila. |
Siitä poiketen, mitä liitteen 2 kohdassa määrätään, Yhdistyneen kuningaskunnan antamissa ajokorteissa ei tämän direktiivin antamista seuraavan enintään kymmenen vuoden aikana tarvitse olla kortin haltijan valokuvaa enintään 10 vuoden ajan tämän direktiivin antamisesta.
|
|
(Tiedoksi) |
LIITE I a
YHTEISÖN AJOKORTTIMALLIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
(liitteessä I esitetyn mallin vaihtoehto)
|
1. |
Yhteisön ajokorttimallin fyysiset ominaisuudet ovat yhdenmukaiset standardien ISO 7810 ja ISO 7816-1 kanssa. Tarkistamismenetelmät, joilla varmistetaan ajokortin ominaisuuksien yhdenmukaisuus kansainvälisten standardien kanssa, ovat standardin ISO 10373 mukaiset. |
|
2. |
Kortti on kaksipuolinen: Etupuolella on: a) merkintä ”ajokortti” painettuna suurikokoisilla kirjaimilla ajokortin myöntävän jäsenvaltion kielellä tai kielillä, b) ajokortin myöntävän jäsenvaltion nimi (vapaaehtoinen merkintä), c) ajokortin myöntävän jäsenvaltion kansainvälinen tunnus negatiivina sinisessä ja kahdentoista tähden ympäröimässä suorakulmiossa; jäsenvaltioiden kansainväliset tunnukset ovat seuraavat:
d) myönnettyä ajokorttia koskevat, seuraavasti numeroidut tiedot: 1) Haltijan sukunimi 2) Haltijan etunimi (etunimet) 3) Haltijan syntymäaika ja -paikka 4)
a) Ajokortin myöntämispäivä b) Ajokortin viimeinen voimassaolopäivä tai viiva, kun ajokortin voimassaoloa ei ole rajoitettu c) Kortin myöntänyt viranomainen (voidaan painaa kortin kääntöpuolelle) d) Hallinnollinen numero, joka on muu kuin 5 kohdassa ilmoitettu numero (vapaaehtoinen) 5) Ajokortin numero 6) Haltijan valokuva 7) Haltijan allekirjoitus 8) Vakinainen asuinpaikka, kotipaikka tai postiosoite (vapaaehtoinen merkintä) 9) Ajoneuvoluokat tai alaluokat, joita haltijalla on oikeus kuljettaa (kansalliset luokat painetaan toisenlaisella kirjasintyypillä kuin yhdenmukaistetut luokat); e) merkintä ”Euroopan yhteisöjen malli” painettuna ajokortin myöntävän jäsenvaltion kielellä tai kielillä ja merkintä ”ajokortti” kaikilla muilla Euroopan yhteisöjen kielillä vaaleanpunaisella painettuna muodostavat ajokortin taustan: Свидетелство за управление на МПС Permiso de Conducción Řidičský průkaz Kørekort Führerschein Juhiluba Άδεια Οδήγησης Driving Licence Permis de conduire Ceadúnas Tiomána Patente di guida Vadītāja apliecība Vairuotojo pažymėjimas Vezetői engedély Liċenzja tas-Sewqan Rijbewijs Prawo Jazdy Carta de Condução Permis de conducere Vodičský preukaz Vozniško dovoljenje Ajokortti Körkort f) Viitevärit:
Kääntöpuolella on: a)
9) Ajoneuvoluokat tai alaluokat, joita haltijalla on oikeus kuljettaa (kansalliset luokat painetaan toisenlaisella kirjasintyypillä kuin yhdenmukaistetut luokat). 10) Päivämäärä, jolloin ajokortti on annettu kutakin (ala)luokkaa varten (tämä päivämäärä on siirrettävä uuteen ajokorttiin ajokorttia korvattaessa tai vaihdettaessa). 11) Voimassaolon päättymispäivä kunkin (ala)luokan osalta. 12) Kutakin (ala)luokkaa koskevat lisätiedot tai rajoitukset koodin muodossa. Koodit ovat seuraavat:
Jos koodi pätee kaikkiin (ala)luokkiin, joita varten kortti on myönnetty, se voidaan painaa sarakkeisiin 9, 10 ja 11. 13) Tila hallintoa varten tarvittaville tiedoille, jotka vastaanottava jäsenvaltio mahdollisesti lisää tämän liitteen 3 kohdan a alakohdan mukaisesti. 14) Tila hallintoa varten tarvittaville tai liikenneturvallisuuteen liittyville tiedoille, jotka jäsenvaltio mahdollisesti lisää (vapaaehtoinen merkintä). Jos merkintä liittyy tässä liitteessä määriteltyihin ajokorttia koskeviin tietoihin, merkinnän eteen lisätään vastaavan kohdan numero. Tässä tilassa voidaan haltijan nimenomaisella kirjallisella suostumuksella antaa muita kuin hallintoon tai liikenneturvallisuuteen liittyviä tietoja; tämän kaltaisten tietojen lisääminen ei millään tavoin vaikuta mallin käyttämiseen ajokorttina. b) Ajokortin sivuilla 1 ja 2 olevien numerokohtien (ainakin kohtien 1, 2, 3, 4a, 4b, 4c, 5, 10, 11 ja 12) selitykset. Jos jäsenvaltio haluaa tehdä tällaiset merkinnät kansallisella kielellä, joka on muu kuin bulgaria, espanja, tšekki, tanska, saksa, viro, kreikka, englanti, ranska, italia, latvia, liettua, unkari, malta, hollanti, puola, portugali, romania, slovakki, sloveeni, suomi tai ruotsi, sen on laadittava ajokortti kahdella kielellä käyttäen jotakin edellä mainituista kielistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden tämän liitteen määräysten soveltamista. c) Yhteisön korttimalliin on varattava tila sitä varten, että korttiin mahdollisesti myöhemmin lisätään mikroprosessori tai muu vastaava tietotekninen väline. |
|
3. |
Erityismääräykset a) Kun jäsenvaltion tämän liitteen mukaisesti myöntämän ajokortin haltija on asettunut vakinaisesti asumaan toiseen jäsenvaltioon, tämä jäsenvaltio voi merkitä ajokorttiin maassa vaadittavat merkinnät sillä ehdolla, että nämä merkinnät tehdään myös tässä jäsenvaltiossa myönnettäviin ajokortteihin ja että kortissa on näihin merkintöihin tarvittava tila. b) Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan lisätä korttiin värejä tai merkintöjä, kuten viivakoodin, kansallisia tunnuksia ja turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia, tämän kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen muita määräyksiä. Ajokorttien vastavuoroisen tunnustamisen vuoksi viivakoodi saa sisältää ainoastaan ne tiedot, jotka jo ovat näkyvissä ajokortissa tai jotka ovat tarpeellisia ajokortin myöntämismenettelyssä. |
|
Sivu 1
Sivu 2 |
|
|
LIITE II
I AJOKOKEIDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ajokortin hakijoilla on moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavat teoreettiset tiedot, ajotaito ja ajotapa. Tätä tarkoitusta varten käyttöön otettavien kokeiden on sisällettävä:
— teoreettinen koe, ja sen jälkeen
— ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe.
Edellytyksistä, joilla nämä kokeet on suoritettava, säädetään jäljempänä.
A TEOREETTINEN KOE
1 Muoto
Valitun muodon on oltava sellainen, että se osoittaa hakijalla olevan vaadittavat tiedot 2—4 kohdassa luetelluista aiheista.
Ajokortin hakija, joka on läpäissyt toisen ajoneuvoluokan teoreettisen kokeen, voidaan vapauttaa 2—4 kohdan yhteisten säännösten noudattamisesta.
2 Kaikkia ajoneuvoluokkia koskevan teoreettisen kokeen sisältö
|
2.1 |
Kokeessa on esitettävä kysymyksiä kaikista seuraavista aiheista, mutta kysymysten sisältö jätetään kunkin jäsenvaltion harkintaan: 2.1.1 Tieliikenteen säännöt — erityisesti liikennemerkit, opasteet, etuajo-oikeus- ja nopeusrajoitusmerkinnät; 2.1.2 Kuljettaja; — valppauden ja muiden tienkäyttäjien huomioon ottamisen tärkeys; — havaintokyky, arviointikyky ja päätöksenteko sekä erityisesti reaktioaika ja alkoholista, huumeista ja lääkkeistä, mielentilasta ja väsymyksestä johtuvat muutokset ajotavassa; 2.1.3 Tie: — tärkeimmät ajoneuvojen välistä turvaväliä, jarrutusmatkoja ja tiellä pysymistä koskevat periaatteet erilaisissa sää- ja tieolosuhteissa; — vaaratekijät, jotka liittyvät erilaisiin tieolosuhteisiin ja erityisesti niiden muutoksiin sään ja vuorokaudenajan johdosta; — erityyppisten teiden ominaisuudet ja niitä koskevat lainsäädännön vaatimukset; 2.1.4 Muut tien käyttäjät: — erityiset vaaratekijät, jotka aiheutuvat muiden tien käyttäjien ja erityisesti vaaralle altteimpien osapuolten kuten lasten, jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja liikuntarajoitteisten kokemattomuudesta liikenteessä; — vaaratekijät, jotka liittyvät erityyppisten ajoneuvojen liikkumiseen ja ajamiseen ja niiden kuljettajien näkökenttien eroihin; 2.1.5 Yleiset säännöt ja määräykset sekä muut asiat: — ajoneuvojen käyttöön liittyviä hallinnollisia asiakirjoja koskevat säännöt; — yleiset säännöt, jotka koskevat kuljettajan käyttäytymistä onnettomuustilanteessa (varoitusmerkkien asettaminen ja hälytyksen suorittaminen) ja toimenpiteitä, joilla hän voi tarvittaessa auttaa liikenneonnettomuuden uhreja; — ajoneuvoa, kuormaa ja matkustajia koskevat turvallisuustekijät; 2.1.6 Tarvittavat varotoimenpiteet ajoneuvosta noustaessa; 2.1.7 Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat mekaaniset seikat; kuljettajien on pystyttävä havaitsemaan tavallisimmat viat, jotka voivat vaikuttaa erityisesti ohjaukseen, jousitus- ja jarrujärjestelmiin, renkaisiin, valoihin ja suuntamerkinantolaitteisiin, heijastimiin, taustapeileihin, tuulilasiin ja tuulilasinpyyhkimiin, pakoputkistoon, turvavöihin ja äänimerkinantolaitteeseen; 2.1.8 Ajoneuvon turvavarusteet ja erityisesti turvavöiden, niskatukien ja lasten turvaistuinten käyttö; 2.1.9 Ympäristöön liittyvät ajoneuvon käyttöä koskevat säännöt (äänimerkinantolaitteiden asianmukainen käyttö, kohtuullinen polttoaineen kulutus, päästöjen rajoittaminen jne.). |
3 A- ja A1-luokkaa koskevat erityiset säännökset
|
3.1 |
Seuraavia seikkoja koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen: 3.1.1 Suojavarusteiden kuten suojakäsineiden, jalkineiden, -vaatteiden ja -kypärän käyttö; 3.1.2 Moottoripyöräilijöiden havaittavuus muiden tienkäyttäjien kannalta; 3.1.3 Edellä mainitut tieolosuhteisiin liittyvät vaaratekijät; erityistä huomiota on kiinnitettävä liukkaisiin osuuksiin kuten viemärinkansiin, tiemerkintöihin kuten viivoihin ja nuoliin sekä raitiovaunukiskoihin; 3.1.4 Edellä mainitut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat mekaaniset seikat; erityistä huomiota on kiinnitettävä hätäpysäyttimiin, öljymääriin ja ketjuihin. |
4 C-, C + E-, C1-, C1 + E-, D-, D + E-, D1- ja D1 + E-luokkaa koskevat erityiset säännökset
|
4.1 |
Seuraavia seikkoja koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen: 4.1.1 Ajo- ja lepoaikoja koskevat säännöt, jotka määritellään neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3820/85 ( 7 ) neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 ( 8 ) määriteltyjen valvontalaitteiden käyttö; 4.1.2 Säännöt kuljetustyypistä: tavaroiden tai matkustajien kuljettaminen; 4.1.3 Kansallisessa ja kansainvälisessä tavara- ja matkustajaliikenteessä vaadittavat ajoneuvoa ja kuljetusta koskevat asiakirjat; 4.1.4 Toiminta onnettomuustilanteessa; tiedot onnettomuuden tai vastaavan jälkeen toteutettavista toimenpiteistä, mukaan lukien hätätoimenpiteet kuten matkustajien evakuointi ja perustiedot ensiavusta; 4.1.5 Varotoimenpiteet renkaiden poistamisen ja vaihtamisen yhteydessä; 4.1.6 Ajoneuvon painoa ja mittoja koskevat säännöt; nopeudenrajoittimia koskevat säännöt; 4.1.7 Ajoneuvojen rakenteesta näkökentälle aiheutuvat esteet; 4.1.8 Tiekartan käyttö ja reitin suunnittelu mukaan lukien elektronisten navigointijärjestelmien käyttö (vapaaehtoinen); 4.1.9 Ajoneuvon kuormaukseen liittyvät turvallisuustekijät: kuorman tarkastus (pakkaus ja kiinnitys), erilaisiin kuormiin liittyvät ongelmat (esim. nesteet, riippuvat kuormat), tavaroiden lastaaminen ja purkaminen sekä lastauslaitteiden käyttö (ainoastaan C-, C + E-, C1-, C1 + E-luokka); 4.1.10 Kuljettajan vastuu matkustajaliikenteessä; matkustajien mukavuus ja turvallisuus; lasten kuljettaminen; tarvittavat tarkastukset ennen ajon aloittamista; kaikkien linja-autotyyppien olisi sisällyttävä teoreettiseen kokeeseen (julkisen palvelun kaupunki- ja lähiliikennelinja-autot ja kaukoliikennelinja-autot, mitoiltaan poikkeavat linja-autot jne.) (ainoastaan D-, D + E-, D1-, D1 + E-luokka). |
|
4.2 |
C-, C + E-, D- ja D + E-luokan seuraavia lisäsäännöksiä koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen: 4.2.1 Seuraavien periaatteellinen rakenne ja toiminta: polttomoottorit, öljyt ja nesteet (esim. moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste), polttoainejärjestelmä, sähköjärjestelmä, sytytysjärjestelmä, voimansiirtolaitteet (kytkin, vaihteisto jne.); 4.2.2 Voitelu ja jäätymisenesto; 4.2.3 Renkaiden rakenne, asentaminen, oikea käyttö ja hoito periaatteessa; 4.2.4 Jarrujen ja nopeudensäätimien tyypit, toiminta, tärkeimmät osat, liitännät, käyttö ja päivittäinen huolto sekä lukkiutumattomien jarrujen käyttö periaatteessa; 4.2.5 Kytkentäjärjestelmien tyypit, toiminta, tärkeimmät osat, liitännät, käyttö ja päivittäinen huolto periaatteessa (ainoastaan C + E-, D + E-luokka); 4.2.6 Menetelmät vikojen syiden löytämiseksi; 4.2.7 Ajoneuvojen ennaltaehkäisevä huolto ja tavanomaiset korjaukset; 4.2.8 Kuljettajan vastuu tavaroiden vastaanottamisesta, kuljettamisesta ja toimittamisesta sovittujen ehtojen mukaisesti (ainoastaan C-, C + E-luokka). |
B AJOTAITOA JA AJOTAPAA KOSKEVA KOE
5 Ajoneuvo ja sen varusteet
|
5.1 |
Käsivälitteisellä vaihteistolla varustetun ajoneuvon kuljettamista koskeva ajokoe on suoritettava ajoneuvolla, jossa on käsivälitteinen vaihteisto. Jos hakija suorittaa ajokokeen ajoneuvolla, jossa on automaattivaihteisto, tämä on merkittävä jokaiseen tällaisen kokeen perusteella annettavaan ajokorttiin. Tällaisella merkinnällä varustettuja ajokortteja saa käyttää ainoastaan sellaisten ajoneuvojen kuljettamiseen, joissa on automaattivaihteisto. ”Ajoneuvolla, jossa on automaattivaihteisto” tarkoitetaan ajoneuvoa, jossa moottorin ja pyörien välistä välityssuhdetta voidaan muuttaa ainoastaan kaasupolkimen ja jarrujen avulla. |
|
5.2 |
Ajotaitoa ja ajotapaa koskevassa kokeessa käytettyjen ajoneuvojen on oltava jäljempänä lueteltujen vähimmäisvaatimusten mukaisia. Jäsenvaltiot voivat säätää ankarammista vaatimuksista tai lisävaatimuksista. A-luokka: — Portaittainen ajolupa (6 artiklan 1 kohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan ensimmäinen virke): sivuvaunuton moottoripyörä, jonka sylinteritilavuus on enemmän kuin 120 cm3 ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 100 km/h; — Suora ajolupa (6 artiklan 1 kohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan toinen virke): sivuvaunuton moottoripyörä, jonka moottorin teho on vähintään 35 kW; A1-alaluokka: Sivuvaunuton moottoripyörä, jonka sylinteritilavuus on vähintään 75 cm3; B-luokka: B-luokan nelipyöräinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 100 km/h; B + E-luokka: Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu B-luokan koeajoneuvosta ja B-luokkaan kuulumattomasta perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 000 kilogrammaa ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 100 km/h; perävaunun kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään moottoriajoneuvon levyinen ja korkuinen; suljettu laatikkomainen rakenne voi myös olla hiukan kapeampi kuin moottoriajoneuvo sillä edellytyksellä, että näkymä taakse on mahdollinen vain käyttämällä moottoriajoneuvon ulkopuolisia taustapeilejä; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kilogrammaa. B1-alaluokka: Kolmi- tai nelipyöräinen moottoripyörä, jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 60 km/h; C-luokka: C-luokan ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa on vähintään 12 000 kilogrammaa, pituus vähintään 8 metriä, leveys vähintään 2,40 metriä ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja vähintään 8 eteenpäinajovaihdetta ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; ajoneuvon todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 10 000 kilogrammaa. C + E-luokka: Nivelajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu C-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka pituus on vähintään 7,5 metriä; sekä nivelajoneuvon että ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on vähintään 20 000 kilogrammaa, pituus vähintään 14 metriä, leveys vähintään 2,40 metriä, suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h, ja siinä on oltava lukkiutumattomat jarrut ja vähintään 8 eteenpäinajovaihdetta ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; nivelajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 15 000 kilogrammaa. C1-alaluokka: C1-alaluokan ajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on vähintään 4 000 kilogrammaa, pituus on vähintään 5 metriä ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; C1 + E-alaluokka: Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu C1-alaluokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 250 kilogrammaa; ajoneuvoyhdistelmän pituus on vähintään 8 metriä ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; suljettu laatikkomainen rakenne voi myös olla hiukan kapeampi kuin ohjaamo sillä edellytyksellä, että näkymä taakse on mahdollinen vain käyttämällä moottoriajoneuvon ulkopuolisia taustapeilejä; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kilogrammaa. D-luokka: D-luokan ajoneuvo, jonka pituus on vähintään 10 metriä, leveys vähintään 2,40 metriä ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; D + E-luokka: Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu D-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 250 kilogrammaa, leveys vähintään 2,40 metriä ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään 2 metrin levyinen ja korkuinen; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kilogrammaa. D1-alaluokka: D1-alaluokan ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa on vähintään 4 000 kilogrammaa, pituus on vähintään 5 metriä ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; D1 + E-alaluokka: Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu D1-alaluokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 250 kilogrammaa ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan osan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään 2 metrin levyinen ja korkuinen; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kilogrammaa; B + E-, C-, C + E-, C1-, C1 + E-, D-, D + E-, D1- ja D1 + E-luokan koeajoneuvoja, jotka eivät täytä edellä annettuja vähimmäisvaatimuksia mutta olivat käytössä tämän komission direktiivin voimaantulopäivänä tai ennen sitä, saa käyttää enintään kymmenen vuoden ajan kyseisestä päivästä. Jäsenvaltiot voivat toimeenpanna määräykset koskien näiden ajoneuvojen kuormaa kymmenen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulopäivästä. |
6 A- ja A1-luokan ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe
|
6.1 |
Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus liikenneturvallisuuden kannalta Hakijoiden on osoitettava, että he pystyvät valmistautumaan turvalliseen ajoon täyttämällä seuraavat vaatimukset:
|
|
6.2 |
Liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet
|
|
6.3 |
Ajotapa liikenteessä Hakijoiden on suoritettava kaikki seuraavat toimenpiteet tavanomaisissa liikennetilanteissa täysin turvallisesti ja kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen: 6.3.1 Liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen; 6.3.2 Ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa; 6.3.3 Ajaminen mutkissa; 6.3.4 Tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen; 6.3.5 Suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto; 6.3.6 Moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle; 6.3.7 Ohittaminen: muun liikenteen ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esim. pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan); 6.3.8 Erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, tasoristeykset, raitiovaunu- / linja-autopysäkit, suojatiet, ylä- / alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä; 6.3.9 Tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa. |
7 B-, B1- ja B + E-luokan ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe
|
7.1 |
Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus liikenneturvallisuuden kannalta Hakijoiden on osoitettava, että he pystyvät valmistautumaan turvalliseen ajoon täyttämällä seuraavat vaatimukset: 7.1.1 Istuimen säätäminen tarvittaessa oikean istumisasennon saavuttamiseksi; 7.1.2 Taustapeilien, turvavöiden ja mahdollisten niskatukien säätäminen; 7.1.3 Sen varmistaminen, että kaikki ovet ovat kiinni; 7.1.4 Renkaiden, ohjauksen, jarrujen, öljyjen ja nesteiden (esim. moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste) valojen, heijastimien, suuntamerkinantolaitteiden ja äänimerkinantolaitteen kunnon tarkistaminen pistokokein. 7.1.5 Ajoneuvon kuormaukseen liittyvien turvallisuustekijöiden tarkistaminen: kuormatila, peitteet, kuormatilan ovet, ohjaamon lukitus, kuormaustapa, kuorman varmistaminen (ainoastaan B + E luokka); 7.1.6 Kytkentämekanismien, jarrujen ja sähkökytkentöjen tarkistaminen (ainoastaan B + E-luokka); |
|
7.2 |
B- ja B1-luokka: liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet Seuraavista valitaan joukko testattavia toimenpiteitä (vähintään kaksi neljästä kohdasta; yksi näistä on suoritettava peruutusvaihteella): 7.2.1 Peruutus suoraan taaksepäin tai peruutus kulman ympäri oikealle tai vasemmalle käyttäen kääntymiseen tarkoitettua ajokaistaa; 7.2.2 U-käännös ajo- ja peruutusvaihteita käyttäen; 7.2.3 Ajoneuvon pysäköinti (ajoradan suuntaisesti tai vinosti tai suorassa kulmassa ajorataa vastaan eteenpäin tai peruuttamalla tasaisella maalla, ylämäkeen tai alamäkeen); 7.2.4 Pysähtyminen jarruttamalla; hätäjarrutus on valinnainen. |
|
7.3 |
B + E-luokka: liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet 7.3.1 Perävaunun kytkeminen ajoneuvoon ja irrottaminen siitä; tämä toimenpide on aloitettava ajoneuvon ja perävaunun ollessa vierekkäin (eli ei samalla linjalla), jotta voitaisiin tarkistaa kuljettajan kyky saattaa ajoneuvo ja perävaunu turvallisesti samalle linjalle sekä hänen taitonsa perävaunun kytkemisessä ajoneuvoon ja irrottamisessa siitä; 7.3.2 Peruuttaminen mutkassa, jonka määrittely jätetään jäsenvaltioille; 7.3.3 Turvallinen pysäköinti kuormausta/purkamista varten. |
|
7.4 |
Ajotapa liikenteessä Hakijoiden on suoritettava kaikki seuraavat toimenpiteet tavanomaisissa liikennetilanteissa täysin turvallisesti ja kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen: 7.4.1 Liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen; 7.4.2 Ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa; 7.4.3 Ajaminen mutkissa; 7.4.4 Tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen; 7.4.5 Suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto; 7.4.6 Moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle; 7.4.7 Ohittaminen: muun liikenteen ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esim. pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan); 7.4.8 Erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, tasoristeykset, raitiovaunu- / linja-autopysäkit, suojatiet, ylä- / alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä; 7.4.9 Tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa. |
8 C-, C + E-, C1-, C1 + E-, D-, D + E-, D1- ja D1 + E-luokan ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe
|
8.1 |
Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus liikenneturvallisuuden kannalta Hakijoiden on osoitettava, että he pystyvät valmistautumaan turvalliseen ajoon täyttämällä seuraavat vaatimukset: 8.1.1 Istuimen säätäminen tarvittaessa oikean istumisasennon saavuttamiseksi; 8.1.2 Taustapeilien, turvavöiden ja mahdollisten niskatukien säätäminen; 8.1.3 Renkaiden, ohjauksen, jarrujen, valojen, heijastimien, suuntamerkin- ja äänimerkinantolaitteiden kunnon tarkistaminen pistokokein; 8.1.4 Jarru- ja ohjaustehostinjärjestelmien tarkistaminen; pyörien, pyörän muttereiden, lokasuojien, tuulilasin, ikkunoiden ja tuulilasinpyyhkimien kunnon sekä öljyjen ja nesteiden (esim. moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste) tarkistaminen; kojetaulun tarkistaminen ja käyttö, mukaan luettuina asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; 8.1.5 Ilmanpaineen, ilmasäiliöiden ja jousituksen tarkistaminen; 8.1.6 Ajoneuvon kuormaukseen liittyvien turvallisuustekijöiden tarkistaminen: kuormatila, peitteet, kuormatilan ovet, kuormausmekanismi (tarvittaessa), ohjaamon lukitus (tarvittaessa), kuormaustapa, kuorman varmistaminen (ainoastaan C-, C + E-, C1- ja C1 + E-luokka); 8.1.7 Kytkentämekanismien, jarrujen ja sähkökytkentöjen tarkistaminen (ainoastaan C + E-, C1 + E-, D + E- ja D1 + E-luokka); 8.1.8 Kyky toteuttaa erityisiä ajoneuvon turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä; korin, käyttöovien ja hätäpoistumisteiden sekä ensiapuvälineiden, sammutuslaitteiden ja muiden turvalaitteiden valvonta (ainoastaan D-, D + E-, D1- ja D1 + E-luokka); 8.1.9 Tiekartan käyttö (valinnainen). |
|
8.2 |
Liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet 8.2.1 Perävaunun tai puoliperävaunun kytkeminen ajoneuvoon ja irrottaminen siitä (ainoastaan C + E-, C1 + E-, D + E- ja D1 + E luokka); tämä toimenpide on aloitettava ajoneuvon ja perävaunun ollessa vierekkäin (eli ei samalla linjalla), jotta voitaisiin tarkistaa kuljettajan kyky saattaa ajoneuvo ja perävaunu turvallisesti samalle linjalle sekä hänen taitonsa perävaunun kytkemisessä ajoneuvoon ja irrottamisessa siitä; 8.2.2 Peruuttaminen mutkassa, jonka määrittely jätetään jäsenvaltioille; 8.2.3 Turvallinen pysäköinti kuormausta / purkamista varten lastaussillan / -laiturin tai vastaavan rakennelman luo (ainoastaan C-, C + E-, C1- ja C1 + E-luokka); 8.2.4 Turvallinen pysäköinti linja-auton matkustajien ottamista tai jättämistä varten (ainoastaan D-, D + E-, D1- ja D1 + E-luokka). |
|
8.3 |
Ajotapa liikenteessä Hakijoiden on suoritettava kaikki seuraavat toimenpiteet tavanomaisissa liikennetilanteissa täysin turvallisesti ja kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen: 8.3.1 Liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen; 8.3.2 Ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa; 8.3.3 Ajaminen mutkissa; 8.3.4 Tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen; 8.3.5 Suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto; 8.3.6 Moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle; 8.3.7 Ohittaminen: muun liikenteen ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esim. pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan); 8.3.8 Erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, tasoristeykset, raitiovaunu- / linja-autopysäkit, suojatiet, ylä- / alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä; 8.3.9 Tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa. |
9 Ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen arvostelu
|
9.1 |
Arvostelussa on kussakin edellä mainitussa ajotilanteessa otettava huomioon hakijan kyky käsitellä ajoneuvon hallintalaitteita ja ajaa liikenteessä täysin turvallisesti. Tutkinnon vastaanottajan on tunnettava olonsa turvalliseksi koko kokeen ajan. Ajovirheistä tai vaarallisesta ajotavasta, joka välittömästi vaarantaa koeajoneuvon, sen matkustajien tai muiden tien käyttäjien turvallisuuden, on rangaistava jättämällä koe hyväksymättä, riippumatta siitä, onko tutkinnon vastaanottajan tai muun mukana olevan henkilön puututtava ajoon vai ei. Tutkinnon vastaanottaja saa kuitenkin vapaasti päättää, onko ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe suoritettava loppuun. Kuljettajantutkinnon vastaanottajilla on oltava koulutus hakijoiden turvallisen ajotavan arvioimiseksi. Jäsenvaltion valtuuttaman elimen on seurattava ja valvottava kuljettajantutkinnon vastaanottajien työtä huolehtiakseen siitä, että virheiden arviointi suoritetaan oikein ja johdonmukaisesti tämän liitteen määräysten mukaisesti. |
|
9.2 |
Tutkinnon vastaanottajien on arvioinnissaan kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, osoittaako hakija harkitsevaa ja sosiaalista liikennekäyttäytymistä. Tämän pitäisi näkyä ajotyylissä, ja tutkinnon vastaanottajan olisi otettava se huomioon muodostaessaan kokonaiskuvaa hakijasta. Tällaiseen liikennekäyttäytymiseen kuuluu mukautuva ja määrätietoinen (turvallinen) ajo, tie- ja sääolosuhteiden, muun liikenteen ja muiden (erityisesti vaaralle altteimpien) tien käyttäjien huomioon ottaminen sekä ennakointi. |
|
9.3 |
Kuljettajantutkinnon vastaanottajan on lisäksi arvioitava hakijasta seuraavat seikat: 9.3.1 Ajoneuvon hallinta, ottaen huomioon seuraavat: turvavöiden, taustapeilien, niskatuen ja istuimen asianmukainen käyttö; valojen (tarvittaessa) ja muiden varusteiden asianmukainen käyttö; kytkimen, vaihteiston, kaasupolkimen, jarrujärjestelmien (mukaan luettuna mahdollinen apujarrujärjestelmä) ja ohjauksen asianmukainen käyttö; ajoneuvon hallinta erilaisissa olosuhteissa ja nopeuksissa; ajoneuvon vakaus tiellä; ajoneuvon paino, mitat ja ominaisuudet; kuorman paino ja tyyppi (ainoastaan B + E-, C-, C + E-, C1-, C1 + E-, D + E- ja D1 + E-luokka); matkustajien mukavuus (ainoastaan D-, D + E-, D1- ja D1 + E-luokka) (tasainen ajo ilman nopeita kiihdytyksiä ja äkkijarrutuksia); 9.3.2 Taloudellinen ja ympäristöystävällinen ajotapa, ottaen huomioon kierrosluku minuutissa, vaihtaminen, jarruttaminen ja kiihdyttäminen (ainoastaan B + E-, C-, C + E-, C1-, C1 + E-, D-, D + E-, D1- ja D1 + E-luokka); 9.3.3 Havainnointi: aktiivinen havainnointi kaikkiin suuntiin; peilien asianmukainen käyttö; katseen suuntaaminen kauas, keskietäisyydelle ja lähelle; 9.3.4 Etuajo-oikeus / väistäminen: etuajo-oikeus risteyksissä ja liittymissä; etuajo-oikeus muissa tilanteissa (esim. suunnan vaihto, kaistan vaihto, erityistoimenpiteet); 9.3.5 Oikea sijainti tiellä: ajoneuvon tyypistä ja ominaisuuksista riippuva asianmukainen sijainti tiellä, kaistoilla, liikenneympyröissä, mutkissa; sijainnin ennakointi; 9.3.6 Etäisyys: riittävän etäisyyden pitäminen eteen ja sivuille; riittävän etäisyyden pitäminen muihin tienkäyttäjiin; 9.3.7 Nopeus: suurinta sallittua nopeutta ei saa ylittää; nopeuden mukauttaminen sää- / liikenneolosuhteisiin ja tarvittaessa kansallisiin nopeusrajoituksiin; ajaminen sellaisella nopeudella, että pysähtyminen on mahdollista näkyvissä olevalla vapaalla tieosuudella; nopeuden mukauttaminen muiden samanlaisten tienkäyttäjien yleiseen nopeuteen; 9.3.8 Liikennevalot, liikennemerkit ja muut edellytykset: oikea käyttäytyminen liikennevaloissa; liikenteenvalvojien ohjeiden noudattaminen; liikennemerkkien (kieltojen tai määräysten) oikea noudattaminen; tiemerkintöjen asianmukainen noudattaminen; 9.3.9 Merkinanto: merkkien antaminen tarvittaessa asianmukaisesti ja oikeaan aikaan; oikea suuntamerkin antaminen; asianmukainen toiminta suhteessa kaikkiin muiden tienkäyttäjien antamiin merkkeihin; 9.3.10 Jarruttaminen ja pysähtyminen; olosuhteisiin mukautettu oikea-aikainen hidastaminen, jarruttaminen ja pysähtyminen; ennakointi; erilaisten jarrujärjestelmien käyttö (ainoastaan C-, C + E-, D- ja D + E-luokka); muiden hidastusjärjestelmien kuin jarrujen käyttö (ainoastaan C-, C + E-, D- ja D + E-luokka); |
10 Kokeen kesto
Ajokokeen keston ja ajetun matkan on oltava riittävät tämän liitteen B kohdassa määrätyn ajotaidon ja ajotavan arvioimiseksi. Ajoaika tiellä ei missään tapauksessa saisi olla vähemmän kuin 25 minuuttia A-, A1-, B-, B1- ja B + E-luokassa ja 45 minuuttia muissa luokassa. Tähän aikaan ei sisälly kokelaan vastaanottaminen, ajoneuvon valmistelu, ajoneuvon tekninen tarkistus liikenneturvallisuuden kannalta, erityistoimenpiteet ja käytännön kokeen tuloksen ilmoittaminen.
11 Kokeen suorituspaikka
Erityistoimenpiteiden arvioimista koskeva koe voidaan suorittaa erityisellä koeradalla. Jos se on käytännössä mahdollista, ajotaidon arvioimiseksi suoritettava kokeen osa olisi suoritettava taajamien ulkopuolisilla teillä, pikateillä ja moottoriteillä (tai vastaavilla) sekä erilaisilla kaduilla (asuinalueilla, 30 ja 50 km/h nopeusrajoitusten alueilla ja taajamien pikateillä), joilla tulisi esiintyä erilaisia kuljettajien kohtaamia vaikeuksia. On myös suotavaa, että koe suoritetaan erilaisilla liikennetiheyksillä. Ajamiseen kuluva aika olisi käytettävä optimaalisesta hakijan arvioimiseen kaikilla mahdollisilla liikenteen osa-alueilla; erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siirtymiseen osa-alueelta toiselle.
II MOOTTORIKÄYTTÖISEN AJONEUVON KULJETTAMISEEN VAADITTAVAT TEOREETTISET TIEDOT, AJOTAITO JA AJOTAPA
Kaikkien moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajilla on kaikissa tilanteissa oltava 1—9 kohdassa esitetyt teoreettiset tiedot, ajotaito ja ajotapa, joiden perusteella he voivat:
— tunnistaa liikenteen vaaratilanteet ja arvioida niiden vakavuuden,
— hallita ajoneuvonsa niin hyvin, että he eivät aiheuta vaaratilanteita ja että he toimivat tällaisissa tilanteissa asianmukaisesti,
— noudattaa liikennesääntöjä ja erityisesti niitä, joiden tarkoituksena on estää liikenneonnettomuudet ja ylläpitää sujuvaa liikennettä,
— havaita ajoneuvoissaan olevat merkittävät tekniset ja erityisesti turvallisuuden vaarantavat puutteet, ja korjauttaa ne asianmukaisesti,
— ottaa huomioon kaikki ajotapaan vaikuttavat seikat (esimerkiksi alkoholi, väsymys, huononäköisyys, jne.), jotta he pystyvät täyttämään kaikki turvallisen ajon edellytykset;
— osaltaan varmistaa kaikkien ja erityisesti heikoimpien ja vaaralle altteimpien tienkäyttäjien turvallisuus ottamalla muut tienkäyttäjät asianmukaisesti huomioon.
Jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kuljettajat, joilla ei enää ole 1—9 kohdassa esitettyjä teoreettisia tietoja, ajotaitoa ja ajotapaa, voivat saavuttaa uudelleen nämä tiedot ja taidot sekä noudattaa jatkossa moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa ajotapaa.
LIITE III
MOOTTORIAJONEUVON KULJETTAMISEEN VAADITTAVAA FYYSISTÄ JA HENKISTÄ TERVEYTTÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET
MÄÄRITELMÄT
|
1. |
Tässä liitteessä kuljettajat luokitellaan kahteen ryhmään: 1.1 1 ryhmä: A, B ja B + E luokkien ja A1 ja B1 alaluokkien ajoneuvojen kuljettajat. 1.2 2 ryhmä: C, C + E, D, D + E luokkien ja C1, C1 + E, D1 ja D1 + E alaluokkien ajoneuvojen kuljettajat. 1.3 Kansallisessa lainsäädännössä voidaan säätää, että tämän liitteen ryhmän 2 kuljettajia tarkoittavia määräyksiä sovelletaan sellaisiin B luokan ajoneuvojen kuljettajiin, jotka käyttävät ajokorttiaan ammattimaisesti (taksit, ambulanssit, jne.). |
|
2. |
Ensimmäistä ajokorttia tai ajokortin uudistamista hakevat henkilöt luokitellaan siihen ryhmään, johon he kuuluvat, kun ajokortti on annettu tai uudistettu. |
LÄÄKÄRINTARKASTUKSET
3. Ryhmä 1:
Hakijoiden on läpäistävä lääkärintarkastus, jos asianmukaisia muodollisuuksia täytettäessä tai ajokortin antamisen edellytyksenä olevien kokeiden aikana ilmenee, että heillä on yksi tai useampi tässä liitteessä tarkoitetuista lääketieteellisistä vajavuuksista.
4. Ryhmä 2:
Hakijoiden on käytävä lääkärintarkastuksessa ennen ensimmäisen ajokortin antamista, ja sen jälkeen kuljettajien on käytävä kansallisessa lainsäädännössä mahdollisesti määrätyissä määräaikaistarkastuksissa.
|
5. |
Jäsenvaltiot voivat asettaa ajokortin antamiselle ja sen myöhemmälle uudistamiselle tämän liitteen vaatimuksia ankarampia vaatimuksia. |
NÄKÖ
|
6. |
Kaikkien ajokortin hakijoiden on läpi käytävä asianmukainen tutkimus, jolla varmistetaan, että heillä on moottoriajoneuvojen kuljettamiseen tarvittava riittävä näköaisti. Jos on aihetta epäillä, että hakijan näköaisti on riittämätön, toimivaltaisen lääkärin on tutkittava hänet. Tässä tutkimuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota erityisesti näkötarkkuuteen, näkökenttään, hämäränäköön ja eteneviin silmäsairauksiin. Tässä liitteessä silmän sisäisiä linssejä ei pidetä korjaavina linsseinä. Ryhmä I: 6.1 Ajokorttia tai ajokortin uudistamista hakevien henkilöiden silmien yhteisnäön on oltava vähintään 0,5 mahdollisin korjaavin linssein. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa, jos lääkärintarkastuksessa ilmenee, että vaakasuora näkökenttä on alle 120°, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa myönteisen lääkärinlausunnon ja hyväksytysti suoritetun käytännön kokeen perusteella, taikka jos osoittautuu, että henkilöllä on muu turvallista ajoa vaarantava silmäsairaus. Jos henkilöllä todetaan etenevä silmäsairaus tai jos hän ilmoittaa sairastavansa sellaista, ajokortti voidaan myöntää tai uudistaa, jos hakija käy sääännöllisissä lääkärintarkastuksissa. 6.2 Jos ajokorttia tai ajokortin uudistamista hakeva henkilö on menettänyt kokonaan näön toisesta silmästä tai käyttää ainoastaan yhtä silmää, esimerkiksi diplopian ollessa kyseessä, hakijan näkötarkkuuden on oltava vähintään 0,6 mahdollisin korjaavin linssein. Lääkärin on vahvistettava, että tällainen monokulaarisen näön tila on jatkunut riittävän kauan, jotta henkilö on sopeutunut siihen, ja että silmän näkökenttä on normaali. Ryhmä 2: 6.3 Ajokorttia tai ajokortin uudistamista hakevien henkilöiden näön tarkkuuden kahdella silmällä, mahdollisin korjaavin linssein on oltava vähintään 0,8 paremmassa silmässä ja vähintään 0,5 huonommassa silmässä. Jos henkilö käyttää korjaavia linssejä saavuttaakseen näön tarkkuuden 0,8 ja 0,5, kummankin silmän korjaamattoman näön tarkkuuden on oltava vähintään 0,05 tai näön tarkkuuden on noustava vaaditulle vähimmäistasolle (0,8 ja 0,5) joko käyttämällä korjaavia silmälaseja, joiden voimakkuus on enintään ± 4 diopteria, tai piilolinssejä käyttämällä (korjaamaton näön tarkkuus = 0,05). Henkilön on pystyttävä käyttämään hänelle määrättyjä korjaavia linssejä. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa sellaisen kuljettajan hakemuksesta, jonka binokulaarinen näkökenttä ei ole normaali tai jolla on diplopia. |
KUULO
|
7. |
Ajokortin saa antaa tai uudistaa ryhmän 2 hakijoille tai kuljettajille ainoastaan lääkärin lausunnon perusteella; lääkärintarkastuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten heikentynyt kuulo voidaan korvata. |
LIIKUNTARAJOITTEISET HENKILÖT
|
8. |
Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, jotka kärsivät sellaisesta tuki- ja liikuntaelinten sairaudesta tai vammasta, joka voi aiheuttaa vaaraa moottoriajoneuvoa kuljetettaessa. Ryhmä 1: 8.1 Ajokortti voidaan tarvittaessa tietyin rajoituksin antaa fyysisesti vammaisille hakijoille tai kuljettajille lääkärin antaman lausunnon perusteella. Tämän lausunnon on perustuttava kyseisen sairauden tai vamman lääketieteelliseen arvioon ja tarvittaessa käytännön kokeeseen; lausunnossa on myös todettava, minkätyyppisiä muutoksia ajoneuvoon tarvitaan ja tarvitseeko kuljettaja ortopedista laitetta, sikäli kuin ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe osoittaa, että ajaminen tällaisen laitteen avulla ei olisi vaarallista. 8.2 Ajokortin saa antaa tai uudistaa hakijalle, jolla on etenevä sairaus, jos henkilö tutkitaan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että hän yhä pystyy kuljettamaan ajoneuvoa täysin turvallisesti. Jos vamma on pysyvä, ajokortin saa antaa tai uudistaa ilman, että hakijan on käytävä säännöllisissä lääkärintarkastuksissa. Ryhmä 2: 8.3 Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon tämän ryhmän määritelmän piiriin kuuluvien ajoneuvojen kuljettamisen aiheuttamat lisääntyneet riskit ja vaarat. |
SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET
|
9. |
Sairaus, jonka vuoksi ensimmäisen ajokortin hakijan tai ajokortin uudistamista hakevan kuljettajan verenkierto voi äkkiä pettää niin, että hänen aivotoimintansa äkillisesti heikkenee, vaarantaa liikenneturvallisuuden. Ryhmä 1: 9.1 Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijalle, jolla on vakava rytmihäiriö. 9.2 Ajokortin saa antaa tai uudistaa sellaiselle hakijalle tai kuljettajalle, jolla on sydämentahdistin, asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella. 9.3 Kysymystä siitä, voidaanko ajokortti antaa tai uudistaa hakijoille tai kuljettajille, joilla on epänormaali verenpaine, on arvioitava ottaen huomioon tarkastuksen muut tulokset, mahdolliset sairauteen liittyvät komplikaatiot ja niiden liikenneturvallisuudelle mahdollisesti aiheuttama vaara. 9.4 Yleensä ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, joilla on rintakipuja levon tai mielenliikutuksen aikana. Sellaiselle hakijalle tai kuljettajalle, joka on sairastanut sydäninfarktin, voidaan antaa tai uudistaa ajokortti asiantuntijalääkärin lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella. Ryhmä 2: 9.5 Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon tämän ryhmän määritelmän piiriin kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen liittyvä lisääntynyt vaara. |
SOKERITAUTI
|
10. |
Ajokortin saa antaa tai uudistaa sokeritautia sairastaville hakijoille tai kuljettajille asiantuntijalääkärin lausunnon ja kunkin tapauksen kannalta asianmukaisten säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella. Ryhmä 2: 10.1 Ajokortin saa antaa tai uudistaa tämän ryhmän hakijoille tai kuljettajille, jotka sairastavat sokeritautia ja tarvitsevat insuliinihoitoa, vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa ja silloin ainoastaan asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella. |
NEUROLOGISET SAIRAUDET
|
11. |
Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, jotka sairastavat vakavaa neurologista sairautta, ellei hakemuksen tueksi esitetä puoltavaa lausuntoa. Sairauksista tai kirurgisista toimenpiteistä johtuvat tai keskus- tai ääreishermoston häiriöt, jotka johtavat aisti- tai liikuntahäiriöön taikka vaikuttavat tasapainoon ja koordinaatioon, on otettava huomioon aiheuttamansa toiminnan häiriön ja etenemisvaaran mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa ajokortin antamiseen tai uudistamiseen voidaan liittää ehto, jonka mukaan sairauden paheneminen on arvioitava määräajoin. |
|
12. |
Moottoriajoneuvon kuljettajan epileptiset kohtaukset tai muut äkilliset tajunnan häiriöt ovat vakava vaara liikenneturvallisuudelle. Ryhmä 1: 12.1 Ajokortti voidaan antaa tai uudistaa lääkärin suorittaman tarkastuksen ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella. Viranomaisen on päätettävä epilepsian tai muun tajunnan häiriön vakavuudesta, sen kliinisestä muodosta ja etenemisestä (esimerkiksi ei kohtauksia kahden viimeisen vuoden aikana), saadusta hoidosta ja sen tuloksista. Ryhmä 2: 12.2 Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka saavat tai voivat saada epileptisia kohtauksia tai muita äkillisiä tajunnan häiriöitä. |
PSYYKKISET HÄIRIÖT
Ryhmä 1:
13.1 Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, joilla on:
— vakavia psyykkisiä häiriöitä, riippumatta siitä, ovatko ne synnynnäisiä taikka sairauden, onnettomuuden tai neurokirurgisten toimenpiteiden aiheuttamia,
— vaikea henkinen jälkeenjääneisyys,
— vakavia vanhenemiseen liittyviä käytöshäiriöitä tai persoonallisuushäiriöitä, jotka johtavat vakavaan arvostelukyvyn, käytöksen tai sopeutuvuuden häiriöihin,
paitsi asiantuntijalääkärin puoltavan lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.
Ryhmä 2:
13.2 Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.
ALKOHOLI
|
14. |
Alkoholin käyttö on vakava vaara liikenneturvallisuudelle. Tämän ongelman merkittävyyden vuoksi lääkärien on oltava erityisen valppaina. Ryhmä 1: 14.1 Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat alkoholiriippuvaisia tai jotka eivät kykene pidättäytymään ajamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena. Ajokortti voidaan myöntää tai uudistaa aikaisemmin alkoholiriippuvaiseksi todetulle hakijalle tai kuljettajalle asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella, jos henkilö osoittaa olleensa raittiina määräajan. Ryhmä 2: 14.2 Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntynyt vaara, joka liittyy tämän ryhmän määritelmän piiriin kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen. |
HUUMEET JA LÄÄKKEET
|
15. |
Väärinkäyttö: Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat riippuvaisia keskushermostoon vaikuttavista aineista tai jotka, olematta niistä riippuvaisia, käyttävät niitä säännöllisesti, riippumatta siitä, minkä luokan ajokortista on kyse. Säännöllinen käyttö: Ryhmä 1: 15.1 Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, jotka säännöllisesti käyttävät sellaisia missä tahansa muodossa olevia keskushermostoon vaikuttavia aineita, jotka käytettyinä määrinä voivat haitata ajoturvallisuutta. Tätä sovelletaan kaikkiin lääkkeisiin tai lääkeyhdistelmiin, jotka voivat vaikuttaa ajokykyyn. Ryhmä 2: 15.2 Toimivaltaisen lääkintäviranomaisen on otettava huomioon lisääntynyt vaara, joka liittyy tämän ryhmän määritelmän piiriin kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen. |
MUNUAISTOIMINNAN HÄIRIÖT
|
16.1 |
Ajokortti voidaan myöntää hakijalle tai kuljettajalle, joka kärsii vakavasta munuaisten vajaatoiminnasta, asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella. Ryhmä 2: 16.1 Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijalle tai kuljettajalle, joka kärsii vakavasta ja palautumattomasta munuaisten vajaatoiminnasta paitsi poikkeustapauksissa asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella. |
ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ
Ryhmä 1:
17.1 Ajokortin saa antaa tai uudistaa hakijalle tai kuljettajalle, jolla on ajokykyyn vaikuttava elinsiirrännäinen tai implantti, asiantuntijalääkärin lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.
Ryhmä 2:
17.2 Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntynyt vaara, joka liittyy tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.
|
18. |
Yleensäkään ajokorttia ei saa myöntää tai uudistaa hakijalle tai kuljettajalle, jolla on jokin muu kuin edellä mainittu häiriö, joka saattaa muodostaa tai aiheuttaa liikenneturvallisuuteen vaikuttavan toimintahäiriön, paitsi jos hakemusta tukee asiantuntijalääkärin antama puoltava lausunto ja tarvittaessa säännölliset uusintatarkastukset. |
( 1 ) EYVL N:o C 48, 27.2.1989, s. 1
( 2 ) EYVL N:o C 175, 16.7.1990, s. 40
( 3 ) EYVL N:o C 159, 26.6.1989, s. 21
( 4 ) EYVL N:o L 375, 31.12.1980, s. 1
( 5 ) EYVL N:o L 370, 31.12.1985, s. 1
( 6 ) Neuvoston päätös 1999/468/EY, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23).
( 7 ) EYVL L 370, 31.12.1985, s. 1.
( 8 ) EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8.
