Euroopan talous- ja sosiaalikomitean päätöslauselma aiheesta ”Torjutaan yhdessä uhkaa ihmiskunnan olemassaololle: työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta antavat tukensa kunnianhimoisten ilmastotoimien toteuttamiselle”

(2023/C 75/01)

Esittelijät:

Peter SCHMIDT

Isabel CAÑO AGUILAR

Sandra PARTHIE

Josep PUXEU ROCAMORA

Neža REPANŠEK

Lutz RIBBE

Oikeusperusta	työjärjestyksen 50 artikla päätöslauselma
Hyväksyminen täysistunnossa	26.10.2022
Täysistunnon nro	573
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	104/1/0

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen vuosikokous (COP27) pidetään Sharm El-Sheikhissä Egyptissä 6.–18. marraskuuta 2022.

ETSK:n työvaliokunnan 22. helmikuuta 2022 päivätyn muistion mukaisesti komitea perusti ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten konferenssia (COP) käsittelevän väliaikaisen ryhmän valmistelemaan ETSK:n COP-päätöslauselmaa seuraavan COP-kokouksen painopisteiden ja UNFCCC:n neuvotteluprosessien mukaisesti sekä lisäämään komitean tietämystä UNFCCC-prosessista ja ottamaan osaa ilmastonmuutosneuvotteluihin.

Väliaikaisessa ryhmässä on kuusi jäsentä NAT-jaostosta sekä säännöllisesti osallistuva nuorison edustaja asiakokonaisuuteen NAT/788 kuuluvan oma-aloitteisen lausunnon Kohti nuorten järjestelmällistä osallistamista ilmastoa ja kestävää kehitystä koskevaan EU:n päätöksentekoon (1) mukaisesti. Väliaikainen ryhmä on viime kuukausina vaihtanut tietoja ja etsinyt synergioita asianomaisten organisaatioiden ja toimielinten – kuten Euroopan komission, alueiden komitean, korkean tason ilmastotoimijoiden toimiston ja Climate Action Tracker -yhteenliittymän – sekä kansalaisyhteiskunnan osien – kuten nuorten, yritysten, viljelijöiden, ammattijärjestöjen ja ympäristöalan kansalaisjärjestöjen – edustajien kanssa. Kaikissa näissä keskusteluissa korostettiin ilmaston hätätilaa.

Vuodesta 2022 on tulossa vuosi, jolloin ilmastonmuutos on aiheuttanut enemmän äärimmäisiä sääilmiöitä kuin koskaan aikaisemmin. Se on tarkoittanut rajuja helleaaltoja ja maastopaloja Euroopassa ja Etelä-Aasian osissa, tuhoisia tulvia Pakistanissa ja Bangladeshissa sekä pitkittynyttä kuivuutta Itä-Afrikassa, seurauksena on ollut tuhansia kuolonuhreja, ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet siirtymään asuinseuduiltaan tai nälänhädän partaalle.

Tältä osin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (2) äskettäisessä raportissa todetaan, että maapallon lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen kasvihuonekaasupäästöjen huippu on ohitettava ”viimeistään ennen vuotta 2025”, että päästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä ja että tämän saavuttaminen edellyttää huomattavia ja välittömiä päästövähennyksiä kaikilla aloilla. Tällä hetkellä käytössä olevien toimintapolitiikkojen ennustetaan kuitenkin johtavan ilmaston lämpenemiseen noin 2,7 celsiusasteella, ja nykyiset maakohtaiset sitoumukset – kansallisesti määritellyt panokset – rajoittavat lämpenemisen 2,4 celsiusasteeseen (3).

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on monimutkaistanut merkittävästi jo ennestään taloudellisesti ja sosiaalisesti vaikeaa tilannetta. Ilmaston hätätilaa ei kuitenkaan voida siirtää tauolle. Kaikkien hyväksyttyjen erityistoimenpiteiden on oltava poikkeuksellisia ja ajallisesti rajattuja, ja Euroopan unionin on nopeutettava energia- ja ilmastopolitiikkansa uudistamista, jotta voidaan puuttua lyhyen aikavälin häiriöihin ja samalla edetä kohti väistämätöntä yhteiskuntien hiilestä irtautumista. Euroopan on oltava ilmastotoimien toteuttamisen kärjessä ja kurottava umpeen asetettujen tavoitteiden ja poliittisten toimenpiteiden välillä olevaa kuilua.

Väliaikaisen ryhmän jäsenten laatimassa päätöslauselmassa kehotetaan EU:n toimielimiä ja hallituksia tiukentamaan ilmastotavoitteita tieteellisen tiedon pohjalta ja siinä kiinnitetään erityistä huomiota järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan rooliin ilmastotoimien vauhdittamisessa. Sosiaalista selviytymiskykyä voidaan vahvistaa vain vaikutusvaltaisen kansalaisyhteiskunnan sekä yhteiskunnallisten toimijoiden ja ruohonjuuritason liikkeiden voimaantumisen avulla.

Olemme viimeinen sukupolvi, joka voi pysäyttää ilmastonmuutoksen, ja ETSK:n tulisi Euroopan kansalaisyhteiskunnan äänenä olla johtavassa asemassa edistettäessä siirtymää kohti hiilineutraalia, osallistavaa ja sosiaalisesti oikeudenmukaista yhteiskuntaa.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean toimintapoliittiset suositukset

Ilmastotavoitteiden nostaminen ilmastokriisiin vastaamiseksi ja EU:n ilmastotoimien tehostaminen

Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan äänenä ja Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle neuvoa antavana toimielimenä sekä osana maailmanlaajuista kansalaisyhteiskuntaa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK)

huomauttaa, että ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus (UNFCCC) hyväksyttiin 30 vuotta sitten ja että sen perimmäisenä tavoitteena on ”saada aikaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintuminen ilmakehässä sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä” (2 artikla) ja että tätä tavoitetta ei ole saavutettu.

huomauttaa, että vuonna 2015 tehdyssä Pariisin sopimuksessa siirryttiin ilmastosopimuksen laadullisesta tavoitteesta eli ilmastovaikutusten välttämisestä määrälliseen tavoitteeseen: pitämään maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 celsiusasteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkimään toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan (4).

korostaa, että 1,5 celsiusasteen tavoite ei ole riittävä ilmastonmuutoksen dramaattisten seurausten välttämiseksi. Kuten on nähty, ilmastonmuutos muuttaa jo nyt kaikkia alueita eri puolilla maailmaa. Tulvat, kuivuus, myrskyt, palot ja helleaallot lisääntyvät eksponentiaalisesti, ja niillä on tuhoisia sosiaalisia vaikutuksia ja miljardien taloudelliset vaikutukset vuosittain (5).

korostaa, että elämme ilmastohätätilassa ja että emme saisi luopua yleissopimuksen 2 artiklasta, vaikka ilmastosopimus ei ole vielä pystynyt vastaamaan odotuksiin.

on erittäin vakuuttunut siitä, että poliittisissa päätöksissä on otettava huomioon tiede ja tutkimukset, ja huomauttaa, että hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) on asettanut selkeät vertailuarvot: päästöjen huippu on ohitettava viimeistään ennen vuotta 2025 (6), ja maailman on vähennettävä päästöjä 45 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä, jotta mahdollisuus rajata lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen säilyy.

toteaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pahentanut jo ennestään vaikeaa tilannetta, jolle ovat ominaisia inflaatio, korkeat energian ja ruoan hinnat ja mahdollinen energiapula. Nämä vaikuttavat hyvin kielteisesti kansalaisten elämään ja aiheuttavat vakavia sosiaalisia ja taloudellisia haasteita ainakin lyhyellä aikavälillä. ETSK katsoo, että nykyinen tilanne lisää entisestään EU:n ilmastotoimien kiireellisyyttä ja että uusi geopoliittinen tilanne vahvistaa EU:n tarvetta nopeuttaa energia- ja ilmastopolitiikkansa uudistamista.

on vakuuttunut siitä, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa on vahvistettava talouden hiilestä irtautumista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi, ulkoisten riippuvuuksien vähentämiseksi edelleen, häiriönsietokyvyn varmistamiseksi ja oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseksi ja että ylimääräisiä poikkeuksia sovittuihin tavoitteisiin voidaan myöntää vain lyhyelle ajalle (7). Komitea katsoo, että avoimen strategisen riippumattomuuden kehittämisellä olisi varmistettava riippuvuuden vähentäminen energian, kriittisten raaka-aineiden ja elintarvikkeiden alalla.

vaatii EU:ta ottamaan johtoaseman ja kehottaa Euroopan komissiota ja EU:n jäsenvaltioita päivittämään kansallisesti määritellyn panoksensa Glasgow’n ilmastosopimuksen mukaisesti. Komitea vaatii maailmanlaajuista oikeudenmukaista jakoa, joka perustuu tasapuolisuuteen, historialliseen vastuuseen ja valmiuksiin.

suhtautuu myönteisesti päästökauppajärjestelmää (8) ja hiilinieluja (9) koskeviin Euroopan parlamentin päätöksiin, jotka ovat johtaneet EU:n päästövähennystavoitteen hienoiseen nousuun, mikä on kehotus – vaikkakin riittämätön – lisätä EU:n kansallisesti määriteltyjä panoksia.

10.

on huolissaan siitä, että vaikka monet maat ovat ilmoittaneet pitkän aikavälin suunnitelmistaan, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 tai 2060 mennessä, niitä ei ole tuettu vastaavilla lyhyen ja keskipitkän aikavälin suunnitelmilla, ja kehottaa siksi Euroopan komissiota tehostamaan EU:n diplomatiatoimia, joilla edistetään sitä, että kansainvälinen yhteisö hyväksyy Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kaltaiset poliittiset kehykset. Komitea on valmis tukemaan tätä pyrkimystä tekemällä maailmanlaajuista yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa käyttäen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa ja kestävän kehityksen tavoitteita ohjenuorana seuraavien ratkaisevien vuosien aikana.

11.

pyytää EU:ta kehittämään edelleen alakohtaisia lähestymistapoja räätälöityjä toimenpiteitä tai ”ilmastokerhoja” varten, joita voitaisiin kehittää sellaisten maiden kesken, joilla on kunnianhimoisimmat ilmastotoimintaohjelmat, jotta voidaan kannustaa muita maita toimimaan nopeammin. Hiilirajamekanismin (CBAM) täytäntöönpano voisi olla tässä yhteydessä käyttökelpoinen väline.

12.

katsoo, että tarvitaan määrätietoisia ja selkeästi määriteltyjä toimia, jotta Pariisin sopimuksen 6 artikla saadaan toimintavalmiiksi ja saadaan viimeisteltyä Pariisin sääntökirja, jossa vahvistetaan puitteet maiden vapaaehtoiselle kansainväliselle yhteistyölle päästöjen vähentämiseksi ja niiden sitoumusten täyttämiseksi, ja samalla vältetään eräitä kaksinkertaisen laskennan ansoja tai väärennettyjen päästövähennyshyvitysten riskiä.

Nykyisen talousmallimme tarkistaminen ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen tehostamiseksi sekä ilmastorahoituksen riittävän saatavuuden varmistamiseksi

13.

korostaa, että ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen nopeuttamiseksi meidän on tarkistettava nykyistä talousmalliamme, jotta voidaan pohtia uudelleen kulutus- ja tuotantotapoja sekä tapaa, jolla arvostamme riittävyyttä, ja kehottaa EU:ta esittämään ihmisten ja maapallon hyvinvointia koskevan uuden vision, joka perustuu ympäristön kestävyyteen, oikeuteen ihmisarvoiseen elämään ja sosiaalisten arvojen suojeluun (10).

14.

ehdottaa uutta hallintokehystä näiden perustavanlaatuisten muutosten kehittämiseksi ja kannustaa hallituksia ja alueviranomaisia perustamaan oikeudenmukaisen siirtymän toimikuntia, joiden avulla työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, myös nuorisojärjestöt, voivat esittää suosituksia ja osallistua neuvotteluihin kansallisista ja alueellisista oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmista ja kehittää niitä (11). Komitea katsoo, että tähänastiset aloitteet vihreän siirtymän sosiaalisiin haasteisiin vastaamiseksi ovat olleet hajanaisia (12).

15.

uskoo, että nopea siirtyminen vähähiiliseen talouteen aiheuttaa valtavia haasteita kansalaisille, työntekijöille, yrityksille ja alueille, erityisesti niille, jotka ovat riippuvaisimpia hiili-intensiivisistä toimi- ja teollisuudenaloista (13), ja että kansallisesti määritellyissä panoksissa olisi kartoitettava ja analysoitava yksityiskohtaisesti vaikutuksia, joita siirtymällä on työllisyyteen ja osaamiseen kussakin maassa, sen osa-alueilla ja toimialoilla, alihankkijat ja arvoketjun loppupään toimijat mukaan luettuina, ja niihin olisi liitettävä kansalliset työllisyyssuunnitelmat ja ILO:n oikeudenmukaisen siirtymän periaatteen mukaiset oikeudenmukaisen siirtymän strategiat (14). Komitea kannattaa näin ollen Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin ehdotusta varmistaa työntekijöitä ja työpaikkoja suojeleva oikeudenmukainen siirtymä ohjaamalla asianmukaista rahoitusta siirtymään ja lisätutkimukseen (15).

16.

korostaa, että yksityisen sektorin vastuu hiilestä irtautumista koskevan tavoitteen saavuttamisesta edellyttää järjestelmien ennennäkemättömän laajaa ja nopeaa muuttamista, ja huomauttaa, että yksityisellä sektorilla on keskeinen rooli tässä prosessissa.

17.

panee merkille yritysten ja yrittäjien eri puolilla EU:ta toteuttamat lukuisat ja erilaiset pyrkimykset kehittää liiketoimintaratkaisuja ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden lieventämiseksi ja niihin sopeutumiseksi ja katsoo, että innovatiivisilla ja vastuullisilla liiketoimintamalleilla olisi torjuttava ilmastonmuutosta keskittymällä mitattavissa oleviin kestävyystavoitteisiin, mukaan lukien veden, energian tai kemikaalien käytön vähentäminen.

18.

on huolissaan siitä, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen EU:ssa lisää päästöjä ulkomailla EU:n kulutuksen kattamiseksi, mikä aiheuttaa kasvihuonekaasujen heijastusvaikutuksia (16), ja katsoo, että EU:n kasvihuonekaasuinventaarioon perustuvassa lähestymistavassa on otettava huomioon tuontituotteisiin liittyvät kasvihuonekaasupäästöt, että sosioekonomisen kehityksen irrottamisesta ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvista kielteisistä kotimaisista ja tuontivaikutuksista on tultava ensisijainen tavoite ja että hiilirajamekanismi on tukitoimenpide tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

19.

toteaa, että – kuten tiedeyhteisö on korostanut – biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmastonmuutos vahvistavat toisiaan, ja kehottaa omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan ympäristötoimiin, joilla puututaan biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastonmuutoksen välisiin yhteyksiin, ja ehdottaa suojelualueiden koon tarkistamista ja kasvattamista sekä toimia jäljellä olevien luonnonvarojen suojelemiseksi vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti (17).

20.

pitää valitettavana, että ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat suhteettomasti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin ja että pahimmat vaikutukset kohdistuvat maailmanlaajuisista päästöistä vähiten vastuussa oleviin yhteisöihin, joilla ei aina ole resursseja niistä selviytymistä varten.

21.

huomauttaa, että sopeutumistoimista on tulossa yhä tärkeämpiä, kun poikkeukselliset ilmastotapahtumat yleistyvät, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää ennakoida paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Komitea korostaa, että Pariisin sopimuksessa painotetaan kansallisen tason sopeutumissuunnitteluprosessien merkitystä velvoittamalla kaikki maat raportoimaan saavutetusta edistyksestä, ja kehottaa ottamaan osallistavuuden laajalti huomioon, jotta vältetään olemassa olevan eriarvoisuuden lisääntyminen.

22.

kehottaa teollisuusmaita lisäämään ilmastorahoituksen kokonaismäärää painottaen samalla tasapuolisesti ilmastomuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen rahoittamista, sillä ilman lisärahoitusta sopeutumisen suunnittelu ja täytäntöönpano jäävät vähäisiksi erityisesti kehitysmaissa. ETSK kehottaa ryhtymään lisätoimiin sen varmistamiseksi, että tätä periaatetta noudatetaan, ottaen huomioon, että hillitsemistoimet estävät ilmastokriisin syvenemisen tulevia sukupolvia ajatellen, kun taas sopeutumistoimilla suojellaan nykyisiä ja tulevia sukupolvia jo meneillään olevan ilmastonmuutoksen aiheuttamilta äärimmäisiltä sääilmiöiltä (18). ETSK muistuttaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan rahoituksen osuus maailmanlaajuisesta ilmastorahoituksesta on tällä hetkellä vain 25 prosenttia ja että aiempia sitoumuksia, joiden mukaan sopeutumisen rahoitus nostetaan 40 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä, ei noudateta (19).

23.

pitää myönteisenä komission 100 miljoonan euron rahoitusosuutta sopeuttamisrahastoon ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita kaksinkertaistamaan sopeuttamisrahoituksen vuoden 2019 tasosta vuoteen 2025 mennessä sekä ryhtymään lisätoimiin toteuttamissuunnitelmassa asetetun 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin tavoitteen saavuttamiseksi. Komitea korostaa, että tällä hetkellä ei ole maailmanlaajuista rahoitusvälinettä, jolla tuettaisiin toipumista näiden ihmisten kärsimistä menetyksistä ja vahingoista, ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja komissiota sitoutumaan ”menetys- ja vahinkovälineeseen” ilmastonmuutoksen seurausten korjaamiseksi.

24.

katsoo, että osana ilmasto-oikeudenmukaisuutta koskevia toimia EU:n hallitusten ja toimielinten on kehitettävä tulevaisuuteen suuntautuva ja kattava eurooppalainen muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikka, jolla suojellaan ilmastosyistä siirtymään joutuneita henkilöitä, alkaen ilmastopakolaisten virallisesta tunnustamisesta.

Tehokkaiden alakohtaisten toimien edistäminen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi

25.

korostaa, että kiertotalous ja biotalous antavat mahdollisuuden kehittää ihmisten vaurautta koskeva uusi visio ja että niitä on edelleen nopeutettava (20), ja huomauttaa, että eri aloilla ja eri maissa toteutettujen kiertotalousstrategioiden avulla voidaan vähentää maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä 39 prosentilla (21). Komitea ilmaisee huolensa siitä, että EU:ssa kiertotalouden osuus on vain noin 12 prosenttia sen kokonaistaloudesta huolimatta merkittävästä lainsäädännön uudistusprosessista, joka käynnistettiin vuonna 2015 ensimmäisellä kiertotaloutta koskevalla EU:n toimintasuunnitelmalla. Lisäksi komitea katsoo, että lisäedistystä voidaan saavuttaa vain tekemällä yhteistyötä kaikkien kansalaisyhteiskunnan osien kanssa, erityisesti jäljellä olevien poliittisten, kulttuuristen, infrastruktuuriin tai hallintoon liittyvien ja taloudellisten esteiden poistamiseksi (22).

26.

kehottaa sisällyttämään kestävien elintarvikejärjestelmien käyttöönottoa koskevat siirtymästrategiat asianmukaisesti kansallisesti määriteltyihin panoksiin ja toteaa, että vaikka monet maat mainitsevat maatalouden hillitsemis- ja sopeutumispotentiaalin kansallisesti määritellyissä panoksissaan, elintarvikejärjestelmän muihin vaiheisiin liittyviä tavoitteita on hyvin vähän (23), minkä vuoksi monet mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä (24). Komitea muistuttaa suosituksistaan hyväksyä kattavia elintarvikepolitiikkoja, kuten Pellolta pöytään -strategia, mukaan lukien ilmastotoimet, ja varmistaa sidosryhmien jäsennelty osallistuminen koko elintarvikeketjussa ja kaikilla hallinnon tasoilla (25) erityisesti asettamalla tuottajat keskeiseen asemaan maatalousstrategioissa ja ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon.

27.

on huolissaan tilanteesta Afrikassa, jonka osuus maailmanlaajuisista päästöistä on ollut alle neljä prosenttia mutta joka erottuu suhteettomasti yhtenä maailman haavoittuvimmista alueista, ja ottaen huomioon, että COP27-kokous järjestetään Afrikassa, esittää EU:lle selkeän kehotuksen asettaa etusijalle Afrikkaan ohjattavat taloudelliset, tekniset ja valmiuksien kehittämisen resurssit, jotta voidaan tukea maanosan sitoutumista Pariisin COP21-kokouksen päätöksiin. Komitea katsoo, että useimmat Afrikan maiden kansallisesti määritellyt panokset sisältävät hillitsemis- ja sopeutumistavoitteita, joiden ehtona on asianmukaisen kansainvälisen tuen saaminen, mikä asettaa kyseenalaiseksi arvokkaiden suojeluekosysteemien, kuten metsien tai savannien, suojelun sekä fossiilisten polttoaineiden tuotannon keskeyttämisen.

28.

kehottaa lopettamaan fossiilisten polttoaineiden tuet välittömästi, suhtautuu myönteisesti REPowerEU-suunnitelmaa koskevaan tiedonantoon, koska siinä esitetään vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan energiaunionin tavoitteiden mukaisia ratkaisuja (26) (27), ja katsoo, että hallitusten on tarjottava puitteet investoinneille läpimurtoteknologioihin, kuten energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian tuotantoon, tukemalla tutkimusta, innovointia ja kehitystä. Lisäksi sääntely olisi suunniteltava siten, että sillä luodaan mahdollisuuksia uusien teknologioiden kehittämiselle ja käyttöönotolle markkinoilla, mukaan lukien kysyntäpuolen toimenpiteet edelläkävijämarkkinoiden luomiseksi ja vähähiilisten tuotteiden kulutuksen edistämiseksi (28).

29.

suhtautuu myönteisesti digitaalisiin ratkaisuihin, jotka mahdollistavat ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen mukaisen muutoksen liikenteessä, energiajärjestelmissä, rakennusalalla, maataloudessa ja muilla aloilla, mutta huomauttaa, että yleinen digitalisaatio ei ole tähän mennessä edistänyt energian kysynnän ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, ja korostaa siksi tarvetta tukitoimille, joilla lievennetään vasta- ja induktiovaikutuksia (29).

30.

korostaa, että ilmastonmuutoksella on myös vakavia seurauksia yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille, mistä esimerkkeinä ovat toimitusketjujen keskeytyminen ja äärimmäisistä sääilmiöistä tuotantopaikoille aiheutuvat vahingot, ja pakottaa ne tekemään joskus kalliitakin muutoksia liiketoiminta- ja toimintamalleihinsa sekä investointeja, joilla vastataan sääntely- tai muihin vaatimuksiin. Komitea katsookin, että yrityksiä, jotka omaksuvat uusia kestäviä liiketoimintamalleja varhaisessa vaiheessa, olisi tuettava sen varmistamiseksi, että innovointi ei johda kilpailuhaittoihin.

31.

korostaa, että yksityiselle sektorille annettavan tuen yhteydessä on noudatettava periaatetta, jonka mukaan rahoitusvälineiden tulee olla yhdenvertaisesti pk-yritysten käytettävissä, että tuen on perustuttava yksinomaan ilmastotavoitteisiin (30) ja että tarvitaan laajoja toimia kaikissa arvoketjuissa ja monialaista yhteistyötä.

32.

katsoo, että yhdenmukaistaminen ja standardointi ovat keskeisiä tekijöitä, jotta teknologian, taitojen parantamisen ja sääntelyn avulla voidaan saavuttaa kaikki teollisuudenalat kattava ratkaisujen skaalattavuus, jota EU:n hallitusten olisi tuettava kansainvälisellä tasolla, ja että erityisesti pk-yritysten on ratkaisevan tärkeää saada käyttöön liitännäisvälineitä ja kehittää valmiuksiaan, jotta ne voivat täyttää uudet vaatimukset ja parantaa markkinoille pääsyä EU:ssa.

Kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ilmastotoimien vauhdittamiseksi ja uuden hallintokehyksen luominen

33.

korostaa, että tarvittavien toimien laajuus edellyttää yhdennettyjä, monitasoisia politiikkoja ja monialaisia ratkaisuja, joihin kansalaisyhteiskunta tosiasiallisesti osallistuu, ja ehdottaa siksi uutta hallintokehystä näiden perustavanlaatuisten muutosten kehittämiseksi.

34.

katsoo, että työpaikkojen tasolla tämän uuden hallintokehyksen olisi taattava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu varmistamalla työntekijöiden oikeudet ja osallistuminen sekä vahvistamalla työehtosopimuksia.

35.

katsoo, että myös laajempaa vuoropuhelua olisi vahvistettava alueiden, maaseudun toimijoiden ja kaupunkien, työmarkkinaosapuolten, osuuskuntien ja kansalaisyhteiskunnan myötävaikutuksella, jotta voidaan varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja uskottavuus sekä antaa konkreettinen merkitys sitoumukselle, jonka mukaan ketään ei saa jättää jälkeen (31). Esimerkiksi tuottajakuluttajakeskeisten toimintatapojen edistäminen voi nopeuttaa siirtymistä puhtaampaan energiajärjestelmään, luoda uusia talousmalleja ja auttaa suojelemaan yhteiskuntiemme heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä esimerkiksi lämmitys-, sähkö- ja tietotekniikkakatkoksilta.

36.

on erittäin vakuuttunut siitä, että alhaalta ylöspäin suuntautuvia ja ruohonjuuritason aloitteita on aidosti tuettava ja edistettävä, jotta voidaan nopeuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista ja vahvistaa sosiaalista selviytymiskykyä ja siten vapauttaa yhteistyökulttuurin ja alhaalta ylöspäin suuntautuvien ratkaisujen potentiaali. Komitean mukaan on yhtä välttämätöntä investoida enemmän sosiaaliseen innovointiin, jotta voidaan valtavirtaistaa kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset, joita tarvitaan ilmastonsuojelun sisällyttämiseksi yritysten, viranomaisten ja kotitalouksien jokapäiväiseen elämään.

37.

katsoo, että sukupuolten tasa-arvoa ei pitäisi käsitellä erillisenä ja siilomaisesti ajateltuna, vaan sitä olisi pidettävä olennaisena kysymyksenä, jotta vältetään sukupuolisokeita toimenpiteitä ja politiikkoja. Ilmastonmuutoksella ei ole samaa vaikutusta kaikkiin väestönosiin, ja jos ilmastonmuutospolitiikkaa ei suunnitella oikein, se voi pitää yllä näitä epäoikeudenmukaisuuksia ja epätasapainoja. Esimerkiksi naisten epätasa-arvoinen osallistuminen päätöksentekoprosesseihin ja työmarkkinoille lisää eriarvoisuutta ja usein estää naisten täysipainoisen osallistumisen ilmastonmuutosta koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon (32).

38.

on vakuuttunut siitä, että nuorten vahvemmalla osallistumisella päätöksentekoprosessien kaikkiin vaiheisiin lainsäädäntöehdotusten ja aloitteiden laatimisesta täytäntöönpanoon, seurantaan ja jatkotoimiin otetaan parhaiten huomioon näiden muutosten sukupolvien välinen ulottuvuus (33). Tästä syystä ETSK on vuodesta 2021 lähtien ottanut nuorten edustajan mukaan EU:n viralliseen valtuuskuntaan UNFCCC:n COP-kokouksiin ja sitoutunut vahvistamaan nuorten ja nuorisojärjestöjen ääntä komitean työssä. ETSK suosittaa painokkaasti, että osapuolet ja muut sidosryhmät omaksuvat samanlaisen lähestymistavan.

39.

tunnustaa alkuperäiskansojen roolin ilmastonmuutoksen eturintamassa: alkuperäiskansat huolehtivat yli 80 prosentista maapallon jäljellä olevasta biologisesta monimuotoisuudesta (34). Komitea pitää myönteisenä alkuperäiskansojen lisääntyvää osallistumista ilmastopolitiikkaan ja kehottaa osapuolia ottamaan heidät aktiivisesti mukaan ilmastotoimien täytäntöönpanoon.

40.

sitoutuu toteuttamaan toimia edellä mainittujen poliittisten suositusten täytäntöönpanemiseksi.

Bryssel 26. päivä lokakuuta 2022.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) EUVL C 429, 11.12.2020, s. 44.

(2) https://www.ipcc.ch/2022/04/04/ipcc-ar6-wgiii-pressrelease/

(3) https://climateactiontracker.org/global/temperatures/

(4) Pariisin sopimus.

(5) Perustuu seuraaviin lähteisiin: ”Economic losses from weather and climate-related extremes in Europe reached around half a trillion euros over past 40 years” – European Environment Agency; ”New report: World counts the cost of a year of climate breakdown” – UK charity fighting global poverty – Christian Aid – Media Centre; ”The Costs of Extreme Weather Events Caused by Climate Change” – CMCC; Billion-Dollar Weather and Climate Disasters – National Centers for Environmental Information (NCEI).

(6) Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change – IPCC.

(7) ETSK:n päätöslauselma aiheesta ”Ukrainan sota ja sen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset” (EUVL C 290, 29.7.2022, s. 1).

(8) Ilmastonmuutos: parlamentti ajaa nopeampia EU-toimia ja energiaomavaraisuutta.

(9) Ilmastopaketti: Parlamentti haluaa nostaa maankäyttö- ja metsäsektorin hiilinieluja.

(10) ETSK:n lausunto aiheesta ”Tarvitsemamme kestävä talous” (EUVL C 106, 31.3.2020, s. 1).

(11) ETSK:n lausunto aiheesta ”Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta” (EUVL C 275, 18.7.2022, s. 101).

(12) ETSK:n lausunto aiheesta ”Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu vihreän siirtymän yhteydessä” (EUVL C 486, 21.12.2022, s. 95).

(13) ETSK:n lausunto aiheesta ”Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta” (EUVL C 275, 18.7.2022, s. 101).

(14) ETSK:n lausunto aiheesta ”Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta” (EUVL C 275, 18.7.2022, s. 101).

(15) Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi – Eurooppalaisen kansalaispaneelin hyväksymät suositukset.

(16) Euroopan kestävän kehityksen raportti 2021 – SDSN Europe.

(17) Valmisteilla oleva ETSK:n lausunto (asiakokonaisuus NAT/841) aiheesta ”Luonnon ennallistamistavoitteet EU:n biodiversiteettistrategiassa”.

(18) ETSK:n lausunto aiheesta ”Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” (EUVL C 374, 16.9.2021, s. 84).

(19) António Guterres: ”50% of All Climate Finance Needed for Adaptation”.

(20) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kiertotalouden eri etenemissuunnitelmien välisten synergioiden kehittäminen” (EUVL C 14, 15.1.2020, s. 29).

(21) Kiertotalouden tilaa koskeva vuoden 2021 selvitys, ”Climate Change Mitigation through the Circular Economy”.

(22) ETSK:n lausunto aiheesta ”Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” (EUVL C 374, 16.9.2021, s. 84).

(23) Enhancing NDCs For Food Systems – recommendations for decision-makers – NDC Action Project.

(24) ETSK:n lausunto aiheesta ”Strateginen riippumattomuus, elintarviketurva ja elintarvikkeiden kestävyys” (EUVL C 194, 12.5.2022, s. 72).

(25) ETSK:n lausunto aiheesta ”Pellolta pöytään: kestäväpohjainen elintarvikestrategia” (EUVL C 429, 11.12.2020, s. 268).

(26) ETSK:n lausunnot aiheista ”Ilmasto-oikeudenmukaisuus” (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 22) ja ”Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” (EUVL C 374, 16.9.2021, s. 84).

(27) ETSK:n lausunto aiheesta ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet” (EUVL C 323, 26.8.2022, s. 123).

(28) ETSK:n lausunto aiheesta ”Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta” (EUVL C 275, 18.7.2022, s. 101).

(29) ETSK:n lausunto aiheesta ”Digitalisaatio ja kestävyys – nykytilanne ja toimien tarve kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta” (EUVL C 429, 11.12.2020, s. 187).

(30) ETSK:n lausunto aiheesta ”Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta” (EUVL C 275, 18.7.2022, s. 101).

(31) ETSK:n lausunto aiheesta ”Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta” (EUVL C 275, 18.7.2022, s. 101).

(32) 2020 Pocket Guide to Gender Equality under the UNFCCC – WEDO.

(33) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kohti nuorten järjestelmällistä osallistamista ilmastoa ja kestävää kehitystä koskevaan EU:n päätöksentekoon” (EUVL C 429, 11.12.2020, s. 44).

(34) ”Indigenous peoples defend Earth’s biodiversity – but they’re in danger”.