1982L0894 — FI — 01.01.2013 — 012.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 21 päivänä joulukuuta 1982,

eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä

(82/894/ETY)

(EYV L 378, 31.12.1982, p.58)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  No

page

date

 M1

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 3768/85, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985,

  L 362

8

31.12.1985

 M2

KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 10 päivänä helmikuuta 1989,

  L 61

48

4.3.1989

 M3

COMMISSION DECISION of 6 March 1990 (*)

  L 76

23

22.3.1990

 M4

KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 30 päivänä heinäkuuta 1992,

  L 248

77

28.8.1992

 M5

KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 15 päivänä joulukuuta 1997,

  L 4

63

8.1.1998

 M6

KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 7 päivänä syyskuuta 2000,

  L 235

27

19.9.2000

 M7

KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 10 päivänä lokakuuta 2002,

  L 274

33

11.10.2002

►M8

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 807/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003,

  L 122

36

16.5.2003

 M9

KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 1 päivänä maaliskuuta 2004,

  L 67

27

5.3.2004

►M10

KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 30 päivänä heinäkuuta 2008,

  L 213

42

8.8.2008

►M11

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 27 päivänä marraskuuta 2012,

  L 329

19

29.11.2012


Muutettu:

 A1

  C 241

21

29.8.1994

 

  L 001

1

..



(*)

Tätä asiakirjaa ei ole julkaistu suomenkielisenä.




▼B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 21 päivänä joulukuuta 1982,

eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä

(82/894/ETY)



EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, ja erityisesti sen 43 ja 100 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 1 ),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 2 ),

sekä katsoo, että

yhteisö on säännellyt yhteisön sisäistä nautaeläinten ja sikojen, tuoreen lihan, tuoreen siipikarjanlihan sekä lihavalmisteiden kauppaa,

tiettyjen tarttuvien eläintautien ilmaantuminen tai esiintyminen on vaaraksi yhteisön karjalle erityisesti sen vuoksi, että ne saattavat levitä yhteisön sisäisen kaupan yhteydessä; nopea ja täsmällinen tiedonkulku on välttämätöntä, jotta yhteisön asetuksissa säädettyjä erilaisia suojatoimenpiteitä voidaan soveltaa,

jokaisen jäsenvaltion velvollisuus on ilmoittaa muille jäsenvaltioille ja komissiolle tiettyjen tautien puhkeamisesta tai häviämisestä alueellaan, noudattaen eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/432/ETY 9 artiklaa ( 3 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 80/1274/ETY ( 4 ), terveyttä koskevista ongelmista tuoreen siipikarjanlihan kaupassa 15 päivänä helmikuuta 1971 annetun neuvoston direktiivin 71/118/ETY 11 artiklaa ( 5 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 80/216/ETY ( 6 ); eläinten terveyttä koskevista seikoista yhteisön sisäisessä tuoreen lihan kaupassa 12 päivänä joulukuuta 1972 annetun neuvoston direktiivin 72/461/ETY 7 artiklaa ( 7 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 80/1099/ETY ( 8 ), ja eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä lihavalmisteiden kaupassa 22 päivänä tammikuuta 1980 annetun neuvoston direktiivin 80/215/ETY 7 artiklaa ( 9 ) sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 80/1100/ETY ( 10 ),

ilmoittamistavasta ja ilmoitettavista taudeista on säädettävä erikseen; erityisesti tautitilanteesta on tarpeen tehdä määräajoin selvitys kussakin jäsenvaltiossa, ja

ottaen huomioon edellä mainitusta ilmoittamisesta saatu kokemus, mukauttaminen teknisiin tarpeisiin tapahtuu noudattaen menettelyä, jolla saadaan aikaan jäsenvaltioiden ja komission välinen tiivis yhteistyö,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:



1 artikla

1.  Tämä direktiivi koskee seuraavista seikoista ilmoittamista:

 jonkin liitteessä I luetellun taudin ilmaantuminen,

 jonkin liitteessä I luetellun taudin ilmaantumiseen liittyvien rajoitusten poistaminen sen jälkeen, kun viimeisin tautipesäke on hävitetty.

2.  Tätä direktiiviä sovelletaan noudattaen erityisiä ilmoittamista koskevia säännöksiä, jotka koskevat eläintautien hävittämisen ja/tai ennaltaehkäisyn yhdenmukaistamista.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) ”tilalla” maatalous- tai muuta laitosta, joka sijaitsee jonkin jäsenvaltion alueella ja jossa pidetään tai kasvatetaan eläimiä,

b) ”tapauksella” jonkin liitteessä I luetellun taudin virallista toteamista missä tahansa eläimessä tai sen ruhossa,

c) ”tautipesäkkeellä” yhteisön alueella sijaitsevaa tilaa tai paikkaa, jonne on koottu eläimiä ja jossa yksi tai useampi tapaus on virallisesti todettu,

d) ”primääritautipesäkkeellä” tautipesäkettä, joka ei ole epitsoottisesti yhteydessä aikaisempaan tautipesäkkeeseen samalla jäsenvaltion alueella, siten kuin se on määritelty direktiivin 64/432/ETY 2 artiklassa, tai ensimmäistä tautipesäkettä saman jäsenvaltion eri alueella.

3 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 24 tunnin kuluessa suoraan sekä komissiolle että muille jäsenvaltioille:

 liitteessä I luetellun taudin primääritautipesäkkeen havaitsemisesta sen alueella;

 liitteessä I luetellun taudin ilmaantumiseen liittyvien rajoitusten poistamisesta sen jälkeen, kun viimeinen tautipesäke on hävitetty,

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten on sisällettävä liitteessä II esitetyt tiedot ja ne on toimitettava teleksillä.

3.  Klassisen sikaruton osalta pidetään riittävinä tietoja, joista on säädetty yhteisön toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi 22 päivänä tammikuuta 1980 annetussa neuvoston direktiivissä 80/217/ETY ( 11 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 80/1274/ETY ( 12 ).

4 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava suoraan komissiolle vähintään jokaisen viikon ensimmäisenä työpäivänä sen alueella havaitun liitteessä I luetellun taudin sekundääripesäkkeestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdan soveltamista.

Mainittu ilmoitus käsittää viikon, joka päättyy keskiyöllä ilmoitusta edeltävänä sunnuntaina.

Komissio saattaa toisiaan vastaaviksi eri tiedot, jotka se toimittaa kunkin jäsenvaltion eläinlääkintähallinnolle.

2.  Se, ettei komissio saa tietoja, merkitsee, että sekundääritautipesäkettä ei ole esiintynyt 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuna ajanjaksona.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten on sisällettävä liitteessä II esitetyt tiedot ja ne on toimitettava teleksillä.

5 artikla

1.  Kooditettu muoto, joilla liitteessä II esitetyt tiedot toimitetaan, on laadittava 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti ja ennen tämän direktiivin täytäntöönpanoa.

2.  Jäljempänä 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti voidaan päättää:

 liitteiden täydentämisestä tai muuttamisesta,

 että ilmoittamisen laajuutta, sisältöä ja lukumäärää voidaan tilapäisesti muuttaa ottaen huomioon asianomainen tauti ja sille ominainen epitsoottinen kehitys, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan soveltamista.

▼M8

6 artikla

1.  Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 178/2002 ( 13 ) 58 artiklalla perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea.

2.  Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY ( 14 ) 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.  Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

▼B

7 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1984 ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

8 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

▼M11




LIITE I

Taudit, joista on ilmoitettava

A.    Maaeläinten taudit

Luettelo A.1:

 Afrikkalainen hevosrutto

 Afrikkalainen sikarutto

 Pernarutto

 Lintuinfluenssa (HPAI siipikarjan, vankeudessa pidettävien lintujen ja luonnonvaraisten lintujen osalta ja LPAI siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen osalta)

 Sinikielitauti (Bluetongue)

 Nautojen spongiforminen enkefalopatia

 Klassinen sikarutto

 Nautojen tarttuva keuhkorutto

 Astumatauti

 Hevosen enkefalomyeliitin seuraavat muodot:

 

 Itäinen hevosen enkefalomyeliitti

 Japanin enkefaliitti

 Venezuelalainen hevosen enkefalomyeliitti

 Länsi-Niilin virustauti

 Läntinen hevosen enkefalomyeliitti

 Hevosen näivetystauti

 Suu- ja sorkkatauti

 Räkätauti

 Lumpy skin -tauti

 Newcastlen tauti

 Pienten märehtijäin rutto

 Raivotautiviruksen aiheuttama tartunta

 Rift Valley -kuume

 Karjarutto

 Lammas- ja vuohirokko

 Mehiläisten pieni pesäkuoriainen -tartunta (Aethina tumida)

 Sian vesikulääritauti

 Mehiläisten Tropilaelaps-punkki-tartunta

  Vesicular stomatitis -tauti

Luettelo A.2:

 Nautojen luomistauti

 Nautatuberkuloosi

 Nautojen tarttuva leukoosi

 Vuohien ja lampaiden luomistauti (paitsi Brucella ovis)

B.    Vesiviljelyeläinten taudit

 Epitsoottinen vertamuodostavan kudoksen kuolio (EHN)

 Vertamuodostavan kudoksen tarttuva kuolio

 Lohen tarttuva anemia

  Perkinsus marinus -loisen aiheuttama tartunta

  Microcytos mackini -loisen aiheuttama tartunta

 Marteilioosi-nilviäistauti (Marteilia refringens)

 Bonamioosi-nilviäistauti (Bonamia ostreae)

  Bonamia exitiosa -loisen aiheuttama tartunta

 Koikarpin herpesvirus

 Taura-syndrooma

 Virusperäinen verenvuotoseptikemia (VHS-tauti)

 Valkopilkkutauti

 Yellowhead-tauti

▼M10




LIITE II

A.

Tiedot, jotka on annettava 3 ja 4 artiklan mukaisessa ilmoituksessa liitteessä I olevassa A ja B kohdassa lueteltujen tautien primääristen ja sekundääristen taudinpurkausten osalta:

1. Lähetyspäivä

2. Lähetysaika

3. Alkuperämaa

4. Taudin nimi ja viruksen tyyppi, tapauksen mukaan

5. Taudinpurkauksen sarjanumero

6. Taudinpurkauksen tyyppi

7. Tähän taudinpurkaukseen liittyvän taudinpurkauksen viitenumero

8. Tilan maantieteellinen sijainti ja alue

9. Muut rajoitusten alaiset alueet

10. Päivä, jona taudin esiintyminen vahvistettiin

11. Päivä, jona taudin esiintymistä epäiltiin

12. Päivä, jona ensimmäisen tartunnan arvioidaan tapahtuneen

13. Taudin alkuperä

14. Toteutetut torjuntatoimenpiteet

15. Taudille alttiiden eläinten lukumäärä tilalla: a) naudat, b) siat, c) lampaat, d) vuohet, e) siipikarja, f) hevoseläimet, g) vesiviljelyeläinten tautien tapauksessa on ilmoitettava taudille alttiiden eläinten paino tai lukumäärä × 1 000, h) luonnonvaraiset lajit, i) mehiläisten tautien tapauksessa on ilmoitettava taudille alttiiden pesien määrä

16. Kliinisen tartunnan saaneiden eläinten lukumäärä tilalla: a) naudat, b) siat, c) lampaat, d) vuohet, e) siipikarja, f) hevoseläimet, g) vesiviljelyeläinten tautien tapauksessa on ilmoitettava kliinisen tartunnan saaneiden eläinten paino tai lukumäärä × 1 000, h) luonnonvaraiset lajit, i) mehiläisten tautien tapauksessa on ilmoitettava kliinisen tartunnan saaneiden pesien määrä

17. Kuolleiden eläinten lukumäärä tilalla: a) naudat, b) siat, c) lampaat, d) vuohet, e) siipikarja, f) hevoseläimet, g) vesiviljelyeläinten tautien tapauksessa on ilmoitettava kuolleiden eläinten paino tai lukumäärä × 1 000, h) luonnonvaraiset lajit

18. Teurastettujen eläinten lukumäärä: a) naudat, b) siat, c) lampaat, d) vuohet, e) siipikarja, f) hevoseläimet, g) vesiviljelyeläinten tautien tapauksessa on ilmoitettava tarpeen mukaan (ainoastaan äyriäisten ja kalojen osalta) teurastettujen eläinten paino tai lukumäärä × 1 000, h) luonnonvaraiset lajit

19. Hävitettyjen ruhojen lukumäärä: a) naudat, b) siat, c) lampaat, d) vuohet, e) siipikarja, f) hevoseläimet, g) vesiviljelyeläinten tautien tapauksessa on ilmoitettava tarpeen mukaan poistettujen ja hävitettyjen eläinten paino tai lukumäärä × 1 000, h) luonnonvaraiset lajit, i) mehiläisten tautien tapauksessa on ilmoitettava hävitettyjen pesien määrä

20. Eläinten lopettamisen (arvioitu) päättymispäivä (tarpeen mukaan)

21. Eläinten hävittämisen (arvioitu) päättymispäivä (tarpeen mukaan).

B.

Sikaruton osalta on annettava seuraavat lisätiedot:

1. Välimatka lähimpään sikatilaan

2. Sikojen lukumäärä ja sikatyyppi (siitoseläin, lihotuseläin, porsas ( 15 )) tartuntatilalla

3. Kliinisen tartunnan saaneiden sikojen lukumäärä ja sikatyyppi (siitoseläin, lihotuseläin, porsas (15) ) tartuntatilalla

4. Diagnoosimenetelmä

5. Jos taudin esiintyminen on vahvistettu muualla kuin tilalla, ilmoitetaan, onko se vahvistettu teurastamossa tai kulkuvälineessä

6. Luonnonvaraisissa sioissa vahvistetut primääritapaukset ( 16 ).

▼M11

C.

Kun kyseessä on liitteessä I olevassa A.2 kohdassa lueteltu maaeläinten tauti:

 Vahvistus tautipesäkkeestä, tartunnasta tai taudinaiheuttajan esiintymisestä karjassa, sellaisena kuin se määritellään direktiivin 64/432/ETY liitteissä A ja D, ja tilalla, sellaisena kuin se määritellään neuvoston direktiivin 91/68/ETY ( 17 ) liitteessä A, tai tällaisen karjan tai tilan virallisesti vapaan aseman peruuttamisesta laboratoriotutkimuksen tai epidemiologisen tutkimuksen perusteella direktiivin 64/432/ETY liitteiden A ja D mukaisesti tai direktiivin 91/68/ETY liitteen A mukaisesti jäsenvaltiossa tai sen alueella, joka on edellä tarkoitettujen direktiivien mukaisesti virallisesti vapaa kyseisistä taudeista eikä ole epidemiologisesti yhteydessä edelliseen tautipesäkkeeseen, on ilmoitettava 2 artiklan d alakohdassa tarkoitettuna primaaritautipesäkkeenä komissiolle ja jäsenvaltioille yhden viikon kuluessa.

 Vahvistus muusta tautipesäkkeestä, tartunnasta, taudinaiheuttajan esiintymisestä tai karjan tai tilan virallisesti vapaan aseman peruuttamisesta laboratoriotutkimuksen tai epidemiologisen tutkimuksen perusteella direktiivin 64/432/ETY liitteiden A ja D mukaisesti tai direktiivin 91/68/ETY liitteen A mukaisesti jäsenvaltiossa tai sen alueella, joka on edellä tarkoitettujen direktiivien mukaisesti virallisesti vapaa kyseisistä taudeista, on ilmoitettava sekundääripesäkkeenä tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

 Sekundääripesäkkeet on ilmoitettava komissiolle ja jäsenvaltioille kuukausittain.

 Nautojen tuberkuloosin, nautojen luomistaudin sekä lampaiden ja vuohien luomistaudin osalta taudinaiheuttajan lajin nimi on myös liitettävä ilmoitukseen, jos se tunnetaan.

▼M11

D.

Kun kyseessä on liitteessä I olevassa B kohdassa lueteltu vesiviljelyeläinten tauti:

 Vahvistus eksoottisen taudin tautipesäkkeestä ja muiden kuin eksoottisten tautien tautipesäkkeistä jäsenvaltioissa, vyöhykkeillä tai osastoissa, sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston direktiivissä 2006/88/EY ( 18 ), jotka olivat aiemmin taudista vapaita, on ilmoitettava primääritautipesäkkeinä.

 Muut kuin ensimmäisessä luetelmakohdassa mainitut tautipesäkkeet on ilmoitettava tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekundääripesäkkeinä.

 Sekundääripesäkkeet on ilmoitettava komissiolle ja jäsenvaltioille kuukausittain. Vyöhykkeen tai osaston nimi ja kuvaus on myös liitettävä ilmoitukseen.



( 1 ) Lausunto on annettu 12/13 päivänä huhtikuuta 1982.

( 2 ) EYVL N:o C 112, 3.5.1982, s. 4

( 3 ) EYVL N:o 121, 29.7.1964, s. 1977/64.

( 4 ) EYVL N:o L 375, 31.12.1980, s. 75

( 5 ) EYVL N:o L 55, 8.3.1971, s. 23

( 6 ) EYVL N:o L 47, 21.2.1980, s. 8

( 7 ) EYVL N:o L 302, 31.12.1972, s. 24

( 8 ) EYVL N:o L 325, 1.12.1980, s. 14

( 9 ) EYVL N:o L 47, 21.2.1980, s. 4

( 10 ) EYVL N:o L 325, 1.12.1980, s. 16

( 11 ) EYVL N:o L 47, 21.2.1980, s. 11

( 12 ) EYVL N:o L 375, 31.12.1980, s. 75

( 13 ) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

( 14 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

( 15 ) Noin alle kolme kuukautta vanhat eläimet.

( 16 ) Luonnonvaraisissa sioissa esiintyvillä sikaruton primääritapauksilla tarkoitetaan tapauksia, jotka esiintyvät vapailla alueilla eli luonnonvaraisten sikojen klassisen sikaruton vuoksi rajoitettujen alueiden ulkopuolella.

( 17 ) EYVL L 46, 19.2.1991, s. 19.

( 18 ) EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14.