(1)

On tarpeen vahvistaa julkisten palvelujen tarjoamiseen tai hallinnointiin unionissa käytettävien verkko- ja tietojärjestelmien valtioiden rajat ylittävän yhteentoimivuuden kehittämistä, jotta unionin julkishallinnot voivat tehdä yhteistyötä ja tarjota julkisia palveluja yli rajojen. Nykyinen epävirallinen yhteistyö olisi korvattava selkeällä oikeudellisella kehyksellä, jolla mahdollistetaan yhteentoimivuus eri hallintotasoilla ja eri hallinnonaloilla ja helpotetaan tietojen saumatonta siirtymistä rajojen yli sisämarkkinoita vahvistavia todellisia eurooppalaisia digitaalisia palveluja varten noudattaen samalla toissijaisuusperiaatetta. Julkisen sektorin yhteentoimivuudella on merkittävä vaikutus perussopimuksissa vahvistettuun tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen, koska raskaat hallinnolliset menettelyt voivat luoda merkittäviä esteitä varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’.

(2)

Rajat ylittävää yhteentoimivuutta koskevassa julkisen sektorin elinten välisessä yhteistyössä voidaan käsitellä yhteisiä haasteita, erityisesti haasteita rajaseuduilla, ja voidaan varmistaa tietojen saumaton siirtyminen rajojen yli.

(3)

Unioni ja jäsenvaltiot ovat työskennelleet yli kahden vuosikymmenen ajan tukeakseen julkishallinnon nykyaikaistamista digitalisaation avulla ja edistääkseen syvää verkottumista, jota aidosti eurooppalainen digitaalinen alue edellyttää. Komissio korosti 9 päivänä maaliskuuta 2021 antamassaan tiedonannossa ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten” tarvetta nopeuttaa julkisten palvelujen digitalisointia vuoteen 2030 mennessä muun muassa varmistamalla yhteentoimivuus kaikilla hallinnon tasoilla ja kaikissa julkisissa palveluissa. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) 2022/2481 (4) asetetaan selkeäksi tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä tärkeimmät julkiset palvelut ovat 100-prosenttisesti käytettävissä verkossa. Lisäksi covid-19-pandemia nopeutti digitalisaatiota ja sai julkishallinnot sopeutumaan verkkopohjaiseen toimintamalliin, myös rajat ylittävien digitaalisten julkisten palvelujen osalta, sekä teknologioiden älykkäämpään ja vihreämpään käyttöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 (5) asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti. Tällä asetuksella pyritään edistämään merkittävästi kyseisten unionin tavoitteiden saavuttamista luomalla jäsennelty jäsenvaltioiden välinen sekä komission ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyökehys rajat ylittävää yhteentoimivuutta varten digitaalisten julkisten palvelujen kehittämisen tueksi tarkoituksena auttaa vähentämään kustannuksia ja säästää kansalaisten, yritysten ja julkisen sektorin aikaa.

(4)

Pyrittäessä parantamaan rajat ylittävää yhteentoimivuutta unionissa on välttämätöntä korostaa, että vaikka yhteentoimivuus on erittäin tärkeää, se ei yksin riitä takaamaan Euroopan laajuisten digitaalisten julkisten palvelujen saatavuutta ja niiden tarjoamisen saumattomuutta. Kuten päätöksessä (EU) 2022/2481 on vahvistettu, tavoitteiden saavuttamisen kannalta on yhtä tärkeää, että luodaan digitaalisten infrastruktuurien kattava ja kestävä ekosysteemi, johon myönnetään riittävästi taloudellista tukea. Komission 30 päivänä kesäkuuta 2021 antaman tiedonannon ”EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio – Vahvat, verkottuneet, selviytymiskykyiset ja vauraat maaseutualueet” mukaisesti olisi kiinnitettävä erityistä huomiota yhteyksien ulottamiseen unionin maaseutualueille ja syrjäisille alueille, teollisuuden muutosprosessissa oleville alueille sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiville alueille, kuten saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueille, sen varmistamiseksi, että digitaalisen muutoksen tuomat hyödyt ovat sopusoinnussa niiden unionin aloitteiden kanssa, joilla pyritään parantamaan alueellista osallisuutta ja yhteyksiä, ja että ne tukevat kyseisiä aloitteita.

(5)

Tässä asetuksessa vahvistetun Euroopan laajuisten digitaalisten julkisten palvelujen rajat ylittävän yhteentoimivuuden kehittämisessä olisi otettava huomioon oikeudellinen yhteentoimivuus. Organisatorisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden kehittämisen vauhdittavana tekijänä oikeudellinen yhteentoimivuus auttaa hyödyntämään yleisesti rajat ylittävää yhteentoimivuutta, myös niin, että kansalaiset ja yritykset voivat saada nopeasti tietoja, hyötyä nopeammista menettelyistä ja palveluista ja hallinnollisten esteiden vähentymisestä. Koska kielimuuri on sekin yksi este yhteentoimivuudelle, ratkaisujen uudelleenkäytölle ja rajat ylittävien palvelujen käyttöönotolle, semanttinen yhteentoimivuus on keskeinen tekijä, joka sujuvoittaa tehokasta viestintää erilaisissa monikielisissä toimintaympäristöissä, myös alue- ja paikallistasolla.

(6)

Euroopan laajuiset digitaaliset julkiset palvelut ovat digitaalisia palveluja, joita unionin yksiköt tai julkisen sektorin elimet tarjoavat toisilleen tai luonnollisille henkilöille taikka oikeushenkilöille unionissa ja jotka edellyttävät vuorovaikutusta jäsenvaltion rajojen yli, unionin yksiköiden välillä tai unionin elinten ja julkisen sektorin elinten välillä niiden verkko- ja tietojärjestelmien kautta. Euroopan laajuisiin digitaalisiin julkisiin palveluihin olisi kuuluttava muun muassa päätöksessä (EU) 2022/2481 määritellyt tärkeimmät julkiset palvelut, joita ovat keskeiset palvelut, jotka ovat merkityksellisiä luonnollisten henkilöiden kannalta merkittävien elämäntapahtumien, kuten työpaikan saamisen tai opiskelun, yhteydessä sekä oikeushenkilöiden osalta niiden ammattitoiminnan eri vaiheiden kannalta. Tärkeimmillä julkisilla palveluilla, joilla on Euroopan laajuista merkitystä, on tarkoitus tuottaa merkittäviä etuja kansalaisille, jos niistä tulee yhteentoimivia rajojen yli. Euroopan laajuisia digitaalisia julkisia palveluja ovat esimerkiksi palvelut, joiden yhteydessä voidaan rajat ylittävän tiedonvaihdon avulla tunnustaa vastavuoroisesti akateemisia tutkintotodistuksia ja ammattipätevyyksiä, vaihtaa liikenneturvallisuuteen liittyviä ajoneuvotietoja, saada pääsy sosiaaliturva- ja terveystietoihin pandemia- ja rokotustodistukset mukaan lukien, saada pääsy keskitettyjen asiointipisteiden järjestelmiin, vaihtaa tietoja, jotka liittyvät verotukseen, tulliin, julkisten hankintojen hyväksymiseen, digitaalisiin ajokortteihin tai kaupparekistereihin, ja yleensäkin kaikkiin palveluihin, joissa sovelletaan yhden kerran periaatetta rajat ylittäviin tietoihin pääsyssä ja niiden vaihdossa.

(7)

Unionin yksiköitä ja julkisen sektorin elimiä kannustetaan pohtimaan käyttäjien tarpeita ja käyttömahdollisuuksia tällaisia palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä digitaalisen vuosikymmenen digitaalisista oikeuksista ja periaatteista 15 päivänä joulukuuta 2022 annetun eurooppalaisen julistuksen (6) mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa määritellä, mitä tarkoitetaan julkisilla palveluilla. Unionin yksiköitä ja julkisen sektorin elimiä kannustetaan myös varmistamaan, että vammaiset henkilöt, ikääntyneet henkilöt ja muut haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät voivat käyttää julkisia palveluja muille kansalaisille tarjottavia palveluja vastaavalla palveluntasolla.

(8)

Olisi perustettava uusi hallintorakenne, jonka keskeisenä osana on Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunta, jäljempänä ’lautakunta’, ja sillä olisi oltava lakisääteiset valtuudet edistää yhdessä komission kanssa rajat ylittävän yhteentoimivuuden kehittämistä unionissa, myös eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden (EIF) ja muiden oikeudellista, organisatorista, semanttista ja teknistä yhteentoimivuutta koskevien yhteisten ratkaisujen, kuten eritelmien ja sovellusten, kehittämistä. Lisäksi tällä asetuksella olisi luotava selkeä ja helposti tunnistettava merkintä tietyille yhteentoimivuusratkaisuille (yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisut). Samoin olisi edistettävä elinvoimaisen yhteisön syntyä avointen hallinnon teknologiaratkaisujen ympärille.

(9)

Alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla on aktiivinen rooli yhteentoimivuusratkaisujen kehittämisessä. Niiden olisi myös pyrittävä osallistamaan pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja kansalaisyhteiskunta sekä jaettava tällaisten vaihtojen tulokset.

(10)

Unionin julkisen sektorin yhteentoimivuuteen tähtäävän lähestymistavan johdonmukaisuuden sekä hyvän hallintotavan periaatteen ja henkilötietojen ja muiden kuin henkilötietojen unionin laajuisen vapaan liikkuvuuden tukemisen kannalta on suositeltavaa yhdenmukaistaa mahdollisimman pitkälle säännöt kaikille unionin yksiköille ja julkisen sektorin elimille, jotka asettavat sitovia vaatimuksia Euroopan laajuisille digitaalisille julkisille palveluille, ja siten vaikuttaa kyseisten yksiköiden ja elinten mahdollisuuteen jakaa tietoja verkko- ja tietojärjestelmiensä kautta. Kyseinen tavoite kattaa komission ja muut unionin yksiköt sekä julkisen sektorin elimet jäsenvaltioissa kaikilla hallintotasoilla, niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. Unionin yksiköillä on tärkeä rooli lakisääteisten raportointitietojen keräämisessä jäsenvaltioilta. Sen vuoksi myös tällaisten tietojen yhteentoimivuuden olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.

(11)

Perusoikeus henkilötietojen suojaan turvataan erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2016/679 (7) ja (EU) 2018/1725 (8). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/58/EY (9) suojellaan lisäksi yksityiselämää ja viestinnän luottamuksellisuutta, myös määrittämällä ehtoja henkilötietojen ja muiden kuin henkilötietojen tallentamiselle päätelaitteille ja niihin pääsylle päätelaitteista käsin. Kyseiset unionin säädökset muodostavat perustan kestävälle ja vastuulliselle tietojen käsittelylle, myös niissä tapauksissa, joissa tietoaineistot sisältävät sekä henkilötietoja että muita kuin henkilötietoja. Tällä asetuksella täydennetään henkilötietojen suojaa ja yksityisyydensuojaa koskevaa unionin oikeutta, erityisesti asetuksia (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 sekä direktiiviä 2002/58/EY, mutta se ei vaikuta sen soveltamiseen. Mitään tämän asetuksen säännöstä ei olisi sovellettava eikä tulkittava tavalla, joka heikentää tai rajoittaa oikeutta henkilötietojen suojaan tai oikeutta yksityisyyteen ja viestinnän luottamuksellisuuteen.

(12)

Rajat ylittävä yhteentoimivuus voidaan saada toteutumaan ei ainoastaan jäsenvaltioiden keskitettyjen digitaalisten infrastruktuurien kautta vaan myös hajautetun lähestymistavan avulla. Tätä varten tarvitaan julkishallintojen välistä luottamusta, jonka pohjalta eri jäsenvaltioiden paikallishallintojen välillä voidaan vaihtaa tietoja tarvitsematta välttämättä toimia kansallisten yhteyspisteiden kautta. Sen vuoksi on tarpeen kehittää yhteisiä yhteentoimivuusratkaisuja, joita voidaan soveltaa kaikilla eri hallinnon tasoilla. Yhteentoimivuusratkaisut ovat muodoltaan erilaisia aina korkeamman tason käsitteellisistä viitekehyksistä ja ohjeistuksesta teknisempiin ratkaisuihin, kuten viitearkkitehtuureihin, teknisiin eritelmiin tai standardeihin. Yhteentoimivuusratkaisuja voivat olla myös konkreettiset palvelut ja sovellukset samoin kuin dokumentoidut tekniset komponentit, kuten lähdekoodi, mukaan lukien artefaktit ja tekoälymallit, sikäli kuin niillä on merkitystä rajat ylittävän yhteentoimivuuden oikeudellisten, organisatoristen, semanttisten tai teknisten näkökohtien kannalta. Rajat ylittävän digitaalisen vuorovaikutuksen tarve kasvaa, mikä edellyttää ratkaisuja, joilla kyseiset tarpeet voidaan täyttää. Tällä asetuksella pyritään helpottamaan ja edistämään tietojenvaihtoa kaikilla hallintotasoilla sekä välttämään rajat ylittäviä esteitä ja hallinnollisia rasitteita ja sitä kautta tehostamaan julkisia palveluja kaikkialla unionissa.

(13)

Yhteentoimivuus helpottaa toimintapolitiikkojen menestyksekästä täytäntöönpanoa, erityisesti niillä aloilla, jotka liittyvät tiiviisti julkiseen sektoriin, kuten oikeus- ja sisäasiat, verotus ja tulli, liikenne, energia, terveydenhuolto, maatalous ja työllisyys, samoin kuin yritys- ja toimialasääntelyyn. Alakohtaiseen yhteentoimivuuteen liittyy kuitenkin riski siitä, että erilaisten tai yhteensopimattomien ratkaisujen käyttöönotto kansallisella tai alakohtaisella tasolla johtaa uusiin digitaalisiin esteisiin, jotka haittaavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja niihin kuuluvia liikkumisvapauksia. Lisäksi vaarana on markkinoiden avoimuuden ja niillä toteutuvan kilpailun väheneminen sekä kansalaisille ja yrityksille suunnattujen yleishyödyllisten palvelujen tarjonnan heikentyminen. Sen vuoksi tällä asetuksella olisi myös helpotettava, edistettävä ja säänneltävä alojen välistä yhteentoimivuutta, millä tuettaisiin digitaalisten julkisten palvelujen esteiden, yhteensopimattomuuksien ja hajanaisuuden poistamista.

(14)

Jotta voitaisiin estää hajanaisuus yhteentoimivuuden kehittämisessä unionissa, olisi edistettävä unionin yhteistä käsitystä yhteentoimivuudesta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa yhteentoimivuusratkaisuihin. Jäsennellyllä yhteistyöllä olisi tuettava toimenpiteitä, joilla edistetään digivalmiita ja sisäänrakennettuun yhteentoimivuuteen perustuvia toimintapoliittisia järjestelyjä. Lisäksi sillä olisi edistettävä sellaisten digitaalipalveluinfrastruktuurien ja niiden komponenttien tehokasta hallintaa ja käyttöä unionin yksiköissä ja julkisen sektorin elimissä, jotka mahdollistavat kestävien ja tehokkaiden julkisten palvelujen luomisen ja toiminnan, tarkoituksena varmistaa niiden saatavuus kaikkein alimmillakin hallintotasoilla.

(15)

Unionin yksiköt ja julkisen sektorin elimet voivat asettaa Euroopan laajuisia digitaalisia julkisia palveluja koskevia sitovia vaatimuksia. Sen varmistamiseksi, että tällaisten palvelujen yhteydessä voidaan vaihtaa tietoja rajojen yli, olisi otettava käyttöön mekanismi, jonka avulla voidaan tunnistaa rajat ylittävän yhteentoimivuuden oikeudellisia, organisatorisia, semanttisia tai teknisiä esteitä, jäljempänä ’yhteentoimivuusarviointi’. Kyseisellä mekanismilla olisi varmistettava, että rajat ylittävän yhteentoimivuuden näkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa päätöksissä, joilla voi olla vaikutusta tällaisten palvelujen suunnitteluun.

(16)

Sitovien vaatimusten asettamiseksi Euroopan laajuisille digitaalisille julkisille palveluille on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota yhteentoimivuuteen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa poliittista päätöksentekoa ja noudattaa digitalisaatio oletusarvona -periaatetta sekä sisäänrakennettuun yhteentoimivuuteen perustuvaa toimintaperiaatetta. Sen vuoksi unionin yksikkö tai julkisen sektorin elin, joka aikoo asettaa sitovia vaatimuksia yhdelle tai useammalle Euroopan laajuiselle digitaaliselle julkiselle palvelulle, joka vaikuttaa rajat ylittävään yhteentoimivuuteen esimerkiksi päätöksessä (EU) 2022/2481 tarkoitettujen tärkeimpien julkisten palvelujen digitalisoinnin yhteydessä, olisi tehtävä yhteentoimivuusarviointi. Jäsenvaltio voi tämän tehtävän vaikuttavuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi päättää sisäisistä resursseista ja omien julkisen sektorin elintensä välisestä yhteistoiminnasta, joita tarvitaan kyseisten yhteentoimivuusarviointien suorittamisen tukemiseksi.

(17)

Yhteentoimivuusarviointi on tarpeen, jotta voidaan saada käsitys suunniteltujen vaatimusten vaikutusten laajuudesta ja ehdottaa toimenpiteitä etujen hyödyntämiseksi ja mahdollisten kustannusten ottamiseksi huomioon. Tilanteissa, joissa yhteentoimivuusarviointi ei ole pakollinen, unionin yksikön tai julkisen sektorin elimen olisi voitava tehdä yhteentoimivuusarviointi vapaaehtoisuuden pohjalta. Tällä asetuksella edistetään näin ollen yhteentoimivuutta yleisesti.

(18)

Sitoviin vaatimuksiin kuuluvat lakiin, asetukseen, hallinnolliseen määräykseen, sopimukseen, tarjouspyyntöön tai muuhun viralliseen asiakirjaan sisältyvät velvoitteet, kiellot, ehdot tai arviointiperusteet taikka oikeudelliset, organisatoriset, semanttiset tai tekniset rajoitukset. Sitovat vaatimukset vaikuttavat siihen, miten Euroopan laajuisia digitaalisia julkisia palveluja ja niiden tarjoamiseen käytettäviä verkko- ja tietojärjestelmiä suunnitellaan, hankitaan, kehitetään ja toteutetaan, ja näin ollen ne vaikuttavat kyseisten palvelujen yhteydessä vastaanotettavien ja toimitettavien tietojen kulkuun. Sellaiset tehtävät, joiden yhteydessä ei tehdä merkittäviä muutoksia eikä turvallisuuteen liittyviä tai teknisiä päivityksiä, kuten kehittävä ylläpito, tai pelkän standardimuotoisen tieto- ja viestintäteknisen laitteiston hankkiminen eivät kuitenkaan yleensä vaikuta Euroopan laajuisten digitaalisten julkisten palvelujen rajat ylittävään yhteentoimivuuteen eivätkä sen vuoksi johda tässä asetuksessa tarkoitetun pakollisen yhteentoimivuusarvioinnin tekemiseen.

(19)

Yhteentoimivuusarviointien tekemiseen sovellettavan lähestymistavan olisi oltava oikeasuhteinen ja sen mukaan eritelty, millä tasolla ja missä laajuudessa arvioinnit suoritetaan. Joissakin olosuhteissa voi olla järkevää ja taloudellista, että yhteentoimivuusarviointi kattaa enemmän kuin yksittäisen hankkeen, myös silloin, kun julkisen sektorin elimet aikovat luoda yhteisen sovelluksen tai käsittelyalustan. Tällaisissa tapauksissa yhteentoimivuusarviointi olisi erittäin suotavaa suunnata Yhteentoimiva Eurooppa -tavoitteita pidemmälle kohti täyden yhteentoimivuuden saavuttamista. Yksittäisen hankkeen toteutuksen tasolla, esimerkiksi paikallishallinnossa, tehtäviä yhteentoimivuusarviointeja koskevien vaatimusten olisi vastaavasti oltava käytännönläheisiä ja mahdollistettava suppea tarkasteluala, ottaen huomioon se, että yhteentoimivuusarvioinneista saadaan yleensä suurempi hyöty toimintapolitiikan suunnittelun sekä viitearkkitehtuurin, eritelmien ja standardien kehittämisen varhaisvaiheissa. Lautakunnan olisi yhteentoimivuusarvioinnin sisältöä koskevaa ohjeistusta hyväksyessään otettava huomioon muun muassa alueellisten ja paikallisten julkisen sektorin elinten valmiudet ja vältettävä kohtuutonta hallinnollista rasitetta.

(20)

Asiaan välittömästi liittyviä tahoja tai näiden edustajia kuullessaan unionin yksikön tai julkisen sektorin elimen olisi voitava käyttää vakiintuneita kuulemiskäytäntöjä ja ajantasaisia tietoja.

(21)

Yhteentoimivuusarvioinnissa olisi arvioitava suunniteltujen, Euroopan laajuisille digitaalisille julkisille palveluille asetettavien sitovien vaatimusten vaikutuksia rajat ylittävään yhteentoimivuuteen ottaen huomioon esimerkiksi kyseisten vaikutusten alkuperä, luonne, erityisyys ja mittakaava. Kyseisen arvioinnin tulokset olisi otettava huomioon määriteltäessä asianmukaisia toimenpiteitä, jotka on toteutettava Euroopan laajuisia digitaalisia julkisia palveluja koskevien sitovien vaatimusten asettamiseksi tai muuttamiseksi.

(22)

Unionin yksikön tai julkisen sektorin elimen olisi julkaistava raportti yhteentoimivuusarvioinnin tuloksista julkisessa paikassa, jonka ovat osoittaneet kansalliset toimivaltaiset viranomaiset tai unionin yksiköiden osalta yhteentoimivuuskoordinaattorit, ja ainakin koneellisesti luettavassa muodossa verkkosivustolla. Raportin julkaiseminen ei saisi vaarantaa teollis- ja tekijänoikeuksia eikä liikesalaisuuksia, ja sitä olisi rajoitettava, jos se on perusteltua yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyvistä syistä. Henkilötietojen suojaa koskevaa unionin oikeutta olisi noudatettava. Unionin yksikön tai julkisen sektorin elimen olisi jaettava yhteentoimivuusarvioinnin tulokset sähköisessä muodossa lautakunnalle. Lautakunnan olisi tehtävä analyysi sen pohjalta ja esitettävä ehdotuksia Euroopan laajuisten digitaalisten julkisten palvelujen rajat ylittävän yhteentoimivuuden parantamiseksi. Lautakunnan ehdotukset olisi julkaistava Yhteentoimiva Eurooppa -portaalissa.

(23)

Yhteentoimivuusarviointien tulosraporteille tarvitaan yhteinen tarkistuslista, jotta voidaan helpottaa kyseisten arviointien tekoa koskevia unionin yksikköjen ja julkisen sektorin elinten tehtäviä ja jotta lautakunta voi laatia niiden tuloksiin perustuvia suosituksia rajat ylittävän yhteentoimivuuden parantamiseksi. Sen mukaisesti yhteentoimivuuden arviointimenettelyn tuloksista laadittavassa raportissa olisi esitettävä yhteenveto arvioidun vaatimuksen vaikutuksista rajat ylittävän yhteentoimivuuden oikeudellisiin, organisatorisiin, semanttisiin, teknisiin ja hallinnollisiin seikkoihin ja ilmoitettava tällaisiin vaikutuksiin puuttumiseksi käytetyn Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisun tyyppi ja vielä käsittelemättä olevat jäljellä olevat esteet. Kyseisen yhteisen tarkistuslistan käyttöä olisi selvitettävä tarkemmin lautakunnan antamalla ohjeistuksella.

(24)

Komission olisi tarjottava käyttäjäystävällisiä keinoja arviointien tulosten käsittelyyn ja toimittamiseen, myös koneluettavassa muodossa. Yhteentoimivuusarviointien tulosraporttien käsittelyyn tarkoitetun verkkotyökalun avulla olisi tarjottava käyttöön yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen käyttöliittymä tällaisten raporttien laatimiseen ja julkaisemiseen. Koneluettavassa muodossa esitettyjä standardoituja raportointituloksia voitaisiin käyttää seurantatarkoituksiin. Tällaisella työkalulla olisi myös helpotettava automaattikäännösten tekemistä, ja se olisi integroitava Yhteentoimiva Eurooppa -portaaliin. Yhteentoimivuuden ja saumattoman integroinnin edistämiseksi verkkotyökalussa olisi myös käytettävä ja noudatettava yhteentoimivuusarvioinnin tulosraportissa olevan yhteisen tarkistuslistan pohjalta tuotettua avoimen datan mallia. Olennaisen tärkeää on tarjota sellainen sovellusrajapinta (application programming interface), jonka myötä työkalu voidaan integroida olemassa oleviin raportointialustoihin ja maksimoida siten työkalun käyttökelpoisuus ja tehokkuus kaikkien sidosryhmien kannalta. Vaikka verkkotyökalun käytön olisi oltava vapaaehtoista, olisi katsottava, että toimittamalla tarvittavat tiedot ja sallimalla niiden julkaiseminen Yhteentoimiva Eurooppa -portaalissa täytetään unionin yksikön tai julkisen sektorin elimen velvoite julkaista julkisessa paikassa raportti yhteentoimivuusarvioinnin tuloksista.

(25)

Yhteentoimivuusratkaisuja hakevien unionin yksiköiden tai julkisen sektorin elinten olisi voitava pyytää muilta unionin yksiköiltä tai julkisen sektorin elimiltä kyseisten yksiköiden tai elinten käyttämiä yhteentoimivuusratkaisuja, kuten hyviä käytäntöjä, eritelmiä ja ohjelmistokoodeja, ja niihin liittyvää dokumentaatiota. Ratkaisujen jakamisen olisi oltava lähtökohtainen toimintaperiaate. Unionin yksiköiden tai julkisen sektorin elinten olisi lisäksi pyrittävä kehittämään uusia yhteentoimivuusratkaisuja tai kehittämään edelleen olemassa olevia yhteentoimivuusratkaisuja. Siinä yhteydessä niiden olisi asetettava etusijalle ratkaisut, joihin ei liity rajoittavia lisensointiehtoja, jos tällaiset ratkaisut ovat toisiaan vastaavia. Yhteentoimivuusratkaisujen jakamista ei kuitenkaan olisi katsottava vaatimukseksi siitä, että unionin yksiköiden ja julkisen sektorin elinten on luovuttava teollis- ja tekijänoikeuksistaan.

(26)

Kun julkishallinnot jakavat ratkaisujaan muille julkishallinnoille tai kansalaisille, ne toimivat yleisen edun mukaisesti. Tämän merkitys korostuu erityisesti innovatiivisten teknologioiden kohdalla. Esimerkiksi lähdekoodin avoimuus tekee algoritmeista läpinäkyviä ja mahdollistaa riippumattoman auditoinnin ja rakenneosien uudelleenkäytön. Yhteentoimivuusratkaisujen jakamisessa julkishallintojen kesken olisi luotava edellytykset julkisen sektorin digitaaliteknologian avoimelle ekosysteemille, joka voi tuottaa monia etuja.

(27)

Seuratessaan suositeltujen yhteentoimivuusratkaisujen johdonmukaisuutta ja ehdottaessaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan niiden yhteensopivuus sellaisten olemassa olevien ratkaisujen kanssa, joilla on sama tarkoitus, lautakunnan olisi otettava huomioon ratkaisujen vanheneminen.

(28)

Eurooppalaisilla yhteentoimivuusperiaatteilla olisi varmistettava johdonmukaisuus, ja ne olisi tunnustettava ainoaksi viitekehykseksi unionin toimintaperiaatteelle julkisen sektorin yhteentoimivuutta koskevissa asioissa. Lisäksi yksittäisten sektorien, hallinnonalojen ja hallintotasojen tarpeisiin voidaan vastata erikoistuneilla yhteentoimivuuspuitteilla. Kyseisten puitteiden, jotka eivät ole sitovia, olisi edistettävä yhteentoimivuusratkaisujen käyttöönottoa ja sisäänrakennettuun yhteentoimivuuteen perustuvaa lähestymistapaa.

(29)

Eurooppalaisilla yhteentoimivuusperiaatteilla olisi muun muassa edistettävä monikielisyyden periaatteen noudattamista julkisella sektorilla.

(30)

Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet olisi laadittava lautakunnassa. Lautakunnassa olisi oltava yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja yksi komission edustaja. Näin ollen jäsenvaltioilla yhdessä komission kanssa on keskeinen rooli eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden laatimisessa ja käyttöönotossa. Lautakunnan olisi tarvittaessa päivitettävä eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita.

(31)

Eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden täydennykseksi laadittavissa erikoistuneissa yhteentoimivuuspuitteissa olisi otettava huomioon unionin tasolla kehitetyt, jo olemassa olevat alakohtaiset puitteet, kuten terveydenhuoltoalalla, eivätkä ne saisi vaikuttaa niihin.

(32)

Yhteentoimivuus on suoraan yhteydessä avoimiin eritelmiin ja standardeihin ja riippuvainen niiden käytöstä. Sen vuoksi unionin julkisen sektorin olisi voitava sopia monialaisista avoimista eritelmistä ja muista ratkaisuista yhteentoimivuuden edistämiseksi. Uudessa toimintakehyksessä olisi säädettävä selkeästä prosessista, joka koskee merkinnällä ’Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisu’ osoitettavien suositeltujen yhteentoimivuusratkaisujen käyttöönottoa ja edistämistä tulevaisuudessa. Tällä tavoin julkinen sektori edustaa koordinoidumpaa yhteistä kantaa ja tuo julkisen sektorin tarpeita ja julkisia arvoja esiin laajemmissa keskusteluissa. Lautakunnan olisi sovittava yhteentoimivuusratkaisuissa noudatettavista yleisistä arviointiperusteista. Lautakunnan olisi voitava perua suosituksensa. Jos lautakunta peruuttaa suosituksensa, merkintä ’Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisu’ olisi poistettava asiaankuuluvista yhteentoimivuusratkaisuista ja kyseiset yhteentoimivuusratkaisut voitaisiin tarvittaessa poistaa Yhteentoimiva Eurooppa -portaalista.

(33)

Monia julkisen sektorin käyttämiä yhteentoimivuuseritelmiä voitaisiin johtaa voimassa olevasta unionin oikeudesta. Näin ollen on tarpeen luoda yhteys kaikkien niiden Euroopan laajuisia digitaalisia julkisia palveluja koskevien eritelmien välille, joiden käyttö on unionin oikeuden nojalla pakollista. Toimeenpanoviranomaisten ei ole aina helppo löytää vaatimuksia viimeisimmässä ja koneluettavassa muodossa. Yhteentoimiva Eurooppa -portaalin muodossa olevan keskitetyn asiointipisteen ja tällaisiin vaatimuksiin liittyvän informaation metadataa koskevien selkeiden sääntöjen tarkoituksena on auttaa julkisen sektorin elimiä varmistamaan, että niiden digitaalisten palvelujen infrastruktuurit ovat nykyisten ja tulevien sääntöjen mukaisia.

(34)

Yhteentoimiva Eurooppa -portaalia olisi kehitettävä olemassa olevien aloitteiden pohjalta, ja se olisi perustettava yhteentoimivuusratkaisujen sekä yhteentoimivuutta koskevien arviointien ja tietämyksen sekä yhteentoimivuusyhteisön helppokäyttöisenä tietolähteenä. Yhteentoimiva Eurooppa -portaali olisi perustettava linkiksi virallisiin lähteisiin, ja tällä asetuksella perustetun Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisön olisi voitava antaa siihen panoksensa.

(35)

Yhteentoimiva Eurooppa -portaalissa olisi asetettava yleisesti saataville löydettävissä olevia yhteentoimivuusratkaisuja, joissa noudatetaan avoimuutta, käyttömahdollisuutta, teknologianeutraaliutta, uudelleenkäytettävyyttä, turvallisuutta ja yksityisyyttä koskevia eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita. Olisi erotettava selvästi toisistaan lautakunnan suosittelemat Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisut ja muut yhteentoimivuusratkaisut, kuten ne, joita julkishallinnot jakavat aktiivisesti uudelleen käytettäviksi tai jotka liittyvät unionin toimintapolitiikkoihin ja asiaankuuluviin kansallisissa portaaleissa oleviin ratkaisuihin. Yhteentoimiva Eurooppa -portaalin käyttötapauksia olisi voitava hakea maittain tai niiden tukemien yksittäisten julkisten palvelujen tyypin perusteella. Lautakuntaa olisi kuultava tavasta, jolla ratkaisut on määrä ryhmitellä Yhteentoimiva Eurooppa -portaalissa.

(36)

Koska avoimen lähdekoodin ansiosta käyttäjät voivat aktiivisesti arvioida ja tutkia ratkaisujen yhteentoimivuutta ja tietoturvallisuutta, on tärkeää, että yhteentoimivuusratkaisujen toteutuksen tukena käytetään avointa lähdekoodia. Tässä yhteydessä olisi edistettävä avoimen lähdekoodin lisenssien käyttöä, jotta voidaan parantaa lisenssien oikeudellista selkeyttä ja vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioissa. Komissiolla on jo tarjolla Euroopan unionin yleisen lisenssin (EUPL-lisenssi) muodossa ratkaisu tällaiseen lisensointiin. Jäsenvaltioiden portaaleissa, joihin on koottu Yhteentoimiva Eurooppa -portaaliin linkitettyjä avoimen lähdekoodin ratkaisuja, olisi voitava käyttää EUPL-lisenssejä, tosin tällaisissa portaaleissa voidaan mahdollisesti sallia myös muiden avoimen lähdekoodin lisenssien käyttäminen.

(37)

Sähköisesti toimitetut tai hallinnoidut unionin julkiset palvelut ovat tällä hetkellä usein riippuvaisia unionin ulkopuolisista toimittajista. On kuitenkin unionin strategisten etujen mukaista varmistaa, että se säilyttää keskeiset teknologiset valmiudet ja kehittää niitä digitaalisten sisämarkkinoidensa turvaamiseksi ja erityisesti palveluntarjonnan turvaamiseksi, kriittisten verkko- ja tietojärjestelmien suojaamiseksi ja tärkeimpien julkisten palvelujen tarjoamiseksi. Yhteentoimiva Eurooppa -tukitoimien olisi autettava julkishallintoja kehittymään ja tarttumaan uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin uusilla toiminta-aloilla rajat ylittävissä yhteyksissä. Yhteentoimivuus on edellytys sille, että vältetään lukkiutuminen tiettyyn teknologiaan, mahdollistetaan tekninen kehitys ja edistetään innovointia, minkä olisi myös parannettava unionin maailmanlaajuista kilpailukykyä, häiriönsietokykyä ja avointa strategista riippumattomuutta.

(38)

On tarpeen perustaa hallintomekanismi helpottamaan unionin toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa yhteentoimivuuden varmistavalla tavalla. Kyseisessä mekanismissa olisi keskityttävä toimintapolitiikkojen yhteentoimivaan digitaaliseen täytäntöönpanoon sen jälkeen, kun ne on hyväksytty säädösten muodossa, ja sen avulla olisi kehitettävä yhteentoimivuusratkaisuja tarvelähtöisesti. Mekanismin olisi tuettava julkisen sektorin elimiä. Lautakunnan olisi ehdotettava toimintapolitiikan täytäntöönpanoa koskevia, julkisen sektorin elimiä tukevia tukihankkeita komissiolle, jonka olisi päätettävä tukihankkeiden mahdollisesta perustamisesta ottaen asianmukaisesti huomioon mahdollisen tarpeen sellaisille toimintapolitiikan versioille, jotka eivät ole velvoittavia ja jotka ovat toteutettavissa konesuoritteisesti, kuten täytäntöönpanon viitemallit tai viitelähdekoodi, jotka ovat käytettävissä kaikilla hallintotasoilla.

(39)

Kaikkien hallintotasojen olisi tehtävä yhteistyötä innovatiivisten organisaatioiden, mukaan lukien yritykset ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, kanssa julkisten palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa. Julkisen sektorin elinten, tutkimus- ja oppilaitosten, startup-yritysten ja innovatiivisten pk-yritysten sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden (CivicTech) välisen GovTech-yhteistyön tukeminen on toimiva tapa tukea julkisen sektorin innovointia ja joustavuutta sekä edistää yhteentoimivuuden työkalujen käyttöä yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Tukemalla unionissa avointa GovTech-ekosysteemiä, joka kokoaa yhteen julkiset ja yksityiset toimijat yli rajojen ja jossa on mukana hallinnon eri tasoja, olisi sallittava innovatiivisten aloitteiden kehittäminen GovTech-yhteentoimivuusratkaisujen suunnittelun ja käyttöönoton osalta.

(40)

Yhteisten innovointitarpeiden ja -painopisteiden määrittäminen ja huomion kiinnittäminen yhteisiin GovTech- ja kokeilutoimiin yli rajojen auttaisi unionin julkisen sektorin elimiä jakamaan tietoa riskeistä, saaduista kokemuksista ja innovaatiotoimien tuloksista. Kyseisissä toimissa hyödynnetään erityisesti unionin runsasta teknologia-alan startup- ja pk-yritysten kirjoa. Menestyksekkäillä GovTech-hankkeilla ja innovaatiotoimilla, joita pilotoitaisiin Yhteentoimiva Eurooppa -innovaatiotoimilla, olisi edistettävä GovTech-työkalujen ja yhteentoimivuusratkaisujen laajempaa uudelleenkäyttöä.

(41)

Yhteentoimiva Eurooppa -tukitoimenpiteet voisivat hyötyä turvallisista kokeiluympäristöistä, kun samalla varmistetaan, että innovointi on vastuullista ja että käyttöön otetaan asianmukaisia riskinhallintatoimenpiteitä ja varotoimia. Jotta oikeudellisesta kehyksestä saataisiin innovointiystävällinen, tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava ja häiriönsietokykyinen, tällaisia hankkeita olisi voitava toteuttaa yhteentoimivuuden sääntelyn testiympäristöissä. Yhteentoimivuuden sääntelyn testiympäristöjen olisi koostuttava valvotuista testausympäristöistä, jotka helpottavat innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä ja testaamista ennen kuin tällaiset ratkaisut integroidaan julkisen sektorin verkko- ja tietojärjestelmiin. Yhteentoimivuuden sääntelyn testiympäristöjen perustamisella olisi pyrittävä edistämään yhteentoimivuutta innovatiivisten ratkaisujen avulla luomalla hallittu koe- ja testausympäristö, jotta varmistetaan kyseisten ratkaisujen yhdenmukaisuus tämän asetuksen ja muun asiaankuuluvan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön kanssa, parannetaan innovoijien ja toimivaltaisten viranomaisten oikeusvarmuutta ja lisätään ymmärrystä uusien ratkaisujen mahdollisuuksista, esiin nousevista riskeistä ja vaikutuksesta. Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen täytäntöönpano kaikkialla unionissa ja saavuttaa mittakaavaedut, on aiheellista vahvistaa yhteiset säännöt yhteentoimivuuden sääntelyn testiympäristöjen toteutusta varten. Euroopan tietosuojavaltuutetulla on toimivaltuudet määrätä yhteentoimivuuden sääntelyn testiympäristöjen yhteydessä unionin yksiköille hallinnollisia sakkoja asetuksen (EU) 2018/1725 58 artiklan 2 kohdan i alakohdan mukaisesti.

(42)

On tarpeen vahvistaa säännöt muihin tarkoituksiin kerättyjen henkilötietojen käytöstä tiettyjen yleisen edun mukaisten yhteentoimivuusratkaisujen kehittämiseksi yhteentoimivuuden sääntelyn testiympäristössä asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 4 kohdan ja asetuksen (EU) 2018/1725 5 artiklan mukaisesti ja rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (10) 4 artiklan 2 kohdan soveltamista. Kaikkia muita asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 ja direktiivin (EU) 2016/680 mukaisia rekisterinpitäjien velvoitteita ja rekisteröityjen oikeuksia sovelletaan edelleen. Tämä asetus ei etenkään muodosta asetuksen (EU) 2016/679 22 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tai asetuksen (EU) 2018/1725 24 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua oikeusperustaa. Tämän asetuksen tarkoituksena on säätää ainoastaan henkilötietojen käsittelystä yhteentoimivuuden sääntelyn testiympäristössä. Kaikenlainen muu tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva henkilötietojen käsittely edellyttäisi erillistä oikeusperustaa.

(43)

Unionin yksiköiden ja julkisen sektorin elinten suorittaman henkilötietojen käsittelyn läpinäkyvyyden lisäämiseksi Yhteentoimiva Eurooppa -portaalissa olisi annettava tietoa henkilötietojen käsittelystä yhteentoimivuuden sääntelyn testiympäristöissä asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 mukaisesti.

(44)

Yhteentoimivuuskysymysten tuntemusta on parannettava erityisesti julkisen sektorin työntekijöiden keskuudessa. Jatkuva koulutus on tältä osin keskeistä, ja aiheeseen liittyvää yhteistyötä ja koordinointia olisi edistettävä. Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisuja koskevan koulutuksen lisäksi kaikkien aloitteiden olisi mahdollisuuksien mukaan perustuttava tai tukeuduttava kokemusten ja ratkaisujen jakamiseen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon. Tätä varten komission olisi kehitettävä koulutuskursseja ja -materiaalia ja edistettävä yhteentoimivuuskysymyksiä koskevan sertifiointiohjelman kehittämistä tarkoituksena edistää parhaita käytäntöjä, henkilöstöresurssien pätevyyttä ja huippuosaamisen kulttuuria. Komission olisi vaikutettava julkisen sektorin yhteentoimivuutta koskevan koulutuksen yleiseen saatavuuden ja käytön lisäämiseen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla unionin digitaalisia taitoja edistävien strategioiden mukaisesti. Komission ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä valmiuksien kehittämistä erityisesti julkishallinnoissa tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavan uudelleen- ja täydennyskoulutuksen avulla.

(45)

Jotta voidaan luoda mekanismi, jolla helpotetaan keskinäistä oppimista unionin yksikköjen ja julkisen sektorin elinten piirissä sekä parhaiden käytäntöjen jakamista Yhteentoimiva Eurooppa -ratkaisujen toteuttamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa, on tarpeen vahvistaa vertaisarviointiprosessia koskevat säännökset. Vertaisarvioinnin avulla olisi voitava saada arvokasta tietoa ja antaa suosituksia tällaisen arvioinnin kohteena olevalle julkisen sektorin elimelle. Sillä voitaisiin erityisesti helpottaa teknologioiden, työkalujen, toimenpiteiden ja prosessien siirtoa vertaisarviointiin osallistuvien kesken. Vertaisarvioinnilla olisi luotava toimiva polku parhaiden käytäntöjen jakamiselle yhteentoimivuuskyvyltään eritasoisten jäsenvaltioiden ja unionin yksiköiden kesken. Vertaisarviointi olisi voitava tehdä vapaaehtoisuuden pohjalta unionin yksikön tai julkisen sektorin elimen pyynnöstä tarvittaessa. Jotta voidaan varmistaa, että vertaisarviointiprosessi on kustannustehokas ja tuottaa selkeitä ja vakuuttavia tuloksia ja jotta voidaan välttää tarpeeton hallinnollinen rasite, komission olisi voitava antaa vertaisarvioinnin menetelmiä ja sisältöä koskevaa ohjeistusta vertaisarvioinnin menetelmistä ja sisällöstä esiin nousseiden tarpeiden perusteella ja kuultuaan lautakuntaa.

(46)

Lautakunnan olisi helpotettava Yhteentoimiva Eurooppa -yhteistyön yleisen suunnan kehittämistä julkisten palvelujen digitaalisen yhteenliittämisen ja yhteentoimivuuden edistämiseksi unionissa ja valvottava kyseiseen yhteistyöhön liittyviä strategisia ja käytännön toimia. Lautakunnan olisi hoidettava tehtävänsä ottaen huomioon olemassa olevia verkko- ja tietojärjestelmiä varten jo käyttöönotetut rajat ylittävää yhteentoimivuutta koskevat säännöt ja ratkaisut.

(47)

Tiettyjen jo perustettujen unionin yksiköiden, kuten Euroopan datainnovaatiolautakunnan ja eurooppalaisen terveysdata-avaruuden neuvoston, tehtävänä on muun muassa parantaa yhteentoimivuutta tietyllä hallinnonalalla tai toimintapoliittisella tasolla. Minkään olemassa olevan yksikön tehtävänä ei kuitenkaan ole käsitellä Euroopan laajuisille digitaalisille julkisille palveluille asetettuja sitovia vaatimuksia. Lautakunnan olisi tuettava unionin yksiköitä, jotka työskentelevät Euroopan laajuisten digitaalisten julkisten palvelujen rajat ylittävän yhteentoimivuuden kannalta merkityksellisten toimintapolitiikkojen, toimien ja ratkaisujen parissa, esimerkiksi semanttisen yhteentoimivuuden osalta data-avaruuksien datan siirrettävyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä varten. Lautakunnan olisi oltava vuorovaikutuksessa kaikkien asiaankuuluvien unionin yksiköiden kanssa, jotta voidaan varmistaa rajat ylittävää yhteentoimivuutta koskevien toimien ja alakohtaisten toimien johdonmukaisuus ja synergiat. Tätä varten komissio voi lautakunnan puheenjohtajana kutsua kokouksiin jonkin käsiteltävänä olevan aiheen erityisasiantuntijoita, myös alue- ja paikallisviranomaisten sekä avoimen lähteen yhteisöjen ja standardointiyhteisöjen edustajia.

(48)

Julkisen sektorin yhteentoimivuuden eteenpäin vieminen edellyttää asiantuntijoiden, alan käytännön toimijoiden, käyttäjien ja asiasta kiinnostuneiden kansalaisten aktiivista osallistumista ja sitoutumista kaikissa jäsenvaltioissa. Kyseinen ponnistus ulottuu kaikille hallinnon tasoille, niin kansalliselle, alueelliselle kuin paikallisellekin, ja edellyttää sitä, että mukaan otetaan kansainväliset kumppanit, tutkimus- ja oppilaitokset sekä asiaankuuluvat yhteisöt ja yksityinen sektori. Jotta voitaisiin hyödyntää niiden asiantuntemusta, osaamista ja luovuutta, Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisön, joka on erityinen foorumi, olisi autettava kanavoimaan palautetta, käyttäjätarpeita ja operatiivisia tarpeita sekä tunnistamaan jatkokehitysaloja ja yhteentoimivuusyhteistyön painopistealueita unionissa. Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisön perustamisella olisi tuettava yhteentoimivuuden kannalta keskeisten strategisten ja operatiivisten toimijoiden välistä koordinointia ja yhteistyötä.

(49)

Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisön olisi oltava avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisöön liittymisestä olisi tehtävä mahdollisimman helppoa ilman turhia esteitä tai hallinnollisia rasitteita. Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisön olisi saatettava yhteen julkisia ja yksityisiä sidosryhmiä, myös kansalaisia, joilla on asiantuntemusta rajat ylittävän yhteentoimivuuden alalta ja jotka edustavat eri taustoja, kuten tiedeyhteisöä, tutkimusta ja innovointia, koulutusta, standardointia ja eritelmien laadintaa, yrityksiä ja julkishallintoa kaikilta tasoilta. Aktiivista osallistumista Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisöön olisi kannustettava, myös esittämällä tukitoimenpiteitä ja rahoitusmahdollisuuksia.

(50)

Jotta varmistetaan tämän asetuksen vaikuttava ja tehokas täytäntöönpano, on tarpeen nimetä täytäntöönpanosta vastaavat kansalliset toimivaltaiset viranomaiset. Monissa jäsenvaltioissa tietyillä tahoilla on jo yhteentoimivuuden kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Kyseisten tahojen olisi voitava ottaa hoitaakseen tämän asetuksen mukaisen toimivaltaisen viranomaisen tehtävä, ja jos jäsenvaltiossa on useampi kuin yksi kansallinen toimivaltainen viranomainen, niiden joukosta olisi nimettävä keskitetty yhteyspiste.

(51)

Olisi laadittava Yhteentoimiva Eurooppa -agenda, jota käytettäisiin unionin yhteentoimivuusratkaisuihin tehtävien julkisten investointien pääasiallisena koordinointivälineenä ja jossa esitettäisiin etenemissuunnitelma tämän asetuksen täytäntöönpanolle. Siinä olisi esitettävä kattava yleiskuva alan rahoitusmahdollisuuksista ja rahoitussitoumuksista, ja sen olisi mahdollisuuksien mukaan katettava asiaan liittyvät unionin ohjelmat. Tämän olisi edistettävä synergioiden luomista, yhteentoimivuuden kehittämiseen liittyvän rahoitustuen koordinointia ja päällekkäisyyksien välttämistä kaikilla hallintotasoilla.

(52)

Olisi kerättävä tietoa, jotta voidaan antaa ohjeistusta tämän asetuksen vaikuttavaan ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon, mukaan lukien tiedot lautakunnan työn tueksi ja aineistoa arviointiin, joka tehdään tästä asetuksesta paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen (11) mukaisesti. Sen vuoksi komission olisi seurattava ja arvioitava tätä asetusta. Arvioinnin olisi perustuttava seuraaviin viiteen perusteeseen, jotka ovat tehokkuus, tuloksellisuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja lisäarvo, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, mikä on tämän asetuksen vaikutus Euroopan laajuisten digitaalisten julkisten palvelujen rajat ylittävään yhteentoimivuuteen tekijänä, joka edistää saumattomasti toimivia ja saavutettavia digitaalisia julkisia palveluja, samoin kuin hallinnollisten rasitteiden vähentymiseen ja tarpeeseen toteuttaa lisätoimenpiteitä ja toimintapolitiikkoja unionin tasolla. Arviointia olisi myös käytettävä pohjana mahdollisten lisätoimenpiteiden vaikutustenarvioinnille. Komission olisi lisäksi, lautakuntaa kuultuaan, laadittava menetelmät, menettely ja indikaattorit seurantaa varten. Seurantamekanismi olisi suunniteltava niin, että minimoidaan jäsenvaltioille koituva hallinnollinen rasite, hyödyntämällä uudelleen, mahdollisuuksien mukaan, olemassa olevia tietolähteitä ja luomalla synergioita olemassa olevien seurantamekanismien kanssa, joita ovat muun muassa digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi, sähköisen hallinnon vertailuanalyysit ja päätöksellä (EU) 2022/2481 perustettu digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelma.

(53)

Komission olisi toimitettava ja esiteltävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittainen kertomus yhteentoimivuudesta unionissa. Kyseiseen kertomukseen olisi sisällytettävä tiedot edistymisestä Euroopan laajuisten digitaalisten julkisten palvelujen rajat ylittävän yhteentoimivuuden osalta, täytäntöönpanoon liittyvien esteiden ja kannustimien sekä ajan myötä saavutettujen tulosten osalta tässä asetuksessa lueteltujen seurannan kohteiden mukaisesti. Niiden indikaattorien osalta, joista ei ole saatavilla tietoja, jäsenvaltioiden olisi toimitettava tiedot hyvissä ajoin lautakunnan kautta sen varmistamiseksi, että kertomuksen esittäminen toteutuu tehokkaasti. Kertomuksen laatu riippuu siitä, onko tiedot saatu ajoissa.

(54)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa sääntöjä ja edellytyksiä, jotka koskevat yhteentoimivuuden sääntelyn testiympäristöjen perustamista ja käyttöä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti.

(55)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli sisämarkkinoiden lujittamista edistämällä Euroopan laajuisten digitaalisten julkisten palvelujen rajat ylittävää yhteentoimivuutta, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(56)

Tämän asetuksen soveltamista olisi lykättävä kolmella kuukaudella sen voimaantulopäivästä, jotta jäsenvaltioilla ja unionin yksiköillä on riittävästi aikaa valmistautua tämän asetuksen soveltamiseen. Tämä lykkäys on tarpeen lautakunnan ja Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisön perustamiseksi ja yhteentoimivuuskoordinaattorien nimeämiseksi. Tässä asetuksessa olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille ja unionin yksiköille aikaa valmistella yhteentoimivuusarviointien tehokasta toteutusta ja kullekin jäsenvaltiolle aikaa nimetä yksi tai useampi kansallinen toimivaltainen viranomainen ja keskitetty yhteyspiste. Sen vuoksi säännöksiä, jotka koskevat yhteentoimivuusarviointeja, kansallisia toimivaltaisia viranomaisia ja keskitettyjä yhteyspisteitä, olisi sovellettava yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

(57)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon (13)13 päivänä tammikuuta 2023,