02005L0035 — FI — 05.01.2025 — 002.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

►M2   EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2005/35/EY,

annettu 7 päivänä syyskuuta 2005,

alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta annettujen kansainvälisten normien noudattamisen valvonnasta ja pilaamisrikoksista määrättävistä hallinnollisista seuraamuksista ◄

►C2  (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)  ◄

(EUVL L 255 30.9.2005, s. 11)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

 M1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/123/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009,

  L 280

52

27.10.2009

►M2

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2024/3101,  annettu 27 päivänä marraskuuta 2024,

  L 3101

1

16.12.2024


Oikaistu:

 C1

Oikaisu, EUVL L 033, 4.2.2006, s.  87 (2005/35/EY,)

►C2

Oikaisu, EUVL L 105, 13.4.2006, s.  65 (2005/35/EY,)



▼B

▼M2

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2005/35/EY,

annettu 7 päivänä syyskuuta 2005,

alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta annettujen kansainvälisten normien noudattamisen valvonnasta ja pilaamisrikoksista määrättävistä hallinnollisista seuraamuksista

▼C2

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)



▼M2

1 artikla

Tarkoitus

1.  
Tämän direktiivin tarkoituksena on saattaa alusten aiheuttamaa ympäristön pilaantumista koskevat kansainväliset normit osaksi unionin lainsäädäntöä ja varmistaa, että ympäristöä pilaavien aineiden laittomista päästöistä vastuussa oleville yhtiöille tai muille oikeushenkilöille tai luonnollisille henkilöille määrätään tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia seuraamuksia, jotta parannetaan merenkulun turvallisuutta ja meriympäristön suojelua alusten aiheuttamalta pilaantumiselta.
2.  
Tämä direktiivi ei estä jäsenvaltioita toteuttamasta tiukempia unionin tai kansainvälisen oikeuden mukaisia toimenpiteitä säätämällä hallinnollisista tai rikosoikeudellisista seuraamuksista kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1) 

’Marpol 73/78 -yleissopimuksella’ aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta, mukaan lukien siihen liittyvät vuosien 1978 ja 1997 pöytäkirjat, sellaisena kuin se kulloinkin on voimassa;

2) 

’ympäristöä pilaavilla aineilla’ aineita, jotka kuuluvat Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteen I (öljy), liitteen II (irtolastina kuljetettavat haitalliset nestemäiset aineet), liitteen III (pakattuina meritse kuljetettavat haitalliset aineet), liitteen IV (aluksista tuleva käymäläjätevesi) ja liitteen V (aluksista tuleva kiinteä jäte) piiriin, sekä pakokaasujen puhdistusjärjestelmien jäämiä;

3) 

’pakokaasujen puhdistusjärjestelmien jäämillä’ mitä tahansa ainetta, joka on poistettu pesuvedestä tai tyhjennysvedestä käsittelyjärjestelmällä, poistovettä, joka ei täytä päästön määritelmää, taikka muita jäämiä, jotka on poistettu pakokaasujen puhdistusjärjestelmästä sellaisen Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteessä VI olevassa 4 säännössä määritellyn päästöjen vähentämistä koskevan vaatimustenmukaisuusmenetelmän seurauksena, jota käytetään vaihtoehtoisena päästönvähentämismenetelmänä Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteessä VI olevassa 14 säännössä vahvistetuille normeille, ottaen huomioon Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) laatimat ohjeet;

4) 

’päästöllä’ miten tahansa aiheutunutta Marpol 73/78 -yleissopimuksen 2 artiklassa tarkoitettua päästämistä aluksesta;

5) 

’aluksella’ minkälaista tahansa meriympäristössä toimivaa merialusta sen lippuvaltiosta riippumatta, mukaan lukien kantosiipialukset, ilmatyynyalukset, veden alla käytettävät alukset ja kelluvat alukset;

6) 

’oikeushenkilöllä’ oikeussubjektia, jolla on oikeushenkilön asema sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla, lukuun ottamatta valtioita itseään, julkisia elimiä niiden käyttäessä julkista valtaa sekä julkisoikeudellisia kansainvälisiä järjestöjä;

7) 

’yhtiöllä’ aluksen omistajaa tai muuta organisaatiota tai henkilöä, kuten liikenteenharjoittajaa tai ilman miehistöä rahdatun aluksen rahdinantajaa, joka on ottanut vastuun aluksen toiminnoista aluksen omistajalta.

▼B

3 artikla

Soveltamisala

1.  

Tätä direktiiviä sovelletaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti ympäristöä pilaavien aineiden päästöihin

a) 

jäsenvaltion sisäisillä aluevesillä, satamat mukaan luettuina, siltä osin kuin Marpol-yleissopimuksen järjestelmä soveltuu;

b) 

jäsenvaltion aluemerellä;

c) 

kansainväliseen merenkulkuun käytettävissä salmissa, joihin sovelletaan vuonna 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen III osan 2 osastossa määrättyä esteetöntä kauttakulkua, siltä osin kuin tällaiset salmet kuuluvat jäsenvaltion lainkäyttövallan piiriin;

d) 

kansainvälisen oikeuden mukaisesti määritellyllä jäsenvaltion talousvyöhykkeellä tai muulla vastaavalla vyöhykkeellä; ja

e) 

aavalla merellä.

2.  
Tätä direktiiviä sovelletaan mistä tahansa aluksesta peräisin oleviin ympäristöä pilaavien aineiden päästöihin riippumatta siitä, minkä lipun alla alus purjehtii, lukuun ottamatta sota-aluksia, sotalaivaston apualuksia tai muita aluksia, jotka ovat valtion omistuksessa tai käytössä ja joita sillä hetkellä käytetään vain valtion muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin.

▼M2

4 artikla

Säännösten rikkomiset ja poikkeukset

1.  

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ympäristöä pilaavien aineiden päästöjä mille tahansa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle alueelle pidetään säännösten rikkomisena, paitsi jos kyseessä ovat

a) 

Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteessä I säännellyt ympäristöä pilaavat aineet ja nämä päästöt täyttävät liitteessä I olevissa 15, 34, 4.1, 4.2 tai 4.3 säännössä ja polaarisilla vesialueilla liikennöiviin aluksiin sovellettavan kansainvälisen säännöstön, jäljempänä ’polaarisäännöstö’, II-A osan 1.1.1 jaksossa vahvistetut edellytykset;

b) 

Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteessä II säännellyt ympäristöä pilaavat aineet ja nämä päästöt täyttävät liitteessä II olevissa 13, 3.1.1, 3.1.2 tai 3.1.3 säännössä ja polaarisäännöstön II-A osan 2.1 jaksossa vahvistetut edellytykset;

c) 

Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteessä III säännellyt ympäristöä pilaavat aineet ja nämä päästöt täyttävät liitteessä III olevassa 8.1 säännössä vahvistetut edellytykset;

d) 

Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteessä IV säännellyt ympäristöä pilaavat aineet ja nämä päästöt täyttävät liitteessä IV olevissa 3, 11.1 ja 11.3 säännössä ja polaarisäännöstön II-A osan 4.2 jaksossa vahvistetut edellytykset;

e) 

Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteessä V säännellyt ympäristöä pilaavat aineet ja nämä päästöt täyttävät liitteessä V olevissa 4.1, 4.2, 5, 6.1, 6.2 ja 7 säännössä ja polaarisäännöstön II-A osan 5.2 jaksossa vahvistetut edellytykset; ja

f) 

pakokaasujen puhdistusjärjestelmien jäämät ja nämä päästöt täyttävät Marpol 73/78 -yleissopimuksen liitteessä VI olevissa 4, 14.1, 14.4, 14.6, 3.1.1 ja 3.1.2 säännössä vahvistetut edellytykset ottaen huomioon IMO:n laatimat ohjeet, mukaan lukien päätöslauselma MEPC.340(77) sellaisena kuin se kulloinkin on voimassa.

2.  
Kunkin jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 kohdassa tarkoitettuun säännösten rikkomiseen syyllistynyt yhtiö, muu oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö saatetaan teosta vastuuseen.

▼M2 —————

▼M2

6 artikla

Täytäntöönpanotoimet jäsenvaltion satamassa olevien alusten osalta

1.  
Jos sääntöjenvastaisuudet tai saadut tiedot antavat aihetta epäillä, että jäsenvaltion satamassa tai rannikon ulkopuolella sijaitsevassa ulkosatamassa vapaaehtoisesti oleva alus on syyllistynyt tai syyllistyy ympäristöä pilaavien aineiden päästöön 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle alueelle, kyseisen jäsenvaltion on varmistettava, että tämän johdosta suoritetaan asianmukainen tarkastus tai muu asianmukainen toimi jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ottaen huomioon IMO:n hyväksymät asiaan liittyvät ohjeet.
2.  
Mikäli tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tarkastuksessa tulee esiin seikkoja, jotka voisivat viitata 4 artiklassa tarkoitettuun säännösten rikkomiseen, asianomaisen jäsenvaltion on sovellettava tämän direktiivin säännöksiä. Asiasta on ilmoitettava kyseisen jäsenvaltion ja lippuvaltion toimivaltaisille viranomaisille.
3.  
Tämän direktiivin liitteessä I on ohjeellinen luettelo tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa huomioon otettavista sääntöjenvastaisuuksista ja tiedoista.

▼B

7 artikla

Rantavaltioiden täytäntöönpanotoimet kauttakulkumatkalla olevien alusten osalta

1.  

Jos epäilty ympäristöä pilaavien aineiden päästö tapahtuu 3 artiklan 1 kohdan b, c, d tai e alakohdassa tarkoitetuilla alueilla eikä päästöstä epäilty alus käy sen jäsenvaltion satamassa, jolla on epäiltyä päästöä koskevat tiedot, on sovellettava seuraavaa menettelyä:

a) 

Jos satama, jossa alus seuraavaksi käy, on toisessa jäsenvaltiossa, kyseisten jäsenvaltioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tarkastuksessa ja päätettäessä tällaisen päästön johdosta toteutettavista asianmukaisista toimenpiteistä.

b) 

Jos satama, jossa alus seuraavaksi käy, on yhteisön ulkopuolisessa valtiossa, jäsenvaltion on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että satamalle, jossa alus seuraavaksi käy, ilmoitetaan epäillystä päästöstä, ja sen on pyydettävä valtiota, jonka satamassa alus seuraavaksi käy, toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet tällaisen päästön johdosta.

2.  
Kun on selviä objektiivisia todisteita siitä, että 3 artiklan 1 kohdan b tai d alakohdassa tarkoitetuilla alueilla purjehtiva alus on syyllistynyt 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetulla alueella säännösten rikkomiseen ja siitä seuranneesta päästöstä aiheutuu tai uhkaa aiheutua huomattavaa vahinkoa asianomaisen jäsenvaltion rantaviivalle tai tähän liittyville eduille tai 3 artiklan 1 kohdan b tai d alakohdassa tarkoitettujen alueiden luonnonvaroille, kyseisen valtion on saatettava asia toimivaltaisten viranomaistensa käsiteltäväksi, jotta voidaan toteuttaa tämän valtion lainsäädännön mukaisia oikeudellisia toimenpiteitä, mukaan luettuna aluksen pidättäminen, jos todisteet antavat siihen aihetta eikä vuonna 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen XII osan 7 osaston määräyksistä muuta johdu.
3.  
Lippuvaltion viranomaisille on joka tapauksessa ilmoitettava asiasta.

▼M2

8 artikla

Hallinnolliset seuraamukset

1.  
Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin 4 artiklan täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta määrättävien hallinnollisten seuraamusten järjestelmästä kansallisen oikeusjärjestelmänsä mukaisesti ja varmistettava, että seuraamuksia sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1203 ( 1 ) mukaisia jäsenvaltioiden velvoitteita. Säädettyjen hallinnollisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
2.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hallinnolliset seuraamukset, jotka on otettu käyttöön saatettaessa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä, sisältävät sakot, joita määrätään yhtiölle, jonka katsotaan olevan vastuussa rikkomuksesta.
3.  
Jos jäsenvaltion oikeusjärjestelmässä ei säädetä hallinnollisista seuraamuksista, tätä artiklaa voidaan soveltaa niin, että seuraamukset, mukaan lukien 2 kohdassa tarkoitetut sakot, panee vireille toimivaltainen viranomainen ja ne määrää toimivaltainen kansallinen tuomioistuin siten, että samalla varmistetaan, että nämä oikeussuojakeinot ovat tehokkaita ja niillä on vastaava vaikutus kuin toimivaltaisten viranomaisten määräämillä hallinnollisilla sakoilla. Tämän kohdan mukaisesti määrättyjen seuraamusten on joka tapauksessa oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niitä on sovellettava tämän direktiivin säännösten mukaisesti. Asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 6 päivänä heinäkuuta 2027 tämän kohdan nojalla antamansa säännökset ja viipymättä mahdolliset näihin lakeihin myöhemmin tehtävät muutokset tai muutokset, jotka vaikuttavat näihin lakeihin.

▼M2 —————

▼M2

8 d artikla

Seuraamusten tehokas soveltaminen

1.  

Jotta voidaan varmistaa, että seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, jäsenvaltioiden on varmistettava, että määrittäessään hallinnollisen seuraamuksen tyyppiä ja tasoa yhtiölle tai muulle oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet olevan vastuussa 8 artiklan mukaisesti 4 artiklassa tarkoitetusta rikkomuksesta, ja soveltaessaan tätä seuraamusta toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon kaikki rikkomukseen liittyvät merkitykselliset seikat, erityisesti seuraavat:

a) 

päästön luonne, vakavuus ja kesto;

b) 

vastuussa olevan henkilön syyllisyyden tai tuottamuksen aste asianomaisen jäsenvaltion oikeusjärjestelmässä tarkoitetussa merkityksessä;

c) 

päästön ympäristölle tai ihmisten terveydelle aiheuttamat vahingot, mukaan lukien tapauksen mukaan vaikutukset kalastukseen, matkailuun ja rannikkoyhteisöihin;

d) 

vastuussa olevan yhtiön tai muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön taloudellinen kyky;

e) 

rikkomisesta vastuussa olevan yhtiön tai muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön saama tai odotettavissa oleva taloudellinen hyöty tapauksen mukaan;

f) 

vastuussa olevan yhtiön tai muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön toteuttamat toimenpiteet päästön estämiseksi tai sen vaikutusten lieventämiseksi;

g) 

se, missä määrin rikkomisesta vastuussa oleva yhtiö tai muu oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö on tehnyt yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa, mukaan lukien toimet, joilla pyritään kiertämään tai estämään toimivaltaisen viranomaisen suorittama asianmukainen tarkastus tai muu tutkinta; ja

h) 

vastuussa olevan yhtiön tai muun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön mahdolliset aiemmat rikkomukset, joissa on kyse alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta.

2.  
Jäsenvaltiot eivät saa asettaa tai soveltaa tässä direktiivissä tarkoitetuille rikkomuksille hallinnollisia seuraamuksia tasolla, joka on liian matala näiden seuraamusten tehokkuuden, oikeasuhteisuuden ja varoittavan luonteen varmistamiseksi.

▼B

9 artikla

Kansainvälisen oikeuden noudattaminen

Jäsenvaltioiden on sovellettava tämän direktiivin säännöksiä syrjimättä muodollisesti tai asiallisesti ulkomaalaisia aluksia ja noudattaen sovellettavaa kansainvälistä oikeutta, vuonna 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen XII osan 7 osasto mukaan luettuna, ja niiden on viipymättä ilmoitettava aluksen lippuvaltiolle ja kaikille muille asianomaisille valtioille tämän direktiivin mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä.

▼M2

10 artikla

Tietojen ja kokemusten vaihtaminen

1.  

Tätä direktiiviä sovellettaessa jäsenvaltiot ja komissio tekevät Euroopan meriturvallisuusviraston, jäljempänä ’EMSA’, avustuksella tietojenvaihtoa koskevaa yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY ( 2 ) 22 a artiklan 3 kohdassa ja liitteessä III säädetyn unionin merenkulun tiedonvaihtojärjestelmän (SafeSeaNet) pohjalta, jotta voidaan saavuttaa seuraavat tavoitteet:

a) 

parannetaan tämän direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämiä tietoja, erityisesti tällä direktiivillä perustetun eurooppalaisen satelliittipohjaisen pilaantumisen paikannuspalvelun (CleanSeaNet) ja muiden asiaankuuluvien raportointimekanismien avulla, jotta voidaan kehittää luotettavia menetelmiä ympäristöä pilaavien aineiden jäljittämiseksi merellä;

b) 

kehitetään ja toteutetaan asianmukainen valvonta- ja seurantajärjestelmä, jossa integroidaan a alakohdan mukaiset tiedot tietoihin, jotka komissio on asettanut jäsenvaltioiden saataville SafeSeaNet-järjestelmässä, THETIS-EU:ssa ja muissa unionin tietokannoissa ja välineissä, jotta helpotetaan ympäristöä pilaavia aineita päästävien alusten varhaista tunnistamista ja seurantaa kansallisten viranomaisten toteuttamien valvontatoimien optimoimiseksi;

c) 

hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla tämän kohdan a ja b alakohdan mukaisia tietoja ja jäsenvaltioiden 10 a artiklan mukaisesti ilmoittamia tietoja, jotta helpotetaan tällaisten tietojen saatavuutta ja vaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä muiden jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission kanssa; ja

d) 

varmistetaan viimeistään 6 päivänä heinäkuuta 2030, että toimivaltaiset viranomaiset analysoivat digitaalisesti kaikki korkean luotettavuustason hälytykset ja ilmoittavat, todentavatko ne CleanSeaNetin kunakin vuonna lähettämät korkean luotettavuustason hälytykset siten, että ne pyrkivät todentamaan vähintään 25 prosenttia näistä korkean luotettavuustason hälytyksistä, kun ”todentamisella” tarkoitetaan mitä tahansa jatkotoimia, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat CleanSeaNetin tekemän hälytyksen johdosta sen määrittämiseksi, vastaako kyseinen hälytys laitonta päästöä. Jos jäsenvaltio ei todenna hälytystä, sen olisi ilmoitettava syyt siihen.

2.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot merkittävistä alusten aiheuttamista pilaantumistapahtumista jaetaan asianomaisille kalastus- ja rannikkoyhteisöille nopeasti.
3.  
Komissio järjestää tilaisuuksia kokemusten vaihtamiseksi tämän direktiivin soveltamisesta eri puolilla unionia jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten ja asiantuntijoiden, myös yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja ammattiliittojen asiantuntijoiden, välillä, jotta voidaan laatia yhteiset käytännöt ja suuntaviivat tämän direktiivin noudattamisen valvontaa varten.
4.  
Komissio järjestää tilaisuuksia kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä siitä, miten seuraamusten tehokas määrittäminen ja soveltaminen voidaan varmistaa. Komissio voi tällaisen tiedonvaihdon pohjalta ehdottaa suuntaviivoja, jotka koskevat muun muassa ympäristöä pilaavien aineiden tyyppejä ja huolta aiheuttavia herkkiä alueita.

▼M2

10 a artikla

Raportointi

1.  
Komissio perustaa sähköisen raportointivälineen, jonka avulla jäsenvaltiot ja komissio voivat kerätä ja vaihtaa tietoja tässä direktiivissä säädetyn valvontajärjestelmän täytäntöönpanosta.
2.  

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaisten viranomaisten toteuttamista toimista ilmoitetaan 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen raportointivälineen kautta seuraavat tiedot:

a) 

tiedot siitä, millaisiin jatkotoimiin toimivaltaiset viranomaiset ovat ryhtyneet CleanSeaNetin tekemän hälytyksen seurauksena tai syyt siihen, miksi jatkotoimia ei ole toteutettu, mahdollisimman pian sen jälkeen, kun jatkotoimet on saatu päätökseen tai päätös jatkotoimien toteuttamatta jättämisestä on tehty;

b) 

tiedot 6 artiklan mukaisesti tehdyistä tarkastuksista tai muista asianmukaisista toimista mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tarkastukset tai muut asianmukaiset toimet on saatu päätökseen;

c) 

tiedot 7 artiklan mukaisesti toteutetuista toimista mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kyseiset toimet on saatu päätökseen; ja

d) 

tiedot tämän direktiivin mukaisesti määrätyistä seuraamuksista, kun hallinnolliset ja tapauksen mukaan oikeudenkäyntimenettelyt on saatu päätökseen, ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta edellisen kalenterivuoden aikana määrättyjen seuraamusten osalta. Seuraamuksia koskevat tiedot on anonymisoitava siltä osin kuin ne sisältävät henkilötietoja.

3.  
Tämän artiklan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset säännöt 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen ilmoittamismenettelystä, mukaan lukien ilmoitettavien tietojen tyypit. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
4.  
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viranomaiset, joilla on pääsy 1 kohdassa tarkoitettuun sähköiseen raportointivälineeseen.

10 b artikla

Koulutus

Komissio helpottaa EMSAn avustuksella ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jäsenvaltioiden valmiuksien kehittämistä tarjoamalla tarvittaessa koulutusta viranomaisille, jotka vastaavat tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien rikkomuksien havaitsemisesta ja todentamisesta ja tällaisista rikkomuksista johtuvien rangaistusten tai muiden toimenpiteiden valvonnasta.

10 c artikla

Tietojen julkistaminen

1.  
Komissio asettaa julkisesti saataville jäsenvaltioiden 10 a artiklan mukaisesti ilmoittamiin tietoihin perustuvan ja säännöllisesti päivitettävän unionin laajuisen yleiskatsauksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja sen noudattamisen valvonnasta, kun hallinnolliset ja tapauksen mukaan oikeudenkäyntimenettelyt on saatu päätökseen. Seuraamuksia koskevat tiedot on anonymisoitava siltä osin kuin ne sisältävät henkilötietoja tai kaupallisesti arkaluonteisia tietoja. Kyseisen yleiskatsauksen on sisällettävä tämän direktiivin liitteessä II luetellut tiedot.
2.  
Komissio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä saatujen tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY ( 3 ) soveltamista.

10 d artikla

Mahdollisista rikkomisista ilmoittavien henkilöiden ja heidän henkilötietojensa suojelu

1.  
Komissio kehittää verkossa toimivan luottamuksellisen ulkoisen ilmoituskanavan, asettaa sen saataville ja ylläpitää sitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/1937 ( 4 ) tarkoitettujen ilmoitusten vastaanottamiseksi tämän direktiivin mahdollisista rikkomisista ja välittää tällaiset ilmoitukset edelleen asianomaisille jäsenvaltioille.
2.  
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaanottavat 1 kohdassa tarkoitetun kanavan kautta tehdyt ilmoitukset tämän direktiivin rikkomisesta, tutkivat ilmoitukset, ryhtyvät tarvittaessa toimiin niiden vuoksi, antavat ilmoituksista oikea-aikaisesti palautetta ja toteuttavat niihin liittyviä jatkotoimia direktiivin (EU) 2019/1937 mukaisesti.
3.  
Komissio voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 ( 5 ) 25 artiklan 1 kohdan c ja h alakohdan nojalla ja kyseisen asetuksen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti rajoittaa kyseisen asetuksen 4, 14–22, 35 ja 36 artiklan soveltamista sellaisen rekisteröidyn osalta, joka on tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kanavan kautta tehdyn ilmoituksen kohde tai joka mainitaan ilmoituksessa ja joka ei ole ilmoituksen tehnyt rekisteröity. Kyseistä rajoitusta voidaan soveltaa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen, jotta jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat tutkia ilmoituksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

▼M2 —————

▼M2

12 a artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.  

Komissio arvioi tätä direktiiviä viimeistään 6 päivänä heinäkuuta 2032. Kyseisen arvioinnin on perustuttava ainakin seuraaviin seikkoihin:

a) 

kokemukset tämän direktiivin täytäntöönpanosta;

b) 

jäsenvaltioiden 10 a artiklan mukaisesti ilmoittamat tiedot ja 10 c artiklan mukaisesti annettu unionin laajuinen yleiskatsaus;

c) 

tämän direktiivin vuorovaikutus meriympäristön suojelua ja meriturvallisuutta koskevan muun asiaankuuluvan kansainvälisen ja unionin oikeuden kanssa; ja

d) 

uusimmat tiedot ja tieteelliset havainnot.

2.  
Osana uudelleentarkastelua komissio arvioi mahdollisuutta muuttaa tarvittaessa tämän direktiivin soveltamisalaa ottaen huomioon Marpol 73/78 -yleissopimuksen nykyisten tai tulevien säännösten soveltamisalaan kuuluvan alusten aiheuttaman pilaantumisen, kuten mereen päätyvien muoviroskien, konttien ja muovipellettien, ehkäisemistä koskevat uudet tai päivitetyt kansainväliset normit.

▼M2

13 artikla

Komiteamenettely

1.  
Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2099/2002 ( 6 ) 3 artiklalla perustettu meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevä komitea (COSS-komitea). Kyseinen komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 ( *1 ) tarkoitettu komitea.
2.  
Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa ja asetuksen (EY) N:o 2099/2002 5 artiklaa.

▼M2 —————

▼M2

16 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  
Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2007 ja niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
2.  
Jäsenvaltiot, joilla ei ole suoraa pääsyä merelle tai joilla ei ole merisatamia, eivät ole velvollisia saattamaan tämän direktiivin 6 artiklaa ja 7 artiklan 2 kohtaa osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panemaan niitä täytäntöön.

▼B

17 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

18 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

▼M2



LIITE I

Ei-tyhjentävä luettelo 6 artiklassa tarkoitetuista sääntöjenvastaisuuksista ja tiedoista

1. Sääntöjenvastaisuudet, jotka liittyvät öljypäiväkirjaan ja muihin asiaankuuluviin päiväkirjoihin tai muihin mahdollisiin päästöihin liittyviin puutteisiin, jotka joko asianomainen jäsenvaltio, toinen jäsenvaltio tai satamavaltioiden harjoittamaa tarkastustoimintaa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan (Pariisin yhteisymmärryspöytäkirja) allekirjoittanut valtio on havainnut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/16/EY ( *2 ) mukaisissa tarkastuksissa aluksen aiemmassa käyntisatamassa.

2. Sääntöjenvastaisuudet, jotka liittyvät aluksella syntyvän jätteen toimittamiseen tai siitä ilmoittamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/883 ( *3 ) mukaisesti ja jotka tapahtuivat joko asianomaisessa jäsenvaltiossa tai aluksen aiemman käyntisataman jäsenvaltiossa.

3. Sääntöjenvastaisuudet, jotka liittyvät sellaisten päästönvähentämismenetelminä käytettävien pakokaasujen puhdistusjärjestelmien käyttöä koskevien kriteerien noudattamatta jättämiseen, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/802 ( *4 ) liitteessä II, jossa viitataan päätöslauselmassa MEPC.184(59) esitettyihin pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä koskeviin vuoden 2009 suuntaviivoihin, sellaisina kuin ne on korvattu päätöslauselmassa MEPC.340(77) esitetyillä pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä koskevilla vuoden 2021 suuntaviivoilla.

4. Kaikki toiselta jäsenvaltiolta saadut tiedot, jotka liittyvät mahdolliseen aluksesta peräisin olevaan laittomaan päästöön ja jotka on saatu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/59/EY ( *5 ) säädettyjen menettelyjen mukaisesti, mukaan lukien todisteet, jotka osoittavat tai joiden perusteella on perusteltua olettaa, että alus on tahallisesti päästänyt öljyä mereen tai muulla tavoin rikkonut Marpol 73/78 -yleissopimusta, mistä toisen jäsenvaltion rannikkoasema on ilmoittanut asianomaisen jäsenvaltion rannikkoasemille kyseisen direktiivin 16 artiklan mukaisesti, tai että on tapahtunut vaaratilanne tai onnettomuus, josta aluksen päällikkö on ilmoittanut asianomaisen jäsenvaltion rannikkoasemalle kyseisen direktiivin 17 artiklan mukaisesti.

5. Kaikki muut aluksen toimintaan osallistuvien henkilöiden, myös luotsien, antamat tiedot, jotka viittaavat tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden mahdolliseen rikkomiseen liittyviin sääntöjenvastaisuuksiin.



LIITE II

Direktiivin 10 c artiklassa tarkoitettuun komission julkaisemaan unionin laajuiseen yleiskatsaukseen sisällytettävät tiedot

1. Komission 10 c artiklan mukaisesti julkaisemassa unionin laajuisessa yleiskatsauksessa on esitettävä kustakin jäsenvaltion todentamasta ja vahvistamasta pilaantumistapahtumasta seuraavat tiedot:

a) 

tapahtuman päivämäärä;

b) 

tapahtumaan osallisena olleen aluksen tunnistetiedot;

c) 

pilaantumistapahtuman sijaintitiedot (leveys- ja pituusaste);

d) 

tarvittaessa pilaantumistapahtuman laajuus (pilaantuneen alueen pinta-ala ja pituus);

e) 

ympäristöä pilaavan aineen tyyppi;

f) 

jäsenvaltiot, joita asia koskee;

g) 

kuvaus pilaantumistapahtuman todentamistoimista;

h) 

todentamistoimien päivämäärä ja kellonaika ja todentamistoimiin käytetyt resurssit;

i) 

tiedot määrätystä hallinnollisesta seuraamuksesta.

2. Komission 10 c artiklan mukaisesti julkaisemassa unionin laajuisessa yleiskatsauksessa on esitettävä kustakin jäsenvaltiosta seuraavat yhdistetyt tiedot:

a) 

havaittujen mahdollisten CleanSeaNet-pilaantumistapahtumien lukumäärä;

b) 

jäsenvaltion paikan päällä todentamien mahdollisten CleanSeaNet-pilaantumistapahtumien lukumäärä;

c) 

jäsenvaltion muilla keinoin todentamien mahdollisten CleanSeaNet-pilaantumistapahtumien lukumäärä;

d) 

todentamisen jälkeen vahvistettujen pilaantumistapahtumien lukumäärä (alueittain: aluevedet, talousvyöhyke, aava meri);

e) 

tunnistettujen rikkojien lukumäärä;

f) 

niiden tapausten lukumäärä, joissa on määrätty seuraamuksia.

3. Ainoastaan tiedoksi tarkoitettu Marpol 73/78 -yleissopimuksen asiaankuuluvista osista laadittu yhteenveto, joka on saatettava ajan tasalle aina, kun Marpol 73/78 -yleissopimukseen tehdään muutoksia, jotka ovat merkityksellisiä tämän direktiivin kannalta.


( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1203, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2024, ympäristön suojelusta rikosoikeudellisin keinoin ja direktiivien 2008/99/EY ja 2009/123/EY korvaamisesta (EUVL L, 2024/1203, 30.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1203/oj).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/59/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 93/75/ETY kumoamisesta (EYVL L 208, 5.8.2002, s. 10).

( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).

( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).

( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

( 6 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2099/2002, annettu 5 päivänä marraskuuta 2002, meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän komitean (COSS-komitea) perustamisesta sekä meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä koskevien asetusten muuttamisesta (EYVL L 324, 29.11.2002, s. 1).

( *1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

( *2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 57).

( *3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/883, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista, direktiivin 2010/65/EU muuttamisesta ja direktiivin 2000/59/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 116).

( *4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/802, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 58).

( *5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/59/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 93/75/ETY kumoamisesta (EYVL L 208, 5.8.2002, s. 10).