02022XC0324(10) — FI — 20.07.2022 — 001.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
KOMISSION TIEDONANTO (EUVL C 131I 24.3.2022, s. 1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
C 280 |
1 |
21.7.2022 |
||
Oikaistu:
KOMISSION TIEDONANTO
Valtiontukitoimenpiteitä koskevat tilapäiset kriisipuitteet talouden tukemiseksi Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen
2022/C 131 I/01
1. VENÄJÄN HYÖKKÄYS UKRAINAAN, SEN VAIKUTUS EU:N TALOUTEEN JA TILAPÄISTEN VALTIONTUKITOIMENPITEIDEN TARVE
1. Venäjä toimi laittomasti tunnustaessaan Ukrainan hallituksen hallintaan kuulumattomat Donetskin ja Luhanskin alueiden osat itsenäisiksi 22. helmikuuta 2022. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 provosoimattomasti ja perusteettomasti. Euroopan unioni (EU) ja kansainväliset kumppanit toteuttivat viipymättä rajoittavia toimenpiteitä (pakotteita) tämän Ukrainan alueellisen koskemattomuuden, suvereniteetin ja itsenäisyyden vakavan loukkauksen vuoksi. Pakotteita määrättiin myös Valko-Venäjää vastaan, koska se on avustanut Venäjää sotilaallisessa hyökkäyksessä. Seuraavina viikkoina hyväksyttiin lisätoimenpiteitä, ja niitä saatetaan hyväksyä vielä lisää tilanteen kehittyessä. Venäjä päätti toteuttaa vastatoimena tiettyjä omia taloustoimenpiteitään ( 1 ).
2. Ukrainaan kohdistuneella Venäjän sotilaallisella hyökkäyksellä, asetetuilla pakotteilla ja esimerkiksi Venäjän toteuttamilla vastatoimilla on taloudellisia vaikutuksia koko sisämarkkinoihin. Nämä vaikutukset voivat kohdistua EU:n yrityksiin monin tavoin, sekä suoraan että välillisesti. Kysyntä saattaa heikentyä ja sopimukset ja hankkeet keskeytyä aiheuttaen liikevaihdon menetyksiä. On myös mahdollista, että toimitusketjuissa esiintyy häiriöitä etenkin raaka-aineiden ja esituotteiden osalta ja että muita tuotantopanoksia ei ole enää saatavilla tai että ne ovat liian kalliita.
3. Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan on myös aiheuttanut häiriöitä tiettyjen Ukrainasta EU:hun tuotavien tuotteiden (etenkin viljan ja kasviöljyjen) ja tiettyjen EU:sta Ukrainaan vietävien tuotteiden toimitusketjuissa. Sähkön ja kaasun hintojen nousulla on ollut EU:ssa merkittävä vaikutus energiamarkkinoihin. Ukrainaan kohdistuneen Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen todennäköisyys oli vaikuttanut energiamarkkinoihin jo varsinaista hyökkäystä edeltäneinä viikkoina. Korkeat energian hinnat vaikuttavat useisiin talouden aloihin, kuten liikenteeseen ja matkailuun, joita covid-19-pandemia on koetellut erityisen pahasti. Vaikutus on tuntunut myös rahoitusmarkkinoilla, joilla on huolta erityisesti likviditeetistä ja hyödykemarkkinoiden epävakaudesta. Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen vuoksi suuri määrä Ukrainan kansalaisia on joutunut pakenemaan joko maan sisällä tai naapurimaihin. EU:hun on saapunut ennennäkemättömän paljon pakolaisia, millä on merkittäviä humanitaarisia ja taloudellisia seurauksia.
4. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttama geopoliittinen kriisi vaikuttaa myös erityisen voimakkaasti maatalouteen, elintarviketeollisuuteen, kalastukseen ja vesiviljelyyn. Korkeat energian hinnat nostavat lannoitteiden hintoja. Lannoitteiden tarjontaan vaikuttaa myös se, että lannoitteiden tuontia on rajoitettuVenäjältä ja Valko-Venäjältä. Kriisillä on todennäköisesti vakavia seurauksia viljan (etenkin maissin ja vehnän), öljysiementen (auringonkukka, rapsi) ja tärkkelysjohdannaisten tuontiin Ukrainasta ja Venäjältä EU:hun, mikä johtaa rehun hintojen voimakkaaseen kasvuun. Tällaisen energia-, lannoite-, vilja- ja öljykustannusten nousun yhteisvaikutus tuntuu pahiten karjankasvatuksessa ( 2 ). Ukraina on myös merkittävä kasviöljyjen (erityisesti auringonkukkaöljyn) tuottaja ja viejä, minkä vuoksi näiden tuotteiden hinnankorotukset vaikuttavat elintarviketeollisuusalan toimijoihin ja pakottavat ne etsimään vaihtoehtoja.
5. Toinen huolenaihe on se, että EU:n tuotteita ei voida enää viedä Ukrainaan eikä mahdollisesti myöskään Venäjälle ja Valko-Venäjälle sotatilanteen tai pakotteiden vuoksi. Tämä koskisi Venäjälle kohdistuvan viennin osalta pääasiassa viinejä ja väkeviä alkoholijuomia, jalostettuja elintarvikkeita (mukaan lukien hedelmä- ja vihannesjalosteet), suklaata, makeistuotteita, äidinmaidonkorvikkeita ja lemmikkieläinten ruokaa, Valko-Venäjälle kohdistuvan viennin osalta hedelmiä ja vihanneksia sekä Ukrainaan kohdistuvan viennin osalta useimpia maataloustuotteita.
6. Tilannetta pahentaa tuotantokustannusten jyrkkä nousu, joka maakaasun hintojen jyrkän nousun aiheuttaman typpilannoitteiden kustannusten nousun lisäksi johtuu myös siitä, että energiaa käytetään suoraan maatalouden tuotantoprosesseissa. Koska Venäjä ja Valko-Venäjä ovat kaikkien kolmen keskeisen lannoitetyypin (typpi-, fosfori- ja kaliumlannoitteet) tärkeitä tuottajia ja viejiä, pakotteet nostavat lannoitteiden hintoja nykyistä korkeammiksi.
7. Tätä taustaa vasten komissio on päättänyt antaa tämän tiedonannon määrittääkseen, millaisin perustein voidaan arvioida, soveltuvatko sellaiset valtiontukitoimenpiteet sisämarkkinoille, joita jäsenvaltiot saattavat toteuttaa Ukrainaan kohdistuneesta Venäjän hyökkäyksestä, EU:n ja kansainvälisten kumppanien tämän vuoksi asettamista pakotteista ja esimerkiksi Venäjän toteuttamista vastatoimenpiteistä ( 3 ) johtuvien taloudellisten vaikutusten korjaamiseksi. Jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten taloudelliset toimet on ehdottomasti toteutettava koordinoidusti, jotta voidaan lieventää EU:hun välittömästi kohdistuvia kielteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, säilyttää taloudellinen toiminta ja työpaikat sekä helpottaa niitä rakenteellisia mukautuksia, jotka on tehtävä Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen aiheuttamassa uudessa taloustilanteessa.
1.1. Euroopan unionin ja kansainvälisten kumppaneiden asettamat pakotteet
8. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi useita rajoittavien toimenpiteiden paketteja Venäjän provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen jälkeen.
9. Neuvosto pääsi 23. helmikuuta 2022 yhteisymmärrykseen paketista, joka sisältää mm. seuraavat toimet: i) pakotteet, joiden kohteena on Venäjän duuman 351 jäsentä ja 27 muuta henkilöä, ii) rajoitukset taloussuhteissa Ukrainan hallituksen hallintaan kuulumattomiin Donetskin ja Luhanskin alueiden osiin, ja iii) rajoitukset Venäjän pääsyssä EU:n pääoma- ja rahoitusmarkkinoille ja -palveluihin ( 4 ).
10. Neuvosto sopi 25. helmikuuta 2022 uusista Venäjän vastaisista pakotteista, joiden kohteina ovat i) rahoitusala, ii) energia-, avaruus- ja liikenneala (ilmaliikenne), iii) kaksikäyttötuotteet, iv) vientivalvonta ja -rahoitus, v) viisumipolitiikka ja vi) entistä useammat venäläiset ja muunmaalaiset (esim. valkovenäläiset) henkilöt ( 5 ).
11. Neuvosto päätti 28. helmikuuta 2022 sulkea Euroopan ilmatilan venäläisiltä ilma-aluksilta ja hyväksyi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä varmistaakseen, että Venäjän keskuspankki ei voi käyttää kansainvälisiä varantojaan toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta heikentävällä tavalla ( 6 ). Neuvosto hyväksyi myös venäläisiin henkilöihin kohdistuvia lisäpakotteita ( 7 ).
12. Neuvosto hyväksyi 1. maaliskuuta 2022, että i) tietyt venäläiset pankit poistetaan SWIFT-viestijärjestelmästä ( 8 ) ja että ii) toimenpiteitä toteutetaan Venäjän valtion omistamien tiedotusvälineiden Russia Today ja Sputnik levittämää disinformaatiota vastaan ( 9 ).
13. Neuvosto päätti 2. maaliskuuta 2022 määrätä uusia pakotteita Valko-Venäjää vastaan, koska se on avustanut Venäjää sen sotilaallisessa hyökkäyksessä. Pakotteet koskevat tupakkatuotteiden, kivennäistuotteiden, kaliumkloridituotteiden (potaskatuotteiden), puutuotteiden, sementtituotteiden, rauta- ja terästuotteiden sekä kumituotteiden tuotantoon tai valmistukseen käytettävillä tavaroilla käytävää kauppaa. Se myös määräsi, että kaksikäyttötuotteita ja -teknologiaa, Valko-Venäjän sotilaallista tai teknologista kehitystä taikka sen puolustuksen ja turvallisuuden kehitystä mahdollisesti edistäviä tavaroita ja teknologiaa sekä koneita ei saa viedä Valko-Venäjälle eikä asettaa niitä käyttöön siellä. Lisäksi se rajoitti niihin liittyvien palvelujen tarjoamista ( 10 ). Neuvosto hyväksyi myös yksittäisiä toimenpiteitä, joiden kohteena on 22 valkovenäläistä henkilöä ( 11 ).
14. Neuvosto hyväksyi 9. maaliskuuta 2022 Valko-Venäjän rahoitusalaan kohdistuvia lisätoimenpiteitä, kuten kolmea valkovenäläistä pankkia koskevan SWIFT-sulun, kiellon harjoittaa liiketoimia Valko-Venäjän keskuspankin kanssa, Valko-Venäjältä EU:hun suuntautuvia rahoitusvirtoja koskevat rajoitukset ja kiellon toimittaa euromääräisiä seteleitä Valko-Venäjälle ( 12 ). Neuvosto otti myös käyttöön uusia rajoittavia toimenpiteitä, jotka koskevat merenkulussa käytettävien tuotteiden ja radioviestintäteknologian vientiä Venäjälle. Lisäksi neuvosto lisäsi 160 henkilöä rajoittavien toimenpiteiden piiriin ( 13 ). Neuvosto sopi 15. maaliskuuta 2022 ( 14 ) uusista Venäjän vastaisista alakohtaisista ja yksittäisistä toimenpiteistä. Neuvosto päätti erityisesti i) kieltää kaikki liiketoimet tiettyjen valtion omistamien yritysten kanssa, ii) kieltää kaikkien luottoluokituspalvelujen tarjoaminen ja estää kaikkia venäläisiä yksityishenkilöitä ja yhteisöjä käyttämästä luottoluokitustoimintaan liittyviä tilauspalveluja, iii) laajentaa luetteloa Venäjän puolustusalaan ja teolliseen perustaan yhteydessä olevista henkilöistä, joille määrätään tiukempia vientirajoituksia, jotka koskevat kaksikäyttötuotteita sekä tuotteita ja teknologiaa, jotka voisivat edistää Venäjän puolustus- ja turvallisuusalan teknologista kehittämistä, iv) kieltää uudet investoinnit Venäjän energia-alaan ja ottaa käyttöön kattavan vientirajoituksen, joka koskee energiateollisuuden tarvikkeita, teknologiaa ja palveluja, ja v) ottaa käyttöön uusia kaupan rajoituksia, jotka koskevat rautaa ja terästä sekä ylellisyystuotteita ( 15 ). Lisäksi neuvosto päätti asettaa pakotteita merkittävimmille venäläisille oligarkeille, lobbaajille ja propagandisteille sekä tärkeimmille ilmailu-, sotilas-, kaksikäyttö-, laivanrakennus- ja koneenrakennusalan yrityksille ( 16 ).
14. a. Neuvosto hyväksyi 3. kesäkuuta 2022 kuudennen pakotepaketin ( 17 ) ottaen huomioon Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan jatkumisen, Valko-Venäjän sille antaman tuen sekä julmuudet, joihin Venäjän asevoimien on raportoitu syyllistyneen. Paketti sisältää seuraavat toimet: 1) kielto, joka koskee raakaöljyn ja jalostettujen öljytuotteiden tuontia Venäjältä, rajoitetuin poikkeuksin, 2) SWIFT-sulun laajentaminen koskemaan vielä kolmea venäläistä pankkia ja yhtä valkovenäläistä pankkia ja 3) lähetyskiellon asettaminen unionissa vielä kolmelle venäläiselle valtio-omisteisille tiedotusvälineelle. Lisäksi unioni on asettanut pakotteita vielä 65 henkilölle ja 18 yhteisölle. Näihin kuuluu Butšassa ja Mariupolissa tapahtuneista julmuuksista vastuussa olevia henkilöitä.
15. Pakotteita määräsivät tiiviissä yhteistyössä EU:n kanssa myös kansainväliset kumppanit, kuten Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Norja, Japani, Etelä-Korea, Sveitsi ja Australia.
1.2. Yritykset ja kotitaloudet, joihin kaasun ja sähkön korkeat hinnat tai energian toimitushäiriöt vaikuttavat
16. Tämänhetkinen kriisi on nostanut kaasun ja sähkön hintoja huomattavasti yli tasojen, jotka olivat korkeita jo ennen hyökkäystä. Tässä yhteydessä komissio viittaa jo lokakuussa 2021 esittämäänsä välineistöön ( 18 ), jäljempänä ’lokakuun tiedonanto’, ja 8. maaliskuuta 2022 annettuun REPowerEU-tiedonantoon, jäljempänä ’REPowerEU-tiedonanto’ ( 19 ) ( 20 ).
17. Erittäin korkeat energian hinnat heikentävät taloutta ja EU:n kansalaisten, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden, ostovoimaa. Euroopan keskuspankki arvioi ennen Venäjän hyökkäystä, että äkilliset energian hinnan nousut hidastavat BKT:n kasvua noin 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Jatkuvasti korkeat energian hinnat todennäköisesti lisäävät köyhyyttä ja vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn. Erityisesti energiaintensiivisten teollisuudenalojen valmistuskustannukset ovat nousseet. Tällainen kustannusten nousu voi tietyissä tapauksissa vaikeuttaa sellaisten yritysten toiminnan jatkumista, jotka muutoin olisivat kannattavia. Tämä vaikuttaa todennäköisesti työllisyyteen.
18. Komission lokakuussa 2021 esittämä välineistö on osoittautunut hyödylliseksi, ja sitä on sovellettu laajalti. Useimmat jäsenvaltiot ovat hyväksyneet välineistön mukaisia toimenpiteitä. Kyseisillä toimenpiteillä on pystytty alentamaan noin 71 miljoonan kotitalouden ja useiden miljoonien pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja mikroyritysten energiakustannuksia. Kokonaisuudessaan kyseisten toimenpiteiden kustannukset ovat yli 23 miljardia euroa.
19. REPowerEU-tiedonannossa annetaan lisäohjeita ja kuvataan uusia toimia vihreän energian tuotannon lisäämiseksi, toimitusten monipuolistamiseksi ja kysynnän vähentämiseksi, mukaan lukien valmistelevat toimenpiteet talvea 2022–2023 varten. REPowerEU-suunnitelma ( 21 ) sisältää toimenpiteitä, joilla vähennetään unionin riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla vihreää siirtymää, investoimalla energiatehokkuuteen ja monipuolistamalla energiahuoltoa. Vihreän siirtymän nopeuttaminen vähentää päästöjä sekä riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista ja suojaa hintojen nousulta. Korkeat energianhinnat kuvastavat myös toimitusten niukkuutta lyhyellä aikavälillä, mikä vaikuttaa yleiseen hintatasoon. Sen vuoksi lyhyellä aikavälillä voidaan tarvita tilapäistä tukea sellaisten yritysten auttamiseksi, joille nykyinen kriisitilanne aiheuttaisi erityisen vakavia lyhyen aikavälin seurauksia.
1.3. Kansallisten tukitoimenpiteiden tiivis koordinointi Euroopan tasolla
20. EU:n valtiontukien kohdennetulla ja oikeasuhteisella valvonnalla varmistetaan, että kansalliset tukitoimenpiteet auttavat tehokkaasti tämänhetkisestä kriisistä kärsiviä yrityksiä ja työntekijöitä. EU:n valtiontukien valvonnalla varmistetaan myös, että EU:n sisämarkkinat eivät pirstoudu ja että tasapuoliset toimintaedellytykset voidaan säilyttää. Sisämarkkinoiden eheys on tärkeää, jotta voidaan suojautua ulkoisilta paineilta ja välttää tuilla käytävää kilpailua, jossa vauraammat jäsenvaltiot voivat käyttää varoja naapureitaan enemmän unionin sisäisen yhteenkuuluvuuden kustannuksella.
1.4. Asianmukaiset valtiontukitoimenpiteet
21. Tässä tiedonannossa esitetään, miten jäsenvaltiot voivat geopoliittisesta tilanteesta johtuvien haasteiden edessä varmistaa EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti likviditeetin sekä taloudellisten haasteiden kanssa kamppailevien yritysten ja etenkin pk-yritysten rahoituksen saannin.
22. Kuten lokakuun tiedonannossa todetaan, toimenpiteet, jotka hyödyttävät ei-kaupallisia energiankuluttajia, eivät ole valtiontukea, jos ne eivät välillisesti hyödytä tiettyä alaa tai yritystä. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi maksaa hädänalaisimmille erityisiä sosiaaliavustuksia, jotka voivat auttaa heitä selviytymään energiakustannuksistaan lyhyellä aikavälillä tai tukea energiatehokkuuden parantamista markkinoiden tuloksellista toimintaa vaarantamatta.
23. Kaupallisiin energiankuluttajiin kohdennetut toimenpiteet eivät ole valtiontukea, jos ne ovat luonteeltaan yleisiä. Tällaisia ei-valikoivia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi yleiset veron- tai maksunalennukset, maakaasun, sähkön tai kaukolämmön toimituksiin sovellettava alennettu verokanta tai verkkokustannusten alentaminen. Jos kansalliset toimenpiteet katsotaan tueksi, niitä voidaan pitää valtiontukisääntöjen mukaisina tiettyjen vaatimusten täyttyessä. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi alentaa yhdenmukaistettuja ympäristöveroja ilman komissiolle annettavaa ennakkoilmoitusta, kunhan nämä alennukset vastaavat energiaverodirektiivissä ( 22 ) vahvistettuja vähimmäisverotasoja ja sääntöjä sekä ryhmäpoikkeusasetuksen säännöksiä.
24. Jäsenvaltioita kehotetaan harkitsemaan syrjimättömästi, että tämän tiedonannon 2.4 jakson mukaisesti myönnettävän tuen ehdoksi asetetaan ympäristönsuojeluun tai toimitusvarmuuteen liittyviä vaatimuksia. Näitä voisivat olla esimerkiksi seuraavat ( 23 ):
tuensaajan on täytettävä tietty osuus energiankulutustarpeestaan uusiutuvilla energialähteillä; tämä voidaan tehdä esimerkiksi sähkönhankintasopimuksilla tai suorilla investoinneilla uusiutuvilla energialähteillä tapahtuvaan energiantuotantoon;
tuensaajan on tehtävä investointeja energiatehokkuuteen ja vähennettävä siten energiankulutustaan suhteessa taloudelliseen tuotokseensa; tämä voidaan tehdä esimerkiksi vähentämällä kulutusta tuotantoprosesseissa, lämmityksessä tai kuljetuksissa;
tuensaajan on investoitava maakaasun kulutuksen vähentämiseen tai monipuolistamiseen; tämä voidaan tehdä esimerkiksi sähköistämistoimenpiteillä käyttäen uusiutuvia energialähteitä tai kiertotalousratkaisuja, kuten jätekaasujen uudelleenkäyttöä;
tuensaajan on tehtävä investointeja helpottaakseen liiketoimintaprosessien mukauttamista sähkömarkkinoiden hintasignaaleihin.
25. Jäsenvaltiot voivat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla myöntää tukea myös poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Valtiontuki, jonka tarkoituksena on lieventää sellaisista tämänhetkisistä poikkeuksellisista tapahtumista suoraan johtuvia vahinkoja, jotka juontavat juurensa Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä, voi kattaa myös tietyt välittömät vaikutukset, jotka aiheutuvat asetetuista talouspakotteista tai toteutetuista vastatoimenpiteistä ja jotka vaikuttavat kielteisesti tuensaajan taloudellisen toiminnan harjoittamiseen tai sen taloudellisen toiminnan tiettyyn erotettavissa olevaan osaan.
25 a. Vahinkoa, joka aiheutuu suoraan maakaasun kulutuksen pakollisista vähennyksistä, joita jäsenvaltiot saattavat joutua määräämään, voidaan arvioida SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla edellyttäen, ettei korvauksia makseta liikaa.
26. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista tukitoimenpiteistä, ja komissio arvioi ne suoraan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla. Tällaista tukea voidaan myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille.
26 a. Unioniin suuntautuvien kaasutoimitusten vähenemisen vuoksi voi myös olla tarpeen tarjota kannustimia kaasun kysynnän vapaaehtoiseen vähentämiseen. Jos jäsenvaltiot aikovat ottaa käyttöön kannustimia, joilla edistetään maakaasun kysynnän vapaaehtoisia vähennyksiä tämänhetkisen kriisin yhteydessä, komissio arvioi tällaiset toimenpiteet suoraan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla. Vaikka tämä edellyttää tapauskohtaista arviointia, komissio katsoo, että seuraavat seikat ovat erityisen merkityksellisiä:
vapaaehtoista kysynnän vähentämistä koskeviin sopimusmääriin sovelletaan läpinäkyviin kriteereihin perustuvaa kilpailumenettelyä;
rajat ylittävälle kaupalle tai rajat ylittäville virroille ei aseteta virallisia rajoituksia;
asiaankuuluvat kannustimet rajoitetaan koskemaan muita tulevia kysynnän vähennyksiä kuin niitä, jotka tuensaaja olisi toteuttanut toimenpiteestä riippumatta;
kaasun kokonaisloppukysyntää vähennetään välittömästi asianomaisessa jäsenvaltiossa siten, että vältetään pelkkä maakaasun kysynnän siirtyminen.
26 b. Jäsenvaltiot voivat myös harkita toimenpiteitä, joilla kannustetaan kaasuvarastojen täyttämiseen, jos markkinat eivät tarjoa siihen kannustimia tulevaa talvea varten. Jos jäsenvaltiot aikovat myöntää kannustimia, joilla edistetään kaasuvarastojen täyttämistä tämänhetkisen kriisin yhteydessä, komissio arvioi ne suoraan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella ( 24 ). Vaikka tämä edellyttää tapauskohtaista arviointia, komissio katsoo, että seuraavat seikat ovat erityisen merkityksellisiä:
tuen minimoimiseksi käytetään läpinäkyviin kriteereihin perustuvaa kilpailumenettelyä;
rajat ylittävälle kaupalle tai rajat ylittäville virroille ei aseteta rajoituksia;
käytössä on suojatoimia, joilla estetään liiallisten korvausten maksaminen;
noudatetaan asetuksen (EU) 2017/1938 ( 25 ) 6 a – 6 d alakohdassa säädettyjä velvoitteita ja edellytyksiä, jotka koskevat kaasuvarastojen täyttämistä ja kannustamista kaasun varastointiin, erityisesti 6 b artiklan 2 ja 3 säädettyjä tukitoimenpiteiden edellytyksiä.
26 c. Komissio harkitsee tapauskohtaisesti mahdollista tarpeellista, oikeasuhteista ja tarkoituksenmukaista tukea komission tiedonannon ”Energiaa säästöön talven varalle” ( 26 ) ja kaasun toimitusvarmuutta koskevien kansallisten hätäsuunnitelmien mukaisesti, jotta voidaan kunnostaa laitoksia, jotka auttavat osaltaan korvaamaan kaasua ennen seuraavaa talvea rajoitetun ajan toisella, saastuttavammalla hiilipitoisella polttoaineella. Kaikkien tällaisten vaihtoehtoisten hiilipitoisten polttoaineiden päästöjen on oltava mahdollisimman alhaisia, ja tuen edellytyksenä on oltava energiatehokkuustoimien toteuttaminen ja lukkiutumisvaikutusten välttäminen kriisin jälkeen EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti. Tällaisilla toimenpiteillä voidaan vähentää kaasun kulutusta ennakoivasti tai reagoida maakaasun kysynnän pakollisiin vähennyksiin, jollei niitä kompensoida muulla tavoin.
26 d. Ukrainaan ja Ukrainasta tapahtuviin tavarakuljetuksiin liittyvien haasteiden vuoksi komissio harkitsee myös tapauskohtaisesti tuen myöntämistä tällaisten tavarakuljetusten vakuutuksiin tai jälleenvakuutuksiin. Jäsenvaltioiden on muun muassa osoitettava, ettei vakuutuksia tai jälleenvakuutuksia ole lainkaan saatavissa tai että niitä on saatavissa huomattavasti korkeampaan hintaan kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
27. Pakolaisten ja humanitaarisen materiaalin kuljettaminen ei periaatteessa kuulu EU:n valtiontukisääntöjen soveltamisalaan, mikäli valtio käyttää tässä yhteydessä julkista valtaa (eikä harjoita taloudellista toimintaa) eikä kuljetuspalveluja osteta markkinahintaa korkeampaan hintaan.
28. Tuen, jota jäsenvaltiot myöntävät yrityksille tämän tiedonannon mukaisesti ja joka ohjataan yrityksille rahoituksen välittäjinä toimivien luottolaitosten kautta, on hyödytettävä kyseisiä yrityksiä suoraan. Rahoituksen välittäjät saattavat kuitenkin saada siitä välillistä etua. Jäljempänä 2.2 ja 2.3 jaksossa vahvistetuilla suojatoimenpiteillä varmistetaan kuitenkin, ettei tällaisella välillisellä tuella pyritä säilyttämään tai palauttamaan luottolaitosten elinkelpoisuutta, likviditeettiä tai vakavaraisuutta. Sen vuoksi tällaista tukea ei katsottaisi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU, jäljempänä ’pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi’ ( 27 ), eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 806/2014, jäljempänä ’yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annettu asetus’ ( 28 ), mukaiseksi poikkeukselliseksi julkiseksi rahoitustueksi eikä sitä arvioitaisi pankkialaan sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti ( 29 ).
29. Tukea, jota jäsenvaltiot myöntävät luottolaitoksille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla tämänhetkisestä kriisistä aiheutuneiden suorien vahinkojen korvaamiseksi ja jonka tavoitteena ei ole rahoituslaitoksen tai yhteisön elinkelpoisuuden, likviditeetin tai vakavaraisuuden säilyttäminen tai palauttaminen, ei pidetä pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin eikä yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen mukaisena poikkeuksellisena julkisena rahoitustukena eikä sitä myöskään arvioida pankkialaan sovellettavien valtiontukisääntöjen ( 30 ) mukaisesti.
30. Jos luottolaitokset tarvitsevat tämänhetkisen kriisin ja hyökkäyksen vuoksi asetettujen pakotteiden vuoksi poikkeuksellista julkista rahoitustukea (katso pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin 2 artiklan 1 kohdan 28 alakohta ja yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan 29 alakohta) likviditeetin, pääomituksen tai arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevan toimenpiteen muodossa, on arvioitava, täyttääkö kyseinen toimenpide pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin 32 artiklan 4 kohdan d alakohdan i, ii tai iii alakohdan sekä yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 18 artiklan 4 kohdan d alakohdan i, ii tai iii alakohdan mukaiset edellytykset. Jos viimeksi mainitut edellytykset täyttyvät, tällaista poikkeuksellista julkista rahoitustukea saavaa luottolaitosta ei katsota lähellä kaatumista olevaksi eikä todennäköisesti kaatuvaksi laitokseksi.
31. Siltä osin kuin tällaisilla toimenpiteillä puututaan ongelmiin, jotka liittyvät Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen ja sen vuoksi asetettuihin pakotteisiin, katsotaan, että toimenpiteisiin voidaan soveltaa vuoden 2013 pankkitiedonannon ( 31 ) 45 kohtaa, jossa vahvistetaan poikkeus vaatimukseen, jonka mukaan osakkeenomistajien ja huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkojien on osallistuttava vastuunjakoon.
32. Tämän tiedonannon nojalla myönnettävän tuen edellytyksenä ei saa olla tuensaajan tuotantotoiminnan tai muun toiminnan siirtäminen jostakin Euroopan talousalueen (ETA) maasta tuen myöntävän jäsenvaltion alueelle. Tällainen edellytys vaikuttaisi haitalliselta sisämarkkinoiden kannalta. Tämä ei riipu niiden työpaikkojen määrästä, jotka menetettiin tuensaajan alun perin sijoittautuessa ETAan.
33. Tämän tiedonannon mukaista tukea ei saa myöntää yrityksille, joihin sovelletaan EU:n asettamia pakotteita, kuten seuraaville:
henkilöt, yhteisöt tai elimet, jotka on nimenomaisesti mainittu säädöksissä, joissa kyseiset pakotteet asetetaan;
yritykset, jotka ovat EU:n asettamien pakotteiden kohteena olevien henkilöiden, yhteisöjen tai elinten omistuksessa tai määräysvallassa; tai
niillä aloilla toimivat yritykset, joihin EU on kohdistanut pakotteita siinä määrin kuin tuki heikentäisi kyseisten pakotteiden tavoitteita.
1.5. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltaminen
34. Komissio voi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla pitää tukea sisämarkkinoille soveltuvana, jos se on tarkoitettu jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen. Unionin tuomioistuimet ovat todenneet, että häiriön on koskettava kyseisen jäsenvaltion koko taloutta tai sen merkittävää osaa eikä ainoastaan jonkin sen alueen tai osan taloutta. Tällainen näkemys noudattaa lisäksi periaatetta, jonka mukaan poikkeusmääräystä, jollainen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohta on, on tulkittava suppeasti ( 32 ). Komissio on päätöksiä tehdessään soveltanut johdonmukaisesti tätä tulkintaa ( 33 ).
35. Komissio katsoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan, EU:n ja sen kansainvälisten kumppaneiden asettamat pakotteet ja esimerkiksi Venäjän toteuttamat vastatoimenpiteet ovat luoneet merkittäviä taloudellisia epävarmuustekijöitä, häirinneet kauppavirtoja ja toimitusketjuja sekä johtaneet poikkeuksellisen suuriin ja odottamattomiin hinnankorotuksiin erityisesti maakaasun ja sähkön mutta myös monien muiden raaka-aineiden ja alkutuotteiden osalta, myös maatalouselintarvikkeiden alalla. Niiden yhteisvaikutus on horjuttanut kaikkien jäsenvaltioiden taloutta vakavalla tavalla. Toimitusketjun häiriöillä ja epävarmuuden lisääntymisellä on suoria ja välillisiä vaikutuksia, jotka vaikuttavat moniin aloihin. Lisäksi energian hintojen nousu vaikuttaa käytännöllisesti katsoen kaikkeen taloudelliseen toimintaan kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi komissio katsoo, että vakavat talouden häiriöt vaikuttavat moniin talouden aloihin kaikissa jäsenvaltioissa. Näin ollen komissio katsoo, että on aiheellista vahvistaa kriteerit niiden valtiontukitoimenpiteiden arvioimiseksi, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa tällaisen vakavan häiriön korjaamiseksi.
36. Valtiontuki on perusteltua erityisesti silloin, kun kyseessä on sellaisten yritysten likviditeettivajeen korjaaminen, joihin Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen, EU:n tai sen kansainvälisten kumppaneiden asettamien pakotteiden ja esimerkiksi Venäjän toteuttamien taloudellisten vastatoimenpiteiden aiheuttama talouden vakava häiriö vaikuttaa suoraan tai välillisesti, ja tällainen valtiontuki voidaan rajoitetun ajan katsoa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuvaksi.
37. Komissio esittää tässä tiedonannossa sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiperusteet, joita se soveltaa periaatteessa jäsenvaltioiden SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla myöntämään tukeen. Jäsenvaltioiden on sen vuoksi osoitettava, että komissiolle tämän tiedonannon mukaisesti ilmoitetut ja sen soveltamisalaan kuuluvat valtiontukitoimenpiteet ovat tarpeellisia, asianmukaisia ja oikeasuhteisia asianomaisen jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi ja että kaikki tässä tiedonannossa asetetut vaatimukset täyttyvät.
38. Tämän tiedonannon mukaisesti ilmoitettujen ja arvioitujen valtiontukitoimenpiteiden tarkoituksena on tukea EU:ssa toimivia yrityksiä, joihin Venäjän sotilaallinen hyökkäys ja/tai asetetut talouspakotteet sekä esimerkiksi Venäjän toteuttamat vastatoimenpiteet vaikuttavat. Tukitoimenpiteitä ei saa millään tavoin käyttää EU:n tai sen kansainvälisten kumppaneiden asettamien pakotteiden aiottujen vaikutusten heikentämiseen, ja niiden on oltava täysin sovellettavien asetusten kiertämisen estämistä koskevien sääntöjen ( 34 ) mukaisia. Eritoten on vältettävä sitä, että pakotteiden kohteena olevat luonnolliset henkilöt tai yhteisöt saavat tällaisista toimenpiteistä ( 35 ) suoraa tai välillistä hyötyä.
39. Tämän tiedonannon soveltamisalaan kuuluvat valtiontukitoimenpiteet voivat kasautua tämän tiedonannon jaksoissa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Tämän tiedonannon soveltamisalaan kuuluvat valtiontukitoimenpiteet voivat kasautua vähämerkityksistä tukea koskevien asetusten ( 36 ) mukaisen tuen tai ryhmäpoikkeusasetusten ( 37 ) mukaisen tuen kanssa edellyttäen, että mainittujen asetusten säännöksiä ja kasautumissääntöjä noudatetaan. Tämän tiedonannon soveltamisalaan kuuluvat valtiontukitoimenpiteet voivat kasautua koronaviruspandemiaa koskevien tilapäisten puitteiden ( 38 ) mukaisesti myönnetyn tuen kanssa edellyttäen, että asiaankuuluvia kasautumissääntöjä noudatetaan. Kun jäsenvaltiot myöntävät samalle tuensaajalle lainoja tai takauksia sekä koronaviruspandemiaa koskevien tilapäisten puitteiden että tämän tiedonannon nojalla ja kun lainan pääoman kokonaismäärä lasketaan tuensaajan itse ilmoittamien likviditeettitarpeiden perusteella, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset likviditeettitarpeet katetaan tuella vain yhden kerran. Samoin tämän tiedonannon mukainen tuki voi kasautua SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisen tuen kanssa, kunhan tuensaajan kärsimiin vahinkoihin ei anneta liiallisia korvauksia.
2. TILAPÄISET VALTIONTUKITOIMENPITEET
2.1. Rajoitetut tukimäärät
40. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohtaan perustuvien nykyisten mahdollisuuksien lisäksi sellaisille yrityksille myönnettävät tilapäiset ja rajoitetut tukimäärät, joihin Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys ja/tai sen johdosta asetetut pakotteet tai toteutetut vastatoimenpiteet vaikuttavat, voivat olla asianmukainen, tarpeellinen ja kohdennettu ratkaisu tämänhetkisessä kriisissä.
41. Komissio katsoo, että tällainen valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät (maatalouden alkutuotantoa sekä kalastus- ja vesiviljelyaloja koskevat erityissäännökset ovat 42 kohdassa):
yrityskohtainen kokonaistuki on enintään 500 000 euroa minä tahansa ajankohtana ( 39 ). Tuki voidaan myöntää suorina avustuksina, vero- ja sosiaaliturvamaksuetuuksina tai muussa muodossa, kuten takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina ( 40 ), lainoina ( 41 ) ja pääomana, edellyttäen, että tällaisten toimenpiteiden yhteenlaskettu nimellisarvo on enintään 500 000 euroa yritystä kohti. Kaikkien käytettävien lukujen on oltava bruttomääräisiä eli ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä;
tuki myönnetään sellaisen tukiohjelman perusteella, jolla on alustava budjetti;
tuki myönnetään viimeistään 31. joulukuuta 2022 ( 42 );
tuki myönnetään kriisin koettelemille yrityksille;
maataloustuotteiden ( 43 ) jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävän tuen ehtona on, ettei tukea siirretä osittain tai kokonaan alkutuottajille eikä tuen määrää vahvisteta asianomaisten yritysten markkinoille saattamien tuotteiden tai alkutuottajilta ostettujen tuotteiden hinnan tai määrän perusteella, paitsi viimeksi mainitussa tapauksessa, jos asianomaiset yritykset eivät ole joko saattaneet tuotteita markkinoille tai niitä on käytetty muihin tarkoituksiin kuin elintarvikkeisiin, kuten tislaukseen, metanointiin tai kompostointiin.
42. Poiketen siitä, mitä 41 kohdan a) alakohdassa edellytetään, maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan alkutuotannossa toimiville yrityksille myönnettävään tukeen sovelletaan 41 kohdan b) – d) alakohdan edellytysten lisäksi seuraavia erityisedellytyksiä:
tuen kokonaismäärä ei missään vaiheessa ole yli 62 000 euroa maatalouden alkutuotannon alalla toimivaa yritystä kohti eikä yli 75 000 euroa kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivaa yritystä kohti; ( 44 ) tuki voidaan myöntää suorina avustuksina, vero- ja sosiaaliturvamaksuetuuksina tai muussa muodossa, kuten takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina ( 45 ), lainoina ( 46 ) ja pääomana, edellyttäen, että tällaisten toimenpiteiden yhteenlaskettu nimellisarvo on enintään 62 000 euroa tai 75 000 euroa yritystä kohti. Kaikkien käytettävien lukujen on oltava bruttomääräisiä eli ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä;
maataloustuotteiden alkutuotannon alalla toimiville yrityksille myönnettävän tuen määrää ei saa vahvistaa markkinoille saatettujen tuotteiden hinnan tai määrän perusteella;
kalastus- ja vesiviljelyalalla toimiville yrityksille myönnettävässä tuessa ei ole kyse asetuksen (EU) N:o 717/2014 ( 47 ) 1 artiklan 1 kohdan a–k alakohdassa tarkoitetuista tukimuodoista.
43. Jos yritys toimii useilla aloilla, joihin 41 kohdan a alakohdan ja 42 kohdan a alakohdan mukaisesti sovelletaan eri enimmäismääriä, asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava asianmukaisin keinoin, esimerkiksi erillisellä kirjanpidolla, että sovellettavaa enimmäismäärää noudatetaan kunkin toiminnan osalta ja ettei yhteenlaskettua yrityskohtaista 500 000 euron suuruista enimmäismäärää ylitetä. Jos yritys toimii yksinomaan 42 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla aloilla, yhteenlaskettu yrityskohtainen enimmäismäärä, joka ei saisi ylittyä, on 75 000 euroa.
44. Tämän tiedonannon nojalla takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina, lainoina tai muina takaisin maksettavina välineinä myönnetyt toimenpiteet voidaan muuntaa muiksi tukimuodoiksi kuten avustuksiksi edellyttäen, että muuntaminen tapahtuu viimeistään 30. kesäkuuta 2023 ja että tämän jakson edellytykset täyttyvät.
2.2. Takauksina myönnettävä likviditeettituki
45. Jotta voidaan varmistaa likviditeetin saanti yrityksille, joihin tämänhetkinen kriisi vaikuttaa, julkiset takaukset, jotka myönnetään lainoille rajoitetuksi ajaksi ja rajoitetulle määrälle, voivat olla nykytilanteessa tarkoituksenmukainen, tarpeellinen ja kohdennettu ratkaisu ►M1 ( 48 ) ◄ .
46. Tämän jakson nojalla myönnetyt takaukset eivät saa kasautua samaa lainapääomaa varten tämän tiedonannon 2.3 jakson nojalla myönnetyn tuen kanssa ja päinvastoin eivätkä myöskään koronaviruspandemiaa koskevien tilapäisten puitteiden 3.2 tai 3.3 jakson nojalla myönnetyn tuen kanssa. Tämän jakson nojalla myönnetyt takaukset voivat kasautua eri lainojen osalta edellyttäen, että lainan kokonaismäärä tuensaajaa kohden ei ylitä tämän tiedonannon 47 kohdan e alakohdassa olevia enimmäismääriä. Tuensaaja voi hyötyä samanaikaisesti useista toimenpiteistä edellyttäen, ettei lainojen kokonaismäärä tuensaajaa kohti ylitä 47 kohdan e alakohdassa vahvistettuja enimmäismääriä.
47. Komissio katsoo, että tällainen valtiontuki, joka myönnetään julkisina takauksina, soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella seuraavin edellytyksin:
yrityksille myönnettäville uusille yksittäisille lainoille annetaan julkiset takaukset;
yksittäisten lainojen takausmaksut asetetaan vähimmäistasolle, joka nousee asteittain, kun taatun lainan maturiteetti pidentyy seuraavan taulukon mukaisesti:
|
Tuensaajatyyppi |
1. vuosi |
2. ja 3. vuosi |
4.–6. vuosi |
|
Pk-yritykset |
25 peruspistettä |
50 peruspistettä |
100 peruspistettä |
|
Suuret yritykset |
50 peruspistettä |
100 peruspistettä |
200 peruspistettä |
vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voivat ilmoittaa ohjelmista, jotka perustuvat edellä olevaan taulukkoon mutta joissa voidaan mukauttaa takauksen kestoa, takausmaksuja ja takausten kattavuutta kunkin yksittäisen lainan pääoman osalta (esimerkiksi takaus ei ole yhtä kattava, jos lainalla on pidempi maturiteetti tai vähemmän kattavan takauksen maksut ovat alhaisemmat); kiinteää maksua voidaan käyttää takauksen koko keston ajan, jos se on korkeampi kuin edellä olevassa taulukossa kunkin tuensaajatyypin lainan 1. vuodeksi vahvistettu vähimmäismaksu mukautettuna tässä kohdassa vahvistettujen takauksen keston ja takauksen kattavuuden mukaisesti;
takaus myönnetään viimeistään 31. joulukuuta 2022;
sellaisten lainojen kokonaismäärä, joille on myönnetty takaus tämän jakson nojalla, ei saa ylittää seuraavia enimmäismääriä tuensaajaa kohden:
jäsenvaltioiden komissiolle arviointia varten toimittaman asianmukaisen näytön perusteella (esimerkiksi tuensaajan haasteet tämänhetkisessä kriisissä) ( 51 ) lainan määrää voidaan korottaa pk-yritysten likviditeettitarpeiden kattamiseksi myöntämisajankohdasta seuraavien 12 kuukauden ajaksi ( 52 ) ja suurten yritysten likviditeettitarpeiden kattamiseksi myöntämisajankohdasta seuraavien 6 kuukauden ajaksi. Koronaviruspandemiaa koskevien tilapäisten puitteiden mukaisilla tukitoimenpiteillä jo katettavia likviditeettitarpeita ei voida kattaa tämän tiedonannon nojalla hyväksyttävillä toimenpiteillä. Likviditeettitarpeet olisi määritettävä tuensaajan antaman oman ilmoituksen perusteella ( 53 );
takauksen kesto on enintään kuusi vuotta, jollei sitä mukauteta 47 kohdan c alakohdan mukaisesti, ja sen määrä on enintään
90 prosenttia lainapääomasta, jos tappiot jakautuvat samassa suhteessa ja samoilla ehdoilla luottolaitoksen ja valtion kesken; tai
35 prosenttia lainapääomasta, jos tappiot kantaa ensin valtio ja vasta sen jälkeen luottolaitokset (eli ensivastuutakaus); ja
kun lainan määrä pienenee ajan mittaan kummassakin edellä mainitussa tapauksessa esimerkiksi lainan takaisinmaksun alkaessa, takauksen kattaman määrän on pienennyttävä samassa suhteessa;
takauksen on koskettava investointeja ja/tai käyttöpääomaa varten otettuja lainoja.
takauksia voidaan antaa suoraan lopullisille tuensaajille tai luottolaitoksille ja muille rahoituksen välittäjinä toimiville rahoituslaitoksille. Luottolaitosten tai muiden rahoituslaitosten olisi siirrettävä julkisista takauksista saatavat edut mahdollisimman kattavasti lopullisille tuensaajille. Rahoituksen välittäjän on pystyttävä osoittamaan, että sillä on käytössään menetelmä, jolla varmistetaan, että kaikki edut siirretään mahdollisimman kattavasti lopullisille tuensaajille suurempina rahoitusmäärinä, riskialttiimpina salkkuina, pienempinä vakuusvaatimuksina, pienempinä takauspalkkioina tai alhaisempina korkoina kuin ilman näitä julkisia takauksia.
2.3. Korkotukilainoina myönnettävä likviditeettituki
48. Jotta voidaan varmistaa likviditeetin saanti yrityksille, joihin tämänhetkinen kriisi vaikuttaa, rajoitetuksi ajaksi ja rajoitetulle lainamäärälle myönnettävät korkotuet voivat olla nykytilanteessa tarkoituksenmukainen, tarpeellinen ja kohdennettu ratkaisu.
49. Tämän jakson nojalla myönnetyt lainat eivät saa samaa lainapääomaa varten kasautua tämän tiedonannon 2.2 jakson nojalla myönnetyn tuen kanssa ja päinvastoin. Tämän tiedonannon nojalla myönnetyt lainat ja takaukset voivat kasautua eri lainojen osalta edellyttäen, että lainojen kokonaismäärä tuensaajaa kohden ei ylitä ►M1 47 kohdan e) alakohdassa ◄ tai 50 kohdan e) alakohdassa vahvistettuja kynnysarvoja. Tuensaajalla voi olla samanaikaisesti useita tämän jakson nojalla myönnettyjä korkotukilainoja edellyttäen, ettei lainojen kokonaismäärä tuensaajaa kohti ylitä 50 kohdan e) alakohdassa vahvistettuja enimmäismääriä.
50. Komissio katsoo, että valtiontuki, joka myönnetään korkotukilainoina tämänhetkisen kriisin vuoksi, soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella seuraavin edellytyksin:
lainoja ei myönnetä luottolaitoksille eikä muille rahoituslaitoksille;
lainat voidaan myöntää alennetuilla koroilla, joiden on oltava vähintään yhtä suuret kuin 1. helmikuuta 2022 tai ilmoitushetkellä sovellettu peruskorko (komission julkaisema 1 vuoden IBOR tai vastaava ( 54 )), johon on lisätty seuraavassa taulukossa esitetyt luottoriskimarginaalit ►M1 ( 55 ) ◄ :
|
Tuensaajatyyppi |
Luottoriskimarginaali vuonna 1 |
Luottoriskimarginaali vuosina 2 ja 3 |
Luottoriskimarginaali vuosina 4–6 |
|
Pk-yritykset |
25 peruspistettä (1) |
50 peruspistettä (1) |
100 bps |
|
Suuret yritykset |
50 peruspistettä |
100 peruspistettä |
200 peruspistettä |
|
(1)
Vähimmäiskokonaiskoron (peruskorko plus luottoriskimarginaalit) olisi oltava vähintään 10 peruspistettä vuodessa. |
|||
vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voivat ilmoittaa ohjelmista, jotka perustuvat edellä olevaan taulukkoon mutta joissa voidaan mukauttaa lainan maturiteettia ja luottoriskimarginaalien tasoa esimerkiksi siten, että kiinteää luottoriskimarginaalia voidaan käyttää koko laina-ajan, jos se on korkeampi kuin kunkin tuensaajatyypin lainan 1. vuodeksi vahvistettu vähimmäisluottoriskimarginaali mukautettuna tässä kohdassa vahvistetun lainan maturiteetin mukaisesti ( 56 ) ►M1 ( 57 ) ◄ ;
lainasopimukset allekirjoitetaan viimeistään 31. joulukuuta 2022, ja lainojen enimmäismaturiteetti on kuusi vuotta, jollei niitä mukauteta 50 kohdan c) alakohdan mukaisesti.
lainojen kokonaismäärä tuensaajaa kohti saa olla enintään:
jäsenvaltioiden komissiolle toimittaman asianmukaisen näytön perusteella (esimerkiksi tuensaajan haasteet tämänhetkisessä kriisissä) ( 60 ) lainan määrää voidaan korottaa pk-yritysten likviditeettitarpeiden kattamiseksi myöntämisajankohdasta seuraavien 12 kuukauden ajaksi ( 61 ) ja suurten yritysten likviditeettitarpeiden kattamiseksi myöntämisajankohdasta seuraavien 6 kuukauden ajaksi. Jos suurten yritysten on annettava rahoitusvakuuksia energiamarkkinoilla käytävää kauppaa varten, lainan määrää voidaan korottaa, jotta voidaan kattaa tästä toiminnasta johtuvat likviditeettitarpeet seuraavien 12 kuukauden ajan. Likviditeettitarpeita, jotka katetaan jo koronaviruspandemiaa koskevien tilapäisten puitteiden mukaisilla tukitoimenpiteillä, ei voida kattaa tämän tiedonannon nojalla hyväksytyillä toimenpiteillä. Likviditeettitarpeet olisi määritettävä tuensaajan antaman oman ilmoituksen perusteella ( 62 );
lainan on koskettava investointeja ja/tai käyttöpääomatarpeita;
lainoja voidaan myöntää suoraan lopullisille tuensaajille taikka luottolaitosten tai muiden rahoituksen välittäjinä toimivien rahoituslaitosten kautta. Tällaisessa tapauksessa luottolaitosten tai muiden rahoituslaitosten olisi siirrettävä lainojen korkotuesta saatavat edut mahdollisimman kattavasti lopullisille tuensaajille. Rahoituksen välittäjän on pystyttävä osoittamaan, että se käyttää mekanismia, jolla varmistetaan etujen siirtäminen mahdollisimman laajalti lopullisille tuensaajille ilman, että tämän jakson mukaisten korkotukilainojen myöntämisen ehdoksi asetetaan olemassa olevien lainojen jälleenrahoittaminen.
2.4. Tuki maakaasun ja sähkön poikkeuksellisen voimakkaista hinnankorotuksista aiheutuviin lisäkustannuksiin
51. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti käytettävissä olevien mahdollisuuksien ja tässä tiedonannossa vahvistettujen mahdollisuuksien lisäksi tilapäisellä tuella voitaisiin lieventää sellaisten maakaasun ja sähkön poikkeuksellisen voimakkaiden hinnankorotusten aiheuttamia vaikutuksia, joita yritykset eivät ehkä pysty siirtämään eteenpäin tai joihin ne eivät ehkä voi mukautua lyhyellä aikavälillä. Tämä voisi lieventää yrityksille aiheutuvia seurauksia ja auttaa niitä selviytymään tämänhetkisestä kriisistä johtuvasta jyrkästä kustannusten noususta. Toisaalta, koska kaasutoimitukset vähenevät edelleen, on myös tärkeää säilyttää kysynnän vähentämistä edistävät kannustimet ja valmistaa yrityksiä vähentämään asteittain kaasun kulutusta. Lisätuki voi nykytilanteessa olla yhä perusteltua, jotta energiaintensiivisten yritysten toiminta voi jatkua.
52. Komissio pitää tällaista valtiontukea sisämarkkinoille soveltuvana SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
tuki myönnetään viimeistään 31. joulukuuta 2022; ( 63 )
tuki voidaan myöntää suorina avustuksina, veroetuuksina ( 64 ) ja sosiaaliturvamaksuetuuksina tai muussa muodossa, kuten takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina ( 65 ), lainoina ( 66 ) ja pääomana edellyttäen, että tällaisten toimenpiteiden yhteenlaskettu nimellisarvo ei ylitä sovellettavaa tuki-intensiteettiä eikä tuen enimmäismäärää. Kaikkien käytettävien lukujen on oltava bruttomääräisiä eli ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä;
takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina, lainoina tai muina takaisinmaksettavina välineinä myönnetty tuki voidaan muuntaa muiksi tukimuodoiksi, kuten avustuksiksi, edellyttäen että muuntaminen tapahtuu viimeistään 30. kesäkuuta 2023;
tuki myönnetään sellaisen ohjelman perusteella, jolla on alustava budjetti. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa tuen toimiin, joilla tuetaan tiettyjä talouden tai sisämarkkinoiden turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn kannalta erityisen merkittäviä talouden aloja. Tällaiset rajoitukset on kuitenkin ymmärrettävä laajasti, eivätkä ne saa johtaa mahdollisten tuensaajien keinotekoiseen rajoittamiseen;
tätä jaksoa sovellettaessa tukikelpoisten kustannusten laskemisen perusteena on maakaasu- ja sähkökustannusten kasvu, joka on aiheutunut Ukrainaan kohdistuneesta Venäjän hyökkäyksestä. Tukikelpoisten kustannusten enimmäismäärä saadaan kertomalla tuensaajan ( 67 ) ulkopuolisilta toimittajilta loppukuluttajana ( 68 )1. helmikuuta 2022 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana, jäljempänä ”tukikelpoisuusaika”, hankkimien maakaasu- ja sähköyksikköjen lukumäärä tuensaajan kulutuksestaan maksaman yksikköhinnan nousulla (mitattuna esimerkiksi euroina megawattituntia kohti), joka on laskettava tuensaajan tiettynä tukikelpoisuusajan kuukautena maksaman kuukausittaisen yksikköhinnan ja tuensaajan 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2021 välisenä viitekautena keskimäärin maksaman yksikköhinnan (joka otetaan huomion kaksinkertaisena eli 200-prosenttisena) välisenä erotuksena ( 69 ). Tukikelpoisten kustannusten laskemiseen käytettävä maakaasun ja sähkön määrä saa 1. syyskuuta 2022 alkaen olla enintään 70 prosenttia tuensaajan kulutuksesta samalla kaudella vuonna 2021;
kokonaistuki tuensaajaa kohti on enintään 30 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista;
kokonaistuki yritystä kohti on enintään 2 miljoonaa euroa minä tahansa ajankohtana;
tuen myöntävä viranomainen voi suorittaa tuensaajalle ennakkomaksun, jos tuki myönnetään ennen tukikelpoisten kustannusten syntymistä. Tuen myöntävä viranomainen voi tällöin tukeutua tukikelpoisia kustannuksia koskeviin arviointeihin edellyttäen, että 52 kohdan f ja g alakohdassa tarkoitettuja tuen enimmäismääriä noudatetaan. Tuen myöntävän viranomaisen on tarkastettava asiaankuuluvat enimmäismäärät jälkikäteen todellisten kustannusten perusteella ja perittävä takaisin kaikki kyseiset enimmäismäärät ylittävät tukimaksut viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tukikauden päättymisestä;
tämän 52 kohdan nojalla myönnetty tuki voi kasautua 2.1 jakson nojalla myönnetyn tuen kanssa edellyttäen, että 2 miljoonan euron kokonaismäärä ei ylity.
53. Tietyissä tilanteissa lisätuki voi olla tarpeen taloudellisen toiminnan jatkumisen varmistamiseksi. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltiot voivat myöntää tukea 52 kohdan f ja g alakohdan mukaisesti laskettua määrää enemmän, jos seuraavat edellytykset täyttyvät 52 kohdan a–e ja h alakohdassa vahvistettujen edellytysten lisäksi:
tuensaaja on tukikelpoinen, jos se on 2003/96/EY ( 70 ) 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ”energiaintensiivinen yritys” eli yritys, jonka energiatuotteiden (mukaan lukien muut energiatuotteet kuin maakaasu ja sähkö) ostot ovat vähintään 3,0 prosenttia tuotantoarvosta ( 71 ). Jäsenvaltion komissiolle arviointia varten toimittaman asianmukaisen näytön perusteella, tuotantoarvo voidaan korvata liikevaihdolla;
tuensaaja on tukikelpoinen, jos sille aiheutuu toimintatappioita ( 72 ), joiden myötä 52 kohdan e alakohdassa määriteltyjen tukikelpoisten kustannusten nousu on vähintään 50 prosenttia saman ajanjakson toimintatappioista.
tuen kokonaismäärä on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja enintään 80 prosenttia tuensaajan toimintatappioista;
yrityskohtainen kokonaistuki on enintään 25 miljoonaa euroa minä tahansa ajankohtana;
Yhdellä tai useammalla liitteessä I luetellulla sektorilla tai alasektorilla toimivan energiaintensiivisen tuensaajan ( 73 ) tuen kokonaismäärä voidaan korottaa enintään 70 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista, ja tuen määrä saa olla enintään 80 prosenttia tuensaajalle aiheutuvista toimintatappioista. Yrityskohtainen kokonaistuki saa olla enintään 50 miljoonaa euroa minä tahansa ajankohtana;
53 kohdan mukainen tuki voi kasautua 2.1 jaksossa tarkoitetun tuen kanssa edellyttäen, että tapauksesta riippuen joko 53 kohdan d alakohdassa tai 53 kohdan e alakohdassa eriteltyjä enimmäismääriä ei ylitetä.
2.5. REPowerEU-suunnitelmaa edistävä tuki uusiutuvan energian, varastoinnin ja uusiutuvan lämmön käyttöönoton nopeuttamiseen
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla käytettävissä olevien nykyisten mahdollisuuksien lisäksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen ja REPowerEU-suunnitelman ( 74 ) yhteydessä on olennaisen tärkeää nopeuttaa ja laajentaa uusiutuvan energian saatavuutta kustannustehokkaalla tavalla, jotta voidaan nopeasti vähentää riippuvuutta Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja jouduttaa energiasiirtymää. Valtiontuki, joka myönnetään aurinko- ja tuulivoimakapasiteetin, geotermiseen energiaan liittyvän kapasiteetin, sähkön ja lämmön varastoinnin ja uusiutuvan lämmön käyttöönoton sekä uusiutuvan vedyn, orgaanisista jätteistä ja jäämistä saatavan biokaasun ja biometaanin tuotannon nopeuttamiseen, on osa tarkoituksenmukaista, tarpeellista ja kohdennettua ratkaisua, jolla vähennetään riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista tämänhetkisessä tilanteessa. Koska on varmistettava kiireellisesti sellaisten hankkeiden ripeä toteuttaminen, joilla nopeutetaan uusiutuvan energian, varastoinnin ja uusiutuvan lämmön käyttöönottoa, on perusteltua tehdä väliaikaisesti tiettyjä yksinkertaistuksia tukitoimenpiteiden täytäntöönpanoon.
Komissio katsoo SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella sisämarkkinoille soveltuvaksi tuen, joka on tarkoitettu uusiutuvista lähteistä tuotettavan sähkön sekä uusiutuvan vedyn, orgaanisista jätteistä ja jäämistä tuotettavan biokaasun ja biometaanin, sähkön ja lämmön varastoinnin ja uusiutuvan lämmön edistämistoimiin, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
tuki myönnetään johonkin seuraavista:
aurinkokennoilla tai muulla tavoin tapahtuva aurinkosähkön tuotanto;
tuulivoimaan perustuva sähköntuotanto;
geotermisen energian tuotanto;
sähkön tai lämmön varastointi;
uusiutuvan lämmön tuotanto, myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 ( 75 ) liitteen VII mukaisten lämpöpumppujen avulla;
uusiutuvan vedyn tuotanto;
biokaasun ja biometaanin tuotanto jätteistä ja jäämistä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan mukaisten EU:n kestävyyskriteerien ja asetuksen (EU) 2018/841 ( 76 ) mukaisesti;
tukiohjelmat voidaan rajata yhteen tai useampaan a alakohdassa tarkoitettuun teknologiaan, mutta niihin ei saa sisältyä keinotekoisia rajoituksia tai syrjintää (myöskään lisenssien, lupien tai käyttöoikeussopimusten myöntämisessä, jos sellaisia vaaditaan), esimerkiksi rajoituksia, jotka koskevat hankkeiden kokoa, sijaintia tai alueellisia näkökohtia tai jonkin a alakohdassa tarkoitetun teknologian hyvin erityisiä (ala)tyyppejä;
tuki myönnetään suorina avustuksina, takaisinmaksettavina ennakkoina, lainoina, takauksina tai veroetuuksina;
tuki myönnetään sellaisen tukiohjelman perusteella, jonka suuruus on arvioitu ja jolla on alustava budjetti;
tuki myönnetään viimeistään 30. kesäkuuta 2023, ja laitosten on oltava valmiita ja toiminnassa 24 kuukauden kuluessa tuen myöntämispäivästä tai 30 kuukauden kuluessa tuen myöntämispäivästä, jos tuki myönnetään merituulivoimaloita ja uusiutuvan vedyn tuotantolaitoksia varten. Jos tätä määräaikaa ei noudateta, tuen määrästä on kolmen ensimmäisen viivästyskuukauden jälkeen maksettava takaisin 5 prosenttia tai sitä on alennettava 5 prosentilla viivästyskuukautta kohti, minkä jälkeen prosenttiosuus on kuudennen kuukauden jälkeen korotettava 10 prosenttiin viivästyskuukautta kohti, paitsi jos viivästys johtuu tekijöistä, joihin tuensaaja ei voi vaikuttaa, eikä viivästystä ole voitu kohtuudella ennakoida ( 77 );
jos tuki myönnetään jatkuvia tukimaksuja koskevien sopimusten muodossa, sopimukset eivät saa olla voimassa yli 15 vuotta tuetun laitoksen toiminnan aloittamisen jälkeen;
tuki myönnetään avoimella, selkeällä, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tarjouskilpailumenettelyllä, joka perustuu ennalta määriteltyihin ja strategisten tarjousten riskin minimoiviin puolueettomiin kriteereihin. Vähintään 70 prosenttia kaikista valintakriteereistä, joita käytetään tarjousten asettamisessa paremmuusjärjestykseen, on määriteltävä tukena ympäristönsuojeluyksikköä ( 78 ) tai energiayksikköä kohti;
tarjouskilpailumenettely ei ole kuitenkaan pakollinen, jos tuki myönnetään veroetuuksina ja tukea myönnetään samalla tavalla kaikille samalla alalla toimiville tukikelpoisille yrityksille, jotka ovat samassa tai samankaltaisessa tosiasiallisessa tilanteessa tukitoimenpiteen tavoitteiden tai päämäärien osalta. Tarjouskilpailumenettely ei ole pakollinen myöskään silloin, kun yrityskohtainen tuki on enintään 20 miljoonaa euroa hanketta kohti ja tuensaajat ovat pieniä hankkeita, jotka määritellään seuraavasti:
sähkön tuotanto ja sähkön tai lämmön varastointi – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 1 MW;
lämmöntuotanto- ja kaasuntuotantoteknologiat – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 1 MW tai vastaava;
uusiutuvan vedyn tuotanto – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 3 MW tai vastaava;
biokaasun ja biometaanin tuotanto jätteistä ja jäämistä – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 25 000 tonnia vuodessa;
kokonaan pk-yritysten tai uusiutuvan energian yhteisöjen omistuksessa olevat hankkeet – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 6 MW;
pelkästään tuulienergiaa koskevat, kokonaan pienten ja mikroyritysten tai uusiutuvan energian yhteisöjen omistuksessa olevat hankkeet – hankkeet, joissa asennettu kapasiteetti on enintään 18 MW.
Jos pieniin hankkeisiin ei myönnetä tukea tarjouskilpailumenettelyllä, tuki-intensiteetti saa olla enintään 45 prosenttia investoinnin kokonaiskustannuksista. Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta;
tarjouskilpailun kohteena olevat kapasiteetin tai tuotannon määrät on vahvistettava sen varmistamiseksi, että tarjouskilpailumenettely perustuu tosiasiallisesti kilpailuun. Jäsenvaltion on osoitettava, että tarjouskilpailun kohteena oleva määrä ja mahdollinen hanketarjous todennäköisesti vastaavat toisiaan. Tämä voidaan tehdä viittaamalla aiempiin huutokauppoihin ja kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman teknologiatavoitteisiin ( 79 ) tai ottamalla käyttöön suojamekanismi sen riskin varalta, että tarjotut määrät ovat liian pieniä. Jos määrät jäävät tarjouskilpailumenettelyissä toistuvasti liian pieniksi, jäsenvaltion on otettava käyttöön korjaustoimenpiteitä kaikkia samaa teknologiaa koskevia tulevia ohjelmia varten, jotka se ilmoittaa komissiolle;
tuki on suunniteltava siten, että säilytetään tehokkaat toimintakannustimet ja hintasignaalit. Lisäksi tuki on suunniteltava siten, että sillä voidaan puuttua windfall-voittoihin myös silloin, kun sähkön tai kaasun hinnat ovat erittäin korkeita, esimerkiksi ottamalla käyttöön ennalta määritelty takaisinperintämekanismi tai myöntämällä tuki kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten muodossa ( 80 );
jos tuki myönnetään uusiutuvan vedyn tuotantoon, jäsenvaltion on varmistettava, että vety tuotetaan uusiutuvista energialähteistä niiden menetelmien mukaisesti, jotka vahvistetaan direktiivissä (EU) 2018/2001 muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita varten;
tämän toimenpiteen mukaista tukea ei saa yhdistää muihin tukiin, jotka myönnetään samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin;
tukea voidaan myöntää investointeihin, joiden työt on aloitettu 20. heinäkuuta 2022 tai sen jälkeen. Ennen 20. heinäkuuta 2022 aloitettujen hankkeiden osalta tukea voidaan myöntää, jos investoinnin merkittävä nopeuttaminen tai kohdealan laajentaminen sitä edellyttää. Tällaisissa tapauksissa tukikelpoisia ovat ainoastaan investoinnin nopeuttamiseen tai kohdealan laajentamiseen liittyvät lisäkustannukset;
tuen on kannustettava tuensaajaa tekemään investointi, jota se ei toteuttaisi tai jonka se toteuttaisi rajoitetusti tai eri tavalla ilman tukea. Komissio katsoo, että ottaen huomioon poikkeukselliset taloudelliset haasteet, joita yritykset kohtaavat tämänhetkisen kriisin vuoksi, yleensä on niin, että ilman tukea tuensaajat jatkaisivat toimintaansa ilman muutoksia, jos niiden toiminnan jatkaminen muutoksitta ei merkitse unionin oikeuden rikkomista;
jäsenvaltion on varmistettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen.
2.6. Tuki teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen sähköistämisen ja/tai uusiutuvan ja tietyt edellytykset täyttävän sähköpohjaisen vedyn käytön avulla ja tuki energiatehokkuustoimenpiteisiin
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla käytettävissä olevien nykyisten mahdollisuuksien lisäksi valtiontuki, jolla helpotetaan investointeja teollisuustoiminnan vähähiilistämiseen, erityisesti sähköistämisen sekä uusiutuvaa vetyä ja 53 e kohdan h alakohdan edellytykset täyttävää sähköpohjaista vetyä hyödyntävien teknologioiden avulla, sekä valtiontuki teollisuuden energiatehokkuustoimenpiteisiin, on osa tarkoituksenmukaista, tarpeellista ja kohdennettua ratkaisua, jolla vähennetään riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista Venäjän Ukrainaan kohdistaman sotilaallisen hyökkäyksen yhteydessä. Koska on olemassa kiireellinen tarve jouduttaa prosessia, jolla tällaiset investoinnit voidaan toteuttaa nopeasti, tietyt yksinkertaistukset ovat perusteltuja.
Komissio katsoo SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella sisämarkkinoille soveltuvaksi tuen investointeihin, jotka johtavat i) kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen teollisuustoiminnassa, jossa käytetään tällä hetkellä fossiilisia polttoaineita energialähteenä tai raaka-aineena, tai ii) energiankulutuksen huomattavaan vähenemiseen teollisuustoiminnassa ja -prosesseissa, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
tuki myönnetään sellaisen tukiohjelman perusteella, jolla on alustava budjetti;
yksittäisen tuen enimmäismäärä, joka voidaan myöntää yritystä kohti, saa periaatteessa olla enintään 10 prosenttia tällaisen ohjelman kokonaisbudjetista. Jos jäsenvaltio on toimittanut asianmukaiset perustelut, komissio voi hyväksyä ohjelmia, joissa yksittäinen tuki on määrältään yli 10 prosenttia ohjelman kokonaisbudjetista;
tuki myönnetään suorina avustuksina, takaisinmaksettavina ennakkoina, lainoina, takauksina tai veroetuuksina;
investoinnin on mahdollistettava jompikumpi tai molemmat seuraavista:
suorat kasvihuonekaasupäästöt tuensaajan teollisuuslaitoksesta, jossa tällä hetkellä käytetään fossiilisia polttoaineita energialähteenä tai raaka-aineena, vähenevät ainakin 40 prosenttia tukea edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna tuotantoprosessien sähköistämisen avulla ja käyttämällä uusiutuvaa ja jäljempänä olevan h alakohdan edellytykset täyttävää sähköpohjaista vetyä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Tarkistettaessa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä on otettava huomioon myös biomassan poltosta aiheutuvat todelliset päästöt; ( 81 )
teollisuuslaitosten energiankulutus vähenee tuettujen toimintojen osalta vähintään 20 prosenttia tukea edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna; ( 82 )
jos investoinnit koskevat päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvia toimintoja, tuki johtaa siihen, että tuensaajalaitoksen kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 ( 83 ) maksutta jaettaville päästöoikeuksille vahvistetut asiaankuuluvat vertailuarvot;
tuella ei saa rahoittaa tuensaajan kokonaistuotantokapasiteetin lisäämistä;
jos tuki myönnetään teollisuustoimintaa vähähiilistävään investointiin, johon liittyy uusiutuvan vedyn käyttöä, jäsenvaltion on varmistettava, että vety, jota käytetään, tuotetaan uusiutuvista energialähteistä niiden menetelmien mukaisesti, jotka vahvistetaan direktiivissä (EU) 2018/2001 muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia liikenteen polttoaineita varten;
tukea voidaan myöntää myös teollisuustoimintaa vähähiilistävään investointiin, johon liittyy sähkön avulla jommallakummalla seuraavista tavoista tuotetun vedyn käyttö:
vetyä tuotetaan vain niinä tunteina, joina sen tarjousalueen marginaalilaitos, jolla elektrolyysilaite sijaitsee, on fossiiliton sähköntuotantolaitos niinä taseselvitysjaksoina, joina sähkö kulutetaan. Vetyä, joka tuotetaan niinä tunteina, joina sen tarjousalueen marginaalilaitos, jolla elektrolyysilaite sijaitsee, on uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä sähköntuotantolaitos niinä taseselvitysjaksoina, joina sähkö kulutetaan, ei voida ottaa huomioon toista kertaa tämän jakson nojalla;
vaihtoehtoisesti vetyä tuotetaan verkosta otetun sähkön avulla, ja elektrolyysilaite tuottaa vetyä täyden kuorman käyttötuntimäärän, joka on yhtä suuri tai pienempi kuin niiden tuntien määrä, joina laitokset, jotka tuottavat fossiilitonta sähköä muulla tavoin kuin uusiutuvista energialähteistä, ovat asettaneet sähkön marginaalihinnan tarjousalueella;
vaihtoehtoisesti jäsenvaltion on varmistettava, että käytetyllä sähköpohjaisella vedyllä saavutetaan elinkaaren aikaisissa kasvihuonekaasupäästöissä vähintään 70 prosentin vähennys verrattuna fossiiliseen vertailukohtaan 94 g CO2ekv/MJ (2,256 tCO2eq/tH2) ja että vety on peräisin fossiilittomista lähteistä. REPowerEU-suunnitelman tavoitteiden mukaisesti sähköön liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmä ei saisi johtaa fossiilisten polttoaineiden kulutuksen lisääntymiseen. Tätä jaksoa sovellettaessa voidaan käyttää ainoastaan sitä tuotetun vedyn osuutta, joka vastaa tuotantomaassa muista fossiilittomista sähköntuotantolaitoksista kuin uusiutuvia energialähteitä hyödyntävistä sähköntuotantolaitoksista saadun sähkön keskimääräistä osuutta mitattuna kaksi vuotta ennen kyseistä vuotta;
tuki myönnetään viimeistään 30. kesäkuuta 2023, ja sen edellytyksenä on, että laitos tai laitteisto, joka investoinnilla rahoitetaan, on valmis ja täydessä toiminnassa 24 kuukauden kuluessa myöntämispäivästä tai 30 kuukauden kuluessa tuen myöntämispäivästä, jos tuki myönnetään uusiutuvan ja h alakohdan edellytykset täyttävän vedyn käyttöön liittyviin investointeihin. Jos valmistumisen ja käyttöönoton määräaikaa ei noudateta, tuen määrästä on kolmen ensimmäisen viivästyskuukauden jälkeen maksettava takaisin 5 prosenttia tai sitä on alennettava 5 prosentilla viivästyskuukautta kohti, minkä jälkeen prosenttiosuus on kuudennen kuukauden jälkeen korotettava 10 prosenttiin viivästyskuukautta kohti, paitsi jos viivästys johtuu tekijöistä, joihin tuensaaja ei voi vaikuttaa, eikä viivästystä ole voitu kohtuudella ennakoida ( 84 ). Jos valmistumisen ja käyttöönoton määräaikaa noudatetaan, takaisinmaksettavina ennakkoina myönnetty tuki voidaan muuttaa avustukseksi. Muussa tapauksessa takaisinmaksettava ennakko on maksettava takaisin samansuuruisina vuotuisina erinä viiden vuoden kuluessa tuen myöntämispäivästä;
tukea voidaan myöntää investointeihin, joiden työt on aloitettu 20. heinäkuuta 2022 tai sen jälkeen. Ennen 20. heinäkuuta 2022 aloitettujen hankkeiden osalta tukea voidaan myöntää, jos investoinnin merkittävä nopeuttaminen tai kohdealan laajentaminen sitä edellyttää. Tällaisissa tapauksissa tukikelpoisia ovat ainoastaan investoinnin nopeuttamiseen tai kohdealan laajentamiseen liittyvät lisäkustannukset;
tukea ei saa myöntää pelkästään sovellettavien unionin normien noudattamiseen ( 85 );
tuen on kannustettava tuensaajaa tekemään investointi, jota se ei toteuttaisi tai jonka se toteuttaisi rajoitetusti tai eri tavalla ilman tukea. Komissio katsoo, että ottaen huomioon poikkeukselliset taloudelliset haasteet, joita yritykset kohtaavat tämänhetkisen kriisin vuoksi, yleensä on niin, että ilman tukea tuensaajat jatkaisivat toimintaansa ilman muutoksia, jos niiden toiminnan jatkaminen muutoksitta ei merkitse unionin oikeuden rikkomista;
tukikelpoisia kustannuksia ovat tuetun hankkeen kustannusten ja investoinnin elinaikana syntyvien kustannussäästöjen tai lisätulojen välinen erotus verrattuna tilanteeseen, jossa tukea ei myönnetä;
tuki-intensiteetti saa olla enintään 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 10 prosenttiyksikköä, kun on kyse keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta, ja 20 prosenttiyksikköä, kun on kyse pienille yrityksille myönnettävästä tuesta. Lisäksi tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 15 prosenttiyksikköä, kun on kyse investoinneista, joilla vähennetään suoria kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia tai energiankulutusta vähintään 25 prosenttia investointia edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna ( 86 );
vaihtoehtona m ja n alakohdassa vahvistetuille vaatimuksille on, että investointituki voidaan myöntää avoimella, selkeällä, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tarjouskilpailumenettelyllä, joka perustuu ennalta määriteltyihin ja strategisten tarjousten riskin minimoiviin puolueettomiin kriteereihin. Vähintään 70 prosenttia kaikista valintakriteereistä, joita käytetään tarjousten asettamisessa paremmuusjärjestykseen, on määriteltävä tukena ympäristönsuojeluyksikköä kohti (esimerkiksi euroina jokaista tonnia kohti, jonka verran hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet, tai euroina jokaista säästettyä energiayksikköä kohti). Tarjouskilpailuun liittyvän talousarvion on oltava siinä mielessä tiukasti rajoitettu, että kaikkien osallistujien ei voida odottaa saavan tukea;
tukiohjelma on suunniteltava siten, että sillä voidaan puuttua windfall-voittoihin myös silloin, kun sähkön tai kaasun hinnat ovat erittäin korkeita, ottamalla käyttöön etukäteen määritelty takaisinperintämekanismi;
tämän jakson mukaista tukea ei saa yhdistää muihin tukiin, jotka myönnetään samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin.
3. SEURANTA JA RAPORTOINTI
54. Jäsenvaltioiden on julkaistava merkitykselliset tiedot jokaisesta tämän tiedonannon nojalla myönnetystä yksittäisestä tuesta, joka ylittää 100 000 euroa ( 87 ), ja maatalouden alkutuotannon alalla ja kalastusalalla myönnettävästä tuesta, joka ylittää 10 000 euroa ( 88 ), kattavalla valtiontuen verkkosivustolla tai komission tietoteknisellä välineellä ( 89 ) 12 kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä.
55. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosikertomukset ( 90 ).
56. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän tiedonannon mukaisesti myönnetystä tuesta pidetään yksityiskohtaisesti kirjaa. Kirjanpitoon on sisällyttävä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että tarvittavia edellytyksiä on noudatettu, ja se on säilytettävä 10 vuoden ajan tuen myöntämisestä ja toimitettava pyydettäessä komissiolle.
57. Komissio voi pyytää lisätietoja myönnetystä tuesta tarkistaakseen erityisesti, onko tukitoimenpiteen hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä asetettuja ehtoja noudatettu.
58. Tämän tiedonannon soveltamisen seuraamiseksi komissio voi pyytää jäsenvaltioita toimittamaan yhteen kootut tiedot niiden valtiontukitoimenpiteiden käytöstä, joita on toteutettu tämänhetkisestä kriisistä ja siihen liittyvistä rajoittavista toimenpiteistä johtuvan talouden vakavan häiriön poistamiseksi.
4. LOPPUMÄÄRÄYKSET
59. Komissio soveltaa tätä tiedonantoa 1. helmikuuta 2022 alkaen ottaen huomioon Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja sen vuoksi asetettujen pakotteiden aiheuttamat taloudelliset vaikutukset. Tämän tiedonannon perusteena ovat tämänhetkiset poikkeukselliset olosuhteet, eikä sitä sovelleta siinä vahvistettujen määräpäivien jälkeen.
60. Komissio tarkastelee tämän tiedonannon kaikkia jaksoja uudelleen ennen 31. joulukuuta 2022 tärkeiden kilpailupoliittisten tai taloudellisten syiden taikka kansainvälisen kehityksen perusteella. Tarvittaessa komissio voi myös esittää selvennyksiä yksittäisiin kysymyksiin soveltamastaan lähestymistavasta.
61. Komissio varmistaa läheisessä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, että toimenpiteet arvioidaan nopeasti sen jälkeen, kun selkeä ja täydellinen ilmoitus tässä tiedonannossa tarkoitetuista toimenpiteistä on tehty. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle mahdollisimman aikaisin ja kattavasti aikeistaan ottaa tällaisia toimenpiteitä käyttöön ja esitettävä niihin liittyvät suunnitelmat. Komissio antaa jäsenvaltioille ohjausta ja apua tässä prosessissa.
LIITE
Alat ja osa-alat, joihin tämänhetkinen kriisi erityisesti vaikuttaa
|
|
NACE-koodi |
Kuvaus |
|
1. |
14.11 |
Nahkavaatteiden valmistus |
|
2. |
24.42 |
Alumiinin tuotanto |
|
3. |
20.13 |
Muiden epäorgaanisten peruskemikaalien valmistus |
|
4. |
24.43 |
Lyijyn, sinkin ja tinan tuotanto |
|
5. |
17.11 |
Massan valmistus |
|
6. |
07.29 |
Muiden värimetallimalmien louhinta |
|
7. |
17.12 |
Paperin, kartongin ja pahvin valmistus |
|
8. |
24.10 |
Raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus |
|
9. |
20.17 |
Alkumuodossa olevan synteettisen kumin valmistus |
|
10. |
24.51 |
Raudan valu |
|
11. |
20.60 |
Tekokuitujen valmistus |
|
12. |
19.20 |
Jalostettujen öljytuotteiden valmistus |
|
13. |
24.44 |
Kuparin tuotanto |
|
14. |
20.16 |
Alkumuodossa olevan muovin valmistus |
|
15. |
13.10 |
Tekstiilikuitujen valmistelu ja kehruu |
|
16. |
24.45 |
Muiden metallien kuin rautametallien tuotanto |
|
17. |
23.31 |
Keraamisten tiilien ja laattojen valmistus |
|
18. |
13.95 |
Kuitukankaiden ja siitä valmistettujen tuotteiden valmistus, lukuun ottamatta vaatteita |
|
19. |
23.14 |
Lasikuitujen valmistus |
|
20. |
20.15 |
Lannoitteiden ja typpiyhdisteiden valmistus |
|
21. |
16.21 |
Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus |
|
22. |
23.11 |
Tasolasin valmistus |
|
23. |
23.13 |
Onton lasitavaran valmistus |
|
24. |
|
Seuraavat osat toimialasta Teollisuuskaasut (20.11): |
|
|
20.11.11.50 20.11.12.90 |
Vety Epäorgaaniset epämetallien happiyhdisteet |
|
25. |
|
Seuraavat toimialat muiden orgaanisten peruskemikaalien valmistuksen alalla (20.14): |
|
|
20.14.12.13 20.14.12.23 20.14.12.25 20.14.12.43 20.14.12.45 20.14.12.47 20.14.12.50 20.14.12.60 20.14.12.70 20.14.12.90 20.14.23.10 20.14.63.33 20.14.63.73 20.14.73.20 20.14.73.40 |
Sykloheksaani Bentseeni Tolueeni o-ksyleeni p-ksyleeni m-ksyleeni ja ksyleeni-isomeerien seokset Styreeni Etyylibentseeni Kumeeni Muut sykliset hiilivedyt Eteeniglykoli (etaanidioli) 2,2-oksidietanoli (dietyleeniglykoli, digoli) Ooksiraani (eteenioksidi) Bentsoli (bentseeni), toluoli (tolueeni) ja ksyloli (ksyleenit) Naftaleeni ja muut aromaattiset hiilivetyseokset (pois lukien bentsoli, toluoli, ksyloli) |
|
26. |
|
Seuraava toimiala muiden orgaanisten peruskemikaalien valmistuksen alalla (23.99): |
|
|
23.99.19.10 |
Kuonavilla, kivivilla ja niiden kaltainen kivennäisvilla (myös näiden keskinäiset sekoitukset), massatavarana, levyinä tai rullina |
( 1 ) Esimerkiksi Venäjän federaation hallitus hyväksyi 6. maaliskuuta 2022 asetuksen nro 299, jolla muutetaan patentinhaltijalle keksinnön käyttöä koskevan päätöksen yhteydessä maksettavan korvauksen määrää, hyödyllisyysmallia, keksinnön käytöstä ilman patentinhaltijan suostumusta tehtävää päätöstä ja korvauksen maksamismenettelyä koskevan määritysmenetelmän 2 kohtaa. Mainitun muutoksen mukaan korvausta ei makseta sellaisten ulkomaiden patentinhaltijoiden keksinnön, hyödyllisyysmallin tai teollismallin käytöstä, jotka toteuttavat ”vihamielisiä toimia”.
( 2 ) Ukraina on EU:n neljänneksi tärkein elintarvikkeiden toimittaja. Lisäksi se on tärkeä viljan toimittaja EU:hun (Ukrainan osuus on maissin osalta 52 %, vehnän osalta 19 %, kasviöljyn osalta 23 % ja öljysiementen osalta 22 % – rapsin osalta peräti 72 %). Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat jo nyt korkeat, ja tämänhetkisen tilanteen vuoksi ne voivat nousta entisestään.
( 3 ) Esimerkiksi maaliskuussa 2022 EU:n yritysten hallussa oli Venäjällä WIPO Global Brand -tietokannan mukaan noin 150 000 tavaramerkkiä, WIPO Global Designs -tietokannan mukaan noin 2 000 teollismallia ja PatentSight-tietokannan mukaan noin 44 000 patenttia. EU:n yrityksillä on Venäjällä suojattuja tavaramerkkejä lähinnä seuraavilla aloilla: farmaseuttiset tuotteet, kosmetiikka, autoteollisuus, kemialliset tuotteet ja kulutustavarat, muoti ja ylellisyystuotteet. Kun otetaan huomioon Venäjän hallituksen 6. maaliskuuta 2022 antaman asetuksen nro 299 (ks. alaviite 1) nojalla patentinhaltijalle maksettavaa korvausta koskevan menetelmän muutoksessa käytetyn terminologian epämääräisyys sekä EU:n yrityksille ja niiden Venäjällä olevalle aineettomalle omaisuudelle aiheutuva taloudellinen riski, tällaisella vastatoimenpiteellä voi olla laaja ja haitallinen vaikutus EU:n yrityksiin.
( 4 ) Neuvoston asetus (EU) 2022/259, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 1); neuvoston täytäntöönpanoasetukset (EU) 2022/260 ja 2022/261, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 3; EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 15); neuvoston asetus (EU) N:o 2022/262, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 74); neuvoston asetus (EU) 2022/263, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden, jotka eivät ole hallituksen valvomia, tunnustamisen ja Venäjän asevoimien siirtymistä kyseisille alueille koskevan määräyksen johdosta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 77); neuvoston päätös (YUTP) 2022/264, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 95); neuvoston päätökset (YUTP) 2022/265 ja 2022/267, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 98; EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 114); ja neuvoston päätös (YUTOP) 2022/266, annettu 23 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden, jotka eivät ole hallituksen valvomia, tunnustamisen ja Venäjän asevoimien siirtymistä kyseisille alueille koskevan määräyksen johdosta (EUVL L 42 I, 23.2.2022, s. 109).
( 5 ) Neuvoston päätös (YUTP) 2022/327, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 48, 25.2.2022, s. 1); neuvoston asetus (EU) N:o 2022/328, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 49, 25.2.2022, s. 1); neuvoston päätös (YUTP) 2022/329, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 50, 25.2.2022, s. 1); neuvoston asetus (EU) 2022/330, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 51, 25.2.2022, s. 1); neuvoston päätös (YUTP) 2022/331, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 52, 25.2.2022, s. 1); neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/332, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 53, 25.2.2022, s. 1); neuvoston päätös (EU) 2022/333, annettu 25 päivänä helmikuuta 2022, Euroopan unionin ja Venäjän federaation kansalaisille myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamista koskevan Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation välisen sopimuksen soveltamisen osittaisesta keskeyttämisestä (EUVL L 54, 25.2.2022, s. 1).
( 6 ) Neuvoston asetus (EU) 2022/334, annettu 28 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 57, 28.2.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/335, annettu 28 päivänä helmikuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 57, 28.2.2022, s. 4).
( 7 ) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/336, annettu 28 päivänä helmikuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 58, 28.2.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/337, annettu 28 päivänä helmikuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 59, 28.2.2022, s. 1).
( 8 ) Neuvoston asetus (EU) 2022/345, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022 rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 63, 2.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/346, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 63, 2.3.2022, s. 5).
( 9 ) Neuvoston asetus (EU) 2022/350, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 65, 2.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/351, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 65, 2.3.2022, s. 5).
( 10 ) Neuvoston asetus (EU) 2022/355, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 muuttamisesta (EUVL L 67, 2.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/356, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP muuttamisesta (EUVL L 67, 2.3.2022, s. 103).
( 11 ) Neuvoston asetus (EU) 2022/345, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2022 rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 63, 2.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/354, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 63, 2.3.2022, s. 5).
( 12 ) Neuvoston asetus (EU) 2022/398, annettu 9 päivänä maaliskuuta, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 muuttamisesta (EUVL L 82, 9.3.2022, s. 1).
( 13 ) Neuvoston asetus (EU) N:o 2022/394, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 81, 9.3.2022, s. 1)
( 14 ) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/427, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 87, 15.3.2022, s. 1) ja neuvoston asetus (EU) 2022/428, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 87 I, 15.3.2022, s. 13).
( 15 ) Neuvoston asetus (EU) 2022/428, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 87I, 15.3.2022, s. 13) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/430, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 87I, 15.3.2022, s. 56).
( 16 ) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/427, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 87I, 15.3.2022, s. 1) ja neuvoston päätös (YUTP) 2022/429, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 87I, 15.3.2022, s. 44).
( 17 ) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/876, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 8 a artiklan 1 kohdan täytäntöönpanosta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 1); neuvoston asetus (EU) 2022/877, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 765/2006 muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 11); neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/878, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 15); neuvoston asetus (EU) 2022/879, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 53); neuvoston asetus (EU) 2022/880, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 75); neuvoston täytäntöönpanopäätös (YUTP) 2022/881, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP täytäntöönpanosta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 77); neuvoston päätös (YUTP) 2022/882, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, Valko-Venäjän tilanteen johdosta ja sen johdosta, että Valko-Venäjä on osallisena Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistamassa hyökkäyksessä, määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2012/642/YUTP muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 88); neuvoston päätös (YUTP) 2022/883, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 92); neuvoston päätös (YUTP) 2022/884, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 128); neuvoston päätös (YUTP) 2022/885, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2022, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (EUVL L 153, 3.6.2022, s. 139).
( 18 ) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2021) 660, 13. lokakuuta 2021 – Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö.
( 19 ) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2022) 108 final, 8. maaliskuuta 2022 – RePowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet.
( 20 ) Komissio tukee 10 päivänä helmikuuta 2021 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1) perustetulla teknisen tuen välineellä jäsenvaltioita pyynnöstä sellaisten uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa, joilla pyritään varmistamaan energian kohtuuhintaisuus, energiavarmuus ja kestävä energia.
( 21 ) COM(2022) 230 final, 18. toukokuuta 2022.
( 22 ) Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).
( 23 ) Jäsenvaltioita pyydetään hyödyntämään mahdollisuuksia myöntää tukea, joka on hyväksytty ilmastonsuojelulle, ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuonna 2022 myönnettäviä valtiontukia koskevien suuntaviivojen nojalla, erityisesti silloin, kun kyse on uusiutuvista energialähteistä, energiatehokkuudesta tai muista hiilestä irtautumista koskevista toimenpiteistä.
( 24 ) Ks. komission päätös SA.103012 (NN/2022) – Kannustava toimenpide, jolla edistetään maakaasun varastoimista Bergermeerin varastointilaitokseen seuraavaa lämmityskautta varten.
( 25 ) Sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä kesäkuuta 2022 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2022/1032 (EUVL L 173, 30.6.2022, s. 17).
( 26 ) COM(2022) 360/2, 20. heinäkuuta 2022.
( 27 ) EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190, katso pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin 2 artiklan 1 kohdan 28 alakohta.
( 28 ) EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1, yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan 29 alakohta.
( 29 ) Komission tiedonanto – Rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi (EUVL C 10, 15.1.2009, s. 2); komission tiedonanto arvoltaan alentuneiden omaisuuserien käsittelystä yhteisön pankkisektorilla (EUVL C 72, 26.3.2009, s. 1); komission tiedonanto elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella (EUVL C 195, 19.8.2009, s. 9); komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä tammikuuta 2011 (EUVL C 329, 7.12.2010, s. 7); komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä tammikuuta 2012 (EUVL C 356, 6.12.2011, s. 7) ja komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013 (vuoden 2013 pankkitiedonanto) (EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1).
( 30 ) Kaikista toimenpiteistä, joilla tuetaan luottolaitoksia tai muita rahoituslaitoksia ja jotka ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja jotka eivät kuulu tämän tiedonannon piiriin, on ilmoitettava komissiolle, ja ne on arvioitava asiaankuuluvien valtiontukisääntöjen mukaisesti.
( 31 ) Sellaisena kuin se on määriteltynä alaviitteessä 24.
( 32 ) Yhdistetyt asiat T-132/96 ja T-143/96, Freistaat Sachsen ym. v. komissio, EU:T:1999:326, 167 kohta.
( 33 ) Komission päätös 98/490/EY asiassa C 47/96, Crédit Lyonnais (EYVL L 221, 8.8.1998, s. 28), 10.1 kohta; komission päätös 2005/345/EY asiassa C 28/02, Bankgesellschaft Berlin (EUVL L 116, 4.5.2005, s. 1), 153 kohta ja sitä seuraavat; ja komission päätös 2008/263/EY asiassa C 50/06, BAWAG (EUVL L 83, 26.3.2008, s. 7), 166 kohta. Katso komission päätös asiassa NN 70/07, Northern Rock (EUVL C 43, 16.2.2008, s. 1); komission päätös asiassa NN 25/08, pelastamistuki WestLB:lle (EUVL C 189, 26.7.2008, s. 3); komission päätös, tehty 4 päivänä kesäkuuta 2008, valtiontuesta C 9/08, SachsenLB (EUVL L 104, 24.4.2009, s. 34); sekä komission päätös, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2017, valtiontuesta SA.32544 (2011/C), jonka Kreikka oli myöntänyt kreikkalaiselle rautatieyhtiölle TRAINOSE S.A:lle (EUVL L 186, 24.7.2018, s. 25).
( 34 ) Esimerkiksi rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 1) 31 päivänä heinäkuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 12 artikla.
( 35 ) Kun otetaan huomioon kahden peräkkäisen kriisin aiheuttama erityistilanne, joka on vaikuttanut yrityksiin monin tavoin, jäsenvaltiot voivat päättää myöntää tukea tämän tiedonannon nojalla myös vaikeuksissa oleville yrityksille.
( 36 ) Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1); komission asetus (EU) N:o 1408/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 9); komission asetus (EU) N:o 717/2014, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla (EUVL L 190, 28.6.2014, s. 45) ja komission asetus (EU) N:o 360/2012, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2012, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille myönnettävään vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 114, 26.4.2012, s. 8).
( 37 ) Komission asetus (EY) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus); komission asetus (EU) N:o 702/2014, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1) ja komission asetus (EU) N:o 1388/2014, annettu 16 päivänä joulukuuta 2014, tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävien tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 369, 24.12.2014, s. 37).
( 38 ) Komission tiedonanto – Tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa (EUVL C 91I, 20.3.2020, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna komission tiedonannoilla C(2020) 2215 (EUVL C 112I, 4.4.2020, s. 1), C(2020) 3156 (EUVL C 164, 13.5.2020, s. 3), C(2020) 4509 (EUVL C 218, 2.7.2020, s. 3), C(2020) 7127 (EUVL C 340I, 13.10.2020, s. 1), C(2021) 564 (EUVL C 34, 1.2.2021, s. 6) ja C(2021) 8442 (EUVL C 473, 24.11.2021, s. 1).
( 39 ) Tämän jakson nojalla hyväksyttyjen tukiohjelmien perusteella myönnettyä tukea, joka on maksettu takaisin ennen tämän jakson mukaisen uuden tuen myöntämistä, ei oteta huomioon määritettäessä sitä, ylittyykö asiaankuuluva enimmäismäärä.
( 40 ) Kun tuki myönnetään takauksina tämän jakson mukaisesti, 47 kohdan h alakohdassa esitettyjä lisäedellytyksiä sovelletaan.
( 41 ) Kun tuki myönnetään lainoina tämän jakson mukaisesti, 50 kohdan g alakohdassa esitettyjä lisäedellytyksiä sovelletaan.
( 42 ) Jos tuki myönnetään veroetuutena, sen verovelan, jonka perusteella kyseinen etu myönnetään, on oltava syntynyt viimeistään 31. joulukuuta 2022.
( 43 ) Sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 25 päivänä kesäkuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 (EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1) 2 artiklan 6 ja 7 kohdassa.
( 44 ) Tämän jakson nojalla hyväksyttyjen tukiohjelmien perusteella myönnettyä tukea, joka on maksettu takaisin ennen uuden tuen myöntämistä, ei saa ottaa huomioon määritettäessä sitä, ylittyykö asianomainen enimmäismäärä.
( 45 ) Kun tuki myönnetään takauksina tämän jakson mukaisesti, 47 kohdan h alakohdassa esitettyjä lisäedellytyksiä sovelletaan.
( 46 ) Kun tuki myönnetään takauksina tämän jakson mukaisesti, 50 kohdan g alakohdassa esitettyjä lisäedellytyksiä sovelletaan.
( 47 ) Komission asetus (EU) N:o 717/2014, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla (EUVL L 90, 28.6.2014, s. 45).
►M1 ( 48 ) Tässä jaksossa ilmaisu ”julkiset takaukset, jotka myönnetään lainoille” kattaa myös tiettyjen factoring-tuotteiden takaukset eli myyntilaskujen rahoitusta ja ostolaskujen myyntiä koskevat takaukset, joissa factoring-tuotteen tarjoajalla on factoring-tuotteen käyttäjään kohdistuva takautumisoikeus. Tukeen oikeutetut käänteiset factoring-tuotteet (ostolaskujen myynti) on rajoitettava tuotteisiin, joita käytetään vasta sen jälkeen, kun myyjä on jo suorittanut osansa liiketoimesta eli tuote tai palvelu on toimitettu. Ilmaisu ”julkiset takaukset, jotka myönnetään lainoille” kattaa myös rahoitusleasingin. ◄
►M1 ( 49 ) Jos toimenpiteen tuensaajat ovat vasta perustettuja yrityksiä, joilla ei ole kolmea suljettua tilinpäätöstä, 47 artiklan e alakohdan i alakohdassa säädetty sovellettava enimmäismäärä lasketaan sen perusteella, kuinka kauan yritys on ollut olemassa tukihakemuksensa tekohetkellä. ◄
►M1 ( 50 ) Jos toimenpiteen tuensaajat ovat vasta perustettuja yrityksiä, joilla ei ole tietoja koko edellisten 12 kuukauden ajanjaksolta, 47 artiklan e alakohdan ii alakohdassa säädetty sovellettava enimmäismäärä lasketaan sen perusteella, kuinka kauan yritys on ollut olemassa tukihakemuksensa tekohetkellä. ◄
( 51 ) Asianmukaiset perustelut voivat koskea sellaisilla aloilla toimivia tuensaajia, joihin hyökkäyksen suorat tai välilliset vaikutukset vaikuttavat erityisen paljon, mukaan lukien EU:n ja sen kansainvälisten kumppaneiden asettamat pakotteet sekä esimerkiksi Venäjän toteuttamat vastatoimenpiteet. Tällaisia vaikutuksia voivat olla toimitusketjujen häiriöt, Venäjältä tai Ukrainasta saamatta jääneet maksut, kyberhyökkäysten lisääntynyt riski tai tiettyjen tämänhetkisen kriisin vaikutusten kohteena olevien tuotantopanosten tai raaka-aineiden hintojen nousu.
( 52 ) Sellaisina kuin ne määritellään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteessä I.
( 53 ) Likviditeettisuunnitelmaan voi sisältyä sekä käyttöpääoma- että investointikustannuksia.
( 54 ) Peruskorot lasketaan viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetun komission tiedonannon (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6) mukaisesti ja julkaistaan kilpailun pääosaston verkkosivustolla osoitteessa ►M1 https://ec.europa.eu/competition-policy/state-aid/legislation/reference-discount-rates-and-recovery-interest-rates_en ◄ .
►M1 ( 55 ) Jos koronmaksuihin sovelletaan lyhennysvapaata, on noudatettava näiden puitteiden 50 kohdan b alakohdassa säädettyjä vähimmäiskorkoja, korkojen on kerryttävä lyhennysvapaan ensimmäistä päivästä alkaen, ja ne on pääomitettava vähintään vuosittain. Lainasopimusten kesto on edelleen enintään kuusi vuotta lainan myöntämishetkestä, jollei sitä mukauteta 50 kohdan c alakohdan mukaisesti eikä 50 kohdan e alakohdassa tarkoitettua lainojen kokonaismäärää tuensaajaa kohti ylitetä. ◄
( 56 ) Vähimmäiskokonaiskoron (peruskorko plus luottoriskimarginaalit) olisi oltava vähintään 10 peruspistettä vuodessa.
►M1 ( 57 ) Ks. 50 kohdan c alakohdan mukaista mukauttamista koskevan päätöskäytännön tiivistelmä, joka on julkaistu kilpailun pääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://ec.europa.eu/competition-policy/state-aid/ukraine_en. ◄
►M1 ( 58 ) Jos toimenpiteen tuensaajat ovat vasta perustettuja yrityksiä, joilla ei ole kolmea suljettua tilinpäätöstä, 50 artiklan e alakohdan i alakohdassa säädetty sovellettava enimmäismäärä lasketaan sen perusteella, kuinka kauan yritys on ollut olemassa tukihakemuksensa tekohetkellä. ◄
►M1 ( 59 ) Jos koronmaksuihin sovelletaan lyhennysvapaata, on noudatettava näiden puitteiden 50 kohdan b alakohdassa säädettyjä vähimmäiskorkoja, korkojen on kerryttävä lyhennysvapaan ensimmäistä päivästä alkaen, ja ne on pääomitettava vähintään vuosittain. Lainasopimusten kesto on edelleen enintään kuusi vuotta lainan myöntämishetkestä, jollei sitä mukauteta 50 kohdan c alakohdan mukaisesti eikä 50 kohdan e alakohdassa tarkoitettua lainojen kokonaismäärää tuensaajaa kohti ylitetä. ◄
( 60 ) Asianmukaiset perustelut voivat koskea sellaisilla aloilla toimivia tuensaajia, joihin Venäjän hyökkäyksen suorat tai välilliset vaikutukset erityisesti kohdistuvat, mukaan lukien unionin ja sen kansainvälisten kumppaneiden toteuttamat rajoittavat taloudelliset toimenpiteet sekä Venäjän toteuttamat vastatoimenpiteet. Tällaisia vaikutuksia voivat olla toimitusketjujen häiriöt, Venäjältä tai Ukrainasta saamatta jääneet maksut, hintojen epävakauden lisääntyminen energiamarkkinoilla ja siihen liittyvät vakuustarpeet, kyberhyökkäysten lisääntynyt riski tai tiettyjen tämänhetkisen kriisin vaikutusten kohteena olevien tuotantopanosten tai raaka-aineiden hintojen nousu.
( 61 ) Sellaisina kuin ne määritellään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteessä I.
( 62 ) Likviditeettisuunnitelmaan voi sisältyä sekä käyttöpääoma- että investointikustannuksia.
( 63 ) Jos tuki myönnetään vasta sen jälkeen, kun tuensaajan tositteille on tehty jälkitarkastus, ja jäsenvaltio päättää olla sisällyttämättä tukeen mahdollisuutta myöntää 52 kohdan h alakohdan mukaisesti ennakkomaksuja, tukea voidaan poikkeuksellisesti myöntää 31. maaliskuuta 2023 asti edellyttäen, että 52 kohdan e alakohdassa määriteltyä tukikelpoisuusaikaa noudatetaan.
( 64 ) Jos tuki myönnetään veroetuutena, sen verovelan, jonka perusteella kyseinen etu myönnetään, on oltava syntynyt viimeistään 31. joulukuuta 2022.
( 65 ) Kun tuki myönnetään takauksina tämän jakson mukaisesti, 47 kohdan h alakohdassa esitettyjä lisäedellytyksiä sovelletaan.
( 66 ) Kun tuki myönnetään takauksina tämän jakson mukaisesti, 50 kohdan g alakohdassa esitettyjä lisäedellytyksiä sovelletaan.
( 67 ) Yksinomaan 2.4 jaksossa ”tuensaajalla” tarkoitetaan yritystä tai oikeushenkilöä, joka on osa yritystä.
( 68 ) Minkä yritys osoittaa esimerkiksi asianomaisen laskun perusteella. Vain lopullinen kulutus otetaan huomioon. Myyntiä ja omaa tuotantoa ei oteta huomioon.
( 69 ) ((p(t) - p(ref) * 2) * q(t), jossa ”p” tarkoittaa yksikköhintaa, ”q” kulutettua määrää, ”ref”1. tammikuun ja 31. joulukuun 2021 välistä viitejaksoa ja ”t” tiettyä kuukautta 1. helmikuun ja 31. joulukuun 2022 välisenä aikana.
( 70 ) Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).
( 71 ) Kalenterivuoden 2021 tilinpäätöskertomusten tai viimeisimmän saatavilla olevan tilinpäätöksen perusteella.
( 72 ) Yrityksellä katsotaan olevan toimintatappioita, kun EBITDA (tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia, lukuun ottamatta kertaluonteisia arvonalentumisia) on tukikelpoisuusaikana negatiivinen. Tuensaajan olisi osoitettava tällaiset toimintatappiot kuukausittain tai neljännesvuosittain, jollei toisin toimiminen ole asianmukaisesti perusteltua.
( 73 ) Tuensaajan katsotaan toimivan jollakin liitteessä I luetellulla sektorilla tai alasektorilla sen mukaan, miten tuensaaja luokitellaan alakohtaisessa kansantalouden tilinpidossa, tai siinä tapauksessa, että yksi tai useampi sen harjoittamasta toiminnasta, joka sisältyy liitteeseen I, on tuottanut sen liikevaihdosta tai tuotantoarvosta viitekaudella yli 50 prosenttia.
( 74 ) COM(2022) 230 final, 18. toukokuuta 2022.
( 75 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).
( 76 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).
( 77 ) Tällaisia tekijöitä voisivat olla esimerkiksi pandemiasta johtuva väestön pakollinen eristäminen tai hankkeisiin tarvittavien laitteistojen toimitusketjun maailmanlaajuiset häiriöt. Viivästykset hankkeelle vaadittavien lupien saamisessa eivät kuitenkaan sisälly tällaisiin viivästyksiin.
( 78 ) Esimerkiksi euroina jokaista tonnia kohti, jolla hiilidioksidipäästöjä vähennetään.
( 79 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).
( 80 ) Hinnanerosopimus antaa tuensaajalle oikeuden korvaukseen, joka vastaa kiinteän rajahinnan ja viitehinnan – kuten markkinahinnan – erotusta tuotosyksikköä kohti. Hinnanerosopimuksiin voi sisältyä myös takaisinmaksuja tuensaajilta veronmaksajille tai kuluttajille ajanjaksoilta, joina viitehinta ylittää kiinteän rajahinnan.
( 81 ) Suorien kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen on mitattava tuen hakupäivää edeltäneiden viiden vuoden aikana syntyneiden suorien kasvihuonekaasupäästöjen perusteella (vuosittaiset keskimääräiset päästöt).
( 82 ) Energiankulutuksen väheneminen on mitattava tuen hakupäivää edeltäneiden viiden vuoden aikana tapahtuneen energiankulutuksen perusteella (vuosittainen keskimääräinen kulutus).
( 83 ) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/447, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2021, tarkistettujen vertailuarvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdan mukaisesti päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta kaudella 2021–2025 (EUVL L 87, 15.3.2021, s. 29).
( 84 ) Tällaisia tekijöitä voisivat olla esimerkiksi pandemiasta johtuva väestön pakollinen eristäminen tai hankkeisiin tarvittavien laitteistojen toimitusketjun maailmanlaajuiset häiriöt. Viivästykset hankkeelle vaadittavien lupien saamisessa eivät kuitenkaan sisälly tällaisiin viivästyksiin.
( 85 ) Sellaisina kuin ne on määritelty komission tiedonannossa ”Vuoden 2022 suuntaviivat ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävälle valtiontuelle” (EUVL C 80, 18.2.2022, s. 1) 19 kohdan 89 alakohdassa.
( 86 ) Suorien kasvihuonekaasupäästöjen tai energiankulutuksen väheneminen on mitattava tuen hakupäivää edeltäneiden viiden vuoden aikana syntyneiden keskimääräisten suorien kasvihuonekaasupäästöjen tai energiankulutukseen perusteella (vuosittainen keskimääräinen päästö tai kulutus).
( 87 ) Tiedot, joita vaaditaan 17 päivänä kesäkuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 liitteessä III ja komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 liitteessä III. Takaisinmaksettavien ennakoiden, takausten, lainojen, etuoikeudeltaan huonompien lainojen ja muiden tukimuotojen tapauksessa on lisättävä asianomaisen välineen nimellisarvo kunkin tuensaajan osalta. Vero- ja sosiaaliturvamaksuetuuksien osalta yksittäisen tuen määrä voidaan ilmoittaa vaihteluvälejä käyttäen.
( 88 ) Tiedot, joita vaaditaan komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 liitteessä III ja 16 päivänä joulukuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1388/2014 liitteessä III. Takaisinmaksettavien ennakoiden, takausten, lainojen, etuoikeudeltaan huonompien lainojen ja muiden tukimuotojen tapauksessa on lisättävä asianomaisen välineen nimellisarvo kunkin tuensaajan osalta. Vero- ja sosiaaliturvamaksuetuuksien osalta yksittäisen tuen määrä voidaan ilmoittaa vaihteluvälejä käyttäen.
( 89 ) Valtiontukien avoimuusmoduulin julkisen haun kautta voi hakea myönnettyihin valtiontukiin liittyviä yksittäisiä tietoja, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet valtiontukea koskevien eurooppalaisten avoimuusvaatimusten mukaisesti. Hakusivusto on osoitteessa https://webgate.ec.europa.eu/competition/transparency/public?lang=fi.
( 90 ) EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.