SOPIMUS TULLITARIFFEJA JA KAUPPAA KOSKEVAN YLEISSOPIMUKSEN 1994 VI ARTIKLAN SOVELTAMISESTA

JÄSENET SOPIVAT SEURAAVAA:

OSA I

Artikla 1

Periaatteet

Polkumyyntiä ehkäiseviä toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan GATT 1994 -sopimuksen VI artiklassa määrättyjen olosuhteiden vallitessa ja tutkimusten perusteella, jotka on pantu vireille (1) ja suoritettu tämän sopimuksen määräysten mukaisesti. Seuraavat määräykset koskevat GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan soveltamista siltä osin kuin toimenpiteisiin ryhdytään polkumyynnin ehkäisemistä koskevan lainsäädännön tai säännösten perusteella.

Artikla 2

Polkumyynnin määrittely

2.1 Tämän sopimuksen tarkoittamassa mielessä tuotetta on katsottava myytävän polkumyynnillä, toisin sanoen saatettavan kaupaksi toiseen maahan normaaliarvoansa alempaan hintaan, jos maasta toiseen viedyn tuotteen vientihinta on alempi kuin tavanomaisessa kaupankäynnissä sovellettu vastaavan tuotteen vertailukelpoinen hinta silloin, kun tuote on tarkoitettu viejämaan kulutukseen.

2.2 Silloin kun viejämaan kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä ei myydä vastaavaa tuotetta tai kun viejämaankotimarkkinoiden erityisestä markkinatilanteesta tai myynninvähäisyydestä johtuen (2) tällaisen myynnin perusteella ei voida tehdä asianmukaista vertailua, polkumyyntimarginaali on määritettävä vertaamalla 2.1 kohdassa mainittua vientihintaa vastaavan tuotteen vertailukelpoiseen hintaan silloin, kun tuote on viety asianmukaiseen kolmanteen maahan, jos hinta on edustava, tai alkuperämaan tuotantokustannuksiin, joihin on lisättykohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja muita kustannuksia sekä voittoa.

2.2.1 Kun vastaavaa tuotetta myydään viejämaan kotimarkkinoilla tai kolmanteen maahan hinnoilla, jotka ovat alhaisempia kuin tuotannon (kiinteät ja muuttuvat) yksikkökustannukset, joihin on lisätty myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia, myynnin voidaan katsoa poikkeavan hinnan vuoksi tavanomaisesta kaupankäynnistä. Tällainen myynti voidaan jättää huomiotta normaaliarvoa määritettäessä silloin, kun viranomaiset (3) katsovat että tällaista myyntiä on tapahtunut pitkän ajanjakson kuluessa 4) (4) huomattavassa määrin (5) ja hinnoilla, joilla ei voida kattaa kaikkia kustannuksia kohtuullisen ajankuluessa. Jos hinnat, jotka ovat myyntihetkellä kustannuksia alhaisempia, ylittävät tutkimusjakson kustannuksien painotetun keskiarvon, on niiden katsottava kattavan kustannukset kohtuullisen ajan kuluessa.

2.2.1.1 Tämän artiklan 2 kohdassa kustannukset on tavallisesti laskettava tutkittavana olevan viejän tai valmistajan kirjaamien tietojen pohjalta, mikäli tällaiset tiedot ovat viejämaassa yleisesti hyväksyttyjen kirjanpito periaatteidenmukaisia ja ne antavat kohtuullisen hyvän käsityksen kyseisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin liittyvistä kustannuksista. Viranomaisten on otettava huomioon kaikki saatavissa oleva, kustannusten asianmukaisesta kohdentamisesta kertova aineisto. Tähän aineistoon sisältyy viejän tai valmistajan tutkimusten aikana toimittama aineisto, jos viejä tai valmistaja on käyttänyt tällaista kohdentamista todenperäisesti, erityisesti mitä tulee asianmukaisten kuoletuksia ja poistoja koskevien jaksojen sekä pääomamenoja ja muita kehittämiskustannuksia koskevien vähennysten määrittelemiseen. Kustannuksia oikaistaan asianmukaisesti niiden uusiutumattomien kustannuserien suhteen, jotka hyödyntävät tulevaa ja/tai nykyistä tuotantoa, tai niiden olosuhteiden suhteen, joissa tutkimusjakson kustannuksiin liittyy perustamistoiminta (6), mikäli tämän alakohdan mukainen kustannusten kohdentaminen ei vielä ole sitä toteuttanut.

2.2.2 Tämän artiklan 2 kohdassa hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten sekä voittoa varten lisättyjen määrien on perustuttava tosiasialliseen tietoon, joka pohjautuu tutkittavana olevan valmistajan tai viejän vastaavan tuotteen valmistamiseen ja myyntiin tavanomaisessa kaupankäynnissä. Milloin näitä määriä ei voi määrittää tältä pohjalta, ne voidaan määrittää käyttäen seuraavia perusteita:

i) kyseisen viejän tai valmistajan maksamat ja saamat todelliset rahamäärät saman yleisen luokan tuotteiden valmistuksessa ja myynnissä alkuperämaan kotimarkkinoilla;

ii) tutkimuksen alaisina olevien muiden viejien ja valmistajien maksamien ja saamien todellisten rahamäärien painotettu keskiarvo vastaavan tuotteen valmistuksessa ja myynnissä alkuperämaan kotimarkkinoilla;

iii) mikä tahansa muu hyväksyttävä menetelmä edellyttäen, että siten määritetty voiton määrä ei ylitä voittoa, jonka muut viejät tai valmistajat tavallisesti saavat samaan yleiseen luokkaan kuuluvien tuotteiden myynnissä alkuperämaan kotimarkkinoilla.

2.3 Milloin vientihintaa ei ole olemassa tai asianomaiset viranomaiset katsovat, että vientihinta ei ole luotettava sen vuoksi, että viejän ja tuojan tai kolmannen osapuolen välillä on olemassa yhtiösuhde tai hyvitysjärjestely, vientihinta voidaan laskea sen hinnan pohjalta, jolla maahan tuodut tuotteet myydään ensimmäiselle riippumattomalle ostajalle, tai mikäli tavaroita ei myydä riippumattomalle ostajalle tai samanlaisessa kunnossa kuin ne tuotiin maahan, sellaiselta hyväksyttävältä pohjalta, jonka viranomaiset määräävät.

2.4 Vientihinnan ja normaaliarvon välillä on tehtävä oikeudenmukainen vertailu. Tämä vertailu on tehtävä kaupan samassa portaassa, yleensä vapaasti tehtaalla, ja mahdollisimman samanaikaisten myyntien suhteen. Kussakin tapauksessa on asianmukaisesti otettava huomioon, kunkin tapauksen asianhaarat tutkien, hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet, mukaan lukien eroavuudet myyntiolosuhteissa ja -ehdoissa, verotuksessa, kaupan portaissa, määrissä, fyysisissä ominaispiirteissä ja kaikki muut eroavuudet, joiden on myös osoitettu vaikuttavan hintojen vertailukelpoisuuteen (7). Tämänartiklan 3 kohdassa mainituissa tapauksissa tulisi myös ottaa huomioon kustannukset, mukaan lukien verot ja tullit, jotka on maksettu maahan tuonnin ja jälleenmyynnin välisenä aikana samoin kuin tavaran arvoon lisätty voitto. Jos näissä tapauksissa hinnan vertailukelpoisuuteen on vaikutettu, viranomaisten on laskettava normaaliarvo siinä kaupan portaassa, joka vastaa laskennallisen vientihinnan kaupan porrasta, tai tehtävä tässä kohdassa perusteltu asianmukainen poisto. Viranomaisten on ilmoitettava kyseisille osapuolille, mitkä tiedot ovat tarpeen oikeudenmukaisen vertailun varmistamiseksi, eivätkä ne saa asettaa kohtuutonta näyttövelvollisuutta näille osapuolille.

2.4.1 Milloin 4 kohdassa tarkoitettu hintavertailu vaatii valuutan muuntamista, on muuntamisessa käytettävä myyntipäivän (8) muuntokurssia. Mikäli ulkomaanvaluutan myynti termiinimarkkinoilla on suoraan kytkettynä kyseiseen vientinä tapahtuvaan myyntiin, on käytettävä termiinikaupan muuntokursseja. Muuntokurssien vaihteluja ei oteta huomioon, ja tutkimuksessa viranomaisten on annettava viejille vähintään 60 päivää vientihintojen korjaamiseksi niin,että niissä heijastuvat tutkimusjakson aikana muuntokursseissa tapahtuneet pitkän aikavälin muutokset.

2.4.2 Ellei tämän artiklan oikeudenmukaista vertailua koskevasta 4 kohdasta muuta johdu, polkumyynti marginaalien olemassaolo tutkimusvaiheen aikana on tavallisesti todettava normaaliarvon painotetun keskiarvon ja kaikkien vertailukelpoisten vientitapahtumien hintojen painotetun keskiarvon välisellä vertailulla tai normaaliarvon ja vientihintojen välisellä vertailulla kunkin liiketapahtuman osalta. Painotettuun keskiarvoon perustuvaa normaaliarvoa voidaan verrata yksittäisten vientitapahtumien hintoihin, jos viranomaiset havaitsevat vientihintojen muodostelman, joka poikkeaa merkittävästi eri ostajien, alueiden ja ajanjaksojen kesken, ja jos ne saavat selvityksen siitä, miksi tällaiset eroavaisuudet eivät voi tulla asianmukaisesti huomioon otetuksi painotettujen keskiarvojen tai liiketapahtumien keskinäisessä vertailussa.

2.5 Mikäli tuotteita ei ole tuotu tuojajäsenen alueelle suoraan alkuperämaasta vaan kolmannen maan kautta, hintaa, jolla tuotteet on myyty viejämaasta tuojajäsenen alueelle, on tavallisesti verrattava viejämaassa voimassa olevaan vertailukelpoiseen hintaan. Vertailu voidaan kuitenkin tehdä alkuperämaan hintaan, jos esimerkiksi tuote on pelkästään kuljetettu meritse viejämaan kautta tai sellaista tuotetta ei tuoteta viejämaassa tai viejämaassa ei ole olemassa vertailukelpoista hintaa tuotteelle.

2.6 Tässä sopimuksessa ilmaisun "vastaava tuote" on tulkittava tarkoittavan tuotetta, joka on identtinen, toisin sanoen kaikissa suhteissa samanlainen kuin kysymyksessä oleva tuote tai, sellaisen tuotteen puuttuessa, muu tuote, joka, vaikka se ei ole kaikissa suhteissa samanlainen, muistuttaa ominaispiirteiltään kyseistä tuotetta.

2.7 Tämä artikla ei vaikuta GATT 1994 -sopimuksen II liitteessä olevan VI artiklan 1 kohtaa koskevaan toiseen täydentävään määräykseen.

Artikla 3

Vahingon toteaminen (9)

3.1 GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan tarkoittamassa mielessä on vahingon toteamisen perustuttava selkeään näyttöön ja siihen on sisällyttävä puolueeton tarkastelu sekä a) polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrästä ja polkumyynnillä tapahtuvan tuonninvaikutuksesta vastaavien tuotteiden hintoihin kotimaan markkinoilla, että b) tämän tuonnin seurausvaikutuksista tällaisten tuotteiden kotimaisiin valmistajiin.

3.2 Polkumyyntinä tapahtuvan tuonnin määrän osalta tutkintaviranomaisten on harkittava, onko polkumyynnillä tapahtuva tuonti lisääntynyt merkittävästi joko absoluuttisesti tai suhteessa tuojajäsenen tuotantoon tai kulutukseen. Tutkiessaan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta hintoihin tutkintaviranomaisten on harkittava, onko polkumyynnillä tapahtuva tuonti merkittävästi alentanut hintoja verrattuna vastaavan tuotteen hintoihin tuojajäsenen alueella, tai onko sellaisen tuonnin vaikutuksesta muutoin ilmennyt huomattavaa hintojen laskua tai onko tämä tuonti muuten huomattavassa määrin estänyt sellaisia hinnankorotuksia, jotka muuten olisi tehty. Yksi tai useampi näistä tekijöistä ei välttämättä ole ratkaiseva.

3.3 Milloin useammasta kuin yhdestä maasta tapahtuvaa tuotteen tuontia tutkitaan samanaikaisesti polkumyynnistä, tutkintaviranomaiset voivat arvioida tällaisten tuontituotteiden vaikutuksia kumulatiivisesti vain, jos ne katsovat, että a) kustakin maasta tapahtuvan tuonnin suhteen osoitettu polkumyyntimarginaali ylittää 5 artiklan 8 kohdassa määritellyn vähimmäistason (de minimis) ja että yhdestäkään maasta tapahtuvan tuonnin määrä ei ole vähäpätöinen, ja b) tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi on asianmukaista, mitä tulee kilpailuolosuhteisiin tuotujen tuotteiden välillä ja kilpailuolosuhteisiin tuotujen tuotteiden ja vastaavan kotimaisen tuotteen välillä.

3.4 Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin haittavaikutuksia asianomaiseen kotimaan tuotannonalaan on otettava huomioon kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttavat tuotannonalan tilaan, kuten myynnin todellinen ja mahdollinen supistuminen, voitto, tuotanto, markkinaosuus, tuottavuus, investointien kannattavuus tai kapasiteetin käyttöaste, kotimarkkinahintoihin vaikuttavat tekijät, polkumyyntimarginaalin suuruus, todelliset ja mahdolliset kielteiset vaikutukset rahavirtoihin, varastoihin, työllisyyteen, palkkoihin, kasvuun, pääoman saantiin tai investointien tekemiseen. Tämä luettelo ei ole tyhjentävä eikä yksi tai useampi näistä tekijöistä välttämättä ole ratkaiseva.

3.5 Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin on todistettavasti polkumyynnin vaikutuksesta, kuten 2 ja 4 kohdassa määrätään, aiheutettava vahinkoa tämän sopimuksen tarkoittamassa mielessä. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja kotimaiselle tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden osoittamisen on perustuttava kaikkien olennaisten todistusaineistojen tutkimiseen viranomaisten puolesta. Viranomaisten on polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tutkittava kaikki muut tunnetut tekijät, jotka aiheuttavat samaan aikaan vahinkoa kotimaiselle tuotannonalalle, eikä näiden tekijöiden aiheuttamaa vahinkoa tule lukea polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin syyksi. Tässä merkityksessä olennaisia tekijöitä voivat olla muun muassa muun kuin polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja hinnat, kysynnän supistuminen tai kulutustottumusten muutokset, rajoittavat kauppatavat ja kilpailu ulkomaisten ja kotimaisten valmistajien välillä, teknologian kehitys ja kotimaisen tuotannonalan vientisaavutukset ja tuottavuus.

3.6 Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutus on arvioitava suhteessa vastaavan tuotteen kotimaiseen tuotantoon silloin, kun saatavissa olevat tiedot tekevät mahdolliseksi tämän tuotannon erillisen tunnistamisen sellaisten tunnusmerkkien perusteella kuin tuotantomenetelmät, myyntitulokset ja voitot. Jos kyseisen tuotannon erillinen tunnistaminen ei ole mahdollista, polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutus on arvioitava tarkastelemalla sellaisen mahdollisimman rajoitetun, vastaavan tuotteen sisältävän tuoteryhmän tuotantoa, josta tarvittavat tiedot ovat saatavissa.

3.7 Olennaisen vahingon uhkan määrittelyn on perustuttava tosiasioihin eikä pelkkiin väitteisiin, arveluihin tai etäisiin mahdollisuuksiin. Olosuhteiden muutoksen, joka loisi tilanteen, missä polkumyynti aiheuttaisi vahinkoa, on oltava selvästi nähtävissä ja uhkaava (10). Päättäessään olennaisen vahingon uhkan olemassaolosta viranomaisten tulisi muun muassa tarkastella sellaisia tekijöitä kuin:

i) polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin merkittävä kasvu kotimarkkinoilla, joka on todennäköisesti osoitus tuonnin huomattavasta kasvusta;

ii) riittävän vapaasti käytettävissä oleva tai uhkaava viejän kapasiteetin huomattava kasvu, joka on todennäköisesti osoitus polkumyynnillä tapahtuvan viennin huomattavasta kasvusta tuojajäsenen markkinoilla, ottaen huomioon muiden vientimarkkinoiden kyvyn ottaa vastaan lisävientiä;

iii) jos tuonti tapahtuu hinnoilla, joilla tulee olemaan huomattava alentava vaikutus kotimarkkinoiden hintoihin ja jotka lisäisivät todennäköisesti edelleen tuonnin kysyntää; ja

iv) tutkittavana olevan tuotteen varastot.

Mikään näistä tekijöistä ei välttämättä yksinään ole ratkaiseva, vaan tarkasteltujen tekijöiden tulee yhdessä johtaa siihen johtopäätökseen, että polkumyynnillä edelleen tapahtuva vienti on uhkaavaa ja että mikäli suojatoimiin ei ryhdytä, siitä aiheutuu olennaista vahinkoa.

3.8 Niissä tapauksissa, joissa polkumyynnillä tapahtuva tuonti uhkaa aiheuttaa olennaista vahinkoa, polkumyyntiä ehkäisevien toimenpiteiden soveltamista on harkittava ja niistä päätettävä erityisellä huolella.

Artikla 4

Kotimaisen tuotannonalan määritelmä

4.1 Tämän sopimuksen tarkoittamassa mielessä käsitteen "kotimainen tuotannonala" on tulkittava tarkoittavan vastaavien tuotteiden kotimaisia valmistajia kokonaisuutena tai niitä valmistajia, joiden yhteinen tuotanto muodostaa pääosan sanottujen tuotteiden koko kotimaisesta tuotannosta paitsi että,

i) milloin tuottajat ovat etuyhteydessä (11) viejiin tai tuojiin tai ovat itse väitetyn polkumyynnin alaisen tuotteen maahantuojia, ilmaisun "kotimainen tuotannonala" voidaan tulkita käsittävän muut valmistajat;

ii) poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenen alue voidaan kyseisen tuotannon osalta jakaa kahteen tai useampaan kilpailevaan markkina-alueeseen ja kullakin markkina-alueella olevat valmistajat voidaan katsoa erillisiksi tuotannonaloiksi, mikäli a) tällaisella markkina-alueella olevat valmistajat myyvät kaiken tai melkein kaiken kyseisen tuotteensa tuotannon tällä markkina-alueella ja mikäli b) muualla jäsenen alueella sijaitsevat, kyseisen tuotteenvalmistajat eivät huomattavassa määrin tyydytä kysyntää tällä markkina-alueella. Tällaisissa olosuhteissa vahingon voidaan katsoa olevan olemassa, vaikka suurinta osaa koko kotimaisesta tuotannonalasta vahinko ei ole koskettanut edellyttäen, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti on keskittynyt sanotunlaiselle eristetylle markkina-alueelle ja edellyttäen, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttaa vahinkoa valmistajille, jotka vastaavat kaikesta tai melkein kaikesta tuotannosta tällaisella markkina-alueella.

4.2 Milloin kotimaisen tuotannonalan on tulkittu käsittävän tietyn alueen valmistajat, toisin sanoen 1 ii) kohdassa määritellyn markkina-alueen valmistajat, polkumyyntitullia on kannettava (12) ainoastaan sellaisista kyseisistä tuotteista, jotka on toimitettu lopulliseen kulutukseen tälle alueelle. Milloin tuojajäsenen perustuslaki ei salli polkumyyntitullin kantamista sanotunlaisin perustein, tuojajäsen voi kantaa polkumyyntitullia ilman rajoituksia ainoastaan, jos a) viejille on annettu mahdollisuus lopettaa polkumyyntihinnoilla asianomaiselle alueelle tapahtuva vienti tai muuten antaa 8 artiklan mukaiset vakuutukset, eikä tässä suhteessa asianmukaisia vakuutuksia ole heti annettu, ja jos b) tällaista tullia ei voida kantaa vain määrättyjen, kysyntää sanotulla alueella tyydyttävien valmistajien tuotteilta.

4.3 Mikäli kaksi maata tai useampi maa GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan 8 a) kohdan määräysten mukaisesti on saavuttanut sellaisen yhdentymisen asteen, että niillä on yhden yhtenäisen markkina-alueen tunnusmerkit, koko yhdentymisalueen tuotannonalaa on pidettävä edellä 1 kohdassa tarkoitettuna kotimaisena tuotannonalana.

4.4 Tähän artiklaan on sovellettava 3 artiklan 6 kohdanmääräyksiä.

Artikla 5

Vireillepano ja sen jälkeinen tutkimus

5.1 Lukuun ottamatta mitä määrätään tämän artiklan 6 kohdassa tutkimus minkä tahansa väitetyn polkumyynnin olemassaolon, määrän ja vaikutuksen määrittelemiseksi voidaan panna vireille asianomaisen kotimaisen tuotannonalan tekemän tai sen puolesta tehdyn kirjallisen pyynnön perusteella.

5.2 Edellä 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön on sisällettävä todistusaineistoa a) polkumyynnistä, b) tämän sopimuksenmukaisesti tulkitusta GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan tarkoittamasta vahingosta ja c) polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja väitetyn vahingon välisestä syy-yhteydestä. Pelkkä väite, joka ei perustu asianmukaiseen todistusaineistoon, ei riitä täyttämään tämän kohdan vaatimuksia. Pyynnön on sisällettävä sellaista tietoa, joka on kohtuudella pyynnön tekijän saatavilla seuraavista seikoista:

i) pyynnön tekijän henkilöllisyys ja kuvaus pyynnön tekijän valmistaman vastaavan tuotteen kotimaisen tuotannon määrästä ja arvosta. Mikäli kirjallinen pyyntö tehdään kotimaisen tuotannonalan puolesta, pyynnössä on identifioitava se tuotannonala, jonka puolesta pyyntö tehdään, luetteloimalla kaikki tunnetut vastaavan tuotteen kotimaiset valmistajat (tai vastaavan tuotteen kotimaisten valmistajien järjestöt) ja kuvaamalla mahdollisimman tarkasti vastaavan tuotteen kotimaisen tuotannon määrän ja arvon, jonka tuotannosta tällaiset valmistajat vastaavat;

ii) täydellinen kuvaus väitetyn polkumyynnin alaisesta tuotteesta, kyseisen alkuperä- tai viejämaan nimi tai alkuperä- tai viejämaiden nimet, jokaisen tiedetyn viejän tai ulkomaisen valmistajan henkilöllisyys ja luettelo tiedetyistä henkilöistä, jotka tuovat kyseistä tuotetta;

iii) tietoa niistä hinnoista, joilla kyseistä tuotetta myydään silloin, kun se on tarkoitettu kulutukseen alkuperämaan tai -maiden tai viejämaan tai -maiden kotimarkkinoilla (tai, silloin kun se on tarkoituksenmukaista, tietoa niistä hinnoista, joilla tuotetta myydään alkuperämaasta tai -maista tai viejämaasta tai -maista kolmanteen maahan tai maihin tai tietoa tuotteen laskennallisesta arvosta) ja tietoa vientihinnoista tai, silloin kun se on tarkoituksenmukaista, hinnoista, joilla tuote on myyty ensimmäiselle riippumattomalle ostajalle tuojamaan alueella;

iv) tietoa polkumyynnillä tapahtuvaksi väitetyn tuonninmäärän kehityksestä, tällaisen tuonnin vaikutuksesta vastaavan tuotteen hintoihin kotimaisilla markkinoilla ja tuonnin seurausvaikutuksesta kotimaiseen tuotannonalaan kaikkien niiden tekijöiden ja seikkojen mukaisesti, jotka vaikuttavat tuotannonalan tilaan, kuten 3 artiklan 2 ja 4 kohdassa lueteltujen tekijöiden.

5.3 Viranomaisten on tutkittava pyynnössä annetun todistusaineiston täsmällisyys ja riittävyys päättääkseen siitä, onko riittävästi näyttöä tutkimuksen vireillepanemiseksi.

5.4 Tutkimus pannaan vireille 1 kohdan mukaisesti vain, jos viranomaiset päättävät tutkittuaan vastaavan tuotteen kotimaisten valmistajien esittämän pyynnön saaman tuen tai vastustuksen (13), että pyyntö on kotimaisen tuotannonalan tekemä tai sen puolesta tehty (14). Pyyntö katsotaan "kotimaisen tuotannonalan tekemäksi tai sen puolesta tehdyksi", jos sitä tukevat ne kotimaiset valmistajat, joiden yhteinen tuotanto on yli 50 prosenttia sen vastaavan tuotteen kokonaistuotannosta, jota valmistaa se osa kotimaista tuotannonalaa, joka joko tukee tai vastustaa pyyntöä. Tutkimusta ei kuitenkaan tule panna vireille, mikäli pyyntöä selvästi tukevat kotimaiset valmistajat vastaavat alle 25 prosenttia kotimaisen tuotannonalan valmistaman vastaavan tuotteen kokonaistuotannosta.

5.5 Viranomaisten on vältettävä tutkimuksen vireillepanemista koskevan pyynnön julkistamista, jos tutkimuksen vireillepanosta ei ole päätetty. Viranomaisten on kuitenkin tehtävä ilmoitus kyseisenviejäjäsenen hallitukselle saatuaan asianmukaisesti todistusaineistolla vahvistetun pyynnön ja ennen tutkimuksen vireillepanemista.

5.6 Mikäli asianomaiset viranomaiset erityisissä olosuhteissa päättävät panna tutkimuksen vireille ilman kotimaisen tuotannonalan tekemää tai sen puolesta tehtyä kirjallista pyyntöä tällaisen tutkimuksen vireillepanemiseksi, on tutkimukseen ryhdyttävä ainoastaan, mikäli on riittävää todistusaineistoa polkumyynnistä, vahingosta ja syy-yhteydestä 2 kohdan mukaisesti tutkimuksen vireillepanon oikeuttamiseksi.

5.7 Polkumyyntiä ja vahinkoa koskevaa todistusaineistoa on tutkittava samanaikaisesti a) päätettäessä tutkimuksen vireillepanosta ja b) sen jälkeen tutkimuksen aikana viimeistään siitä päivänmäärästä alkaen, jolloin tämän sopimuksen määräystenmukaisesti väliaikaisia toimenpiteitä voidaan aikaisintaan soveltaa.

5.8 Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö on hylättävä ja tutkimus keskeytettävä heti, kun asianomaiset viranomaiset ovat vakuuttuneita siitä, ettei polkumyynnistä tai vahingosta ole olemassa riittävää todistusaineistoa, joka oikeuttaisi jatkamaan tutkimuksia. Polkumyyntitutkimukset, joissa viranomaiset toteavat, että polkumyyntimarginaali on vähimmäistasoa (de minimis) tai että polkumyynnin alaisen tuonnin todellinen tai odotettavissa oleva määrä tai vahinko on vähäinen, on välittömästi keskeytettävä. Polkumyyntimarginaalin katsotaan olevan vähimmäistasoa (de minimis), jos se on vähemmän kuin 2 prosenttia, ilmaistuna prosentteina vientihinnasta. Polkumyynnin alaisen tuonnin määrän katsotaan tavallisesti olevan vähäistä, jos tietystä maasta polkumyynnillä tapahtuva tuonnin osuus on alle 3 prosenttia vastaavan tuotteen tuonnista tuojajäsenen alueelle paitsi jos maat, joista kunkin osuus on alle 3 prosenttia vastaavan tuotteentuonnista tuojajäsenen, vastaavat yhdessä yli 7 prosenttia vastaavan tuotteen tuonnista tuojajäsenen alueelle.

5.9 Polkumyyntiä koskeva tutkimus ei saa estää tulliselvityksen suorittamista.5.10 Tutkimukset on saatettava loppuun poikkeustapauksia lukuun ottamatta vuoden kuluessa niiden vireillepanosta ja viimeistään 18 kuukauden kuluttua.

Artikla 6

Todistusaineisto

6.1 Kaikille, jotka ovat asianosaisia polkumyyntiä ehkäisevässä tutkimuksessa, on ilmoitettava viranomaisten edellyttämistä tiedoista ja annettava riittävä tilaisuus esittää kirjallisesti koko se todistusaineisto, jota ne pitävät asiaankuuluvana kyseisen tutkimuksen yhteydessä.

6.1.1 Viejille tai ulkomaisille valmistajille, jotka saavat polkumyyntitutkimusta koskevia kyselylomakkeita, on annettava vähintään 30 päivää vastaamista varten (15). Jokaista pyyntöä, jolla anotaan jatkoaikaa 30 päivän jaksoon, on tarkasteltava asianmukaisesti ja tällainen jatkoaika olisi, mikäli käytännössä mahdollista, myönnettävä aina ilmoitetusta syystä.

6.1.2 Ellei luottamuksellisten tietojen suojaamista koskevasta vaatimuksesta muuta johdu, asianosaisen kirjallisesti esittämä todistusaineisto on välittömästi saatettava muiden tutkimukseen osallistuvien asianosaisten käyttöön.

6.1.3 Heti kun tutkimus on pantu vireille, viranomaisten on toimitettava saamansa 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kirjallinen pyyntö kokonaisuudessaan tiedetyille viejille (16) ja viejäjäsenen viranomaisille ja saatettava se pyydettäessä muiden asianosaisten käyttöön. Luottamuksellisten tietojen suojaamista koskeva vaatimus on otettava asianmukaisesti huomioon 5 kohdan mukaisesti.

6.2 Polkumyyntitutkimuksen aikana kaikilla asianosaisilla on oltava täysi mahdollisuus etujensa puolustamiseen. Tämän vuoksi viranomaisten on pyynnöstä varattava kaikille asianosaisille tilaisuus tavata vastakkaisia etuja ajavia osapuolia niin, että nämä voivat esittää vastakkaisia mielipiteitä ja tehtyjä väitteitä kumoavia näkökohtia. Tällaisen tilaisuuden varaamisessa on otettava huomioon luottamuksellisuuden säilyttämisen tarve sekä osapuolten mukavuusnäkökohdat. Millään osapuolella ei ole velvollisuutta osallistua kokoukseen, eikä tällainen osallistumatta jättäminen saa ennakkoon vaikuttaa haitallisesti osapuolten asiaan. Asianosaisilla on myös oltava oikeus, silloin kun se on aiheellista, antaa muuta tietoa suullisesti.

6.3 Viranomaisten on otettava huomioon 2 kohdassa tarkoitettu suullinen tieto vain siinä määrin, kuin se myöhemmin tuotetaan kirjallisessa muodossa ja saatetaan muiden asianosaisten käyttöön 1.2 alakohdan mukaisesti.

6.4 Viranomaisten on aina kun käytännössä mahdollista varattava ajankohtainen tilaisuus kaikille asianosaisille saada tiedokseen kaiken sen aineiston, joka on merkityksellinen heidän asiansa esittämiselle, joka ei ole 5 kohdassa määritellyllä tavalla luottamuksellista ja jota viranomaiset käyttävät polkumyyntitutkimuksissa, sekä valmistaa tämän tietoaineiston pohjalta esityksiä.

6.5 Kaikkea luonteeltaan luottamuksellista tietoa (esimerkiksi koska sen paljastaminen merkitsisi kilpailijoille huomattavaa kilpailullista etua tai koska sen paljastamisella olisi selvästi epäsuotuisa vaikutus tiedon antaneeseen henkilöön tai henkilöön, jolta tiedon antaja on tiedon saanut) samoin kuin tietoa, jonka tutkimuksen osapuolet ovat antaneet luottamuksellisesti, on viranomaisten ilmoitetusta hyvästä syystä käsiteltävä luottamuksellisena. Tällaista tietoa ei saa paljastaa ilman sen antaneen osapuolen nimenomaista lupaa (17).

6.5.1 Viranomaisten on pyydettävä luottamuksellisia tietoja antaneita osapuolia toimittamaan niistä julkaistavissa olevia yhteenvetoja. Tällaisten yhteenvetojen on oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta luottamuksellisesti annetun tiedonkeskeinen sisältö voidaan kohtuullisesti ymmärtää. Poikkeuksellisissa olosuhteissa nämä osapuolet voivat osoittaa, että tällaisesta tiedosta ei voida laatia yhteenvetoja. Tällaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa on annettava lausunto niistä syistä, joiden vuoksi yhteenveto ei ole mahdollinen.

6.5.2 Jos viranomaiset katsovat, ettei luottamuksellisuutta koskeva pyyntö ole perusteltu, ja jos tiedon antaja ei ole joko halukas julkaisemaan tietoa tai antamaan lupaa sen julkaisemiseen yleistetyssä tai lyhennetyssä muodossa, viranomaiset voivat jättää tällaisen tiedon huomiotta, ellei muuten voida tyydyttävästi osoittaa sopivia lähteitä apuna käyttäen, että tieto on oikea (18).

6.6 Lukuun ottamatta 8 kohdassa määrättyjä olosuhteita, viranomaisten on tutkimuksen aikana vakuututtava niiden tietojen täsmällisyydestä, joita ne saavat asianosaisilta ja joihin niiden päätökset perustuvat.

6.7 Todetakseen annetun tiedon oikeaksi tai saadakseen lisää tietoa yksityiskohdista viranomaiset voivat suorittaa tarpeellisia tutkimuksia muiden jäsenten alueella edellyttäen, että ne saavat siihen asianomaisten yritysten suostumuksen ja että ne ilmoittavat asiasta kyseisen jäsenen hallituksen edustajille ja että kyseinen jäsen ei vastusta tutkimusta. Liitteen I mukaisia toimenpiteitä sovelletaan toisten jäsenten alueilla tehtäviin tutkimuksiin. Jos luottamuksellisen tiedon suojaamista koskevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, viranomaisten on saatettava tällaisten tutkimusten tulokset niiden yritysten saataville, joita ne koskevat, tai ilmoitettava niistä 9 kohdan mukaisesti näille yrityksille, ja viranomaiset voivat saattaa tällaiset tulokset pyynnön tekijöiden saataville.

6.8 Tapauksissa, joissa joku asianosaisista evää tarvittavien tietojen saannin tai ei muuten anna tarvittavia tietoja kohtuullisen ajan kuluessa tai huomattavalla tavalla estää tutkimuksia, voidaan väliaikainen ja lopullinen myönteinen tai kielteinen päätös tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Liitteen II määräykset on otettava huomioon tätä kohtaa sovellettaessa.

6.9 Viranomaisten on ennen lopullisen päätöksen tekemistä tiedotettava kaikille asianosaisille niistä keskeisistä käsiteltävinä olevista tosiasioista, joiden perusteella päätetään lopullisten toimenpiteiden soveltamisesta. Tällainen ilmoitus olisi tehtävä riittävän ajoissa, jotta osapuolet voivat puolustaa etujaan.

6.10 Viranomaisten on yleensä määrättävä yksilöllinen polkumyyntimarginaali kullekin tietylle tuojalle tai valmistajalle, jota tutkittavana oleva tuote koskee. Viranomaiset voivat rajata tutkimuksensa tapauksissa, joissa asianomaisten viejien, valmistajien, tuojien tai tuotetyyppien määrä on niin suuri, että yksilöllisen polkumyyntimarginaalin määrääminen on epäkäytännöllistä. Tutkimus voidaan rajata joko kohtuulliseen asianosaisten tai tuotteiden määrään käyttämällä otoksia, jotka ovat tilastollisesti hyväksyttäviä sen tiedon pohjalta, joka on viranomaisten saatavilla valinnan aikaan, tai sellaiseen suurimpaan, kyseisestä maasta tapahtuvan viennin määrän osuuteen, joka on kohtuudella tutkittavissa.

6.10.1 Kaikki tämän kohdan mukaisesti tehdyt viejien, valmistajien, tuojien tai tuotetyyppien valinnat on suositeltavaa tehdä kyseisiä viejiä, valmistajia tai tuojia kuullen ja heidän suostumuksellaan.

6.10.2 Tapauksissa, joissa viranomaiset ovat rajoittaneet tutkimustaan tämän kohdan määräysten mukaisesti, niiden on joka tapauksessa määrättävä yksilöllinen polkumyyntimarginaali viejälle tai valmistajalle, jota ei ensin ole valittu mukaan tutkimukseen ja joka jättää tarvittavan tiedon ajoissa, jotta kyseinen tieto otettaisiin huomioon tutkimuksen aikana, paitsi milloin viejien tai valmistajien määrä on niin suuri, että yksilölliset tutkimukset olisivat kohtuuttoman rasittavia viranomaisille ja estäisivät tutkimusta valmistumasta ajoissa. Vapaaehtoisuutta ei tule torjua.

6.11 Tässä sopimuksessa asianosaisiin kuuluu

i) tutkimuksen kohteena olevan tuotteen viejä tai ulkomainen valmistaja tai tuoja tai kauppias- tai liikealan yhdistys, jonka jäsenistä enemmistö on tällaisen tuotteen valmistajia, viejiä tai tuojia;

ii) viejäjäsenen hallitus; ja

iii) vastaavan tuotteen valmistaja tuojajäsenen alueella tai kauppias- tai liikealan yhdistys, jonka jäsenistä enemmistö valmistaa vastaavaa tuotetta tuojajäsenen alueella.

Tämä luettelo ei saa estää jäseniä sisällyttämästä asianosaisiin muitakin kuin edellä mainitut kotimaiset ja ulkomaiset osapuolet.

6.12 Tutkittavana olevan tuotteen teollisille käyttäjille ja silloin, kun tuotetta yleisesti myydään vähittäiskaupan portaassa, edustuksellisille kuluttajajärjestöille on viranomaisten puolesta annettava tietoja, jotka ovat asiaankuuluvia polkumyyntiä, vahinkoaja syy-yhteyttä koskevassa tutkimuksessa.

6.13 Viranomaisten on asianmukaisesti otettava huomioon kaikki ne vaikeudet, joita asianosaisilla ja etenkin pienillä yrityksillä on vaaditun tiedon hankkimisessa, ja annettava kaikki käytännön apu.

6.14 Edellä mainittujen määräysten tarkoituksena ei ole estää jäsenen viranomaisia toimimasta välittömästi silloin, kun on kysymys tutkimuksen vireillepanosta, väliaikaisen tai lopullisen myönteisen tai kielteisen päätöksen tekemisestä tai soveltamasta väliaikaisia tai lopullisia toimenpiteitä tämän sopimuksen asianmukaisten määräysten mukaisesti.

Artikla 7

Väliaikaiset toimenpiteet

7.1 Väliaikaisia toimenpiteitä voidaan soveltaa vain jos

i) tutkimus on pantu vireille 5 artiklan määräystenmukaisesti, siitä on tehty julkinen tiedonanto, ja asianosaisille on annettu riittävästi tilaisuuksia tietojen antamiseksi ja huomautuksien tekemiseksi;

ii) polkumyynnistä ja sen aiheuttamasta vahingosta kotimaiselle toimialalle on tehty väliaikainen vahvistava päätös; ja

iii) asianomaiset viranomaiset ovat päättäneet, että sellaiset toimenpiteet ovat välttämättömiä vahingon estämiseksi tutkimuksen aikana.

7.2 Väliaikaisena toimenpiteenä voi tulla kysymykseen väliaikainen tulli tai mieluummin vakuus rahatalletus tai takaus joka suuruudeltaan vastaa alustavasti arvioidun polkumyyntitullin määrää, mutta joka ei ole suurempi kuin alustavasti arvioitu polkumyyntimarginaali. Tullausarvon määräämisen lykkääminen on sopiva väliaikainen toimenpide edellyttäen, että normaali tulli ja polkumyyntitullin arvioitu määrä ilmoitetaan ja tullausarvon määräämisen lykkääminen on samojen ehtojen alainen kuin muut väliaikaiset toimenpiteet.

7.3 Väliaikaisia toimenpiteitä sovelletaan aikaisintaan 60 päivän kuluttua tutkimuksen vireillepanopäivästä.

7.4 Väliaikaisten toimenpiteiden soveltamisaika on rajoitettava mahdollisimman lyhyeksi ajaksi, enintään neljäksi kuukaudeksi, tai enintään kuudeksi kuukaudeksi, mikäli asianomaiset viranomaiset kyseisen alan merkittävää osaa edustavien viejien pyynnöstä niin päättävät. Nämä ajanjaksot voivat olla vastaavasti kuusi ja yhdeksän kuukautta silloin, kun viranomaiset tutkimuksen aikana tutkivat, onko polkumyyntimarginaalia alhaisempi tulli riittävä vahingon poistamiseksi.

7.5 Väliaikaisten toimenpiteiden soveltamisessa on soveltuvin osin noudatettava 9 artiklan määräyksiä.

Artikla 8

Hintasitoumus

8.1 Polkumyyntiä koskeva menettely voidaan (19) keskeyttää tai lopettaa soveltamatta väliaikaisia toimenpiteitä tai määräämättä polkumyyntitullia, mikäli viranomaiset saavat viejältä riittävän, vapaaehtoisen sitoumuksen sen soveltamien hintojen muuttamisesta taikka sitoumuksen luopua viemästä tuotetta kyseiselle alueelle polkumyyntihinnoilla niin, että viranomaiset ovat vakuuttuneita siitä, että polkumyynnin vahingollinen vaikutus on poistunut. Sitoumukseen perustuvat hinnankorotukset eivät saa olla suurempia, kuin on tarpeen polkumyyntimarginaalin poistamiseksi. On suotavaa, että hinnankorotukset olisivat pienempiä kuin polkumyyntimarginaali silloin, kun ne riittävät poistamaan kotimaiselle tuotannonalalle aiheutuvan vahingon.

8.2 Viejiltä ei saa pyytää hintasitoumusta eikä heidän esittämäänsä hintasitoumusta tule hyväksyä, elleivät tuojamaan viranomaiset ole tehneet väliaikaista vahvistavaa päätöstä polkumyynnistä ja sen aiheuttamasta vahingosta.

8.3 Ehdotettua sitoumusta ei tarvitse hyväksyä, jos viranomaiset pitävät sen hyväksymistä epäkäytännöllisenä, esimerkiksi jos todellisten tai mahdollisten viejien määrä on liian suuri tai muista syistä, kuten yleisestä käytännöstä johtuvat syyt. Milloin on tarpeen ja käytännöllistä, viranomaisten on kerrottava viejälle ne syyt, joiden vuoksi ne pitävät sitoumuksen hyväksymistä epätarkoituksenmukaisena ja niiden on, siltä osin kuin on mahdollista, annettava viejälle tilaisuus tehdä asiaa koskevia huomautuksia.

8.4 Jos sitoumus hyväksytään, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus on kuitenkin saatettava loppuun, mikäli viejä sitä tahtoo tai viranomaiset niin päättävät. Jos tällaisessa tapauksessa päätetään, että polkumyyntiä tai vahinkoa ei ole tapahtunut, sitoumus raukeaa itsestään, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tällainen päätös johtuu pääasiallisesti hintasitoumuksen olemassaolosta. Tällaisessa tapauksessa viranomaiset voivat vaatia, että sitoumus on voimassa kohtuullisen ajan tämän sopimuksen määräysten mukaisesti. Siinä tapauksessa, että polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva päätös on vahvistava, sitoumus on voimassa ehtojensa ja tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

8.5 Tuojajäsenen viranomaiset voivat ehdottaa hintasitoumuksia, mutta viejää ei kuitenkaan voida pakottaa tällaiseen sitoumukseen. Se seikka, että viejät eivät esitä tällaista sitoumusta tai eivät hyväksy niitä koskevia esityksiä, ei saa ennakkoon vaikuttaa haitallisesti asian käsittelyyn. Viranomaiset voivat kuitenkin päättää, että vahingon uhka todennäköisimmin toteutuu, jos polkumyynnillä tapahtuva tuonti jatkuu.

8.6 Tuojajäsenen viranomaiset voivat vaatia jokaiselta sitoumuksen hyväksyneeltä viejältä määräajoin tietoja, jotka liittyvät tällaisen sitoumuksen toteuttamiseen, sekä asiaankuuluvan tiedon tarkistamisen sallimista. Jos sitoumusta rikotaan, tuojajäsenen viranomaiset voivat viivyttelemättä ryhtyä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti toimenpiteisiin, jotka voivat aiheuttaa väliaikaisten toimenpiteiden välittömän soveltamisen parasta käytettävissä olevaa tietoa hyväksi käyttäen. Tällaisessa tapauksessa lopullista tullia voidaan kantaa tämän sopimuksenmukaisesti tavarasta, joka on luovutettu tullivalvonnasta enintään 90 päivää ennen väliaikaisten toimenpiteiden soveltamista. Takautuvaa verotusta ei kuitenkaan tule soveltaa tavaraan, joka on tuotu maahan ennen sitoumuksen rikkomista.

Artikla 9

Polkumyyntitullin määrääminen ja kantaminen

9.1 Tuojajäsenen viranomaiset päättävät polkumyyntitullin määräämisestä niissä tapauksissa, joissa määräämisen kaikki edellytykset ovat olemassa, sekä sen seikan ratkaisemisesta, onko määrättävän polkumyyntitullin suuruus polkumyyntimarginaalinsuuruinen vai sitä pienempi. On toivottavaa, että tullin määrääminen olisi harkinnanvaraista kaikkien jäsenten alueella ja että tullin määrä olisi pienempi kuin polkumyyntimarginaali silloin, kun pienempi tulli riittää poistamaan kotimaiselle tuotannonalalle aiheutuvan vahingon.

9.2 Milloin polkumyyntitullia määrätään kannettavaksi jostain tuotteesta, on sitä kannettava tuotteen maahan tuonnista oikean määräisenä ilman syrjintää riippumatta siitä, mistä lähteestä tuote on peräisin, kun tuonti tapahtuu polkumyynnillä ja aiheuttaa vahinkoa. Polkumyyntitullia ei kuitenkaan määrätä kannettavaksi niistä lähteistä tulevasta tuonnista, joiden hintasitoumukset on tämän sopimuksen ehtojen mukaisesti hyväksytty. Viranomaisten on nimettävä kyseisen tuotteen toimittaja tai toimittajat. Mikäli kuitenkin samasta maasta olevia useita toimittajia on osallisena ja on epäkäytännöllistä nimetä kaikki nämä toimittajat, viranomaiset voivat nimetä kyseisen toimittajamaan. Jos osallisena on useampia toimittajia useammasta kuin yhdestä maasta, viranomaiset voivat nimetä joko kaikki kyseiset toimittajat tai, jos tämä on epäkäytännöllistä, kaikki kyseiset toimittajamaat.

9.3 Polkumyyntitullin määrä ei saa ylittää 2 artiklassa määriteltyä polkumyyntimarginaalia.

9.3.1 Milloin polkumyyntitullin suuruus määrätään taannehtivasti, on päätös polkumyyntitullin lopullisesta maksuvelvollisuudesta tehtävä mahdollisimman pian, yleensä 12 kuukauden kuluessa ja viimeistään 18 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pyyntö polkumyyntitullin suuruuden lopullisesta määräämisestä on tehty (20). Kaikki hyvitykset on suoritettava viipymättä ja yleensä viimeistään 90 päivän kuluttua tämän alakohdan mukaisen lopullisen maksuvelvollisuuden määräämisestä. Mikäli hyvitystä ei ole suoritettu 90 päivän kuluessa, viranomaisten on pyydettäessä annettava asiasta selvitys.

9.3.2 Milloin polkumyyntitullin suuruus määrätään ennakkoon, on varauduttava pyydettäessä välittömästi hyvittämään polkumyyntimarginaalin ylittävät tullit. Tällainen hyvitystullista, joka on maksettu yli todellisen polkumyyntimarginaalin, on suoritettava yleensä 12 kuukauden kuluessa ja viimeistään 18 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona polkumyyntitullin alaisen tuotteen viejä on tehnyt asianmukaisesti todistusaineistolla vahvistetun hyvityspyynnön. Hyväksytty hyvitys on tavallisesti maksettava 90 päivän kuluessa edellä mainitusta päätöksestä.

9.3.3 Silloin kun vientihinta on muodostettu 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti, viranomaisten on hyvityksestä ja sen suuruudesta päättäessään otettava huomioon normaaliarvon muutokset, tuonnin ja jälleenmyynnin välillä tapahtuneet kustannusten muutokset ja vähittäismyyntihinnassa tapahtuneet muutokset, jotka asianmukaisesti heijastuvat myöhemmissä myyntihinnoissa, ja laskettava vientihinta vähentämättä maksettujen polkumyyntitullien määrää, milloin edellä mainitusta on sitovaa todistusaineistoa.

9.4 Milloin viranomaiset ovat rajanneet tutkimustaan 6 artiklan 10 kohdan toisen virkkeen mukaisesti, tutkimuksen ulkopuolelle jääneiden viejien tai valmistajien tuontiin kohdistuva polkumyyntitulli ei saa ylittää

i) polkumyyntimarginaalin painotettua keskiarvoa, joka on määrätty tutkimukseen valittujen viejien tai valmistajien suhteen, eikä,

ii) milloin polkumyyntitullin maksuvelvollisuus on laskettu ennakoidun normaaliarvon perusteella, tutkimukseen valittujen viejien tai valmistajien normaaliarvon painotetun keskiarvon ja niiden viejien tai valmistajien, joita ei ole tutkittu yksilöl-lisesti, vientihintojen välistä eroa,

edellyttäen, että viranomaiset jättävät tässä kohdassa huomiotta nollamarginaalit, vähimmäistason marginaalit ja marginaalit, jotka on määrätty 6 artiklan 8 kohdassa määritellyissä olosuhteissa. Viranomaisten on sovellettava yksilöllisiä tulleja tai normaaliarvoja niihin tutkimuksen ulkopuolelle jääneisiin viejiin tai valmistajiin, jotka ovat toimittaneet tarpeelliset tiedot tutkimusjakson aikana 6 artiklan 10.2 alakohdan mukaisesti.

9.5 Jos tuote on polkumyyntitullien alainen tuojajäsenen alueella, viranomaisten on välittömästi tehtävä tarkastelu määrätäkseen yksilölliset polkumyyntimarginaalit kyseisen viejämaan viejille tai valmistajille, jotka eivät ole vieneet tuotetta tuojajäsenen tutkimusjakson aikana. Näiden viejien tai valmistajien on voitava osoittaa, että ne eivät ole etuyhteydessä yhteenkään sellaiseen viejämaan viejään tai valmistajaan, joka on tuotteeseen kohdistuvan polkumyyntitullin alainen. Tällainen tarkastelu on pantava vireille ja tehtävä nopeammin kuin tavallisen tullinmäärääminen ja tarkastelumenettely tuojajäsenen alueella. Tarkastelun aikana näiden viejien tai valmistajien tekemästä viennistä ei tule kantaa polkumyyntitullia. Viranomaiset voivat kuitenkin lykätä tullausarvon määräämistä ja/tai edellyttää takuita varmistuakseen siitä, että mikäli tällainen tarkastelu johtaa polkumyynnin toteamiseen näiden viejien tai valmistajien kohdalla, polkumyyntitullit voidaan kantaa taannehtivasti tarkastelun vireillepanopäivästä alkaen.

Artikla 10

Taannehtivuus

10.1 Väliaikaisia toimenpiteitä sekä polkumyyntitullia on sovellettava ainoastaan tuotteisiin, jotka on luovutettu tullivalvonnasta sen ajankohdan jälkeen, jolloin 7 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehty päätös tulee voimaan, jollei tässä artiklassa määrätyistä poikkeuksista muuta johdu.

10.2 Mikäli lopullinen päätös vahingosta (mutta ei sen uhkasta eikä tuotannonalan perustamisen olennaisesta viivästymisestä) tehdään tai vahingon uhkaa koskevan lopullisen päätöksen ollessa kysymyksessä, silloin kun polkumyynnin alaisen tuonnin vaikutus olisi väliaikaisten toimenpiteiden puuttuessa johtanut vahinkoa koskevaan päätökseen, polkumyyntitullia voidaan kantaa taannehtivasti siltä ajalta, jolloin mahdollisia väliaikaisia toimenpiteitä on sovellettu.

10.3 Jos lopullinen polkumyyntitulli on korkeampi kuin väliaikaisesti maksettu tai maksettava tulli tai vakuutta varten arvioitu määrä, erotusta ei kanneta. Jos lopullinen tulli on alempi kuin väliaikaisesti maksettu tai maksettava tulli tai vakuutta varten arvioitu määrä, erotus on palautettava tai tulli määrättävä uudestaan tapauksesta riippuen.

10.4 Toisin kuin 2 kohdassa määrätään, mikäli vahingon uhkasta tai tuotannonalan perustamisen olennaisesta viivästymisestä tehdään päätös (silloin kun vahinkoa ei vielä ole tapahtunut), lopullinen polkumyyntitulli voidaan määrätä vasta siitä päivästä alkaen, jolloin kyseinen päätös on tehty. Väliaikaisten toimenpiteiden aikana tehty rahatalletus on palautettava ja takauksista on luovuttava viivytyksettä.

10.5 Mikäli lopullinen päätös on kielteinen, on väliaikaisten toimenpiteiden soveltamisaikana tehdyt rahatalletukset palautettava ja mahdollisista takauksista luovuttava viivytyksettä.

10.6 Lopullista polkumyyntitullia voidaan kantaa tuotteista, jotka on luovutettu tullivalvonnasta enintään 90 päivää ennen väliaikaisten toimenpiteiden soveltamispäivää, milloin kysymyksessä olevan polkumyynnillä tuodun tuotteen osalta viranomaiset päättävät:

i) että on olemassa aikaisempaa polkumyyntiä, joka aiheutti vahinkoa, taikka että maahantuoja oli tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen siitä, että viejä harjoittaa polkumyyntiä ja että sellainen polkumyynti aiheuttaisi vahinkoa, ja

ii) että vahingon aiheutti tavaran runsas tuonti polkuhinnoilla suhteellisen lyhyenä aikana, joka polkuhinnoilla tapahtuvan tuonnin ajoituksen ja määrän ja muiden olosuhteiden perusteella (esimerkiksi tuodun tuotteen nopea varastojen kehitys) tu-lee todennäköisesti vakavasti heikentämään lopullisen polkumyyntitullin korjaavaa vaikutusta edellyttäen, että kyseisille tuojille on annettu mahdollisuus tehdä huomautuksia.

10.7 Pantuaan tutkimuksen vireille viranomaiset voivat toimenpiteinään lykätä tulliarvon määräämistä, mikäli ne katsovat sen tarpeelliseksi taannehtivan polkumyyntitullin kantamiseksi 6 kohdan mukaisesti, silloin kun on riittävästi todistusaineistoa siitä, että kyseisessä kohdassa määrätyt ehdot on täytetty.

10.8 Tämän artiklan 6 kohdan nojalla ei tule kantaa tulleja taannehtivasti tuotteista, jotka on luovutettu tullivalvonnasta ennen tutkimuksen vireillepanopäivää.

Artikla 11

Polkumyyntitullin ja hintasopimuksen voimassaoloaika ja tarkastelu

11.1 Polkumyyntitulli saa olla voimassa vain niin kauan ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin estämiseksi.

11.2 Viranomaisten on silloin, kun se on perusteltua, tarkasteltava tullin jatkamisen tarpeellisuutta omasta aloitteestaan tai edellyttäen että kohtuullinen aika on kulunut lopullisen polkumyyntitullin määräämisestä, jos joku asianosainen sitä pyytää ja esittää sellaista tietoa, joka tekee tarkastelun aiheelliseksi (21). Asianosaisilla on oikeus pyytää viranomaisia tutkimaan, onko tullin jatkaminen tarpeellista polkumyynninvastapainona ja olisiko vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, jos tulli poistettaisiin tai/ja sitä muutettaisiin. Jos tämän kohdan mukaisen tarkastelun tuloksena viranomaiset määräävät, että polkumyyntitulli ei ole enää perusteltu, sen kantaminen on lopetettava välittömästi.

11.3 Riippumatta 1 ja 2 kohtien määräyksistä, lopullinen polkumyyntitulli on lopetettava viimeistään viiden vuoden kuluttua sen määräämisestä (tai siitä päivästä, jona viimeisin 2 kohdanmukainen tarkastelu on tehty, jos tarkastelu on koskenut sekä polkumyyntiä että vahinkoa, tai tämän kohdan mukaisesti). Tullipysyy kuitenkin voimassa, jos viranomaiset määräävät ennen edellä mainittua päivää vireillepannussa tarkastelussa omasta aloitteestaan tai kotimaisen tuotannonalan tai sen puolesta tehdystä asianmukaisesti todistusaineistoin perustellusta pyynnöstä, joka on tehty kohtuullisen ajanjakson aikana ennen kyseistä päivää, että tullin päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen (22). Tulli voi pysyä voimassa, kunnes tällaisen tarkastelun tulos on selvä.

11.4 Edellä 6 artiklan määräyksiä, jotka koskevat todistusaineistoa ja menettelyä, sovelletaan tämän artiklanmukaisesti tehtyihin tarkasteluihin. Tällaiset tarkastelut on tehtävä välittömästi ja ne on tavallisesti saatava päätökseen kahdentoista kuukauden kuluessa vireillepanostaan.

11.5 Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin 8 artiklan mukaisesti hyväksyttyihin hintasopimuksiin.

Artikla 12

Julkinen tiedonanto ja selonteko päätöksistä

12.1 Milloin viranomaiset ovat vakuuttuneita siitä, että on olemassa riittävää todistusaineistoa polkumyyntitutkimuksen vireillepanoa varten 5 artiklan mukaisesti, on niiden ilmoitettava asiasta jäsenelle tai jäsenille, joiden tuotteita tällainen tutkimus koskee, ja muille asianosaisille, joilla tutkintaviranomaiset tietävät olevan osuutta asiaan. Lisäksi on annettava julkinen tiedonanto.

12.1.1 Tutkimuksen vireillepanoa koskevan julkisentiedonannon on sisällettävä tai muuten erillisen raportin (23) avulla on annettava riittävästi tietoa seuraavista seikoista:

i) viejämaan nimi tai viejämaiden nimet ja kyseisen tuotteennimi;

ii) tutkimuksen vireillepanopäivä;

iii) perustelut, joilla polkumyyntiä pyynnön mukaan väitetään tapahtuneen;

iv) yhteenveto niistä tekijöistä, joihin väitetty vahinko perustuu;

v) osoite, jonne asianosaisten valitukset voidaan osoittaa;

vi) asianosaisille annetut määräajat, joiden aikana he voivat saattaa näkemyksensä tiedoksi.

12.2 Julkinen tiedonanto on annettava jokaisesta väliaikaisesta ja lopullisesta päätöksestä, sekä myönteisestä että kielteisestä, jokaisesta 8 artiklan mukaisen sitoumuksen hyväksyvästä päätöksestä ja tällaisen sitoumuksen purkamisesta samoin kuin lopullisen polkumyyntitullin lopettamisesta. Jokaisessa tällaisessa tiedonannossa on mainittava tai muuten erillisellä raportilla annettava riittävän tarkasti tietoa kaikista lakien ja tosiasioiden nojalla tehdyistä ratkaisuista ja johtopäätöksistä, joita tutkintaviranomaiset pitävät olennaisina. Kaikki tällaiset tiedonannot ja raportit on toimitettava jäsenelle tai jäsenille, joiden tuotteita tällainen päätös tai sitoumus koskee ja muille asianosaisille, joilla tiedetään olevan asiaan osuutta.

12.2.1 Väliaikaisten toimenpiteiden määräämisestä tiedottavassa julkisessa tiedonannossa on ilmoitettava tai muuten erillisellä raportilla annettava riittävän yksityiskohtaiset selvitykset polkumyyntiä ja vahinkoa koskevista väliaikaisista päätöksistä ja mainittava ne lait ja tosiasiat, joiden vuoksi väitteet on hyväksytty tai hylätty. Tällaiseen tiedonantoon tai raporttiin, ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisen tiedon suojaamisvaatimuksen, on sisällyttävä erityisesti:

i) toimittajien nimet, tai mikäli käytännössä mahdollista, asianomaisten toimittajamaiden nimet;

ii) tuotteen kuvaus, joka on riittävä tullin tarkoitusperiä varten;

iii) määrätyt polkumyyntimarginaalit ja täydellinen selvityssyistä käyttää metodologiaa, jota on käytetty 2 artiklan mukaisessa vientihinnan ja normaaliarvon vertaamisessa ja määräämisessä;

iv) näkökohdat, jotka ovat merkityksellisiä päätettäessä vahingosta 3 artiklan mukaisesti;

v) tärkeimmät määräämiseen johtaneet syyt.

12.2.2 Julkisessa tiedonannossa, jossa ilmoitetaan tutkimuksen päättämisestä tai keskeyttämisestä silloin, kun on tehty lopullisen tullin määräämistä tai hintasopimuksen hyväksymistä edellyttävä vahvistava päätös, on mainittava tai muuten erillisellä raportilla annettava kaikki asianmukainen tieto niistä laeista ja tosiasioista ja syistä, jotka ovat johtaneet lopullisten toimenpiteiden määräämiseen tai hintasopimuksen hyväksymiseen, ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisen tiedon suojaamista koskevan vaatimuksen. Tiedonannon tai raportin on erityisesti sisällettävä 2.1 alakohdassa tarkoitettu tieto, ja syyt, joiden vuoksi viejien tai tuojien esittämät asianmukaiset väitteet tai vaatimukset on hyväksytty tai hylätty, samoin jokaisen, 6 artiklan 10.2 alakohdan mukaisen päätöksen perustelut.

12.2.3 Julkiseen tiedonantoon, jossa ilmoitetaan 8 artiklanmukaisen sitoumuksen hyväksymisestä seuraavasta tutkimuksen lopettamisesta tai keskeyttämisestä, on sisällyttävä tai muuten erillisen raportin avulla annettava tämän sitoumuksen se osa, joka ei ole luottamuksellista tietoa.

12.3 Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin 11 artiklan mukaisiin vireillepantuihin ja toteutettuihin tarkasteluihin ja 10 artiklan mukaisiin päätöksiin tullien taannehtivasta soveltamisesta.

Artikla 13

Oikeudellinen tarkastelu

Jokaisen jäsenen, jonka kansallinen lainsäädäntö sisältää säännöksiä polkumyyntiin liittyvistä toimenpiteistä, on ylläpidettävä oikeudellisia, välitysmenettelyyn tarkoitettuja tai hallinnollisia oikeusistuimia tai menettelytapoja muun muassa niiden hallintotoimien nopeaa tarkastelua varten, jotka liittyvät lopullisiin päätöksiin ja päätösten tarkasteluihin tämän sopimuksen 11 artiklan tarkoittamassa merkityksessä. Tällaisten oikeusistuimien ja menettelytapojen on oltava riippumattomia niistä viranomaisista, jotka vastaavat kyseisistä päätöksistä ja tarkasteluista.

Artikla 14

Polkumyyntiä ehkäisevä toiminta kolmannen maan puolesta

14.1 Pyyntö, joka koskee polkumyyntiä ehkäisevään toimintaan ryhtymistä kolmannen maan puolesta, on esitettävä toimenpiteitä pyytävän kolmannen maan viranomaisen toimesta.

14.2 Tällaisen pyynnön tueksi on esitettävä hintatietoja, jotka osoittavat, että tuonti tapahtuu polkumyyntinä, sekä yksityiskohtaisia tietoja siitä, että väitetty polkumyynti aiheuttaa vahinkoa asianomaiselle kotimaiselle tuotannonalalle kolmannessa maassa. Kolmannen maan hallituksen on annettava tuojamaan viranomaisille kaikki apu sellaisten lisätietojen saamiseksi, joita nämä saattavat pyytää.

14.3 Tuojamaan viranomaisten on harkitessaan tällaista pyyntöä kiinnitettävä huomiota väitetyn polkumyynnin vaikutuksiin kolmannessa maassa olevaan asianomaiseen tuotannonalaan kokonaisuutena; toisin sanoen vahinkoa ei pidä arvioida siten, että otetaan huomioon ainoastaan väitetyn polkumyynnin vaikutukset kysymyksessä olevan tuotannonalan vientiin tuojamaahan tai edes tuotannonalan kokonaisvientiin.

14.4 Tuojamaa päättää siitä, onko pyynnön käsittelyä jatkettava. Mikäli tuojamaa päättää, että se on valmis ryhtymään toimenpiteisiin, on sen käännyttävä tavarakauppaneuvoston puoleen tämän hyväksymisen saamiseksi sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymiselle.

Artikla 15

Kehitysmaajäsenet

Tunnustetaan, että teollisuusmaajäsenten on erityisesti otettava huomioon kehitysmaajäsenten erityisasema harkitessaan tämän sopimuksen mukaisia polkumyyntitoimenpiteitä. Ennen kuin määrätään polkumyyntitulleja, jotka vaikuttavat kehitysmaajäsenten olennaisiin etuihin, on tutkittava mahdollisuuksia tässä sopimuksessa tarkoitettujen rakentavien keinojen käyttöön.

OSA II

Artikla 16

Polkumyyntikomitea

16.1 Perustetaan polkumyyntikomitea (tässä sopimuksessa "komitea"), joka koostuu kunkin jäsenen edustajista. Komitea valitsee puheenjohtajansa ja kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa sekä muutoin minkä tahansa jäsenen pyynnöstä tämän sopimuksen asianmukaisten määräysten mukaisesti. Komitea suorittaa tämän sopimuksen perusteella sille kuuluvat tai jäsenten sille antamat tehtävät ja tarjoaa jäsenille tilaisuuden neuvotteluihin kaikista tämän sopimuksen toimintaan tai sen tavoitteiden edistämiseen liittyvistä asioista. Komitean sihteeristönä toimii WTO:n sihteeristö.

16.2 Komitea voi tarvittaessa perustaa apuelimiä.

16.3 Suorittaessaan tehtäviään komitea ja jokainen apuelin voi neuvotella minkä tahansa asianmukaiseksi katsomansa lähteen kanssa ja pyytää siltä tietoja. Kuitenkin ennen kuin komitea tai avustava elin pyytää tietoja jonkun jäsenen tuomiovallan alaisesta lähteestä, sen on tiedotettava asiasta tälle jäsenelle. Sen on saatava asianomaisen jäsenen ja yrityksen suostumus tiedonhankintaan.

16.4 Jäsenten on viipymättä ilmoitettava komitealle kaikista väliaikaisista tai lopullisista polkumyyntitoimenpiteistä. Tällaiset ilmoitukset ovat saatavissa sihteeristössä muiden jäsenten tarkastusta varten. Jäsenten on myös toimitettava puolivuosittain raportti kaikista edellisen kuuden kuukauden polkumyyntitoimenpiteistä. Nämä raportit on toimitettava sovitunmallin mukaisina.

16.5 Jokaisen jäsenen on ilmoitettava komitealle a) ne viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia panemaan vireille ja suorittamaan 5 artiklassa mainittuja tutkimuksia ja b) ne kotimaiset menettelyt, jotka koskevat tällaisten tutkimusten vireillepanoa ja suorittamista.

Artikla 17

Neuvottelut ja riitojen ratkaiseminen

17.1 Ellei tässä sopimuksessa muutoin määrätä, riitojen ratkaisua koskevaa sopimusta sovelletaan tämän sopimuksenmukaisiin neuvotteluihin ja riitojen ratkaisemiseen.

17.2 Jokaisen jäsenen on varattava riittävä mahdollisuus neuvotteluja varten ja suhtauduttava myönteisesti toisen jäsenen tekemiin esityksiin minkä tahansa asian suhteen, joka vaikuttaa tämän sopimuksen toimintaan.

17.3 Jos joku jäsen katsoo, että sille välittömästi tai välillisesti tämän sopimuksen perusteella kuuluva etu mitätöityy tai vaarantuu tai että tämän sopimuksen jonkin tavoitteen saavuttaminen estyy jonkun toisen jäsenen tai joidenkin toisten jäsenten toimenpiteiden takia, se voi pyytää kirjallisesti neuvotteluja kyseisen jäsenen tai kyseisten jäsenten kanssa päästäkseen asiassa keskinäisesti tyydyttävään ratkaisuun. Jokaisen jäsenen on suhtauduttava myönteisesti toisen jäsenen esittämään neuvottelupyyntöön.

17.4 Jos neuvotteluja pyytänyt jäsen katsoo, että 3 kohdanmukaisissa neuvotteluissa ei ole saavutettu keskinäisesti hyväksyttävää ratkaisua, ja tuojajäsenen asianomaiset viranomaiset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin lopullisen polkumyyntitullin kantamiseksi tai hintasitoumuksen hyväksymiseksi, se voi siirtää asian riitojenratkaisuelimen ("DSB") soviteltavaksi. Milloin väliaikaisella toimenpiteellä on huomattava vaikutus ja neuvotteluja pyytänyt jäsen katsoo, että siihen on ryhdytty vastoin 7 artiklan 1 kohdan määräyksiä, se voi siirtää myös sellaisen asian DSB:n käsiteltäväksi.

17.5 DSB voi valituksen tekevän osapuolen pyynnöstä asettaa paneelin tutkimaan asiaa. Tutkimuksen on perustuttava

i) kirjallisen pyynnön tehneen jäsenen lausuntoon, jossa osoitetaan kuinka sille välittömästi tai välillisesti tämän sopimuksen perusteella kuuluva etu mitätöityy tai vaarantuu tai sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen estyy, ja

ii) tosiasioihin, jotka on toimitettu tuojajäsenen viranomaisille asianmukaisia kotimaisia menettelyjä noudattaen.

17.6 Tutkiessaan kohdan 5 asiaa

i) tosiasioita arvioidessaan paneelin on ratkaistava, ovatko viranomaiset vahvistaneet tosiasiat asianmukaisesti ja ovatko ne arvioineet nämä tosiasiat puolueettomasti. Jos tosiasioiden vahvistaminen on ollut asianmukaista ja arviointi puolueetonta, vaikka paneeli on saattanut päätyä erilaiseen johtopäätökseen, ei arviointia kumota;

ii) paneelin on tulkittava tämän sopimuksen asianmukaisia määräyksiä kansainvälisen julkisoikeuden tavanmukaisten tulkintasääntöjen mukaisesti. Milloin paneeli havaitsee, että sopimuksen asianmukaista määräystä voidaan tulkita useammalla kuin yhdellä luvallisella tavalla, paneelin on katsottava viranomaisten toimenpiteen olevan tämän sopimuksen mukainen, jos se tukeutuu yhteen näistä luvallista tulkinnoista.

17.7 Paneelille toimitettua luottamuksellista tietoa ei saa paljastaa ilman tiedon antaneen henkilön, elimen tai viranomaisen muodollista lupaa. Mikäli tällaista tietoa pyydetään paneelilta, mutta paneeli ei ole suostunut sitä ilmaisemaan, tiedosta toimitetaan julkaistavissa oleva yhteenveto, jonka antamiseen tiedon toimittanut henkilö, elin tai viranomainen on suostunut.

OSA III

Artikla 18

Loppumääräykset

18.1 Mihinkään erityiseen toimenpiteeseen toisen jäsenen polkumyynnillä tapahtuvaa vientiä vastaan ei voida ryhtyä lukuunottamatta GATT 1994 -sopimuksen määräysten mukaisia toimenpiteitä sellaisina kuin tämä sopimus niitä tulkitsee (24).

18.2 Varaumia ei saa tehdä mihinkään tämän sopimuksen määräykseen ilman muiden jäsenten suostumusta.

18.3 Ellei 3.1 ja 3.2 alakohdista muuta johdu, tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan tutkimuksiin ja nykyisten toimenpiteiden tarkasteluihin, jotka on pantu vireille niiden pyyntöjen mukaisesti, jotka on tehty sinä päivänä tai sen päivän jälkeen, jolloin WTO-sopimus on tullut voimaan asianomaisen jäsenen osalta.

18.3.1 Polkumyyntimarginaalien laskemiseen 9 artiklan 3 kohdan mukaisissa korvausmenettelyissä on sovellettavaviimeisimmässä polkumyyntiä koskevassa määräämisessä tai tarkastelussa käytettyjä sääntöjä.

18.3.2 11 artiklan 3 kohdassa nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden on katsottava määrätyn viimeistään päivänä, jolloin WTO-sopimus on tullut voimaan asianomaisen jäsenen osalta lukuun ottamatta tapauksia, joissa jäsenen kyseisenä päivänä voimassa olevaan kotimaiseen lainsäädäntöön jo sisältyy lauseke, joka on kyseisessä kohdassa määrätyn lausekkeen kaltainen.

18.4 Jokaisen jäsenen on ryhdyttävä välttämättömiin yleisiin ja erityisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että sen lait, asetukset ja hallinnolliset menettelyt ovat tämän sopimuksen määräysten mukaisia, siltä osin kuin niitä sovelletaan asianomaiseen jäseneen, viimeistään WTO-sopimuksen tullessa voimaan asianomaisen jäsenen osalta.

18.5 Jokainen jäsen tiedottaa komitealle kaikista sellaisista lakiensa ja asetustensa muutoksista, joilla on merkitystä tämän sopimuksen kannalta sekä muutoksista näiden lakien ja asetusten soveltamisessa.

18.6 Komitea tarkastelee vuosittain tämän sopimuksen soveltamista ja toimintaa ottaen huomioon sen tavoitteet. Komitea tiedottaa vuosittain tavarakauppaneuvostolle näiden tarkastelujen kattamien ajanjaksojen aikana tapahtuneesta kehityksestä.

18.7 Tämä sopimuksen liitteet ovat erottamaton osa sopimusta.

LIITE I

6 ARTIKLAN 7 KOHDAN MUKAISIIN PAIKAN PÄÄLLÄ TAPAHTUVIIN TUTKIMUKSIIN LIITTYVIÄ MENETTELYJÄ

1. Kun tutkimus pannaan vireille, viejäjäsenen viranomaisille ja yrityksille, joita asian tiedetään koskevan, olisi ilmoitettava aikomuksesta suorittaa tutkimuksia paikan päällä.

2. Mikäli tutkimusryhmään aiotaan poikkeuksellisissa olosuhteissa ottaa mukaan julkishallinnon ulkopuolisia asiantuntijoita, siitä olisi ilmoitettava viejäjäsenen viranomaisille ja yrityksille. Tällaisille julkishallinnon ulkopuolisille asiantuntijoille tulisi määrätä tehokkaita seuraamuksia, mikäli ne rikkovat luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia.

3. Yleiseen käytäntöön tulisi kuulua viejäjäsenen asianomaisten yritysten nimenomaisen suostumuksen hankkiminen ennenkuin käynnin lopullinen aikataulu laaditaan.

4. Heti kun asianomaisten yritysten suostumus on hankittu, tutkintaviranomaisten tulisi ilmoittaa viejäjäsenen viranomaisille käynnin kohteena olevien yritysten nimet ja osoitteet sekä sovitut päivämäärät.

5. Riittävä etukäteisilmoitus olisi annettava ennen käyntiä kyseisille yrityksille.

6. Kyselyn selittämiseksi tehtävät käynnit tulisi tehdä vain viejäyrityksen pyynnöstä. Tällainen käynti voidaan tehdä vain jos a) tuojajäsenen viranomaiset ilmoittavat siitä kyseessä olevalle jäsenelle ja b) tämä ei vastusta käyntiä.

7. Koska paikan päällä tapahtuvan tutkimuksen päätarkoitus on annetun tiedon tarkistaminen ja lisätietojen hankkiminen, se tulisi suorittaa sen jälkeen, kun kyselyyn on saatu vastaus, ellei yritys suostu päinvastaiseen menettelyyn ja tutkintaviranomaiset ovat ilmoittaneet viejäjäsenen hallitukselle odotettavissa olevasta käynnistä eikä tämä vastusta sitä; lisäksi yleiseen käytäntöön tulisi kuulua, että ennen käyntiä asianomaisille yrityksille kerrotaan tarkastettaviksi aiottujen tietojen yleisluonteesta ja niistä lisätiedoista, joita on annettava, mutta tämän ei tulisi estää esittämästä paikan päällä lisätietoja koskevia pyyntöjä, joita tehdään saadun tiedon perusteella.

8. Tiedusteluihin ja kysymyksiin, joita viejäjäsenten viranomaiset tai yritykset esittävät, ja jotka ovat olennaisia paikan päällä tehdyn tutkimuksen onnistumiseksi, tulisi aina kun on mahdollista vastata ennen kuin käynti tehdään.

LIITE II

6 ARTIKLAN 8 KOHDAN MUKAISET KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT PARHAAT TIEDOT

1. Mahdollisimman pian tutkimuksen vireillepanon jälkeen tutkintaviranomaisten tulisi määritellä yksityiskohtaisesti ne tiedot, joita asianomaisilta vaaditaan ja se tapa, millä asianosaisen tulisi jäsentää kyseinen tieto vastauksessaan. Viranomaisten tulisi myös varmistua siitä, että osapuoli on tietoinen siitä, että mikäli tietoja ei toimiteta kohtuullisen ajan kuluessa, viranomaiset voivat vapaasti tehdä päätöksiä saatavilla olevien tosiasioiden perusteella mukaan lukien ne, jotka sisältyivät kotimaisen tuotannonalan esittämään pyyntöön tutkimuksen vireille panemisesta.

2. Viranomaiset voivat myös vaatia, että asianosainen toimittaa vastauksensa tietyllä tietovälineellä (esimerkiksi tietokonenauhalla) tai tietyllä konekielellä. Mikäli tällainen vaatimus esitetään, viranomaisten tulisi ottaa huomioon asianosaisen mahdollisen kyvyn vastata käyttäen toivottua tietovälinettä tai konekieltä, eikä niiden tulisi pyytää osapuolta käyttämään vastaukseensa muuta kuin osapuolen käyttämää tietokonejärjestelmää. Viranomaisen tulisi luopua vaatimasta konekielistä vastausta, jos asianosainen ei ylläpidä kirjanpitoaan konekielisenä ja jos vastauksen esittäminen vaaditulla tavalla aiheuttaisi kohtuuttoman paljon vaivaa asianosaiselle, esimerkiksi jos siitä aiheutuisi kohtuuttomasti lisäkustannuksia ja ylimääräistä vaivaa. Viranomaisten tulisi luopua vaatimasta vastausta tietyllä tietovälineellä tai konekielellä, jos asianosainen ei ylläpidä konekielisestä kirjanpitoaan tällaisella tietovälineellä tai konekielellä, ja jos vastauksen esittäminen vaaditulla tavalla aiheuttaisi kohtuuttoman paljon vaivaa asianosaiselle, esimerkiksi jos siitä aiheutuisi kohtuuttomasti lisäkustannuksia ja ylimääräistä vaivaa.

3. Päätöksiä tehtäessä tulisi ottaa huomioon kaikki se tieto, joka on todennettavissa, joka on asianmukaisesti jätetty niin, että sitä voidaan käyttää tutkimuksessa ilman kohtuuttomia vaikeuksia, joka on toimitettu oikeaan aikaan ja, silloin kun se soveltuu, toimitettu viranomaisten pyytämällä tietovälineellä tai konekielellä. Jos asianosainen ei vastaa toivotulla tietovälineellä tai konekielellä, mutta viranomaiset havaitsevat että 2 kohdassa määrätyt olosuhteet on täytetty, tämän seikan ei tulisi katsoa merkittävästi hidastavan tutkimusta.

4. Mikäli viranomaiset eivät voi käsitellä tietoa, jos se on annettu tietyllä tietovälineellä (esimerkiksi tietokonenauhalla), tiedot tulisi toimittaa kirjallisessa muodossa tai muussa viranomaisten hyväksymässä muodossa.

5. Vaikka annettu tieto ei ehkä ole kaikissa suhteissa parasta mahdollista, tämän seikan ei tulisi oikeuttaa viranomaisia hylkäämään sitä edellyttäen, että asianosainen on tehnyt parhaansa.

6. Jos todistusaineistoa tai tietoa ei hyväksytä, sen toimittaneelle osapuolelle olisi heti ilmoitettava hylkäämiseen johtaneet syyt ja annettava tilaisuus antaa lisäselvityksiä kohtuullisen ajan kuluessa ottaen asianmukaisesti huomioon tutkimuksen määräajat. Jos selvitykset eivät tyydytä viranomaisia, on tällaisen todistusaineiston tai tiedon hylkäämiseen johtaneet syyt ilmoitettava julkaistavissa päätöksissä.

7. Viranomaisten on oltava erityisen huolellisia, jos niiden on tehtävä päätöksensä, mukaan lukien normaaliarvoa koskevat päätökset, toissijaisesta tietolähteestä saatujen tietojen perusteella, joihin kuuluvat tutkimuksen vireillepanoa koskevassa pyynnössä toimitetut tiedot. Tällaisissa tapauksissa viranomaisten tulisi, mikäli käytännössä mahdollista, tarkistaa tiedot toisista käytettävissään olevista riippumattomista lähteistä, kuten julkaistuista hintalistoista, virallisista tuontitilastoista ja tullin tilastoista, ja niiden tietojen avulla, jotka on hankittu muilta asianosaisilta tutkimuksen aikana. On kuitenkin selvää, että jos asianosainen ei toimi yhteistyössä, ja siten asianmukaista tietoa pidätetään viranomaisilta, tämä tilanne voi johtaa tulokseen, joka on osapuolelle epäsuotuisampi, kuin jos osapuoli olisi toiminut yhteistyössä.

(1) Käsitteellä "pantu vireille" tarkoitetaan myöhemmin toimenpidettä, jolla jäsen muodollisesti aloittaa 5 artiklassa tarkoitetut tutkimukset.

(2) Viejämaan kotimarkkinoiden kulutukseen tarkoitetun vastaavan tuotteen myynnin on tavallisesti katsottava olevan määrältään riittävä normaaliarvon määrittämiseksi, jos tällainen myynti on vähintään 5 prosenttia tutkittavana olevan tuotteen myynnistä tuojajäsenen alueelle. Pienempi suhdeluku tulisi hyväksyä silloin, kun on näyttöä siitä, että tämän suhdeluvun ilmoittama kotimainen myynti on kuitenkin niin merkittävää, että asianmukainen vertailu on mahdollista.

(3) Milloin tässä sopimuksessa käytetään käsitettä "viranomaiset", sen on tulkittava merkitsevän asianmukaisen ylemmän virkamiestason viranomaisia.

(4) Pitkän ajanjakson on tavallisesti oltava vuoden pituinen ja joka tapauksessa vähintään 6 kuukautta.

(5) Yksikkötunnuksia halvemmalla tapahtuva myynti on huomattavaa silloin, kun viranomaiset osoittavat, että normaaliarvon määrittämiseen käytettyjen liiketapahtumien myyntihinnan painotettu keskiarvo on alhaisempi kuin yksikkökustannuksien painotettu keskiarvo tai että yksikkökustannuksia halvemmalla tapahtuvan myynnin määrä on vähintään 20 prosenttia siitä määrästä, joka on myyty normaaliarvon määrittämiseen käytetyissä liiketapahtumissa.

(6) Perustamistoiminnan vuoksi tehdyn oikaisun on otettava huomioon kustannukset perustamisvaiheen lopussa tai, jos tämä vaihe jatkuu tutkimusjaksoa pidemmälle, ne viimeisimmät kustannukset, jotka viranomaiset voivat kohtuudella ottaa huomioon tutkimuksen aikana.

(7) Jotkin edellä mainituista tekijöistä katsotaan kattavan osin saman alueen, joten viranomaisten on varmistettava, etteivät ne kaksinkertaista oikaisuja, jotka on jo tehty tämän määräyksenmukaisesti.

(8) Myyntipäivä on tavallisesti sopimuksen päivämäärä, tilauksen päivämäärä, tilauksen vahvistamispäivä tai laskun päivämäärä, sen mikä kulloinkin määrää olennaiset kauppaehdot.

(9) Tässä sopimuksessa käsitteellä "vahinko" on, ellei toisin määrätä, katsottava tarkoittavan kotimaiselle tuotannonalalle aiheutettua olennaista vahinkoa, kotimaiselle tuotannonalalle aiheutettua olennaisen vahingon uhkaa tai tällaisen tuotannonalan perustamisen olennaista viivästymistä, ja se on tulkittava tämän artiklan määräysten mukaisesti.

(10) Eräs joskaan ei ainoa esimerkki on se, että on vahvasti syytä olettaa, että lähitulevaisuudessa tuotteen tuontipolkumyyntihinnoin lisääntyy huomattavasti.

(11) Tässä kohdassa valmistajat ovat etuyhteydessä viejiin tai tuojiin vain, jos a) toinen suoraan tai epäsuorasti valvoo toista tai b) kolmas henkilö suoraan tai epäsuorasti valvoo molempia tai c) ne yhdessä suoraan tai epäsuorasti valvovat kolmatta henkilöä, edellyttäen, että on syytä uskoa tai epäillä, että yhteys on sellainen, joka kyseisen valmistajan toimimaan toisin kuin etuyhteyttä vailla olevan valmistajan. Tässä kohdassa toinen valvoo toista silloin, kun edellisen oikeudellinen tai toiminnallinen asema oikeuttaa antamaan käskyjä tai määräämään pakoitteita jälkimmäiselle.

(12) Tässä sopimuksessa käsite "kantaa" tarkoittaa tullin tai veron lopullista laillista määräämistä tai perimistä.

(13) Milloin hajanaisiin tuotannonaloihin kuuluu poikkeuksellisen suuri määrä valmistajia, viranomaiset voivat päättää tuen ja vastustuksen määrästä käyttämällä tilastollisia päteviä otantamenetelmiä.

(14) Jäsenet ovat tietoisia siitä, että tiettyjen jäsenten alueella vastaavan tuotteen kotimaisten valmistajien työntekijät tai näiden työntekijöiden edustajat voivat tehdä pyynnön tai tukea pyyntöä, joka koskee 1 kohdassa tarkoitettua tutkimusta.

(15) Viejille annetun määräajan on yleensä katsottava alkavan kyselylomakkeen saapumispäivästä, ja kyselylomakkeen on tässä katsottava saapuneeksi viikon kuluttua siitä päivästä, jona se lähetettiin vastaajalle tai välitettiin viejäjäsenen asianmukaiselle diplomaattiedustajalle tai erilliseen tullialueeseen kuuluvan WTO:n jäsenen kohdalla viejäalueen viralliselle edustajalle.

(16) Mikäli asianomaisten viejien määrän katsotaan olevan erityisen suuri, kirjallinen pyyntö tulisi kokonaisuudessaan toimittaa vain viejäjäsenen viranomaisille tai asianmukaiselle kauppiasyhdistykselle.

(17) Jäsenet ovat tietoisia siitä, että tiettyjen jäsenten alueella tietojen paljastamista voidaan vaatia tiukan suojelujärjestyksen nojalla.

(18) Jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että luottamuksellisuutta koskevia pyyntöjä ei pitäisi mielivaltaisesti hylätä.

(19) Käsitettä "voidaan" ei pidä tulkita siten, että se sallisi tutkimusmenettelyn jatkamisen samanaikaisesti hintaa koskevan sitoumuksen täytäntöönpanon kanssa, lukuun ottamatta 4 kohdassa tarkoitettua tapausta.

(20) Tässä alakohdassa ja 3.2 alakohdassa mainittujen määräaikojen noudattaminen katsotaan saattavan olla mahdotonta silloin, kun kyseinen tuote on oikeuskäsittelyn alainen.

(21) 9 artiklan 3 kohdan mukainen päätös polkumyyntitullin lopullisesta maksuvelvollisuudesta ei sellaisenaan ole tämän artiklan mukainen tarkastelu.

(22) Milloin polkumyyntitullin suuruus määrätään taannehtivasti, 9 artiklan 3.1 alakohdan mukaisessa viimeisimmässä arvioinnissa tehty päätös siitä, että tullia ei kanneta, ei sellaisenaan edellytä viranomaisia lopettamaan lopullista tullia.

(23) Mikäli viranomaiset antavat tietoa ja selvityksiä tämän artiklan määräysten mukaisesti erillisellä raportilla, niiden on varmistuttava siitä, että tällainen raportti on helposti saatavilla julkisesti.

(24) Tämän kohdan tarkoituksena ei ole sulkea pois asianmukaisella tavalla muiden asianmukaisten GATT 1994 -sopimuksen määräysten mukaisia toimia.