1990L0434 — FI — 01.01.2007 — 004.002
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1990, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, osittaisjakautumisiin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sekä eurooppayhtiön (SE) tai eurooppaosuuskunnan (SCE) sääntömääräisen kotipaikan siirtoon jäsenvaltioiden välillä sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (EYV L 225, 20.8.1990, p.1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 2005/19/EY, annettu 17 päivänä helmikuuta 2005, |
L 58 |
19 |
4.3.2005 |
|
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/98/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, |
L 363 |
129 |
20.12.2006 |
|
Muutettu:
|
C 241 |
21 |
29.8.1994 |
||
|
|
(mukautettu neuvoston päätöksellä 95/1/EY, Euratom, EHTY) |
L 001 |
1 |
.. |
|
L 236 |
33 |
23.9.2003 |
Oikaisu
NEUVOSTON DIREKTIIVI,
annettu 23 päivänä heinäkuuta 1990,
eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, jakautumisiin, osittaisjakautumisiin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sekä eurooppayhtiön (SE) tai eurooppaosuuskunnan (SCE) sääntömääräisen kotipaikan siirtoon jäsenvaltioiden välillä sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä
(90/434/ETY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, erityisesti sen 100 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ),
ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ),
sekä katsoo, ettäeri jäsenvaltioissa sijaitsevia yhtiöitä koskevat sulautumiset, diffuusiot, varojensiirrot ja osakkeidenvaihdot saattavat olla tarpeen yhteisössä sisämarkkinoita vastaavien olosuhteiden luomiseksi ja siten yhteismarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi; näitä liiketoimia ei saisi estää jäsenvaltioiden verosäännöksistä johtuvilla erityisillä rajoituksilla, haitoilla tai vääristymillä; tästä syystä olisi näitä uudelleenjärjestelyjä varten otettava käyttöön kilpailun suhteen neutraaleja verotussääntöjä, jotta yrityksillä olisi mahdollisuus mukautua yhteismarkkinoiden vaatimuksiin, lisätä tuottavuuttaan ja vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyään,
nykyiset verosäännökset haittaavat näitä liiketoimia verrattuna niihin, jotka koskevat samassa jäsenvaltiossa olevia yrityksiä; tämä haitta olisi poistettava,
tämän tavoitteen toteuttaminen ei ole mahdollista laajentamalla jäsenvaltioissa voimassa olevia kansallisia järjestelmiä yhteisön tasolle, koska näiden järjestelmien väliset erot ovat omiaan aiheuttamaan vääristymiä; ainoastaan yhteinen verojärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden tässä suhteessa tyydyttävään ratkaisuun,
yhteisen verojärjestelmän mukaan verotusta on vältettävä sulautumisen, diffuusion, varojensiirron ja osakkeidenvaihdon yhteydessä, samalla varmistaen siirtävän tai vastaanottavan yhtiön jäsenvaltion taloudelliset edut,
sulautumiset, diffuusiot ja varojensiirrot tavallisesti johtavat joko siirtävän yhtiön muuttumiseen vastaanottavan yhtiön kiinteäksi toimipaikaksi, tai omaisuuden liittämiseen jälkimmäisen yhtiön kiinteään toimipaikkaan,
sellaisen menetelmän soveltaminen tähän kiinteään toimipaikkaan kuuluvaan omaisuuteen, jolla siirtyvän omaisuuden arvonkorotusten verotus lykätään niiden tosiasialliseen toteutumiseen saakka, sallii vastaavien arvonkorotusten verotuksen välttämisen, samalla varmistaen niiden myöhemmän verottamisen siirtävän yhtiön jäsenvaltiossa niiden toteutumishetkellä,
olisi myös säädettävä tiettyihin siirtävän yhtiön varauksiin ja tappioihin sovellettavasta verojärjestelmästä sekä ratkaistava ne verotukselliset ongelmat, jotka johtuvat siitä, että toisella yhtiöllä on osuus toisen yhtiön pääomasta,
varat vastaanottavan tai hankkivan yhtiön arvopapereiden jakaminen siirtävän yhtiön osakkaille ei yksinään johda näiden osakkaiden verottamiseen, ja
jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus olla myöntämättä tämän direktiivin soveltamisesta johtuvaa etua, jos sulautumisen, diffuusion, varojensiirron tai osakkeidenvaihdon päämääränä on veropetos tai veron kiertäminen tai jos se johtaa siihen, että yhtiö, riippumatta siitä, osallistuuko se liiketoimeen vai ei, ei enää täytä työntekijöiden edustukselle yhtiön toimielimissä asetettuja ehtoja,
ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
I OSASTO
Yleiset säännökset
1 artikla
Kunkin jäsenvaltion on sovellettava tätä direktiiviä
a) sulautumisiin, jakautumisiin, osittaisjakautumisiin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin, jotka koskevat kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa olevia yhtiöitä
b) eurooppayhtiön (SE) säännöistä 8 päivänä lokakuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2157/2001 ( 4 ) mukaan perustettujen eurooppayhtiöiden (Societas Europaea tai SE) ja eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1435/2003 ( 5 ) mukaan perustettujen eurooppaosuuskuntien (SCE) sääntömääräisen kotipaikan siirtoihin yhdestä jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon.
2 artikla
Tätä direktiiviä sovellettaessa tarkoitetaan:
a) ”sulautumisella” liiketointa, jolla:
— yksi tai useampi yhtiö siirtää purkautumishetkellään ilman selvitysmenettelyä kaikki varansa ja vastuunsa toiselle olemassaolevalle yhtiölle antaen osakkailleen vastikkeeksi toisen yhtiön yhtiöpääomaa edustavia arvopapereita ja mahdollisesti käteisvälirahan, jonka määrä ei kuitenkaan saa ylittää 10 prosenttia näiden arvopapereiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpitoarvosta,
— kaksi yhtiötä tai useampi yhtiö siirtää purkautumishetkellään ilman selvitysmenettelyä kaikki varansa ja vastuunsa perustamalleen yhtiölle antaen osakkailleen vastikkeeksi uuden yhtiön yhtiöpääomaa edustavia arvopapereita ja mahdollisesti käteisvälirahan, jonka määrä ei kuitenkaan saa ylittää 10 prosenttia näiden arvopapereiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpitoarvosta,
— yhtiö siirtää purkautumishetkellään ilman selvitysmenettelyä kaikki varansa ja vastuunsa sille yhtiölle, jonka hallussa ovat kaikki sen yhtiöpääomaa edustavat arvopaperit;
b) ’diffuusiolla’ tarkoitetaan liiketointa, jolla yhtiö siirtää purkautumishetkellään ilman selvitysmenettelyä kaikki varansa ja vastuunsa kahdelle tai useammalle olemassaolevalle taikka uudelle yhtiölle antaen osakkailleen vastikkeeksi suhteellisuussäännön mukaisesti varat vastaanottavien yhtiöiden yhtiöpääomaa edustavia arvopapereita ja mahdollisesti käteisvälirahan, jonka määrä ei kuitenkaan saa ylittää 10 prosenttia näiden arvopapereiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpitoarvosta;
b) a) ”osittaisjakautumisella” tarkoitetaan liiketointa, jolla yhtiö siirtää ilman, että se purkautuu, yhden tai useamman toimialansa yhdelle tai useammalle olemassa olevalle taikka uudelle yhtiölle jättäen vähintään yhden toimialan siirtävään yhtiöön ja antaen osakkailleen vastineeksi vastaavassa suhteessa varat ja vastuut vastaanottavien yhtiöiden liikkeeseenlaskemia yhtiöpääomaa vastaavia arvopapereita ja mahdollisesti käteisvälirahan, jonka määrä ei kuitenkaan saa ylittää 10:tä prosenttia näiden arvopapereiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollisesta vasta-arvosta;
c) ’varojen siirrolla’ tarkoitetaan liiketointa, jolla yhtiö ilman purkamismenettelyä siirtää koko toimintansa tai useita toimialojaan toiselle yhtiölle saaden vastineeksi vastaanottavan yhtiön yhtiöpääomaa edustavia arvopapereita;
d) ”osakkeidenvaihdolla” tarkoitetaan liiketointa, jolla yhtiö hankkii toisen yhtiön yhtiöpääomasta itselleen tämän yhtiön ääntenenemmistön antavan osuuden, tai jos yhtiöllä jo on ääntenenemmistö, se hankkii lisäpääomaa, antaen vaihdossa viimeksi mainitun yhtiön osakkaille heidän arvopapereidensa vastineeksi ensiksi mainitun yhtiön liikkeeseenlaskemia yhtiöpääomaa vastaavia arvopapereita ja mahdollisesti käteisvälirahan, jonka määrä ei kuitenkaan saa ylittää 10:tä prosenttia vaihdettujen arvopapereiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollisesta vasta-arvosta;
e) ’siirtävällä yhtiöllä’ tarkoitetaan yhtiötä, joka siirtää varansa ja vastuunsa tai joka siirtää koko toimintansa tai useita toimialojaan;
f) ’vastaanottavalla yhtiöllä’ tarkoitetaan yhtiötä, joka vastaanottaa siirtävän yhtiön varat ja vastuut tai koko toiminnan tai yhden tai useamman toimialan;
g) ’hankitulla yhtiöllä’ tarkoitetaan yhtiötä, josta toinen yhtiö hankkii osuuden arvopapereiden vaihdolla;
h) ’hankkivalla yhtiöllä’ tarkoitetaan yhtiötä, joka hankkii osuuden arvopapereiden vaihdolla;
i) ’toimialalla’ tarkoitetaan yhtiön osan kaikkia varoja ja vastuita, jotka hallinnollisesti muodostavat itsenäisen toiminnan, toisin sanoen omavaraiseen toimintaan kykenevän yksikön;
j) ”sääntömääräisen kotipaikan siirrolla” tarkoitetaan liiketointa, jolla eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa yhdestä jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon ilman, että se purkautuu tai muodostaa uuden oikeushenkilön.
3 artikla
Tässä direktiivissä sanonnalla ’jäsenvaltiossa sijaitseva yhtiö’ tarkoitetaan jokaista yhtiötä:
a) jolla on jokin liitteessä luetelluista yhtiömuodoista;
b) jolla jäsenvaltion verolainsäädännön mukaan katsotaan olevan siellä verotuksellinen kotipaikka ja jolla kolmannen valtion kanssa kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen mukaan ei katsota olevan verotuksellista kotipaikkaa yhteisön ulkopuolella;
c) joka lisäksi on ilman valintamahdollisuutta ja vapautusta velvollinen maksamaan jotakin seuraavista veroista:
— impôt des sociétés / vennootschapsbelasting Belgiassa,
— selskabsskat Tanskassa,
— Körperschaftsteuer Saksan liittotasavallassa,
— φόρος εισοδήματος νομικών ποσώπων κερδοκοπικού χαρακτήρα Kreikassa,
— impuesto sobre sociedades Espanjassa,
— impôt sur les sociétés Ranskassa,
— corporation tax Irlannissa,
— imposta sul reddito delle società Italiassa,
— impôt sur le revenu des collectivités Luxemburgissa,
— vennootschapsbelasting Alankomaissa,
— imposto sobre o rendimento das pessoas colectivas Portugalissa,
— corporation tax Yhdistyneessä kuningaskunnassa,
— Körperschaftsteuer Itävallassa,
— yhteisöjen tulovero / inkomskatten för samfund Suomessa,
— statlig inskomstskatt Ruotsissa,
— Daň z příjmů právnických osob Tšekin tasavallassa,
— Tulumaks Virossa,
— Φόρος Εισοδήματος Kyproksessa,
— uzņēmumu ienākuma nodoklis Latviassa,
— Pelno mokestis Liettuassa,
— Társasági adó Unkarissa,
— Taxxa fuq l-income Maltassa,
— Podatek dochodowy od osób prawnych Puolassa,
— Davek od dobička pravnih oseb Sloveniassa,
— Daň z príjmov právnických osôb Slovakiassa,
— корпоративен данък Bulgariassa,
— impozit pe profit Romaniassa,
tai jotakin muuta veroa, jolla jokin näistä veroista voidaan korvata.
II
OSASTO
Sulautumisiin, jakautumisiin, osittaisjakautumisiin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavat säännöt
4 artikla
1. Sulautuminen, jakautuminen tai osittaisjakautuminen ei saa johtaa siirrettyjen varojen ja vastuiden todellisen arvon ja niiden verotuksessa käytettävän arvon välisen eron mukaisesti laskettujen pääomavoittojen verottamiseen.
Tässä artiklassa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
a) ”verotuksessa käytettävällä arvolla” tarkoitetaan sitä arvoa, jota olisi käytetty laskettaessa siirtävän yhtiön tulosta tai voitosta taikka pääomavoitosta kannettavan veron määrää, jos näitä varoja ja vastuita olisi myyty yhtiön sulautumisen tai jakautumisen tai osittaisjakautumisen ajankohtana mutta erillään näistä liiketoimista;
b) ”siirretyillä varoilla ja vastuilla” tarkoitetaan siirtävän yhtiön varoja ja vastuita, jotka yhtiön sulautumisen tai jakautumisen taikka osittaisjakautumisen seurauksena jäävät tosiasiallisesti liittymään siirtävän yhtiön jäsenvaltiossa sijaitsevaan vastaanottavan yhtiön kiinteään toimipaikkaan ja vaikuttavat verotusperusteiden määräytymiseen.
2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa ja kun jäsenvaltio ei pidä siirtävää yhtiötä, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, itsenäisenä verovelvollisena arvioituaan kyseisen yhtiön oikeudellisia tunnusmerkkejä sen lainsäädännön perusteella, jonka mukaisesti yhtiö on perustettu, ja tämän johdosta verottaa yhtiön osakkaita heidän osuudestaan siirtävän yhtiön voittoon silloin kun tällaista voittoa syntyy, valtio ei saa verottaa tuloja, voittoja tai pääomavoittoja, jotka lasketaan siirrettyjen varojen ja vastuiden todellisen arvon ja niiden verotuksessa käytettävän arvon välisen eron perusteella.
3. Edellä 1 ja 2 kohtaa sovelletaan ainoastaan, jos vastaanottava yhtiö tekee uudet poisto-, voitto- ja tappiolaskelmat siirretyistä varoista ja vastuista niiden sääntöjen mukaisesti, joita olisi sovellettu siirtävään yhtiöön tai siirtäviin yhtiöihin, jos sulautumista, jakautumista tai osittaisjakautumista ei olisi tapahtunut.
4. Siinä tapauksessa, että vastaanottava yhtiö voi siirtävän yhtiön jäsenvaltion lainsäädännön nojalla tehdä uudet poisto-, voitto- ja tappiolaskelmat siirretyistä varoista ja vastuista muilla kuin 3 kohdassa vahvistetuilla perusteilla, 1 kohtaa ei sovelleta niihin varoihin ja vastuisiin, joiden osalta vastaanottava yhtiö on käyttänyt tätä mahdollisuutta.
5 artikla
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että siirtävän yhtiön osittaisesta tai täydestä verovapaudesta tavallisesti johtuvat varaukset, lukuun ottamatta ulkomaisista kiinteistä toimipaikoista johtuvia varauksia, siirtyvät samoin verovapausedellytyksin siirtävän yhtiön jäsenvaltiossa sijaitsevan vastaanottavan yhtiön kiinteälle toimipaikalle siten, että vastaanottava yhtiö saa siirtävän yhtiön oikeudet ja velvollisuudet.
6 artikla
Siltä osin kuin siirtävän yhtiön jäsenvaltion lainsäädännön mukaan olisi mahdollista 1 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta siirtävän yhtiön verotuksessa vähentämättä olevien tappioiden siirtyminen vastaanottavalle yhtiölle, jäsenvaltion on ulotettava näiden säännösten soveltaminen siirtävän yhtiön verotuksessa vähentämättä olevien tappioiden siirtymiseen sen alueella sijaitsevalle vastaanottavan yhtiön kiinteälle toimipaikalle.
7 artikla
1. Kun vastaanottava yhtiö omistaa osuuden siirtävän yhtiön pääomasta, vastaanottavan yhtiön tämän osuuden purkautuessa saama arvonkorotus ei saa johtaa minkäänlaiseen verotukseen.
2. Jäsenvaltiot voivat poiketa 1 kohdasta, jos vastaanottavan yhtiön osuus siirtävän yhtiön pääomasta on vähemmän kuin 20 prosenttia.
Osuuden vähimmäismäärä on 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen 15 prosenttia. Osuuden vähimmäismäärä on 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 10 prosenttia.
8 artikla
1. Sulautumisen, jakautumisen tai osakkeidenvaihdon yhteydessä tapahtuva vastaanottavan tai hankkivan yhtiön yhtiöpääomia vastaavien arvopapereiden jakaminen siirtävän tai hankitun yhtiön osakkeenomistajalle vastikkeeksi jälkimmäisen yhtiön yhtiöpääomaa vastaavista arvopapereista ei saa itsessään johtaa osakkeenomistajan tulon, voiton tai pääomavoiton verottamiseen.
2. Osittaisjakautumisen yhteydessä tapahtuva vastaanottavan yhtiön yhtiöpääomia vastaavien arvopapereiden jakaminen siirtävän yhtiön osakkeenomistajalle ei saa itsessään johtaa osakkeenomistajan tulon, voiton tai pääomavoiton verottamiseen.
3. Jos jäsenvaltio ei pidä osakkeenomistajaa itsenäisenä verovelvollisena arvioituaan osakkeenomistajan oikeudellisia tunnusmerkkejä sen lainsäädännön perusteella, jonka mukaisesti se on perustettu, ja tämän johdosta verottaa henkilöitä, joilla on osuus osakkeenomistajasta, niiden osuudesta osakkeenomistajan voittoon silloin kun tällaista voittoa syntyy, kyseinen jäsenvaltio ei saa verottaa niiden henkilöiden saamia tuloja, voittoja tai pääomavoittoja, jotka johtuvat vastaanottavan tai hankkivan yhtiön yhtiöpääomia vastaavien arvopapereiden jakamisesta osakkeenomistajalle.
4. Edellä 1 ja 3 kohtaa sovelletaan ainoastaan, jos osakkeenomistaja ei osoita saamilleen arvopapereille suurempaa verotuksessa käytettävää arvoa kuin mikä vaihdetuilla arvopapereilla oli välittömästi ennen sulautumista, jakautumista tai osakkeidenvaihtoa.
5. Edellä 2 ja 3 kohtaa sovelletaan ainoastaan, jos osakkeenomistaja ei osoita saamilleen arvopapereille ja siirtävässä yhtiössä pidetyille arvopapereille yhteensä suurempaa verotuksessa käytettävää arvoa kuin mikä arvo siirtävässä yhtiössä pidetyillä arvopapereilla oli välittömästi ennen osittaisjakautumista.
6. Edellä 1, 2 ja 3 kohdan soveltaminen ei estä jäsenvaltioita verottamasta vastaanotettujen arvopapereiden myöhemmästä luovutuksesta johtuvaa voittoa samalla tavalla kuin ennen hankintaa olemassa olevien arvopapereiden luovutuksesta johtuvaa voittoa.
7. Tässä artiklassa ”verotuksessa käytettävällä arvolla” tarkoitetaan sitä arvoa, jota käytetään laskettaessa yhtiön osakkeenomistajan tulosta, voitosta tai pääomavoitosta kannettavan veron määrää.
8. Siinä tapauksessa, että osakkeenomistaja voi asuinvaltionsa lainsäädännön mukaan valita muun kuin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun verotuskäsittelyn, 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta niihin arvopapereihin, joiden osalta osakkeenomistaja on käyttänyt valintamahdollisuuttaan.
9. Edellä 1, 2 ja 3 kohta eivät estä jäsenvaltiota ottamasta osakkeenomistajan verotuksessa huomioon yhtiön sulautumisessa, jakautumisessa, osittaisjakautumisessa tai osakkeidenvaihdossa hänelle mahdollisesti annettua käteisvälirahaa.
III OSASTO
Varojen siirtoihin sovellettavat säännöt
9 artikla
Edellä olevia 4, 5 ja 6 artikloita sovelletaan varojen siirtoihin.
IV OSASTO
Erityistapaus kiinteän toimipaikan siirrosta
10 artikla
1. Jos sulautumisen, jakautumisen, osittaisjakautumisen tai varojensiirron yhteydessä siirrettyihin varoihin kuuluu siirtävän yhtiön kiinteä toimipaikka, joka sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa kuin tämä yhtiö, siirtävän yhtiön jäsenvaltion on luovuttava oikeudestaan verottaa tätä kiinteää toimipaikkaa.
Siirtävän yhtiön jäsenvaltio voi palauttaa tämän yhtiön verotettavaan voittoon kiinteän toimipaikan tappioita, jotka aiemmin on mahdollisesti vähennetty yhtiön tässä valtiossa verotettavasta voitosta ja joita ei ole lisätty tuloon.
Jäsenvaltio, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee, ja vastaanottavan yhtiön jäsenvaltio soveltavat tällaiseen siirtoon tämän direktiivin säännöksiä ikään kuin jäsenvaltio, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee, olisi siirtävän yhtiön jäsenvaltio.
Näitä säännöksiä sovelletaan myös siinä tapauksessa, että kiinteä toimipaikka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa kuin missä vastaanottavan yhtiön kotipaikka on.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos siirtävän yhtiön jäsenvaltio soveltaa maailmanlaajuisten voittojen verotuksen järjestelmää, kyseisellä jäsenvaltiolla on oikeus verottaa kaikkia sulautumisen, jakautumisen, osittaisjakautumisen tai varojensiirron seurauksena syntyneitä kiinteän toimipaikan voittoja ja pääomavoittoja, edellyttäen että jäsenvaltio antaa huojennuksen sen veron osalta, joka tämän direktiivin säännösten puuttuessa olisi ollut suoritettava kyseisistä voitoista ja pääomavoitoista siinä jäsenvaltiossa, jossa kyseinen kiinteä toimipaikka sijaitsee, samalla tavalla ja samansuuruisena kuin jäsenvaltio olisi tehnyt, jos kyseinen vero olisi tosiasiallisesti määrätty ja maksettu.
IV a
OSASTO
Epäitsenäisinä verovelvollisina pidettävien yhteisöjen erityistapaus
10 a artikla
1. Kun jäsenvaltio ei pidä siirtävää yhtiötä tai hankittua yhtiötä, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, itsenäisenä verovelvollisena arvioituaan kyseisen yhtiön oikeudellisia tunnusmerkkejä sen lainsäädännön perusteella, jonka mukaisesti yhtiö on perustettu, sillä on oikeus olla soveltamatta tämän direktiivin säännöksiä verottaessaan niitä, jotka ovat suoraan tai välillisesti kyseisen yhtiön osakkeenomistajia, tämän yhtiön tuloista, voitoista tai pääomavoitoista.
2. Jäsenvaltion, joka käyttää 1 kohdassa tarkoitettua oikeutta, on annettava huojennus sen veron osalta, joka yhtiön, jota ei pidetä itsenäisenä verovelvollisena, olisi tämän direktiivin säännösten puuttuessa pitänyt suorittaa saamistaan tuloista, voitoista ja pääomavoitoista, samalla tavalla ja samansuuruisena kuin jäsenvaltio olisi tehnyt, jos kyseinen vero olisi tosiasiallisesti määrätty ja maksettu.
3. Kun jäsenvaltio ei pidä vastaanottavaa tai hankkivaa yhtiötä, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, itsenäisenä verovelvollisena arvioituaan kyseisen yhtiön oikeudellisia tunnusmerkkejä sen lainsäädännön perusteella, jonka mukaisesti yhtiö on perustettu, jäsenvaltiolla on oikeus olla soveltamatta 8 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa.
4. Kun jäsenvaltio ei pidä vastaanottavaa yhtiötä, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, itsenäisenä verovelvollisena arvioituaan kyseisen yhtiön oikeudellisia tunnusmerkkejä sen lainsäädännön perusteella, jonka mukaisesti yhtiö on perustettu, jäsenvaltio voi soveltaa niihin, jotka ovat suoraan tai välillisesti kyseisen yhtiön osakkeenomistajia, samaa verotuskohtelua kuin se soveltaisi, jos vastaanottavan yhtiön kotipaikka olisi tässä jäsenvaltiossa.
IV b
OSASTO
Eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan sääntömääräisen kotipaikan siirtoon sovellettavat säännöt
10 b artikla
1. Jos
a) eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa jäsenvaltiosta toiseen, tai
b) sääntömääräisen kotipaikan siirtyessä jäsenvaltiosta toiseen ensimmäisessä jäsenvaltiossa asuva eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta lakkaa olemasta tuossa jäsenvaltiossa asuva ja siitä tulee toisessa jäsenvaltiossa asuva,
tämä sääntömääräisen kotipaikan siirto tai asumisen lakkaaminen ei saa johtaa siinä jäsenvaltiossa, josta sääntömääräinen kotipaikka on siirretty, niistä eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan varoista ja vastuista saatujen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti laskettujen pääomavoittojen verotukseen, jotka tämän seurauksena jäävät tosiasiallisesti liittymään eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan siinä jäsenvaltiossa, josta sääntömääräinen kotipaikka on siirretty, sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan ja jotka vaikuttavat verotusperusteiden määräytymiseen.
2. Edellä 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan, jos eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta tekee uudet poisto-, voitto- ja tappiolaskelmat varoista ja vastuista, jotka jäävät tosiasiallisesti liittymään kiinteään toimipaikkaan, ikään kuin sääntömääräisen kotipaikan siirtoa ei olisi tapahtunut tai eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan verotuksellinen asuminen ei olisi lakannut.
3. Jos eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta voi kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla tehdä uudet poisto-, voitto- ja tappiolaskelmat kyseiseen jäsenvaltioon jääneistä varoista ja vastuista muilla kuin 2 kohdassa tarkoitetuilla perusteilla, 1 kohtaa ei sovelleta niihin varoihin ja vastuisiin, joiden osalta tätä mahdollisuutta on käytetty.
10 c artikla
1. Jos
a) eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa jäsenvaltiosta toiseen, tai
b) sääntömääräisen kotipaikan siirtyessä jäsenvaltiosta toiseen ensimmäisessä jäsenvaltiossa asuva eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta lakkaa olemasta tuossa jäsenvaltiossa asuva ja siitä tulee toisessa jäsenvaltiossa asuva,
jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan ennen sääntömääräisen kotipaikan siirtoa asianmukaisesti muodostamat muut kuin ulkomaisista kiinteistä toimipaikoista johtuvat varaukset on osittain tai kokonaan vapautettu verosta, eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan kiinteä toimipaikka, joka sijaitsee sen jäsenvaltion alueella, josta sääntömääräinen kotipaikka siirrettiin, voi tehdä tällaiset varaukset samalla tavoin verosta vapautettuina.
2. Siltä osin kuin yhtiö, joka siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa jäsenvaltion alueella, saisi vähentää verotuksessa vähentämättä olevia tappioita, kyseisen jäsenvaltion on sallittava sääntömääräisen kotipaikkansa siirtävän eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan vähentämättä olevien tappioiden siirtyminen eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan kyseisen jäsenvaltion alueelle sijoittautuneelle kiinteälle toimipaikalle edellyttäen, että yhtiöllä, jonka sääntömääräinen kotipaikka tai verotuksellinen kotipaikka on edelleen kyseisessä jäsenvaltiossa, olisi ollut mahdollisuus vähentää tappiot vastaavissa olosuhteissa.
10 d artikla
1. Eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan sääntömääräisen kotipaikan siirto ei saa itsessään johtaa osakkeenomistajien tulojen, voittojen tai pääomavoittojen verotukseen.
2. Edellä 1 kohdan soveltaminen ei estä jäsenvaltioita verottamasta sääntömääräisen kotipaikkansa siirtävän eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan pääomaa vastaavien arvopapereiden myöhemmästä siirrosta johtuvia voittoja.
V OSASTO
Loppusäännökset
11 artikla
1. Jäsenvaltio voi olla soveltamatta kaikkia tai joitakin II, III, IV ja IV b osaston säännöksiä tai evätä niistä saatavan hyödyn, jos sulautumisen, jakautumisen, osittaisjakautumisen, varojensiirron, osakkeidenvaihdon tai eurooppayhtiön taikka eurooppaosuuskunnan sääntömääräisen kotipaikan siirron:
a) pääasiallisena tarkoituksena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on veronvälttäminen tai veronkiertäminen; se seikka, että jotain 1 artiklassa tarkoitetuista liiketoimista ei ole suoritettu pätevästä taloudellisesta syystä, kuten liiketoimeen osallistuvien yhtiöiden toimintojen uudelleenjärjestely tai järkeistäminen, saattaa johtaa olettamaan, että liiketoimen pääasiallisena tarkoituksena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on veronvälttäminen tai veronkiertäminen;
b) seurauksena yhtiö ei – riippumatta siitä, osallistuuko yhtiö liiketoimeen vai ei – enää täytä niitä työntekijöiden edustukselle yhtiön toimielimissä asetettuja edellytyksiä, jotka olivat voimassa ennen kyseistä liiketointa.
2. Edellä olevan 1 kohdan b alakohtaa sovelletaan niin kauan ja sikäli kuin mitään vastaavia säännöksiä työntekijöiden edustuksesta yhtiön toimielimissä sisältävää yhteisön säädöstä ei sovelleta tämän direktiivin kohteena oleviin yhtiöihin.
12 artikla
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin säännösten noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset säännökset voimaan 1 päivään tammikuuta 1992 mennessä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
2. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen, Portugalin tasavalta voi lykätä varojen siirtoa ja osakkeiden vaihtoa koskevien säännösten voimaansaattamisen 1 päivään tammikuuta 1993 saakka.
3. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
13 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE
LUETTELO 3 ARTIKLAN A KOHDASSA TARKOITETUISTA YHTIÖISTÄ
a) Eurooppayhtiön (SE) säännöistä 8 päivänä lokakuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2157/2001 ja eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 8 päivänä lokakuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/86/EY mukaisesti perustetut yhtiöt sekä eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1435/2003 ja eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/72/EY mukaisesti perustetut osuuskunnat;
aa) Bulgarian lainsäädännön mukaiset seuraavat yhtiöt: ”събирателното дружество”, ”командитното дружество”, ”дружеството с ограничена отговорност”, ”акционерното дружество”, ”командитното дружество с акции”, ”кооперации”, ”кооперативни съюзи”, ”държавни предприятия”, jotka on muodostettu Bulgarian lainsäädännön mukaisesti ja jotka harjoittavat kaupallista toimintaa;
ab) Romanian lainsäädännön mukaiset seuraavat yhtiöt: ”societăți pe acțiuni”, ”societăți în comandită pe acțiuni”, ”societăți cu răspundere limitată”;
b) Belgian lainsäädännön mukaiset ”société anonyme”/”naamloze vennootschap”, ”société en commandite par actions”/”commanditaire vennootschap op aandelen”, ”société privée à responsabilité limitée”/”besloten vennootschap met beperkte aansprakelijkheid””société coopérative à responsabilité limitée”/”coöperatieve vennootschap met beperkte aansprakelijkheid”, ”société coopérative à responsabilité illimitée”/”coöperatieve vennootschap met onbeperkte aansprakelijkheid”, ”société en nom collectif”/”vennootschap onder firma”, ”société en commandite simple”/ ”gewone commanditaire vennootschap” -nimiset yhtiöt, julkiset yritykset, jotka ovat ottaneet jonkun edellä mainituista yhtiömuodoista sekä muut Belgian lainsäädännön mukaiset yhtiöt, jotka ovat Belgian yhtiöveron alaisia;
c) Tšekin lainsäädännön mukaiset ”akciová společnost”, ja ”společnost s ručením omezeným” -nimiset yhtiöt;
d) Tanskan lainsäädännön mukaiset ”aktieselskab” ja ”anpartsselskab” -nimiset yhtiöt. Muut yhtiöverolain alaisina toimivat yritykset edellyttäen, että niiden verotettava tulo lasketaan ja verotetaan ”aktieselskaber” -yhtiöihin sovellettavan yleisen verotuslainsäädännön mukaisesti;
e) Saksan lainsäädännön mukaiset ”Aktiengesellschaft”, ”Kommanditgesellschaft auf Aktien”, ”Gesellschaft mit beschränkter Haftung”, ”Versicherungsverein auf Gegenseitigkeit”, ”Erwerbs- und Wirtschaftsgenossenschaft”, ”Betriebe gewerblicher Art von juristischen Personen des öffentlichen Rechts” -nimiset yhtiöt sekä muut Saksan lainsäädännön mukaiset yhtiöt, jotka ovat Saksan yhtiöveron alaisia;
f) Viron lainsäädännön mukaiset ”täisühing”, ”usaldusühing”, ”osaühing”, ”aktsiaselts”, ja ”tulundusühistu” -nimiset yhtiöt;
g) Kreikan lainsäädännön mukaiset ”ανώνυμη εταιρεία”, ”εταιρεία περιoρισμένης ευθύνης (Ε.Π.Ε.)” -nimiset yhtiöt;
h) Espanjan lainsäädännön mukaiset ”sociedad anónima”, ”sociedad comanditaria por acciones”, ”sociedad de responsabilidad limitada” nimiset yhtiöt, sekä julkisoikeudelliset yksiköt, jotka toimivat yksityisoikeuden alaisina;
i) Ranskan lainsäädännön mukaiset ”société anonyme”, ”société en commandite par actions”, ”société à responsabilité limitée”, ”sociétés par actions simplifiées”, ”sociétés d’assurances mutuelles”, ”caisses d’épargne et de prévoyance”, ”sociétés civiles”, jotka ovat automaattisesti yhtiöverotuksen alaisia, ”coopératives”, ”unions de coopératives” -nimiset yhtiöt, teollis- ja kaupallisluonteiset julkiset laitokset ja yritykset sekä muut Ranskan lainsäädännön mukaiset yhtiöt, jotka ovat Ranskan yhtiöveron alaisia;
j) Irlannin lainsäädännön mukaisesti muodostetut tai sen mukaiset yhtiöt, ”Industrial and Provident Societies Act”, -nimisen järjestelmän mukaan rekisteröidyt laitokset, ”Building Societies Acts” -järjestelmän mukaan rekisteröidyt building societies ja Trustee Savings Banks Act, 1989 -järjestelmän mukaiset ”trustee savings banks”
k) Italian lainsäädännön mukaiset ”società per azioni”, ”società in accomandita per azioni”, ”società a responsabilità limitata”, ”società cooperative”, ”società di mutua assicurazione” -nimiset yhtiöt, sekä kokonaan tai pääasiallisesti kaupallista toimintaa harjoittavat julkiset ja yksityiset yhteisöt;
l) Kyproksen lainsäädännön mukaiset tuloverolaeissa määritellyt ”εταιρείες” -nimiset yhtiöt;
m) Latvian lainsäädännön mukaiset ”akciju sabiedrība” ja ”sabiedrība ar ierobežotu atbildību” -nimiset yhtiöt;
n) Liettuan lainsäädännön mukaisesti perustetut yhtiöt;
o) Luxemburgin lainsäädännön mukaiset ”société anonyme”, ”société en commandite par actions”, ”société à responsabilité limitée”, ”société coopérative”, ”société coopérative organisée comme une société anonyme”, ”association d’assurances mutuelles”, ”association d’épargne-pension”, ”entreprise de nature commerciale, industrielle ou minière de l’État, des communes, des syndicats de communes, des établissements publics et des autres personnes morales de droit public” -nimiset yhtiöt sekä muut Luxemburgin lainsäädännön mukaiset yhtiöt, jotka ovat Luxemburgin yhtiöveron alaisia;
p) Unkarin lainsäädännön mukaiset ”közkereseti társaság”, ”betéti társaság”, ”közös vállalat”, ”korlátolt felelősségű társaság”, ”részvénytársaság”, ”egyesülés”, ”közhasznú társaság”, ”szövetkezet” -nimiset yhtiöt;
q) Maltan lainsäädännön mukaiset ”Kumpaniji ta’ Responsabilita Limitata” ja ”Soċjetajiet en commandite li l-kapital tagħhom maqsum f’azzjonijiet” -nimiset yhtiöt;
r) Alankomaiden lainsäädännön mukaiset ”naamloze vennootschap”, ”besloten vennootschap met beperkte aansprakelijkheid”, ”Open commanditaire vennootschap”, ”Coöperatie”, ”onderlinge waarborgmaatschappij”, ”Fonds voor gemene rekening”, ”vereniging op coöperatieve grondslag” ja ”vereniging welke op onderlinge grondslag als verzekeraar of kredietinstelling optreedt” -nimiset yhtiöt sekä muut Alankomaiden lainsäädännön mukaiset yhtiöt, jotka ovat Alankomaiden yhtiöveron alaisia;
s) Itävallan lainsäädännön mukaiset ”Aktiengesellschaft”, ”Gesellschaft mit beschränkter Haftung”, ”Erwerbs- und Wirtschaftsgenossenschaften” -nimiset yhtiöt;
t) Puolan lainsäädännön mukaiset ”spółka akcyjna” ja ”spółka z ograniczoną odpowiedzialnością” -nimiset yhtiöt;
u) Portugalin lainsäädännön mukaisesti muodostetut kaupalliset yhtiöt tai kaupallisen yhtiön muodossa toimivat siviilioikeudelliset yhtiöt sekä muut kaupallista tai teollista toimintaa harjoittavat oikeushenkilöt;
v) Slovenian lainsäädännön mukaiset ”delniška družba”, ”komanditna družba” ja ”družba z omejeno odgovornostjo” -nimiset yhtiöt;
w) Slovakian lainsäädännön mukaiset ”akciová spoločnosť”, ”spoločnosť s ručením obmedzeným” ja ”komanditná spoločnosť” -nimiset yhtiöt;
x) Suomen lainsäädännön mukaiset ”osakeyhtiö”/”aktiebolag”, ”osuuskunta”/”andelslag”, ”säästöpankki”/”sparbank” ja ”vakuutusyhtiö”/”försäkringsbolag” -nimiset yhtiöt;
y) Ruotsin lainsäädännön mukaiset ”aktiebolag”, ”försäkringsaktiebolag”, ”ekonomiska föreningar”, ”sparbanker”, ”ömsesidiga försäkringsbolag” -nimiset yhtiöt;
z) Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisesti perustetut yhtiöt.
( 1 ) EYVL N:o C 39, 22.3.1969, s. 1
( 2 ) EYVL N:o C 51, 29.4.1970, s. 12
( 3 ) EYVL N:o C 100, 1.8.1969, s. 4
( 4 ) EYVL L 294, 10.11.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 885/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 1).
( 5 ) EUVL L 207, 18.8.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 15/2004 (EUVL L 116, 22.4.2004, s. 68).