01962R0031 — FI — 01.01.2024 — 024.002
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
ASETUS N:o 31 (ETY) 11 (Euratom) (EUVL P 045 14.6.1962, s. 1385) |
Muutettu:
Oikaistu:
(*) |
Tätä asiakirjaa ei ole julkaistu suomenkielisenä. |
ASETUS N:o 31 (ETY) 11 (EURATOM)
Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta
Ainoa artikla
Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot vahvistetaan liitteessä olevin määräyksin, jotka ovat erottamaton osa tätä asetusta.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1962.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIEHIIN SOVELLETTAVAT HENKILÖSTÖSÄÄNNÖT
SISÄLLYS |
|
I osasto: |
Yleiset säännökset 1—10 c artikla |
II osasto: |
Virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet 11—26 a artikla |
III osasto: |
Virkaura |
1 LUKU: |
Palvelukseen ottaminen 27—34 artikla |
2 luku: |
Hallinnollinen asema 35 artikla |
1 jakso: |
Toimiminen työtehtävissä 36 artikla |
2 jakso: |
Tilapäinen siirto muihin tehtäviin 37—39 artikla |
3 jakso: |
Virkavapaus henkilökohtaisista syistä 40 artikla |
4 jakso: |
Tehtävistä vapauttaminen 41 artikla |
5 jakso: |
VIrkavapaus asepalveluksen suorittamista varten 42 artikla |
6 jakso: |
Vanhempainloma tai perheloma 42 a—42 b artikla |
7 jakso: |
Yksikön edun vuoksi myönnettävä virkavapaa 42c artikla |
3 luku: |
Arviointi, ikälisien kertyminen ja ylentäminen 43—46 artikla |
4 luku: |
Tehtävien lopullinen päättyminen 47 artikla |
1 jakso: |
Irtisanoutuminen 48 artikla |
2 jakso: |
Irtisanominen viran puolesta 49 artikla |
3 jakso: |
Eläkkeelle siirtäminen yksikön edun vuoksi 50 artikla |
4 jakso: |
Epäpätevyyttä koskevat menettelyt 51 artikla |
5 jakso: |
Eläkkeelle siirtäminen 52—53 artikla |
6 jakso: |
Kunniaylennys 54 artikla |
IV osasto: |
Virkamiehen työehdot |
1 luku: |
Työaika 55—56 c artikla |
2 luku: |
Lomat 57—60 artikla |
3 luku: |
Yleiset vapaapäivät 61 artikla |
V osasto: |
Virkamiehen palkkaus ja sosiaaliset edut |
1 luku: |
Palkka ja kulukorvaukset |
1 jakso: |
Palkka 62—70 artikla |
2 jakso: |
Kulujen korvaaminen 71 artikla |
2 luku: |
Sosiaaliturva 72—76 a artikla |
3 luku: |
Eläkkeet ja työkyvyttömyyskorvaus 77—84 artikla |
4 luku: |
Aiheettomien maksujen takaisinperintä 85 artikla |
5 luku: |
Unionin sijaantulo 85 a artikla |
VI osasto: |
Kurinpitomenettely 86 artikla |
VII osasto: |
Muutoksenhakukeinot 90—91 a artikla |
VIII a osasto: |
ulkosuhdehallintoon sovellettavat erityissäännökset 95—99 artikla |
VIII b osasto: |
Kolmansissa maissa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavia erityisiä poikkeusmääräyksiä 101 a artikla |
IX osasto: |
Siirtymä- ja loppusäännökset |
1 luku: |
Siirtymäsäännökset 107a artikla |
2 luku: |
Loppusäännökset 110—113 artikla |
LIITE I |
A. Kunkin tehtäväryhmän 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkatyypit |
B. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut |
|
LIITE II |
Henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettujen elinten kokoonpano ja niiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt |
LIITE III |
Kilpailumenettely |
LIITE IV |
Henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa tarkoitetun korvauksen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt |
LIITE IV a |
Osa-aikatyö |
LIITE V |
Lomien myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt |
LIITE VI |
Ylityötuntien korvaamista vapaa-aikana tai palkkana koskevat yksityiskohtaiset säännöt |
LIITE VII |
Palkkaa ja kulujen korvaamista koskevat säännöt |
LIITE VIII |
Eläkejärjestelmää koskevat yksityiskohtaiset säännöt |
LIITE IX |
Kurinpitomenettely |
LIITE X |
Kolmannessa maassa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavat erityiset poikkeusmääräykset |
LIITE XI |
Henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklan soveltamista koskevat säännöt |
LIITE XII |
Henkilöstösääntöjen 83 a artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt |
LIITE XIII |
Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat siirtymätoimenpiteet (Henkilöstösääntöjen 107 a artikla) |
LIITE XIII.1 |
Virkatyypit siirtymäkauden aikana |
I OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Näitä henkilöstösääntöjä sovelletaan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehiin.
1a artikla
1b artikla
Jollei näissä henkilöstösäännöissä toisin säädetä,
Euroopan ulkosuhdehallintoa, jäljempänä ’ulkosuhdehallinto’,
Euroopan sosiaali- ja talouskomiteaa,
alueiden komiteaa,
Euroopan oikeusasiamiestä ja
Euroopan tietosuojavaltuutettua
pidetään näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimieliminä.
1c artikla
Näissä henkilöstösäännöissä viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, ellei yhteydestä käy selvästi toisin ilmi.
►M112 1d ◄ artikla
Näitä henkilöstösääntöjä sovellettaessa muut parisuhteet kuin avioliitto rinnastetaan avioliittoon edellyttäen, että kaikki liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa luetellut edellytykset täyttyvät.
Vammainen henkilö täyttää 28 artiklan e alakohdan edellytykset, jos hän pystyy kohtuullisten järjestelyiden turvin hoitamaan kyseiseen virkaan kuuluvat olennaiset tehtävät.
Virkaan kuuluviin olennaisiin tehtäviin liittyvillä kohtuullisilla järjestelyillä tarkoitetaan sellaisia asianmukaisia toimenpiteitä, jotka on tarvittaessa toteutettava, jotta vammainen henkilö voi päästä työpaikalle, hoitaa työtehtäviä tai edetä uralla tai osallistua koulutukseen, jollei toimenpiteistä koidu toimielimelle kohtuutonta rasitetta.
Yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä toimielinten nimittäviä viranomaisia pitämästä voimassa tai toteuttamasta sellaisia erityisetuja tarjoavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa vammaisten henkilöiden ammatillisen toiminnan harjoittamista taikka ehkäistä tai hyvittää ammattiuraan liittyviä haittoja.
1e artikla
2 artikla
▼M112 —————
3 artikla
Virkamiehen nimittämiskirjassa on mainittava päivä, jona nimitys tulee voimaan; kyseinen päivä ei voi olla aikaisempi kuin päivä, jona asianomainen aloittaa tehtävässään.
4 artikla
Nimitys tai ylennys voidaan tehdä ainoastaan avoimen viran täyttämiseksi näissä henkilöstösäännöissä säädetyin edellytyksin.
Toimielimessä avoimena olevista viroista on ilmoitettava kyseisen toimielimen henkilöstölle heti, kun nimittävä viranomainen on päättänyt, että kyseinen virka täytetään.
Jos avointa virkaa ei voida täyttää siirron, 45 a artiklan mukaisen virkaan nimittämisen tai ylennyksen kautta, siitä on ilmoitettava muiden toimielinten henkilöstölle ja/tai on järjestettävä sisäinen kilpailu.
5 artikla
Voidakseen tulla nimitetyksi virkamieheksi hakijalla on oltava vähintään:
tehtäväryhmän AST ►M131 ja tehtäväryhmän AST/SC ◄ osalta:
keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai
ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus tai
yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus.
tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokissa 5 ja 6:
vähintään kolmevuotisia yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai
yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus,
tehtäväryhmän AD osalta palkkaluokissa 7—16:
yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus, kun yliopisto-opintojen tavanomainen kesto on vähintään neljä vuotta tai
yliopisto-opintoja vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus ja vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus, kun yliopisto-opintojen tavanomainen kesto vähintään kolme vuotta, taikka
yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus.
6 artikla
7 artikla
Virkamies voi hakea siirtoa muihin tehtäviin siinä toimielimessä, jonka palveluksessa hän on.
Tällainen väliaikainen virkanimitys voi kestää enintään vuoden, paitsi jos sen tarkoituksena on suoraan tai välillisesti korvata virkamies, joka on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti tai joka on kutsuttu asepalvelukseen tai joka on pitkällä sairauslomalla.
8 artikla
Virkamies, joka hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä ►M128 ►C6 jossakin toisessa Euroopan unionin toimielimessä ◄ ◄ , voi kuuden kuukauden kuluttua hakea siirtoa kyseiseen toimielimeen.
Jos sekä toimielin, josta virkamies siirtyy, että toimielin, jossa hän työskentelee tilapäisesti, suostuvat virkamiehen hakemukseen, hänen katsotaan palvelleen ►M128 ►C6 unioniin ◄ ◄ liittyvän uransa jälkimmäisessä toimielimessä. Virkamies ei saa siirron perusteella mitään niistä taloudellisista eduista, joihin hän on näiden henkilöstösääntöjen mukaan oikeutettu, silloin kun hänen palvelussuhteensa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimessä lopullisesti päättyy.
Jos päätös, jolla hakemukseen suostutaan, sisältää nimityksen korkeampaan palkkaluokkaan kuin se, joka asianomaisella oli alkuperäisessä toimielimessä, tämä katsotaan ylennykseksi ja voidaan tehdä ainoastaan 45 artiklassa säädetyin edellytyksin.
9 artikla
Rajoittamatta 1 a kohdan soveltamista jokaiseen toimielimeen perustetaan
jotka hoitavat niille näissä henkilöstösäännöissä osoitetut tehtävät.
Virastot voivat henkilöstönsä rakenteen huomioon ottamiseksi poiketa liitteessä II olevan 1 artiklan säännöksistä, jotka koskevat henkilöstökomiteoiden jäsenyyttä. Virastot voivat päättää olla nimittämättä varajäseniä pariteettikomiteaan tai liitteessä II olevassa 2 artiklassa säädettyihin komiteoihin.
Luettelo näiden elinten jäsenistä annetaan tiedoksi toimielimen henkilöstölle.
Komitea toimittaa toimielimen toimivaltaisille elimille ehdotukset, jotka koskevat yksiköiden organisaatiota ja toimintaa tai joilla pyritään parantamaan henkilöstön työoloja tai elinoloja yleensä.
Komitea osallistuu toimielimen henkilöstöään varten perustamien sosiaalisten elinten hallintoon ja valvontaan. Komitea voi toimielimen suostumuksella tarjota tämäntyyppisiä palveluja.
Arviointikomiteaa pyydetään antamaan lausuntonsa:
koeajan päättyessä toteutettavista toimenpiteistä,
niitä virkamiehiä koskevan luettelon vahvistamisesta, joita virkojen määrän vähentäminen koskee.
Nimittävä viranomainen voi antaa komitean tehtäväksi huolehtia, että toimielimen henkilöstön arviointi tehdään yhdenmukaisella tavalla.
10 artikla
Perustetaan henkilöstösääntökomitea, johon kuuluu yhtä monta ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten edustajaa ja kyseisten toimielinten henkilöstökomiteoiden edustajaa. Henkilöstösääntökomitean jäsenten nimittämistä koskeva menettely vahvistetaan ►M131 toimielinten nimittävien viranomaisten ◄ yhteisellä sopimuksella. Virastoilla on yhteisedustus niiden ja komission välillä yhteisesti vahvistettavien sääntöjen mukaisesti.
Komissio kuulee komiteaa henkilöstösääntöjen muutosehdotuksista; komitea antaa lausuntonsa komission asettamassa määräajassa. Riippumatta siitä, mitä tehtäviä komitealle näissä henkilöstösäännöissä osoitetaan, se voi tehdä haluamiaan ehdotuksia henkilöstösääntöjen tarkistamiseksi. Komitea kokoontuu puheenjohtajansa tai toimielimen taikka toimielimen henkilöstökomitean pyynnöstä.
Komitean kokousten pöytäkirjat toimitetaan asianomaisille elimille.
10 a artikla
Toimielin vahvistaa määräajat, joiden aikana henkilöstökomitean, sekakomitean tai henkilötösääntökomitean on annettava niiltä pyydetyt lausunnot; kyseisen määräajan on oltava vähintään 15 työpäivän pituinen. Jos lausuntoa ei anneta asetetussa määräajassa, toimielin tekee päätöksen.
10 b artikla
Jäljempänä 24 b artiklassa tarkoitetut ammattijärjestöt ja ammattialajärjestöt toimivat henkilöstön yleisen edun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstökomiteoiden lakisääteisiä toimivaltuuksia.
Edustavia ammattijärjestöjä ja ammattialajärjestöjä voidaan kuulla 10 artiklassa tarkoitetuista komission ehdotuksista.
10 c artikla
Kukin toimielin voi tehdä henkilöstöään koskevia sopimuksia edustavien ammattijärjestöjen ja ammattialajärjestöjen kanssa. Kyseiset sopimukset eivät saa aiheuttaa muutosta henkilöstösääntöihin tai talousarviositoumuksiin eikä niillä saa olla vaikutusta asianomaisen toimielimen toimintaan. Allekirjoittajina olevien edustavien ammattijärjestöjen ja ammattialajärjestöjen on toimittava kussakin toimielimessä henkilöstökomitean lakisääteisten toimivaltuuksien rajoissa.
II OSASTO
VIRKAMIEHEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
11 artikla
Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä ja toimittava ainoastaan unionin edun mukaisesti. Virkamies ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, viranomaiselta, organisaatiolta tai toimielimensä ulkopuoliselta henkilöltä. Hänen on hoidettava hänelle annetut tehtävät objektiivisesti ja tasapuolisesti sekä noudattaen lojaalisuusvelvollisuuttaan unionia kohtaan.
Virkamies ei saa ilman nimittävän viranomaisen lupaa ottaa vastaan miltään hallitukselta tai muulta sen toimielimen ulkopuoliselta taholta, jossa hän työskentelee, kunnianosoitusta, kunniamerkkiä, suosionosoitusta, lahjaa tai palkkiota, paitsi sellaisista palveluksista, jotka hän on suorittanut ennen nimittämistään tai asepalveluksen tai muun kansallisen palvelun suorittamista varten annetun virkavapauden aikana, ja jos ne annetaan tällaisten palvelusten johdosta.
Ennen virkamiehen palvelukseen ottamista nimittävä viranomainen tutkii, onko hakijalla sellaista henkilökohtaista sidonnaisuutta, joka voi vaarantaa hänen riippumattomuutensa, tai muuta eturistiriitaa. Hakijan on tätä varten ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle erityisellä lomakkeella kaikki todelliset ja mahdolliset eturistiriidat. Tällaisissa tapauksissa nimittävä viranomainen ottaa tämän tilanteen huomioon asianmukaisesti perustellussa lausunnossa. Nimittävä viranomainen toteuttaa tarvittaessa 11 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.
Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin virkamiehiin, jotka palaavat palvelukseen henkilökohtaisista syistä myönnetyltä virkavapaalta.
11 a artikla
12 artikla
Virkamiehen on pidättäydyttävä sellaisista teoista ja sellaisesta käytöksestä, jotka voisivat heikentää kyseisen virkamiehen hoitamiin tehtäviin kohdistuvaa arvonantoa.
12 a artikla
12b artikla
13 artikla
Jos virkamiehen puoliso harjoittaa ansiotoimintaa, virkamiehen on ilmoitettava tästä toimielimensä nimittävälle viranomaiselle. Jos tällainen toiminta osoittautuu yhteensopimattomaksi virkamiehen tehtävien kanssa eikä virkamies voi sitoutua siihen, että puolison toiminta päättyy tietyssä määräajassa, nimittävä viranomainen päättää pariteettikomiteaa kuultuaan, voiko virkamies ►M112 jatkaa tehtävässään vai onko hänet siirrettävä toiseen virkaan ◄ .
▼M112 —————
15 artikla
Virkamiehen, joka on ehdolla julkiseen tehtävään, on ilmoitettava siitä nimittävälle viranomaiselle. Tämä päättää, onko virkamiehen yksikön etu huomioon ottaen:
haettava virkavapautta henkilökohtaisten syiden perusteella,
otettava vuosilomaa,
annettava tehdä osa-aikatyötä vai
sallittava jatkaa tehtäviensä hoitamista kuten ennenkin.
16 artikla
Virkamiehen on palvelussuhteensa päätyttyä edelleen noudatettava kunniallisuutta ja pidättyvyyttä hyväksyessään tiettyjä tehtäviä tai etuja.
Virkamies, joka aikoo harjoittaa vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa palvelussuhteensa päättymistä seuraavien kahden vuoden kuluessa, on ilmoitettava siitä toimielimelleen erityistä lomaketta käyttäen. Jos tämä toiminta liittyy työhön, jota virkamies on tehnyt palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana, ja saattaa johtaa ristiriitaan toimielimen oikeutetun edun kanssa, nimittävä viranomainen voi yksikön edun nimissä joko kieltää virkamiestä ottamasta tehtävää vastaan tai antaa siihen luvan asettaen aiheelliseksi katsomiaan edellytyksiä. Nimittävä viranomainen antaa pariteettikomiteaa kuultuaan päätöksensä tiedoksi 30 työpäivän kuluessa kyseisen tiedon saamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu tiedoksi ennen kyseisen ajan päättymistä, tämä katsotaan hiljaiseksi hyväksynnäksi.
Nimittävä viranomainen kieltää soveltamisohjeissa määriteltyjä entisiä korkeita virkamiehiä palvelussuhteensa päättymistä seuraavien 12 kuukauden aikana lähtökohtaisesti harjoittamasta edunvalvontaa tai edistämästä entisen toimielimensä henkilöstön keskuudessa yrityksensä, asiakkaidensa tai työnantajansa lukuun asioita, joista he vastasivat palvelussuhteensa viimeisten kolmen vuoden aikana.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 ( 13 ) mukaisesti kukin toimielin julkaisee vuosittain kolmannen kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot, mukaan lukien luettelon arvioiduista tapauksista.
17 artikla
17 a artikla
Kun nimittävä viranomainen pystyy osoittamaan, että julkaiseminen voi saattaa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ oikeutetun edun vakavasti uhatuksi, nimittävä viranomainen ilmoittaa päätöksestään virkamiehelle kirjallisesti 30 työpäivän kuluessa tiedon saamisesta. Jos päätöstä ei anneta tiedoksi asetetussa määräajassa, nimittävän viranomaisen katsotaan olevan vastustamatta julkaisemista.
18 artikla
19 artikla
Virkamies ei saa ilman nimittävän viranomaisen lupaa missään oikeudellisessa menettelyssä eikä millään perusteella ilmaista tietoja, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäviään hoitaessaan. Lupa evätään ainoastaan, jos unionin etu sitä vaatii ja jos epääminen ei voi aiheuttaa asianomaiselle virkamiehelle rikosoikeudellisia seuraamuksia. Virkamiehen on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä.
Ensimmäisen kohdan säännöksiä ei sovelleta virkamieheen tai entiseen virkamieheen hänen todistaessaan Euroopan unionin tuomioistuimessa tai jonkin toimielimen kurinpitolautakunnassa asiassa, joka koskee Euroopan unionin palveluksessa olevaa tai ollutta henkilöä.
20 artikla
Virkamiehen on asuttava asemapaikassaan tai sellaisen välimatkan päässä siitä, ettei välimatka häiritse hänen tehtäviensä hoitamista. ►M112 Hänen on ilmoitettava viipymättä nimittävälle viranomaiselle osoitteensa ja sen muutokset. ◄
21 artikla
Virkamiehen on asemastaan riippumatta avustettava esimiehiään ja annettava heille neuvojaan; virkamies vastaa hänelle annettujen tehtävien suorittamisesta.
Virkamies, joka on saanut tehtäväkseen vastata jonkin yksikön toiminnasta, on vastuussa esimiehilleen hänelle myönnetyn toimivallan käytöstä ja antamiensa määräysten täytäntöönpanosta. Virkamiehen alaisten oma vastuu ei vapauta kyseistä virkamiestä hänelle kuuluvasta vastuusta.
▼M112 —————
21 a artikla
22 artikla
Virkamies voidaan velvoittaa korvaamaan kokonaan tai osittain ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään suorittaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä. Nimittävä viranomainen tekee perustellun päätöksen kurinpitoasioiden käsittelyä varten vahvistettua menettelyä noudattaen. Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ tuomioistuimella on täysi harkintavalta tätä säännöstä koskevissa riita-asioissa.
22 a artikla
Edellä 1 kohdassa mainittu ilmoitus on tehtävä kirjallisesti.
Tätä kohtaa sovelletaan myös siinä tapauksessa, että joku muu henkilö — toimielinten henkilöstöön kuuluva, jonkin toimielimen palveluksessa minkälaisessa suhteessa tahansa oleva henkilö tai jonkin toimielimen palvelujen suorittaja — on vastaavalla tavalla jättänyt noudattamatta velvollisuuksiaan.
22 b artikla
Toimielin, johon virkamies kuuluu, ei saa aiheuttaa haittaa virkamiehelle, joka luovuttaa 22 a artiklassa tarkoitettuja tietoja komission puheenjohtajalle, tilintarkastustuomioistuimen presidentille, neuvoston puheenjohtajalle, Euroopan parlamentin puhemiehelle tai Euroopan oikeusasiamiehelle, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
virkamiehen rehellinen ja maltillinen näkemys on, että luovutetut tiedot ja kaikki niihin sisältyvät väitteet ovat olennaisilta osin perusteltuja; sekä
virkamies on sitä ennen toimittanut samat tiedot Euroopan petostentorjuntavirastolle tai omalle toimielimelleen ja antanut petostentorjuntavirastolle tai kyseiselle toimielimelle luvan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin määräajassa, jonka virasto tai toimielin asettaa asian monimutkaisuuden mukaan. Virkamiehelle on annettava kyseinen määräaika asianmukaisesti tiedoksi 60 päivän kuluessa.
22 c artikla
Henkilöstösääntöjen 24 ja 90 artiklan mukaisesti kunkin toimielimen on otettava käyttöön menettely virkamiesten esittämien sellaisten valitusten käsittelemiseksi, jotka koskevat tapaa, jolla heitä on kohdeltu sen jälkeen kun tai sen johdosta, että he ovat täyttäneet 22 a artiklan tai 22 b artiklan mukaiset velvollisuutensa. Asianomaisen toimielimen on varmistettava, että nämä valitukset käsitellään luottamuksellisesti ja, jos se on olosuhteiden vuoksi perusteltua, ennen 90 artiklassa säädettyjen määräaikojen päättymistä.
Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa sisäiset säännöt muun muassa seuraavista seikoista:
23 artikla
Virkamiehen nauttimat erioikeudet ja vapaudet myönnetään ainoastaan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ edun vuoksi. Ellei erioikeuksista ja vapauksista ►M15 tehdyn pöytäkirjan ◄ määräyksistä muuta johdu, virkamiehet eivät ole vapautettuja henkilökohtaisista velvollisuuksistaan eivätkä voimassa olevien lakien ja järjestysmääräysten noudattamisesta.
Virkamiehen on välittömästi ilmoitettava nimittävälle viranomaiselle tilanteista, joissa joudutaan vetoamaan erioikeuksiin ja vapauksiin.
Erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa tarkoitetut kulkuluvat myönnetään yksikönpäälliköille, virkamiehille, jotka kuuluvat palkkaluokkiin AD 12 – AD 16, virkamiehille, jotka palvelevat Euroopan unionin alueen ulkopuolella, ja muille virkamiehille, joiden osalta se on viranhoitoon liittyvien syiden vuoksi tarpeen.
24 artikla
►M15 ►M128 ►C6 Unioni ◄ ◄ avustaa virkamiestä ◄ erityisesti oikeudellisissa toimenpiteissä sellaista henkilöä vastaan, joka uhkaa, loukkaa, solvaa tai herjaa virkamiestä tai hänen perheensä jäsentä tai hyökkää heitä vastaan tai vahingoittaa heidän omaisuuttaan virkamiehen aseman tai tehtävän vuoksi.
►M15 Ne korvaavat yhteisvastuullisesti ◄ tapauksissa aiheutuneet vahingot sillä edellytyksellä, että virkamies ei ole tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta aiheuttanut vahinkoja eikä voi saada korvausta vahingonaiheuttajalta.
►M112 24 a ◄ artikla
Näillä on helpotettava virkamiehen ammatillista täydennyskoulutusta, jos se on yksikköjen moitteetonta toimintaa koskevien vaatimusten mukaista ja vastaa yksikköjen omia etuja.
Tämä täydennyskoulutus otetaan huomioon myös urakehityksessä.
►M112 24 b ◄ artikla
Virkamiehillä on yhdistymisvapaus; he voivat erityisesti olla eurooppalaisten virkamiesten ammattijärjestöjen jäseniä.
25 artikla
Virkamies voi tehdä hakemuksia näiden henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvista kysymyksistä.
Virkamiehelle vastaiset päätökset on perusteltava.
Tiettyä virkamiestä koskevista päätöksistä, jotka koskevat nimittämistä, vakinaistamista, ylentämistä, toisiin tehtäviin siirtämistä, hallinnollisen aseman vahvistamista ja palvelussuhteen päättymistä, on tiedotettava siinä toimielimessä, johon virkamies kuuluu. Julkistettujen tietojen on oltava koko henkilöstön saatavilla sopivan ajan.
26 artikla
Virkamiestä koskevan henkilökansion on sisällettävä
virkamiehen hallinnollista asemaa koskevat asiakirjat sekä hänen pätevyyttään, tehokkuuttaan ja käytöstään koskevat arvioinnit,
virkamiehen kyseisten asiakirjojen osalta esittämät huomautukset.
Asiakirjat on merkittävä luetteloon, numeroitava juoksevasti ja luokiteltava aukottomasti; toimielin ei voi esittää perusteeksi edellä a kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja eikä vedota niihin vastoin virkamiehen etua, jos niitä ei ole annettu hänelle tiedoksi ennen niiden sisällyttämistä henkilökansioon.
Asiakirjan tiedoksiantaminen varmistetaan virkamiehen allekirjoituksella tai, jos tämä ei ole mahdollista, asiakirja annetaan tiedoksi kirjatulla kirjeellä ►M112 , joka lähetetään virkamiehen viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen ◄ .
Virkamiestä koskevassa henkilökansiossa ei saa olla viittauksia virkamiehen poliittisiin, ammattijärjestöihin liittyviin, aatteellisiin tai uskonnollisiin toimiin ja näkemyksiin tai tämän rotuun, etniseen alkuperään tai sukupuoliseen suuntautumiseen.
Edellisen kohdan soveltaminen ei kuitenkaan estä lisäämästä kansioon hallinnollisia toimituskirjoja ja asiakirjoja, joista virkamies on tietoinen ja jotka ovat välttämättömiä näiden henkilöstösääntöjen soveltamiselle.
Virkamiehestä saa olla vain yksi henkilökansio.
Virkamiehellä on oikeus tutustua kaikkiin henkilökansiossaan oleviin asiakirjoihin myös palvelussuhteensa päätyttyä ►M112 ja kopioida ne ◄ .
Henkilökansio on luottamuksellinen ja siihen voi tutustua ainoastaan hallinnon toimitiloissa ►M112 tai suojatulla tietovälineellä ◄ . Se toimitetaan kuitenkin Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ tuomioistuimelle, jos ►M112 ————— ◄ tulee vireille virkamiestä koskeva asia.
26 a artikla
Virkamiehellä on oikeus tutustua potilastietoihinsa ►M131 toimielinten nimittävien viranomaisten ◄ vahvistamia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.
III OSASTO
VIRKAURA
1 LUKU
Palvelukseen ottaminen
27 artikla
Palvelukseen ottamisessa on pyrittävä varmistamaan, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä, jotka otetaan palvelukseen unionin jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta. Virkaa ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille.
Unionin kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti kukin toimielin voi hyväksyä asianmukaisia toimenpiteitä, jos virkamiesten kansalaisuuksien kesken on havaittu merkittävä epätasapaino, joka ei ole objektiivisesti perusteltavissa. Nämä asianmukaiset toimenpiteet on perusteltava eivätkä ne saa koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseen ottoa koskeviin perusteisiin. Ennen tällaisten asianmukaisten toimenpiteiden hyväksymistä kyseisen toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa yleiset säännökset tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi 110 artiklan mukaisesti.
Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen toisen kohdan täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua 1 päivästä tammikuuta 2014.
Jotta voitaisiin helpottaa palvelukseen ottamista mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta, toimielinten on pyrittävä tukemaan henkilöstönsä lapsille tarjottavaa monikielistä ja monikulttuurista koulutusta.
28 artikla
Virkamieheksi voidaan nimittää ainoastaan henkilö,
joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa,
joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset,
joka on, jollei 29 artiklan 2 kohdan säännöksistä muuta johdu, joko tutkintotodistustensa tai kokeiden tai molempien perusteella läpäissyt kilpailun liitteen III mukaisesti,
jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen,
29 artikla
Ennen toimielimessä avoinna olevan viran täyttämistä nimittävä viranomainen tutkii ensiksi,
voidaanko virka täyttää
siirrolla tai
nimittämisellä 45 a artiklan mukaisesti tai
ylennyksellä
toimielimen sisällä;
ovatko muiden toimielinten samaan palkkaluokkaan kuuluvat virkamiehet esittäneet siirtohakemuksia, ja/tai,
jos avoinna olevaa virkaa ei ole ollut mahdollista täyttää a ja b alakohdassa mainittujen vaihtoehtojen avulla, onko syytä käyttää 30 artiklassa tarkoitettua soveltuvien hakijoiden luetteloa ottaen tuolloin tarvittaessa huomioon soveltuvia hakijoita koskevat liitteen III asiaankuuluvat määräykset ja/tai
järjestää toimielimen sisäinen kilpailu, joka on avoin ainoastaan virkamiehille ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa määritellyille väliaikaisille toimihenkilöille,
tai aloittaa joko tutkintotodistuksiin tai kokeisiin tai molempiin perustuva kilpailumenettely. Kilpailumenettely vahvistetaan liitteessä III.
Kilpailumenettely voidaan aloittaa myös varallaololuettelon laatimiseksi tulevia palvelukseen ottoa koskevia tarpeita varten.
Vaikka periaate, jonka mukaan suurin osa virkamiehistä otetaan palvelukseen avointen kilpailujen kautta, säilyy voimassa, nimittävä viranomainen voi päättää, poiketen siitä, mitä d alakohdassa säädetään, ja ainoastaan poikkeustapauksissa, järjestää toimielimen sisäisen kilpailun, joka on avoin myös Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3 a ja 3 b artiklassa tarkoitetuille sopimussuhteisille toimihenkilöille. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluviin toimihenkilöihin sovelletaan tätä osallistumista koskevia rajoituksia Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 7 kohdan mukaisesti sekä rajoituksia, jotka koskevat heille sopimussuhteisina toimihenkilöinä uskottuja tehtäviä.
Kilpailut ovat avoimia ainoastaan kyseisen toimielimen väliaikaisille toimihenkilöille, jotka on otettu palvelukseen Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 c artiklan nojalla. Toimielimet edellyttävät näiden kilpailujen vähimmäiskelpoisuusehtoina vähintään kymmenen vuoden palvelusaikaa väliaikaisena toimihenkilönä ja sitä, että henkilö on otettu palvelukseen väliaikaiseksi toimihenkilöksi valintamenettelyssä, jossa varmistettiin samojen normien noudattaminen kuin virkamiesten valinnalta edellytetään muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Poiketen tämän artiklan 1 kohdan a alakohdasta väliaikaisen toimihenkilön palvelukseen ottaneen toimielimen nimittävien viranomaisten on ennen toimielimen avoimen viran täyttämistä otettava valinnassa huomioon sisäiset kilpailut läpäisseiden hakijoiden ohella virkamiesten siirrot kyseisessä toimielimessä.
30 artikla
Nimittävä viranomainen nimeää jokaista kilpailua varten valintalautakunnan. Valintalautakunta laatii soveltuvien hakijoiden luettelon.
Nimittävä viranomainen valitsee tästä luettelosta hakijat, jotka nimitetään avoinna oleviin virkoihin.
Näillä hakijoilla on oikeus saada asianmukaista tietoa unionin toimielinten ja virastojen julkaisemista avoinna olevista soveltuvista viroista.
31 artikla
►M131 Virkamiehet voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan palkkaluokkiin SC 1–SC 2, AST 1–AST 4 tai AD 5–AD 8, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan 2 kohdan soveltamista. ◄ Toimielin vahvistaa kilpailuilmoituksen palkkaluokan seuraavin perustein:
tavoite ottaa palvelukseen 27 artiklan määritelmän mukaisesti mahdollisimman korkeat vaatimukset täyttäviä virkamiehiä;
vaadittavan työkokemuksen laatu.
Toimielinten erityistarpeiden täyttämiseksi myös ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ työmarkkinatilanne voidaan ottaa huomioon otettaessa virkamiehiä palvelukseen.
32 artikla
Palvelukseen otettu virkamies luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle tasolle.
Nimittävä viranomainen voi asianomaisen virkamiehen työkokemuksen huomioon ottamiseksi myöntää tälle enintään 24 kuukauden ikälisähyvityksen. Tämän artiklan soveltamiseksi annetaan yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä.
Tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, jonka luokitus on vahvistettu ►M131 kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen ◄ antamien luokitusperusteiden mukaisesti, säilyttää muuhun henkilöstöön kuuluvana hankkimansa ikälisät, jos hänet nimitetään virkamieheksi samassa palkkaluokassa välittömästi tämän jakson jälkeen.
33 artikla
Ennen nimittämistä virkaan siihen valitun hakijan on käytävä toimielimen asiantuntijalääkärin suorittamassa lääkärintarkastuksessa, jotta voidaan varmistaa hänen täyttävän 28 artiklan e kohdan vaatimukset.
Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun lääkärintarkastuksen perusteella annetaan kielteinen lääketieteellinen lausunto, hakija voi pyytää kahdenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun toimielin ilmoitti asiasta, että hänen tapauksensa annetaan käsiteltäväksi lääketieteelliselle komitealle, jossa on kolme lääkäriä, jotka nimittävä viranomainen on valinnut toimielimen palveluksessa olevien neuvottelevien lääkärien keskuudesta. Ensimmäisen kielteisen lausunnon antanutta neuvottelevaa lääkäriä kuullaan lääketieteellisessä komiteassa. Hakija voi antaa lääketieteelliselle komitealle valitsemansa lääkärin lausunnon. Kun lääketieteellisen komitean lausunnossa vahvistetaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa lääkärintarkastuksessa todetut johtopäätökset, hakija maksaa puolet lääkärinpalkkioista ja lisäkuluista.
34 artikla
Jos virkamies on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, 58 artiklassa tarkoitetun äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, nimittävä viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla. Koeajan kokonaiskesto ei missään olosuhteissa voi ylittää viittätoista kuukautta.
Tämä kertomus on annettava tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Koeajalla olevan lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä nimittävälle viranomaiselle, joka hankkii kolmen viikon kuluessa arviointeja käsittelevän pariteettikomitean lausunnon siitä, mitä toimia on toteutettava. Nimittävä viranomainen voi päättää koeaikaisen virkamiehen irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai määrätä virkamiehen toiseen yksikköön koeajan jäljellä olevaksi ajaksi.
Jos kertomuksessa suositellaan irtisanomista tai, poikkeuksellisissa olosuhteissa, koeajan pidentämistä 1 kohdan mukaisesti, koeajalla olevan virkamiehen lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä nimittävälle viranomaiselle, joka hankkii kolmen viikon kuluessa arviointeja käsittelevän pariteettikomitean lausunnon siitä, mitä toimia on toteutettava.
Koeajalla oleva virkamies, jonka työsuoritus tai käytös ei ole osoittautunut riittävän hyväksi, jotta hänet voitaisiin vakinaistaa, irtisanotaan.
2 LUKU
Hallinnollinen asema
35 artikla
Virkamies on jossakin seuraavista hallinnollisista asemista:
hän toimii työtehtävissä,
hänet on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin,
hän on virkavapaana henkilökohtaisista syistä,
hänet on vapautettu tehtävistään,
hän on virkavapaana asepalveluksen suorittamista varten ,
hän on vanhempainlomalla tai perhelomalla ,
hän on yksikön edun vuoksi myönnettävällä virkavapaalla.
1 jakso
TOIMIMINEN TYÖTEHTÄVISSÄ
36 artikla
Työtehtävissä toimii virkamies, joka IV osastossa säädetyin edellytyksin hoitaa sitä virkaa vastaavia tehtäviä, johon hänet on nimitetty tai jota hän hoitaa tilapäisesti.
2 jakso
TILAPÄINEN SIIRTO MUIHIN TEHTÄVIIN
37 artikla
Muiden tehtävien tilapäisestä hoitamisesta on kyse silloin, kun ►M56 vakinainen ◄ virkamies on nimittävän viranomaisen päätöksellä
viranhoitoon liittyvien seikkojen vuoksi
omasta pyynnöstään:
Virkamies säilyttää tässä asemassa 38 ja 39 artiklassa säädetyin edellytyksin kaikki oikeutensa, ja häntä koskevat edelleen kaikki velvollisuudet, jotka hänellä on sen toimielimen virkamiehenä, johon hänet alun perin nimitettiin. ►M23 Jollei eläkettä koskevista 77 artiklan kolmannen alakohdan säännöksistä muuta johdu, kuitenkin silloin, kun on kyse ensimmäisen alakohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa säädetystä muiden tehtävien tilapäisestä hoitamisesta, virkamieheen sovelletaan niitä määräyksiä, joita sovelletaan samaan palkkaluokkaan kuuluvaan virkamieheen siinä toimessa, jossa hän hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä. ◄
Työtehtävissä toimiva tai virkavapaalla henkilökohtaisista syistä oleva virkamies voi pyytää siirtoa tilapäisesti muihin tehtäviin, tai hänelle voidaan ehdottaa yksikön edun mukaista siirtoa tilapäisesti muihin tehtäviin. Kun virkamies on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin, henkilökohtaisista syistä myönnetty virkavapaus päättyy.
38 artikla
Yksikön edun mukaisesti tapahtuvan tilapäisen muihin tehtäviin siirron yhteydessä noudatetaan seuraavia sääntöjä:
Nimittävä viranomainen päättää tilapäisestä siirrosta asianomaista virkamiestä kuultuaan.
Nimittävä viranomainen vahvistaa tilapäisen siirron keston.
Asianomainen virkamies voi pyytää siirron päättymistä aina kuuden kuukauden kuluttua.
Virkamiehellä, joka hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä 37 artiklan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaan, on oikeus palkan erotukseen silloin, kun muista tilapäisesti hoidettavista tehtävistä maksettava kokonaispalkka on pienempi kuin kyseiseen palkkaluokkaan ja tasoon kuuluva palkka siinä toimielimessä, jonka palveluksessa virkamies alun perin on; virkamiehellä on myös oikeus saada kaikista muista tehtävien tilapäisestä hoitamisesta aiheutuneista lisäkuluista korvaus.
Virkamiehen, joka hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä 37 artiklan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaan, on maksettava eläkemaksut hänen palkkaluokkaan ja tasoon liittyvän peruspalkkansa perusteella siinä toimielimessä, jonka palveluksessa virkamies alun perin on.
Tilapäisesti muihin tehtäviin siirretty virkamies säilyttää virkansa sekä oikeutensa ikälisien kertymiseen ja mahdollisuuden ylennyksiin.
Tilapäisen siirron päättyessä virkamies palaa välittömästi hoitamaan aiemmin hoitamaansa virkaa.
39 artikla
Virkamiehen pyynnöstä tapahtuvan tilapäisen muihin tehtäviin siirron yhteydessä noudatetaan seuraavia sääntöjä:
Nimittävä viranomainen päättää siirrosta ja vahvistaa sen keston.
Kuuden kuukauden kuluttua tehtävien vastaanottamisesta virkamies voi pyytää tilapäisen siirron päättymistä. Tällöin hän palaa välittömästi hoitamaan aiemmin hoitamaansa virkaa.
Kyseisen määräajan päätyttyä hänen virkaansa voidaan nimittää toinen henkilö.
Sinä aikana, jona virkamies hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä, eläkemaksut ja mahdolliset eläkeoikeudet lasketaan siihen toimeen, joka virkamiehellä oli siinä toimielimessä, jonka palveluksessa virkamies alun perin on, liittyvän palkkaluokan ja tason mukaisesti maksettavan peruspalkan perusteella. ►M56 Kuitenkin 37 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan nojalla muita tehtäviä tilapäisesti hoitava virkamies, joka voi saada eläkeoikeudet siinä toimielimessä, jossa hän hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä, ei osallistu alkuperäisen toimielimensä eläkejärjestelmään tilapäisten tehtäviensä aikana. ◄
Virkamiestä, jolla on oikeus ►M112 työkyvyttömyyskorvaukseen ◄ sinä kautena, jolloin hän hoitaa tilapäisesti muita tehtäviä 37 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti, sekä kyseisenä kautena kuolleen virkamiehen oikeudenomistajia koskee näiden henkilöstösääntöjen säännökset ►M112 työkyvyttömyyskorvauksesta tai perhe-eläkkeestä ◄ ja niistä vähennetään sen toimielimen heille jo samoin perustein ja samaksi kaudeksi maksamat määrät, jonka palveluksessa virkamies hoitaa muita tehtäviä tilapäisesti.
Tämän säännöksen soveltamisesta ei saa seurata, että virkamies tai hänen oikeudenomistajansa saavat kokonaisuudessaan suuremman eläkkeen kuin mitä heille enintään maksettaisiin näiden henkilöstösääntöjen säännösten mukaan.
virkamies säilyttää tilapäisen muihin tehtäviin siirron aikana oikeutensa ikälisiin.
Kun muiden tehtävien tilapäinen hoitaminen päättyy, virkamies on siirrettävä ensimmäiseen palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu ►M112 hänen tehtäväryhmässään ◄ , jos hänellä on tähän toimeen vaaditut ominaisuudet. Jos virkamies kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hän säilyttää oikeudet palata samoin edellytyksin seuraavaan palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu ►M112 hänen tehtäväryhmässään ◄ ; jos virkamies kieltäytyy toisen kerran, hänet voidaan irtisanoa ilman eri toimenpiteitä sen jälkeen, kun sekakomiteaa on kuultu. Siihen asti kun virkamies tosiasiallisesti palaa aiempia tehtäviä vastaavaan toimeen, virkamiehen katsotaan edelleen hoitavan tilapäisesti muita tehtäviä palkatta.
3 jakso
VIRKAVAPAUS HENKILÖKOHTAISISTA SYISTÄ
40 artikla
Kukin uusittu virkavapaus voi kestää enintään vuoden. Henkilökohtaisista syistä myönnettävän virkavapauden kokonaispituus saa olla enintään ►M131 12 vuotta ◄ virkamiehen koko uran aikana.
Jos kuitenkin virkamies hakee kyseistä virkavapautta voidakseen:
kasvattaa lasta, jota pidetään liitteessä VII olevassa 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna huollettavana olevana lapsena ja jolla on toimielimen asiantuntijalääkärin toteama vakava henkinen tai ruumiillinen vamma ja joka vaatii jatkuvaa valvontaa tai hoitoa; tai
seurata puolisoaan, joka on myös unionin virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva ja jonka on näiden tehtäviensä vuoksi perustettava vakinainen asuinpaikka niin kauaksi virkavapautta hakevan virkamiehen asemapaikasta, että yhteisen kodin perustaminen kyseiseen paikkaan haittaisi virkavapautta hakevan virkamiehen tehtävien hoitoa, tai
avustaa puolisoaan, ylenevää polvea olevaa sukulaistaan, alenevaa polvea olevaa sukulaistaan, veljeään tai sisartaan, jolla on lääkärintodistuksella osoitettu vakava sairaus tai vaikea vamma,
virkavapaus voidaan uusia rajoituksetta, edellyttäen, että virkavapauden myöntämistä koskeva edellytys on edelleen voimassa jokaisen uusimisen yhteydessä.
►M112 Virkamies, joka ei harjoita ansiotoimintaa, voi kuitenkin pyynnöstä, joka on esitettävä kuukauden kuluessa hänelle henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden alkamisesta, saada kyseisissä artikloissa tarkoitetun suojan edellyttäen, että hän maksaa 72 artiklan 1 kohdassa ja 73 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen riskien kattamiseksi tarvittavista maksuista puolet henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden ensimmäisenä vuonna ja että hän maksaa kokonaan kyseiset maksut virkavapauden muulta ajalta. Hän ei kuitenkaan voi saada suojaa 73 artiklassa tarkoitettujen riskien osalta, ellei hänellä ole suojaa myös 72 artiklassa tarkoitettujen riskien osalta. Kyseiset maksut lasketaan virkamiehen viimeisen peruspalkan perusteella. ◄ Lisäksi virkamies, joka osoittaa, että hänellä ei ole mahdollisuutta saada eläkeoikeuksia muun eläkejärjestelmän perusteella, voi pyynnöstänsä saada edelleen uudet eläkeoikeudet enintään vuoden ajan edellyttäen, että hän maksaa kolminkertaisena ►M56 83 artiklan 2 kohdassa säädetyn määrän; maksuosuus lasketaan virkamiehen palkkaluokkaan ja tasoon liittyvän peruspalkan perusteella. ◄
Henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden osalta noudatetaan seuraavia sääntöjä:
Nimittävä viranomainen myöntää virkavapauden asianomaisen virkamiehen pyynnöstä.
Virkavapauden uusimista on haettava kaksi kuukautta ennen virkavapauden päättymistä.
Toinen henkilö voidaan nimittää virkaan, jota virkamies on hoitanut.
Henkilökohtaisista syistä myönnetyn loman päättyessä virkamies on siirrettävä ensimmäiseen palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu ►M112 hänen tehtäväryhmässään ◄ , jos hänellä on tähän toimeen vaaditut ominaisuudet. Jos virkamies kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hän säilyttää oikeudet palata samoin edellytyksin seuraavaan palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu ►M112 hänen tehtäväryhmässään ◄ ; jos virkamies kieltäytyy toisen kerran, hänet voidaan irtisanoa ilman eri toimenpiteitä sen jälkeen, kun sekakomiteaa on kuultu. Siihen asti kun virkamies tosiasiallisesti palaa aiempia tehtäviä vastaavaan toimeen ►M112 tai kun hänet siirretään tilapäisesti muihin tehtäviin ◄ , virkamiehen katsotaan olevan edelleen henkilökohtaisista syistä myönnetyllä lomalla palkatta.
4 jakso
TEHTÄVISTÄ VAPAUTTAMINEN
41 artikla
Nimittävä viranomainen vahvistaa pariteettikomitean lausunnon saatuaan luettelon niistä virkamiehistä, joita tämä toimenpide koskee, ottaen huomioon virkamiesten pätevyyden, tehokkuuden, käytöksen viranhoidossa, perhetilanteen ja virkaiän. Virkamiehet, jotka hoitavat jotakin edellisessä alakohdassa tarkoitetuista viroista ja jotka haluavat tulla vapautetuiksi tehtävistään, merkitään luetteloon ilman eri toimenpiteitä.
Luetteloon merkityt virkamiehet vapautetaan tehtävistä nimittävän viranomaisen päätöksellä.
Virkamiehellä on kahden vuoden ajan tehtävistä vapauttamisen jälkeen etuoikeus mihin tahansa ►M112 hänen tehtäväryhmäänsä ◄ kuuluvaan ja palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan, joka tulee avoimeksi tai perustetaan, sillä edellytyksellä, että hänellä on virkaan vaadittu soveltuvuus.
Tehtävistä vapautettu virkamies saa korvauksen, joka lasketaan liitteessä IV vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
Sen, jota asia koskee, uusia tehtäviä hoitaessaan saamat palkat vähennetään edellisessä alakohdassa säädetystä korvauksesta, siltä osin kuin nämä palkat yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittävät virkamiehen viimeisen kokonaispalkan, joka perustuu sen kuukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaan palkkataulukkoon, jona korvaus on maksettava.
Asianomaisen on esitettävä vaaditut kirjalliset todisteet, ja ilmoitettava toimielimelle kaikki sellaiset tekijät, jotka ovat omiaan muuttamaan hänen oikeuksiaan.
Korvaukseen ei sovelleta korjauskerrointa.
Tämän artiklan neljännessä alakohdassa tarkoitettuihin korvaukseen ja viimeiseen kokonaispalkkaan sovelletaan kuitenkin ►C4 liitteessä XI olevan 3 artiklan 5 kohdan a alakohdassa säädettyä painotusta, joka ◄ vahvistetaan sen jäsenvaltion mukaan, jossa saaja on osoittanut asuvansa edellyttäen, että kyseinen jäsenvaltio oli saajan viimeinen asemapaikka. Siinä tapauksessa, että kyseisen jäsenvaltion valuutta ei ole euro, korvaus lasketaan näiden henkilöstösääntöjen 63 artiklan mukaisten muuntokurssien perusteella.
5 jakso
VIRKAVAPAUS ASEPALVELUKSEN SUORITTAMISTA VARTEN
42 artikla
Virkamiehelle, joka kutsutaan suorittamaan pakollista asevelvollisuutta, sotilaskoulutukseen tai kertausharjoituksiin, myönnetään virkavapautta asepalveluksen suorittamista varten.
Pakolliseen asepalvelukseen kutsuttu virkamies lakkaa saamasta palkkaa, mutta säilyttää näiden henkilöstösääntöjen mukaiset oikeutensa ikälisiin ja ylennyksiin. Hän säilyttää myös eläkeoikeutensa, jos hän asepalveluksen suorittamisen jälkeen maksaa takautuvasti maksunsa eläkejärjestelmään.
Virkamies saa sotilaskoulutuksen tai kertausharjoitusten ajalta edelleen palkkansa, josta vähennetään hänen kyseisen jakson aikana saamansa sotilaspäiväraha.
6 jakso
VANHEMPAINLOMA TAI PERHELOMA
42 a artikla
Virkamiehellä on oikeus kunkin lapsen osalta enintään kuuden kuukauden pituiseen vanhempainlomaan ilman peruspalkkaa, ja se on pidettävä lapsen syntymää tai lapseksiottamista seuraavien 12 vuoden kuluessa. Loman pituus voi olla kaksinkertainen kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen vahvistamien yleisten täytäntöönpanosäännösten nojalla yksinhuoltajiksi tunnustettujen vanhempien ja niiden vanhempien kohdalla, joiden huollettavana olevalla lapsella on toimielimen asiantuntijalääkärin toteama vamma tai vakava sairaus. Loma on pidettävä vähintään kuukauden pituisissa jaksoissa.
Virkamies kuuluu vanhempainlomansa aikana edelleen sairausvakuutusjärjestelmään. Hänelle kertyy edelleen vanhuuseläkettä, ja hän säilyttää oikeutensa huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään ja koulutuslisään. Hän säilyttää myös virkansa, oikeutensa ikälisien kertymiseen ja mahdollisuutensa ylennykseen. Loma voidaan pitää jäämällä kokonaan työstä pois tai tekemällä puolipäivätyötä. Jos vanhempainloma otetaan puolipäiväisenä, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu enimmäispituus on kaksinkertainen. Vanhempainlomansa aikana virkamiehellä on oikeus ►M157 1 189,07 euroa ◄ lisään kuukaudessa tai 50 prosenttiin tästä määrästä, jos hän tekee puolipäivätyötä. Hän ei saa harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa. Toimielin maksaa 72 ja 73 artiklassa säädetyn sosiaaliturvamaksun kokonaisuudessaan, ja se lasketaan virkamiehen peruspalkan perusteella. Jos loma pidetään puolipäiväisenä, tätä säännöstä sovelletaan kuitenkin ainoastaan koko peruspalkan ja suhteessa vähennetyn peruspalkan erotukseen. Tosiasiallisesti maksetusta peruspalkan osasta virkamiehen maksettavaksi tuleva osuus lasketaan soveltaen samoja prosenttilukuja kuin jos hän työskentelisi täysipäiväisesti.
Lisän suuruus on ►M140 ►M157 1 585,45 euroa ◄ yksinhuoltajavanhemmille ◄ kuukaudessa tai 50 prosenttia tästä määrästä, jos virkamies tekee puolipäivätyötä, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien ja niiden vanhempien kohdalla, joiden huollettavana olevalla lapsella on asiantuntijalääkärin toteama vamma tai vakava sairaus, sekä vanhempainloman kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta silloin, kun tällaisen loman pitää isä äitiysloman aikana tai kumpi tahansa vanhemmista välittömästi äitiysloman jälkeen, lapseksiottamisloman aikana tai välittömästi lapseksiottamisloman jälkeen.
Vanhempainlomaa voidaan jatkaa vielä kuudella kuukaudella, jolta ajalta maksettavan lisän määrä on 50 prosenttia toisessa kohdassa tarkoitetusta määrästä. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen yksinhuoltajavanhempien osalta vanhempainlomaa voidaan jatkaa vielä 12 kuukaudella, jolta ajalta maksettavan lisän määrä on 50 prosenttia kolmannessa kohdassa tarkoitetusta määrästä.
Tässä artiklassa mainittuja määriä päivitetään yhdenmukaisesti palkkojen kanssa.
42 b artikla
Kun virkamiehen puolisolla, ylenevää polvea olevalla sukulaisella, alenevaa polvea olevalla sukulaisella, veljellä tai sisarella on lääkärintodistuksella osoitettu vakava sairaus tai vaikea vamma, virkamiehellä on oikeus perhelomaan ilman peruspalkkaa. Tämän loman kokonaispituus ei saa ylittää yhdeksää kuukautta virkamiehen koko uran aikana.
Tällöin sovelletaan 42 a artiklan toisen kohdan säännöksiä.
7
jakso
Yksikön edun vuoksi myönnettävä virkavapaa
42 c artikla
Vähintään kymmenen vuotta palveluksessa ollut virkamies voidaan aikaisintaan viisi vuotta ennen virkamiehen eläkeikää asettaa nimittävän viranomaisen päätöksellä virkavapaalle yksikön edun vuoksi sellaisten organisatoristen tarpeiden perusteella, jotka liittyvät uusien taitojen hankkimiseen toimielimissä.
Niiden virkamiesten kokonaismäärä, jotka kunakin vuonna on asetettu yksikön edun vuoksi myönnettävälle vapaalle, saa olla enintään 5 prosenttia kaikkien toimielinten edellisenä vuonna eläkkeelle siirtyneiden virkamiesten määrästä. Näin laskettu kokonaismäärä jaetaan toimielimille sen mukaan, kuinka monta virkamiestä kullakin oli palveluksessaan edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta. Näin saatu määrä pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaislukuun kussakin toimielimessä.
Tällainen virkavapaa ei ole kurinpitotoimenpide.
Virkavapaa kestää periaatteessa kunnes virkamies saavuttaa eläkeiän. Poikkeuksellisissa olosuhteissa nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää keskeyttää virkavapaan, jolloin virkamies palaa toimeen.
Kun yksikön edun vuoksi myönnetyllä virkavapaalla oleva virkamies saavuttaa eläkeiän, hänet siirretään ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle.
Yksikön edun vuoksi myönnettyyn virkavapaaseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:
toinen virkamies voidaan nimittää virkaan, jota virkamies on hoitanut;
virkamiehelle, joka on yksikön edun vuoksi myönnetyllä virkavapaalla, ei kerry oikeutta ikälisiin eikä ylennykseen.
Tällaiselle virkavapaalle asetettu virkamies saa korvauksen, joka lasketaan liitteen IV mukaisesti.
Virkamiehen pyynnöstä korvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan kyseisen korvauksen perusteella. Tällöin palvelusaika yksikön edun vuoksi virkavapaalla olevana virkamiehenä otetaan huomioon laskettaessa eläkkeeseen oikeuttavia palvelusvuosia liitteessä VIII olevan 2 artiklan mukaisesti.
Korvaukseen ei sovelleta korjauskerrointa.
3 LUKU
Arviointi, ikälisien kertyminen ja ylentäminen
43 artikla
Virkamiehen pätevyydestä, tehokkuudesta ja käytöksestä viranhoidossa laaditaan vuosittain arviointi kunkin toimielimen nimittävän viranomaisen 110 artiklan mukaisesti vahvistamien säännösten mukaisesti. Arvioinnissa todetaan, onko virkamiehen suoritustaso ollut tyydyttävä. Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa säännökset, joilla annetaan oikeus hakea arviointimenettelyssä muutosta, mikä on tehtävä ennen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen tekemistä.
Palkkaluokasta AST 5 alkaen arviointiin voi sisältyä myös virkamiehen työsuorituksen perusteella annettava lausunto siitä, onko hänellä hallintovirkamiehen tehtävien hoitamisessa vaadittavia ominaisuuksia.
Arviointi annetaan tiedoksi virkamiehelle. Virkamiehellä on oikeus tehdä siihen kaikki tarpeellisiksi katsomansa huomautukset.
44 artikla
Virkamies, joka on ollut kaksi vuotta palkkaluokkansa yhdellä palkkatasolla, etenee ilman eri toimenpiteitä kyseisen palkkaluokan seuraavalle tasolle, jollei hänen työsuoritustaan ole arvioitu epätyydyttäväksi 43 artiklassa tarkoitetussa viimeisimmässä vuosittaisessa arvioinnissa. Virkamies etenee palkkaluokkansa seuraavalle tasolle viimeistään neljän vuoden kuluttua, jollei sovelleta 51 artiklan 1 kohdassa vahvistettua menettelyä.
Kun virkamies nimitetään yksikönpäälliköksi, johtajaksi tai pääjohtajaksi samassa palkkaluokassa, hän saa nimityksen voimaan tullessa takautuvasti yhden ikälisän tässä palkkaluokassa, edellyttäen että hänen työsuorituksensa ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajalta on arvioitu tyydyttäväksi 43 artiklan mukaisesti. Tämä ikälisä merkitsee kuukausittaisen peruspalkan korotusta, joka vastaa prosentteina yhtä suurta osuutta kuin eteneminen kunkin palkkaluokan ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle. Jos korotuksen määrä on tätä pienempi tai jos virkamies on jo palkkaluokkansa viimeisellä palkkatasolla, hän saa peruspalkan korotuksen, jonka avulla varmistetaan korotus ensimmäiseltä palkkatasolta toiselle palkkatasolle, kunnes hänen seuraava ylennyksensä tulee voimaan.
45 artikla
45 a artikla
Edellä 5 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdasta poiketen tehtäväryhmään AST kuuluva virkamies voi palkkaluokasta 5 lähtien siirtyä tehtäväryhmään AD edellyttäen, että
hänet on valittu tämän artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen osallistumaan tämän kohdan b alakohdan mukaiseen pakolliseen koulutusohjelmaan,
hän on suorittanut nimittävän viranomaisen määrittelemän koulutusohjelman, joka käsittää joukon pakollisia koulutusmoduuleja, ja
hän on nimittävän viranomaisen laatimassa luettelossa hakijoista, jotka ovat läpäisseet suullisen ja kirjallisen kokeen, sen osoittamiseksi, että hän on osallistunut tämän kohdan b alakohdassa mainittuun koulutusohjelmaan ja suorittanut sen hyväksyttävästi. Tämän kokeen sisältö vahvistetaan liitteessä III olevan 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.
Komitea voi kuulla virkamiehiä, jotka ovat hakeneet osallistumista edellä mainittuun koulutusohjelmaan, sekä nimittävän viranomaisen edustajia. Se antaa määräenemmistöllä perustellun lausunnon nimittävän viranomaisen esittämästä alustavasta luettelosta. Nimittävä viranomainen vahvistaa luettelon virkamiehistä, joilla on oikeus osallistua edellä mainittuun koulutusohjelmaan.
46 artikla
Ylempään palkkaluokkaan 45 artiklan mukaisesti nimitetty virkamies luokitellaan tämän palkkaluokan ensimmäiselle tasolle. Palkkaluokkien AD 9—AD 13 virkamiehet, jotka on nimitetty ylempään palkkaluokkaan 45 artiklan mukaisesti ja jotka hoitavat yksikönpäällikön tehtäviä, luokitellaan heidän uuden palkkaluokkansa toiselle tasolle. Samaa järjestelyä sovelletaan virkamieheen, joka:
on ylennetty johtajan tai pääjohtajan virkaan, tai
on johtajan tai pääjohtajan virassa ja johon sovelletaan 44 artiklan toisen kohdan viimeistä virkettä.
4 LUKU
Tehtävien lopullinen päättyminen
47 artikla
Palvelussuhteen lopulliseen päättymiseen johtaa:
irtisanoutuminen,
irtisanominen viran puolesta,
siirtäminen eläkkeelle yksikön edun vuoksi,
irtisanominen epäpätevyyden vuoksi,
viraltapano,
eläkkeelle siirtäminen,
kuolema.
1 jakso
Irtisanoutuminen
48 artikla
Virkamiehen, joka haluaa irtisanoutua virastaan, on pyydettävä yksiselitteisellä kirjallisella ilmoituksella lopullista eroa toimielimen palveluksesta.
Nimittävän viranomaisen on annettava irtisanoutumisen vahvistava päätös kuukauden kuluessa virkamiehen eronpyynnön vastaanottamisesta. ►M23 Kuitenkin nimittävä viranomainen voi hylätä eronpyynnön, jos virkamiestä koskeva kurinpitomenettely on vireillä eropyynnön vastaanottamispäivänä tai jos tällainen menettely on pantu vireille kolmenkymmenen päivän kuluessa kyseisen päivän jälkeen. ◄
Irtisanoutuminen tulee voimaan nimittävän viranomaisen vahvistamasta päivästä alkaen; kyseinen päivä saa tehtäväryhmässä AD olla enintään kolme kuukautta ja ►M131 tehtäväryhmissä AST ja AST/SC ◄ enintään yhtä kuukautta myöhempi kuin se päivä, jota virkamies on eronpyynnössään ehdottanut.
2 jakso
Irtisanominen viran puolesta
49 artikla
Virkamies voidaan irtisanoa tehtävistään viran puolesta vain, jos hän ei enää täytä 28 artiklan a kohdassa säädettyjä edellytyksiä, sekä ►M23 edellä ►M112 ————— ◄ 39 ja 40 artiklassapa 41 artiklan 4 ja 5 kohdassa sekä liitteessä VIII olevassa 14 artiklan toisessa alakohdassa säädetyissä tapauksissa. ◄
Nimittävä viranomainen tekee asiassa perustellun päätöksen saatuaan pariteettikomitean lausunnon ja kuultuaan asianomaista virkamiestä.
3 jakso
Eläkkeelle siirtäminen yksikön edun vuoksi
50 artikla
►M112 Edellä 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu johtavassa asemassa oleva virkamies ◄ , voidaan siirtää nimittävän viranomaisen päätöksellä eläkkeelle yksikön edun vuoksi.
Tällainen eläkkeelle siirtäminen ei ole kurinpitotoimenpide. Tällä tavoin virastaan eläkkeelle siirretty virkamies, jota ei ole siirretty ►M112 ————— ◄ toiseen hänen palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan, saa liitteessä IV vahvistetuilla edellytyksillä lasketun korvauksen.
Asianomaisen kyseisenä aikana uusia tehtäviään hoitaessaan saama palkka vähennetään edellisessä alakohdassa säädetystä korvauksesta, siltä osin kuin tämä palkka yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittää viimeisen kokonaispalkan, jonka virkamies on saanut tehtäviään suorittaessaan.
Kyseisen henkilön uusia tehtäviään hoitaessaan saamat palkat vähennetään edellisessä alakohdassa säädetystä korvauksesta, siltä osin kuin nämä palkat yhdessä tämän korvauksen kanssa ylittävät virkamiehen viimeisen kokonaispalkan, joka perustuu sen kuukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaan palkkataulukkoon, jona korvaus on maksettava.
Kyseisen henkilön on pyydettäessä toimitettava kirjallinen näyttö ja ilmoitettava toimielimelleen sellaisista seikoista, joilla saattaa olla vaikutusta etuuden saantiin.
Korvaukseen ei sovelleta korjauskerrointa.
Liitteessä VIII olevan 45 artiklan kolmatta, neljättä ja viidettä kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.
Kun virkamiehen oikeus edellä tarkoitettuun korvaukseen lakkaa, hänellä on, jos hän on ►M131 58 ◄ vuotta täyttänyt, oikeus eläkkeeseen, josta ei tehdä liitteessä VIII olevan 9 artiklan mukaista vähennystä.
4 jakso
Epäpätevyyttä koskevat menettelyt
51 artikla
Sisäisiä määräyksiä hyväksyessään kunkin toimielimen nimittävä viranomainen noudattaa seuraavia vaatimuksia:
virkamies, joka kolmen peräkkäisen 43 artiklassa tarkoitetun epätyydyttävän vuosittaisen arvioinnin perusteella ei ole edelleenkään edistynyt ammattipätevyydessään, alennetaan yhtä palkkaluokkaa alempaan palkkaluokkaan. Jos virkamiehen työsuoritukset ovat vielä kahden seuraavankin vuosittaisen arvioinnin perusteella epätyydyttäviä, hänet irtisanotaan;
virkamiehen palkkaluokan alentamista tai irtisanomista koskevassa ehdotuksessa on mainittava syyt, joihin se perustuu, ja ehdotus on annettava asianomaiselle virkamiehelle tiedoksi. Nimittävän viranomaisen ehdotus saatetaan 9 artiklan 6 kohdassa säädetyn neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltäväksi.
Korvausta ei makseta, jos virkamies eroaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisen jälkeen tai jos hänellä on oikeus välittömästi maksettavaan täyteen eläkkeeseen. Jos hän on oikeutettu saamaan kansallista työttömyyskorvausta, tätä etuutta vastaava määrä vähennetään edellä tarkoitetusta korvauksesta.
Aika, jolta 5 kohdassa tarkoitetut maksut suoritetaan, on
kolme kuukautta, jos virkamies on ollut palveluksessa alle viisi vuotta silloin kun irtisanomispäätös tehdään,
kuusi kuukautta, jos virkamies on ollut palveluksessa vähintään viisi mutta alle 10 vuotta,
yhdeksän kuukautta, jos virkamies on ollut palveluksessa vähintään 10 mutta alle 20 vuotta,
kaksitoista kuukautta, kun virkamies on ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta.
5 jakso
Eläkkeelle siirtäminen
52 artikla
Virkamies siirretään eläkkeelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 50 artiklan säännösten soveltamista,
joko ilman eri toimenpiteitä sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana hän täyttää 66 vuotta, tai
hänen omasta hakemuksestaan hakemuksessa esitetyn eläkkeellejäämiskuukauden viimeisenä päivänä, jos virkamies on saavuttanut eläkeiän tai jos hän on 58 vuoden iän ja eläkeiän välillä ja täyttää välittömästi myönnettävää eläkettä koskevat edellytykset liitteessä VIII olevan 9 artiklan mukaisesti. Edellä 48 artiklan toisen kohdan toisessa virkkeessä säädettyä sovelletaan soveltuvin osin.
Virkamies voi kuitenkin omasta pyynnöstään, siinä tapauksessa että nimittävä viranomainen pitää pyyntöä perusteltuna yksikön edun vuoksi, jatkaa työskentelyä 67-vuotiaaksi asti tai poikkeustapauksissa 70-vuotiaaksi asti; siinä tapauksessa hän jää ilman eri toimenpiteitä eläkkeelle sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona hän saavuttaa kyseisen iän.
Nimittävän viranomaisen päätös sallia virkamiehen jatkaa palveluksessa 66 ikävuoden jälkeen tehdään enintään yhden vuoden ajaksi. Se voidaan uusia virkamiehen pyynnöstä.
53 artikla
Virkamies, jonka työkyvyttömyyslautakunta on todennut täyttävän 78 artiklassa säädetyt ►M62 siirretään viranpuolesta eläkkeelle sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona nimittävä viranomainen toteaa virkamiehen olevan lopullisesti kyvytön hoitamaan tehtäviään. ◄
6 jakso
Kunniaylennys
54 artikla
Palvelussuhteen lopullisesti päättyessä virkamiehelle voidaan nimittävän viranomaisen päätöksellä myöntää kunniaylennys ►M112 joko hänen palkkaluokassaan tai välittömästi ylemmässä palkkaluokassa ◄ . Kunniaylennyksestä ei saa rahallista etua.
IV OSASTO
VIRKAMIEHEN TYÖEHDOT
1 LUKU
Työaika
55 artikla
Lisäksi ►M31 ————— ◄ virkamiestä voidaan yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten perusteella vaatia päivystämään tavanomaisen työajan ulkopuolella työpaikallaan tai kotona. ►M131 Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt henkilöstökomiteaa kuultuaan. ◄
◄55 a artikla
Nimittävä viranomainen voi myöntää luvan osa-aikaiseen työhön, jos se on yksikön edun mukaista.
Virkamiehellä on oikeus lupaan seuraavissa tapauksissa:
hoitaakseen huollettavana olevaa alle 9-vuotiasta lasta,
hoitaakseen huollettavana olevaa 9–12-vuotiasta lasta, kun työajan vähennys on enintään 20 prosenttia normaalityöajasta,
hoitaakseen huollettavana olevaa alle 14-vuotiasta lasta, kun virkamies on yksinhuoltaja,
vaikeissa ongelmatilanteissa hoitaakseen huollettavana olevaa alle 14-vuotiasta lasta, kun työajan vähennys on enintään 5 prosenttia normaalityöajasta. Tällöin ei sovelleta liitteessä IV a olevan 3 artiklan kahta ensimmäistä kohtaa. Jos molemmat vanhemmat ovat unionin palveluksessa, vain toisella heistä on oikeus tällaiseen työajan vähennykseen,
hoitaakseen vakavasti sairasta tai vammaista puolisoaan, ylenevää polvea olevaa sukulaistaan, alenevaa polvea olevaa sukulaistaan, veljeään tai sisartaan,
osallistuakseen täydennyskoulutukseen tai
eläkeiän saavuttamista edeltävien kolmen viimeisen vuoden aikana, 58 vuoden iästä alkaen.
Kun lupaa osa-aikatyöhön on pyydetty täydennyskoulutukseen osallistumiseksi tai eläkeiän saavuttamista edeltävien kolmen viimeisen vuoden aikana, mutta ei ennen 58 vuoden ikää, nimittävä viranomainen voi ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa ja pakottavista yksikön edun mukaisista syistä evätä luvan tai lykätä sen voimaantuloa.
Kun tätä oikeutta käytetään vakavasti sairaan tai vammaisen puolison, ylenevää polvea olevan sukulaisen, alenevaa polvea olevan sukulaisen, veljen tai sisaren hoitamiseksi tai täydennyskoulutukseen osallistumiseksi, osa-aikatyöjaksojen yhteenlaskettu kesto saa olla enintään viisi vuotta virkamiehen koko uran aikana.
55b artikla
Virkamies voi pyytää lupaa tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ, kun nimittävä viranomainen katsoo viran olevan tällaiseen työntekoon soveltuva. Lupaan tehdä puolipäivätyötä jakamalla työ ei sovelleta aikarajoitusta; nimittävä viranomainen voi kuitenkin peruuttaa luvan yksikön edun nimissä ilmoittamalla siitä etukäteen kuusi kuukautta aikaisemmin. Samalla tavalla nimittävä viranomainen voi peruuttaa luvan kyseisen virkamiehen pyynnöstä ja ilmoittamalla siitä etukäteen vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin. Siinä tapauksessa virkamies voidaan siirtää toiseen virkaan.
Tällöin sovelletaan liitteessä IV a olevaa 3 artiklaa, lukuun ottamatta toisen kohdan kolmatta virkettä, ja 59 a artiklaa.
Nimittävä viranomainen voi vahvistaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
56 artikla
Virkamiestä voidaan vaatia tekemään ylitöitä ainoastaan kiireellisissä tapauksissa tai työmäärän ollessa poikkeuksellisen suuri; yötyöhön sekä työhön sunnuntaisin ja yleisinä vapaapäivinä voidaan antaa lupa ainoastaan nimittävän viranomaisen vahvistamaa menettelyä noudattaen. ►M23 Virkamiehellä teetettyjen ylityötuntien kokonaismäärä saa olla enintään 150 tuntia kuuden kuukauden jakson aikana. ◄
►M112 Tehtäväryhmän AD ja tehtäväryhmän AST 5—11 ◄ virkamiesten tekemät ylityötunnit eivät anna oikeutta korvaukseen tai palkkaan.
Tehtäväryhmien ja palkkaluokkien SC 1–SC 6 ja AST 1–AST 4 virkamiehillä on liitteessä VI vahvistetuin edellytyksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus vapaana tai palkkana, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista myöntää korvaavaa vapaata sitä kuukautta seuraavien kahden kuukauden kuluessa, jonka aikana ylityötunnit on tehty.
56 a artikla
Tutkimus- ja investointimäärärahoista palkattu, ►M30 ————— ◄ laitoksen palveluksessa oleva tai epäsuoriin toimiin osallistuva virkamies, jonka edellytetään työskentelevän säännöllisesti öisin, lauantaisin, sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä, voi saada korvauksen keskeytymättömästä vuorotyöstä, joka perustuu toimielimen yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten vuoksi tekemään päätökseen ja jonka toimielin katsoo luonteeltaan säännölliseksi ja pysyväksi.
Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tällaisiin korvauksiin oikeutettujen virkamiesten ryhmät, korvausten myöntämisen edellytykset ja korvausten määrät.
Keskeytymätöntä vuorotyötä tekevän virkamiehen tavanomainen työaika ei saa ylittää tavanomaisen työajan perusteella laskettua vuosityöaikaa.
56 b artikla
►M31 ————— ◄ Virkamies on oikeutettu korvaukseen, jos hän joutuu sellaisen päätöksen perusteella, jonka nimittävä viranomainen on tehnyt yksikön tarpeiden tai työturvallisuusmääräysten vuoksi, päivystämään säännöllisesti toimielimen palveluksessa joko työpaikalla tai kotonaan tavanomaisen työajan ulkopuolella.
Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tällaisiin korvauksiin oikeutettujen virkemiesten ryhmät, korvausten myöntämisen edellytykset ja korvausten määrät.
56 c artikla
Tietyille virkamiehille voidaan myöntää korvaus raskaan työn vuoksi.
Komissio määrittää henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tällaisiin korvauksiin oikeutettujen virkamiesten ryhmät, korvausten myöntämisen edellytykset ja korvausten määrät.
2 LUKU
Lomat
57 artikla
Virkamiehellä on kalenterivuoden aikana oikeus vähintään 24:n ja enintään 30 työpäivän pituiseen vuosilomaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ►M131 toimielinten nimittävät viranomaiset ◄ ovat vahvistaneet yhteisellä sopimuksella saatuaan henkilöstösääntökomitean lausunnon.
Tämän vuosiloman lisäksi virkamiehelle voidaan pyynnöstä myöntää poikkeuksellisesti erityislomaa. Erityislomia koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä V.
58 artikla
Raskaana olevilla naisilla on 57 artiklassa säädettyjen lomien lisäksi lääkärintodistuksen perusteella oikeus 20 viikon lomaan. Loma saa alkaa aikaisintaan kuusi viikkoa ennen lääkärintodistuksessa ilmoitettua arvioitua laskettua synnytysaikaa, ja se saa päättyä aikaisintaan 14 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jos lapsia syntyy kaksi tai useampia tai jos kyseessä on ennenaikainen synnytys tai jos syntynyt lapsi on vammainen tai vakavasti sairas, loman pituus on 24 viikkoa. Tätä säännöstä sovellettaessa ennenaikaisella synnytyksellä tarkoitetaan synnytystä, joka tapahtuu ennen 34. raskausviikon päättymistä.
59 artikla
Asianomaisen virkamiehen on mahdollisimman pian ilmoitettava toimielimelleen kykenemättömyydestään hoitaa tehtäviään sekä samanaikaisesti ilmoitettava senhetkinen osoitteensa. Hänen on toimitettava lääkärintodistus, jos hän on poissa yli kolme päivää. Todistus on lähetettävä viimeistään viidentenä poissaolopäivänä, mistä postileimaa pidetään osoituksena. Ellei todistusta ole lähetetty määräajassa, poissaoloa pidetään luvattomana, paitsi jos lähettämättä jättäminen johtuu virkamiehestä riippumattomista syistä.
Sairaslomalla oleva virkamies voidaan koska tahansa velvoittaa osallistumaan toimielimen järjestämään lääkärintarkastukseen. Jos tarkastusta ei voida tehdä virkamiehestä johtuvista syistä, poissaolo katsotaan luvattomaksi siitä päivästä alkaen, jolloin lääkärintarkastus oli tarkoitus tehdä.
Jos tarkastuksen tuloksena todetaan, että virkamies kykenee hoitamaan tehtäviään, hänen poissaolonsa katsotaan perusteettomaksi tarkastuspäivästä alkaen, jollei seuraavasta alakohdasta muuta johdu.
Jos virkamies katsoo, että nimittävän viranomaisen järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät ovat lääketieteellisesti perusteettomia, hän tai hänen nimissään toimiva lääkäri voi kahden työpäivän kuluessa pyytää toimielimestä riippumattoman lääkärin lausuntoa.
Toimielin toimittaa pyynnön viipymättä toiselle, virkamiehen lääkärin ja toimielimen asiantuntijalääkärin yhteisestä sopimuksesta nimeämälle lääkärille. Jollei tällaiseen sopimukseen päästä viiden päivän kuluessa, toimielin valitsee yhden niistä henkilöistä, jotka on merkitty nimittävän viranomaisen yhdessä henkilöstökomitean kanssa tätä tarkoitusta varten vuosittain laatimaan riippumattomien lääkäreiden luetteloon. Virkamies voi kahden työpäivän kuluessa hakea muutosta toimielimen valintaan, jolloin toimielin valitsee luettelosta toisen henkilön; uusi valinta on lopullinen.
Riippumattoman lääkärin lausunto, jonka tämä on antanut virkamiehen lääkäriä ja toimielimen asiantuntijalääkäriä kuultuaan, on velvoittava. Siinä tapauksessa, että riippumattoman lääkärin lausunnossa vahvistetaan toimielimen järjestämän lääkärintarkastuksen päätelmät, poissaoloa käsitellään perusteettomana tarkastuspäivästä alkaen. Siinä tapauksessa, että riippumattoman lääkärin lausunnossa ei vahvisteta kyseisen tarkastuksen päätelmiä, poissaoloa käsitellään kaikissa tarkoituksissa perusteltuna.
Kiistanalaisissa tapauksissa sovelletaan 1 kohdan viidennestä seitsemänteen alakohdassa säädettyä menettelyä.
Jälkimmäisessä tapauksessa toimielin maksaa lääkärinpalkkion siihen enimmäismäärään asti, jonka nimittävä viranomainen vahvistaa enintään kolmeksi vuodeksi saatuaan henkilöstösääntökomitean lausunnon.
59 a artikla
Kun virkamiehelle on annettu lupa hoitaa tehtäviään osa-aikaisesti, hänen vuosilomapäiviensä määrää vähennetään kyseisen osa-aikatyön ajalta vastaavassa suhteessa.
60 artikla
Virkamies ei saa olla poissa työstä ilman esimieheltään etukäteen saamaansa lupaa, paitsi jos kyseessä on sairaus tai tapaturma. Asianmukaisesti todettu luvaton poissaolo vähennetään kyseisen virkamiehen vuosilomasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kurinpitosäännösten mahdollista soveltamista. Jos vuosilomaa ei enää ole jäljellä, virkamies menettää palkan luvatonta poissaoloa vastaavalta ajalta.
Jos virkamies haluaa viettää sairauslomansa muualla kuin asemapaikassaan, hänen on saatava siihen nimittävältä viranomaiselta etukäteen lupa.
3 LUKU
Yleiset vapaapäivät
61 artikla
Luettelot yleisistä vapaapäivistä vahvistetaan unionin toimielinten nimittävien viranomaisten yhteisellä sopimuksella henkilöstösääntökomitean lausunnon saamisen jälkeen.
V OSASTO
VIRKAMIEHEN PALKKAUS JA SOSIAALISET EDUT
1 LUKU
Palkka ja kulukorvaukset
1 jakso
PALKKA
62 artikla
Liitteessä VII vahvistetuin edellytyksin ja ellei toisin ole nimenomaisesti säädetty, tehtäväänsä nimitetyllä virkamiehellä on oikeus palkkaluokkansa ja tasonsa mukaiseen palkkaan.
Virkamies ei voi luopua tästä oikeudesta.
Palkka muodostuu peruspalkasta, perhelisistä ja muista korvauksista.
63 artikla
Virkamiehen palkka ilmaistaan euroina. Se maksetaan sen maan valuutassa, jossa hän hoitaa tehtäviään, tai euroina.
Kun palkka maksetaan muuna rahana kuin euroina, se lasketaan niiden vaihtokurssien perusteella, joita käytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamiseen 1 päivänä heinäkuuta kyseisenä vuonna.
Vaihtokurssit päivitetään vuosittain takautuvasti 65 artiklassa säädetyn palkkatason vuotuisen päivityksen yhteydessä.
64 artikla
Virkamiehen palkkaan, joka ilmaistaan euroina ja josta on vähennetty näissä henkilöstösäännöissä tai niiden täytäntöönpanoasetuksissa tarkoitetut pakolliset vähennykset, sovelletaan eri asemapaikkojen elinolosuhteiden mukaan korjauskerrointa, joka on joko suurempi, pienempi tai yhtä suuri kuin 100 prosenttia.
Korjauskertoimet lasketaan tai, peruutetaan ja päivitetään vuosittain liitteen XI mukaisesti. Päivittämisen osalta kaikkia arvoja on pidettävä viitteellisinä. Komissio julkaisee päivitetyt arvot kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.
Mitään korjauskerrointa ei sovelleta Belgiaan eikä Luxemburgiin, koska nämä työskentelypaikat ovat useimpien unionin toimielinten pääasiallisia ja alkuperäisiä toimipaikkoja ja niitä käytetään vertailukohtana.
65 artikla
Edellä 42 a artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa, 66 ja 69 artiklassa, liitteessä VII olevan 1 artiklan 1 kohdassa, 2 artiklan 1 kohdassa, 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa sekä liitteessä XIII olevan 8 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä VII olevassa entisessä 4 a artiklassa tarkoitetut määrät, jotka päivitetään liitteessä XIII olevan 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti, muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 24 artiklan 3 kohdassa, 28 a artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 28 a artiklan 7 kohdassa, 93 ja 94 artiklassa, 96 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 96 artiklan 7 kohdassa sekä 133, 134 ja 136 artiklassa tarkoitetut määrät, neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 ( 14 ) 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määrät ja neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 ( 15 ) 4 artiklassa tarkoitettuja määriä koskeva kerroin päivitetään vuosittain liitteen XI mukaisesti. Komissio julkaisee päivitetyt määrät kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.
65 a artikla
Yksityiskohtaiset säännöt henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklan soveltamisesta vahvistetaan liitteessä XI.
66 artikla
Kuukausittaiset peruspalkat vahvistetaan tehtäväryhmien AD ja AST kunkin palkkaluokan ja tason osalta jäljempänä olevan taulukon mukaisesti:
1.1.2024 |
PALKKATASO |
||||
PALKKALUOKKA |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
16 |
22 065,99 |
22 993,24 |
23 959,44 |
|
|
15 |
19 502,65 |
20 322,19 |
21 176,13 |
21 765,29 |
22 065,99 |
14 |
17 237,05 |
17 961,41 |
18 716,16 |
19 236,87 |
19 502,65 |
13 |
15 234,71 |
15 874,88 |
16 541,94 |
17 002,20 |
17 237,05 |
12 |
13 464,92 |
14 030,73 |
14 620,34 |
15 027,08 |
15 234,71 |
11 |
11 900,73 |
12 400,81 |
12 921,91 |
13 281,43 |
13 464,92 |
10 |
10 518,29 |
10 960,26 |
11 420,84 |
11 738,57 |
11 900,73 |
9 |
9 296,39 |
9 687,04 |
10 094,12 |
10 374,93 |
10 518,29 |
8 |
8 216,45 |
8 561,72 |
8 921,49 |
9 169,71 |
9 296,39 |
7 |
7 261,98 |
7 567,14 |
7 885,11 |
8 104,50 |
8 216,45 |
6 |
6 418,36 |
6 688,09 |
6 969,11 |
7 163,02 |
7 261,98 |
5 |
5 672,78 |
5 911,15 |
6 159,54 |
6 330,93 |
6 418,36 |
4 |
5 013,79 |
5 224,46 |
5 444,00 |
5 595,48 |
5 672,78 |
3 |
4 431,32 |
4 617,56 |
4 811,59 |
4 945,44 |
5 013,79 |
2 |
3 916,56 |
4 081,14 |
4 252,63 |
4 370,96 |
4 431,32 |
1 |
3 461,58 |
3 607,04 |
3 758,60 |
3 863,22 |
3 916,56 |
Kuukausittaiset peruspalkat vahvistetaan tehtäväryhmän AST/SC kunkin palkkaluokan ja tason osalta jäljempänä olevan taulukon mukaisesti:
1.1.2024 |
PALKKATASO |
||||
PALKKALUOKKA |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
5 627,76 |
5 864,25 |
6 110,67 |
6 280,65 |
6 367,44 |
5 |
4 973,98 |
5 183,00 |
5 401,57 |
5 551,06 |
5 627,76 |
4 |
4 396,18 |
4 580,90 |
4 773,42 |
4 906,21 |
4 973,98 |
3 |
3 885,48 |
4 048,75 |
4 218,91 |
4 336,26 |
4 396,18 |
2 |
3 434,11 |
3 578,44 |
3 728,82 |
3 832,54 |
3 885,48 |
1 |
3 035,19 |
3 162,74 |
3 295,65 |
3 387,31 |
3 434,11 |
66 a artikla
Yhteisvastuumaksun perusteena on palkan laskennassa käytetty peruspalkka, josta on vähennetty
sosiaaliturva- ja eläkemaksut sekä vero, joka perittäisiin ennen yhteisvastuumaksua koskevan vähennyksen tekemistä sellaiselta samaan palkkaluokkaan ja -tasoon kuuluvalta virkamieheltä, jolla ei ole liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettuja huollettavana olevia henkilöitä sekä
palkkaluokan AST 1 palkkatasoon 1 kuuluvan virkamiehen peruspalkkaa vastaava määrä.
Osatekijät, joita käytetään yhteisvastuumaksun perusteen määrittelyssä, ilmaistaan euroina ja niihin sovelletaan korjauskerrointa 100.
67 artikla
Edellä 2 ja 3 kohtaa sovelletaan edellä tarkoitettuun perhelisien saajaan.
68 artikla
Edellä 67 artiklan l kohdassa säädetyt perhelisät on maksettava siinä tapauksessa, että virkamiehellä on oikeus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön aiempien henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa sekä 34 ja 42 artiklassa säädettyihin korvauksiin.
Asianomaisen on ilmoitettava samasta lapsesta muualta saadut samanluontoiset lisät, jotka vähennetään liitteessä VII olevien l, 2 ja 3 artiklan mukaan maksetuista lisistä.
68 a artikla
Virkamiehellä, joka saa hoitaa tehtäviänsä osa-aikaisesti, on oikeus liitteessä IV a vahvistettujen edellytysten mukaisesti laskettuun korvaukseen.
69 artikla
Ulkomaankorvaus on 16 prosenttia peruspalkan, ►M25 kotitalouslisän ◄ sekä huollettavana olevaa lasta koskevan lisän kokonaismäärästä, joihin virkamiehellä on oikeus. Ulkomaankorvauksen on oltava vähintään ►M153 633,60 euroa ◄ kuukaudessa.
70 artikla
Virkamiehen kuollessa hänen eloon jäävä puolisonsa tai huollettavana olevat lapset saavat vainajan kokonaispalkan hänen kuolemaansa seuraavalta kolmelta kuukaudelta.
Eläkkeensaajan tai työkyvyttömyyskorvauksen saajan kuollessa edellisen kohdan säännöksiä sovelletaan vainajan eläkkeeseen tai avustukseen.
▼M112 —————
2 jakso
KULUJEN KORVAAMINEN
71 artikla
Virkamiehellä on liitteessä VII vahvistetuin edellytyksin oikeus saada korvaus kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen aloittaessaan tehtävänsä tai siirron tai palvelussuhteen päättymisen yhteydessä, sekä kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi.
2 LUKU
Sosiaaliturva
72 artikla
Virkamiehen avopuoliso rinnastetaan sairausvakuutusjärjestelmässä aviopuolisoon, kun liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan kolme ensimmäistä edellytystä täyttyvät.
►M131 Toimielinten nimittävät viranomaiset ◄ voivat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen nojalla siirtää jollekin toimielimistä toimivallan vahvistaa kulujen korvaamista koskevat säännöt 110 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
Virkamies maksaa tämän vakuutuksen kattamiseksi tarpeellisista kuluista kolmanneksen, kuitenkin niin, että tämä osuus voi olla enintään 2 prosenttia virkamiehen peruspalkasta.
Nimittävän viranomaisen päätöksellä, joka on tehty toimielimen neuvottelevan lääkärin annettua lausuntonsa, pyynnön tekemiselle asetettua kuukauden määräaikaa sekä kuuden kuukauden aikarajaa, joista säädetään edellisessä alakohdassa, ei sovelleta, jos sillä, jota asia koskee, on vakava tai pitkäaikainen sairaus, jonka hän on saanut ennen tehtävistään eroamista ja josta hän oli ilmoittanut toimielimelle ennen edellisessä alakohdassa säädetyn kuuden kuukauden määräajan päättymistä edellyttäen, että se, jota asia koskee, käy toimielimen järjestämässä lääkärintarkastuksessa.
Henkilöön, jolle maksetaan perhe-eläkettä työtehtävissä toimineen virkamiehen tai sellaisen virkamiehen kuoleman vuoksi, joka oli ollut ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palveluksessa ►M131 eläkeikään ◄ asti tai jolle oli maksettu työkyvyttömyyskorvausta, sovelletaan samoja säännöksiä. Vakuutusmaksu lasketaan jälkeen jääneen eläkkeen perusteella.
Myös seuraaviin henkilöihin sovelletaan 1 kohdan säännöksiä sillä edellytyksellä, että he eivät harjoita ansiotoimintaa:
vanhuuseläkettä saava entinen virkamies, joka on eronnut yhteisöjen palveluksesta ►M131 ennen eläkeikää ◄ ,
Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vakuutusmaksu lasketaan entisen virkamiehen eläkkeen perusteella ennen kuin siihen on tarvittaessa sovellettu henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 9 artiklassa säädettyä vähennyskerrointa.
Lapseneläkkeen saajaan sovelletaan 1 kohdan säännöksiä kuitenkin vain asianomaisen pyynnöstä. Vakuutusmaksu lasketaan lapseneläkkeen perusteella.
Jos kyseisten korvausten kokonaismäärä, jonka hän voi saada, ylittää edellä l kohdassa säädettyjen korvausten määrän, erotus vähennetään l kohdan mukaisesti korvattavasta määrästä, lukuun ottamatta sellaisen täydentävän yksityisen sairausvakuutuksen nojalla saatavia korvauksia, jonka tarkoituksena on kattaa se osa kuluista, jota ei korvata ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ sairausvakuutusjärjestelmästä.
73 artikla
Riskit, joita vakuutus ei kata, on lueteltu kyseisissä määräyksissä.
Vakuutuksen sisältämät etuudet ovat seuraavat:
Kuolemantapauksen yhteydessä
jäljempänä luetelluille henkilöille maksetaan määrä, joka on viisi kertaa edesmenneen virkamiehen vuosittaisen peruspalkan suuruinen, tapaturmaa edeltävien kahdentoista kuukauden peruspalkan perusteella laskettuna:
Pysyvän täyden työkyvyttömyyden yhteydessä:
asianomaiselle maksetaan määrä, joka on kahdeksan kertaa hänen vuosittaisen peruspalkkansa suuruinen, tapaturmaa edeltävien kahdentoista kuukauden peruspalkan perusteella laskettuna.
Pysyvän osittaisen työkyvyttömyyden yhteydessä:
asianomaiselle maksetaan osa edellä b alakohdassa säädetystä korvauksesta edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa määräyksissä vahvistetun asteikon perusteella laskettuna.
Edellä säädetyt maksut voidaan kyseisissä määräyksissä vahvistetuin edellytyksin korvata elinkorolla.
Edellä luetellut suoritukset voidaan maksaa jäljempänä 3 luvussa säädettyjen suoritusten lisäksi.
Tämä korvaus maksetaan kuitenkin vasta sen jälkeen, kun ne korvaukset, jotka virkamies saa 72 artiklan säännösten perusteella, on maksettu, ja vain siltä osin kuin ne eivät kata kuluja.
▼M62 —————
74 artikla
Sama lisä maksetaan virkamiehelle, joka ottaa lapseksensa enintään 5-vuotiaan lapsen, joka on virkamiehen huollettavana liitteessä VII olevan 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
75 artikla
Jos virkamies, hänen puolisonsa, huollettavana oleva lapsi tai muu liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitettu hänen huollettavanaan oleva samassa osoitteessa asuva henkilö kuolee, toimielin korvaa ruumiin kuljettamisesta virkamiehen asemapaikasta hänen kotipaikkaansa aiheutuvat kulut.
Jos virkamies kuitenkin kuolee ollessaan komennuksella, toimielin korvaa ruumiinkuljetuksesta virkamiehen kuolinpaikasta tämän kotipaikkaan aiheutuvat kulut.
76 artikla
Virkamiehelle, entiselle virkamiehelle tai edesmenneen virkamiehen oikeudenomistajille voidaan myöntää lahjoituksia, lainoja tai ennakoita, jos heidän tilanteensa on erityisen vaikea varsinkin ►M112 vammaisuuden tai ◄ vakavan tai pitkäaikaisen sairauden tai perhetilanteen vuoksi.
76 a artikla
Eloonjääneelle puolisolle, jolla on vakava tai pitkäaikainen sairaus tai vamma, voidaan maksaa rahallista tukea, joka nostaa toimielimen myöntämän eläkkeen määrää, sairauden tai vamman kestoajaksi kyseisen henkilön sosiaalista ja terveystilannetta koskevan tutkimuksen perusteella. Säännöt tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi vahvistetaan ►M131 toimielinten nimittävien viranomaisten ◄ välisellä sopimuksella kun henkilösääntökomiteaa on kuultu.
3 LUKU
Eläkkeet ja työkyvyttömyyskorvaus
77 artikla
Virkamiehellä, joka on ollut palveluksessa vähintään kymmenen vuotta, on oikeus vanhuuseläkkeeseen. Virkamiehellä on kuitenkin palvelusvuosien määrästä riippumatta oikeus tällaiseen eläkkeeseen, jos hän on saavuttanut eläkeiän tai jos häntä ei ole voitu ottaa uudelleen palvelukseen tehtävistä vapauttamisen jälkeen tai jos hänet on siirretty eläkkeelle yksikön edun vuoksi.
Vanhuuseläkkeen enimmäismäärä on 70 prosenttia sen palkkaluokan viimeisestä peruspalkasta, johon virkamies on kuulunut vähintään vuoden ajan. Virkamiehelle maksetaan 1,80 prosenttia tästä viimeisestä peruspalkasta kutakin liitteessä VIII olevan 3 artiklan mukaisesti laskettua palvelusvuotta kohti.
Niiden virkamiesten osalta, jotka ovat avustaneet Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä, jonkin unionin toimielimen tai muun elimen puhemieheksi, puheenjohtajaksi tai presidentiksi valittua henkilöä taikka Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän puheenjohtajaksi valittua henkilöä, edellä mainituissa tehtävissä vietetyiltä palvelusvuosilta kertyneet eläkeoikeudet lasketaan kuitenkin kyseisiä tehtäviä hoidettaessa saadun viimeisen peruspalkan perusteella, jos kyseinen peruspalkka on suurempi kuin tämän artiklan toisen alakohdan mukaisesti huomioon otettava palkka.
Vanhuuseläkkeen määrä ei saa olla alle 4 prosenttia vähimmäistoimeentulosta palvelusvuotta kohti.
Vanhuuseläkkeeseen on oikeus 66 vuotta täyttäneellä henkilöllä.
Eläkeikää arvioidaan viiden vuoden välein 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimittaman kertomuksen pohjalta. Kertomuksessa tarkastellaan erityisesti jäsenvaltioiden julkishallinnon henkilöstön eläkeiän kehitystä ja unionin toimielinten virkamiesten elinajanodotteen kehitystä.
Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen eläkeiän muuttamisesta mainitun kertomuksen päätelmien mukaisesti ja ottaa siinä erityisesti huomioon kehityksen jäsenvaltioissa.
78 artikla
Virkamiehellä on liitteessä VIII olevissa 13–16 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus työkyvyttömyyskorvaukseen, kun häntä kohtaa pysyvä täysi työkyvyttömyys, joka estää häntä hoitamasta tehtäväryhmänsä toimeen kuuluvia tehtäviä.
Mitä 52 artiklassa säädetään, sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja siirtyy eläkkeelle ennen 66 vuoden ikää eikä ole saavuttanut täysiä eläkeoikeuksia, sovelletaan vanhuuseläkkeestä annettuja yleisiä sääntöjä. Vanhuuseläkkeen määrä perustuu sitä palkkaluokkaa ja palkkatasoa vastaavaan palkkaan, jossa virkamies oli työkyvyttömäksi tullessaan.
Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia virkamiehen viimeisestä peruspalkasta. Korvauksen on kuitenkin oltava vähintään vähimmäistoimeentulon suuruinen.
Työkyvyttömyyskorvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään osuus, joka lasketaan kyseisen korvauksen perusteella.
Jos työkyvyttömyyden syynä on virkamiehelle tehtävien hoidossa tai niiden hoitoon liittyen sattunut tapaturma, ammattitauti tai yleisen edun vuoksi suoritettu uroteko tai se, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyyskorvauksen vähimmäismäärä on 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta. Tällaisessa tapauksessa eläkevakuutusmaksu maksetaan lisäksi kokonaan 1 b artiklassa tarkoitetun toimielimen tai viraston talousarviosta.
79 artikla
Virkamiehen tai entisen virkamiehen ►M112 eloon jääneellä puolisolla ◄ on liitteessä VIII olevassa 4 luvussa vahvistetuin edellytyksin oikeus perhe-eläkkeeseen, jonka määrä on ►M5 60 % ◄ siitä ►M112 vanhuuseläkkeestä tai työkyvyttömyyskorvauksesta ◄ , jota hänen puolisonsa kuollessaan sai tai johon hänellä olisi ollut oikeus palvelusvuosia ►M62 tai ikää ◄ koskevien vaatimusten täyttymistä edellyttämättä.
Sen perhe-eläkkeen määrä, jota maksetaan jossakin edellä 35 artiklassa tarkoitetussa hallinnollisessa asemassa, ►M62 ————— ◄ , olleen virkamiehen kuoltua hänen ►M112 eloon jääneelle puolisolleen ◄ , on vähintään yhtä suuri kuin vähimmäistoimeentulo ja vähintään ►M23 35 prosenttia ◄ virkamiehen viimeisestä peruspalkasta.
Kyseisen määrän on oltava vähintään 42 prosenttia virkamiehen viimeisestä peruspalkasta, kun hänen kuolemansa on aiheutunut jostakin ►M112 78 artiklan viidennessä kohdassa ◄ tarkoitetusta seikasta.
▼M112 —————
80 artikla
Kun virkamies tai vanhuus- tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, virkamiehen huollettavana kuolemantapauksen ajankohtana liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen liitteessä VIII olevassa 21 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkkeen saajan ►M62 puolison ◄ kuollessa tai avioituessa uudelleen.
Kun virkamies tai ►M112 vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ◄ saaja kuolee ilman, että edellä ensimmäisessä alakohdassa säädetyt edellytykset olisivat täyttyneet, liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä virkamiehen huollettavana olevilla lapsilla on oikeus orvoneläkkeeseen liitteessä VIII olevassa 21 artiklassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti; eläke.on kuitenkin puolet kyseisen artiklan määräyksien mukaisesti saadusta määrästä.
Kun kyseessä on henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena.
Lapseksiottamisen tapauksessa luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.
Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kohdassa säädettyjä oikeuksia sovelletaan sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jolla oli oikeus korvaukseen henkilöstösääntöjen 50 artiklan, neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 ( 16 ) 5 artiklan, neuvoston asetuksen (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2530/72 ( 17 ) 3 artiklan tai neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1543/73 ( 18 ) 3 artiklan mukaisesti, samoin kuin sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli saavuttanut eläkeiän ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän.
Lapseneläkkeen saaja ei voi saada useaa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ lapseneläkettä samanaikaisesti. Tällöin hänelle maksetaan mahdollisista eläkkeistä korkeinta.
81 artikla
Vanhuuseläkkeen saajalla, työkyvyttömyyskorvauksen saajalla tai perhe-eläkkeen saajalla on liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan edun saajan eläkkeen tai korvauksen perusteella. Perhe-eläkkeen saajalla on oikeus näihin lisiin ainoastaan, jos virkamiehellä tai entisellä virkamiehellä oli kuolemantapauksen ajankohtana lapsia huollettavanaan.
Kuitenkin jälkeenjääneen eläkkeen saajalle maksettava huollettavana olevaa lasta koskeva lisä on 67 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä kaksinkertaisena.
81 a artikla
Sen estämättä, mitä muissa, etenkin jälkeenjääneen eläkkeeseen oikeutettujen oikeudenomistajien saaman eläkkeen vähimmäismääriä koskevissa määräyksissä säädetään, jälkeenjääneen eläkkeiden kokonaismäärä, jota on korotettu kotitalouslisillä ja josta on vähennetty verot ja muut pakolliset pidätykset, joita leski ja muut oikeudenomistajat voivat vaatia, voi olla enintään:
jos kyse on johonkin 35 artiklassa tarkoitettuun asemaan kuuluvasta virkamiehestä, sen peruspalkan määrä, johon asianomaisella olisi oikeus samassa palkkaluokassa ja samalla tasolla, jos hän olisi elossa, korotettuna kotitalouslisillä, jotka olisi maksettu hänelle tässä tapauksessa ja joista olisi vähennetty verot ja muut pakolliset pidätykset;
sitä päivää edeltävällä kaudella, jolloin a alakohdassa tarkoitettu virkamies olisi täyttänyt ►M131 66 vuotta ◄ , sen vanhuuseläkkeen määrä,johon hänellä elossa ollessaan olisi ollut oikeus kyseisestä päivästä alkaen,ja joka perustui virkamiehen kuolinhetkellään saavuttamaan palkkaluokkaan ja tasoon, siten, että kyseistä määrää korotetaan perhelisillä, joihin asianomaisella olisi ollut oikeus ja siitä vähennetään verot ja muut pakolliset pidätykset;
sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, joka sai ►M112 vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ◄ , eläkkeenmäärä, johon asianomaisella olisi ollut oikeus, jos hän olisi elossa, ja kyseiseen määrään lisätään tai siitä vähennetään b alakohdassa tarkoitetut tekijät;
sellaisen entisen virkamiehen kuollessa, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen kuin hän oli saavuttanut eläkeiän ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, sen vanhuuseläkkeen määrä, johon asianomaisella olisi ollut eläessään oikeus saavutettuaan eläkeiän, korotettuna tai vähennettynä b alakohdassa tarkoitetuilla lisillä ja vähennyksillä;
sellaisen virkamiehen tai entisen virkamiehen kuollessa, jolla kuolinpäivänään oli oikeus korvaukseen joko henkilöstösääntöjen ►M131 41, 42 c tai 50 artiklan perusteella ◄ , asetuksen (ETY, Euratom, ETHY) N:o 259/68 5 artiklan mukaan,asetuksen (Euratom, ETHY, ETY) N:o 2530/72 3 artiklan mukaan, asetuksen (EHTY,ETY, Euratom) N:o 1543/73 3 artiklan mukaan, asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o2150/82 2 artiklan mukaan tai asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1679/85 3artiklan mukaan, korvauksen määrä, johon asianomaisella olisi ollut oikeus, jos hän olisi elossa, siten, että kyseiseen määrään lisätään tai siitä vähennetään b alakohdan tarkoitetut tekijät, ja
sitä päivää seuraavalta kaudelta, jolloin e alakohdassa tarkoitetun entisen virkamiehen oikeudet korvaukseen olisivat päättyneet, vanhuuseläkkeen määrä, johon asianomaisella olisi ollut oikeus, jos hän olisi elossa, ja jos eläkeoikeuksien saamiselle asetetut ikää koskevat edellytykset olisivat hänen osaltaan täyttyneet kyseisenä päivänä siten, että kyseiseen määrään lisätään tai siitä vähennetään b alakohdassa tarkoitetut tekijät.
Henkilöstösääntöjen 82 artiklan 1 kohdan toista, ►M112 ja kolmatta ◄ alakohtaa sovelletaan kyseisestä jaosta saatuihin määriin.
82 artikla
Eläkkeisiin ei sovelleta korjauskertoimia.
Euroina ilmoitetut eläkkeet maksetaan jossakin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa tarkoitetussa valuutassa.
83 artikla
▼M131 —————
Kyseinen maksu vähennetään kuukausittain asianomaisen palkasta.
▼M112 —————
83 a artikla
84 artikla
Edellä tarkoitettua eläkejärjestelmää koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan liitteessä VIII.
4 LUKU
Aiheettomien maksujen takaisinperintä
85 artikla
Kaikki aiheettomin perustein saadut määrät on maksettava takaisin, jos edunsaaja on ollut tietoinen väärästä perusteesta tai jos on ilmeistä, että hän ei olisi voinut olla tietämättä asiasta.
Takaisinperimispyyntö on tehtävä viiden vuoden määräajassa siitä päivästä, jolloin määrä on suoritettu. Jos nimittävä viranomainen pystyy osoittamaan, että asianomainen on tahallisesti johtanut hallintoa harhaan kyseisen määrän saadakseen, takaisinperimispyyntö on voimassa vielä kyseisen määräajan päättymisen jälkeenkin.
5 LUKU
►M128 ►C6 UNIONIN ◄ ◄ SIJAANTULO
85 a artikla
Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sijaantulon soveltamisalaan kuuluvat:
VI OSASTO
KURINPITOMENETTELY
86 artikla
▼M112 —————
VII OSASTO
MUUTOKSENHAKUKEINOT
90 artikla
Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi tehdä häntä koskevasta toimenpiteestä valituksen nimittävälle viranomaiselle, jos kyseinen viranomainen on tehnyt päätöksen tai jos se on jättänyt henkilöstösäännöissä edellytetyn toimenpiteen tekemättä. Valitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa:
Viranomainen antaa perustellun päätöksensä sille, jota asia koskee, neljän kuukauden kuluessa valituksen esittämispäivästä. Jos valitukseen ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, asian katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä, josta voi tehdä valituksen 91 artiklan mukaan.
▼M112 —————
90a artikla
Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi toimittaa Euroopan petostentorjuntaviraston johtajalle 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen, jossa tätä pyydetään tekemään petostentorjuntaviraston tutkimukseen liittyvä häntä koskeva päätös. Hän voi myös toimittaa Euroopan petostentorjuntaviraston johtajalle 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valituksen petostentorjuntaviraston tutkimukseen liittyvästä hänelle vastaisesta toimenpiteestä.
90b artikla
Jokainen näissä henkilöstösäännöissä tarkoitettu henkilö voi toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle tämän toimivaltaan kuuluvassa asiassa 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen tai 2 kohdassa tarkoitetun valituksen.
90c artikla
Vaatimukset ja valitukset aloilla, joihin on sovellettu 2 artiklan 2 kohtaa, jätetään nimittävän viranomaisen siirretyn toimivallan haltijalle.
91 artikla
Edellä 2 kohdassa tarkoitettu kanne on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa:
91a artikla
Kanteet aloilla, joihin on sovellettu 2 artiklan 2 kohdan säännöksiä, nostetaan sitä toimielintä vastaan, jonka alaisuuteen nimittävän viranomaisen siirretyn toimivallan haltija kuuluu.
▼M131 —————
VIII a
OSASTO
ULKOSUHDEHALLINTOON SOVELLETTAVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET
95 artikla
Komissiota on kuultava 43 artiklaa sovellettaessa.
96 artikla
Sen estämättä, mitä 11 artiklassa säädetään, unionin edustustossa työskentelevän komission virkamiehen on otettava vastaan ohjeita edustuston päälliköltä tämän aseman mukaisesti siten kuin siitä säädetään Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta 26 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/427/EU ( 19 ) 5 artiklassa.
Ulkosuhdehallinnon virkamies, jonka on suoritettava tehtäviä komissiolle osana työtehtäviään, on otettava vastaan ohjeita komissiolta kyseisiin tehtäviin liittyen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 221 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Komissio ja ulkosuhdehallinto sopivat tämän artiklan soveltamisen yksityiskohtaisista järjestelyistä.
97 artikla
Kun kyse on virkamiehistä, jotka on siirretty ulkosuhdehallintoon päätöksen 2010/427/EU nojalla näiden henkilöstösääntöjen 4 ja 29 artiklasta poiketen ja niiden 7 artiklan 1 kohdassa säädettyjä ehtoja noudattaen, kyseisten toimielinten nimittävät viranomaiset voivat poikkeustapauksissa yhteisellä sopimuksella ja yksinomaan yksikön edun vuoksi 30 päivään kesäkuuta 2014 asti siirtää ulkosuhdehallinnon virkamiehen tätä kuultuaan ulkosuhdehallinnosta neuvoston pääsihteeristöön tai komissioon saman palkkaluokan avoimeen virkaan ilmoittamatta henkilöstölle avoimesta virasta.
98 artikla
Poikkeustapauksissa ja sen jälkeen, kun kaikki näiden säännösten mukaiset rekrytointimahdollisuudet on käytetty, nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää ottaa palvelukseen ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä lueteltujen lähteiden ulkopuolelta ulkosuhdehallinnon asianmukaisen toiminnan kannalta tarpeellista AD-tason teknistä tukihenkilöstöä, kuten kriisinhallinnan, turvallisuuden ja tietotekniikan alan asiantuntijoita.
Nimittävän viranomaisen on käsiteltävä 1 päivästä heinäkuuta 2013 alkaen myös muiden kuin ensimmäisessä alakohdassa mainittujen toimielinten virkamiesten hakemukset antamatta etusijaa millekään näistä ryhmistä.
99 artikla
Ulkosuhdehallinnon kurinpitolautakunnan perustamiseen saakka liitteessä IX olevan 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kaksi lisäjäsentä nimitetään ulkosuhdehallinnon virkamiesten keskuudesta. Liitteessä IX olevien 5 artiklan 5 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan viittauksilla nimittävään viranomaiseen ja henkilöstökomiteaan tarkoitetaaan ulkosuhdehallinnon nimittävää viranomaista ja henkilöstökomiteaa.
VIII b OSASTO
KOLMANSISSA MAISSA TYÖSKENTELEVIIN VIRKAMIEHIIN SOVELLETTAVIA ERITYISIÄ POIKKEUSMÄÄRÄYKSIÄ
101 a artikla
Liitteessä X määrätään kolmannessa maassa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavista erityisistä poikkeusmääräyksistä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstösääntöjen muiden säännösten soveltamista.
IX OSASTO
SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
1 LUKU
Siirtymäsäännökset
▼M112 —————
▼M23 —————
▼M62 —————
▼M112 —————
107a artikla
Siirtymäsäännökset vahvistetaan liitteessä XIII.
▼M23 —————
2 LUKU
Loppusäännökset
110 artikla
Tällaiset täytäntöönpanosäännöt tulevat voimaan virastoissa yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun ne ovat tulleet voimaan komissiossa, tai yhdeksän kuukautta sen päivän jälkeen, jona komissio on ilmoittanut virastoille kunkin täytäntöönpanosäännön antamisesta, sen mukaan, kumpi on myöhäisempi. Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, virasto voi myös päättää, että tällaiset täytäntöönpanosäännöt tulevat voimaan aikaisemmin.
Edellä esitetystä poiketen virasto voi ennen tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun yhdeksän kuukauden määräajan päättymistä ja henkilöstökomiteaansa kuultuaan esittää komission hyväksyttäväksi täytäntöönpanosääntöjä, jotka poikkeavat komission hyväksymistä täytäntöönpanosäännöistä. Samoin edellytyksin virasto voi pyytää komissiota antamaan suostumuksen siihen, että joitain näistä täytäntöönpanosäännöistä ei sovelleta. Jälkimmäisessä tapauksessa komissio voi pyynnön hyväksymisen tai hylkäämisen sijaan pyytää virastoa esittämään sen hyväksyttäväksi täytäntöönpanosääntöjä, jotka poikkeavat komission hyväksymistä.
Tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun yhdeksän kuukauden määräajan kuluminen keskeytyy päivästä, jona virasto pyytää komission hyväksyntää, päivään, jona komissio ilmoittaa kantansa.
Virasto voi henkilöstökomiteaansa kuultuaan esittää komission hyväksyttäväksi myös täytäntöönpanosääntöjä, jotka koskevat eri seikkoja kuin komission hyväksymät täytäntöönpanosäännöt.
Täytäntöönpanosääntöjen antamisen yhteydessä virastoja edustaa hallintoneuvosto tai vastaava elin, joka mainitaan kunkin viraston perustamisesta annetussa unionin säädöksessä.
111 artikla
Siirretään komissiolle valta antaa työehtojen tiettyjä näkökohtia sekä palkkaa ja sosiaaliturvajärjestelmää koskevien sääntöjen täytäntöönpanon tiettyjä näkökohtia koskevia delegoituja säädöksiä 112 artiklan mukaisesti.
112 artikla
113 artikla
Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan näiden henkilöstösääntöjen toimivuutta.
LIITE I
A. Kunkin tehtäväryhmän 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut virkatyypit
1. Tehtäväryhmä AD
Pääjohtaja |
AD 15–AD 16 |
Johtaja |
AD 14–AD 15 |
Neuvonantaja tai vastaava |
AD 13–AD 14 |
Yksikönpäällikkö tai vastaava |
AD 9–AD 14 |
Hallintovirkamies |
AD 5–AD 12 |
2. Tehtäväryhmä AST
Vanhempi hallintoavustaja Merkittävää itsenäisyyttä edellyttävien hallinnollisten, teknisten tai koulutustehtävien suorittaminen ja henkilöstöhallintoon, talousarvion toteuttamiseen tai poliittiseen koordinointiin liittyvien vaativien tehtävien hoitaminen |
AST 10–AST 11 |
Hallintoavustaja Erityisesti sääntöjen ja määräysten tai yleisten ohjeiden täytäntöönpanon suhteen tiettyä itsenäisyyttä edellyttävien hallinnollisten, teknisten tai koulutustehtävien suorittaminen tai toimiminen toimielimen jäsenen, toimielimen jäsenen kabinettipäällikön, (vara-)pääjohtajan tai vastaavan ylemmän tason johtajan henkilökohtaisena hallintoavustajana. |
AST 1–AST 9 |
3. Tehtäväryhmä AST/SC
Sihteeri/virkailija Toimisto- ja sihteeritehtävien, toimiston hoitoon liittyvien ja muiden vastaavien tiettyä itsenäisyyttä edellyttävien tehtävien hoitaminen (1) |
SC 1–SC 6 |
(1)
Parlamentin vahtimestarien lukumäärä Euroopan parlamentissa ei saa olla suurempi kuin 85 |
B. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut
1. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut tehtäväryhmissä AST ja AD:
Palkkaluokka |
Assistentit |
Hallintovirkamiehet |
13 |
— |
15 % |
12 |
— |
15 % |
11 |
— |
25 % |
10 |
20 % |
25 % |
9 |
8 % |
25 % |
8 |
25 % |
33 % |
7 |
25 % |
36 % |
6 |
25 % |
36 % |
5 |
25 % |
36 % |
4 |
33 % |
— |
3 |
33 % |
— |
2 |
33 % |
— |
1 |
33 % |
— |
2. Keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut tehtäväryhmässä AST/SC:
Palkkaluokka |
Sihteerit/virkailijat |
SC 6 |
— |
SC 5 |
12 % |
SC 4 |
15 % |
SC 3 |
17 % |
SC 2 |
20 % |
SC 1 |
25 %. |
LIITE II
Henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettujen elinten kokoonpano ja niiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt
SISÄLLYS |
|
1 jakso: |
Henkilöstökomitea 1 artikla |
2 jakso: |
Pariteettikomitea 2—3 a artikla |
3 jakso: |
Työkyvyttömyyslautakunta 7—9 artikla |
4 jakso: |
Arviointikomitea 10—11 artikla |
5 jakso: |
Epäpätevyyttä käsittelevä neuvoa-antava pariteettikomitea 12 artikla |
1 jakso
HENKILÖSTÖKOMITEA
1 artikla
Henkilöstökomitea muodostuu varsinaisista jäsenistä ja tarvittaessa varajäsenistä, joiden toimikausi on kolme vuotta. ►M131 Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen ◄ voi kuitenkin vahvistaa toimikauden lyhyemmäksi, mutta sen on oltava vähintään yksi vuosi. Kaikilla toimielimen virkamiehillä on äänioikeus ja he ovat vaalikelpoisia.
Henkilöstökomitean vaalia koskevat edellytykset, kun komiteaa ei ole jaettu paikallisjaostoihin, tai kun henkilöstökomitea on jaettu paikallisjaostoihin, yhtä paikallisten jaoston vaalia koskevat edellytykset vahvistaa kyseisessä asemapaikassa olevan toimielimen virkamiesten henkilöstökokous. ►M131 Kunkin toimielimen nimittävällä viranomaisella on kuitenkin mahdollisuus päättää, että vaalia koskevat edellytykset vahvistetaan toimielimen henkilöstön neuvoa-antavassa äänestyksessä ilmaiseman kannan mukaisesti. ◄ Vaalit ovat salaiset.
Kun henkilöstökomitea on jaettu paikallisjaostoihin, kyseisessä asemapaikassa olevan toimielimen virkamiesten henkilöstökokous vahvistaa keskuskomitean jäsenten nimeämistä koskevat edellytykset kunkin asemapaikan osalta. Keskuskomitean jäseniksi voidaan nimetä ainoastaan kyseisen paikallisjaoston jäseniä.
Sellaisen henkilöstökomitean, jota ei ole jaettu paikallisjaostoihin, tai paikallisjaostoihin jaetun henkilöstökomitean, paikallisjaoston kokoonpanon on oltava sellainen, että siinä taataan kaikkien henkilöstösääntöjen 5 artiklassa tarkoitettujen ►M131 kolmen tehtäväryhmän ◄ edustus sekä ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ muuta henkilöstöä koskevien henkilöstösääntöjen 7 artiklassa tarkoitettujen muuhun henkilöstöön kuuluvien edustus. Paikallisjaostoihin jaetun henkilöstökomitean keskuskomitea on laillisesti perustettu heti, kun enemmistö sen jäsenistä on nimetty.
Sellaisen henkilöstökomitean vaalit, jota ei ole jaettu paikallisjaostoihin, tai paikallisjaostoihin jaetun henkilöstökomitean, paikallisjaoston vaali on laillisesti toimitettu, ja kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista on osallistunut siihen. Kuitenkin jos tällaista vaaliosallistumisen tasoa ei saavuteta, toisen kierroksen vaali on laillisesti toimitettu, jos enemmistö valitsijoista on osallistunut siihen.
Henkilöstökomitean jäsenten ja niiden virkamiesten, jotka henkilöstökomitea on nimennyt henkilöstösäännöissä tarkoitettuihin toimielimiin tai ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten perustamiin toimielimiin, suorittamia tehtäviä pidetään osana heidän toimielimessään suorittamiaan tavanomaisia tehtäviä. Sille, joka hoitaa kyseisiä tehtäviä, ei saa aiheutua haittaa näiden tehtävien hoitamisesta.
2 jakso
PARITEETTIKOMITEA
2 artikla
Toimielimen sekakomiteassa tai sekakomiteoissa on:
Yhden tai useamman toimielimen yhteisessä sekakomiteassa on:
Perustamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan yhteisessä sekakomiteassa edustettuina olevien toimielinten yhteisellä päätöksellä näiden kuultua henkilöstökomiteoitaan.
Varajäsen äänestää vain jäsenen poissa ollessa.
3 artikla
Pariteettikomitea kokoontuu nimittävän viranomaisen kutsusta tai henkilöstökomitean pyynnöstä.
Pariteettikomitean kokous on päätösvaltainen ainoastaan, jos läsnä ovat kaikki varsinaiset jäsenet tai, heidän ollessaan estyneitä, varajäsenet.
Komitean puheenjohtaja osallistuu päätöksentekoon ainoastaan, jos kyse on menettelytapakysymyksistä.
▼M23 —————
►M23 Komission lausunto ◄ annetaan kirjallisesti tiedoksi nimittävälle viranomaiselle ja henkilöstökomitealle viiden päivän kuluessa lausunnon antamisesta.
Komitean jäsen voi vaatia mielipiteensä sisällyttämistä lausuntoon.
3 a artikla
Yhteinen sekakomitea kokoontuu joko henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetun nimittävän viranomaisen tai tässä komiteassa edustettuna olevan toimielimen nimittävän viranomaisen tai henkilöstökomitean kutsusta.
Yhteinen sekakomitea on päätösvaltainen vain, jos kaikki jäsenet tai heidän varajäsenensä ovat paikalla.
Yhteisen sekakomitean puheenjohtaja ei osallistu muiden kuin menettelytapakysymyksiä koskevien päätösten tekoon.
Yhteisen sekakomitean lausunto toimitetaan kirjallisesti henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetulle nimittävälle viranomaiselle, muille nimittäville viranomaisille sekä niiden henkilöstökomiteoille viiden päivän kuluessa siitä, kun ne on vahvistettu.
Jokainen yhteisen sekakomitean jäsen voi vaatia, että hänen mielipiteensä kirjataan yhteisen sekakomitean lausuntoon.
3 jakso
TYÖKYVYTTÖMYYSLAUTAKUNTA
7 artikla
Työkyvyttömyyttä käsittelevässä komiteassa on kolme lääkäriä, joista:
Jos kyseinen virkamies ei ole nimennyt lääkäriä, sen määrää Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ tuomioistuimen presidentti.
Jos kolmannen lääkärin nimeämisestä ei voida sopia kahden kuukauden kuluessa siitä, kun toinen lääkäri nimettiin, kolmannen lääkärin nimeää ilman eri toimenpiteitä Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ tuomioistuimen presidentti jonkin osapuolen aloitteesta.
8 artikla
Työkyvyttömyyslautakunnan työskentelyn aiheuttamista kustannuksista vastaa se toimielin, jonka palveluksessa asianomainen on.
Jos asianomaisen valitsema lääkäri asuu hänen asemapaikkansa ulkopuolella, asianomainen vastaa itse tästä aiheutuvista lisäkustannuksista, lukuun ottamatta matkakuluja ensimmäisessä luokassa, jotka toimielin korvaa.
9 artikla
Virkamies voi toimittaa työkyvyttömyyslautakunnalle kaikki henkilökohtaisen lääkärinsä tai muiden häntä hoitaneiden lääkärien antamat lausunnot ja lääkärintodistukset.
Lautakunnan päätelmät toimitetaan nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle.
Lautakunnan työskentely on salaista.
4 jakso
ARVIOINTIKOMITEA
10 artikla
Arviointikomitean jäsenet nimetään vuosittain toimielimen tehtäväryhmä AD virkamiesten joukosta siten, että nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea nimeävät yhtä monta jäsentä. Komitea valitsee puheenjohtajansa. Pariteettikomitean jäsenet eivät saa olla jäseninä arviointikomiteassa.
Jos arviointikomiteaa pyydetään antamaan suositus sellaista virkamiestä koskevassa asiassa, jonka esimies on komitean jäsen, tämä ei osallistu asian käsittelyyn.
11 artikla
Komitean työskentely on salaista.
5 jakso
EPÄPÄTEVYYTTÄ KÄSITTELEVÄ NEUVOA-ANTAVA PARITEETTIKOMITEA
12 artikla
Epäpätevyyttä käsittelevän neuvoa-antavan pariteettikomitean muodostavat puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä, joiden on oltava vähintään palkkaluokan AD 14 virkamiehiä. Puheenjohtaja ja jäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Jäsenistä puolet nimittää henkilöstökomitea ja puolet nimittävä viranomainen. Puheenjohtajan nimittää nimittävä viranomainen henkilöstökomitean kanssa yhdessä laaditun ehdokasluettelon perusteella.
Kun neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltävänä on palkkaluokkaan AD 14 tai sitä alempaan palkkaluokkaan kuuluvaa virkamiestä koskeva tapaus, komiteaa täydennetään kahdella lisäjäsenellä, jotka nimitetään samalla tavoin kuin varsinaiset jäsenet ja joiden on kuuluttava samaan tehtäväryhmään ja samaan palkkaluokkaan kuin asianomainen virkamies.
Kun neuvoa-antavan pariteettikomitean käsiteltävänä on henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua johtavassa asemassa olevaa virkamiestä koskeva tapaus, muodostetaan erityinen tilapäinen neuvoa-antava pariteettikomitea, jonka jäsenistä kaksi nimittää henkilöstökomitea ja toiset kaksi nimittävä viranomainen; jäsenten on kuuluttava vähintään samaan palkkaluokkaan kuin kyseessä oleva virkamies.
Nimittävä viranomainen ja henkilöstökomitea sopivat tilapäismenettelystä niiden toisessa kohdassa tarkoitettujen lisäjäsenten nimittämiseksi, joiden on osallistuttava asian käsittelyyn silloin, kun kyseessä on sopimussuhteinen toimihenkilö tai Euroopan unionin ulkopuolisessa maassa työskentelevä virkamies.
LIITE III
Kilpailumenettely
1 artikla
Kilpailuilmoituksessa on täsmennettävä:
kilpailun luonne (toimielimen sisäinen kilpailu, toimielinten sisäinen kilpailu, avoin kilpailu ►M85 , tarvittaessa kahden tai useamman toimielimen yhteinen kilpailu ◄ ),
kilpailumenettely (joko tutkintotodistuksiin tai kokeisiin tai molempiin perustuva kilpailu),
täytettäviin virkoihin liittyvien tehtävien ja velvollisuuksien luonne ►M112 sekä tehtäväryhmä ja palkkaluokka ◄ ,
►M112 näiden henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan mukaan ◄ täytettäviin virkoihin vaadittavat tutkinnot ja todistukset tai työkokemus,
kokeisiin perustuvissa kilpailuissa kokeiden luonne ja niiden arvostelu,
täytettävien virkojen erityisluonteesta johtuvat mahdolliset kielitaitovaatimukset,
mahdollinen enimmäisikä sekä ikärajan nostaminen, jota sovelletaan niihin muuhun henkilöstöön kuuluviin, jotka ovat hoitaneet tehtäviään vähintään vuoden ajan,
hakemusten viimeinen jättöpäivä,
tarvittaessa henkilöstösääntöjen 28 artiklan a kohdan nojalla myönnettävät poikkeukset.
Henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitettu nimittävä viranomainen vahvistaa yhteistä sekakomiteaa kuultuaan ilmoituksen kahden tai useamman toimielimen yhteisestä yleisestä kilpailusta.
2 artikla
Hakijoiden on täytettävä lomake, jonka sanamuodon nimittävä viranomainen vahvistaa.
Heitä voidaan vaatia toimittamaan erilaisia täydentäviä asiakirjoja tai tietoja.
3 artikla
Valintalautakuntaan kuuluu nimittävän viranomaisen nimeämä puheenjohtaja sekä yhtä monta nimittävän viranomaisen ja henkilöstökomitean nimeämää jäsentä.
Kahden tai useamman toimielimen yhteistä yleistä kilpailua varten valintalautakunnassa on henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetun nimittävän viranomaisen nimeämä puheenjohtaja sekä henkilöstösääntöjen ►M112 2 artiklan 2 kohdassa ◄ tarkoitetun nimittävän viranomaisen toimielinten ehdotuksesta nimeämiä jäseniä sekä toimielinten henkilöstökomiteoiden yhteisellä päätöksellä nimittämiä jäseniä tasapuolisen edustuksen mukaisesti.
Valintalautakunta voi käyttää tietyissä kokeissa apunaan yhtä tai useampaa neuvoa-antavaa lisäjäsentä.
Virkamiesten joukosta valittujen valintalautakunnan jäsenten on kuuluttava vähintään samaan ►M112 tehtäväryhmään ja ◄ palkkaluokkaan kuin täytettävä virka.
Jos valintalautakunnassa on enemmän kuin neljä jäsentä, siihen on kuuluttava vähintään kaksi kutakin sukupuolta edustavaa jäsentä.
4 artikla
Nimittävä viranomainen vahvistaa luettelon hakijoista, jotka täyttävät henkilöstösääntöjen 28 artiklan a, b ja c kohdassa säädetyt edellytykset, ja toimittaa luettelon valintalautakunnan puheenjohtajalle yhdessä hakemusasiakirjojen kanssa.
5 artikla
Tutustuttuaan hakemusasiakirjoihin valintalautakunta laatii luettelon hakijoista, jotka täyttävät kilpailuilmoituksessa vahvistetut edellytykset.
Kokeisiin perustuvassa kilpailussa kaikki tähän luetteloon otetut hakijat hyväksytään kokeisiin.
Todistuksiin perustuvassa kilpailussa valintalautakunta vahvistaa ensin perusteet, joilla se arvioi hakijoiden todistuksia, ja tutkii sen jälkeen edellä ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuun luetteloon otettujen hakijoiden todistukset.
Kun kyseessä on sekä todistuksiin että kokeisiin perustuva kilpailu, valintalautakunta nimeää tästä luettelosta ne hakijat, jotka hyväksytään kokeisiin.
Työnsä päätteeksi valintalautakunta laatii henkilöstösääntöjen 30 artiklassa säädetyn soveltuvien hakijoiden luettelon. Luettelossa on mahdollisuuksien mukaan oltava kaksi kertaa niin paljon hakijoita kuin kilpailussa on avoimia virkoja.
Valintalautakunta esittää nimittävälle viranomaiselle soveltuvien hakijoiden luettelon, jonka liitteenä on valintalautakunnan perusteltu kertomus mahdollisine jäsenten tekemine huomautuksineen.
6 artikla
Valintalautakunnan työskentely on salaista.
7 artikla
Toimiston tehtävänä on
järjestää avoimia kilpailuja toimielinten pyynnöstä,
antaa yksittäisen toimielimen pyynnöstä teknistä tukea sen järjestämissä sisäisissä kilpailuissa,
määritellä toimielinten järjestämien kaikkien kokeiden sisältö sen varmistamiseksi, että henkilöstösääntöjen 45 a artiklan 1 kohdan c alakohdan vaatimukset täytetään yhdenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla.
ottaa yleisesti vastatakseen kielitaidon määrittelystä ja sen arvioinnin järjestämisestä sen varmistamiseksi, että henkilöstösääntöjen 45 artiklan 2 kohdassa säädetyt vaatimukset täytetään yhdenmukaisella ja yhtenäisellä tavalla.
LIITE IV
Henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa tarkoitetun korvauksen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt
Ainoa artikla
Jos virkamieheen on sovellettu henkilöstösääntöjen 41 tai 50 artiklaa, hänellä on oikeus
kolmen kuukauden ajan kuukausittaiseen korvaukseen, jonka määrä on yhtä suuri kuin hänen peruspalkkansa,
aikana, joka määräytyy jäljempänä 3 kohdassa esitettävän taulukon mukaan hänen ikänsä ja palvelusaikansa perusteella, kuukausittaiseen korvaukseen, jonka määrä on
Oikeus korvaukseen lakkaa päivänä, jona virkamies täyttää ►M131 66 vuotta ◄ .
▼M131 —————
Tässä artiklassa tarkoitettu peruspalkka on henkilöstösääntöjen 66 artiklassa säädetyssä taulukossa oleva palkka, joka on voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona tämä korvaus on maksettava.
Määritettäessä virkamiehen iän perusteella se ajanjakso, jolta hänelle maksetaan henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa säädetty korvaus, hänen virkaikäänsä sovelletaan jäljempänä esitetyn taulukon mukaan vahvistettua korjauskerrointa. Pyöristys suoritetaan tarvittaessa alempaan kuukausimäärään.
lkä |
% |
20 |
18 |
21 |
19,5 |
22 |
21 |
23 |
22,5 |
24 |
24 |
25 |
25,5 |
26 |
27 |
27 |
28,5 |
28 |
30 |
29 |
31,5 |
30 |
33 |
31 |
34,5 |
32 |
36 |
33 |
37,5 |
34 |
39 |
35 |
40,5 |
36 |
42 |
37 |
43,5 |
38 |
45 |
39 |
46,5 |
40 |
48 |
41 |
49,5 |
42 |
51 |
43 |
52,5 |
44 |
54 |
45 |
55,5 |
46 |
57 |
47 |
58,5 |
48 |
60 |
49 |
61,5 |
50 |
63 |
51 |
64,5 |
52 |
66 |
53 |
67,5 |
54 |
69 |
55 |
70,5 |
56 |
72 |
57 |
73,5 |
58 |
75 |
►M131 59-65 ◄ |
►M23 76,5 ◄ |
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kauden päätyttyä ja siinä säädetyin edellytyksin se, jota asia koskee, voi pyynnöstään saada edelleen kyseisen sairausvakuutusjärjestelmän takaamia korvauksia edellyttäen, että hän maksaa henkilöstösääntöjen 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun maksun kokonaan.
Sen kauden päätyttyä, jonka aikana sillä, jota asia koskee, on oikeus korvaukseen, maksu lasketaan viimeisen kuukausittaisen korvauksen perusteella.
Kun virkamies saa henkilöstösäännöissä säädetyn eläkejärjestelmän perusteella maksettavaa eläkettä, hänet rinnastetaan henkilöstösääntöjen 72 artiklan määräysten soveltamiseksi virkamieheen, joka on ollut palveluksessa ►M131 66-vuotiaaksi ◄ asti.
LIITE IV a
Osa-aikatyö
1 artikla
Virkamiehen on toimitettava osa-aikatyön tekemistä koskeva hakemuksensa lähimmälle esimiehelleen vähintään kaksi kuukautta ennen toivottua alkamisajankohtaa, asianmukaisesti perusteltuja kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta.
Lupa voidaan myöntää vähintään kuukauden ja enintään kolmen vuoden pituiseksi ajaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklassa ja ►M131 55 a artiklan 2 kohdan g alakohta ◄ viidennessä luetelmakohdassa tarkoitettuja tapauksia.
Lupa voidaan uusia samoin edellytyksin. Asianomaisen virkamiehen on esitettävä luvan uusimista koskeva hakemus vähintään kaksi kuukautta ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty. Osa-aikatyön on oltava vähintään puolet normaalista työajasta.
Osa-aikatyö alkaa kuukauden ensimmäisenä päivänä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.
2 artikla
Nimittävä viranomainen voi asianomaisen virkamiehen hakemuksesta peruuttaa luvan ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty. Peruuttamisajankohta ei saa olla yli kahta kuukautta virkamiehen ehdottamaa myöhempi, tai yli neljää kuukautta myöhempi, jos osa-aikatyö on myönnetty yli vuoden pituiseksi ajaksi.
Nimittävä viranomainen voi poikkeuksellisissa tilanteissa ja yksikön edun nimissä peruuttaa luvan ennen sen kauden päättymistä, jonka ajaksi lupa on myönnetty, ilmoittamalla siitä kaksi kuukautta etukäteen.
3 artikla
Virkamiehellä on oikeus saada tekemänsä työajan osuutta normaalista työajasta vastaava prosenttiosuus palkastaan siltä ajalta, jolloin hänellä on lupa tehdä osa-aikatyötä. Tätä prosenttiosuutta ei kuitenkaan sovelleta huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään, kotitalouslisän perusosaan eikä koulutuslisään.
Sairausvakuutusmaksut lasketaan kokoaikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella. Eläkemaksut lasketaan osa-aikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella. Virkamies voi myös pyytää, että eläkemaksut laskettaisiin kokoaikaisesti työskentelevän virkamiehen peruspalkan perusteella henkilöstösääntöjen 83 artiklan säännösten mukaisesti. Liitteessä VIII olevan 2, 3 ja 5 artiklan tarkoituksissa saadut eläkeoikeudet lasketaan suhteessa suoritettujen maksujen prosenttiosuuteen.
Virkamies ei osa-aikatyötä tehdessään saa tehdä ylitöitä eikä harjoittaa mitään muuta ansiotoimintaa kuin henkilöstösääntöjen 15 artiklassa tarkoitettua toimintaa.
4 artikla
Poiketen siitä, mitä 3 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, ►M131 virkamies, jolla on lupa henkilöstösääntöjen 55 a artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti vähentää työaikansa puoleen ◄ , saa alennettua peruspalkkaa, jonka määrä vastaa suurempaa seuraavista prosenttiosuuksista:
joko 60 prosenttia, tai
se prosenttiosuus, joka puolipäivätyön alkaessa laskettuna vastaa liitteessä VIII olevassa 2, 3, 4, 5, 9 ja 9 a artiklassa tarkoitettuja palvelusvuosia, lisättynä 10 prosentilla.
Virkamiehen, johon sovelletaan tämän artiklan säännöksiä, on puolipäivätyönsä päättyessä joko jäätävä eläkkeelle tai maksettava takaisin ne puolipäivätyötä tehdessään saamansa määrät, jotka ylittävät 50 prosenttia hänen peruspalkastaan.
5 artikla
Nimittävä viranomainen voi vahvistaa näiden säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
LIITE V
Lomien myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt
SISÄLLYS |
|
1 jakso: |
Vuosiloma 1—5 artikla |
2 jakso: |
Erityislomat 6 artikla |
3 jakso: |
Matkapäivät 7 artikla |
1 jakso
VUOSILOMA
1 artikla
Sinä vuonna, jolloin virkamies aloittaa palveluksensa tai jolloin hänen palvelussuhteensa päättyy, hänellä on oikeus kahden arkipäivän lomaan täyttä palveluskuukautta kohti; vajaasta palveluskuukaudesta saa lomaa kaksi arkipäivää, jos palvelusaika on pidempi kuin 15 päivää, ja yhden arkipäivän, jos palvelusaika on enintään 15 päivää.
2 artikla
Virkamies voi pitää vuosilomansa yhtenä tai useampana jaksona toivomuksensa mukaan ja yksikön tarpeet huomioon ottaen. Lomaan on kuitenkin sisällyttävä vähintään yksi yhtäjaksoinen kahden viikon jakso. Lomaa myönnetään palveluksensa aloittaville virkamiehille vasta kolmen palveluskuukauden jälkeen; asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa lomaa voidaan myöntää jo ennen tämän määräajan päättymistä.
3 artikla
Jos virkamies sairastuu vuosilomansa aikana niin, että se olisi estänyt häntä hoitamasta tehtäviään, jos hän ei olisi ollut lomalla, vuosilomaa pidennetään tämän työkyvyttömyysjakson verran edellyttäen, että tästä esitetään asianmukainen lääkärintodistus.
4 artikla
Jos virkamies ei ole pitänyt koko vuosilomaansa ennen kuluvan kalenterivuoden loppua muista kuin yksikön tarpeista johtuvista syistä, vuosilomasta voidaan siirtää seuraavaan vuoteen enintään 12 päivää.
Jos virkamies ei ole palvelussuhteensa päättyessä pitänyt koko vuosilomaansa, hänelle maksetaan kustakin pitämättömästä lomapäivästä korvaus, joka on kolmaskymmenesosa hänen kuukausipalkastaan palvelussuhteen päättymishetkellä.
Jos virkamies on palvelussuhteensa päättyessä pitänyt vuosilomaa enemmän kuin mihin hänellä on sillä hetkellä oikeus, häneltä peritään edellisessä kohdassa kuvatulla tavalla laskettu määrä.
5 artikla
Jos virkamies kutsutaan takaisin vuosilomaltaan tai jos hänen lomansa peruutetaan yksikön tarpeiden vuoksi, hänelle korvataan tästä aiheutuneet asianmukaisesti perustellut kulut, ja hänelle myönnetään uudet matkapäivät.
2 jakso
ERITYISLOMAT
6 artikla
Vuosiloman lisäksi virkamiehelle voidaan myöntää hakemuksesta erityislomaa. Tällaista lomaa myönnetään erityisesti jäljempänä luetelluissa tapauksissa seuraavasti:
Lisäksi toimielin voi myöntää erityisloman, kun on kyse ammatillisesta täydennyskoulutuksesta, sellaista täydennyskoulutusta koskevalle ohjelmalle asetetuissa rajoissa, jonka toimielin on vahvistanut henkilöstösääntöjen 24 a artiklan mukaisesti.
Virkamiehelle voidaan poikkeustapauksissa myöntää erityislomaa myös sellaisia poikkeuksellisia työtehtäviä varten, jotka menevät virkamiehen tavanomaisia velvollisuuksia pidemmälle. Tällainen erityisloma on myönnettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua nimittävän viranomaisen tekemästä virkamiehen työtehtävien poikkeuksellista luonnetta koskevasta päätöksestä.
Tätä artiklaa sovellettaessa virkamiehen avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon, jos liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan kolme ensimmäistä ehtoa täyttyvät.
Jos erityisloma on myönnetty tämän jakson perusteella, mahdollisten matkapäivien määrä vahvistetaan erityisellä päätöksellä erityisten tarpeiden mukaisesti.
3 jakso
MATKAPÄIVÄT
7 artikla
Ulkomaankorvaukseen tai maastamuuttokorvaukseen oikeutetuilla virkamiehillä on vuosittain oikeus kahden ja puolen päivän täydentävään lomaan, jotta he voivat käydä kotimaassaan.
Ensimmäisen kohdan säännöksiä sovelletaan virkamiehiin, joiden asemapaikka sijaitsee jäsenvaltioiden alueella. Jos asemapaikka sijaitsee tämän alueen ulkopuolella, kotimaanloman kesto vahvistetaan erityisellä päätöksellä erityisten tarpeiden mukaisesti.
LIITE VI
Ylityötuntien korvaamista vapaa-aikana tai palkkana koskevat yksityiskohtaiset säännöt
1 artikla
Tehtäväryhmien ja palkkaluokkien SC 1–SC 6 tai AST 1–AST 4 virkamiehillä on henkilöstösääntöjen 56 artiklassa vahvistetuin rajoituksin oikeus saada tekemistään ylitöistä korvaus vapaana tai palkkana seuraavasti:
Kukin ylityötunti oikeuttaa yhden ja puolen tunnin korvaavaan vapaaseen. Jos ylityötunti on kuitenkin tehty klo 22.00–7.00 taikka sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, se oikeuttaa kahden tunnin korvaavaan vapaaseen. Korvaavaa vapaata myönnettäessä otetaan huomioon yksikön tarpeet ja asianomaisen virkamiehen toivomukset.
Jos korvaavaa vapaata ei yksikön tarpeiden vuoksi ole mahdollista myöntää sitä kuukautta seuraavien kahden kuukauden kuluessa, jonka aikana ylityötunnit on tehty, nimittävä viranomainen antaa luvan hyvittämättömien ylityötuntien korvaamiseen edellä a alakohdassa vahvistetulla periaatteella palkkana, joka on 0,56 prosenttia peruskuukausipalkasta kultakin ylityötunnilta.
Jotta ylityö oikeuttaisi yhden tunnin korvaavaan vapaaseen tai palkkaan, sen on täytynyt kestää yli 30 minuuttia.
2 artikla
Virkamatkapaikalle matkustamiseen tarvittavaa aikaa ei katsota tässä liitteessä tarkoitetuiksi ylityötunneiksi. Virkamatkapaikalla tehdyistä tavanomaisen työtuntimäärän ylittävistä työtunneista voi saada korvauksen vapaana tai mahdollisesti palkkana nimittävän viranomaisen päätöksellä.
3 artikla
Se estämättä, mitä tämän liitteen edellisissä säännöksissä on säädetty, tietyt erityisolosuhteissa työskentelevät palkkaluokkien SC 1–SC 6 ja AST 1–AST 4 virkamiesten ryhmät voivat saada ylityötunneista kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrän ja myöntämisedellytykset nimittävä viranomainen vahvistaa pariteettikomiteaa kuultuaan.
LIITE VII
Palkkaa ja kulujen korvaamista koskevat säännöt
SISÄLLYS |
|
1 jakso: |
Perhelisät 1—3 artikla |
2 jakso: |
Ulkomaankorvaus 4 artikla |
3 jakso: |
Kulujen korvaaminen |
A. |
Asettautumiskorvaus 5 artikla |
B. |
Uudelleenasettautumiskorvaus 6 artikla |
C. |
Matkakulut 7—8 artikla |
D. |
Muuttokulut 9 artikla |
E. |
Päiväraha 10 artikla |
F. |
Virkamatkakulut 11—13 a artikla |
G. |
Kiinteämääräinen kulukorvaus 14—15 artikla |
4 jakso: |
Maksaminen 16—17 artikla |
1 jakso
PERHELISÄT
1 artikla
Kotitalouslisään on oikeutettu:
naimisissa oleva virkamies,
virkamies, joka on jäänyt leskeksi tai eronnut tai elää virallisessa asumuserossa tai on naimaton ja jolla on huollettavanaan yksi tai useampi lapsi 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä,
virkamies, joka on rekisteröity muun vakiintuneen parisuhteen kuin avioliiton osapuoleksi edellyttäen, että:
pari toimittaa jonkin jäsenvaltion tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen viralliseksi tunnustaman asiakirjan, jossa todistetaan heidän asemansa muun parisuhteen kuin avioliiton osapuolina,
kumpikaan osapuolista ei ole naimisissa eikä ennestään muussa parisuhteessa kuin avioliitossa,
osapuolten välillä ei ole mitään seuraavista sukulaisuussuhteista: vanhempi, lapsi, isovanhempi, lapsenlapsi, veli, sisar, täti, setä, eno, veljen- tai sisarenpoika, veljen- tai sisarentytär, vävy tai miniä,
pari ei voi solmia laillista avioliittoa jäsenvaltiossa; tätä luetelmakohtaa sovellettaessa parilla katsotaan olevan mahdollisuus solmia laillinen avioliitto ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa osapuolet täyttävät kaikki tällaisen parin avioliiton hyväksymiselle jäsenvaltion lainsäädännössä asetetut edellytykset;
Kuitenkin jos virkamiehen lapset annetaan usean henkilön huollettavaksi, kotitalouslisä jaetaan näille henkilöille huollettavaksi annettujen lasten lukumäärän mukaisesti.
Jos henkilöllä, jolle maksetaan virkamiestä koskeva kotitalouslisä edellisten määräysten mukaan on itsellään oikeus tähän lisään, sillä perusteella, että hän on virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva, hänelle maksetaan ainoastaan se kotitalouslisä, joka on näistä suurempi.
2 artikla
Huollettavana olevaksi lapseksi katsotaan myös lapsi, josta on tehty lapseksiottamista koskeva hakemus ja jonka osalta lapseksiottamista koskeva menettely on aloitettu.
Lapsi, jonka elatusvastuu kuuluu virkamiehelle alaikäisten suojelua koskevaan jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuvan päätöksen nojalla, rinnastetaan huollettavana olevaan lapseen.
Lisä myönnetään:
ilman eri toimenpiteitä jokaisesta alle 18-vuotiaasta lapsesta, ja
kyseisen virkamiehen perustellusta pyynnöstä jokaisesta koulua käyvästä tai ammatillista koulutusta saavasta 18—26-vuotiaasta lapsesta.
3 artikla
Oikeus lisään alkaa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana lapsi aloittaa peruskouluasteen oppilaitoksessa, ja päättyy joko sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana lapsi päättää koulu- tai muut opintonsa, tai sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana hän täyttää 26 vuotta, sen mukaan kumpi ajankohta on aikaisempi.
Lisä maksetaan enintään kaksinkertaisena ensimmäisessä kohdassa säädettyyn enimmäismäärään verrattuna:
Maksullisen koulun käyntiä koskevaa edellytystä ei sovelleta kolmannen alakohdan mukaisiin maksuihin.
Kun lapsi, jolla on oikeus koulutuslisään, annetaan toisen henkilön huollettavaksi lainsäädännön taikka oikeuden tai toimivaltaisen hallinnollisen viranomaisen päätöksellä, koulutuslisä maksetaan kyseiselle henkilölle virkamiehen lukuun ja hänen nimissään. Tässä tapauksessa kolmannessa kohdassa tarkoitettu vähintään 50 kilometrin välimatka lasketaan sen henkilön kotipaikasta, jolla lapsi on huollettavana.
2 jakso
ULKOMAANKORVAUS
4 artikla
An expatriation allowance equal to 16 % of the total of the basic salary, ►M25 kotitalouslisä ◄ and dependent child allowance ►M25 virkamiehelle maksettava ◄ shall be paid:
virkamiehelle,
virkamiehelle, joka on tai on ollut sen valtion kansalainen, jonka alueella hänen asemapaikkansa sijaitsee, ja joka on ennen palvelukseen tuloaan asunut vakituisesti kymmenen vuotta kyseisen valtion eurooppalaisen alueen ulkopuolella muusta syystä kuin hoitaakseen tehtäviään jonkin valtion tai kansainvälisen organisaation palveluksessa.
Ulkomaankorvauksen on oltava vähintään ►M157 659,14 euroa ◄ kuukaudessa.
▼M25 —————
▼M112 —————
3 jakso
KULUJEN KORVAAMINEN
A.
Asettautumiskorvaus
5 artikla
Kun molemmilla ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehinä olevilla puolisoilla on oikeus asettautumiskorvaukseen, se maksetaan ainoastaan sille puolisolle, jonka peruspalkka on suurempi.
Asettautumiskorvaukseen sovelletaan virkamiesten asemapaikalle vahvistettua korjausker-rointa.
Asettautumiskorvaus maksetaan esitettäessä todisteet siitä, että virkamies — ja perheenhuoltajana olevan virkamiehen osalta myös hänen perheensä — on asettautunut asemapaikkaan.
B.
Uudelleenasettautumiskorvaus
6 artikla
Tämän ajanjakson laskemisessa otetaan huomioon vuodet, jolloin asianomainen henkilö on ollut jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitetussa hallinnollisessa asemassa, lukuun ottamatta virkavapautta henkilökohtaisista syistä.
Tätä vähimmäisaikaa koskevaa edellytystä ei sovelleta, jos virkamies siirretään eläkkeelle yksikön edun vuoksi.
Uudelleenasettautumiskorvaukseen sovelletaan virkamiehen viimeiselle asemapaikalle vahvistettua korjauskerrointa.
Virkamiehen tai edesmenneen virkamiehen perheen uudelleenasettautumisen on tapahduttava kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä.
Oikeudenomistajat eivät menetä tätä oikeutta kyseisen määräajan umpeutumisen vuoksi, jos he voivat todistaa, etteivät olleet tietoisia edeltävistä säännöksistä.
C.
Matkakulut
7 artikla
Virkamiehellä on oikeus saada matkakuluja vastaava kiinteämääräinen korvaus sekä omalta osaltaan että puolisonsa ja talouteensa kuuluvien huollettavana olevien henkilöiden osalta
palvelukseen tulemisen yhteydessä matkakuluista palvelukseenottopaikkakunnalta asemapaikkaan,
palvelussuhteen päättyessä henkilöstösääntöjen 47 artiklan mukaisesti, asemapaikalta tämän artiklan 4 kohdassa määritellylle lähtöpaikkakunnalle,
sellaisen toisiin tehtäviin siirtämisen yhteydessä, joiden vuoksi virkamiehen asemapaikka muuttuu.
Jos virkamies kuolee, eloon jääneellä puolisolla ja huollettavana olevilla henkilöillä on oikeus saada kiinteämääräinen korvaus samoin edellytyksin.
Lasten, jotka ovat koko kalenterivuoden ajan alle kaksivuotiaita, matkakuluja ei korvata.
Kilometrikorvaus on:
0 –200 km |
0,0000 |
201 –1 000 km |
0,2451 |
1 001 –2 000 km |
0,4087 |
2 001 –3 000 km |
0,2451 |
3 001 –4 000 km |
0,0816 |
4 001 –10 000 km |
0,0393 |
Yli 10 000 km |
0,0000 |
Edellä oleviin kilometrikorvauksiin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:
Edellä olevat kilometrikorvaukset ja kiinteämääräiset korvaukset päivitetään vuosittain palkkojen päivitystä vastaavasti.
Muuttamisella ei kuitenkaan voida hyväksyä paikkakunnaksi, johon kyseisellä henkilöllä on luontaiset siteet, unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden taikka Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sijaitsevaa paikkakuntaa.
8 artikla
Jos molemmat puolisot ovat Euroopan unionin virkamiehiä, kummallakin on oikeus saada omalta osaltaan ja huollettavanaan olevien henkilöiden osalta kiinteämääräinen korvaus matkakuluista edellä olevien säännösten mukaisesti; kukin huollettavana oleva henkilö oikeuttaa ainoastaan yhteen korvaukseen. Huollettavana olevien lasten osalta tämä korvaus määritetään puolisoiden hakemuksesta jommankumman puolison lähtöpaikkakunnan perusteella.
Jos virkamies avioituu keskellä vuotta ja saa siten oikeuden kotitalouslisään, puolison osalta korvattavat matkakulut lasketaan sen jakson mukaan, joka alkaa avioitumispäivästä ja päättyy avioitumisvuoden lopussa.
Mahdolliset laskentaperusteiden muutokset, jotka aiheutuvat kyseisten korvausten maksamisen jälkeen tapahtuneesta perhesuhteiden muutoksesta, eivät velvoita virkamiestä maksamaan korvausta takaisin.
Lasten, jotka ovat koko kalenterivuoden ajan alle kaksivuotiaita, matkakuluja ei korvata.
Jos 7 artiklan mukaisesti määritetty lähtöpaikkakunta sijaitsee unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, kiinteämääräinen korvaus suoritetaan virkamiehen asemapaikan ja sen jäsenvaltion pääkaupungin, jonka kansalainen hän on, välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella. Virkamies, jonka lähtöpaikkakunta sijaitsee unionin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella sekä unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainittujen maiden ja alueiden ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella, ja joka ei ole minkään jäsenvaltion kansalainen, ei ole oikeutettu kiinteämääräiseen korvaukseen.
Kilometrikorvaus on:
0 –200 km |
0,0000 |
201 –1 000 km |
0,4943 |
1 001 –2 000 km |
0,8238 |
2 001 –3 000 km |
0,4943 |
3 001 –4 000 km |
0,1646 |
4 001 –10 000 km |
0,0795 |
Yli 10 000 km |
0,0000 |
Edellä oleviin kilometrikorvauksiin lisätään kiinteämääräinen lisäkorvaus seuraavasti:
Edellä olevat kilometrikorvaukset ja kiinteämääräiset korvaukset päivitetään vuosittain palkkojen päivitystä vastaavasti.
Kiinteämääräinen korvaus perustuu turistiluokan lentomatkan kustannuksiin.
D.
Muuttokulut
9 artikla
Kustannusten enimmäismäärissä otetaan huomioon virkamiehen perhetilanne muuttohetkellä sekä muuton ja siihen liittyvän vakuutuksen keskimääräiset kustannukset.
Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen antaa yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä tämän kohdan soveltamiseksi.
E.
Päiväraha
10 artikla
Virkamiehellä, joka voi osoittaa, että hänen on vaihdettava asuinpaikkaa täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan edellytykset, on oikeus tämän artiklan 2 kohdassa määriteltynä aikana kalenteripäiväkohtaiseen päivärahaan, jonka määrä vahvistetaan seuraavasti:
Edellä olevaa taulukkoa tarkistetaan aina kun palkkatasoa tarkistetaan henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti.
Päivärahaan oikeuttava aika määritetään seuraavasti:
kun kyseessä on virkamies, ►M25 jolla ei ole oikeutta kotitalouslisään ◄ : 120 päivää, ja
kun kyseessä on virkamies, ►M25 jolla on oikeus kotitalouslisään ◄ : 180 päivää, tai jos kyseinen virkamies on virkamiesharjoittelija, harjoitteluaika lisättynä yhdellä kuukaudella.
Kun molemmilla ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ►M112 tai muuhun henkilökuntaan kuuluvilla ◄ puolisoilla on oikeus päivärahaan, b alakohdassa säädettyä päivärahakautta sovelletaan siihen puolisoon, jonka palkka on suurempi. Toiseen puolisoon sovelletaan a alakohdassa säädettyä päivärahakautta.
Päivärahaa ei myönnetä missään tapauksessa sen päivän jälkeen, jolloin virkamies on muuttanut täyttääkseen henkilöstösääntöjen 20 artiklan mukaiset velvoitteet.
▼M112 —————
F.
Virkamatkakulut
11 artikla
▼M112 —————
12 artikla
1. Juna
Junalla tehdyn virkamatkan matkakulut korvataan tositteiden perusteella käyttäen perusteena ensimmäisen luokan junalipun hintaa asemapaikan ja virkamatkapaikan välisen lyhimmän reitin mukaan.
2. Lentokone
Virkamiehet saavat käyttää lentokonetta, jos edestakaisen matkan pituus on junamatkan perusteella laskettuna vähintään 800 kilometriä.
3. Laiva
Nimittävä viranomainen tekee päätökset sovellettavista laivamatkojen matkustusluokista ja korvattavista hyttimaksuista tapauskohtaisesti matkan kestosta ja kustannuksista riippuen.
4. Henkilöauto
Matkakustannukset korvataan kiinteämääräisesti junalipun hinnan perusteella 1 kohdan säännösten mukaisesti; muita lisäkuluja ei korvata.
Nimittävä viranomainen voi kuitenkin päättää myöntää virkamiehelle kilometrikorvauksen edellä säädetyn matkakulukorvauksen asemesta, jos tämä tekee virkamatkansa erityisolosuhteissa ja jos julkisten liikennevälineiden käyttäminen tuottaa ilmeisiä hankaluuksia.
13 artikla
Euroopan unionin jäsenvaltioita koskeva taulukko:
Matkakohde |
Majoituskulujen enimmäismäärä (hotelli) |
Päiväraha |
Belgia |
148 |
102 |
Bulgaria |
135 |
57 |
Tšekki |
124 |
70 |
Tanska |
173 |
124 |
Saksa |
128 |
97 |
Viro |
105 |
80 |
Irlanti |
159 |
108 |
Kreikka |
112 |
82 |
Espanja |
128 |
88 |
Ranska |
180 |
102 |
Kroatia |
110 |
75 |
Italia |
148 |
98 |
Kypros |
140 |
88 |
Latvia |
116 |
73 |
Liettua |
117 |
69 |
Luxemburg |
148 |
98 |
Unkari |
120 |
64 |
Malta |
138 |
88 |
Alankomaat |
166 |
103 |
Itävalta |
132 |
102 |
Puola |
116 |
67 |
Portugali |
101 |
83 |
Romania |
136 |
62 |
Slovenia |
117 |
84 |
Slovakia |
100 |
74 |
Suomi |
142 |
113 |
Ruotsi |
187 |
117 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
209 |
125 |
Kun jokin ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimistä tai ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ulkopuolinen hallintoelin tai organisaatio tarjoaa tai korvaa virkamatkalla olevan virkamiehen aterian tai majoituksen, hänen on tehtävä siitä ilmoitus. Tällöin sovelletaan vastaavia vähennyksiä.
Nimittävä viranomainen vahvistaa ja mukauttaa määräajoin jäsenvaltioiden Euroopassa sijaitsevan alueen ulkopuolelle suuntautuvia virkamatkoja koskevat korvaukset.
13 a artikla
►M131 Eri toimielinten nimittävät viranomaiset ◄ vahvistavat tämän liitteen 11, 12 ja 13 artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt yleisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti.
G.
Kiinteämääräinen kulukorvaus
14 artikla
Erityistapauksissa nimittävä viranomainen voi lisäksi päättää, että toimielin maksaa osan asianomaisten virkamiesten majoituskuluista.
▼M112 —————
15 artikla
Nimittävän viranomaisen päätöksellä voivat ►M112 henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut johtavassa asemassa olevat virkamiehet ◄ , joilla ei ole käytössään virka-autoa, saada kiinteämääräisen korvauksen, jonka määrä voi olla enintään ►M97 892,42 EUR:a ◄ vuodessa, kattamaan heidän matkakulunsa sen kaupungin alueella, jossa heidän asemapaikkansa on.
Oikeus tähän korvaukseen voidaan myöntää nimittävän viranomaisen perustellulla päätöksellä virkamiehelle, jonka on tehtäviensä vuoksi tehtävä jatkuvasti sellaisia matkoja, joilla hänellä on oikeus käyttää omaa autoaan.
4 jakso
MAKSAMINEN
16 artikla
Kun palkkasaatava ei koske koko kuukausipalkkaa, se jaetaan kolmaskymmenesosiin:
Jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on enintään viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on sama kuin maksettavien päivien todellinen lukumäärä.
Jos maksettavien päivien todellinen lukumäärä on yli viisitoista, maksettavien kolmaskymmenesosien lukumäärä on kolmenkymmenen ja muiden kuin maksettavien päivien todellisen lukumäärän välinen erotus.
Article 17
Toimielinten nimittävien viranomaisten yhteisymmärryksessä ja henkilöstösääntökomiteaa kuultuaan laatimien sääntöjen mukaisesti vahvistetuin edellytyksin virkamies voi hakea erityistä säännöllistä palkan osan siirtoa.
◄Tällainen siirto voi koskea jompaakumpaa tai molempia seuraavista:
toisessa jäsenvaltiossa olevassa oppilaitoksessa opiskelevaa huollettavana olevaa lasta kohti enintään määrä, joka vastaa kyseisestä lapsesta tosiasiallisesti saadun koulutuslisän määrää;
kenelle tahansa kyseisessä jäsenvaltiossa asuvalle henkilölle, johon nähden virkamiehellä on todistettavasti velvoitteita oikeuden päätöksen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen päätöksen nojalla, suoritettavat säännölliset maksut, joista on esitettävä pätevät todistusasiakirjat.
Toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut siirrot eivät voi olla enempää kuin 5 prosenttia virkamiehen peruspalkasta.
LIITE VIII
Eläkejärjestelmää koskevat yksityiskohtaiset säännöt
SISÄLLYS |
|
1 luku: |
Yleiset säännökset 1 artikla |
2 luku: |
Vanhuuseläke ja eroraha |
1 jakso: |
Vanhuuseläke 2—11 artikla |
2 jakso: |
Eroraha 12 artikla |
3 luku: |
Työkyvyttömyyskorvaus 13—15 artikla |
4 luku: |
Perhe-eläke 17—29 artikla |
5 luku: |
Väliaikaiset eläkkeet 30—33 artikla |
6 luku: |
Eläkkeen korotus huollettavien lasten perusteella 34—35 artikla |
7 luku: |
|
1 jakso: |
Eläkejärjestelmän rahoitus 36—38 artikla |
2 jakso: |
Eläkkeen laskeminen 40—44 artikla |
3 jakso: |
Eläke-etuuksien maksaminen 45—46 artikla |
8 luku: |
Siirtymäsäännökset 48—51 artikla |
1 LUKU
Yleiset säännökset
1 artikla
Virkamies voi tehdä tätä päätöstä koskevan valituksen työkyvyttömyyslautakunnalle.
2 LUKU
Vanhuuseläke ja eroraha
1 jakso
VANHUUSELÄKE
2 artikla
Vanhuuseläke lasketaan virkamiehen palvelusvuosien kokonaismäärän perusteella. Jokainen jäljempänä olevassa 3 artiklassa vahvistetuin edellytyksin huomioon otettava vuosi lasketaan yhdeksi palvelusvuodeksi ja jokainen kokonainen kuukausi palvelusvuoden yhdeksi kahdestoistaosaksi.
Vanhuuseläkettä laskettaessa huomioon otettavien palvelusvuosien enimmäismäärä on ►M112 henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuun eläkkeen enimmäismäärään vaadittava palvelusvuosien määrä ◄ .
3 artikla
Edellyttäen, että asianomainen toimihenkilö on maksanut säädetyt eläkemaksut palvelusajaltaan, 2 artiklan mukaisia palvelusvuosia laskettaessa otetaan huomioon:
palvelusaika virkamiehenä jossakin toimielimessä jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklan a, b, c, e ja f alakohdassa tarkoitetussa asemassa. Henkilöstösääntöjen 40 artiklan nojalla virkavapautta saaneisiin henkilöihin sovelletaan kuitenkin mainitun artiklan 3 kohdan toisen alakohdan viimeisessä virkkeessä säädettyjä edellytyksiä;
kaudet, joiden aikana asianomaisella on ollut oikeus henkilöstösääntöjen ►M131 41, 42 c ja 50 artiklassa ◄ tarkoitettuun korvaukseen, enintään viiden vuoden ajalta;
aika, jona henkilölle on maksettu työkyvyttömyyskorvausta;
kertynyt palvelusaika muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisessa asemassa. Kun mainitun säännöstön mukaisesta sopimussuhteisesta toimihenkilöstä tulee virkamies, eläkkeeseen oikeuttavat palvelusvuodet sopimussuhteisena toimihenkilönä oikeuttavat virkamiehen eläkevuosien määrään, joka lasketaan sopimussuhteisena toimihenkilönä saadun viimeisen peruspalkan ja virkamiehenä saadun ensimmäisen peruspalkan välisessä suhteessa todellisten palvelusvuosien määrän rajoissa. Mahdollisesti liikaa suoritetut maksut, jotka vastaavat eläkkeeseen laskettujen palvelusvuosien ja todellisten palvelusvuosien lukumäärän välistä erotusta, palautetaan asianomaiselle henkilölle sopimussuhteisena toimihenkilönä saadun viimeisen peruspalkan perusteella. Tätä säännöstä sovelletaan soveltuvilta osin tapauksessa, jossa virkamiehestä tulee sopimussuhteinen toimihenkilö.
4 artikla
Virkamies, joka on ollut aiemmin jonkin ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimen palveluksessa joko virkamiehenä tai väliaikaisena toimihenkilönä taikka sopimussuhteisena toimihenkilönä ja joka otetaan uudestaan jonkin ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimen palvelukseen, alkaa saada uusia eläkeoikeuksia. Hän voi pyytää, että eläkeoikeuksia laskettaessa otetaan huomioon tämän liitteen 3 artiklan mukaisesti virkamiehenä, väliaikaisena toimihenkilönä tai sopimussuhteisena toimihenkilönä täyttynyt palvelusaika, jolta eläkemaksut on suoritettu, edellyttäen että:
12 artiklan nojalla suoritettu eroraha, johon on lisätty ►M156 2,2 ◄ prosentin vuotuinen koronkorko, maksetaan takaisin. Jos asianomainen on saanut muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 tai 112 artiklan mukaisia etuuksia, mainittujen artiklojen nojalla suoritetut määrät, joihin on lisätty edellä mainitun prosentin mukainen koronkorko, on myös maksettava takaisin;
tähän tarkoitukseen varataan ennen 11 artiklan 2 kohdassa säädetyn palvelusvuosihyvityksen laskemista ja edellyttäen, että asianomainen on pyytänyt tämän artiklan mukaisia etuuksia ja hän on ne saanut sen jälkeen, kun hänet on otettu uudestaan palvelukseen, se osa ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ eläkejärjestelmään siirretystä määrästä, joka vastaa 11 artiklan 1 kohdan tai 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla vakuutusmatemaattisesti laskettua ja lähtöjärjestelmään siirrettyä määrää ja johon on lisätty ►M156 2,2 ◄ prosentin vuotuinen koronkorko.
Jos asianomainen on saanut muihin toimihenkilöihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 tai 112 artiklan mukaisia etuuksia, varattavassa määrässä otetaan huomioon myös näiden artiklojen nojalla suoritettu määrä, johon on lisätty ►M156 2,2 ◄ prosentin vuotuinen koronkorko.
Jos ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ järjestelmään siirretty määrä ei riitä palauttamaan koko aiempaan palvelusaikaan liittyviä eläkeoikeuksia, virkamies voi omasta pyynnöstään täydentää ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädettyä määrää.
5 artikla
Sen estämättä, mitä tämän liitteen 2 artiklassa säädetään, virkamiehellä, joka jatkaa palveluksessa eläkeiän saavutettuaan, on oikeus saada kultakin mainitun iän täyttämisen jälkeiseltä palvelusvuodelta eläkkeeseensä korotus, joka on 1,5 prosenttia eläkkeen laskennassa huomioon otetusta peruspalkasta; eläkkeen kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 70 prosenttia viimeisestä peruspalkasta, joka määritetään tapauskohtaisesti henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen tai kolmannen kohdan mukaan.
Korotus myönnetään myös kuolemantapauksessa, jos virkamies on jäänyt palvelukseen eläkeiän saavutettuaan.
6 artikla
Se vähimmäistoimeentulon määrä, joka otetaan huomioon palkkaa laskettaessa, vastaa ►M131 palkkaluokan AST 1 ensimmäisen palkkatason ◄ virkamiehen peruspalkkaa.
▼M112 —————
8 artikla
Vanhuuseläkkeen ’vakuutusmatemaattisella arvolla’ tarkoitetaan virkamiehelle kertyvien etuuksien pääoma-arvoa, joka on laskettu liitteessä XII olevassa 9 artiklassa mainitun kuolevuustaulukon ja ►M156 2,2 ◄ prosentin vuotuisen koron perusteella, jota voidaan tarkistaa liitteessä XII olevassa 10 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.
9 artikla
Virkamies, jonka palvelussuhde päättyy ennen eläkeikää, voi pyytää, että hänen vanhuuseläkkeensä
maksamista siirretään sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän; tai
maksetaan hänelle heti, jos hän on täyttänyt 58 vuotta. Tällöin vanhuuseläkkeen määrää vähennetään suhteessa virkamiehen ikään eläkkeenmaksun aloittamishetkellä.
Eläkkeeseen sovelletaan 3,5 prosentin vähennystä kultakin sitä vuotta edeltävältä vuodelta, jona virkamies saisi oikeuden vanhuuseläkkeeseen henkilöstösääntöjen 77 artiklan mukaisesti. Jos henkilöstösääntöjen 77 artiklan mukaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän ja asianomaisen henkilön senhetkisen iän välinen ero ylittää kokonaisten vuosien määrän, vähennykseen lisätään yksi ylimääräinen vuosi.
9a artikla
Virkamiehellä, joka on saavuttanut oikeuden eläkkeeseen, joka on yli 70 prosenttia hänen viimeisestä peruspalkastaan, ja joka pyytää välitöntä pääsyä vanhuuseläkkeelle 9 artiklan nojalla, on oikeus vaatia, että vähennettyä eläkettä määritettäessä 9 artiklasta ilmenevää vähennystä sovelletaan teoreettiseen määrään, joka vastaa kertyneitä palvelusvuosia, eikä 70 prosenttiin viimeisestä peruspalkasta rajattuun enimmäismäärään. Näin laskettu vähennetty eläke ei saa kuitenkaan missään tapauksessa ylittää henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettua 70 prosentin osuutta viimeisestä peruspalkasta.
10 artikla
Oikeus vanhuuseläkkeeseen tulee voimaan sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka kuluessa virkamies saa oikeuden eläkkeeseen ilman eri toimenpiteitä tai omasta pyynnöstään; hänelle maksetaan palkka eläkeoikeuden alkamiseen asti.
11 artikla
Virkamiehellä, joka on päättänyt tehtävänsä:
on oikeus siirtää ►M128 ►C6 unionilta ◄ ◄ saamiaan vanhuuseläkeoikeuksia ►M112 varsinaisena siirtopäivänä ◄ vastaava käypä arvo sen hallintoelimen tai järjestön eläkekassaan taikka siihen eläkekassaan, josta virkamies saa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana vanhuuseläkeoikeuksia.
Virkamiehellä, joka siirtyy ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palvelukseen sen jälkeen kun hän:
on mahdollisuus vakinaistamisensa ja sen ajankohdan välisenä aikana, jona hän saa oikeuden henkilöstösääntöjen 77 artiklassa tarkoitettuun vanhuuseläkkeeseen, suorituttaa ►M128 ►C6 unionille ◄ ◄ varsinaisen siirtohetken mukaan vakuutusmatemaattisesti laskettu pääoma, joka edustaa hänen edellä mainittuja palveluksia suorittamalla kartuttamiaan eläkeoikeuksia.
Tällöin ►M131 sen toimielimen nimittävä viranomainen ◄ , jonka palveluksessa virkamies on, määrittää yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä niiden palvelusvuosien lukumäärän, joka aiemman palvelusajan osalta otetaan huomioon ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ eläkejärjestelmässä, ottaen huomioon virkamiehen peruspalkka, ikä ja muuntokurssi siirtopyynnön tekopäivänä vakinaistettaessa sekä siirretyn pääoman arvon vähennettynä määrällä, joka edustaa siirtopyynnön tekopäivän ja varsinaisen siirtopäivän välistä pääoman uudelleenarvostusta.
Virkamies voi käyttää hyväkseen tätä mahdollisuutta ainoastaan yhden kerran kunkin jäsenvaltion ja eläkerahaston kohdalla.
2 jakso
ERORAHA
12 artikla
Virkamiehellä, joka ei ole saavuttanut eläkeikää ja jonka palvelussuhde päättyy muusta syystä kuin kuoleman tai työkyvyttömyyden vuoksi ja jolla ei ole oikeutta vanhuuseläkkeeseen välittömästi tai myöhempänä ajankohtana, on palvelussuhteensa päättyessä oikeus
jos hän on ollut palveluksessa vähemmän kuin vuoden ajan eikä ole käyttänyt 11 artiklan 2 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, erorahaan, joka on kolme kertaa peruspalkasta vanhuuseläkemaksuina pidätetty määrä vähennettynä määrillä, jotka on mahdollisesti maksettu muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 42 ja 112 artiklan nojalla;
muissa tapauksissa 11 artiklan 1 kohdassa säädettyihin etuihin tai niitä vastaavan vakuutusmatemaattisen arvon suorittamiseen valitsemaansa yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon, joka takaa, että
pääomaa ei palauteta;
kuukausieläke maksetaan aikaisintaan 60 vuoden iän täyttämisen ja viimeistään 66 vuoden iän täyttämisen jälkeen;
perhe-eläke-etuudet suoritetaan oikeudenomistajille;
siirto toiseen vakuutusjärjestelmään tai rahastoon hyväksytään ainoastaan, jos tällainen rahasto täyttää ii, ii ja iii alakohdassa säädetyt ehdot.
▼M112 —————
3 LUKU
Työkyvyttömyyskorvaus
13 artikla
Asianomaisen on toimitettava vaadittavat kirjalliset todisteet ja ilmoitettava toimielimelle kaikki seikat, jotka saattavat muuttaa oikeuksia korvaukseen.
14 artikla
Oikeus ►M112 työkyvyttömyyskorvaukseen ◄ alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukaudenensimmäisenä päivänä, jona virkamies siirtyy eläkkeelle henkilöstösääntöjen 53 artiklan mukaan.
Kun ►M62 entinen virkamies ◄ ei enää täytä kyseisen ►M112 korvauksen ◄ saamisen edellytyksiä, hänellä on velvollisuus palata ensimmäiseen hänen palkkaluokassansa tai ryhmässänsä vapautuvaan uraansa vastaavaan toimeen edellyttäen, että hänellä on kyseiseen toimeen vaaditut taidot. Jos virkamies kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hänellä on edelleen oikeus palata samojen edellytysten mukaisesti toiseen palkkaluokassansa tai ryhmässänsä vapautuvaan uraansa vastaavaan toimeen; jos virkamies kieltäytyy toisen kerran, hänet voidaan irtisanoa viran puolesta ►M112 ————— ◄ .
Siinä tapauksessa, että ►M62 entinen virkamies ◄ , joka saa ►M112 työkyvyttömyyskorvausta ◄ , kuolee, kyseiset eläkeoikeudet päättyvät sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana virkamies on kuollut.
15 artikla
Jos työkyvyttömyyseläkettä saava ►M62 entinen virkamies ◄ ei ole vielä ►M131 saavuttanut eläkeikää ◄ , toimielin voi vaatia häntä käymään säännöllisissä tarkastuksissa varmistaakseen, että hän yhä täyttää kyseisen ►M112 korvauksen ◄ saamisen edellytykset.
▼M112 —————
4 LUKU
Perhe-eläke
17 artikla
►M23 Jos virkamies on kuollessaan jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitetussa asemassa, hänen ►M112 eloon jääneellä puolisollaan ◄ ◄ , joka oli ollut kyseisen virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ennen kuin tämän palvelussuhde toimielimen palveluksessa päättyi, ja ellei edellä olevan 1 artiklan 1 kohdan ja jäljempänä olevan 22 artiklan säännöksistä muuta johdu, oikeus siirtoeläkkeeseen, jonka määrä on ►M5 60 % ◄ siitä vanhuuseläkkeestä, johon virkamiehellä olisi kuollessaan ollut oikeus palvelusvuosia ►M62 tai ikää ◄ koskevien vaatimusten täyttymistä edellyttämättä.
Edellä säädettyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos avioliitosta tai virkamiehen aiemmasta avioliitosta on syntynyt yksi tai useampia lapsia, joiden elatuksesta naispuolinen ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ huolehtii tai on huolehtinut, tai jos virkamiehen kuoleman on aiheuttanut hänen tehtäviensä hoidosta tai tapaturmasta johtuva vamma tai sairaus, tai tapaturma.
17 a artikla
Jollei 1 artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklassa toisin säädetä, sellaisen entisen virkamiehen ►M112 eloon jääneellä puolisolla ◄ , joka on erotettu toimesta tai johon on sovellettu tehtävistä eroamista 259/68, (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2530/72 tai (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1543/73 mukaan ja joka kuolinhetkellään sai kuukausittaista korvausta henkilöstösääntöjen 50 artiklan tai jonkin muun edellä mainitun asetuksen mukaan, on, ►M112 jos avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ◄ , oikeus ►M112 eloon jääneen eläkkeeseen ◄ , joka on 60 prosenttia vanhuuseläkkeestä, jonka hänen puolisonsa olisi voinut saada kuolinpäivänään, palveluksessaolon pituudesta tai iästä riippumatta.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ►M112 eloon jääneen eläkkeeseen ◄ määrän on oltava vähintään henkilöstösääntöjen 79 artiklan toisessa alakohdassa säädettyjen määrien suuruinen. Tämä eläke ei voi kuitenkaan olla missään tapauksessa suurempi kuin sen vanhuuseläkkeen ensimmäinen maksettu erä, johon entisellä virkamiehellä olisi ollut oikeus, jos hän, mikäli olisi elossa ja käyttänyt loppuun oikeutensa jonkin edellä mainitun korvauksen osalta olisi ollut oikeutettu vanhuuseläkkeeseen.
Avioliittoa ei koske ensimmäisessä kohdassa säädetty aikaisemmuuden vaatimus, jos yksi tai useampi lapsista on syntynyt entisen virkamiehen avioliiton aikana, jonka hän on solminut ennen tehtäviensä hoidon päättymistä, jos ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ tosiasiallisesti huolehtii tai on huolehtinut liitteessä VII olevassa 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista huollettavana olevista lapsista.
Samaa sovelletaan, jos entisen virkamiehen kuolema johtuu jostakin 17 artiklan toisen alakohdan lopussa tarkoitetusta seikasta.
18 artikla
Vanhuuseläkettä saaneen entisen virkamiehen eloon jäänyt puoliso edellyttäen, että avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja että hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ennen kuin tämän palvelussuhde toimielimen palveluksessa päättyi, ja jos ei tämän liitteen 22 artiklasta muuta johdu, on oikeus siirtoeläkkeeseen, jonka määrä on 60 prosenttia siitä vanhuuseläkkeestä, jota hänen puolisonsa sai ennen kuolemaansa. Siirtoeläkkeen vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; siirtoeläke ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin se vanhuuseläke, jota entinen virkamies sai ennen kuolemaansa.
Edellisessä kohdassa säädettyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos virkamiehen ennen palvelussuhteen päättymistä solmimasta avioliitosta on syntynyt yksi tai useampia lapsia, joiden elatuksesta leski huolehtii tai on huolehtinut.
18 a artikla
Sellaisen entisen virkamiehen ►M112 eloon jäänellä puolisolla ◄ , joka on eronnut tehtävistään ennen kuin hän ►M131 saavutti eläkeiän ◄ , ja joka on pyytänyt, että hänen vanhuuselä-keoikeutensa siirretään sen kalenterikuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän ►M131 saavuttaa eläkeiän ◄ , on, ►M112 jos avioliitto oli solmittu ennen palvelussuhteen päättymistä ja jos hän oli ollut virkamiehen puolisona vähintään vuoden ajan ◄ ja jollei 22 artiklasta muuta johdu, oikeus ►M112 eloon jääneen eläkkeeseen ◄ , joka on 60 prosenttia siitä vanhuuseläkkeestä, jonka hänen puolisonsa olisi saanut ►M131 saavuttaessaan eläkeiän ◄ . ►M112 Eloon jääneen eläkkeen ◄ vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; ►M112 eloon jääneen eläke ◄ ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin vanhuuseläke, johon entisellä virkamiehellä olisi ollut oikeus ►M131 saavuttaessaan eläkeiän ◄ .
Avioliiton pituutta ei oteta huomioon, jos ennen ►M62 entisen virkamiehen ◄ tehtävistä eroamista solmitusta avioliitosta syntyneitä lapsi on yksi tai useampia ja jos ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ huolehtii tai on huolehtinut näiden lasten elatuksesta.
19 artikla
Työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen virkamiehen eloon jäänellä puolisolla, joka oli ollut kyseisen virkamiehen puolisona hänen saadessaan oikeuden kyseiseen eläkkeeseen, ja jos ei tämän liitteen 22 artiklasta muuta johdu, on oikeus siirtoeläkkeeseen, jonka määrä on 60 prosenttia siitä työkyvyttömyyskorvauksesta, jota hänen puolisonsa sai ennen kuolemaa.
Siirtoeläkkeen vähimmäismäärä on 35 prosenttia viimeisestä peruspalkasta; siirtoeläke ei voi kuitenkaan missään tapauksessa olla suurempi kuin se työkyvyttömyyskorvaus, jota eloon jääneen puolison puoliso sai ennen kuolemaansa.
20 artikla
Edellä ►M62 17 a, 18, 18 a ja 19 artiklassa ◄ säädettyä avioliiton kestoa koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos avioliitto on kestänyt vähintään viisi vuotta, vaikka se olisi solmittu virkamiehen palvelussuhteen päättymisen jälkeen.
21 artikla
Sen on oltava vähintään vähimmäistoimeentulon suuruinen, jollei 22 artiklasta muuta johdu.
Liitteessä VII olevassa 3 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti orvolla on oikeus koululisään.
22 artikla
Jos on olemassa sekä naispuolinen ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ että edellisestä avioliitosta syntyneitä orpoja tai muita oikeudenomistajia, kokonaiseläke lasketaan kuten näiden henkilöiden huoltajana olevan ►M112 eloon jääneen puolison ◄ eläke ja jaetaan oikeudenomistajina olevien ryhmien kesken suhteessa eläkkeisiin, joita kullekin ryhmälle olisi maksettu erikseen.
Jos on olemassa eri avioliitoista syntyneitä orpoja, kokonaiseläke lasketaan kuin he olisivat kaikki samasta avioliitosta ja jaetaan oikeudenomistajina olevien ryhmien kesken suhteessa eläkkeisiin, joita kullekin ryhmälle olisi maksettu erikseen.
Edellä tarkoitettuja osuuksia laskettaessa katsotaan jommankumman puolison edellisestä liitosta syntyneiden lasten, jotka on tunnustettu huollettavana oleviksi lapsiksi henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 2 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, kuuluvan samaan ryhmään kuin virkamiehen ►M62 tai entinen virkamies, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ avioliitosta syntyneet lapset.
Sellaiset ylenevää polvea olevat sukulaiset, jotka on edellä olevassa henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 2 artiklassa vahvistetuin edellytyksin tunnustettu huollettavana oleviksi henkilöiksi, rinnastetaan edellä olevassa toisessa kohdassa tarkoitetussa tapauksessa huollettavana oleviin lapsiin; osuuksia laskettaessa heidän katsotaan kuuluvan samaan ryhmään kuin virkamiehen jälkeläiset.
▼M62 —————
24 artikla
Oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa virkamiehen ►M62 tai entisen virkamiehen, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ kuolemaa seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä. ►M23 Jos virkamiehen tai eläkkeensaajan kuollessa suoritetaan henkilöstösääntöjen 70 artiklassa tarkoitettu maksu, kyseistä oikeutta sovelletaan vasta virkamiehen kuolemaa seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen. ◄
Oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin sen saaja kuolee tai jolloin hän ei enää täytä kyseisen eläkkeen saamisen edellytyksiä. ►M112 Myös oikeus lapseneläkkeeseen lakkaa, jos sen saajaa ei voida enää pitää henkilöstösääntöjen liitteen VII 2 artiklassa tarkoitettuna huollettavana olevana lapsena. ◄
25 artikla
Jos edesmenneen virkamiehen ►M62 tai entisen virkamiehen, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ ja tämän puolison ikäero, josta on vähennetty heidän avioliittonsa kesto, on yli kymmenen vuotta, edellä olevien säännösten mukaisesti lasketusta perhe-eläkkeestä vähennetään ikäeron jokaista täyttä vuotta kohti
26 artikla
Naispuolinen ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ menettää uudelleen avioituessaan oikeutensa perhe-eläkkeeseen. Hänellä on oikeus välittömästi maksettavaan kertakorvaukseen, joka on kaksi kertaa hänen vuotuisen perhe-eläkkeensä määrä, ellei henkilöstösääntöjen 80 artiklan toisen kohdan säännöksiä sovelleta.
27 artikla
Virkamiehen tai entisen virkamiehen eronneella puolisolla on oikeus tässä luvussa määriteltyyn perhe-eläkkeeseen, jos hän voi osoittaa, että hänellä on entisen puolisonsa kuollessa oikeus tämän maksamaan elatusapuun, joka on vahvistettu joko oikeuden päätöksellä tai entisten puolisoiden välisellä virallisesti rekiströidyllä ja täytäntöönpannulla sopimuksella.
Perhe-eläke ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin elatusapu, jota maksettiin hänen entisen puolisonsa kuollessa, ►M131 päivitettynä ◄ henkilöstösääntöjen 82 artiklan mukaisesti.
Eronnut puoliso menettää oikeutensa, jos hän menee uudelleen naimisiin ennen kuin hänen entinen puolisonsa kuolee. Jos hän menee uudelleen naimisiin entisen puolisonsa kuoleman jälkeen, häneen sovelletaan 26 artiklan säännöksiä.
28 artikla
Jos on olemassa useita eronneita vaimoja, joilla on oikeus jälkeenjääneen eläkkeeseen, tai yksi tai useampi eronnut vaimo ja ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ , joilla on oikeus jälkeenjääneen eläkkeeseen, kyseinen eläke jaetaan suhteellisesti kunkin avioliiton pituuden mukaisesti. Jäljempänä 27 artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa olevia edellytyksiä sovelletaan.
Jos joku eläkkeensaajista luopuu oikeuksistaan tai kuolee, hänen osuutensa lisätään muiden osuuksiin, paitsi jos oikeus eläkkeeseen siirtyy orvoille henkilöstösääntöjen 80 artiklan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin.
Edellä 25 artiklassa määrättyjä ikäeroa koskevia vähennyksiä sovelletaan tässä artiklassa määrätyn jaon mukaisesti laskettuihin eläkkeisiin kuhunkin erikseen.
29 artikla
Jos eronnut vaimo menettää oikeutensa eläkkeeseen jäljempänä olevan 42 artiklan säännösten mukaisesti, kokonaiseläke maksetaan naispuoliselle ►M112 eloon jääneelle puolisolle ◄ , ellei henkilöstösääntöjen 80 artiklan toisen kohdan säännöksiä sovelleta.
5 LUKU
Väliaikaiset eläkkeet
30 artikla
Jos ►M62 jossakin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitetussa hallinnollisessa asemassa ◄ oleva virkamies katoaa kotoaan, hänen puolisonsa tai hänen huollettavanaan olevat henkilöt voivat saada väliaikaisesti perhe-eläkettä, johon heillä olisi oikeus tämän liitteen määräysten mukaan, kun virkamiehen katoamisesta on kulunut yli vuosi.
31 artikla
Jos ►M112 vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ◄ saava ►M62 entisen virkamiehen ◄ katoaa kotoaan, hänen puolisonsa tai hänen huollettavanaan olevat henkilöt voivat saada väliaikaisesti perhe-eläkettä, johon heillä olisi oikeus tämän liitteen säännösten mukaan, kun eläkkeensaajan katoamisesta on kulunut yli vuosi.
31 a artikla
Kun on kulunut yli vuosi sellaisen entisen virkamiehen katoamisesta, jota tarkoitetaan liitteessä VIII olevassa 18 a artiklassa tai joka sai korvauksen joko henkilöstösääntöjen 50 artiklan ►M112 tai asetuksen (ETY) N:o 1857/89 ( 20 ), asetuksen (EY, Euratom) N:o 1746/2002 ( 21 ), asetuksen (EY, Euratom) N:o 1747/2002 ( 22 ) tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1748/2002 ( 23 ) ◄ mukaan, kyseisen entisen virkamiehen puoliso tai hänen huollettavanaan olleet henkilöt voivat tilapäisesti saada oikeudet jälkeenjääneen eläkkeeseen, johon he olisivat oikeutettuja tämän liitteen määräyksien mukaan.
32 artikla
Edellä olevan 31 artiklan määräyksiä sovelletaan henkilöihin, joiden katsotaan olevan yli vuoden kotoaan kadoksissa olleen perhe-eläkkeen saajan tai perhe-eläkeoikeuksien haltijan huollettavana.
33 artikla
Edellä 30, 31 ja 32 artiklassa tarkoitetut väliaikaiset eläkkeet muunnetaan varsinaisiksi eläkkeiksi, kun virkamies tai eläkkeensaaja on todettu virallisesti kuolleeksi tai kun hänet on lainvoimaisella päätöksellä julistettu kadonneeksi.
6 LUKU
Eläkkeen korotus huollettavien lasten perusteella
34 artikla
Väliaikaisen eläkkeen saajiin sovelletaan henkilöstösääntöjen 81 artiklan toisen kohdan säännöksiä.
Henkilöstösääntöjen 80 ja 81 artiklan säännöksiä sovelletaan myös lapsiin, jotka ovat syntyneet ennen kuin virkamiehen tai vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta saaneen entisen virkamiehen kuolemasta on kulunut 300 päivää.
▼M23 —————
35 artikla
►M112 Vanhuus- tai perhe-eläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ taikka tilapäisen eläkkeen myöntäminen ei ole perusteena oikeudelle ulkomaankorvaukseen.
7 LUKU
1 jakso
ELÄKEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS
36 artikla
Palkasta ►M112 tai työkyvyttömyyskorvauksesta ◄ vähennetään jokaisen palkanmaksun yhteydessä henkilöstösääntöjen 77–84 artiklassa säädetty eläkevakuutusmaksu.
37 artikla
Tilapäisesti muihin tehtäviin siirretty virkamies maksaa edelleen edellisessä artiklassa tarkoitetun eläkemaksun palkkaluokkansa ja -tasonsa mukaan. Tämä koskee myös 3 artiklassa tarkoitetun viiden vuoden ajanjakson rajoissa virkamiestä, joka saa korvausta siksi, että hänet on vapautettu tehtävistä tai siirretty eläkkeelle yksikön edun vuoksi. ►M39 sekä virkamies, jolle on myönnetty loma henkilökohtaisista syistä ja joka saa edelleen uudet eläkeoikeudet henkilöstösääntöjen 40 artiklan 3 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti ◄ Kaikki etuudet, joihin kyseisellä virkamiehellä tai hänen oikeudenomistajillaan on oikeus tämän eläkejärjestelmän säännösten nojalla, lasketaan kyseisen palkan perusteella.
38 artikla
Asianmukaisesti perittyjä vakuutusmaksuja ei voida palauttaa. Virheellisesti perityt vakuutusmaksut eivät luo oikeutta eläkkeeseen; ne palautetaan ilman korkoa asianomaisen tai hänen oikeudenomistajiensa pyynnöstä.
▼M112 —————
2 jakso
ELÄKKEEN LASKEMINEN
40 artikla
►M112 Vanhuus-, perhe- tai väliaikaisen eläkkeen taikka työkyvyttömyyskorvauksen ◄ maksamisesta vastaa se toimielin, jonka palveluksessa virkamies oli tehtäviensä hoidon päättyessä. Tämän eläkkeen myöntämistä koskevan päätöksen kanssa samanaikaisesti virkamiehelle tai hänen oikeudenomistajilleen ja ►M128 Euroopan komissiolle ◄ , jonka tehtävänä on huolehtia eläkkeiden maksamisesta annetaan tiedoksi tätä maksamista koskeva yksityiskohtainen erittely.
Vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ei voida maksaa samanaikaisesti Euroopan unionin yleisestä tai jonkin viraston talousarviosta maksetun palkan eikä henkilöstösääntöjen 41 ja 50 artiklassa säädetyn korvauksen kanssa. Vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyskorvausta ei voida myöskään maksaa yhdessä korvauksen kanssa, joka perustuu jollekin toimielimelle tai virastolle suoritettuun toimeksiantoon.
41 artikla
Eläkkeen määrää voidaan tarkistaa milloin tahansa, jos siinä havaitaan virheitä tai puutteita.
Eläkettä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa, jos se on myönnetty henkilöstösäännöissä ja tässä liitteessä annettujen säännösten vastaisesti.
42 artikla
Kuolleen virkamiehen ►M62 tai entisen virkamiehen, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ oikeudenomistajat, jotka eivät ole hakeneet heille kuuluvaa eläkettä ►M112 tai korvausta ◄ vuoden kuluessa virkamiehen kuolemasta, menettävät oikeutensa, paitsi jos kyseessä on asianmukaisesti osoitettu ylivoimainen este.
43 artikla
►M62 Entinen virkamies ◄ ja hänen oikeudenomistajiensa, joilla on oikeus tässä eläkejärjestelmässä säädettyihin etuuksiin, on toimitettava mahdollisesti vaadittavat kirjalliset todisteet ja ilmoitettava jäljempänä olevan 45 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetulle toimielimelle kaikista heidän oikeuksiinsa mahdollisesti vaikuttavista seikoista.
44 artikla
Virkamiehellä, joka on menettänyt eläkeoikeutensa ►M112 väliaikaisesti ◄ joko osittain tai kokonaan ►M112 liitteessä IX olevan 9 artiklan ◄ säännösten mukaisesti, on oikeus vaatia hänen eläkejärjestelmään maksamiensa vakuutusmaksujen palauttamista suhteessa hänen eläkkeeseensä tehtyyn vähennykseen.
3 jakso
ELÄKE-ETUUKSIEN MAKSAMINEN
45 artikla
Tähän eläkejärjestelmään kuuluvat etuudet maksetaan kuukausittain maksukauden päättyessä.
Etuuksien maksamisesta vastaa ►M15 ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ puolesta ◄ , budjettivallan käyttäjien nimeämä toimielin; mikään muu toimielin ei voi maksaa minkäänlaisella valtuutuksella omista varoistaan mitään tässä eläkejärjestelmässä säädettyjä etuuksia.
Euroopan unionin alueella asuvien eläkkeensaajien etuudet maksetaan euroina ►M131 Euroopan unionissa sijaitsevaan ◄ pankkiin.
Euroopan unionin ulkopuolella asuvien eläkkeensaajien eläke maksetaan euroina ►M131 Euroopan unionissa sijaitsevaan tai ◄ asuinmaan pankkiin. Poikkeustapauksessa eläke voidaan maksaa ►M131 ————— ◄ valuuttana asuinmaahan käyttämällä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisessa käytettyjä viimeisimpiä muuntokursseja.
Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti työkyvyttömyyskorvauksen saajiin.
▼M62 —————
46 artikla
Summat, jotka virkamies ►M62 tai entinen virkamies, joka saa ►M112 vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen ◄ ◄ on velkaa ►M128 ►C6 unionille ◄ ◄ sinä päivänä, jona asianomainen saa oikeuden johonkin tässä eläkejärjestelmässä tarkoitettuun etuuteen, vähennetään hänelle tai hänen oikeuksienomistajilleen maksettavien etuuksien määrästä. Vähennykset voidaan porrastaa usean kuukauden ajalle.
▼M62 —————
8 LUKU
Siirtymäsäännökset
48 artikla
Virkamies, johon sovelletaan henkilöstösääntöjä siirtymäsäännösten nojalla, saa oikeuden eläkkeeseen alkaen siitä päivästä, jona hän liittyy ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan.
Ellei henkilöstösääntöjen säännöksistä muuta johdu, virkamies saa omasta pyynnöstään oikeuden eläkkeeseen alkaen siitä päivästä, jona hän tuli ►M128 ►C6 Euroopan unionin ◄ ◄ jonkin toimielimen palvelukseen mihin tahansa tehtävään. Jos hän ei ole maksanut vakuutusmaksujaan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan aiemman palveluskautensa tai sen osan aikana, hän voi hankkia eläkeoikeudet erissä siltä ajalta, johon liittyviä maksuja hän ei ole voinut maksaa. Virkamiehen maksamien vakuutusmaksujen ja toimielimen maksamien vastaavien määrien katsotaan kuuluvan virkamiehen nimissä ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan päivänä, jona henkilöstösäännöt tulevat voimaan.
49 artikla
Jos virkamies on käyttänyt hänelle annettua oikeutta nostaa tililtään ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten yhteisestä tilapäisestä eläkekassasta summia, jotka hänen on ollut maksettava lähtömaassaan, jotta hänen eläkeoikeutensa siellä säilyisi, vähennetään hänen eläkeoikeuksiaan ajalta, jona hän on kuulunut ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten yhteiseen tilapäiseen eläkekassaan, suhteessa hänen tililtään nostettuihin summiin.
Edellisen kohdan säännöstä ei sovelleta virkamieheen, joka on pyytänyt kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen alettiin soveltaa henkilöstösääntöjä, että hän saisi maksaa takaisin kyseiset summat, joihin on lisätty 3,5 prosentin vuotuinen koronkorko.
50 artikla
Virkamies, johon sovelletaan henkilöstösääntöjä siirtymäsäännösten nojalla ja jonka palvelussuhde päättyy 65 vuoden iässä ilman että henkilöstösääntöjen 77 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu kymmenen vuoden palvelusaika on täyttynyt, voi valita, ottaako hän edellä olevassa tämän liitteen 12 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin lasketun lisän vai henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuin edellytyksin lasketun suhteutetun eläkkeen.
51 artikla
Tämän eläkejärjestelmän säännöksiä sovelletaan ennen henkilöstösääntöjen voimaantuloa kuolleiden, työtehtävissä toimineiden toimihenkilöiden naispuolisiin leskiin ja muihin oikeudenomistajiin sekä toimihenkilöihin, jotka on ennen henkilöstösääntöjen voimaantuloa todettu pysyvästi ja täydellisesti työkyvyttömiksi henkilöstösääntöjen 78 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä sillä ehdolla, että ►M128 ►C6 unionille ◄ ◄ , maksetaan määrät, jotka ovat asianomaisen nimissä ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten yhteisessä tilapäisessä eläkekassassa. ►M128 ►C6 Unioni, ◄ ◄ vastaa tässä eläkejärjestelmässä säädettyjen etuuksien maksamisesta.
LIITE IX
Kurinpitomenettely
1 Jakso
Yleiset säännökset
1 artikla
2 artikla
3 artikla
Nimittävä viranomainen voi tutkimusraportin perusteella, toimitettuaan asianomaiselle virkamiehelle kaiken näytön asiassa ja kuultuaan virkamiestä:
päättää, että asianomaista virkamiestä vastaan ei voida nostaa syytettä. Virkamiehelle ilmoitetaan asiasta kirjallisesti; tai
päättää siinäkin tapauksessa, että velvollisuudet on tai on ilmeisesti jätetty täyttämättä, ettei kurinpitoseuraamuksia sovelleta, ja antaa virkamiehelle tarvittaessa huomautuksen; tai
kun velvollisuudet on jätetty täyttämättä, henkilöstösääntöjen 86 artiklan mukaisesti
päättää aloittaa tämän liitteen 4 jaksossa säädetyn kurinpitomenettelyn, tai
päättää aloittaa kurinpitomenettelyn kurinpitolautakunnassa.
4 artikla
Jos virkamiestä ei voida tämän liitteen säännösten mukaisesti kuulla objektiivisista syistä johtuen, häntä voidaan pyytää esittämään huomautuksensa kirjallisesti tai valtuuttamaan valitsemansa henkilö edustamaan itseään.
2 Jakso
Kurinpitolautakunta
5 artikla
6 artikla
Tämän liitteen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lautakunnan kaksi lisäjäsentä nimitetään seuraavasti:
Nimittävä viranomainen laatii luettelon, jossa on mahdollisuuksien mukaan kahden virkamiehen nimi jokaisen tehtäväryhmän kustakin palkkaluokasta. Henkilöstökomitea toimittaa nimittävälle viranomaiselle samaan aikaan vastaavalla tavalla laaditun luettelon.
Kymmenen päivän kuluessa siitä, kun kurinpitomenettelyn tai henkilöstösääntöjen 22 artiklassa tarkoitetun menettelyn aloittamista koskevan päätöksen sisältävä kertomus on annettu tiedoksi, kurinpitolautakunnan puheenjohtaja valitsee asianomaisen virkamiehen läsnäollessa arvalla yhden lautakunnan jäsenen molemmista edellä mainituista luetteloista. Puheenjohtaja voi päättää, että sihteeri suorittaa tämän toimenpiteen hänen puolestaan. Puheenjohtaja ilmoittaa asianomaiselle virkamiehelle ja kullekin jäsenelle kurinpitolautakunnan kokoonpanosta.
Lautakunnan jäsenet voivat samassa määräajassa pyytää, että heidät vapautetaan tehtävästä perustellusta syystä, ja eturistiriitatilanteessa heidän on luovuttava jäsenyydestään.
Lautakunnan puheenjohtaja suorittaa tarvittaessa uuden arvonnan jäsenten valitsemiseksi 4 kohdan mukaisesti valittujen jäsenten tilalle.
7 artikla
Lautakuntaa avustaa nimittävän viranomaisen valitsema sihteeri.
8 artikla
3 Jakso
Kurinpitoseuraamukset
9 artikla
Nimittävä viranomainen voi soveltaa jotakin seuraavista seuraamuksista:
kirjallinen huomautus;
varoitus;
ikälisien kertymisen keskeyttäminen vähintään yhden ja enintään 23 kuukauden ajaksi;
ikälisien alentaminen;
palkkaluokan väliaikainen alentaminen vähintään 15 päivän ja enintään yhden vuoden ajaksi;
palkkaluokan alentaminen saman tehtäväryhmän sisällä;
siirtäminen alempaan tehtäväryhmään joko samaan tai alempaan palkkaluokkaan;
viraltapano ja tarvittaessa eläkkeen väliaikainen alentaminen tai työkyvyttömyyskorvauksen osan pidättäminen tietyksi ajaksi; tämän seuraamuksen vaikutukset eivät ulotu virkamieheen riippuvuussuhteessa oleviin henkilöihin. Tällaisessa alentamistapauksessa entisen virkamiehen tulot eivät voi olla pienemmät kuin liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa säädetty vähimmäistoimeentulo, jota on tarvittaessa korotettu perhelisillä.
10 artikla
Kurinpitoseuraamusten ankaruuden on oltava suhteessa tehdyn virheen vakavuuteen. Virheen vakavuutta määriteltäessä ja kurinpitoseuraamuksesta päätettäessä on otettava erityisesti huomioon:
virheen laatu ja olosuhteet, joissa se tapahtui,
toimielinten luotettavuudelle, maineelle ja eduille rikkomuksesta koituneen haitan suuruus,
missä määrin virhe johtui tahallisuudesta tai laiminlyönnistä,
syyt virkamiehen tekemään virheeseen,
virkamiehen palkkaluokka ja virkaikä,
virkamiehen henkilökohtaisen vastuun määrä,
virkamiehen tehtävien ja vastuiden taso,
virheen tai virheellisen käyttäytymisen toistuminen,
virkamiehen käytös koko hänen uransa aikana.
4 Jakso
Kurinpitomenettely ilman kurinpitolautakunnassa tapahtuvaa käsittelyä
11 artikla
Nimittävä viranomainen voi tehdä kirjallista huomautusta tai varoitusta koskevan päätöksen kuulematta lautakuntaa. Asianomaista virkamiestä on kuultava ennen kuin nimittävä viranomainen päättää seuraamuksen määräämisestä.
5 Jakso
Kurinpitomenettelyn aloittaminen kurinpitolautakunnassa
12 artikla
13 artikla
14 artikla
Kun virkamies tunnustaa lautakunnan puheenjohtajan läsnäollessa syyllistyneensä virheelliseen tekoon ja myöntää varauksitta tämän liitteen 12 artiklassa mainitun kertomuksen oikeaksi, nimittävä viranomainen voi peruuttaa asian käsittelyn lautakunnassa, jotta virheen laadun ja määrättävän seuraamuksen välistä suhteellisuusperiaatetta noudatetaan. Kun asian käsittely lautakunnassa peruutetaan, sen puheenjohtaja antaa lausuntonsa määrättävästä seuraamuksesta.
Nimittävä viranomainen voi tämän menettelyn mukaisesti ja tämän liitteen 11 artiklan säännöksistä poiketen soveltaa jotakin tämän liitteen 9 artiklan 1 kohdan a—d alakohdissa mainituista seuraamuksista.
Virkamiehelle ilmoitetaan, ennen kuin hän tunnustaa tehneensä virheen, tunnustamisen mahdollisista seurauksista.
15 artikla
Ennen ensimmäistä lautakunnan kokousta puheenjohtaja antaa yhdelle lautakunnan jäsenistä tehtäväksi laatia asiasta yleiskertomuksen, ja hän ilmoittaa tästä muille lautakunnan jäsenille.
16 artikla
17 artikla
18 artikla
Lautakunnalle esitettyjen asiakirjojen perusteella sekä mahdolliset kirjalliset tai suulliset ilmoitukset ja lautakunnan tekemän tutkimuksen tulokset huomioon ottaen lautakunta antaa määräenemmistöllä perustellun lausunnon siitä, ovatko väitetyt teot todella tapahtuneet, ja tarvittaessa siitä, millaisia seuraamuksia ne aiheuttavat. Kaikki lautakunnan jäsenet allekirjoittavat lausunnon. Jokainen lautakunnan jäsen voi liittää lausuntoon eriävän mielipiteensä. Lausunto toimitetaan nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle virkamiehelle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lautakunta on vastaanottanut nimittävän viranomaisen kertomuksen, jollei määräaikaa ole muutettu käsiteltävän asian monimutkaisuuden vuoksi. Jos tutkimus on tehty lautakunnan aloitteesta, määräaika on neljä kuukautta, jollei sitä ole muutettu käsiteltävän asian monimutkaisuuden vuoksi.
19 artikla
20 artikla
Sihteeri laatii pöytäkirjan lautakunnan kokouksista. Todistajat allekirjoittavat pöytäkirjan, joka sisältää heidän todistajanlausuntonsa.
21 artikla
22 artikla
6 Jakso
Virantoimituksesta pidättäminen
23 artikla
24 artikla
7 Jakso
Rinnakkainen syytteeseenpano
25 artikla
Jos virkamies asetetaan syytteeseen samasta teosta, lopullinen päätös tehdään vasta, kun asiaa käsittelevä tuomioistuin on antanut lopullisen tuomionsa.
8 Jakso
Loppusäännökset
26 artikla
Tämän liitteen 11, 14, 22 ja 23 artiklassa mainitut päätökset on annettava tiedoksi petostentorjuntavirastolle tapauksissa, joissa tutkinta on käynnistetty viraston aloitteesta.
27 artikla
Virkamies, jolle on määrätty kurinpitoseuraamuksena muu kuin viraltapano, voi kolmen vuoden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta tai varoituksesta ja kuuden vuoden kuluttua muista seuraamuksista tehdä hakemuksen seuraamusmerkinnän poistamiseksi henkilökansiostaan. Nimittävä viranomainen päättää, suostutaanko hakijan pyyntöön.
28 artikla
Jos asiassa saadaan uusia tietoja ja niitä koskevia todisteita, nimittävä viranomainen voi aloittaa kurinpitomenettelyn uudelleen omasta aloitteestaan tai asianomaisen virkamiehen hakemuksesta.
29 artikla
Jos virkamiestä vastaan ei tämän liitteen 1 artiklan 3 kohdan tai 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti ole nostettu syytettä, hänellä on oikeus pyytää vahingon korjaamista siten, että nimittävän viranomaisen päätös julkistetaan sopivalla tavalla.
30 artikla
Kunkin toimielimen nimittävä viranomainen vahvistaa henkilöstökomiteaansa kuultuaan tämän liitteen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jos se pitää sitä tarpeellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 3 kohdan soveltamista.
LIITE X
Kolmannessa maassa työskenteleviin virkamiehiin sovellettavat erityiset poikkeusmääräykset
1 LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 artikla
Tässä liitteessä määrätään kolmannessa maassa työskenteleviin Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehiin sovellettavista erityisistä poikkeusmääräyksistä.
Ainoastaan Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kansalainen voidaan ottaa palvelukseen kolmannessa maassa työskentelemistä varten, eikä nimittävä viranomainen voi käyttää henkilöstösääntöjen 28 artiklan a kohdassa säädettyä poikkeussäännöstä.
Yleiset täytäntöönpanomääräykset annetaan henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.
2 artikla
Yksikön edun nimissä tehdyllä nimittävän viranomaisen päätöksellä virkamiehiä siirretään määrä ajoin ja tarvittaessa siitä riippumatta, onko avoimia paikkoja olemassa.
Nimittävä viranomainen hoitaa siirron noudattaen erityistä menettelyä, jäljempänä ’siirtomenettely’, jonka soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt se vahvistaa saatuaan henkilöstökomitean lausunnon.
3 artikla
►M112 Kolmannessa maassa työskentelevä virkamies voidaan siirtomenettelyssä väliaikaisesti siirtää virkoineen nimittävän viranomaisen päätöksellä toimielimensä toimipaikkaan tai muuhun ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ asemapaikkaan. Avointa tointa ei julkaista ennen tällaista siirtoa, ja siirto voi kestää enintään neljä vuotta. ◄ Poiketen siitä, mitä 1 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, nimittävä viranomainen voi päättää yleisten täytäntöönpanomääräysten perusteella, että virkamies on tämän tilapäisen määräyksen aikana edelleen tämän liitteen eräiden määräysten alainen, lukuun ottamatta sen 5, 10 ja 12 artiklaa.
2 LUKU
VELVOLLISUUDET
4 artikla
Virkamiehen velvollisuutena on suorittaa tehtävänsä asemapaikassa, jonne hänet on lähetetty palvelukseenoton yhteydessä tai siirretty viranhoitoon liittyvien seikkojen vuoksi osana liikkuvuusjärjestelyä.
5 artikla
3 LUKU
TYÖEHDOT
6 artikla
Virkamiehellä on oikeus saada kalenterivuodessa lomaa kaksi arkipäivää kultakin palveluskuukaudelta.
Sen estämättä, mitä tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään, 1 päivänä tammikuuta 2014 kolmansissa maissa jo työskentelevillä virkamiehillä on oikeus
7 artikla
Sinä vuonna, jolloin virkamies tulee palvelukseen kolmannessa maassa tai jolloin hänen palvelussuhteensa kolmannessa maassa päättyy, hänellä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä palveluskuukaudelta. Vajaalta palveluskuukaudelta lomaa kertyy kaksi arkipäivää, jos palvelusaika on pidempi kuin 15 päivää, ja yksi arkipäivä, jos palvelusaika on enintään 15 päivää.
Jos virkamies ei ole pitänyt koko vuosilomaansa ennen kuluvan kalenterivuoden loppua muista kuin yksikön tarpeisiin liittyvistä syistä, seuraavalle vuodelle voidaan siirtää lomaa enintään neljätoista arkipäivää.
8 artikla
Nimittävä viranomainen voi poikkeuksellisesti myöntää virkamiehelle erityisellä perustellulla päätöksellä virkistyslomaa hänen asemapaikkansa erityisten vaikeiden elinolosuhteiden vuoksi. Nimittävä viranomainen päättää kunkin tällaisen paikan osalta sen kaupungin tai ne kaupungit, joissa loma voidaan pitää.
Virkamiesten, jotka osallistuvat henkilöstösääntöjen 24 a artiklassa tarkoitettuun ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja joille on myönnetty tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua virkistyslomaa, on aiheellisissa tapauksissa yhdistettävä täydennyskoulutusjaksot ja virkistysloma.
9 artikla
Virkistysloman pituuteen lisätään matkustusaika henkilöstösääntöjen liitteessä V olevan 7 artiklan mukaisesti.
9 a artikla
Henkilöstösääntöjen 42 a ja 42 b artiklassa säädettyjen vanhempainloman ja perheloman aikana sovelletaan edelleen tämän liitteen 5, 23 ja 24 artiklaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan kullakin kaksivuotiskaudella, jonka virkamies on lähetettynä kolmanteen maahan, ja tämän liitteen 15 artiklaa sovelletaan edelleen yhteensä enintään yhdeksän kuukauden ajan kullakin kaksivuotiskaudella, jonka virkamies on lähetettynä kolmanteen maahan.
4 LUKU
PALKKAUS JA SOSIAALISET EDUT
1 jakso
PALKKAUS JA PERHELISÄT
10 artikla
Korvausta elinolosuhteista ei makseta, jos työntekijä työskentelee maassa, jonka elinolosuhteiden voidaan katsoa vastaavan tavanomaisia olosuhteita Euroopan unionissa.
Muita asemapaikkoja varten korvaus elinolosuhteista vahvistetaan ottaen huomioon muun muassa seuraavat tekijät:
Nimittävä viranomainen arvioi vuosittain ja muuttaa tarvittaessa kutakin asemapaikkaa varten vahvistettua korvausta elinolosuhteista saatuaan henkilöstökomitean lausunnon.
Nimittävä viranomainen voi päättää myöntää elinolosuhteista maksettavan korvauksen lisäksi lisäpalkkion, jos virkamies on määrätty enemmän kuin kerran vaikeana tai erittäin vaikeana pidettyyn asemapaikkaan. Tämä lisäkorvaus ei saa olla yli 5 prosenttia ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta viitemäärästä, ja varmistaakseen tasapuolisen kohtelun nimittävä viranomainen perustelee jokaisen päätöksensä asianmukaisesti ja ottaa niissä huomioon edellisen asemapaikan vaikeusluokan.
Jos elinolosuhteet asemapaikassa vaarantavat virkamiehen henkilökohtaisen turvallisuuden, hänelle maksetaan tilapäinen lisäkorvaus nimittävän viranomaisen erityisellä perustellulla päätöksellä. Tämä korvaus vahvistetaan prosenttiosuutena 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta viitemäärästä,
Asianmukaisesti perustelluista tapauksissa nimittävä viranomainen voi myös määrätä, että asemapaikka ei sovellu perheelliselle. Edellä mainittu korvaus maksetaan, jos henkilöstön jäsen noudattaa näitä määräyksiä.
11 artikla
Palkka ja 10 artiklassa tarkoitetut korvaukset maksetaan ►M94 euroina ◄ ►M131 Euroopan unionissa ◄ . Niihin sovelletaan Belgiassa työskentelevien virkamiesten palkkoihin sovellettavaa korjauskerrointa.
12 artikla
Nimittävä viranomainen voi virkamiehen pyynnöstä päättää maksaa palkan kokonaan tai osaksi asemamaan valuuttana. Palkkaan sovelletaan tällöin asemamaan korjauskerrointa ja palkka muunnetaan vastaavan vaihtokurssin mukaan.
Erityisissä asiallisesti perustelluissa tapauksissa nimittävä viranomainen voi suorittaa tämän maksun osaksi tai kokonaan muun kuin asemapaikan valuuttana niiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan, jotka on tarkoitettu takaamaan ostovoiman säilyminen.
13 artikla
Edellä 12 artiklassa tarkoitetut korjauskertoimet päivitetään kerran vuodessa liitteen XI mukaisesti, jotta taattaisiin kaikin mahdollisin tavoin virkamiesten ostovoiman vastaavuus heidän asemapaikastaan riippumatta. Päivittämisen osalta kaikkia arvoja on pidettävä viitteellisinä. Komissio julkaisee päivitetyt arvot kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.
Korjauskerrointa päivitetään väliaikaisesti ensimmäisessä kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti, jos elinkustannukset asemamaassa ovat kehittyneet korjauskertoimen ja vastaavan vaihtokurssin soveltamisen jälkeen mitattuina yli 5 prosenttia edellisen kyseistä maata koskevan päivityksen jälkeen.
14 artikla
Komissio esittää neuvostolle vuosittain kertomuksen tämän liitteen soveltamisesta ja erityisesti 10 artiklan mukaisesti vahvistettavasta elinolosuhdekorvauksen määrästä.
15 artikla
Virkamies saa nimittävän viranomaisen vahvistamilla edellytyksillä koulutuslisää, joka on tarkoitettu kattamaan koulunkäynnistä aiheutuvat tosiasialliset kulut ja jonka maksaminen edellyttää maksamisen perusteena olevien asiakirjojen esittämistä. Tämä lisä ei saa ylittää ylärajaa, joka vastaa kolminkertaisesti koulutuslisän enimmäismäärän kaksinkertaista määrää, muutoin kuin nimittävän viranomaisen päättämissä erityistapauksissa.
16 artikla
Virkamiehille kuuluva kulujen korvaus maksetaan virkamiehen perustellusta pyynnöstä ►M112 euroina, asemaan valuuttana tai valuuttana, jona kulut on ilmaistu. ◄
Asettautumiskorvaus tai jälleenasettautumiskorvaus voidaan virkamiehen valinnan mukaan maksaa joko ►M94 euro ◄ tai asettautumispaikan tai jälleenasettautumispaikan valuuttana; jälkimmäisessä tapauksessa korvauksiin sovelletaan näitä paikkoja varten vahvistettua ja vastaavan vaihtokurssin mukaan muutettua korjauskerrointa.
2 jakso
KULUJEN KORVAAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT
17 artikla
Esitettyjen asiakirjojen ja muuttoa koskevien säännösten perusteella tehdyllä nimittävän viranomaisen erityisellä ja perustellulla päätöksellä korvataan virkamiehelle, ►M112 jolle on tämän liitteen 5 tai 23 artiklan säännösten nojalla annettu asunto ◄ ja joka tahdostaan riippumattomista syistä joutuu vaihtamaan asuntoaan samassa asemapaikassa, huonekalujen ja ►M112 henkilökohtaisen irtaimiston ja henkilökohtaisten tavaroiden ◄ muutosta aiheutuneet kulut.
Tässä tapauksessa todelliset ►M112 asuinpaikan vaihdosta aiheutuvat muut kulut ◄ korvataan virkamiehelle esitettyjen asiakirjojen perusteella asettautumiskorvauksen puolta määrää vastaavaan ylärajaan saakka.
18 artikla
Virkamiehelle ja hänen perheelleen, jotka asuvat asemapaikassa hotellissa, koska 5 artiklassa tarkoitettua asuntoa ei ole vielä voitu luovuttaa heille tai koska sitä ei ole vielä voitu antaa heidän käyttöönsä tai koska he eivät vielä ole saaneet asuntoa omistukseensa omasta tahdostaan riippumattomista syistä, korvataan nimittävän viranomaisen etukäteen hyväksymät hotellikulut esitettyjä hotellilaskuja vastaan.
Lisäksi virkamies saa 50 prosenttia liitteessä VII olevassa 10 artiklassa säädetystä päivärahasta, paitsi jos nimittävän viranomaisen arvion mukaan kyseessä on ylivoimainen este.
Silloin kun hotelliasuntoa ei voida tarjota, virkamiehellä on oikeus saada korvaus tilapäisestä vuokraasunnosta aiheutuneista todellisista kuluista nimittävän viranomaisen ennalta antaman suostumuksen jälkeen.
19 artikla
Jos virkamiehellä ei ole mahdollisuutta käyttää virka-autoa, jolla hän voisi tehdä tehtäviensä suorittamiseen suoraan liittyviä virkamatkoja toiminta-alueellaan, hän saa oman autonsa käytöstä kilometrikorvauksen, jonka määrän nimittävä viranomainen vahvistaa.
20 artikla
Virkamiehellä itsellään on oikeus ja jos hänellä on oikeus kotitalouslisään, myös hänen puolisollaan ja hänen kanssaan asuvilla lapsilla on oikeus, korvaukseen virkistysmatkakuluista asemapaikan ja hyväksytyn virkistyslomapaikan välillä.
Jos matkustaminen junalla on mahdotonta tai epäkäytännöllistä, kulut korvataan erityisellä päätöksellä lentolippujen esittämisen perusteella, matkan pituudesta riippumatta.
21 artikla
Kun virkamiehen on vaihdettava asuinpaikkaansa noudattaakseen henkilöstösääntöjen 20 artiklaa palvelukseen tullessaan tai toisiin tehtäviin siirtyessään, toimielin vastaa seuraavista toimista aiheutuvista kuluista nimittävän viranomaisen vahvistamin ehdoin ja sen mukaan, millaiset asuinolot virkamiehelle voidaan tarjota asemapaikassa:
kalustuksen ja henkilökohtaisten tavaroiden siirtäminen (kokonaan tai osittain) tosiasiallisesta sijaintipaikasta asemapaikkaan sekä henkilökohtaisten tavaroiden kuljetus, kun muutto tapahtuu kalustamattomaan asuntoon;
henkilökohtaisten tavaroiden kuljetus ja kalustuksen varastointi, kun muutto tapahtuu kalustettuun asuntoon.
Kun virkamiehen virkasuhde päättyy lopullisesti tai jos hän kuolee, toimielin vastaa nimittävän viranomaisen vahvistamin edellytyksin joko henkilökohtaisten tavaroiden todellisista muuttokustannuksista niiden sijaitsemispaikasta niiden alkuperäiseen paikkaan tai henkilökohtaisten tavaroiden kuljetuksesta asemapaikasta niiden alkuperäiseen paikkaan. Korvaukset eivät ole toisiaan poissulkevia.
Jos kuollut virkamies oli naimaton, nämä kulut korvataan hänen oikeudenomistajilleen.
22 artikla
Toimielin maksaa ennakolta koeaikaiselle virkamiehelle puolison ja huollettavina olevien lasten tilapäisen asumiskorvauksen sekä henkilökohtaisten tavaroiden kuljetuskustannukset.
Kun virkamiestä ei ole nimitetty virkaan koeajan päättyessä, toimielin voi poikkeustapauksissa korvata puolet edellä mainituista määristä nimittävän viranomaisen vahvistamien määräysten perusteella.
23 artikla
Kun virkamiehen käyttöön ei ole annettu asuntoa toimielimen puolesta, nimittävä viranomainen vahvistamansa maaluettelon perusteella joko maksaa virkamiehelle asumiskorvauksen tai korvaa virkamiehen maksaman vuokran.
Asumiskorvaus maksetaan vuokrasopimuksen esittämisen perusteella, jollei nimittävä viranomainen vapauta virkamiestä tästä velvoitteesta asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka liittyvät kyseisessä kolmannessa maassa sijaitsevan asemapaikan käytäntöihin ja paikallisiin olosuhteisiin. Asumiskorvaus lasketaan ensisijaisesti virkamiehen hoitamien tehtävien tason perusteella ja toissijaisesti hänen huollettavanaan olevan perheen kokoonpanon perusteella.
Vuokra korvataan edellyttäen, että nimittävä viranomainen on nimenomaisesti hyväksynyt asunnon ja että se vastaa ensisijaisesti virkamiehen tehtävien tasoa ja toissijaisesti virkamiehen huollettavana olevan perheen kokoonpanoa.
Nimittävä viranomainen vahvistaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Asumiskorvaus ei saa missään tapauksessa ylittää virkamiehelle aiheutuvia kuluja.
3 jakso
SOSIAALITURVA
24 artikla
Virkamiestä, hänen puolisonsa, lapsiansa ja muita hänen huollettavanaan olevia henkilöitä suojaa täydentävä sairausvakuutus, joka kattaa todellisten kulujen ja henkilöstösääntöjen 72 artiklassa tarkoitetun suojajärjestelmän korvausten välisen eron, kyseisen artiklan 3 kohtaa lukuun ottamatta.
Puolesta määrästä tähän vakuutukseen liittyvää vakuutusmaksua vastaa virkamies ja toisesta puolesta toimielin, virkamiehen osuuden ollessa enintään 0,6 prosenttia hänen peruspalkastaan; ylijäämästä vastaa toimielin.
Virkamies, hänen puolisonsa, lapsensa ja muut hänen huollettavanaan olevat henkilöt on vakuutettu sairaussyistä tapahtuvan kotiinkuljetuksen varalta kiireellisissä tai erittäin kiireellisissä tilanteissa ja toimielin vastaa tästä vakuutusmaksusta kokonaan.
25 artikla
Virkamiestä, hänen puolisoaan, lapsiaan ja muita hänen huollettavanaan olevia henkilöitä suojaa vakuutus, joka kattaa onnettomuudet, jotka voivat sattua ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ulkopuolella niissä maissa, jotka on merkitty nimittävän viranomaisen tätä varten vahvistamaan luetteloon.
Puolesta määrästä tarvittavaa vakuutusmaksua vastaa virkamies ja toisesta puolesta toimielin.
▼M112 —————
LIITE XI
HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 64 JA 65 ARTIKLAN SOVELTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT
1 LUKU
HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 65 ARTIKLAN 1 KOHDASSA SÄÄDETTY PALKKOJEN VUOTUINEN PÄIVITYS
Vuotuisen päivityksen määrittävät tekijät
1 artikla
1. Euroopan unionin tilastotoimiston (Eurostat) kertomus
Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä X olevassa 13 artiklassa tarkoitettua päivitystä varten Eurostat laatii vuosittain ennen lokakuun loppua kertomuksen elinkustannusten kehityksestä Belgiassa ja Luxemburgissa, Brysselin ja eräiden jäsenvaltioissa ja tarpeen mukaan myös kolmansissa maissa sijaitsevien asemapaikkojen välisistä hintapariteeteista sekä valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehityksestä.
2. Elinkustannusten kehitys Belgiassa ja Luxemburgissa
Eurostat laatii indeksin mitatakseen unionin virkamiesten elinkustannusten kehitystä Belgiassa ja Luxemburgissa. Tämä indeksi, jäljempänä 'yhteisindeksi', lasketaan kansallisen inflaation painotuksen perusteella (Belgiassa yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi eli YKHI ja Luxemburgissa kuluttajahintaindeksi eli KHI) edellisen vuoden kesäkuun ja kuluvan vuoden kesäkuun välisenä aikana kyseisissä jäsenvaltioissa työskentelevän henkilöstön jakautumisen mukaan.
3. Elinkustannusten kehitys Brysselin ulkopuolella
Eurostat laskee yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 ( 24 ) määriteltyjen kansallisten tilastolaitosten tai asianomaisten muiden jäsenvaltioiden viranomaisten jäljempänä 'kansalliset tilastolaitokset tai muut jäsenvaltioiden viranomaiset', kanssa hintapariteetit, joilla määritellään
jäsenvaltioiden pääkaupungeissa, lukuun ottamatta Alankomaita, jossa käytetään Haagia Amsterdamin sijasta, ja eräissä muissa asemapaikoissa palveluksessa oleville unionin virkamiehille maksettavien palkkojen ostovoiman vastaavuus suhteessa Brysseliin,
virkamiesten jäsenvaltioissa maksettavien eläkkeiden ostovoiman vastaavuus suhteessa Belgiaan.
Hintapariteetit koskevat kunkin vuoden kesäkuuta.
Hintapariteetit lasketaan siten, että kukin perustekijä voidaan päivittää kaksi kertaa vuodessa ja tarkastaa suoralla kyselyllä vähintään joka viides vuosi. Eurostat päivittää hintapariteetit jäsenvaltioiden yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kehityksen perusteella ja käyttäen sopivimpia indeksejä, jotka 13 artiklassa tarkoitettu henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklaa koskeva työryhmä on määrittänyt.
Elinkustannusten kehitys Belgian ja Luxemburgin ulkopuolella mitataan viiteajanjaksolla implisiittisten indeksien avulla. Nämä indeksit saadaan kertomalla yhteisindeksi hintapariteetin muutoksella.
4. Valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehitys (erityisindikaattorit)
Kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kasvun tai heikkenemisen mittaamiseksi prosentteina Eurostat laskee kansallisten tilastolaitosten tai muiden kansallisten viranomaisten ennen syyskuun loppua toimittamien tietojen perusteella erityisindikaattorit, jotka kuvaavat valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten reaalipalkan kehitystä edellisen vuoden heinäkuun ja kuluvan vuoden heinäkuun välisenä aikana. Näiden molempien olisi sisällettävä yksi kahdestoistaosa kaikista vuosittain maksetuista osatekijöistä.
Erityisindikaattoreita on kahdenlaisia:
yksi indikaattori kullekin henkilöstösäännöissä määritellylle tehtäväryhmälle,
yksi keskiarvoindikaattori, joka on painotettu kuhunkin vastaavaan tehtäväryhmään kuuluvien kansallisten virkamiesten lukumäärän perusteella.
Kukin indikaattori vahvistetaan todellisina brutto- ja nettomäärinä. Muunnettaessa bruttomäärää nettomääräksi otetaan huomioon pakolliset pidätykset sekä yleiset verotukseen liittyvät tekijät.
Vahvistaakseen Euroopan unionia koskevat brutto- ja nettoindikaattorit Eurostatin on käytettävä seuraavista jäsenvaltioista muodostettua otosta: Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Puola, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 336 artiklan nojalla komission ehdotuksesta hyväksyä uuden otannan, joka vastaa vähintään 75:ttä prosenttia unionin bruttokansantuotteesta ja jota sovelletaan sen hyväksymistä seuraavan vuoden alusta. Jäsenvaltiokohtaiset tulokset painotetaan kunkin jäsenvaltion ostovoimapariteetteja käyttäen mitatulla asianomaisella bruttokansantuotteen kokonaisosuudella, sellaisena kuin tämä osuus ilmaistaan kyseisenä ajankohtana voimassa olevassa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä esitettävissä kansantalouden tileissä olevien määritelmien mukaisesti julkaistuissa viimeisimmissä tilastoissa.
Kansalliset tilastolaitokset tai muut kansalliset viranomaiset toimittavat Eurostatin pyynnöstä sille lisätietoja, joita se tarvitsee laatiakseen kansallisten virkamiesten ostovoiman kehitystä täsmällisesti mittaavan erityisindikaattorin.
Jos Eurostat toteaa kansallisia tilastolaitoksia tai muita kansallisia viranomaisia uudelleen kuultuaan, että saaduissa tiedoissa on tilastollisia poikkeamia tai että on mahdotonta laatia indikaattoreita, jotka mittaisivat tietyn jäsenvaltion virkamiesten reaalipalkan kehityksen tilastollisesti oikein, se ilmoittaa asiasta komissiolle ja toimittaa sille kaiken arviointiin tarvittavan aineiston.
Erityisindikaattorien lisäksi Eurostat laskee asianmukaiset tarkistusindikaattorit. Yksi näistä indikaattoreista perustuu valtionhallinnon reaalisia kokonaispalkkoja henkeä kohti koskeviin tietoihin, ja se laaditaan voimassa olevassa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä esitettävissä kansantalouden tileissä olevien määritelmien mukaisesti.
Eurostat liittää erityisindikaattoreita koskevaan kertomukseensa selvitykset erityisindikaattorien ja tässä kohdassa tarkoitettujen tarkistusindikaattorien eroavuuksista.
2 artikla
Tämän liitteen 15 artiklan soveltamiseksi komissio selvittää säännöllisesti toimielinten palvelukseen ottoa koskevat tarpeet.
Palkkojen ja eläkkeiden vuosittaista päivittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt
3 artikla
1. Palkkoja ja eläkkeitä päivitetään ennen kunkin vuoden loppua henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti tämän liitteen 1 jaksossa säädettyjen tekijöiden perusteella; päivitys tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta.
2. Päivityksen suuruus saadaan kertomalla yhteisindeksi erityisindikaattorilla. Päivitys vahvistetaan nettomääräisenä ja ilmaistaan yhtenä kaikkia koskevana prosenttilukuna.
3. Näin vahvistetun päivityksen suuruus sisällytetään henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ja liitteessä XIII sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 20, 93 ja 133 artiklassa oleviin peruspalkkataulukoihin seuraavaa menettelyä noudattaen:
nettopalkkaa ja nettoeläkettä, johon ei ole sovellettu korjauskerrointa, korotetaan tai vähennetään edellä mainitun päivityksen määrällä,
uusi peruspalkkataulukko laaditaan laskemalla bruttomäärä, joka vastaa nettomäärää sen jälkeen, kun siitä on vähennetty verot 4 kohta huomioon ottaen sekä pakolliset sosiaaliturva- ja eläkemaksut,
nettomäärät muunnetaan bruttomääriksi käyttäen vertailukohtana sellaisen naimattoman virkamiehen tilannetta, joka ei saa henkilöstösäännöissä säädettyjä korvauksia eikä lisiä.
4. Sovellettaessa asetusta (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 kyseisen asetuksen 4 artiklassa olevat määrät kerrotaan tekijällä, joka muodostuu:
edellisestä päivityksestä saadusta tekijästä, ja/tai
edellä 2 kohdassa tarkoitetusta palkkojen päivityksen suuruudesta.
5. Belgiaan ja Luxemburgiin ei sovelleta korjauskerrointa. Korjauskertoimia sovelletaan
muissa jäsenvaltioissa tai eräissä muissa asemapaikoissa työskenteleville Euroopan unionin virkamiehille maksettaviin palkkoihin,
henkilöstösääntöjen 82 artiklan 1 kohdasta poiketen Euroopan unionin eläkkeisiin, jotka maksetaan muihin jäsenvaltioihin ennen 1 päivää toukokuuta 2004 kertyneitä eläkeoikeuksia vastaavan osan perusteella,
ja ne vahvistetaan tämän liitteen 1 artiklassa tarkoitettujen hintapariteettien ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa tarkoitettujen, kyseisten maiden osalta käytettävien valuuttakurssien välisten suhteiden perusteella.
Korkean inflaation maissa sijaitsevissa asemapaikoissa sovelletaan kuitenkin tämän liitteen 8 artiklassa säädettyjä korjauskertoimien taannehtivaa vaikutusta koskevia menettelyjä.
6. Toimielimet tekevät virkamiesten palkkoihin sekä entisten virkamiesten ja muiden edunsaajien eläkkeisiin vastaavat positiiviset tai negatiiviset päivitykset taannehtivasti seuraavan päivityksen soveltamis- ja voimaantulopäivän väliseltä ajalta.
Jos tällainen taannehtiva päivitys johtaa liikaa perityn määrän palauttamiseen, tämä voidaan tehdä jakaen palautus enintään 12 kuukauden ajalle siitä päivästä, jona seuraava vuotuinen päivitys tulee voimaan.
2 LUKU
PALKKOJEN JA ELÄKKEIDEN VÄLIAIKAISET PÄIVITYKSET (HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 65 ARTIKLAN 2 KOHTA)
4 artikla
1. Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 2 kohdassa säädetyistä palkkojen ja eläkkeiden väliaikaisista päivityksistä tehdään 1 päivänä tammikuuta voimaan tuleva päätös, jos elinkustannukset muuttuvat huomattavasti kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana tämän liitteen 6 artiklassa määriteltyyn kynnysarvoon verrattuna. Tällöin otetaan huomioon ostovoiman kehitysennusteet kuluvan vuotuisen viitekauden aikana.
2. Nämä väliaikaiset päivitykset otetaan huomioon palkkojen vuotuisessa päivityksessä.
5 artikla
1. Eurostat laatii vuosittain maaliskuussa ennusteen ostovoiman kehityksestä kyseisellä ajanjaksolla tämän liitteen 13 artiklassa säädetyssä kokouksessa annettujen tietojen perusteella.
Jos ennusteen tuottama prosenttiluku on negatiivinen, tästä prosenttiluvusta otetaan väliaikaisen päivityksen yhteydessä huomioon puolet.
2. Elinkustannusten kehitystä Belgiassa ja Luxemburgissa mitataan edellisen kalenterivuoden kesä- ja joulukuun välistä aikaa koskevalla yhteisindeksillä.
3. Kaikkia sellaisia asemapaikkoja varten, joissa sovelletaan korjauskerrointa (muut kuin Belgia ja Luxemburg), laaditaan joulukuuta koskeva arvio 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista hintapariteeteista. Elinkustannusten kehitys lasketaan 1 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.
6 artikla
1. Tämän liitteen 5 artiklan 2 kohdassa mainittu kynnysarvo kuuden kuukauden ajalle vastaa 12 kuukauden ajalle laskettua 6:tta prosenttiyksikköä.
2. Kynnysarvoa sovelletaan seuraavaa menettelyä noudattaen, jollei tämän liitteen 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamisesta muuta johdu:
jos kynnysarvo saavutetaan tai ylitetään Belgiassa ja Luxemburgissa (kesä- ja joulukuun välisen yhteisindeksin perusteella mitattuna), päivitetään kaikkien asemapaikkojen palkkoja päivitetään vuotuista päivitysmenettelyä noudattaen,
jos kynnysarvoa ei saavuteta Belgiassa ja Luxemburgissa, päivitetään ainoastaan korjauskertoimia niiden asemapaikkojen osalta, joissa elinkustannusten kehitys (kesä- ja joulukuun välisten implisiittisten indeksien kehityksen perusteella mitattuina) ylittää tämän kynnysarvon.
7 artikla
Tämän liitteen 6 artiklaa sovellettaessa:
Päivityksen suuruus vastaa yhteisindeksiä, joka kerrotaan tarvittaessa puolella ennusteen mukaisesta erityisindikaattorin arvosta, jos tämä on negatiivinen.
Korjauskertoimet ovat yhtä suuret kuin asianomaisen hintapariteetin ja henkilöstösääntöjen 63 artiklassa tarkoitetun vastaavan valuuttakurssin välinen suhde, joka kerrotaan päivityksen suuruudella, jos päivityskynnystä ei saavuteta Belgiassa ja Luxemburgissa.
3 LUKU
KORJAUSKERTOIMEN VOIMAANTULOPÄIVÄ (ASEMAPAIKAT, JOISSA ELINKUSTANNUSTEN KASVU ON NOPEAA)
8 artikla
1. Asemapaikoissa, joissa elinkustannusten kasvu on nopeaa (implisiittisten indeksien kehityksen perusteella mitattuna), korjauskerroin tulee voimaan ennen 1 päivää tammikuuta, kun kyseessä on väliaikainen päivitys, ja ennen 1 päivää heinäkuuta, kun kyseessä on vuotuinen päivitys. Tarkoituksena on saattaa ostovoiman heikkeneminen asemapaikan ostovoiman sellaisen heikkenemisen mukaiseksi, jossa elinkustannusten kehitys vastaisi kynnysarvoa.
2. Vuotuinen päivitys tulee voimaan
16 päivänä toukokuuta asemapaikoissa, joiden inflaatioaste on yli 6 prosenttia, ja
1 päivänä toukokuuta asemapaikoissa, joiden inflaatioaste on yli 10 prosenttia.
3. Väliaikainen päivitys tulee voimaan
16 päivänä marraskuuta asemapaikoissa, joiden inflaatioaste on yli 6 prosenttia, ja
1 päivänä marraskuuta asemapaikoissa, joiden inflaatioaste on yli 10 prosenttia.
4 LUKU
KORJAUSKERTOIMIEN MÄÄRITTÄMINEN JA SOVELTAMISEN LOPETTAMINEN (HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 64 ARTIKLA)
9 artikla
1. Kyseisten jäsenvaltioiden asiaankuuluvat viranomaiset, unionin toimielimen hallinto tai unionin virkamiesten edustajat tietyssä asemapaikassa voivat pyytää korjauskertoimen määrittämistä tälle asemapaikalle.
Pyynnön tukena olisi oltava objektiivisia tietoja, joista käy ilmi, että kyseisen asemapaikan ja asianomaisen jäsenvaltion pääkaupungin (lukuun ottamatta Alankomaita, joissa vertailu tehdään Haagin eikä Amsterdamin kanssa) välinen elinkustannusten ero on ollut usean vuoden ajan huomattava. Jos Eurostat vahvistaa, että ero on huomattava (yli 5 prosenttia) ja pysyvä, komissio määrittää henkilöstösääntöjen 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä korjauskertoimen kyseiselle asemapaikalle.
2. Komissio voi myös päättää henkilöstösääntöjen 111 ja 112 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä lopettaa tiettyä asemapaikkaa koskevan korjauskertoimen soveltamisen. Tällöin päätöksen on perustuttava jompaankumpaan seuraavista seikoista:
kyseisen jäsenvaltion asiaankuuluvat viranomaiset, unionin toimielimen hallinto tai unionin virkamiesten edustajat kyseisessä asemapaikassa ovat tehneet pyynnön, jossa todetaan, että kyseisen asemapaikan ja asianomaisen jäsenvaltion pääkaupungin välinen elinkustannusten ero ei enää ole merkittävä (alle 2 prosenttia). Lähentymisen on oltava pysyvä ja Eurostatin vahvistama;
kyseisessä asemapaikassa ei enää ole unionin virkamiehiä eikä väliaikaista henkilöstöä.
5 LUKU
MALTILLISTAMIS- JA POIKKEUSLAUSEKKEET
10 artikla
Vuotuisen päivityksen laskemisessa käytetyn erityisindikaattorin arvoon sovelletaan 2 prosentin ylärajaa ja – 2 prosentin alarajaa. Jos erityisindikaattorin arvo ylittää ylärajan tai jää alle alarajan, päivityksen suuruus lasketaan kyseisen raja-arvon perusteella.
Ensimmäistä kohtaa ei sovelleta yhtä aikaa 11 artiklan kanssa.
Vuotuisen päivityksen jäännöstä, joka saadaan laskemalla erityisindikaattorin avulla lasketun päivityksen suuruuden ja raja-arvon perusteella määritetyn päivityksen suuruuden erotus, sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä huhtikuuta.
11 artikla
1. Jos unionin kuluvan vuoden reaalinen bruttokansantuote laskee komission ennusteen mukaan ja erityisindikaattori on positiivinen, ainoastaan osaa erityisindikaattorista käytetään päivityksen suuruuden laskemiseen. Päivityksen suuruuden jäännöstä, joka vastaa erityisindikaattorin jäljelle jäävää osaa, sovelletaan myöhemmästä ajankohdasta alkaen seuraavana vuonna. Tätä päivityksen suuruuden jäännöstä ei oteta huomioon 10 artiklaa sovellettaessa. Unionin bruttokansantuotteen suuruus, vaikutukset erityisindikaattorin jakautumiseen ja soveltamispäivämäärä määritetään seuraavan taulukon mukaisesti:
Unionin bruttokansantuote |
Vaikutukset erityisindikaattoriin |
Toisen osan maksupäivä |
[– 0,1 %; – 1 %] |
33 %; 67 % |
1 päivänä huhtikuuta vuonna n + 1 |
[– 1 %; – 3 %] |
0 %; 100 % |
1 päivänä huhtikuuta vuonna n + 1 |
alle – 3 prosentin |
0 % |
— |
2. Jos 1 kohdassa mainittu ennuste eroaa komission toimittamista lopullisista unionin bruttokansantuotetta koskevista tiedoista ja jos nämä lopulliset tiedot aiheuttaisivat muutoksia 1 kohdan taulukossa esitettyihin erityisindikaattoriin kohdistuviin vaikutuksiin, tarvittavat korjaukset, myös taannehtivat positiiviset tai negatiiviset mukautukset, toteutetaan saman taulukon mukaisesti.
3. Komissio julkaisee mahdolliset korjauksen jälkeen päivitetyt viitemäärät tiedoksi kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.
4. Jos erityisindikaattorin arvoa ei 1 tai 2 kohdan soveltamisen johdosta käytetty palkkojen ja eläkkeiden päivitykseen, kyseistä arvoa käytetään perustana laskettaessa tulevaa päivitystä, kun unionin bruttokansantuotteen kumulatiivinen kasvu vuodesta, jona 1 tai 2 kohtaa sovellettiin, muuttuu positiiviseksi. Joka tapauksessa ensimmäisessä virkkeessä mainittuun arvoon sovelletaan soveltuvin osin tämän liitteen 10 artiklassa säädettyjä raja-arvoja ja periaatteita. Eurostat mittaa säännöllisesti unionin bruttokansantuotteen kehitystä tässä tarkoituksessa.
5. Tarvittaessa 10 artiklan ja tämän artiklan soveltamisesta johtuvat oikeudelliset seuraukset ovat täysin voimassa myös 15 artiklassa tarkoitetun tämän liitteen voimassaoloajan päätyttyä.
6 LUKU
EUROSTATIN TEHTÄVÄT JA SUHTEET KANSALLISIIN TILASTOLAITOKSIIN JA MUIHIN KANSALLISIIN VIRANOMAISIIN
12 artikla
Eurostatin tehtävänä on valvoa palkkojen päivittämiseksi huomioon otettavien tekijöiden laskemisessa käytettyjen perustietojen ja tilastollisten menetelmien laatua. Sen tehtävänä on erityisesti laatia ja suorittaa tätä valvontaa varten tarvittavat arviot ja tutkimukset.
13 artikla
Eurostat kutsuu vuosittain maaliskuussa koolle kansallisten tilastolaitosten tai muiden jäsenvaltioiden viranomaisten asiantuntijoista koostuvan työryhmän kokouksen, jäljempänä 'henkilöstösääntöjen 64 ja 65 artiklaa koskeva työryhmä'.
Kokouksessa käsitellään tilastollisia menetelmiä ja niiden soveltamista erityis- ja tarkistusindikaattoreiden, yhteisindeksin ja hintapariteettien osalta.
Lisäksi on esitettävä palkkojen väliaikaista päivitystä varten tehtävään ostovoiman kehitystä koskevaan arviointiin tarvittavat tiedot ja valtionhallinnon työaikojen kehitystä koskevat tiedot.
14 artikla
Kunkin jäsenvaltion on toimitettava Eurostatille tämän pyynnöstä tiedot tekijöistä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen muodostumiseen ja kehitykseen.
7 LUKU
LOPPUSÄÄNNÖS JA TARKISTUSLAUSEKE
15 artikla
1. Tämän liitteen säännöksiä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään joulukuuta 2023.
2. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2022. Kertomuksessa arvioidaan tämän liitteen 2 artiklan mukaista selvitystä ja erityisesti sitä, vastaako unionin virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden ostovoiman kehitys valtionhallinnon palveluksessa olevien kansallisten virkamiesten palkkojen ostovoiman kehitystä. Komissio tekee kertomuksensa perusteella tarvittaessa ehdotuksen tämän liitteen ja henkilöstösääntöjen 66 a artiklan muuttamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 336 artiklan nojalla.
3. Tätä liitettä ja henkilöstösääntöjen 66 a artiklaa sovelletaan väliaikaisesti tämän artiklan 1 kohdassa ja henkilöstösääntöjen 66 a artiklassa säädettyjen määräaikojen päätyttyä, kunnes Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet asetuksen komission ehdotuksen pohjalta.
4. Vuoden 2018 lopussa komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliaikaisen kertomuksen tämän liitteen ja henkilöstösääntöjen 66 a artiklan soveltamisesta.
LIITE XII
Henkilöstösääntöjen 83 a artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt
1 LUKU
YLEISPERIAATTEET
1 artikla
2 artikla
2 LUKU
VAKUUTUSMATEMAATTISEN TASAPAINON ARVIOINTI
3 artikla
Viisivuotisissa vakuutusmatemaattisissa arvioinneissa vahvistetaan tasapainoedellytykset ottaen huomioon järjestelmäkustannuksina henkilöstösääntöjen 77 artiklassa määritelty vanhuuseläke, henkilöstösääntöjen 78 artiklassa määritelty työkyvyttömyyskorvaus ja henkilöstösääntöjen 79 ja 80 artiklassa määritellyt perhe-eläkkeet.
4 artikla
Vakuutusmatemaattisia arvoja vahvistettaessa
otetaan huomioon tulevat muutokset kunkin virkamiehen peruspalkassa laskentapäivän ja ja oletetun eläkkeelle siirtymisiän väliseltä ajalta;
ei oteta huomioon ennen laskentapäivää ansaittuja eläkeoikeuksia (aiempaan palvelukseen liittyvä eläkevastuu).
5 artikla
Rahoituskustannus on seuraavien määrien yhteissumma:
eläkkeelle siirtymisen rahoituskustannus (selvitetty tarkemmin tämän liitteen 6 artiklassa), eli niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka ansaitaan vuoden n aikana, mukaan luettuna sen eläkkeen osuuden arvo, joka on maksettava eloon jääneelle puolisolle ja/tai huollettavana oleville lapsille eläkkeelle siirtyneen virkamiehen kuoltua (perhe-eläke);
työkyvyttömyyskorvauksen rahoituskustannus (selvitetty tarkemmin tämän liitteen 7 artiklassa), eli niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka on maksettava työtehtävissä toimiville virkamiehille, joiden odotetaan tulevan työkyvyttömiksi vuoden n aikana; sekä
eloon jääneille maksettavien korvauksien rahoituskustannus (selvitetty tarkemmin tämän liitteen 8 artiklassa), eli niiden eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattinen arvo, jotka on maksettava työtehtävissä toimivien virkamiesten puolesta, joiden odotetaan kuolevan vuoden n aikana.
Nämä eläkkeet ja toistuvaiskorvaukset antavat vakuutusmatemaattiseksi nykyarvoksi 1 euroa vuodessa, kun otetaan huomioon korko, taulukkopalkkojen vuosittainen muutosprosentti ja todennäköisyys sille, että virkamies on elossa eläkeiän täyttäessään.
6 artikla
Jos karttuneet eläkeoikeudet (palvelukseen otosta alkaen, siirrot mukaan luettuina), jotka virkamies voi lukea hyväkseen 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1, ovat vähintään 70 prosenttia, hänen ei katsota kartuttaneen eläkeoikeuksiaan vuoden n aikana.
Tuleva peruspalkka (projected basic salary, PS) eläkeiässä lasketaan ottamalla pohjaksi peruspalkka edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta ja ottamalla huomioon taulukkopalkkojen vuotuinen kasvuprosentti sekä ikälisistä ja ylennyksistä johtuva estimoitu vuosittainen kasvuprosentti seuraavasti:
jossa
SAL |
= |
nykypalkka |
GSG |
= |
yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti, (taulukkopalkkojen vuosittainen muutosprosentti) |
ISP |
= |
ikälisistä ja ylennyksistä johtuva estimoitu vuosikasvu |
m |
= |
arvioidun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen ero. |
Koska laskelmissa käytetään inflaatiosta puhdistettua reaalikorkoa, taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti sekä ikälisistä ja ylennyksistä johtuva vuotuinen kasvuprosentti ovat inflaatiosta puhdistettuja kasvuprosentteja.
Tietyn virkamiehen ansaitsemien eläkeoikeuksien laskemisen perusteella lasketaan näiden eläkeoikeuksien (ja niihin liittyvien perhe-eläkkeiden) vakuutusmatemaattinen arvo kertomalla edellä määritellyt vuosittaiset eläkeoikeudet summalla:
jossa
x |
= |
virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1 |
τ |
= |
korkoprosentti |
kpx |
= |
todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt henkilö on elossa k vuoden kuluttua |
m |
= |
oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen erotus |
GSG |
= |
yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuosittainen muutosprosentti) |
ω |
= |
kuolevuustaulukon yläraja |
sekä
jossa
x |
= |
virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1 |
y |
= |
virkamiehen puolison ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1 |
τ |
= |
korkoprosentti |
kpx |
= |
todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt virkamies on elossa k vuoden kuluttua |
kpy |
= |
todennäköisyys sille, että iän y täyttänyt henkilö (iän x täyttäneen virkamiehen puoliso) on elossa k vuoden kuluttua |
m |
= |
oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen ero |
GSG |
= |
yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti) |
ω |
= |
kuolevuustaulukon yläraja |
Eläkkeelle siirtymisen rahoituskustannusta laskettaessa otetaan huomioon:
niitä virkamiehiä koskeva kannustinlisä, jotka jatkavat palveluksessa eläkeiän jälkeen;
niitä virkamiehiä koskeva vähennyskerroin, jotka luopuvat palveluksesta ennen eläkeikää.
7 artikla
Vuodesta n alkaen maksettavien työkyvyttömyyskorvausten vakuutusmatemaattista arvoa laskettaessa käytetään seuraavia toistuvaiskorvauksia:
jossa
x |
= |
virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1 |
τ |
= |
korkoprosentti |
kpx |
= |
todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt henkilö on elossa k vuoden kuluttua |
m |
= |
oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen erotus |
GSG |
= |
yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti) |
heti alkava perhe-eläke. Tämä jälkimmäinen eläke kerrotaan todennäköisyydellä, että virkamies on naimisissa, ja sovellettavalla perhe-eläkeprosentilla.
jossa
x |
= |
virkamiehen ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1 |
y |
= |
virkamiehen puolison ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1 |
τ |
= |
korkoprosentti |
kpx |
= |
todennäköisyys sille, että iän x täyttänyt henkilö on elossa k vuoden kuluttua |
kpy |
= |
todennäköisyys sille, että iän y täyttänyt henkilö (iän x täyttäneen henkilön puoliso) on elossa k vuoden kuluttua |
m |
= |
oletetun eläkkeelle siirtymisiän (r) ja virkamiehen tämänhetkisen iän (x) välinen erotus |
GSG |
= |
yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti). |
8 artikla
Laskettaessa eloon jääneille vuoden n aikana maksettavien eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattista arvoa käytetään heti alkavaa eläkettä. Tämä eläke kerrotaan todennäköisyydellä sille, että virkamies on naimisissa.
jossa
y |
= |
virkamiehen puolison ikä 31 päivänä joulukuuta vuonna n-1 |
τ |
= |
korkoprosentti |
kpy |
= |
todennäköisyys sille, että iän y täyttänyt henkilö (iän x täyttäneen henkilön puoliso) on elossa k vuoden kuluttua |
GSG |
= |
yleisen palkkojen kasvun estimoitu vuosiprosentti (taulukkopalkkojen vuotuinen muutosprosentti) |
ω |
= |
kuolevuustaulukon yläraja. |
3 LUKU
LASKENTAJÄRJESTELMÄ
9 artikla
Tämän perusjoukon perusteella tehdään päätelmät perusjoukon rakenteesta, eläkkeelle siirtymisen keskiarvoiästä ja työkyvyttömyystaulukosta.
10 artikla
11 artikla
11 a artikla
Liikkuva keskiarvo lasketaan vuoteen 2020 saakka tämän liitteen 4 artiklan 6 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan soveltamista varten seuraavan taulukon mukaisesti:
12 artikla
Liitteessä VIII olevassa 4 ja 8 artiklassa vahvistettu koronkorkojen laskemisessa käytettävä korko on tämän liitteen 10 artiklassa tarkoitettu tosiasiallinen korko, ja sitä päivitetään tarvittaessa viisivuotisten vakuutusmatemaattisten arviointien yhteydessä.
Liitteessä VIII olevassa 4 ja 8 artiklassa tarkoitettu korko on päivityksen osalta ymmärrettävä viitekoroksi. Komissio julkaisee päivitetyn tosiasiallisen koron kahden viikon kuluessa päivityksestä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.
4 LUKU
TÄYTÄNTÖÖNPANO
13 artikla
5 LUKU
TARKISTUSLAUSEKE
14 artikla
LIITE XIII
Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehiin sovellettavat siirtymätoimenpiteet (Henkilöstösääntöjen 107 a artikla)
1 Jakso
1 artikla
Korvataan 1 päivästä toukokuuta 2004 30 päivään huhtikuuta 2006 väliseksi ajaksi henkilöstösääntöjen 5 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:
Henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvat virat luokitellaan niihin sisältyvien tehtävien luonteen ja vaativuuden mukaan neljään ura-alueeseen, joihin viitataan kirjaimilla A*, B*, C* tai D* hierarkkisesti alenevassa järjestyksessä.
Ura-alueeseen A* kuuluu kaksitoista palkkaluokkaa, ura-alueeseen B* yhdeksän palkkaluokkaa, ura-alueeseen C* seitsemän palkkaluokkaa ja ura-alueeseen D* viisi palkkaluokkaa.”
2 artikla
Johonkin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitettuun hallinnolliseen asemaan sijoitettujen virkamiesten palkkaluokat nimetään uudelleen 1 päivästä toukokuuta 2004, jollei tämän liitteen 8 artiklasta muuta johdu, seuraavasti:
Entinen palkkaluokka |
Uusi (väliaikainen) palkkaluokka |
Entinen palkkaluokka |
Uusi (väliaikainen) palkkaluokka |
Entinen palkkaluokka |
Uusi (väliaikainen) palkkaluokka |
Entinen palkkaluokka |
Uusi (väliaikainen) palkkaluokka |
A1 |
A*16 |
|
|
|
|
|
|
A2 |
A*15 |
|
|
|
|
|
|
A3/LA3 |
A*14 |
|
|
|
|
|
|
A4/LA4 |
A*12 |
|
|
|
|
|
|
A5/LA5 |
A*11 |
|
|
|
|
|
|
A6/LA6 |
A*10 |
B1 |
B*10 |
|
|
|
|
A7/LA7 |
A*8 |
B2 |
B*8 |
|
|
|
|
A8/LA8 |
A*7 |
B3 |
B*7 |
C1 |
C*6 |
|
|
|
|
B4 |
B*6 |
C2 |
C*5 |
|
|
|
|
B5 |
B*5 |
C3 |
C*4 |
D1 |
D*4 |
|
|
|
|
C4 |
C*3 |
D2 |
D*3 |
|
|
|
|
C5 |
C*2 |
D3 |
D*2 |
|
|
|
|
|
|
D4 |
D*1 |
Jollei tämän liitteen 7 artiklan säännöksistä muuta johdu, kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan jokaisen palkkaluokan ja jokaisen palkkatason osalta seuraavien taulukoiden mukaisesti (määrät ilmaistaan euroina):
Entinen palkkaluokka |
Uusi väliaikainen palkkaluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
A1 |
A*16 |
14 822,86 |
15 445,74 |
16 094,79 |
16 094,79 |
16 094,79 |
16 094,79 |
|
|
|
|
12 717,09 |
13 392,63 |
14 068,17 |
14 743,71 |
15 419,25 |
16 094,79 |
|
|
|
|
0,8579377 |
0,8670760 |
0,8740822 |
0,9160548 |
0,9580274 |
1,0 |
|
|
A2 |
A*15 |
13 100,93 |
13 651,45 |
14 225,11 |
14 620,87 |
14 822,86 |
15 445,74 |
|
|
|
|
11 285,38 |
11 930,01 |
12 574,64 |
13 219,27 |
13 863,90 |
14 508,53 |
|
|
|
|
0,8614182 |
0,8739006 |
0,8839749 |
0,9041370 |
0,9353053 |
0,9393224 |
|
|
A3 |
A*14 |
11 579,04 |
12 065,60 |
12 572,62 |
12 922,41 |
13 100,93 |
13 651,45 |
14 225,11 |
14 822,86 |
|
|
9 346,34 |
9 910,20 |
10 474,06 |
11 037,92 |
11 601,78 |
12 165,64 |
12 729,50 |
13 293,36 |
|
|
0,8071775 |
0,8213599 |
0,8330849 |
0,8541688 |
0,8855692 |
0,8911610 |
0,8948613 |
0,8968148 |
|
A*13 |
10 233,93 |
10 663,98 |
11 112,09 |
11 421,25 |
11 579,04 |
|
|
|
A4 |
A*12 |
9 045,09 |
9 425,17 |
9 821,23 |
10 094,47 |
10 233,93 |
10 663,98 |
11 112,09 |
11 579,04 |
|
|
7 851,92 |
8 292,03 |
8 732,14 |
9 172,25 |
9 612,36 |
10 052,47 |
10 492,58 |
10 932,69 |
|
|
0,8680864 |
0,8797751 |
0,8891086 |
0,9086411 |
0,9392638 |
0,9426565 |
0,9442490 |
0,9441793 |
A5 |
A*11 |
7 994,35 |
8 330,28 |
8 680,33 |
8 921,83 |
9 045,09 |
9 425,17 |
9 821,23 |
10 233,93 |
|
|
6 473,51 |
6 857,02 |
7 240,53 |
7 624,04 |
8 007,55 |
8 391,06 |
8 774,57 |
9 158,08 |
|
|
0,8097606 |
0,8231440 |
0,8341307 |
0,8545377 |
0,8852925 |
0,8902821 |
0,8934288 |
0,8948742 |
A6 |
A*10 |
7 065,67 |
7 362,57 |
7 671,96 |
7 885,41 |
7 994,35 |
8 330,28 |
8 680,33 |
9 045,09 |
|
|
5 594,32 |
5 899,56 |
6 204,80 |
6 510,04 |
6 815,28 |
7 120,52 |
7 425,76 |
7 731,00 |
|
|
0,7917607 |
0,8012909 |
0,8087633 |
0,8255804 |
0,8525121 |
0,8547756 |
0,8554698 |
0,8547179 |
|
A*9 |
6 244,87 |
6 507,29 |
6 780,73 |
6 969,38 |
7 065,67 |
|
|
|
A7 |
A*8 |
5 519,42 |
5 751,35 |
5 993,03 |
6 159,77 |
6 244,87 |
6 507,29 |
|
|
|
|
4 815,59 |
5 055,21 |
5 294,83 |
5 534,45 |
5 774,07 |
6 013,69 |
|
|
|
|
0,8724812 |
0,8789606 |
0,8834980 |
0,8984832 |
0,9246101 |
0,9241466 |
|
|
A8 |
A*7 |
4 878,24 |
5 083,24 |
5 296,84 |
5 444,21 |
5 519,42 |
|
|
|
|
|
4 258,95 |
4 430,71 |
|
|
|
|
|
|
|
|
0,8730505 |
0,8716311 |
|
|
|
|
|
|
|
A*6 |
4 311,55 |
4 492,73 |
4 681,52 |
4 811,77 |
4 878,24 |
|
|
|
|
A*5 |
3 810,69 |
3 970,82 |
4 137,68 |
4 252,80 |
4 311,55 |
|
|
|
(1)
Taulukossa kursiivilla merkityt luvut vastaavat henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettuja entisiä palkkoja. Nämä luvut esitetään pelkästään ohjeellisesti eikä niillä ole oikeudellista vaikutusta.
(2)
Kolmannella rivillä on kunkin palkkatason mukaisesti korjauskerrointa vastaava luku, joka on ennen ja jälkeen 1 päivää toukokuuta 2004 suoritettavan peruspalkan suhde. |
Entinen palkkaluokka |
Uusi väliaikainen palkkaluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
|
B*11 |
7 994,35 |
8 330,28 |
8 680,33 |
8 921,83 |
9 045,09 |
|
|
|
B1 |
B*10 |
7 065,67 |
7 362,57 |
7 671,96 |
7 885,41 |
7 994,35 |
8 330,28 |
8 680,33 |
9 045,09 |
|
|
5 594,32 |
5 899,56 |
6 204,80 |
6 510,04 |
6 815,28 |
7 120,52 |
7 425,76 |
7 731,00 |
|
|
0,7917607 |
0,8012909 |
0,8087633 |
0,8255804 |
0,8525121 |
0,8547756 |
0,8554698 |
0,8547179 |
|
B*9 |
6 244,87 |
6 507,29 |
6 780,73 |
6 969,38 |
7 065,67 |
|
|
|
B2 |
B*8 |
5 519,42 |
5 751,35 |
5 993,03 |
6 159,77 |
6 244,87 |
6 507,29 |
6 780,73 |
7 065,67 |
|
|
4 847,05 |
5 074,29 |
5 301,53 |
5 528,77 |
5 756,01 |
5 983,25 |
6 210,49 |
6 437,73 |
|
|
0,8781810 |
0,8822781 |
0,8846160 |
0,8975611 |
0,9217181 |
0,9194688 |
0,9159029 |
0,9111280 |
B3 |
B*7 |
4 878,24 |
5 083,24 |
5 296,84 |
5 444,21 |
5 519,42 |
5 751,35 |
5 993,03 |
6 244,87 |
|
|
4 065,67 |
4 254,62 |
4 443,57 |
4 632,52 |
4 821,47 |
5 010,42 |
5 199,37 |
5 388,32 |
|
|
0,8334297 |
0,8369898 |
0,8389096 |
0,8509077 |
0,8735465 |
0,8711729 |
0,8675695 |
0,8628394 |
B4 |
B*6 |
4 311,55 |
4 492,73 |
4 681,52 |
4 811,77 |
4 878,24 |
5 083,24 |
5 296,84 |
5 519,42 |
|
|
3 516,44 |
3 680,31 |
3 844,18 |
4 008,05 |
4 171,92 |
4 335,79 |
4 499,66 |
4 663,53 |
|
|
0,8155860 |
0,8191701 |
0,8211393 |
0,8329679 |
0,8552101 |
0,8529580 |
0,8494989 |
0,8449312 |
B5 |
B*5 |
3 810,69 |
3 970,82 |
4 137,68 |
4 252,80 |
4 311,55 |
4 492,73 |
4 681,52 |
4 878,24 |
|
|
3 143,24 |
3 275,85 |
3 408,46 |
3 541,07 |
3 673,68 |
3 806,29 |
3 938,90 |
4 071,51 |
|
|
0,8248480 |
0,8249807 |
0,8237611 |
0,8326444 |
0,8520555 |
0,8472109 |
0,8413720 |
0,8346268 |
|
B*4 |
3 368,02 |
3 509,54 |
3 657,02 |
3 758,76 |
3 810,69 |
|
|
|
|
B*3 |
2 976,76 |
3 101,85 |
3 232,19 |
3 322,12 |
3 368,02 |
|
|
|
(1)
Taulukossa kursiivilla merkityt luvut vastaavat henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettuja entisiä palkkoja. Nämä luvut esitetään pelkästään ohjeellisesti eikä niillä ole oikeudellista vaikutusta.
(2)
Kolmannella rivillä on kunkin palkkatason mukaisesti korjauskerrointa vastaava luku, joka on ennen ja jälkeen 1 päivää toukokuuta 2004 suoritettavan peruspalkan suhde. |
Entinen palkkaluokka |
Uusi väliaikainen palkkaluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
|
C*7 |
4 878,24 |
5 083,24 |
5 296,84 |
5 444,21 |
5 519,42 |
|
|
|
C1 |
C*6 |
4 311,55 |
4 492,73 |
4 681,52 |
4 811,77 |
4 878,24 |
5 083,24 |
5 296,84 |
5 519,42 |
|
|
3 586,63 |
3 731,26 |
3 875,89 |
4 020,52 |
4 165,15 |
4 309,78 |
4 454,41 |
4 599,04 |
|
|
0,8318656 |
0,8305106 |
0,8279127 |
0,8355595 |
0,8538223 |
0,8478411 |
0,8409561 |
0,8332470 |
C2 |
C*5 |
3 810,69 |
3 970,82 |
4 137,68 |
4 252,80 |
4 311,55 |
4 492,73 |
4 681,52 |
4 878,24 |
|
|
3 119,61 |
3 252,15 |
3 384,69 |
3 517,23 |
3 649,77 |
3 782,31 |
3 914,85 |
4 047,39 |
|
|
0,8186470 |
0,8190122 |
0,8180164 |
0,8270387 |
0,8465100 |
0,8418734 |
0,8362348 |
0,8296824 |
C3 |
C*4 |
3 368,02 |
3 509,54 |
3 657,02 |
3 758,76 |
3 810,69 |
3 970,82 |
4 137,68 |
4 311,55 |
|
|
2 910,01 |
3 023,56 |
3 137,11 |
3 250,66 |
3 364,21 |
3 477,76 |
3 591,31 |
3 704,86 |
|
|
0,8640121 |
0,8615260 |
0,8578323 |
0,8648224 |
0,8828349 |
0,8758292 |
0,8679526 |
0,8592873 |
C4 |
C*3 |
2 976,76 |
3 101,85 |
3 232,19 |
3 322,12 |
3 368,02 |
3 509,54 |
3 657,02 |
3 810,69 |
|
|
2 629,42 |
2 735,93 |
2 842,44 |
2 948,95 |
3 055,46 |
3 161,97 |
3 268,48 |
3 374,99 |
|
|
0,8833161 |
0,8820317 |
0,8794161 |
0,8876711 |
0,9071977 |
0,9009642 |
0,8937550 |
0,8856638 |
C5 |
C*2 |
2 630,96 |
2 741,52 |
2 856,72 |
2 936,20 |
2 976,76 |
|
|
|
|
|
2 424,48 |
2 523,83 |
2 623,18 |
2 722,53 |
|
|
|
|
|
|
0,9215191 |
0,9205951 |
0,9182489 |
0,9272291 |
|
|
|
|
|
C*1 |
2 325,33 |
2 423,04 |
2 524,86 |
2 595,11 |
2 630,96 |
|
|
|
(1)
Taulukossa kursiivilla merkityt luvut vastaavat henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettuja entisiä palkkoja. Nämä luvut esitetään pelkästään ohjeellisesti eikä niillä ole oikeudellista vaikutusta.
(2)
Kolmannella rivillä on kunkin palkkatason mukaisesti korjauskerrointa vastaava luku, joka on ennen ja jälkeen 1 päivää toukokuuta 2004 suoritettavan peruspalkan suhde. |
Entinen palkkaluokka |
Uusi väliaikainen palkkaluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
|
D*5 |
3 810,69 |
3 970,82 |
4 137,68 |
4 252,8 |
4 311,55 |
|
|
|
D1 |
D*4 |
3 368,02 |
3 509,54 |
3 657,02 |
3 758,76 |
3 810,69 |
3 970,82 |
4 137,68 |
4 311,55 |
|
|
2 740,03 |
2 859,83 |
2 979,63 |
3 099,43 |
3 219,23 |
3 339,03 |
3 458,83 |
3 578,63 |
|
|
0,8135433 |
0,8148732 |
0,8147699 |
0,8245884 |
0,8447893 |
0,8408918 |
0,8359346 |
0,8300101 |
D2 |
D*3 |
2 976,76 |
3 101,85 |
3 232,19 |
3 322,12 |
3 368,02 |
3 509,54 |
3 657,02 |
3 810,69 |
|
|
2 498,38 |
2 604,79 |
2 711,20 |
2 817,61 |
2 924,02 |
3 030,43 |
3 136,84 |
3 243,25 |
|
|
0,8392951 |
0,8397537 |
0,8388121 |
0,8481361 |
0,8681718 |
0,8634835 |
0,8577585 |
0,8510926 |
D3 |
D*2 |
2 630,96 |
2 741,52 |
2 856,72 |
2 936,20 |
2 976,76 |
3 101,85 |
3 232,19 |
3 368,02 |
|
|
2 325,33 |
2 424,85 |
2 524,37 |
2 623,89 |
2 723,41 |
2 822,93 |
2 922,45 |
3 021,97 |
|
|
0,8838333 |
0,8844911 |
0,8836603 |
0,8936346 |
0,9148907 |
0,9100795 |
0,9041702 |
0,8972542 |
D4 |
D*1 |
2 325,33 |
2 423,04 |
2 524,86 |
2 595,11 |
2 630,96 |
|
|
|
|
|
2 192,47 |
2 282,38 |
2 372,29 |
2 462,20 |
|
|
|
|
|
|
0,9428640 |
0,9419476 |
0,9395718 |
0,9487849 |
|
|
|
|
(1)
Taulukossa kursiivilla merkityt luvut vastaavat henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettuja entisiä palkkoja. Nämä luvut esitetään pelkästään ohjeellisesti eikä niillä ole oikeudellista vaikutusta.
(2)
Kolmannella rivillä on kunkin palkkatason mukaisesti korjauskerrointa vastaava luku, joka on ennen ja jälkeen 1 päivää toukokuuta 2004 suoritettavan peruspalkan suhde. |
3 artikla
Tämän liitteen 2 artiklan 1 kohdassa kuvatulla menettelyllä ei ole vaikutusta virkamiehen palkkatasoon eikä palkkaluokassa tai palkkatasolla ansaitsemiin ikälisiin. Palkat vahvistetaan tämän liitteen 7 artiklan mukaisesti.
4 artikla
Näiden säännösten soveltamiseksi tämän liitteen 1 artiklan ensimmäisessä johdantovirkkeessä tarkoitetuksi määräajaksi:
Korvataan sana ”tehtäväryhmä” sanalla ”ura-alue”
henkilöstösääntöjen
henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 1 artiklan neljännessä kohdassa
henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa
henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevassa
Korvataan sanat ”tehtäväryhmä AD” sanoilla ”ura-alue A*”
henkilöstösääntöjen
henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 10 artiklan ensimmäisessä kohdassa.
Korvataan sanat ”tehtäväryhmän AST” sanoilla ”ura-alueen B*, C* ja D*”
henkilöstösääntöjen
henkilöstösääntöjen liitteessä VI olevassa 1 ja 3 artiklassa.
Korvataan henkilöstösääntöjen 56 artiklassa sanat ”tehtäväryhmän AST 1—AST 4” sanoilla ”ura-alueen C* ja D* 1—4 palkkaluokan”.
Korvataan henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan a alakohdassa sanat ”tehtäväryhmän AST” sanoilla ”ura-alueen B* ja C*”.
Korvataan 29 artiklan 4 kohta seuraavasti: ”Euroopan parlamentti järjestää ainakin yhden kilpailun ura-alueille C*, B* ja A* ennen 1 päivää toukokuuta 2006”.
Korvataan henkilöstösääntöjen 43 artiklan toisessa kohdassa sanat ”hallintovirkamiehen tehtävien” sanoilla ”välittömästi ylemmän ura-alueen tehtävien”.
Korvataan henkilöstösääntöjen 45 a artiklan 1 kohdassa sanat ”tehtäväryhmään AST kuuluva virkamies voi” sanoilla ”ura-alueen B virkamies voi” ja sanat ”tehtäväryhmään AD” sanoilla ”ura-alueen A virkaan”.
Korvataan henkilöstösääntöjen 46 artiklassa ilmaisu ”AD 9—AD 14” ilmaisulla ”A * 9—A * 14”.
Korvataan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa ilmaisu ”palkkaluokkiin AD 16 tai AD 15” ilmaisulla ”palkkaluokkiin A*16 tai A* 15” ja ilmaisu ”palkkaluokkiin AD 15 tai 14” ilmaisulla ”palkkaluokkiin AD 15 tai AD 14”.
Korvataan henkilöstösääntöjen liitteessä II olevassa 12 artiklassa ilmaisu ”AD 14” ilmaisulla ”A*14”.
Korvataan henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 5 artiklan:
2 kohdassa ilmaisu ”AD 13” ilmaisulla ”A*13”
3 kohdassa ilmaisu ”AD 14” ilmaisulla ”A*14 tai ylempi palkkaluokka” ja ilmaisu ”AD 16 tai AD 15” ilmaisulla ”A*16 tai A*15”
4 kohdassa ilmaisu ”AD 16” ilmaisulla ”A*16” ja ilmaisu ”AD 15” ilmaisulla ”A*15”.
Poistetaan henkilöstösääntöjen 43 artiklan toisesta kohdasta ilmaisu ”palkkaluokasta 4 alkaen”.
Korvataan henkilöstösääntöjen 5 artiklan 4 kohdassa ilmaisu ”liitteessä I olevassa A kohdassa” ilmaisulla ”liitteessä XIII.1”.
Kun henkilöstösääntöjen tekstissä viitataan palkkaluokkaan AST 1 kuuluvan virkamiehen kuukausittaiseen peruspalkkaan, tämä korvataan viittauksella palkkaluokkaan D*1 kuuluvan virkamiehen kuukausittaiseen peruspalkkaan.
5 artikla
6 artikla
Henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä I olevassa B jaksossa tarkoitetut prosenttimäärät mukautetaan ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otettujen virkamiesten ensimmäisen ylennyksen osalta, jotta ne olisivat kussakin toimielimessä ennen kyseistä päivämäärää voimassa olleiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaiset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen 9 ja 10 artiklan soveltamista.
Jos virkamies ylennetään ennen 1 päivää toukokuuta 2004, ylennykseen sovelletaan ylennyspäivänä voimassa olevia henkilöstösäännösten säännöksiä.
7 artikla
Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otettujen virkamiesten kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:
Kenenkään virkamiehen kuukausittainen peruspalkka ei muutu 2 artiklan 1 kohdan mukaisen palkkaluokkien uudelleennimeämisen vuoksi.
Kullekin virkamiehelle lasketaan voimaantuloajankohdan kerroin. Tämä kerroin on virkamiehelle ennen 1 päivää toukokuuta 2004 maksetun kuukausittaisen peruspalkan ja tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa määritellyn mukautusmäärän välisen suhteen suuruinen.
Voimaantulon yhteydessä virkamiehelle maksettava kuukausittainen peruspalkka on mukautusmäärän ja kertoimen tulon suuruinen.
Kerrointa sovelletaan virkamiehen kuukausittaisen peruspalkan määrittämiseksi silloin, kun hänen palkkatasonsa nousee tai kun hänen palkkaansa ►M131 päivitetään ◄ .
Sen estämättä, mitä edellä säädetään, virkamiehet saavat 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen kuukausittaisen peruspalkan, joka on vähintään yhtä suuri kuin kuukausittainen peruspalkka, jonka he olisivat saaneet ennen kyseistä päivämäärää voimassa olleessa järjestelmässä, jossa palkkataso nousi automaattisesti palkkaluokan sisällä. Kunkin palkkaluokan ja palkkatason osalta huomioon otettava entinen peruspalkka on yhtä suuri kuin 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen sovellettava mukautusmäärä kerrottuna tämän liitteen 2 artiklan 2 kohdassa määritellyllä kertoimella.
Palkkaluokkiin A*10—A*16 ja vastaavasti AD 10—16 kuuluvalla virkamiehellä, joka on 30 päivänä huhtikuuta 2004 yksikönpäällikkö, johtaja tai pääjohtaja, tai joka sittemmin nimitetään yksikönpäälliköksi, johtajaksi tai pääjohtajaksi ja joka on hoitanut uusia tehtäviään tyydyttävästi ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajan, on oikeus kuukausittaisen peruspalkan korotukseen, joka vastaa tämän liitteen 2 artiklan 1 kohdassa ja 8 artiklan 1 kohdassa olevissa taulukoissa esitettävien palkkaluokkien ensimmäisen ja toisen palkkatason välistä erotusta prosentteina.
Ensimmäisen ylennyksen, joka on tapahtunut 1 päivänä toukokuuta 2004, on johdettava kuukausittaisen peruspalkan korotukseen, joka määräytyy seuraavan taulukon perusteella, riippuen siitä, millä ura-alueella virkamies oli ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ja millä palkkatasolla hän oli ylennyshetkenä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan säännösten soveltamista:
Palkkataso |
||||||||
Palkkaluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
A |
13,1 % |
11,0 % |
6,8 % |
5,7 % |
5,5 % |
5,2 % |
5,2 % |
4,9 % |
B |
11,9 % |
10,5 % |
6,4 % |
4,9 % |
4,8 % |
4,7 % |
4,5 % |
4,3 % |
C |
8,5 % |
6,3 % |
4,6 % |
4,0 % |
3,9 % |
3,7 % |
3,6 % |
3,5 % |
D |
6,1 % |
4,6 % |
4,3 % |
4,1 % |
4,0 % |
3,9 % |
3,7 % |
3,6 % |
Sovellettavan prosenttimäärän määrittämiseksi jokainen palkkaluokka jaetaan laskennallisiin palkkatasoihin, jotka vastaavat kahden kuukauden palveluksessa oloa, sekä laskennallisiin prosenttimääriin, jotka alenevat kunkin laskennallisen palkkatason osalta kyseisen palkkatason prosenttimäärän ja seuraavaksi ylemmän palkkatason prosenttimäärän välisen erotuksen kahdestoistaosalla.
Virkamiehen, joka ei ole palkkaluokkansa viimeisellä palkkatasolla, palkan laskemiseksi ennen ylennystä otetaan huomioon laskennallinen palkkataso. Kukin palkkaluokka on jaettu tämän säännöksen soveltamista varten myös laskennallisiin palkkoihin, jotka nousevat ensimmäisen ja viimeisen tosiasiallisen palkkatason välillä kahdestoistaosalla joka toinen vuosi tapahtuvasta kyseisen palkkaluokan palkkatason nousun määrästä.
Ensimmäisen ylennyksen yhteydessä määritellään uusi kerroin. Tämä kerroin on tämän liitteen 5 kohdan soveltamisesta johtuvien uusien peruspalkkojen ja 2 artiklan 2 kohdan mukaisen mukautusmäärän välisen suhteen suuruinen. Jollei 7 kohdan säännöksistä muuta johdu, kerrointa sovelletaan silloin, kun virkamies saa ikälisäkorotuksen ja kun hänen palkkaansa mukautetaan.
Jos ylennyksen jälkeen kerroin on alle yksi, virkamies pysyy henkilöstösääntöjen 44 artiklan säännöksistä poiketen palkkatasolla, johon hänet oli ylennetty uudessa palkkaluokassaan, niin kauan kuin kerroin on alle yksi tai siihen asti, kun asianomainen henkilö ylennetään seuraavan kerran. Uusi kerroin lasketaan ottamalla huomioon ikälisäkertymän arvo, johon virkamiehellä olisi ollut oikeus tämän artiklan mukaan. Kun kerroin saavuttaa arvon yksi, virkamies etenee palkkatasosta toiseen henkilöstösääntöjen 44 artiklan mukaisesti. Kun kerroin on yli yksi, mahdollinen ylijäämä muunnetaan ikälisäksi.
Kerrointa sovelletaan myöhemmissä ylennyksissä.
8 artikla
Henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti käyttöönotetut palkkaluokat nimetään uudelleen 1 päivästä toukokuuta 2006 alkaen seuraavasti:
Entinen (väliaikainen) palkkaluokka |
Uusi palkkaluokka |
Entinen (väliaikainen) palkkaluokka |
Uusi palkkaluokka |
A*16 |
AD 16 |
|
|
A*15 |
AD 15 |
|
|
A*14 |
AD 14 |
|
|
A*13 |
AD 13 |
|
|
A*12 |
AD 12 |
|
|
A*11 |
AD 11 |
B*11 |
AST 11 |
A*10 |
AD 10 |
B*10 |
AST 10 |
A*9 |
AD 9 |
B*9 |
AST 9 |
A*8 |
AD 8 |
B*8 |
AST 8 |
A*7 |
AD 7 |
B*7/C*7 |
AST 7 |
A*6 |
AD 6 |
B*6/C*6 |
AST 6 |
A*5 |
AD 5 |
B*5/C*5/D*5 |
AST 5 |
|
|
B*4/C*4/D*4 |
AST 4 |
|
|
B*3/C*3/D*3 |
AST 3 |
|
|
C*2/D*2 |
AST 2 |
|
|
C*1/D*1 |
AST 1 |
Kuukausittainen peruspalkka vahvistetaan jokaisen palkkaluokan ja jokaisen palkkatason osalta henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen 7 artiklan säännösten soveltamista. Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otettujen virkamiesten osalta heidän ensimmäisen kyseisen päivämäärän jälkeisen ylennyksensä voimaantuloon asti sovellettava taulukko on seuraava:
1.1.2024 |
PALKKATASO |
|||||||
PALKKALUOKKA |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
8 |
16 |
22 065,99 |
22 993,24 |
23 959,44 |
|
|
|
|
|
15 |
19 502,65 |
20 322,19 |
21 176,13 |
21 549,79 |
21 847,52 |
22 765,58 |
|
|
14 |
17 237,05 |
17 961,41 |
18 716,16 |
19 236,87 |
19 502,65 |
20 322,19 |
21 176,13 |
22 065,99 |
13 |
15 234,71 |
15 874,88 |
16 541,94 |
17 002,20 |
17 237,05 |
|
|
|
12 |
13 464,92 |
14 030,73 |
14 620,34 |
15 027,08 |
15 234,71 |
15 874,88 |
16 541,94 |
17 237,05 |
11 |
11 900,73 |
12 400,81 |
12 921,91 |
13 281,43 |
13 464,92 |
14 030,73 |
14 620,34 |
15 234,71 |
10 |
10 518,29 |
10 960,26 |
11 420,84 |
11 738,57 |
11 900,73 |
12 400,81 |
12 921,91 |
13 464,92 |
9 |
9 296,39 |
9 687,04 |
10 094,12 |
10 374,93 |
10 518,29 |
|
|
|
8 |
8 216,45 |
8 561,72 |
8 921,49 |
9 169,71 |
9 296,39 |
9 687,04 |
10 094,12 |
10 518,29 |
7 |
7 261,98 |
7 567,14 |
7 885,11 |
8 104,50 |
8 216,45 |
8 561,72 |
8 921,49 |
9 296,39 |
6 |
6 418,36 |
6 688,09 |
6 969,11 |
7 163,02 |
7 261,98 |
7 567,14 |
7 885,11 |
8 216,45 |
5 |
5 672,78 |
5 911,15 |
6 159,54 |
6 330,93 |
6 418,36 |
6 688,09 |
6 969,11 |
7 261,98 |
4 |
5 013,79 |
5 224,46 |
5 444,00 |
5 595,48 |
5 672,78 |
5 911,15 |
6 159,54 |
6 418,36 |
3 |
4 431,32 |
4 617,56 |
4 811,59 |
4 945,44 |
5 013,79 |
5 224,46 |
5 444,00 |
5 672,78 |
2 |
3 916,56 |
4 081,14 |
4 252,63 |
4 370,96 |
4 431,32 |
4 617,56 |
4 811,59 |
5 013,79 |
1 |
3 427,31 |
3 571,33 |
3 721,39 |
3 863,22 |
3 916,56 |
|
|
|
9 artikla
Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa B jaksossa säädetään, henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut prosenttimäärät ovat 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2011 välisenä aikana palkkaluokkien AD 12 ja AD 13 sekä AST 10 osalta seuraavat:
Luokka |
1.5.2004 |
||||||
|
30.4.2005 |
30.4.2006 |
30.4.2007 |
30.4.2008 |
30.4.2009 |
30.4.2010 |
30.4.2011 |
A*/AD 13 |
— |
— |
5 % |
10 % |
15 % |
20 % |
20 % |
A*/AD 12 |
5 % |
5 % |
5 % |
10 % |
15 % |
20 % |
25 % |
B*/AST 10 |
5 % |
5 % |
5 % |
10 % |
15 % |
20 % |
20 % |
▼M131 —————
11 artikla
Mitä 45 artiklan 2 kohdassa säädetään ei sovelleta ylennyksiin, jotka tulevat voimaan ennen 1 päivää toukokuuta 2006.
2 Jakso
12 artikla
Viittaukset henkilöstösääntöjen 31 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tehtäväryhmien AST ja AD palkkaluokkiin 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2006 välisenä aikana ovat seuraavat:
Ennen 1 päivää toukokuuta 2006 soveltuvien hakijoiden luetteloon otetut sekä 1 päivän toukokuuta 2004 ja 1 päivän toukokuuta 2006 välisenä aikana palvelukseen otetut virkamiehet luokitellaan:
Kilpailun ura-alue |
Palkkaluokka palvelukseen otettaessa |
A8/LA8 |
A*5 |
A7/LA7 ja A6/LA6 |
A*6 |
A5/LA5 ja A4/LA4 |
A*9 |
A3/LA3 |
A*12 |
A2 |
A*14 |
A1 |
A*15 |
|
|
B5 ja B4 |
B*3 |
B3 ja B2 |
B*4 |
|
|
C5 ja C4 |
C*1 |
C3 ja C2 |
C*2 |
13 artikla
Ennen 1 päivää toukokuuta 2006 soveltuvien hakijoiden luetteloon otetut ja kyseisen päivämäärän jälkeen palvelukseen otetut virkamiehet luokitellaan seuraavan taulukon mukaisesti:
Kilpailun ura-alue |
Palkkaluokka palvelukseen otettaessa |
|
A8/LA8 |
A*5 |
AD 5 |
A7/LA7 ja A6/LA6 |
A*6 |
AD 6 |
|
A*7 |
AD 7 |
|
A*8 |
AD 8 |
A5/LA5 ja A4/LA4 |
A*9 |
AD 9 |
|
A*10 |
AD 10 |
|
A*11 |
AD 11 |
A3/LA3 |
A*12 |
AD 12 |
A2 |
A*14 |
AD 14 |
A1 |
A*15 |
AD 15 |
|
|
|
B5 ja B4 |
B*3 |
AST 3 |
B3 ja B2 |
B*4 |
AST 4 |
C5 ja C4 |
C*1 |
AST 1 |
C3 ja C2 |
C*2 |
AST 2 |
3 Jakso
▼M131 —————
18 artikla
▼M131 —————
19 artikla
Sen estämättä, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1023/2013 ( 25 ) säännöksissä säädetään, henkilöstösääntöjen 63, 64, 65, 82 ja 83 a artikla, sen liitteet XI ja XII sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 20 artiklan 1 kohta sekä 64, 92 ja 132 artikla sellaisina kuin ne ovat voimassa ennen 1.11.2013 pysyvät voimassa yksinomaan sellaisia mukautuksia varten, joita tarvitaan kyseisten artiklojen soveltamista koskevan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 266 artiklan mukaisesti.
4 Jakso
20 artikla
Sovellettavan korjauskertoimen vähimmäismäärä on 100.
Jos eläkkeensaajan asuinpaikka on kolmannessa maassa, korjauskerroin on 100.
Poiketen siitä, mitä liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa säädetään, jäsenvaltioissa asuvien eläkkeensaajien eläkkeet maksetaan asuinpaikan valuutassa näiden henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin.
▼M131 —————
Jos ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseenotettu virkamies ei ole siirtynyt eläkkeelle 1 päivään toukokuuta 2004 mennessä, edellä olevien kohtien mukaista laskentamenetelmää sovelletaan siitä lähtien, kun eläkeoikeudet vahvistetaan
ennen 1 päivää toukokuuta 2004 karttuneiden eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien perusteella liitteessä VIII olevassa 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla
niiden eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien perusteella, jotka saadaan tuloksena liitteessä VIII olevan 11 artiklan mukaisesta lähtömaan järjestelmässä ennen 1 päivää toukokuuta 2004 palvelukseen otetun virkamiehen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ansaitsemien eläkeoikeuksien siirrosta.
Kyseisten virkamiesten eläkkeisiin sovelletaan korjauskerrointa vain, jos virkamiehen asuinpaikka on sama kuin hänen viimeinen asemapaikkansa tai samassa maassa kuin hänen liitteessä VII olevan 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu lähtöpaikkakuntansa. Eläkettä saava virkamies voi kuitenkin pyytää nimittävää viranomaista muuttamaan hänen lähtöpaikkakuntansa perhesyistä tai terveydellisistä syistä; tätä koskeva päätös tehdään kyseisen virkamiehen pyyntönsä tueksi toimittaman asianmukaisen näytön perusteella.
Poiketen siitä, mitä liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa säädetään, jäsenvaltioissa asuvien eläkkeensaajien eläkkeet maksetaan asuinpaikan valuutassa henkilöstösääntöjen 63 artiklan toisessa kohdassa säädetyin edellytyksin.
21 artikla
Sen estämättä, mitä henkilöstösääntöjen 77 artiklan toisen kohdan toisessa virkkeessä säädetään, virkamies, joka on tullut palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004, saa 2 prosenttia kyseisessä säännöksessä mainitusta palkasta liitteessä VIII olevan 3 artiklan säännösten mukaisesti laskettua palvelusvuotta kohden.
Virkamies, joka on tullut palvelukseen 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana, saa 1,9 prosenttia kyseisessä säännöksessä mainitusta palkasta liitteessä VIII olevan 3 artiklan säännösten mukaisesti laskettua palvelusvuotta kohden.
22 artikla
Jos virkamies on vähintään 35-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2014 ja on tullut palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen seuraavan taulukon osoittamassa iässä:
Ikä 1.5.2014 |
Eläkeikä |
Ikä 1.5.2014 |
Eläkeikä |
60 vuotta tai enemmän |
60 vuotta |
47 vuotta |
62 vuotta 6 kuukautta |
59 vuotta |
60 vuotta 2 kuukautta |
46 vuotta |
62 vuotta 8 kuukautta |
58 vuotta |
60 vuotta 4 kuukautta |
45 vuotta |
62 vuotta 10 kuukautta |
57 vuotta |
60 vuotta 6 kuukautta |
44 vuotta |
63 vuotta 2 kuukautta |
56 vuotta |
60 vuotta 8 kuukautta |
43 vuotta |
63 vuotta 4 kuukautta |
55 vuotta |
61 vuotta |
42 vuotta |
63 vuotta 6 kuukautta |
54 vuotta |
61 vuotta 2 kuukautta |
41 vuotta |
63 vuotta 8 kuukautta |
53 vuotta |
61 vuotta 4 kuukautta |
40 vuotta |
63 vuotta 10 kuukautta |
52 vuotta |
61 vuotta 6 kuukautta |
39 vuotta |
64 vuotta 3 kuukautta |
51 vuotta |
61 vuotta 8 kuukautta |
38 vuotta |
64 vuotta 4 kuukautta |
50 vuotta |
61 vuotta 11 kuukautta |
37 vuotta |
64 vuotta 5 kuukautta |
49 vuotta |
62 vuotta 2 kuukautta |
36 vuotta |
64 vuotta 6 kuukautta |
48 vuotta |
62 vuotta 4 kuukautta |
35 vuotta |
64 vuotta 8 kuukautta |
Jos virkamies on alle 35-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2014, hän saavuttaa oikeuden vanhuuseläkkeeseen 65 vuoden iässä.
Sellaisen virkamiehen eläkeikä, joka on vähintään 45-vuotias 1 päivänä toukokuuta 2014 ja on tullut palvelukseen 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana, on kuitenkin edelleen 63 vuotta.
Ennen 1 päivää tammikuuta 2014 palveluksessa olevien virkamiesten eläkeikä, joka on otettava huomioon kaikissa näiden henkilöstösääntöjen viittauksissa eläkeikään, määräytyy edellä olevien säännösten mukaan, jollei näissä henkilöstösäännöissä toisin säädetä.
Jos virkamies oli 1 päivänä toukokuuta 2004 vähintään 50-vuotias tai hän oli ollut palveluksessa vähintään 20 vuotta, edellisessä alakohdassa säädetty eläkkeen korotus ei voi kuitenkaan olla alle 5 prosenttia hänelle 60 ikävuoteen mennessä kertyneiden eläkeoikeuksien määrästä.
Tämä korotus myönnetään myös kuolemantapauksessa, jos virkamies on jäänyt palvelukseen saavutettuaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän.
Jos liitteen IV a mukaisesti osa-aikatyössä oleva virkamies, joka on tullut palvelukseen ennen 1 päivää tammikuuta 2014, maksaa eläkemaksut suhteutettuina työskentelyaikaan, tässä kohdassa säädettyjä eläkeoikeuksien korotuksia sovelletaan ainoastaan samassa suhteessa.
Saavutettuaan tämän iän ja enintään 65-vuotiaaksi asti virkamies saa kuitenkin edelleen korvauksen kunnes hän saavuttaa vanhuuseläkkeen enimmäismäärän, paitsi jos sovelletaan henkilöstösääntöjen 42 c artiklaa.
23 artikla
Sen estämättä, mitä henkilöstösääntöjen 52 artiklassa säädetään, ennen 1 päivää tammikuuta 2014 palvelukseen tulleet virkamiehet, jotka päättävät palvelussuhteensa ennen tämän liitteen 22 artiklan mukaista vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaa ikää, voivat pyytää liitteessä VIII olevaa 9 artiklan b alakohdan soveltamista
31 päivään joulukuuta 2015 saakka 55 vuoden iästä alkaen,
31 päivään joulukuuta 2016 saakka 57 vuoden iästä alkaen.
Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 50 artiklan kahdeksannessa kohdassa säädetään, henkilöstösääntöjen 50 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti yksikön edun vuoksi eläkkeelle siirretyllä virkamiehellä on oikeus eläkkeen maksuun liitteessä VIII olevan 9 artiklan mukaisesti seuraavassa taulukossa esitetystä iästä alkaen:
50 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisen päätöksen päiväys |
Ikä |
31 päivään joulukuuta 2016 saakka |
55 vuotta |
31 päivän joulukuuta 2016 jälkeen |
58 vuotta |
24 artikla
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään, työkyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä saavat henkilöt voivat kuitenkin pyytää 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen voimassa olevien säännösten soveltamista.
Jos ensimmäistä kohtaa sovellettaessa voimassa olevien säännösten perusteella laskettu eläke on pienempi kuin jäljempänä määritelty nimelliseläke, myönnetään erotuksen suuruutta vastaava korvaus.
Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 eläkkeelle siirtyneen henkilön nimelliseläke lasketaan kuukausittain ottaen huomioon hänen perhesuhteensa ja asuinmaansa laskentahetkenä sekä 1 päivää toukokuuta 2004 edeltävänä päivänä voimassa olleet henkilöstösäännöt.
Eläkkeelle 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana siirtyneen henkilön nimelliseläke lasketaan kuukausittain ottaen huomioon hänen perhesuhteensa ja asuinmaansa laskentahetkenä sekä eläkkeelle siirtymispäivänä voimassa olleet henkilöstösäännöt.
Jos ennen 1 päivää toukokuuta 2004 vahvistettua eläkettä saava henkilö kuolee kyseisen päivämäärän jälkeen, perhe-eläkkeet vahvistetaan ottaen huomioon edesmenneen eläkeläisen saama taattu nimelliseläke.
24 a artikla
Kun eläke on vahvistettu ennen 1 päivää tammikuuta 2014, eläkkeensaajan eläkeoikeudet katsotaan kyseisen päivämäärän jälkeen vahvistetuiksi niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin eläkeoikeuden alkuperäisellä vahvistamishetkellä. Sama koskee yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän antamaa suojaa.
25 artikla
Eläkkeen vahvistamiseksi huomioon otettava peruspalkka on yhtä suuri kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevassa taulukossa oleva näin määritetyn uuden palkkaluokan saman palkkatason palkka, jota painotetaan prosenttimäärällä, joka on entisen taulukon peruspalkan ja henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevan taulukon saman palkkatason peruspalkan välisen suhteen suuruinen.
Jos vanhan taulukon palkkatasoille ei löydy vastaavaa kohtaa henkilöstösääntöjen 66 artiklan taulukosta, toisessa alakohdassa tarkoitettua prosenttimäärää laskettaessa käytetään saman palkkaluokan viimeistä palkkatasoa.
Vanhan taulukon D 4 -palkkaluokan palkkatasojen osalta toisessa alakohdassa tarkoitettua prosenttimäärää laskettaessa käytetään palkkaluokan 1 ensimmäistä palkkatasoa.
Jos vanhan taulukon palkkatasoille ei löydy vastaavaa kohtaa henkilöstösääntöjen 66 artiklan taulukosta, kerrointa laskettaessa käytetään saman palkkaluokan viimeistä palkkatasoa.
Vanhuuseläkkeisiin ja työkyvyttömyyskorvauksiin, jotka on vahvistettu 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2006 välisenä aikana, sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa.
26 artikla
27 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 1 kohdassa ja mainitun liitteen 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vakuutusmatemaattista arvoa laskettaessa virkamieheen tai väliaikaiseen toimihenkilöön sovelletaan 1 päivää toukokuuta 2004 edeltävänä palvelusaikana kertyneiden oikeuksien osalta seuraavia säännöksiä.
Vanhuuseläkkeen vakuutusmatemaattinen arvo ei saa olla pienempi kuin seuraavien määrien summa:
henkilön peruspalkasta eläkemaksuina pidätetty määrä, johon on lisätty 3,5 prosentin vuotuinen koronkorko;
tosiasialliseen palveluksessaoloaikaan suhteutettu eroraha, jonka laskennan perustana on käytetty viimeistä peruspalkkaa yhden ja puolen kuukauden ajalta soveltaen siihen kultakin palvelusvuodelta tehtävää vähennystä;
28 artikla
29 artikla
Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdan nojalla ennen 1 päivää toukokuuta 2004 Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän avustamiseksi palvelukseen otettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin ei sovelleta henkilöstösääntöjen 29 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyä vaatimusta, jonka mukaan väliaikaisen toimihenkilön on täytynyt läpäistä mainittujen palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 4 kohdan mukainen valintamenettely.
5
Jakso
30 artikla
Poiketen siitä, mitä liitteessä I olevan A jakson 2 kohdassa säädetään, 31 päivänä joulukuuta 2013 palveluksessa oleviin virkamiehiin sovelletaan seuraavaa tehtäväryhmän AD virkatyyppejä kuvaavaa taulukkoa:
Pääjohtaja |
AD 15–AD 16 |
Johtaja |
AD 14–AD 15 |
Yksikönpäällikkö tai vastaava |
AD 9–AD 14 |
Neuvonantaja tai vastaava |
AD 13–AD 14 |
Siirtymäaikainen vanhempi hallintovirkamies |
AD 14 |
Siirtymäaikainen hallintovirkamies |
AD 13 |
Hallintovirkamies |
AD 5–AD 12 |
Nimittävä viranomainen luokittelee 31 päivänä joulukuuta 2013 palveluksessa olevat tehtäväryhmän AD virkamiehet virkatyyppeihin 1 päivästä tammikuuta 2014 seuraavasti:
Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 14 ja jotka eivät olleet johtajia tai vastaavia, yksikönpäälliköitä tai vastaavia taikka neuvonantajia tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin siirtymäaikainen vanhempi hallintovirkamies.
Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 13 ja jotka eivät olleet yksikönpäälliköitä tai vastaavia taikka neuvonantajia tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin siirtymäaikainen hallintovirkamies.
Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 9–AD 14 ja jotka olivat yksikönpäälliköitä tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin yksikönpäällikkö tai vastaava.
Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 13 tai AD 14 ja jotka olivat neuvonantajia tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin neuvonantaja tai vastaava.
Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AD 5–AD 12 ja jotka eivät olleet yksikönpäälliköitä tai vastaavia, määrätään virkatyyppiin hallintovirkamies.
Poiketen siitä, mitä 5 kohdassa säädetään, palkkaluokassa AD 12 oleviin hallintovirkamiehiin, jotka ovat tulleet palvelukseen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 ja joita ei ole ylennetty 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän toukokuuta 2013 välisenä aikana, sovelletaan seuraavia määräyksiä:
jos 44 artiklan ensimmäisen kohdan edellytykset täyttyvät, palkkatasolla 8 olevat hallintovirkamiehet saavat 1 päivästä tammikuuta 2016 peruspalkkaansa korotuksen, joka vastaa palkkaluokan AD 12 palkkatason 4 ja palkkaluokan AD 12 palkkatason 3 erotusta,
jos virkamiehet ovat oikeutettuja a alakohdan mukaiseen korotukseen, palkkatasolla 8 olevat virkamiehet saavat kahden vuoden kuluttua peruspalkkaansa uuden korotuksen, joka vastaa palkkaluokan AD 12 palkkatason 5 ja palkkaluokan AD 12 palkkatason 4 erotusta.
31 artikla
Poiketen siitä, mitä liitteessä I olevan A jakson 2 kohdassa säädetään, 31 päivänä joulukuuta 2013 palveluksessa oleviin virkamiehiin sovelletaan seuraavaa tehtäväryhmän AST virkatyyppejä kuvaavaa taulukkoa:
Siirtymäaikainen vanhempi hallintoavustaja |
AST 10–AST 11 |
Siirtymäaikainen hallintoavustaja |
AST 1–AST 9 |
Siirtymäaikainen apulaishallintoavustaja |
AST 1–AST 7 |
Siirtymäaikainen tukihenkilöstön työntekijä |
AST 1–AST 5 |
Nimittävä viranomainen luokittelee 31 päivänä joulukuuta 2013 palveluksessa olevat tehtäväryhmän AST virkamiehet virkatyyppeihin 1 päivästä tammikuuta 2014 1 kohdassa seuraavasti:
Virkamiehet, jotka olivat 31 päivänä joulukuuta 2013 palkkaluokassa AST 10 ja AST 11, määrätään virkatyyppiin siirtymäaikainen vanhempi hallintoavustaja.
Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella B tai ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella C tai D olleet virkamiehet, jotka ovat siirtyneet tehtäväryhmään AST rajoituksetta ja joihin ei sovelleta a alakohtaa, sekä 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen palvelukseen otetut AST-tehtäväryhmän virkamiehet määrätään virkatyyppiin siirtymäaikainen hallintoavustaja.
Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella C olleet virkamiehet, joihin ei sovelleta a tai b alakohtaa, määrätään virkatyyppiin siirtymäaikainen apulaishallintoavustaja.
Ennen 1 päivää toukokuuta 2004 entisellä ura-alueella D olleet virkamiehet, joihin ei sovelleta a tai b alakohtaa, määrätään virkatyyppiin siirtymäaikainen tukihenkilöstön työntekijä.
Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 6 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I olevassa B osassa säädetään, ylennyksiin tarvittava lähinnä ylemmässä palkkaluokassa avointen virkojen määrä lasketaan siirtymäaikaisten tukihenkilöstön työntekijöiden osalta erikseen. Sovelletaan seuraavia prosenttilukuja:
|
Palkkaluokka |
Osuus |
Siirtymäaikaiset tukihenkilöstön työntekijät |
5 |
— |
4 |
10 % |
|
3 |
22 % |
|
2 |
22 % |
|
1 |
— |
Siirtymäaikaisten tukihenkilöstön työntekijöiden osalta ylenemistä varten vertaillaan samassa palkkaluokassa olevien ja samaan virkatyyppiin luokiteltujen ylennyskelpoisten virkamiesten ansioita (henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohta).
32 artikla
Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 1 artiklan neljännen kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, tehtäväryhmän AST/SC edustusta henkilöstökomiteassa ei tarvitse taata ennen henkilöstökomitean seuraavia vaaleja, joissa tehtäväryhmän AST/SC henkilöstö voi olla edustettuna.
33 artikla
Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 40 artiklan 2 kohdassa säädetään, jos virkamies on 31 päivänä joulukuuta 2013 ollut koko uransa aikana virkavapaalla yli kymmenen vuotta, henkilökohtaisista syistä myönnettävän virkavapaan kokonaispituus saa olla enintään 15 vuotta virkamiehen koko uran aikana.
LIITE XIII.1
Virkatyypit siirtymäkauden aikana
Tässä liitteessä olevan 4 artiklan n alakohdassa säädetyt kunkin ura-alueen virkatyypit.
Ura-alue A |
Ura-alue C |
||
A*5 |
Hallintovirkamies/ |
C*1 |
Sihteeri/toimistovirkailija |
|
Tutkimusvirkamies/ |
C*2 |
Sihteeri/toimistovirkailija |
|
Kielivirkamies |
C*3 |
Sihteeri/toimistovirkailija |
A*6 |
Hallintovirkamies/ |
C*4 |
Sihteeri/toimistovirkailija |
|
Tutkimusvirkamies/ |
C*5 |
Sihteeri/toimistovirkailija |
|
Kielivirkamies |
C*6 |
Sihteeri/toimistovirkailija |
A*7 |
Hallintovirkamies/ |
C*7 |
Sihteeri/toimistovirkailija |
|
Tutkimusvirkamies/ |
|
|
|
Kielivirkamies |
|
|
A*8 |
Hallintovirkamies/ |
|
|
|
Tutkimusvirkamies/ |
|
|
|
Kielivirkamies |
|
|
A*9 |
Yksikönpäällikkö/ |
|
|
|
Hallintovirkamies/ |
|
|
|
Tutkimusvirkamies/ |
|
|
|
Kielivirkamies |
|
|
A*10 |
Yksikönpäällikkö/ |
|
|
|
Hallintovirkamies/ |
|
|
|
Tutkimusvirkamies/ |
|
|
|
Kielivirkamies |
|
|
A*11 |
Yksikönpäällikkö/ |
|
|
|
Hallintovirkamies/ |
|
|
|
Tutkimusvirkamies/ |
|
|
|
Kielivirkamies |
|
|
A*12 |
Yksikönpäällikkö/ |
|
|
|
Hallintovirkamies/ |
|
|
|
Tutkimusvirkamies/ |
|
|
|
Kielivirkamies |
|
|
A*13 |
Yksikönpäällikkö/ |
|
|
|
Hallintovirkamies/ |
|
|
|
Tutkimusvirkamies/ |
|
|
|
Kielivirkamies |
|
|
A*14 |
Tutkimusvirkamies/ |
|
|
|
Kielivirkamies |
|
|
|
Hallintovirkamies/Yksikönpäällikkö |
|
|
|
Johtaja |
|
|
A*15 |
Johtaja/Pääjohtaja |
|
|
A*16 |
Pääjohtaja |
|
|
Ura-alue B |
Ura-alue D |
||
B*3 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
D*1 |
Toimihenkilö |
B*4 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
D*2 |
Toimihenkilö |
B*5 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
D*3 |
Toimihenkilö |
B*6 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
D*4 |
Toimihenkilö |
B*7 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
D*5 |
Toimihenkilö. |
B*8 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
|
|
B*9 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
|
|
B*10 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
|
|
B*11 |
Hallintoavustaja/Tutkimusavustaja |
|
|
EUROOPAN UNIONIN MUUHUN HENKILÖSTÖÖN SOVELLETTAVAT PALVELUSSUHTEEN EHDOT
SISÄLLYS |
|
1 OSASTO: |
Yleiset säännökset 1—7 a artikla |
II OSASTO: |
Väliaikaiset toimihenkilöt |
1 luku: |
Yleiset säännökset 8—10 artikla |
2 luku: |
Oikeudet ja velvollisuudet 11 artikla |
3 luku: |
Työsuhteen ehdot 12—15 artikla |
4 luku: |
Työehdot 16—18 artikla |
5 luku: |
Palkka ja kulukorvaukset 19—27 artikla |
6 luku: |
Sosiaaliturva |
A jakso: |
Sairaus- ja tapaturmavakuutus, sosiaalietuudet 28—30 artikla |
B jakso: |
Työkyvyttömyys- ja henkivakuutus 31—38 a artikla |
C jakso: |
Vanhuuseläke ja eroraha 39—40 artikla |
D jakso: |
Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoittaminen 41—42 artikla |
E jakso: |
Tilapäisten muuhunhenkilöstöön kuuluvien oikeuksien toteuttaminen 43 artikla |
F jakso: |
Etuuksienmaksaminen 44 artikla |
G jakso: |
Unionin sijaantulo 44 a artikla |
7 luku: |
Aiheettomien maksujen takaisinperintä 45 artikla |
8 luku: |
Muutoksenhakukeinot 46 artikla |
9 luku: |
Palvelussuhteen päättyminen 47—50 a artikla |
10 luku: |
2 artiklan e alakohdassa tarkoitettuja väliaikaisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset 50 b—50 c artikla |
11 luku: |
2 Artiklan f alakohdassa tarkoitettuja väliaikaisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset 51—56 artikla |
IV OSASTO: |
Sopimussuhteiset toimihenkilöt |
1 luku: |
Yleiset säännökset 79—80 artikla |
2 luku: |
Oikeudet ja velvollisuudet 81 artikla |
3 luku: |
Palvelukseen ottamista koskevat edellytykset 82—84 artikla |
4 luku: |
3 a artiklassa tarkoitettuja sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset 85—87 artikla |
5 luku: |
3 b artiklassa tarkoitettuja sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset 88—90 artikla |
6 luku: |
Työehdot 91 artikla |
7 luku: |
Palkkaus ja kulujen korvaaminen 92—94 artikla |
8 luku: |
Sosiaaliturvaetuudet |
A jakso: |
Sairaus- ja tapaturmavakuutus, sosiaaliturvaetuudet 95—98 artikla |
B jakso: |
Työkyvyttömyys- ja henkivakuutus 99—108 artikla |
C jakso: |
Vanhuuseläke ja eroraha 109—110 artikla |
D jakso: |
Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoitus 111—112 artikla |
E jakso: |
Sopimussuhteisten toimihenkilöiden eläkkeen laskeminen 113 artikla |
F jakso: |
Etuuksien maksaminen 114 artikla |
G jakso: |
Unionin sijaantulo 115 artikla |
9 luku: |
Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperiminen 116 artikla |
10 luku: |
Muutoksenhaku 117 artikla |
11 luku: |
Unionin ulkopuolisissa maissa toimessa oleviin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovellettavat erityiset poikkeussäännökset 118 artikla |
12 luku: |
Palvelussuhteen päättyminen 119 artikla |
OSASTO V: |
Paikalliset toimihenkilöt 120—122 artikla |
OSASTO VI: |
Erityisneuvonantajat 123—124 artikla |
OSASTO VII: |
Parlamentin jäsenten avustajat |
1 luku: |
Yleiset säännökset 125—126 artikla |
2 luku: |
Oikeudet ja velvollisuudet 127 artikla |
3 luku: |
Palvelukseen ottamista koskevat edellytykset 128—130 artikla |
4 luku: |
Työehdot 131 artikla |
5 luku: |
Palkkaus ja kulujen korvaaminen 132—134 artikla |
6 luku: |
Sosiaaliturvaetuudet 135—136 artikla |
7 luku: |
Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperiminen 137 artikla |
8 luku: |
Muutoksenhaku 138 artikla |
9 luku: |
Palvelussuhteen päättyminen 139 artikla |
►M124 VIII ◄ OSASTO: |
Siirtymäsäännökset ►M124 140 ◄ artikla |
►M124 IX ◄ OSASTO: |
Loppusäännökset 141—142 a artikla artikla |
Liite |
Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamisalaan kuuluviin toimihenkilöihin sovellettavat siirtymäsäännökset |
1 OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Näitä palvelussuhteen ehtoja sovelletaan kaikkiin sopimuksella palvelukseen otettuihin ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimihenkilöihin.
Tällaisia toimihenkilöitä ovat
▼M131 —————
▼M33 —————
Näissä palvelussuhteen ehdoissa viittauksella miespuoliseen henkilöön tarkoitetaan myös viittausta naispuoliseen henkilöön ja päinvastoin, ellei yhteydestä käy selvästi ilmi, että näin ei ole.
2 artikla
Väliaikaisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa
toimihenkilöä, joka on määrätty hoitamaan kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvää tointa, jonka budjettivallan käyttäjät ovat luokitelleet väliaikaiseksi,
toimihenkilöä, joka on määrätty hoitamaan tilapäisesti kutakin toimielintä koskevan pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvää pysyvää tointa,
toimihenkilöä, joka on määrätty avustamaan ►M128 Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä tai jonkin unionin toimielimen tai muun elimen puheenjohtajaksi tai puhemieheksi valittua henkilöä ◄ ►M112 , jotakin Euroopan parlamentin poliittista ryhmää taikka alueiden komitean tai Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ryhmää, ◄ ja jota ei valita ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiesten joukosta,
toimihenkilöä, joka on palkattu hoitamaan väliaikaisesti sellaista vakinaista tointa, jonka palkka maksetaan tutkimus- ja sijoitusmäärärahoista ja joka kuuluu asianomaisen toimielimen talousarvion liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon,
jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen toimihenkilöä, joka on lähetetty väliaikaisesti hoitamaan vakinaista tointa ulkosuhdehallinnossa,
toimihenkilöä, joka on määrätty hoitamaan henkilöstösääntöjen 1 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua virastoa koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvää tointa, jonka budjettivallan käyttäjät ovat luokitelleet väliaikaiseksi, lukuun ottamatta kyseisen viraston perustamisesta annetussa unionin säädöksessä tarkoitettuja viraston päällikköjä ja varapäällikköjä sekä virastoon yksikön edun mukaisesti tilapäisesti siirrettyjä virkamiehiä.
▼M131 —————
3a artikla
Muita kuin ydintehtäviä hoitavalla sopimussuhteisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka ei hoida asianomaista toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa henkilöstötaulukossa esitettyä tointa ja joka on palkattu hoitamaan tehtäviä osa- tai kokopäiväisesti
jossain toimielimessä ruumiillisen työn tekemiseksi tai hallinnollisten avustavien tehtävien suorittamiseksi;
henkilöstösääntöjen 1 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa virastoissa;
muissa Euroopan unionin elimissä, jotka on perustettu henkilöstösääntökomitean kuulemisen jälkeen yhden tai useamman toimielimen erillisellä säädöksellä, jossa sallitaan tämän tyyppisen henkilöstön palkkaaminen;
muissa Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevissa elimissä.
Toimihenkilö, joka on palkattu osa- tai kokopäivätoimisesti hoitamaan tehtäviä unionin edustustossa, voidaan väliaikaisesti siirtää toimielimen toimipaikkaan henkilöstösääntöjen liitteessä X olevien 2 ja 3 artiklan mukaisessa siirtomenettelyssä.
3b artikla
Avustavia tehtäviä hoitavilla sopimussuhteisilla toimihenkilöillä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöitä, jotka on palkattu toimielimeen 88 artiklassa tarkoitettujen määräaikojen mukaisesti johonkin 89 artiklassa mainituista tehtäväryhmistä
hoitamaan muita kuin 3 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä osa- tai kokopäiväisesti ja jotka eivät hoida asianomaista toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa henkilöstötaulukossa esitettyä toimea
korvaamaan, sen jälkeen kun mahdollisuus virkamiesten väliaikaisesta nimittämisestä toimielimen sisällä on tutkittu, tiettyjä henkilöitä, jotka eivät voi toistaiseksi suorittaa velvollisuuksiaan, nimittäin
virkamiehiä tai väliaikaisia toimihenkilöitä AST/SC- ja AST-tehtäväryhmässä;
poikkeuksellisesti niitä virkamiehiä tai väliaikaisia toimihenkilöitä AD-tehtäväryhmässä, jotka työskentelevät erityisvirassa, lukuun ottamatta yksiköiden päälliköitä, pääjohtajia ja vastaavissa tehtävissä toimivia.
Sovellettaessa 3 a artiklaa sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaaminen avustaviin tehtäviin ei ole mahdollista muutoin kuin 3 a artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
4 artikla
Paikallisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka on palkattu Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevaan asemapaikkaan paikallisen käytännön mukaisesti tekemään ruumiillista työtä tai suorittamaan avustavia tehtäviä toimessa, joka ei kuulu kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon ja jonka palkka maksetaan talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatuista kokonaismäärärahoista. Paikalliseksi toimihenkilöksi katsotaan myös toimihenkilö, joka on palkattu Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevaan asemapaikkaan hoitamaan muita kuin edellä mainittuja tehtäviä, joita yksikön edun vuoksi ei olisi perusteltua antaa virkamiehen tai muun 1 artiklassa tarkoitetun toimihenkilön tehtäväksi.
5 artikla
Erityisneuvonantajalla tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka on palkattu poikkeuksellisen pätevyytensä vuoksi ja muun ammatillisen toiminnan estämättä avustamaan jotakin ►M15 ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimistä ◄ joko säännöllisesti tai erikseen määrättyinä aikoina ja jonka palkka maksetaan talousarvioon sitä toimielintä varten, jonka palveluksessa hän on, varatuista kokonaismäärärahoista.
5 a artikla
”Parlamentin jäsenen valtuutetulla avustajalla” tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa yhden tai useamman parlamentin jäsenen Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta 28 päivänä syyskuuta 2005 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 2005/684/EY, Euratom ( 28 ) 21 artiklassa tarkoitetun valinnanvapauden nojalla valitsemaa henkilöä, jonka Euroopan parlamentti on palkannut suoralla sopimuksella avustamaan Euroopan parlamentin tiloissa jossakin sen kolmesta toimipaikasta suoraan näitä yhtä tai useampaa Euroopan parlamentin jäsentä näiden alaisuudessa ja valtuuttamana sekä keskinäisessä luottamussuhteessa jäsenten hoitaessa tehtäviään Euroopan parlamentin jäseninä.
6 artikla
Kukin toimielin määrää henkilöt, joilla on toimivalta tehdä 1 artiklassa tarkoitetut työsopimukset.
Henkilöstösääntöjen ►M112 1 a artiklan 2 kohdan, 1 b artiklan ◄ ja ►M112 2 artiklan 2 kohdan ◄ säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.
7 artikla
Toimihenkilöllä, jolla on yli vuoden pituinen tai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, on äänioikeus ja hän on vaalikelpoinen henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitetun henkilöstökomitean vaaleissa.
Lisäksi henkilöstöön kuuluvalla, jolla on alle vuoden pituinen sopimus, on oikeus äänestää, jos hän on hoitanut tehtäviään vähintään kuusi kuukautta.
Toimielin tai henkilöstökomitea voi kuulla henkilöstösääntöjen 9 artiklassa tarkoitettua pariteettikomiteaa kaikista 1 artiklassa tarkoitettuja toimihenkilöitä koskevista yleisluonteisista kysymyksistä.
7 a artikla
Henkilöstösääntöjen ►M112 24 b ◄ artiklan säännöksiä sovelletaan l artiklassa tarkoitettuihin henkilöstöön kuuluviin.
II OSASTO
VÄLIAIKAISET TOIMIHENKILÖT
1 LUKU
Yleiset säännökset
8 artikla
Edellä ►M131 2 artiklan a tai f alakohdassa ◄ tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde voidaan solmia vain määräaikaiseksi tai toistaiseksi. Toimihenkilön, jonka palvelussuhde on solmittu määräaikaiseksi, sopimus voidaan uusia enintään kerran määräaikaiseksi. Tämän jälkeen palvelussuhde voidaan uusia toistaiseksi.
Edellä 2 artiklan b tai d alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde solmitaan enintään neljäksi vuodeksi, mutta heidän palvelussuhteensa voidaan rajoittaa kestämään lyhyemmän ajan. Heidän sopimuksensa voidaan uusia vain kerran enintään kahdeksi vuodeksi, jos uusimismahdollisuudesta on määrätty alkuperäisessä sopimuksessa ja kyseisessä sopimuksessa määrätyissä rajoissa. Tämän ajanjakson päätyttyä asianomainen ei voi enää toimia väliaikaisena toimihenkilönä näiden säännösten mukaisesti. Työsopimuksen päätyttyä toimihenkilö voi hoitaa toimielimessä vakinaista virkaa vain, jos hänet nimitetään virkamieheksi henkilöstösäännöissä vahvistetuin edellytyksin.
Edellä 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde voidaan solmia toistaiseksi.
9 artikla
Väliaikainen toimihenkilö voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan tässä osastossa säädetyin edellytyksin kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvän avoimen toimen täyttämiseksi.
9a artikla
Komissio laatii väliaikaisten toimihenkilöiden palkkauksesta vuosittain raportin, joka sisältää toimihenkilöiden määrän, virkojen tason ja tyypin, maantieteellisen edustuksen ja budjettivarat kunkin tehtäväryhmän osalta.
10 artikla
▼M131 —————
2 LUKU
Oikeudet ja velvollisuudet
11 artikla
Henkilöstösääntöjen ►M131 11-26 a ◄ artiklan säännöksiä virkamiesten oikeuksista ja velvoitteista sovelletaan soveltuvin osin. Kuitenkin tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan osalta, jolla on määräaikainen sopimus, 15 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitetun henkilökohtaisista syistä myönnettävän loman pituus rajoittuu palvelussuhdetta koskevan sopimuksen jäljellä olevaan voimassaoloaikaan.
Henkilöstösääntöjen 22 artiklan säännösten mukaisen päätöksen toimihenkilön velvoittamisesta korvaamaan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ kärsimän vahingon, joka johtuu hänen tekemästään vakavasta virheestä, tekee 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen noudattaen menettelyä, josta on säädetty vakavan virheen vuoksi suoritettavan irtisanomisen tapauksessa.
Väliaikaisia toimihenkilöitä koskevat yksilölliset päätökset julkaistaan henkilöstösääntöjen 25 artiklan ►M131 kolmannessa kohdassa ◄ tarkoitetuin edellytyksin
3 LUKU
Työsuhteen ehdot
12 artikla
Väliaikainen henkilöstö valitaan ilman rotuun, poliittiseen, aatteelliseen tai uskonnolliseen vakaumukseen, sukupuoleen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää sekä riippumatta heidän siviilisäädystään tai perhesuhteistaan.
Tointa ei saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille. Unionin kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti kukin toimielin voi hyväksyä asianmukaisia toimenpiteitä, jos väliaikaisen henkilöstön kansalaisuuksissa on havaittu merkittävä epätasapaino, joka ei ole objektiivisesti perusteltavissa. Nämä asianmukaiset toimenpiteet on perusteltava eivätkä ne saa koskaan johtaa muihin kuin ansioihin perustuviin palvelukseen ottoa koskeviin perusteisiin. Ennen tällaisten asianmukaisten toimenpiteiden hyväksymistä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen vahvistaa yleiset säännökset tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.
Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen edellisen alakohdan täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua 1 päivästä tammikuuta 2014.
Jotta voidaan helpottaa palvelukseen ottamista mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta, toimielinten on pyrittävä tukemaan henkilöstönsä lapsille tarjottavaa monikielistä ja monikulttuurista koulutusta.
Väliaikaiseksi toimihenkilöksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö,
joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa,
joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset,
jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen,
13 artikla
Ennen palvelukseen ottamista toimielimen asiantuntijalääkäri suorittaa väliaikaiselle toimihenkilölle lääkärintarkastuksen sen varmistamiseksi, että tämä täyttää 12 artiklan 2 kohdan d alakohdan edellytykset.
Henkilöstösääntöjen 33 artiklan toista kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.
14 artikla
Jos väliaikainen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, henkilöstösääntöjen 58 artiklassa tarkoitetun äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla. Koeajan kokonaiskesto voi olla enintään viisitoista kuukautta.
Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Väliaikaisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kertomuksen perusteella päättää koeajalla olevan väliaikaisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai määrätä väliaikaisen toimihenkilön toiseen yksikköön koeajan jäljellä olevaksi ajaksi.
Jos kertomuksessa suositellaan irtisanomista tai, poikkeuksellisissa olosuhteissa, koeajan pidentämistä 1 kohdan mukaisesti, koeajalla olevan väliaikaisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle.
Väliaikainen toimihenkilö, jonka työsuoritus tai käytös ei ole osoittautunut riittävän hyväksi hänen tullakseen nimitetyksi toimeen, irtisanotaan.
Lopullinen päätös tehdään tässä kohdassa tarkoitetun kertomuksen sekä niiden tietojen perusteella, joita 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla viranomaisella on käytettävissään väliaikaisen toimihenkilön asennoitumisesta henkilöstösääntöjen II osaston säännöksiin.
15 artikla
Jos toimihenkilö määrätään hoitamaan ylempään palkkaluokkaan kuuluvaa tointa 10 artiklan kolmannen kohdan säännösten mukaisesti, hänen luokituksensa määritellään henkilöstösääntöjen 46 artiklan säännösten mukaisesti.
4 LUKU
Työehdot
16 artikla
Henkilöstösääntöjen 42 a ja 42 b artiklan sekä 55–61 artiklan säännöksiä, jotka koskevat lomia, työajan pituutta, ylityötunteja, keskeytymätöntä vuorotyötä, päivystämistä työpaikalla tai kotona ja yleisiä vapaapäiviä, sovelletaan soveltuvin osin. Erityisloma, vanhempainloma ja perheloma eivät voi kestää pidempään kuin työsopimus. Lisäksi henkilöstösääntöjen 41, 42, 45 ja 46 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 29 artiklassa tarkoitettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin heidän palvelukseenottopäivästään riippumatta.;
Henkilöstösääntöjen 59 artiklassa säädetty palkallinen sairausloma voi kuitenkin olla enintään kolme kuukautta tai väliaikaisen toimihenkilön palveluksessaoloajan pituinen, jos se on pidempi kuin kolme kuukautta. Kyseinen loma ei voi kestää pidempään kuin asianomaisen henkilön työsopimus.
Edellä mainittujen määräaikojen päätyttyä toimihenkilö, jonka työsopimusta ei irtisanota, vaikka hän ei voi vielä palata tehtäviinsä, määrätään palkattomalle lomalle.
Jos toimihenkilö on sairastunut ammattitautiin tai joutunut tapaturmaan tehtäviään hoitaessaan, hän saa koko työkyvyttömyytensä ajan täyttä palkkaa niin kauan kuin hänelle ei ole myönnetty oikeutta 33 artiklassa tarkoitettuun työkyvyttömyyseläkkeeseen.
17 artikla
Väliaikainen toimihenkilö voi poikkeuksellisesti ja omasta pyynnöstään saada palkatonta lomaa pakottavien henkilökohtaisten syiden vuoksi. Henkilöstösääntöjen 12 b artiklaa sovelletaan myös henkilökohtaisista syistä myönnetyn palkattoman loman aikana.
Edellä 12 b artiklassa tarkoitettua lupaa ei myönnetä väliaikaiselle toimihenkilölle sellaista vastikkeellista tai vastikkeetonta ammattitoimintaa varten, johon liittyy edunvalvontaa tai asioiden edistämistä hänen toimielimessään ja joka saattaa johtaa ristiriitaan toimihenkilön toimielimen oikeutetun edun kanssa.
Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen vahvistaa tämän loman pituuden, joka voi olla enintään neljännes kyseisen henkilön siihenastisesta palveluksessaoloajasta ja enintään
Edellisessä kohdassa tarkoitetun loman kestoa ei oteta huomioon henkilöstösääntöjen 44 artiklan ensimmäisen kohdan säännöksiä sovellettaessa.
Väliaikaisen toimihenkilön palkattoman loman aikana 28 artiklassa tarkoitetun sairaus- ja tapaturmavakuutuksen soveltaminen häneen keskeytetään.
Väliaikainen toimihenkilö, joka ei harjoita ansiotoimintaa, voi kuitenkin pyynnöstä, joka on esitettävä kuukauden kuluessa palkattoman loman alkamisesta, saada edelleen suojan 28 artiklassa tarkoitettujen riskien kattamiseksi edellyttäen, että hän maksaa lomansa aikana puolet mainitussa artiklassa säädetyistä maksuista; maksu lasketaan väliaikaisen toimihenkilön viimeisen peruspalkan perusteella.
Lisäksi 2 artiklan c tai d alakohdassa tarkoitettu väliaikainen toimihenkilö, joka voi osoittaa, että hän ei voi saada eläkeoikeuksia muusta eläkejärjestelmästä, voi pyynnöstä saada edelleen eläkeoikeuksia palkattoman lomansa ajalta edellyttäen, että hän suorittaa 41 artiklassa tarkoitetun maksun kolminkertaisena; maksu lasketaan väliaikaisen toimihenkilön palkkaluokan ja palkkatason peruspalkan perusteella.
Väliaikainen toimihenkilö, jonka äitiysloma alkaa ennen hänen työsopimuksensa päättymistä, on oikeutettu äitiyslomaan ja äitiysrahaan.
18 artikla
Tilapäiselle muuhun henkilöstöön kuuluvalle, joka kutsutaan varusmiespalvelukseen, siviilipalvelukseen tai kertausharjoituksiin tai joka kutsutaan asevoimien palvelukseen, myönnetään lomaa kansallisen palveluksen perusteella; tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan osalta, joka on otettu palvelukseen määräaikaisen sopimuksen nojalla, kyseinen loma ei voi missään tapauksessa jatkua pidempään kuin itse sopimus.
Varusmiespalvelukseen tai siviilipalvelukseen kutsutun, tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan palkanmaksu keskeytetään, mutta häneen sovelletaan edelleen näiden palvelussuhteen ehtojen etenemistä koskevia säännöksiä. Samoin häneen sovelletaan edelleen näiden palvelussuhteen ehtojen eläkettä koskevia säännöksiä, jos hän maksaa eläkemaksut taannehtivasti suoritettuaan varusmiespalveluksensa tai siviilipalveluksensa.
Kertausharjoituksiin tai asevoieen palvelukseen kutsuttu tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, saa kertausharjoituksista tai asevoimien palveluksessa-oloajalta palkkaa, josta vähennetään kuitenkin palve-luksessaoloaikana saatu palkka.
5 LUKU
Palkka ja kulukorvaukset
19 artikla
Väliaikaisen toimihenkilön palkka muodostuu peruspalkasta, perhelisistä ja muista korvauksista.
20 artikla
21 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 1, 2, ►M112 3 ja 4 ◄ artiklan määräyksiä, jotka koskevat perhelisien ►M112 ja ◄ ulkomaankorvauksen myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin.
22 artikla
Ellei 23—26 artiklan säännöksistä muuta johdu, väliaikaisella toimihenkilöllä on liitteessä VII olevassa 5—15 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus saada korvaus kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen aloittaessaan tehtävänsä tai siirron tai palvelussuhteen päättymisen yhteydessä, sekä kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi.
23 artikla
Väliaikaisella toimihenkilöllä, joka on otettu palvelukseen vähintään 12 kuukauden määräajaksi tai jonka pitäisi 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen mukaan suorittaa vastaavanpituinen palvelus työsopimuksen ollessa voimassa toistaiseksi, on henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 9 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus saada korvaus muuttokuluistaan.
24 artikla
Väliaikainen toimihenkilö, joka on otettu palvelukseen vähintään vuoden määräajaksi tai jonka pitäisi 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen mukaan suorittaa vastaavanpituinen palvelus työsopimuksen ollessa voimassa toistaiseksi, saa henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 5 artiklassa vahvistetuin edellytyksin asettautumiskorvauksen, jonka määrä vahvistetaan todennäköisen palvelusajan mukaan seuraavasti:
— vähintään vuosi mutta alle kaksi vuotta: |
1/3 |
henkilöstösääntöjen |
— vähintään kaksi mutta alle kolme vuotta: |
2/3 |
liitteessä VII olevassa |
— vähintään kolme vuotta: |
3/3 |
5 artiklassa vahvistetusta määrästä. |
Kun kummatkin puolisot ovat ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ virkamiehiä tai muuta henkilöstöä ja kummallakin on oikeus asettautumis- tai uudelleenasettautumiskorvaukseen, korvaus maksetaan vain sille puolisolle, jolla on korkeampi peruspalkka.
25 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 10 artiklan päivärahaa koskevia määräyksiä sovelletaan. ►M60 Kuitenkin tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, joka on otettu määräaikaiseen palvelussuhteeseen enintään 12 kuukaudeksi tai jonka 6 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu viranomainen odottaa suorittavan vastaavan palvelusjakson, jos hänellä on toistaiseksi tehty sopimus, ja joka osoittaa, että hänen on mahdotonta asua entisessä kotipaikassaan, saa päivärahan koko sopimuksensa voimassaoloajal-ta ja enintään vuoden ajan. ◄
26 artikla
Oikeus henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 8 artiklan määräysten mukaiseen korvaukseen kuluista, jotka johtuvat vuotuisesta matkasta asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle, myönnetään väliaikaiselle toimihenkilölle ainoastaan, jos hän on ollut palveluksessa vähintään yhdeksän kuukautta.
27 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 16 ja 17 artiklan määräyksiä maksamisesta sovelletaan soveltuvin osin.
6 LUKU
Sosiaaliturva
A jakso
SAIRAUS- JA TAPATURMAVAKUUTUS, SOSIAALIETUUDET
28 artikla
►M60 Sairaus- ja tapaturmavakuutusta koskevia henkilöstösääntöjen 72 ja 73 artiklaa sovelletaan vastaavasti tilapäiseen muuhun henkilöstöön kuuluvaan hänen palveluksessaoloaikana, sairaslomien aikana, sekä 11 ja 17 artiklassa tarkoitettujen palkattomien lomien ajan kyseisissä artikloissa säädetyin edellytyksin; sairausvakuutusta koskevaa henkilöstösääntöjen 72 artiklaa sovelletaan vastaavasti siihen henkilöstöön kuuluvaan, joka saa ►M112 työkyvyttömyyskorvausta ◄ tai jälkeenjääneen eläkettä. ◄ ►M33 Tätä 72 artiklaa sovelletaan myös 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun toimihenkilöön sekä toimihenkilöön, joka saa vanhuuseläkettä. ◄
Jos toimihenkilölle 13 artiklan säännösten perusteella tehtävässä lääkärintarkastuksessa kuitenkin käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että tämän sairauden tai vamman seurausten aiheuttamat kulut eivät kuulu henkilöstösääntöjen 72 artiklassa tarkoitettuihin korvattaviin kuluihin.
Jos tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva osoittaa, että hän ei voi saada korvauksia muun lakisääteisen sairausvakuutuksen perusteella, hän voi viimeistään kuukaudenkuluttua sopimuksensa päättymisestä tekemästään pyynnöstä olla edelleenvakuutettu ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun sairausvakuutuksen mukaan enintään kuuden kuukauden ajan hänen sopimuksensa päätyttymisen jälkeen. Henkilöstösääntöjen 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu maksu lasketaan muuhun henkilöstöön kuuluvan viimeisen peruspalkan perusteella ja hänen on maksettava puolet siitä.
Se viranomainen, jolla on oikeus tehdä palvelukseen ottamista koskevia sopimuksia, voi päättää sen jälkeen, kun toimielimen neuvotteleva lääkäri on antanut lausuntonsa, että hakemuksen esittämistä koskevaa kuukauden määräaikaa ja edellisessä alakohdassa säädettyä kuuden kuukauden määräaikaa ei sovelleta, jos asianomaisella on vakava tai pitkäaikainen sairaus, jonka tämä on saanut palveluksessaolon aikana ja joka on ilmoitettu toimielimelle ennen kuin edellisessä alakohdassa säädetty kuuden kuukauden jakso on päättynyt edellyttäen, että asianomainen käy toimielimen järjestämässä terveystarkastuksessa.
28 a artikla
Entinen tilapäinen muuhun henkilöstöön kuuluva, joka jää työttömäksi palveluksessaolon päätyttyä jossakin Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimessä ja:
saa kuukausittaisen työttömyyskorvauksen jäljempänä määriteltyjen edellytysten mukaisesti.
Jos hän voi saada työttömyyskorvausta kansallisen järjestelmän mukaan, hänen on tehtävä ilmoitus siitä sille toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli, joka puolestaan ilmoittaa välittömästi siitä komissiolle. Tässä tapauksessa 3 kohdan mukaan maksetusta määrästä vähennetään kyseinen lisä.
Saadakseen työttömyyskorvauksen entisen tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan:
on omasta pyynnöstään rekisteröidyttävä työnhakijaksi sen jäsenvaltion työvoimaviranomaisten rekisteriin, jossa hänen kotipaikkansa on;
on täytettävä ne kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyt velvoitteet, jotka työkyvyttömyyskorvauksen saajalle kyseisen lainsäädännön mukaan on asetettu, ja
annettava kuukausittain sille toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli, toimivaltaisen kansallisen yksikön antama todistus, jossa täsmennetään onko hän täyttänyt a ja b alakohdassa vahvistetut velvoitteet, ja jonka kyseinen toimielin toimittaa välittömästi komissiolle.
►M128 ►C6 Unioni ◄ ◄ voi myöntää tai pitää ennallaan etuuden, vaikka b alakohdassa tarkoitetut kansalliset velvoitteet eivät täyty, jos kyseessä on sairaus, tapaturma, raskaus, työkyvyttömyys tai vastaava olosuhde tai jos toimivaltainen viranomainen on antanut vapautuksen kyseisten velvoitteiden täyttämisestä.
Komissio vahvistaa tämän kohdan soveltamista koskevat tarpeelliset määräykset asiantuntijakomiteaa kuultuaan.
Työttömyyskorvauksen määrä vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jota väliaikainen toimihenkilö sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan:
60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajalta
45 prosenttia peruspalkasta kolmannestatoista kuukaudesta kahdenteenkymmenenteenneljänteen kuukauteen
30 prosenttia peruspalkasta kahdennestakymmenennestäviidennestä kuukaudesta kolmanteenkymmenenteenkuudenteen kuukauteen.
Näin määritellyt määrät eivät voi olla alle ►M157 1 743,98 euroa (alaraja) ◄ eivätkä yli ►M157 3 487,98 euroa (yläraja) ◄ sen jälkeen, kun on kulunut ensimmäisten kuuden kuukauden jakso, jonka aikana sovelletaan jäljempänä määritettyä alarajaa mutta ei sovelleta ylärajaa. Kyseisiä enimmäismääriä ►M131 päivitetään ◄ henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti samalla tavalla kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevia taulukkopalkkoja.
Asianomaisen on ilmoitettava joko hänelle itselleen tai puolisolleen maksetut muut samanluontoiset lisät ja ne vähennetään tämän artiklan perusteella maksetuista lisistä.
Entisellä tilapäisellä muuhun henkilöstöön kuuluvalla on henkilöstösääntöjen 72 artiklassa säädetyin edellytyksin oikeussairausvakuutukseen, eikä hänen tarvitse maksaa sitä itse.
Komissio antaa joka toinen vuosi kertomuksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanteesta. Komissio voi tästä kertomuksesta riippumatta mukauttaa tämän artiklan 7 kohdassa säädettyjä maksuja henkilöstösääntöjen 111 ja 112 artiklan mukaisesti annetuilla delegoiduilla säädöksillä, jos järjestelmän tasapaino sitä edellyttää.
◄29 artikla
Henkilöstösääntöjen 74 artiklassa säädettyä syntymälisää koskevia säännöksiä ja henkilöstösääntöjen 75 artiklan säännöksiä, joiden mukaan toimielin maksaa siinä tarkoitetut kulut, sovelletaan soveltuvin osin.
30 artikla
Henkilöstösääntöjen 76 artiklan säännöksiä, jotka koskevat lahjoitusten, lainojen ja ennakoiden myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin väliaikaiseen toimihenkilöön hänen palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä, kun toimihenkilö on työkyvyttömänä vakavan sairauden ►M112 tai vamman ◄ tai palvelussuhteen aikana tapahtuneen tapaturman vuoksi ja kun hän voi osoittaa, ettei kuulu minkään muun sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.
B jakso
TYÖKYVYTTÖMYYS- JA HENKIVAKUUTUS
31 artikla
Väliaikainen toimihenkilö kuuluu palvelussuhteensa ajan henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin jäljempänä säädetyin edellytyksin.
Tässä jaksossa säädetyt etuudet ja takuut keskeytetään, jos toimihenkilön palvelussuhteeseen liittyvien rahallisten etuuksien maksaminen keskeytetään tilapäisesti tämän järjestelmän säännösten perusteella.
32 artikla
Jos ennen toimihenkilön palvelukseen ottamista suoritettavassa lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutukseen liittyvät takuut tämän sairauden tai vamman seurausten osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut toimielimen palvelukseen.
Muuhun henkilöstöönkuuluva voi tehdä kyseistä päätöstä koskevan valituksen henkilöstösääntöjen 9artiklan 1 kohdassa säädetylle työkyvyttömyysasioita hoitavalle komitealle.
33 artikla
Henkilöstösääntöjen 52 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja siirtyy eläkkeelle ennen ►M131 66 vuoden ikää ◄ eikä ole saavuttanut oikeutta enimmäiseläkkeeseen, sovelletaan vanhuuseläkkeestä annettuja yleisiä sääntöjä. Vanhuuseläkkeen määrä perustuu siihen palkkaluokkaan ja -tasoon, johon toimihenkilöllä oli oikeus tullessaan työkyvyttömäksi.
Työkyvyttömyyskorvauksen määrä on 70 prosenttia väliaikaisen toimihenkilön viimeisestä peruspalkasta. Se ei kuitenkaan voi olla vähemmän kuin henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa määritelty vähimmäistoimeentulo. Työkyvyttömyyskorvauksesta maksetaan eläkejärjestelmään maksu, jonka määrä lasketaan korvauksen perusteella.
Jos toimihenkilön työkyvyttömyyden syynä on tapaturma, joka on sattunut hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi, ammattitauti tai yleisen edun vuoksi suoritettu uroteko tai se, että hän on vaarantanut henkensä pelastaakseen toisen ihmisen hengen, työkyvyttömyyskorvauksen vähimmäismäärä on 120 prosenttia vähimmäistoimeentulosta. Lisäksi maksut eläkejärjestelmään maksetaan tällöin entisen työnantajan talousarviosta.
Jos työkyvyttömyys on toimihenkilön tahallisesti aiheuttama, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että asianomainen saa ainoastaan 39 artiklassa tarkoitetun erorahan.
Työkyvyttömyyskorvauksen saajalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin; kotitalouslisä lasketaan kyseisen etuuden saajan korvauksen perusteella.
Jos asianomaista ei kuitenkaan voida ottaa takaisin ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palvelukseen, hänen sopimuksensa voidaan sanoa irti siten, että hänelle maksetaan korvaus, jonka määrä vastaa palkkaa, jonka hän olisi saanut irtisanomisajalta, ja tapauksen mukaan 47 artiklassa säädettyä sopimuksen irtisanomisesta maksettavaa korvausta. Asianomaiseen sovelletaan myös 39 artiklaa.
34 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyille kuolleen toimihenkilön oikeudenomistajille maksetaan perhe-eläkettä 35–38 artiklassa säädetyin edellytyksin.
Sellaisen työkyvyttömyyskorvausta saavan entisen toimihenkilön tai sellaisen 2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa tarkoitetun entisen toimihenkilön kuollessa, joka sai vanhuuseläkettä tai jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen eläkeiän saavuttamista ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määritellyt kuolleen toimihenkilön oikeudenomistajat saavat perhe-eläkettä mainitussa liitteessä säädetyin edellytyksin.
Jos väliaikainen toimihenkilö tai työkyvyttömyyskorvausta tai vanhuuseläkettä saava entinen väliaikainen toimihenkilö taikka entinen väliaikainen toimihenkilö, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen eläkeiän saavuttamista ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka aikana hän saavuttaa eläkeiän, on ollut kadonneena yli vuoden, henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 5 ja 6 luvun tilapäisiä eläkkeitä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin puolisoon ja niihin henkilöihin, joiden on tunnustettu olevan kadonneen henkilön huollettavina.
35 artikla
Oikeus eläkkeeseen alkaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kuolemantapaus on sattunut, tai tapauksen mukaan sitä ajanjaksoa seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolta edesmenneen toimihenkilön ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ , lapset tai huollettavina olevat henkilöt saavat henkilöstösääntöjen 70 artiklan mukaisesti suoritettavat maksut.
36 artikla
Muuhun henkilöstöön kuuluvan ►M112 eloon jäänyt puoliso ◄ saa henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa määrättyjen edellytysten mukaisesti leskeneläkettä, jonka on oltava vähintään 35 prosenttia muuhun henkilöstöön kuuluvan saamasta viimeisestä kuukausittaisesta peruspalkasta, ja vähintään henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 6 artiklassa määritetyn toimeentulon vähimmäismäärän suuruinen. Jos ►M131 2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa ◄ tarkoitettu muuhun henkilöstöön kuuluva kuolee, leskeneläkkeen määrää korotetaan 60 prosenttiin vanhuuseläkkeestä, joka olisi maksettu muuhun henkilöstöön kuuluvalle, jos hän olisi voinut vaatia sitä kuolinpäivänään palveluksessaoloajasta tai iästä riippumatta.
Leskeneläkkeen saajalla on oikeus henkilöstösääntöjen liitteessä VII määrättyjen edellytyksien mukaisesti saada henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitetut perhelisät. Kuitenkin huollettavana olevaa lasta koskeva lisä on kaksi kertaa henkilöstösääntöjen 67 artiklan l kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä.
▼M62 —————
37 artikla
Kun toimihenkilö tai vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyskorvauksen saaja kuolee jättämättä jälkeensä puolisoa, jolla olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, asianomaisen huollettavina olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen henkilöstösääntöjen 80 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.
Sama oikeus on lapsilla, jotka täyttävät nämä edellytykset perhe-eläkettä saavan puolison kuollessa tai avioituessa uudelleen.
Kun toimihenkilö taikka vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyysavustuksen saaja kuolee ilman että ensimmäisessä kohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, sovelletaan henkilöstösääntöjen 80 artiklan kolmannen kohdan säännöksiä.
Kun sellainen ►M131 2 artiklan a, c, d, e tai f alakohdassa ◄ tarkoitettu entinen väliaikainen toimihenkilö kuolee, jonka palvelussuhde oli päättynyt ennen ►M131 eläkeikää ◄ ja joka oli pyytänyt vanhuuseläkkeensä maksamista siirrettäväksi sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäiseen päivään, jonka kuluessa hän olisi täyttänyt 63 vuotta, hänen huollettavinaan henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan mukaisesti olevilla lapsilla on oikeus lapseneläkkeeseen edellisissä kohdissa säädetyin edellytyksin.
Kun kyseessä on henkilösääntöjen liitteessä VII olevan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu huollettavana olevaan lapseen rinnastettava henkilö, lapseneläkkeen määrä ei voi olla suurempi kuin huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä kaksinkertaisena.
Kun on kysymys lapseksiottamisesta, luonnollisen vanhemman, joka on korvattu ottovanhemmalla, kuolema ei voi antaa oikeutta lapseneläkkeeseen.
Orvoksi jääneellä lapsella on oikeus koulutuslisään henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevassa 3 artiklassa säädetyin edellytyksin.
38 artikla
Jos toimihenkilö on eronnut tai kun on olemassa enemmän kuin yksi perhe-eläkkeeseen oikeutettu ryhmä, perhe-eläke jaetaan henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.
38 a artikla
Henkilöstösääntöjen 81 a artiklassa säädettyjä enimmäismäärää jajakoperustetta koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin.
C jakso
VANHUUSELÄKE JA ERORAHA
39 artikla
40 artikla
Jos toimihenkilö ►M128 ►C6 nimitetään unionin virkamieheksi ◄ ◄ , hänellä ei ole oikeutta 39 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädettyyn erorahaan.
►M128 ►C6 Palvelusaika unionin väliaikaisena toimihenkilönä ◄ ◄ otetaan huomioon laskettaessa asianomaisen vanhuuseläkkeeseen vaikuttavia palvelusvuosia henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin.
Jos toimihenkilö on käyttänyt 42 artiklassa säädettyä mahdollisuutta, hänen eläkeoikeuksistaan vähennetään suhteellisesti näitä maksuja vastaava ajanjakso.
Edellisen kohdan säännöstä ei sovelleta toimihenkilöön, joka pyytää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun häneen on alettu soveltaa henkilöstösääntöjä, näiden määrien palauttamista lisättynä ►M156 2,2 ◄ prosentin vuosikorolla, jota voidaan tarkistaa henkilöstösääntöjen liitteessä XII olevassa 7 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
D jakso
TYÖKYVYTTÖMYYS- JA HENKIVAKUUTUSJÄRJESTELMÄN SEKÄ ELÄKEJÄRJESTELMÄN RAHOITTAMINEN
41 artikla
Edellä Bja C jaksossa säädetyn sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen ollessa kysehenkilöstösääntöjen ►M112 83 ja 83 a artiklan ◄ määräyksiä sekä sen liitteessä VIII olevaa 36ja 38 artiklaa sovelletaan vastaavasti.
42 artikla
Toimihenkilöllä on 6 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun viranomaisen vahvistamin edellytyksin oikeus pyytää, että kyseinen viranomainen suorittaa maksut, jotka hänen mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksiensa perustamiseksi tai säilyttämiseksi lähtömaassaan.
Nämä maksut voivat olla enintään ►M112 kaksi kertaa henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdassa säädetyn prosenttiluvun verran ◄ , ja ne maksetaan samasta ►M128 ►C6 unionin talousarviosta ◄ ◄ .
E jakso
TILAPÄISTEN MUUHUN HENKILÖSTÖÖN KUULUVIEN OIKEUKSIEN TOTEUTTAMINEN
43 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevia 40—44 artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.
F jakso
ETUUKSIEN MAKSAMINEN
44 artikla
Henkilöstösääntöjen 81 a ja 82 artiklan etuuksien maksamista koskevia säännöksiä sekä henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevia 45 artiklan etuuksien maksamista koskevia määräyksiä sovelletaan vastaavasti.
Määrät, jotka muuhun henkilöstöön kuuluvan on kuitenkin maksettava ►M128 ►C6 unionille ◄ ◄ tämän vakuutusjärjestelmän mukaan sinä päivänä, jolloin etuudet on maksettavissa, vähennetään henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 45 artiklassa tarkoitetun toimielimen määrittämällä tavalla muuhun henkilöstöön kuuluvalle tai tämän oikeudenomistajalle maksettavista määristä. Tämä vähentäminen voidaan suorittaa useamman kuukauden kuluessa.
G jakso
►M128 ►C6 UNIONIN ◄ ◄ SIJAANTULO
44 a artikla
Henkilöstösääntöjen 85 a artiklan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ sijaantuloa koskevia määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.
7 LUKU
Aiheettomien maksujen takaisinperintä
45 artikla
Aiheettomin perustein maksettujen maksujen palauttamista koskevia henkilöstösääntöjen 85 artiklan säännöksiä sovelletaan.
8 LUKU
Muutoksenhakukeinot
46 artikla
Henkilöstösääntöjen VII osaston säännöksiä, jotka koskevat muutoksenhakua, sovelletaan soveltuvin osin.
9 LUKU
Palvelussuhteen päättyminen
47 artikla
Väliaikaisen toimihenkilön palvelussuhde päättyy hänen kuollessaan mutta myös seuraavissa tapauksissa:
sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa toimihenkilö täyttää 66 vuotta, tai tapauksen mukaan henkilöstösääntöjen 52 artiklan toisen ja kolmannen alakohdan mukaisesti määrättynä päivänä; tai
kun kyseessä on määräaikainen työsopimus:
työsopimuksessa mainittuna päivänä;
sellaisen työsopimuksessa vahvistetun irtisanomisajan päättyessä, jonka perusteella toimihenkilö tai toimielin voi irtisanoa sopimuksen ennen sen voimassaolon päättymistä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Kun kyseessä on väliaikainen toimihenkilö, jonka palvelussuhde on uusittu, irtisanomisaika on enintään kuusi kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden eikä äitiys- tai sairausloman aikana, paitsi jos sairausloma kestää yli kolme kuukautta. Lisäksi irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden, äitiysloman ja sairausloman ajaksi. Jos toimielin irtisanoo työsopimuksen, toimihenkilöllä on oikeus korvaukseen, jonka määrä on kolmasosa hänen peruspalkastaan, palvelussuhteen päättymispäivän ja työsopimuksen päättymispäivän väliseltä ajalta;
kun hän ei enää täytä 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta kyseisessä artiklassa säädettyä mahdollisuutta poikkeukseen. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan ii alakohdassa tarkoitettua irtisanomisaikaa; tai
kun kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus:
työsopimuksessa mainitun irtisanomisajan päättyessä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista täyttä palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enintään kymmenen kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden eikä äitiys- tai sairausloman aikana, paitsi jos sairausloma kestää yli kolme kuukautta. Lisäksi irtisanomisaika keskeytyy edellä mainituin rajoituksin lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden, äitiysloman ja sairausloman ajaksi; tai
kun hän ei enää täytä 12 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta kyseisessä artiklassa säädettyä mahdollisuutta poikkeukseen. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan i alakohdassa tarkoitettua irtisanomisaikaa.
48 artikla
Toimielin voi irtisanoa sekä toistaiseksi että määräajaksi tehdyn sopimuksen palvelukseenottamisesta ilman irtisanomisaikaa:
koeaikana tai sen päättyessä 14 artiklassa säädetyin edellytyksin,
▼M112 —————
jos muuhun henkilöstöön kuuluva ei voi enää jatkaa tehtäviensä hoitoa 16 artiklassa säädetyn palkallisen sairasloman päätyttyä. Tässä tapauksessa muuhun henkilöstöön kuuluva saa korvauksen, joka vastaa hänen peruspalkkaansa ja perhelisiä kahdelta päivältä kultakin suoritetulta palveluskuukaudelta.
48 a artikla
Vaalikauden aikana henkilöstösääntöjen 50 artiklaa voidaan soveltaa soveltuvin osin enintään viiteen Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien palveluksessa olevaan vanhempaan väliaikaiseen toimihenkilöön, jotka ovat palkkaluokassa AD 15 tai AD 16 edellyttäen, että he ovat täyttäneet 55 vuotta ja olleet unionin toimielinten palveluksessa kahdenkymmenen vuoden ajan ja vähintään kahden ja puolen vuoden ajan viimeisimmässä palkkaluokassaan.
49 artikla
Ennen palvelussopimuksen irtisanomista muuhun henkilöstöön kuuluva voidaan tilapäisesti pidättää tehtävistään henkilöstösääntöjen ►M112 liitteessä IX olevassa 23 ja 24 artiklassa ◄ säädettyjen edellytysten mukaisesti, joita sovelletaan soveltuvin osin.
►M62 Kun sopimus irtisanotaan edellä 1 kohdan mukaisesti ◄ 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää
rajoittaa 39 artiklassa säädetty eroraha henkilöstösääntöjen 83 artiklassa tarkoitetun maksun korvaukseksi korotettuna koronkorkojen määrällä, joka on 3,5 prosenttia vuodessa;
evätä asianomaiselta kokonaan tai osittain oikeus 24 artiklan 2 kohdassa säädettyyn uudelleenasettautumiskorvaukseen.
50 artikla
Toimielimen on irtisanottava väliaikaisen toimihenkilön työsopimus päättymään irtisanomisaikaa noudattamatta, jos 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen toteaa,
että asianomainen on tarkoituksellisesti antanut palvelussuhteensa alkaessa vääriä tietoja ammattipätevyydestään tai 12 artiklan 2 kohdassa säädetyistä edellytyksistä ja
että kyseiset väärät tiedot ovat olleet ratkaisevia asianomaisen työsuhteen solmimiselle.
Ennen palvelussopimuksen purkamista muuhun henkilöstöön kuuluva voidaan tilapäisesti pidättää tehtävistään henkilöstösääntöjen ►M112 liitteessä IX olevassa 23 ja 24 artiklassa ◄ säädettyjen edellytysten mukaisesti, joita sovelletaan soveltuvin osin.
Sovelletaan 49 artiklan 2 kohdan määräyksiä.
50 a artikla
Sen estämättä mitä 49 ja 50 artiklassa säädetään, kaikkien niiden velvoitteiden tahallisesta laiminlyömisestä tai huolimattomuudesta, jotka tilapäisen muuhun henkilöstöön kuuluvan tai entisen muuhun henkilöstöön kuuluvan on täytettävä näiden palvelussuhteen ehtojen mukaan, seuraa kurinpitotoimenpide henkilöstösäätöjen VI jaksossa ja tarvittaessa henkilöstösäätöjen liitteessä IX, joita sovelletaan soveltuvin osin, säädettyjen edellytysten mukaisesti.
10
LUKU
2 artiklan e alakohdassa tarkoitettuja väliaikaisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset
50 b artikla
50 c artikla
▼M131 —————
11
LUKU
2 Artiklan f alakohdassa tarkoitettuja väliaikaisia toimihenkilöitä koskevat erityissäännökset
51 artikla
Henkilöstösääntöjen 37 artiklaa, ensimmäisen kohdan b alakohtaa lukuun ottamatta, ja 38 artiklaa sovelletaan 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettuihin väliaikaisiin toimihenkilöihin soveltuvin osin.
52 artikla
Poiketen siitä, mitä 17 artiklan kolmannessa kohdassa säädetään, 2 artiklan f alakohdassa tarkoitetuille väliaikaisille toimihenkilöille, joilla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, voidaan palvelusvuosista riippumatta myöntää palkatonta lomaa enintään vuoden pituisiksi jaksoiksi.
Tällaisen loman kokonaispituus saa olla enintään 12 vuotta toimihenkilön koko uran aikana.
Toinen henkilö voidaan palkata toimeen, jota väliaikainen toimihenkilö on hoitanut.
Loman päättyessä väliaikainen toimihenkilö on siirrettävä ensimmäiseen palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu hänen tehtäväryhmässään, jos hänellä on tämän toimen edellyttämät vaatimukset. Jos toimihenkilö kieltäytyy hänelle tarjotusta toimesta, hän säilyttää oikeudet palata samoin edellytyksin seuraavaan palkkaluokkaansa vastaavaan toimeen, joka vapautuu hänen tehtäväryhmässään; jos toimihenkilö kieltäytyy toisen kerran, palvelussuhde voidaan irtisanoa toimielimen puolelta päättymään ilman irtisanomisaikaa. Siihen asti kun toimihenkilö tosiasiallisesti palaa aiempia tehtäviä vastaavaan toimeen tai hänet siirretään tilapäisesti muihin tehtäviin, toimihenkilön katsotaan olevan edelleen henkilökohtaisista syistä myönnetyllä palkattomalla lomalla.
53 artikla
Edellä 2 artiklan f kohdassa tarkoitettu väliaikainen henkilöstö palkataan yhden tai useamman viraston järjestämällä valintamenettelyllä. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto voi viraston tai virastojen pyynnöstä avustaa virastoja, erityisesti määrittelemällä kokeiden sisällön ja järjestämällä valintamenettelyt. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto varmistaa valintamenettelyjen avoimuuden.
Jos kyseessä on ulkoinen valintamenettely, 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettua väliaikaista henkilöstöä palkataan ainoastaan palkkaluokkiin SC1–SC2, AST 1–AST 4 tai AD 5–AD 8. Virasto voi kuitenkin tarvittaessa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa antaa luvan palkata toimihenkilö palkkaluokkaan AD 9, AD 10, AD 11 tai poikkeustapauksessa palkkaluokkaan AD 12 vaativuudeltaan näitä tasoja vastaaviin tehtäviin ja hyväksytyn henkilöstötaulukon rajoissa. Palkkaluokkiin AD 9–AD 12 palkattavien kokonaismäärä ei saa virastossa ylittää 20:tä prosenttia tehtäväryhmään AD palkatun väliaikaisen henkilöstön kokonaismäärästä minkään viiden vuoden jakson aikana.
54 artikla
Edellä 2 artiklan f alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen henkilöstön osalta luokittelu lähinnä ylempään palkkaluokkaan voidaan toteuttaa ainoastaan valitsemalla luokiteltavat niiden toimihenkilöiden joukosta, jotka ovat palvelleet vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan, kyseisten väliaikaisten toimihenkilöiden ansioiden vertailun sekä heistä laadittujen arviointien perusteella. Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohdan viimeistä virkettä ja 45 artiklan 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa B kohdassa asetettuja virkamiesten keskimääräisen urakehityksen vastaavuutta ohjaavia prosenttilukuja ei saa ylittää.
Kukin virasto antaa henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti yleiset säännökset tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi.
55 artikla
Kun 2 artiklan f kohdassa tarkoitettu väliaikainen toimihenkilö vaihtaa sisäisesti julkaistun avointa tointa koskevan ilmoituksen seurauksena tointa tehtäväryhmänsä sisällä, häntä ei voida luokitella aiempaa tointaan alempaan palkkaluokkaan tai alemmalle palkkatasolle, edellyttäen että hänen palkkaluokkansa on jokin avointa tointa koskevassa ilmoituksessa mainitun palkkaluokan mukainen.
Samoja säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin silloin kun väliaikainen toimihenkilö tekee viraston kanssa uuden sopimuksen alkamaan välittömästi toisen viraston kanssa tehdyn väliaikaisen toimihenkilön sopimuksen päätyttyä.
56 artikla
Kukin virasto hyväksyy henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti 2 artiklan f alakohdassa tarkoitettujen väliaikaisten toimihenkilöiden palkkaamista ja käyttöä koskevat yleiset säännökset.
▼M131 —————
IV OSASTO
SOPIMUSSUHTEISET TOIMIHENKILÖT
1 LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
79 artikla
80 artikla
Tehtävät ja niitä vastaavat tehtäväryhmät esitetään seuraavassa taulukossa:
Tehtäväryhmä |
Palkkaluokka |
Tehtävät |
IV |
13—18 |
Hallinnolliset, avustavat, lingvistiset ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa. |
III |
8—18 |
Toimeenpanevat, luonnostelevat, kirjanpidolliset ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa. |
II |
4—7 |
Avustavat ja sihteerin tehtävät, toimiston hoitoon liittyvät ja muut vastaavat tekniset tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa. |
I |
1—3 |
Ruumiillisen työn ja hallinnollisen tuen yksikön tehtävät, jotka suoritetaan virkamiesten tai väliaikaisten toimihenkilöiden valvonnassa. |
2 LUKU
OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
81 artikla
Palvelussuhteen ehtojen 11 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.
3 LUKU
PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET
82 artikla
Jotta henkilö voidaan ottaa palvelukseen sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi, hänellä on oltava vähintään:
tehtäväryhmässä I, suoritettu oppivelvollisuus
tehtäväryhmissä II ja III:
keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai
ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus tai
yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavan tasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus
tehtäväryhmän IV osalta:
vähintään kolmevuotista yliopistollista tutkintoa vastaavan koulutustason suorittamisesta annettu tutkintotodistus tai
yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavan tasoinen ammatillinen koulutus.
Sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö:
joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa
joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset
jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen, ja
83 artikla
Ennen palvelukseen ottamista toimielimen asiantuntijalääkäri suorittaa sopimussuhteiselle toimihenkilölle lääkärintarkastuksen sen varmistamiseksi, että tämä täyttää 82 artiklan 3 kohdan d alakohdan edellytykset.
Henkilöstösääntöjen 33 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.
84 artikla
Jos sopimussuhteinen toimihenkilö on koeaikana estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden, henkilöstösääntöjen 58 artiklan mukaisen äitiysloman tai tapaturman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi pidentää koeaikaa vastaavalla ajalla. Koeajan kokonaiskesto voi olla enintään viisitoista kuukautta.
Tämä kertomus annetaan tiedoksi kyseiselle henkilölle, joka voi tehdä huomautuksensa kirjallisesti kahdeksan työpäivän kuluessa. Sopimussuhteisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle. Edellä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kertomuksen perusteella päättää koeajalla olevan sopimussuhteisen toimihenkilön irtisanomisesta ennen koeajan päättymistä kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai määrätä sopimussuhteisen toimihenkilön toiseen yksikköön koeajan jäljellä olevaksi ajaksi.
Jos kertomuksessa suositellaan irtisanomista tai, poikkeuksellisissa olosuhteissa, koeajan pidentämistä 1 kohdan mukaisesti, koeajalla olevan sopimussuhteisen toimihenkilön lähin esimies toimittaa kertomuksen ja huomautukset viipymättä 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle.
Sopimussuhteinen toimihenkilö, jonka työsuoritus tai käytös ei ole osoittautunut riittävän hyväksi hänen tullakseen nimitetyksi toimeen, irtisanotaan.
Lopullinen päätös tehdään 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen sekä niiden tietojen perusteella, joita 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla viranomaisella on käytettävissään sopimussuhteisen toimihenkilön menettelystä henkilöstösääntöjen II osaston suhteen.
4 LUKU
3 A ARTIKLASSA TARKOITETTUJA SOPIMUSSUHTEISIA TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET
85 artikla
Edellä 3 b artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön palvelussuhdetta koskevaa ajanjaksoa ei lueta mukaan tehtäessä tai uusittaessa sopimuksia tämän artiklan mukaisesti.
86 artikla
Edellä 3 a artiklassa tarkoitettuja sopimussuhteisia toimihenkilöitä voidaan palkata vain:
palkkaluokkiin 13, 14 ja 16 tehtäväryhmän IV osalta
palkkaluokkiin 8, 9 ja 10 tehtäväryhmän III osalta
palkkaluokkiin 4 ja 5 tehtäväryhmän II osalta
palkkaluokkaan 1 tehtäväryhmän I osalta.
Sopimussuhteisten toimihenkilöiden luokittelu kuhunkin tehtäväryhmään perustuu asianomaisten pätevyyteen ja työkokemukseen. Toimielinten erityistarpeiden huomioon ottamiseksi voidaan myös ottaa huomioon ►M128 ►C6 unionissa ◄ ◄ vallitsevat työmarkkinaolosuhteet. Palvelukseen otettu sopimussuhteinen toimihenkilö luokitellaan palkkaluokkansa ensimmäiselle palkkatasolle. ►M131 Palkkaluokkaan 1 palkattuihin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovelletaan kuitenkin henkilöstösääntöjen 32 artiklan toista kohtaa soveltuvin osin. ◄
Tämän kohdan soveltamiseksi annetaan yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.
Kun sopimussuhteinen toimihenkilö siirtyy ylempään tehtäväryhmään, hänet luokitellaan sellaiseen palkkaluokkaan ja sellaiselle palkkatasolle, jossa hän saa vähintään aiemman sopimuksen mukaisesti saamansa palkan suuruista palkkaa.
Samoja säännöksiä sovelletaan silloin kun sopimussuhteinen toimihenkilö tekee toimielimen tai erillisviraston kanssa uuden sopimuksen välittömästi toisen toimielimen tai erillisviraston kanssa tehdyn sopimuksen jatkoksi.
87 artikla
5 LUKU
3 B ARTIKLASSA TARKOITETTUJA SOPIMUSSUHTEISIA TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET
88 artikla
Edellä 3 b artiklassa tarkoitettujen sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta:
työsopimus on tehtävä määräajaksi, ja se voidaan uusia
tosiasiallinen palvelussuhde toimielimessä, mukaan luettuna työsopimuksen jatkaminen, voi kestää enintään ►M131 kuusi vuotta ◄ .
Edellä 3 a artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön palvelussuhdetta koskevaa ajanjaksoa ei lueta mukaan tehtäessä tai uusittaessa sopimuksia tämän artiklan mukaisesti.
89 artikla
90 artikla
Poiketen siitä, mitä tässä osastossa säädetään, Euroopan parlamentin tai ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten ja virastojen puolesta, komission konferenssitulkiksi palkkaamiin sovelletaan 28 päivänä heinäkuuta 1999 Euroopan parlamentin, komission ja tuomioistuimen toimielinten puolesta, ja ammattia edustavien järjestöjen välillä tehdyssä sopimuksessa vahvistettuja ehtoja.
Kyseiseen sopimukseen tehtävät, neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 723/2004 ( 29 ) voimaantulon vuoksi tarvittavat muutokset on hyväksyttävä ennen 31 päivää joulukuuta 2006 78 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Muutokset kyseiseen sopimukseen 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen on tehtävä toimielinten yhteisellä sopimuksella.
6 LUKU
TYÖEHDOT
91 artikla
Sovelletaan 16–18 artiklaa soveltuvin osin.
Henkilöstösääntöjen 55 artiklan 4 kohdan toisen virkkeen säännöksiä ei sovelleta sopimussuhteisiin toimihenkilöihin.
Tehtäväryhmään III ja IV kuuluvan sopimussuhteisten toimihenkilöiden tekemät ylityötunnit eivät anna oikeutta korvaukseen tai palkkaan.
Tehtäväryhmään I ja II kuuluvan sopimussuhteisten toimihenkilöiden tekemät ylityötunnit oikeuttavat henkilöstösääntöjen liitteessä VI säädetyin edellytyksin korvaavaan vapaaseen tai palkkaan, jos yksikön tarpeiden vuoksi ei ole mahdollista myöntää korvaavaa vapaata sitä kuukautta seuraavien kahden kuukauden kuluessa, jonka aikana ylityötunnit on tehty.
7 LUKU
PALKKAUS JA KULUJEN KORVAAMINEN
92 artikla
Palvelussuhteen ehtojen 19—27 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin, jollei 90 ja 94 artiklassa säädetyistä muutoksista muuta johdu.
93 artikla
Peruspalkka-asteikko esitetään seuraavassa taulukossa.
TEHTÄVÄ- |
1.1.2024 |
PALKKATASO |
||||||
RYHMÄ |
PALKKALUOKKA |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
IV |
18 |
7 606,70 |
7 764,89 |
7 926,34 |
8 091,20 |
8 259,48 |
8 431,23 |
8 606,54 |
|
17 |
6 723,02 |
6 862,80 |
7 005,52 |
7 151,22 |
7 299,93 |
7 451,73 |
7 606,70 |
|
16 |
5 941,96 |
6 065,52 |
6 191,66 |
6 320,42 |
6 451,87 |
6 586,06 |
6 723,02 |
|
15 |
5 251,63 |
5 360,85 |
5 472,35 |
5 586,15 |
5 702,33 |
5 820,89 |
5 941,96 |
|
14 |
4 641,55 |
4 738,07 |
4 836,61 |
4 937,18 |
5 039,89 |
5 144,65 |
5 251,63 |
|
13 |
4 102,30 |
4 187,63 |
4 274,71 |
4 363,63 |
4 454,35 |
4 546,99 |
4 641,55 |
III |
12 |
5 251,57 |
5 360,77 |
5 472,27 |
5 586,05 |
5 702,19 |
5 820,78 |
5 941,82 |
|
11 |
4 641,52 |
4 738,01 |
4 836,54 |
4 937,11 |
5 039,79 |
5 144,58 |
5 251,57 |
|
10 |
4 102,29 |
4 187,60 |
4 274,69 |
4 363,60 |
4 454,32 |
4 546,96 |
4 641,52 |
|
9 |
3 625,74 |
3 701,14 |
3 778,11 |
3 856,69 |
3 936,89 |
4 018,73 |
4 102,29 |
|
8 |
3 204,55 |
3 271,19 |
3 339,23 |
3 408,65 |
3 479,55 |
3 551,89 |
3 625,74 |
II |
7 |
3 625,66 |
3 701,09 |
3 778,05 |
3 856,62 |
3 936,87 |
4 018,73 |
4 102,30 |
|
6 |
3 204,41 |
3 271,03 |
3 339,08 |
3 408,53 |
3 479,42 |
3 551,79 |
3 625,66 |
|
5 |
2 832,07 |
2 890,96 |
2 951,10 |
3 012,49 |
3 075,13 |
3 139,11 |
3 204,41 |
|
4 |
2 503,00 |
2 555,07 |
2 608,22 |
2 662,47 |
2 717,84 |
2 774,37 |
2 832,07 |
I |
3 |
3 083,51 |
3 147,49 |
3 212,83 |
3 279,50 |
3 347,55 |
3 417,05 |
3 487,98 |
|
2 |
2 725,95 |
2 782,52 |
2 840,28 |
2 899,22 |
2 959,40 |
3 020,83 |
3 083,51 |
|
1 |
2 409,87 |
2 459,90 |
2 510,93 |
2 563,03 |
2 616,24 |
2 670,53 |
2 725,95 |
94 artikla
Poiketen siitä, mitä 24 artiklan 3 kohdassa säädetään, kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkoitetun asettautumiskorvauksen ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleenasettautumiskorvauksen on kuitenkin oltava vähintään:
8 LUKU
SOSIAALITURVAETUUDET
A jakso
Sairaus- ja tapaturmavakuutus, sosiaaliturvaetuudet
95 artikla
Palvelussuhteen ehtojen 28 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin. Henkilöstösääntöjen 72 artiklan 2 ja 2 a kohtaa ei kuitenkaan sovelleta sopimussuhteiseen toimihenkilöön, joka on ollut ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palveluksessa ►M131 eläkeikään ◄ asti, jollei hänen palvelussuhteensa sopimussuhteisena toimihenkilönä ole jatkunut yli kolmea vuotta.
96 artikla
Entiselle sopimussuhteiselle toimihenkilölle, joka jää työttömäksi sen jälkeen kun hänen palvelussuhteensa jossakin Euroopan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielimessä on päättynyt ja
jonka palvelussuhteen päättyminen ei johdu irtisanoutumisesta tai sopimuksen purkamisesta kurinpitosyistä;
joka on ollut palveluksessa vähintään kuusi kuukautta;
jonka asuinpaikka on jossakin jäsenvaltiossa;
maksetaan kuukausittain työttömyyskorvausta jäljempänä määriteltävin edellytyksin.
Kun toimihenkilö voi saada kansallista työttömyyskorvausta, hänen on ilmoitettava siitä toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli ja joka ilmoittaa siitä välittömästi komissiolle. Tässä tapauksessa tämä korvaus vähennetään 3 kohdan perusteella maksettavasta korvauksesta.
Työttömyyskorvausta saadakseen entisen sopimussuhteisen toimihenkilön on
ilmoittauduttava työnhakijaksi sen jäsenvaltion työvoimatoimistoon, jossa hänen asuinpaikkansa on;
täytettävä ne velvoitteet, jotka kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä on asetettu sen mukaisen työttömyyskorvauksen saajalle;
toimitettava kuukausittain toimivaltaisen kansallisen viranomaisen antama todistus, josta käy ilmi, onko hän täyttänyt a ja b alakohdassa vahvistetut velvoitteet, sille toimielimelle, jonka palveluksessa hän oli; tämä toimittaa sen välittömästi komissiolle.
►M128 ►C6 Unioni ◄ ◄ voi myöntää korvauksen tai säilyttää sen ennallaan, vaikka b alakohdassa mainitut kansalliset velvoitteet eivät täyttyisikään sairauden, tapaturman, raskauden, työkyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi tai jos toimivaltainen kansallinen viranomainen myöntää niistä vapautuksen.
Komissio vahvistaa tämän artiklan soveltamiseen tarvittavat säännökset sen jälkeen kun asiantuntijakomitea on antanut lausuntonsa.
Työttömyyskorvauksen määrä vahvistetaan sen peruspalkan perusteella, jota sopimussuhteinen toimihenkilö sai palvelussuhteensa päättyessä. Työttömyyskorvauksen määräksi vahvistetaan:
60 prosenttia peruspalkasta ensimmäisten kahdentoista kuukauden ajalta,
45 prosenttia peruspalkasta kolmannestatoista kuukaudesta kahdenteenkymmenenteenneljänteen kuukauteen,
30 prosenttia peruspalkasta kahdennestakymmenennestäviidennestä kuukaudesta kolmanteenkymmenenteenkuudenteen kuukauteen.
Näin määritellyt määrät eivät voi olla alle ►M157 1 307,99 euroa (alaraja) ◄ eivätkä yli ►M157 2 615,94 euroa (yläraja) ◄ sen jälkeen, kun on kulunut ensimmäisten kuuden kuukauden jakso, jonka aikana sovelletaan jäljempänä määritettyä alarajaa mutta ei sovelleta ylärajaa. Kyseisiä enimmäismääriä ►M131 päivitetään ◄ henkilöstösääntöjen 65 artiklan mukaisesti samalla tavalla kuin henkilöstösääntöjen 66 artiklassa olevia taulukkopalkkoja.
Asianomaisen henkilön on ilmoitettava kaikki hänelle tai hänen puolisolleen muista lähteistä maksettavat vastaavat lisät; nämä vähennetään tämän artiklan mukaisesti maksettavista lisistä.
Työttömyyskorvausta saavalla entisellä sopimussuhteisella toimihenkilöllä on henkilöstösääntöjen 72 artiklassa säädetyin edellytyksin oikeus sairausvakuutukseen ilman että hänen tarvitsee maksaa siihen liittyviä maksuja.
97 artikla
Henkilöstösääntöjen 74 artiklassa säädettyä syntymälisää koskevia säännöksiä ja henkilöstösääntöjen 75 artiklan säännöksiä, joiden mukaan toimielin maksaa siinä tarkoitetut kulut, sovelletaan soveltuvin osin.
98 artikla
Henkilöstösääntöjen 76 artiklan säännöksiä, jotka koskevat lahjoitusten, lainojen ja ennakoiden myöntämistä, sovelletaan soveltuvin osin sopimussuhteiseen toimihenkilöön hänen palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä, kun sopimussuhteinen toimihenkilö on työkyvyttömänä vakavan tai pitkäaikaisen sairauden tai vamman tai palvelussuhteen aikana tapahtuneen tapaturman vuoksi ja kun hän voi osoittaa, ettei kuulu minkään muun sosiaaliturvajärjestelmän piiriin.
B jakso
Työkyvyttömyys- ja henkivakuutus
99 artikla
Sopimussuhteinen toimihenkilö kuuluu palvelussuhteensa ajan henki- ja työkyvyttömyysvakuutuksen piiriin jäljempänä säädetyin edellytyksin.
Tässä jaksossa säädetyt maksut ja etuudet keskeytetään, jos toimihenkilön palvelussuhteeseen liittyvien rahallisten etuuksien maksaminen keskeytetään näiden palvelussuhteen ehtojen perusteella.
100 artikla
Jos ennen sopimussuhteisen toimihenkilön palvelukseen ottamista suoritettavassa lääkärintarkastuksessa käy ilmi, että asianomaisella on jokin sairaus tai vamma, 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen voi päättää, että hän saa työkyvyttömyys- tai henkivakuutuksen kattamat etuudet tämän sairauden tai vamman seurausten osalta vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän on tullut toimielimen palvelukseen.
Sopimussuhteinen toimihenkilö voi tehdä tätä päätöstä koskevan valituksen henkilöstösääntöjen 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetylle työkyvyttömyyslautakunnalle.
101 artikla
Henkilöstösääntöjen 52 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin työkyvyttömyyskorvauksen saajiin. Jos työkyvyttömyyskorvauksen saaja jää eläkkeelle ennen ►M131 66 vuoden ikää ◄ ja jos hän ei ole saavuttanut täysimääräisiä eläkeoikeuksia, häneen sovelletaan vanhuuseläkettä koskevia yleisiä sääntöjä. Myönnetty vanhuuseläke vahvistetaan sitä palkkaluokkaa ja -tasoa koskevan luokituksen mukaisen palkan perusteella, joka sopimussuhteisella toimihenkilöllä oli työkyvyttömäksi tullessaan.
102 artikla
Jos asianomaista ei kuitenkaan voida ottaa takaisin ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ palvelukseen, hänen sopimuksensa voidaan sanoa irti siten, että hänelle maksetaan korvaus, jonka määrä vastaa palkkaa, jonka hän olisi saanut irtisanomisajalta, ja tapauksen mukaan 47 artiklassa säädettyä sopimuksen irtisanomisesta maksettavaa korvausta. Asianomaiseen sovelletaan myös 109 artiklaa.
103 artikla
104 artikla
Oikeus eläkkeeseen alkaa sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kuolemantapaus on sattunut, tai tapauksen mukaan sitä ajanjaksoa seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolta edesmenneen toimihenkilön eloon jäänyt puoliso, lapset tai huollettavina olevat henkilöt saavat henkilöstösääntöjen 70 artiklan mukaisesti suoritettavat maksut.
105 artikla
Sopimussuhteisen toimihenkilön eloonjääneellä puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 4 luvun mukaisesti. Perhe-eläke ei voi olla alle 35 prosenttia sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittaisesta peruspalkasta eikä pienempi kuin tehtäväryhmässä I palkkaluokan 1 palkkatasoon 1 kuuluvan sopimussuhteisen toimihenkilön kuukausittainen peruspalkka. Jos sopimussuhteinen toimihenkilö kuolee, perhe-eläkkeen määrää korotetaan 60 prosenttiin siitä vanhuuseläkkeestä, joka sopimussuhteiselle toimihenkilölle olisi maksettu hänen kuolinpäivänään, jos hänellä olisi ollut oikeus sitä hakea, palvelusvuosista tai iästä riippumatta.
Perhe-eläkettä saavalla on henkilöstösääntöjen liitteessä VII säädetyin edellytyksin oikeus henkilöstösääntöjen 67 artiklassa tarkoitettuihin perhelisiin. Huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän määrä on kuitenkin kaksi kertaa henkilöstösääntöjen 67 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn lisän määrä.
106 artikla
107 artikla
Jos toimihenkilö on eronnut tai kun on olemassa enemmän kuin yksi perhe-eläkkeeseen oikeutettu ryhmä, perhe-eläke jaetaan henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 4 luvussa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.
108 artikla
Henkilöstösääntöjen 81 a artiklassa säädettyjä enimmäismäärää ja jakoperustetta koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin.
C jakso
Vanhuuseläke ja eroraha
109 artikla
110 artikla
Palvelusaika ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ sopimussuhteisena toimihenkilönä otetaan huomioon laskettaessa asianomaisen vanhuuseläkkeeseen vaikuttavia palvelusvuosia henkilöstösääntöjen liitteessä VIII säädetyin edellytyksin.
D jakso
Työkyvyttömyys- ja henkivakuutusjärjestelmän sekä eläkejärjestelmän rahoitus
111 artikla
Edellä B ja C jaksossa säädetyn sosiaaliturvajärjestelmän rahoittamiseksi sovelletaan soveltuvin osin henkilöstösääntöjen 83 ja 83 a artiklan sekä niiden liitteessä VIII olevan 36 ja 38 artiklan säännöksiä.
112 artikla
Sopimussuhteisella toimihenkilöllä on toimielimen vahvistamin edellytyksin oikeus pyytää, että toimielin suorittaa maksut, jotka hänen mahdollisesti olisi suoritettava eläkeoikeuksien sekä työttömyys-, työkyvyttömyys-, henki- ja sairausvakuutuksen perustamiseksi tai ylläpitämiseksi maassa, jossa hän on ollut viimeksi näiden järjestelmien kattamana. Näiden suoritusten aikana sopimussuhteinen henkilöstö ei voi saada etuja ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ sairasvakuutusjärjestelmästä. Lisäksi sopimussuhteiseen henkilöstöön kuuluva ei ole suorituksia vastaavalta ajalta ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ henki- ja tapaturvavakuutusjärjestelmien turvaama eikä hänelle kerry ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ työttömyysvakuutus- tai eläkejärjestelmien mukaisia etuuksia.
Todellinen ajanjakso, jolta näitä maksuja suoritetaan sopimussuhteiselle toimihenkilölle, ei voi ylittää kuutta kuukautta. Toimielin voi kuitenkin päättää tämän ajanjakson pidentämisestä yhteen vuoteen. Maksut kirjataan ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ talousarvioon. Maksut eläkeoikeuksien perustamiseksi tai ylläpitämiseksi eivät voi ylittää henkilöstösääntöjen 83 artiklan 2 kohdassa säädetyn prosenttiluvun kaksinkertaista määrää.
E jakso
Sopimussuhteisten toimihenkilöiden eläkkeen laskeminen
113 artikla
Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 40—44 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.
F jakso
Etuuksien maksaminen
114 artikla
G jakso
►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ sijaantulo
115 artikla
►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ sijaantuloa koskevia henkilöstösääntöjen 85 a artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.
9 LUKU
AIHEETTOMASTI SUORITETUN ETUUDEN TAKAISINPERIMINEN
116 artikla
Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperimistä koskevia henkilöstösääntöjen 85 artiklan säännöksiä sovelletaan.
10 LUKU
MUUTOKSENHAKU
117 artikla
Muutoksenhakua koskevia henkilöstösääntöjen VII osaston säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.
11 LUKU
►M128 ►C6 UNIONIN ◄ ◄ ULKOPUOLISISSA MAISSA TOIMESSA OLEVIIN SOPIMUSSUHTEISIIN TOIMIHENKILÖIHIN SOVELLETTAVAT ERITYISET POIKKEUSSÄÄNNÖKSET
118 artikla
Henkilöstösääntöjen liitettä X sovelletaan kolmannessa maassa työskenteleviin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin soveltuvin osin. Kyseisen liitteen 21 artiklaa sovelletaan kuitenkin vain, jos työsopimuksen kesto on vähintään yksi vuosi.
12 LUKU
PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
119 artikla
Sopimussuhteisiin toimihenkilöihin sovelletaan soveltuvin osin 47-50 a artiklaa, 48 a artiklaa lukuun ottamatta.
Sopimussuhteista toimihenkilöä koskevassa kurinpitomenettelyssä henkilöstösääntöjen liitteessä IX ja näiden palvelusuhteen ehtojen 49 artiklassa tarkoitettua kurinpitolautakuntaa täydennetään kahdella jäsenellä, jotka edustavat samaa tehtäväryhmää ja palkkaluokkaa kuin kyseinen sopimussuhteinen toimihenkilö. Nämä kaksi jäsentä nimitetään näiden palvelussuhteen ehtojen 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viranomaisen ja henkilöstökomitean sopiman ad hoc -menettelyn mukaisesti.
►M112 V ◄ OSASTO
PAIKALLISET TOIMIHENKILÖT
►M112 120 ◄ artikla
Ellei tämän osaston säännöksistä muuta johdu, paikallisten toimihenkilöiden työehdot erityisesti
heidän työsopimuksensa ja sen irtisanomisen yksityiskohtaisten sääntöjen,
lomien,
ja palkkauksen osalta vahvistaa ►M131 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen ◄ niiden sääntöjen ja käytäntöjen pohjalta, joita noudatetaan paikkakunnalla, jolla toimihenkilön on määrä hoitaa tehtävänsä.
121 artikla
Toimielin vastaa sosiaaliturvamaksuista, jotka kuuluvat työnantajan maksettaviksi niiden sääntöjen perusteella, joita noudatetaan paikkakunnalla, jolla toimihenkilön on määrä hoitaa tehtävänsä, ellei toimipaikkasopimuksessa määrätä toisin. Toimielin perustaa itsenäisen tai täydentävän sosiaaliturvajärjestelmän niitä maita varten, joissa ei ole paikallista järjestelmää tai se on riittämätön.
122 artikla
Toimielimen ja ►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ ulkopuolisessa maassa toimessa olevan paikallisen toimihenkilön väliset riidat ratkaisee välityslautakunta paikallisen toimihenkilön työsopimuksessa olevassa välityslausekkeessa määritellyin edellytyksin.
►M112 VI ◄ OSASTO
ERITYISNEUVONANTAJAT
►M112 123 ◄ artikla
Ennen työsopimuksen lopullista allekirjoittamista kyseisestä palkasta neuvotellaan budjettivallan käyttäjän kanssa, jos joku tämän viranomaisen jäsen tai asianomainen toimielin toivoo neuvotteluja kuukauden kuluessa edellä mainitusta ilmoituksesta.
124 artikla
Sovelletaan virkamiesten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia henkilöstösääntöjen 1 c ja 1 d artiklan, 11, 11 a, 12 ja 12 a artiklan, 16 artiklan ensimmäisen kohdan, 17, 17 a, 19, 22, 22 a ja 22 b artiklan, ►M128 23 artiklan, ◄ 25 artiklan toisen kohdan säännöksiä sekä muutoksenhakua koskevia henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.
▼M112 —————
VII
OSASTO
PARLAMENTIN JÄSENTEN AVUSTAJAT
1
LUKU
Yleiset säännökset
125 artikla
126 artikla
Poiketen siitä, mitä 7 artiklassa säädetään, yksityiskohtaiset säännöt parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien autonomisesta edustuksesta vahvistetaan 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa soveltamisohjeissa ottaen huomioon, että henkilöstön sääntömääräisen edustuksen ja avustajien autonomisen edustuksen välille on luotava virallinen yhteys.
2
LUKU
Oikeudet ja velvollisuudet
127 artikla
Henkilöstösääntöjen 11–26 a artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti. Ottaen tarkasti huomioon erityisesti parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien tehtävien erityisluonne ja keskinäinen luottamus, jonka on oltava tunnusomaista avustajien ja heidän avustamiensa yhden tai useamman Euroopan parlamentin jäsenen työskentelysuhteelle, tätä koskevissa 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttävissä soveltamisohjeissa on otettava huomioon parlamentin jäsenen ja valtuutetun avustajan välisen työskentelysuhteen erityisluonne.
3
LUKU
Palvelukseen ottamista koskevat edellytykset
128 artikla
Euroopan parlamentin jäsen tai jäsenet valitsevat valtuutetut avustajansa. Rajoittamatta 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa soveltamisohjeissa mahdollisesti määrättävien lisäperusteiden soveltamista parlamentin jäsenen avustajaksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö:
joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa;
joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat asianmukaiset vaatimukset;
jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen;
jolla on:
keskiasteen jälkeisen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus;
keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen, sekä vähintään kolmen vuoden pituinen soveltuva työkokemus; tai
yksikön edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa vastaavantasoinen ammatillinen koulutus tai työkokemus.
129 artikla
130 artikla
4
LUKU
Työehdot
131 artikla
5
LUKU
Palkkaus ja kulujen korvaaminen
132 artikla
Jollei 133 ja 134 artiklassa toisin säädetä, palvelussuhteen ehtojen 19 artiklan, 20 artiklan 1–3 kohdan ja 21 artiklan sekä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 16 artiklan säännöksiä, jotka koskevat palkkausta ja kulujen korvaamista, sovelletaan vastaavasti. Virkamatkakulujen korvaamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa soveltamisohjeissa.
132 a artikla
Euroopan parlamentin jäsenen valtuutetulle avustajalle voidaan 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen soveltamisohjeiden mukaisesti ja hänen avustamansa parlamentin jäsenen tai jäsenten nimenomaisesta pyynnöstä suorittaa kertaluonteisesti joko asettautumiskorvaus tai uudelleenasettautumiskorvaus kyseisen parlamentin jäsenen avustajakorvauksesta edellyttäen, että asuinpaikan vaihtamisen välttämättömyys näytetään toteen. Korvauksen määrä ei voi olla suurempi kuin avustajan yhden kuukauden peruspalkka.
133 artikla
Peruspalkka-asteikko on seuraavan taulukon mukainen:
Palkkaluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
Kokoaikatyöntekijän peruspalkka |
2 192,06 |
2 553,75 |
2 768,79 |
3 001,97 |
3 254,74 |
3 528,84 |
3 826,02 |
Palkkaluokka |
8 |
9 |
10 |
11 |
12 |
13 |
14 |
Kokoaikatyöntekijän peruspalkka |
4 148,23 |
4 497,54 |
4 876,26 |
5 286,90 |
5 732,14 |
6 214,82 |
6 738,18 |
Palkkaluokka |
15 |
16 |
17 |
18 |
19 |
|
|
Kokoaikatyöntekijän peruspalkka |
7 305,60 |
7 920,81 |
8 587,84 |
9 311,00 |
10 095,12 |
|
|
134 artikla
Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa säädetään, ulkomaankorvauksen on oltava vähintään ►M157 473,83 euroa ◄ .
6
LUKU
Sosiaaliturvaetuudet
135 artikla
Jollei 136 artiklassa toisin säädetä, sosiaaliturvaetuuksia koskevia 95–115 artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti.
136 artikla
7
LUKU
Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperiminen
137 artikla
Aiheettomasti suoritetun etuuden takaisinperimistä koskevia henkilöstösääntöjen 85 artiklan säännöksiä sovelletaan vastaavasti.
8
LUKU
Muutoksenhaku
138 artikla
Muutoksenhakua koskevia henkilöstösääntöjen VII osaston säännöksiä sovelletaan vastaavasti. Edellä 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa soveltamisohjeissa voidaan säätää sisäisiä menettelyjä koskevista täydentävistä säännöistä.
9
LUKU
Palvelussuhteen päättyminen
139 artikla
Parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan kuolemantapausta lukuun ottamatta hänen palvelussuhteensa päättyy:
työsopimuksessa mainittuna päivänä, siten kuin siitä on säädetty 130 artiklan 1 kohdassa;
sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa Euroopan parlamentin jäsenen valtuutettu avustaja täyttää 66 vuotta, tai poikkeuksellisesti henkilöstösääntöjen 52 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaisesti määrättynä päivänä;
kun on kyse yhtä ainoaa Euroopan parlamentin jäsentä avustamaan 128 artiklan 2 kohdan mukaisesti palkatusta avustajasta, sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa parlamentin jäsenen toimikausi päättyy kuolemantapauksen, eroamisen tai muun syyn johdosta;
ottaen huomioon, että luottamus on parlamentin jäsenen ja hänen valtuutetun avustajansa välisen työskentelysuhteen perusta, sellaisen työsopimuksessa vahvistetun irtisanomisajan päättyessä, jonka perusteella parlamentin jäsenen valtuutetulla avustajalla tai Euroopan parlamentilla, joka toimii niiden yhden tai useamman Euroopan parlamentin jäsenen pyynnöstä, joita valtuutettu avustaja on palkattu avustamaan, on oikeus irtisanoa sopimus ennen sen voimassaolon päättymistä. Irtisanomisaika on vähintään yksi kuukausi jokaista palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Irtisanomisaika ei kuitenkaan voi alkaa lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden eikä äitiys- tai sairausloman aikana, paitsi jos sairausloma kestää yli kolme kuukautta. Lisäksi se keskeytyy edellä mainituin rajoituksin lääkärintodistuksella vahvistetun raskauden, äitiysloman ja sairausloman ajaksi;
kun parlamentin jäsenen valtuutettu avustaja ei enää täytä 128 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä, jollei sovelleta mainitussa artiklassa säädettyä poikkeusta. Jos tällaista poikkeusta ei myönnetä, sovelletaan d alakohdassa säädettyä irtisanomisaikaa.
Kurinpitomenettelyä koskevista erityissäännöksistä säädetään 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa soveltamisohjeissa.
►M124 VIII ◄ OSASTO
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
▼M112 —————
►M124 140 ◄ artikla
Liitteessä vahvistetaan näiden palvelussuhteen ehtojen mukaisella sopimuksella palvelukseen otettuihin toimihenkilöihin sovellettavat siirtymäsäännökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ehtojen muiden säännösten soveltamista.
►M124 IX ◄ OSASTO
LOPPUSÄÄNNÖKSET
►M124 141 ◄ artikla
►M124 Jollei 142 artiklan säännöksistä muuta johdu ◄ , ►M131 6 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu viranomainen ◄ antaa yleiset määräykset näiden palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanemiseksi kuultuaan henkilöstökomiteaansa ja saatuaan 10 artiklassa tarkoitetun henkilöstösääntökomitean lausunnon.
►M128 ►C6 unionin ◄ ◄ toimielinten hallintoyksiköt neuvottelevat keskenään taatakseen näiden palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaisen soveltamisen.
►M124 142 ◄ artikla
Henkilöstösääntöjen 110 artiklassa tarkoitettuja yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä sovelletaan näissä palvelussuhteen ehdoissa tarkoitettuihin toimihenkilöihin edellyttäen, että näillä palvelussuhteen ehdoilla on muutettu henkilöstösääntöjen säännösten soveltamisalaa koskemaan kyseisiä toimihenkilöitä.
142 a artikla
Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan näiden muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen toimivuutta.
LIITE
Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamisalaan kuuluviin toimihenkilöihin sovellettavat siirtymäsäännökset
1 artikla
Muutetaan 1 päivän toukokuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2006 väliseksi ajaksi muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja seuraavasti:
Korvataan 3 artiklan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa sanat ”hallintoavustajien tehtäväryhmässä (AST)” sanoilla ”ura-alueella B ja C”
korvataan 3 artiklan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa sanat ”hallintovirkamiesten tehtäväryhmän (AD)” sanoilla ”ura-alueen A”, ilmaisu ”AD 16 tai AD 15” ilmaisulla ”A*16 tai A*15” sekä ilmaisu ”AD 15 tai AD 14” ilmaisulla ”A*15 tai A*14”.
2 artikla
3 artikla
Neuvoston pääsihteerin paikalliset tai sopimussuhteiset toimihenkilöt, joilla oli mainitun pääsihteeristön paikallisen henkilöstön asema ennen 1 päivää toukokuuta 2004, voivat osallistua neuvoston sisäisiin kilpailuihin samoin edellytyksin kuin toimielimen virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt viiden vuoden ajan 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen.
4 artikla
Väliaikaisten toimihenkilöiden, joihin sovelletaan palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan d alakohtaa ja jotka on otettu palvelukseen määräajaksi, voimassaolevat sopimukset voidaan uusia 1 päivänä toukokuuta 2004. Jos kyseessä on toinen uusiminen, sopimus tehdään toistaiseksi. Väliaikaisten toimihenkilöiden, joihin sovelletaan palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan d alakohtaa, voimassaolevia toistaiseksi tehtyjä sopimuksia ei muuteta.
5 artikla
6 artikla
Viraston palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 2013 olevien muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen väliaikaisten toimihenkilöiden sopimukset muutetaan 1 päivästä tammikuuta 2014 ilman valintamenettelyä sopimuksiksi, joihin sovelletaan näiden palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan f alakohtaa. Sopimuksen ehdot jäävät muilta osin entiselleen. Tätä artiklaa ei sovelleta sellaisten väliaikaisten toimihenkilöiden sopimuksiin, jotka on palkattu kyseisen viraston perustamisesta annetussa Euroopan unionin säädöksessä tarkoitetuiksi viraston päälliköiksi ja varapäälliköiksi eikä virastoon yksikön edun mukaisesti tilapäisesti siirrettyihin virkamiehiin.
( 1 ) Eurostatin kertomus, annettu 1 päivänä syyskuuta 2014, Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän vuoden 2014 vakuutusmatemaattisesta arvioinnista.
( 2 ) Eurostatin kertomus, annettu 1 päivänä syyskuuta 2016, Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän vuoden 2016 vakuutusmatemaattisesta arvioinnista.
( 3 ) Eurostatin kertomus, annettu 1 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän vuoden 2018 vakuutusmatemaattisesta arvioinnista.
( 4 ) Eurostatin kertomus, annettu 1 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän vuoden 2018 vakuutusmatemaattisesta arvioinnista.
( *1 ) Eurostatin kertomus, annettu 1 päivänä syyskuuta 2019, Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän vuoden 2019 vakuutusmatemaattisesta arvioinnista.
( 5 ) Eurostatin kertomus, annettu 1 päivänä syyskuuta 2020, Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän vuoden 2020 vakuutusmatemaattisesta arvioinnista.
( 6 ) Eurostatin kertomus, annettu 10. toukokuuta 2022, Euroopan unionin virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden väliaikaisesta päivityksestä, Ares(2022)3565929 .
( 7 ) Eurostatin kertomus, annettu 28. lokakuuta 2022, Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 64 ja 65 artiklan ja liitteen XI mukaisesta EU:n virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden vuoden 2022 vuotuisesta päivityksestä, jolla mukautetaan aktiivisen henkilöstön palkkoja ja eläkkeelle jääneen henkilöstön eläkkeitä 1. päivästä heinäkuuta 2022 alkaen ja tarkistetaan sekä EU:ssa että sen ulkopuolella olevissa asemapaikoissa työskentelevän aktiivisen henkilöstön palkkoihin, eläkkeelle jääneen henkilöstön eläkkeisiin heidän asuinmaansa mukaisesti sekä eläkkeiden siirtoon sovellettavia korjauskertoimia 1. päivästä heinäkuuta 2022 alkaen (Ares(2022)7485371).
( 8 ) Eurostatin kertomus, annettu 16. toukokuuta 2023, Euroopan unionin virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden väliaikaisesta päivityksestä, Ares(2023)3417031.
( 9 ) Eurostatin kertomus, annettu 27. lokakuuta 2023, Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 64 ja 65 artiklan ja liitteen XI mukaisesta EU:n virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden vuoden 2023 vuotuisesta päivityksestä, jolla mukautetaan aktiivisen henkilöstön palkkoja ja eläkkeelle jääneen henkilöstön eläkkeitä 1. päivästä heinäkuuta 2023 alkaen sekä EU:ssa että sen ulkopuolella olevissa asemapaikoissa työskentelevän aktiivisen henkilöstön palkkoihin, eläkkeelle jääneen henkilöstön eläkkeisiin heidän asuinmaansa mukaisesti sekä eläkkeiden siirtoon sovellettavia korjauskertoimia 1. päivästä heinäkuuta 2023 alkaen (Ares(2023)7336768).
( 10 ) Eurostatin kertomus, annettu 5 päivänä syyskuuta 2023, Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän vuoden 2023 vakuutusmatemaattisesta arvioinnista.
( 11 ) Eurostatin kertomus, annettu 5 päivänä syyskuuta 2023, Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän vuoden 2023 vakuutusmatemaattisesta arvioinnista.
( 12 ) Eurostatin kertomus, annettu 21. toukokuuta 2024, Euroopan unionin virkamiesten palkkojen ja eläkkeiden väliaikaisesta päivityksestä, Ares(2024)3646915.
( 13 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
( 14 ) Edunsaajaryhmien, korvausten antamista koskevien edellytysten ja sellaisten korvausmäärien määrittämisestä, jotka voidaan myöntää keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille 9 päivänä helmikuuta 1976 annettu neuvoston asetus (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 (EYVL L 38, 13.2.1976, s. 1).
( 15 ) Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8).
( 16 ) Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta sekä yhteisöjen virkamiehiin tilapäisesti sovellettavien erityisten toimenpiteiden laatimisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).
( 17 ) Euroopan yhteisöjen virkamiesten palvelukseen ottamista uusien jäsenvaltioiden liittymisen vuoksi ja Euroopan yhteisöjen virkamiesten tehtävien lopullista päättymistä koskevien erityisten ja tilapäisten toimenpiteiden vahvistamisesta 4 päivänä joulukuuta 1972 annettu neuvoston asetus (Euratom, EHTY, ETY) N:o 2530/72 (EYVL L 272, 5.12.1972, s. 1).
( 18 ) Tutkimus- ja investointimäärärahoista palkattuihin Euroopan yhteisöjen virkamiehiin tilapäisesti sovellettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta 4 päivänä kesäkuuta 1973 annettu neuvoston asetus (EHTY, ETY, Euratom) N:o 1543/73 (EYVL L 155, 11.6.1973, s. 1).
( 19 ) EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30.
►M112 ( 20 ) EYVL L 181, 28.6.1989, s. 2, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2458/98 (EYVL L 307, 17.11.1998, s. 1).
( 21 ) EYVL L 264, 2.10.2002, s. 1.
( 22 ) EYVL L 264, 20.10.2002, s. 3.
( 23 ) EYVL L 264, 20.10.2002, s. 9. ◄
( 24 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).
( 25 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1023/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta (EYVL L 287, 29.10.2013, s. 15)
( 26 ) EYVL L 280, 23.11.1995, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2458/98 (EYVL L 307, 17.11.1998, s. 1).
( 27 ) EYVL L 280, 23.11.1995, s. 4, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2458/98.
( 28 ) EUVL L 262, 7.10.2005, s. 1.
( 29 ) EUVL L 124, 27.4.2004, s. 1.