16.3.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/20

(1)

Haitallisista aineista eläinten rehuissa 7 päivänä toukokuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/32/EY (1) säädetään, että sellaisten rehuksi tarkoitettujen tuotteiden käyttö, jotka sisältävät kyseisen direktiivin liitteessä I vahvistetut enimmäismäärät ylittävän määrän haitallisia aineita, on kielletty.

(2)

Jauhamatonta viljaa sisältävässä rehussa esiintyvien torajyvän (Claviceps purpurea) rihmastopahkojen enimmäismääräksi on vahvistettu 1 000 mg/kg.

(3)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta antoi 19 päivänä huhtikuuta 2005 komission pyynnöstä lausunnon, joka koski torajyviä haitallisena aineena eläinten rehussa (2).

(4)

Torajyvällä tarkoitetaan Claviceps-lajin sienirihmastoa, joka kehittyy jyvän paikalle viljan tähkään tai siementen paikalle heinän tähkään ja näkyy laajana tummana pahkana. Nämä pahkat sisältävät eri luokkiin kuuluvia alkaloideja, joista yleisimmät ovat ergometriini, ergotamiini, ergosiini, ergokristiini, ergokryptiini ja ergokorniini sekä niiden -iniinit. Alkaloidien määrä ja toksiinimalli vaihtelevat sienilajikkeen mukaan ja riippuvat isäntäkasvista ja maantieteellisestä alueesta.

(5)

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, miten paljon torajyväalkaloidin malli vaihtelee suhteessa sienilajikkeeseen, maantieteelliseen jakaumaan sekä isäntäkasviin (esimerkiksi rukiin torajyvän alkaloidimalli on erilainen kuin heinän torajyvän). Tarvitaan lisätietoja, jotta voidaan yksilöidä kaikki tekijät, jotka vaikuttavat torajyväalkaloidin mallin vaihteluihin yksittäisissä kasvilajeissa.

(6)

Rukiin torajyvän aiheuttaman viljan saastumisasteen fyysinen määrittäminen on usein epätäsmällistä, koska pahkojen koko ja paino voivat vaihdella merkittävästi. Lisäksi fyysinen määrittäminen on mahdotonta käsitellyssä rehussa ja elintarvikkeissa. Sen vuoksi on ehdotettu, että säädettäisiin fyysisten tarkastusmenetelmien lisäksi myös mahdollisuudesta tarkastaa mahdollisesti saastuneet rehut ja elintarvikkeet kemiallisella analyysillä, koska käytettävissä on erilaisia kromatografiamenetelmiä torajyväalkaloidien havaitsemiseksi rehussa ja elintarvikkeissa. Menetelmät kuitenkin rajoittuvat vain joihinkin torajyväalkaloideihin.

(7)

On tarpeen hankkia lisää tietoa näiden torajyväalkaloidien esiintymisestä jauhamattoman viljan lisäksi myös viljatuotteissa ja rehuseoksissa ja elintarvikkeissa ja saada luotettavia tietoja torajyväalkaloidin mallista rehussa ja elintarvikkeissa sekä yhdistää torajyväalkaloidien esiintyminen esiintyvien torajyväpahkojen määrään. On aiheellista keskittää valvonta kuuteen ensisijaisesti esiintyvään torajyväalkaloidiin, jotka ovat ergometriini, ergotamiini, ergosiini, ergokristiini, ergokryptiini ja ergokorniini sekä niiden -iniinit,

1.

Jäsenvaltioiden olisi seurattava – rehu- ja elintarvikealan toimijoiden aktiivisella myötävaikutuksella – torajyväalkaloidien esiintymistä ihmisravinnoksi tai eläinten rehuksi tarkoitetuissa viljoissa ja viljatuotteissa, eläinten ravinnoksi tarkoitetussa rehuheinässä sekä rehuseoksissa ja elintarvikkeissa.

2.

Jäsenvaltioiden olisi analysoitava näytteet ainakin seuraavien torajyväalkaloidien varalta:

3.

Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan määritettävä samanaikaisesti rihmastopahkojen määrä näytteessä, jotta voitaisiin parantaa tietoa pahkojen määrän ja yksittäisten torajyväalkaloidien tason välisestä suhteesta.

4.

Analyysitulokset olisi toimitettava säännöllisesti EFSAlle, joka kokoaa ne tietokantaan.