1970R1108 — FI — 01.07.2013 — 004.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 1108/70,

annettu 4 päivänä kesäkuuta 1970,

rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteen infrastruktuurikuluja koskevasta kirjanpitojärjestelmästä

(EYV L 130, 15.6.1970, p.4)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  No

page

date

►M1

Neuvoston asetus (ETY) N:o 1384/79, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1979 

  L 167

1

5.7.1979

 M2

Neuvoston asetus (ETY) N:o 3021/81, annettu 19 päivänä lokakuuta 1981 

  L 302

8

23.10.1981

►M3

Neuvoston asetus (ETY) N:o 3572/90, annettu 4 päivänä joulukuuta 1990 

  L 353

12

17.12.1990

►M4

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1791/2006, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006,

  L 363

1

20.12.2006

►M5

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 517/2013, annettu 13 päivänä toukokuuta 2013,

  L 158

1

10.6.2013


Muutettu:

 A1

  L 73

14

27.3.1972

 

  L 002

1

..

►A2

  L 291

17

19.11.1979

►A3

  L 302

23

15.11.1985

 A4

  C 241

21

29.8.1994

 

  L 001

1

..

►A5

  L 236

33

23.9.2003




▼B

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 1108/70,

annettu 4 päivänä kesäkuuta 1970,

rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteen infrastruktuurikuluja koskevasta kirjanpitojärjestelmästä



EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 75 artiklan,

ottaa huomioon rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteen infrastruktuurikustannuksia koskevan tutkimuksen järjestämisestä 22 päivänä kesäkuuta 1964 tehdyn neuvoston päätöksen ( 1 ) ja erityisesti sen 7 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ),

sekä katsoo, että

on tarpeen tietää erityisesti, mitä kuluja infrastruktuurista aiheutuu, jotta yhteisen liikennepolitiikan mukaisesti voitaisiin ottaa käyttöön infrastruktuurin käyttöä koskeva veloitusjärjestelmä; tämä tieto voidaan parhaiten saada niin, että kaikissa jäsenvaltioissa otetaan kaikissa liikennemuodoissa käyttöön pysyvä kirjanpitojärjestelmä, jossa käytetään yhdenmukaista kaavaa,

infrastruktuurikuluja koskevaan kirjanpitoon tulisi sisältyä kaikki julkisen rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteen käytettävissä olevat infrastruktuurit; tietyt merkitykseltään toissijaiset infrastruktuurit ja tietyt meriväylän luonteiset sisävesiväylät voidaan kuitenkin jättää sen ulkopuolelle,

on asianmukaista jättää infrastruktuurikuluja koskevan kirjanpidon yksityiskohtaiset menettelyt jäsenvaltioiden päätettäviksi, jotta voidaan ottaa huomioon tapauksittain vaihtelevat erityistekijät ja -olosuhteet,

infrastruktuurin käyttöä koskevan veloitusjärjestelmän käyttöön ottamista varten tarvitaan myös ilmoituksia infrastruktuurin käytöstä ja näitä ilmoituksia koskeva aikataulu olisi laadittava,

jäsenvaltioiden olisi säännöllisesti toimitettava komissiolle infrastruktuurikuluja koskevat tilinpäätöstiedot ja komission olisi esitettävä näistä tilinpäätöstiedoista neuvostolle vuotuinen tiivistelmä,

olisi asianmukaista sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan mahdollisimman yhdenmukaisesti, että komissio hallitusten asiantuntijoista koostuvan komitean avustuksella sovittaa yhteen tästä asetuksesta johtuvat eri toimenpiteet,

olisi säädettävä menettelystä, jonka mukaisesti kirjanpitokaavoja, infrastruktuurien luetteloa ja infrastruktuurin käytöstä tehtävien ilmoitusten luetteloa voidaan jatkuvasti tarkistaa saatujen kokemusten ja yhteisen liikennepolitiikan kehityksen mukaisesti, ja

olisi säädettävä joistakin poikkeuksista yleisiin sääntöihin, jotta otettaisiin huomioon vaikeudet, joita joillakin jäsenvaltioilla on tämän asetuksen soveltamisen alkuvuosina,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:



1 artikla

Rautatie-, maantie- ja sisävesiliikennettä varten on 1 päivästä tammikuuta 1971 alkaen otettava tässä asetuksessa säädettävällä tavalla käyttöön yhdenmukainen ja pysyvä infrastruktuurikuluja koskeva kirjanpitojärjestelmä.

2 artikla

1.  Kirjanpitoon vietäviin kuluihin kuuluvat sekä kulut, jotka liittyvät nimenomaan infrastruktuurin liikennetehtävään, että liikennetehtävästä aiheutuvat kuluerät, jotka ovat yhteisiä tälle tehtävälle ja muille tehtäville.

2.  Jäsenvaltioissa sovellettavista kirjanpitosäännöistä riippumatta kunkin vuoden kuluiksi on kirjattava infrastruktuurin rakentamisesta, käytöstä ja hallinnosta kyseisenä vuonna aiheutuneet kulut. Kuluihin ei tule sisällyttää infrastruktuurin kulujen rahoittamiseksi otettujen lainojen kuoletuksia eikä korkoja.

▼M1

3 artikla

Kirjanpitoa infrastruktuurikuluista on pidettävä kustakin liitteessä II olevassa A.1 kohdassa luetellusta rautatieverkosta erikseen sekä liitteessä II olevassa A.2 kohdassa luetelluista muista verkoista yhteisesti samoin kuin kaikista julkisen liikenteen käytettävissä olevista teistä ja sisävesiväylistä lukuun ottamatta seuraavia:

a) tiet, jotka on suljettu moottoriliikenteeltä eli ajoneuvoilta, joiden sylinteritilavuus on vähintään 50 cm3;

b) tiet, joita käyttävät yksinomaan maa- tai metsätalousajoneuvot tai jotka toimivat ainoastaan maanviljely- ja metsätyöalueiden liityntäteinä;

c) sisävesiväylät, joilla voivat liikennöidä vain kuolleelta painoltaan alle 250 tonnin alukset;

d) meriväylän luonteiset vesiväylät, jotka on lueteltu asetuksessa (ETY) N:o 281/71 ( 4 ).

▼B

4 artikla

Kirjanpitoa infrastruktuurikuluista on pidettävä liitteessä I olevien kaavojen mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava yksityiskohtaiset menettelyt, joiden mukaisesti tämä kirjanpito pidetään.

5 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden joulukuun 31 päivänä infrastruktuurikuluja koskevat edellisen vuoden tilinpäätöstiedot ja esitettävä nämä tilinpäätöstiedot liitteessä I olevan kaavan mukaisesti.

▼M1

2.  Seuraavista on esitettävä erilliset tilinpäätöstiedot:

a) rautateistä:

i) jokaisesta liitteessä II olevassa A.1 kohdassa luetellusta verkosta;

ii) muista liitteessä II olevassa A.2 kohdassa luetelluista verkoista yhteensä. Näitä verkkoja koskevat ilmoitukset lähetetään kuitenkin vain joka viides vuosi ja ensimmäisen kerran vuodelta 1980.

▼B

b) maanteistä jokaisesta liitteessä II olevassa B kohdassa luetellusta tieluokasta näiden teiden taajamissa ja taajamien ulkopuolella sijaitsevista osuuksista erikseen;

c) sisävesiväylistä liitteessä II olevan C kohdan otsikoiden mukaisesti.

6 artikla

Samalla kun jäsenvaltiot toimittavat komissiolle 5 artiklassa tarkoitetut tilinpäätöstiedot, niiden on toimitettava sille samaa tilikautta koskevat kunkin liikennemuodon infrastruktuurikulujen yhteismäärät seuraavasti:

 kyseisen vuoden aikana infrastruktuurikulujen rahoittamiseen otetut lainat;

▼M1

 aikaisemmin otettujen lainojen kuoletukset ja erikseen niistä maksetut korot.

▼B

Näitä yhteismääriä laskiessaan jäsenvaltiot saavat ottaa huomioon ainoastaan lainat, jotka nimenomaan liittyvät infrastruktuurin kulujen rahoittamiseen.

▼M1

7 artikla

Samalla kun jäsenvaltiot toimittavat komissiolle 5 artiklassa tarkoitetut tilinpäätöstiedot, niiden on toimitettava sille samalta tilikaudelta infrastruktuurin käyttöä koskevat tiedot liitteen III taulukoiden A, B.1.1 ja C mukaisesti.

Mainitun liitteen taulukoihin B.1.2 ja B.2 liittyvät tiedot on kuitenkin toimitettava vain joka viides vuosi. Taulukkoon B.1.2 liittyvät tiedot on toimitettava ensimmäisen kerran vuodelta 1980 ja taulukkoon B. liittyvät tiedot vasta, kun niitä tarvitaan infrastruktuurin käyttöä koskevaan veloitusjärjestelmään liittyviä tehtäviä varten.

▼B

8 artikla

1.  Siihen asti, kunnes komissio 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistaa yhteiset perusteet, joiden mukaan määrätään liikennetehtävästä aiheutuneiden kulujen osuus, joka on yhteistä tälle tehtävälle ja infrastruktuurin muille tehtäville, ja kunnes jäsenvaltiot soveltavat näitä perusteita, on etenkin liikennetehtävään liittyvät kulut ja yhteisten kulujen yhteismäärät kirjattava erikseen kirjanpidon kaavojen eri otsikoiden alle.

2.  Siihen asti, kunnes 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti on sovittu perusteista teiden luokittelemiseksi taajamassa ja taajaman ulkopuolella sijaitseviksi, jäsenvaltioiden on laskiessaan 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja liitteen III taulukossa B tarkoitettuja lukuja käytettävä itse valitsemiaan perusteita ja sisällytettävä yksityiskohtaiset tiedot näistä perusteista tietoihin, jotka ne 5 ja 7 artiklan mukaisesti toimittavat komissiolle.

3.  Saksan liittotasavallan osalta on liitteessä II olevaan C kohtaan liittyvien tietojen toimittaminen komissiolle pakollista vasta vuodelta 1972 tehtävästä ilmoituksesta alkaen.

4.  Liitteen III taulukossa B olevaan 1 kohtaan liittyvän infrastruktuurin käytöstä tehtävien ilmoitusten toimittaminen komissiolle on vuosilta 1972—1974 tehtävien ilmoitusten osalta pakollista yhdellä luokitusnumerolla merkityistä ajoneuvoryhmistä ja vapaaehtoista muista ryhmistä.

5.  Hollannin osalta on liitteessä III olevaan taulukkoon B liittyvän infrastruktuurin käytöstä tehtävien ilmoitusten toimittaminen komissiolle pakollista liitteessä II olevassa B kohdassa tarkoitetuista 5 luokkaan kuuluvista kyseisen valtion teistä vasta vuodelta 1975 tehtävästä ilmoituksesta alkaen.

6.  Italian osalta on liitteen III taulukossa B olevaan 2 kohtaan liittyvän infrastruktuurin käytöstä tehtävät ilmoitukset toimitettava komissiolle ensimmäisen kerran vuodelta 1971. Sen jälkeen kyseiseen taulukkoon liittyvät ilmoitukset on toimitettava 7 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettuina vuosina.

7.  Liitteessä III olevaan taulukkoon C liittyvän infrastruktuurin käytöstä tehtävien ilmoitusten toimittaminen komissiolle on pakollista:

 Belgian osalta e- ja f-luokan aluksista ja Scheldtin merialtaan liikenteestä vasta vuodelta 1973 tehtävästä ilmoituksesta alkaen;

 Saksan liittotasavallan osalta vasta vuodelta 1973 tehtävästä ilmoituksesta alkaen;

 Ranskan osalta e- ja f-luokan aluksista ja sulkujen läpi kulkeneiden alusten määrästä vasta vuodelta 1974 tehtävästä ilmoituksesta alkaen;

 Hollannin osalta säännöstellyistä joista vasta vuodelta 1972 tehtävästä ilmoituksesta alkaen.

9 artikla

1.  Komissio varmistaa tästä asetuksesta johtuvien eri toimenpiteiden yhteensovittamisen ja huolehtii tämän asetuksen säännösten yhdenmukaisesta soveltamisesta. Komissio vahvistaa erityisesti liitteessä I olevien kirjanpitokaavojen eri otsikoiden sisällön ja antaa yhteiset perusteet liikennetehtävästä aiheutuneiden kulujen sen osuuden määräämiseksi, joka on yhteistä tälle tehtävälle ja infrastruktuurin muille tehtäville.

Komissio pyrkii myös vähitellen yhdenmukaistamaan yksityiskohtaisia, jäsenvaltioissa noudatettavia kirjanpitojärjestelmiä, lähentämään perusteita teiden luokittelemiseksi taajamassa ja taajaman ulkopuolella sijaitseviksi sekä parantamaan ja lähentämään menettelyjä infrastruktuurin käyttöä koskevien ilmoitusten tekemisessä.

2.  Hallitusten asiantuntijoista koostuvan komitean, jota tarkoitetaan rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteen infrastruktuurikustannuksia koskevan tutkimuksen järjestämisestä 22 päivänä kesäkuuta 1964 tehdyn neuvoston päätöksen 64/389/ETY 4 artiklan täytäntöönpanosta 13 päivänä toukokuuta 1965 ( 5 ) tehdyn neuvoston päätöksen 5 artiklassa, on avustettava komissiota näiden tehtävien suorittamisessa sekä 3 artiklan e kohdassa tarkoitetun sisävesiväyliä koskevan luettelon laatimisessa.

3.  Komissio toimittaa neuvostolle vuosittain kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut 5, 6 ja 7 artiklassa tarkoitetut tiedot, tiivistelmän, jossa esitetään infrastruktuurikuluja koskevien tilinpäätöstietojen pääpiirteet.

10 artikla

Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta tehdä tämän asetuksen liitteisiin muutoksia, jotka ovat tarpeen saatujen kokemusten ja infrastruktuurin käyttöä koskevaan veloistusjärjestelmään (SIC! veloitusjärjestelmään) liittyvistä toimenpiteistä johtuvien vaatimusten huomioon ottamiseksi.

11 artikla

Jäsenvaltioiden on komissiota kuultuaan annettava riittävän ajoissa tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset.

Jos jäsenvaltio sitä vaatii tai jos komissio katsoo sen tarpeelliseksi, komissio kuulee edellisessä alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevista ehdotuksista jäsenvaltioita, joita asia koskee.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.




LIITE I

KAAVAT 4 ARTIKLASSA TARKOITETTUA KULUKIRJANPITOA VARTEN

A.   RAUTATIET:

1.  Investointikulut

(kulut uudisrakentamisesta, laajennuksista, uudelleen rakentamisesta ja uudistamisesta)

2.  Juoksevat kulut

(ylläpito- ja käyttökulut)

3.  Yleiskulut

B.   MAANTIET:

1.  Investointikulut

(kulut uudisrakentamisesta, laajennuksista, uudelleen rakentamisesta ja uudistamisesta)

2.  Juoksevat kulut

(ylläpito- ja käyttökulut)

3.  Liikennepoliisi

4.  Yleiskulut

C.   SISÄVESIVÄYLÄT:

1.  Investointikulut

(kulut uudisrakentamisesta, laajennuksista, uudelleen rakentamisesta ja uudistamisesta)

2.  Juoksevat kulut

(ylläpito- ja käyttökulut)

3.  Vesiväyläpoliisi

4.  Yleiskulut




▼M1

LIITE II

LUETTELO ASETUKSEN 3 ARTIKLASSA JA 5 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUISTA RAUTATIEVERKOISTA, TIELUOKISTA JA SISÄVESIVÄYLISTÄ

A.1. RAUTATIET —   Pääverkot

▼M3

 Société Nationale des Chemins de Fer Belges (SNCB)/Nationale Maatschappij der Belgische Spoorwegen (NMBS),

 Danske Statsbaner (DSB),

 Deutsche Bundesbahn (DB),

 Deutsche Reichsbahn (DR),

 Οργανισμός Σιδηροδρόμων Ελλάδος (ΟΣΕ),

 Red Nacionale de los Ferrocarriles Españoles (RENFE),

 Société Nationale des Chemins de Fer Français (SNCF),

 Iarnród Éireann,

 Ente Ferrovie dello Stato (FS),

 Société Nationale des Chemins de Fer Luxembourgeois (CFL),

 Naamloze Vernootschap Nederlandse Spoorwegen (NS),

 Österreichische Bundesbahnen (ÖBB),

▼M3

 Caminhos-do-Ferro Portugueses, EP (CP),

 Valtionrautatiet/Statsjärnvägarna (VR),

 Statens järnvägar (SJ),

▼M3

 British Rail (BR),

 Northern Ireland Railways (NIR).

▼A5

Tšekin tasavalta

 Správa železniční dopravní cesty s.o.

Viron tasavalta

 AS Eesti Raudtee;

 Edelaraudtee AS

Latvian tasavalta

 Valsts akciju sabiedrība ”Latvijas Dzelzceļš” (LDZ)

Liettuan tasavalta

 Akcinė bendrovė ”Lietuvos geležinkeliai”

Unkarin tasavalta

 Magyar Államvasutak Rt. (MÁV)

 Győr-Sopron-Ebenfurti Vasút Rt. (GySEV)

Puolan tasavalta

 PKP Polskie Linie Kolejowe S.A.

Slovenian tasavalta

 Slovenske železnice (SŽ)

Slovakian tasavalta

 Železnice Slovenskej republiky (ŽSR)

▼M4

Bulgarian tasavalta

 Национална компания ”Железопътна инфраструктура” (НК ”ЖИ”)

Romania

 Compania Națională de Căi Ferate ”C.F.R.” — S.A. (CFR)

▼M5

Kroatian tasavalta

 HŽ Infrastruktura d.o.o.

▼M1

A.2. RAUTATIET —   Julkisen liikenteen käytettävissä olevat, pääverkkoon liitetyt verkot (lukuunottamatta kaupunkiverkkoja)

Saksan liittotasavalta

Albtal-Verkehrs-Gesellschaft mbH

Alsternordbahn GmbH

Eisenbahn-Gesellschaft Altona-Kaltenkirchen-Neumünster

Augsburger Lokalbahn GmbH

Bayerische Landeshafenverwaltung

Bentheimer Eisenbahn AG

Birkenfelder Eisenbahn GmbH

Delmenhorst-Harpstedter Eisenbahn GmbH

DB, Bundesbahndirektion Frankfurt, Ne-Geschäftsführung

Deutsche Eisenbahn-GmbH

Dortmunder Eisenbahn

Elmshorn-Barmstedt-Oldesloer Eisenbahn AG

Verkehrsbetriebe Extertal— Extertalbahn GmbH

Filderbahn der Stuttgarter Straßenbahnen AG

Hafen- und Verkehrsbetriebe der Stadt Kiel

Häfen der Stadt Köln

Hafen- und Bahnbetriebe der Stadt Krefeld

Hersfelder Kreisbahn

Hohenzollerische Landesbahn AG

Verkehrsbetriebe Grafschaft Hoya GmbH

Hümmlinger Kreisbahn

Ilmebahn-Gesellschaft AG

Köln-Bonner Eisenbahnen AG

Kölner-Verkehrs-Betriebe AG (Köln-Frechen-Benzelrather Eisenbahn)

Eisenbahn Köln-Mülheim-Leverkusen der Farbenfabriken Bayer AG

Krefelder Eisenbahn-Gesellschaft AG

Kreiswerke Gelnhausen GmbH — Verkehrsbetriebe

Meppen-Haselünner Eisenbahn

Merzig-Büschfelder Eisenbahn GmbH

Mindener Kreisbahnen

Bahnen der Stadt Monheim GmbH

Neukölln-Mittenwalder Eisenbahn-Gesellschaft

Neusser Eisenbahn

Niederrheinische Verkehrsbetriebe Aktiengesellschaft NIAG

Nordfriesische Verkehrsbetriebe AG

Kreisbahn Osterode am Harz — Kreiensen

Osthannoversche Eisenbahnen AG

Osthavelländische Eisenbahn

Verkehrsbetriebe Peine-Salzgitter GmbH

Regentalbahn AG

Rhein-Sieg-Verkehrsgesellschaft

Verkehrsbetriebe des Kreises Schleswig-Flensburg

Siegener Kreisbahn GmbH

Südwestdeutsche Eisenbahnen AG

Tegernsee-Bahn AG

Trossinger Eisenbahn

Uetersener Eisenbahn-AG

Verden-Walsroder Eisenbahn GmbH

Vorwohle-Emmenthaler Verkehrsbetriebe GmbH

Bahngesellschaft Waldhof — Nebenbahn Waldhof/Sandhofen

Wanne-Bochum-Herner Eisenbahn

Werne-Bochum-Höveler Eisenbahn

Westfälische Verkehrsgesellschaft mbH

Westerwaldbahn

Wuppertaler Stadtwerke AG

Württembergische Eisenbahn-GmbH

Württembergische Nebenbahnen GmbH

Industriebahn der Stadt Zülpich

Hafenbahn Aschaffenburg

Brohltal-Eisenbahn GmbH

Kleinbahnverwaltung Gemeinde Edewecht

Hohenlimburger Kleinbahn

Oberrheinische Eisenbahn Gesellschaft AG

Wittlager Kreisbahn GmbH

Italian liittotasavalta (SIC! tasavalta)

Torino — Ceres

Ferrovie Nord Milano

Trento — Malè

Società Veneta Autoferrovie

Società Veneta per imprese e costruzioni pubbliche

Ferrovia Suzzara — Ferrara

Gestione Governativa Ferrovie Padane

Azienda Trasporti Consorziali di Modena

Azienda Trasporti Consorziali — Bologna

Acotral

Ferrovie Adriatico Appennino

Gestione Governativa Ferrovia Cancello — Benevento

Ferrotranviaria (SpA)

Ferrovie del Sud-Est

Ferrovie del Gargano

Gestione Governativa Ferrovia Circumetnea

Azienda Consorziale Trasporti — Reggio Emilia

La Ferroviaria italiana

Società Mediterranea strade ferrate umbro-aretine

Società nazionale di ferrovie e tranvie.

Suomen tasavalta

Valtionrautatiet/Statsjärnvägarna (VR)

Ruotsin kuningaskunta

Inlandsbanan Aktiebolag (IBAB)

Malmö-Limhamns Järnväg (MLJ)

Växjö-Hultsfred-Västerviks Järnväg (VHVJ)

Johannesberg-Ljungaverks Järnväg (JLJ)

▼A5

Tšekin tasavalta

Jindřichohradecké místní dráhy (JHMD) a.s.

Connex Morava, a.s.

OKD Doprava, a.s.

Viamont, a.s.

Viron tasavalta

AS Eesti Raudtee

Edelaraudtee AS

Latvian tasavalta

Valsts akciju sabiedrība ”Latvijas Dzelzceļš” (LDZ)

Pašvaldību dzelzceļa infrastruktūras pārvaldītājs ILDC

Liettuan tasavalta

Akcinė bendrovė ”Lietuvos geležinkeliai”

Unkarin tasavalta

Fertővidéki Helyiérdekű Vasút Rt. (FHÉV)

Puolan tasavalta

Przedsiębiorstwo Transportu Kolejowego i Gospodarki Kamieniem S.A. - Rybnik

Kopalnia Piasku ”Kuźnica Warężyńska” S.A. - Dąbrowa Górnicza

Kopalnia Piasku ”Szczakowa” S.A. - Jaworzno

Kopalnia Piasku ”Kotlarnia” S.A. - Kotlarnia

Jastrzębska Spółka Kolejowa Sp. z o.o. w Jastrzębiu Zdroju

Kopalnia Piasku ”Maczki Bór” Sp. z o.o. - Sosnowiec

▼M4

Romania

Compania Națională de Căi Ferate ”C.F.R.” — S.A. (CFR)

B.   ROAD:

Kingdom of Belgium

1. Autoroutes/Autosnelwegen

2. Autres routes de l'État/Andere rijkswegen

3. Routes provinciales/Provinciale wegen

4. Routes communales/Gemeentewegen

Kingdom of Denmark

1. Motorveje

2. Hovedlandeveje

3. Landeveje

4. Biveje

Federal Republic of Germany

1. Bundesautobahnen

2. Bundesstrassen

3. Land-(Staats-)strassen

4. Kreisstrassen

5. Gemeindestrassen

▼A2

Helleenien tasavalta

1. Εθνικό οδικό δίκτυο

2. Επαρχιακό οδικό δίκτυο

3. Δημοτικό ή κοινοτικό οδικό δίκτυο

▼A3

Espanjan kuningaskunta

1. Autopistas

2. Autovías

3. Carreteras estatales

4. Carreteras provinciales

5. Carreteras municipales

French Republic

1. Autoroutes

2. Routes nationales

3. Chemins départementaux

4. Voies communales

Ireland

1. National primary roads

2. Main roads

3. County roads

4. County borough roads

5. Urban roads

ltalian Republic

1. Autostrade

2. Strade statali

3. Strade regionali e provinciali

4. Strade comunali

Grand Duchy of Luxembourg

1. Routes d'État

2. Chemins repris

3. Chemins vicinaux

Kingdom of the Netherlands



1.  Autosnelwegen van het Rijkswegenplan

(primaire wegen) right accolade

2.  Overige wegen van het Rijkswegenplan

3.  Wegen van de secundaire wegenplannen

 

4.  Wegen van de tertiaire wegenplannen

 

5.  Overige verharde wegen

 

Itävallan tasavalta

1. Bundesautobahnen

2. Bundesstraßen

3. Landesstraßen

4. Gemeindestraßen

▼A3

Portugalin tasavalta

1. Auto-estradas

2. Estrades nacionais e regionais

3. Vias municipais

4. Vias florestais

Suomen tasavalta

1. Päätiet/Huvudvägar

2. Muut maantiet/Övriga landsvägar

3. Paikallistiet/Bygdevägar

4. Kadut ja kaavatiet/Gator och planlagda vägar

Ruotsin kuningaskunta

1. Motorvägar

2. Motortrafikleder

3. Övriga vägar

United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

1. Motorways and trunk roads

2. Principal roads

3. Non-principal and other roads

▼A5

Tšekin tasavalta

1. Dálnice

2. Silnice

3. Místní komunikace

Viron tasavalta

1. Põhimaanteed

2. Tugimaanteed

3. Kõrvalmaanteed

4. Kohalikud maanteed ja tänavad

Kyproksen tasavalta

1. Αυτοκινητόδρομοι

2. Κύριοι Δρόμοι

3. Δευτερεύοντες Δρόμοι

4. Τοπικοί Δρόμοι

Latvian tasavalta

1. Valsts galvenie autoceļi

2. Valsts 1. šķiras autoceļi

3. Valsts 2. šķiras autoceļi

4. Pilsētu ielas un autoceļi

Liettuan tasavalta

1. Magistraliniai keliai

2. Krašto keliai

3. Rajoniniai keliai

Unkarin tasavalta

1. Gyorsforgalmi utak

2. Főutak

3. Mellékutak

4. Önkormányzati utak

Maltan tasavalta

1. Toroq Arterjali

2. Toroq Distributorji

3. Toroq Lokali

Puolan tasavalta

1. Drogi krajowe

2. Drogi wojewódzkie

3. Drogi powiatowe

4. Drogi gminne

Slovenian tasavalta

1. Avtoceste

2. Hitre ceste

3. Glavne ceste

4. Regionalne ceste

5. Lokalne ceste

6. Javne poti

Slovakian tasavalta

1. Diaľnice

2. Rýchlostné cesty

3. Cesty I. triedy

4. Cesty II. triedy

5. Cesty III. triedy

6. Miestne komunikácie

▼M4

Repubblica di Bulgaria

1. Автомагистрали

2. Републикански пътища

3. Общински пътища

Romania

1. Autostrăzi

2. Drumuri naționale

3. Drumuri județene

4. Drumuri comunale

▼M5

Kroatian tasavalta

1. Autoceste

2. Državne ceste

3. Županijske ceste

4. Lokalne ceste

▼B

C.   SISÄVESIVÄYLÄT



Sisävesiväylä tai sisävesiväyläryhmä

Säännöstellyt väylät

Kanavoidut väylät

Kanavat

Muut

Vesiväylät, joita voivat käyttää alukset, joiden kuollut paino on:

 
 
 
 

I  vähintään 250, mutta vähemmän kuin 400 t

 
 
 
 

II  vähintään 400, mutta vähemmän kuin 650 t

 
 
 
 

III  vähintään 650, mutta vähemmän kuin 1 000 t (1)

 
 
 
 

IV  vähintään 1 000, mutta vähemmän kuin 1 500 t (1)

 
 
 
 

V  vähintään 1 500, mutta vähemmän kuin 3 000 t (1)

 
 
 
 

VI  3 000 t tai enemmän

 
 
 
 

(1)   Näiden vesiväyläryhmien kirjanpito esitetään kustakin vesiväylästä tai vesiväylän osasta. Erillistä kirjanpitoa ei tarvitse esittää sellaisista lyhyistä vesiväylän osista, jotka kuuluvat eri ryhmään kuin kyseisen vesiväylän pääosa. Kussakin kohdassa tulee erikseen ilmoittaa rakenteilla olevat vesiväylät.




LIITE III

LUETTELO ASETUKSEN 7 ARTIKLASSA TARKOITETUISTA INFRASTRUKTUURIN KÄYTTÖÄ KOSKEVISTA TIEDOISTA

TAULUKKO A —   RAUTATIET

Jäsenvaltio:

Verkko:

Tiedot on esitettävä käyttövoiman mukaan jaoteltuina (sähkökäyttöiset ja muut)



Liikennelaji

 (1)Henkilöliikenne

 (1) (2)Tavaraliikenne,

Muu (3)

Kaukoliikenne (4)

Muu liikenne (4)

Kiitotavaraliikenne (4)

Muu (4)

1.  Junasuorite [junakilometriä]

 
 
 
 
 

2.  Kuljetussuorite [bruttotonnikilometriä]

 
 
 
 
 

(1)   Mukaan lukien tiedot vetureiden ajosta yksinään ennen niiden käyttöä matkustaja- tai tavarajunissa tai sen jälkeen.

(2)   Ainoastaan kaupallinen liikenne.

(3)   Tiedot junista ja liikenteestä yhtiön omissa ajoissa, huoltojunista, korjausjunista, liikkuvista työpajoista, koeajoista, jne.

(4)   Tämä jaottelu on vapaaehtoinen.

▼M1

TAULUKKO B —   MAANTIET

1.1   Vuotuinen taajamien ulkopuolinen liikennesuorite

Jäsenvaltio:

Tieluokka:



(Miljoonaa yksikköä)

Ajoneuvoryhmä

Liikennesuorite (ajoneuvokilometriä)

1.  Henkilöautot (vähemmän kuin 10 paikkaa)

 

2.  Pakettiautot (suurin sallittu kokonaispaino vähemmän kuin 3 tonnia)

 

3.  Kuorma-autot ilman perävaunua

 

4.  Perävaunulliset kuorma-autot

 

5.  Puoliperävaunulliset vetoautot

 

6.  Linja-autot

 

7.  Muut

 

1.2.   Vuotuinen taajamien ulkopuolinen liikennesuorite taajama-alueiden ulkopuolella

Jäsenvaltio:

Tieluokka:



(Miljoonaa yksikköä)

Ajoneuvoryhmä

Liikennesuorite (ajoneuvokilometriä)

3.1  2-akseliset kuorma-autot

 

3.2  3-akseliset kuorma-autot

 

3.3  4-akseliset kuorma-autot

 

4.1  2-akseliset kuorma-autot, joihin on kytketty perävaunu

 

4.2  2-akseliset kuorma-autot, joihin on kytketty perävaunu

 

4.3  3-akseliset kuorma-autot, joihin on kytketty perävaunu

 

4.4  3-akseliset kuorma-autot, joihin on kytketty perävaunu

 

4.5  Muut perävaunulliset kuorma-autot (1)

 

5.1  2-akseliset vetoautot, joihin on kytketty 1-akselinen puoliperävaunu

 

5.2  2-akseliset vetoautot, joihin on kytketty 2-akselinen puoliperävaunu

 

5.3  3-akseliset vetoautot, joihin on kytketty 1-akselinen puoliperävaunu

 

5.4  3-akseliset vetoautot, joihin on kytketty 2-akselinen puoliperävaunu

 

5.5  Muut vetoautot, joihin on kytketty puoliperävaunu (1)

 

6.1  2-akseliset linja-autot

 

6.2  3-akseliset linja-autot

 

(1)   Jaotellaan tarvittaessa sopiviin ryhmiin akseleiden määrän ja sijainnin perusteella

▼B

2.   Hyötyajoneuvojen liikennesuoritteen jakautuma ajoneuvon suurimman sallitun kokonaispainon ja todellisen akselipainon mukaan

(Taajamien ulkopuoliset tiet)

Jäsenvaltio:

Tieluokka:



(Tuhatta yksikköä)

Ajoneuvoryhmä (suurin sallittu kokonaispaino 2 tonnin luokitusvälillä)

Vetävä yksikkö

Vedettävä yksikkö

Etuakseli

Taka-akseli

Etuakseli

Taka-akseli

1-aks

2-aks

1-aks

2-aks

3-aks

1-aks

2-aks

1-aks

2-aks

3-aks

 

Todellinen akselipaino 1 tonnin luokitusvälillä

3.1  2-akseliset

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

3.2  3-akseliset

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

3.3  4-akseliset

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

4.1  2-akseliset kuorma-autot, joihin on kytketty 2-akselinen perävaunu

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

4.2  2-akseliset kuorma-autot, joihin on kytketty 3-akselinen perävaunu

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

4.3  3-akseliset kuorma-autot, joihin on kytketty 2-akselinen perävaunu

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

4.4  3-akseliset kuorma-autot, joihin on kytketty 3-akselinen perävaunu

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

4.5  Muut kuorma-autot, joihin on kytketty perävaunu (1)

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

5.1  2-akseliset vetoautot, joihin on kytketty 1-akselinen puoliperävaunu

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

5.2  2-akseliset vetoautot, joihin on kytketty 2-akselinen puoliperävaunu

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

5.3  3-akseliset vetoautot, joihin on kytketty 1-akselinen puoliperävaunu

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

5.4  3-akseliset vetoautot, joihin on kytketty 2-akselinen puoliperävaunu

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

5.5  Muut vetoautot, joihin on kytketty puoliperävaunu (1)

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

6.1  2-akseliset linja-autot

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

6.2  3-akseliset linja-autot

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

(1)   Jaotellaan tarvittaessa sopiviin ryhmiin akseleiden määrän ja sijainnin perusteella

TAULUKKO C —   SISAVESIVÄYLÄT



(Tuhatta yksikköä)

Alaluokka

Alusten kulkema matka [km]

Kuljetussuorite tkm kuollutta painoa

Sulkujen lävitse kulkeneiden alusten lukumäärä (2)

1

2

3

4



 

<

250 t

250

399 t

400

649 t

650

999 t

1 000

1 499 t

 

1 500 t

 
 
 

a) yhteensä

 
 
 


 

<

250 t

250

399 t

400

649 t

650

999 t

1 000

1 499 t

 

1 500 t

 
 
 

b) yhteensä

 
 
 


 

<

400 t

400

649 t

650

999 t

1 000

1 499 t

 

1 500 t

 
 
 

c) yhteensä

 
 
 

d)  Merikelpoiset alukset, joiden nettovetoisuus on:

 
 
 


 

<

300 NRT

 (4)

 (4)

 (4)



300

999 NRT

 (4)

 (4)

 (4)



 

1 000 NRT

 (4)

 (4)

 (4)

d) yhteensä

 (4)

 (4)

 (4)

▼M1



 

<

184 W

184

293 W

294

734 W

 

735 W

 
 
 

e) yhteensä

 
 
 


 

<

184 W

184

293 W

294

734 W

 

735 W

 
 
 

f) yhteensä

 
 
 

▼B

g)  Matkustaja-alukset (4)

 
 
 

(1)   Jaoteltuna liitteessä II olevan C kohdan vesiväylä- tai vesiväyläryhmäluettelon mukaisesti.

(2)   Jokainen aluksen kulku sulun lävitse lasketaan erikseen eli alus lasketaan joka kerta, kun se kulkee sulun lävitse.

(3)   Jaottelu kahteen ensimmäiseen kuolleen painon luokkaan on vapaaehtoista.

(4)   Näiden tietojen antaminen on vapaaehtoista.



( 1 ) EYVL N:o 102, 29.6.1964, s. 1598/64

( 2 ) EYVL N:o C 135, 14.12.1968, s. 33

( 3 ) EYVL N:o C 48, 16.4.1969, s. 1

( 4 ) EYVL N:o L 33, 10.2.1971, s. 11

( 5 ) EYVL N:o 88, 24.5.1965, s. 1473/65