01980L0181 — FI — 13.06.2020 — 005.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B	NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 20 päivänä joulukuuta 1979, mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 71/354/ETY kumoamisesta (80/181/ETY) (EUVL L 039 15.2.1980, s. 40)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	NEUVOSTON DIREKTIIVI, 85/1/ETY annettu 18 päivänä joulukuuta 1984,	L 2	11	3.1.1985
►M2	NEUVOSTON DIREKTIIVI, 89/617/ETY annettu 27 päivänä marraskuuta 1989,	L 357	28	7.12.1989
►M3	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 1999/103/EY, annettu 24 päivänä tammikuuta 2000,	L 34	17	9.2.2000
►M4	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/3/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009,	L 114	10	7.5.2009
►M5	KOMISSION DIREKTIIVI (EU) 2019/1258, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 23 päivänä heinäkuuta 2019,	L 196	6	24.7.2019

Oikaistu:

C1	Oikaisu, EUVL L 311, 12.12.2000, s. 50 (1999/103/EY,)

▼B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 20 päivänä joulukuuta 1979,

mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 71/354/ETY kumoamisesta

(80/181/ETY)

1 artikla

Viralliset mittayksiköt, joita tässä direktiivissä käytetään määrien ilmaisuun, ovat:

yksiköt, jotka luetellaan liitteessä olevassa I luvussa;

▼M4

liitteessä olevassa II luvussa luetteloidut vain niissä jäsenvaltioissa, joissa ne oli sallittu 21 päivänä huhtikuuta 1973;

▼M2

liitteessä olevassa III luvussa luetteloidut vain niissä jäsenvaltioissa, joissa ne oli sallittu 21 päivänä huhtikuuta 1973, ja näiden valtioiden päättämään päivämäärään saakka. Tämä päivämäärä ei saa olla 31 päivä joulukuuta 1994 jälkeen;

liitteessä olevassa IV luvussa luetteloidut vain niissä jäsenvaltioissa, joissa ne oli sallittu 21 päivänä huhtikuuta 1973, ja näiden valtioiden päättämään päivämäärään saakka. Tämä päivämäärä ei saa olla 31 päivä joulukuuta 1999 jälkeen.

▼B

2 artikla

▼M4

Edellä olevaan 1 artiklaan perustuvat velvoitteet koskevat käytettäviä mittauslaitteita, tehtäviä mittauksia ja mittayksiköissä ilmaistavia määrän osoituksia.

▼B

Tämä direktiivi ei vaikuta ilma-, meri- ja rautatieliikenteessä sellaisten yksikköjen käyttämiseen, jotka on sovittu yhteisöä tai jäsenvaltioita sitovissa kansainvälisissä yleissopimuksissa tai sopimuksissa, ellei niitä ole tehty velvoittaviksi direktiivillä.

3 artikla

1. Tässä direktiivissä ”lisäosoituksella”tarkoitetaan yhtä tai useampaa määrän osoitusta ilmaistuina mittayksiköissä, jotka eivät sisälly liitteen I luvussa seuraaviin määrän osoituksiin tuon luvun yksiköissä ilmaistuina.

▼M4

2. Lisäosoitusten käyttö sallitaan.

▼B

3. Kuitenkin jäsenvaltiot voivat vaatia, että mittauslaitteissa määrä osoitetaan yhdellä virallisella mittayksiköllä.

4. Osoituksen ollessa ilmaistuna luetteloiduissa mittayksiköissä, on I lukua noudatettava ensisijaisesti. Erityisesti osoitukset, jotka on ilmaistu mittayksiköissä, joita ei ole luetteloitu I luvussa, on ilmaistava numeroilla, jotka eivät ole suurempia kuin vastaavan I luvussa luetteloiduissa yksiköissä olevan osoituksen numerot.

▼M2 —————

▼B

4 artikla

Niiden mittayksikköjen käyttö, jotka eivät ole tai eivät ole enää virallisia, sallitaan:

—

tuotteissa ja laitteissa, jotka on jo saatettu markkinoille tai otettu käyttöön tämän direktiivin antamispäivänä;

—

edellä olevien tuotteiden ja laitteiden komponenttien tai osien täydentämiseen tai korvaamiseen tarvittavien tuotteiden ja laitteiden komponenteissa ja osissa.

Kuitenkin mittauslaitteiden näyttölaitteissa voidaan vaatia virallisia mittayksikköjä käytettäväksi.

5 artikla

Kansainvälistä standardia ISO 2955 ►M2 15 päivältä toukokuuta 1983 ◄ ”Tietojenkäsittely - SI-yksikköjen ja muiden yksikköjen esittäminen rajoitettujen merkistöjen järjestelmissä käytettäväksi” sovelletaan sen 1 kohdan kattamalla alueella.

6 artikla

Kumotaan direktiivi 71/354/ETY 1 päivänä lokakuuta 1981.

▼M2 —————

▼M3

6 a artikla

Tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja erityisesti lisämerkintöjä koskevia kysymyksiä tutkitaan edelleen, ja tarvittaessa toteutetaan tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä neuvoston direktiivin 71/316/ETY ( 1 ) 18 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

▼M4

6 b artikla

Komissio valvoo tähän direktiiviin liittyvää markkinoiden kehittymistä ja direktiivin täytäntöönpanoa sisämarkkinoiden ja kansainvälisen kaupan moitteettoman toiminnan kannalta ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sekä tarvittavat ehdotukset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019.

▼B

7 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava ennen 1 päivänä heinäkuuta 1981 tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ja niiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä lokakuuta 1981 alkaen.

Sen jälkeen kun tämä direktiivi on annettu tiedoksi, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että luonnokset tässä direktiivissä tarkoitettuja kysymyksiä koskevista laeista, asetuksista ja hallinnollisista määräyksistä, jotka jäsenvaltiot aikovat antaa, toimitetaan komissiolle riittävän ajoissa, jotta se voi esittää huomautuksensa.

8 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

LIITE

I LUKU

VIRALLISET MITTAYKSIKÖT, JOITA TARKOITETAAN 1 ARTIKLAN a ALAKOHDASSA

1. SI-YKSIKÖT JA NIIDEN KYMMENEN KERRANNAISET JA JAANNAISET

▼M5

1.1. SI-perusyksiköt

Suure	Yksikkö
Suure	Nimi	Tunnus
Aika	sekunti	s
Pituus	metri	m
Massa	kilogramma	kg
Sähkövirta	ampeeri	A
Termodynaaminen lämpötila	kelvin	K
Ainemäärä	mooli	mol
Valovoima	kandela	cd

SI-perusyksikköjen määritelmät ovat seuraavat:

Ajan yksikkö

Sekunti, jonka tunnus on s, on ajan SI-yksikkö. Määritelmän perustana on cesium 133 -atomin häiritsemättömän perustilan ylihienorakennesiirtymän taajuuden Δν Cs kiinteä lukuarvo 9 192 631 770 , kun yksikkönä on Hz eli s–1.

Pituuden yksikkö

Metri, jonka tunnus on m, on pituuden SI-yksikkö. Määritelmän perustana on tyhjiössä etenevän valon nopeuden c kiinteä lukuarvo 299 792 458 , kun yksikkönä on m/s ja kun sekunnin määritelmän perustana on Δν Cs.

Massan yksikkö

Kilogramma, jonka tunnus on kg, on massan SI-yksikkö. Määritelmän perustana on Planckin vakion h kiinteä lukuarvo 6,626 070 15 × 10–34, kun yksikkönä on J s eli kg m2 s–1 ja kun metrin ja sekunnin määritelmien perustana ovat c ja Δν Cs.

Sähkövirran yksikkö

Ampeeri, jonka tunnus on A, on sähkövirran SI-yksikkö. Määritelmän perustana on alkeisvarauksen e kiinteä lukuarvo 1,602 176 634 × 10–19, kun yksikkönä on C eli A s ja kun sekunnin määritelmän perustana on Δν Cs.

Termodynaamisen lämpötilan yksikkö

Kelvin, jonka tunnus on K, on termodynaamisen lämpötilan SI-yksikkö. Määritelmän perustana on Boltzmannin vakion k kiinteä lukuarvo 1,380 649 × 10–23, kun yksikkönä on J K–1 eli kg m2 s–2 K–1 ja kun kilogramman, metrin ja sekunnin määritelmien perustana ovat h, c ja Δν Cs.

Ainemäärän yksikkö

Mooli, jonka tunnus on mol, on ainemäärän SI-yksikkö. Yksi mooli sisältää täsmälleen 6,022 140 76 × 1023 perusosasta. Tämä luku on Avogadron vakion N A kiinteä lukuarvo, jonka yksikkönä on mol–1, ja sitä kutsutaan nimityksellä Avogadron luku.

Systeemin ainemäärä, jonka tunnus on n, esittää systeemin määriteltyjen perusosasten lukumäärää. Perusosanen voi olla atomi, molekyyli, ioni, elektroni, muu hiukkanen tai hiukkasten määritelty ryhmä.

Valovoiman yksikkö

Kandela, jonka tunnus on cd, on valovoiman SI-yksikkö tiettyyn suuntaan. Määritelmän perustana on taajuudeltaan 540 × 1012 Hz olevan yksivärisen säteilyn valotehokkuuden K cd kiinteä lukuarvo 683, kun yksikkönä on lm W–1 eli cd sr W–1 eli cd sr kg–1 m–2 s3 ja kun kilogramman, metrin ja sekunnin määritelmien perustana ovat h, c ja Δν Cs.

1.1.1. Celsiuslämpötilojen ilmaisemiseen käytettävän lämpötilan SI-johdannaisyksikön erityinen nimitys ja tunnus

Suure	Yksikkö
Suure	Nimi	Tunnus
Celsiuslämpötila	celsiusaste	°C

Celsiuslämpötila t määritellään kahden termodynaamisen lämpötilan T ja T0 erotuksena t = T – T0 , jossa T0 = 273,15 K. Lämpötilaväli tai -ero voidaan ilmaista joko kelvineinä tai celsiusasteina. Yksiköt celsiusaste ja kelvin ovat yhtä suuret.

▼M4

1.2. SI-johdannaisyksiköt

▼M4 —————

▼M4

1.2.2. SI-johdannaisyksikköjä koskeva yleissääntö

SI-perusyksiköistä johdetut yksiköt ilmaistaan algebrallisesti SI-perusyksikköjen potenssien tulona käyttäen numerokerrointa, joka on yhtä suuri kuin 1.

1.2.3. SI-johdannaisyksiköt, joilla on nimi ja tunnus

Yksikkö	Ilmaisu		Suure
Yksikkö	Nimi	Tunnus	Muissa SI-yksiköissä	SI-perus-yksiköissä
Tasokulman yksikkö	radiaani	rad		m · m–1
Avaruuskulma	steradiaani	sr		m2 · m–2
Taajuus	hertsi	Hz		s–1
Voima	newton	N		m · kg · s–2
Paine, jännitys	pascal	Pa	N · m–2	m–1 · kg · s–2
Energia, työ	joule	J	N · m	m2 · kg · s–2
Teho (1), säteilyvuo	watti	W	J · s–1	m2 · kg · s–3
Sähkövaraus	coulombi	C		s · A
Sähköpotentiaali, potentiaali-ero, sähkömotorinen voima	voltti	V	W · A–1	m2 · kg · s–3 · A–1
Resistanssi	ohmi	Ω	V · A–1	m2 · kg · s–3 · A–2
Konduktanssi	siemens	S	A · V–1	m–2 · kg–1 · s3 · A2
Kapasitanssi	faradi	F	C · V–1	m–2 · kg–1 · s4 · A2
Magneettivuo	weber	Wb	V · s	m2 · kg · s–2 · A–1
Magneettivuon tiheys	tesla	T	Wb · m–2	kg · s–2 · A–1
Induktanssi	henry	H	Wb · A–1	m2 · kg · s–2 · A–2
Valovirta	lumen	lm	cd · sr	cd
Valaistusvoimakkuus	luksi	lx	lm · m–2	m–2 · cd
(Radionuklidin) aktiivisuus	becquerel	Bq		s–1
Absorboitunut annos, aineeseen siirtynyt ominaisenergia, kerma, absorboitunut annosindeksi	gray	Gy	J · kg–1	m2 · s–2
Ekvivalenttiannos	sievert	Sv	J · kg–1	m2 · s–2
Katalyyttinen aktiivisuus	katal	kat		mol · s–1
(1) Tehon yksikön erityisnimiä: nimi volttiampeeri (tunnus ”VA”), kun sitä käytetään ilmaisemaan vaihtosähkövirran näennäistehoa, ja vari (tunnus ”var”), kun sitä käytetään ilmaisemaan loissähkötehoa. ”Var” ei sisälly CGPM:n päätöksiin.

SI-perusyksiköistä johdetut yksiköt voidaan ilmaista I luvussa luetteloiduilla yksiköillä.

Erityisesti voidaan SI-johdannaisyksiköt ilmaista yllä olevassa taulukossa annetuilla erityisnimillä ja tunnuksilla; esimerkiksi dynaamisen viskositeetin SI-yksikkö voi olla ilmaistuna muodossa m–1 · kg · s–1 tai N · s · m–2 tai Pa · s.

▼B

1.3. Tiettyjen kymmenen kerrannaisten ja jaannaisten merkitsemiseen käytetyt etuliitteet ja niiden tunnukset

▼M3

Kerroin	Etuliite	Tunnus
1024	jotta	Y
1021	setta	Z
1018	eksa	E
1015	peta	P
1012	tera	T
109	giga	G
106	mega	M
103	kilo	k
102	hehto	h
101	deka	da
10-1	desi	d
10-2	sentti	c
10-3	milli	m
10-6	mikro	μ
10-9	nano	n
10-12	piko	p
10-15	femto	f
10-18	atto	a
10-21	septo	z
10-24	jokto	y

▼B

Massan yksikön kymmenen kerrannaisten ja jaannaisten nimet ja tunnukset muodostetaan lisäämällä etuliitteet sanaan ”gramma” ja tunnukseen ”g”.

Jos johdannaisyksikkö on ilmaistu murtolukuna, sen kymmenen kerrannaiset ja jaannaiset voidaan merkitä liittämällä etuliite osoittajan tai nimittäjän yksikköihin tai molempiin näihin osiin.

Yhdistettyjä etuliitteitä eli etuliitteitä, jotka on muodostettu yhdistelemällä useampia edellä mainittuja etuliitteitä, ei saa käyttää.

1.4. Erikseen hyväksytyt SI-yksikköjen kymmenen kerrannaisten ja jaannaisten nimet ja tunnukset

Suure	Yksikkö
Suure	Nimi	Tunnus	Arvo
tilavuus	litra	l tai L (1)	1 l = 1 dm3 = 10-3 m3
massa	tonni	t	1 t = 1 Mg = 103 kg
paine, jännitys	baari	baari (2)	1 baari = 105 Pa
(1) Kahta tunnusta ”l” ja ”L” voidaan käyttää litran yksiköstä. (2) Yksikkö, joka on luetteloitu Kansainvälisen paino- ja mittatoimiston luettelossa (BIPM) väliaikaisesti hyväksyttyjen yksikköjen joukossa.

Huomautus:

Edellä 1.3 kohdassa mainittuja etuliitteitä ja niiden tunnuksia saa käyttää yhdessä 1.4 kohdassa olevan taulukon yksikköjen ja tunnusten kanssa.

2. YKSIKÖT, JOTKA ON MÄÄRITELTY SI-YKSIKKÖJEN POHJALTA, MUTTA EIVÄT OLE NIIDEN KYMMENEN KERRANNAISIA TAI JAANNAISIA

Suure	Yksikkö
Suure	Nimi	Tunnus	Arvo
Tasokulma	kierros* (1) ()		1 kierros = 2 π rad
	graadi* tai gooni*	gon*	1 gon = π/200 rad
	aste	°	1° = π/180 rad
	kulmaminuutti	′	1′ = π/10 800 rad
	kulmasekunti	″	1″ = π/648 000 rad
Aika	minuutti	min	1 min = 60 s
	tunti	h	1 h = 3 600 s
	päivä	d	1 d = 86 400 s
(1) Merkki (*) yksikön nimen tai tunnuksen jälkeen osoittaa, että se ei esiinny CGPM:n, CIPM:n tai BIPM:n tekemissä luetteloissa. Tämä koskee koko liitettä. (2) Ei ole olemassa kansainvälistä tunnusta.

Huomautus:

Edellä 1.3 kohdassa mainittuja etuliitteitä saa käyttää vain nimien ”graadi” ja ”gooni” ja tunnuksen ”gon” kanssa.

▼M3

3. SI-JÄRJESTELMÄSSÄ KÄYTETYT YKSIKÖT, JOIDEN ARVOT SI-YKSIKKÖINÄ SAADAAN KOKEELLISESTI

Suure	Yksikkö
Suure	Nimi	Tunnus	Määritelmä
Energia	Elektronivoltti	eV	Elektronivoltti on se liike-energia, jonka elektroni saa, kun se siirtyy tyhjiössä yhden voltin potentiaalieron läpi.
Massa	Atomimassayksikkö	u	Atomimassayksikkö on yksi kahdestoistaosa nyklidin 12C atomin massasta.

Huom.:

Edellä 1.3 kohdassa mainittuja etuliitteitä ja niiden tunnuksia voidaan käyttää yhdessä kahden yksikön ja niiden tunnusten kanssa.

▼B

4. YKSIKÖT JA YKSIKKÖJEN NIMET, JOTKA SALLITAAN VAIN ERIKOISALOILLA

Suure	Yksikkö
Suure	Nimi	Tunnus	Arvo
Optisen järjestelmän voimakkuus	dioptria*		1 dioptria = 1 m-1
Jalokivien massa	metrinen karaatti		1 metrinen karaatti = 2 × 10-4 kg
Viljelysmaan ja rakennusmaan pinta-ala	aari	a	1 a = 102 m2
Tekstiililankojen ja -kuitujen massa pituusyksikköä kohden	tex*	tex*	1 tex = 10-6 kg·m-1
▼M1
Verenpaine ja ruumiin muiden nesteiden paine	Elohopeamillimetri	mm Hg (*)	1 mm Hg = 133,322 Pa
Tehollinen poikkileikkauspinta	barn	b	1 b = 10-28 m2
▼B

Huomautus:

►M1 Edellä 1.3 kohdassa mainittuja etuliitteitä ja niiden tunnuksia saa käyttää yhdessä näiden yksikköjen ja niiden tunnusten kanssa lukuun ottamatta elohopeamillimetriä ja sen tunnusta. Kerrannaista 102 a kutsutaan kuitenkin ”hehtaariksi”. ◄

5. YHDISTELMÄYKSIKÖT

Yksikköjen yhdistelmät I luvussa muodostavat yhdistelmäyksikköjä.

▼M2

II LUKU

VIRALLISET MITTAYKSIKÖT, JOITA TARKOITETAAN 1 ARTIKLAN b ALAKOHDASSA JA JOTKA SALLITAAN VAIN ERITYISEEN KÄYTTÖÖN

Käyttöalue	Yksikkö
	Nimi	Likiarvo		Tunnus
	Nimi			Tunnus
Liikennemerkit, etäisyyden ja nopeuden mittaus	maili	1 maili =	1 609 m	maili
	jaardi	1 yd =	0,9144 m	yd
	jalka	1 ft =	0,3048 m	yd
	tuuma	1 in =	2,54 × 10-2 m	in
Tynnyrioluen ja -siiderin anniskelu; maito palautusastioissa	pintti	1 pt =	0,5683 × 10-3 m3	pt
▼M4 —————
▼M2
Kaupat jalometalleilla	troy ounce	1 oz tr =	31,10 × 10-3	oz tr

▼M4

Tässä luvussa luetteloituja yksikköjä voidaan yhdistää keskenään tai I luvun yksikköjen kanssa yhdistelmäyksikköjen muodostamiseksi.

▼B

III LUKU

VIRALLISET MITTAYKSIKÖT, JOITA TARKOITETAAN 1 ARTIKLAN c ALAKOHDASSA

SUUREET, YKSIKKÖJEN NIMET, TUNNUKSET JA LIKIARVOT

▼M2 —————

Pituus
tuuma	1 in = 2,54 × 10-2 m
jalka	1 ft = 0,3048 m
▼M2 —————
▼B
maili	1 maili = 1 609 m
jaardi	1 jaardi = 0,9144 m
Pinta-ala
neliöjalka	1 sq ft = 0,929 × 10-1 m2
eekkeri	1 ac = 4 047 m2
neliöjaardi	1 sq yd = 0,8361 m2
Tilavuus
fluid ounce	1 fl oz = 28,41 × 10-6 m3
gill	1 gill = 0,1421 × 10-3 m3
pintti	1 pt = 0,5683 × 10-3 m3
quart	1 qt = 1,137 × 10-3 m3
galloona	1 gal = 4,546 × 10-3 m3
Massa
unssi	1 oz = 28,35 × 10-3 kg
troy ounce	1 oz tr = 31,10 × 10-3 kg
naula	1 lb = 0,4536 kg
Energia
therm	1 therm = 105,506 × 106 J

1 artiklan c alakohdan mukaan vahvistettavaan päivämäärään saakka III luvussa luetteloituja yksikköjä voidaan yhdistää keskenään tai I luvun yksikköjen kanssa yhdistelmäyksikköjen muodostamiseksi.

▼M2

IV LUKU

LAILLISET MITTAYKSIKÖT, JOIHIN VIITATAAN 1 ARTIKLAN d KOHDASSA JA JOTKA SALLITAAN VAIN ERITYISILLÄ ALOILLA

Käyttöalue	Yksikkö
	Nimi	Likiarvo		Tunnus
	Nimi			Tunnus
Merenkulku	fathom	1 fm =	1,829 m	fm
Olut, siideri, vedet, limonadit ja hedelmämehut palautusastioissa	pintti	1 pt =	0,5683 × 10-3 m3	pt
	fluid ounce	1 fl oz =	28,41 × 10-6 m3	fl. oz
Alkoholijuomat	gill	1 gill =	0,142 × 10-3 m3	gill
Irtotavaran myynti	unssi	1 oz =	28,35 × 10-3 kg	oz
Irtotavaran myynti	naula	1 lb =	0,4536 kg	lb
Kaasun jakelu	therm	1 therm =	105,506 × 106 J	therm

Edellä 1 artiklan d kohdassa mainittuun päivämäärään saakka tässä luvussa luetteloituja yksikköjä voidaan yhdistää keskenään tai I luvun yksikköjen kanssa yhdistelmäyksikköjen muodostamiseksi.

( 1 ) EYVL L 202, 6.9.1971, s. 1.